Page 1

Torstaina 8. maaliskuuta 2018

n:o 10 64. vuosikerta

PUUMALALAISTEN ÄÄNENKANNATTAJA

Irtonumero 1,50 e

Kouluterveyskyselyssä nousee esiin nuorten stressi ja huoli omasta mielialasta

Koululaiset voivat pääosin erittäin hyvin

HANNA-MARI TYRVÄINEN

Kari Kauppinen

Puumalan koululaiset voivat varsin hyvin viime vuonna tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan. Kysely tehtiin 4.-5.- ja 8.-9.-luokkalaisille. Kaverit ovat lapsille ja nuorille tärkeitä. Tutkimukseen osallistuneilla on kaikilla vähintään yksi hyvä kaveri, ystävä. Myös koulunkäynti maistuu, sillä yli 87 prosenttia tutkimukseen osallistuneista alakoululaisista pitää koulunkäynnistä ja yläkoululaisten osalta prosentti on yli 75. -Opona minua tietysti ilahduttaa se, että kaikilla yläkoululaisilla on jatko-opintosuunnitelma, sanoo rehtori Anni Riikka Leskinen. Yläkoululaisilla on myös erittäin vähän, jos ollenkaan, myöhästymisiä ja luvattomia poissaoloja. Samoin on alakoulussa. YLÄKOULULAISTEN elintavat ovat tutkimuksen mukaan hyvällä tolalla. Kukaan ei nauttinut karkkia, limsaa tai sokeroitua mehua päivittäin, kukaan ei tupakoi päivittäin eikä kukaan nuku alle kahdeksan tunnin yöunia. Anni Riikka Leskinen tosin nostaa esiin sen, että asenteet sähkösavukkeita kohtaan ovat sallivammat kuin tupakkaa ja nuuskaa kohtaan. Parannettavaakin löytyy, sillä neljä viidestä yläkoululaisesta ei syö kasviksia joka päivä. Alakoululaisista kolmannes ei laita kasviksia suuhun päivittäin. Lisäksi alakoululaisista lähes joka viides lapsi jättää syömättä aamiaisen jokainen arkipäivä. Kukaan ei sentään ole joka kouluaamu syömättä. Myös liikkuminen käy yläkoulussa vähiin, sillä vain joka viides nuori liikkuu vähintään tunnin joka päivä. Leskinen arvelee älylaitteiden ja pelikoneiden vievän nuorten aikaa. Toisaalta lähes kaikki nuoret arvioivat kuitenkin harrastavansa liikuntaa omatoimisesti lähes päivittäin. Alakoululaisista liikkuu vähintään tunnin päivässä yli 60 prosenttia lapsista. MIELIALA on koululaisten huolenaihe. Kyselystä ilmenee, että lähes 40 prosenttia kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista on ollut huolissaan mielialastaan vuoden aikana. Lähes kaikki, eli 93 prosenttia, kuitenkin kokevat, että heillä on mahdollisuus keskustella jonkun kanssa mieltä painavista asioista. Alakoululaisista lähes joka

Mari Manninen (vas.) ja Ella Kaarre viettävät välitunnit usein kiipeilytelineillä tai olemalla pallohippaa. Heidän mielestään viidentoista minuutin pituinen välitunti tuntuu usein liian lyhyeltä. itsensä usein yksinäiseksi. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisilla luku on seitsemän prosenttia. NETTI aiheuttaa tietynlaisia ongelmia, sillä alakoululaisista kolmannes kertoo yrittäneensä viettää netissä vähemmän aikaa, mutta ei ole siinä onnistunut.

Iivari Penttisen (vas.), Joel Uimosen ja Väinö Kotron välitunti meni palloa kopittamalla. viidennellä on mielialaan liittyviä ongelmia. Yli 80 prosenttia yläkoulunuorista kokee, että perheellä on riittävästi yhteistä aikaa ja lähes puolella on hyvä keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa. Alakoululaisista lähes 30 prosenttia kokee, ettei perheellä ole

riittävästi yhteistä aikaa, mutta suurin osa, 84 prosenttia, kuitenkin kokee, että vanhempien kanssa keskustelu on avointa. YKSINÄISYYSKIN on läsnä puumalalaislasten elämässä. Neljäs- ja viidesluokkalaisista reilut kuusi prosenttia kokee

KIUSAAMISTA on kouluissa ja nuorten elämässä yleensä aina vähintään jollakin tasolla. Hieman yli kolmannes tutkimukseen osallistuneista niin ala- kuin yläkoululaisistakin oli kokenut kiusaamista viime lukuvuoden aikana. ERGONOMIAAN paneudutaan yhtenäiskoululla jatkossa paremmin, sillä varsinkin yläkoululaisilta tuli kyselyssä reilusti palautetta siitä, että työtuolit ovat epämukavat ja myös muut kalusteet ovat häirinneet työskentelyä. Anni Riikka Leskinen on tarttunut asiaan ja on edistämässä uusien kalusteiden hankkimista.

Yläkoululaisille on tulossa myös lisää tietoa ergonomiasta. NELJÄS- ja viidesluokkalaisten osalta Anni Riikka Leskinen on iloinen siihen, että luokassa asiat sujuvat eli siellä on työrauha, lapset tulevat toimeen luokkakavereiden ja opettajien kanssa sekä uskaltavat ilmaista myös mielipiteensä. Tilanne muuttuu yläkoulussa, jossa nämä erilaiset luokkayhteisöindikaattorit ovat Puumalassa alueellista tasoa huonommat. PERUSKOULUN alaluokkalaiset olivat tutkimuksessa nyt mukana ensimmäistä kertaa. Erillinen kysely tehtiin myös heidän vanhemmilleen, mutta siitä ei ole tuloksia saatavilla. Kyselyt tehtiin viime keväänä. Kysely tehdään joka toinen vuosi. Kuntakohtaiset tulokset ovat saatavilla osoitteessa www.thl.fi/kouluterveyskysely/ tulokset. Yläkoululaisten osalta tarkat tulokset eivät ole julkisia oppilasmäärän pienuuden takia.


2 - Torstaina 8. päivänä maaliskuuta

PUUMALA

N:o 10 - 2018

Puumalan seurakunta

Sana Sinulle Elämän leipä Leipä on suomalaisille tärkeä asia. Ruisleipä äänestettiin viime vuonna satavuotiaan Suomen kansallisruuaksi. Monet ulkomailla asustelevat kaipaavat Suomesta juuri ruisleipää. Ruisleipään kiteytyy perisuomalainen sitkeä viljelyskasvi ruis, maanviljelys, sekä käsin tekemisen kulttuuri. Ja suomalaisuus kaikkinensa. Lisäksi ruisleipä on hyvää ja terveellistä. Olipa suosikkileipäsi mikä hyvänsä, se ravitsee sinua ja antaa energiaa päivääsi. Leipää ei saa säilyttää alassuin, ja viimeinenkin kuivunut kantapala vietiin eläimille laitumelle houkuttimeksi tai evääksi paimenessa olijalle. Hukkaan sitä ei saanut heittää. Lisäksi leivästä tulee sanontoja, "leipälaji" tai "leipätyö" tai "nyt otti ohraleipä". Jos pappi ei elä kuten saarnaa, on hän "leipäpappi". Isä meidän -rukouksessa pyydämme jokapäiväistä leipää. Ehtoollisessakin jaamme leipää. Monissa muissakin kulttuureissa leipä on se kaikkein tärkein perusruoka. Niin oli jo Jeesuksen aikaan juutalaisessa kulttuurissa. Leivällä on oma merkityksensä Raamatun teksteissäkin. Muistelepa vaikka pienen pojan eväitä, viittä leipää ja kahta kalaa, joista riitti tuhansille tai Jeesuksen viimeistä ateriaa opetuslasten kanssa, jossa hän mursi leipää yhteyden osoitukseksi. Johanneksen evankeliumissa Jeesus sanoo: "Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään." Tällä Jeesus ei tarkoittanut pelkästään fyysistä nälkää, vaan henkistä rakkauden, turvallisuuden ja itse Jumalan kaipuuta, joka ihmisiä jatkuvasti kalvaa. Kukapa ei haluaisi tuntea olevansa tärkeä ja rakastettu! Tiina Reijonen vs. diakoni

