Page 1

Torstaina 1. maaliskuuta 2018

n:o 9 64. vuosikerta

PUUMALALAISTEN ÄÄNENKANNATTAJA

Irtonumero 1,50 e

Kalevalaa on luettu jo kaksikymmentä vuotta, nyt kulttuurikilpailussa oltiin Pohjolan häissä mahdollisuus saada 16 pistettä ja oppilaiden keskiarvo oli 13 pistettä.

Hanna-Mari Tyrväinen

Yhtenäiskoulun kuudennen luokan oppilaat ovat jälleen kerran tutustuneet Kalevalaan ja osallistuneet siihen liittyvään kulttuurikilpailuun, joka vietti tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuotta. Tulokset julkaistiin viime perjantaina koulun auditoriossa ja samalla palkittiin voittajat. Tänä vuonna tyttöjen sarjan voittajaksi selviytyi Eveliina Kiljunen ja poikien sarjassa Iivari Penttinen. Heidän lisäkseen Pinja Yläharju ja Väinö Kotro saivat kunniamaininnat kuvataidetehtävästä.

EVELIINA Kiljunen ja Iivari Penttinen olivat iloisia ja aidosti yllättyneitä voitoistaan. -Voitto oli yllätys ja se tuli ihan puskista. Palkinnoksi saatu puukko tuli tarpeeseen, sillä tykkään vuolla kaikenlaista, Penttinen totesi Lions Club Puumalan lahjoittama puukko kädessään. Kiljunen sanoo, ettei hänkään uskonut, että tyttöjen sarjan voitto sattuisi omalle kohdalle. Hänet palkittiin Puumalan Kalevalaiset ry:n lahjoittamalla Made in Helsinki Eira -pronssiriipuksella. -Tykkään tästä tosi paljon, Kiljunen totesi uusi koru kaulassaan. Hänen mielestään kirjoitustehtävä oli vaikein, kun taas Penttinen näki haasteellisimpana kuvataidetehtävän.

KALEVALA-aiheisessa kilpailussa syvennytään joka vuosi yhteen Suomen kansalliseepoksen runoon, joka kertoi tällä kertaa Pohjolan häistä. Oppilaat osallistuvat kolmiosaisessa kilpailussa tietokilpailuun sekä kirjoitus- ja kuvataidetehtäviin. Tehtäviä olivat laatimassa joukko Puumalan Kalevalalaisia Naisia, joiden lisäksi arviointiin osallistui muutama koulun opettaja. PUUMALAN Kalevalaiset naiset ry:n puheenjohtaja Aino Keijonen kertoi, että kuvataidetehtävässä tuli kehittää valmiin tekstin ympärille kutsu Pohjolan neidon ja takoja Seppo Ilmarisen häihin. Kynää ei sanut käyttää, vaan kaikki hääkutsun elementit oli leikattava paperista. -Kaikki oppilaat suoriutuivat kuvataidetyöstä loistavasti. He olivat nähneet paljon vaivaa. Värejä oli käytetty rohkeasti ja sommittelu oli onnistunut monilla hyvin, kehui Keijonen. -Oikeastaan kaikki olisivat ansainneet palkinnon. Kisaajat olivat myös löytäneet kirjoitustehtävään hyvin

Kalevalan juhlan alussa näyttämölle astui rantasalmelaisen Teatteri Fennican näyttelijä Kaisla Pirkkalainen, joka esitti näytelmän Täti-Tiikerin nauravat nakit. Näytelmän pääasiallisena sisältönä olivat runot. Hauska teatteriesitys nauratti Viivi Kiljusta ja Akseli Halosta. kirjoitettavaa. -Se ei ole mitenkään itsestäänselvyys. Tehtävänanto oli ymmärretty hyvin eli liioiteltu kehuminen. Keijonen antoi kiitosta myös siitä, että oppilaat olivat panostaneet kauniiseen käsialaan. Tekstit olivat helppolukuisia ja ajatukset sekä lauseet selkeitä. Myöskään 20. luvun pohjalta tehdyt tietokilpailukysymykset eivät tuottaneet visailijoille ongelmia. Kymmenestä eri tyyppisestä sisältökysymyksestä oli

VOITTAJAKAKSIKKO sai kulttuurikilpailusta palkinnoksi myös 20 euron arvoiset lahjakortit Puumalan kansalaisopiston opistolaiskunnalta. Jokaista kuudesluokkalaista muistettiin kunniakirjalla sekä Mauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljestä -kirjalla, joka on mukaelma kansalliskirjailija Aleksis Kiven klassikkoromaanista Seitsemän veljestä.

Keskellä kulttuurikilpailun voittajat Eveliina Kiljunen ja Iivari Penttinen. Pinja Yläharju (vas.) ja Väinö Kotro (oik.) saivat kunniamaininnat kuvataidetehtävästä.

Jääsaunan rakentamiseen meni yli kymmenentuhatta litraa vettä Kari Kauppinen

Jääsauna on ollut valmiina Sahanlahdessa pari viikkoa. Jääkuutiot leikattiin ja nostettiin Sahanlahden rannasta helmikuun alkupuolella. Yhteensä saunaan meni seitsemänkymmentä jääpalaa, joiden kunkin mitta on 30 senttiä x 50 senttiä x metri. Yhteen kuutioon menee vettä litroissa mitattuna 150 eli koko saunassa vettä on löylyämpäriä laskematta noin 10 500 litraa. SAUNASSA on normilauteet ja kiuas. Sauna on tänä vuonna

rakennettu auringolta hieman suojaisampaan paikkaan, puiden suojaan, vaikka toki auringon säteet sitä lämmittävät. Viime vuonna sauna oli muutaman metrin sivussa nykyiseltä paikaltaan enemmän auringon turmeltavana ja se näkyi myös sulamisena. Saunan katto on havutettu. Sahanlahden isäntä Janne Kuivalainen kertoo, että saunassa on löylykunnossa lämmintä ehkä reilut 50 astetta. -Saunoessa kiuas on oltava todella kuuma eli kivien alusta punainen. Kunhan kiuas on

vain kuuma, niin siinä saa hyvät löylyt.

Jääkimpaleet nostettiin kuutioina vähän matkan päässä rannasta.

SAUNOJIA on riittänyt. -Ainakin kaksitoista vuoroa on jo ollut. Saman verran on ainakin tulossa lisää, jos seinät vaan kestävät, sanoo Janne Kuivalainen. Pirjo Colliander kävi jääsaunassa ensimmäistä kertaa. -Kokemus oli eksoottinen. Löyly on kosteaa. Seinän vieressä ei voi istua, koska siinä tulee kylmä. Ja kun löylyä heittää, niin vesihän valuu seiniä myöten.


2 - Torstaina 1. päivänä maaliskuuta

Meeri Impi Roivainen o.s. Hulkkonen s.10.7.1919 Puumala k. 31.1.2018 Iisalmi

Puumala-lehden OSOITTEENMUUTOKSET:

Puh. 040 1386 331 toimitus@puumalalehti.fi www.puumalalehti.fi

Rakkaamme

Katri Vilhelmiina Valtonen s. 27.12.1926 Puumala k. 25.2.2018 Puumala Lähdit yöllä hiljaa taivaan kotihin. Sydämen hento liekki sammui talven tuulihin. Kiitollisuudella muistaen Leena sisarusten lapset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Katri siunataan Puumalan kirkossa pe 9.3.2018 klo 11.00, jonka jälkeen muistotilaisuus seurakuntakodissa. Kohteliaimmin pyydämme ilmoittautumaan muistotilaisuuteen ti 6.3. mennessä p. 050 3258 701.

Pikku-uutisia Nimipäiviä: Torstaina 1.3. Alpo, Alpi, Alvi Perjantaina 2.3. Virve, Fanni, Virva Lauantaina 3.3. Kauko

Sunnuntaina 4.3. Ari, Arsi, Atro Maanantaina 5.3. Leila, Laila Tiistaina 6.3. Tarmo Keskiviikkona 7.3. Tarja, Taru, Taika

PUUMALA

Puumalan seurakunta Kirkkoherranvirasto avoinna ma ja ke 10-13, p. (015) 775 3300. Taloustoimisto avoinna ma ja ke 10-13, p. 050 421 0075. Pappi p. 050 343 0443. Diakoni p. 050 343 2475. Seurakuntamestari p. 0500 655 726. Palveleva puhelin päivystää su-to klo 18-01, pe ja la klo 18-03 p. 0400 221 180. Netissä: evl/palvelevanetti Seurakunnan internet-sivut: www.puumalanseurakunta.fi Seurakunnan Facebook-sivut: Facebook.com/ puumalanseurakunta Torstai 1.3. Ei perhekerhoa. Seurakuntakoti klo 16.15 kirkkokuoron harjoitus. Perjantai 2.3. Papinpellon kerhohuone (Pappilantie 5) klo 13 Kirkonkylän lähetyspiiri. Sunnuntai 4.3. Kirkko klo 10 messu; Rouhiainen, Ainali, kirkkokuoro. Maanantai 5.3. Seurakuntakoti klo 9, työstä vapaana olevien aamupala. Aamupalan jälkeen, aikaisintaan klo 9.30 ”Parasta ennen” -elintarvikkeiden jako. Seurakuntakoti diakoniatoimisto klo 10-12 diakonin päivystys. Seurakuntakoti (Kirkkotie 1) klo 11-14 Ystäväpirtin kahvio avoinna. Vieraana liikunnanohjaaja Sanna Pölönen, pidämme tuolijumppaa

N:o 9 - 2018 klo 13 alkaen. Seurakuntakoti lapsityön kerhotilat klo 13.30-15 Ystävyyden kerho. Lastenohjaaja hakee lapset koululta ja saattaa lapset iippaan tai taksiin. Seurakunta tarjoaa välipalan. Tervetuloa mukaan! Tiistai 6.3. Seurakuntakoti kahvio klo 18 Kansanlähetyksen lähetyspiiri, mukana Esko Räsänen. Keskiviikko 7.3. Kirkkoherranvirasto klo 10-12 papin päivystys, p. 050 343 0443. Seurakuntakoti kahvio klo 13 Kirkonkylän lähetyspiiri. Seurakuntakoti klo 17-17.45 muskari. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa mukaan! Torstai 8.3. Seurakuntakoti lapsityön kerhotilat klo 9.30-12 perhekerho. Sosiaaliohjaaja vierailee perhekerhossa kertomassa lapsiperheiden sosiaalipalveluista. Tervetuloa mukaan! Särkiranta (Koskenseläntie 199) klo 18-20.30 Naisten hyvinvointi-ilta. Ei kirkkokuoroa. Sunnuntai 11.3. Kirkko klo 10 messu; Rouhiainen, Väisänen. Tulossa: Hamula-Ryhälä-Pirttimäen kinkerit Taimi Ruottisella (Hamulantie 628) ke 14.3. klo 13; Rouhiainen, Ainali. Kinkeriaihe Ehtoollinen, kinkerivirret 228a, 232, 451, 743, 948 ja 958. Muuta: Puumalan kaksoisristikirkko kirjaa myynnissä kirkkoherranvirastossa hintaan 30 € ja ”Jumalan kunnia Puumalan luonnossa” -levyä hintaan 10 €. Suruadressit hintaan 12 €.

