Page 1

PERHE LAPSI NUORI ÄITI ISÄ VANHEMPI NEUVOLA PÄIVÄKOTI KOULU ERO

Lapsi- ja perhepalvelut N-Y-T

Apu yhdellä : a l l e s k u a klikk ! a u p a ä D y y P SIVU 8 i p p a n -

Perhekeskus kokoaa palvelut yhteen sivu 4 Perhetyöntekijä mukana päiväkodin arjessa? sivu 7 Koulu ja kaikki muu yhden katon alla sivu 10 RESUMÈ PÅ SVENSKA sida 14


Mihin suuntaan lasten, nuorten ja perheiden palveluja tulisi uudistaa? Tätä kysyttiin vakkasuomalaisilta perheiltä huhtikuussa 2018:

Apua tulisi saada helposti ja nopeasti, kun sitä tarvitsee. Läheltä - ja myös iltaisin. Apu tulisi saada yhdellä soitolla tai yhteydenotolla. perheiden omia toiveita tulisi kuunnella. Yhteistyössä palveluiden välillä olisi kehittämisen varaa. tiedotuksen pitäisi olla aktiivisempaa ja selkeämpää. nettisivuja pitäisi päivittää ahkerammin.

Sisällys Perhekeskus kokoaa palvelut yhteen 4 Apua yhdellä klikkauksella: Pyydä apua! -nappi Perhetyö jalkautuu päivähoitoon

Koulun kautta psykiatrisen sairaanhoitajan juttusille

Sovittelutaitoja päiväkotia, koulua ja elämää varten

6 7 8 9

Syvälahden monitoimitalossa kaikki yhden katon alla 10 Lastensuojelun kokemusasiantuntija kulkee rinnalla 11 Neuvola-chat aloittaa pian 11 Perhelinja tulee luo ja auttaa perille

Miten lasten, nuorten ja perheiden palveluja tulisi Sinusta uudistaa? Lue käynnissä olevista uudistuksista tästä lehdestä ja seuraa oman kotikuntasi tiedotusta.

Lapsi- ja perhepalvelut N-Y-T syyskuu 2018 Julkaisija: Lupa auttaa! -hanke Päätoimittaja: hankepäällikkö Pia Suvivuo Toimitus: Mikko Hulkkonen, Sami Luoto, Reima Orvasto ja Mari Koivunen Ulkoasu, taitto ja tekstit: Mari Koivunen Kuvat: iStockphoto ja Mari Koivunen Paino: Botnia Print Oy Painosmäärä: 45 000

Apua löytyy myös eron hetkellä

Resumé på svenska

Lehteen liittyvät palautteet: lupa.auttaa@raisio.fi Lisätietoa: www.lupaauttaa.fi

12 13

14


PÄÄKIRJOITUS

Tänne on tultu auttamaan! Olennaiseen keskittyminen on vaikeaa. Erityisen vaikeaa se on, kun asiat muuttuvat. Tämän huomasi myös eräs varsinaissuomalainen nappulajalkapallojoukkue turnausmatkallaan ulkomailla. Ennen ensimmäistäkään peliä pikkufutarit tulivat peloissaan valittamaan valmentajalle, että eihän noille muille joukkueille voi pärjätä millään. Ulkomaalaiset pojat näyttivät päätä pidemmiltä, monella kasvoi jo viiksikarvat ja äänikin kuulosti möreältä. Epätoivon kynnyksellä valmentaja palautti pojat olennaisen äärelle. Ohjeistus oli lyhyt mutta vaikutus nopea: ”Pojat, jalkapalloa tänne on tultu pelaamaan, ei laulamaan.” Nyt sote-uudistusten pyörteissä ja toisinaan kehnosti toimivia palveluita voivotellessa monelle meille auttamisalan toimijalle pitäisi pitää samankaltainen puhuttelu, jottei kävisi kuten suomalaiselle jalkapallolle. Sen sijaan, että pysähdymme paikoilleen ja keskitymme vain hallinnolliseen peukaloiden pyörittelyyn, huonoista palveluista valittamiseen tai ihmeiden odotteluun, meidän tulisi ymmärtää ja alkaa tehdä sitä, mikä on olennaista – alkaa parantaa perheiden palveluita. Lapsiperheet haluavat, että apua ja tukea saisi joustavammin ja lähempänä kotia, päiväkoteja ja kouluja. Ei se toimi, että palveluja joutuu jonottamaan kuukausikaupalla, jokaiselle eri erityisasiantuntijalle saa kertoa oman tarinansa kymmeniä kertoja uudelleen tai että tarvitsemaansa tukea pitää etsimällä etsiä virastojen kätköistä tai byrokratian syövereistä. Apua täytyy tulla joustavasti kotiin ja koulut ja päiväkodit täytyy saada mukaan auttamaan, jos siihen tarvetta on.

Meillä ei nimittäin ole mitään niin olennaista ja arvokasta kuin lastemme hyvä elämä.

Lupa auttaa! -muutoshanke on ollut Varsinais-Suomessa valmentajan roolissa ja koettanut ohjata lasten, nuorten ja perheiden palveluita olennaisen äärelle. Meillä ei nimittäin ole mitään niin olennaista ja arvokasta kuin lastemme hyvä elämä. Hanke onkin saanut olla maakuntamme kuntien apuna käynnistämässä useita kymmeniä hienoja parannuksia, joista tässä lehdessä muutamia esimerkkejä. Mukana käytännönläheisissä parannustalkoissa ja rivakassa uuden kehittämisessä on ollut satoja perhepalvelujen ammattilaisia, kokemusasiasiantuntijoita, asiakkaita, potilaita, vanhempia, nuoria ja lapsia. Lapsi- ja perhepalveluissa kaikki ei ole vielä valmista eikä täydellistä, kuten ei suomalaisessa jalkapallossakaan. Tärkein tulos lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistamisessa on kuitenkin se, että parannukset jatkuvat. Sillä toisia auttamaan tänne on tultu, ei pelkäämään. Mikko Hulkkonen Muutosagentti Twitter: @hulkkonenmikko

Joku ne ihmeetkin tekee! Tämän lehden on Sinulle tehnyt Lupa auttaa! -hanke. Se on kaikkien Varsinais-Suomen kuntien yhteinen hanke, joka uudistaa lapsi- ja perhepalvelut vuoden 2018 loppuun mennessä. Tuolloin palveluissa keskitytään olen-

naiseen ja vaikuttavaan toimintaan. Lapsi- ja perhepalvelut ovat asiakaslähtöisemmät, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut. Onko tehtävä mahdoton? Joku ne ihmeetkin tekee!

