Issuu on Google+

Avaa tuttujen tuntureiden uusi lehti!

Pyh채-Luosto KASVAA ja KEHITTYY


2

TERVETULOA RAKENTAVALLE PYHÄ-LUOSTOLLE

Arvoisa lukija. Kädessäsi on viimeisin osoitus Pyhä-Luoston sykkivästä elinvoimasta ja asiakaslähtöisyydestä. Olemme kehittäneet matkailualuetta avoimella yhteistyöllä pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti. Asiakkaan viihtyminen ja ympäristön kunnioittaminen ovat olleet ohjenuorana alueen rakentamisessa. Kaiken perustana on vahva, strateginen ja kansainvälisesti korkeatasoinen maankäytön suunnittelu ja kaavoitus. Sitä on tehty intensiivisesti viime vuosikymmen. Kunnat, kansallispuisto ja erityisesti yritykset ovat luoneet ja luovat edellytyksiä ja tarjoavat monia erilaisia palveluvaihtoehtoja -asiakas valitsee. Pyhä-Luosto antaakin em. syistä juuri nyt loma-asuntojen rakentajille todella runsaasti toinen toistaan upeampia tonttivaihtoehtoja. Niitä on jylhissä tunturimaisemissa, ainutlaatuisen kansallispuiston ja monipuolisten kehittyvien palvelujen äärellä. Vaikka maata aktiivisesti kaavoitammekin, sitä ei kuitenkaan enää lisää tehdä. Tästä syystä nopeimmat vievät tässäkin parhaat päältä. Mikäli siis suunnittelet loma-asunnon rakentamista Lappiin, lue tämä lehti tarkkaan ja onnistunut toteutus on askeleen lähempänä. Tarkempi tutustuminen laadukkaaseen tarjontaamme on helppoa joko privaatisti tontinomistajien edustajien Pyhä-Luosto on turvallinen ja taloudellisesti järkevä investointikohde.

Kemijärven kaupungin lomatontit kaavoitettu väljästi Pyhällä Kemijärven puoleinen Pyhätunturi on väljästi kaavoitettu ja jokainen tontti rajoittuu viheralueeseen. Tällä hetkellä vapaita tontteja löytyy koko kaava-alueelta. Kemijärven kaupungin ensimmäiset lomatontit ”valmistuivat” Pyhälle vuonna 1988 ja siitä lähtien kaava-aluetta on laajennettu aina tarpeen mukaan. Kaava-alue sijaitsee Pyhä-Luosto kansallispuiston vieressä noin kahden kilometrin päässä Pyhän liikekeskuksesta. Geodeetti Tapio Pöyliön mukaan Kemijärven kaupunki on pitänyt lomatonttien hinnan alhaisena hiihtokeskuksen ydinalueen hintatasoon verrattuna. Pöyliö kertoo, että tällä hetkellä tonttien hinta on 55 euroa rakennusoikeusneliömetriä kohden,

hä-Luoston 140 kilometriä pitkälle latuverkolle. Hyvät latupalvelut ihan lähellä Kaava-alueen vieressä kansallispuiston rajalla kulkee Pyhän ympäryslatu ja kaava-alueen halki kulkee valaistu latu, ns. Lupon latu. Valaistu latu toimii kesällä kuntoratana, joka yhdistää alueen Pyhä-Luosto kesäreittiverkostoon. Kaava-alueen katuverKemijärven kaupungin koston kunnossapidosta geodeetti Tapio Pöyli- vastaa Kemijärven kauön mukaan Pyhältä löy- punki ja vesi- ja viemärityy edullisia tontteja. verkostosta Pyhä-Luosto Vesi Oy. Vapaat tontit löytyvät internetissä; halvimmillaan tontin voi www.kemijarvi.fi/downostaa 5.500 eurolla. load/pyhaesitekartta.pdf -Pyhän tonttipörssin Tonttitiedustelut Tapio mukaan hinnat ovat tällä Pöyliö, puhelin 040hetkellä alueen halvim- 5250924 taikka mat, geodeetti tietää. tapio.poylio@kemijarvi.fi. Kaava-alueen lomatonteilta on hyvä yhteys Py-

kautta taikka nyt helpoiksi tehdyillä yhteisesittelykierroksilla. Tämän julkaisun kautta löytyvät myös laadukkaat rakentajat ja niitä löytyy myös läheltä alueemme kunnista. Vaikka hankkeesi ei olisikaan tulevan suven projekti vaan pitemmän tähtäimen unelma, on viisasta hankkia tontti heti. Nyt saat varmasti mitä haluat ja maanomistus Pyhä-Luostolla on turvallinen ja taloudellisesti järkevä investointi. Tuntureitamme ei viedä ulkomaille. Upeat suurtunturit ja maisemat, haasteelliset rinteet ja monipuoliset ladut, lämmittävä aurinko ja takkatuli, kesän kansainväliset kulttuuritapahtumat ja ikimuistoiset patikointiretket puistoon, hiljaisuus, välittömät, aidot ja ystävälliset ihmiset - ne ja moni muu ainutkertainen asia toi Sinut ja tuo sadattuhannet muutkin Pyhä-Luostolle. Viihtyisiä lukuhetkiä ja rauhoittavaa rentoutumista. Tunnen että palaat uudelleen, joten iloisiin ja rakentaviin jälleennäkemisiin. Erkki Parkkinen Pelkosenniemen kunnanjohtaja


3


4 Laduntekijän työpäivä alkaa aamukolmelta. Aamuvirkku saa palkinnokseen auringonnousun maan mahtavimmilla murtomaa- laduilla. Pyhän latuja työkseen kiertävä laduntekijä tuntee maaston kuin kämmenselkänsä. Kyösti Virkkulalta riittää kehuja Pyhä-Luostolle: -Murtomaahiihdosta kun puhutaan niin meillä ladut menevät todellisessa murtomaassa. PyhäLuostolla ei kierretä peltoa.

Kyösti Virkkula saa ihan työkseen katsella komeita Pyhän maisemia latukoneensa ikkunoista. Latu-uraa syntyy kuuden metrin leveydeltä.

Täällä on kuten muuallakin Itä-Lapissa nousuja ja laskuja, on haastavaa ja helpompaa maastoa. Laduntekijän työpäivä alkaa sesonkiaikaan aamulla kolmelta. Palkintona ovat kevätaamujen auringonnousut, jotka värjäävät tunturien ja vaarojen laet. -Parempaa maisemaa ei voi työhuoneen ikkunassa olla kuin latumiehen koneessa, vakuuttaa Kyösti Virkkula.

Laduntekijän päivä alkaa aamukolmelta!

Veden Juha Mettiäinen on myös tarvittaessa apuna. Ei enää kuin ennen vanhaan

Laduista pidetään hyvää huolta Pyhä-Luostolla pääsee hiihtämään loman jokaisena päivänä, sillä valaistut ladut kierretään lumisateella kahdesti päivässä. Laduntekijän kannalta rankkakaan lumisade ei ole hankalin sää, vaan myöhäiskevään säänvaihtelut. -Kun aurinko päivällä pehmittää lumen ja yöpakkanen jäädyttää sen, saa laduntekijä seuraavana päivänä murskata betonia. Latukierrokseen menee pahimmillaan kaksinkertainen aika normaaliin verrattuna. Kolmekymmentä vuotta laduntekoa Kyösti Virkkulalla on lähes kolmenkymmenen vuoden kokemus latujen tekemisestä. Pyhällä on meneillään seitsemäs talvi, Luostolla toinen. Pyhällä latua tekevät Virkkulan lisäksi Leo Määttä ja Luostolla Isto Leppäjärvi. Pyhä-Luoston

Vuosikymmenten aikana on ladunteko muuttunut. 80-luvulla ei vielä luisteltu ja perinteisen hiihdon latujakin oli kahden sijaan yksi. -Ennen vanhaan vedettiin moottorikelkan perässä latuhöylää ja latu-ura

Talviset, jylhät maiset virkistävät laduntekijän usein yksinäistä päivää. Kyösti Virkkulalla on vuosikymmenien kokemus ja latukoneen jälki kelpaa vaativallekin hiihtäjälle, siitä pitää huolen jykevä koneisto.

oli metrin levyinen. Nykyään se on Pyhällä jo 5,7 metriä. Laduntekijän sesonki alkaa, kun lunta on kolmekymmentä senttiä, mutta aikaisintaan joulukuun alussa. 2,8 kilometrin mittainen ensilumenlatu tosin tehdään jo marraskuussa. Sesonki jatkuu 30.4. asti. -Hiihtolomakaudella Pyhä-Luostolla on auki koko 140 kilometrin latuverkosto. Valinnanvaraa riittää kokeneellekin hiihtäjälle! SARI PÖYLIÖ


5

Pyhän laitos puksuttaa ”vihreää lämpöä”

Pyhätunturin kaukolämpöverkko laajenee ja laitos puksuttaa jatkossakin ympäristöystävällistä “vihreää lämpöä”.

