Page 1

JOKKA

ePEREHDYTYS | TASOITTEET | SUOJAIMET | TUOTETIETOKANTA | TAPATURMAT

LEHTI RAKENNUSTEOLLISUUDEN LAATU-, YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUSASIOISTA    1/2017

01 www.rakennusteollisuus.fi/jokka

TURVALLISUUS JA TEHOKKUUS NOUSUUN s.12

TURVALLISUUSKILPAILUT

Kilpailuilla on edelleen iso merkitys turvallisuuden paranemiseen. s.6

VIIMEINEN TOIVO

Suojain on tehty pelastamaan jos kaikki muu pettää. Siksi niistäkin halutaan älykkäitä. s.20

KOKEMUS

Yhdeksän omakohtaista kertomusta rakennustyömaan työtapaturmista. s.30


Kesätyöntekijät tulevat – mahdollisuus vai työturvallisuusriski? Rakennusalan keskeinen työturvallisuustieto nyt verkkopalveluna Kokosimme käyttöösi Työturvallisuus-aihekokoelman, jotta voi keskittyä olennaiseen, eli rakentamiseen. Turvallinen työmaa on yleensä myös tehokas työmaa!

Verkkopalvelustamme löydät jatkuvasti päivittyvän tietosisällön työmaasi tarpeisiin

› › ›

lainsäädäntö ja määräykset viranomaisohjeet sekä toimialan hyvät käytännöt.

Ethän jätä kesätyöntekijääsi tai muitakaan pulaan, hanki Työturvallisuus-aihekokoelma käyttöösi heti! Tutustu RT tietoväylässä rt.rakennustieto.fi

Työturvallisuus-aihekokoelma alkaen 17 €/kk (+ alv 24 %).

› ›

Suuntaa verkkokauppaan www.rakennustietokauppa.fi Kysy lisää laajemmista käyttöoikeuksista, puh. 0207 476 401, www.rakennustieto.fi/tuotemyynti

www.rakennustietokauppa.fi

Rakennustieto Oy, PL 1004, 00101 Helsinki, puh. 0207 476 400 Tampere, Sammonkatu 52 LH4, puh. 0207 476 497


JOKKA

01 2017

6

SISÄLTÖ 4 PÄÄKIRJOITUS 5 KOONTEJA 6 TYÖTURVALLISUUS KILPAILU ON HYVÄ KIRITTÄJÄ

Turvallisuuskilpailuilla on väliä, sillä niihin osallistuvat yritykset parantavat selvästi tulostaan.

11 KILPAILUT TÄRKEÄ OSA TURVALLISUUS- TYÖTÄ

Kilpailut ovat yksi keskeinen osa turvallisuuden palapeliä, tietää konkarituomari.

BETONITEOLLISUUS järjestää säännöllisesti turvallisuuskilpailuja ja Lammin Betoni aikoo jatkaa niihin osallistumista. Ykköstilaa tärkeämpikin on turvallisuuden jatkuva parantuminen.

22

16

12 NOSTOALALLE UUTTA LIFTIÄ

Torninosturinkuljettajia vuokraava yritys kysyi nosturinkuljettajilta ehdotuksia turvallisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Vaativalla työmaalla kuljettajalla voisi olla nykyistä paljon suurempi rooli.

16 LAADUKASTA TYÖTÄ VALMISTASOITTEILLA

Valmistasoitteiden litrahinta on huomattavasti pulveritasoit teita kalliimpi, silti niillä on uskolliset käyttäjänsä. Työmaan pölynhallintaan ne tuovat valmiin ratkaisun.

20 TULEVAISUUDEN HENKILÖNSUOJAIMET ENTISTÄ KÄYTTÖ MUKAVAMPIA

Älytekonologia ja digitalisaatio hiipivät myös suojaimiin.

2 ALIURAKOITSIJA 2 ODOTTAA PALJON UUDELTA PEREH DYTYKSELTÄ

Sisäkattoja ja -seiniä urakoivan yrityksen työntekijä käy vuodessa helposti läpi toista kymmentä työmaallepereh dytystä. Uusi perehdytysmalli tuo tähän kaivatun muutoksen.

VALMISTASOITTEITA käyttävä yritys löytää monta hyvää syytä valinnalleen: pölyn määrä vähenee, vettä ei tarvitse lotrata kuten pulveritasoitteissa, ja ulkonäkökin on aina kohdallaan.

UUSI EPEREHDYTYS muuttaa nykyistä mallia, kun työmaan yhteisiin turvallisuusasioihin perehtyminen suoritetaan kerran vuodessa, ja työmaakohtaiseen perehdytykseen jää enemmän aikaa. Sisäkattoja asentava yritys on laskenut, että se tuo myös säästöjä.

25 PEREHDYTYKSEN UUDET TUULET

29 KOSTEUDENHALLINNAN UUSI MALLI KÄYTTÖÖN RAKENNUS VALVONNOISSA

Merkittävä joukko RT:n jäsenyrityksiä on mukana kehittämässä rakennusalan uutta perehdytysmallia.

26 RT-TUOTETIETOKANTA TUO JÄRKEÄ TUOTETIETOJEN HALLINTAAN

Keskitetty tuotetietojen hallinta tuo merkittävän parannuksen nykytilantee seen. Tuoteteollisuuden yritys kertoo kokemuksiaan uuden digitaalisen tuotetietokannan käytöstä.

Kymmenen suurimman kaupungin raken nusvalvonnat ovat jo sitoutuneet ottamaan käyttöön uuden mallin kosteudenhallin- taan.

30 OLI MEILLÄ VALJAAT JA KAIKKI VAIJERIT JA SYSTEEMIT

Tapaturman kohdanneiden omakohtaiset kertomukset muistuttavat, mikä on työ maalla tärkeintä. Kannen kuva: Jyrki Vesa

JOKKA |

3


PÄÄKIRJOITUS

TURVALLISUUSVIIKKOA VIETETÄÄN KYPÄRÄSI SISÄPUOLELLA TÄNÄKIN KEVÄÄNÄ vietetään koko rakennusalan yhteistä turvallisuusviikkoa toukokuun alussa nyt neljättä kertaa. Viikon aikana järjestetään sekä kaikille yhteisiä että yritysten omia turvallisuustapahtumia, seminaareja ja vierailukäyntejä eri puolilla Suomea. Erilaiset tapahtumat eivät kuitenkaan ole turvallisuusviikon tärkein asia. Tärkeimmät asiat löytyvät nimittäin kypäräsi sisäpuolelta. Henkilönsuojaimet, turvallisuussuunnitelmat ja ohjeet tai työmaan muut tekniset suojavälineet eivät yksin estä tapaturmia. Niiden on oltava kunnossa, käytössä ja kaikkien tiedossa, mutta tarvitaan muutakin. Niin kauan kun robotit eivät tee töitämme se, mitä pääsi sisällä tapahtuu, ratkaisee loppupeleissä lähtevätkö kaikki työpäivän päätteeksi terveinä kotiin. Kun turvallisuusviikolla painotetaan, että turvallisuus kuuluu kaikille, kehotetaan raportoimaan vaaratilannehavainnoista tai suoraan puuttumaan vaaralliseen

tilanteeseen, sillä tarkoitetaan juuri tätä. Sama esimerkkien valossa: Työntekijä poistaa pätkän työmaan suojakaidetta tavaran nostoa varten tilapäisesti. Hän unohtaa laittaa sen takaisin, minkä seurauksena joku putoaa ja loukkaantuu. Toisessa esimerkissä työntekijä kulkiessaan omalle mestalleen huomaa turvakaiteessa aukon. Koska hän ei kaidetta ole asentanut eikä edes työskentele sen lähellä, hänen ei mielestään tarvitse puuttua asiaan. Myöhemmin hän kuulee, että joku meni putoamaan juuri siitä kohdasta. Voidaan kysyä, onko esimerkkitapauksissa mitään eroa, vaikka ensimmäisessä vastuulliset henkilöt ja tehdyt virheet on helppo jälkikäteen osoittaa, jälkimmäisessä ohi kulkenut työtekijä pääsee pälkähästä. Myös jälkimmäinen olisi ollut helposti estettävissä, kunhan kypärän sisällä vain olisi tapahtunut ensin oikeita asioita. Asennetta peliin!

Niin kauan kun robotit eivät tee töitämme se, mitä pääsi sisällä tapahtuu, ratkaisee loppupeleissä lähtevätkö kaikki työpäivän päätteeksi terveinä kotiin.

Viisaat kypärät yhteen

8.–12.5.2017

Viisaat kypärät yhteen -turvallisuusviikko järjestetään tänä vuonna neljättä kertaa. Teemaviikon tavoitteena on saada RT:n jäsenyritysten, aliurakoitsijoiden ja sidosryhmien henkilöstö sekä viranomaiset osallistumaan työturvallisuutta edistävään toimintaan. Mukana ovat myös Rakennusliitto, Pro, RIA, RAKLI ja SKOL. Turvallisuusviikon aikana yritykset järjestävät omia työturvallisuuteen ja -hyvinvointiin liittyviä tapahtumiaan, alan yhteiset tapahtumat löytyvät osoitteesta www.rakennusteollisuus.fi/turvallisuusviikko. Turvallisuuden tärkeimmät asiat löytyvät kuitenkin aina oman kypäräsi sisäpuolelta, vuoden jokaisena viikkona.

4

| JOKKA

JOKKA Lehti rakennusteollisuuden laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioista JULKAISIJA: Rakennusteollisuus RT ry, www.rakennusteollisuus.fi KUSTANTAJA:  Rakennustieto Oy TOIMISTO:  Unioninkatu 14, 00130 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA:  Tommi Ahlberg jokka@rakennusteollisuus.fi ILMOITUSMYYNTI:  Jukka Lyytinen jukka.lyytinen@rakennustieto.fi Puhelin: 0207 476 355 TAITTO:  Aku Räty, Akku Design PAINOPAIKKA:  Painotalo Plus Digital, ISSN 1797-0717 "Jokka tarkoittaa rakennustelineiden pystypuita sitovaa, telinelautoja kannattavaa poikkipuuta." (Vanhan rakentajan sanakirja) Lehden jakelu perustuu RT:n jäsen- ja sidosryhmärekisteriin.


Kuva: Tommi Ahlberg

KOONTEJA

Lattioiden muovimattoemissioiden torjumiseksi tulossa tutkimustietoa

M

uovipäällysteisissä lattioissa on ilmennyt tehdystä kosteudenhallinnasta huolimatta lattianpäällysteiden, kiinnitysliimojen ja tasoitteiden hajoamista betonin alkalisen kosteuden vaikutuksesta. Rakennusteollisuus on käynnistänyt tämän vuoden alussa vuoden kestävän tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on lisätä tietoa materiaalien kosteusteknisistä ja kemiallisista ominaisuuk-

sista sekä estää virheiden syntyminen. Hankkeessa myös määritetään keskenään toimivia materiaaliyhdistelmiä. Tutkimuksesta vastaa Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Rakennustekniikan laboratorio. Hankkeen rahoittajia ovat Talonrakennusteollisuus ry, Betoniteollisuus ry, Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry sekä useita materiaalintoimittaja ja valmistajayrityksiä sekä urakointiyrityksiä.

