Page 1

Raahen seutukunnan kehitt채miskeskus

TOIMINTAKERTOMUS 2015 1


Sisältö Johdanto

7

Yrityspalvelu Kansainvälistyminen

11

20

Vuosi lukuina Talous

25

17

2016 loppuneet hankkeet Henkilöstö

22

13

Uudistuva teollisuus Työllisyys

18

9

Alueen valmistautuminen Verkostoituminen

15

3

Viestinnän uutisia

2

23


Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen johtajan katsaus vuoden 2015 toimintaan Johdanto

Toiminta

Raahen seutukunnan elinkeinoelämään sisältyi paljon positiivisia asioita, joista suurhankkeiden edistyminen oli näkyvintä. Tuulivoimapuistojen rakentamisia käynnistettiin ja uusia alueita suunniteltiin. SSAB toteutti Raahen terästehtaalla laajat modernisointiinvestoinnit, jotka käsittivät mm. uuden voimalaitoksen rakentamisen. Investoinnit tulevat jatkumaan vielä vuoden 2016 aikana ja niiden kokonaismäärä on yli 200 miljoonaa euroa. Mustavaaran kaivos Oy päätti sijoittaa tulevan vanadiinisulaton Raaheen ja senkin investointi on yli 200 miljoonaa euroa. Rakentamisen ajankohta ratkeaa vuoden 2016 aikana. Pitkään valmisteilla ollut Fennovoima Oy:n Hanhikivi 1:n rakentaminen käynnistyi yhdystien ja alueen infran rakentamisella. Vuoden 2015 päättyessä alueella työskenteli jo n. 300 henkilöä, joista päivittäin noin puolet. Työmaalle oli kirjautunut lähes 100 yritystä. Logistiikan osalta koettiin myös ilon hetkiä, kun Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ilmoitti vuosien 2016 – 2017 aikana tehtävistä valtatie kahdeksan peruskorjausinvestoinneista, joiden kokonaismäärä tulee olemaan yli 30 miljoonaa euroa. Suomen talouden ja elinkeinoelämän käänne kasvuun antoi vielä odotuttaa, minkä heijastusvaikutukset ja yleinen kysynnän vaimeus lähimarkkina-alueilla näkyi Raahen seutukunnassa etenkin metalliteollisuudessa sekä mikro- ja pk-yrityksissä useilla toimialoilla.

EU-ohjelmakauden vaihtuminen saatiin kehittämiskeskuksen ja yrityspalveluiden osalta hoidettua erittäin hyvin, eikä suuria katkoksia palveluissa päässyt syntymään. Uudet, pääosin 1.5.2015 käynnistyneet hankkeet kestävät pääsääntöisesti vuoden 2017 loppuun, joten jatkuvuutta on odotettavissa. Kehittämiskeskus ja Raahen seudun yrityspalvelut muutti kesäkuussa 2015 uusiin toimitiloihin Brain Centeriin ja samalla uudistettiin toimiston työskentelytapaa uudenlaisella konseptilla. Uudet tilat ovat asiakkaiden kannalta selkeämmät ja paremmin löydettävissä.

Henkilöstö Henkilöstön osalta koettiin muutoksia, kun kehittämiskeskusta pitkään johtanut Lauri Laajala siirtyi toisiin tehtäviin ja haki virkavapautta 1.8.2015–31.1.2016 väliselle ajalle. Samoin yritysasiamies Pauli Keränen siirtyi toisen työnantajan palvelukseen ja hänellekin myönnettiin toimivapaus ajalle 1.8.–31.12.2015. Henkilöt irtisanoutuivat tehtävistään virkavapauden päätyttyä. Kehittämiskeskuksen perustamisesta lähtien toimistonhoitajana toiminut Helli Maarala jäi eläkkeelle vuoden 2015 alussa ja Energiaomavaraiset kylät -hankkeen päättyessä projektipäällikön työsuhde päät-

3


tyi. Päivi Latvalan työsuhde päättyi 28.2.2015. Elinkeinojohtaja Risto Pietilä valittiin hoitamaan kehittämiskeskuksen johtajan virkaa Laajalan virkavapauden ajaksi ja Riitta Palosaari toimi osa-aikaisena yritysasiamiehen sijaisena oman hanketyönsä ohella. Tuulikki Tähtinen-Mustakallio valittiin toimistonhoitajan tehtävään ja Edvard Musijenko aloitti uutena työntekijänä PP-Verkkopalvelu-hankkeessa venäjänkielen ja -kulttuurin tuntijana. Jukka Rantakari palasi Yrityspalveluihin Meripohjola-hankkeen kehittämispäälliköksi. Petri Merisaari puolestaan aloitti uutena osa-aikaisena työntekijänä Meripohjolahankkeen ohjelmajohtajan tehtävässä elokuussa 2015. Koko henkilöstön vahvuus 31.12.2015 oli 13.