Kemijärven Kaukolämpö Oy rakennutti vuonna 2009 uuden 1,5 MW:n biolämpökeskuksen Sädetielle uuden paloaseman taakse. Toimitusjohtaja Ari Pöyliön mukaan ensi kesänä kaukolämpöverkkoa laajennetaan ainakin uuden hiihtohissin ala-aseman suuntaan. Silloin muun muassa Metsähallituksen uusi rakennettava luontokeskus on liittymässä kaukolämpöön. Lämpökeskuksen pääurakoitsijana toimi Vaasan Kuljetuskanavat Oy ja perustukset lämpökeskukselle teki paikallinen Veljekset Karjalainen Oy.

...ja verkko vain laajenee, sanoo Ari Pöyliö

Pääpolttoaineena käytetään kotimaista haketta ja varapolttoaineena on kevytöljy. Samalla yhtiö rakensi kaukolämpöverkostoa yhteensä noin  2,6 kilometriä, mm. Kultakeron-

kadulle, Kerontielle, Huttu-Ukontielle, Laakakeroon ja Kallunkujalle. Kiinteistöjä kaukolämpöön liittyi yhteensä kahdeksan, suurimpana hotelli Pyhätunturi.  Kyseiset investoinnit maksoivat yhteensä noin 1,9 miljoonaa euroa ja ELY -keskuksen avustuksia saataneen tuosta summasta noin 25 %. Viime kesänä kaukolämpöön liittyi kolme uutta  kiinteistöä  ja nyt  kaikkien kiinteistöjen yhteenlaskettu rakennustilavuus on nyt noin  40.000 m3. -Tämä on vain noin kolmasosa koko uuden lämpökeskuksen kapasiteetista, kertoo Ari Pöyliö. -Laajennusvaraa on siis runsaasti ja uusia liittyjiä kaivataan. Vastaamme mielellämme kysymyksiin kaukolämpöasioissa, kannustaa Ari Pöyliö.

Pyhän kaukolämpölaitos käyttää pääpolttoaineena kotimaista haketta


6 Sodankylän elokuvajuhlat Tarinoiden lumoa – Sodankylän Elokuvajuhlat 15.–19.6.2011 Festivaali on ansaitusti nimetty yhdeksi maailman merkittävimmistä elokuvakulttuurin tapahtumista. Paikalle saapuu joka vuosi lukuisia maailman parhaita elokuvantekijöitä esittelemään teoksiaan ja keskustelemaan yleisön kanssa. -Lapin kesän, yleisön, elokuvantekijöiden ja heidän teostensa luoma harmonia heijastuu kauniimmin Sodankylän valkokankailla kuin missään muualla, toteaa elokuvajuhlien projektipäällikkö Ari Lehtola. Erityistä huomiota ja kiitosta saavat niin yleisön kuin tekijävieraidenkin keskuudessa mykkäelokuvakonsertit, jotka ovat vuosittain mukana ohjelmistossa. Sodankylän elokuvajuhlien aikana Luostolta on päivittäiset bussikuljetukset Sodankylään. Lisätiedot: www.msfilmfestival.fi

Pyhä Unplugged Pyhä Unplugged 4.7.8.2011–pehmeää rokkia luonnon helmassa Pyhä Unplugged vetää yleisöä vuodesta toiseen rennon fiiliksensä ja ainutlaatuisen kauniin tapahtumapaikkansa vuoksi. Kesällä 2010 rikottiin jälleen Pyhä Unpluggedin yleisöennätys, mikä enteilee hyvää kesän 2011 tapahtumalle. Mato Valtonen, mies tapahtuman takana, odottaa jo innolla tulevaa, sillä monet kärkiartistit ovat ottaneet Pyhä Unpluggedin omakseen. Myös tuleva kesä on täynnä nimekkäitä artisteja, taiturimaisia esityksiä ja unohtumattomia hetkiä rentojen rytmien siivittäminä. Housebändinä Pyhä Unpluggedissa musisoi Pyhän legendaksi noussut SVY-orkesteri, jonka primus moottorina toimii yksi maamme tunnetuimmista muusikoista, pianovirtuoosi Lenni-Kalle Taipale. Jos olet kokenut musiikkifestarikonkari, mutta tämä ikimuistoinen tapahtuma on sinulta vielä kokematta, niin nyt on aika paikata aukko sivistyksessä ja suunnata Pyhälle! Siinä missä muilla festareilla ihmiset ovat pakkautuneet lavan eteen kuulemaan ja näkemään vi- lauksen lempibändistään, on Pyhä Unpluggedissa ihan eri meininki. Konserttipaikkoina toimivat luonnon omat lavat Tajukangas, ja Aittakuru, joissa tehosteista tärkein on luonnon oma akustiik-

Myös tuleva Pyhä Unplugged -kesä on täynnä nimekkäitä artisteja, taiturimaisia esityksiä ja unohtumattomia hetkiä rentojen rytmien siivittäminä.

rifestivaali järjestetään 9. kerran Luoston ainutlaatuisen kelokylän ympäristössä. Koko olemassaolonsa ajan LuostoClassic on pyrkinyt poistamaan rajaaitoja ja tuomaan perinteisesti korkeakulttuuriksi mielletyt taide-elämykset tavallisten ihmisten ulottuville. Kesällä 2011 Luostolle tuodaan kuusi konserttiflyygeliä, joilla on rooli kaikissa yhdeksässä konsertissa. Flyygelien soittajiksi saapuu seitsemän Suomen parhaimmistoon kuuluvaa pianistia: Jukka Nykänen, Risto-Matti Marin, Matilda Kärkkäinen, Henri Sigfridsson, Sonja Fräki, Niklas Pokki ja Marko Hilpo. Pääkonsertissa lauantaina Ukko-Luoston rinteessä kantaesitetään Uuno Klamin Kalevalasarja, jonka Jukka Nykänen on sovittanut kuudelle pianolle ja lyömäsoittimille. Perjantain ja lauantain tunturikonserteissa esiintyy myös upea Kaartin Soittokunta johtajanaan musiikkimajuri Raine Ampuja. Soittokunta tahdittaa myös lauantai-illan Classic-tanssiaisia Maailman Suurimmassa Keloravintolassa. Sunnuntain päätöskonsertissa Lapland Hotel Luostotunturissa

Pyhä-Luosto tarjoaa upean ohjelmakattauksen

Kesä täynnä tapahtumia aina ruska-aikaan asti Pyhä-Luoston yöttömässä yössä tapahtuu taas! Tule nauttimaan kesän ja ruskan kauneudesta tasokkaiden musiikkiesitysten, vaikuttavien elokuvien ja mukaansa tempaavien rytmien parissa. Tule fiilistelemään kesäyön auringon alle ja nauti pohjoisen jylhistä maisemista loistavan ohjelmatarjonnan siivittämänä! ka. Hektisen festarihälinän, savukoneiden ja välkkyvien valojen sijasta saat kokea keskiyön auringon valon ja häikäisevän kauniit maisemat. Aittakurussa istutaan korkealla lehterillä ja bändi soittaa alhaalla kurussa, jolloin musiikki kaikuu upeasti kurun rakkaseinämistä. Tämä tekee kokemuk-

sesta täysin ainutlaatuisen ja äärimmäisen vaikuttavan. Varoitus! Jos käyt Pyhä Unpluggedissa kerran, on suuri mahdollisuus että tulet seuraavanakin kesänä. Konsertteja järjestetään kolmena päivänä (to–la ) Aittakurussa, Tajukankaan laavulla, sekä

BW Hotelli Pyhätunturin ravintoloissa. Lisätietoja ski.pyha.fi

Luosto Classic

Taianomaisia tahteja – LuostoClassic 10.– 14.8.2011 LuostoClassic–tuntu-

esiintyvät kaikki tapahtumaan osallistuneet pianotaiteilijat. Oleellisena osana tapahtumaa ovat myös Lapland Hotel Luostotunturin Festivaaliklubit, joissa jokaisena iltana taiteilijat ovat vapaassa virrassa ja esiintyvät vuorovaikutuksessa yleisön kanssa.