Tee hakuja tapaturmien määristä ja taajuuksista Tapaturmavakuutuskeskuksen Pikapakki on ohjelma, jolla tuotetaan tilastoja palkansaajille sattuneiden työpaikka- ja työmatkatapaturmien lukumääristä sekä työpaikkatapaturmien taajuuksista. Pikapakki on kevennetty versio asiantuntija- ja viranomaiskäytössä olevasta Tapaturmapakki-sovelluksesta, ja se on kaikkien

vapaassa käytössä TVK:n nettisivuilla. Pikapakista voi käydä katsomassa vaikka kuinka silmätapaturmien määrä on saatu rakennusalalla merkittävästi putoamaan vuodesta 2009 eteenpäin. www.tvk.fi/fi/Tilastot-/Pikapakki/

Olethan muistanut tämän: hyötytietoa työmaille Apua ja lomakkeita suunnitteluun, työsuhdeasioiden hoitoon, harmaan talouden torjuntaan, laadun, työturvallisuuden ja ympäristöasioiden hallintaan, linkkejä oppaisiin ja ohjeisiin, jne. Jäsenille osoitteessa www.rakennusteollisuus.fi/ hyotytietoa

Uusi turvallisuusryhmä aloitti Rakennusteollisuus RT:ssä on pitkään kehitetty työturvallisuutta yhdessä jäsenyritysten kanssa. Nyt RT:n turvallisuusryhmä on virallistettu ja turvallisuusryhmän jäsenten määrää kasvatettu. Turvallisuusryhmän nettisivulle kerätään myös turvallisuushavaintoja ja vaaratilanneilmoituksia kaikkien hyödynnettäväksi. Lisää osoitteessa www.rakennusteollisuus.fi/ turvallisuusryhma

JOKKA |

5


TYÖTURVALLISUUS

TYÖTURVALLISUUSKILPAILU ON

HYVÄ KIRITTÄJÄ ”Kilpailu on hyvä kirittäjä tällaisella maratonmatkalla”, Lammin Betoni Oy:n toimitusjohtaja Ismo Nieminen perustelee yrityksen osallistumista Betoniteollisuuden vuotuiseen työturvallisuuskilpailuun. ”Ulkopuoliselta arvioitsijalta olemme saaneet monia käytännön parannusehdotuksia”, komppaa työsuojeluvaltuutettu Mauri Koliseva. TEKSTI: SIRKKA SAARINEN KUVAT: JYRKI VESA

6

| JOKKA


JOKKA |

7


TYÖTURVALLISUUS

O "

lisiko viides vuosi meneillään”, Ismo Nieminen laskee Lammin Betonin osallistumiskertoja Betoniteollisuus ry:n työturvallisuuskilpailuun. Koko kisan voittoa ei vielä ole tullut, betonituotetehtaiden ykköstila tuli vuonna 2015. Ismo Niemisen ja Mauri Kolisevan mukaan ykköstila toki maistuu, mutta se ei ole kisaan osallistumisen päätarkoitus: ”Kilpailu on hyvä lisä, mutta toki vain yksi keino Jokainen terveenä töistä kotiin -tavoitteemme saavuttamiseen.”

1.

Ehdottomasti kannattaa osallistua ”Ehdottomasti kannattaa osallistua. Miesvaltaisella alalla kilpailun muotoon puettu toiminta taitaa tuoda sopivasti myös näyttämisen halua”, miehet naurahtavat ja kertovat, että tehtaalla kaverit kyselevät innokkaasti kisassa saatuja tunnuslukuja ja tuloksia. Kilpailussa on osallistumismaksu, mutta sen ei Nieminen usko olevan kynnyskysymys. Ulkopuolisen ammattitaitoisen arvioitsijan saaminen tehtaalle on hänen mielestään ehdottomasti kohtuullisen maksun arvoinen. Koliseva puolestaan kiittelee, että vuosittain kilpailun pisteytyksessä vaikuttavien asioiden painotukset vaihtuvat. Rutinoitumisen vaaraa ei ole, kun edellisvuoden hyviin pisteisiin ei voi tuudittautua. ”Itsekin olen välillä kysellyt, miksi pisteet putosivat, vaikka kaikki on tehty ohjeiden mukaan. Tason nostamisestahan se on johtunut.”

Tuhat tapaturmatonta päivää Lammin Betonissa työturvallisuuteen satsaamisen maraton starttasi Niemisen mukaan runsaat kymmenen vuotta sitten, kun tehtaan konekanta uusittiin. Silloin turvallisuusasiat linkitettiin automaattisesti prosessin uusimiseen. ”Hämäläiseen mentaliteettiin sopien olemme edenneet pienin askelin. Hieno osoitus oikeasta tiestä oli vuoden 2013 saavus: nolla sairauspoissaoloon johtanutta tapaturmaa. Ylihuomenna tulee puolestaan täyteen tuhat tapaturmatonta päivää”, Nieminen iloitsee yrityksen 39

8

| JOKKA

2.

1. BETONITEOLLISUUDEN työturvallisuuskilpailu on Ismo Niemisen mukaan ehdottomasti hyvä juttu. Hän kiittelee myös Betoniteollisuus ry:n organisoimia betoniyritysten työsuojelupäälliköiden säännöllisiä tapaamisia. Niissä käsitellään alalla sattuneita tapaturmia ja etsitään yhdessä parempia käytäntöjä. 2. HÄTÄ SEIS -KYLTIT kertovat

sananmukaisesti, että hätätilassa laitteet saa pysäytettyä punaisesta nauhasta. 3. LAMMIN BETONIN betonikivien ja pihatuotteiden automaattisilla tuotantolinjoilla ei juuri käsityötä tarvita. Betonikivet tärypuristetaan, jolloin yli 100 desibeliä ylittyy helposti. Kypärän vakiovarusteena onkin kuulosuojaimet.

työntekijän maaliskuun lopulla saavuttamaa tulosta.

Koneet saadaan rahalla, asennetta ei ”Koneet ja laitteet saadaan rahalla, asenteita ja muutosvastarintaa sillä ei selätetä. Kyllä meidänkin piti alkuvaiheessa puuttua asioihin jämäkästi. Turvallisuus edellä on mentävä eikä siihen ole ”Näin on aina ennenkin tehty -vaihtoehtoa”, Koliseva summaa.

4. ESIMERKIKSI BETONIN lisäainesäiliöiden sekä väripigmenttisäkkien alle on rakennettu altaat. Aineet eivät vuototapauksessa pääse leviämään lattialle. 5. TEHDASTILAAN ASENNETTU keskuspölynimuri on osoittautunut helppo- ja nopeakäyttöiseksi. Tarvittaessa siihen tarttuu toimitusjohtajakin.

Lammin Betonin omat työturvallisuuden palkitsemisporkkanat ovat Niemisen mukaan lähinnä symbolisia. Niitä ei ole liitetty palkkaukseen, jolloin ei myöskään tule houkutusta peitellä ongelmia. ”Nolla tapaturmaa vuodessa -tavoitteen täyttyessä koko henkilökunta on saanut palkinnon, vuonna 2013 se oli akkuporakone. Jokaisesta Läheltä piti -tapauksen ilmoittamisesta saa kahvipaketin. Enemmänkin soisin kahvinjuonnin houkutta-


4.

3.

5.

Betonituotetehtaan normaaliprosessin pyörittäminen on Lammin miesten mukaan turvallista. Riskialttiimpia ovat huolto- ja kunnossapitovaihe.

van. Nyt ilmoituksia tulee yksi-kaksi kuukaudessa”, Nieminen sanoo.

Tehdaskierrokset avoimin silmin Tehdaskierrokset, sekä omat että kilpailuun liittyvät, ovat Niemisen ja Kolisevan mukaan hyvä keino havaita työturvallisuuspuutteita: ”Aikaisemmin työsuojelutoimikuntamme kiersi neljän-viiden hengen porukalla eri työpisteet jopa kuukausittain. Se osoittautui liian tiiviiksi tah-

diksi, rutinoitunut silmä turtui ja näki vain ne samat jutut. Nyt työturvallisuuden tehdaskierros tehdään neljännesvuosittain.” Tavallisimmat omalla kierroksella havaitut työturvallisuuspuutteet liittyvät järjestykseen. Konkreettisiin työsuojeluasioihin ei miesten mukaan juuri tarvitse puuttua. ”Ulkopuolinen havainnoitsija huomaa omaa porukkaa herkemmin esimerkiksi työtapojen muutosmahdollisuudet. Myös

koneissa ja laitteissa löytyy viritettävää. Betoniteollisuuden kilpailun arvioitsijalta on tullut monia vinkkejä esimerkiksi ylimääräisten suojien asentamisesta”, Koliseva kiittelee. Betonituotetehtaan normaaliprosessin pyörittäminen on Lammin miesten mukaan turvallista. Riskialttiimpia ovat huolto- ja kunnossapitovaihe. Suurinta riski on yllättäen tulevassa tilanteessa, kuten rikkoutuneen koneen korjaamisessa. JOKKA |

9


TYÖTURVALLISUUS

Suojaimet siellä missä kuuluukin: käytössä Betonitehtaassa on vääjäämättä melua, pölyä ja tärinää. Niitä on Lammin Betonissa mahdollisuuksien mukaan vähennetty. Siltä mitä ei voida poistaa, suojaudutaan henkilökohtaisilla suojaimilla: kypärä, kuulosuojain, hengityssuojain, turvavaatetus. ”Henkilökohtaisia suojaimia käytetään erinomaisesti. Kuka nyt olisi niin hullu että menisi paljailla korvilla jopa yli 100 desibelin meluun”, Koliseva sanoo mutta myöntää, että kyllä esimerkiksi kypäräpakosta ensin rutistiinkin. Vuosi sitten tehdastiloihin hankittu keskuspölynimuri on osoittautunut hyväksi pölynvähentäjäksi, jota myös käytetään kiitettävästi. Viime syksynä tehdastilaan asennettiin myös ilmanpuhdistinyksikkö. Sen tehosta ei tosin vielä ole mittaustuloksia. Suunnitelmissa on tuotantolinjalta pölyä imevien putkien uusiminen.

1.

Silmäsuihke ehtii vanheta Sattuneet tapaturmat ovat lähinnä nirhaumia sormissa, aikaisemmin myös roskia silmissä. Hyvä indikaattori myös näiden pienempien tapaturmien vähentymisestä on Kolisevan ylläpitämä ensiaputarvikepiste. ”Aikaisemmin sinne piti lisätä jatkuvasti laastaria ja silmäsuihkeita. Nyt niiden kulutus on niin pientä, että silmäsuihkeetkin tuppaavat vanhentumaan.” Viimeistään tehdaskierros osoittaa, että siisteys ja järjestys ovat betonitehtaassakin työturvallisuuden perusta. Sille on hyvä rakentaa yksityiskohtia, kuten turvavaloverhoja, joiden ylittäminen pysäyttää tuotantolinjan. Laitteet saadaan nopeasti pysäytettyä myös kuljettimien ja tuotantolinjojen vierellä kulkevista punaisista hätä-seis-kyltein varustetuista nauhoista. Eivätkä kädet tai jalat pääsee solahtamaan vaaranpaikkoihin, sillä liikkuvat laitteet on suojattu paikan päällä rakennetuin ritilä- ja suojapeltiratkaisuilla. ”Osa suojausvinkeistä on saatu kilpailun kautta, osa on havaittu itse”, Koliseva esittelee.

Tehdas keskellä kylää ”Meillä myös liikenneturvallisuus vaatii

10

| JOKKA

2.

1. TEHDASALUEELLE on vilkkaan trukki- ja rekkaliikenteen takia maalattu suojatiet. 2. TYÖTURVALLISUUDEN onnistumisessa asenne on Mauri Kolisevan mukaan ratkaiseva. Vaikka koko tehdas suojattaisiin niin, ettei ihminen pääse koskemaan

kuin käynnistysnappiin, kolhuja voi silti sattua. Hällä väliä -asenteella tapaturmariski on aina moninkertainen.

suojaritilät puolestaan varmistavat, ettei käsi tai jalka solahda kuljettimelle tai muihin liikkuviin laitteisiin.

3. KUN TYÖKALUILLE on räätälöity omat paikkansa, ne eivät jää lojumaan ja löytyvät tarvittaessa. Paikan päällä räätälöidyt

4. MASSASEKOITTAJIEN puhdistuksessa ja piikkauksessa mylläri käyttää raitisilmamaskia.

tehtaan sijainnin takia tavallista enemmän paukkuja. 70-luvulla tehdasalue rakennettiin syrjäiselle paikalle, mutta nyt sen ympärille on kasvanut vireä kylä. Tehdasalueen reunalla kulkee yleinen tiekin. Kun rekkoja meille tai meiltä kulkee parhaimmillaan parikymmentä päivässä, on järjestelyt sekä tehdasalueella että ympäristössä pitänyt miettiä tarkasti”, Nieminen kertoo. Rekka- ja trukkiliikenteen takia tehda-

salueelle on maalattu suojatiet. Jos koululainen keksii oikaista tehdasalueen poikki, otetaan heti yhteyttä kouluun. Tarvittaessa käydään paikan päällä kertomassa turvallisista reiteistä. Betoniteollisuus kisasi tänä vuonna turvallisuudesta kahdeksannen kerran. Tänä vuonna voitto meni Lujabetoni Oy:n Oulun betonituotetehtaalle.


KEIJO PÄIVÄRINTA on ollut mukana tuomaroimassa työturvallisuuskilpailuja yli 20 vuotta.