Raahen seudun yrityspalvelut toteutti asiakaskyselyt yritysasiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja alueen kuntapäättäjien osalta. Kaikkien tahojen palaute oli yhdenmukainen tuotettujen palvelujen tärkeydestä yrityksille. Esimerkiksi päättäjien palaute 1-5 asteikolla oli kaikkien tuotteistettujen palvelujen osalta keskiarvoltaan 4,19. Palvelujen laadullisessa arvioinnissa saatiin myös hyvä palaute: kuntavaltuutetut 3,68, yhteistyökumppanit 3,76 ja asiakkaiden taholta palaute oli paras, eli 3,86. Korkeimmat arvosanat kyselyyn vastanneet antoivat Yrityspalveluiden henkilöstön ystävällisyydestä ja luotettavuudesta kehittämiskeskuksen talous- ja hankehallinto-osaamiseen luotettiin kuntapäättäjien osalta kiitettävällä arvosanalla. Ainoastaan uusien yritysten nettoperustanta jäi alle tavoitteen. Vuoden 2015 aikana perustettiin poikkeuksellisen vähän uusia yrityksiä ja toisaalta lopettaneita oli suhteessa enemmän. Syynä heikkoon tilanteeseen oli talouden taantuma ja starttirahojen loppuminen. Sama heikko yritysperustanta näkyi koko Pohjois-Pohjanmaan tilanteessa. Edellä mainittujen tavoitteiden ohella organisoitiin asiakkaille kansallisia ja kansainvälisiä messuosallistumisia sekä erilaisia myyntitapahtumia 13 kpl, joihin osallistui 54 henkilöä. Toteutettiin 33 kpl erilaisia ajankohtaisia seminaareja ja yritysten aamukahvitilaisuuksia, joihin osallistui yli 1200 henkilöä. Työttömyyden kasvu osoitti myös taittumisen merkkejä ja vuoden 2015 kuukausien keskiarvotyöttömyys lisääntyi vain 0,1 %. Työttömyys säilyi koko kauden Pohjois-Pohjanmaan keskiarvon alapuolella. Uusi ohjelmakausi käynnistyi Yrityspalveluiden hankkeiden osalta joustavasti ja rahoittajien uuden linjauksen mukaan hankkeiden koko kasvoi ja rahoituspäätöksen saaneet hankkeet olivat yleensä joko yliseudullisia tai jopa ylimaakunnallisia. Pitkään tehty pohjatyö kantoi hedelmää etenkin metalliteollisuuden kärkihankkeen osalta, kun Pohjois-Pohjanmaan liitto

Tavoitteet ja toiminta Uuden elinvoimastrategian laadinta oli tärkeä vaihe seudun tulevan kehittämisen kannalta ja strategiaa laadittiin seututiimin johdolla syyskuusta joulukuuhun. Strategia on aiempiin elinkeinostrategioihin verrattuna paljon laaja-alaisempi ja siinä on paneuduttu alueen viihtyvyyteen, vetovoimaisuuteen ja suurhankkeiden mahdollistamaan elinkeinorakenteen positiiviseen muutokseen. Elinvoimastrategiaa laadittaessa huomioitiin myös maakuntaliiton ohjeistus, jonka mukaan seutukuntien tulee laatia rakennemuutoksen ennakointiin liittyvä varautumissuunnitelma.

Toimintavuoden 2015 tavoitteissa onnistuttiin hyvin Yritysbarometriin vastanneet 99 yritystä olivat palkanneet yhteensä 326 uutta työntekijää ja niiden liikevaihto oli kasvanut noin 15 % edellisen vuoden kyselyyn verrattuna.

4


myönsi Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus -hankkeelle yli 1,3 miljoonaa euroa tukea, jolloin hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 1,9 miljoonaan euroa. Pieniäkään yrityksiä ei unohdettu; käyntiin saatiin Oulun yliopiston hallinnoima Mikroyritysten kasvualusta -hanke, joka keskittyy nimensä mukaisesti mikroyritysten kehittämiseen ja samalla tutkimustiedon tuottamiseen mikroyrittäjyydestä. Hankkeiden avulla tuotettiin palveluja yrityksille mm. kansainvälistymiseen, kehittämiseen, rahoitusneuvontaan, verkostoitumiseen, omistajavaihdoksiin, julkisten hankintojen neuvontaan, yritysten etabloitumiseen, sekä suurhankkeiden luomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja julkisen sektorin valmistautumiseen ulkomaalaisen työvoiman saapumiseen alueelle.

Talous Kunnilta ennakkolaskutettu osuus ylittää toteutuneet kustannukset, jonka seurauksena kunnille palautuu kuntarahoitusta yhteensä 74 942,94 euroa. Palautuksia kohdistuu Pyhäjoen ennakkolaskutettuun osuuteen yhteensä 7 209,72 euroa ja Siikajoelle 12 114,78 euroa. Raahen kaupungin budjettivarauksista vapautuu 55 318,44 euroa. Palautukset ovat kuntarahaosuuksia hankkeista, jotka pääsivät alkamaan suunniteltua myöhemmin. Hankkeiden alkamisajankohta siirtyy usein rahoittajan rahoituspäätösten viipyessä, mikä puolestaan johtui ohjelmakauden vaihtumisesta. Palautusten ongelma on, että tulevien vuosien budjeteista tarvitaan merkittävä osa vanhojen hankkeiden rahoitusosuuksiin niiden toteutusajan jatkuessa myöhempään. Näin ollen rahoitusta ei voida suunnata riittävässä määrin uusien hankkeiden käynnistämiseen.

RISTO PIETILÄ Kehittämiskeskuksen johtaja

5


6


Tukea yrittäjän taipaleelle – Jussi Kemilä –

Yrittäjyyskasvatuksesta se alkaa

Mitä yrityspalvelu tarkoittaa?

