Page 1

Torstaina 21. joulukuuta 2017

n:o 51 63. vuosikerta

PUUMALALAISTEN ÄÄNENKANNATTAJA

Irtonumero 1,50 e ELVI KÖPMAN

Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle!

Etusivun kuvan myötä päättyy Suomi 100 -juhlavuosi. Kansikuvalla Puumala-lehti kunnioittaa mennyttä ja luo uskoa tulevaan. Kuvassa olevilla Antti Luukkosella ja Venni Kontisella on ikäeroa 100 vuotta.


2 - Torstaina 21. päivänä joulukuuta

PUUMALA

N:o 51 - 2017 Ainali; kirkkokuoro.

Rakkaamme

Seppo Juhani Sorjonen s. 11.6.1946 Puumala k. 21.11.2017 Mikkeli Niin äkkiä päivä sammua voi, ei kohtalon kello edeltä soi. Sydän itkee kaipuuta ikävää, enää muiston helmet kimmeltää. Kiittäen ja kaivaten Elina Else, Jani, Eero ja Ossi veljet perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta.

Piispan joulutervehdys Joulun sanoma kantaa ”Joutui sentään joulu tuttu hulisevaan maahan tähän, waikka taitaa joulurauhaa täällä olla warsin wähän.” Tähän tapaan suomalaisten tuntoja kuvasi vuosisata sitten ilmestynyt sanomalehti joulupiirroksen tekstissään. Joulua 1917 vietettiin maassamme hämmentyneissä tunnelmissa. Paria viikkoa aiemmin Suomi oli julistautunut itsenäiseksi. Epävarmaa oli, saataisiinko sille ulkovaltojen tunnustaminen. Euroopassa riehui sota ja muutamia viikkoja joulun jälkeen myös Suomessa alkoi sota, joka repi kansaa pahasti hajalle. Itsenäisyys ja vapaus säilyivät kaikesta huolimatta. Nuori tasavalta joutui parin vuosikymmenen jälkeen uudelleen maailmansodan kurimukseen. Viiden vuoden ajan kansa taisteli olemassaolostaan ja maksoi itsenäisyydestään suuren hinnan. Joulurauha ei ole ollut itsestäänselvyys missään mielessä. *** Myös ensimmäisenä jouluna parituhatta vuotta sitten elettiin levottomissa tunnelmissa. Ihmismassat olivat liikkeellä, elämä oli rauhatonta ja tulevaisuus täynnä kysymysmerkkejä. Kaikki tuntematon, kaikki sellainen, jota me emme hallitse emmekä ymmärrä, pelottaa, vie elämänilon ja rohkeuden. Niin tapahtui kaksituhatta vuotta sitten ja niin tapahtuu nyt meidän aikanamme. Kaiken tämän keskellä kuullaan viesti: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.” (Luuk. 2:10-11). *** Joulun evankeliumi on kantanut ihmisiä vuosituhansien ajan. Niin on tapahtunut sata vuotta sitten juuri itsenäistyneessä Suomessa, sotavuosien aikana ja jokaisena rauhan vuotena. ”Älkää pelätkö!” Tämän kehotuksen perustana oli se, että maailmaan syntyi Vapahtaja, Jeesus Kristus. Hän toi toivon toivottomille ja rohkeuden pelokkaille, tulevaisuuden elämänsä sisällön kadottaneille. Jouluevankeliumi tuo pelon sijasta rohkeuden katsoa elämän tosiasioita silmästä silmään. Se antaa perusluottamuksen siihen, että pohjimmiltaan elämä on hyvän Jumalan käsissä. Hän pitää huolta. Jouluna 2017 Seppo Häkkinen Mikkelin hiippakunnan piispa

Vuoden viimeinen

Kotisairaanhoitajille! Toivoo tyytyväinen mummo peräkylältä.

Tämä on tämän vuoden viimeinen Puumala-lehti. Vuoden 2018 ensimmäinen numero ilmestyy 4.1. Siihen tuleva aineisto viimeistään tiistaina 2.1. klo 16 mennessä.

Puumalan seurakunta

Tapaninpäivä 26.12. Kirkko klo 18 iltakirkko; Rouhiainen, Ainali; Anniina Reinholdtsen, laulu.

Kirkkoherranvirasto avoinna ma ja ke 10-13, p. (015) 775 3300. Taloustoimisto avoinna ma ja ke 10-13, p. 050 421 0075. Pappi p. 050 401 9561, p. 050 343 0443. Diakoni p. 050 343 2475. Seurakuntamestari p. 0500 655 726. Palveleva puhelin päivystää su-to klo 18-01, pe ja la klo 18-03 p. 0400 221 180. Netissä: evl/palvelevanetti Seurakunnan internet-sivut: www.puumalanseurakunta.fi Seurakunnan Facebook–sivut: Facebook.com/ puumalanseurakunta

Uudenvuodenaatto 31.12. Kirkko klo 18 sanajumalanpalvelus; Rouhiainen, Ainali. HUOM! aika. Uudenvuodenpäivä 1.1. Kirkko klo 10 messu; Rouhiainen, Ainali. Tiistai 2.1. Seurakuntakoti kahvio klo 18 Kansanlähetyksen lähetyspiiri. Raili ja Esko Kontinen (Ylössaarentie 24) klo 18 Luukkola-Niinisaaren lähetyspiiri. Loppiainen 6.1. Kirkko klo 10 messu; Henttonen, Ainali.

Torstai 21.12. Kirkko klo 9.05 koulun joulukirkko. Ota oma lyhty ja led-kynttilä mukaan. Teboil (Niementie 2) klo 11 Kauneimmat joululaulut. Kylätupa (Keskustie 11) klo 12.15 Kauneimmat joululaulut.

Sunnuntai 7.1. Kirkko klo 10 messu; Henttonen, Ainali, väärtien ja jumalanpalvelusryhmien yhteinen kirkkopyhä. Ilmoittautuminen ruokailua varten ke 3.1.2018 mennessä kirkkoherranvirastoon mieluiten sähköpostitse jaana.b.kontio@evl.fi tai 015 775 3300, 050 312 0557.

Jouluaatto 24.12. Lamminniemen kappeli (Ruokotaipaleentie 702) klo 13 jouluaaton hartaus; Henttonen, Väisänen; Anniina Reinholdtsen, laulu. Kirkko klo 16 jouluaaton hartaus; Henttonen, Väisänen; Anniina Reinholdtsen, laulu.

Muuta: Puumalan kaksoisristikirkko kirjaa myynnissä kirkkoherranvirastossa hintaan 30 € ja ”Jumalan kunnia Puumalan luonnossa” levyä hintaan 10 €. Suruadressit hintaan 12 €.

Jouluaamu 25.12. Kirkko klo 8 jouluaamun messu; Rouhiainen,

Sijaisuuksia seurakunnassa Puumalan seurakunnan vs. kirkkoherraksi on Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli määrännyt rovasti Erkki Rouhiaisen 9.-16.12., 23.12., 25.12.2017-5.1.2018 ja 15.1.21.1.2018. Pastori  Raija Henttonen määrättiin Puumalan seurakunnan vs. kirkkoherraksi 1.-8.12., 17.-22.12. 24.12.2017 ja 6.-14.1.2018. Kirkkoherra Helena Castrén on virkavapaalla 15.3.2018 saakka.

Pikku-uutisia

Tulossa: Kirkonkylän kinkerit su 14.1. jumalanpalveluksen jälkeen seurakuntakodissa.

Diakoni Hanne Keijoselle edelleen virkavapautta Elvi Köpman

Kirkkoneuvosto myönsi diakoni Hanne Keijoselle jatkoa palkattomaan virkavapauteen, joka jatkuu tällä päätöksellä 31.3.3018 saakka. Hänet on valittu hoitamaan Mikkelissä kappalaisen virkaa kyseiselle ajalle. Keijonen on ollut virkavapaalla tämän vuoden toukokuun alusta lähtien. TALOUSPÄÄLLIKÖLLE myönnettiin lupa ottaa lyhytaikaista luottoa enintään 200 000 euroa maksuvalmiuden turvaa-

miseksi. Lyhytaikaista luottoa tarvitaan turvaamaan muun muassa palkat ja muut sovitut maksut. Seurakunnan kassavarat ovat vähentyneet ja maksuvalmius on heikentynyt, kun tonttikauppa ei ole sujunut suunnitellusti ja tehtyjen puukauppojen hakkuut ovat siirtyneet huonojen kelien takia. SEURAKUNTA on myynyt puuta reilut 2 500 kuutiota Halkolampi-tiloilta. Kaupan arvo on hieman yli 100 000 euroa.