Lukijan kuva: Tinttien herkkuhetki

Kirkkoherranvirasto avoinna ma ja ke 10-13, p. (015) 775 3300. Taloustoimisto avoinna ma ja ke 10-13, p. 050 421 0075. Pappi p. 050 343 0443. Diakoni p. 050 343 2475. Seurakuntamestari p. 0500 655 726. Palveleva puhelin päivystää su-to klo 18-01, pe ja la klo 18-03 p. 0400 221 180. Netissä: evl/palvelevanetti Seurakunnan internet-sivut: www.puumalanseurakunta.fi Seurakunnan Facebook-sivut: Facebook.com/ puumalanseurakunta Torstai 8.3. Seurakuntakoti lapsityön kerhotilat klo 9.30-12 perhekerho. Sosiaaliohjaaja vierailee perhekerhossa kertomassa lapsiperheiden sosiaalipalveluista. Tervetuloa mukaan! Särkiranta (Koskenseläntie 199) klo 18-20.30 Naisten hyvinvointi-ilta. Ei kirkkokuoroa. Sunnuntai 11.3. Kirkko klo 10 messu; Rouhiainen, Väisänen. Maanantai 12.3. Seurakuntakoti klo 9, työstä vapaana olevien aamupala. Aamupalan jälkeen, aikaisintaan klo 9.30 ”Parasta ennen” -elintarvikkeiden jako. Seurakuntakoti diakoniatoimisto klo 10-12 diakonin päivystys. Seurakuntakoti (Kirkkotie 1) klo 11-14 Ystäväpirtin kahvio avoinna. Seurakuntakoti lapsityön kerhotilat klo 13.30-15 Ystävyyden kerho. Lastenohjaaja hakee lapset koululta ja saattaa lapset iippaan tai taksiin. Seurakunta tarjoaa välipalan. Tervetuloa mukaan! Seurakuntakoti Rovastinkammari klo 17 Toivoa Naisille -piiri. Keskustelua ja rukousta maailman naisten puolesta. Ohjaa Riitta Arotie. Keskiviikko 14.3. Kirkkoherranvirasto klo 10-12 papin päivystys, p. 050 343 0443. Papinpellon kerhohuone klo 12 Elämän leipä -tunti, Reijonen. Taimi Ruottinen (Hamulantie 628) klo 13 Hamula-Ryhälä-Pirttimäen kinkerit; Rouhiainen, Ainali. Kinkeriaihe Ehtoollinen, kinkerivirret 228a, 232, 451, 743, 948 ja 958. Sinitupa (Peippotie 3 B 7) klo 14 ehtoollishar-

taus kehitysvammaisten päivätoiminnassa, Henttonen. Tervetuloa! Seurakuntakoti klo 17-17.45 muskari. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa mukaan! Seurakuntakoti klo 17.45-19.15 Lauluryhmän harjoitukset. Tervetuloa mukaan laulamaan! Torstai 15.3. Seurakuntakoti lapsityön kerhotilat klo 9.30-12 perhekerho. Aloitamme kahvilla, hiljennymme hartaushetkessä, askarrellaan virpomavitsoja seiskaluokan oppilaiden avustuksella. Tervetuloa mukaan! Seurakuntakoti klo 16.15 kirkkokuoron harjoitus. Perjantai 16.3. Papinpellon kerhohuone (Pappilantie 5) klo 13 Kirkonkylän lähetyspiiri. Seurakuntakoti klo 16 Mariakuoron harjoitus. Nuokkari (Harjutie 9) klo 17 Nuorten avoimet ovet 13-20-vuotiaille. Yhdessä oloa ja pelailua sekä pientä purtavaa. Lauantai 17.3. Palvelukeskus (Kenttätie 24) klo 14 Mariakuoron musiikkitervehdys. Sunnuntai 18.3. Marian ilmestyspäivä Kirkko klo 10 messu; Castren, Henttonen, Ainali, Maria-kuoro. Seurakuntakoti messun jälkeen Naistenpäivän merkeissä kevyt lounas ja kahvi. Raamatun tutkiskelua, rukouksia ja virsiä. Arpajaiset yhteisvastuulle. Mukana Henttonen, Reijonen ja Ainali. Tulossa: Kymppisynttärit sunnuntaina 8.4. jumalanpalveluksen jälkeen. Juodaan kakkukahvit seurakuntakodilla ja lähdetään retkelle Angry Birds -puistoon. Seurakunta tarjoaa retken kymmenvuotiaille. Myös muut ovat tervetulleita retkelle omakustanteisesti. Ilmoittautumiset lastenohjaajalle sähköpostitse: elsa.husu@evl.fi Muuta: Puumalan kaksoisristikirkko -kirjaa myynnissä kirkkoherranvirastossa hintaan 30 € ja ”Jumalan kunnia Puumalan luonnossa” -levyä hintaan 10 €. Suruadressit hintaan 12 €. Elämänkaari Kuollut: Taisto Allan Antikainen Kirkonkylästä 66 v., Liisa Elina Yletyinen s. Noponen Lauritsalasta 76 v.

Kuutamohiihdossa 26 liikkujaa

SATU VALTONEN

Marina Lappalainen (vas.) Anja Kosunen olivat mukana kuutamohiihdossa.

Tapani Savander kuvasi tinttien aterioinnin Hamulassa. Lähetä oma kuvasi toimitukseen sähköpostilla osoitteeseen toimitus@puumalalehti.fi tai kuvaviestinä numeroon 040 1386 332.

Viime viikon perjantaina hiihdettiin jälleen kuutamohiihto Viljakansaaren ympäristössä. Paikalla oli yhteensä 26 liikkujaa, osa käveli ja osa hiihti.

Hiihdon päätteeksi paistettiin makkaroita nuotiolla. Pakkasta oli 15-20 astetta. Latu oli hyvässä kunnossa ja innosti Viljakan Virkeet

uusintahiihdolle sunnuntaina kävelylenkin sijasta. Kuutamohiihto järjestetään myös ensi vuonna, jos jää- ja lumitilanne sallivat tapahtuman.


PUUMALA

N:o 10 - 2018

Wennossa tehdään iso remontti

Torstaina 8. päivänä maaliskuuta - 3

Sillan kupeelta

Naisen paikka En ihan tarkkaan ymmärtänyt mitä tapahtui, kun ensimmäisen kerran sinut kohtasin, ja ihastuin. Sen muistan, että päivä oli erilainen kuin eilinen. Sinä muutit elämääni, peruuttamattomasti. Samalla kasvoin itsekin, harppauksin, rakkaus nousi hehkustasi, siitä miten pystyin sinut näkemään. Olet kuin prinsessa, joka herätti pitkästä unesta, kuin enkeli, minun ikioma sankarityttö. Kun kohtasimme, kaikki humina karkasi ympäriltä, aina sanotaan, että pitäisi keskittyä hetkeen, siinä se silloin oli, ei mitään muuta, kaksi ihmistä, ja yhteys, vaikka vain äärettömän pienen hetken, sielunkumppanuus.