Yrityksen elinkaareen mahtuu monia vaiheita, joissa yrityspalvelut pystyy yrittäjää auttamaan. Raahen seudun yrityspalveluissa tätä työtä tekee yrityskehittäjä Jussi Kemilä. Vuoden 2016 aikana on tehty jatkuvaa asiakashankintatyötä ja tarjottu palveluja aktiivisesti yrittäjille ja yrittäjyyttä suunnitteleville. Yrittäjyysneuvontaa tehdään Raahen seutukunnassa jo yrittäjyyskoulutuksessa olevien ja eri oppilaitoksissa opiskelevien parissa. Jussi on käynyt pitämässä luentoja sekä Raahen Porvari- ja Kauppakoulun että Raahen ammattiopiston opiskelijoille. Myös lukiolaisryhmät ovat sopivan lukiokurssin puitteissa käyneet tutustumassa yrittäjyyteen yrityspalvelujen tiloissa pidetyissä tilaisuuksissa.

Yritystoiminnan alkumetreillä yrityspalveluista saa opastusta, neuvoja ja käytännön tukea käynnistysvaiheen helpottamiseksi. Yrityskehittämiseen kuuluu kehittämishankkeiden valmistelu, käynnistäminen ja toteutuksessa avustaminen, omistajanvaihdosten edistäminen ja rahoituksen järjestäminen. Yrityspalvelutoiminta on tavoitteellista ja sen avulla alueelle on perustettu uusia yrityksiä, luotu uusia työpaikkoja ja kehitetty jo olemassa olevien yritysten liiketoimintaa. Yritysneuvonta on henkilökohtaista asiakaspalvelutyötä ja yhteistyöosapuolten tapaamista sekä verkostojen laajentamista ja ylläpitämistä. Vuoden 2015 aikana järjestettiin Rajaton-hankkeen kautta kuusi yritystoimintaa edistävää asiantuntijatilaisuutta, joihin osallistui 168 henkilöä.

> Rajaton < Toimintakausi: 1.1.2015–31.12.2017 Hankehallinnointi: Ylivieskan Seutukuntayhdistys Osatoteuttajat: Raahen seudun yrityspalvelut, Kalajoen kaupunki, Ylivieskan teknologiakylä YTEK Oy, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK r.y., Haapaveden – Siikalatvan seudun kuntayhtymä Hankebudjetti 1 857 144 €, josta EAKR:n rahoitusosuus 1 300 001 €. 7


8


Yritysten kansainvälistyminen – Hillevi Ylitorvi –

Hyvin suunniteltu matka on jo puoliksi tehty

sainvälistymisasiantuntija Hillevi Ylitorven johdolla. Markkinakartoitus- ja messumatkat ovat juuri sitä konkreettisinta kansainvälistymistyötä, minkä alueen pk-yrityksetkin ovat huomanneet ja hyväksi havainneet. Laivuri- ja Pk-yrityksen kansainvälistymisen askeleet -hankkeet tarjoavat matalan kynnyksen mahdollisuuden kansainvälistymistä harkitseville Raahen seutukunnan pk-yrityksille. Viime vuoden matkoille osallistui yhteensä 36 yritystä.

Yrityksen kansainvälistymisen ehtona on, että yrittäjällä on ajantasaista tietoa ulkomaanmarkkinoista ja realistinen käsitys omista mahdollisuuksista kovan kilpailun keskellä. Usein kansainvälistymispyrkimykset lähtevät vauhdilla etenemään, kunhan tulevaa markkina-aluetta on kartoitettu ja muihin alan toimijoihin päästy tutustumaan yrityspalvelujen kan-

Markkinaselvitysmatkoja Rsyp:n johdolla vuoden 2015 aikana: • Sisustus- ja lahjatavara-alan ammattimessut Pariisissa 23.–26.1.2015 • Hannoverin teollisuusmessut Saksassa 13.–16.4.2015 • Maa- ja vesi sekä perusrakentamisen koneiden ja laitteiden messutapahtuma Pariisissa 22.–25.4.2015 • Metsä- ja puualan kansainvälinen messutapahtuma Hannoverissa 13.–16.5.2015 • Metalli- ja konepaja-alan yritysten kontaktimatka Mo i Ranaan, Norjaan 25.–27.8.2015 • Luovien alojen ammattitapahtuma Frankfurtissa 29.8.–1.9.2015 • Elintarvikealan ammattimessut Kölnissä 9 –12.10.2015 • Maatalouskonealan ammattimessut Hannoverissa7.–10.11.2015 • Näytteilleasettajana OTD 2015, öljy-, kaasu- ja energiaosaajien messutapahtumassa Stavangerissa, Norjassa 21. – 22.10.2015: • 46 neliön yhteisosasto, jossa mukana seitsemän yritystä, • yritykset keräsivät paljon uutta tietoa toimialan innovaatioista, • mukanaolijat osallistuivat seminaareihin, toimialaa käsitteleviin esityksiin ja verkostoitumis tilaisuuksiin. Asetettujen tavoitteiden mukaisesti yritykset löysivät myös uusia yhteistyökumppaneita.