Sukkia lasten kerhotoimintaan

Nimipäiviä: Torstaina 21.12. Jouko Perjantaina 22.12. Nooa, Heimo Lauantaina 23.12. Aada, Auli, Aulikki Sunnuntaina 24.12. Raakel Maanantaina 25.12. Aapo, Rami, Aappo Tiistaina 26.12. Iiro, Iikka, Iisakki, Isko Keskiviikkona 27.12. Benjamin, Kerkko Torstaina 28.12. Piia Perjantaina 29.12. Rauha Lauantaina 30.12. Taavi, Taavetti, Daavid Sunnuntaina 31.12. Silvo, Sylvester Maanantaina 1.1. Uudenvuodenpäivä Tiistaina 2.1. Aapeli Keskiviikkona 3.1. Elmeri, Elmo, Elmer Lämpimät onnittelut!

Pirkko Kontinen neuloi 26 paria sinivalkoisia villasukkia ja myi ne lasten kerhotoiminnan hyväksi. Sukista sekä leivonnaisista kertyi 330 euroa lapsille.


N:o 51 - 2017

PUUMALA

Torstaina 21. päivänä joulukuuta - 3

Kuka pukin parran takana? Elvi Köpman

Perinteisessä ja suosituss joulupyhien kisassa pyydetään jälleen tunnistamaan, kuka tunnettu henkilö on kätkeytynyt joulupukin parran taakse.

Parran takana on paikkakuntalaisia aktiiveja, jotka ovat vuoden aikana olleet esillä lehden sivuilla, luottamustoimesta, yrittäjänä tai olet muuten näkyvänä.

1.

JOS tunnistat henkilöt, lähetä vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen toimitus@puumalalehti.fi tai perinteisellä kirje/korttipostilla osoitteeseen Puumala-lehti/Pukkivisa, Här-

kösentie 7, 52200 Puumala. Vastausten tulee olla perillä viimeistään tiistaina 2.1.2018 kello 15.00 mennessä. Vastaukseen nimi ja puhelinnumero. Jaossa kolme

3.

2.

4.

6.

5.

Joulupähkinä -17 Joulupähkinän laatinut Erkki Lähdesmäki toteaa, että nyt menivät maailman kirjat sekaisin. Nyt ei etsitä pelkkiä sanoja, vaan A-ryhmäläiselle pari Bryhmästä kirjaimet järjestäen. Merkitse vastaukseen ensin sanat ja sitten numerot, jotka ovat pareja.

Vastaukset Puumala-lehden toimitukseen viimeistään 2.1.2018 kello 15.00 mennessä. Lähetä mielellään sähköpostilla os. toimitus@puumalalehti.fi. Kirjepostin osoite on Härkösentie 7, 52200 Puumala. Mukaan myös nimi ja puhelinnumero. Jaossa kolme palkintoa.

A. 1. VALITA 2. LAATII 3. PANIJA 4. REIMANA 5. RAIKUNA 6. ROTUSI 7. RIVO 8. KURKIT 9. ABIN ALA 10. KORKOMA 11. PURE 12. AUTTELI

B. 1. KIOTO 2. KAARNA 3. NALLINAT 4. MALI 5. NILVA 6. KAIVO 7. RATINA 8. JA VEREN 9. AIRI K. 10. KOLHUMAT 11. MORO A. 12. BARTA

palkintoa. Vaikka et kaikkia tunnistaisikaan, kannattaa osallistua. Jos kukaan ei tunnista jokaista, niin palkinnot arvotaan eniten oikein vastanneiden kesken.

Sillan kupeelta

Joulun vanhat ja uudet perinteet Joulu ja sen perinteet. Arvaan, että aika moni elää nyt ja kahtena seuraavana päivänä liiankin stressaavaa aikaa, kun pitää täyttää joulun odotukset. Palautuupa mieliin yhdysvaltalainen poliisisarja Kuuma piiri. Sitä katsoneet muistavat sen lämminhenkisenä, jossa käytiin läpi poliisipäällikön työtä ja perhe-elämää. Yhdessä jaksossa vietettiin, ei joulua, mutta kiitospäivää ja illallisella oli tietysti kalkkunaa. Tästä voimme muistella vaalittavaa perinnettä. Se menee näin. Poliisipäällikön rouva tuskaili kalkkunansa kanssa kaikkien muiden kotihommiensa ohella, kun perhe oli tulossa illaksi ja kaikki oli vielä rempallaan. Kiirettä helpottaakseen hän pyysi miestään leikkaamaan kalkkunan tietyllä erikoisella tavalla, koska hänen äitinsä oli tehnyt niin myös.

Aviopuoliso ihmetteli, miksi kalkkuna pitäisi leikellä. Sen kun tyrkkäisi uuniin kypsymään. Rouva intti, ettei käy, koska äidillä oli aina tämä perinne ja sitä pitää vaalia. Puoliso oli skarppina ja muisti liittonsa alkuajoilta syyn perinteeseen ja vastasi: "Äidilläsi oli niin pieni uuni, ettei kalkkunaa mahtunut kokonaisena laittamaan uuniin.” Niin, sinne hulahti kalkkuna kokonaisena uuniin. Oli aika siirtyä uuden stressiajatuksen pariin, jotta syntyy ”täydellinen” juhlapyhä. Väitän, että joulu syntyy, jos on syntyäkseen, sydämessämme. Olemme siihen niin vahvasti kulttuurillisesti kasvaneet. Olen viettänyt monta joulua paikassa, jossa 24.25.12. ovat tavalliset arkipäivät

työ- ja koulupäivineen. Kun tuollaisessa paikassa esimerkiksi aattona istuu kahvilassa ja kävelee kaupungilla kaiken arjen keskellä, niin joulu hiipii kuitenkin mieleen: lapsuuden joulut niine hyvine perinteineen, sauna, vanhemmat, lasten ilo, pukki, sukulaiset, suklaat, lahjat, ruoat ja se kiireettömyys. Sen tunteen kun tavoittaa, voi sanoa saaneensa lahjan.

Kari Kauppinen


4 - Torstaina 21. päivänä joulukuuta

PUUMALA

N:o 51 - 2017

Lotta-aika oli pelottavaa ja raskasta, mutta myös rikastuttavaa Elvi Köpman

Suomi 100 -juhlavuoden aikana on sodissa mukana olleiden mieliin palautuneet sota-ajat, jotka veivät monelta parhaan nuoruusajan. Näin kävi myös Terttu Hakuliselle, 96, joka muisteli lotta-aikojaan ja niiden vaikutuksia elämäänsä. -Sota ei unohdu koskaan, hän sanoo valmistautuessaan jouluun tuvan pöydän äärellä Ryhälän kodissaan, jossa hänellä on edessään 72. joulu. Aattona on joulupöydän kattaukseen tulossa noin 50 läheistä, jossa ovat lapset puolisoineen ja perheineen. Illaksi ja joulupyhiksi osa jouluväestä jää kotitalolle, mutta suurin osa levittäytyy mökeilleen, kuten niin monina joulujen pyhinä aiemminkin. TERTTU Hakulinen sanoo itseään ”yltiöisänmaalliseksi". Hän halusi nuorena liittyä suojeluskuntaan tai lottajärjestöön. -Isänmaa on aina ollut minulle hirveän tärkeä. Terttu Hakulinen, omaa sukuaan Löppönen oli talvisodan alkaessa 17-vuotias. Hän oli kirkonkylässä kaupassa töissä ja toimi samalla koko talvisodan ajan ilmavalvontalottana Puumalassa. -Välirauhan aikana yritettiin olla nuoria ja elää kuten nuoret, hän muistaa. -Sitten alkoi jatkosota vuonna 1941 ja meitä lähti monta lottaa Karjalankannakselle. Meidät oli koulutettu ilmavalvontaan, hän kertoo. Karjalankannakselle lähtivät Terttu Löppösen lisäksi Kaino Hämäläinen sekä Rajantolan tytöistä Inkeri ja Sirkka. ILMAVALVONTA-ASEMA oli yleensä syrjäisessä kylässä. Niissä oli 5-6 lottaa sekä vartiopäällikkö. Valvontatornissa olivat työvälineinä kiikarit ja kenttäpuhelin. Alkuun valvontaa teki yksi lotta, mutta

myöhemmin turvallisuussyistä kaksi. -Loppupuolella oli myös kiväärit nurkassa, toteaa Terttu Hakulinen. -Näin monta kertaa, kun lentokone ajoi hitaasti ja sieltä pudotettiin laskuvarjolla ukko. -Taivaalle tähystettiin herkeämättä. Vartiopäällikölle viestitettiin kaikesta, mikä nähtiin tai kuultiin ja mistä ilmansuunnasta ne tulivat. VIIPURIN Kämärän ilmanvalvonta-asemalla ollessa tuli Ryhälän kylältä Tauno Hakulinen tervehtimään Terttua. Tauno Hakulinen oli muiden rintamajoukkojen kanssa Papulan kasarmilla lepäämässä ja lotat asuivat viereisessä parakissa. Tauno tuli hakemaan naapurin tyttöä syömään ravintolaan. -Sanoin, etten oo milloinkaan syöny ravintolassa. Hää sanoi, että ruoka pannaan sielä suuhun niin kuin muuallakin, nauraa muistoille Terttu Hakulinen. Tauno Hakulinen kuului moottoroituun osastoon, joka käskytettiin sinne, missä rintama meinasi murtua. -Siellä oli kaatuneitten määrä suuri. Tauno Hakulisen papereissa lukee, että hän oli "sairaankantaja". Itse hän ei haavoittunut. Viipurista Terttu meni Terijoelle Tyrisevään eikä enää palannut Viipuriin. LOTTANA kului Terttu Löppöseltä yli kolme vuotta. Kun rintamat murtuivat vuonna 1944 ja venäläiset tulivat, heidät tuotiin kuorma-auton lavalla Tienhaaraan ja ilmoitettiin, että maanviljelijätytöt saavat lähteä kotiin. -Pääsin kuorma-autolla Lappeenrantaan, jossa menin satamaan. -Minua pelotti hirveästi, ei koskaan ennen ollut pelottanut niin, sillä venäläiset yrittivät pommittaa laivoja.