Lukijan kuva

Viikon luontoääni

Taajaman lintu

Sana Sinulle Pahan vallan voittaja Tulevan sunnuntain teemana on Jeesus, Pahan vallan voittaja. Jos ajatellaan, että Jeesus on aikoinaan voittanut pahan, mieleen hiipii kysymyksiä. Miksi maailmassa on edelleen paljon pahaa? Miksi kiusataan tai soditaan? Miksi tehdään rikoksia? Ihmisen käyttäytymiselle on usein olemassa jokin syy. Tämän syyn tunnistaminen ei ole ongelmatonta. Arkipäiväinen asia voi kasvaa mielessä suureksi möröksi, aiheuttaen pahaa mieltä ja aggressiivisuutta, mitä puretaan lähiympäristöön. Lähes jokainen kokee elämässään tilanteen, jolloin on turvauduttava ammattiauttajaan. Joku painii masennuksen ja uupumuksen kanssa, toista riesaa alkoholiongelma. Pikkulapsiperheiden hyvinvoinnin kannalta toimiva neuvolajärjestelmä on erittäin merkittävässä asemassa. Viimeistelen tutkimusta, jonka tarkoituksena oli tuottaa tietoa puumalalaisten lapsiperheiden kokemuksista lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Tutkimukseen osallistui kuusi puumalalaista lapsiperhettä, jotka olivat erilaisissa elämäntilanteissa. Voisi olettaa, että kyseinen otos on suhteellisen hyvä paikkakunnalla, missä lapsiperheitä on vähän. Tutkimukseeni pohjautuen voin todeta, että toimivat peruspalvelut ovat lapsiperheiden hyvinvoinnin kannalta avainasemassa. Pahoinvoinnin ehkäisyssä on syytä huomioida kaikkien paikkakunnalla toimivien voimavarat ja puhaltaa yhteen hiileen - kaikkien hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimivat palvelut turvaavat terveyttämme ja edistävät hyvinvointiamme, mutta mikä on yksilön vastuu? Onko ihmisten pahoinvointi yksin yhteiskunnan ongelma tai yhteiskunnan aiheuttamaa? Mielestäni olisi syytä arvioida vallitsevia asenteita. Miksi mielenterveys- tai lastensuojelupalvelu kantaa negatiivista viittaa? Juuri näillä palveluilla pyritään katkaisemaan negatiivisten tapahtumien kierre ja tukemaan asiakkaan itsenäistä arjessa selviytymistä. Kaikkea pahaa ei pystytä kitkemään pois maailmasta, vaikka kuinka tahtoisi. Jokainen voi kuitenkin omalta osaltaan olla mukana taistelemassa pahojen asenteiden valtaa vastaan. Hyvää kevään odotusta! Elsa Husu lastenohjaaja

Kesykyyhkyllä on kallionharmaa höyhenpuku.

Asta Kuronen lähetti kuvan tiklistä kotipihaltaan Pappilantieltä. Kuvia voi lähettää toimitukseen osoitteella toimitus@ puumalalehti.fi tai kuvaviestinä 040 1386 332.

Viikon 9 luontoääni Yleisradiossa Kesykyyhky eli pulu on elintapojensa perusteella Suomen kaupunkilaistunein lintu. Se pesii kerrostalojen ja parkkitalojen onkaloissa, joskus jopa talvella. Kyyhkyjen ei tarvitse kantaa ruokaa poikasilleen, vaan ne juottavat kuvustaan kyyhkynmaitoa, joten homma voi onnistua. Mikkeli ja Savonlinna ovat cityinä pulun pääpaikkoja, mutta Puumalassakin on majaillut pieni kesykyyhkykanta. Se on ollut uurimmillaan parinkymmenen yksilön luokkaa. Kesykyyhkyn kantalaji on eurooppalainen kalliokyyhky, josta on jalostettu myös kirjekyyhkyt. Pulujen sosiaalinen elämänmuoto altistaa ne Newcastlen mukaan nimetylle virustaudille, joka on vaarallinen myös siipikarjalle. Pulujen vaarana ovat petolinnut, jotka uskaltautuvat taajamiin helpon ruoan perässä. Kesykyyhkyihin voivat erikoistua kana- ja varpushaukat.   Markku Paakkinen


PUUMALA

N:o 9 - 2018

Torstaina 1. päivänä maaliskuuta - 3

Navigaattori neuvoi lyhimmän reitin, turistibussi tukki Kaipaalantien

TIMO PESONEN

Hanna-Mari Tyrväinen

Pietarilaisten turistien Leppävirralle suuntautunut kylpyläreissu katkesi Puumalassa seitsemäksi tunniksi viime perjantaina, kun ryhmää kuljettanut bussi kääntyi liukkaalla Kaipaalantiellä mäessä poikittain, tukkien koko tien. Onnettomuus sattui aamukuudelta noin kilometrin päässä Sahanlahdesta. Etelä-Savon pelastuslaitos sai onnettomuudesta hälytyksen kello 7.40. Linja-autossa oli 50 matkustajaa, eikä heille aiheutunut henkilövahinkoja. Matkustajat pelkäsivät linja-auton kaatuvan kyljelleen, joten he nousivat bussista ulos. Koska ulkona oli kireä pakkanen, heidät kuljetettiin Sahanlahden lomakylään lämmittelemään, kunnes molemmista päistään lumipenkkoihin juuttunut linja-auto saatiin hinattua takaisin tielle. KAIPAALANTIE suljettiin onnettomuuden jälkeen molemmista päistä, mutta tielle oli ehtinyt kääntyä esimerkiksi jakeluauto, joka joutui odottamaan tilanteen raukeamista tienlaidassa. Sahanlahden päässä tiesulkua pitäneet palomies Timo Pesonen ja ylipalomies Jouni Hämäläinen Puumalan paloasemalta kertoivat linja-auton tulleen Imatralta. -Kuljettaja sanoi, että navigaattori oli antanut vaihtoehdoiksi kaksi reittiä: Joko ajaa kuutostietä Joensuuhun ja sieltä Kuopion kautta Leppävirralle tai Puumalasta Kaipaalantietä Juvalle ja sieltä edelleen Vesileppikseen, Pesonen kertoi. -Venälaisautoilijat harhailevat tällä tiellä useasti. He pyrkivät ajamaan lyhintä reittiä, joten navigaattori neuvoo tällaisille pikkuteille, jotka eivät sitten loppupelissä tulekaan sen ly-

Kaipaalantie on niin kapea, että linja-auto jäi kiinni tien lumipenkkoihin molemmista päistä. Katso verkkosivuilta video sen irroituksesta.

Onnettomuuden jälkeen tie sai kunnon hiekoituksen.

Timo Hämäläinen (vas.) oli juuri käynyt hiekottamassa Kaipaalantien. Palomies Timo Pesonen jäi odottamaan paikalle poliisin ja hinausauton saapumista.

Venäläisturistit Michael ja Lena tutustuivat odotusajalla Sahanlahteen. Moni tunneiksi evakkoon joutuneista tutustui maisemiin.

hyemmiksi, Hämäläinen totesi.

jotain tällaista sattuu. Ovet avataan tarvittaessa vaikka yöllä, totesi asiakaspäällikkö Cecilia Mattila. -Olisihan tienposkessa voinut vilu tulla. Lämmiteltyään osa matkalaisista siirtyi ulos ihastelemaan maisemia ja ottamaan valokuvia.

-Joimme kupilliset maitokahvia. Tämä on kaunis paikka. Meillä ei ole ollenkaan kylmä, Michaeliksi ja Lenaksi esittäytynyt ystävällinen pariskunta kertoi. -Asumme Pietarissa. Meillä on kolme lasta. He jäivät kotiin. Turistiryhmän matkanjohtaja kieltäytyi kommentoimasta

reissun vaiheita millään tavalla.

naviini on ennakoitua vaarallisempaa, lehti toitotti! Sehän aiheuttaa syöpää, sisältää sitä ja tätä ja tuota vaarallista ainetta. Punaviini poksauttaa maksan alta atomin hajoamisen, sitä ei kerta kaikkiaan saa juoda, jos elää haluaa. -Näinkö se onkin. Kun muutama vuosi sitten luin samaa lehteä, se mainosti voimallisesti punaviinin etuja. Virkistää, kehittää ajattelua, ehkäisee dementiaa ja hillitsee Alzheimeria, Poika oli aivan ymmällään. Silloinhan oluenjuonto oli pannassa. Näin Poika muisteli.

hän heitti meidät pihalle, metsään ja järvelle. Poika katseli Saimaan selkää ja muisteli ja nauroi. -Olikohan se sittenkään niin terapeuttista, kun Pikkuveljen kanssa suunnattiin selän yli saarta kohti. Veli souti ja Poika ui. Pelastusliiveistä, juoksuvöistä tai uimarenkaista saati uimapatjoista ei ollut tietoakaan. Kun ei Muorilla ollut rahaa niitä ostaa. -Siinähän olisi voinut henki mennä. Hukkua olisi voinut ja hauki viedä pippelin!

halkoja ja sytytti uunin. Sytytti niillä lehdillä, joiden lukemisen oli juuri aloittanut. -Mitäpä noita opiskelemaan. Tänään on tämä asia vaarallinen ja huomenna tuo. Se eilen vaarallinen on tänään suotavaa ja vaaratonta. Ja huomenna ehkä taas toisin. Mene ja tiedä. Poika tilasi naapurista klapeja. -Onneksi niitä joku vielä tekee, itse kun ei kipeällä jalalla hakattua saa. Saan sytytettyä myös pikkupesän ja saunanuunin. Ensi viikolla se on varmaan taas turvallista. Ekologista. Ja ennen kaikkea terapeuttista.

SAHANLAHDEN lomakylään evakoidut venäläisturistit odottivat matkan jatkumista päärakennuksessa. -Ryhmä tuli tänne hieman seitsemän jälkeen ja keitimme heille kahvia lämmikkeeksi. Totta kai pitää aina auttaa, jos

KAIPAALANTIE hiekoitettiin ennen aamuyhdeksää ja imatralainen hinaus- ja nosturiauto tuli paikalle vasta muutama tunti sen jälkeen. Tie saatiin avattua liikenteelle jälleen iltapäivällä kello 13 aikaan.

Puheenparsi

Hyvä näin eikä sittenkään Poika oli hiihtoreissullaan loukannut jalkansa. Kokematon kaupunkilaispoika liukkailla luisteluladuilla - niinhän siinä sitten oli käynyt. -Mikäs tässä on ollessa sairaslomalla, Poika tuumi. Kerrankin ehtii lukea kaikki ne lehdet ja kirjat sairaslomallaan, jotka ovat lukematta jääneet. Ja Poikahan luki. Luki niin, että silmiä kivisti. Hän konkkasi kioskille ja osti kaikki naistenlehdet, urheilu- ja fitnesslehdet, kaikki yleisaikakauslehdet, erikoisaikakauslehdet ja iltapäivälehtien viikko- ja kuukausiliitteet. -Minä rakastan paperilehtiä. Niitä voi näpelöidä ja niihin voi tehdä hiirenkorvia ja niillä voi loppujen lopuksi sytyttää leivinuunin. Asiallinen elämänkaari puulle…vaikka ei kai sitä puutakaan saa tai ainakaan saisi enää polttaa, Poika mietti.