> PK-yrityksen kansainvälistymisen askeleet < Toimintakausi: 1.9.2014–31.8.2017 Hankehallinnointi: Nivala-Haapajärven seutukunta ry Osatoteuttajat: Ylivieskan seutukuntayhdistys ry ja Raahen seudun yrityspalvelut Hankebudjetti 1 331 170 €, josta ESR:n rahoitusosuus 1 040 230 €. 9


10


Alueen valmistautuminen – Salla Korhonen –

Julkisen sektorin palvelut valmiiksi ajoissa

Alueellisten Infopankki-sivustojen kehittäminen

Suurhankkeiden vaikutuksesta alueellisten palveluiden kysyntä tulee muuttumaan ja kasvamaan kovasti. Hanhikivi-jatkoyhteyshankkeen tehtäväkenttää on sekä ulkomaisen työvoiman kysymykset että siihen liittyvien viranomaispalvelujen tarkastelu ja organisoituminen mm. Hanhikivenniemelle suunnitellun palvelu- ja koulutuskeskuksen toimintaympäristössä. Vuoden 2015 aikana Hanhikiven palvelukeskuksen viranomaistyöryhmä kokoontui kuusi kertaa. Työryhmään kuuluu edustajia Fennovoiman Hanhikivi-1 työmaalla toimivista keskeisistä yrityksistä (Fennovoima, Raos Voima, Raos Project ja Titan-2) sekä useista eri viranomaistahoista. Työryhmän kutsuu koolle ja puheenjohtajana toimii Hanhikivijatkoyhteyshankkeen pääsihteeri Salla Korhonen. Työryhmän kokouksiin osallistuu myös muita asiantuntijatahoja kulloinkin käsiteltävän asian aihepiiristä ja työryhmää täydennetään edelleen tarpeen mukaan. Vuoden 2015 työryhmän kokouksissa käsiteltiin mm. työmaan kulkulupa-asioita, ulkomaisen työvoiman lupiin liittyviä asioita, turvallisuuskysymyksiä, palvelu- ja koulutuskeskusrakennuksen viranomaisille varatun yhteisen työskentelytilan toiminnallisuuteen liittyviä kysymyksiä sekä rekrytointeihin ja alueella olevan työvoiman ja avautuvien työpaikkojen kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä.

Alueelliset Infopankki-sivustot julkaistiin edellisen hankevaiheen lopulla, helmikuussa 2015. Loppuvuoden aikana tehtiin suunnitelmat Infopankkisivustojen kehittämiseksi elinkeinoelämää paremmin palvelevaksi, mihin liittyen asiakasraatityöskentely käynnistyy vuoden 2016 aikana. Alueelliset infopankki-työryhmät kokoontuivat syksyn aikana ja sopivat aluekohtaisesti, miten kehittämistyö tullaan tekemään. Kultakin infopankki-alueelta on koottu listaa potentiaalisista yrityksistä ja työnantajista, joille lähetetään vuoden 2016 aikana kutsu osallistua Infopankin asiakasraatiin. Yhteistyössä Helsingin kaupungin Infopankki-toimituksen kanssa on myös laadittu Webropol-kyselylomakkeet, joiden avulla asiakasraadilta kerätään palautetta ja kehittämisideoita paikallisista Infopankki-sivustoista.

Sidosryhmäyhteistyön ja viestinnän koordinaatio Hankkeen toimesta on ylläpidetty ja päivitetty suurhankkeet-sivustoa osoitteessa www.rsyp.fi/suurhankkeet sekä organisoitu ja osallistuttu Pyhäjoen ydinvoimalan yhteistyöryhmän (2 kokousta) ja Hanhikivi-työryhmän (3 kokousta) kokouksiin. Hanketta on esitelty useissa eri tapaamisissa ja tilaisuuksissa sekä tehty mediayhteistyötä alueen valmistautumiseen liittyvissä asioissa.

> Hanhikivi-jatkoyhteyshanke < Toimintakausi: 1.5.2015–31.12.2017 Hankehallinnointi ja päätoteuttaja: Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Osatoteuttaja: Pyhäjoen kunta Osarahoittajat: BusinessOulu, Kokkolanseudun Kehitys Oy, Kempeleen kunta, Limingan kunta, Ylivieskan seutukuntayhdistys sekä Kalajoen kaupunki Hankebudjetti 504 000 €, josta ESR-rahoitusosuus 352 800 €. 11


12


Uusia yritysverkostoja ja entisistä parempia – Edvard Musijenko –

Yritysverkostojen käynnistäminen ja kehittäminen

tapahtumia ja verkostoitumistilaisuuksia, joiden kautta yrityskontakteja kertyi noin 160 kappaletta.

Pienten ja keskisuurten yritysten on usein kannattavaa yhdistää voimansa ja yhteisvoimin osallistua myös laajempiin tarjouspyyntöihin, joihin kapea-alaisen erityisosaamisen tai rajallisten resurssien vuoksi ei muuten olisi mahdollista osallistua. Sopimuksiin perustuva yritysten välinen yhteistyö eli verkostoituminen on yrityskehittämistä, jossa yrityskehittämisorganisaatioilla on mahdollisuus olla merkittävänä apuna järjestämällä toimialoittain verkostoitumistilaisuuksia ja tuomalla yrityksiä yhteen miettimään yhteistyön mahdollisuuksia. Verkostojen rakentamisessa on viime vuoden aikana kartoitettu potentiaalisia yritysverkostoaihioita, joita tähän mennessä on löytynyt 10 kappaletta. Kyseisiä verkostoja on kehitetty edelleen käyttämällä verkostoasiantuntijan palveluita. Yrityksille järjestettiin myös useita suurhankkeisiin liittyviä

Kielitaito kullan kallis Raahen seudun yrityspalvelujen osuus hankkeessa on toimia erilaisten toimintakulttuurien ja kielimuurin hälventäjänä liittyen Hanhikivi 1 -työmaan toimijoiden yhteistyöhön. Kokemus on jo osoittanut, että useissa tilanteissa yhteinen kieli puuttuu kokonaan, jos mukana ei ole kaksikielistä (venäjä–suomi) henkilöä, joka on hyvin sisällä projekteissa ja tuntee henkilökohtaisesti tärkeimmät toimijat. Projektiasiantuntija Edvard Musijenko rakentaa yhteyksiä paikallisten yritysten ja venäläisten toimijoiden välille ja on alueen yritysten käytettävissä suoraa kontaktia ja kielitaitoa vaativissa kysymyksissä.