Matti Vainikka ei kerennyt imuroida nokisia tuubiputkia pitkään, sillä palanut sulake keskeytti hommat heti alkuunsa. Hanna-Mari Tyrväinen

Puumalan satamaan ankkuroidussa höyrylaiva Wennossa ei vietetä hiljaista talvieloa, vaikka se ulkopuolelta katsottuna saattaakin siltä vaikuttaa. Puumalan Veneseura ry:n väki on nimittäin käärinyt hihansa ja aloittanut laivassa ison remontin keskellä sydäntalvea. Yli 110-vuotiaan laivavanhuksen höyrykattilan tuubi- eli tuliputket menivät vaihtoon. HÖYRYKATTILAN tuubiputkien vaihto alkoi toissa viikolla. Urakka käynnistyi nokikaapin poistolla. Vanha nokikaappi irrotettiin ja kuljetettiin osina Lappeenrantaan, jossa Lauritsalan Koneistus ja Levy Oy valmistaa uuden vanhan mallin mukaisesti. -Wennoon tehtiin samanlainen tuubiremontti vuonna 1992, joten tämä on uusintavaihto. 26 vuotta alkaa olla jo maksimiaika. Kun on paljon katkokäyttöä ja kattila täynnä vettä koko kesän, se ruostuu helpommin, toteaa projektinvetäjä Kimmo Ruuskanen. -Myös nokikaappi korjattiin jo aiemman tuubiremontin yhteydessä vuonna 1992. Nyt se oli jo niin ruosteinen ja puhkipalanut, että se pitää vaihtaa kokonaan uuteen. Korsteeni eli savupiippu on uusittu 1970-lu-

vulla. LAIVAN kansimies Pekka Kitunen kertoi, että höyrykattilassa on kaikkiaan 84 tuubia. Niiden joukossa on jo useita puhjenneita ja väliaikaisesti tulpattuja tuliputkia. -Jos tuubi menee ajossa puhki, se tukitaan tulpalla, jotta höyry ei pääse sisälle. Ensimmäinen tukkitulppa laitettiin 5-6 vuotta sitten. Nyt niitä on jo yhdeksän, hän sanoi. Vaihdettavat tuubit ovat 180 senttiä pitkiä ja ne irrotetaan kattilasta pois polttoleikkaamalla. -Tuubien poisto on muutaman päivän homma. Ennen uusien tuubien asennusta, kattilan seinälevyssä olevat kaavelireiät puhdistetaan huolellisesti. Uudet putket laitetaan paikalleen huhtikuun puolella ja uusi nokikaappi kattilan koeponnistuksen yhteydessä, sanoo Kimmo Ruuskanen. Ruuskanen toimii vastuuhenkilönä remontin pääurakasta vastaavassa KR-Kytkin Oy:ssä. Hän on myös Lappeenrannassa sijaitsevan S/S Hurman konemestari, jolla on kokemusta 13 vastaavasta tuubiremontista. TALKOISSA oli mukana noin puolenkymmentä henkilöä. -Katsotaan, mitä tässä pystyy tekemään ja onko minusta apua.

keitetään. Näin pienistä tuubeista saadaan paljon pinta-alaa ja lämmön siirtyminen on tehokasta, Ruuskanen selventää. Wennon 84 tuliputkesta yhdeksän puhkipalanutta oli tulpattu kiinni. Mikäli putkia ei tulpata kiinni, höyry menee savupiippuun, josta syntyy omanlaisia ongelmia. -Sinne tulee reikä ja höyry

Huomaan että olen edessäsi kuin mitään olen koskaan ennen ollut, avohaava, ilon timantteja posket täynnänsä. Jätit ikuisen merkin, sinä universumin ihme, sieluni kumppani, en unohda sitä koskaan. Tänään on sinun päiväsi, naistenpäivä, naisen päivä, ja onhan se huomennakin, ja ylihuomenna.

Pekka Kitunen (edessä) ja Matti Vainikka poistivat vanhoja tuliputkia. Kylmä on ainakin. Olisi pitänyt ottaa paksummat hanskat mukaan, naurahti yhdistyksen hallituksen jäsen Matti Vainikka. Vainikka ja Kitunen keskustelivat ennen hommien käynnistymistä, että laiva on kokenut paljon muutoksia viime vuosien aikana. Pari vuotta sitten maalattiin laivan kansi ja remontointiin miehistötila. Viime kesänä kunnostettiin puolestaan laivan alakerta. -Kyllähän yli sata vuotta vanhaa laivaa pitää huoltaa. Koko ajan ja pikkuhiljaa, miehet tuumasivat ja lähtivät kapuamaan portaita pitkin alas laivan konehuoneeseen.

Tuubiputkien pinta-alasta saadaan valtava "keittolevy" Wennon remontin projektinvetäjä Kimmo Ruuskanen kertoo, että tuubi- eli tuliputkien avulla tulen lämpöenergia saadaan siirrettyä kattilaveteen. -Kun kattilaan laitetaan paljon tuubeja, niiden yhteen laskettu sisäpinta-ala on yli 40 neliömetriä. Eli käytännössä niillä saadaan tehtyä mielettömän suuri keittolevy, jolla sitä vettä

Tapaamisesi jälkeen kuuntelin huutoa jostakin syvältä minusta, ettet katoaisi, ettei jäisi jäljelle vain kuvasi, äänesi. Että jaksaisit minua.

vuotaa kattilasta pihalle. Eli kattila ei ole enää tiivis. -Kun vuoto on päällä, koko kattila menee tyhjäksi ja sitten ei enää ajeta. Tuubiputket tulpataan myös turvallisuussyistä, ettei kukaan polta itseään kuumassa höyryssä. Kun kattila on käyttölämmössä, se on noin 170-asteista.

Kyllä meidän miesten kannattaa yrittää se muistaa. Kari Kauppinen Tänään 8. maaliskuuta vietetään kansainvälistä naistenpäivää.

Puumalassa kaadettiin kaksi ilvestä, susihavainto osoittautui vääräksi Hanna-Mari Tyrväinen

Ilveksen kannanhoidollinen metsästyskausi päättyi helmikuun lopussa. Puumalan Riistanhoitoyhdistyksen alueelle myönnetyistä kahdesta ilveksen kaatoluvista käytettiin molemmat heti joulukuun alussa metsästyskauden alkaessa. Puumalan RHY:n suurpetoyhdysmies Risto Eronen sanoo, että Puumalassa on vahva ilveskanta. -Ilvesten määrä on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Tänä vuonna on tehty useita pentuehavaintoja, hän toteaa. Riistapäällikkö Ohto Salo Suomen Riistakeskuksesta sanoo, että Etelä-Savon alueen ilveskanta on lisääntynyt viime kevään perusteella kahdeksan prosenttia. Muutamia pentueita on tullut lisää. -Puumalassa tehdään toistuvasti havaintoja yksittäisitä

ilveksistä. Sanoisin, että niiden määrä on viidestä kymmeneen. Ilves on kuitenkin aika laajalti liikkkuva eläin, joten ne voivat olla osittain samaa pentuetta kuin Mikkelin ja Sulkavan puolelle mentäessä. Koko Etelä-Savon alueelle myönnettiin 38 kaatolupaa, joista tuli käytettyä 35. SOSIAALISESSA mediassa on käyty viime aikoina keskustelua ilvesten lisäksi susista. Yhden päivityksen mukaan Lajussa olisi nähty susi viime torstai-iltana. Risto Erosen mukaan havainto osoittautui vääräksi. Suurpetoyhdysmiehet olivat käyneet etsimässä havaintopaikan läheisyydestä mahdollisia jälkiä heti ilmoituksen jälkeen, mutta niitä ei löydetty. Paikalta löytyi ainoastaan ketun jälkiä.


4 - Torstaina 8. päivänä maaliskuuta

PUUMALA

N:o 10 - 2018

Mannilanniemestä löytyi mahdollisuuksien paikka Hanna-Mari Tyrväinen

Ryhälässä sijaitseva Vapaaajankeskus Mannilanniemi vaihtoi viime syksynä omistajaa. Lomakeskuksen omisti aiemmin Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto eli AKT. Uudet omistajat Erja Rautavaara-Kulmala ja Jorma Kulmala kertovat, että lomakeskuksen toiminta hakee vielä virallista muotoaan. Tulevaan kesään valmistautuminen on jo kuitenkin alkanut. -Niemen päädyssä olevaan mökkiin tehdään parhaillaan remonttia. Rakennus on toiminut ennen AKT:n sauna- ja neuvottelutilana. Mökkiin tehdään makuuhuoneita ja normaali keittiö suurtalouskeittiön tilalle, kertoo Rautavaara-Kulmala. MANNILANNIEMEN kärjessä on kymmenen hirsimökkiä, joista kuusi sijaitsee aivan rannassa ja loput hieman ylempänä rinteessä. Noin kolmentoista hehtaarin kokoinen alue pitää sisällään myös vanhan päärakennuksen ja entisöidyn navetan, joka toimii juhlatilana. -Navettarakennuksessa on 60 asiakaspaikkaa ja suurkeittiötilat. Kuulostelemme parhaillaan, kuka ravintolaa voisi alkaa pitää. Olisi hienoa, jos siihen löytyisi yrittäjät. Itsellämme siihen ei ole osaamista, eikä kapasiteettiakaan, RautavaaraKulmala toteaa. -Navettarakennus toimii juhlapaikkana, jossa voi viettää erilaisia perhejuhlia. Sinne voi tilata catering-palvelun tai järjestää ruokailut itse. Vuokraamme tilaa mieluusti. PARISKUNNAN mukaan alueen kaikki toimitilat ovat hyvässä kunnossa, eikä suuremmalle remontille ole tällä hetkellä tarvetta. -Jotain pientä saatamme tehdä. Jos joku paikka vähän repsottaa, sellaiset laitetaan tietenkin kuntoon. Sauna- ja neuvottelutilojen muutostöiden lisäksi toinen isompi kunnostuskohde on mahdollisesti hirsinen päärakennus, kertoo Erja Kulmala-Rautavaara. -Sitä varmaan laitetaan jos-

Entisissä AKT:n sauna- ja neuvottelutiloissa tehdään parhaillaan remonttia.