Osana LuostoClassic– ohjelmaa järjestetään nyt jo kolmannen kerran LuostoClassic–Business Forum, josta on muodostunut rento ja välitön kohtaamispaikka yrityksille sekä näiden vieraille. Ahon mielestä tapahtuma on ainutlaatuinen, koska sunnuntain päätöskonserttia lukuun ottamatta kaikki muut tapahtuman konsertit järjestetään upean tunturiluonnon keskiössä. -Luonnon akustiikka on uskomattoman hieno niin Pyhän Aittakurussa kuin Ukko-Luoston konserttisalissakin, säveltäjä kertoo. Yllätyksellisyyttä tapahtumaan tuo tunturin rinteisiin sijoitettavat kuusi konserttiflyygeliä – missään muualla maailmassa vastaavanalaista ei ole koettu! Luosto Classic yhdistää luonnon ja musiikin ainutlaatuisella tavalla. -Sävelten sinfoniasta voi nauttia ympäröivää luontoa ja taivaan pilvikumpuja ihaillen tai vaikkapa mättäältä poimittavia mustikoita nautiskellen, maalailee Aho. Lisätietoja: www.luostoclassic.fi

Ruska Swing Syksyn säveliä – RuskaSwing 8.– .9.2011 Jo 23. kerran Ruskaswingit soivat Kemijärvellä sekä Pyhätunturilla perinteisen jazzin ja swingin rytmittäminä. Lapin ruskan väriloisto tarjoaa hienot puitteet rentoutumiseen ja musiikista nauttimiseen. Ulkoilun lomassa voit hiljentyä Revontulikappelin konserttiin tai kokea ikimuistoisen musiikkinautinnon Pyhän Aittakurun ainutlaatuisessa miljöössä. Iltakonserteista löydät vauhdikkaampaa menoa ja mukavaa seuraa. Swing-passi (hinta 60 €/hlö) sisältää sisäänpääsyn kaikkiin konsertteihin Kemijärvellä ja Pyhätunturissa. Tervetuloa rauhoittumaan ja nauttimaan! Lisätietoja: www.ruskaswing.fI

Lisätietoja kesän tapahtumista www.pyha.fi ja www.luosto.fi

Luosto Classic yhdistää luonnon ja musiikin ainutlaatuisella tavalla.


7


8

Kaavamuutosten myötä Luostolla uusi kaupallisten palvelujen painopistealue syntyy laskettelurinteiden alapuolella palvelemaan hiihto- ja lasket- telutoimintaa.

Jatkossa Luostolla asiat hoituvat entistä kätevämmin myös jalkaisin! Matkailukeskuksenytimestä on tarkoitus muodostaa tiivis kävelykylä. Luoston matkailukeskuksen asemakaavan muutoksen keskeinen tavoite on ollut luoda edellytyksiä Luoston matkailukeskuksen alueen kehittämiselle Ecosign suunnitelmien ja PyhäLuoston strategian mukaisesti. Sodankylän kunnan kaavoittaja Jani Hiltusen mukaan tavoitteena on palvelujen ja vuodepaikkojen huomattava kasvu rakentamalla hotellimajoitus- tiloja ja loma-asuntoja. -Kelon käyttöä jatkossa edistetään kaavamääräyksellä kelon käytöstä. RM alueella julkisivun pääasiallisena materiaalina tulee käyttää vähintään 60 % keloa. Parvekekaiteiden, jätekatoksien,varastojen, piharakenteiden ja opastaulujen pääasiallisena pintamateriaalina tulee käyttää keloa.

KÄVELYKYLÄ

Luostolla asiat hoituvat kätevästi myös jalkaisin! Matkailukeskuksen suunnittelun tavoitteena on luoda selkeästi ympäristöstä erottuvaa hotellimajoitusta, erilaisia kaupallisia palveluja sekä vapaa-ajan palveluja tarjoava alue. Asemakaavan toteutumisella alueesta muodostuu tiivis, hotellimajoitusta, erilaisia kaupallisia palveluja sekä vapaa-ajan palveluja tarjoava alue. Kävelyetäisyyden maksimina on ajatuksellisesti noin 500 metriä, joka on myös Luostontien pituus. Kaavamuutosten myötä uusi kaupallisten palvelujen painopistealue

syntyy laskettelurinteiden alapuolella palvelemaan hiihto- ja laskettelutoimintaa. Keskipisteeksi on valittu Luostontien ja uuden yhdystien (Rinnepiste) risteys. Keskipisteen ympärille tulee torialue, liikerakennusten korttelialue (KL) ja matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (RM). Torin taso jää pysäköintialuetta ylemmäksi ja sieltä on hyvä tarkkailla rinnealueen menoa ja vilskettä. Tori toimii myös tapahtumapaikkana yhdessä esim. nykyisen reittien lähtöportin kanssa

Nykyiset kaupalliset palvelut sijaitsevat PyhäLuostontien varrella, Luostontien risteyksen kohdalla. Ne muodostavat yhdessä Hotelli Luostotunturin kanssa nykyisten palvelujen painopistealueen, hissi- ja rinnealueesta erillään. Vuodepaikkojen määrä kasvaa Risteysalue on jatkossakin tärkeä matkailukeskuksen porttina. Alue on täydennetty uudella liikerakennusten korttelialueella. Luostontie yhdistää molemmat kaupalliset painopistealueet. Sodankylän kunnan-

johtaja Viljo Pesosen mukaan asemakaavan muutoksella vuodepaikkojen määrä kasvaa majoituskortteleissa laskennallisesti yhteensä noin 1.307 vuodepaikalla, alueella jo voimassa olevien kaavojen noin 1.300 vuodepaikan lisäksi, koko Luoston matkailukeskuksen alueella ollessa noin 4.000 vuodepaikkaa. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksella rakennusoikeus kasvaa yhteensä noin 40.900 k-m2. Asemakaavalle on valittu enimmäiskerrosluku,

kolme kerrosta, kuitenkin niin, että myös ullakkoa ja kellarikerrosta voidaan hyödyntää. Rakennettu alue tiivistyy Luostontien varrella ja uusia rakennusalueita tulee tunturin juurelle uuden yhdystien varrelle. Nykyinen matala yhtenäinen kelohonkainen alue säilyy. Kyläkeskustan kehittäminen parantaa alueen yhtenäistä kokonaisilmettä. Näin muodostuu selkeämpi ydinkeskustaalue, jonka keskipiste on Luostontien ja uuden yhdystien risteyksessä. Luostontien alueesta tulee imagoa kohottava sisääntuloväylä. Uuden yhdystien varrelle tulee uusi keskitiivis loma-asuntoalue (Hopukankuusikon alue) ja Ukkoluoston alue täydentyy. Sitovat kaavamerkinnät ja -määräykset sekä ohjeelliset rakentamistapa-ohjeet ohjaavat rakentamistapaa, jotta tulisi yhtenäinen kokonaisilme. Tiiviiden alueiden kerrosluku enintään 3 vaikuttaa suhteellisen voimakkaasti lähialueen kyläkuvaan.