Hän oli lukenut valtakunnan johtavan sanomalehden jutun puun polttamisesta ja oli siten tehnyt havainnon, että puu on poltettuna suorastaan hengenvaarallista. Poika muisteli muutaman vuoden takaista juttua, jossa samainen aviisi oli mainostanut puuta ekologisena ja kannatettavana lämmitysmuotona. -Vai oliko se pelletti sittenkin? Vai kivihiili vai ydinvoima vai öljy vai kaasu? Joku kuitenkin oli joskus ekologista ja terveellistä. Tai saattoi se olla epäterveellistäkin. Puukin se varmaan jossain vaiheessa oli! Ellen ihan väärin muista, kun tuli ne lehdetkin poltettua. Ei pääse tsekkaamaan silloista totuutta lehtien omilta sivuilta, Poika pohdiskeli. Poika pötkähti sohvaan ja avasi johtavan iltalehden. Pu-

Fitness- ja kuntoilulehdet kehottivat kansalaisia riuskasti luontoon ja metsään meditoimaan. Metsä eheyttää ja siellä vaeltelu on terapeuttista. -Muori oli totisesti aikaansa edellä. Joka Jumalan aamun

Poikaa nauratti ihan mahdottomasti. Kaikki Muorin jutut palasivat sujuvasti Pojan mieleen siinä sairasvuoteella erilaisten aviisien keskellä hänen aikaa viettäessään. Hän tuijotti puiden latvuksia, köpötteli leivinuunilleen, kasasi uunin täyteen satasenttisiä

Päivi Musakka


4 - Torstaina 1. päivänä maaliskuuta

Kiipeilyvuoro vie yhden sulkapallokentän, tunnin hinta 8 euroa Kari Kauppinen

Kiipeilyseinä valmistuu urheilutalolle maaliskuussa. Vuoron hinta on kahdeksan euroa tunnilta. Hintaan sisältyvät kiipeilyvarusteet eli valjaat ja köydet. Kiipeilyseinän varaus poistaa käytöstä yhden sulkapallokentän.

Kiipeilyvuoron voi varata vain koulutuksen saanut henkilö. Kunta järjestää koulutuksen. Käytännössä paikalla siis pitää kiipeillessä aina olla koulutuksen saanut henkilö, jolla on kansallinen varmistuskortti. Hyvinvointilautakunta päätti asiasta maanantaina.

Moottorikelkkaonnettomuus vaati leikkaushoitoa Kari Kauppinen

Mammonen-järven rannassa tapahtui viime perjantaina kello 13 aikaan moottorikelkkaonnettomuus, jossa loukkaantuivat pääkaupunkiseudulta kotoisin olevat 15-vuotias poika ja hänen 42-vuotias isä. Isä ja poika olivat ajaneet moottorikelkalla jäällä, kun moottorikelkan nopeus oli yllättäen lähtenyt nousemaan nopeasti, eikä ohjaajana toiminut isä onnistunut saamaan

kelkkaa hallintaan. Moottorikelkka ajoi kohti rantaa ja törmäsi rantaviivassa olleisiin puihin. Kelkka vaurioitui korjauskelvottomaksi. Molemmat henkilöt kuljetettiin paikalta sairaalaan. Poika sai leikkaushoitoa vaatineita vammoja alaraajoihin, isän vammat olivat lievempiä. Alkoholilla ei ollut osuutta tapahtumaan.

Sinitupalaiset lahjoittivat Mäntykotiin tekstiilityön, joka vaientaa kaikumista

Mäntykodin lähihoitaja Tiina Haapasalo (vas.) oli vastaanottamassa sinitupalaisten tekemää Suomi 100 -tekstiilityötä. Sinitupalaisista teosta luovuttamassa olivat Marjatta Valtonen (vas.), Seija Martikainen ja Heikki Matinen. Kari Kauppinen

Mäntykodin yhteisessä ruokailutilassa, jossa kokoonnutaan muutenkin, on huono akustiikka, mikä aiheuttaa tilassa asukkaita ja ohjaajia häiritsevän kaiun. Tilanteen auttamiseksi sinitupalaiset tekivät oman osansa. He luovuttivat tiistaina teks-

tiilityön, joka on tehty styroxpohjalle. Vaikka työ on pieni, sen toivotaan tuovan ainakin hieman helpotusta tilan kaikuisuuteen. -Se oli yksi lähtökohta ja halusimme tehdä myös Suomi 100 -teemalla tällaisen työn, sanoo sinitupalaisten ohjaaja Kati Pölönen.

PUUMALA

N:o 9 - 2018

Kimppakämpässä asuminen su Hanna-Mari Tyrväinen

Antti Asikainen, Tomi Luukkonen ja Sauli Rantalainen muuttivat viime syksynä Mikkeliin. Lukion ensimmäisen vuoden opiskelijat hankkivat yhteisen vuokra-asunnon ja elämä kimppakämpässä sujuu sulassa sovussa. -Ei meillä ole ollut tarvetta laittaa mitään keskinäisiä pelisääntöjä. Ehkä juuri se kertoo siitä, että meillä menee ihan hyvin, he toteavat. KOLMIKKO kertoo, että ruoanlaitosta, asunnon siisteydestä ja muista päivittäisitä arkisista asioista huolehditaan yhdessä. Jokainen osallistuu kotitöihin ajan ja mahdollisuuksien mukaan. -Arki menee vähän miten sattuu. Ei meillä ole asioiden hoidossa mitään säännöllisyyttä. Homma pelaa ihan hyvin, eikä tässä ole vielä joutunut nälkää näkemään, he toteavat. Viimeksi keittiössä valmistettiin ruoaksi tomaattipohjaista jauhelihakastiketta ja makaronia. -Antti on meistä kuitenkin se, joka kokkaa eniten, Tomi ja Sauli myöntävät. -Sen me olemme oppineet, että ruokaa kannattaa tehdä kerralla isoja annoksia, jotta siitä riittää seuraavallekin päivälle. Ruoanlaittoon menee kuitenkin illasta aika paljon aikaa, Antti lisää. MUUTTO omasta lapsuudenkodista on ollut jokaiselle iso muutos elämässä. Sopeutumista opiskelukaupunkiin on helpottanut se, että tuttujen kavereiden kanssa ei ole joutunut kokemaan yksinäisyyttä, eikä uuden kaveripohjan luomisesta ole tarvinnut kantaa paineita. -Ei sitä kotoa pois muuttamista juurikaan etukäteen ajatellut. Se oli vain yksi tapahtuma elämässä. Nyt on ollut mukavaa, että vapaa-ajan käyttöä pystyy suunnittelemaan paremmin ja harrastusmahdollisuudet ovat paljon paremmat, kertoo Antti Asikainen, joka harrastaa kitaransoittoa ja käy musiikkiopistolla neljänä iltana viikossa. TOMI Luukkosella on muuttamisesta aika samanlaiset ajatukset. -Tähän on sopeutunut pikku hiljaa. Ei yksin asuminen ole ollut niinkään suuri muutos, vaan se, että kaupunkiympäristö on niin erilainen kuin maaseudun hiljaisuus, hän toteaa. Luukkosen koti Puumalassa sijaitsee keskustassa. -Me vietämme perheeni kanssa kuitenkin suurimman osan ajasta Lintusalossa, isäni kotipaikalla, hän selventää. Hänellä harrastukset liittyvät metsästykseen ja kuntoliikuntaan. VIISI vuotta frisbeegolfia harrastanut Sauli Rantalainen on erityisen mielissään siitä, että harrastusmahdollisuudet ovat nyt aivan kivenheiton päässä. -Kyllähän tämä on helpottanut harrastamista, kun heittoradat ovat ihan lähellä. Itselleni suurimpana juttuna on ollut

Tomi Luukkonen (vas.), Sauli Rantalainen (oik.) ja Antti Asikainen (t

Antti Asikainen harrastaa kitaransoittoa. Hän käy Mikkelin Musiikkiopistossa klassisen- ja sähkökitaran yksityistunneilla. Lisäksi hän soittaa musiikkiopiston Big Bandissa. kuplahalli, jossa voi harjoitella heittoja talvellakin. Kuplahallia on mahdollisuus käyttää urheiluakatemian kautta, Rantalainen kertoo. KOLMIKKO ei jää viikonloppuisin kaupunkiin juuri koskaan. Kotiin ja oman perheen luokse on mukava palata. Asikainen Kaipaalaan, Luukkonen Lintusaloon ja Rantalainen Miettulaan. -Kun kotoa muutti pois, niin kyllä perheen tärkeys on vain

korostunut omassa elämässä. Tässä on huomannut, että yhdessä vietetty aika on tosi tärkeää, Rantalainen kiteyttää.

Sauli Rantalainen harrastaa aktiivisesti frisbeegolfia. Hän oli lähdössä harjoituksiin Mikkelin kuplahallille.


N:o 9 - 2018

ujuu ongelmitta

takana) pelaavat vapaa-ajalla yhdessä pokeria.

PUUMALA

Torstaina 1. päivänä maaliskuuta - 5

Suurin osa jatkaa syksyllä opintoja Etelä-Karjalassa

Puolet yseistä hakee lukioon, puolet ammattikouluun Hanna-Mari Tyrväinen Valtakunnallinen yhteishaku toisen asteen koulutukseen alkoi pari viikkoa sitten. Puumalassa yhteishaku koskee kuuttatoista yhtenäiskoulun yhdeksännen luokan oppilasta. Oppilaat täyttävät sähköisen hakemuksensa heti hiihtoloman jälkeisellä viikolla. Rehtori ja opinto-ohjaaja Anni Riikka Leskinen kertoo, että suurimmalla osalla oppilaista on jo selvillä, mistä he lähtevät opiskelupaikkaa hakemaan.

Tänä vuonna kiinnostus lukio- ja ammattikouluopintojen välillä noudattelee valtakunnallista linjaa eli puolet oppilaista aikoo hakeutua lukioon ja toinen puolikas ammatillisen koulutuksen pariin. -Osa oppilaista harkitsee vielä loman aikana opiskelupaikkojen hakujärjestystä. -On ihan normaalia, että osaa opiskelupaikan valinta mietityttää vielä tässä vaiheessa. Päätös on kuitenkin heidän tähän astisen elämänsä suurin, mutta ei suinkaan viimeinen,

Leskinen sanoo. -Jos tulevaisuuden suunnitelmista ei ole vielä aivan varma, oppilasta on opastettu valitsemaan eniten kiinnostava vaihtoehto. Kun koulun suorittaa mallikkaasti läpi, jossain vaiheessa voi lähteä opiskelemaan uutta alaa. Leskisen mukaan puumalalaisnuoret suuntautuvat opintojen perään yleensä Mikkeliin tai Etelä-Karjalan suuntaan. Tänä vuonna enemmistön opintopolku on kallistumassa Etelä-Karjalan puolelle.

Nuori tarvitsee tukea kotoa pois muuttamiseen

Yksinäisyys ja ikävä saattavat iskeä Hanna-Mari Tyrväinen

Opiskelupaikan varmistuminen ja sen myötä omalta kotipaikkakunnalta muuttaminen uuteen paikkaan, ovat ensi syksynä edessä yhdeksäsluokkalaisilla. Muutto ja asettuminen vieraalle paikkakunnalle ovat nuoren elämässä iso asia. Nuorelle itsenäistyminen, aikuistuminen ja yksin asuminen voivat olla jo pelkkänä ajatuksena kutkuttava, mutta vastavuoroisesti elämänmuutos voi aiheuttaa sopeutumisongelmia ja koti-ikävää. PUUMALASSA peruskoulun päättävät nuoret saavat valmennusta opiskeluun ja kotoa pois muuttamiseen liittyviin asioihin. -Asioita käydään opotunneilla läpi ihan pintapuolisesti, mikä keretään. Yhteiskuntaopin tunneilla käsitellään puolestaan faktoja. Mentaalipuolelle ei koulussa kuitenkaan hirveästi puututa, toteaa yhtenäiskoulun rehtori Anni Riikka Leskinen. ANNI RIIKKA Leskinen kertoo, että henkisen valmentautumisen osalta oppilaita ei ole kuitenkaan jätetty kunnassa aivan oman onnensa nojaan. Peruskoulunsa päättäville nuorille järjestetään keväisin Matkalla tulevaisuuteen -teemapäivä, jossa käydään läpi muuttamiseen liittyviä asioita.