Erja Rautavaara-Kulmala ja Jorma Kulmala asuvat vakituisesti Tampereella. He toteavat, että Mannilanniemi on niin kaunis paikka, että viettävät siellä aikaa hyvin tiiviisti etenkin kesäkaudella. sain vaiheessa kuntoon. Sinne saa mukavasti lisää majoitustilaa. Talosta löytyy iso tupa ja ainakin näin leveä avotakka, hän näyttää käsillään. TAMPEREELLA vakituisesti asuvalla pariskunnalla oli yhteys Puumalaan jo ennen kaupantekoa. Lomakylän ostopäätös syntyi kuitenkin niin nopeasti, että se yllätti myös perhepiirin. -Olemme vierailleet vastarannalla ystäviemme luona useiden vuosien ajan. He kertoivat, että

Mannilanniemi on myytävänä. Tulimme katsomaan paikkaa soutuveneellä, eikä siinä loppupelissä mennyt pitkään, kun olimme ostaneet paikan, kertoo Jorma Kulmala. Kulmala sanoo, että hänellä oli jo entuudestaan luontevat yhteydet myyjätahon kanssa. -Minulla oli aikoinaan linjaautoyhtiöitä eri puolella Suomea. Ikäni puolesta olen kyllä eläkkeellä, mutta en oikein tiedä, mitä se käytännössä tarkoittaa. Nyt olen tällainen

Kesällä Mannilanniemen ohi kulkee Sulkavan Suursoutujen reitti. Mökkikylän omistajapariskunta kävi tutustumassa paikkaan ensimmäistä kertaa soutuveneellä. ”remonttikorjuumies”, hän naurahtaa. Myös Rautavaara-Kulmala omaa yrittäjätaustan. -Minulla oli kauneudenhoitoalan yritys, jonka myin vuodenvaihteessa. Nyt ole keskittynyt ruoanlaittoon remonttimiehille, hän kertoo. -Kyllä Erjan täytyy töitä tehdä, kun on nuori ja minä työtön mies, Jouko vitsailee. YRITTÄJÄKAKSIKKO muotoilee, että Mannilannie-

messä luonto on asettunut kauniille paikalle ja se on myös liiketoiminnan ytimessä. -Ympärillä ovat puhdas ja kalaisa vesistö sekä kaunis luonto. -Lisäksi vuoden kiertokulku tarjoaa monenlaiset harrastusmahdollisuudet. -Paikka on myös varsinainen hiljaisuuden sekä levollisuuden tyyssija, he luettelevat. -Täällä on mahdollisuuksia vaikka mihin, Erja RautavaaraKulmala ja Jorma Kulmala uskovat.

Kunta sai yli puolen miljoonan euron sotekulu-palautuksen Kari Kauppinen

Puumala säästi sosiaali- ja terveysmenoissa viime vuonna yli puoli miljoonaa euroa ennakkomaksuihin verrattuna ja saa maksupalautuksia Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essotelta 538 000 euroa. Kunta oli maksanut kuukausierissä viime vuoden aikana 9,68 miljoonaa euroa, mutta loppulasku osoittaa Puumalan maksuosuudeksi 9 142 000 euroa. Tästä syntyy palautettava summa. Kunnan maksuosuudeksi oli viime vuodelta arvioitu 9 490 000 euroa, eli palvelut toteutettiin 348 000 euroa edullisemmin. Suurimman osan sote-menoista kunnat maksavat Essoten

perussopimukseen perustuvan ennakkolaskutuksen perusteella. Tilinpäätöstietojen perusteella ne saavat joko palautusta tai lisälaskun. Maksuun vaikuttavat kolmen edellisen vuoden sotekulut, asukasluku sekä palvelujen toteutunut käyttö. Osa kunnista sai palautuksia ennakkoon jo viime vuoden aikana, mutta Puumala ei kuulunut tähän joukkoon. ESSOTE pyrkii edelleen laskemaan kustannuksiaan. Jäsenkunnat ovat asettaneet tavoitteeksi saavuttaa noin 12 miljoonan euron alenema menoihin vuoteen 2021 mennessä. Essoten johtaja Risto Kortelainen ja talousjohtaja Vesa Vestala painottavat, että jatkossa sosiaali- ja terveyspalvelujen

menot eivät voi merkittävästi laskea. -Viemällä yhteen perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja voimme jatkossa vielä parantaa palvelujemme vaikuttavuutta ja hillitä kustannusten kasvua, toteaa Kortelainen. -Kokonaiskustannukset kasvavat kuitenkin väistämättä jo ikääntyneiden määrän ja muutenkin asiakasmäärän kasvun sekä valtakunnallisesti sovittujen henkilöstömenojen nousun takia. Essote laskutti kunnilta kaikkiaan noin 273,8 miljoonaa euroa. Suurin maksaja oli Mikkeli noin 180 miljoonan euron osuudella. VIIME vuoden taloushyödyt

saavutettiin Vesa Vestalan mukaan hoitamalla toimintoja suurempina kokonaisuuksina aiempien kuntakokonaisuuksien sijaan. Myös kilpailukykysopimus eli kiky toi Essotelle merkittäviä säästöjä palkkakustannuksiin. -Essoten avulla olemme saaneet aikaan yli yhdeksän miljoonan ja keskimäärin 3,2 prosentin säästöt jäsenkunnille ensimmäisenä toimintavuotena verrattuna vuoteen 2016. Suurin kiitos tästä kuuluu tietysti kuntayhtymän henkilöstölle, jotka ovat paneutuneesti tehneet hyvää työtä, kiittelee Risto Kortelainen. Prosentuaalisesti eniten kuntayhtymä toi säästöjä Puumalalle eli 6,9 prosentin säästöt. Essoten hallitus hyväksyi

ensimmäiset perussopimuksen mukaiset kuntaosuudet yksimielisesti 1. maaliskuuta pidetyssä hallituksen kokouksessa. Puumalasta läsnä olivat Antti Kasanen (ps.) ja Essoten valtuuston mandaatilla toinen varapuheenjohtaja Pirkko Ihanamäki (sd.). TÄLLE vuodelle Puumalan kunnan budjetissa on varattu Essoten menoihin kymmenen miljoonaa euroa. Essoten budjetissa Puumalan maksuosuudet on merkitty kymmenisen prosenttia kunnan budjettia pienemmiksi eli 9,1 miljoonaan. Kunnassa on varauduttu siis 900 000 eurolla Essoten arviota suurempiin menoihin. Tästä syntyy iso palautus, jos Essoten budjetti pitää.


N:o 10 - 2018

PUUMALA

Torstaina 8. päivänä maaliskuuta - 5

Valokuvakilpailua hyödynnetään kunnan markkinoinnissa

Voittokuva osoittaa, ettei Saimaan kauneus katso vuodenaikaa

Kilpailun voittaja Selma Sarla kuvasi hurissalolaista maisemaa marraskuussa. Kaikki palkitut kuvat ovat katsottavissa Puumala-lehden verkkosivuilla. varjoon. Raati arvioi siltaa ja kuvaa seuraavasti: ”Puumalansalmen silta esiintyi useissa kilpailukuvissa ja se onkin kylän kiistaton maamerkki. Tummuvana kesäiltana korkealta kuvattu silta valoineen on kuvauksellinen. Mukaan on taltioitunut myös etelään uiva tukkilautta.”