Kuvassa Puumalan tytöt Terttu Löppönen (vas.) ja Kaino Hämäläinen (oik.), jotka hiihtivät Ruokolahdelta kotiin jouluksi. Takana ruokolahtelainen lotta. Kuva on vuodelta 1941.

Pihapiirissä olevien nukkuma-aittojen kuistilla on mukava hengähtää joulun kiireiden keskellä. Terttu pääsi laivan kyydillä Mannilanniemen laituriin. -Mikä hiljaisuus ja mikä helpotuksen tunne se oli. Panin repun selkääni ja lähdin kävelemään kotiin. Mieleeni on jäänyt, kun äiti juoksi kädet levällään vastaan. Hän sanoi luulleensa, ettei näe minua enää koskaan, kertoo Terttu Hakulinen ja kyyneleet tulevat vieläkin silmiin. Myös perheen kaksi poikaa oli sodassa. Hekin selvisivät haavoittumatta. TERTTU Hakulinen luonnehtii lotta-aikaa mielenkiintoiseksi, mutta raskaaksi ja pelottavaksi ajaksi. -Näin kun muistelee, se oli rikastuttavaa aikaa, joka jätti elämään ohjeita ja hioi niin, ettei tarvinnut olla samaa mieltä kaikkien kanssa. Joskus on harmittanut, että nuoruus meni sodassa. Hakulinenkin näki sodassa paljon kaatuneita, piiloutui itse ojaan pommittamista pakoon ja joskus luuli iltarukousta lukiessaan, ettei herää enää aamuun. Hyviäkin muistoja on ja eräs niistä liittyy Ruokolahdelle Inkisen taloon. -Nykyisen ministeri Kimmo Tiilikaisen täti, lotta Lempi Tiilikainen otti meidät vastaan. Hän hääri hellan luona ja sanoi, et siel tulloo miun uusii lottatyttöi, muistelee Terttu Hakulinen. Lotat olivat Ruokolahdella muutaman kuukauden. -Hiihtämällä tultiin sieltä jouluksi kotiin, kun vartiopäällikkö ja muut päättivät, että Puumalan tytöt saavat lähteä kotiin. Muut lotat olivat lähempää. -Vartiopäällikkö piirsi kartan. Hameet päällä hiihdettiin, onneksi oli vähän pakkasta. -Oli riemukas olo, kun pääsin kotiin.

LOTTAKAVERIT alkoivat pitää yhteyttä 1970-luvun alkupuolella. He kävivät toistensa kotona tai tapasivat jossain kaupungissa. -Nyt heitä ei ole enää ketään. Viimeinen haudattiin kolme vuotta sitten. -Sotaveteraanit ovat minulle hyvin tärkeitä, vietetään pikkujouluja ja puhellaan. Vaikka joka vuosi heitäkin häviää. Kuolema ottaa heitä kiihtyvällä voimalla. Mutta eihän kukaan elä ikuisesti, hän pohtii. KUN Terttu Hakulisesta tuli miniä sotien jälkeisinä ruuhkavuosina, vuonna 1945, oli häitä niin paljon, etteivät viikoloput riittäneet papeilla vihkimisiin. Tuore pari muutti Taunon kotitilalle, vuonna 1852 rakennettuun taloon, jossa Terttu Hakulinen asuu edelleen, pääosin yksin. Tauno ja Terttu Hakuliselle siunaantui seitsemän lasta kym-

menen vuoden aikana. Vanhin syntyi vuonna 1946. Suuri lapsiluku tiesi työntäyteisiä vuosia, mutta Terttu Hakulinen sanoo, että hän "ottaisi takaisin ainakin jonkun viikon" nykyisellä voinnillaankin, oli se niin rikasta aikaa. Hakulinen antaa Puumalan kunnalle tunnustuksen kunnallisen keskikoulun perustamisesta. -Kaikki lapseni kävivät sen. Se oli ilmainen koulu näille syrjäkylille. Siellä ei jääty luokalle, vaan joutui kokonaan pois jos ei pärjännyt, hän muistaa. Nuorin lapsista, vuonna 1956 syntynyt poika menehtyi autoonnettomuudessa juuri valmistuttuaan lääkäriksi ja saatuaan ensimmäisen lapsensa. -Luulin, etten jaksa kestää sitä surua. Vieläkin suren, vaikka ei se enää vallitsevana ole, sanoo äiti-Terttu valmistautuessaan jouluun Raija-tyttären kanssa.

Valokuva-albumien mukana pääsee muistelemaan lotta-aikaa.


N:o 51 - 2017

PUUMALA

Puumala - Saimaan kirkkain tähti Tähti on tunnetusti itsevalaiseva taivaankappale. Tähden kirkkaus riippuu oleellisesti sen lämpötilasta sekä kyvystä tuottaa energiaa. Voisiko Saimaan kirkkain tähti toimia kuin oikea tähti? Sen energiantuottokyky on riippuvainen kunnan elinvoimasta sekä erityisesti elinkeinoelämän virkeydestä. Korkea lämpötila näkyy hyvinvoivina kuntalaisina, joiden tuottama laadukas asiakaspalvelu saa myös matkailijat loistamaan. Meistä jokainen voi tuoda tähteen lisäenergiaa valaisten samalla myös muita. Silloin kun itsellä ei ole antaa energiaa, on hyvä muistaa, että myös toisen antama lisäenergia auttaa näkemään paremmin. Tähden elinkaaressa on sekä stabiileja että epästabiileja vaiheita. Tämä pätee myös kunnan toiminnassa. Lainsäädäntö luo vakaita perusrakenteita niin kunnan toimintaan kuin päätöksentekoonkin. Toisinaan taas ilmaantuu erilaisia epävarmuustekijöitä, joiden vaikutuksia on haasteellista ennakoida. Tällöin mielipiteet helposti jakautuvat ja yhteisvastuullinen päätöksenteko korostuu. Ratkaisukeskeinen kriittisyys on voimavara, kun taas oman edun tavoittelu syö sitä. Yhteistyökykyisyys on yksi kunnan perusarvoista, joihin jokainen luottamushenkilö on sitoutunut. Mielestäni Puumalan kunnassa on yleisesti ottaen hyvä tahtotila valaista nimenomaan tähden kautta, yhteisen edun nimissä. Yhteisöllisyys on yhteiskunnan kivijalka. Muoto on muuttunut, mutta edelleen meistä jokainen kaipaa sitä niin arjessa kuin juhlassakin. Olkoon se sitten kahvittelu naapurin kanssa, somepäivitys tai vaikka osallistuminen toritapahtumaan. Erityisesti jouluna on monille tärkeää yhdessäolo, välittäminen, ilon tuottaminen. Jospa Puumala, Saimaan kirkkain tähti, voisikin valaista ja kannustaa meitä samaan ympäri vuoden niin kirkkaina kuin harmaampinakin päivinä. Yksin emme ole paljoakaan, yhdessä jopa enemmän kuin uskallamme toivoa. Oikein hyvää ja rauhallista joulun odotusta kaikille! Harri Kautonen kunnanhallituksen pj

Kiitollisena päättyviin kausiin Suomen sataa vuotta on juhlittu eri tavoin ympäri Suomea, niin mekin täällä Puumalassa. Oli koskettavaa olla mukana itsenäisyyspäivänä sankarihaudalla ja asettamassa havuseppeleitä sankarivainajien haudoille. Kiitos vielä kaikille, jotka omalta osaltaan olivat tekemässä seppeleitä ja asettamassa niitä. Itse koen suuren kiitollisuuden, kun aloin kysellä, että voisitteko tehdä seppeleitä. Kaikki lähtivät innolla mukaan.