Tunnepuolen lisäksi teemapäivän aikana käsitellään monia tavallisia arkisia asioita, kuten muuttoa, asunnon vuokrausta ja opintotukiasioita. Samalla nuorten kanssa keskustellaan muun muassa terveyspalveluiden saatavuudesta ja harrastusmahdollisuuksista. PUUMALAN etsivä nuorisotyöntekijä Leena Puttonen kertoo, että muutama vuosi sitten kunnan vapaa-ajantoimen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin kanssa yhteistyöstä alkaneesta projektista käynnistynyt teemapäivä on jo vakiintunut käytäntö. -Vastaavasti syksyllä opintojen käynnistyessä, nuorille lähetetään henkilökohtainen kutsu Paluu tulevaisuuteen -tilaisuuteen. -Nuoret pyydetään Nuokkarille keskustelemaan kuulumisista ja vaihtamaan kokemuksia arjen sujumisesta sekä opintojen käynnistymisestä. Se on heille tärkeä juttu. LEENA Puttonen sanoo, että kotoa pois muutto on nuorelle hyvin haasteellinen elämänvaihe ja vanhempien tuki on lapselle erittäin tärkeää. Muutos vaatii vanhemmilta valppautta ja tiivistä yhteydenpitoa. Vanhempien on hyvä kuulostella, millä mielellä nuori

on ja kenen kanssa hän liikkuu ja viettää vapaa-aikaansa. -Moni ei tunne opiskelupaikkakunnalta välttämättä ketään. Nuorella voivat mennä koulupäivät ja opinnot ihan hyvin, mutta illalla opiskelijaasuntoon palatessa, hän voi tuntea olonsa ahdistuneeksi ja kokea yksinäisyyttä, Puttonen sanoo. Ensimmäinen kouluviikko ja kavereiden saaminen voivat jännittää. Kun vanhemmatkin vielä utelevat asiasta, tilanne voi olla entistä ahdistavampi. -Siksi myös tunnepuoleen pitäisi varustautua ennakkoon. Olisi erittäin tärkeää, että kotona keskusteltaisiin tällaisista asioista ennen opintojen alkua. Kesälomalla kaikki voi olla vielä ihan hyvin, mutta koulun alkaessa tilanne voi tulla yllätyksenä, Puttonen neuvoo opintojen alkamiseen. ANNI RIIKKA Leskisen näppituntuman mukaan suurin osa ensimmäisen vuoden opiskelijoista saapuu viikonlopuiksi kotiin Puumalaan. Moni kaipaa ikävissään kotiin. Siitä pikkuhiljaa aikuistuessa kaupunkiviikonloput lisääntyvät. - Moni voi alussa ikävöidä, eikä sitä osaa ennustaa etukäteen. Siinä onkin iso asia, kuinka lasta voisi siihen valmentaa, Leskinen toteaa.

Kotikuntastipendia pidetään merkittävänä etuna Hanna-Mari Tyrväinen

Puumalan kunta maksaa opiskelijoille kotikuntastipendiä, joka on korvausta opiskelu- ja kotikunnan välisistä matkakustannuksista ja opiskelupaikkakunnalla aiheutuvista asumiskustannuksista. Vuosittain maksettavan kotikuntastipendin

arvo tuplaantui hiljattain ja se on nyt 400 euroa. -Stipendillä kannustetaan nuoria käymään kotona Puumalassa. Sillä on huomattava taloudellinen ja käytännön merkitys. Se on kulkemisen kannalta tärkeää, koska Puumala sijaitsee syrjässä, toteaa

etsivä nuorisotyöntekijä Leena Puttonen. Jos viikonloppukeikka kotona maksaa noin 30 euroa, moni voi puntaroida lähteekö käymään kotona, vai viettääkö viikonlopun opiskelupaikkakunnalla ja ostaa summalla kassillisen ruokaa.


6 - Torstaina 1. päivänä maaliskuuta

PUUMALA

N:o 9 - 2018

Team Närhi puulaakiviestin ykköseksi Hanna-Mari Tyrväinen

Team Närhi hiihti voittoon perinteisessä puulaakiviestissä viime lauantaina. Vaikka ilmassa oli tuoretta olympiamitalin tuntua ja aurinkoinen sää, saattoi pureva pakkanen olla yksi syy verottamaan osallistujamäärää, sillä ladulla käytiin kilpaa vain kolmen joukkueen voimin. Sahanlahden rantaan oli tehty puulaakiviestiä varten noin 700 metriä pitkä latu, kun tavallisesti matka on vajaat pari kilometriä. -Pidempää latua ei saatu ajettua, koska jäällä oli vettä. Mutta kyllä joukkueiden väliset erot syntyvät lyhyemmälläkin matkalla, totesi kilpailujohtajana toiminut Puumalan Hiihtäjien puheenjohtaja Risto Eronen ennen kilpailua. HANSKI Teamia edustanut Hannu Lappalainen oli seurannut aamulla televisiosta miesten kuninkuusmatkan ja Iivo Niskasen kultamitali oli jättänyt päivään hyvät tunnelmat. -Hyvä ilma, eikä pakkanen haittaa olleenkaan. Totista kilpahiihtoahan tämäkin on, hän vitsaili. Lappalainen on osallistunut puulaakiviestiin 1970-luvulta lähtien. -Osallistumiskertoja en ole koskaan laskenut, mutta varmasti niitä on jo yli 30, hän totesi laittaessaan suksia jalkaan. Vieressä seisoskellut Timo Virtanen kertoi tullensa kannustamaan Lappalaista. -Olemme Hannun kanssa entisiä koulukavereita, kultai-

Puulaakiviestin mitali.

Puulaakiviestin ensimmäisen sijan ottanutta Team Närheä edustivat Niko Närhi (vas.), Mika Närhi, Ari Närhi ja Niina Närhi. selta 60-luvulta. Tulin tsemppaamaan häntä, Virtanen totesi kelloaan katsellen. -Lähtöön on aikaa neljä minuuttia. Täällä alkaa olla jo tunnelma kohdallaan. TOTUTTUUN tapaan jokaisessa joukkueessa hiihti neljä kilpailijaa. Kaksi ensimmäistä osuutta hiidettiin perinteisellä hiihtotyylillä ja kaksi seuraavaa vapaalla hiihtotavalla. Osa hiihtäjistä lykki ladulla

rivakkaa tahtia, kun vastaavasti toiset ottivat matkan rennommin ja nautiskelivat raikkaasta talvisäästä. Kokonaisuudessaan puulaakiviesti sivakoitiin ripeässä tahdissa ja kisa oli ohi palkintojen jakoineen alle puolessa tunnissa. KILPAILUSSA voiton nappasi Team Närhi. Hurissalosta saapuneessa perhejoukkueessa kilpailivat isä ja lapset eli Ari Närhi, Niko Närhi ja Niina

Närhi sekä Mikkelistä vahvistukseksi tullut serkkumies Mika Närhi. -Niinhän siinä taisi käydä, että voitimme. Hiihdin avausosuuden ja omaan kuntoon nähden se meni ihan hyvin, totesi Mika Närhi palkinto kädessään. Toiseksi viestissä hiihti Hanski Team, Miestenkerhon jäädessä kolmannelle sijalle. PUULAAKIVIESTI keräsi ladun varrelle mukavasti myös

yleisöä, kuten Martikaisista ja Tiusasista muodostuvan seurueen. -Olen osallistunut puulaakiviestiin aikoinaan useita kertoja. Ehkä en enää siedä kisajännitystä ja sen vuoksi on parempi olla katsomon puolella, pohti Helinä Tiusanen, kun seurueeseen liittyi potkukelkalla rantaan saapunut Arttu Martikainen. -Joko ne kisat alkoivat, nuori mies kyseli ja koko ryhmä räjähti nauruun. Martikainen totesi, ettei hän pidä hiihtämisestä, eikä hän ole muutenkaan erityisen kiinnostunut lajista. Sen vuoksi olympialaisiakaan ei tullut aamulla seurattua. -No nekin kisat jäivät sitten näkemättä. Minä nukuin vielä silloin, hiihtolomalainen totesi nauraen.

Puulaakiviesti sinnittelee, eläen pitkästä perinteestä le, taustoittaa Urpo Virtanen. Virtasen mukaan pururata oli sen aikaisen Mikkelin läänin ensimmäisiä valaistuja pururatoja. -Se oli hyvässä käytössä. Siellä pidettiin monena vuonna myös puistohiihtoja, joissa oli mukana Suomen huippuhiihtäjiä. Puistohiihto oli yksittäiskilpailu, jossa oli paljon eri sarjoja. Sekin oli iso tapahtuma puulaakiviestin ohella.

Hanna-Mari Tyrväinen

Vuodesta 1961 lähtien järjestetty Puulaakiviesti hiihdettiin tällä kertaa jo 58. kertaa. Vaikka hiihtäjien ja osallistuvien joukkueiden määrä on laskenut kunnan asukasmäärän kanssa samaa tahtia, vuosikymmenten pituisesta perinteestä pidetään tiukasti kiinni. -Tapahtuma ei ole jäänyt kertaakaan väliin. Kerran hiihdettiin kunnan varikon takana, eikä silloin ollut edes kunnolla lunta. Kevät tuli tavallista aikaisemmin ja heinät sen kuin puskivat ladusta läpi. Kisa kuitenkin vedettiin läpi, muistelee Esko Husu. TÄLLÄ kertaa katsomon puolelle jääneellä Esko Husulla on kilpailukokemusta yli 40 puulaakiviestistä, tapahtuman ensimmäistä vuosista lähtien. Hän muistaa, että parhaimmillaan mukana on ollut jopa 50 joukkuetta. Viime vuosina joukkueiden määrä on kuitenkin tippunut merkittävästi ja ne ovat olleet laskettavissa yhden käden sormin. Lauantaisessa puulaakiviestissä oli kisahistorian alhaisin osallistujamäärä, kun voittoa tavoitteli vain kolme joukkuetta. KUNNAN entinen vapaa-aikasihteeri Urpo Virtanen kertoo,

Puulaakiviestissä elettiin 1970-1980-lukujen taiteessa kulta-aikaa. Vuonna 1980 Puumalan suurimpaan urheilutapahtumaan osallistui 180 hiihtäjää. että alussa puulaakiviestistä vastasi kunnan liikuntatoimi ja mukana oli paljon talkooväkeä eri seuroista. Viime vuosina viestin on järjestänyt Puumalan Hiihtäjät. Virtasen mukaan suurimmat osanottajamäärät saavutettiin 1980-luvun molemmin puolin.

-Huippuvuosina innostus oli aivan valtaisa. Joukkueita tuli ympäri pitäjää, joka kylältä. -Silloin oli myös yleisöä paljon katsomassa hiihtoa. Vaikka tämä oli vain paikallinen puulaakiviesti, yleisökin oli täysillä mukana, muistelee Virtanen hiihdon kulta-aikoja.

ALKUVUOSINA puulaakiviesti lähti laduille keskuskoulun kentältä, jossa ei vielä silloin ollut asutusta. -Alueen kaavoituksen jälkeen tapahtuma muutti urheilukentän ympäristöön. Kun vuonna 1971 valmistui ensimmäinen valaistu kuntorata, siirryttiin sille alueel-

ESKO Husulle on jäänyt puulaakiviesteistä paljon hyviä muistoja. -Kerran oli ihan järkyttävän kova vastatuuli. Hiihdin yhden kaverin takana ja olisi tehnyt kovasti mieli mennä ohi. Katsoin kuitenkin, että hänen takana oli parempi hiihtää, Husu kertoo. Myös 90-vuotiaalla Aatto Valtosella on takana monta puulaakiviestiä. -Viimeisestä kisasta on aikaa jo kymmenen vuotta. Silloin mukana oli kuusi joukkuetta. Viesti lähti urheilukentältältä ja matkaa taisi tulla 1 500 metriä. Minulla sukset ovat olleet jalassa viimeksi kolme vuotta sitten, Valtonen sanoo. Millä tavalla puulaakiviestin suosion voisi palauttaa ja saada joukkueita mukaan enemmän? Kerro se toimitukselle: toimitus@ puumalalehti.fi tai 040 1386 332.