> P-P Verkkopalvelu, kasvuyritysten kumppani < Toimintakausi: 1.1.2015–31.12.2017 Hankehallinnointi: Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä Osatoteuttajat: Raahen seutukunnan kehittämiskeskus, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK r.y. ja Ylivieskan seutukuntayhdistys ry. Hankebudjetti 728 040 €, josta EAKR:n rahoitusosuus 509 628 €. 13


14


Erikoisteräsosaamisesta tulevaisuutta – Petri Merisaari ja Jukka Rantakari–

Hankkeen tausta ja toteuttajat

Lisäksi tehtävänä on myös yritysten hankevalmistelujen tukeminen, teräsrakentamisen laadun parantaminen ja pk-yritysten liiketoimintojen kehittäminen.

Metalli- ja konepajateollisuus on yksi Meripohjolan alueen avaintoimialoista, mitattiinpa vaikutusta sitten työpaikkojen määrällä, yritysten liikevaihdolla tai kansainvälisyydellä. Alan yritystoimintaa vahvistamaan suunniteltu hanke yhdistää toiminnallaan yrityksiä palvelevan kehitysyhteisön, jonka kautta yrityksillä on käytössään alueen yliopiston, ammattikorkeakoulujen ja elinkeinokehittäjien asiantuntijaverkosto sekä tarvittaessa ostopalveluna myös muita asiantuntijapalveluja. Hankkeen päätavoitteena on metalli- ja konepajateollisuuden ja siihen kytkeytyvien pk-yritysten uudistuminen, kilpailukyvyn kasvu sekä kansainvälistyminen.

Hankkeen ensimmäisen puolen vuoden tuloksia Hankkeen ensimmäisen puolen vuoden aikana 2015 tehtiin yrityksille selvityksiä erikoisterästen käytöstä tuotteissa ja tuotannossa. Lähtötilannetta tarkasteltiin myös tietotekniikan hyväksikäytön tehostamisen näkökulmasta ja tulosten pohjalta käynnistettiin kehittämistoimenpiteitä. Yritysten kanssa käynnistettiin myös energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä mittauksia sekä kartoitettiin Meripohjolan alueen konepajateollisuuden kantavien teräsrakenteiden tilannetta CE-merkinnän osalta (EN 1090-1). Lisäksi asiantuntijaverkosto on kartoittanut mahdollisuuksia nykyistä laajemman hitsauskoulutuksen järjestämiseksi Meripohjolan alueella, koska nykytilanteessa tätä koulutusta saa vain Etelä-Suomessa. Hankkeen toteuttajat ovat myös avustaneet yrityksiä ja yritysryhmiä hankerahoitushauissa sekä järjestäneet seminaareja mm. teollisesta internetistä tuotantotoiminnassa ja 3D-tulostuksesta.

Kaksi tärkeää tehtävää Asiantuntijaverkoston avulla kasvatetaan pk-yritysten tietoutta ja mahdollisuuksia erikoisterästen käyttöön ja uudistetaan samalla yrityksen tuoteajattelua. Toisena tärkeänä tehtävänä on tuotannon tehostaminen ja tuotantotapojen uudistaminen hyödyntämällä tietotekniikan ja automaation tarjoamia uusia mahdollisuuksia.

> Meripohjola < Toimintakausi: 1.1.2015–31.12.2017 Hankehallinnointi: Raahen seudun yrityspalvelut Osatoteuttajat: Ylivieskan seutukuntayhdistys ry, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, Oulun kaupunki/BusinessOulu, Lapin ammattikorkeakoulu Oy, Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Centria ammattikorkeakoulu Oy ja Oulun yliopisto Hankebudjetti 1 880 000 €, josta EAKR:n rahoitusosuus 1 316 000 €. 15


16


Työllisyys – Riitta Palosaari –

Työtä pitkäaikaistyöttömille

Monet keinot käytössä

Yrityspalvelujen osalta hanketta toteutettiin yhteistyössä yritysjohdon kanssa siten, että yrityksiin vietiin näkemyksiä pitkäaikaistyöttömien markkinapotentiaalista. Yrityksistä tuotiin näkemyksiä mm. työtehtävien vaatimuksien ja työtarpeiden osalta. Samalla kerättiin ns. hiljaisia signaaleja työnantajilta sekä välitettiin näitä tietoja eteenpäin kumppaneille. Yritysyhteistyön tiimoilta nousi esille myös avoimia työpaikkoja, joita välitettiin eteenpäin Kuntakokeilun tiimille sekä hankkeen asiakkaille. Yrityskoordinaattori Riitta Palosaari tutustui muiden kehitysyhtiöiden toimiin vastaavassa työssä (esim. Kuopio, Jyväskylä, Hyvinkää, Lahti, Kemi, Rovaniemi). Tietoa ammennettiin myös seminaareista sekä hankkeeseen liittyvistä tilaisuuksista.