Kilpailut tärkeä osa turvallisuustyötä Työturvallisuuskilpailuja on järjestetty maassamme yli 20 vuotta. Niillä on merkittävä rooli työturvallisuuden kirittäjänä.

3.

Ylitarkastaja Keijo Päivärinta Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta oli jo tuolTIESITKÖ? Mobiilisti tehtävät loin mukana, kun työturvallisuuskilpailut 20 sähköiset TR-mittaukset vuotta sitten rantautuivat pääkaupunkiseulähtivät varhain liikkeelle nousevassa it-Suomessa. dulle Lounais-Suomesta. Siellä talonrakenEnsimmäiset sähköiset nuksen työturvallisuuskilpailuista oli saatu TR-mittaukset olivat samalla ensimmäisiä merkittäviä hyviä kokemuksia, ja sieltä ne haluttiin levitmobiilisovelluksia maailtää myös Etelä-Suomeen. Myös Oulussa ja massa, minkä Nokiaa johtanut Jorma Ollilakin on Itä-Suomessa järjestettiin tuolloin kilpailuja. muistanut mainita. ”Yksi ehto meillä oli, haluttiin saada päämittausvälineeksi heti alusta lähtien TR-mittari, sillä se sopi hyvin työmaiden väliseen vertailuun. Sen lisäksi kilpailussa mitattiin tapaturmatilanne ja kolmantena palana kilpailussa oli vuosittain muuttuva osio”, Päivärinta kertoo. Uudenmaan työsuojelupiiri alkoi kehittää TR-mittausta vuonna 1992. Vuosien varrella työturvallisuuskilpailu ei ole paljon muuttunut, mutta sen suosio on. Talonrakennusteollisuuden lisäksi työturvallisuudesta kilpaillaan nyt lähes kaikilla rakentamisen sektoreilla betoniteollisuudesta infraan. Kilpailuissa tavoitteena on työturvallisuutta kehittämällä vähentää työtapaturmia sekä laadun, työolosuhteiden ja tuottavuuden kohottaminen. ”Tuohon aikaa monissa suurissa rakennusliikkeissä elettiin siinä uskossa, että kun on alansa suurin ja kaunein, ei voi olla mitään turvallisuuspuutteitakaan”, Päivärinta muistelee. Kun sitten tehtiin ensimmäinen TR-mittaus ja saadut indeksiluvut liikkuivat niinkin huonossa tasossa kuin 30, heräsivät viimein toimitusjohtajat asiaan. Etenkin jos vertailussa huomattavasti pienemmät yritykset saivat parempia mittaustuloksia. Sillä tavalla työpäälliköt saivat Päivärinnan mukaan pian uuden työtehtävän, turvallisuuden seuraamisen ja parantamisen. Nykyään turvallisuuskilpailuissa indeksit lähentelevät jo sataa. ”Eräässä firmassa sinne, missä oli paras TR-mittaustulos, lähti ruskea kirjekuori vastaaville mestareille erityistulospalkkiona hyvästä työturvallisuudesta. Suoraan käteen, verot oli palkkiosta maksettu etukäteen pois”, Päivärinta kertoo. Työturvallisuuskilpailut ovat olleet Päivärinnan mukaan yksi avaintekijä työturvallisuuden paranemisessa. ”Turvallisuus ei kehity, ellei kaikki pelaa yhteen. Yrityksen johdon pitää olla sitoutunut kehittämään työturvallisuutta. Työturvallisuuskilpailuissa ulkopuolinen konsultti mittaa ja arvioi yritysten työmaita ja tehtaita. Lisäksi viranomaisten pitää kohdistaa näihin perinteistä valvontatyötä. Kun nämä kaikki keinot ovat käytössä, paranee turvallisuuskin. Kilpailuilla on siinä todella iso rooli ja niitä pitää jatkaa”, Keijo Päivärinta painottaa. TEKSTI JA KUVA: TOMMI AHLBERG

4.

JOKKA |

11


ALAS ON PITKÄ matka ja yhteys sinne hoituu ohjaamalla nostoja käsimerkkien tai radiopuhelimen avulla. Alamiestä voi olla vaikea erottaa korkealta, siksi alamies voisi erottua kypärän tai vaatetuksen värityksen avulla. Huomioväriset käsineet helpottaisivat käsimerkkien näkymistä.


NOSTOALA

UUTTA LIFTIÄ NOSTOALALLE Torninosturinkuljettajia vuokraava yritys haluaa tuoda nostoihin kehittämisen intoa ja uutta turvallisuus- ja tehokkuuskulttuuria. Sitä varten se teetti laajan tutkimuksen, joka paljasti myös alan heikoimman lenkin. TEKSTI: TOMMI AHLBERG KUVAT: JYRKI VESA

J

ohtavaksi nosturinkuljettajaksi itseään tituleeraava Jussi Tuomola on viisi viime vuotta katsellut suuria ja haastavia työmaita torninosturinkuljettajan näkövinkkelistä. Tuomola työskentelee Suomen suurimassa torninosturikuskeja välittävässä yrityksessä, jonka perustajat ovat itsekin nosturinkuljettajia. Tuomola kumppaneineen on miettinyt, miten paikallaan jumittavaa alaa voidaan viedä eteenpäin. Tätä varten he teettivät työturvallisuuskyselyn nosturinkuljettajille. ”Nostoala on pieni sektori rakentamisessa ja tuntui, että asiat tehdään kuten aina ennenkin sen kummemmin miettimättä. Viime vuosina on tullut paljon uudenlaisia, suuria ja monimutkaisia työmaita, jotka vaativat uutta osaamista. Vaativalla työmaalla torninosturinkuljettajalla voisi olla nykyistä paljon suurempi rooli. Sillä edistettäisiin sekä työturvallisuutta että työn sujuvuutta. Sitä kautta tehokkuuskin paranee, mikä vaikuttaa suoraan tuottavuuteen”, Tuomola perustelee.

Heikoin lenkki löytyi maan pinnalta Kyselytutkimus lähetettiin viime syksynä kaikille Trenoxin ja Justirakin työntekijöille. Kyselyssä etsittiin parannuksia moniin asioihin nostojen työturvallisuudesta ohjaamon ergonomiaan. Yksi asia

JUSSI TUOMOLA kumppaneineen alkoi muutama vuosi sitten miettiä, että paikallaan junnaava nostoala kaipaa turvallisuutta ja tehokkuutta parantavia uudistuksia.

nousi selvästi muita selkeämmin esiin. Kuskien suurimmat tyytymättömyyden aiheet liittyivät alamiesten toimintaan. Alamies on nosturinkuljettajan tärkein yhteistyökumppani, ja nostotyöskentelyn sujuvuus on riippuvainen tämän yhteistyön toimivuudesta. Tuomolaa askarruttaa ajatus, miten toiminta voi olla tehokasta, jos alamiehet eivät osaa ohjata nostoja? ”Normaalikokoisella kerrostalotyömaalla elementtiporukan asentaja hoitaa usein alamiehen hommat ja se sujuu

yleensä ihan hyvin. Alamiehen haasteet suurella työmaalla ovat kuitenkin jotain ihan muuta. Siellä on ahtaat tilat, monta nosturia ja raudoittajat, elementtiasentajat, muotittajat ja siivoojat haluavat kaikki käyttää nosturia samaan aikaan”, Tuomola kuvaa olosuhteita. ”Vaativallakin työmaalla alamiehenä voi nyt toimia eri henkilöitä, joilla kaikilla on oma tyylinsä hoitaa homma, ja osa ei ymmärrä nosturin toiminnasta välttämättä juuri mitään”, Tuomola miettii. Tuomolan mielestä alamiehen roolia työmaalla pitäisi kasvattaa. Hyvä ratkaisu olisi, jos työmaalla olisi nimetty alamies, jolta kaikki voivat varata nosturiaikaa. Nosturinkuljettajien lisäksi myös ammattitaitoisia alamiehiä voi vuokrata, mutta niiden kysyntä on ollut toistaiseksi vähäistä. ”Alamies voisi tehdä yhteistyötä muun työmaan ja mestareiden kanssa ja esimerkiksi varmistaa, ettei kuormia kasata toistensa tielle ja että ne jaetaan järkevästi usean nosturin työmailla. Tällaisella työmaalla logistiikka toimii ja nosturi seisoo vain taukojen ajan. Paljonko säästyy aikaa, kun nostot voidaan suorittaa esteettömästi ja nostoreitit on optimoitu”, Tuomola kehottaa miettimään. Myös tutkimuksen vastaajat pitivät tärkeänä, että alamies voisi osallistua nostoreittien ja varastointipaikkojen suunniteluun. Säännölliset palaverit työnjohdon, alamiesten ja kuljettajan välillä parantaisivat työturvallisuutta, JOKKA |

13


NOSTOALA

TOMI TOIVONEN on työskennellyt pari vuotta kuskina erilaisilla työmailla. REDIn suurella työmaalla ammattitaito testataan, kun nostoja ja nostureita on paljon.

Nostojen puutteet

Vaativalla työmaalla torninosturinkuljettajalla voisi olla nykyistä paljon suurempi rooli.

mutta harva vastaajista koki, että tällaisia palavereja työmaalla pidettäisiin.

Hyvistä kuskeista pulaa Nostojen ohjauksessa käytettävät käsimerkit ovat Jussi Tuomolan mukaan paljolti käytössä työmailla. Käsimerkkejä on vaikea havaita jos ne annetaan liian huomaa-

14

| JOKKA

mattomasti, hanskoissa ei käytetä huomiovärejä, tai alamies on hankalassa paikassa antamassa niitä. Radiopuhelimen käytössä suurin ongelma on sen oikeanlainen käyttö, niin että kuljettaja kuulee koko lauseen. Häiriöt radiopuhelinkäskyissä ovat yleisiä, koska radiopuhelimen suojaamaton yhteys ottaa signaalit myös

Nostojen selkeimmät puutteet ja työturvallisuuden ongelmat Trenoxin työturvallisuustutkimuksen mukaan • Merkinantava alamies ei ole merkattu selkeästi erottuvilla vaatteilla • Alamiehet eivät osaa käsimerkkien käyttöä, myös radiopuhelimia huonosti • Alamiesten koulutus nostoihin ei riittävä • Alamiesten ja kuljettaja välillä ei yhteistä kieltä • Taakkojen väärä sidonta aiheuttaa vaaratilanteita • Nosto- ja laskureitit eivät aina esteettömiä • Yhteisiä nostotöihin liittyviä palavereja ei juuri pidetä • Alamiesten turvallista työskentelyä usean nosturin työmaalla ei hallita

viereisiltä työmailta. Nosturinkuljettajilta vaaditaan koulutusta ja voimassa olevaa torninosturinkuljettajan ajokorttia. Alamieheltä ei koulutusta vaadita, vaikka sitä olisi tarjolla. Monilla yrityksillä on sisäisenä linjauksena, että alamieheltäkin koulutus vaaditaan.


NOSTOTÖISSÄ PIILEE aina onnettomuuden vaara. Vaikeita nostoja varten on laadittava erillinen nostotyösuunnitelma. Turvallisessa nostossa taakkaa ei nosteta ihmisten yli eikä nostoalueella kuljeta.

KUSKEILLE TEHDYSSÄ kyselytutkimuksessa selvitettiin myös työn ergonomiaa, kuten ohjaamon hallintalaitteita, siisteyttä ja lämpötilaa, näkyvyyttä ja istuinta.

Torninosturin huolto- ja tarkastustöiden turvallisuuden varmistaminen rakennustyömaalla Nosturiasentajat tekevät työmailla torninosturille huolto- ja korjaustoimenpiteitä ja nosturitarkastaja määräaikaistarkastuksia työmaatoimintojen ollessa käynnissä. Työmailla on esiintynyt erittäin vaarallisia tilanteita, jonka takia Talonrakennusteollisuus suosittelee turvallisuuden varmistamista Rakennuskonepäälliköiden torninosturitoimikunnan työturvallisuusehdotuksen mukaisesti. Nosturiasentaja tai -tarkastaja vastaa ja määrää yksipuolisesti nosturin käytöstä huolto- ja tarkastustöiden aikana. Asentajalla on oltava käytössään radiopuhelinyhteys nosturinkuljettajaan koko huolto- tai tarkastustyön ajan.