Kari Kauppinen

Minun Puumalani 2017 -kuvakilpailun voittaja Selma Sarla kertoo, että hän on kasvanut ottamansa Marraskuun valo -voittokuvan esittämiin Hurissalon mökkimaisemiin kuusivuotiaasta pikkutytöstä lähtien. -Vuosien ajan sähköttömällä mökillä vietetty aika on rajoittunut lähinnä kesäkuukausiin, mutta viime vuonna hankittu lämmitettävä aitta on mahdollistanut nyt visiitit läpi vuoden. -Kuva on otettu marraskuussa, jota pidetään usein ruman harmaana kuukautena. -Tuona marraskuun päivänä onnistuin kumminkin tallentamaan kameralle ohikiitävän valon hetken, jolloin harmaan sävyt näyttäytyivät upeina Lietvedellä. Voittajan valinnut raati mieltyi kuvan rauhalliseen ja tasapainoiseen tunnelmaan. -Kuten kuvaaja toteaa, marraskuu harvoin esiintyy kuvauksellisena tai markkinointikuvastossa. Tämä kuva kuitenkin osoittaa, että Saimaan kauneus ei katso vuodenaikaa, kiittää arviointiraati. Raadissa olivat Niina Kuuva, Kimmo Hagman, Jaakko Martikainen, Matti Vainikka ja Tuula Vainikka. ARVIOINTIRAATI jakoi myös neljä kunniamainintaa. Jouko Elomäki otti kuvan papan innokkaasta kalakaverista Partalansaaressa heinäkuussa. Raati arvioi kuvaa, että ”se kertoo tarinan hyvästä kalansaaliista ja perinteisestä kesäharrastuksesta Puumalassa. Kuvan poika on veikeä ja luonteva. Henkilökuva poikkeaa kilpailun valtavirrasta.” Jyrki Virtanen kuvailee kuvaansa sanoilla ”Voiko upeammin työpäivän aloittaa”. Kuva

VIDEOSARJAN voittaja on Juha Markkanen. Video oli ainoa kilpailuun saapunut. Raati arvioi, että se kuvaa Puumalansalmea rauhallisin kuvaajoin ja sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi vierassataman markkinoinnissa. Droonilla kuvattu video on korkealaatuinen ja tekee oikeutta sillan ja sataman miljöölle. Raati katsoi, että videosta voidaan editoida useampi lyhyt kuvapätkä.

Jouko Elomäki otti kuvan papan innokkaasta kalakaverista Partalansaaressa heinäkuussa. on otettu syyskuun lopussa tamme. Saimaa ja Tolkluoto puolikahdeksan aikaan aamulla ovat erilaisia joka päivä ja joka Puumalan Lohessa. hetki. Täällä on rauha. Raati kuvailee otosta seuraaRaati pohtii pelkistetyssä vasti: ”Kuvassa on mystinen, talvikuvassa olevan graafisuutta jopa itämainen tunnelma. Luon- ja seesteisyyttä. nonmaiseman lisäksi sumuun -Etualan kaislat tuovat miekietoutuva laituri / silta luo leen itämaiset kirjainmerkit. kuvaan jännitettä ja vertaus- Tarina jää lukijan oman tulkinkuvallisuutta. Tunnelmallinen nan varaan. maisema, työ ja elinkeino yhdisKrogell oli taltioinut Tolkluotyvät kuvassa hienolla tavalla.” toa eri vuodenaikoina. Margareta Krogell otti palJuha Markkanen oli kukintokuvan Tolkluodossa. vannut Puumalansalmen sillan. -Siinä on näkymäni ikkunas- Kuvan nimenä on Valot illan

KILPAILUUN osallistui 28 kuvaajaa. Osallistujien joukossa oli sekä paikallisia asukkaita että vapaa-ajan asukkaita. Kuvia kilpailuun saapui yhteensä sata kappaletta ja yksi video. Kilpailukuvat kertovat kuvaajien suhteesta luontoon, mökkeilyyn ja vapaa-ajan harrastuksiin. Maisemakuvat, järvenselät ja auringonlaskut olivat tyypillisiä kuva-aiheita. Raati arvioi kuvia paitsi laadun ja sommittelun näkökulmasta, myös kuvien käytettävyyden kannalta. Kuvia tullaan käyttämään kunnan markkinoinnissa niin painotuotteissa kuin sähköisissä medioissa. Kuvat arvioitiin nimettöminä. Kilpailuaikaa oli koko viime vuosi tämän vuoden uudenvuodenpäivään saakka. Palkitut valittiin viime viikon tiistaina. Voittajat saivat 150 euroa ja muut 75 euroa. Lisäksi kaikki saavat Matti Vainikan Puumala Luonnollisesti -valokuvakirjan.

HurissaloTalon vesinäytteet ovat puhtaat Kari Kauppinen

HurissaloTalon kaivon veden uusimmat laboratorionäytetutkimukset ovat valmistuneet. Ne osoittavat, että vesi on juomakelpoista. -Hyvät tulokset niin kuin aikaisemminkin, mutta sillä erotuksella että kolimuotoiset bakteerit ovat nyt 0 mpn sadassa millilitrassa, kun aiemmin tuloksessa oli se 6 mpn sadassa millilitrassa, kertoo terveystarkastaja Mika Merinen Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosterista. Mpn tarkoittaa esiintymän todennäköisintä lukumäärää. Kyseisellä menetelmällä määritetään laimennusviljelmien ja todennäköisyyslaskennan avulla elinkykyisten solujen likimääräinen määrä tietyssä näytemäärässä. Aiemmin tutkitussa vedessä olivat e colien ja enterokokkien määrä nolla, mikä on vaatimus. Samaa ne olivat nytkin. -Eli talousveden hygieeninen laatu täyttää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaiset talousveden mikrobiologiset laatuvaatimukset ja -suositukset, sanoo Merinen.

Puumala peränpitäjiä Suomen synnytystilastossa Kari Kauppinen

Puumalassa syntyi viime vuonna neljä lasta. Luku on mannerSuomen toiseksi alhaisin. Vain Luhangassa ja Ahvenanmaan yhdeksässä kunnassa syntyi vähemmän lapsia. Luhankaan syntyi kaksi lasta, joihinkin Ahvenanmaan kuntiin ei yhtään, tosin joukossa on kunta, jossa on alle sata asukasta. Neljä lasta syntyi myös Savukoskella Lapissa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa syntyi viime vuonna 50 139 lasta. Luku on pienin sitten vuoden 1868.

Kuorma-auto nurin Luukkolantiellä Kari Kauppinen

Kuorma-auto ajautui ojaan kyljelleen Luukkolantiellä viime viikon perjantaina iltapäivällä. Henkilövahinkoja ei tapahtunut. Tiet ovat paikoin erittäin liukkaita ja uraisia. MYÖS tiistaina iltapäivällä sattui jälleen onnettomuus Puumalan-Sulkavan-tiellä, kun kuorma-auto ajautui ojaan. Kyseisellä tieosuudella sattuu säännöllisesti ulosajoja. Paras keino estää ne on pudottaa ajonopeuksia.