ELVI KÖPMAN

Torstaina 21. päivänä joulukuuta - 5

Hanna-Mari Tyrväinen aloittaa Puumala-lehden toimittajana tammikuussa Kari Kauppinen Hanna-Mari Tyrväinen, 42, on Puumala-lehden uusi toimittaja. Hän aloittaa toistaiseksi voimassa olevassa eli vakituisessa työsuhteessa maanantaina 8. tammikuuta. Tyrväisellä on pitkä kokemus paikallislehtityöstä, sillä hän on työskennellyt viimeksi kuluneet kuusi vuotta Hirvensalmen ja Haukivuoren paikallismedioissa, jotka ovat Hirvensalmelainen ja Haukivuoren Seutu. Viime vuonna Haukivuoren Seutu -lehti sai Itä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän Viestinnän teko -palkinnon. Lehti palkittiin harvaan asutun maaseudun palvelujen, elinvoiman ja asukkaiden osallisuuden ja äänen esille nostamisesta lehden jutuissa ja artikkeleissa. Tyrväisellä on myös vahva valokuvaustausta ja siitä näyttelykokemusta. -Tiedän, että lukijat arvostavat oman kunnan paikallislehteä. Lehteä, joka kirjoittaa lähellä tapahtuvista asioista ja pitää ääntä kuntalaisia ja kesäasukkaita koskevista tärkeistä asioista, sanoo Tyrväinen innostuneena. Lehden päätoimittaja Elvi Köpman jää eläkkeelle 1.4., mutta jää lomille tammikuun puolivälissä, jolloin toimittaja Kari Kauppinen siirtyy päätoimittajan sijaiseksi ja huhtikuun alusta päätoimittajaksi.

Hanna-Mari Tyrväinen siirtyy toimittajaksi Puumala-lehteen heti alkuvuodesta.

Yhteismyyjäisten yksipäiväisyys oli hyvä

Tätä kirjoittaessa kaikuu vielä korvissani joululaulut, joita lauloimme suurella joukolla kirkossa. Tästä aloitamme hiljentymisen joulun odotukseen. Jospa tänä vuonna jättäisimme touhotuksen vähemmälle ja antaisimme aikaa läheisimmillemme. Itselleni joulu on kaikista juhlista mukavin, joululaulut koskettavat ja rauhoittavat. Olen saanut olla mukana Puumala-Seuran toiminnassa 29 vuotta. Minusta se on kotiseututyötä parhaimmillaan. Toivon sydämestäni menestystä seuralle ja uudelle, valitulle päätoimittajalle sekä antoisia eläkepäiviä Elville. Uudelle seuran puheenjohtajalle ja hallitukselle toivon voimia luotsata seuraa eteenpäin, että voisimme lukea Puumala-lehteä. Kiitokset lehden lukijoille ja Oikein Rauhallista Joulua ja Onnekasta Vuotta 2019 joulurunon sanoin Keskellä arjen uurastuksen joulua etsin sydämeen. Tahtoitsin löytää lohdukseni lapsuuden joulun kadonneen. Jossain tiedän muistojen vievän onneen hiljaiseen. Tahtoisin löytää joulun lahjan voimaksi kaikkeen mitä teen. Asta Luukkonen

Ulla Luukkonen myi muun muassa leivonnaisia ja sinappia. Alakuvassa Eija Martikaisen tonttuja. Elvi Köpman

Yhteismyyjäiset pidettiin tänä vuonna yksipäiväisinä, minkä myyjäisten koordinaattori Eeva-Liisa Luukkonen totesi oikein hyväksi ratkaisuksi. Paikalla viime lauantaina oli kahdeksan myyjää, joilla oli muun muassa leivonnaisia, kauralyhteitä, neuleita, erilaista joulun rekvisiittaa sekä siivoukseen ja kauneuteen liittyvää. -Järjestöjä, kuten SPR ja MLL olisin kaivannut mukaan. Toivottavasti ensi vuonna, sanoi Luukkonen.


6 - Torstaina 21. päivänä joulukuuta

Korvatunturin haarakonttori Joulupukkia hermostutti. Jo neljäs peräkkäinen lauha joulu luvassa eivätkä ennusteet yhtään parantuneet, vaikka hän oli lähettänyt Pekka Poudalle Pasilaan jo monta vihaista ukaasia vaatien loihtimaan parempia rekikelejä. Simpsetin simpsetti, ei auttanut muu kuin perustaa etelään Korvatunturin haarakonttori ja pyytää poroja lainaan, kumipyöräkärryjen eteen, sinne porotilan perustaneelta matkailuyrittäjältä. Kun lumen päälle ei siis voinut laskea mitään tänäkään jouluna, joulupukki keräsi tontuistaan vapaaehtoisjoukon, jolle uskoi koko eteläisen Suomen hoitoon, Jyväskylästä alaspäin. Vapaaehtoisten ykkösketjuun ilmoittautuivat Touhukas, Viisas ja Närästys, jonka nimen selitti ainainen vastarannankiiskeily. Mutta sitäkin palavampi oli hänen seikkailumielensä, joten ei kun muiden mukana matkaan vaan. Muutamat vähäisemmät mutta tarpeelliset apurit seurassaan tonttujen ykkösvitja pakkautui yöjunaan ja kolkutteli sillä Lahteen saakka, joka oli uuden eteläisen porotokan lähiasema. Paikka löytyi vaivatta, se kun oli etelässä niin iso ihme, että siitä tiesivät kaikki R-kioskin täditkin. Mutta ikäväkseen ykkösketjun sentteri eli tonttu Viisas sai havaita, että poroja oli vain kahdeksan. No, yrittäjä suhtautui kyllä poroelonsa joululainaan suopeasti ja jopa vaati, että tonttujen oli otettava ne hoteisiinsa kaikki kerralla. Yrittäjä pääsisi silloin itse lomalle ilman hoitohuolia tai pelkoa siitä, että pitkin Etelä-Savoa kauhua herättänyt noita Pikipöksy olisi ilmestynyt naapurimaakuntaan, vartioimattomaan aitaukseen porovarkaisiin. Niin pistettiin haarakonttori pystyyn ja vuokrattiin vielä kahdeksat kumipyöräkärryt vetoporojen eteen. Joulupukki muoreineen ja tonttuineen lähetti jokaisella yöjunalla lisää paketteja, isoja ja pienempiä, kovia ja pehmeitä, joita oltiin Lahden asemalla vastassa ja pinottiin lähteviin kasoihin. Suurin läjä Helsinkiin, isot Espooseen ja Van-

taalle, Turkuun ja Tampereelle, Jyväskyläänkin melkoinen ja toki Lahteen myös. Kouvolaa, Mikkeliä ja muuta Etelä-Savoa unohtamatta. Jokaiselle porokuormalle tuli kontolleen useamman päivän ja yön ajourakka, kuorman päällä varajoulupukeiksi puetut Touhukas, Viisas ja Närästys sekä viisi hommaan haalittua ja pikakurssitettua etelän lentopukkia. Yksi kärrykunta sai joulupukilta oikein erikoiskunniatehtävän. Piti käydä viemässä toverilliset terveiset Puumalaan, jossa asusti Linnan juhlissakin nähty joulupukin ikätoveri, 101-vuotias tervaskanto. Niin pirteä ja aikaansa seuraava, että oli Linnan juhlat ja kättelyt taakse jätettyään vielä ehtinyt paikallisiin puurojuhliinkin, ikäänkuin joulupukin varamieheksi. Siitä joulupukki, itse ikuisesti 101-vuotias, oli päättänyt oikein juhladelegaation kautta häntä jouluna kiittää. Tätä kun joulumuorin ominaisuudessa teille kertoilen, ei minulla ole sen enempää kaleidoskooppia, periskooppia kuin tulevaisuuskooppiakaan käytössä. Minä vain näen jo nyt sieluni silmillä, kuinka tutun kylänraitin molemmin puolin kyläläiset vauvasta vaariin järjestävät soihtukujan päätieltä tervaskannon pihaan ja portaille saakka, jotta joulupukin erikoisterveiset varmasti löytävät perille eikä mikään ilkimys tai nylkimys pahansuopuudessaan keskeyttäisi tätä hyvän tahdon retkuetta. Ja näen minä senkin ja kuulen kanssa etiäiskorvillani, kuinka terveisten saaja kiittää viestin tuojia, lähettää lämpimät vastaterveiset Korvatunturin isännälle ja emännälle sekä ojentaa vielä tonttutriolle piparkakut ja lämpimät glögit kiitokseksi vaivannäöstä. Ja väki tienvarsilla osoittaa oman lempeän joulumielensä huutelemalla kaikille, oikealle ja vasemmalle, hyvää joulua leudosta kelistä huolimatta ja varmuudeksi myös entistä onnellisempaa, rauhallisempaa ja sopuisampaa uutta vuotta. Niin lähialueelle kuin koko Suomeenkin, muuta maailmaa unohtamatta. Joulumuori

Antti Luukkonen mukana Suomen sadasta vuodesta kertovassa dokumentissa Antti Luukkonen on mukana Yhdessä sata vuotta -dokumentissa, joka lähetetään jouluaatonaattona 23.12. kello 10.05 Yle TV1:ssä. Dokumentissa kaksitoista suomalaista

satavuotiasta kertoo yhteisestä matkastaan samanikäisen isänmaan kanssa. Uusintana dokumentti nähdään keskiviikkona 27.12. kello 11.45.