”Arvioisin, että reilusti alle puolet alamiehinä toimivista on saanut tehtävään koulutuksen. Koulutuksen pitää olla myös riittävän tasokas, meillä on järjestetty oma koulutus alamiehille. Koulutetut alamiehet ovat meille merkittävä kilpailutekijä”, Tuomola sanoo. ”Hyvien alamiesten lisäksi hyvistä

• Asentaja/tarkastaja ilmoittaa työmaan työn johdolle ja nosturinkuljettajalle ottavansa yksi puolisen määräysvallan torninosturista. • Asentaja/tarkastaja antaa radiopuhelimella määräyksen kuljettajalle nosturin ajamiseksi. • Kuljettaja kuittaa vastaamalla radiopuheli mella asentajalle/tarkastajalle ymmärtä neensä määräyksen, minkä jälkeen hän suorittaa pelkästään tämän määräyksen mukaisen toimenpiteen. • Kohdat 2. ja 3. toistuvat kunnes asentaja/ tarkastaja päättää lopettaa määräysvaltansa. • Asentaja/tarkastaja ilmoittaa työmaan työnjohdolle luovuttavansa nosturin määräysvallan itseltään.

nosturinkuljettajista on pulaa etenkin pääkaupunkiseudulla. Maakunnissa suuri eläköityminen aiheuttaa pulaa kuskeista. Näin siitä huolimatta, että kuskien palkkaus edustaa rakennusalan kärkeä”, Tuomola kummeksuu. Hän toivoisi alalle myös enemmän naiskuskeja. ”Pääkaupunkiseudulla on vain noin

Taakan sitominen Putoavan taakan aiheuttamaa vahinkoa ei voi ennustaa. Tämän vuoksi nostoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Taakan on aina oltava tasapainossa ja sidottu huolella. Ihmisten yli ei saa nostaa. Nostoalue on rajattava joko kulkuesteellä tai kulunvalvonnalla.

Nostoapuväline kestää eniten silloin, kun sillä nostetaan pystysuoraan. Nostettavan taakan maksimipaino vähenee 60 asteen nostossa 30% nostoapuvälineen taulukkoarvosta. Kiristävässä nostossa sallittu maksimipaino vähenee edelleen 20%. Tavanomaisesta poikkeavasta nostosta on tehtävä kirjallinen nostotyösuunnitelma.

Varmista, että nosto on turvallinen • Nostotöitä saa suorittaa vain nostovälineisiin ja nostotöihin perehtynyt. • Ennen nostoa, tarkasta nostovälineiden kunto ja sopivuus nostettavalle taakalle ja sen painolle. • Älä käytä viallista nostovälinettä. • Älä koskaan ylitä nostovälineessä ilmoitettua maksimikuormaa. • Kiinnitä nostoapuvälineet taakkaan suunnitelluista nostopisteistä. • Pidä hyvää huolta nostovälineistä, huolla ja säilytä ne asianmukaisesti. • Jos joudut ohjaamaan taakkaa käsin, pidä kädet taakan yläpuolella, ei koskaan taakan alapuolella. • Seiso tasaisella pinnalla ja vakaasti, ettet horjahda taakkaa vasten. • Älä nouse taakan päälle.

www.rakennusliitto.fi

Nostotyön turvallisuus Nostotöissä on onnettomuuden vaara. Vaarat on aina arvioitava, ja vaikeita nostoja varten on laadittava erillinen nostotyösuunnitelma. Pitää varmistaa, että nosto on turvallinen, taakkaa ei nosteta ihmisten yli, nostoalueelle ei kuljeta eikä vaaratilanteita synny. Alamiehen ja kuljettajan välinen yhteistyöLEVYNIPUT toimii, kun toimintatavat yhdessä sovittuja Ja keskinäinen luottamus toimii. PUUTAVARA

• Koukku ketjun ympärille, ketju kiristyy nostossa. • Riittävät aluspuut. Tarkista onko torninosturin• Suora laskualusta. kuljettajan ja ajoneuvo• Varo koukun virheellistä nos turinkuljettajan ajolupa rasitusta. kunnossa! VNa 403/2008 14§

Onko päivittäinen ja viikkotarkastus tehty torninosturiin ja ajoneuvonosturiin? VNa 205/2009 16§ ja 17§ KAASUPULLOT • Kiinnitettynä nostokehikkoon tai Nostotyön ohjauksessa on hitsauskärryyn. käytettävä • Ei häkissä.radiopuhelimia, joiden kanavat on varattu vain nostotyön ohjaukseen ja suljettu muulta radioliikenteeltä! VNa 205/2009 39§

Torninosturi on varustettava nosturikameralaitteistolla, kun HARJATERÄKSET ohjaamosta nostokohteeseen • Ympärisidonta. ei• Pitkille ole näköyhteyttä! tukipalkki. VNa 205/2009 • Ei saa nostaa 39§ sidontalangoista!

Ohjaus radiopuhelimella • Paina tangenttia, varmista yhteys esim. kutsumalla kuljettajaa nimellä. • Pidä tangentti pohjassa niin kauan, että jokainen sana kuuluu kokonaan. ONTELOLAATAT •• Varmista oikea ja vasen Nosto nostopuomilla. käytä muita suuntaa • tai Muista varmistusketjut. määreitä • osoittavia Tarkasta uran kunto ja saksen istuvuus. (tarkka kohde, mihin taakan on tarkoitus päätyä).

• Nostoliinat ja YLEISET MERKIT / ALLMÄNNAkulmasuojat. SIGNALER / GENERAL SIGNALS / ÜLDISED MÄRGUANDED / ОБЩИЕ СИГНАЛЫ (VNa 687/2015) • Kiristä liinat ennen nostoa. • Nosta kuljetusalustalla.

AXo 60

M

a

LOPPU / AVSLUTNING / END / LÕPETAMINE / ЗАКОНЧИТЬ

PYSTYSUORA ETÄISYYS / LODRÄTT AVSTÅND / VERTICAL DISTANCE / NOSTA / LYFT / LIFT / KÕRGSUUNAS KAUGUS / LASKE / SÄNK NER / LOWER / TÕSTA / ПОДНИМАТЬ (ВИРА) ВЕРТИКАЛЬНОЕ РАССТОЯНИЕ LASE ALLA / ОПУСКАТЬ (МАЙНА) IRTOTAVARA • Käytä nostohäkkiä, VAAKASUORAT LIIKKEET / VÅGRÄTA RÖRELSER /HORIZONTAL MOVEMENTS / HORISONTAALSED LIIGUTUSED / ГОРИЗОНТАЛЬНЫЕ ДВИЖЕНИЯ -astiaa tai -verkkoa. • Kiinnitä jokaisesta nostopisteestä.

M 60 AX o

LIIKU ETEEN / LIIKU TAAKSE / RÖR DIG FRAMÅT / MOVE FORWARDS / RÖR DIG BAKÅT / MOVE BACKWARDS / LIIGU ETTEPOOLE / ДВИЖЕНИЕ ВПЕРЕД LIIGU TAHAPOOLE / ДВИЖЕНИЕ НАЗАД BETONIELEMENTIT

VAAKASUORA ETÄISYYS / VÅGRÄTT AVSTÅND/HORIZONTAL DISTANCE /HORISONTAALNE KAUGUS / ГОРИЗОНТАЛЬНОЕ РАССТОЯНИЕ

• Varmista nostoapuvälineiden kestävyys. • Tarkasta elementti ennen nostoa.

• Muista kohteliaat käytöstavat! Kohteliasta on myös pitää kuljettaja ajan tasalla www.rakennusteollisuus.fi VASEMMALLE merkinantajasta / päivän aikatauluista. TILL VÄNSTER om signalgivaren / • Muista antaa merkit selkeästi TO THE LEFT from the signalman / ja rauhallisesti! Märgiandjast VASAKULE / НАЛЕВО от командующего

www.rakennusliitto.fi

SEIS / STOP / STOP / SEIS, Stop / СТОП

ALOITA b / STARTA / START / ALUSTA / НАЧИНАТЬ

TERÄSPALKIT PYSTYSUORAT LIIKKEET / LODRÄTA RÖRELSER / VERTICAL MOVEMENTS / VERTIKAALSED LIIGUTUSED / ВЕРТИКАЛЬНЫЕ ДВИЖЕНИЯ • Nostokorvakkeet. • Älä nosta liinoilla. • a>b.

www.proliitto.fi

OIKEALLE merkinantajasta / TILL HÖGER om signalgivaren / TO THE RIGHT from the signalman / Märgiandjast PAREMALE / НАПРАВО от командующего

VAARA / FARA / DANGER / OHT / ОПАСНОСТЬ

www.rakennusteollisuus.fi

TILAA TAI TULOSTA nostotyön julisteita. Rakennusteollisuuden nettisivuilta jäsenet voivat tilata tai tulostaa suoraan ”Nostotyön turvallisuus” ja ”Taakan sitominen” -julisteita. www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Tyoturvallisuus/Oppaat-ohjeet-videot/julisteet

viisi naista torninosturinkuskeina. Se on harmi, sillä homma sopisi heille hyvin. Hyvä kuski on harkitseva ja rauhallinen mutta myös ripeä ja aikaansaava. Hänellä on hyvä stressinsietokyky ja hän kokee ammattiylpeyttä tekemisistään”, Tuomola luettelee. JOKKA |

15


VALMISTASOITE

LAADUKASTA TYÖTÄ valmistasoitteilla Maalarimestari Pentti Viiliäinen Kuopiosta on käyttänyt valmistasoitteita jo parinkymmenen vuoden ajan. Työmaalla niellään vähemmän pölyä, ja myös vedellä läträäminen on jäänyt pois. TEKSTI HANNA MOILANEN KUVAT TIMO HARTIKAINEN

T

asoiteruisku hurisee Ukkokodin työmaalla Kuopiossa. Suojeltuun 100-vuotiaaseen rakennukseen ollaan saneeraamassa yhteensä 9 asuntoa. Jari ja Pasi Ihalainen liippaavat Tikkurilan Prestonit 5+5 käyttövalmista ruiskutasoitetta vanhan rakennuksen laipioon. ”Laipioista tulee ihan erinäköisiä valmistasoitteella, paljon valkeampia”, maalarimestari Pentti Viiliäinen hehkuttaa. Ulkonäkö on kuitenkin vain yksi lukuisista syistä, joiden vuoksi Viiliäinen päätti satsata valmistasoitteiden käyttöön omissa työkohteissaan jo parikymmentä vuotta sitten. Laadukas työn jälki ja paremmat työolosuhteet painoivat vaa’assa. Nykyisin Viiliäisen työmailla käytetään pääasiassa valmistasoitteita. Valmistasoitteiden litrahinta on huomattavasti pulveritasoitteita kalliimpi. Hintaero kuitenkin pienenee Viiliäisen mukaan muissa työvaiheissa tulevien säästöjen myötä. ”Tasoitekone ei kulu samalla tavalla kuin pulveritasoitteiden kanssa. Sekoitus- ja vispiläkulut jäävät nekin pois”, Viiliäinen listaa. Valmistasoitteiden raekoko on pienempi, joten massaakin kuluu vähemmän liippausvaiheessa. Tiiviimpi tasoite

16

| JOKKA

takaa, ettei pohjamaali imeydy seinään. Näin pintamaalauksestakin tulee tasaisempi. Myös työaikaa säästyy. Tapetoitavia seiniä ei tarvitse pohjamaalata, koska valmistasoite kuuluu rasitusluokkaan 4. ”Sitä paitsi valmistasoitteen voi vetää entisen maalin päälle. Pulveritasoitteen alta se pitäisi aina poistaa”, Viiliäinen muistuttaa.

Pölyä on vähemmän Työpäällikkö Pentti Leskinen rakennusliike Laptilta on havainnut, että työmailla

VALMISTASOITE ei pölyä eikä vaadi vettä työmaalle.