N:o 9 - 2018

PUUMALA

Puumalan venepaikat ja satamapalvelut herättivät kiinnostusta

Lähetettyjä kirjoituksia

Moni merellä veneilevä pohtii siirtyvänsä Saimaalle

HANNU KOPONEN

Hanna-Mari Tyrväinen

Puumala oli jälleen edustettuna Helsingin kansainvälisillä venemessuilla, joka järjestettiin 9.-18. helmikuuta. Parin päivän ajan Visit Mikkeli -osastolla mukana ollut kunnan yrityskehittäjä Hannu Koponen kertoo kohdanneensa paljon sellaisia ihmisiä, jotka suunnittelevat venematkaa Saimaalle. -Monella oli jo nyt ihan konkreettisia veneilysuunnitelmia Saimaalle, joten Puumalan satama- ja majoituspalvelut sekä venepaikat herättivät paljon kysymyksiä, hän kertoo. HANNU Koponen ja Sahanlahden emäntä Jaana Kuivalainen kertovat, että useamman messuvieraan vene on tällä hetkellä merikäytössä ja aikomuksena on siirtää se ensi kesäksi Saimaalle. -Moni pohti käytännön asioita, kuten ajaisiko veneen itse vesistöön, uittamalla sen Saimaan kanavaa pitkin. Kesää ajatellen usealla ei ollut vielä venepaikka tiedossa, joten sen vuoksi niiden perään kyseltiin erityisesti, Koponen ja Kuivalainen sanovat. OSALLE messuvieraista Puumala ja alueen vesistö olivat tuttuja entuudestaan ja moni kävi osastolla kuulumisten vaihdossa, päivittämässä ajankohtaisia tietoja ja asioita sekä hakemalla mukaansa tuoreimmat matkaesitteet. -Puumalan saaristoreitti oli selkeästi ihmisten tiedossa. Useastihan polkupyörä kulkee veneessä mukana. Myös Geopark ja siihen liittyvät kohteet herättivät kiinnostusta, Hannu Koponen sanoo. MESSUHALLISSA oli kymmenen päivän ajan esillä kaikkiaan 540 venettä.

Puumalaa nostettiin esiin venemessuilla. -Omaan silmääni sattui, että näytillä oli nyt paljon isompia ja hulppeampia veneitä, kuin pari vuotta sitten, Jaana Kuivalainen toteaa. -Itselle tuli sellainen olo, että eletäänköhän nyt jonkunlaista nousukautta. -Tosin erään Puumalan veneilijän mielestä venekattaus oli nyt paljon suppeampi ja laimeampi kuin aiemmin. PUUMALAN kunnan markkinointipäällikkö Tuula Vainikka on Kuivalaisen näkemyksen kannalla. -Kyllä veneiden koko on kasvamassa ja trendi näyttää kul-

PUUMALALAISTEN ÄÄNENKANNATTAJA Kustantaja: Puumala-Seura ry Sanomalehtien Liiton jäsen ISSN 0782-5935 Ilmestyy torstaisin TOIMITUS JA KONTTORI Postiosoite/käyntiosoite: Härkösentie 7, 52200 Puumala Av. ma-ti 9-16 ke-to 9-14, pe SULJETTU Puumala-lehden nettisivut: http://www.puumalalehti.fi/

Päätoimittaja Elvi köpman Lomalla Vt. päätoimittaja Kari Kauppinen 040 1386 332 kari.kauppinen@ puumalalehti.fi Toimittaja Hanna-Mari Tyrväinen 040 1386 334 hanna-mari.tyrvainen @puumalalehti.fi Toimitukselliset asiat: toimitus@puumalalehti.fi

Torstaina 1. päivänä maaliskuuta - 7

kevan selkeästi siihen suuntaan. Kokoluokka kasvaa etenkin, kun puhutaan meriveneilystä, on Vainikka havainnut. Vainikka oli messuilla mukana avauspäivän ajan. -Messuvieraista suurin osa on aktiiviveneilijöitä. Kyseessä on siis harrastajamessut ja sen vuoksi tapahtuma on aivan eri luonteinen massamessuihin verrattuna. Tässä Euroopan suurimmassa venealan tapahtumassa, Vene 18 Båt -messuilla, vieraili 71 400 kävijää. Vainikan kohtaamista henkilöistä suurin osa on joskus veneillyt Saimaalla.

Ilmoitus- ja tilausasiat Seri Virtanen 040 1386 331 ilmoitukset@puumalalehti.fi ILMOITUSHINNAT: 1.1.2018 alk. Hinnat sisältävät alv. 24 % Etusivu 1,45 pmm Tj, ts 1,18 pmm Määräp, korotus 0,05 pmm Värilisä 1 lisäv. 0,17 pmm 4-väri 0,34 pmm Pienlaskutuslisä 2,52 alle 25,23 euron laskusta Huomautuslasku 5,09 e Vaihtoilm.välitys 2,55 e

Pörssi-ilmoitus 2 riviä/9,00, seur. 2,25 rivi enint. 5 riviä. Käteismaksu, vain yksityisille. Suoraan vain oman pitäjän alueelta, muualta paikallisen lehden välityksellä.

Vastaus Matias Hildenin kolumniin Matias Hildenin Sydämen asialla -kirjoituksessa (Puumalalehti 22.2.) soteuudistuksen vaikutukset Puumalan terveydenhuoltoon on arvioitu positiivisiksi. En kuitenkaan näe mitään perusteltua syytä siihen, miten lääkärityövoiman saatavuus lisääntyisi uudistuksen myötä. Jo nyt seutusoten aikana on nähty, että lääkäriresurssit ovat vähentyneet, kun terveyspalveluita hoitaa isompi yksikkö. Maakuntaorganisaatio tulee olemaan vielä suurempi organisaatio ja Puumalan kaltaisten pienten kuntien vaikutusmahdollisuudet koko Suomessa tulevat oman näkemykseni mukaan vain pienenemään, kun oman paikkakunnan ääni ei kuulu maakuntahallinnossa. En myöskään näe todellista etua siitä, että loma-asukkaat saisivat kiireetöntä sairaanhoitopalvelua paikkakunnalta, jossa he viettävät vain pienen osan vuodesta. Resurssit on yleensä jaettu keskimääräisen tarpeen mukaan ja näin paikkakuntalaiset joutuisivat jakamaan omat vähäiset resurssinsa loma-asukkaiden kanssa. Kesäasuntojahan on Puumalassa enemmän kuin vakituisia asukkaita. Mielestäni nykyinen järjestelmä, jossa ensiavun ja hoitosuunnitelman mukaisen hoidon saa lomapaikkakunnaltaan tarvittaessa, on riittävä ja loma-asukkaat ovat olleet tähän mahdollisuuteen tyytyväisiä. Puumalalaiset ovat täysin

riippuvaisia oman terveysasemansa palveluista, koska valinnanvapautta ei todellisuudessa ole, eikä tule olemaankaan välimatkojen ollessa pitkiä ja julkisen liikenteen ollessa hyvin rajoittunutta muualle kuin Mikkelin suuntaan. Tuskin valinnanvapaus toisi Puumalan terveysasemalle lisää asiakkaita ympärivuotisesti, kun muualta on tänne yhtä pitkä ja hankala matka kuin täältä muualle. Meillä ei ole mitään mahdollisuutta saada vastaavaa valinnanvapautta tukevaa järjestelmää kuin Isossa-Britanniassa, jossa asukastiheys on noin 248 asukasta neliökilometrillä, Suomessa vastaavan luvun ollessa noin 15 asukasta neliökilometrillä. Puumalan hyvinvointiaseman kokeneet sairaanhoitajat ovat olleet hoidon tukipilareita lääkäriresurssien jatkuvasti huvetessa. Tervettä järkeäkin on varmasti käytetty joskus pykälät ohittaen. Toivottavasti maakuntahallinto ei täysin poissulje tätä mahdollisuutta. Jos soteuudistus tuo Puumalalle todellakin jotain uutta ja positiivista, tulen olemaan iloisesti yllättynyt. Tällä hetkellä suhtaudun skeptisesti tähän unelmaan kaikkialla maassa hyvin toimivasta terveydenhoitopalvelusta. Lähinnä näen sen yrityksenä tehdä tulonsiirtoja verovaroista yksityisille yrityksille, joiden tarkoituksena on tuottaa voittoa omistajilleen. Riitta Söderström

Tuloksia Puulaakiviesti 24.2. Sahanlahti Matka 4 x 700 m: 1) Team Närhi 6,32, 2) Hanski Team 6,54, 3) Miestenkerho 7,58. Henkilökohtaiset ajat: 1) Niko Närhi 1,28, 2) Ari Närhi

Seurapalstalle sijoittuvat ainoastaan seuran sisäisestä toiminnasta jäsenistölle ilmoitettavat tapahtumat ja toiminnat, eivät kuitenkaan seuran sääntömääräiset kokousilmoitukset eivätkä maksulliset tapahtumat. Hinta 1.1.2018 alkaen 2,00 e / rivi, 3,00 e merkki (sis.alv 24 %). Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin mahdollisesti tulleista virheistä ei lehti vastaa. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Ilmoituksia välitetään kaikkiin maassamme ilmestyviin Sanomalehtien liiton jäsenlehtiin.

1,37, 3) Antti Kasanen ja Heikki Virta 1,38, 4) Maiju Lappalainen ja Eerika Kasanen 1,41, 5) Juha Valkiainen 1,42, 6) Niina Närhi 1,43, 7) Mika Närhi 1,44, 8) Hannu Lappalainen 1,54, 9) Markku Jaatinen 1,59, 10) Seppo Summanen 2,39.

TILAUSHINNAT 2018 Kotimaahan kestotilauksena: 1.1.2018 alk. 67 € Paperilehti ja digitilaus yhdessä 99 € PANKKIYHTEYS Suur-Savon Osuuspankki Puumala FI05 53710110000619 Ilmoitukset jätettävä tiistaihin klo 14 mennessä Ilmoita varhaisjakelua koskevista jakeluhäiriöistä: 040 1386 331 PAINOPAIKKA PIEKSÄMÄKI 2018


Säihkettä kevääseen Kestomaskara 10,- Kestolakkaus 20,- Ripsien pidennys 40,Ajanvaraus www.puumalankynsistudio.fi tai 0400-671 867.

Torstaina 1. päivänä maaliskuuta

Puumalan Sydänyhdistys ry:n

sääntömääräinen kevätkokous ma 12.3.2018 klo 16.00 Rinnepirtissä. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Hallitus

tilaukset 0400 872 461 (ark. 7-16)

n:o 7 64. vuosikerta

PUUMALALAISTEN ÄÄNENKANNATTAJA

Irtonumero 1,50 e

sen vuoksi voimakkaammin, kuin muualla, Alpo pohtii.

Hanna-Mari Tyrväinen

Elsa Koskenmaa on tuntenut Alpo Turusen kapaloikäisestä vauvasta saakka. Alpo puolestaan muistaa Elsan muutaman vuoden ikäisestä asti. Alpo asuu Ihalaisen kylässä synnyinkodissaan ja Elsa noin parin kilometrin päässä linnuntietä pitkin. Ystävykset pitävät yhteyttä säännöllisesti. -Käyn Elsan luona tarkistuskäynnillä vähintään pari kertaa kuussa. Sen lisäksi toimin hänelle välillä renkinä. Käyn esimerkiksi tekemässä polttopuita ja pudottamassa lumet katolta, Alpo kertoo. -Alpo on sellainen näppärä monitoimimies, Elsa kehuu. Alpo kertoo, että Elsan luona tulee poikettua usein myös ohikulkumatkalla, kun hän menee Ristiinaan avopuolisonsa luokse. -Käyn aina tarkistamassa, että onko kaikki kunnossa. Tässä on taustalla joku sellainen huolenpitovietti. Sen aina aistii, jos toisella on jotain erikoista, Alpo toteaa.