PUUMALA

N:o 51 - 2017

Kiipeilyseinä rakennetaan urheiluhalliin tammikuussa

SUOMEN KIIPEILYLIITTO

Yhdenlainen malli kiipeilyseinästä, joka sopii köysikiipeilyyn ja boulderointiin eli ilman valjaita nousuun. Elvi Köpman

Puumalan urheiluhallille rakennetaan kuntalaisten tekemän aloitteen pohjalta kiipeilyseinä. -Seinän elementtejä rakennetaan parhaillaan ja ne tullaan kiinnittämään urheiluhallin ”kirkon puoleiselle” seinälle, kertoo vapaa-aikasihteeri Päivi Mäkikokkila. Kiipeilyseinän rakentaminen aiheuttaa muutoksia hallivuoroihin, koska vain puolikas halli on tammikuun ajan käytössä.

Vapaa-aikasihteeri on yhteydessä vakiovuorolaisiin ja sopii heidän kanssa vuoroista. KIIPEILYÄ voi jatkossa harrastaa Puumalassa sekä niin sanottuna köysikiipeilynä että boulderointina. Päivi Mäkikokkila kertoo, että köysikiipeilyssä käytetään valjaita ja kaveri on varmistamassa. -Boulderoinnissa kiipeillään matalammalla ja ilman valjaita. Boulderoinnin ajaksi laitetaan

paksummat matot seinän viereen suojaamaan mahdollisia tipahtamisia, hän selvittää. Kiipeilyseinän valmistuttua koulutetaan ohjaajia, joiden kanssa kiipeilyä voi harrastaa turvallisesti. Jos olet kiinnostunut ohjaamaan köysikiipeilyä, ota yhteyttä Päivi Mäkikokkilaan. -Aiempi kiipeilykokemus on eduksi, mutta sitä ei vaadita, toteaa Mäkikokkila.

Etelä-Savon pelastuslaitos kehottaa varovaisuuteen ulkotulien käytössä Kari Kauppinen

Etelä-Savon pelastuslaitos toivoo, että ihmiset kiinnittäisivät huomiota ulkotulia käyttäessä, että ulkotuli sijoitettaisiin tukevasti tasaiselle ja palamattomalle alustalle sekä riittävän kauas rakennuksista. Ulkotulen palaessa loppuun se kevenee ja silloin ulkotuli pääsee mahdollisesti liikahtamaan ja kallistumaan. Tällöin ulkotuli voi alkaa liekehtimään ja liekki suurenee hetkellisesti. Tulen sammuttamiseen ei saisi käyttää vettä tai lunta, tällöin liekki voi suurentua entisestään. Hyviä vaihtoehtoja sammuttamiseen on sammutuspeite tai metalliämpäri ylösalaisin asetettuna tulen päälle. Tuli on kaunis, mutta vanha oppi on, ettei sitä isännäksi pidä päästää.


N:o 51 - 2017

PUUMALA

Torstaina 21. päivänä joulukuuta - 7

Hurissalossa lähdettiin leppoisasti joulun odotukseen

Jouluinen riisipuuro hedelmäsopan kanssa maistui kyläläisille ja mökkivieraille. Elvi Köpman

HurissaloTalo täyttyi ääriään myöten joulupuurolle ja kauneimpia joululauluja laulavista kyläläisistä toissa sunnuntaina. Paikalla oltiin kirjaimellisesti vauvasta vaariin, kun mukana olivat myös Antti Luukkonen, 101, ja Venni Kontinen 6 kk. Kauneimpia joululauluja laulattanut kanttori Marja Ainali oli tuonut 80 lauluvihkoa mukanaan, mutta ne loppuivat kesken. Martat olivat osanneet ennakoida riisipuuron valmistamisen, ja joulupuuroa piisasi jokaiselle läsnä olijalle. Tilaisuuden järjestelyistä vastasivat Hurissalon Harrastajateatteri, kyläyhdistys, Martat sekä Puumalan seurakunta. JOULUTUNNELMAN käynnistäjänä toimi Lucia-kulkue, joka kävi tervehtimässä laulullaan salintäyteistä yleisöä. Vs. kunnanjohtaja Niina Kuuva oli ensimmäistä kertaa Hurissalossa. Hän kertoi kutsun

tilaisuuteen olleen mieluisan ja samalla ensimmäinen virkatehtävä, jonka hän sai valintaansa seuranneena aamuna. -Tietämykseni Hurissalosta on, että täällä on kauppa, oma apteekki, aktiivinen kesäteatteri ja oma äänestysalue. Olen saanut kuvan, että täällä on vahvaa kylätoimintaa ja vahva identiteetti, sanoi vs. kunnanjohtaja. Kuuva ymmärtää, kuinka tärkeä kotikylä voi olla. -Se voi olla monelle poismuuttaneelle se oikea henkinen koti. Maailmalla on varmasti paljon niitä, joilla on koti muualla, mutta sydän täällä Hurissalossa. VAKITUISET asukkaat ovat kylän elinvoima ja elintoimintojen ydin ja heidän muodostamansa järjestöt ja yhdistykset ovat haluttuja toimijoita yhteiskunnan tueksi. -Kolmas sektori halutaan vahvemmin mukaan yhteiskunnan toimintaan ja joskus tuntuu,

että sillä korjataan vähän kuin valuvikoja, joita on jäänyt yhteiskuntaan. Kuuva puhui myös kunnan visioista ja tavoitteista vuodelle 2025. Hänen mukaansa Puumala on tuolloin uuden työn ja rohkeiden ratkaisujen kunta, joka on hyvinvoivien ihmisten koti Saimaalla. -Siinä on tavoitetta kerrakseen, mutta minusta tuntuu, että se on yhteisvoimin täysin toteuttettavissa. KUUVA kantoi huolta alhaisesta syntyvyydestä. -Jokainen ymmärtää, mikä on sellaisen kunnan tulevaisuus, johon syntyy vain neljä lasta vuodessa. Kuntaan on lähes pakko saada työpaikkoja, että saadaan lisää asukkaita ja ennen kaikkea syntyvyys kasvuun. Onneksi Puumalassa on herätty tähän jo vuosia sitten, sanoi Kuuva. Ihmisten hyvinvointi ja hyvinvointipalvelujen saaminen

Valon tuoja Lucia-stjärnöineen käveli kaupalta metsän halki HurissaloTalolle laulaen koko ajan. ovat kunnan kehitettävinä painopisteinä. Jotta asiat toteutuvat, on kehittämistä tehtävä tasavertaisina kumppaneina, jossa ovat mukana asukkaat, mökkiläiset, kunta, järjestöt, yritykset ja yhteisöt. -Käydään säännöllisesti keskustelua kunnan palveluiden kehittämisestä ja varmistetaan palvelujen saatavuus. -Oma toiveeni teille ja lupaukseni kunnan puolelta on, että kehitetään tätä kuntaa yhdessä tasavertaisina kumppaneina. -Jutellaan, kun nähdään, hän lupasi. NIMIKKOLÄHETTI Titta Hämäläinen toi terveisiä lähetystyöntekijän arjesta. Hän toimii nimikkolähettiläänä Vi-

ron kirkon lapsi- ja nuorisotyön yhdistyksessä Puumalan seurakunnan ja kahdeksan muun seurakunnan lähettämänä. Hämäläinen kertoi, että häneltä kysytään usein, että miksi Virossa tehdään lähetystyötä. -Kun Viron itsenäisyys palautettiin vuonna 1991, siellä oli uskonnollinen tyhjiö, hän selvitti. Uskonnoista ei tiedetä Virossa paljoa ja alle 30 prosenttia kansalaisista tunnustaa uskontoa. Koulussa ei ole uskonnon opetusta ja tietämys uskonnosta tai raamatusta puuttuvat. -Siinä työssä olen auttamassa. Annan raamatun opetusta erityisesti nuorille ja kaikille niille, jotka sitä haluavat, selvitti Titta Hämäläinen..

Titta Hämäläinen toi Tallinnan terveisiä.

Kyläläisten yhteisen kokoontumistilan tuolit olivat käytössä viimeistä myöten.