Raahen seudun yrityspalvelut järjesti tilaisuuksia, joilla tavoiteltiin hankkeen asiakaskunnan työllistymistä sekä yrityksien aktivoitumista pitkäaikaistyöttömien työllistymistä koskevissa asiakysymyksissä. Esimerkiksi Renki-ringin kautta haettiin maataloudessa olevaan työvoimapulaan ratkaisuja tarjoamalla valmista toimintamallia, jonka kautta maatilat voivat palkata yhdessä työntekijän. Aloille, joissa on alueellamme ns. kroonista työvoimapulaa, haettiin nostetta kohdennetuilla tilaisuuksilla (puhdistuspalveluala tutuksi & kouluttautumalla työelämän tarpeisiin). Samalla tarjottiin hankkeen asiakaskunnalle tietoutta kouluttautumisesta aloille, joilla on tarvetta työvoimalle sekä tuotiin työllistäviä yrityksiä paikalle kertomaan alasta sekä hakemaan myös rekrytointitarpeisiinsa tekijöitä.

> Raahen seudun työllisyyden kuntakokeilu -hanke < Toimintakausi: 1.9.2012 –31.12.2015 Hankehallinnointi: Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Osatoteuttajat: Raahen seudun koulutuskuntayhtymä, Raahen TE -toimisto , Kela, Raahen Aiku, Rannikon Sero ry ja Pohjoinen yhteisötuki Pyry ry, Raahen kaupunki, Siikajoen kunta sekä Pyhäjoen kunta.

17


18


2015 aikana päättyneet hankkeet Hanhikivi-yhteyshanke

1.8.2012 - 30.4.2015 • Pohjois-Pohjanmaan liitto, EAKR • Raahen Seutukunnan Kehittämiskeskus Hanhikivi-yhteyshankkeessa vahvistettiin julkishallinnon kykyä ja valmiuksia vastata ydinvoimalahankkeen mukana syntyviin uusiin palvelutarpeisiin hankealueella. Työ jatkuu Hanhikivi-jatkoyhteyshankkeessa.

Energiaomavaraiset kylät

4.6.2013 - 28.2.2015 • Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus • Raahen seutukunnan kehittämiskeskus

Tavoitteet Alkutilanteen selvittämiseksi hankkeessa arvioitiin ensin kyläkohtaisesti kylien nykyinen energiankäyttö, sen energiavarat ja. Lähtötilanteen mukaisesti seuraavaksi kartoitettiin energiaomavaraisuuden lisäämisen keinot, kustannukset ja niiden vaikutukset rahavirtoihin. Seuraavaksi perehdyttiin myös energiaomavaraisuuden kasvattamisen esteisiin, joita ovat esimerkiksi lainsäädännölliset sekä kaavoitukselliset tekijät. Kuluttajavalistusta kylille on tehty tiedottamalla lämpöä ja sähköä ostavalle asiakkaalle keinoista ja mahdollisuuksista parantaa oman energiankäytön tehokkuutta.

INKA / Uudistuva teollisuus -käynnistyshanke

15.04.2014-30.04.2015 • Pohjois-Pohjanmaan liitto, EAKR • Raahen seudun yrityspalvelut Projektin tavoitteena oli käynnistää Tampereen johtaman INKA-ohjelman Uudistuvan teollisuuden teeemaan liittyvä kumppanitoiminta Pohjois-Suomessa, rakentaa jo mukana olevasta kehitysyhteisöstä verkosto-organisaatio, jonka tavoitteena on auttaa pk-yrityksiä niiden uudistumisessa, sekä rakentaa ohjelman edellyttämät ensimmäiset yrityslähtöiset kärkihankkeet.

Laivuri

1.1.2013 -30.4.2015 Pohjois-Pohjanmaan liitto, EAKR Laivuri oli Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen hallinnoima ja Raahen seudun yrityspalvelujen toteuttama hanke, joka tarjosi palveluja yritystoimintaa suunnitteleville sekä toimintaansa kehittäville ja kansainvälistyville yrityksille. 19


Henkilöstö

Risto Pietilä elinkeinojohtaja 044 439 3291 risto.pietila@raahe.fi

Hillevi Ylitorvi kansainvälistymispäällikkö 040 830 3185 hillevi.ylitorvi@raahe.fi

Sanna Manninen elinkeinosihteeri 044 439 3288 sanna.manninen@raahe.fi

Jussi Kemilä yrityskehittäjä 040 830 3018 jussi.kemila@raahe.fi

Riitta Palosaari yrityskoordinaattori 040 830 3198 riitta.palosaari@raahe.fi

Leena Harju tiedottaja 040 830 3079 leena.harju@raahe.fi

20


Henkilöstö

Petri Merisaari ohjelmajohtaja 040 589 1270 petri.merisaari@raahe.fi

Jukka Rantakari kehittämispäällikkö 040 830 3013 jukka.rantakari@raahe.fi

Edvard Musijenko projektiasiantuntija 040 135 6967 edvard.musijenko@raahe.fi

Salla Korhonen pääsihteeri 040 830 3190 salla.korhonen@raahe.fi

Tuulikki Tähtinen-Mustakallio toimistonhoitaja 044 439 3286 tuulikki.tahtinen-mustakallio @raahe.fi