Lupa auttaa! -hanke on osa valtakunnallista lapsi- ja perhepalveluiden LAPE-muutosohjelmaa, joka on yksi hallituksen kärkihankkeista.


PERHEKESKUS kokoaa lapsiperheiden palvelut yhte Sote- ja maakuntauudistus koskee myös lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalveluita. Ne on tarkoitus koota yhteen perhekeskuksen alle. Tuo perhekeskus ei kuitenkaan ole pelkkä fyysinen paikka, vaan se on myös verkosto ja verkkosivu. Ja näiden kaikkien yhteisenä päämääränä on tarjota perheelle riittävän ajoissa juuri oikeanlaista apua.

Tulevaisuuden perhekeskuksesta perhe löytää apua ja tukea nopeasti ja helposti yhdestä paikasta. Saman katon alle on koottu kaikki perheiden tarvitsemat palvelut: • äitiys- ja lastenneuvola • ehkäisyneuvonta • lääkäri- ja psykologipalvelut • fysio-, puhe-, ravitsemus- ja toimintaterapia • perhetyö ja kotipalvelu • kasvatus- ja perheneuvonta • lastenvalvojan ja perheoikeudelliset palvelut • lapsiperheiden sosiaalityö Perhekeskuksen palvelujen lisäksi perheiden tukena ovat myös erityistason palvelut kuten erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun jalkautuva työ ja konsultaatiot.

Työntekijä jalkautuu Perhekeskukset ovat alueellisia, mutta sen työntekijät jalkautuvat tarpeen mukaan kuntiin ja lähelle ihmisten arkea: neuvoloihin, kouluihin tai muihin toimipisteisiin. Toimintakulttuuri siis muuttuu: jatkossa se onkin työntekijä, joka menee perheen luo.

Nyt jo yli 50 avointa kohtaamispaikkaa Perhekeskusten kohtaamispaikoilla on jatkossa tarjolla palveluneuvontaa ja -ohjausta. Jo nyt eri puolilla Varsinais-Suomea on kuitenkin yli 50 avointa kohtaamispaikkaa, mihin voi mennä viettämään aikaa ja tapaamaan toisia lapsiperheitä. Katso kaikki Varsinais-Suomen avoimet kohtaamispaikat: http://bit.ly/perheidenpalvelut

4

LAPSI- JA PERHEPALVELUT N-Y-T

Kuntien, järjestöjen ja seurakuntien palvelut mukana verkostossa Perhekeskukset verkostoivat paitsi kaikki perheiden sote-palvelut, myös muut lapsiperheiden palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. Perhekeskus tarkoittaakin laajaa toimijaverkostoa, johon on koottu sote-palvelujen lisäksi kuntien varhaiskasvatus, koulut ja kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut. Mukana ovat myös järjestöjen ja seurakuntien toiminta ja sitä kautta myös vertaistuki ja vapaaehtoistyö.

Lisää sähköisiä palveluja

Osana perhekeskusmallia kehitetään koko ajan lisää perheiden paljon toivomia sähköisiä palveluita. Suunnitteilla on rakentaa hyvinkin pikaisesti Varsinais-Suomen virtuaalinen perhekeskus eli verkkosivusto, jolta löytyy jo käytössä olevat sähköiset palvelut, Pyydä apua! -nappi ja tietoa tässä vaiheessa vielä kuntien tarjoamista palveluista.

Avoin kohtaamispaikka Perhekeskus on palvelujen keskittymä, mutta se on myös avoin kohtaamispaikka, jossa voi tavata muita perheitä ja saada vertaistukea. Kohtaamispaikkana voi olla vaikkapa perhekahvila, perhekerho tai avoin päiväkoti a toiminta on aina maksutonta. Kohtaamispaikassa voi ennen kaikkea tavata muita vanhempia ja jakaa kokemuksia heidän kanssaan. Tarjolla on myös tietoa lapsen ja perheen terveydestä ja hyvinvoinnista. Kohtaamispaikasta saa myös tietoa palveluista ja tarvittaessa apua ja tukea arjen haasteisiin.

Lapset ja perheet mukaan kehittämään toimintaa Perhekeskusten toiminta kehittyy koko ajan ja yksi perusidea on, että lapset, nuoret ja perheet otetaan mukaan kehittämään ja arvioimaan perhekeskusten toimintaa. Heiltä halutaan palautetta, mutta heidät halutaan mukaan palvelujen suunnittelun ja kehittämiseen. Lue lisää perhekeskuksista: https://stm.fi/lape/perhekeskukset


een

Mitä Perhekeskus tekee? Edistää ja seuraa lapsen ja perheen terveyttä ja hyvinvointia Antaa varhaista tukea ja hoitoa: palvelua helposti Tukee vanhemmuudessa ja apua nopeasti ja parisuhteessa Toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana Tukee vanhemmuudessa ja parisuhteessa Ehkäisee lähisuhdeväkivaltaa Auttaa vanhempia sovinnollisessa erossa Ottaa huomioon monikulttuuristen perheiden eriytyistarpeet

LAPSI- JA PERHEPALVELUT N-Y-T

5


Apua yhdellä klikkauksella! Pyydä apua! -nappi on lapsiperheille suunnattu matalan kynnyksen sähköinen palvelukanava. Se on kunnan verkkopalvelussa oleva nappi, jota painamalla kuka tahansa voi pyytää apua tai palvelua, jättää yhteydenottopyynnön tai kysyä jotain.