PUUMALALAISTEN ÄÄNENKANNATTAJA

Irtonumero 1,50 e

tarjolla toimintaa koko ajan

eteenpäin. -Sitä kysellään toistemme kuulumisia, selvitellään kylän asioita ja tiedustellaan, mitä naapureille kuuluu. Alpo kertoo, että hänellä on muutama muukin hyvä ystävä. Hän kantaa yksin asuvista iäkkäistä leskirouvista huolta samalla tavalla, vieraillen aika ajoin ja vaihtamassa kuulumiset. -Jos sillä tavalla pystyy antamaan toiselle hyvän mielen, niin palkitseehan se myös itseäni, Alpo toteaa. -Minullakin on paljon ystäviä, jotka käyvät talviaikaan katsomassa, onko talossa valot päällä. Jos ei ole, he soittavat perään ja varmistavat, että kaikki on kunnossa, Elsa sanoo. LAURA MALMIVAARA

Hanna-Mari Tyrväinen

Sonja Kuittinen saa tietää 23. maaliskuuta, osuuko valinta kohdalle. Ensimmäisen kerran Jussit jaettiin vuonna 1944. Kari Kauppinen

Puumalasta kotoisin oleva Sonja Kuittinen on yksi niistä neljästä, joiden joukosta valitaan Suomen paras pääosan naisnäyttelijä Jussi-gaalassa maaliskuussa. Kuittinen sai ehdokkuutensa Miami-elokuvasta. Muut ehdokkaat ovat niin ikään Miami-elokuvassa näytellyt Krista Kosonen, Milka Ahlroth elokuvasta Joulumaa ja Pihla Viitala elokuvasta Kaiken se kestää. Kuittinen on tietenkin tyytyväinen kuultuaan Jussi-patsasehdokkuudestaan. -Olin todella iloinen ja otettu. Tämä on ensimmäinen elokuvani ja pääroolini ammatissa tähän mennessä. -Tietenkin olin vielä triplasti fiiliksissä, kun kuulin Miamin olevan ehdolla jopa viidestä Jussista. Kuittinen sanoo, että hän toki toivoi Jussi-ehdokkuutta, mutta ei varsinaisesti osannut odottaa sitä. MIAMILLA on yhteensä viisi ehdokkuutta Jussi-gaalassa

eli naispääosien lisäksi se on ehdolla parhaaksi elokuvaksi sekä palkittavaksi parhaasta pukusuunnittelusta ja maskeeraussuunnittelusta. Miltä tuntuu, kun myös saman leffan Krista Kosonen on ehdolla? -Se on ihan mahtavaa! Näyttelimme Kristan kanssa läpi koko elokuvan lähinnä toistemme kanssa, joten koen tietysti, että yhteistyömme on onnistunut hienosti. Kristan kanssa on ihanaa näytellä, sanoo Sonja Kuittinen.

MIAMI on rikosleffa, joka sai ensi-iltansa viime elokuun alussa. Kansainvälinen ensi-ilta oli Toronton elokuvajuhlilla syyskuussa. Sonja Kuittinen kertoo saaneensa elokuvan Anna-hahmostaan sellaista palautetta, että elokuva koskettaa katsojan iästä, sukupuolesta tai taustasta riippumatta. -Anna on koettu inhimilliseksi henkilöksi, jonka vaikeita valintoja ja ristiriitoja on mahdollisuus ymmärtää, sanoo Kuittinen.

Viime lauantai käynnisti perheille tarkoitetut liikunnalliset Perhesportti-tapahtumat. Kevään mittaan liikuntatuokioita järjestetään urheiluhallilla joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina kevääseen asti. Liikuntasalissa on erilaisia liikuntapisteitä ja ratoja, joilla pääsee purkamaan energiaa ja haastamaan rajojaan. Tapahtuman järjestämisvastuussa olivat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Puumalan paikallisyhdistys ja Etelä-Savon Liikunta eli ESLI. -MLL järjesti aikaisemmin perhekahvilatoimintaa kerran kuukaudessa ja perheliikuntaa pienille lapsille kerran viikossa. Tämä on ihan uusi kokeilu, jossa yhdistyvät nyt molemmat tapahtumat, kertoo järjestön sihteeri Laura Pitkonen. -Liikuntasalissa pääsee liikkumaan kelistä riippumatta. Perhesportissa ei ole ohjattua toimintaa. Toiveena on, että perheet tulisivat nimenomaan viettämään yhdessä aikaa ja kokeilemaan erilaisia juttuja. Pitkonen kertoo, että seuravalla kerralla mukana on Kunnon Puumala -hanke. -Silloin yritämme saada liikkeelle erityisesti isovanhemmat. Jos ei ole omia lastenlapsia, niin liikkumaan voi tulla siitä huolimatta, Putkonen vinkkaa. TUOMAS Anttonen ESLI:ltä esitteli paikalle saapuneille liikuntasaliin rakennetun temppuradan sekä kaikki erilaiset toimintapisteet. Lapset ja heidän vanhempansa pääsivät kokeilemaan taitojaan esimerkiksi hernepussin heitossa, jättiritsalla ammunnassa ja kävelemällä kuukiviä pitkin. -Tein matolla kärrinpyöriä,

PUUMALA kuuluisi vähiten verottavien kuntien joukkoon Etelä-Savossa, jos perussuomalaisten esitys olisi mennyt läpi. Mäntyharjun kuntaveroprosentti on ensi vuonnakin 19,75. Hirvensalmella prosentti on yhä sama kuin Puumalassa. Juva korottaa lukemaa yhdellä prosenttiyksiköllä 19,75:stä. Mikkelissä vero on entinen 20,5 prosenttia. Savonlinnassa lukema putoaa 22,5:stä 22:een. KUNNAN verotulojen ennakoidaan pysyvän käytännössä entisellään ensi vuonna ja

mutta kävely kuukiviä pitkin oli tosi vaikeaa, totesi Jasmin Pitkonen. Jasminin serkku Leevi Pitkonen keskittyi puolestaan tarkkuusammuntaan tähtäämällä jättiritsalla Anry Birds -pehmohahmoja. -Kiva, että lapsille järjestetään tällaista mukavaa ajanvietettä. Onhan se tultava paikalle, kun jotain tapahtuu, totesi vieressä suoritusta seurannut äiti Jenni Hakkarainen.

63. vuosikerta

PÄIVÄSAKKO lankeaa, kun ylinopeutta on yli 21 kilometriä tunnissa. Silloin tulee kutsu poliisilaitokselle. Niin sanottu ehdollinen rikesakko lähetetään kotiin ja sen voi joko myöntää oikeaksi tai vastustaa sitä, jolloin prosessi jatkuu. Pääsääntöisesti rikesakko lähetetään kolmen viikon kuluessa tapahtumasta. Poliisi muistaa huomautuskirjeellä niitä, joiden ylinopeus oli 3-6 kilometriä tunnissa. Tämän alle jääneisiin nopeuksiin ei reagoitu. Kahden Pistohiekalla otetun kuvan osalta tilanne meni jälkikäteen niin, että kyse oli yrityksen autosta ja huomautukseen johtavasta ylinopeudesta, jolloin huomautusta ei lähetetä. Jos sakkoraja tällaisessa tapauksessa ylittyy, rangaistus tulee. JOS oman kuvansa haluaa itselle, sen saa ilmaiseksi pyytämällä osoitteesta asiakirjatilaus. helsinki@poliisi.fi. Kuvaa ei välttämättä lähetetä heti, vaan sitten kun tapaus on käsitelty loppuun. Jos kuudenkympin alueella ajaa hieman yli 90 kilometriä tunnissa, niin poliisi määrää ajokieltoa. Myös pienemmällä nopeudella voi kortti lähteä kuivumaan, riippuen ylinopeustilanteesta.

PÄIVI MÄKIKOKKILA

Ella Hämäläinen (vas.), Miila Honkanen ja Noora Hämäläinen olivat kahdeksan vuotta täyttäneiden ja nuorempien esteratsastuskilpailun parhaat.

Keppihevosen rakentaminen onnistuu ensikertalaiseltakin verrattain jouhevasti. Kari Kauppinen

Keppihevoskurssilla tehtiin monta mukavaa lemmikkiä perheisiin, kun seitsemäntoista lasta rakensi itselleen keppihevosen. Askartelun lopuksi oli vielä esteratsastuskilpailut. Viime lauantaina toteutettu kurssi oli ensimmäinen pitempi keppihevoskurssi Puumalassa. -Kyllä siitä tykättiinkin. Varsinkin pienimmät, kun saivat valmiiksi omansa, niin silittivät ja halailivat niitä, kertoo vapaa-aikasihteeri Päivi Mäkikokkila. Kurssilla oli lapsia viisivuotiaista alkaen.

Liinu Honkanen (vas.), Sinna Ahonen ja Iina Puttonen olivat yhdeksän vuotta täyttäneiden sarjan parhaat. KEPPIHEVOSEN rakentaminen ei ole vaikeaa. -Periaatteessa tarvitaan vain harjan varsi, vanha villasukka ja täytettä sinne. Sillä pääsee jo alkuun, sanoo Päivi Mäkikokkila. Sen jälkeen heppansa kanssa voi hifistellä ja koristella sitä eri tavoin. Muutamilla kurssilaisilla on kymmenkunta keppihevosta kotona. Kurssin ideoi 4H ja sen järjesti nuorisopalvelut. KILPAILUT käytiin kahdessa

sarjassa. Esteratsastuksen voittoon alle yhdeksänvuotiaissa kuusiesteisellä radalla kirmasi Miila Honkanen Stellansa kanssa. Kakkonen oli Ella Hämäläinen ja Linnea ja kolmoseksi sijoittui Noora Hämäläinen Yö-ratsukollaan. Yhdeksän vuotta täyttäneiden sarjan kymmenesteisen radan voitti Sinna Ahonen Nesshepallaan. Liinu Honkanen oli kakkonen Nappi-ratsukollaan ja Iina Puttonen kolmas. Hänen parinsa oli nimeltään Kala.

EN

n ala on aja um Pu lle ko ki rk hei a ko me esi sin per ta uu ti ja in ort esp lle toim psi a La rjoll ta

AIST

rh Pe

AJA

NATT

NKAN

ÄÄNE

ero

num

Irto

1,50

sta lui lve

pa

e

n

Hiihtokoulu alkaa 35e/h

oin lak

p. 0400 889 851 info@freeski.fi

moo

www.freeski.fi

Alpo Turusen kodissa oli rento iltapäivätunnelma. Mekukoira makoili ikkunan edustalla ja Elsa Koskenmaa istuskeli kiikkutuolissa.