8 - Torstaina 21. päivänä joulukuuta

N:o 51

PUUMALA

JEESUS, kiitos että sinun syntymäsi on totta sieläkin, missä eletään hämmennyksen ja epätietoisuuden keskellä, aivan niin kuin syntymäsi aikaan elettiin. Anna meidänkin, Joosefin tavoin, kuulla enkelin sanat: ”Älä pelkää.” Ohjaa meitä luottamaan, että kaikki kääntyy hyväksi. Kaikkien vaiheittemme takana on sinun uutta luova rakkautesi. Anna-Mari Kaskinen

Siunattua joulun aikaa. Tapaamisiin seurakunnan tilaisuuksissa. 1

PUUMALAN SEURAKUNTA Jouluikkuna on seurakunnan tervehdys seurakuntalaisille

Jouluna töissä

Puumalan seurakunnan logon uudistaminen

Suvun jouluperintee Matti ja Aino Kainulainen viettävät perinteistä maalaisjoulua tilallaan Partalansaaressa. Perheen kolme tytärtä Kati, Mari ja Piia asuvat jo muualla, mutta tulevat lapsuuden kotiin joulun viettoon. -Vietämme joulua perheenä yhdessä ja sen perinteen haluan siirtää eteenpäin. Kuusi haetaan omasta metsästä, lapset hakivat sen ennen vuorovuosina. Aattona viemme kynttilät haudoille ja käymme jouluhartaudessa Puumalan kirkossa. Aikaisemmin piti tehdä ensin navettatyöt ja sitten lähdin puolinukuksissa jouluaamuna kirkkoon, Matti Kainulainen muistelee. Aattona lämmitetään rantasau-

na, Aino ja vävy Tuomas käyvät uimassakin. Jouluateria nautitaan yhdessä. Joulupukki ei ole käynyt moneen vuoteen. Kun alle kaksivuotiaat lastenlapset Niklas ja Elisa kasvavat, pukki tulee taas tuomaan lahjoja. Matti Kainulainen on tilan isäntä kolmannessa polvessa. Karjasta luovuttiin vuonna 2005 ja nyt hän tekee metsätöitä omalla tilalla. Emännän joulun viettoon vaikuttaa vuorotyö, sillä Aino Kainulainen työskentelee sairaanhoitajana Sulkavan terveyskeskuksessa ja työvuoro voi osua pyhiksikin. -Jouluruokien valmistus alkaa

Asiakkaat ovat jouluna hyväntuulisia ja tekevät aattona enimmäkseen täydennysostoja, työpäivä kuluu rauhallisesti ja mukavasti, myyjä Elina Summanen hymyilee. Monella alalla tehdään töitä vuorokauden ympäri, myös jouluna. Myymälöiden aukioloaikojen vapauttaminen lisäsi vuorotyötä myös liikealalla. Tänä vuonna myyjä Elina Summasen työvuoro osuu jouluaatoksi, vaikka se on sunnuntai. -Aattona myymälässä on rauhallista, asiakkaat ostavat vain maitoa ja hautakynttilöitä, isommat ostokset tehdään jo aikaisemmin. Joululaulut soivat myymälässä koko joulukuun ajan. Laulut ja mainokset tulevat keskitetysti ”pakkosyötöllä”, eikä siihen voi puuttua. Musiikki pursuu korvista ulos jouluun mennessä, Summanen kertoo. Vasta kun myymälä sulkeutuu aattona kello 15, Summanen

pääsee aloittamaan oman joulunsa viettämisen. Kotiväki paistaa kinkun valmiiksi. -Mummo keittää joulupuuron. Sitten käyn mummon ja äidin kanssa haudoilla ja aaton jouluhartaudessa. Miehet lämmittävät saunan ja saunomisen jälkeen päästään joulupöytään syömään kinkkua, Summanen kuvailee jouluaan. Myymälöiden aukioloaikojen vapauttamisen jälkeen Puumalan Salessa tarvittiin enemmän työvoimaa ja osa-aikaiset myyjät saivat lisätunteja. Joulukuussa palkataan yksi henkilö lisää. Jouluaatosta maksetaan sadan prosentin sunnuntaityökorvaus. -Halukkaita löytyy jouluaaton vuoroon, kun palkka on suurem-

pi. Vain joulupäivä on vapaata kaikilla myyjillä. Työvuorot kiertävät niin, että jos jouluaattona on töissä, saa vapaata Tapaninpäivänä, myymälänhoitaja Aulikki Lampinen mainitsee. Puumalassa pidentyneet myymälän aukiolot on otettu hyvin vastaan ja sunnuntaimyynti on noussut. Kesällä myyntiä lisäävät mökkiläiset ja turistit. -Kesällä kaikki päivät myymälässä ovat samanlaista huisketta. Kesä on täällä parasta myyntiaikaa. Talvi-illat ovat rauhallisia ja silloin myyjät ehtivät tehdä tilauksia, tarkistaa tuotteiden päiväyksiä ja lisätä tavaraa hyllyihin. Mökkiläisiä käy jonkun verran jouluostoksilla, he ostavat kinkkujakin ja tilaavat ne etukäteen, Lampinen sanoo.

Parasta joulussa on rauhoittuminen. Kauneimmat joululaulut käydään Hän odottaa miehensä Matin kanssa lasten perheitä jouluvieraiksi.


Torstaina 21. päivänä joulukuuta - 9

PUUMALA

1 - 2017

Joulu puolison kuoltua

et halutaan säilyttää talkoilla siskon kanssa ja leivomme yhdessä karjalanpiirakat. Valmistan ainakin lanttu- ja porkkanalaatikot ja paistan kinkun isossa tiiliuunissa. Vävyt Jani ja Tuomas alkavat napsia kinkunsiivuja heti,hh kun paisti otetaan uunista, Aino-emäntä kertoo.

Jouluksi maalle Kainulaisten tytär Kati Pulli asuu miehensä Tuomaksen kanssa Espoossa ja esikoinen Elisa on yksivuotias. Nuori perhe tulee kesällä Puumalaan joinakin viikonloppuina ja lomalla. Jouluna he käyvät vanhempiensa kodeissa Puumalassa ja Lappeenrannassa.

Maalla rentoudutaan, ulkoillaan ja saunotaan. Tuomas tekee mielellään metsätöitä appensa kanssa vastapainoksi istumatyölle. -Joulun perinteistä pidän tärkeänä sukulaisten ja läheisten tapaamista. Käymme haudoilla ja mahdollisuuksien mukaan joulukirkossa. Olemme vähän uudistaneet joulun ruokia ja tuoneet enemmän kalaa pöytään, samoin viinejä, Kati Pulli sanoo. Puumalan kirkkoherra vihki nuorenparin ja hän myös kastoi Elisan. -Häät oli helpompi järjestää täällä, kun molempien sukulaiset asuvat Itä-Suomessa ja häitä juhlittiin Puumalassa, Kati juttelee.

n laulamassa, jos aika sopii työvuorojen takia, Aino Kainulainen sanoo.

Joulu menee navetassa työvuoroissa. Reijo Parkkinen muistelee päivittäin vaimoaan Ninaa, jolla oli taiteellisia taipumuksia. Nina maalasi tauluja, teki kollaasitöitä ja rakensi kirkkoon rukousalttareita. Tänä vuonna monen kodin jouluaterialla on tyhjä tuoli läheisen kuoltua. Onko sinun lähipiirissäsi joku, jolta on kuollut omainen? Yksin joulua viettäviä sukulaisia tai naapureita voi kutsua kotiinsa pyhinä. Pyhäinpäivänä Puumalan kirkossa sytytettiin 70 kynttilää vainajien muistoksi. Omaisten joukossa istui liikuttuneena Reijo Parkkinen, jonka vaimo Nina kuoli heinäkuussa. -Pyhäinpäivänä kirkossa oli outo hetki. Ajattelin, onko todellista, että näin paljon ihmisiä on vuodessa lähtenyt. Yläkerran Herran kutsu käy. Samalla tunsin, etten ole yksin surussani, Parkkinen sanoo. Nina Parkkinen sairastui yllättäen ja tauti eteni nopeasti. Vain pari kuukautta diagnoosin jälkeen hän menehtyi. Nina halusi suojella miestään eikä kertonut oireistaan. Puolison kuolema näkyy arjessa päivittäin. Ninan tekemiä tauluja ja kollaaseja riippuu seinillä ja hänen kuvansa edessä keittiön pöydällä palaa kynttilä. -Kotiin tullessa ei kuulu tuttua ääntä. Muistot pyörivät ajatuksissa ja palautan mieleen yhteisiä matkojamme. Ninalla oli aina iloinen ilme. Hän halusi auttaa ihmisiä ja toimi reikihoitajana. Parkkinen jäi yksin, koska pariskunta oli lapseton. Koira ja kissakin ovat poissa. Hän saa tukea sukulaisilta, ystäviltä ja tuttavilta. -Voin kysyä apua tuttavilta, vaikka laskujen maksamiseen

nettipankissa. Surun kestämistä auttaa keskittyminen työhön ja harrastuksiin. Parkkisen työpäivä maatalouslomittajana on kaksiosainen, aamu- ja iltavuoron väliin jää vapaata. Lomarenkaaseen kuuluu kolme maatilaa. Tutut eläimet ja niiden hoito toimivat voimalähteenä. Parkkisen monet harrastukset, kuten kansantanssit, näytteleminen, soutukilpailut, metsästys ja kalastus täyttävät päiviä ja niiden tuomat kaverit antavat myös tukea selviytymiseen. -Vaikein hetki oli näytös Hurissalon kesäteatterissa heti Ninan poismenon jälkeen. Tunsin, että Nina oli mukana näytöksessä, sillä hän toivoi, että jatkan työtäni ja harrastuksiani hänen sairautensakin aikana. -Yksinäisinä hetkinä pysähdyn ajattelemaan menneitä asioita. Muistot tuovat sekä lohtua että pahaa mieltä. Muistan, kuinka Nina tokaisi minulle usein: ”Repa, älä viisastele”, tämä muisto hymyilyttää Parkkista. Nina polttohaudattiin omasta toiveestaan ja tuhka kätkettiin muistolehtoon. Parkkinen käy haudalla Ninaa tervehtimässä kun surun hetki koittaa.