Kuka, koska ja missä tahansa

Pyydä apua! -nappi on käytössä aina ja kaikkialla eli se ei ole sidottu aikaan tai paikkaan eikä kysyjän tarvitse etsiä oikeaa henkilöä tai tahoa kysymykselleen tai avunpyynnölleen. Palvelua voi käyttää helposti kuka tahansa ja sitä voi käyttää myös nimettömänä.

Vastaus viimeistään seuraavana arkipäivä

Pyydä apua! -nappi on nopea tapa olla yhteydessä lasten ja perheiden palve-

6

LAPSI- JA PERHEPALVELUT N-Y-T

luihin, sillä vastauksen saa viimeistään seuraavana arkipäivänä. Napin kautta tulleisiin kyselyihin ja tiedusteluihin vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset maakunta- ja kuntatasolla ja sen kautta voidaan ohjata myös järjestöjen palveluihin.

Nappi kaikkiin kuntiin Pyydä apua! -nappi on kehitetty Raision kaupungin perhepalveluissa, mutta nyt siitä on tehty uusi ja paranneltu maakunnallinen versio. Uudistettu Pyydä apua! -nappi on käytössä jo 13 varsinaissuomalaisessa kunnassa. Tavoitteena on, että vuoden 2018 lopussa Pyydä apua! -nappi löytyy kaikkien varsinaissuomalaisten kuntien nettisivuilta. Pyydä apua! -napin ja -palvelun kunnille tuottaa Varsinais-Suomen kuntien yhteinen Lupa auttaa! -hanke.

Pyydä apua! -nappi on jo käytössä 13 kunnassa ja kaupungissa: ►► ►► ►► ►► ►► ►► ►► ►► ►► ►► ►► ►► ►►

Aura Koski TL Kustavi Laitila Marttila Naantali Oripää Pöytyä Raisio Rusko Sauvo Taivassalo Uusikaupunki

Osoite: kunnannimi.fi/pyydaapua


Sauvon päiväkodin lapset ja Ulla Jääkö (vas.), perhetyöntekijä Mirja Niemelä ja sosiaaliohjaaja Virpi Aaltonen. Kuva: Sauvon kunta

Sauvossa perhetyö jalkautui päivähoitoon

”Hyvin pienellä pystyy tekemään suurta” Sosiaalipalvelut tai perhetyö voivat sanoina olla epäselviä ”möykkyjä”. Niihin liittyy monilla vähän pelkoa ja häpeääkin – ja vanhempien voi olla vaikea ymmärtää, miten ne voisivat liittyä juuri meidän perheen arkeen. Tämän avaamiseksi perhetyö jalkautui Sauvossa päiväkotiin.

Miten perheille voidaan tarjota apua helposti? Missä apu olisi helppo ottaa vastaan? Sauvossa paikaksi valittiin päiväkoti ja houkuttimiksi otettiin kahvi, pulla ja pillimehu. – Vietimme kesäkuussa yhden iltapäivän Sauvon päiväkodissa ja tarjosimme pienen kahvihetken kaikille lapsia hakeneille vanhemmille ja läheisille, kertoo perhetyöntekijä Mirja Niemelä. – Tulimme sosiaaliohjaaja Virpi Aaltosen kanssa vanhemmille tutuiksi ja jokainen sai mukaansa myös esitteemme ja yhteystietomme.

Vastaanotto oli positiivinen. – Seuraavaksi olemme mukana päiväkodin vanhempainillassa, jossa kerromme esimerkkien avulla työstämme, Mirja Niemelä maalaa tulevaisuutta. Päiväkodin lisäksi perhepalvelut on jalkautunut myös kouluun ja syksy aikana käydään myös perhepäivähoitajien luona ja neuvolassa.

Apua kriisissä Perhetyö on hienosti sanottuna kasvun ja kehityksen tukemista, mutta yksinkertaistettuna niitä ihan normaaleita asioita. – Jos perheessä tulee äkillinen kriisi kuten vaikka sairaus, joku onnettomuus tai ero, autamme arjen pyörittämisessä, kuvailee Mirja. Arjen pyörittäminen tarkoittaa konkreettisia asioita: kaupassakäyntiä, ruuanlaittoa, pyykinpesua ja lapsien viemistä päiväkotiin tai kouluun.

– Tällaisissa kriiseissä kenenkään voimat eivät riitä perunamuusin tekemiseen, Mirja Niemelä summaa.

Apua arkisiin asioihin Apua saa kuitenkin myös arkisimpiin asioihin. – Jos vaikka kotona kolmen lapsen kanssa olevan äidin pitää päästä tunniksi hammaslääkäriin, me voimme auttaa, jos tiedämme asiasta ajoissa, Mirja kuvailee. – Ja joskus lapsen vieminen vaikka uimaan tai metsäretkelle, voivat antaa vanhemmille tarvittavan lepohetken. Apua perheille on tarjolla ja sitä kannattaa hakea ennen kuin väsymys uuvuttaa kokonaan – Uskon siihen, että jo hyvin pienellä pystyy tekemään suurta, summaa Mirja Niemelä. Sauvossa mietitään, miten perhetyön jalkauttamista jatketaan. Jotenkin se tulee näkymään päiväkodissa – muutakin kuin yhteystietoina ilmoitustaululla olevassa esitteessä, mikä sekin on jo hyvää tiedottamista. LAPSI- JA PERHEPALVELUT N-Y-T

7


Ihalan koulun 6E kellahti yhdessä sairaanhoitaja Tiina Håkanssonin kanssa rauhoittumaan Pappa tekee -harjoituksen päätteksi.