•Te

Aukioloajat 19.2.-4.3. vko 8. ja 9. ark. ma-pe 12-20, la-su 10-17

• Perä

ALPO menetti rakkaan lemmikkinsä muutama vuosi sitten ja siitä luopuminen oli hänelle iso asia. Elsa oli ainut henkilö, joka ymmärsi surun ja osasi tukea häntä oikealla tavalla. -Meistä maalla yksin asuvista tulee erikoisia persoonia. Täällä näkee mielenmaiseman ja ympäristön kauneuden sellaisena, jota ei taajamassa huomaa. Ehkä erilaiset elämän töyssyt kokee

eet

osoittaa vaikka pienillä palveluksilla, ilman vastapalveluksen velkaa. -Ystävyys kasvaa pikku hiljaa ja toisen luottamus ansaitaan. Ystävyydessä ei pyritä toisen edelle, vaan siinä kuljetaan toisen rinnalla, he toteavat.

rtaALAL sike vuo PUUM

Alpo Turunen keitti itselleen päiväkahvit ja ystävälleen Elsa Koskenmaalle teetä. Elsa on juonut eläissään kahvia vain kaksi kertaa. Viimeisestä kahvikupposesta on aikaa yli 40 vuotta.

64.

Veneet • Perämoottorit • Vesijetit • Mönkijät • Moottorikelkat

ille ma ta ja le los sil neta a ve ve lun

täyden ELSA on palvelun iältäänvenetalosta kuutta vuotta vaille sata, kuten hän sen itse määrittelee. Hän asuu kotonaan •Telakointi- ja säilytyspalvelut yksin. -Ei minua pelota olla yksiOma koti näihin maisemiin? nään. Lähellä on hyvät naapuritwww.puumala.fi ja paras turva on tuolla, hän sanoo näyttäen sormellaan ylöspäin. -Minulla on niin hyvät naapurit, ettei sitten kenelläkään. Kyllä he vähintään parin päivän välein soittavat ja tiedustelevat, tarvitsenko kaupasta jotain. Miten hyvä se onkaan kuulla, että saan soittaa heille tarvittaessa yöllä tai päivällä, Elsa iloitsee. Alpollakin on ikää jo 71 vuotta. -Onhan meillä ikäeroa kolmattakymmentä vuotta. Meillä on rehti suhtautuminen toisiamme kohtaan, Elsa sanoo. Kaverukset viettivät ystävänpäivää maanantaina. -Ystävyydessä vuoden kaikki päivät ovat samanarvoisia. Kun välillä on luottamus toista kohtaan, ystävyys on jatkuvaa, eikä sitä tarvitse erikseen mainita, Elsa ja Alpo pohtivat.

Kari Kauppinen

Poliisi valvoi kamera-autollaan nopeuksia muun muassa torstaina 2. marraskuuta Pistohiekalla yhdessä paikassa molempiin suuntiin kantatie 62:n varrella. Arkipäivän tulos oli melkoinen, sillä kamera välähti ylinopeuden merkiksi 58 kertaa. -Liikennemäärät ovat pieniä, mutta niiden, joille kamera on välähtänyt, määrä on iso. Yli kolmannes ajoi ylinopeutta, sanoo poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein. Kamera valvoi Mikkelin suuntaan kulkevia kello 10.4514.30. Autoja kulki 95 ja heistä otettiin 27 kuvaa. Puumalan suuntaan ajavia kamera tarkkaili kello 14.4018.15. Tuolloin paikan ohi ajoi 89 kuljettajaa. Heistä 31 kirjautti itselleen ylinopeuden. Kahdeksalle autolle mitattiin 18-27 kilometrin ylitys. Nopeudet olivat 78-87 kilometriä tunnissa. Loput ajoivat hitaammin. Nopeusrajoitus on 60 kilometriä tunnissa. Kantatie 62:lla on pääsääntöisesti 80 kilometrin tuntinopeusrajoitus ympäri vuoden, mutta paikoin rajoitus on 60 kilometriä tunnissa. Ylinopeudet käsitellään poliisin liikenneturvallisuuskeskuksessa Helsingissä.

Irtonumero 1,50 e

Keppihevonenkin on halauksen ja silityksen arvoinen

6

käteen tiedossa, että tällaista ohjelmaa on luvassa, hän totesi. Virtanen näkee perheille tarkoitetun liikuntatapahtuman positiivisena asiana. -Omat lapset harrastivat aikoinaan säännöllisesti koripalloa, joten tällaiset tapahtumat ovat meille tuttuja, hän kertoo. Virtanen arvioi, että nykyajan lapsilla liikunta voi jäädä kovin vähälle, elleivät he varsinaisesti harrasta jotain lajia. -Liikuntaharrastus auttaa lasta koulun käynnissä. Kun lapsi keskittyy liikuntasuoritukseen, hän pystyy keskittymään myös koulutehtäviin. Lapsi oppii myös jaottelemaan omaa ajankäyttöä, jos harrastuksia on monta kertaa viikossa, Virtanen totesi lähtiessään Lennin kanssa seuraavalle toimintapisteelle.

PUUMALALAISTEN ÄÄNENKANNATTAJA

n:o

KARI Virtaselle viikonloppu tarkoitti yhteistä aikaa perheen kanssa. Hän heitti frisbeegolfia yhdessä Lenni Pitkosen kanssa. -Tulimme Lohjalta viikonlopun viettoon tyttären perheen luokse. Meillä olikin jo etu-

n:o 46

vuonna 2019. Tämän vuoden budjetoidut verotulot ovat 8,6 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarvioon on tähän tulossa 20 000 euron pudotus, mutta vuodelle 2019 vastaavasti 17 000 euron korotus kuluvaan vuoteen verrattuna. Kunnallisveroa on arvioitu saatavan tänä vuonna 5,6 miljoonaa ja vuosille 2018 ja 2019 on budjetoitu 73 000 euron vähennys tähän. Kunnallisveron pudotusta paikkaa yhteisövero, jota arvioidaan saatavan ensi vuonna 42 000 euroa tätä vuotta enemmän. Tämän vuoden talousarviossa yhteisöveroja on arvioitu kerättävän 1,29 miljoonaa. Vuodelle 2019 summan arvioidaan kasvavan 79 000 euroa verrattuna tähän vuoteen. Kiinteistövero on varsin vakiintunut. Tänä vuonna luku on 1,71 miljoonaa ja kahden seuraavan vuoden budjettiin kirjattaneen 11 000 euroa vuotta kohden lisää.

Lähes joka kolmas ajoi ylinopeutta Pistohiekalla

8

Laaja valikoima vesille ja maille

Torstai 16. marraskuuta 2017

Kunnan veroprosentti säilyy ennallaan Kari Kauppinen

Puumalan veroprosentti on ensi vuonnakin 20. Kunnanvaltuusto päätti asiasta maanantaina äänestyksen jälkeen äänin 17-3. Perussuomalaiset olisi halunnut pudottaa prosentiksi 19,75. Antti Kasanen esitti asiaa ja Asko Luukkonen kannatti sitä. Kolmannen äänen antoi Heikki Hupli.

Leevi Pitkonen on ampunut joskus ritsalla ulkona. Viime lauantaina hän kokeili jättiritsaa, jolla ammuttiin pehmoleluja. Puumalassa kunta ja järjestöt ovat luoneet lapsiperheille mahdollisuuksia erinomaiseen arkeen.

Ven

ALPO käy yleensä Elsan kotona, mutta ystävänpäivän alla, hän kävi hakemassa Elsan omaan kotiinsa. Kaksikko mietti tuvan pöydän ääressä ystävyyttään. Alpo sanoo, että heidän kaveruudessaan lisäarvoa antaa se, että Elsa oli myös hänen äitinsä tärkeä ystävä. -Kävin täällä aina avittamassa Kyllikkiä pienkarjanhoidossa ja lasten kaitsemisessa, Elsa kertoo. -Minä muistan monta kertaa, kun näin heidät yhdessä tässä tuvassa. Elsa hieroi äidin hartioita tai selkää. Siitä aisti, että heidän välillään oli vahva ja aito ystävyys, ei mitään mielistelyä. He haastelivat kaikenlaista keskenään ja välillä saattoivat olla ihan hiljaa, Alpo muistelee. Tästä syystä Alpo ajattelee, että myös hänen ja Elsan välisessä ystävyydessä on jotain erityislaatuista. He miettivät, että ystävyys on toisen arvostamista. Sitä voi

Torstaina 8. helmikuuta 2018 n:o 6 64. vuosikerta

Perhesportti uusintaesimerkki Puumalan palveluista KAKSIKKO että Sonja Kuittinen ehdolla sanoo, parhaaksivatessa naispääosan kuulumisten vaihto ja ja perheille on Lapsille elokuvanäyttelijäksi tarinointi vievät keskustelua

201 lla uta iku do helm eh san 8. na äo stai inen pä ksi Tor uitt naiselijä a K i tt nj ks äy So rhaa an pa okuv el

SPR

Puumalan osaston kevätkokous to 8.3. klo 18.00 Rinnepirtissä. Tervetuloa!

Torstaina 15. helmikuuta 2018

Ystävyys on toisen arvostamista ja rinnalla kulkemista

oim lik lve va pa aja en La täyd

vuosikokous pidetään Kahvila Kuittisessa 18.3.2018 klo 14.00. Kokouksessa käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat asiat. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävillä puheenjohtajalla 25.3-9.4.2018 välisen ajan. Hoitokunta

