Rahvas 1/2015

Page 1

1 / 2015

Kansalliskonservatiivinen aikakauslehti

Tässä se nyt on. Pilakuva sananvapauden puolesta. Sisältää PS-Nuorten Tietoyhteiskuntaohjelman!


Julkaisija Perussuomalaiset Nuoret ry Yrjönkatu 8-10 B 25, 6. krs 00120 Helsinki www.ps-nuoret.fi ISSN 2323-6078 Päätoimittaja Sebastian Tynkkynen Avustajat Toni Ahva Milko Aikio Vilhelm Junnila Daniel Kaartinen Suvi Karhu Roger Kulmala Teemu Torssonen Graafinen suunnittelu ja taitto Janne Turunen Kuvat Lehtikuva Sebastian Tynkkynen Olli Pasanen Tommi Rajala Painopaikka Tammerprint Oy Ilmoitusvaraukset- ja hinnat: Suvi Karhu, sihteeri@ps-nuoret.fi 040 6532960

Sisältö Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Kuka on hyvis ja kuka pahis?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4-5 PS-Nuorten ehdokasgalleria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6-7 Sananvapauden dilemma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8-9 100 000, 200 000.... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10-11 Älkäämme tulko mediarepresentaatioksemme. . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Mikä on UNR?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Vain Perussuomalaiset katsoo kielipolitiikassa tulevaisuuteen . . . . 14 Vahvistetaan nuorten ääntä puolueessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 EU-linja, josta tietää nyt koko Suomi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16-19 Miehilläkin on oikeus tasa-arvoon. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20-21 Vieraskynä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22-25 Demareita joka lähtöön. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Mielipiteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 Kehitysavun kirous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Älyttömät sitaatit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

R ah vas 1/2015

Eurooppapoliittinen ohjelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30-35

2


Pääkirjoitus

Hyvä lukija, namme on laaja vapaaehtoistyö, jonka varaan koko järjestömme toiminta kuitenkin perustuu. Sellaista kokonaisuutta ei voi ostaa rahalla. Tämä lähtökohta on pidettävä mielessä jatkuvasti. Tässä nuorisoliikkeessä on valtava potentiaali. Mitä enemmän piirit järjestävät tapahtumia, sitä enemmän uusia nuoria saadaan mukaan vaikuttamaan Suomen parhaaksi. Pitkäjänteinen nuorisotyömme on kasvattanut laajan nuorten joukon, josta moni pääsi vuonna 2012 kunnanvaltuustoihin ja tänä vuonna samasta joukosta on noussut ennätysmäärä eduskuntavaaliehdokkaita. Ilman tätä Perussuomalaisten Nuorten näkyvää ja tavoittavaa nuorisotyötä minäkin olisin jatkanut yliopistoni ainejärjestöhommissa, enkä välttämättä olisi päätynyt mukaan poliittiseen nuorisojärjestöön. Ensi syksynä käydään korkeakouluissa edustajistovaalit. Ja sen jälkeen ovat seuraavat kunnallisvaalit jo oven takana. Paljon vastuupaikkoja on jaossa. Huolehditaan siitä, että järjestömme kasvaa niin paljon, että meillä on ympäri Suomen tarjota omia ehdokkaitamme näille kärkipaikoille. Ei pysähdytä hetkeksikään nauttimaan siitä, mitä olemme jo saavuttaneet, vaan painetaan täysillä eteenpäin ja pidetään rima korkealla. Silloin pitää takoa, kun rauta on kuumaa. Hyvää kevättä, Sebastian Tynkkynen Päätoimittaja Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja

R ah vas 1/2015

Kuva: Tommi Rajala

Vuosi 2014 oli järjestöllemme hyvin haasteellinen. Muut poliittiset nuorisojärjestöt imivät opetus- ja kulttuuriministeriön miljoonakassasta jättisummia toimintaansa, kun meille heitettiin luu käteen. Toimintamme kasvaessa elimme taloudellisesti veitsen terällä koko vuoden, ja ensimmäisessä hallituksen kokouksessa puhuttiin heti lomautusten käyttämisestä talouden tasapainottamisen työkaluna. Sitten alkoi tapahtua. Monivuotinen vääntö OKM:n kanssa alkoi tuottaa tulosta. Ensinnäkin voitimme ministeriön oikeuden korkeimmalla tasolla. Nuorisopolitiikan tekemiselle määriteltiin selkeät pelisäännöt: valtio ei voi jakaa rahaa toimijoille mielipiteiden perusteella. Ilman Perussuomalaisia Nuoria tämä moraalinen lähtökohta olisi edelleenkin ministeriölle täysin epäselvä. Vuoden 2014 tukipäätös uusittiin, ja se kaksinkertaistui. Tänä vuonna menimme yli 80 000 euron, mutta kilpailuasetelma on edelleen hyvin epäreilu verrattuna muihin poliittisiin nuorisojärjestöihin, puhumattakaan siitä, kuinka paljon etua muille toimijoille on useamman vuoden aikana annettu valtion toimesta. Voimme kuitenkin olla tyytyväisiä siitä, että pitkällinen taistelu alkaa tuottamaan tuloksia. Muistan, kuinka vielä vuonna 2013 syyskokouksessa Järvenpäässä kuultiin puheenvuoroja, joissa todettiin, että tulevaisuutta pitää suunnitella siltä pohjalta, että tulemme jäämään nykyiselle tukitasolle OKM:n suhteen, sillä tukemme ei arvopohjan vuoksi voisi nousta. Nyt kenenkään ei tarvitse olla enää epätoivoinen asian suhteen. Tilanne on vihdoin korjaantumassa. Loppu on meistä kiinni. Meidän tulee vaatia oikeuksiemme perään, eikä alistua toisten edessä. Vahvuute-

3


Ukrainan kriisi, joka laajentui Itä-Ukrainassa Venäjän tukemien separatistien ja Ukrainan hallituksen väliseksi sodaksi, on tullut monelle järkytyksenä ja moni luulikin, että sota ja voimapolitiikka olisi jäänyt historiaan Euroopassa. Internet-aikakautena kriisin osapuolet ovat aktiivisesti tuottaneet propagandaa vakuuttaakseen ihmiset, että juuri heidän näkemyksensä kriisistä olisi oikea. Lisäksi kriisi muokkaa merkittävästi Suomen geopoliittista ympäristöä, joten Rahvas on päättänyt tarjota lukijoilleen perusteellisen katsauksen kriisin syihin ja tapahtumien kulkuun.

Teksti: Roger Kulmala • Kuva: Pixabay

Kuka on hyvis ja kuka pahis? Kaikki, mitä sinun tulee tietää Ukrainan sodasta.

U

krainan kriisi alkoi marraskuussa 2013, kun Ukrainan silloinen presidentti Viktor Janukovytš kieltäytyi allekirjoittamasta Ukrainan ja EU:n assosiaatio- ja vapaakauppasopimusta Venäjän painostuksen vuoksi. Monet ukrainalaiset, jotka olivat pettyneitä yhteiskunnan korruptioon ja talouden surkeaan tilaan, lähtivät erityisesti maan länsiosissa osoittamaan mieltään Janukovytšin hallintoa vastaan, koska lähentyminen länteen nähtiin mahdollisuutena vaurastua ja päästä eroon korruptiosta. Mielenosoitukset olivat Kiovassa massiivisia ja jatkuivat koko talven. Janukovytš yritti suitsia niitä väkivallalla, mikä johti presidentin uskottavuuden menetykseen, vallankumoukseen ja Janukovytšin maanpakoon. Ymmärtääkseen Ukrainan yhteiskunnallisia oloja, pitää tuntea Ukrainan lähihistoria Neuvostoliiton hajoamisen ja maan itsenäistymisen jälkeen. Maan politiikkaa ja taloutta hallitsivat oligarkit, jotka korruptiollaan rampauttivat maan kehityksen. Ukrainassa on ollut itsenäisyyden ajan demokratia, mutta järjestelmä on ollut sekasortoinen. Tästä kertoo hyvin se, että Viktor Janukovytš syrjäytettiin ensimmäisen kerran vallasta 2004 oranssissa vallankumouksessa vaalivilpin takia. Kuitenkin hänet valittiin vuoden 2009 vaaleissa

itäukrainalaisten tuella presidentiksi demokraattisissa vaaleissa. Ukrainassa on myös vuosisatojen takaa peräisin oleva jako Länsi-Ukrainaan ja venäläisempään Itä-Ukrainaan. Maan sisäisen vastakkainasettelun takia maa on tasapainotellut Venäjän ja lännen välissä. Venäjämielisen Janukovytšin kaatumisen jälkeen Ukrainan sisäinen kriisi eskaloitui kansainväliseksi, kun Venäjä alkoi lähes välittömästi miehittää Ukrainaan kuuluvaa Krimin niemimaata. Krim on Venäjälle tärkeä kohde, koska sen sijainti on strateginen, siellä on Venäjän laivastotukikohta ja niemimaan asukkaiden enemmistö on etnisiä venäläisiä. Venäjä aloitti samaan aikaan ns. infosodan, jossa Venäjän ohjailemat tahot väittivät Krimin asukkaista koostuvien kodinturvajoukkojen aloittaneen vastavallankumouksen Kiovan uusia vallanpitäjiä vastaan. Jälkikäteen Venäjä on myöntänyt, että sen asevoimien erikoisjoukot valtasivat Krimin kansainvälisen oikeuden vastaisesti. Pidettyään alueella kyseenalaisen kansanäänestyksen Venäjä liitti Krimin virallisesti osaksi Venäjän federaatiota. Krimin kaappauksen jälkeen Itä-Ukrainassa alkoivat asemiehet kaapata Ukrainan hallinnon rakennuksia. Asemiehet perustelivat toimintaansa Itä-Ukrainan venäläisväestön suojelemisella Kiovassa val-

R ah vas 1/2015

4

22.02.2014

Presidentti Viktor Janukovytš ei allekirjoita Ukrainan ja EU:n välistä assosisaatio- ja vapaakauppasopimusta. Ukrainassa alkavat massiiviset mielenosoitukset.

Ukrainan asevoimien suurhyökkäys separatisteja vastaan alkaa.

Krim liitetään virallisesti osaksi Venäjän federaatiota.

Ukrainan parlamentti erottaa presidentti Viktor Janukovytšin. 21.11.2013

taan noussutta "fasistihallintoa" vastaan. Todellisuudessa Ukrainassa valtaan nousi Janukovytšin jälkeen demokraattisia arvoja kannattavat länsimieliset tahot. Kevään kuluessa kriisistä kehittyi aseellinen konflikti Ukrainan hallituksen ja Itä-Ukrainaan perustettujen sepatarististen Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen välille. Kansantasavalloilla on aitoa kannatusta Itä-Ukrainan väestön keskuudessa, mutta yleisen käsityksen mukaan Venäjä masinoi Itä-Ukrainan kapinan ja on tukenut materiaalisesti sekä järjestänyt miehiä sotimaan sen puolesta. Kun Ukrainan hallitus oli kukistamassa kapinan syksyn alussa, lähetti Venäjä Ukrainaan asevoimiensa joukko-osastoja sotimaan separatistien puolella. Länsi on vastannut Venäjän toimiin asettamalla talouspakotteita, jotka yhdessä Venäjän tärkeimmän vientituotteen, öljyn, hinnan romahduksen kanssa ovat saaneet Venäjän talouden vaikeuksiin. Venäjän toimien motiivina on ollut maan suurvalta-aseman palauttaminen Euroopassa. Neuvostoliiton hajottua Venäjä joutui sekasortoiseen tilaan ja joutui syrjään kansainvälisen politiikan areenalla. Presidentti Vladimir Putin vakautti olot Venäjällä ja energiavientitulojen avulla hän on pyrkinyt palauttamaan mennyttä suuruutta mm. asemenoja kasvattamalla.

28.02.2014 Venäjän asevoimien sotilaat alkavat miehittää Ukrainalle kuuluvaa Krimin niemimaata.

21.03.2014

Huhtikuu 2014 Itä-Ukrainassa alkavat levottomuudet separatistien ja Ukrainan asevoimien välillä.

03.06.2014


Tämä patsas seisoo kuuluisalla Maidanin aukiolla maan pääkaupungissa, Kiovassa.

Ukrainassa Janukovytšin kaaduttua Venäjä pelkäsi menettävänsä maan lopullisesti pois etupiiristä länsi-integraation takia. Separatistien tukemisella Venäjä oletettavasti toivoo saavansa keinon kontrolloida Ukrainan kehitystä mieleiseensä suuntaan. Ukraina on ollut perinteisesti Venäjälle läheinen valtio ja maan liittyminen Natoon olisi erittäin merkittävä takaisku Venäjän strategisille suunnitelmille. Voimankäyttö Ukrainassa on ollut jatko Putinin harjoittamalle politiikalle, johon ovat kuuluneet aggressiivinen retoriikka ja sota Georgian kanssa vuonna 2008. Kriisin kehittymistä ei voi ennustaa. Molempien maiden taloudet ovat vaikeuksissa, Venäjä tuskin luopuu valtaamastaan Krimistä ja toivoo saavansa separatistikansantasavaltojen olemassaololle virallisen tunnustuksen Ukrainalta. Osapuolet ovat viime aikoina yrittäneet lieventää kriisiä, mutta nähtäväksi jää, miten nämä pyrkimykset onnistuvat. Joka tapauksessa sota Ukrainassa on kiristänyt Venäjän ja lännen välejä ja sotilaallinen jännite Euroopassa on korkeimmillaan sitten kylmän sodan. Suomalaisten kannattaa seurata kriisiä ahkerasti, sillä se kertoo, miten suuri itänaapurimme toimii. Venäjän sotilaallisen aggressiivisuuden takia Suomen pitää antaa puolustusvoimille tarvittavat resurssit koko maan puolustamiseen ja harjoittaa viisasta ulkopolitiikkaa.

17.07.2014

Elokuu 2014

05.09.2014

Malaysia Airlinesin lento 17 ammutaan alas Itä-Ukrainassa.

Venäjän asevoimat lisää sotilaallista tukea vaikeuksissa oleville separatisteille.

Solmitaan Minskin ensimmäinen tulitauko, joka murtuu nopeasti.