Seurakunnalta saa tukea Nina Parkkinen sai viettää elämänsä loppuajan kotona seurakunnan saattohoitajien avulla. Kaija Lehmus järjesteli hoitoringin, johon kuului neljä seurakunnan vapaaehtoista ja

lisäksi muita läheisiä. Tämä auttoi suuresti aviomiestä vaimon hoidossa. Kirkkoherrakin kävi katsomassa Ninaa kotona ja sairaalassa. Seurakunta antoi Surukodin kirjan, jossa kerrotaan hautajaisjärjestelyistä ja muista kuolemaan liittyvistä asioista. Diakoni kertoi sururyhmästä, joka alkoi marraskuussa.

Jouluikkunasivujen tekstit Pirjo Lääperi, henkilökuvat Reijo Laamanen, kirkon kuva Unto Pasanen.


10 - Torstaina 21. päivänä joulukuuta

PUUMALA

N:o 51 - 2017

Saadaanko kuntaan rakkauspenkki, hymyilevä viemärinkansi, halauspuu ja kaikenlaista muuta?

Osa päättäjistä innostui hauskoista maamerkeistä Kari Kauppinen

Puumala-lehti kysyi kunnanhallituksen jäseniltä, mitä mieltä he ovat siitä, että kunnan yleisille paikoille sijoitettaisiin erilaisia pieniä tälläkin sivulla julkaistujen esimerkkien mukaisia yksityiskohtia. Ajatus olisi tuoda ohikulkijoille ja oleskelijoille hyvää mieltä. -Olisihan se hienoa, jos ihminen kulkee katse alaviistossa ja mieli viistää maata kuin matelijan nahka, niin eteen ilmestyisi jotakin, mikä saisi ainakin hymyn huulille, sanoo kunnanhallituksen jäsen Seija Ikonen (kesk.). Ikonen ottaa kantaa myös esimerkkipenkkiin. -Tuo penkki on ihan hieno, mutta tarvitsee ehkä toisen penkin lähelle, ihan vaan niitä varten, jotka eivät koe kyseistä penkkiä omakseen. Ikonen ideoi heti myös yhden uuden mahdollisen toteutettavan aiheen. -Löytyyköhän jostakin nimettävää vanhaa, tuulet ja tuiskut vastaanottanutta halauspuuta? LAURA Pitkonen (sd.) innostuu aiheesta. -Minua ovat aina lapsekkaasti kiehtoneet kaikki erikoiset maamerkit! Pitkonen sanoo, että tällaisia ideoita on Puumalassa jo toteutettu eli esimerkiksi auringonkukkaniitty ja tontut ja norpat kantatie 62:n kupeessa. -Krimskramsin edessä olevat virkkaustyöt ja nyt kunnantalon katolla oleva poro ovat myös sellaisia. Muualta Pitkonen muistaa Viitostien Maisemagallerian ja Juvan SEOn katolla olevan hevosen. -Niitä odottaa ohi kulkiessaan ja ne jäävät mieleen kaikille. Pitkonen sanoo, että tällaisista kohteista voi tulla monelle jopa rakkaita. -Kuitenkin suunnitteluvaiheessa pitää kiinnittää huomiota, että ne olisivat kestäviä,

helpohkoja toteuttaa ja kuvastaisivat paikkaa tai sitten tekisivät hauskan poikkeuksen, pilke silmäkulmassa. -Inspiraatio voi tulla keneltä tahansa, esimerkiksi yhdistyksiltä, kuntalaisilta, matkailu- ja kulttuuripuolelta, nuorilta ja yrittäjiltä. Mutta ei tekemällä tehden, vaan aidosti hyvää mieltä ja muistoja luoden. MINNA Korhonen (kesk.) on myös mukana ajatuksessa. -Tosi mukavia ideoita! Pieniä piristyksiä. Helppoja ja halpoja toteuttaa! Saa hyvälle mielelle. Olli Luukkonen (kesk.) vastaa kyselyyn, että idea on kiva, mutta asia ei kuulu kunnanhallituksen päätettäväksi. -Esimerkin tapaisten kohteiden toteuttajina ja uusien

Eri puolilta maata ja maailmaa löytyy nerokakan yksinkertaisia asioita, jotka edellyttävät käytännössä vain viitseliäisyyttä. ideoiden luojina voisivat olla yhtenäiskoulun kuvaamataidon oppilaat. Heiltä löytyy varmasti

taitoa ja luovuutta saada väriä ja nuorten kädenjälkiä katukuvaan.

Muut kunnanhallituksen jäsenet eivät vastanneet kyselyyn.

Hesan Puumalan pojat tervehtineet kolme vuosikymmentä Helsingin-seudun Puumalapojat toivottavat lehden lukijoille Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2018! Perinteisen joulutervehdyksen julkaisussa on merkkipaalu, sillä tämä on jo 30. kerta, kun pääkaupunkiseudun Hesan Puumalan pojat tervehtivät. Kotiseudulta ajautuneet ”pojat” tuovat joulutervehdyksensä kotoväelle sekä kaikille ystäville ja muille tutuille Puumalassa. Kuvassa ovat oikealta ylhäältä Seppo Määttä, Pasi Kotro, Toivo Kyhyräinen, Marko Kyhyräinen, Jyrki Laamanen, Hannu Karvonen, Pekka Martikainen, Vesa Eronen, Jari Torvelainen ja edelleen vasemmalta alhaalta Esko Syvänen, Pasi Lampinen, Olavi Karhatsu,

Lasse Martikainen, Jouni Pajari, Timo Virtanen, Markku Pulliai-

nen, Ahti Martikainen, Marko Hämäläinen, Kari Hautaniemi.

Saunaporukkaan kuuluu myös Markku Hakala, joka ei

ollut kuvanottoiltana paikalla.