Koulun kautta psykiatrisen sairaanhoitajan juttusille

Raision alakouluilla on ollut käytössään yli neljän vuoden ajan jalkautuva psykiatrinen sairaanhoitaja Tiina Håkansson. Tiina on koulujen arjessa lasten keskusteluapuna opettajien ja muun henkilökunnan työparina.

korvaamattomia, kertoo opettaja Rainer Haarte. – Lisäksi harjoitukset purkavat oppilaiden välillä olevia jännitteitä.

Kuvausta varten Ihalan koulun 6E haluaa tehdä Pappa tekee -jutun. Jokainen kertoo vuorollaan, mitä pappa tekee ja kaikki tekevät käskettyä edessään olevalle selälle. Pappa vasaroi, pappa siivoa, pappa bailaa. Lopuksi koko porukka kellahtaa kasaan dominoiden tavoin. Meneillään on esimerkki oppilaiden tyynytunniksi nimeämästä hetkestä. Tavoitteena on rentoutua ja rauhoittua. – Lapset eivät välttämättä osaa enää pysähtyä ja tässä Tiinan tunnit ovat

Koulunkäyntiin liittyvät lasten ongelmat ovat koulukuraattorin ja -psykologin heiniä, mutta muissa ongelmissa apuun astuu psykiatrinen sairaanhoitaja. Hän kiertää kaikilla alakouluilla ja on tuttu sekä oppilaille että opettajille. – Kun opettajalla herää huoli lapsesta, he ottavat yhteyttä lapsen vanhempiin ja voivat antaa yhteystietoni, kertoo Tiina Håkansson. – Minulle voi vain soittaa eli apua on tarjolla nopeasti. Huoli voi nousta lapsen ahdistuneisuudesta, käytösongelmista, jännittä-

8

LAPSI- JA PERHEPALVELUT N-Y-T

”Voi vain soittaa”

misestä tai vaikka uneen tai ruokaan liittyvistä asioista. – Ensimmäisenä tapaan aina lapsen ja vanhemmat ja mieluiten heidän kotonaan, kertoo Tiina Håkansson. – Lapsen tai koko perheen kesken tavataan yleensä kolme kertaa ja mietitään yhdessä ratkaisuja pulmiin. Ja lapset ovat huikean nerokkaita keksimään itse ratkaisuja. Usein jo aika pienellä avulla saadaan iso hyöty, kun apu tulee oikeaan aikaan. – Monesti jo muutama tapaaminen riittää, mutta tarvittaessa töitä tehdään pidempään tai lapsi saa lähetteen eteenpäin, Tiina kuvailee. Heti yhteistyön alussa pyydetään vanhemmilta lupa sille, että Tiina saa tehdä yhteistyötä koulun kanssa. Näin koulussa tiedetään lapsen asian olevan hoidossa ja vanhempien lisäksi


myös opettaja voi luottaa, että lapsen asiaa hoidetaan.

Kuka pääsee Tiinan kanssa?

Keskustelujen lisäksi Tiina tekee töitä myös kokonaisten luokkien kanssa ja tänä vuonna tavoitteena on tavata kaikki ekaluokkalaiset. – Teemme erilaisia toiminta- ja rauhoittumisharjoituksia ja opettelemme itsearviointia, kuvailee Tiina ryhmien kanssa tekemäänsä työtä. Samalla Tiinasta tulee lapsille tuttu. – Iso kiitos työstä on ollut se, kun luokasta lasta haettaessa kommentoidaan, että joku pääsee juttelemaan kanssani, Tiina kertoo.

”Paras tunti, mitä on ollut”

– Laske hitaasti kymmenestä alaspäin hengityksen tahtiin, Tiina ohjeistaa 6E-luokkaa. – Hengitys on liukumäki. Sisäänhengityksellä kiipeät liukumäen päälle ja uloshengityksellä lasket mäen alas. Hiljaisessa luokassa oppilaat makaavat rentoina lattialla ja palauttavat mieleensä kesäloman ihanimman aamun ja sen tunnelman. Sitten mieli suunnataan miettimään omia toiveita viimeiselle vuodelle Ihalan koulussa. Tyynytunteja on varmasti monen toiveissa: – Paras tunti, mitä on ollut, kuvailee yksi oppilaista.

Sovittelutaitoja päiväkotia, koulua ja elämää varten Sovittelu on tulevaisuuden kansalaistaito, jota VarsinaisSuomessakin opetellaan jo täyttä päätä. Turun, Naantalin ja Paimion pilottipäiväkotien ja -koulujen lapset ja henkilökunta saavat paraikaa oppia konflikteista ja niiden ratkaisusta Verso- ja Miniversoohjelman koulutuksissa.

Sovittelulla ratkaistaan lasten välisiä riitoja päiväkodin ja koulun arjessa. Ideana on puuttua mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain ja tavalla joka tukee lapsen omaa toimijuutta. Sovittelu voi olla vertaissovittelua tai aikuisten johtamaa. Tapaus, 7.-luokkalaiset: A haukkui B:n meikkiä rumaksi. Sopimus: A ja B lupaavat toisilleen, että eivät enää hauku mitenkään toisiaan. Sovittelussa ovat läsnä konfliktin osapuolet sekä koulutetut sovittelijat. Pelisääntöinä ovat puolueettomuus, vaitiolo, ratkaisut ja vapaaehtoisuus. Sovittelijat pysyvät tilanteessa puolueettomina ja huolehtivat siitä, että kaikki pääsevät vuorotellen ääneen.