Talvi 2014-15

15.02.2015 Minskin toinen tulitaukosopimus astuu voimaan. Taistelut Itä-Ukrainassa rauhoittuvat.

R ah vas 1/2015

Taistelut jatkuvat Itä-Ukrainassa

5


Helsinki

Helsinki

Perussuomalaisten Nuorten ehdokkaat Tutustu kampanjasivuihin: www.maanpuolustajat.fi

160

Ennakkoäänestys: 8.-14.4.2015 Vaalipäivä 19.4.2015

Helsinki

Helsinki

167

R ah vas 1/2015

Nuutti Hyttinen 33 vuotta Oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri www.nuuttihyttinen.fi

Jarmo Keto 28 vuotta Yrittäjä, Helsingin Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja www.jarmoketo.fi

Uusimaa

Uusimaa

175

56

60

Maria Landén 27 vuotta Kansanedustajan avustaja, varavaltuutettu www.marialanden.fi

Marika Sorja 30 vuotta Lastenhoitaja marikasorja.wordpress.com

Simon Elo 28 vuotta Kaupunginvaltuutettu, valtiotieteiden kandidaatti www.simonelo.fi

Suvi Karhu 29 vuotta Pääsihteeri, yo ravintolakokki www.suvikarhu.fi

Uusimaa

Varsinais-­S uomi

Varsinais-­S uomi

Varsinais-­S uomi

67

6

162

76

78

79

Jenni Lastuvuori 30 vuotta Kaupan alan konsultti, parturi­kampaaja jennilastuvuori.wordpress.com

Vilhelm Junnila 32 vuotta Eduskunta­avustaja, työnjohtaja www.vilhelmjunnila.fi

Silvia Koski 35 vuotta Musiikin maisteri, kanttori www.silviakoski.fi

Sanna Leivonen 33 vuotta Talonrakennusalan opiskelija www.sannaleivonen.net

Varsinais-­S uomi

Varsinais-­S uomi

Satakunta

Satakunta

84 Heikki Tamminen 32 vuotta Eduskunta-­avustaja, europarlamentaarikon avustaja www.heikkitamminen.com

86 Ville Tavio 30 vuotta Lakimies, yrittäjä www.villetavio.fi

16 Tommi Laitila 34 vuotta Prosessityöntekijä, kunnanvaltuutettu www.tommilaitila.fi

21 Marianne Ostamo 30 vuotta Projekti­insinööri, diplomi­insinööri www.facebook.com/ OstamoMarianne


Pirkanmaa

119

Pirkanmaa

128

Kaakkois­Suomi

135

120

Tiina Elovaara 28 vuotta Kasvatustieteen opiskelija, kaupunginhallituksen jäsen www.tiinaelovaara.fi

Tiina Palovuori 20 vuotta Tekniikan ylioppilas www.tiina.palovuori.fi

Harri Vuorenpää 32 vuotta Tilitoimistoyrittäjä, kunnanvaltuutettu www.harrivuorenpaa.fi

Jenni Vilén 24 vuotta Myyjä, kunnanvaltuutettu www.jennivilen.fi

Savo­Karjala

Vaasan vaalipiiri

Vaasan vaalipiiri

Vaasan vaalipiiri

2

68

73

79

Sanna Antikainen 26 vuotta Lähihoitaja www.antikainensanna.fi

Aleksi Hernesniemi 23 vuotta Kaupunginvaltuutettu, yhteiskuntatieteiden kandidaatti www.aleksihernesniemi.com

Risto Mattila 31 vuotta Yrittäjä, koneinsinööri www.ristomattila.fi

Vesa­Matti Saarakkala 30 vuotta Kansanedustaja, yhteiskuntatieteiden kandidaatti www.saarakkala.fi

Keski­-Suomi

Keski­-Suomi

Keski­-Suomi

Oulun vaalipiiri

63

66

69

115

Anna Humppi 30 vuotta Henkilöstöasiantuntija, Insinööri (AMK) www.annahumppi.ehdolla.fi

Heli Kupari 31 vuotta Piirisihteeri, liiketalouden tradenomi www.facebook.com/heli.kupari.75

Eero T. Paananen 33 vuotta Hälytyskeskuspäivystäjä, merkonomi www.eero­paananen.tk

Janne Halunen 32 vuotta Yhdistelmä­ajoneuvonkuljettaja www.janne.halunen.ehdolla.fi

Oulun vaalipiiri

Oulun vaalipiiri

Oulun vaalipiiri

Oulun vaalipiiri

116 Olli Immonen 29 vuotta Kansanedustaja www.olliimmonen.net

126 Jenna Simula 25 vuotta Kansanedustajan avustaja, tradenomi www.jennasimula.fi

129 Sebastian Tynkkynen 25 vuotta Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja, kasvatustieteen yo www.sebastiantynkkynen.com

131 Ville Vähämäki 35 vuotta Kansanedustaja, diplomi­-insinööri www.vahamaki.fi

R ah vas 1/2015

Pirkanmaa

7


Länsimaissa on totuttu siihen, että kaikesta voidaan puhua ja keskustelua voidaan herättää rajullakin tavalla. Esteitä ilmaisunvapauden tieltä on poistettu vuosikymmenien ajan ja uudet rajankäynnit määrittelevät, missä kulkee sananvapauden todelliset rajat. Jussi Halla-aho löysi lainsäädännöllisen rajan, Perussuomalaiset Nuoret erään toisen.

Älä loukkaa, mutta älä myöskään alistu

Sananvapauden dilemma Teksti: Sebastian Tynkkynen • Kuva: Lehtikuva

R ah vas 1/2015

T

8

ämän lehden kansi on puhututtanut mediassa paljon jo useita viikkoja ennen sen julkaisua. Perussuomalaiset Nuoret järjesti pää-äänenkannattajansa Rahvaan kautta pilapiirroskilpailun sananvapauden puolesta. Eurooppaa oli juuri järkyttänyt raaka teloitus satiirilehti Charlie Hebdon toimituksessa, jossa 12 ihmistä sai surmansa. Motiivi iskulle oli uskonnollinen, sillä satiirilehti oli usein piirtänyt halventavasti islamista. Tappajat poistuivat paikalta huutaen Allahu Akbaria. Kilpailumme aiheeksi valikoitui luonnollisesti islam, mutta mitään vaatimuksia esimerkiksi kyseisen uskonnon pyhien henkilöiden tai elementtien häpäisemisestä ei esitetty kilpailun voittamiseksi. Lähetettävän kuvan piti vain jollain tavalla liittyä islamiin, jotta teemarajauksella voittaja pystyttäisiin valita vertailukelpoisista teoksista, mikä on yleinen käytäntö isolle yleisölle avoimissa kilpailuissa. Pilapiirroskilpailuun saapui lukuisia teoksia ja järjestäjälle oli alusta saakka täysin selvää, että mitään sopimatonta teosta voittajaksi ei valittaisi, sillä Rahvaan kannen ei ollut tarkoitus loukata toisia, vaan herättää keskustelua sananvapaudesta ja sen vaalimisesta. Moni kuitenkin päätti loukkaantua jo

ennakkoon tietämättään edes syytä - kilpailutöitä kun vasta otettiin vastaan. Miksi kilpailua ei jatkettu? Perussuomalaiset Nuoret sai luottamuksellista tietoa vallitsevasta turvallisuustilanteesta, mikä johti kattojärjestön hallituksen vastuulliseen päätökseen kilpailun keskeyttämisestä. Tietojen arkaluontoisuuden vuoksi asiasta ei voitu antaa minkäänlaisia kommentteja julkisuuteen, ja jälkeen päin pölyn laskeuduttuakin voidaan kertoa ainoastaan, että kyse oli turvallisuudesta, joka haluttiin taata niille henkilöille, joilla ei ollut mitään tekemistä itse kilpailun järjestämisen kanssa. Suomen Sisu käynnisti Perussuomalaisten Nuorten sananvapautta puolustavan pilapiirroskilpailun jälkeen oman pilapiirroskilpailunsa, mutta teemaksi se valitsi itsensä. Sananvapaus voi törmätä turvallisuuden vaatimuksiin, kuten nuorisojärjestömme tapaus osoittaa. Toinen seinä tuli vastaan Jussi Halla-aholla, mutta hänen kohdallaan rajoitus sananvapaudelle tuli lainsäädännöstä. Vuonna 2012 korkein oikeus tuomitsi Halla-ahon uskonrauhan rikkomisesta

ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Blogikirjoituksen pohjalta saatu tuomio on siinä mielessä kyseenalainen, että Halla-aho oli kirjoittanut tekstinsä käyttäen samaa logiikkaa rodullistamisesta negatiivisessa mielessä, mitä Kalevan pääkirjoitus, jonka mukaan "päissään surmaaminen on kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre [suomalaisilla]". Uskonrauhan rikkominen puolestaan liittyi Halla-ahon faktapohjalta tekemiin johtopäätöksiin, mikä myös osaltaan herättää kysymyksen: “Mitä Halla-aho teki väärin kirjoittaessaan blogitekstin.” Islam ja vapaus ilmaisuun Sananvapauden kehittyessä Euroopassa samaan aikaan islamisaatio on haastanut oikeuden vapaaseen ilmaisuun hyvin kouriintuntuvalla tavalla. Vuoden 1999 uskonrauhapykälää, jossa kielletään jumalanpilkka, ei kristinuskon osalta enää käytännössä noudateta. Sen sijaan islamin kohdalla pykälää käytetään. Radikalisoituneille muslimeille tällaiset lait eivät ole tarpeeksi, vaan väkivaltaa kodistetaan suoraan henkilöihin, jotka käyttävät sananvapauttaan islamin pyhien asioi-


Varma kosto On vaikea keksiä mitään yhtä konkreettista aihealuetta kuin islam, jos haluaa testata sananvapauden todellista tilaa. Pariisissa Char-

lie Hebdon toimituksessa tehty väkivalta ei ollut sattumaa. Teko oli tarkkaan suunniteltu ja vain jatkumo niille uhkauksille, jota toimitus oli vuosien saatossa saanut piirtäessään islamista. Hebdon jälkeen uhkausten sarja kohtasi niitä toimituksia, jotka julkaisivat erikoispainoksen pilapiirroksia. Viimeisimpänä hyökkäyksenä sananvapautta vastaan on uutisissa noussut 14. helmikuuta Kööpenhaminassa järjestetty keskustelutilaisuus, joka käsitteli sitä itseään - sananvapautta. Tapahtumassa puhunut professori Lars Vilks yritettiin tappaa, mutta hänen sijastaan sivullinen menehtyi ja kolme haavoittuivat. Asialla oli maahanmuuttajataustainen terroristi. Aikaisemmin vuonna 2010 Vilksin asunto tuhopoltettiin. Myös Vilks joutuu elämään ympärivuorokautisessa suojelussa. Voidaan kysyä, oliko siinä mitään järkeä, että Vilks piirsi Muhammadin koirana vuonna 2007, josta lähtien professori on ollut jatkuvasti islamistien hyökkäysten kohteena. Tai sitten voidaan priorisoida tärkeämmäksi kysymykseksi: miksi joku riistää toiselta hengen koettuaan loukkaantumisen tunnetta ja pitäisikö tähän asiaan puuttua, jos huomataan kyseessä olevan laajempi ilmiö? Voidaanko sananvapautta käyttää poik-

keustapauksissa tavalla, jonka tiedetään loukkaavan toisia, jos sillä osoitetaan yhteiskunnan piileviä vaaroja? Se jääköön lukijan päätettäväksi. Mutta Lars Vilksille myönnettiin palkinto sananvapauden edistämisestä 14.3.2015 Kööpenhaminassa. “Mutta ei meillä Suomessa” Useat islamistien iskut ovat herättäneet laajaa keskustelua Suomessa sananvapauden tilasta. Monet ovat vähätelleet iskun mahdollisuutta maassamme. Jostain syystä Suomi näyttää kuitenkin olevan ihannemaa muslimien radikalisoitumiselle, sillä CNN:n vertailun mukaan Suomesta on lähtenyt kaikista maailman maista suhteessa eniten muslimeja tappamaan Syyriaan ISIS-järjestöön. Lukemat liikkuvat useissa kymmenissä. Palatessaan takaisin nämä radikalisoituneet muslimit ovat entistä potentiaalisempia iskun tekijöitä. Tämän Rahvaan kannessa piti olla pilapiirroskilpailumme voittajan työ, mutta kilpailun peruuttamisen myötä tällaista ei nähdä. Sen sijaan lukija saa nauttia kannessa sananvapauden puitteisiin mahtuvasta islamia käsittelevästä teoksesta. Hienoa, että meillä on Suomessa sananvapaus!

R ah vas 1/2015

den häpäisemiseen. Historian varrelta kuuluisin tapaus lienee tanskalaisen Jyllands-Postenin Muhammad-aiheinen pilapiirrossarja vuodelta 2005. Erityisesti Kurt Westergaardin pommipäinen profeetta sai veren kiehumaan niin, että muslimit mellakoivat kaduilla ympäri maailman. Piirtäjät saivat tappouhkauksia ja Jyllands-Postenin toimitus jouduttiin evakuoimaan pommiuhan takia. Islamilainen organisaatio nimeltä mujahediiniarmeija yllytti iskuihin Norjassa ja Tanskassa. Westergaard joutuu elämään vieläkin ympärivuorokautisessa suojelussa. Tanskalaislehti perusteli uskontoa loukkaavien kuvien julkaisua sillä, että se halusi testata, oliko maahan muuttaneiden muslimien vuoksi sananvapauden tila kaventunut. Tänä vuonna kyseinen lehti ei julkaissut Charlie Hebdon erikoisnumeron pilapiirroksia turvallisuussyistä. JyllandsPosten on varmasti oppinut, että islamisaatio asettaa selkeän rajan sananvapaudelle.

9


Teksti: Vilhelm Junnila • Kuva: Lehtikuva

100 000, 200 000... Eduskuntavaalien lähestyessä puolueet lupaavat satoja tuhansia uusia työpaikkoja. Jos kaikki lupaukset toteutuvat on maassa pian valtava työvoimapula ja jokaisella töitä.

S

osialidemokraatit lupaavat jo kolmatta kertaa 100 000 uutta työpaikkaa. Edellisen lupauksen SDP teki vuoden 2011 eduskuntavaalien aattona. Silloin työttömiä työnhakijoita oli 221 000. Nyt määrä on kasvanut jo 355 400 työnhakijaan. Hallituskauden hedelmänä työpaikkojen määrä siis väheni reilusti yli sadalla tuhannella. Yli 50-vuotiaista työttömänä on 131 800, pitkäaikaistyöttömänä 102 500 ja nuoria eli alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on yli 45 000. Näiden lisäksi 125 500 henkilöä oli aktivointitoimissa, eli palkkatuessa, työvoimakoulutuksessa, työkokeilussa tai omaehtoisesti opiskelemassa. Luvut ovat pysäyttäviä.

R ah vas 1/2015

Kotimaisen työttömyyden oikaisemisen ja vientiteollisuuden vahvistamisen sijaan

10

puolueiden ehdotukset sisältävät uuden elementin. Ratkaisuksi ehdotetaan työllisyysasteen nostamista maahanmuutolla. Esimerkiksi VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiaisen mukaan Ruotsin suurempi maahanmuuttajavirta tuo kasvuvoimaa talouteen. Maahanmuuttajien työllisyysaste on kuitenkin huomattavan alhainen ja huoltosuhde heikko. Lisäksi meillä on yhteiset työmarkkinat Euroopan talousalueella (ETA), josta yritykset hankkivat markkinaehtoisesti uutta työvoimaa. ETA:n ulkopuolella sovelletaan tarveharkintaa. Silloin yrityksen on pystyttävä osoittamaan, ettei vastaavaa kotimaista työvoimaa ole saatavilla. Maahanmuuton keinotekoinen lisääminen johtaisi tilanteeseen, jossa suomalaista työvoimaa siirretään työttömiksi. Työvoimasta on vain alakohtaista pulaa, mikä vaihtelee eri puolilla maata.