Pyhä-Luoston matkailualue kasvaa hallitusti Pyhä-Luosto matkailualueen kehittäminen yhtenäisenä alueena alkoi voimakkaasti vuosituhannen alussa. Matkailualueiden kehitystä mitataan usein mm. rekisteröityjen yöpy- misten ja investointien määrällä. Pyhä-Luosto matkailualueella rekisteröityjen yöpymisten kehitys jatkui suotuisana vuodesta 2001 vuoteen 2007 saak-

ka, jolloin rekisteröidyt yöpymiset olivat korkeimmillaan n. 175.000 yöpymistä. Lähtötilanteessa vuonna 2001 rekisteröityjä yöpymisiä oli hieman yli 100.000. Viimeiset pari vuotta ovat mm. yleisestä taloustilanteesta johtuen olleet Lapissa ja näin ollen myös Pyhä-Luostolla haastavia ja yöpymiset ovat kääntyneet lievään laskuun. Menneet pari vuotta

ovat Pyhä-Luostolla kuitenkin olleet investointien osalta myönteistä aikaa ja niinpä nyt on syytä uskoa, että tehdyt investoinnit yhdessä kohentuvan taloustilanteen kanssa kääntävät alueen kehityksen myönteiseksi. Viimeaikaisia investointeja ovat mm. Pyhän uusi nousutie, PyhäSuites –huoneistot ja rinteisiin liittyvät investoinnit; Skiway, uusi Fis-rinne,

PyhäExpress -tuolihissi, Perherinteen laajennukset. Parhaillaan meneillään on uuden PyhäLuosto luonto- ja kulttuurikeskuksen rakentaminen. Uusi asemakaava turvaa kasvun Luostolla uuden asemakaavan vahvistuminen mahdollistaa mittavat majoitus- ja matkailutoi-

mintaan liittyvät investoinnit tulevaisuudessa. Suunnitelmissa on varattu mm. Luoston ydinkeskustaan tilaa noin 1.500 vuodepaikalle, lisäksi kehittämissuunnitelmia mm. maastohiihdon ja rinnealueen osalta työstetään parhaillaan. Pyhä-Luoston nykyinen ja tuleva kehitys perustuu kokonaisvaltaisten Master Planien mukaiseen kehitykseen ja ne

on laadittu alueen keskeisintä vetovoimatekijää ympäröivää tunturiluontoa kunnioittaen. Voimmekin hyvällä mielellä toivottaa nykyiset ja uudet asiakkaat tervetulleeksi nauttimaan PyhäLuoston monipuolisista mahdollisuuksista ympärivuoden. ANU SUMMANEN


9

Kohti kestävämpää matkailua Pyhä-Luostolla Pyhä-Luostolla tehdään sinnikkäästi työtä kohti kestävää matkailua ja vihreämpiä toimintatapoja Green DMN -ohjelman avulla. Alue lähti mukaan ohjelmaan syksyllä 2008. Mukana laadun kehittämisohjelmassa on koko Pyhä-Luosto alue ja vetureina asiaa eteenpäin vie yhdeksän laatutiimiin kuuluvaa yritystä. Alueen yrittäjät ovat ottaneet asiakaspalautteet todesta ja keskittyneet yrityksissään parempaan ympäristöasioiden hoitoon. Onnistumisia löytyy molemmista tuntureista, esimerkiksi Pyhän rinneyhtiö on onnistunut pienentämään hiilijalanjälkeään 80 %. Laatutiimin puheenjohtaja Kirsti Ryytty-Tuominen ja Lapland Hotel Luostotunturin toinen yrittäjä, kertoo, että Lapland Hotel Luostotunturissa on sinnikkäästi tehty työtä energian ja veden säästämiseksi, jätteen vähentämiseksi ja tehokkaan kierrätyksen aikaansaamiseksi. Jo vuosi sitten kaatopaikalle menevän jätteen määrä väheni 25 prosentilla, kun jätteiden lajittelua tehostettiin. -Kannustamme asiakkaitamme kantamaan kortensa kekoon lomaillessa Pyhä-Luostolla vastuullisten matkailuyrittäjien hoivissa. -Alueella on jo viiden vuoden ajan aktiivisesti kehitetty toimintoja siten, että energiaa, lämpöä ja vettä tuotetaan ja kulutetaan mahdollisimman järkevästi ja luontoa säästäen. Jätehuollon osalta merkityksellisintä on jätteen määrän pienentäminen ja koko ajan kehitettävä kierrätys. -Asiakkaita kannustetaan tekemään pieniä tekoja, esim. käyttämään baarissa samaa lasia vaikkapa kahdesti.

Kirsti Ryytty-Tuominen sanoo, että Luostolla tehdään monenlaisia ekotekoja.

Vettä ja energiaa säästyy välittömästi tiskin vähentyessä. Toisaalta myös suihkussa käyntiä ennen kylpylän altaa seen pulahtamista korostetaan, jotta puhdistuskemikaaleja tarvitsisi käyttää mahdollisimman vähän. Eli yhdessä voimme tehdä monenlaisia ekotekoja, tähdentää Kirsti Ryytty-Tuominen. Ametistikaivos jo varhain luontoa säästäen Luostolla ametiskaivos on jo varhaisessa vaiheessa päättänyt toimia luontoa säästäen. -Onhan se täysin luonnollinen suuntaus, kun kansallispuiston alueella toimitaan, kertoo ametistikaivoksen toimitusjohtaja Timo Seppälä. Kaivosyhtiö Arctic Ametistin toimintamalli on kaivokseksi poikkeuksellinen.  Jo 1994 tehty päätös panostaa raaka-aineteollisuuden sijaan elämysten tuottamiseen tulee säilyttämään Lampivaaran tunturin nykyisenkaltaisena hyvän olon paikkana seuraavaan jääkauteen asti. Ametistikaivoksella on rakennusten katoilla neljä aurinkopaneelia, jotka hankintavuonna 1998 edustivat huipputeknologiaa.  Niillä tuotetaan

suuri osa kaivoksen valaistuksesta lähes ympäri vuoden.  Aurinkosähkön käyttöönotto oli suoraa jatkoa yhtiön strategiaan kirjattuihin kestävän kehityksen periaatteisiin.   Aurinkosähköteknologia on viime aikoina kehittynyt huimasti ja muuttunut samalla myös edullisemmaksi.  Kaivosyhtiö tutkiikin mahdollisuutta tuottaa kaikki Lampivaarassa tarvittava sähkö aurinkoenergialla. Lampivaaran laella aurinkoa riittää, aurinkopaneelit alkavat yleensä ladata jo tammikuun puolivälissä. -Haluamme kannustaa myös matkailijoitamme kiinnittämään huomiota ympäröivään tunturiluontoon, ja kantamaan kortensa kekoon esimerkiksi lajittelemalla ja kierrättämällä lomalla syntyvät jätteet. Ekopisteitä alueeltamme löytyy useita, biojätettä ei alueella toistaiseksi voi lajitella, sillä sille ei ole jatkokäsittelypaikkaa, tähdentää Timo Seppälä.

Luoston ametistikaivoksella on rakennusten katoilla neljä aurinkopaneelia. Niillä tuotetaan suuri osa kaivoksen valaistuksesta lähes ympäri vuoden. 


10

Luoston matkailukeskuksesta löytyy Lapin vanhimpiin kuuluva - ehkäpä vanhin yhtenäisesti kelohongasta rakennettu lomakylä. Se on 1960-luvun perua. Luoston lomakylä on myös vanhimpia Lapissa Metsähallituksen maille rakennettuja. Luoston alue päätettiin ottaa 1960 -luvun alussa ulkoilu-, retkeily- ja virkistystoiminnan yhdeksi kohteeksi Keski-Lapissa. Metsähallitus laati v. 1964 alueelle ensimmäisen maankäytön yleissuunnitelman. Toiminta ja alueen rakentaminen alkoi yhdessä Sodankylän kunnan kanssa. Ensimmäinen hiihtohissi alueelle tuli 1960 luvun puolivälissä ja kelohotelli, nykyinen Scandic Luosto rakennettiin v. 1969. Alueen lomarakentaminen toteutettiin aluksi 1970 -luvun alussa palstoitussuunnitelman muodossa poikkeusluvin ja myöhemmin v. 1983 alueelle vahvistettiin rakennuskaava nykyisin asemakaava. Luoston matkailukeskus poikkeaa rakennuskannaltaan muista Lapin matkailukeskuksista. Sitä leimaa suhteellisen matala, yhtenäinen, kelohonkainen rakennustyyli. Kelosta rakentaminen on toteutettu niin hotelli- kuin lomarakenta-

Lapin vanhin

a l l o t s o u L

KELOSTA TEHTY LOMAKYLÄ misessakin. Kelorakentamisen historia perustuu Metsähallituksen asettamaan ehtoon kelopuun käytöstä alueelle rakennettavien

rakennusten julkisivumateriaalina. Ehtoa on toteutettu kautta linjan jätekatoksia, varastoja ym. piharakenteita myöten.