Jo sovittelun alussa sovittelijat ja osapuolet myös sopivat, että sovittelussa kuulluista jutuista ei puhuta muille. Sovittelussa ei anneta rangaistuksia, vaan siinä etsitään ratkaisuja. Konfliktin osapuolet ohjataan keskustelemaan viisiportaisen sovittelukaavan mukaisesti ja lopulta tuottamaan itse ratkaisu konfliktiinsa. Ratkaisu ja siihen liittyvät lupaukset kirjataan sopimukseksi. Sovittelu on aina vapaaehtoista ja molempien osapuolien pitää sitoutua siihen. Jos sovittelu ei sovi, päiväkodissa tai koulussa etsitään toinen tapa käsitellä asia. Sovittelutaitojen malli on kehitetty Verso-ohjelmassa, joka on ollut käynnissä vuodesta 2001 saakka. Verso-ohjelman sovittelumalli on käytössä yli 600 suomalaiskoulussa lähes 100 paikkakunnalla. Lue lisää: www.sovittelu.com/vertaissovittelu Tapaus, 4.-luokkalaiset: A sanoo B:tä ”Väinöksi” eikä lopeta, vaikka B on sanonut, ettei pidä siitä. Sopimus: A ei hauku enää B:tä ”Väinöksi”. A on pahoillaan.

Tapaus, 1.-luokkalaiset: Välitunnilla pojat rikkoivat tyttöjen tekemän majan ja heittivät oksat metsään ja tyttöjen naamalle. Sopimus: Pojat eivät enää toimi näin. Tytöt voisivat jatkossa antaa oksia, jos pojat pyytävät. Pojat yrittävät pyytää.

LAPSI- JA PERHEPALVELUT N-Y-T

9


Kaikki yhden katon alla:

SYVÄLAHDEN MONITOIMITALO Turun Hirvensaloon valmistui kesällä uusi koulu ja päiväkoti. Ja uusi neuvola ja kirjasto. Ja nuorisopalvelujen tilat. Ne kaikki ovat saman katon alla Syvälahden monitoimitalossa.

Hirvensaloon piti tehdä uusi alakoulu. Pian ajatus koulusta kuitenkin laajeni yhtenäiskouluksi, jossa olisi ala- ja yläkoulu. Sitten huomattiin tarve uudelle päiväkodille. Myös neuvola, kirjasto ja nuorisopalvelut etsivät uusia tiloja. – Alakoulun piti valmistua jo vuonna 2011, mutta tässä tapauksessa sen myöhästyminen oli kyllä hyvä juttu, kertoo Turun kaupungin toimialajohtaja Timo Jalonen. – Nyt saman katon alla ovat kaikki lasten kasvatuksen ja tukemisen ammattilaiset ja alueen kaikki lapset vauvoista yhdeksäsluokkalaisiksi saakka.

Kaikki mahdollisuudet uudenlaiselle yhteistyölle Yleensä turkulaisen päiväkodin lapset ovat neljän tai viiden eri neuvolan asiakkaita. Syvälahden päiväkodin kaikki

it Oy

rkkitehd

Verstas A

10

LAPSI- JA PERHEPALVELUT N-Y-T

lapset ovat myös talon neuvolan asiakkaita. Tästä nousee ihan uudenlaisia mahdollisuuksia yhteistyölle. Lisää yhteistyömahdollisuuksia syntyy, kun lapset siirtyvät päiväkodista ja neuvolasta kouluun ja kouluterveydenhuollon asiakkaiksi. Neuvolan ja kouluterveydenhoitajan ovet ovat nekin ihan vierekkäin eli ainakaan fyysinen välimatka ei ole este millekään. Kirjasto- ja nuorisopalvelut tukevat joustavasti talon muuta toimintaa. – Eri toimialojen työntekijät pääsevät kohtaamaan toisensa paljon paremmin ja heille on tarjolla laaja kokonaisnäkymä lasten ja nuorten elämään ja palveluihin, Timo Jalonen kuvailee. – Parasta on kuitenkin se, ettei lapsen ja nuoren ei tarvitse tietää, mistä ja keneltä apua ja tukea saa, vaan jokainen talon aikuinen auttaa ja tukee.

vuoksi. Enää ei ole opettajainhuonetta, vaan samassa tilassa taukonsa viettävät myös mm. päivähoidon ja neuvolan väki. Tilaratkaisuilla rohkaistaan myös oppilaiden välistä yhteistyötä. Suljettujen luokkahuoneiden ja pitkien käytävien sijaan Syvälahdessa on toreja, joiden ympärillä on muunneltavia kortteleita. Kouluaikaan myös nuorisotilat ovat koulun käytössä. Iltaisin nuorisopalvelut levittäytyvät myös koulun puolelle. Syvälahdessa aloitti syksyllä 600 koululaista ja 100 päiväkotilasta. Työntekijöitä on noin 100. Monitoimitalosta tulee Turun ensimmäinen perhekeskus. Turun seuraava monitoimitalo valmistuu tammikuussa 2019 Yli-Maariaan ja suunnitteilla on jo kolme muuta.

Yhteisiä tiloja ja kohtaamisia Kohtaamisia eri alojen työntekijöiden välillä Syvälahdessa tapahtuu koko ajan myös yhteisten sosiaalitilojen

Syvälahden monitoimitalo vaalii yhdessä tekemisen kulttuuria.


NEUVOLAAN pian myös CHATILLÄ

Kokemusasiantuntijat kuten ”Sara” pitävät ennen kaikkea yllä nuoren toivoa.