Ikuinen työvoimapula

Työvoimapulaa on povattu niin kauan kuin muistan ja edelleen varoitellaan suurten ikäluokkien eläköitymisestä. Sotien jälkeen vuosina 1945 – 1949 syntyi 113 000 lasta enemmän kuin 1960-luvun viitenä ensimmäisenä vuotena. Nyt nämä suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä, sillä nuorinkin täyttää tänä vuonna 66 vuotta. Väite on todellisuudessa kääntynyt päälaelleen eli meillä on pulaa töistä ja sen myötä työpaikoista. Vaikka kysyntää ei ole, pyrkii osa puolueista lisäämään työvoiman tarjontaa. Yrityksillä ei pääsääntöisesti ole työvoimasta pulaa Euroopan talousalueella, joten käytännössä ehdotus työvoiman tarjonnan lisäämisestä kohdistuu talousalueen ulkopuolelle. Työvoiman tarveharkinnan poistamisella avattaisiin portit halpatyövoimalle, kuten on esitetty, joka nostaisi työvoiman tarjontaa siten, että suomalaisten työntekijöiden palkat putoaisivat ja työttömyys lisääntyisi. Tarveharkinnan poistami-


Hyvä vaihtoehto:

Huono vaihtoehto:

+ Aurinkolisä

- Työkokeilu

Vanhat valtiojohtoiset mallit ovat tulossa tiensä päähän, vaikka vastuu ja kustannukset ovat yhä useammin kuntien harteilla. Nyt yritykset ja yhdistykset voidaan osallistaa mukaan työllistämiseen. Naantalissa tein aloitteen työllistämisen kuntalisästä, jonka nimesin Aurinkolisäksi. Aloitteessa ehdotin, että kunta maksaisi 300 euroa kuukaudessa yrityksille pitkäaikaistyöttömän työllistämisestä. Palkkatuen ja lisän avulla työllistäminen tulisi mielekkääksi yritykselle ja työntekijä saisi kohtuullista palkkaa. Aurinkolisään kuului myös kesätyöntekijöiden palkkaaminen. Naantali maksaa 150 euroa yritykselle sellaisen kesätyöntekijän palkkaamisesta, joka ei tullut valituksi kaupungin yleisessä haussa. Aloite sai yksimielisen kannatuksen kaikissa luottamuselimissä, josta on kiittäminen kaikkia poliittisia ryhmiä ja virkamieskuntaa. Aurinkolisän avulla kaupunki säästää 200 000 euroa jokaista kymmentä lisän avulla palkattua pitkäaikaistyötöntä kohti. Valitettavasti valtio on jarruttamassa työllistämistä tässäkin asiassa. Vuoden palkkatuella ollut henkilö ei voi jatkaa työssään työttömyyskorvauksella (+ 9 €/pv), vaan hänellä ei katsota enää olevan oikeutta työhön!

Työkokeilussa oleva henkilö saa Kelan peruspäivärahan tai ansiosidonnaisen päälle 180 €/kk. Vertailuun voidaan ottaa korotetulla palkkatuella olevat. Heidän työaikansa on 5 tuntia ja 10 minuuttia päivässä, josta he saavat noin 1 100 euron bruttopalkan ja vähintään 250 euroa soviteltua päivärahaa kuussa. Työmäärään nähden ero on kohtuuton verrattuna normaalipalkkaisen työntekijän ja hyvin pienellä korvauksella työkokeilussa olevan henkilön välillä. Esimerkiksi työvoimapoliittisessa koulutuksessa saa korotettua päivärahaa ja 180 euron kulukorvauksen kuukaudessa. Työkokeilussa kyykytetään kunnolla varsinkin niitä aikuisia ihmisiä, joilla on usean vuoden työkokemus alalta ja jotka ovat joutuneet kortistoon sellaisten olosuhteiden pakosta, mihin eivät ole voineet itse mitenkään vaikuttaa. Työkokeilussa olevat eivät näy työttömyystilastoissa. Työvoimapoliittisen työkokeilun kohtuullisen työpäivän pituuden pitäisi olla yhdenvertainen palkkatuetun henkilön kanssa. Työkokeilu ei hyödytä edes yrittäjää, joka on olosuhteiden pakosta joutunut vähentämään henkilökuntaa, eikä voi enää palkata osaavia ihmisiä, ilman TE-toimiston säätelyä siitä, keitä työsuhteeseen saa palkata.

Sixpack + Itsensä työllistämistä pitää helpottaa. Yrittämisestä ei pidä rangaista sosiaaliturvaa heikentämällä. + Työllisyysmäärärahoja on lisättävä syrjäytymisen ehkäisemiseksi + Palkkatuen määrää korotettava yli 55-vuotialle alanvaihtajille + Työeläkemaksuja porrastettava alle 30- ja yli 55-vuotiaille + Työuratakuu käyttöön – nuori oppi sopimuksella työhön kiinni + Työn verotusta on laskettava yleisen työllisyystilanteen parantamiseksi R ah vas 1/2015

sella yritykset voisivat vapaasti tuoda maahan vaikka intialaisia hitsaajia tekemään suomalaisten työt pienemmällä palkalla. Hitsaajista olisi jo alkujaan ylitarjontaa ja samalla huoltosuhde heikkenisi. Kauppa- ja teollisuusministeriön tilastojen mukaan työvoimapula ei koske esimerkiksi rakennusmiehiä ja muita teollisuustyöntekijöitä tai bussikuskeja, joita usein käytetään argumenttien pohjana. Alakohtainen työvoimapula koskee lähinnä hoitajia ja muuta koulutetumpaa väkeä, joita nykylain puitteissakin voi maahamme tulla. Työvoiman tarveharkinnasta ei voi luopua, koska se olisi katastrofaalista suomalaisille. Ulkomaalaisten palkkaaminen ei auta ainuttakaan suomalaista työtöntä töihin, vaan päinvastoin lisää työttömyyttä, syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Koulutuspoliittisilla keinoilla kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaan voidaan vastata ja samalla vähentää yhä kasvavaa nuorisotyöttömyyttä. Maahanmuuton sijaan Suomessa pitäisi puhua oikeista työllisyystoimista, joilla ihminen autetaan mukaan ja osaksi yhteiskuntaa. Vuoden alusta voimaan tulleen luokituksen mukaan 300 päivää työttömänä ollut luetaan pitkäaikaistyöttömäksi. Valtio ohjaakin pitkäaikaistyöttömistä koituvat kulut ja vastuun jatkossa kunnille. Kunnissa vastuuta on kannettu vaihtelevasti. Suomalaisen työvoiman pitäisi olla eduskunnan erityissuojeluksessa. Työllistämiseen löytyy keinoja, jos on tahtoa.

11


Ko l u m n i

Teksti: Teemu Torssonen • Kuva: Sebastian Tynkkynen

Älkäämme tulko mediarepresentaatioksemme

K

R ah vas 1/2015

un osallistuin tutkimuksen tekemiseen liittyvään kurssiin, muistan siellä esille tulleen, kuinka tärkeää on ymmärtää tutkimuksen aineistomateriaalin laatu. Esimerkiksi jos tehdään laadullista tutkimusta jostakin henkilöstä, on osattava tehdä ero henkilöä oikeasti koskevasta tiedosta ja siitä tiedosta, millä tavalla media on henkilön esittänyt. Kurssin vetäjä osuvasti sanoikin, että tutkimus menee metsään, mikäli henkilötutkimus pohjautuu lehtikirjoituksiin ynnä muihin sellaisiin, koska tällöin ei tutkita henkilöä, vaan henkilön mediarepresentaatiota. Useilla ihmisillä mielikuvat perussuomalaisista menevät myös metsään. Juurikin samaan tapaan kuin edellä kuvaillun esimerkin tutkimuksen tekijällä. Usealle ihmiselle kuva perussuomalaisista muodostuu nimenomaan mediarepresentaation kautta. Tämä ei ole mitään uutta tietoa; totta kai median kautta ihmiset saavat kuvaa perussuomalaisista ja kuva ei aina todellakaan ole oikea. René Magritten kuuluisan taulun piippua esittävän kuvan alla luki: ”Ceci n'est pas une pipe” (tämä ei ole piippu). Minä voisin osoittaa lukuisia Helsingin Sanomien artikkeleita ja sanoa: ”tämä ei ole Perussuomalaiset”. Haluan kuitenkin korostaa sitä, että mediarepresentaatio vaikuttaa myös itse perussuomalaisiin. Hyvin helpos-

12

ti käy niin, että myös perussuomalaiset – yksilötasolta alkaen alkavat osaltaan muodostaa omaa olemistaan mediarepresentaation perusteella. Eli siis ympäröivän todellisuuden kuva jostakin vaikuttaa myös siihen johonkin. Väitän myös, että perussuomalaiset nuoret ovat keskimääräisesti heihin itseensä suuntautuvan mediarepresentaation vaikutukselle alttiimpia kuin perussuomalaiset muuten. Perustan tämän siihen, että nuorien sydämet kysyvät varttuneempien sydämiä useammin kuka minä olen? Millainen minä olen? Millainen minun tulisi olla? Näin nuoret helpommin omaksuvat itseensä vastaukset ympäristöstään, johon vaikuttaa media mielikuvineen. Näin mediarepresentaatio ei vain ole uudelleenesitys PS-Nuorista, vaan se on jotakin, mikä myös muokkaa sitä, mitä se uudelleen esittää. Kohde kuitenkin voi vaikuttaa itse siihen, kuinka paljon näin tapahtuu. Meillä perussuomalaisilla nuorilla on aatteemme ja arvomme. Meillä perussuomalaisilla nuorilla on historiamme ja tulevaisuutemme. Älkäämme antako mediarepresentaatiomme tehdä meistä jotakin sellaista, mitä emme ole, tai halua olla!


Mikä on

UNR Teksti: Sebastian Tynkkynen

yhden henkilön UNR:n hallitukseen, joka toimii istuntojen välillä. Kattojärjestön perustamiseen vaaditaan kolme poliittista nuorisojärjestöä. Perussuomalaiset Nuoret tekee epävirallista yhteistyötä Tanskan kansanpuolueen nuorten kanssa, mutta tähän mennessä yhteisen kattojärjestön perustamiseksi on puuttunut kolmas nuorisojärjestö, jonka kanssa molemmat olisivat halunneet tehdä yhteistyötä. Tämän vuoden istuntoa varten selvitetään mahdollisuudet avata yhteistyö Ruotsidemokraattien nuorten kanssa. Jos pohjoismainen kattojärjestö onnistutaan perustamaan, kansallismieliset nuorisojärjestöt maksimoivat vaikutusvaltansa pohjoismaisessa nuorisopolitiikassa ja pystyvät alkaa kaatamaan esimerkiksi järjettömiä maahanmuuttoa syleileviä ulostuloja UNR-hallituksesta käsin. Tällä hetkellä kaikki kansallismieliset nuorisojärjestöt toimivat UNR:ssä hajallaan, kun taas esimerkiksi sosiaalidemokraateilla ja keskustaoikeistolaisilla nuorisojärjestöillä on omat voimakkaat kattojärjestöt. Kattojärjestöt tuovat istuntoon omia

julkilausumaehdotuksia, jotka etenevät Pohjoismaiden Neuvostoon, jos ne läpäisevät Nuorten Pohjoismaiden Neuvoston äänestyksen. Jokaisella poliittisella nuorisojärjestöllä on yksi ääni sekä sen päälle yhtä monta ääntä, kuin emopuolueella on edustajia Pohjoismaiden Neuvostossa. Perussuomalaisilla Nuorilla on siis 1+4 ääntä, mikä on kohtuullisen paljon verrattuna muihin nuorisojärjestöihin. Ennen kuin julkilausumista äänestetään, niitä käsitellään työryhmissä, jotka kootaan istuntoon osallistuvista nuorisojärjestöistä. Julkilausumien eteneminen emopuoluiden muodostamaan Pohjoismaiden Neuvostoon on lopulta kovien neuvotteluiden ja lukuisten äänestysten lopputulos. Iso osa käsittelyprosessista tapahtuu “skandinaviskaksi”, eli ruotsiksi, norjaksi tai tanskaksi. Viikonlopun kovan poliittisen väännön jälkeen porukasta pystyy aistimaan väsymyksen. Istunnossa nuorisojärjestöt käyttäytyvät vasemmisto-oikeisto -logiikalla, ja toisten ehdotuksia kannatetaan näiden blokkien sisällä. Perussuomalaisilla Nuorilla on UNR:ssa hyvin erilainen asema kuin suomalaisessa nuorisopolitiikassa, jossa olemme yleensä yksin oman linjamme kanssa. UNR:ssa äänestyskäyttäytymistämme seurataan hyvin tarkkaan ja monet ottavat nopeissa äänestysputkissa mallia meidän tavastamme äänestää. Saamme myös aplodeja pitämiemme puheenvuorojen jälkeen, kun lähes koko oikeisto tukee meitä. Perussuomalaisilla Nuorilla on kovat odotukset ensi syksyn tulevaa istuntoa kohtaan, sillä historian ensimmäisen kansallismielisen kattojärjestön syntyminen Pohjoismaihin on aivan pienestä kiinni.