Liiketontteja löytyy

Myyntineuvottelija Ulla-Maija Kaltiokumpu kertoo, että Luoston asemakaava-alueella Metsähallituksen Laatumaalla on vapaana 13 liikerakentamiseen kaavoitettua tonttia myyntihinnoiltaan alkaen 30.000 euroa. Rakennusoikeudet alkavat 150 kerrosneliömetristä. Liiketontit sijoittuvat hyville liikepaikoille aivan

Luoston ydinkeskustaan. Luoston ainutlaatuisessa kelokylässä on tarjolla 37 lomarakennustonttia, joiden myyntihinnat lähtevät 8.000 eurosta. Rakennusoikeudet alkavat 100 kerrosneliömetristä. Luoston kyljessä Orresokan alueella on tarjolla vakituiseen asumiseen tarkoitettuja omakotitaloja rivitalotontteja. Lomarakentamiseen tontteja Orresokan alueella on 42 kappaletta myyntihinnat alkaen 18.000 euroa, rakennusoikeudet alkaen 100 lerrosneliötä. Orresokan alueella rakennusmateriaali voi olla muuta kuin keloa. Kaltiokummun mukaan lisäksi Laatumaalla on tarjolla 4 lomaraken-

nuspaikkaa Pelkosenniemen puolella Pyhäjärven ranta-asemakaava-alueella. Tonteilla on rakennusoikeutta 120 kerrosneliötä. Myyntihinnat lähtevät 7.000 eurosta. Kemijärvellä Pyhätunturin asemakaava-alueella Sieniselässä rakennusoikeudet ovat 150 kerrosneliötä ja myyntihinnat  15.000 euroa. Laatumaan kaikki tontit ovat luonnollisesti vaihtoehtoisesti myös vuokrattavissa.   Indeksiin sidottu perusvuokra  on 6 % myyntihinnasta, vuokra-aika on 40 vuotta. Lisätietoja Laatumaan lomatonteista internetissä osoitteessa www.laatumaa.com.

Luostolla voit kokea aidosti erilaisen ja luonnonläheisen Lapin tunnelman.

Kelosta rakennettu Scandic Luosto -hotelli sijaitsee Luoston hiihtokeskuksen laskettelurinteiden juurella. Kuvassa keloravintola lammen puolelta.


11

PyhäLuoston Kiinteistösanomat voi lukea nettilehtenä www.kotikymppi.com sivujen linkistä.


14

Huoltokero pitää mökistä huolen

Kiinteistönhuoltoyritys Huoltokero on toiminut Pyhällä kaksikymmentä vuotta. Tällä hetkellä lomalaisten mukavuudesta huolehditaan kahdeksan miehen voimin. Työvoimaa tarvitaan, sillä yrityksellä on vastuullaan useita satoja huoneistoja.

nykyään taloyhtiöiden vastuulle. Teemme useimmissa kohteissa säännöllisiä tarkastus- ja valvontakierroksia, jotta viat saadaan korjattua mahdollisimman pian.

Huoltokeron toimiston molemmat mikroaaltouunit tärisevät yhtäaikaa. Lumisateisen päivän ruokatunti on kiireinen, mutta syömättä ei sentään jätetä. -Tänä talvena lunta on toistaiseksi tullut vähän, sanoo Pertti Keränen. -Etelä-Suomen lumiset talvet ovat helpottaneet paineita pohjoi- sessa, kertoo Reijo Harju hymyillen. -Eteläsuomalaiset ovat saaneet todeta ettei lunta saa yhtäaikaa joka paikasta pois, eivätkä lomalle tullessaan odota sitä meiltäkään. Lapissa ollaan siinäkin mielessä vankalla pohjalla ettei lumen varastointipaikoista tule pulaa. Lumisodan käymisen

Suurimpia vahinkoja lomakiinteistöissä aiheuttaa vesiputkien jäätyminen ja etenkin sulaminen. Pari viikkoa sitten Huoltokeron miehet totesivat tarkastuskäynnillään, että erään huvilan ovella lainehti vesi vastaan Neljänsadan neliön kiinteistössä vahingosta olisi tullut suuri, ellei vuotoa olisi huomattu ajoissa.

Ei se jäätyminen vaan sulaminen!

Pertti Keränen (takana vas.), Veli-Matti Väisänen, Reijo Harju, Petri Moilanen (edessä vas.) ja Pekka Kallinen pitävät huolen Pyhän lomamökeistä.

sa

lisäksi Huoltokeron miehet huolehtivat siitä, että lomamökit pysyvät kun-

nosympäri

vuoden. -Teemme sopimuksen mukaan lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähkötöitä. Työt vaihtelevat sulakkeiden vaihtamisesta ra-

kennuspuolen korjauksiin, kertoo yrittäjä Hannu Pallari. Lakimuutoksen jälkeen yhä suurempi osa huoneistonomistajan vastuista on siirtynyt taloyhtiölle, jotka ovat jakaneet sitä edelleen kiinteistönhuoltoyrityksille. -Esimerkiksi sähkölämmityslaitteet kuuluvat

Yksityiset ja taloyhtiöt tukeutuvat kiinteistönhuoltoyrityksen ammattitaitoon.

-Jos omassa mökissä vedentulo lakkaa pakkasella kannattaa ensimmäiseksi sulkea päähana. Jää saattaa halkaista putken, mutta isoin vahinko syntyy vasta kun jää sulaa, kertoo Reijo Harju. Muoviputket ovat kupariputkia turvallisemmat sillä ne kestävät seitsemänkymmentäkin jäätymiskertaa. Metalliputket eivät kestä ensimmäistäkään, vaan ne pullistuvat ja halkeavat. Kupariputkia käytetään edelleen etenkin pintavedoissa. Aina ei vahinkoja voi estää, mutta omilla toimilla niitä voi tehokkaasti vähentää. -Joskus ihmiset unohtavat saunan jälkeen pesuhuoneen ikkunan auki jolloin suihkusekoittimetkin saattavat jäätyä, varoittelee Harju. Tämän talven aikana ovat Huoltokeron miehet saaneet sulatella jäätyneitä putkia jo parikymmentä kertaa. Kiinteistönhuoltajat muuten tietävät, että yhdeksän kertaa kymmenestä jäätyy lämmineikä kylmävesiputki. Miten se on mahdollista? -Sitä tässä ollaan porukalla ihmetelty! SARI PÖYLIÖ


15


16 Pyhänpahta urakoi ItäLapissa neljän kunnan alueella. Yrityksellä on myös omaa tuotantoa, jossa asiakkaalle rakennetaan toivomusten mukainen mökki. Helsinkiläinen lomamökinostaja pääsi helpolla, kun kääntyi aikanaan Pentti ja Pasi Pyykösen puoleen. -Ostaja antoi meille valtakirjan, jolla hankimme tontin kunnalta, hoidimme lainhuudatuksen, suunnittelimme mökin ja rakensimme valmiiksi. Hänen ei tarvinnut monta kertaa Helsingistä käydä ennen kuin pääsi valmiiseen mökkiin, kertoo Pentti Pyykönen. Pyhänpahta on kahdenkymmenen vuoden aikana rakentanut kohteita neljän kunnan alueella, mutta eniten työtä on riittänyt kotitunturin lomarakentamisessa. Pyhän vuodepaikat ovat lisääntyneet tasaisesti vuosi vuodelta ja tunturin tulevaisuus näyttää lupaavalta. Pyhänpahtan seuraavat oman tuotannon mökit nousevat Soutajaan Siulanvierustielle, jonka varrelta yritys on ostanut seitsemän tonttia. -Mökit myydään rakennettuna. Mallisuunnitelma on jo valmiina, mutta jokainen mökki käydään asiakkaan kanssa läpi ja toivomukset otetaan huomioon sisustuk-

Täyden palvelun rakentamista!

Kantalehto on komea mökki Pyhän maisemissa.

mäisessä kerroksessa on tupakeittiö, varaava takka, etelään avautuva parveke ja makuuhuone. Pohjakerroksesta löytyvät ajanmukaiset saunaja kodinhoitotilat sekä toinen uloskäynti. Ylimmässä kerroksessa on tilava parvi, kertoo Pasi Pyykönen. Huoneistot on varustettu ilmalämpöpumpulla, koneellisella ilmastoinnilla, hälytyslaitteilla ja kodinkoneilla. Unelmien lomakotiin voi tutustua lähemmin sivulla www.pyhanpahta.fi, josta löytyy myös kuvia.

Pyhänpahta toteuttaa asiakkaansa toiveen sessa ja varustelussa, kertoo Pasi Pyykönen. Lomakodin omistajaksi Pyhälle

Soutajasta Siulanvierustien varrelta Pyhänpahta on ostanut seitsemän tonttia.