JARI IHALAINEN viimeistelee kattoa.


ei enää pölise niin paljon kuin aiemmin. Yksi selitys tähän on pintatyöt hoitavan Viiliäisen panostus valmistasoitteisiin. ”Työmailla niellään paljon pölyä ihan turhaan”, Leskinen summaa. Myös veden raijaaminen työmaille ja sillä läträäminen on jäänyt pois. Kerrostaloasunnon pintoihin kuluu Tikkurilan laskelmien mukaan keskimäärin 15 säkkiä pulveritasoitetta ja 120 litraa vettä. Sekoitukseen kuluu aikaa puoli tuntia asuntoa kohti. Pienessä mittakaavassa luvut kuulostavat maltillisilta. 50 asunnon taloyhtiössä vettä kuluisi jo yhteensä 7000 litraa ja sekoitustyökin vaatisi 25 tuntia. ”Meidän ei tarvitse pelätä, että vesi-

”Työmailla niellään paljon pölyä ihan turhaan”, Leskinen summaa. sammio kaatuu lattialle tai että hana jää auki”, Viiliäinen tiivistää. Myös työntekijät ovat olleet tyytyväisiä yrittäjän valitsemaan linjaan. Jari Ihalainen on ollut Viiliäisen leivissä jo reilut parikymmentä vuotta. Myös hänen poikansa Pasi Ihalainen on hommissa mukana. ”Valmistasoite käy pintaan ja pohjaan yhtälailla ja on helpompi liipata”, Jari Ihalainen arvioi.

”Helpompaa tämä on siinä mielessä, että ei ole sekoitusvaiheen pölyhommaa ja veden kanssa leikkimistä”, Pasi Ihalainen vahvistaa. Vaikka massan sekoitusvaiheen pölypilviä ei rakennuksella näy, myös valmistasoitteesta nousee pölyä pintojen hionnassa. Tosin työntekijöiden kokemuksen valossa valmistasoitteen hiontapöly on erilaista pulveritasoitteeseen verrattuna. Se humahtaa nopeammin alas eikä jää ilmaan pyörimään. Jos omat kasvot sattuvat olemaan pölyn vajoamisreitillä, sen raskaus saattaa vähän harmittaa. Hiontapöly ei ole huiskaus puuteria kasvoille. ”Joskus on saanut hangata ihoa pesulle JOKKA |

17


VALMISTASOITE

PENTTI VIILIÄINEN on ollut tyytyväinen valintaansa, vaikka monet sitä ovat kummeksunteet.

mennessä ihan kunnolla”, Jari Ihalainen sanoo.

Valmistasoitteet yleistyvät jatkossa Moni yrittäjä valitsee Suomessa edelleen valmistasoitteen vain vaativimpiin kohteisiin, joissa haitallisten aineiden emissioiden on kuuluttava tiukimpaan M1päästöluokkaan. Kokonaisuudessaan valmistasoitteiden osuus on 20 prosenttia ja pulveritasoitteiden osuus 80 prosenttia suomalaisilla työmailla. Ruotsissa ja Keski-Euroopassa suhdeluku on päinvastainen. Jos aiemmat merkit pitävät paikkansa, Suomi seuraa muiden maiden esimerkkiä vähitellen eli valmistasoitteet yleistyvät myös meillä. ”Todennäköisesti lainsäädäntö ohjaa valmistasoitteiden käyttöön tulevaisuudessa”, Tikkurilan aluemyyntipäällikkö Pekka Pykäläinen arvioi. Pentti Viiliäinen on tehnyt yhteistyötä Tikkurilan kanssa jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Hän on ollut mukana tasoitteiden kehittämisryhmässä. Käy-

18

| JOKKA

Ukkokodin työmaa Kuopiossa • Rakennusliike Laptin saneerauskoh teena on arkkitehti Väinämö Killisen suunnittelema, vuonna 1917 valmistunut Ukkokoti. • Talo suunniteltiin alkujaan vanhain miesten kodiksi. Nyt siihen peruskorja- taan 9 asuntoa. • Samalle tontille nousee 10 asunnon uudisrakennus ja 32-paikainen hoivakoti. • Työmaa alkoi marraskuussa 2016 ja päättyy heinäkuussa 2017. • Saneerattavaa kerrosalaa on 801,5 m². • Rakennettavaa uutta kerrosalaa on 2404 m².

tännössä Viiliäinen on esimerkiksi testannut tasoite-eriä ja antanut niistä palautetta. Viiliäinen on muun muassa toivonut valmistasoitteisiin isompaa raekokoa, jolloin niihin saataisiin enemmän täyttökykyä. Parannusta asiaan on hänen mu-

kaansa tullutkin. ”Tuotteen kehittäminen on pitkä prosessi. Jos yhtä aineosaa muutetaan, täytyy muutoksia tehdä muuallakin”, Viiliäinen toteaa.

Laatu on määrää tärkeämpää Maalausliike Viiliäisen töistä 99 prosenttia on Kuopion alueella. Niitä paiskitaan 8-10 työntekijän voimin. Yritys tarttuu niin asunto- kuin liiketiloihinkin. Teossa on sekä saneeraus- että uudisrakennuskohteita. Viiliäiselle itselleen laatu on ollut aina tärkeämpää kuin määrä. Hän kehuu, miten yritys luukuttaa nollavirhekohteita. Panostus valmistasoitteisiin on osa yrityksen laatulupausta. Innostusta yrityksen laajentamiseen Viiliäisellä ei ole. ”Tiedän miljoonia parempia tapoja tappaa itsensä kuin työnteko. Elämässä on muitakin tärkeitä asioita”, Viiliäinen täräyttää. Viiliäinen on valmistasoitteiden kävelevä mainos. Hän ottaa asian luontevasti puheeksi eri yhteyksissä ja kiinnittää


VUONNA 1917 valmistunut Ukkokoti suunniteltiin alkujaan "vanhainmiesten kodiksi". Nyt siihen tulee moderneja asuntoja.

TASOITESÄKIT saadaan tyhjennettyä kätevästi apulaitteen avulla.

huomion onnistuneeseen lopputulokseen. Pihalla vastaantuleva työmaan valvoja Harri Suominen ei vakuutu hetkessä. ”Voiko olla, että rakennusteollisuus saa uusista tuotteista paremmat katteet”, Suominen epäilee. Leskinen, Viiliäinen ja Pykäläinen listaavat valmistasoitteiden etuja. Viiliäinen myöntää, ettei valmistasoitteissa ole jär-

LAPTIN PENTTI LESKISEN mielestä työmailla niellään pölyä turhaan.

keä, jos katsoo vain listahintaa. Järkevyyden alkaa nähdä vasta sitten, kun osaa katsoa kokonaisuutta. ”Laskijapolo ei osaa miettiä näitä”, Suominen pohtii. Tasoitus- ja maalaustyöt jatkuvat Ukkokodin työmaalla vielä muutaman kuukauden ajan. Rakennushistoriallisesti arvokkaan saneerauskohteen vie-

reen nousee 10 asunnon uudisrakennus. Samaan kokonaisuuteen kuuluu 32-paikkainen hoivakoti. Hoivakoti luovutetaan kesän alussa ja asuinrakennukset heinäkuussa. ”Rakentaminen on yhteistyötä. Me emme voi tehdä pinnoissa hyvää laatua, jos meille ei ole tehty hyviä pohjia”, Viiliäinen painottaa. JOKKA |

19


TYÖTURVALLISUUS ROBOTIT SAAVAT vielä odottaa. Teknologinen kehitys on valjastettu helpottamaan ja turvaamaan ihmisen työntekoa.

TIESITKÖ? Australialainen Fastbrick Robotics on kehittänyt muurausrobotin, jonka se lupaa kasaavan talon seinät kahdessa päivässä. Robotti latoo yli tuhat tiiltä tunnissa. Ihan pienille työmaille massiivista robottia ei kuitenkaan kannata raahata.

Tulevaisuuden henkilönsuojaimet entistäkin käyttömukavampia 3D-printtaus, digitalisaatio ja älyteknologia ovat suojaimissakin tulevaisuutta. Isoja mullistuksia nopealla aikataululla ei silti ole odotettavissa. Se mikä näkyy jo nyt, on esimerkiksi suojainten käyttömukavuuden ja yhteensopivuuden parantuminen. Nanoteknologian ansiosta kehitetyt huurtumattomat suojalasit ovat puolestaan tuore jo toteutunut innovaatio. TEKSTI: SIRKKA SAARINEN PIIRROS: PEKKA RAHKONEN

W

ürthin Safety@Workosastopäällikkö Jukka Nylander kiertää tiiviiseen tahtiin kertomassa suojaimista ja kouluttamassa niiden oikeaan käyttöön. Hänen ensikommenttinsa pääsee kuitenkin yllättämään. Hän näet korostaa, etteivät

20

| JOKKA

suojaimet tulevaisuudessakaan suinkaan ole tärkein työturvallisuuden varmistaja. ”Suojaimet ovat tärkeitä, mutta niillä poistetaan kuitenkin vain jäännösriski. Turvallisuutta lisäävien ratkaisujen pitää aina perustua siihen, että työssä on mahdollisimman vähän turvallisuusriskejä. Esimerkiksi rakennustyömaalla pitää

miettiä, voidaanko putoamissuojauksen vaativa asennustyö korkealla siirtää ainakin osittain maan tasolle”, hän havainnollistaa. Näitä ratkaisuja ei tehdä työmaalla, vaan vastausten pitää löytyä jo suunnittelijan pöydältä. Tähän jäännösriskiltä suojautumiseen pitää toki tehdä kaikki mahdolli-


haitata kuulosuojausta, kun käytetään kupusuojausta. Suojainten valinta on myös yksilöllistä. Neuvontaa tarvitaan Nylanderin mukaan nykyistä enemmän. Pelkkä tieto esimerkiksi hengityssuojaimen tarpeesta ei riitä, ensimmäiseksi on tiedettävä suojaudutaanko pölyä vai kaasua vastaan, sen jälkeen edetään oikealle suojaustasolle. Yhtenä perusasiana hän korostaa myös suojainten oikeanlaista käyttöä, jotta niistä on hyötyä: ”Jos käyttöohjeet ovat työmaakopin hyllyllä, ei niistä ole hyötyä”. Tulevaisuudessa digitalisaatio tuo helpon keinon. Työmaalla oleviin kilpiin voidaan painaa koodit, joista jokainen saa ladattua kännykkään tai tablettiin tarvitsemansa käyttöohjeen. Esimerkiksi tärkeä tieto putoamissuojauksen liitäntäköyden pituutta arvioitaessa on, että sitä lisää nykäyksenvaimentimen pituus. ”Digikoodien lukeminenhan ei edes ole tulevaisuutta vaan ihan tätä päivää. Tekniikka ja keinot on, kunhan ne otetaan käyttöön”, Nylander kannustaa.

Älyä ja mikrosiruja

nen. Kysyttäessä Nylander ennakoi myös tulevaa, mutta korostaa, että valmiita vastauksia tulevaisuuden suojaimista tuskin tietää vielä kukaan. ”Hyvä esimerkki on 3D-printtaus. Mahdollisuuksia on varmasti paljon, ensimmäiseksi tulevat mieleen yksilöllisyyttä vaativat tuotteet, esimerkiksi omaan korvaan sopivan kuulosuojaimen printtaaminen.” Tuore esimerkki jo toteutuneesta innovaatiosta ovat huurtumattomat suojalasit. Huurtumisongelman kanssa on Nylanderin mukaan painittu pitkään, nyt ratkaisu on löytynyt nanoteknologian ansiosta.

Entä älyvaatteet? Rakennustyömaan vaatetuksessa Nylander ei näe varsinaista älytarvetta. ”Paitsi suojaa, rakennustyömaan vaatetuksella haetaan ensi sijassa näkyvyyttä. Toki kehitettävää on, vaikkapa niin että yhdistetään suojatarpeet kuten hitsauksen vaatima kuumuudenkesto normaalisti käytettävään suojavaatteeseen.” Suojaimiin liittyvän älyteknologian hän ennakoi tarkoittavan esimerkiksi työkoneen ja suojaimen vuoropuhelua: ”Laite ei käynnisty, ellei se saa signaalia käyttäjältä vaadittavalta suojaimelta, vaikkapa suojalaseilta.” Tehokas tapa huolehtia suojaimelta vaadittavasta säännöllisestä tarkastamisesta voisi puolestaan olla mikrosiru suojaimessa. Jos tarkastus on unohtunut, mikrosiru hälyttää työmaan portilla. Kaveri tietää, että hänen suojaimensa vaatii tarkastuksen.