R ah vas 1/2015

V

iime numerossa kerroimme, mikä on ECR (European Conservatives and Reformists). Nyt esittelemme seuraavan kolmikirjaimisen lyhenteen. Kyseessä on Ungdomens Nordiska Råd (UNR) eli Nuorten Pohjoismaiden Neuvosto, johon kokoontuu poliittisten nuorisojärjestöjen edustus ympäri Pohjoismaita tekemään yhteistyötä ja päättämään julkilausumista. UNR (myöhemmin istunto) on järjestetty vuodesta 1971 lähtien. Suomesta syksyisin järjestettävään istuntoon matkaavat vuosittain kaikkien eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöt, Perussuomalaiset Nuoret mukaan lukien. Foorumin esikuvana on Pohjoismaiden Neuvosto, joka kokoontuu kerran vuodessa päättämään pohjoismaisesta yhteistyöstä ministerien ja kansanedustajien voimin. Paikkamäärät jakaantuvat kansallisten parlamenttien voimasuhteiden mukaan. Jytkyvoiton tuloksen perusteella Perussuomalaiset saivat valita Pohjoismaiden Neuvostoon neljä edustajaa ja he ovat Juho Eerola, Lauri Heikkilä, Johanna Jurva ja Anne Louhelainen. Nuorten Pohjoismaiden Neuvostossa maiden nuorisojärjestöt ovat järjestäytyneet ideologisesti seitsemään kattojärjestöön, jotka ovat Nordisk Ungkonservativ Union (NUU), Kristdemokratisk Ungdom i Norden (KDUN), Nordens Liberale og Radikale Ungdom (NLRU), Nordiska Centerungdomens Förbund (NCF), Socialistisk Ungdom i Norden (SUN), Förbundet Nordens Socialdemokratiska Ungdom (FNSU) ja viime vuonna perustettu Vihreiden ryhmä. Jokainen UNR-kattojärjestö saa nimetä

13


Vain Perussuomalaiset katsoo kielipolitiikassa tulevaisuuteen Teksti: Suvi Karhu • Kuva: Lehtikuva

K

R ah vas 1/2015

esä 2013 oli monelle Perussuomalaisten Nuorten aktiiville ikimuistoinen. Lämpöä riitti ja kauniina kesäpäivinä oli ilo kerätä allekirjoituksia ”Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla” -kansalaisaloitteeseen. Vaikka media pysyi melko hiljaa kansalaisaloitteen olemassaolosta, kansalaisaloite.fi –palvelussa tukensa asialle antoi 32 552 henkilöä. Hurjat 29 606 kannatuspaperia kerättiin perinteisellä jalkatyöllä ja lukuisat vapaaehtoiset niin Vapaa Kielivalinta ry:stä, Suomalaisuuden Liitto ry:stä kuin Perussuomalaiset Nuoret ry:stä osallistuivat urakkaan. Kansalaisaloitteessa oli nimensä puolesta mukana myös Kokoomuksen Nuorten Liitto. Yhteensä 62 158 allekirjoitusta sisältänyt aloite toimitettiin eduskuntaan 24.4.2014. Eduskuntakauden lähentyessä loppuaan heräsi monella huoli – aikooko sivistysvaliokunta käsitellä aloitetta ensinkään, vai haudataanko se kaikessa hiljaisuudessa paperikasan alle, jolloin aloite olisi rauennut eduskunnan vaihduttua? Perussuomalaisten Kike Elomaa piti äänekkäimpänä huolta siitä, että aloite saisi arvoisensa käsittelyn. Lopulta valiokunta käsitteli asian ja päätyi siihen, ettei aloitetta kannateta. Perussuomalaiset jättivät asiaan vastalauseen, joka ainoana seikkana mahdollisti sen, että

14

kansalaisaloitteen etenemisestä ännestettiin isossa salissa. Vaikka istuvista kansanedustajista yli puolet olivat vaalien 2011 alla vaalikoneissa kertoneet kannattavansa pakkoruotsin poistamista, kääntyi takki jopa vannoutuneimmilla edustajilla, kuten Jaana Pelkosella (kok). Äänin 134 – 48 kansalaisaloite hylättiin. Viimeisimmän hyvin laajan mielipidetutkimuksen mukaan 75% suomalaisista kannattaa kieliopintojen valinnanvapautta. Samassa tutkimuksessa 69% vastaajista totesi, että ruotsin kielen ja kulttuurin katoaminen Suomesta olisi vahinko. Suomalaiset ymmärtävät siis hyvin sen, että kieliopintojen valinnanvapaus ei tarkoita toisen kansalliskielemme kieltämistä tai hävittämistä, joita pakkoruotsia kannattava puoli välillä käyttää perusteluinaan. Perussuomalaiset Nuoret kannattaa ruotsin kielen aseman muuttamista vähemmistökieleksi, jolloin suomi olisi ainoa kansalliskieli. Vähemmistökieli -statuksen turvin äidinkielenään ruotsia puhuvat säilyttäisivät oikeutensa saada julkiset palvelut ruotsiksi niissä kunnissa, jotka niitä haluavat tarjota. Elinkeinoelämän Keskusliitto otti kesäkuussa 2010 ja jälleen elokuussa 2013 kantaa kieliopintojen valinnanvapauden puolesta. EK:n asiantuntija Satu Ågren perustelee pakkoruotsista luopumista paremmilla oppimistuloksilla, kun motivoituneet opiskelijat valitsevat ruotsin kielen, sekä kieliosaamisen monipuolistumisella. Hänen

mukaansa tulevaisuudessa etenkin venäjän, portugalin, kiinan ja espanjan taitaminen on korostuneen tärkeää ulkomaankaupalle. Samoja perusteluja myös Perussuomalaiset ovat käyttäneet muiden perustelujen ohella ajaessaan kieliopintojen valinnanvapautta. Vaikka viime vuosina Suomen vienti Ruotsiin on ollut kasvussa, monet yritykset käyttävät yrityskielenään englantia. Monet yritykset eivät vie tavaraa vain Ruotsiin, vaan myös muualle. Aalto-yliopistossa 2011 julkaistu diplomityö ”Language Strategies in Finnish Small and Medium-sized Enterprises” osoittaa, että monet yritykset kokevat tärkeänä sen, että kaupankäynti tapahtuu kohdemaan omalla kielellä, sillä usein kaupanteko on tuolloin sujuvampaa, ostajan luottamus kasvaa ja muut esteet ja byrokratia ovat vähäisempiä. Tämä vahvistaa Perussuomalaistenkin ajamaa käsitystä, että monipuolinen kielitaito on tulevaisuudessa erittäin tärkeää. Viime vuosina lukion ylioppilaskirjoituksissa kuitenkin kaikkien muiden kielien paitsi englannin kirjoitusmäärät ovat pudonneet. Perussuomalaiset sekä Perussuomalaiset Nuoret katsovat kielikysymyksessä tulevaisuuteen, työllistymiseen ja yritysten tarpeisiin. Pakkoruotsi syntyi poliittisen lehmäkaupan tuloksena 1968 ja näemme, että on vihdoin aika siirtyä tässä kysymyksessä 2000-luvulle. Globalisaatio on kiihtyvää ja nurkkakuntainen EU-alueen tuijottaminen voi olla este kansainvälistymiselle. Seuraavalla hallituskaudella tulemme varmasti jatkamaan asian ajamista. Äänestä ehdokasta, joka varmasti pitää lupauksensa kieliopintojen valinnanvapaudesta!


Vahvistetaan nuorten ääntä puolueessa Teksti: Daniel Kaartinen • Kuva: Sebastian Tynkkynen

M

kat taas avaavat ovet puoluevaltuustoon ja -hallitukseen. Timo Soinikin aloitti poliittisen uransa erittäin nuorena. Jo ennen 18 vuoden ikää hän astui SMP:n toimistoon, ja katsokaa mihin toimeliaisuus hänet toi. Nuoren kannattaakin myös nostaa profiiliaan kirjoittamalla lehtiin, perustamalla blogi ja ottamalla kantaa tuoreimpiin aiheisiin. Milloin nuoren kannattaa toimia? Nyt! Ja tulevaisuudessakin menemällä ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin. Valtuustopaikka tai jäsenyys lautakunnassa antavat hyvän alun poliittiselle uralle. Helsingin piirissä on jo päästy pitkälle nuorten osalta, siellä sekä piirin puheenjohtaja että piirisihteeri ovat nuoria, ja eduskuntavaaliehdokkaista neljännes on nuoria. Helsingin piiri toimiikin esikuvana muille piireille. Toki nuorisojärjestössäkin toimiminen on tärkeää, mutta todellinen vaikuttaminen tapahtuu emopuolueessa. Siis mikäli jos et vielä toimi aktiivina, kehotan juuri sinua osallistumaan! Politiikka on monipuolinen ja mielenkiintoinen harrastus! R ah vas 1/2015

iten sinä voisit vaikuttaa politiikassa parhaiten? Vastaus: ryhtymällä puolueaktiiviksi - aktiivina toimiminen äänestämisen lisäksi tuottaa parhaimman tuloksen. Voiko nuori toimia politiikassa? Kyllä voi, sillä kyse on vain omasta tahtotilasta. Meillä on jo monia esimerkkejä nuorista korkeilla paikoilla puolueen organisaatiossa. Esimerkiksi Nuutti Hyttinen on omassa piirissään puheenjohtaja, lukuisat minun lisäkseni ovat paikallisyhdistyksiensä puheenjohtajia ja meillä on muutama kansanedustajakin; mm. Vesa-Matti Saarakkala ja Olli Immonen, jotka ovat nuorten jäseniä. Lisäksi on kymmenittäin valtuutettuja ja varavaltuutettuja eri puolilla Suomea. Miksi nuorten tulisi hakeutua korkeisiin asemiin puolueessa? Tämä parantaisi merkittävästi nuorten asemaa puolueessa, emme ole tietämättömiä ja turhia pyrkyreitä, vaan neuvokkaita kansalaisia, joilla on rohkeutta esittää erilaisia ratkaisuja. Nuoret poliitikot voivat toimia esikuvina muille nuorille, tehden politiikasta nuorille kiinnostavaa. Näin saataisiin nuorten äänestysinnokkuus korkeammaksi, ja mikäli joku haaveilee poliitikon urasta, nuorena on erinomaista aloittaa. Keski-ikäisenä voi olla jo vaikea kilpailla niitä vastaan, jotka ovat toimineet puolueessa jo 15 vuotta. Nykyään politiikka on niin moniulotteista, että ei pelkästään vanhemmalla väestöllä ole siihen tarjottavaa. Miten nuori pääsee ylöspäin puolueessa? Kaikki lähtee osallistumisesta, se lähtee siitä, kun astuu paikallisyhdistyksen kokoukseen, ja näyttää vanhoille poliitikoille, että minustahan on johonkin. Osallistumalla tilaisuuksiin ja verkostoitumalla pääsee pitkälle. Itsensä todistaminen hyödylliseksi avaa mahdollisuudet hakea hallituspaikkoja yhdistyksissä. Hallituspai-

15


R ah vas 1/2015

EU-linja, jo nyt kok

16


osta tietää ko Suomi

PS-Nuorten kevätkokous oli koko kansan huulilla. Mikkelin R-Kioskin myyjästä pääministeriin. Teksti: Sebastian Tynkkynen Kuvat: Olli Pasanen ja

R ah vas 1/2015

Sebastian Tynkkynen

17


K

R ah vas 1/2015

eskustelu EU-liittovaltiokehityksestä on vaiennut hiljaisuuteen ja suomalaiset ovat vaarallisen mukavasti lipumassa ajopuuna muiden mukana kohti syvempää integraatioa. Perussuomalaiset Nuoret päättivät herättää ihmisiä ajattelemaan, mitä parhaillaan tapahtuu. Ja se tehtiin niin, että kenellekään ei jäänyt epäselväksi, mitä mieltä järjestö on. On Mikkelissä parempikin paikka siihen polttamiseen. Jos näkyvyyttä haluatte, niin menkää suoraan keskustaan. Kirkkopuisto on hyvin keskeisellä paikalla ja lisäksi lähellä kokouspaikkaanne. Ollaan valmiudessa turvaamassa, jos joku meinaa jotakin. Mutta vähän vaikea kuvitella, niin EU-vastaista porukkaa täällä on. Näiden poliisin sanojen saattelemana

18

lähdimme viettämään Mikkeliin kevätkokousta, jollaista ei varmasti vähään aikaan nähdäkään. Jo ennakkoon toimittajat olivat soittaneet vauhkona ja kyselleet, että aikooko järjestömme ihan oikeasti polttaa EU:n lipun. Mielipiteitä oli kysytty myös puolueemme toimijoilta Soinia myöten, ja olipa joku kansanedustaja keksinyt oman stoorin jostain bensakanisteristakin, jonka korkki pitäisi sulkea. Me emme tosin tiedä, mistä bensakanisterista oli kyse. Eurooppaministeri kiirehti keräämään mediassa federalistipisteitä kantaessaan huolta eurooppapoliittisen ohjelman yhteydessä tapahtuvasta demonstraatiosta vaikka ei hän meihin ollut ollut yhteydessä, eikä edes yrittänyt keskustella asiasta. Ei ennen haastattelua, eikä sen jälkeenkään.

KD:n kansanedustaja vei puolestamme keskustelun myös suoraan suureen saliin purkaessaan huoliaan kevätkokoukseemme liittyen ja Stubb tyynnytteli häntä eurooppalaispuheillaan. Tämä kaikki tuli ihan pyytämättä. Miten se sitten tehtiin? Kevätkokouksen alettua tunnelma oli jännittynyt. Uusi eurooppapoliittinen ohjelma hyväksyttiin ja sen myötä järjestön linja muuttui EU-kriittisestä EU-vastaiseksi. Eurooppapoliittisen ohjelman kokonaisuudesaan voit lukea Rahvaan lopusta. Ohjelman julkaisu tapahtui poliisin suosittelemalla paikalla keskellä Mikkeliä - Kirkkopuistossa. Hotellilla jäsenistön


sesti myös oman rahapolitiikan palauttamista, mitä demonstroidaksemme jaimme lahjoitetun erän Suomen edellistä valuuttaa - markkaa. Uutisointi eurooppapoliittisen ohjelman julkaisun ympärillä oli käsittämättömän näkyvää ja laajan seurantamme perusteella TV:n ja radion lisäksi verkkomediat tuottivat vähintään 47 uutista asian tiimoilta. Lipun polton uutisoinnin yhteydessä mainittiin teon konkretisoivan järjestön uutta eurooppapoliittista linjausta. Jäsenistö vaikutti suoraan ohjelmatyöstöön Perussuomalaisten Nuorten hallitus toi kevätkokouksessa jäsenistön kommentoita-

vaksi valmisteilla olevat ohjelmat ja niihin tehtiin paikan päällä suoraan muutoksia. Järjestölle valittiin myös uusi edustajisto, jota johtaa 2. varapuheenjohtaja Ville Kartaslammi. Sunnuntaipäivänä järjestetyssä koulutusseminaarissa kuultiin edustajia kaikista eri koulutusasteiden opiskelijajärjestöistä Oskusta SYL:liin. Työelämän näkökulmaa oli tuomassa Suomen Yrittäjien johtaja.

Etkö päässyt kevätkokoukseemme? Käy katsomassa video eurooppapoliittisen ohjelman julkaisusta kokonaisuudessaan PS-Nuorten Youtube-kanavalta.