TIISTAINA torilla PUUMALA 13.30-14.00

pern liset äine nisti nnal KeioiTyrv käyn liiku at.uok la ari ntai nä htum tut . ntat allil A na-M laua oite tapa iluh äiseasti a Han e tark rtti- liiku AAR urhe mm a Viim le aan än ensi eneril aisi MIV joill ja heil espo mittstetä en ääse ja, MAL Perh kev onrato giaa sRA vään järjekuukaud e lau-a. na ssa ja ener isva in ta le sali tä an . LAU Viim eluj joka ntai istei ama jaan stäm eim an na. mol heil laua unta nerh mal von iper Liik ntap purk rajo järje Puu ulkoin peh ista liiku ee aan manat Manon Etelä-Sa min lla utti laps tällatotesi. e an pääs tamahtu eet uliit ja ritsa isemkerr a eill an haasTap olivojel stys I. us amm a unta . sa , että hän t luon perh tum ESL aika ossa a tuus ensu yhdi ossa ssa,ee t josk jollaovaeen. eli sti inta eliikviik joss hapah at aiLast allis tied luva järje toim perh unu aa, t ark paik untaL vila ja kerran ilu,at tapa eri irits estö en a onn näk ntatna. astiv pal-at ampjätt järj n koke Liik-ML käte lmaane liikuasia harr ti korihtum oo. n isee ekah essa illeuusi emm sihte n on eili ja liik- . ohjeVirt tunsena et ises tapa kert in perh kaud lapsihan mol stön ee atta yaja in one kok ta oma oite nta laps nöll i kuu ille on ät nyt järjen. pääs tark tiivi at sään isetja, hän nykä kovsest Pitkhän kun erin ä pitk in vali 4. pum ttua oo pien ä vi tälla että posi-Om ksia kivi Jasm ko 194 Täm styv kert onelissa riip ohja tuaan n tuttu oi, jääd inai aa si Lee ina assa Piton lle arvi voi vars nna eet ään yhdi at, Pitktasa stä ei ole vi aan anta mal isuu ly kuutote koin jote auttKun , osuu se si nta he . mei doll tum ra vuo keli a perh täm aan ääkun Puu loa, si Lee lest ä. tukanen uvak a uutatiin Lau-Lii käve eaa, ku puo täht s mah ovatVirt liiku vätin lajia tusniss uori ään että vieteilem aan rtiss alisäkelok aastkeeBird liskjaet si rras ta vaik illa ellei seur kum espo a. on, aan kok än mut tosi n. serkittyi taanAnry sien i parhmas maa it laps lle, jotataha käyn ntas ittymLap a Kun Perh intaeena enoma ja aaksaksi ja oli one ininkesk mun että on stetäettä. vähä asta kun lun liiku keskiin. oma on s sa23. Juss pääo lla toimToiv nim aika ja. oo, ä an sta . myö on PitkJasm harr-Lii kou ittyy yy htäv aan ksiaanen ana at nais parhittav a liik-men samritsaoja. ille järje viet kun sa pyst tietäkerr essäni eli lla palknnittelulusta kun Kosonen tte- o telem astu, Virtkans lisiv essä juttu kertmuk ke. saad anhe sia, kon kuu jättiahm laps ajan alle, lasta i kesk hän lute saa n ehdo yhd isiaonen alla a -han e isov nlap siitä paiksi vier Jen Näy tark lä laps , kou s jaotjos harrossa nin elle. mm a! kok usuu nitte uu, ta että avaa en äise sekä me moh va erila s a mäl kaa. a, ti seen Pitka kerr mal tote t äiti myötöä, viikän Len piste puk suunä tuntn Kris ttin imm tavasa läpi tem että a lastetulla yritä -peh-Kiv muktulta , aa myö ii ppu olev ä inta rausMilt leffa ista se htuu annu vall Puuoin isesomi voi vink I:ltä Kui Ens mahkans tois sti, nuton niistvaopp käytkert essätoim onlo een lja e. non-Sill erityole an onen ESL ille istu isin tälla an tapaa seurn. ajan ta lähti lle ja le ei uma viik a perheego man lla?on ihan tan nnä tiety en koto on yksiosta sansa Son dall onn ssa Onh in n unetempmon i ehdo-Se e Krisn lähi koenon kan o Son keel Josliikk Putk tone koh ppin jota itust aine aselle aika frisb osen totes aava en jouk s pääoalas n e tta, saap un iset mat. ti Pitk suor kar Kau astattin en sa seur erila heitan sano Ant limm uva jote onloeen para i-ga niin lima Virt istäheit ni Hak S alle nnetki ja kojoka uten Kari mal Kui joid elok sa, ömmKrisellä, viik huo uun set ivät ksi lRI yhte rake Len MA fa, paik Puu ja , menjä Juss kku kaik perh etukans isty . KA oitti Hän Lappääs erkiritsa jo jalta t niin slef e elok -iltailla Son ästä Suo . yhte osti näyt TUO teli aliin näy-ka ällä tark sa.yhdessä Loh ren in sekä et. nelj n tteliussa sai ehdo a. ova a rikoviim ensi hien aa n. esit ntas piste ansa esim e tyttäolik juhl , jätti lem kans , litaa näy n vast aat vass Mil a ihan ttine on nsa välinenuva liiku dan emp jaanossa saa-hfia sa. immtoon llä öriä nais liskuttine loku okk loku n, uma sta Kui pura inta n taitoheit ja käve oo kans-Tul viet Mei MI -ilta sain elok one Joul uva maaKui inpy toim vanh kert a-ha ta, ymi-e t ehdmi-e Kos ta MIA ensi Kannton n Ann utetojan dän maa sin assain. kärr pun se. MiaMuu Mia sta uvas elok tyyttsas sai sa. n palakats tasta keile epus unnpitk olla luok n Kri elok ala alus Toro ssa.Kuittine nkini-pa hernamm ä mat uva itu. Viit ää. ikää t oli kuuja elok ista ettaatai taus la kivi n telly roth la keston tiete Juss ja otetuva- n mill syysSon sa sellakosk kuu-Tei an . iin? Ahl Pih se n inhi a vai-on lesta en elok tähä en ja n a tu jonk ja o neen taan uva puo ttine ltua taan isem KaikKui kuuudes lla iloinäine atiss riito sano asti mos eloksuku tta. koet ä, en ma että , mm on ksi, risti ä tripl min väin kkun todeensi ni amm iästä umana kilö a ja ärtä hin estä viellin Mia ehdo-Oli on ooli riipp-An hen ntoj s ymm näi ala.fi viid ä i hän olin kuu Tämja päär ä. in tta, jopa seks a vali isuu ettäkuu nut a kotiuum ni nesstenk , kun lla keit doll n. kat o, men-Tie Om w.p mah ttine ikel sissä ehdo sano doki osan Kui i-ehsest ww ttor n fiilik an viisisa olev ista.ttineoi Jussinai Moo ensäalas t• JussKui toiv vars lut kijä lve yhte i-ga ei on toki ta sitä. • Mön spa mut ttaa LA a Juss jetit lyty odo MILuutt • Vesi säi MIA okk it ja ehd ttor ti-

Niinimäen osakaskunnan

ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI

Sahanlahden kesäteatteri sai avustusta, kunnanhallitus äänesti summasta Kari Kauppinen

Kunnanhallitus myönsi Sahanlahden kesäteatterille markkinointitukea 2 500 euroa ja hankkii esityksiin kausikortteja, joiden arvo on 434 euroa. Yhteensä tuki kesäteatterille on siten 2 934 euroa. Kausikorttien tarkoitus on se, että kunnalla on kyseisissä näytöksissä kaksi paikkaa, jotka kunta voi antaa yhteistyökump-

paneiden käyttöön. Sahanlahden kesäteatteri aloitti toimintansa viime vuonna, jolloin kunta myönsi avustusta 3 000 euroa. Kunta edellyttää, että se saa logolleen näkyvyyden teatterin markkinointimateriaalissa. Laura Pitkonen (sd.) esitti, että markkinointi- ja matkailunedistämistukea olisi myönnetty 5 000 euroa. Antti Kasanen

(ps.) kannatti esitystä. Äänestyksen jälkeen kunnanjohtajan esitys voitti äänin 5-2. Noin 3 000 euron tuen takana olivat Harri Kautonen (kesk.), Keijo Montonen (sd.), Minna Korhonen (kesk.), Olli Luukkonen (kesk.) ja Seija Ikonen (kesk.). Sahanlahden kesäteatterin tuottaja on juvalainen näyttelijä Pauliina Hukkanen.

Ollilan osakaskunnan

vuosikokous 16.3. klo 19.00 Veikko ja Marjatta Hämäläisellä, Ruokotaipaleentie 1390. Kokouksessa käsitellään osakaskunnan sääntöjen määräämät vuosikokousasiat. Kokouksen pöytäkirja on nähtävillä 23.3.6.4. välisen ajan hoitokunnan puheenjohtajalla. Hoitokunta

Kietävälän osakaskunnan vuosikokous pidetään

maanantaina 19.3.2018 klo 18 Loma-Aution Pitotuvalla. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät vuosikokousasiat. Kokouksen pöytäkirja on nähtävillä 20.3.2018-3.4.2018 välisenä aikana hoitokunnan puheenjohtajalla. 27.2.2018 Hoitokunta

Maunolan osakaskunnan vuosikokous la 17.3.2018 klo 12 Saariston majalla. Kokouksessa käsitellään osakaskunnan sääntöjen määräämät vuosikokousasiat sekä muut esille tulevat asiat. Kokouksen pöytäkirja on nähtävillä 19.3.1.4.2018 välisen ajan puheenjohtajalla. Talkoot Halkosaaressa la 17.3.2018 klo 9 alkaen. Hoitokunta

MÖKIT KUNTOON -yrityskumppaniksi? Yrittäjä, tarjoatko palvelujasi vapaa-ajanasukkaille?

Tule mukaan Mökit kuntoon -pilottiin, jossa tehdään Hirvensalmen, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Puumalan yritysten palvelutarjontaa näkyväksi mökkiläisille.

Ota yhteyttä ja kysy lisää! Anne Innanen Mökit kuntoon -koordinaattori 0440 785 436 anne.innanen @mikseimikkeli.fi Etelä-Savo kestävän vapaa-ajan asumisen ykkösalueeksi 2017-2019

Tuula Pihkala Projektipäällikkö 0440 361 603 tuula.pihkala @mikseimikkeli.fi

Puumalan Virin

vuosikokous to 22.3.2018 klo 18.00 Kahvila Kuittisessa. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Johtokunta

PUUMALAN KANSALAISOPISTO 1103102B MEHILÄISVAHAMAALAUS / ENCAUSTIC ART 8.3. - 22.3., 9 oppituntia / 14 €. K.opisto to 17.30-19.45 Ritva Kuronen. 1104211B VANHAT TRIKOOVAATTEET UUSIOKÄYTTÖÖN 9.-11.3., 17 oppituntia / 23 €. K.opisto pe 17.00-20.00, la 09.30-14.30, su 09.30-15.15 Kaija Huhtinen 1104212B VÄRJÄYSTÄ ERI MENETELMIN 14.3. - 11.4., 12 oppituntia / 17 €. K.opisto. Joka toinen viikko ke 10.30-13.45. Värjätään puuvillakankaita ja lankoja eri menetelmin. Aiheet: sarja- ja liukuvärjäys, jääpalavärjäys, marmorointi. Voit myös värjätä villaa ja villalankoja happoväreillä esim. huovutukseen, kudontaan, virkkaukseen ja neulontaan. 1104214B KORUJA VETOKETJUISTA Ke 14.3. klo 17.30-19.45 K.opisto. Vetoketjujen lisäksi koruihin voi käyttää erilaisia lankoja, helmiä, villaa, pieniä esineitä, vanhojen korujen osia ym. Kurssimaksu 6€/ kerta maksetaan opettajalle. Ilmoittautumiset kursseille puumala.fi tai puh. 040 8230 450.

Osta haluamasi pituinen lukuoikeus Puumala-lehden näköislehteen, jolloin voit lukea tuoreimmat uutiset kaikkialla ja aina ensimmäisenä verkosta! Tilauksen yhteydessä saat käyttöösi henkilökohtaisen tilaajatunnuksen. Tilauksen syöttäminen ja rekisteröinti edellyttää toimivaa sähköpostiosoitetta, jonne tunnukset lähetetään. Tilauksen jälkeen pääset kirjautumaan näköislehteen Puumala-lehden verkkosivujen oikeasta alakulmasta klikkaamalla linkkiä ”Kirjaudu”. Tilauksesi on voimassa valitsemasi ajan. Voit maksaa tilauksen kaikista suomalaisista verkkopankeista. Tilauksen uusiminen onnistuu Oma tili -sivulta. Jos sinulle tulee jo Puumala-lehden paperilehti ja haluat rinnalle myös lukuoikeuden näköislehteen, niin tarjoamme sen hintaan 32e 12kk

Printti- ja digilehti yhteishintaan (67,00e +32,00e).

S U O J R A T

LUKUOIKEUS 12 kk UUSILLE

99e

12 kk

NÄKÖISLEHDEN TILAAJILLE HINTAAN

59e

12 kk

www.puumalalehti.fi • toimitus@puumalalehti.fi • P. 040 1386 331

Seurapalsta Eläkkeensaajien kerhossa huomenna pelataan mm. bocciaa. La 3.3. bussi lähtee Savonlinnan Teatteriin Hollituvalta klo 11.00. Viljakansaaren MKTS. Kuutamohiihto Kylliön jäällä pe 2.3. klo 18.00. Kokoontuminen ja nuotio Peuramäen rannassa, omat eväät mukaan. Tervetuloa! Viljakansaaren MKTS. Ompeluseura torstaina 8.3.2018 klo 18 Eine Savolaisella, Lieviskäntie 947. Tervetuloa!

PÄIVÄLISTA Kukkakimput- ja asetelmat, surukukat Hautauspalvelut yhteistyössä Hautaustoimisto Mielosen kanssa Tilaathan kukka-asetelmat viikkoa ennen tilaisuutta!

Avoinna: ma-pe 10-17, la 10-14

Keskustie 19, Puumala • P. 050 3519 517 www.mirrijaminttu.com • P. 044 2815 868/ Kirsi

AVOINNA:

P. (015) 4681 180

MA-TI klo 11-18 KE-TO klo 11-22 PE klo 11-02 LA klo 12-03 SU klo 12-20

Näköislehti 1.3.2018  
Näköislehti 1.3.2018  
Advertisement