Jos oman lomamökin omistajaksi haluaa näillä lumilla kannattaa tutustua Pyhänpahtan paritalohuoneistoihin Kantalehdontiellä Pyhän ydinkeskustan tuntumassa. Valoisat ja viihtyisät huoneistot on varusteltu vaativaan makuun. -Rinnetalon keskim-

Pentti ja Pasi Pyykönen tarjoavat Pyhältä unelmien lomakotia.

Lue Kotikympin nettilehti jo keskiviikkoiltana wwww.kotikymppi.com


Pyhä saa uuden tunturihotellin jo pian

Erkkilöillä valmis suunnitelma

Uuden hotellin rakentaminen Pyhätunturilla alkaa jo pian. Peruskivi on tarkoitus muurata ensi vuonna.

Tavoitteenamme on kehittää palveluamme ja rakentaa alueelle hotelli. jossa on 130 huonetta, kertoo Best Western Hotel Pyhätunturin toimitusjohtaja Johanna Erkkilä. Hänen mukaansa hotelli ravintoloineen tuleepalvelemaan erityisesti kotimaisia laskettelevia

asiakkaita. Johanna ja Pasi Erkkilä jatkavat neuvotteluja hotellihankkeen osalta, jotta uuden hotellin rakentaminen voisi alkaa keväällä 2012, Johanna sanoo. -Pyhätunturilla vietetään aktiivista lomaa ja nautitaan luonnosta. Laskettelijalle siirtyminen rinteeseen ei voisi olla enää helpompaa, ja myös murtsikoilla pääsee helposti liikkeelle suoraan hotellin pihasta. -Kesällä keskitymme

○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

17

tarjoamaan asiakkaillemme erilaisia musiikkitapahtumia luonnon keskellä sekä aktiviteetteja kansallispuistossa. Kun kaikki lomaan kuuluva hauskanpito tapahtuu kävelymatkan etäisyydellä voi niistä nauttia täysin rinnoin, ilman autoa, kertoo Johanna Erkkilä. Johanna ja Pasi Erkkilä ovat toimineet muutaman vuoden Pyhällä hotelli- ja ravintolayrittäjinä.

Johanna Erkkilä luottaa Pyhätunturin vetovoimaan.

Pyhän Oivallus tuo uutta loma-asuntoajattelua

Huipputason loma-asuntoalue on rakentumassa rinteiden ja latujen äärelle Pyhätunturilla Soutajan alueella.

Oiva Niemelällä on juuri valmistunut paritalo jossa huipputasonvarustelu. Loma-asunnossa  on perinteistä hirsitalon näköä, mutta kokonaa toisenlaisella tekniikalla ko- konaan uudella ilmeellä toteutettuna. Oiva Niemelä us-

koo että vanha hirsitalorakentaminen tulee väistymään nykyaikasemman rakentamistavan ja tyylin myötä. Samoin hän viittaa siihen että enään ei voi puhua niin sanotusti mökkeilystä, vaan tämän päivän mökkeihin halutaan viimeisimmät mukavuudet ja huipputason tekniikat. Energia kustannukset on saatu edulliseksi kun mökeissä on leditekniikalla toimivat valot, Lämmitys toimii poistoilmalämpöpumpulla, jonka käyttökustannukset ovat edulliset.

Talot näyttävät hirsitaloilta koska molemmilla puolilla on hirsipaneeli ja välissä on 28 senttiä villaa, yläpohjassa villaa on 50 senttiä. Mökissä on lisäksi modernit norjalaiset paljon muotopalkintoja saaneet Jotul -takat. Yläkerran huoneet ovat myös täyskorkeita, ei enään matalia parviratkaisuja. Mökkien saunasta voi myös ihailla upeita Pyhätunturin maissemia, isot parvekkeet ja teranssit tuovat lisätilaa. -Keittiö on integroitu ja koneet ovat bosch merkkisiä, Niemelä sanoo.


○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○

18

Kiinteistö Oy PyhäLiike on yritysten, yksityishenkilöiden ja Pelkosenniemen kunnan perustama kiinteistöyhtiö, joka tavoitteena on rakentaa liiketilaa.

Yrittäjät uskovat Pyhätunturin matkailun reippaaseen kasvuun

Pyhätunturin matkailualueen palvelurakenne vain paranee. Alueen yrittäjät uskovat matkailun kasvuun ja uskaltavat investoida.

Toteutetut uudet tiejärjestelyt sekä vesi- ja viemärijärjestelmien laajentaminen ovat mahdollistaneet ydinalueen tiivistämisen aluesuunnitelmien mukaisesti, kertoo Pelkosenniemen kunta rakennustarkastaja Markku Kankaanranta. Alueelle on rakennettu biolämpölaitos lämmöntuotantoon, joka osaltaan parantaa matkailukes-

kuksen imagoa uusiutuvien energialähteiden käyttäjänä ja kohtuullisen energian hinnan muodossa. -Uudet rinteet ja uudet hissi-investoinnit ovat luoneet uskoa myös muihin yrittäjiin, sanoo Kankaanranta. Pyhän ”ylkäkylän” alueelle on suunnitteilla mittavia investointeja, samoin alapuolisella Kultakeron puiston alueelle on odotettavissa rakentamista jo tämän vuoden aikana. Keväällä käynnistyy uuden luontokeskuksen rakentaminen ja sen viereen paikallisten yrittäjien ”kauppiastavaratalo” Kiinteistö Oy PyhäLii-

ke on yritysten, yksityishenkilöiden ja Pelkosenniemen kunnan perustama kiinteistöyhtiö. Yhtiön toimiala on omistaa, hallita ja vuokrata Pyhätunturissa liikekeskuksen yhteydessä olevaa korttelia 344 ja rakennuttaa liiketiloja omistamalleen tontille. Pihaja paikoitusjärjestelyt ovat nykyisen liikekeskuksen kanssa yhteiset. Investointihankkeen tavoitteena on rakentaa etupäässä kiin- teistöyhtiön omistajille liiketiloja. Omistajat voivat vuokrata liiketiloja käyttöönsä. Kiinteistöyhtiön omistuspohjaa on saatu laajennettua myös muiden kuin tulevien käyttäjiin, ja

yhtiön omistus nähdään myös sijoituksena. Rakennushanke käynnistyy kesän aikana. Kiinteistöön sitoutuneita vuokralaisia on tällä hetkellä noin 500 m2, mutta tilaa on vielä noin 300 m2:lle. Rakennushanke käynnistyy joka tapauksessa pienempänä laajuutena, mikäli loppukäyttäjiä ei vielä löydy, siten että jätetään laajennusvara . Rakennukseen on tulossa myymälä-, toimisto- ja hyvin- vointitiloja Rakennus toteutetaan ns. ”kauppiastavaratalona” eli liiketilojen väliset seinät ovat siirrettäviä ja tiloja voidaan muuttaa tarvittaessa joustavasti.


19

Koillis-Lapin Sähkö rakentaa voimalinjaa Pyhälle Koillis-Lapin Sähkö Oy toimittaa sähköliittymät Pyhätunturin matkailualueelle, huolehtii sähkönjakelusta ja panostaa matkailuelinkeinoin kehittämiseen rakentamalla uuden voimalinjan.