R ah vas 1/2015

leikkaama EU-lippu tuotiin hävitettäväksi maljassa virallisten ohjeiden mukaan: polttamalla. Paikan päälle Kirkkopuistoon oli saapunut paljon mediaa. Maljan ympärille muodostettiin rinki käsistä kiinni pitäen, lippu sytytettiin palamaan ja ohjelma julkaistiin siitä otteita lukien megafonin kanssa. Perussuomalaisten Nuorten linja eurooppapoliitikassa on ollut hyvin pragmaattinen. Olemme aikaisemmin antaneet EU:lle mahdollisuuden kehittyä takaisin kansallisvaltioiden itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi yhteistyöelimeksi. Kun tätä vaihtoehtoa ei ole ollut enää nähtävissä, oli rehellistä tehdä johtopäätös ja alkaa vaatia poistumista valtaa itselleen keskittävästä järjestelmästä. Vaadimme luonnolli-

19


Miehilläkin on oikeus tasa-arvoon

R ah vas 1/2015

Teksti: Milko Aikio • Kuva: Lehtikuva

20


myös poleemisia hahmoja, kuten sosiologi Henry Laasanen, jonka teos Naisen seksuaalinen valta herätti julkaisunsa aikaan kiivasta keskustelua. Aktiivisena nettikirjoittajana tunnettu Laasanen on halunnut kiinnittää huomiota alemman tason miehiksi kutsumiinsa henkilöihin, joilla on vaikeuksia löytää kumppani. Laasasen mukaan vastentahtoinen syrjäytyminen pariutumismarkkinoilta, ja siitä seuraava yksinäisyys aiheuttaa henkistä kärsimystä ja voi johtaa mielenterveysongelmiin. Laasanen ei niinkään esitä ratkaisuja, vaan keskittyy kuvailemaan yksinäisten miesten kohtaamia vaikeuksia ja parisuhteen muodostamiseen liittyviä ongelmia miesnäkökulmasta. Nykyisin Laasanen valmistelee väitöskirjaa miesten tasa-arvo-ongelmista Suomessa. Miesasiaa leimaa vahva feminismin kritiikki, jonka vuoksi monet, jotka mieltävät feminismin molempien sukupuolten tasa-arvoa edistäväksi aatteeksi, suhtautuvat miesasialiikkeeseen epäillen. Miesasialiikkeen esittämä kritiikki kohdistuu etenkin feminismin perusajatukseeen valtaa käyttävästä “patriarkaatista”, jonka oletettuja uhreja ovat naiset ja erilaiset vähemmistöt. Miesasialiike on halunnut tuoda esille, että naisillakin on valtaa - kenties jopa enemmän kuin miehillä, vaikka se olisikin erityyppistä kuin perinteiset vallankäytön muodot. Toisin kuin feministit, miesasiamiehet korostavat sukupuolten välisiä biologisia eroavaisuuksia ja niiden yhteiskunnallista vaikutusta. Useimmat feministit vähättelevät biologisten erojen merkitystä tai ainakin ajattelevat, etteivät ne ole merkityksellisiä yhteiskunnallisten kysymysten kannalta. Miesasialiikkeen biologiaan pohjautuva ja kaksijakoinen, joskus binääriseksikin luonnehdittu sukupuolikäsitys asettuu vastaikkain feministisen ajattelutavan kanssa, jonka mukaan sukupuoli on pohjimmiltaan pelkkä sosiaalinen konstruktio, jota yhteiskunnalliset rakenteet pitävät kasassa. Onpa feministien taholta esitetty jopa sellaisia ajatuksia, että sukupuolia ei olisi kahta tai edes kolmea, vaan useita satoja. Miesasialiike on yrittänyt (toistaiseksi heikolla menestyksellä) muuttaa tasa-arvopolitiikan painopisteitä, jotka ovat käytännössä yksinomaan naisten, maahanmuuttajien ja seksuaalivähemmistöjen kokemissa, joskus hyvin vähäpätöisissäkin “ongelmissa.” Ruotsissa on esimerkiksi alettu vakavissaan pohtia, liittyykö lumisten teiden auraamiseen syrjiviä sukupuolittuneita rakenteita. Autoteitä kun aurataan ahkerammin kuin naisten ja lasten käyttämiä kävelyteitä. Tasa-arvopolitiikan vinoutunut suunta näkyy siinäkin, kuinka miesten yli-

Kansanedustaja Juho Eerola

edustus pörssiyhtiöiden hallituksissa nähdään ongelmana, mutta miesten yliedustusta asunnottomien, päihdeongelmaisten ja vankien keskuudessa ei. Global Gender Gap Report luokittelee Suomen maailman 2. tasa-arvoisemmaksi maaksi, kun mittarina käytetään naisten yhteiskunnallista asemaa. Vastaavaa luokitusta miesten asemasta ei tehdä. Miesasialle on tilausta aikana, jona feministien on keksittävä yhä mielikuvituksellisempia “tasa-arvo-ongelmia” tai jopa suoranaisia valheita ylläpitääkseen laajaa vaikutusvaltaansa, joka ulottuu järjestöistä yliopistoihin ja aina eduskuntaan asti. Vaikka palkkatutkija Pauli Sumanen osoitti kylmillä tilastoilla “naisen euron” fiktioksi, sitä viljellään edelleen ahkerasti julkisessa keskustelussa. Ero miesten ja naisten yhteenlasketuissa tuloissa johtuu siitä, että miehet tekevät enemmän työtunteja kuin naiset. Selittämättömäksi palkkaeroksi jää muutama prosentti, joka voi tosin johtua tilastoinnissa tapahtuneesta virheestäkin. Tästä huolimatta “naisen euro” kelpaa tasaarvo-ongelmaksi jatkossakin. Vaalien alla vihreät ja vasemmisto yrittävät tehdä feminismistä vaaliteemaa. Se yritetään myydä äänestäjille koko kansan, niin miesten kuin naistenkin, tasa-arvoaatteena. Toivottavasti äänestäjillä on viisautta jättää huomiotta ehdokkaat, jotka toistavat ummehtuneita käsityksiä siitä, miten mies on sortaja ja nainen uhri - nyt ja ikuisesti. Meidän olisi syytä yhteiskuntana viimein katsoa asioita nykyhetkestä käsin, ja monipuolistaa tasa-arvokeskustelu koskemaan virallisten uhriryhmien sijaan meitä kaikkia, miehiäkin.

R ah vas 1/2015

F

eminismi on hallinnut tasa-arvokeskustelua yksinoikeudella modernin naisasialiikkeen synnystä lähtien, ja siitä on tullut vallitseva näkökulma hahmottaa sukupuolten ja eri ryhmien välillä olevia hierarkioita ja mahdollisia syrjiviä, epätasa-arvoisia rakenteita. Naisen asema onkin jatkuvasti parantunut ja kaikki naisasialiikkeen keskeisimmät tavoitteet naisten äänioikeudesta alkaen ovat toteutuneet. Vakiintuneen asemansa turvin feministiset naisjärjestöt käyttävät nykyisin merkittävää poliittista valtaa. Ne määrittelevät tasa-arvo-ongelmat ja niiden ratkaisut. Vastareaktiona tasa-arvo-keskustelua dominoivalle feministiselle diskurssille on syntynyt toistaiseksi varsin hajanainen miesasialiike, joka on saanut jalansijaa ja kasvavan määrän tukijoita myös Suomessa. Sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevan keskustelun tasapuolistamiseksi miesasiamiehet ovat nostaneet julkisuudessa esille miehiä koskettavia tasa-arvo-ongelmia. Viime aikoina miesasialiike on kiinnittänyt erityistä huomiota huoltajuuskiistoihin, jotka ratkaistaan systemaattisesti äidin eduksi. Isä saa yleensä tyytyä näkemään lapsiaan joka toisena viikonloppuna - siis vain neljänä päivänä kuukaudessa. Arvostelun kohteena ovat olleet myös sukupuolistereotypiat, joiden mukaan miehet ovat kehnoja lastenkasvattajia; vastuuttomia renttuja, jotka eivät kelpaa esimerkiksi lapsille. Isän asemaa parantamaan on perustettu yhdistys Isät lapsen asialla ry, jonka toiminnassa on mukana myös perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola, joka on nostanut huoltajuuskysymyksiä esiin myös eduskunnassa. Eerola sai itse kokea traagisella tavalla, mitä isän oletusarvoinen altavastaajan rooli huoltajuuskiistassa voi pahimmillaan tarkoittaa. Julkisuudessa Eerola on avoimesti kertonut, kuinka lapsen äiti kaappasi Eerolan tyttären mitään kysymättä mukaansa Ranskaan, ja kuinka Eerola joutui itse syytetyksi tyttärensä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Eerola ei saanut tavata lastaan lainkaan tyttärensä oikeuspsykiatristen tutkimusten aikana, jotka lopulta osoittivat hyväksikäyttösyytökset perättömiksi. Äiti tuomittiin lapsikaappauksesta ehdolliseen vankeuteen, ja Ranska määräsi tyttären palautettavaksi Suomeen. Oikeudessa huoltajuus määrättiin tästä huolimatta äidille, koska lapsi oli tuomarin mukaan vieraantunut isästään, joka ei äidin toiminnan vuoksi voinut vuosiin olla yhteydessä alle kymmenvuotiaaseen tyttäreensä. Juho Eerolan kaltaisten miesasiamiesten lisäksi miesasialiikkeeseen mahtuu

21


Vieraskyn채

R ah vas 1/2015

Suomalaiset, ette halua ruotsalaista painajaista

22


Ruotsi on käynyt 40 vuoden aikana läpi äärimmäisen kovan muutoksen ehyestä yhteiskunnasta sirpaleiseksi. Maasta on tullut monikulttuurinen yhteiskunta vain muutamassa vuosikymmenessä.

R ah vas 1/2015

Käännös: Sebastian Tynkkynen • Kuva: Ruotsidemokraattinuoret

23


R ah vas 1/2015

M

24

aatamme ei enää tunnista siksi, mitä se on ollut ja monikulttuurisuuskokeilu jatkuu alati kiihtyvällä vauhdilla. Tämä kirjoitus on varoitus Ruotsidemokraattinuorten (Sverigedemokratisk Ungdom) kansallismielisiltä nuorilta meren toiselle puolelle suomalaisille veljille ja siskoille. Varoituksen viesti on: Älkää koskaan seuratko ruotsalaista tietä maahanmuuttokysymyksissä. Pysähtykää, kun vielä voitte. Olemme hyvin tietoisia, millainen kuva monilla suomalaisilla on maastamme, emmekä ole ylpeitä siitä. Haluamme teidän tietävän, että monet ruotsalaiset ajattelevat päinvastoin nykyisestä massamaahanmuuttojärjestelmästä, äärifeminismistä, liberalismista, poliittisesta korrektiudesta ja itsensä kieltämisestä kansallisesti. Te ette kuule ruotsalaisten ääntä. Sen sijaan meillä on punavihreä mediakenttä, kuten myös korruptoitunut poliittinen kenttä. Nämä kaksi voimaa ovat yhdessä varmistaneet, että Ruotsista on tullut monikulttuurinen yhteiskunta nopeasti kiihtyvällä maahanmuutolla. Keskustelu tästä halutaan vaieta kuoliaaksi. Vuosikausia kaikkia niitä, jotka ovat kritisoineet nykyistä kehitystä tai ilmaisseet turhautumisensa sitä kohtaan, on herjattu erilaisilla nimityksillä: rasisti, fasisti, natsi. Nämä ihmiset ovat menettäneet työpaikkojaan ja heitä on potkittu ulos liitoista. Media on metsästänyt heitä hakkeroimalla tietokantoja ja julkaisemalla näiden viattomien kansalaisten nimiä, jotka ovat kritisoineet maahanmuuttoa anonyymisti nettisivuilla. Ruotsalaiset eivät koskaan halunneet tähän tilanteeseen. He eivät koskaan halunneet nähdä maansa murenevan, mutta kukaan ei uskaltanut puhua asioista ääneen. Median ja poliittisen kentän hyökkäys on ollut liian voimakasta, jotta tavallinen kansalainen olisi lähtenyt tähän taisteluun mukaan. Vuodesta 2010 lähtien asiat alkoivat muuttua Ruotsissa. 25 vuoden rauhallisesti kasvaneen Ruotsidemokraattien kannatuksen myötä onnistuimme pääsemään Ruotsin eduskuntaan (Riksdagen) 5.7% äänillä. Tämä muutti pysyvästi Ruotsin poliittista maisemaa. Ensimmäistä kertaa historiassa Ruotsilla oli eduskunnassa puolue, joka

”Olemme hyvin tietoisia, millainen kuva monilla suomalaisilla on maastamme, emmekä ole ylpeitä siitä.” vastusti seitsemää puoluetta, jotka kaikki taistelivat maahanmuuton lisäämisen puolesta. Kun puhutaan maahanmuuton kritisoinnista, olemme täysin yksin. Muut puolueet käyttävät vanhaa strategiaansa nimitellen rasistiksi meitä ja muita kansalaisia, jotka haluamme keskustella näistä asioista. Onneksi Ruotsin kansa on alkanut leipääntyä tähän ja viime vuonna olimmekin ainoa puolue, joka menestyi vaaleissa. Saimme 12,9% äänistä ja meistä tuli kolmanneksi suurin puolue Ruotsissa. Yli 800 000 ruotsalaista päättivät äänestää meitä ja noista vaaleista lähtien kannatuksemme on jopa lisääntynyt galluptutkimusten perusteella. Ihmiset tietävät, että olemme ainoa todellinen oppositio: se tuli selväksi, kun kaadoimme hallituksen budjettiesityksen äänestämällä Allianssin (neljän keskusta-oikeistolaisen puolueen muodostama ”oppositio”) varjobudjettia. Teimme tämän ilmoittaen samalla poliittiselle kentälle: tulemme kaatamaan jokaisen budjettiesityksen, jossa ei rajoiteta maahanmuuttoa. Tästä alkoi poliittinen kriisi, jonka seurauksena Allianssi ja hallitus ovat aloittaneet yhteistyön, johon kuuluu sopimus: oppositio lupaa, ettei äänestä oman budjettinsa puolesta, sillä muuten Ruotsidemokraattien tukemana sama toistuisi jälleen. Tällöin hallituksella ei olisi mahdollisuutta saada budjettiaan hyväksytyksi. Toisin sanoen: oppositiota hallitaan täysin hallituksesta käsin. Olemme olleet hyvin avoimia kaikkia puolueita kohtaan ja

aina sanoneet, että voimme tehdä yhteistyötä kenen tahansa kanssa, joka keskustelee kanssamme. Jos voisimme jollain tavalla vaikuttaa budjettiesityksiin maahanmuuttokysymyksissä, olisimme valmiit tukemaan koko budjettia ja luopuisimme vaatimuksistamme muilla poliittisilla sektoreilla, jotka eivät ole yhtä korkealla tärkeysjärjestyksessä. Tätä käytäntöä on kutsuttu ruotsalaiseksi poliittiseksi vastuunkannoksi, mutta nykyään poliittinen ilmapiiri on kärjistynyt niin voimakkaasti, että muut puolueet kieltäytyvät kaikista neuvotteluista kanssamme. Tämä tilanne on johtanut poliittiseen kriisiin, jossa hallitus johtaa maata opposition budjetilla - vastoin opposition tahtoa! Olemme tilanteessa, jossa yhä useammat ruotsalaiset ovat heränneet ja ovat vihdoin valmiita pitämään ääntä ongelmista samaan aikaan kun media ja muu poliittinen kenttä pyrkii tekemään kaikkensa pysäyttääkseen tämän. Miten Ruotsi sitten päätyi tähän tilanteeseen? Verrataanpa Ruotsin ja Suomen turvapaikanhakijoiden määrää. Vuonna 2014 Suomi sai 3706 turvapaikkahakemusta, joista 1346 hyväksyttiin. Ruotsiin hakemuksia tuli 81 301, joista 60 000 - 65 000 hyväksyttänee (osaa hakemuksista käsitellään vielä). Vaikka ottaisimme turvapaikanhakijoita 95% vähemmän, lukema olisi silti Suomea korkeampi. 80-luvun puolivälissä paine turvapaikanhakijamäärissä oli 10 000 - 15 000 luokkaa vuodessa. Se nousi 90-luvun alkuun noin 30 000 hakijaan/vuosi ja räjähdysmäisesti yli 80 000 hakijaan vuonna 1992. 2000-luvun ensimmäisinä vuosina turvapaikanhakijoiden määrä liikkui 30 000 tienoilla vuodessa, kunnes Allianssihallitus (2006-2014) pääministeri Fredrik Reinfeldtin johdolla hölläsi lakeja entisestään ja nosti maahanmuuttajien sosiaaliturvan tasoa, minkä seurauksena päästiin 80 000 lukemiin vuositasolla.