Lastensuojelun kokemusasiantuntija kulkee rinnalla

”Vieressä oleminen auttaa” Turussa alkoi syksyllä 2017 Veturointi-nimellä kulkeva toiminta, jossa lastensuojelun nuoret aikuiset kokemusasiantuntijat toimivat lastensuojelussa olevien nuorten tukena ja tsempparina. Veturointi-nimi tulee toiminnan sisällöstä eli vertaistuesta ja mentoroinnista. Kokemusasiantuntijat ovat noin 20– 29-vuotiaita nuoria aikuisia, jotka ovat itse olleet lastensuojelun palveluiden parissa. Turun seudulla on toiminnassa kuusi kokemusasiantuntijaa ja yksi heistä on Sara (nimi muutettu). – Kokemusasiantuntija pitää ennen kaikkea yllä nuoren toivoa, kuvailee Sara. – Hän on elävä esimerkki, että sijaishuollosta voi selvitä. Sara tapaa kahta eri nuorta. Tapaamisia on niin usein kuin nuori itse haluaa ja niiden sisältö vaihtelee. – Välillä mennään kahville tai kävelylle. Välillä tehdään jotain mukavaa yhdessä, kertoo Sara. – Useimmiten jutellaan kaikesta mahdollisesta. Ystävistä, lastenkodista, koulusta, perheestä.

Ja aina ei tarvitse tehdä mitään. – Sun kanssa voi vain olla. Se on ollut kyllä hyvä palaute, Sara sanoo. Kokemusasiantuntijan kanssa on helppo liikkua kaupungilla eri paikoissa, sillä toisen nuoren läsnäoloa ei tarvitse selittää samalla tavalla kuin esimerkiksi aikuisen tukihenkilön. – Toisen nuoren kanssa liikkumisessa ei myöskään ole mitään noloa, naurahtaa Sara. Tuettavat nuoret ovat yleensä 15–23-vuotiaita ja useimmiten he tulevat Veturoinnin piiriin sosiaalitoimen, sijaishuoltopaikkojen tai muiden yhteistyökumppanien kautta. Itsekin voi kuitenkin ottaa yhteyttä. – Jo pelkkä vieressä oleminen auttaa, summaa Sara kokemusasiantuntijan toiminnan. Veturointi-toimintaa toteuttaa Auta Lasta ry yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa.

Epävarmuutta raskauteen tai vanhemmuuteen liittyen? Onko tämä normaalia? Jos ei, mitä tulisi tehdä? Pian näitä kysymyksiä voi käydä nopeasti ja helposti läpi äitiys- ja lastenneuvolan työntekijöiden kanssa chatin välityksellä eli reaaliaikaisessa verkkokeskustelussa.

Neuvola-chatin kautta voi ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan ja kysyä neuvoa tai ohjausta asioista, jotka liittyvät raskauteen, synnytykseen tai neuvolaikäisten lasten terveysasioihin. Keskustelijoiden henkilöllisyys todennetaan Suomi.fi-tunnistuksella eli mobiilivarmenteella tai pankkitunnuksella, joten chatissa voidaan puhua muutakin kuin vain yleisellä tasolla. Neuvola-chat alkaa kokeiluna lokakuussa Turussa, Salossa, Somerolla, Uudessakaupungissa ja Akseli-kunnissa eli Maskussa, Mynämäessä ja Nousiaisissa. Chat toimii arkisin klo 8–16 ja siihen vastaavat kokeilussa mukana olevien kuntien terveydenhoitajat vuorotellen.

Lue lisää Veturointi-toiminnasta: www.autalasta.fi/veturointi

LAPSI- JA PERHEPALVELUT N-Y-T

11


PERHELINJA tulee luo ja auttaa perille Perhelinja tarjoaa apua, tukea sekä mahdollisuuden keskustella ja kysellä. Se on minibussi, joka kurvaa sinne, missä ihmiset muutenkin liikkuvat, ja bussiin ovat tervetulleita niin lapset, nuoret, äidit, isät kuin isovanhemmatkin. Huolena voi olla vaikka yksinäisyys, kiusaaminen, ero, sairastuminen tai joku perheen ongelma – aina voi tulla juttelemaan ja kyselemään ja Perhelinjan väki opastaa avun lähteille. Perhelinja on toukokuussa alkanut Järjestöt on the Road -hankkeen kokeilu. Perhelinjan palvelubussi kulkee säännöllisesti ja pysähtyy etukäteen ilmoitetun aikataulun mukaisesti Kemiönsaaren, Laitilan, Turun ja Uudenkaupungin alueen 10 eri pysäkillä. Lupa auttaa! -hanke kaappasi bussin ja vei sen pariksi tunniksi vierailulle Rymättylään. Mukaan otettiin myös Raision ja Naantalin kaupungin työntekijät.

”Mutkatonta ja helppoa tulla”

– Ensiaskeleen ottaminen avun pyytämiseen voi olla lapselle tai vanhem-

12

LAPSI- JA PERHEPALVELUT N-Y-T

malle helpompaa, kun sen voi tehdä itselle tutussa ympäristössä ja helposti ilman ajanvarausta, pohtii Raision kaupungin perheneuvolan sosiaalityöntekijä Pia Pelkonen Perhelinjan tapaa viedä palvelut lähelle ihmisiä. – Avun pyytämiseen liittyy monilla myös vähän häpeää ja leimautumisen pelkoa ja Perhelinjan bussiin on siinäkin mielessä helppoa ja mutkatonta tullaa, pohdintaa jatkaa Naantalin kaupungin perheohjaaja Kaisa Tuurala. Perheiden palveluita ollaan tulevaisuudessa kokoamassa alueellisiin perhekeskuksiin. Samaan aikaan perhepalveluiden tulisi näkyä jokaisen perheen arjessa entistä paremmin ja niitä onkin tarjolla päivähoidossa ja kouluissa – siellä, missä lapset ja nuoret arkensa viettävät. – Perhelinjan kaltainen bussi voisi olla hyvä lisä vaikka perheneuvolan jalkautumiseen, pohtii Lupa auttaa! -hankkeen työntekijä Sami Luoto.

”On ok pyytää apua” Perhelinjan bussissa keskustelu ja kohtaaminen sujuvat vaivatta. Avun pyytämisen kynnys ei nouse liian korkeaksi – niin kuin ei koskaan pitäisikään.