Parempaa yhteensopivuutta

Ulkonäkö lähentyy käyttövaatteita

”Yhteensopivuus korostuu”, Nylander ennakoi. Suojaimia tarvitaan useimmiten monta yhtä aikaa. Jotta jokaisesta saadaan täysi hyöty, ne eivät saa haitata toisiaan. Esimerkiksi suojalasit eivät saa

Suojavaatetuksen jo pidempään jatkunut ja edelleen jatkuva kehityspolku on niiden ulkonäön lähentyminen käyttövaatetusta. ”Takavuosien turvakengissä ei menty

Suojainten valinta- ja käyttöohjeita Tiedon puute ei ole uskottava syy, jos henkilönsuojaimet eivät ole raksalla käytössä. Henkilönsuojaimet rakennustyömaalla -googletuskin tuo lukuisia tuloksia. Alla muutama kattava linkki: Työsuojeluhallinto www.tyosuojelu.fi/tyoolot/suojaimet-tyossa www.tyosuojelu.fi/tyoolot/rakennusala Työsuojeluhallinnon sivuilla on erikseen ohjeet työntekijälle ja työnantajalle sekä esimerkkitapauksia ja hyviä käytäntöjä. Lisäksi sivuilla on kattava tieto lainsäädännöstä linkkeineen. Työturvallisuuskeskus https://ttk.fi/rakennusala Työturvallisuuskeskuksen sivulla on monta hyvää käytännön työkalua, muun muassa Hyvä perehdytys ja Turvallisesti telineillä -videot, Turvallisesti raksalla -esite ja Rakennustyön vaaranpaikat diasarja. Työterveyslaitos www.ttl.fi/tyoymparisto/henkilonsuojaimet/ Työterveyslaitoksen sivuilla esitellään kattavasti ja selkeästi henkilönsuojaimet ja opastetaan niiden valinnassa ja käytössä. VTT virtual.vtt.fi/virtual/proj3/ ytya/y-turvallisuusohjeet.htm VTT:n rakentamisen turvallisuuden hallinta -sivuilla opastetaan myös henkilönsuojainten valinnassa.

kauppareissulle, nyt työkengät näyttävät ja tuntuvatkin vapaa-ajanjalkineita. Tummennetut suojalasit näyttävät puolestaan aurinkolaseilta. Enää ei suojavaatteiden käyttöä ole tarvetta nolostella”, Nylander huomauttaa.

Materiaalit muuttuvat Myös suojainten ja suojavaatetuksen materiaalit ovat muuttuneet ja edelleen muuttumassa. Suojakengissä ja käsineissä nahka väistyy. Nylander kertoo, että heidän tavarantoimittajansa tuotteista jo reilusti yli puolet on tehty synteettisistä materiaaleista. Ne ovat kevyempiä eikä valmistuksessa tarvita saumoja, jotka hiertävät käytössä. Ohuempien käsineiden ansiosta myös työskentely helpottuu. Samalla poistuu allergia- ja jopa syöpäriski, jonka nahan parkitsemisaineiden sisältämä kromi on aiheuttanut. JOKKA |

21


PEREHDYTYS

INLOOKIN toimitusjohtaja Arto Lehtonen on jo pidemmän aikaa odottanut työmaiden yleisperehdytykseen muutosta. Uuden ePerehdytyksen myötä suuri osa puutteista saadaan korjattua.

Aliurakoitsija odottaa paljon uudelta perehdytykseltä Työntekijän saapuessa työmaalle on tämän tärkeä tuntea sekä työturvallisuuden yleiset pelisäännöt että kyseisen työmaan erityispiirteet. Kun molemmat käydään nykyisin läpi jokaisella työmaalla, muodostuu siitä aliurakoitsijan työntekijälle vuodessa melkoinen perehdytyssavotta, tietää Inlook Groupin toimitusjohtaja Arto Lehtonen. TEKSTI JA KUVAT: TOMMI AHLBERG

I

nlookin työntekijät urakoivat sisäkattoja ja -seiniä eri päätoteuttajien työmailla. Yksi asentaja työskentelee vuoden aikana jopa viidellätoista eri työmaalla – ja osallistuu yhtä moneen perehdytystilaisuuteen.

22

| JOKKA

”Aika laaja kirjo tällä hetkellä vallitsee perehdytyksen tasossa ja kestossa, taso vaihtelee loistavasta aivan olemattomaan”, Arto Lehtonen kertoo. Moni asentaja onkin raportoinut Lehtoselle, että perehdytyksissä olisi paljon petrattavaa. ”Jos kuulee jokaisella työmaalla samat

tarinat, että turvakenkiä pitää käyttää ja alkoholia ei saa työaikana nauttia, ei ole mikään ihme, jos monet kokevat perehdytykset turhauttavina”, Lehtonen pohtii. Hän arvelee, että asia ei ole omiaan edistämään työntekijän sitoutumista työturvallisuuteen.


DIGIAIKANAKIN paperinen versio on edelleen kätevä massalaskennassa, Arto Lehtonen kertoo. Ari Vuori laskemassa saneerauskohteen sisäkattopinnoitusten alustavia neliömääriä.

VIILTOSUOJAHANSKOJEN käyttöpakko vähensi käsivammoja alle kolmasosaan.

Perehdyttäminen Työsuojelulainsäädännössä on useita määräyksiä, jotka velvoittavat työnantajan järjestämään perehdyttämisen yhteisellä työmaalla. (www.finlex.fi) • Työturvallisuuslaki 2002/738 • Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 2009/205 Päätoteuttajan perehdytysvelvoite Päätoteuttajan on huolehdittava perehdyttämällä ja opastamalla siitä, että kaikilla yhteisen rakennustyömaan työntekijöillä on riittävät tiedot turvallisesta työskentelystä ja että he tuntevat kyseessä olevan rakennustyömaan vaara- ja haittatekijät sekä niiden poistamiseen tarvittavat toimenpiteet (Vna 205/2009 3§ 2 mom).

Työmaakohtainen perehdytys tehdään jatkossakin erikseen jokaisella työmaalla.

Myös taloudellisesti kannattavaa Arto Lehtonen odottaa nyt uuden ePerehdytyksen tuloa rakennustyömaille ensi syksynä. Rakennusalan yhdessä kehittämässä uudenmallisessa perehdytyksessä suoritetaan verkossa yleisperehdytys, eli ne yhteiset pelisäännöt, kerran vuodessa. Työmaakohtainen perehdytys tehdään jatkossakin erikseen jokaisella työmaalla, nyt siihen jää paremmin aikaa. Arto Lehtonen on tehnyt pitkään työtä työtapaturmien nujertamiseksi. Inlook onkin onnistunut vähentämään työtapaturmia merkittävästi pitkäjänteisellä

työllä. Hän tietää, miten tärkeää on, että työpäivän jälkeen jokainen pääsee terveenä kotiin. Uudesta ePerehdytyksestä kuultuaan Lehtonen halusi myös laskea, paljonko nykyinen perehdytyskäytäntö lukuisine perehdytyskertoineen tulee yritykselle maksamaan. ”Meillä noin 300 henkilöä osallistuu aliurakoitsijan roolissa työmaaperehdytyksiin. Kun lasketaan asentajien keskipalkan mukaan, laitetaan yleisperehdytyksen kestoksi 45 minuuttia, arvioidaan että yksi henkilö suorittaa sen kahdekJOKKA |

23


PEREHDYTYS

SUURIN OSA sisäkattoasennuksista tehdään telineiltä tai nostimien päältä melko matalissa korkeuksissa. Kun kaikkiin telineisiin hankittiin ulkopuolinen vinottainen nousutie, saatiin jalkavammat vähenemään merkittävästi.

salla eri työmaalla vuodessa, saadaan omien työntekijöiden yleisperehdytyksen hinnaksi noin 50 000 euroa vuodessa. Laskelmassa ei ole huomioitu menetetyn työajan takia saamatta jääviä tuloja, mikä nostaisi summaa vielä merkittävästi”, Lehtonen laskeskelee. Uuden ePerehdytyksen kustannus yritykselle on laskelmissa noin kymmenesosa tästä. Arviosta puuttuu työmaakohtaisen perehdytyksen osuus, mutta silti Lehtonen laskee uuden mallin säästävän merkittävästi kaikkien aikaa. Mutta kaikkein tärkeintä on, että perehdytys motivoi työntekijöitä ja sen avulla estetään tapaturmia. Uudessa perehdy-

24

| JOKKA

ePerehdytyksen edut pähkinänkuoressa • Turvalliset työtavat parantavat laatua • Suoritetaan netissä kerran vuodessa • Voimassa vuoden ajan kaikilla työmailla • Kaikille samanlainen perehdytys omalla äidinkielellä • Suoritus tietokoneella ja kaikilla mobiililaitteilla • Sisältö aina ajan tasalla ja säädösten mukainen • Työturvallisuus paranee, tapaturmataajuus pienenee

tysmallissa on Lehtosen mielestä panostettu juuri oikeisiin asioihin.

Tavoitteena yhteiset käytännöt työmaasta ja paikkakunnasta riippumatta ”Uusi perehdytys on vakioitu ja sen ovat tehneet alan parhaat asiantuntijat. Meillä on vuosittain noin 1 500 eri projektia, ja lähes yhtä monta erilaista perehdytystäkin. Nyt saadaan yleisperehdytykseen malli, joka on kaikille aina samanlainen ja jonka useimmat voivat suorittaa omalla äidinkielellään. Tentissä pitää myös oikeasti opiskella turvallisuusasioita, jos haluaa päästä siitä läpi”, Lehtonen kehuu.


OMA OHUTLEVYPAJA Herttoniemessä tekee erikoistuotteita. Automaattiset koneet voi jättää työstämään terästä vaikka yön ajaksi. Ilmanvaihtokoneen lauhduttimien yhteyteen asennettavia levyjä Arto Lehtosen kanssa tarkastelemassa Jukka Rantanen.

Aliurakointia edustava Lehtonen toivoo turvallisuuteen enemmän yhtenäisiä käytäntöjä. Turvallisuuskäytäntöjen pitäisi olla samoja riippumatta siitä, onko aliurakoitsija töissä suuren vai pienen rakennusliikkeen työmaalla, etelässä tai pohjoisessa. Uusi yhtenäinen perehdytysmalli voi auttaa tässäkin, hän uskoo. Sisäkattojen- ja seinien asennustyössä käsi-, silmä- ja jalkavammojen riski on suuri. Esimerkiksi käsiin kohdistuvia tapaturmia vuonna 2008 sattui Inlookissa 18 kappaletta, kuudessa vuodessa niiden määrä saatiin putoamaan viiden tapaturman vuositasolle. Viiltosuojahanskat tehtiin pakollisiksi ja turvallisuuteen alettiin kiinnittää muutenkin enemmän huomiota. ”Asentajatkin sanovat, että mukavampi mennä tauolle kun käsissä ei ole haavoja ja ne ovat puhtaat”, Lehtonen sanoo. Silmävammojen määrä saatiin samassa ajassa putoamaan kahdeksasta kahteen. Silmävammoja syntyi aiemmin etenkin ylöspäin propatessa lentävistä roskista. Niiden määrä saatiin putoamaan kahdeksasta kahteen.

Perehdytyksen uudet tuulet Ensi syksynä rakennusalalle tulee uusi toimintamalli, jossa perehdytys on jaettu kahteen vaiheeseen. Turvallisen työskentelyn kaikille yhteiset asiat suoritetaan verkko-oppimisena etukäteen uuden ePerehdytyksen avulla. Työmaan on helppo tarkistaa työntekijän saapuessa, että ePerehdytys on voimassa, ja perehdyttää työntekijä työmaan erityispiirteisiin. Merkittävä joukko RT:n jäsenyrityksiä on mukana kehittämässä rakennusalan uutta perehdytysmallia. Tarve sille on syntynyt, sillä nykymallissa työntekijä voi joutua käymään läpi samat yleiset työturvallisuusasiat jopa kymmeniä kertoja vuodessa eri työmailla. Tämä on koettu turhauttavana. Myös pk-yritysten ja suomea taitamattomien työtekijöiden perehdyttämiseen on toivottu petrausta. Uusi ePerehdytys voidaan suorittaa ajasta ja

”Ei ole olemassa kaikille sopivaa yhtä hyvää suojalasimallia, vaan kasvot ovat erilaisia ja pitää löytää omille kasvoille sopiva malli”, Arto Lehtonen neuvoo. Tapaturmataajuus oli Inlookissa viime

paikasta riippumattomana verkko-oppimisena, ja hyväksytty suoritus on voimassa kaikilla rakennustyömailla aina 12 kuukautta kerrallaan. Työntekijä voi suorittaa ePerehdytyksen omalla äidinkielellään ja perehdytys on kaikille samanlainen. Suoritus tulee suoraan näkyviin Suomen Tilaajavastuun Taitorekisteriin, josta se on helppo työmailla todentaa. Työmaalla se säästää työnjohdon aikaa, kun yleisperehdytystä ei tarvitse enää käydä uudestaan läpi. Hyvällä perehdyttämisellä on suuri merkitys rakentamisen turvallisuuden varmistamisessa. Samalla kun työmaiden turvallisuusosaamisen taso nousee ja työturvallisuuskulttuuri kehittyy, lisääntyy tuottavuus, laatu kohenee ja alan maine paranee. Järjestelmään tulee käyttäjäkohtainen maksu. www.rakennusteollisuus.fi/RATEKO/Projektit/eperehdytys/

vuonna 29, myös kokonaan tapaturmattomista kuukausista päästiin nauttimaan. Niitä Arto Lehtosella on nyt syytä odottaa lisää. JOKKA |

25


RAKENNUKSEN TUOTESELOSTE

KNAUFIN KEHITYSPÄÄLLIKKÖ Max Tollander toivoo, että mahdollisimman monet rakennustuotevalmistajat lähtevät mukaan digitaaliseen RT-tuotetietokantaan. ”Kaikki hyötyvät, kun tuotetiedot ja dokumentaatio löytyvät helposti yhdestä paikasta.”