”Kun puhutaan maahanmuuton kritisoinnista, olemme täysin yksin. Muut puolueet käyttävät vanhaa strategiaansa nimitellen rasistiksi meitä ja muita kansalaisia, jotka haluamme keskustella näistä asioista.”


Vieraskynä

”On vaikea päättää, mistä kohtaa aloittaisi kuvaamaan kansakuntamme tilaa. Massatyöttömyys, asuntopula, korkea rikollisuus, mellakat ja ghetot. Tämä ei ole todellisuutta vain Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössä, vaan joka ikisessä ruotsalaisessa kaupungissa.” monissa kylissä maaseudulla. Kylien, kuntien, kaupunkien ja pääkaupungin ominainen luonne ja sielu ovat kadonneet. Ruotsalaisina tunnemme voimakasta yhteenkuuluvuudentunnetta suomalaisten kanssa – enemmän kuin minkään muun kansan kanssa maailmassa. Suomen tilannetta seuranneena toivomme, että poliitikkomme voisivat inspiroitua avoimesta keskusteluilmapiiristänne, tiukemmasta maahanmuuttopolitiikasta ja ylpeydestä oman maan kulttuuria ja historiaa kohtaan. Toivomme, että nuorisojärjestönne voisi aloittaa yhteistyön Ruotsidemokraattien

ja Tanskan kansanpuolueen nuorten kanssa Nuorten Pohjoismaiden Neuvostossa perustamalla tänä syksynä oman ryhmän. Pyydämme, suomalaiset naapurimme, että levitätte tätä viestiä Suomen kansalle; tämä ei ole vain varoitus, vaan avunhuuto ruotsalaisilta veljiltä ja sisarilta. Ruotsidemokraattinuorten puolesta, Gustav Kasselstrand, puheenjohtaja William Hahne, 1. varapuheenjohtaja Pontus Andersson, 2. varapuheenjohtaja Jessica Ohlson, pääsihteeri

R ah vas 1/2015

Vuonna 2015 maahantulijoiden määrän odotetaan nousevan entisestään. Näihin lukuihin ei ole sisällytetty perheenyhdistämisiä, joiden myötä päästäisiin 100 000 lukemiin. Ruotsiin kohdistuu myös massamaahanmuuttoa matalapalkkaisen työn perässä, laitonta maahanmuuttoa ja EU:n sisäistä siirtolaisuutta. Romaniasta tulleet kymmenet tuhannet romanikerjäläiset kerjäävät nyt jokaisessa ruotsalaisessa kaupungissa. Tätä kaikkea kutsutaan ruotsalaiseksi painajaiseksi. On vaikea päättää, mistä kohtaa aloittaisi kuvaamaan kansakuntamme tilaa. Massatyöttömyys, asuntopula, korkea rikollisuus, mellakat ja ghetot. Tämä ei ole todellisuutta vain Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössä, vaan joka ikisessä ruotsalaisessa kaupungissa. Pienillä 10 000 - 20 000 asukkaan kaupungeilla on nyt samat ongelmat, joista Malmö on ollut tunnettu kauan. Jopa pieniä kyliä ei tunnista enää entisekseen, kun turvapaikanhakijoita on sijoitettu pieniin kuntiin, jolloin maahanmuuttajista on tullu enemmistöjä

25


Ah va n pa k i na

Demareita joka lähtöön Teksti: Toni Ahva • Kuva: Sebastian Tynkkynen

Järkyttävää. Törkeää. Rumaa. Hävytöntä.

N

R ah vas 1/2015

äillä sanoilla muutamat demareiden mielensäpahoittajat kuvailivat oman kansanedustajansa Kari Rajamäen uratekoa. Entinen sisäministeri esitti eduskunnassa pöydälle lakia, joka olisi velvoittanut kunnat järjestämään terveyspalveluita laittomasti maassa oleskeleville. Perussuomalaisten Hanna Mäntylän kannatuksen jälkeen laki jäi pöydälle ja raukesi vaalikauden päätyttyä. Suomalainen veronmaksaja on kiitoksen ja syvän kumarruksen velkaa Rajamäelle. Perussuomalaisena tiedän hyvin, että suomalaisten etua on onnistuttu ajamaan aina silloin, kun esimerkiksi vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Alanko-Kahiluoto sekä muut ihanat kompostikommunistit tyrmistyvät. Toipumista pöyristyneille! Lakia kritisoivat Rajamäen ja perussuomalaisten lisäksi lukuisat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa vierailleet asiantuntijat, sisäasiainministeriö, ulkomaalaisvirasto ja turvallisuusviranomaiset. Eikä ihmekään, kun uhkana on Suomeen rantautuva terveysturismin tsunami. Kyseisestä laista keskustellessa monesti unohdettiin, että kiireellistä hoitoa saavat Suomessa kaikki, myös paperittomat. Mitään järjellistä syytä avata suomalainen perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito laittomasti oleskeleville ulkomaalaisille

26

ei ole. Tuntuu täysin käsittämättömältä, että samaan aikaan, kun sosiaali- ja terveyspalveluita leikataan isolla kädellä, halutaan hallitsematon määrä lisäkuluja. Yksi puoluetoverinsa aggressiivisimmista arvostelijoista sosiaalisessa mediassa oli helsinkiläinen SDP:n eduskuntaryhmän viestintäsihteeri Nasima Rasmyar. Hän antaa kasvot tyypilliselle demareita vielä vuonna 2015 äänestävälle. Monikulttuurisuutta, sosiaalidemokratiaa ja solidaarisuutta ihannoidaan, mutta kahdeksan tunnin työpäiviä paiskiva suomalainen perusduunari on unohtunut. Nasima on luonut omaa poliittista uraansa kritisoimalla maahanmuuttokriittisiä ja haukkumalla perussuomalaisia rasisteiksi. Vastavetona vuoden 2011 eduskuntavaalien nuivalle vaalimanifestille hän loi tulevia eduskuntavaaleja varten ”maahanmuuttomyönteisen Oivan vaalimanifestin”. Oiva-vaalimanifesti tarjoaa hyvin mielenkiintoista maahanmuuttopolitiikkaa. Ratkaisuksi maahanmuuton aiheuttamiin ongelmiin tarjotaan lisää maahanmuuttoa. Esimerkiksi kiintiöpakolaisten määrä pitäisi nostaa peräti kahteen tuhanteen eli Ruotsin tasolle. Nasima, välttämättä Ruotsin jalanjälkien seuraaminen maahanmuuttopolitiikassa ei ole ihan fiksua. Yhdestä asiasta ei Oivassa manifestissa

puhuta sanaakaan. Nimittäin maahanmuuton kustannuksista. Kumma juttu. Vantaalaiseen maahanmuuttajalähiöön syntyneenä duunariperheen lapsena tiedän hyvin, että Nasiman maalailema paratiisi, jossa raha kasvaa puussa, maahanmuuttajat ovat täystyöllistyneitä ja maahanmuutto pelastaa Suomen talouden, on valtavan kaukana todellisuudesta. Minulle kyllä sopii varsin erinomaisesti, että demareita on moneen lähtöön. Se antaa monille erinomaisen syyn äänestää demareiden sijaan Suomen suurinta työväenpuoluetta, Perussuomalaisia.


Mielipiteet Ampuma-aselaki ja turvallisuus

Rikoslaki remonttiin

Nykyinen ampuma-aselaki on niin harrastajien kuin lupapalveluissa työskentelevienkin mielestä epäonnistunut. Jokaista asetta varten erikseen haettava lupaprosessi on erittäin kuormittava niin hakijalle, kuin viranomaisellekin. Useimmiten prosessi hankkimislupahakemuksen jättämisestä hankitun ampuma-aseen näyttöön vaatii vähintään kolme, joskus jopa neljä käyntiä poliisilaitoksella. Syrjäisemmillä seuduilla tämä tarkoittaa harrastajalle useiden päivien ansionmenetystä ja asioiden käsittely kuluttaa runsaasti poliisiviranomaisten työaikaa. Harrastuksilla on kustannuksensa, mutta valtion ei tulisi tieten tahtoen ja ilman hyvää syytä lisätä niitä. On järjetöntä, että kerran luotettavaksi todettua harrastajaa ei voida valtuuttaa hankkimaan tarvitsemiaan ampuma-aseita kevyen ilmoitusmenettelyn kautta. Jos henkilön tilanteessa tapahtuu radikaaleja muutoksia, aiheuttavat ne joka tapauksessa jo olemassa olevienkin aselupien menetyksen. Lupamenettelyn keventyminen mahdollistaisi myös poliisin resurssien siirtämisen lupapalveluista kansalaisen turvallisuutta tehokkaammin suojeleviin tehtäviin. Suomen sisäinen turvallisuus ei ole lähellekään sillä tasolla, että poliisin resurssien haaskaaminen maan lainkuuliaisimpien kansalaisten kyykyttämiseen olisi perusteltua. Itse asiassa sisäinen turvallisuus tarvitsisi paljonkin toimenpiteitä, kuten esimerkiksi viime aikoina esille tulleet jengipahoinpitelyt ja joukkoraiskaustapaus osoittavat. Yksi tapa parantaa lainkuuliaisten kansalaisten turvallisuutta olisi sallia suojeluaseen kantaminen poliisin luotettavaksi katsomille henkilöille. Tämä oli yleinen käytäntö vielä 80-luvulla ja arkipäivää tänäänkin suuressa osassa Euroopan maita, mm. Virossa. Lisäksi aselupaprosessien järkeistäminen mahdollistaisi puolustusvoimien nopean valmiuden joukkoihin ja paikallispataljooniin sijoitettujen henkilöiden tehokkaamman omaehtoisen harjoittelun. Nykyaikaisen sodankäynnin ensivaiheiden asettamiin vaatimuksiin vastaaminen ei onnistu pelkällä Puolustusvoimien tarjoamalla ampumaharjoittelulla. Järkevä ampuma-asepolitiikka luo turvallisuutta - kieltäminen ja harrastajien kiusanteko ei.

Oikeudentaju joutuu koetukselle, kun lukee uutisia rikostuomioista Suomessa. On järkyttävää, että esimerkiksi lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä annetaan ehdollista vankeutta - keskimäärin seitsemän kuukautta. Käytännössä moni hyväksikäyttäjä ei joudu kantamaan teostaan seurauksia lainkaan, vaikka lapsen elämä voi loppuiäksi olla pilattu. Seksuaali- ja väkivaltarikoksista annettavat tuomiot eivät Suomessa ole oikeudenmukaisia. Rangaistusjärjestelmämme tuntuu jatkuvasti unohtavan uhrin ja keskittyvän rikollisten uhriuttamiseen. Milloin syynä on vaikea lapsuus, milloin rakenteellinen syrjintä – jostain syystä yhteiskuntamme ei halua tunnustaa ihmisen vastuuta omista vääristä teoistaan. Jotta rikoksen tekeminen on aina rikolliselle haitallista ja kannattamatonta, ehdollisesta rangaistuksesta vakavien rikoksien tapauksessa tulee kokonaan luopua. Ehdollinen vankeusrangaistus kun ei käytännössä toteuta rangaistuksen määritelmää tai tarkoitusta lainkaan. Yhdyskuntapalvelun tai ehdottoman vankeusrangaistuksen tulee olla minimirangaistuksia rikoksista, jotka aiheuttavat uhrille vakavaa fyysistä tai psyykkistä kärsimystä. Myös ensikertalaisuuden tuomia etuja on purettava. Ei saa olla tuomiota lieventävä asianhaara, että raiskaa lapsen vasta ensimmäistä kertaa. Uhria se tuskin kiinnostaa. Vakavissa rikoksissa ensikertalaisuutta ei pitäisi lainkaan ottaa huomioon, ja taparikollisuus puolestaan huomioida rangaistusta moninkertaiseksi koventavana seikkana. Oikeusjärjestelmän ensisijaisen pyrkimyksen tulee olla oikeudenmukaisuus ja rikosten vähentäminen. Sen on keskityttävä hankkimaan oikeutta uhreille eikä säälipisteitä rikollisille. Tämä on vaaliteema, jota toivoisin mahdollisimman monen nuoren ehdokkaan lisäkseni edistävän. Meillä on paljon korjattavaa. Tiina Palovuori Eduskuntavaaliehdokas (ps) Tampere

Haluatko kirjoittaa mielipidekirjoituksen? Lähetä kirjoituksesi rahvas@ps-nuoret.fi. Kirjoituksen ohessa on oltava nimi, kotiosoite ja puhelinnumero. Mielipidekirjoituksia julkaistaan nimimerkillä vain poikkeustapauksissa. Toimitus valitsee julkaistavat kirjoitukset, sekä otsikoi, muokkaa ja tarvittaessa lyhentää niitä. Kirjoituksen maksimimerkkimäärä on 3000.