6 - Torstaina 8. päivänä maaliskuuta

PUUMALA

N:o 10 - 2018

Talvisodan päättymisestä tulee kuluneeksi 78 vuotta

Sotilas myöhästyi kymmenen minuuttia, joutui rangaistuksena etulinjaan ja kaatui heti Hanna-Mari Tyrväinen

Puumalan Kaatuneitten omaiset ry järjesti viime viikolla talvitapaamisen. Kahvipöydässä muisteltiin talvisodassa olleita perheenjäseniä. Sodan päättymisestä tulee kuluneeksi 78 vuotta ensi tiistaina 13. maaliskuuta. Yhdistyksen puheenjohtaja Liisa Pötsönen kertoo isänsä olleen hengellinen ihminen, joka ei olisi halunnut lähteä sotaan. -Hän kuitenkin lähti sinne suomalaisena mukaan. Onneksi hän pääsi herroille kirjuriksi, koska oli kansakoulun opettaja, Pötsönen kertoo kahvipöytäseurueelle. -Isä oli uudenvuodenaattona pyytänyt ylemmiltä herroilta, voisiko hän pitää pojille seurat jossain vähän kauempana. Hänelle sanottiin, että kyllä se käy, kunhan tulee ajoissa pois ja ilmoittautuu viimeistään yhdeksältä. -Isä myöhästyi kymmenen minuuttia. Rangaistukseksi hänet laitettiin etulinjaan heti seuraavana päivänä. Pötsösen isä kuoli korsuun vihollisen kranaattikeskityksen aikana. Korsussa olleista yhdeksästä miehestä kuoli kuusi. Kolmen eloon jääneen joukossa ollut puumalalainen mies kertoi Pötsöselle tapahtumasta itse. -Sekin oli aika julmaa, että isä oli pitänyt korsussa pojille yörukoukset. He olivat kuolleet siihen paikkaan, kangistuen polvirukousasentoon. Äitini oli kertonut, että isä oli hankala saada arkkuun, kun oli jäykistynyt sellaiseen asentoon. -Olen miettinyt, että oli se äidilläkin karmea tilanne. Minä olin silloin 2-vuotias, Leena-sisko vuoden vanha ja pikkusisko Annikki vastasyntynyt. LIISA Pötsösen isä Paavo Pakkanen haudattiin Urjalaan. Hän ei muista isäänsä, vaikka valokuvista onkin hänet nähnyt. -Sellaista ei voi kaivata, mitä ei muista, hän toteaa. Yksi muistikuva hänellä sentään on, vaikka joku onkin väittänyt, ettei sellaista voisi muistaa. -Muistan isästä vain yhden tapauksen, kun lähdimme Luukkolan koululta veneellä soutelemaan tänne kirkolle. Minä istuin veneessä vanhempieni välissä ja otimme vähän ilmaista kyytiä Lotjan lautan perässä.

Puumalan Kaatuneitten Omaiset ry:n kokouksessa olivat mukana keinutuolissa istuva Martta Martikainen sekä Liisa Pötsönen (vas.), Helli Martikainen, Anni Sorjonen, Pirkko Purhonen ja Saara Sinisalo. -Isä piti veneestä kiinni, kun hinaaja veti venettä. Minusta se oli niin pelottavaa, siksi se jäi mieleen. Tarinaa kuunnellut kahvipöytäseurue uskoo, että yksittäistapaukset voivat jäädä mieleen jo varhaisessa lapsuudessa. ANNI Sorjosen veli oli 21-vuotias lähtiessään talvisotaan. -Hän kaatui helmikuussa. Kun sota loppui maaliskuussa

ja tuli välirauha, niin kyllä minä kapinoin. Sanoin monta kertaa, miksi se sota loppui nyt, kun minun veljeni ehti juuri kaatua, kertoo Sorjonen, joka oli itse tuolloin kymmenen korvilla. Saara Sinisalo toteaa, että hänenkin veljensä jäi rintamalle, eikä hänestä kuulunut mitään. -Hänkin oli vain parikymppinen. Kovin nuorena sitä joutui sotaan lähtemään. Minulle on jäänyt hänestä hirveän vähän

Vuonna 1936 naimisiin menneet Martta (os.Ikonen) ja Paavo Pakkanen toimivat kansakoulun opettajina Luukkolan koulussa. Martta meni vuonna 1945 naimisiin Hugo Viskarin kanssa.

asioita mieleen, hän sanoo. LIISA Pötsöselle on kerrottu tarinoita myös Kauko-enosta, joka sai kaverinsa kanssa vangiksi venäläisen sotilaan. Miehet olivat menneet saunaan, jossa vanki oli ampunut Kaukon. - Kauko meni saunaan ensin, sitten vanki ja kolmantena se kaveri. Vanki ampui Kaukon ja kyllä se kaverikin sitten ampui

välittömästi sen vangin, Pötsönen kertoo. Hän ihmettelee, kuinka vanki olikaan tarkastettu aseista niin huolimattomasti. -Muistan, kun Kauko kävi meillä kylässä Huuhkaalassa. Hän näytti minulle leikisti käsillä, että katso Liisa, näin me ammutaan. Äitini oli siitä tosi äkäinen, että älä sinä sellaista lapselle näytä. Pötsönen sanoo, että eno oli pois lähtiessään jättänyt heille kaikki tärkeät paperinsa ja lompakon. -Ehkä hänellä oli sellainen vaisto, ettei tarvitse niitä enää. Enon hautajaiset pidettiin välirauhan loppuvaiheessa Impilahdella, Laatokan koillispuolella, josta Pötsösen äiti oli lähtöisin. -Hautajaisissa kolme nuorta naista toivat minulle kukkakimput, jotta veisin ne haudalle. He eivät itse iljenneet. Kauko oli eläessään sellainen supliikki mies, hän naurahtaa. LIISA Pötsösen isä oli kotoisin Urjalasta. -Myös äitini oli opettaja. Vanhempani tapasivat toisensa Luukkolan koululla ja se olikin sitten menoa. Isän poismenon jälkeen asuimme Huuhkaalan koululla. Anni Sorjonen sanoo, että oli Pötsösen äidin oppilas alakoulussa. -Hän oli oikein ystävällinen ja miellyttävä opettaja. Se jäi niin minulle mieleen, kun olin sellainen 6-vuotias taarikka. Häntä ei voinut pelätä yhtään.

Anni Sorjonen (vas.) ja Liisa Pötsönen muistelivat talvisodassa menehtyneitä sukulaisiaan. Sota päättyi 13.3.1940.

Talvisodan viimeisenä päivänä jäi isättömäksi kahdeksan lasta Kari Kauppinen

Kun rauha oli tullut 13. maaliskuuta vuonna 1940, oli suru suuri Puumalassa. Viimeisenä talvisodan päivänä kaatui kaksitoista puumalalaista sotilasta. Yhtenäkään muuna päivänä ei kuollut yhtä montaa.

Isänsä menettivät 33-vuotiaan alikersantti Sulo Smolanderin kolme lasta, sotamies Aarne Haatasen, 30, kaksi sekä sotamiesten Otto Mehtosen, 34, Väinö Lappalaisen, 31, ja Iivari Kiljusen, 30, yksi lapsi. Miehet kaatuivat Tammisuolla Viipurin tuntumassa. Tammi-

suo oli yksi Viipurin kaupunginosia ja sijaitsi viitisen kilometriä kaupungin keskustasta. Sotahistorioitsija Ari Raunio kirjoittaa teoksessa Puumalan uhrit isänmaalle, että päämaja piti tiukasti kiinni kaupungista: Viipurista ei saanut missään nimessä luopua.

Taistelut alkoivat 4. maaliskuuta ja yhteensä kymmenen päivän aikana isänsä menetti 37 lasta. Suomen lippu laskettiin Viipurin linnan tornin salosta iltapäivällä ennen pimeän tuloa 13. maaliskuuta. Kaupunki luovutettiin Neuvostoliitolle. Alkoi

yhden vuoden, kolme kuukautta ja kaksitoista päivää kestänyt rauhan aika ennen jatkosotaa. Yhteensä talvisodassa kaatui 76 puumalalaista. Juttuun on kerätty tietoja muun muassa Ari Raunion toimittamasta kirjasta Puumalan uhrit isänmaalle.


N:o 10 - 2018

PUUMALA

Viikon luontoääni

Maakotka nähdään joskus Puumalassakin muuttoreissullaan Viikon 10 luontoääni Yleisradiossa Maakotka herättää voimakkaita tunteita. Se on Suomen erämaaluonnon vertauskuva, mutta samalla Venäjän vaakunalintu. Maakotkan saalistustaito ja nopeus herättävät kunnioitusta, mutta sen isku vaivaiseen poronvasaan tai koiraan ovat vastenmielisiä. Kotkaa uhkaavat elinympäristön muutokset ja ihmisen tahaton tai tahallinen häirintä pesimäpaikoilla. Maakotka on pohjoisen Suomen pesimälaji, jonka kanta on 300-400 paria. Noin viiden vuoden iästä alka-

Nuori maakotka tähystelee haaskaa, joka on helpompaa ravintoa kuin pakoon loikkiva jänis. en kotka viihtyy ympäri vuoden sijoillaan, vaikka ravinto on joskus tiukalla. Hyvä haaska voi elättää viikkoja. Maakotkan näkemiseen vaaditaan kärsivällistä tähystelyä näköalapaikoilla maaliskuussa ja lokakuussa.