– Perhelinja muistuttaa meitä kaikkia, että on ihan ok pyytää apua ja että palveluita on oikeasti paljon tarjolla, summaa Sami Luoto.

Mikä ihmeen Perhelinja? Perhelinja on varsinaissuomalaisten lastensuojelujärjestöjen yhteinen 3-vuotinen projekti, jossa järjestöjen toimintaa ja palveluita tuodaan alueille, jossa niitä ei vielä ole. Toimintaa on suunniteltu yhteistyössä kuntien kanssa ja sen painopisteet räätälöidään kuntakohtaisesti vastaamaan alueen ja asukkaiden tarpeita. Toimintaa rahoittaa sosiaali-ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Perhelinjan aikataulut ja pysäkit: https://vslj.fi/perhelinja/

Naantalin kaupungin perheohjaaja Kaisa Tuurala, hankeagentti Sami Luoto ja Raision kaupungin sosiaalityöntekijä Pia Pelkonen hyppäsivät Perhelinjalle mukaan auttamaan.


Apua löytyy myös eron hetkellä OHJAUSTA, TUKEA & NEUVONTAA

JÄRJESTÖJEN MONIPUOLINEN TUKI

Jos parisuhteessa on pulmia tai harkitsette eroa, ottakaa yhteys perhekeskukseen, perheneuvolaan tai muihin kunnan perhepalveluihin tai seurakunnan perheasiain neuvottelukeskukseen. Yhteyden saa myös Pyydä apua! -napin kautta (ks. sivu 6).

Tietoa ja tukea sähköisesti: • apuaeroon.fi • Eron ABC -chat • Eroinfopäivystys p. 020 774 9800 • EETU-chat: www. tukinet.net • vauva.fi/teema/parisuhdeneuvola • perheaikaa.fi

Perheasioiden sovittelu edistää vanhempien välistä yhteistyötä. Lisätietoa sovittelusta saa kunnan perhepalvenluista.

Yhdessä muiden eron kokeneiden kanssa: • Puhutaan erosta -illat • Lasten ja nuorten erovertaisryhmät • Hyvä ero -ryhmä, YH-olohuoneet ja Eron ABC -illat (www.yvpl.fi) • Suomalainen Eroseminaari • Miesten eroryhmä ja Eetu-vertaistukitoiminta (www.miessakit.fi) • www.linkkitoiminta.fi nuorille

Tarvitseeko lapsenne apua erokriisin keskellä? Perhepalvelut auttaa. Tietoa eroon ja lapsen huoltoon ja tapaamiseen liittyviin käytännön asioihin saa lastenvalvojalta.

SOPIMUKSET & HUOLTORIIDAT Lastenvalvoja laatii kanssanne sopimukset lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sekä elatuksesta Tarvittaessa lakiapua tai ohjausta saa Varsinais-Suomen oikeusaputoimistosta (p. 029 56 60420) tai yksityisiltä asianajajilta Tuomioistuinsovittelussa vanhempien välinen konflikti pyritään ratkaisemaan sovinnollisesti edistäen lapsen edun toteutumista.

Toimiva yhteistyövanhemmuus on molempien vanhempien läsnäoloa lapsen elämässä eron jälkeen. On tärkeää oppia erottamaan menneeseen parisuhteeseen liittyvät tunteet vanhemmuudesta. Lapselle pitää tehdä turvallinen kasvuympäristö erosta huolimatta.

nitelma n u u s s u u m Vanhem kee eron u t a j a a t t u a teen: u u m m e h n a jälkeiseen v / www.stm.fi lma nnite u u s s u u m m vanhe


På svenska

FAMILJECENTRALEN samlar barnfamiljernas tjänster Sote- och landskapsreformen berör också barnfamiljernas social- och hälsovårdstjänster. Avsikten är att samla dem under en familjecentral. Den familjecentralen ska vara inte bara en fysisk plats utan också ett nätverk och en webbsajt. Alla dessa har som gemensamt mål att erbjuda familjen rätt sorts hjälp i rätt tid.

Vid framtidens familjecentral hittar familjen hjälp och stöd snabbt och enkelt på ett och samma ställe. Alla de tjänster som familjen behöver har samlats under samma tak: • mödra- och barnrådgivning • preventivrådgivning • läkar- och psykologtjänster • fysio-, tal-, närings- och ergoterapi • familjearbete och hemtjänst • uppfostrings- och familjerådgivning

• barnskydds- och familjejuridiska tjänster • socialarbete riktat till barnfamiljer Utöver familjecentralens egna tjänster ska familjerna ha stöd av specialtjänster så som specialistvårdens och barnskyddets fältarbete och konsultationer. Vidare ingår i familjecentralens nätverk kommunernas småbarnsfostran, skolor och kultur-, idrotts- och ungdomstjänster. Förenings- och församlingsverksamhet ingår också.

Familjerna önskar sig mer elektroniska tjänster och de är under kontinuerlig utveckling, som en del av familjecentralsmodellen. Planen är att i snabb takt bygga ut en virtuell familjecentral för Egentliga Finland, det vill säga en webbsajt där man kan hitta alla redan existerande elektroniska tjänster, en Pyydä apua! / Be om hjälp! -knapp och information om de tjänster som i detta skede fortfarande erbjuds av kommunerna.

• Främjar och följer med barnets och familjens hälsa och välbefinnande • Ger tidigt stöd och tidig vård: service enkelt och hjälp snabbt • Fungerar som en kollektiv mötesplats • Stödjer föräldraskapet och parrelationen • Förebygger familjevåld • Hjälper föräldrarna vid separation i samförstånd • Beaktar mångkulturella familjers speciella behov RESUMÈ LAPSI- JAPÅ PERHEPALVELUT SVENSKA N-Y-T

På familjecentralernas mötesplatser kommer det i fortsättningen att finnas servicerådgivning och handledning. Runt om i Egentliga Finland finns det emellertid redan nu mer än 50 öppna mötesplatser dit man kan gå för att fördriva tiden och träffa andra barnfamiljer. Kolla in alla öppna mötesplatser i Egentliga Finland: http://bit.ly/perheidenpalvelut

Mer elektroniska tjänster

VAD GÖR FALMILJECENTRALEN?