Uusi 110 kilovoltin voimajohto haarautuu parhaillaan rakenteilla olevasta Isokero-Pelkosenniemen voimajohdosta Vuostimon kylän kohdalta Pyhätunturille. Voimajohdon pituus on noin 11 kilometriä ja leveyttä on sen verran, etteivät reuna-alueilla mahdollisesti kaatuvat puut ylety vaurioittamaan voimajohtoa. Rakentamistyöt on tarkoitus aloittaa ensi vuoden tammikuussa. Voimalinjan lisäksi Pyhälle rakennetaan myös uusi sähköasema. Uusi voimalinja parantaa sähkön jakeluvarmuutta. Pyhätunturilla sähkön käytön kasvaessa nykyisessä jakeluverkossa tulee kolmen neljän vuoden sisällä raja vastaan, toimitusjohtaja Arto Junttila ja verkkopäällikkö Jukka Ojala

urakoitsija. Koillis-Lapin Sähkö Oy:n internet-sivuilta löytyy lista KoillisLapin alueella toimivista sähköurakoitsijoista. Koillis-Lapin Sähkö Oy myy mökkikeskuksia, jotka toimivat rakennusaikaisina keskuksina ja valmiissa mökissä sähköpääkeskuksena. Keskuksen hinta on 655,33 euroa. Pienenä vinkkinä loma -asuntojen omistajille: vapaa-ajan asunnoissa kannattaa hyödyntää kätevää gsm-pohjaista kiinteistövalvontajärjestelmää, josta saa tarvittaessa tietoja ja hälytyksiä matkapuhelimeen jos mökillä esimerkiksi lämpö laskenut liian alhaiseksi. Koillis-Lapin Sähkö rakentaa Pyhätunturille 110 kilovoltin voimajohtoa.

kertovat. Koillis-Lapin Sähkö Oy:n toiminta-alueella Pyhätunturi on merkittävä kasvualue. Matkailuelinkeinon kasvaessa myös sähköliittymien määrä kasvaa. Vuosittain uusia liittymiä rakennetaan yli viisikymmentä, kertoo suunnittelija Pekka Puikko. Pyhätunturin kaavaalueella normaalikokoisen vapaa-ajan asunnon

sähköliittymän hinta on 1.750 euroa. Pääsulake on 25 A eli ampeeria ja käyttöpaikan sijainti enintään 200 metrin päässä pienjännitejohdosta. Jos loma-asunnossa on vaikkapa kaksi isoa huoneistoa ja sähköä tarvitaan enemmän, niin pääsulake on 35 A ja hinta 2.450 euroa. Sähköliittymän toimitusaika kaava-alueella on

noin kaksi viikkoa. Koillis-Lapin Sähkö Oy tuo liittymäkaapelin seinään asti ja yhtiötä hankittuun kaapeliin sisältyy sen kunnossapito. Etäluettava sähkömittari sisältyy siirtohintaan. Sähkönkulutus voidaan mitata yhteismittauksena tai huoneistokohtaisesti Useamman huoneis-

ton loma-asunnossa sähkönkulutus voidaan mitata joko yhteismittauksena tai huoneistokohtaisesti. Huoneisto- kohtaisen mittaukset lukee isännöitsijä. Yhteismittauskohteissa huoneistokohtaisen sähkölaskutuksen hoitaa isännöitsijä. Vapaa-ajan asunnon sisätiloissa sähköasennukset suorittaa sähkö-

Lisätietoja saa: Internet: www.koillislapinsahko.fi Liittymät: Juha Plosila, puhelin 0400-159846 Sähkön yritysmyynti: Juha Plosila puhelin. 0400-159846 Sähkönmyynti, pienasiakkaat: puhelin 0408349278 Liittymien rakentaminen: Kaarlo Pöyliö, puhelin 0400-159862


20

Kemijärveläisen Ikihirsi Oy:n talot tunnetaan erittäin hyvin Pyhätunturilla, mutta kohta ne tunnetaan myös Ranskassa. Kemijärvellä hirsitaloja valmistavan Ikihirsi Oy:n tuotanto pyörii jälleen lähes täysillä ja yrityksessä eletään ensimmäistä kertaa pariin vuoteen erittäin toiveikkaissa tunnelmissa. Toimitusjohtaja Pentti Koskenrannan mukaan globaali lama iski kaikkein rajuimmin vientiyrityksiin ja sen on saanut kokea myös Ikihirsi Oy, jonka tuotannosta menee vientiin noin 80 %.

Ikihirren taloja pystytetään niin Pyhällä kuin Ranskassakin Kaksikerroksinen toimistorakennus edustaa modernia hirsitalorakentamista. kennuksen pystytystyöt aloitettiin noin kolme viikkoa sitten.

Ikihirren kysyntä piristymässä -Tällä hetkellä vienti sekä kotimaan kysyntä ovat selvästi piristymässä, sillä maailmaa tiukassa otteessa pitänyt lama alkaa pikku hiljaa hellittää, kertoo Koskenranta. Markkinoilla on hänen mukaansa syntynyt myös jonkin verran ostopatoutumaa, sillä asiakkaat ovat lykänneet rakennushankkeiden aloittamista. -Odotamme Ikihirren myynnin tänä vuonna selvästi piristyvän ja tavoitteemme on saavuttaa vuoden 2008 liikevaihtota-

Pitkäjännitteistä markkinointia

Ikihirsi Oy on Pyhän läheisin talotoimittaja. Sen tehdas on Kemijärvellä. so, joka oli Ikihirren historian suurin. Uusi aluevaltaus Ranskassa Koskenranta kertoo yrityksensä tehneen Ranskassa Ikihirren hirsitaloille uuden aluevalta-

uksen, sillä ranskalainen IT-alan yritys on tehnyt Ikihirren kanssa sopimuksen uusien toimistotilojen rakentamisesta isosta lamellihirrestä. Koskenrannan mukaan toimistokompleksi käsittää kaksi eri rakennusta, jotka ovat kaksikerroksisia ja niiden

yhteenlaskettu rakennusala on lähes 2000 neliömetriä. -Olemme aloittaneet toimistotilojen neuvottelut ja suunnittelun vuoden 2009 syksyllä ja nyt olemme siinä vaiheessa, että molempien rakennusten perustukset ovat valmiita ja pienemmän ra-

Ikihirren valinta toimistotalon hirsitalotoimittajaksi on toimitusjohtaja Pentti Koskenrannan mukaan pitkäjänteisen työn tulosta. Hän kertoo, että tämän lisäksi pohjoisen raakaaineen hyvä laatu ja Ikihirren hyvät referenssikohteet saivat asiakkaat vakuuttuneiksi. Ison lamellihirren valinta toimistotalon rakennusmateriaaliksi on hyvin paljon myös hirren ekologisten ja fysiologisten ominaisuuksien ansiota ja on osoitus puun arvos-

tuksen lisääntymisestä koko Euroopassa. -Uskomme tietysti, että tämä rakennushanke antaa lisäpuhtia Ikihirren hirsitalotoimituksille niin kotimaassa kuin viennissä. Talotehdas lähellä Pyhä-Luostoa Ikihirsi on Pyhän läheisin talotoimittaja. Jo joitakin Ikihirren toimitamia taloja on alueelle pystytetty. Ikihirren talotehdas on Kemijärvellä Pöyliöjärven rannalla. Kiinteistö rakennettiin aikoinaan läketehtaaksi. Sen aiempi käyttäjä oli Orion Oy.


21

Junalippuja asemalta.

saa

Kemijärven

Kemijärven rautatieaseman lipputoimisto palvelee

Kemijärven rautatieaseman lipputoimisto palvelee maanantaista perjantaihin kello 9.30-12 ja 15-19.  Lauantaisin lipputoimisto on auki kello 15-19. Sunnuntaisin lipputoimisto on suljettu, mutta odotussali on auki kello 17-19. Yöjuna Helsinkiin lähtee Kemijärveltä joka ilta kello 19.00 ja saapuu Helsinkiin kello 8.36. Helsingistä yöjuna lähtee joka ilta kello 19.26 ja saapuu Kemijärvelle aamuisin kello 9.45. Autovaunu lähtee perjantaisin läpi vuoden Helsingistä päin ja Kemijärveltä auton saa vaunuun lauantai-iltaisin. Vaunuihin pääsee yleensä jo hyvissä ajoin noin kello 17 maissa, kun siivoukset vaunuissa on suoritettu. Kemijärven asemalle pääsee myös puhelimella ja numero on 0307 47775 ja se palvelee lipputoimiston aukioloaikoina.


Pyhätunturin alueen kaavoittamisessa pääpainoa pidetään vakituisen asumiseen tarkoitettujen tonttien kaavoittamisessa, tähdentää Pelkosenniemen kunan rakennustarkastaja Markku Kankaanranta.