R ah vas 1/2015

Petri Mäkelä Varavaltuutettu (ps) Lappeenranta

27


Kirjat

Maailmanparannusta hinnalla millä hyvänsä Teksti: Roger Kulmala

P

itkän uran kehitysavun parissa ulkoministeriössä tehnyt Matti Kääriäinen on kirjoittanut hyvin kriittisen kirjan länsimaiden vuosikymmeniä harjoittamaa kehitysapua ja myöskin omaa elämäntyötään kohtaan. Kirjassa Kääriäinen käy läpi kehitysavun historiaa ja ongelmakohtia peilaten niitä omaan työuraansa. Kääriäinen näkee kehitysavussa monia ongelmallisia piirteitä, eikä osaa sanoa, onko kehitysapu ollut avunsaajamaille hyvä vai huono asia. Kirjassa avun ongelmakohdat tulevat selväksi. Länsimaiden politiikot pitävät apua välttämättömänä pahana, asiana, johon veronmaksajien rahoja pitää käyttää imagon takia. Päättäjät ja kansalaiset eivät tunne todellisuutta kehitysmaissa, joten se harvoin tuottaa haluttua lopputulosta. Lisäksi kehitysprojektien arviointi on hyvin heikkoa, eikä tutkimusten lopputuloksia oteta vakavasti, koska ne antavat huonon kuvan avun hyödyllisyydestä, mikä sopii huonosti viralliseen totuuteen. Lisäksi kehitysavun kehittäminen on ailahtelevaista, koska kehitysavusta vastaavat ministerit eivät ole yleensä alan asiantuntijoita. Pahin aika Kääriäiselle oli uransa aikana, kun

vuonna 2007 Paavo Väyrynen nousi ministeriksi ja alkoi toteuttamaan omia selkeästi vanhentuneita käsityksiään kehitysyhteistyöstä. Kääriäinen käsittelee kirjassa perusteellisesti avun vaikutuksia saajamaihin, mikä on tyrmistyttävää luettavaa. Huolimatta biljoonasta dollarista, jotka on lahjoitettu Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan vuosikymmenien aikana, alueen bkt henkeä kohden on pienempi kuin 1970-luvulla. Syynä tähän on se, että kehitysapu ei pyri ratkaisemaan kehitysmaiden kansantalouksien rakenteellisia ongelmia makrotasolla, vaan keskittyy mikrotasoon, jolloin taloudellisesti kestävää kehitystä ei synny. Lisäksi apua menee valtavat määrät kehitysmaiden eliittien taskuun ja apu auttaa ylläpitämään korruptiota sekä epädemokraattisia valtarakenteita pystyssä. Ratkaisuiksi ongelmiin Kääriäinen esittää enemmän kehitysmaiden kuuntelemista ja uudenlaista lähestymistä globaaliin eriarvoistumiseen. Lisäksi Kääriäinen kantaa huolta ympäristön kestokyvystä ja ilmastonmuutoksesta vaatien länsimaita luopumaan kestämättömästä kulutustaloudesta.

Matti Kääriäinen: Kehitysavun kirous Into 2015

Kääriäisen kirjan tarkoitus on nostaa esille kehitysavun ongelmakohdat ja mielekkyys julkisessa keskustelussa. Tässä hän onnistuu mielestäni hyvin. Suosittelen kirjan lukemista kaikille aiheesta kiinnostuneille.

”Älyttömät sitaatit” ”Rasismi ei ratkaise työttömyyttä” Dan Koivulaakson eduskuntavaalien 2015 kampanjaslogan

R ah vas 1/2015

”Suomen oltava sivistysvaltio.”

28

Kimmo Sasi eduskunnassa 5.3.2015 perustellessaan pakkoruotsin välttämättömyyttä

”En ole Jumala, mutta kyllähän tässä syy–seuraussuhde voi olla olemassa. En voinut olla ottamatta tätä esille.” KD-valtuutettu Juhani Starczewski näki Ilta-Sanomien haastattelussa 15.1.2015 Eero Heinäluoman vaimon kuoleman liittyneen Heinäluoman homomyönteiseen kannanottoon.

”Jos minua uhkaillaan, silloin minua ei saa mukaan mihinkään.” Juha Sipilä kertoo Iltalehdelle 19.3.2015, että syy olla tulematta Helsingin yliopistolla järjestettyyn puheenjohtajien EU-paneliin olivatkin Eurooppalainen Suomi ry -järjestön uhkausviestit. Sipilän uhkausperustelu paljastui myöhemmin perättömäksi.


29

R ah vas 1/2015


ten uor ma: N hjel sten alai inen o m o t u oliit uss Per oppap euro

Itsenäinen Suomi kansakuntien Euroopassa ­Oma valuutta, oma päätösvalta

Perussuomalaisten Nuorten keskeisimmät tavoitteet eurooppa­politiikassa ovat seuraavat​: 1. Suomi tarvitsee oman kelluvan valuutan ja itsenäisen keskuspankin ­irti euron kahleista 2. Suomi uudelleen itsenäiseksi - Eurooppalaista yhteistyötä voimme tehdä ilman Euroopan unionia 3. Vapaakauppaa on tehtävä kansallisvaltioiden ehdoilla 4. Maatalous on siirrettävä kokonaan kansallisen päätöksenteon piiriin 5. Vapaata liikkuvuutta on uskallettava rajoittaa kansallisen turvallisuuden ollessa uhattuna

R ah vas 1/2015

Eurooppa on moninaisuudessaan puolustamisen arvoinen maanosa. Koko Eurooppaa ei voida kuitenkaan asettaa samanlaiseen muottiin, eikä kaikille valtioille sovi samat ratkaisut. Jokainen Euroopan valtio tarvitsee oman päätösvaltansa, mutta tarvittaessa on osattava viedä asioita yhteistyössä eteenpäin. Tulevaisuuden Euroopan on perustuttava eurooppalaisten kansallisvaltioiden yhteistyölle, jossa kansanvallalle annetaan sille kuuluva arvo. Perussuomalaisten Nuorten eurooppapoliitinen ohjelma pohjautuu demokratian kunnioittamiseen ja terveeseen kansallismielisyyteen. Haluamme nähdä tulevaisuudessa nykyistä rohkeamman valtioiden omaleimaisuutta kunnioittavan Euroopan. Meille Euroopan malliksi ei käy demokratiaa halveksiva liittovaltio ja tulonsiirtounioni. Meidän unelmamme on kansakuntien Eurooppa, johon itsenäinen Suomi kuuluu rohkeana yhteistyökumppanina. Suomen on tehtävä määrätietoisia ratkaisuja, jotta maan päätösvaltaa ei enää anneta muiden käsiin. Tiedämme Suomessa itse parhaiten, mikä meille suomalaisille sopii. Yhteistyötä on tehtävä, mutta Suomen on itse voitava päättää ehdoistaan yhteistyölle. Suomi ei saa olla tulevaisuudessa Eurooppa­politiikassa muiden vietävissä, vaan sen on uskallettava viimein asetuttua puolustamaan kansalaistensa asiaa. Suomen etua ei aja kukaan muu kuin suomalaiset itse. Perussuomalaiset Nuoret on Suomen ja Euroopan puolella, mutta ei koe nykymuotoista Euroopan unionia puolustamisen arvoiseksi. Eurooppa on paljon enemmän kuin ylikansallinen poliittinen liitto. Omaleimainen Suomi voi täydentää Eurooppaa ja säilyttää silti oman itsenäisen linjansa. Kansakuntien Euroopassa on tilaa itsenäiselle Suomelle.

30


ten uor ma: N hjel sten alai inen o m o t u oliit uss Per oppap euro

Suomen etu on erota eurosta Perussuomalaiset Nuoret katsoo, että Euroopan unionin liittovaltiokehitystä edistämään luotu euro on osoittautunut taloudelliseksi katastrofiksi valuutta­alueen maille. Sen todistavat euroalueen heikko taloudellinen kasvu ja korkea työttömyys. Historia ja taloustiede osoittavat, että valtioiden yhteiset valuuttaunionit tarvitsevat toimiakseen poliittisen liittovaltion ja tulonsiirtounionin. Brysselin euroeliitti ja euroalueen johtajat yrittävät rakentaa liittovaltiota askel kerrallaan tukipakettien ja kurinpitosopimusten avulla. Tämä on vastoin tavallisten eurooppalaisten tahtoa. Paras ratkaisu on koko valuutta­alueen hallittu purkaminen mahdollisimman nopeasti sekä paluu kansallisiin valuuttoihin. Jos euroalueen hallittuun purkamiseen ei olla valmiita, täytyy Suomen tehdä omat johtopäätöksensä. Perussuomalaisten Nuorten mielestä Suomen kansallinen etu ja itsenäisyyden säilyttäminen vaativat mahdollisimman nopeaa Suomen eroa eurosta ja paluuta omaan kelluvaan valuuttaan. Euroalueeseen jääminen vaatisi suomalaisten veronmaksajien rahojen luovuttamista huonommin asiansa hoitaneisiin euroalueen maihin.. Lisäksi euroalueen koossa pitämiseksi solmitut valvonta­ja kurisopimukset kaventavat Suomen kansallista päätöksentekoa ja kansanvaltaa. Huomionarvoista on, että Suomen päätöksentekoa valvovat ulkomaiset tahot ovat jatkuvasti rikkoneet omia sääntöjään. Kyseiset tahot ovat esimerkiksi rikkoneet No Bailout ­pykälää harjoittaessaan tukipakettipolitiikkaa. Paluu omaan kelluvaan valuuttaan ei olisi asiantuntija­arvioiden mukaan vaikeaa Suomelle, jolla ei ole suhteellisen paljon velkaa. E ​ i olisi myöskään oletettavaa, että asuntovelallisten korot nousisivat holtittomasti valuutan vaihtamisen seurauksena.​Kelluva valuutta auttaisi Suomen vientiteollisuutta, joka kärsii Saksan vientiylijäämän takia kalliista eurosta. Muut Pohjoismaat ovat pärjänneet hyvin omalla valuutalla. Sillä välin Suomi on ainoana pohjoismaisena euromaana joutunut kärsimään yhteisvaluutan haitoista. Euroeron jälkeen Suomen Pankki olisi jälleen itsenäinen keskuspankki, jolla olisi mahdollisuus vaikuttaa korkotasoon omalla rahapolitiikalla. Näin ollen Suomessa voitaisiin tehdä yhteiskuntaa hyödyttäviä rahapoliittisia ratkaisuja, joita euroalueen jäsenenä emme voi tehdä. Perussuomalaisten Nuorten mielestä oma valuutta ei ole kuitenkaan ihmelääke talouden pelastukseen. Suomalaisilta poliitikoilta vaaditaan omaan rahaan siirtymisen jälkeenkin vastuunkantamista, julkisen sektorin velkaantumisen kurissa pitämistä ja työmarkkinoiden rakenteiden uudistamista. Jos Suomi jäisi euroalueen jäseneksi, Suomen rapautunutta kilpailukykyä pitäisi nostaa sisäisellä devalvaatiolla, eli palkkojen ja sosiaaliturvan leikkauksilla. Nämä toimenpiteet olisivat vahingollisia ja vaatisivat paljon aikaa. Perussuomalaiset Nuoret katsoo, että tämä olisi Suomelle euroeroa tuskallisempi tie. Paluu omaan valuuttaan on nopeampi ja tehokkaampi ratkaisu. Suomi itsenäiseksi eroamalla Euroopan unionista

R ah vas 1/2015

Euroopan unionia on vuosien saatossa kehitetty yhä enemmän Euroopan liittovaltioksi, mitä Perussuomalaiset Nuoret ei hyväksy. Liittovaltiokehitys vie päätäntävaltaa Euroopan pieniltä mailta suurille ja keskittää vallan näiden suurten maiden käsiin. Euroopan liittovaltiollistuminen on vain kiihtynyt nykyisen eurokriisin varjolla. Euroopassa vallanpitäjät haluavat yhä enemmän ja yhä syvemmälle menevää yhteistyötä EU:n kautta. Unionin kautta toteutettavassa yhteistyössä ei demokratialle anneta riittävää arvoa.

31


ten uor ma: N hjel sten alai inen o m o t u oliit uss Per oppap euro

Perussuomalaiset Nuoret kannattaa todellista lähidemokratian periaatetta, jossa päätökset tehdään aidosti mahdollisimman lähellä niitä ihmisiä, joihin päätöksillä on vaikutusta tulevaisuudessa. Euroopan unionissa tämä on ollut pelkkää utopiaa, koska sen päätöksiä tehdään liiaksi vaaleilla valitsemattomassa Euroopan komissiossa ja Brysselin keskushallinnossa. Kannatamme Suomen eroa Euroopan unionin jäsenyydestä, koska haluamme suomalaisten tulevaisuudessa voivan itse päättää omasta lainsäädännöstään ja ulkopolitiikastaan. Tämä ei tarkoita sulkeutunutta yhteiskuntaa, vaan yhteiskuntaa joka harkitsee aina toimintaansa omista lähtökohdistaan ja pyrkii politiikassaan hakemaan itselleen edullisia ratkaisuja. Perussuomalaisten Nuorten vaatimassa lähidemokratiaa kunnioittavassa Euroopassa ei Brysselin byrokraateilla ole päätösvaltaa kansallisvaltioiden asioihin, koska esimerkiksi suomalaiset Suomessa tietävät parhaiten millainen lainsäädäntö Suomeen sopii. Niin hyvää ymmärrystä siitä, miten yhteiskuntamme toimii, ei ole kenelläkään muulla kuin suomalaisilla. Perussuomalaiset Nuoret haluaa nähdä Euroopan unionin löyhänä talous­ja vapaakauppa­alueena, mutta tällaiseen Maastrichtin sopimusta edeltäneeseen aikaan ei näytä olevan EU­intoilijoilla aikeita palata. Perussuomalaiset Nuoret ei usko, että Euroopan unioni muuttuisi läpinäkyväksi ja lähidemokratian periaatetta kunnioittavaksi. Euroopan unionin surullinen kehityssuunta tulee olemaan valtaapitävien federalistipoliitikkojen vuoksi liittovaltioon ja tulonsiirtounioniin johtava turmiollinen suunta. Liittovaltiossa ja tulonsiirtounionissa Suomen palvelutaso tulisi putoamaan entisestään, koska myös terveydenhuolto­ja sosiaalietuusjärjestelmää sekä muita julkisia palveluita halutaan yhtenäistää Euroopan unionin alueella. Perussuomalaiset Nuoret ei ole valmis siihen, että muutenkin paineiden alle joutunutta hyvinvointiyhteiskunnan mallia aletaan romuttaa eurooppalaisen solidaarisuuden nimissä. Hyvinvointivaltio tarvitsee muutoksia, mutta tehkäämme ne muutokset Suomessa suomalaisten ehdoilla. Suomen jäsenmaksuosuudet Euroopan unionissa ovat kasvaneet jatkuvasti, ja olemme jatkuvasti maksajan roolissa. Saamme Euroopan unionilta vähemmän takaisin kuin mitä maksamme sinne. Tällainen politiikka on Perussuomalaisten Nuorten mielestä Suomelle vahingollista, koska käytännössä muut valtiot käyttävät omaan elämiseensä Suomelta saamaansa rahaa. Eurokriisin hoitaminen on osoittanut myös sen, että Euroopan unioni ei ole kykenevä tekemään yhtenäisiä ja selkeitä ratkaisuja. Euroopan unioni on kokonaisuudessaan liian erilaisten valtioiden muodostama, eikä sen vuoksi voi toimia samalla tavalla liittovaltiona kuin esimerkiksi Yhdysvallat. Suomi joutuisi liittovaltiossa pelkkään syrjäseudun rooliin. Tulevaisuuden Eurooppa on kansakuntien Eurooppa