Puumalassa laji ei ole jokavuotinen muuttaja, mutta sopivilla syyssäillä sitä on silloin tällöin nähty. Muinoin laji on pesinytkin Puumalassa. Joskus maakotka laskeutuu haaskalle, joita jää esimerkiksi teiden varsille. Silloin se on itsekin vaarassa. Muuttavan nuoren maakotkan tuntee höyhenpuvun valkoisista alueista siivissä ja pyrstössä. Kevään nousevissa ilmavirtauksissa tai syksyn pohjoistuulessa kaarteleva kotka on sykähdyttävä näky, jonka rinnalla kookas korppi vaikuttaa pikkulinnulta. Markku Paakkinen

Hömötiaisia mukavasti pihoilla Viikon 11 luontoääni Yleisradiossa Hömötiainen on olemukseltaan supisuomalainen. Laji ei höyhenillään koreile, eikä laulunlurituksilla. Hallava lintu sähisee varoitukseksi nähdessään kissan tai varpuspöllön. Kevätlauluksi riittää surumielinen säe ”djuu, djuu, djuu”, jossa on laskeva melodia. Hömötiaisten määrä on yllättäen vähentynyt murto-osaan entisestään. Syynä voi olla ilmastonmuutos, jonka vuoksi kesät ovat olleet viileitä ja sateisia. Tämä tietää huonoa hyönteisiä syöville linnuille. Talviolot ovat hömötiaiselle

Hömötiainen ei väreillä koreile, mutta joskus musta ja harmaa ovat muotia. parantuneet, mutta laji ei pidä vesisateista eikä jään muodostumisesta keskellä talvea. Puumalassa havaittiin hömötiaisia pihabongauksessa peräti seitsemällätoista pihalla, joten laji on selvinnyt tästä talvesta mukavasti. Hömötiainen rakentaa mie-

lellään pesän lahoon leppään. Nykyinen energiapuun korjuu hävittää tiaisten pesäpaikkoja, joten pöntötys on tärkeää. Ahkera hömötiainen ei tosin kelpuuta siistiä uudispönttöä, vaan siinä pitää olla lastuja pois heiteltäväksi. Markku Paakkinen Julkaisemme tällä viikolla kaksi Viikon luontoääntä. Se johtuu siitä, että tähän asti torstaina julkaistu luontoääni on ollut kuultavissa radiossa vain lauantaihin saakka. Uusi luontoääni esitellään radiossa sunnuntaisin, hömötiainen siis ensi sunnuntaina. Yle Areenassa äänet ovat kuultavissa arkistosta.

Torstaina 8. päivänä maaliskuuta - 7

PUUMALAN KUNTA TIEDOTTAA YKSITYISTEIDEN KUNNOSSAPITOAVUSTUKSET Puumalan kunta ilmoittaa haettavaksi yksityisteiden kunnossapitoavustukset 30.4.2018 mennessä. Avustukseen oikeutettuja ovat vuoden 2017 aikana pysyvän asutuksen käytössä olleet tiet, joiden pituus on vähintään 500 m. Pysyväksi asutukseksi katsotaan asuminen vakituiseen asumiseen hyväksytyssä asuinrakennuksessa, ei loma-asunnossa. Hakemukseen ei tarvita liitteitä. Hakemus pitää jättää määräaikana osoitteella Puumalan kunta, Yksityistieavustukset, Keskustie 14, 52200 Puumala. Hakemuksen voi jättää myös sähköpostiin kirjaamo@puumala.fi. Lomakkeen voi ladata kunnan kotisivuilta www.puumala.fi/kuntalaisille/yksityistiet Lisätietoja: maankäyttöteknikko Merja Tuomainen, gsm 040 7230 776, merja.tuomainen@puumala.fi

PUUMALAN KUNTA TARJOAA KESÄTYÖPAIKKOJA SEURAAVASTI: Työntekijä Etsimme kätevää ja itsenäiseen työskentelyyn kykenevää työntekijää Liehtalanniemen museotilan pihatöihin ajalle 14.5.-17.6.2018 (tai sopimuksen mukaan). Työtehtäviin kuuluu mm. risuaitojen rakentaminen ja korjaus, puunkaato, ympäristön siistiminen, omenapuiden leikkaus ja pienet korjaustyöt. Viikoittainen työaika on 38,75. Palkkaus ja muut ehdot määräytyvät KVTES:n mukaan. Lisätietoja: matkailupalvelut 050 5620 706. Nuorten kesätyöpaikat matkailupalveluissa yksi henkilö (bunkkerin opas) ajalle 27.6.-29.7.2018, päiväkodilla kaksi henkilöä avustaviin tehtäviin ajalle 11.6.12.8.2018, vanhustyössä kaksi henkilöä avustaviin vanhustenhuollon tehtäviin ajalle 4.6.-12.8.2018 sekä teknisten palvelujen toimialalla kuusi henkilöä mm. alueidenhoidon tehtäviin ajalle 4.6.–12.8.2018. Työsuhteen kesto päiväkodilla, vanhustyössä ja teknisellä toimialalla on neljä viikkoa/henkilö. Kesätyöpaikat on tarkoitettu 15 vuotta täyttäneille nuorille. Työaika on 38.75 tuntia/ viikko ja palkkaus KVTES:in mukainen, kuitenkin vähintään 900 euroa/kk. Lisätietoja: matkailupalvelut 050 5620 706, päivähoito 050 3425 037, vanhustyö 0400 479 601 ja tekniset palvelut 0500 654 590.

PUUMALALAISTEN ÄÄNENKANNATTAJA Kustantaja: Puumala-Seura ry Sanomalehtien Liiton jäsen ISSN 0782-5935 Ilmestyy torstaisin TOIMITUS JA KONTTORI Postiosoite/käyntiosoite: Härkösentie 7, 52200 Puumala Av. ma-ti 9-16 ke-to 9-14, pe SULJETTU Päätoimittaja Elvi köpman Lomalla Vt. päätoimittaja Kari Kauppinen 040 1386 332 kari.kauppinen@ puumalalehti.fi Toimittaja Hanna-Mari Tyrväinen 040 1386 334 hanna-mari.tyrvainen @puumalalehti.fi

Toimitukselliset asiat: toimitus@puumalalehti.fi Ilmoitus- ja tilausasiat Seri Virtanen 040 1386 331 ilmoitukset@puumalalehti.fi Puumala-lehden nettisivut: http://www.puumalalehti.fi/ ILMOITUSHINNAT: 1.1.2018 alk. Hinnat sisältävät alv. 24 % Etusivu 1,45 pmm Tj, ts 1,18 pmm Määräp, korotus 0,05 pmm Värilisä 1 lisäv. 0,17 pmm 4-väri 0,34 pmm Pienlaskutuslisä 2,52 alle 25,23 euron laskusta

Pörssi-ilmoitus 2 riviä/9,00, seur. 2,25 rivi enint. 5 riviä. Käteismaksu, vain yksityisille. Suoraan vain oman pitäjän alueelta, muualta paikallisen lehden välityksellä. Seurapalstalle sijoittuvat ainoastaan seuran sisäisestä toiminnasta jäsenistölle il-

moitettavat tapahtumat ja toiminnat, eivät kuitenkaan seuran sääntömääräiset kokousilmoitukset eivätkä maksulliset tapahtumat. Hinta 1.1.2018 alkaen 2,00 e /rivi, 3,00 e merkki (sis.alv 24 %).

Vapaamuotoiset hakemukset osoitteeseen Puumalan kunta/ hallintopalvelut, Keskustie 14, 52200 Puumala tai sähköpostitse kirjaamo@puumala.fi viimeistään 23.3.2018 klo 15 mennessä. PUUMALAN KUNTA Keskustie 14 52200 PUUMALA www.puumala.fi

SAIMAAN KAUNEIN

Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin mahdollisesti tulleista virheistä ei lehti vastaa. TILAUSHINNAT 2018 Kotimaahan kestotilauksena: 1.1.2018 alk. 67 € Paperilehti ja digitilaus yhdessä 99 € PANKKIYHTEYS Suur-Savon Osuuspankki Puumala FI05 53710110000619 Ilmoitukset jätettävä tiistaihin klo 14 mennessä Ilmoita varhaisjakelua koskevista jakeluhäiriöistä: 040 1386 331 PAINOPAIKKA PIEKSÄMÄKI 2018

PÄIVÄLISTA AVOINNA: P. (015) 4681 180

SU-TO PE LA

klo 11-22 klo 11-02 klo 12-02

Hammasproteesipalvelut Puumalassa

Erikoishammasteknikko Jarkko Valokorpi www.valokorpi.fi

- Kokoproteesit - Pohjaukset - Korjaukset Puumalan hammashoitola AJANVARAUS (05) 4761 732 Vastaanotto ainoastaan ajanvarauksella


EXIDE akkujen ykkönen.