21


Vuosi lukuina

TUNNUSLUKUJA 2015 – Sanna Manninen –

Seminaarit ja muut yritystilaisuudet

Tilaisuuksiin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä

33 kpl

1255 henkilöä

RSYP osallistunut näytteilleasettajana ja tehdyt markkinointiselvitysmatkat

Tilaisuuksiin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä

13 kpl

54 henkilöä ELY-keskus Yritysten kehittämisavustusten määrä

10 kpl / 2 459 954 € Raahen seutukunnan työttömyyden muutos Joulukuu 2014 Joulukuu 2015

14 %

Kuukausittaisten työttömyysprosenttien vuosikeskiarvo 2014 2015

14,5 %

12,5 % 22

12,6 %


Vuosi lukuina

TALOUDEN LUKUJA 2015 Talous yrityspalvelujen tulosalueille. Toimintamenot sisältävät ylimaakunnallisia, kehittämiskeskuksen tukemia hankkeita, jäsenmaksuja ja muita päätösten mukaisia maksuosuuksia yhteensä 49.726,31 euroa.

Kehittämiskeskuksen toimintatuotot vuonna 2015 olivat yhteensä 1 166 578,28 euroa. Tuotoilla katettiin toimintamenoja yhteensä 1 091 635,33 euroa. Toimintamenot sisältävät sisäisiä palveluita 17.439,28 euroa. Sisäiset erät on kirjattu kehittämiskeskuksen ja

Lopulliset kuntaosuudet 2015 muodostuvat seuraavasti: Menot

Muut kuin kuntien maksamat tulot

1 091 635,33 €

503 949,94 €

Lopullinen kuntien osuus

per/asukas

587 685,39 €

17,18 €

Budjetoitu kuntaosuus per /asukas

19,37 € 23


Budjetoitu/toteutunut kuntaosuus vuodelle 2015 – Tuulikki Tähtinen-Mustakallio –

Kunta Asukasluku Budjetoitu 1.1.2015 kuntaosuus Pyhäjoki 3 291 64 236,31 Siikajoki 5 530 107 938,86 Raahe 25 388 495 542,83

1.1.2015 asukasluvun mukainen laskutettu kuntaosuus 63 746,67 107 116,1 491 765,56

Toteutunut kuntaosuus 2015

Laskutuspoikkeama +/palautus –/lisälasku

56 536,95 95 001,32 436 147,12

7 209,72 12 114,78 55 618,44

Yhteensä 34 209 667 718 662 628,33 587 685,39

74 942,94

Maksuosuudet kunnittain ja tulosalueittain: Maksuosuus

Kehittämiskeskus

Yrityspalvelut

Projektitoiminta

Yhteensä

Pyhäjoki Siikajoki Raahe

18 059,64 30 346,33 139 318,76

24 037,64 40 391,41 185 435,28

14 439,68 24 263,58 111 393,07

56 536,95 95 001,32 436 147,12

Yhteensä Budjetoitu Toteutunut

187 724,73 5,90 € 5,49 €

249 864,33 7,40 € 7,30 €

150 096,33 6,08 € 4,39 €

587 685,39 19,37 € 17,18 €

24


Viestinnän uutisia – Leena Harju –

V

iestintämme ydin on Raahen seudun yrityspalvelujen palvelujen ja toiminnan markkinointi. Yrityskentän elinvoimaisuus on seutukunnan elinkeinoelämän kantava tekijä. Yrittäjyys on itsenäisten ja rohkeiden ihmisten laji, joten yrittäjyyteen siirtyminen ei useinkaan ole mikään kollektiivinen päätös, vaan lähtee jalostumaan yhden tai muutaman yksilön liiketoimintaideasta, joten varsinainen yrittäjyyden opettelu ja siihen tutustuminen ei useinkaan etene koulutusten ja kurssien kautta. Yrityspalvelujen valikoimissa on juuri nimenomaan aloittavan yrittäjän haasteita helpottavia palveluja, joiden tuominen uuden yrittäjän ulottuville on se kriittisin viestinnällinen tarve.

kohdentamaan ja rajaamaan tavoiteltavan kohderyhmän mukaisesti.

Tapahtumamarkkinointi Palveluista kertomisen lisäksi järjestämme vuoden mittaan lukuisia seminaari-, aamukahvi- ja valmennustilaisuuksia, joiden markkinoinnissa käytetään yleisten foorumien, kuten esim. seutukunnan Menoinfo.fi:n, kotisivujen ajankohtaista-osion sekä kaupungin ja kuntien ilmoituskanavien käytön lisäksi ostettua mediamainontaa ilmoitusten ja verkkomainosten muodossa. Myös tapahtumamarkkinoinnissa on uutiskirje osoittautunut tehokkaaksi välineeksi, mistä johtuen olemme ottaneet markkinointiin mukaan myös muilla alueilla järjestettäviä tilaisuuksia, joista alueemme yritykset voisivat hyötyä ja olla kiinnostuneita.