RT-tuotetietokanta tuo järkeä tuotetietojen hallintaan Rakennusalan keskitetystä tuotetietokannasta tarvittava tieto löytyy nopeasti ja helposti. Mukaan lähteminen on vaivatonta. ”Kattava tuotetietokanta on koko alan etu”, Knaufin kehityspäällikkö Max Tollander de Balsch painottaa. TEKSTI: DAKOTA LAVENTO KUVAT: DAKOTA LAVENTO JA JYRKI VESA

D

igitaalinen RT-tuotetietokanta tarjoaa ajantasaiset tiedot rakennustuotteista standardisoidussa muodossa. Sieltä löytyvät kaikki ne urakassa tarvittavat tekniset asiakirjat ja dokumentit, joita jo lakikin vaatii rakennushankkeeseen ryhtyvää keräämään todisteeksi käytettyjen rakennusmateriaalien kelpoisuu-

26

| JOKKA

desta ja käyttöturvallisuudesta. Tällaisia dokumentteja on esimerkiksi suoritustasoilmoitus DOP, ympäristöseloste EPD, käyttöturvallisuustiedote KTT, erilaiset asennus- ja huolto-ohjeet, CAD/ BIM-objektit ja ominaisuustietoja sisältävät dokumentit. ”Nykyisin rakennushankkeissa on kerättävä aivan tuhoton määrä tietoa. Vaikka digitaalisesta vallankumouksesta

puhutaankin, tuotetietoja ja teknisiä dokumentteja lähetellään yhä myös sähköpostilla”, Max Tollander naurahtaa. Suuriin rakennushankkeisiin liittyvää tietoa on niin paljon, että sen hallitseminen on perinteisillä keinoilla käynyt jo ajat sitten mahdottomaksi. Rakennusliikkeillä, urakoitsijoilla ja yksittäisillä työntekijöilläkin voi olla omia tietopankkejaan, joihin dokument-


RAKENNUSHANKKEESEEN ryhtyvän pitää kerätä ja säilyttää dokumentit hankkeessa käytettyjen rakennusmateriaalien kelpoisuudesta ja käyttöturvallisuudesta. Suuressa työmaassa niitä kertyy valtava määrä.

teja tallennetaan vastaavaan käyttöön. ”Toinen asia on, miten ajan tasalla nämä yritys- tai henkilökohtaiset tietopankit pystytään kiireisessä arjessa pitämään,” Tollander epäilee. Niinpä tiedot ja dokumentit pyydetään tuotevalmistajalta usein varmuuden vuoksi aina uudestaan. Se tietysti aiheuttaa melkoisesti ylimääräistä työtä.

Järkeä tuotetiedon hallintaan Max Tollander sanoo, että harvalla rakennustuotevalmistajalla on enää resursseja dokumenttien lähettelemiseen – niin hyvää asiakaspalvelua kuin se olisikin. ”Olemme tehneet kotisivuistamme mahdollisimman selkeät, jotta asiakkaat löytäisivät tarvitsemansa tiedot sieltä helposti ja osaisivat ladata dokumentit itse. Silti materiaalia pyydetään sähköpostilla ja puhelimitse päivittäin.” Knaufilla päätös alan yhteiseen tuotetietopankkiin lähtemiseen oli helppo tehdä. ”Kaikkien aikaa säästyy, kun tuotedokumentaatio ja tekniset asiakirjat löy-

Vaivatonta liittyä Knaufilta on tuotetietokannassa tällä hetkellä satakunta erilaista tuotetta. Digitaaliseen RT-tuotetietokantaan pääsee mukaan vaivattomasti. Tuotevalmistaja tekee Rakennustiedon kanssa palvelusopimuksen ja samassa yhteydessä sovitaan kuinka tiedot tietokantaan tallennetaan. ”Kävimme Rakennustiedon kanssa läpi mitä tuotteita ja aineistoja tuotetietokantaan halusimme ja Rakennustiedon RT tuotetietotoimitus huolehti, että tieto siirtyi sinne oikeassa muodossa. Meidän kannaltamme kaikki sujui vaivattomasti.” Tuotetiedot on mahdollista noutaa tuotevalmistajan omasta tietokannasta rajapinnan

tyvät helposti yhdestä paikasta.” RT-tuotetiedon liiketoimintajohtaja Kimmo Lehtosen mukaan tuotetietokannassa on mukana jo yli 400 yritystä, mutta mukaan kaivattaisiin vielä erityisesti kerrostalorakentamisen betoni- ja

kautta suoraan. Tuotevalmistaja voi ne toimittaa tietokantaan myös itse. Rakennustieto voi hoitaa myös tietojen päivittämisen palveluna, kunhan tuotevalmistaja muistaa ilmoittaa päivitystarpeesta. Toukokuussa julkaistaan asiakkaan ylläpitokäyttöliittymä, jonka kautta tuotevalmistaja voi myös itse halutessaan käydä aineistoa ylläpitämässä. Jotta Knauf saisi kaiken mahdollisen hyödyn RT-tuotetietokannasta irti, asiakkaiden pitäisi sitä myös oppia käyttämään. ”Meidän pitää muistaa ohjata jatkossa tuotetietojen ja dokumenttien pyytäjiä oikeaan osoitteeseen. Niin tieto leviää ja mukaan saadaan varmasti myös lisää käyttäjiä.”

elementtituotteita. Myös Max Tollander toivottaa kilpailevat tuotteet ja järjestelmät tervetulleeksi mukaan mitä pikimmin. ”Yhteistyöstä digitaalisessa maailmassa hyötyvät kaikki”, hän huomauttaa. JOKKA |

27


Parannamme työturvallisuutta

2017

Koko rakennusalaa koskevassa kilpailussa etsitään uusia, käytäntöön soveltuvia, työturvallisuutta parantavia ideoita tai toteutuneita hankkeita. Kilpailu on kaikille avoin, hyviä kilpailuehdotuksia toivotaan saatavan niin rakennuttajilta, suunnittelijoilta kuin rakentajiltakin eri puolelta Suomea. Osallistua voi myös porukalla. Kilpailuun osallistuvat hyvät ideat halutaan saada  kaikkien yhteiseen käyttöön ja levitettyä mahdollisimman laajasti koko rakennusalalle. Kilpailuehdotus voi olla esimerkiksi jokin turvallisuutta parantava menettely, käytäntö tai työväline. Tai se voi olla jokin opetusohjelma tai työturvallisuutta parantava kehittämishanke. Tai jotain muuta rakennusalan työturvallisuutta edistävää. Kilpailussa palkitaan 1–3 parasta käytäntöön sovellettavissa olevaa ideaa. Voitokkaat ehdotukset palkitaan jokainen 1 500 euron arvoisella palkinnolla. Osallistua voi 31.12.2017 asti ja ehdotukset voi toimittaa sähköpostilla idea@rakennusteollisuus.fi tai postitse osoitteeseen Talonrakennusteollisuus ry / Idea, PL 381, 00131 Helsinki. Voittajat julkistetaan keväällä 2018 Uudenmaan työturvallisuuskilpailun seminaaritilaisuudessa.

Kuva: Arto Rautiainen

Osallistu kilpailuun!

”Koko projektinhallinnan täytyy olla kunnossa. Jos juostaan pää kolmantena jalkana, ei tule laatua.” Aki Ahremaa, vastaava mestari, YIT Rakentamisen Laatuteko 2016 -kilpailun voittaja

Rakentamisen laatuteko 2017 -kilpailu on käynnistynyt! Kenelle rakentamisen hyvä laatu on kunnia-asia? Kenen asenteesta ja ammattitaidosta kannattaa ottaa oppia? Kuka ansaitsee näkyvän tunnustuksen laadukkaasta työstään? Viime vuoden tapaan kilpailussa palkitaan sekä työntekijä- että työnjohtopuolen edustaja. Kisa on tarkoitettu korjaus- ja uudisrakennustyömailla tai rakennustuotteita valmistavissa tehtaissa toimiville työntekijöille, työryhmille, työnjohtajille, projektipäälliköille tai valvojille. Heidän laatutekonsa voivat liittyä esimerkiksi laatua parantaviin oivalluksiin, asenteisiin ja ammattiylpeyteen sekä menetelmiin ja työtapoihin.

Lue lisää ja ilmoita itsesi tai kollegasi kilpailuun 9.6.2017 mennessä: www.rakennusteollisuus.fi/laatuteko Kilpailun toteuttavat Rakennusteollisuus RT, Rakennusliitto, RALA ja Rakennuslehti

28

| JOKKA


KOSTEUDENHALLINTA

Kosteudenhallinnan uusi malli käyttöön rakennusvalvonnoissa Rakennushankkeisiin pitää jatkossa nimetä kosteudenhallintakoordinaattori ja laatia kosteudenhallintaselvitys.

M

aaliskuussa kiinteistö- ja rakennusala antoi ympäristöministeriön kirittämänä yhteisen sitoumuksen onnistuneen kosteudenhallinnan ja terveellisen rakennuksen puolesta. Tavoitteena on vähentää rakennusten kosteusvaurioita. Kymmenen suurimman kaupungin rakennusvalvonnat ovat jo sitoutuneet ottamaan asteittain uuden mallin käyttöön. Kysyimme Vantaan kaupungin rakennusvalvonnan rakennusteknisen yksikön tarkastuspäällikkö Pasi Timolta, mitä sitoumus käytännössä tulee tarkoittamaan rakentajille. 1) Koska uusi malli otetaan käyttöön ja koskeeko se kaikkea rakentamista? Jokainen kaupunki ja kunta arvioi itse oman siirtymäaikataulunsa. Vantaalla uutta kosteudenhallinnan mallia aletaan aluksi soveltaa hankkeissa, joiden ennakko-ohjaus on alkanut helmikuun jälkeen. Rakennusjaostoon menevät ja julkisen rakentamisen luvat ovat ensimmäisiä kohteita. Joku pienempi kunta voi yhtä hyvin lähteä pientaloista liikkeelle. Korjausrakentamisen kohdalla mallin käyttö harkitaan erikseen. Tavoit-

teena pidetään, että Vantaalla uusi malli on 1.11.2017 lähtien käytössä laajasti muiden paitsi kertarakentajien hankkeissa. Niiden tarve arvioidaan uudestaan syksyllä. 2) Suosituksen mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvä nimeää jo hankesuunnitteluvaiheessa kosteudenhallintakoordinaattorin. Mitä uutta koordinaattorin käyttö tuo nykytilanteeseen verrattuna? Koordinaattori on uudessa mallissa kokonaan uusi resurssi ja suurin muutos vanhaan. Hankkeeseen on nimettävä kosteudenhallinnan asiantuntija, joka keskittyy kosteudenhallinnan ohjaukseen alusta lähtien kun aletaan miettiä hankkeen aikatauluja. Suunnitteluvaiheessa koordinaattori tekee yhteistyötä erityis- ja rakennesuunnittelijoiden kanssa, työmaavaiheessa ohjaa riskien hallintaa ja tarkastustoimintaa. Lähtökohtaisesti koordinaattori on tilaajasta ja urakoitsijasta riippumaton henkilö. Aina se ei ole mahdollista, mutta tärkeintä on, että saadaan vastaavan työnjohtajan rinnalle pätevä ja osaava henkilö, joka voi keskittyä yksinomaan kosteudenhallintaan. Kos-

Kuivaketju10 • RT, SKOL, RAKLI ja RALA ovat sitoutuneet Kuivaketju10:n käyttämiseen • Talonrakennusteollisuus suosittelee jäsenilleen Kuivaketju 10:n käyttämistä. Urakkakohteissa toimitaan tilaajan vaatimusten mukaan. Omaperustaisessa asuntotuotannossa jos on ulkopuolinen valvoja, suositellaan Kuivaketju10:n käyttöä. Jos on oma valvoja, suositellaan Rakennustarkastusyhdistyksen mallin mukaan toimimista. Silloin toimintaohjeet voivat olla Kuivaketju10:n mukaiset.