14

Mer än 50 öppna mötesplatser

Snart kan du chatta med rådgivningen

Frågor om graviditet och förlossning eller om hälsan för barn i rådgivningsåldern kan snart snabbt och enkelt avhandlas i realtid per chat eller direktmeddelande med moderskapsoch barnrådgivningens personalen. Samtalsparterna identifierar sig med Suomi.fi-koder, det vill säga mobilcertifikat eller bankkoder, varför det är fritt fram att chatta om också annat än allmänna saker. Rådgivnings-chatten börjar i oktober på försök i Åbo, Salo, Somero, Nystad och Akseli-kommunerna. Chatten är öppen vardagar kl. 8–16.


Hjälp med ett klick:

PYYDÄ APUA! / BE OM HJÄLP! -knappen Pyydä apua! / Be om hjälp! är en knapp i kommunens nättjänst som vem som helst kan trycka på för att be om hjälp eller service, lämna en begäran om kontakt eller ställa en fråga. Pyydä apua! / Be om hjälp! -knappen är alltid och överallt i användning vilket betyder att den inte är bunden till vare sig tid eller plats. Frågeställaren behöver inte heller söka reda på rätt person eller instans för sin fråga eller sin begäran om hjälp. Vem som helst kan enkelt utnyttja tjänsten, också anonymt. Pyydä apua! / Be om hjälp! -knappen är ett snabbt sätt att kontakta tjänsterna för barn och familjer, eftersom man får svar senast följande vardag.

Frågor och förfrågningar som kommer via knappen besvaras av yrkeskunnig personal inom social- och hälsovården på landskaps- och kommunnivå och via den kan hänvisning också göras till tredje sektorns tjänster. Pyydä apua! / Be om hjälp! -knappen har redan tagits i bruk av 13 kommu-

ner i Egentliga Finland: Aura, Koskis TL, Gustavs, Letala, S:t Mårtens, Nådendal, Oripää, Pöytis, Reso, Rusko, Sagu, Tövsala och Nystad. Målet är att i slutet av 2018 ska knappen finnas på webbsidorna för samtliga kommuner i Egentliga Finland. Pyydä apua! / Be om hjälp! -knappen: kunnannimi.fi/pyydaapua

Medlingsfärdigheter för daghem, skola och livet Medling är en framtidens medborgarfärdighet som man också i Egentliga Finland är i full färd med att lära sig. Medling kan lösa vardagliga konflikter mellan barnen i daghem och skola. Idén är att så tidigt som möjligt ingripa i sådana aktiviteter som skapar dålig stämning, och att göra det på ett sådant sätt att barnet stöds som aktör. Medlingen kan vara kamratmedling eller vuxenledd medling.

Vid medling närvarar parterna i konflikten samt utbildade medlare. Spelreglerna är opartiskhet, tystnadsplikt, lösningar och frivillighet. Medlarna förhåller sig opartiskt och ser till att alla får yttra sig i tur och ordning. Vid medling ges inga straff utan konfliktens parter får vägledning till att

själva komma fram till en lösning på sin konflikt. Lösningen och de löften som ingår i den skrivs ner i ett avtal. Modellen för medlingsfärdigheter har utvecklats i Verso-programmet för Kamratmedling, som har pågått sedan 2001. Modellen är i bruk i över 600 finländska skolor på fler än 100 orter.

Föräldraplan stödjer och hjälper föräldraskap efter separation: https://stm.fi/sv/ foraldraplan LAPSI- JA PERHEPALVELUT N-Y-T RESUMÈ PÅ SVENSKA

15 15


Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus, PL 123, 00531 HELSINKI. Tietojen tekninen toimitus: Posti Oy, PL 7, 00011 POSTI

Piirrä oma Lupa auttaa! -sarjakuvasi ja voita leffalippuja Mitä sinusta tarkoittaa ”lupa auttaa”. Lähetä meille oma Lupa auttaa! -sarjakuvasi ja voita perheelle leffaelämys. Arvomme kaikkien sarjakuvan 30.9. mennessä palauttaneiden kesken kolme neljän leffalipun paketia. Arvonnan voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Lähetettyjä sarjakuvia julkaistaan Lupa auttaa! -hankkeen verkkosivuilla (www.lupaauttaa.fi) ja Facebook-sivulla (www.facebook.com/lupaauttaa). Voimme käyttää niitä myös muissa hankkeen viestintämateriaaleissa. Käytön yhteydessä mainitaan aina tekijän nimi.

Toimi näin: 1. Lupa auttaa. Mitä se tarkoittaa? Mieti, pohdi ja pähkäile! 2. Piirrä sarjakuvasi alla oleviin ruutuihin. 3. Ota sarjakuvasta valokuva ja laita kuva sähköpostitse osoitteeseen lupa.auttaa@raisio.fi. Voit myös leikata sarjakuva irti ja laita sen tulemaan postitse osoitteeseen Lupa auttaa! -hanke, Raision kaupunki, PL 100, 21201 Raisio 4. Laita sarjakuvan lisäksi mukaan oma nimesi ja ikäsi sekä postiosoitteesi mahdollista palkinnon toimitusta varten.

Lupa auttaa!

Sarjakuvan piirtäjän etu- ja sukunimi ja ikä

Lapsi- ja perhepalvelut N-Y-T  

Lupa auttaa! -hankkeen lehti

Lapsi- ja perhepalvelut N-Y-T  

Lupa auttaa! -hankkeen lehti

Advertisement