Yrityspalveluista hyvää päivää! Vuoden 2015 aikana siirryimme joukkosähköpostien lähettämisestä uutiskirjeen käyttöön, mikä viestien vastaanottajan näkökulmasta keventää postilaatikon rasitusta, kun liitetiedostoista on päästy kokonaan. Uutiskirjeen myötä myös viestintämme ilme on saatu tunnistettavaksi ja johdonmukaisemmaksi. Koodiviidakolta ostettu uutiskirjepalvelu Koodiviidakko on osoittautunut käytössä käteväksi ja erittäin joustavaksi, käyttäjäystävälliseksi työkaluksi, jossa riittää ominaisuuksia hyvin yrityspalvelujen tarpeisiin. Uutiskirjetyökalun myötä käyttöömme kertyy raportointitietoa viestinnän suunnittelua ja kehittämistä varten. Tällä hetkellä uutiskirjeen jakelu on noin 2300 osoitetta ja tarvittaessa jakelua pystytään

SharePoint testauksessa Laajojen, useiden seutujen yhteisten hankkeiden viestinnän onnistuminen on myös usein ratkaiseva tekijä tavoitteisiin pääsemisessä. Esimerkkinä Meripohjolahanke, jonka työryhmä koostuu 27 tekijästä kuudessa eri työpaketissa ja kuudessa eri toteuttajaorganisaatiossa, täydennettynä 11:n hengen ohjausryhmällä eli tiedonkulku ja ajantasaisen yhteyden säilyttäminen on haasteellista. Meripohjola-hankkeessa otettiin RSYP:n historiassa ensimmäisen kerran käyttöön 25


Microsoftin SharePoint-pilvipalvelu, jonka käyttö edellyttää toimijoilta uudenlaista ajattelua ja uuden opettelua. Hankkeen toimijoilla on pilvessä yhteinen kansio, jossa säilytetään hankkeen sekä koko ryhmää että erillisiä työryhmiä koskevia kansioita. Dokumentit ovat siellä helposti muokattavissa ja päivitettävissä eli saman tien reaaliajassa ilman sähkö-

postiketjuja ja liitepostituksia. Eroa vanhaan malliin on siis vain siinä, että Meripohjola-kansio onkin jossain muualla kuin sillä omalla koneella, jolloin dokumenttien siirtely, kopioiden päivittely ja versioongelmat jäävät kokonaan pois työlistalta. Hankehallinnoinnin vaatima raportointi- ja maksatusliikenne tapahtuu niin ikään yhteisellä alustalla.

min s elaimella, klikkaa tästä Jos luet viestin mieluum

7.12.2015

Jos luet vies tin m ieluummin selaim ella, klikkaa tästä

!" alveluista, hyvää päivää ”Raahen seudun yritysp

kemis ton tietojen seudun yr ityksiin. Yr itysha ään lähiaikoina kaikkiin malla on mahdollista Tällainen puhelinsoitto tehd iminnasta ja palveluis ta. Sa aan y rityspalvelujen to errot ssä k ritysten ky symy ksiin ja eyde n yht ssa y päivitystyö töiss ä vas taama ovat jotka mme, vojille yrity sneu . ioissa misas ehittä - ja k jättää yhteydenottopyyntö s-, ongelma ittämiseen liittyv issä r ahoitu auttamass a yrityksen pyör pääs ee k orjauksen änne kos kevia virheitä, ityst aa yr sa om ivult a. shak em istos ityshakem iston etus Jos huom aatte yrity la, jonka linkk i löyt yy Yr keel ak lom oitus oraan alla ilm ivuilt am m e se kä su teke m ään Yritys tieto kotis see n pää istoo llise en yr ityshakem RSYP:n se utuk unna . olevan linkin k autta

Yrityshak em istoon

a iä palveleva yksikkö, jonk hen seutukunnan yrityks aita ovat "Olemme kunnallinen Raa maisia ja jonka asiakk lle il yksi yrit ovat elut omat asiantuntijapalv intaa suunnittelevat.” dulla yrittävät ja yritystoim automaattisesti kaikki seu

11.11.2015

Raahen seudun yr

ityspalvelujen uu si osoite

Yrity spalvelujen t oimisto löyty y ny kyään Br ain Cente tilois sa on käytet ristä Raahen Ran tävis sä neuv otte takadulta. Yhteisk luhuoneita kahdenke onttorin lisäksi tarpeisiin. skis ten palaverien ja isompienkin kokoo ntumisten Toimistolla on avo imet ovet joka pä ivä ja kaikki y ritys ovat ter vetulleita palv elujen toiminnas tutustumaan tiloi ta ja palv eluis ta ki hin, palv eluihin ja innostuneet 15.00. henkilökuntaan m aanantaista perjanta ihin klo 8.30 –

Brain Center , Ra ntakatu 5 D, 2. krs, 9 2100 Raahe w w w .rsy p.fi

Kar tta »

Meripohjolan uudis tuva metalli- ja konepa jateollisuus 1/4

Metalli- ja konepa jateollisuus on yk si Meripohjolan alueen avaintoim ialoista, joten me talli- ja konepajateollisuu den yritysten kilpailu kyvy n ylläpito ja kehittäm inen on erittäin tärke ää koko Mer ipohjolan alue en työllisyy den ja elinv oimaisuuden kannalta. Mer ipohjolan alue en metalli- ja konepajateollisuu den yrityksiä palvele va kehitysy hteis ö on yhdistänyt v oima nsa käynnisty neessä Mer ipohjolan uud istuv a metalli- ja konepajateollisuu s -hankkees sa.

1/3

26


www.raahenseutukunta.fi

27

Idea Illuusia, Merja Hammar, 2016 5


Idea Illuusia, 04/2016

Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Käyntiosoite: Rantakatu 5 D, 92100 Raahe • Postiosoite: PL 62, 92101 Raahe puh. 044 439 3286 • sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@raahe.fi

28

Raahen seutukunta toimkertomus 2015 (9)  
Raahen seutukunta toimkertomus 2015 (9)  
Advertisement