• Lisätietoa edellä olevista netissä osoitteissa www.kuivaketju10.fi ja www.hel. fi/static/rakvv/ohjeet/Kosteudenhallinta. pdf • RakMK C2 Kosteudenhallinta on uusiutumassa. Tavoitteena on saada asetus lainvoimaiseksi vuoden 2018 alusta • Kuivaketju10:stä ja kosteudenhallinnasta työmaalla voi lukea Jokka 2/2015lehdestä sähköisesti osoitteessa https:// issuu.com/rakennusteollisuusrtry/docs/ jokka_2_2015

teudenhallintaketjun pitää olla katkeamaton alusta loppuun. 3) Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee yhdessä kosteudenhallintakoordinaattorin kanssa laatia kosteudenhallintaselvitys. Kuinka laajasta selvityksestä on kyse ja miten sen laadinta tapahtuu? Kosteudenhallintaselvityksen pitää olla rakennuslupahakemuksen liitteenä. Selkein tapa on käyttää Kuivaketju10:ä, joka on tähän valmis toimintamalli. Siinä kerrotaan mitä koordinaattorin ja suunnittelijoiden pitää tehdä. Lupavaiheessa riittää, kun kerrotaan että kosteudenhallinnassa otetaan käyttöön Kuivaketju10 ja koordinaattori on nimetty. Muuta ei tarvita. Jos yritys jostain syystä haluaa käyttää omaa kosteudenhallintaselvitystään, pitää sen jo lupavaiheessa tehdä siitä laaja esittely. Selvityksen pitää olla samaa tasoa Kuivaketju10:n kanssa.

Kosteudenhallintaselvitys pähkinänkuoressa • Liitettävä rakennuslupahakemuksen liitteeksi • Kosteudenhallinnan vaatimukset suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöönottoon • Toimenpiteet, joilla varmistetaan tavoitteisiin pääseminen hankkeen eri vaiheissa • Asetettavat ja vaadittavat voimavarat ja vastuut • Kosteudenhallintakoordinaattorin nimeäminen • Selvityksen pohjalta rakennusvalvonta päättää lisätoimenpiteistä kosteu denhallintaa koskien • Tarkastusasiakirjaan tehtävä merkin nät rakenteiden terveellisyydestä sekä käyttö- ja huolto ohjeen kattavuudesta.

JOKKA |

29


TYÖTURVALLISUUS

Oli meillä valjaat ja kaikki vaijerit ja systeemit Siitä on nytten yli kaksi vuotta jo aikaa, kun tipuin. Oltiin purkamassa telineitä ja oltiin jo päästy aika alas ennen kuin tää onnettomuus tapahtu. Oli meillä valjaat ja kaikki vaijerit ja systeemit. Mutta mä olin just huonossa kohtaa. PIIRROSKUVA: PEKKA RAHKONEN

S

iinä oli semmoinen telineen nostoväli, että jouduin olemaan kyyryssä siellä. Mä olin ottamassa kaverilta sitä vaijerikelaa, että mä olisin saanu itteni kiinni. Mutta en kerennyt tekemään sitä, kun otin tukee sellaisesta telineosasta, joka oli jo yläpäästä auki. Se helppas sieltä yläpäästä ja sit mä putosin ja tulin niskoilleni alas. Tuuria sinänsä, et mitään ei tippunu päälle ja siinä maassa mihin tipuin oli vieressä tiiliä ja jotain rautoja pystyssä. Että oli mulla sellainen tuuri, etten osunu niihin.

30

| JOKKA

Se putoamismatka kesti hyvin kauan. Työkaveri sano, ettei siinä menny kauaa, mutta kyllä siinä kauan kesti. Mä vaan odotin, että koska sattuu. Sen mä muistan, miten pitkältä ajalta se matka tuntu. Makasin siinä maassa ja koitin saada henkeä. Se oli ihan tajuttoman vaikeeta. Jotain oli silloin alastulossa osunu rintaan, niin se oli varmaan heittäny ilmat pihalle. Sitten siihen tuli yksi kaveri. Se jäi kolmen metrin päähän kännykkä kädessä. Se meni ihan lukkoon eikä pystyny tekemään mitään. Toinen sitten huusi sille, että tee nyt jotain. Ei se kyenny tekemään mitään. Toiset soitti

KUINKAS SITTEN KÄVIKÄÄN Tämä tarina on poimittu Kuinkas sitten kävikään -kirjasta, johon on koottu omakohtaisia kertomuksia rakennustyömaan työtapaturmista. Vaikka kirja ilmestyi yli viisi vuotta sitten, ovat kertomukset yhä ajankohtaisia. Tarinat tarjoavat lukijoille näkökulman siihen elämään ja niihin ajatuksiin, joita vakava onnettomuus tai läheisen työtoverin kuolema aiheuttaa. Kirjan tekijöiden mukaan tarkoitus ei ole pelotella lukijaa, vaan alleviivata sitä tosiasiaa, että turvallisuus on vakava asia. Kertomukset perustuvat Miten se oltais voitu estää? -haastattelututkimuksen tutkimusaineistoon. Kirjan ovat toimittaneet Tarja Mäki ja Anssi Koskenvesa Mittaviivasta. Kirjassa on yhdeksän kertomusta ja niihin voi tutustua verkko-osoitteessa www.mittaviiva.fi ja kirjoittamalla hakukenttään kirjan nimi Kuinkas sitten kävikään.

sitten ambulanssin ja lähetti muutaman kaverin ohjaamaan sitä. Oli talvi ja aika kylmä. Ne osasivat toimia ihan oikein. Kaverit heitti takin mun päälle, kun aloin tärisemään. Ja sit ne pisti mut kylkiasentoon, ja vähän pehmeetä mun pään alle. Ne pisti kädetkin silleen miten kuuluu. En mä siinä millään vakavalla mielellä ollu. Koitin jotain läppää heittää. Sitä itse ihmettelen, ettei taju menny. Mä muistan et välillä meni silmät kiinni, mut kyl mä olin hereillä ja tiesin koko ajan mitä ympärillä tapahtuu. Sitten tuli ammattilaiset paikalle ja ne anto heti piikkiä, pisti tipan ja semmo-


sen kaulatuen. Lääkäri kävi tarkistamassa mun jalat, kun makasin maassa, että pystyin heiluttamaan varpaita ja jalkoja. Hyvin varovasti siinä edettiin. Kyl joka paikkaan sattu ja mä pystyin aina vastaamaan ku kysyttiin mikä paikka on kipeä. Sitten vaan sairaalaan. Ei menty pillit päällä, vaikka mä sitä taisinkin pyytää. Ei kuulemma tarvinnu. Polvi mulla murtu, sit rintalasta ja joku kolme viisi niskanikamaa. Ranne mulla kanssa väänty, mut ei muuta.Oli ihan muutamasta millistä kiinni, et en enää kävelis Lääkärit sano, että onneksi on vahvat luut, maitoo paljon juotu ja juustoo syöty ja vähän lihaksia ympärillä, että ne suojaa. Sairasloma oli pakkolepoa. Mä en saanu edes nostaa maitopurkkia pöydältä. Ei saanu mitään kääntöliikkeitä tehdä eikä mitään. Kuusi viikkoa mä pidin sitä niskatukea yötä päivää. Se turvas sen, että nikamat luutu takasi. Yllättävän hyvin on menny. Kyllä tuota polvea vieläkin särkee silloin tällöin, mutta yritän pystyä noihin samoihin hommiin ku aikaisemminkin. Kyllä mä olin varovainen jo silloin ennen onnettomuutta. Osasin varoa ja käytin turvalaitteita, mutta nyt on vielä helpompi sanoo muille, jos näkee jotain vaarallista. Jos näkee jonkun vaarallisen homman ni mennään heti korjaamaan tai sitten siitä kerrotaan heti muille. Kaikkien pitää olla mukana siinä turvallisuushommassa.

2015 oli valoisampi vuosi, mutta… Työpaikkatapaturmia sattui maassamme toissavuonna ennätyksellisen vähän. Näin oli myös rakentamisessa. Koko rakentamisen työpaikkatapaturmien taajuus oli 61, kun se vuotta aiemmin oli ollut 62,2. Vielä vuonna 2005 vastaava taajuusluku oli 81,7. Kymmenen vuoden aikana tapahtunut taajuuden tippuminen tarkoitti 4 300 korvattua työpaikkatapaturmaa vähemmän vuonna 2015. Tiedot löytyvät Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) julkaisusta vuoden 2015 työtapaturmista. Vaikka TVK:n julkaisemat tiedot kertovat hyvästä kehityksestä, on viime aikojen tapaturmataajuuden seurannassa noussut esiin huolestuttavia merkkejä. Rakennusteollisuus RT:n jäsenyritysten tapaturmataajuus on huomattavasti koko rakennusalaa matalampi, mutta nyt myös jäsenille suunnatun kuukausiseurannan tiedot kertovat, että taajuus on lähtenyt noususuuntaan pitkän laskun jälkeen. Lisäksi TVK:n

vuoden 2016 työpaikkatapaturmien ennakkotieto kertoo, että tapaturmien määrässä ollaan menossa ylöspäin.

Julkaisu löytyy TVK:n kotisivuilta www.tvk.fi/fi/Tilastot-/Tilastojulkaisut/ Rakennusalan työturvallisuustilannetta on analysoitu tarkemmin myös viime vuonna julkaistussa TVK:n analyysissä nro 4 ”Katsaus rakennusalan työturvallisuustilanteeseen”. Julkaisu löytyy TVK:n kotisivuilta www.tvk.fi/ julkaisusarjat

Hyödynnä turvallisuuskoulutuksessa Uudella Työpaikkakuolemat.fi -sivustolla kerrotaan Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) tietoon tulleista vakavaan vammautumiseen ja kuolemaan johtaneista työpaikkatapaturmista opettavalla tavalla. Sivustolla käsitellään tapahtuman kulku ja tapaturmaan johtaneet tekijät, sekä annetaan torjuntatoimenpiteitä vastaavanlaisten onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Raporteissa pyritään havainnollistamaan tapahtumat erilaisia menetelmiä, kuten 3D-malleja, havainnekuvia ja videota hyväksi käyttäen.

JOKKA |

31


RAKENNUSTEOLLISUUDEN RAKENNUSTEOLLISUUDEN TURVALLISUUSVIIKKO TURVALLISUUSVIIKKO

8.–12.5.2017 8.–12.5.2017

RAKENNUSTEOLLISUUDEN TURVALLISUUSVIIKKO

8.–12.5.2017

Viisaat kypärät yhteen! Viisaat kypärät yhteen! TYÖTURVALLISUUS TYÖTURVALLISUUS ON ON TEKIJÖIDENSÄ TEKIJÖIDENSÄ SUMMA SUMMA

TYÖTURVALLISUUS ON TEKIJÖIDENSÄ SUMMA

TYÖMAA- JA TURVAPUISTOTAPAHTUMIA / SEMINAAREJA / TEEMATAPAHTUMIA / TELINETORSTAI TYÖMAA- JA TURVAPUISTOTAPAHTUMIA / SEMINAAREJA / TEEMATAPAHTUMIA / TELINETORSTAI www.rakennusteollisuus.fi/turvallisuusviikko www.rakennusteollisuus.fi/turvallisuusviikko

Jokka 1 2017  

Lehti rakennusteollisuuden työturvallisuus-, laatu- ja ympäristöasioista. Tässä numerossa muun muassa: Työturvallisuuskilpailu on hyvä kirit...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you