R ah vas 1/2015

Perussuomalaiset Nuoret kannattaa kansallisvaltioihin perustuvaa eurooppalaista yhteistyötä, jossa valtiot kansallisten etujensa mukaisesti rakentavat yhdessä ratkaisuja esimerkiksi talouden, ympäristönsuojelun ja kansanvaltaisuuden edistämiseksi. Ihanteemme on kansakuntien Eurooppa. Kansakuntien on itse voitava vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa, muuten Eurooppa on väärällä kehitysuralla. Liittovaltioksi muuttuneessa Euroopan unionissa pienten valtioiden sananvalta jäisi niin vähäiseksi, ettei sillä käytännössä olisi mitään merkitystä. Tämä korostuu jo nykyisessä unionissa etenkin silloin, kun päätöksiä tehdään määräenemmistöillä eikä vaadita jokaisen jäsenvaltion hyväksyntää. Valtioiden välisen yhteistyömuodon tulee noudattaa tiukasti kansanvaltaisuuden periaatteita. Euroopan maiden yhteistyön tulee tulevaisuudessa perustua ensisijaisesti kunkin maan itse hyväksymien sopimusten varaan, jolloin kansallisvaltioiden tason demokratia

32


ten uor ma: N hjel sten alai inen o m o t u oliit uss Per oppap euro

nousee päärooliin. Kansallisvaltio antaa luonnolliset rajat demokraattiselle järjestelmälle ja siksi Suomen valtion kuuluu olla suomalaisten edunvalvoja kansainvälisessä järjestelmässä. Kun kansallisvaltiot voivat tehdä vapaassa Euroopassa nykyistä enemmän kahdenvälistä tai laajempaa yhteistyötä, voi jokainen valtio itse päättää kuinka laajaan yhteistyöhön se on missäkin asiassa valmis suostumaan. Tämä lisää valtioiden liikkumavaraa ja valtioiden omien ratkaisujen muodostaminen on tällöin mahdollista. Myös luottamus kansainväliseen yhteistyöhön lisääntyy, kun omilla päätöksillä on merkitystä eikä niitä mitätöidä ulkopuolisten toimesta. Nykyisessä Euroopan unionissa tällainen yhteistyö ei ole mahdollista, koska kaikki jäsenvaltiot halutaan asettaa samaan muottiin ja harmonisoida niille yhteinen lainsäädäntö sekä toimintatavat. Tarvittaessa asioista on äänestetty jäsenvaltioissa useaan kertaan, jotta tulokset on saatu unionille mieluisiksi. Tällainen yhteen muottiin pakottaminen ei kunnioita kansallisvaltioiden omaa päätösvaltaa. Kansakuntien Euroopassa yhteistyömuodot eivät rajoitu pelkästään Eurooppaan vaan yhteistyötä voidaan tehdä laajasti yli maanosien rajojen, jos itsenäiset kansallisvaltiot niin tahtovat. Euroopan unioni on ollut keskellä talouskriisiä vuodesta 2008 alkaen. Euroalueen markkinat eivät vedä entiseen malliin. Sen vuoksi katse on käännettävä kasvaviin talouksiin. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan yhä enemmän valtioiden omaa päätösvaltaa, jotta yhteistyötä Euroopan ulkopuolisten valtioiden kanssa voidaan tehdä kansallista etua vaalien. Euroopan tulee palauttaa kunniaan sananvapaus ja demokratia, jotka ovat maanosan menestyksen tae. Perussuomalaiset Nuoret vastustaa eliitin sanelupolitiikkaa, jossa kansalaisille kerrotaan ylhäältä alaspäin, millaiseen Eurooppaan täytyy kulloinkin uskoa. Euroopan maiden on syytä ottaa mallia Sveitsistä, jossa on vankka suoran demokratian perinne. Yhteistyöllä haluamme taata rauhan, vakauden ja taloudellisen kehityksen Euroopassa. Perussuomalaiset Nuoret katsoo, että itsenäiset yhteistyötä tekevät kansallisvaltiot, vapaassa Euroopassa, ovat maanosamme menestyksen perustus. Suomi mukana vapaakaupassa

R ah vas 1/2015

Perussuomalaiset Nuoret katsoo, että eurooppalaisen yhteistyön paras hedelmä on vapaakaupan syntyminen. Euroopan talousalue voi olla olemassa ilman unionia. Yleisen edun mukaisesti Eurooppa ja sen talous tarvitsevat vapautta. Kuluttajat hyötyvät yritysten hintakilpailusta ja suomalaiset yrittäjät pystyvät helpommin suuntaamaan Suomen ulkopuolisille markkinoille. Vapaakauppa­alueen eri valtiot ovat säädöstarpeiltaan erilaisia, joten ylhäältä saneltua sääntelyä ei pidä tarpeettomasti synnyttää. Vaikka kaupankäynnin tulee olla mahdollisimman avointa, tulee kansallisvaltioilla suvereniteettinsa perusteella olla mahdollisuudet luoda tarvittavaa sääntelyä omilla ehdoillaan. Jäsenvaltioiden tulee silti noudattaa vapaakauppa­ alueen yhdessä sovittuja sääntöjä. Sääntelyn tulisi kuitenkin aina tapahtua mahdollisimman alhaisella tasolla. Vapaakauppaa tulee käydä valtioiden eikä Euroopan laajuisen liittovaltion ehdoilla. Uusien vapaakauppa­alueiden luominen esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa tulee tapahtua kansallisvaltioiden edellytyksin. Unionilla ei tule olla oikeutta tehdä päätöstä uuden vapaakauppa­alueen synnyttämisestä vastoin jäsenvaltioiden tahtoa. Jokaisen valtion on voitava itse päättää millaiseen vapaakauppaan se on valmis sitoutumaan. Euroopan talousalueen maat muodostavat maailman suurimman yhtenäisen markkina­ alueen bruttokansantuotteessa mitattuna. Markkinoilla Suomi pystyy edistämään omaa talouttaan kilpailukykyisillä tuotteillaan sekä luomaan talousalueen yhteistyöllä uutta tietoa tieteen eri osa­alueilla. Kannatamme sisämarkkinoiden kehittämistä ja kaupan esteiden purkamista jäsenmaiden ehdoilla.

33


ten uor ma: N hjel sten alai inen o m o t u oliit uss Per oppap euro

Maatalous kansallisiin käsiin Elinvoimainen maaseutu on tärkeä osa suomalaisuutta. Luotettava kotimainen maataloustuotanto on tärkeää suomalaiselle elinkeinolle, hyvinvoinnille ja omavaraisuudelle kuin myös maamme huoltovarmuudelle. Suomalaisten rahojen kierrättäminen Euroopan unionin kautta on kestämätön ja järjetön järjestelmä. Suomi saa kyseisistä rahoista vain murto­osan takaisin viljelijöiden tueksi, eikä maataloustukien jakaminen tapahdu oikeudenmukaisesti Euroopan unionin laajuisesti. Maataloustukia jaettaessa ei huomioida tarpeeksi, että maanviljely suomalaisessa moreenimaassa on merkittävästi haasteellisempaa kuin suurimmassa osassa Keski­Eurooppaa. Irtaantumalla Euroopan unionin sanelupolitiikasta Suomen valtio pystyy tukemaan nykyistä paremmin suomalaisia maatalousyrittäjiä. Omalla maatalouspolitiikalla voimme luoda paremmat ja oikeudenmukaisemmat tukiperusteet, jotka huomioivat maatilojen ja maatalousyrittäjien eroja sekä tarpeita. Omassa maatalouspolitiikassa on Suomen kannalta oleellisinta, että viljelijät voivat luottaa ammatinharjoittamisen jatkuvuuteen ja kohtuulliseen elintasoon. Kotimaisille kuluttajille on tärkeää varmistaa kohtuulliset hinnat ja turvata laadukas elintarvikehuolto. Suomalainen puhdas ruoka on myös arvokas vientituote – vientiä tulee edistää nykyisestä. Maataloutta on voitava harjoittaa kaikkialla Suomessa. Nykyistä maatalouteen kohdistuvaa sääntelyä on purettava ja uusia rajoittavia toimenpiteitä ei tule tarpeettomasti säätää. Kohtuuton sääntely saa maatalousyrittäjät polvilleen ja vie heiltä liikaa aikaa. Erityisesti pienten tilojen sääntelyä tulee helpottaa merkittävästi. Euroopan unionin säädökset rajoittavat maataloutta liikaa, mutta kohdistamme syyttävän sormen myös suomalaisia lainsäätäjiä ja virkaintoisia byrokraatteja kohti. Useat kotimaisen maatalouden ongelmat ovat itse Suomessa aiheutettuja. Euroopan unionilla ei ole riittävää ymmärrystä Suomen paikallisista olosuhteista. Kyllä suomalainen maanviljelijä esimerkiksi ymmärtää milloin on sopiva aika lannoittaa pellot. Suomessa ei tarvita Brysselistä byrokraattia aiheuttamaan vaivaa ja harmia. Aktiivinen ja tuloksellinen kansallinen maatalouspolitiikka on avainasemassa. Kun etelä­ja keskieurooppalaiset päättävät liiaksi Suomen maataloudesta, aiheutetaan sillä vain vahinkoa tärkeälle elinkeinollemme. Vain eroamalla Euroopan unionista Suomi pystyy tekemään täysin itsenäistä maatalouspolitiikkaa riippumatta muiden mielipiteistä.

R ah vas 1/2015

Vapaata liikkuvuutta on uskallettava rajoittaa

34

Euroopan laajuinen vapaa liikkuvuus on ollut periaatteellisesti myönteinen asia Suomen kannalta. Käytännössä on kuitenkin myönnettävä, että vapaa liikkuvuus aiheuttaa myös monenlaisia ongelmia Euroopassa. Perussuomalaiset Nuoret haluaa lisätä Schengen­alueen valtioiden mahdollisuuksia rajoittaa vapaata liikkuvuutta perustelluista syistä, esimerkiksi kansallisen turvallisuuden ollessa uhattuna. Valtioiden on myös uskallettava käyttää näitä mahdollisuuksia, jotta niillä voidaan saada uskottavia tuloksia aikaan Schengen­alueen turvallisuuden kannalta. Euroopassa on Perussuomalaisten Nuorten mielestä perusteltua tehdä yhteistyötä siten, että kaikille Schengen­alueen ulkorajoille saadaan korkeatasoinen rajavalvonta. Tällainen yhteistyö on tarpeellista, koska vapaa liikkuvuus aiheuttaa painetta kaikkiin Schengen­maihin muun muassa laittoman siirtolaisuuden vuoksi. Passin vaatiminen rajoilla ei ole ihmisoikeusloukkaus eikä kunnolliselle kansalaiselle kuin hetken vievä toimenpide. Sen sijaan rajavalvonnalla voidaan estää esimerkiksi terrorismin ja muun rikollisuuden leviämistä maasta toiseen. Jos rikollisuuden ja terrorismin leviämistä ei pystytä uskottavasti rajoittamaan, on Suomen vakavasti harkittava eroamista Schengen­alueesta. Perussuomalaiset Nuoret ei kannata yhteistä Euroopan tasoista maahanmuuttopolitiikkaa, sillä se tarkoittaisi Suomen kannalta todennäköisesti nykyistä löyhempää linjaa. Niin pitkään kuin Suomi on unionin jäsen, tulee sen omalta osaltaan vaikuttaa kuitenkin siihen, että maahanmuuttopolitiikka koko unionin alueella on nykyistä tiukempaa. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten niin sanottu taakanjako unionin jäsenvaltioiden välillä on torjuttava kansallisen etumme vastaisena. Unionista irtaantumisen jälkeen Suomen on täysin itsenäisesti päätettävä maahanmuuttopolitiikkansa suuntaviivoista. Perussuomalaiset Nuoret kannattaa laadukasta maahanmuuttoa, joka hyödyttää sekä tulijaa että vastaanottajaa.


Keskustoimisto

PIIRIJÄRJESTÖT

Perussuomalaiset Nuoret ry • Yrjönkatu 8-10 B 25, 6. krs • 00120 Helsinki www.ps-nuoret.fi • facebook.com/perussuomalaiset.nuoret • twitter.com/PS_Nuoret

Helsingin Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/helsinki

Pohjois-Savon Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/pohjois-savo

Uudenmaan Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/uusimaa

Pohjois-Karjalan Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/pohjois-karjala

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/varsinais-suomi

Etelä-Pohjanmaan Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/etela-pohjanmaa

Satakunnan Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/satakunta

Keski-Pohjanmaan Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/keski-pohjanmaa

Hämeen Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/hame

Keski-Suomen Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/keski-suomi

Pirkanmaan Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/pirkanmaa

Oulun ja Kainuun Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/oulu

Kymen Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/kymi

Lapin Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/lappi

Hallitus vuodelle 2014 Puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen Oulu sebastian.tynkkynen@ps-nuoret.fi 0400 988960 Pääsihteeri Suvi Karhu Espoo sihteeri@ps-nuoret.fi 040 6532960 1. Varapuheenjohtaja Aleksi Hernesniemi Kannus aleksi.hernesniemi@ps-nuoret.fi 2. Varapuheenjohtaja Ville Kartaslammi Ikaalinen ville.kartaslammi@ps-nuoret.fi

Toni Ahva Helsinki toni@toniahva.fi Jarmo Keto Helsinki jarmo.keto@ps-nuoret.fi Matias Kvist Vaasa matias.kvist@ps-nuoret.fi Jenni Lastuvuori Pornainen jenni.lastuvuori@hotmail.com Matti Pinola Merijärvi matti.pinola@ps-nuoret.fi Laura Peussa Tuusula laura.peussa@gmail.com

Etelä-Savon Perussuomalaiset Nuoret www.ps-nuoret.fi/etela-savo

Jenni Vilen Iitti vilen.jenni[at]gmail.com

irroita täytetty lomake. Sulje (mikäli näin haluat) ja laita postiin, postimaksu on maksettu puolestasi.

Palvelukortti Haluan liittyä Perussuomalaiset nuoret ry:n jäseneksi (15-35-vuotiaat) Ei jäsenmaksua. Jäsenyys ei edellytä puolueeseen liittymistä. Olen yli 36-vuotias ja haluan liittyä kannatusjäseneksi. (jäsenmaksu määritellään vuosittain)

Sukunimi

Etunimet

Lähiosoite

Haluan tilata ainoastaan Rahvas-lehden: Vuositilaus (4 numeroa) 19 euroa

Postinumero ja -toimipaikka

Ilmainen näytenumero Lahjatilaus (maksajan tiedot alle) tai jäsenhankkijan tiedot:

Kotikunta

Syntymäaika Sukunimi Ammatti / toimi / koulutus Etunimi Puhelin

Sähköposti

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Osoitteenmuutos (vanhat tiedot) Lähiosoite

Voit täyttää jäsenhakemuksen myös osoitteesssa www.ps-nuoret.fi/jaseneksi

Postinumero ja -toimipaikka

R ah vas 1/2015

Päiväys ja allekirjoitus

35


irroita täytetty lomake. Sulje (mikäli näin haluat) ja laita postiin, postimaksu on maksettu puolestasi.

R ah vas 1/2015

Taita tästä ja nido kiinni

Postimaksu maksettu

36

Perussuomalainen Tunnus 500 9637 00003 Vastauslähetys


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.