Hyvä valikoima käynnistysakkuja autoihin, traktoreihin, kelkkoihin, pienkoneisiin. Puh. (015) 7225 500

Torstaina 8. päivänä maaliskuuta

Korpelan palviauto torilla pe 9.3. klo 9-11.30

“Musiikkimatka Tuntemattomaan” -konsertti Linnan romaanin ja Laineen elokuvan unohtumattomia säveliä sekä näyteltyjä kohtauksia esittää

H. Lipponen p. 040 7781 184

Muistelo-orkesteri

(alkuperäisen Korsuorkesterin soittajat)

sekä Ville Kuusisto, Marja-Leena Luumi ja Mika Albertsson

Kasvinsuojelulainelain (1563/2011) mukainen koulutus(9§) ja tutkintotilaisuus (11§), ma 19.3.2018 klo 13.00 Partalassa, Huttulantie 1, 51900 JUVA. Hinta 60,- , verolla. Ilm. 15.3 mennessä.

Yhtenäiskoulun auditoriossa su 18.3. klo 16.00. Liput ovelta 12 euroa Järjestää Puumalan kulttuuritoimi. Tervetuloa!

Sirkan leipomo

Puumalan torilla pe 9.3. klo 9-13. Kukot, lörtsyt, piirakat, ym. leivonnaiset. Myös Marianmarkkinoilla la 24.3. Tervetuloa! P. 044 5264 587

Pe 9.3. Pubivisa klo 19 Karaokea klo 20.30→

Puumalan 4H-yhdistyksen vuosikokous ke 21.3.2018 klo 17.00 Urheiluhallin kahviossa. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Hallitus Huuhkalan osakaskunnan vuosikokous su 25.3.2018 klo 14.00 Kahvila Kuittisessa. Käsitellään vuosikokousasiat. Esimies

Valtolan osakaskunnan vuosikokous pidetään

su 25.3.2018 klo 13.00 Pekka Viinasella. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät vuosikokousasiat. Kokouksen pöytäkirja on nähtävillä 30.3.-12.4.2018 välisen ajan puheenjohtajalla. Hoitokunta

Himahuuha-Virola osakaskuntien vuosikokous

Viljakan Erän majalla la 24.3.2018 klo 12.00. Käsitellään sääntöjen määräämät vuosikokousasiat. Kokouksen jälkeen osakaskuntien jäsenten väliset pilkkikilpailut Nousjärvellä. Pöytäkirja nähtävillä 1.4.-14.4.2018 välisen ajan osakaskunnan esimiehellä. Hoitokunta

KOKOUSKUTSU

Kirkonkylä 3 osakaskunnan (kiinteistötunnus 623-414-876-1) kokous ma 26.3.2018 klo 18.00 alkaen Puumalassa Kahvila Kuittisessa, Keskustie 13. Kokouksessa päätetään osakaskunnan sääntöjen määräämät vuosikokousasiat. Lisäksi päätetään osakaskunnan vesialueen yhdistämisestä sekä kiinteistötoimituksen hakemisesta uuden yhteisen alueen muodostamiseksi. Kokouksen pöytäkirja on nähtävillä 1.4.-1.5.2018 välisen ajan Puumalan Konepisteessä. Kokouksessa kahvitarjoilu. Puumalassa 8.3.2018 Hoitokunta

La 10.3. klo 13.00 alkaen Terassipilkki- ja makkaramestaruus klo 14.00 Karaokea Tervetuloa! Puh. (015) 6687 711

V R TA Ravintola Restaurant

Seurapalsta Eläkeliiton iltapäiväkerho. Boccia-peli Nuorisotalolla 13.3. klo 13.00. Swipe tuote-esittely. Tervetuloa! Etelä-Savon piirin kirkkopyhä Kangasniemellä 25.3. klo 10.00. Lounas 15e. Sitovat ilmoittautumiset Eeva-Liisalle 11.3. mennessä puh. 0500 654 155. Muistathan tulla Puumalan Marttojen paikallisliiton kokoukseen Kuittisen kahvilaan to 15.3. klo 10. Kirkonkylän Marttojen jätehuolto- ja kierrätysilta to 15.3. klo 18.00 Rinnepirtissä. Mukana Timo Hämäläinen kunnasta. Sydän-ja Diabetesyhdistysten kerho Rintasokerit ma 12.3.18 klo 14.00 Rinnepirtissä. Merja Ikonen ”Allergia-ja astma”-yhdistyksestä vierailee. Ajankohtaista tietoa sekä käsitellään ”Hyvään uneen” vaikuttavia tekijöitä. Tervetuloa!

Puumalan Pörssi Vuokrataan

Hiihtotieltä saunallinen rivitalokaksio 53,5m2 . Siisti huoneisto, ikkunat ja keittiö uusittu. Vuokra 380e + sähkö ja vesi. Puh. 0500 654 155.

Puumalan Sotaveteraanit ry

Tapani Ikonen Ky, Tirrolantie 3 ,51900 JUVA , puh: 040 5003 225, sp: tapani. ikonen@tapaniikonenky.inet.fi

vuosikokous su 25.3.2018 klo 12.00 Kahvila Kuittisessa. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Hallitus

Liimattalan yksityistien

Liimattalan osakaskunnan

vuosikokous la 24.3.2018 klo 13.00 Tarhosella, Lintusalontie 790. Käsitellään vuosikokousasiat. Hoitokunta

vuosikokous la 24.3.2018 klo 14.30 Tarhosella, Lintusalontie 790. Käsitellään vuosikokousasiat. Hoitokunta

Hamulan Paukku ry:n vuosikokous su 25.3.2018 klo 15.00 Ryhälän MKTS- talolla. Vuosikokousasiat. Johtokunta Ryhälän osakaskunnan vuosikokous Ryhälän MKTS- talolla su 25.3.2018 klo 13.00. Vuosikokousasiat. Pöytäkirja nähtävillä puheenjohtajalla kokouksen jälkeen. Hoitokunta Puumalan Kalevalaiset Naiset ry:n

sääntömääräinen vuosikokous pidetään Kahvila Soropissa maanantaina 19.3.2018 klo 16. Tervetuloa! PKN hallitus

Puumalan Veneseura ry:n

sääntömääräinen kevätkokous la 17.3.2018 kello 13.00 Kahvila Kuittisen kabinetissa. Esillä kevätkokousasiat. Tervetuloa! Hallitus kello 12.00. Hallitus

Kauppilan osakaskunnan vuosikokous pidetään Kahvila Kuittisessa pe 23.3.2018 klo 17.00. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Kokouksen pöytäkirja on nähtävillä Puumalan Nesteellä 27.3. alkaen. Hoitokunta kokoontuu ennen vuosikokousta klo 16.30. Hoitokunta KOKOUSKUTSU

Kitulan osakaskunnan (kiinteistötunnus: 623-415-876-1) kokous lauantaina 24.3.2018 klo 12.00 alkaen Puumalassa Kahvila Kuittisessa, Keskustie 13. Kokouksessa päätetään osakaskunnan sääntöjen määräämät vuosikokousasiat. Kokouksessa päätetään myös osakaskunnan vesialueen yhdistämisestä sekä kiinteistötoimituksen hakemisesta uuden yhteisen alueen muodostamiseksi. Kokouksen pöytäkirja on nähtävillä 29.3.- 30.4.2018 välisen ajan Puumalassa Terho Pietikäisellä, Kenttätie 7 B 1. Puumalassa 2.3.2018 Hoitokunta

Näköislehti 8.3.2018  
Näköislehti 8.3.2018  
Advertisement