Vakituisten asuntojen kaavoittamisessa painopiste Pyhätunturilla

Kankaanrannan mukaan Pelkosenniemen kunnan tavoitteena on vuonna 2011 toteuttaa toimenpideohjelma tulomuuttajien näkökulmasta, jolla luodaan edellytykset vakituiselle asumiselle. -Pyhän kehitys kansainväliseksi ympärivuotiseksi matkailukeskukseksi tarkoittaa mittavaa rakentamista, johon varaudutaan maankäytön toteuttamisohjelmien avulla, hän sanoo. Käynnissä olevat kaavahankkeet ja niihin kuuluvat asiakirjat löytyvät kunnan nettisivuilta osoitteesta: www.pelkosenniemi.fi/ tekniset palvelut/ kaavoitus ja maankaytto.

pienehköjä kaavantarkistuksia, joko läheisten ranta-asemakaavojen saattamista ajanmukaisemmaksi tai rakennussuunnitteluvaiheessa tarvittavia pieniä muutoksia.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

vistettua. -Viimeisimpänä on Polarrinteen alapuolella oleva ”Alakylän asemakaava” mikä sekin on yhdeltä osa-alueelta hyväksytty. Hyväksytylle osa-alueelle rakentuu kuluvan vuonna luonto- ja kulttuurikeskus, toteaa Kankaanranta. -Lisäksi alueelle varattiin pysäköintialue laskettelukeskuksen päiväkävijöitä varten sekä kaksi kaupallisen alueen korttelia, joilla rakennusoikeudet 10.000 m2:ä ja 5.700 m2:ä. Polarrinteen välittömässä läheisyydessä oleva ”alakylän” osa-alueen asemakaava saatetaan loppuun tämän vuoden kuluessa. Kankaanrannan mukaan alueella on vireillä

Osa-alueen B kaavanlaadinta ja -muutokset Kultakeron ja Luostontien välinen alueella. Alue on 678 ha:n suuruinen rajoittuen pohjoisessa Pyhäjärveen laskevaan raja-ojaan ja etelässä Pyhä-Luosto kansallispuistoon. Suunnitelman mukaan alueelle syntyy Pyhätunturin matkailukeskusta täydentämään monipuolinen ja tehokas ympärivuotisesti toimiva ”matkailukaupunki”. Kokonaisuutta täyden-

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Suunnitelman mukaan Pyhätunturin matkailukeskusta täydentämään syntyy monipuolinen ja tehokas ympärivuotisesti toimiva ”matkailukaupunki”. ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Pyhän Matkailukeskuksen osayleiskaava on hyväksytty vuonna 2005. Kankaanrannan mukaan Pyhäjärven osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 2010, mutta valitusten vuoksi kaava on vielä muutoksenhakukäsittelyssä Rovaniemen hallinto-oikeu- dessa -Pyhän ja Luoston välisellä alueella vireillä olevalla yleiskaavalla on tarkoitus yhdistää Pyhän ja Luoston matkailukeskuksen alueet ja ympäristön aina Torvisesta Vuostimoon,. Kankaanrannan mukaan rakentaminen Pyhän matkailukeskuksen alueella edellyttää yleiskaavaa yksityiskohtaisempaa asemakaavaa. -Pyhän ydinalueen asemakaavat on uudistettu sen jälkeen kun matkailukeskuksen yleiskaava on saatu vah-

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

22

Pyhällä tarvitaan vielä asemakaavaa, sanoo rakennustarkastaja Markku Kankaanranta.

tämään alueelle suunnitellaan myös kaupallisia ja julkisia palveluja, kulttuuripalveluja ja pysyvää asutusta. Lisäksi alueen sisällä ja lähiympäristössä on tarkoitus toteuttaa kattava virkistysalueverkosto mm golf- kenttä erilaiset teemapuistot ym. Osa-alueen B asemakaavojen hyväksyminen tullaan tekemään osaalueittain kuluvan vuoden kuluessa. Joihinkin osaalueisiin tulee luultavasti sen verran merkittäviä muutoksia, että kaavaehdotus laitetaan uudelleen nähtäville. Osa-alueen C kaavanlaadinta ja -muutokset Soutajan alueella. Soutajan alueella on

ranta-asemakaavoja osin ajantasaistettu vastaamaan nykyajan vaatimuksia; alueita on tiivistetty ja tonttitehokkuutta nostettu. Pyhäjärven ranta-alueilla kunnallistekniikan rakentaminen on käynnissä, mikä aiheuttaa sen, että maanomistajat tulevat hakemaan asemakaavoitusta omistamalleen alueelle. Pyhäjärven kylän puoleinen osa Soutajan alueesta, kuuluu valituksen alla olevan yleiskaava-alueeseen, eli näiltä osin kaavoitus siirtyy, kunnes yleiskaava saa lainvoiman. Liikennejärjestelmän osalta on strategisena tavoitetilana on Markku Kankaanrannan mukaan nostettu esille mm. saavutettavuuden merkitys, ihmisten arjen ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminen, erityisesti kaivoshankkeet, teollisuus ja matkailu. Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistuu syksyn 2011 aikana. Kevyen liikenteen edistämiseksi laaditaan toimenpideselvitys kevyen liikenteen olosuhteiden edistämiseksi Pyhä-Luosto matkailukeskuksen alueella. Työssä tarkistetaan Pyhä-Luosto seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa vuodelta 2001 kirjattujen kevyen liikenteen toimenpiteiden toteutuminen ja päivitetään niiden tilanne sekä tehdään esitys yhteyksien kehittämiseksi edelleen väyliltä ulkoreiteille ja opastuksen kehittämisestä. Pyhän kaavatiestön kehittäminen Pyhän alueen rantaasemakaavojen aikana tehdyt kaavatiet eivät täytä matkailukeskuksen kaavatiestölle asetettavia vaatimuksia. Kunta on ottanut tavoitteeksi hankkeen kautta parantaa Pyhän matkailukeskuksen yksityisteiden tasoa ja rakentaa niitä yhteistyössä maanomistajien kanssa.


23

Pyhä-Luoston kansallispuisto vetää väkeä ja tuo tuloja

Kansallispuistojen vetovoima on vahva, ja niiden tuottama hyöty paikallistalouteen on vakaata. Pyhä-Luoston kansallispuistossa oli viime vuonna 119.000 kävijää. Kokonaistulovaikutus oli 5,6 miljoonaa euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutus 73 henkilötyövuotta. Viime vuonna maamme kansallispuistoihin tehtiin noin 1,96 miljoonaa käyntiä.  Kun tuloja verrataan retkeilypalveluiden kustannuksiin, kustannushyöty-suhde on keskimäärin seitsemänkertainen. Yhteensä näiden kaikkien alueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudellinen vaikutus oli 143,5 miljoonaa euroa. Työpaikkoina niiden vaikutus oli yhteensä 1.840 henkilötyövuotta. Kansallispuistoja hoitavan Metsähallituksen luontopalvelujen rahoitusta uhkasi viime vuoden lopulla huomattava budjettileikkaus. Onneksi eduskunta ei sitä tehnyt, koska valtion sijoitus retkeilypalveluihin todella edistää työllisyyttä ja yksityistä elinkeinotoimintaa koko maassa, toteaa luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen Metsähallituksesta. Eniten rahaa paikallistalouteen tuottaa Pallas-Yllästunturi. Pallas-Yllästunturi on ehdoton ykkönen myös

käyntimäärillä mitattuna (30,6 milj. euroa ja 436.000 kävijää), kakkosena on Urho Kekkosen kansallispuisto (22 milj. ja 287.500), kolmantena Oulangan kansallispuisto (15,6 milj. ja 169.000). Pelkät korkeat käyntimäärät eivät kuitenkaan selitä suuria talousvaikutuksia. Eniten rahaa virtaa paikallistalouteen matkailualueilla, joissa kävijöiden viipymä on pidempi ja palvelujen tarjonta suurempi. Esimerkiksi Nuuksion ja Oulangan kansallispuistojen kävijämäärissä on noin 10 000 käynnin ero Nuuksion hyväksi, mutta silti Oulangan tuotto paikallistalouteen on 15 miljoonaa euroa ja Nuuksiossa 1,4 miljoonaa. -Matkailupalveluiden saama taloushyöty ei kuitenkaan ole kansallispuiston kokonaisarvo. Kansallispuiston kokonaishyötyihin kuuluvat esimerkiksi myös luontoarvot, ilmastonmuutoksen torjunta ja kansanterveys, sanoo virkistyspalveluiden päällikkö Anneli Leivo Metsähallituksen luontopalveluista. Investoinnit näyttävät olevan kannattavia myös pitkällä aikavälillä. Urho Kekkosen kansallispuiston investoinneista on aikaa. Siksi siellä kustannushyöty on 40-kertainen, kun kulut olivat 550.000 euroa vuodessa ja tulot 22 miljoonaa euroa, selvittää Anneli Leivo.


24


Avaa tuttujen tuntureiden uusi lehti