N:o 51 - 2017

PUUMALA

Torstaina 21. päivänä joulukuuta - 11

Muistoja jouluaatolta pian sotien jälkeen Elettiin sodan jälkeistä vuotta 1946 tai 1947, en varmasti muista. Oli hyvin samanlainen syksy kuin tämäkin, ei pakkasta eikä lunta. Pakastamaan rupesi joulunalusviikolla sen verran, että matalammat vedet jäätyivät. Oli aattoaamu. Äiti oli ruvennut paistamaan joulupullia ja valmistamaan juhlaruokia aikaisin. Minä sain ostoslistan äidiltä ja isä antoi varmaan talon ainoan rahan, 5 000 markan setelin, ostoksia varten. Äiti oli vielä lähtiessäni kehottanut ostamaan jotain pientä joulupukin konttiin itselleni ja nuoremmille siskoille ja veljille. Lähdimme, Summasen Maire ja minä, kantamaan potkukelkkoja kohti Haaparantaa. Mailla ei ollut lunta edes sen vertaa, että kelkat olisivat luistaneet. Haaparannasta soudimme virran yli Hyvätinsaaren puolelle kelkat veneessä. Hyvätinsaaressa asuivat enomme lapset. Näistä Helvi ja Pentti-kaima liittyivät mukaan kirkonkylän ostosmatkalle. Oli kirkkaan kuulakas aamu. Tähdet tuikkivat vielä taivaalla, kun me neljä serkusta lähdimme kohti Likansaarta, Likansalmen kautta rantoja pitkin Naistenveden puolelle ja kohden Katajalahtea. Jää oli ihan peilikirkas, keli mainio ja mieli iloinen, olinhan päässyt joululahjoja ostamaan. Tämän tästä piti kopaista taskua, jossa iso seteli ja ostoskortit olivat. Silloin elettiin korttiannosten aikaa. Saavuimme Katajalahteen, jonne jätimme kelkat, tyhjä reppu (sellainen armeijanreppu) selkään ja kävellen kohti Puumalan salmea. En muista pääsimmekö lossilla yli vai soudimmeko veneellä. Lossari ei lähtenyt pelkästään ihmisiä viemään, piti olla hevosia tai autoja myös lossissa. Autoja oli hyvin vähän. Jokunen linja- tai kuorma-auto saattoivat salmen ylittää päivässä. Sovimme poislähdöstä ja jokainen suunnisti omille asioilleen. Ostokset suoritin suurelta osalta Veljekset Hämäläisen kaupasta, joka oli isän kaupantekopaikka. Ruokapuolta ostoksissa oli ainakin sillit, joita Ensio oli luvannut isälle säästää, Koskenlaskija-juusto ja sokeri korteilla, sekahedelmiä ym., joista ei ole tarkkaa muistikuvaa. Apteekissa piti käydä ostamassa kamferitippoja, hota- ja päänsärkypulvereita sekä valeriaana tippoja. Tämän jälkeen keskityin joululahjoihin. Omenoita niin paljon, että riitti jokaiselle yksi. Pussiin lisättiin pari karamelliä minua nuoremmille. Jokaiselle piti keksiä jotakin pientä lisäksi, valinnanvaraa ei paljon ollut. Pieniä puu- ja paperileluja löytyi, joululehti ja nallipyssy. Reppua pakatessani kertailin mielessäni, että jokaiselle oli jotain pientä ostettu, ja mieleni oli kaikin puolin hyvä, vaikka alitajunnassani askarrutti ison rahan hupeneminen ja mitähän isä sanoisi. Kävin hakemassa akkumulaattorin Martikaisen myllyltä, missä se

Kirkonkylällä poseerattiin suksien päällä 1930-luvulla. Kuva on otettu viljamakasiinin rappusilta. Vasemmalla Monoselta ostettu rakennus kansakouluksi, keskellä Savonseudun kauppa ja oikealla Kuittisen matkustajakoti.

Kirkolle ostoksille tullessa oli näkymä tällainen sodan jälkeisinä vuosina 1940-luvun lopulla. oli ollut ladattavana. Täytyihän varmistaa, että radio kuuluisi joulupyhinä. Kokoonnuimme lossirantaan poislähtöä varten. Kaima Pentti auttoi akun kantamisessa Katajalahteen, missä kelkkamme olivat. Katajalahden suussa olevaan kallioon on hakattu ristin merkkejä ja vuosilukuja ja nimiä. Niitä katselimme ja kertailimme, minkä talojen vanhojen emäntien ja isäntien kuolinpäivät on kallioon hakattu. Talvisin tie kulki ihan kallion ohi. Luukkolasta, Junninmäeltä ja Karkiasta tulevat hautajaissaatot pysähtyivät ja joku omaisista kävi hakkaamassa merkit kallioon, näin on minulle kerrottu. Aurinko pilkisti pilvien raoista ja Naistenvesi kimmelsi kuin kristallilasi. Lähestyessämme Likansalmea oli siinä myöhemmin jäätyneen jään raja, johon me neljä vierekkäin ajavaa kelkkailijaa tulimme. Jää rusahteli

ilkeästi ja halkeili, jolloin meille tuli kiire hajaantua laajemmalle alalle. Vähän jokainen säikähti, mutta ei siinä sen isompaa vaaraa ollut. Saavuttuamme Hyvätinsaareen pyyteli Eedit-täti korvikkeelle ja lämpimäispullille. Kyllä maistuivatkin hyvälle. Kotiin saavuttuani kannoin repun keittiöön, missä äiti oli jouluruokia valmistamassa. Äidille antelin repusta ruoka- ja lahjapaketit, samalla kerroin mitä missäkin on. Lahjapaketit piilotimme keittiön kaapin hyllylle. Lapset olisivat olleet kiinnostuneita näkemään, mitä siellä repussa on. Ajelin heitä pois, ja jopa äitikin komensi heitä tuvan puolelle. Isäkin saapui keittiöön. Hän oli hakenut heinäkuorman Tyrynsuolta. Isällekin ehätin kertomaan kauppareissuni ja mitä kaikkea olin ostanut lahjaksi siskoille ja veljille. Isää ei isommin kiinnostanut pojan ostot, ja asia

selvisi minullekin, kun laskin taskustani isälle täherahoja. Viidestätuhannesta markasta oli jäljellä pyöreästi tuhat markkaa. Isän naama vetäytyi synkäksi, kun hän lausahti: ”Vai tämän verran vain on tähellä.” Kiireesti yritin selittää mitä mikin maksoi ja että välttämättömiin ostoksiin oli mennyt pari tuhatta ja pikku lahjoihin lähes toinen mokoma. Tähän isä hyvin tiukalla äänellä: ”Kuule poika, meillä ei ole varaa panna rahaa jonninjoutavaan. Olisi pitänyt maksaa korkoja jo niilläkin rahoilla.” Mieleni oli matalalla, melkein itkeä teki mieli. Äiti puolusteli poikaa ja sanoi antaneensa luvan ostaa pikku lahjoja. Juoksin kamarin sänkyyn harmittelemaan pahaa tekoani. Hyvää joulumieltä luulin tuottaneeni kaikille, mutta isän mielen olin pahoittanut liiallisella tuhlaavaisuudellani. Illalla koristelimme kuusen

niillä vähäisillä koristeilla, mitä oli edellisiltä vuosilta. Hämäläisen Ensio oli antanut lähtiessäni joulukuusen kynttilät joululahjaksi. Kävimme saunassa, minkä jälkeen ruokailimme. Äidin laittamat laatikot ja alatoopi ja kaikki maistui ihanalta, sillä pöydässä oli sellaiset herkut, joita siihen aikaan sai vain juhlapäivinä. Mielessäni oli harmi tuhlailustani ja siksi en ruvennut joulupukiksi, vaikka päivällä lahjoja ostaessani olin jo kuvitellut iltaa mielessäni. Näin teidän siskojen ja veljien iloiset kasvot teidän hakiessanne pikkupaketit pukilta. En muista kuka oli pukkina, mutta iloisesti kävi leikki niillä vähäisillä lahjoilla. Jonkun aikaa leikittyämme isä otti virsikirjan ja sanoi, että lauletaanpahan muutama joululaulu kiitokseksi Taivaan Isälle tästä aattoillasta ja näistä vähäisistä lahjoista. Istuskelin kuusen takana katselemassa ja lukemassa kynttilänvalossa päivällä ostamaani joululehteä enkä reagoinut isän ensimmäiseen kehotukseen mitenkään. Toiset olivat kokoontuneet pöydän ympärille aloittaakseen joululaulun ”Enkeli taivaan lausui näin”. Minä istuin kuusen takana piilossa. Isä kutsui, että tulehan Penttikin isän kanssa laulamaan äläkä harmittele. Eiköhän me tästä selvitä. Menin isän viereen ja lauloimme monta jouluvirttä ja mieleni keventyi, olihan isä hyväksynyt ostokseni. Nuoremmat jatkoivat leikkejään siihen saakka, kunnes Nukku-Matti alkoi vaatia unille. Aikuisilla ei ollut kiirettä nukkumaan, koska joulukirkkoon ei voinut ajatella lähtemistä vaikeiden keliolosuhteiden vuoksi. Oli tyydyttävä radiosta tulevaan joulukirkkoon. Tällainen oli yksi jouluaatto Pentti Johannes Kontisen lapsuudesta Niinisaaressa.


12 - Torstaina 21. päivänä joulukuuta

PUUMALA

N:o 51 - 2017

Vuoden 2017 hyvästä yhteistyöstä kiittäen toivotamme Rauhallista Joulun aikaa ja menestystä vuodelle 2018! Maansiirto Hämäläinen Timo Hämäläinen P. 0500 151 644

Taksi Hannele Kolehmainen ja Markku Korpikallio

Asentek Oy

Parturi-kampaamo

LETTUKAHVIO KIETÄVÄINEN

p. 0500 255 144

Tommi Kontinen ja Jussi Hyvärinen

LOMA-AUTIO Asta, Erkki ja Markus Luukkonen Puh. 040 7526 910

FAMILYHOTEL KUITTISET PUUMALANRANTA Niementie 1B, 52200 PUUMALA P. 050 594 2966, info@kuittiset.net Auki aina - Welcome round the year!

Tmi Sari Hakala p. 0500 949 912

Puumalan

Talotarvike Oy www.puumalagolf.fi

Sirpan Monialapalvelu Sirpa Parri

Puh. (015) 4681 940

VÄRI- JA VAPAA-AIKA TIUSANEN OY Jaakko Kuntonen

Pirjo Colliander Puh. (015) 4684 184

p. 050 9192 264 • www.vesakoivulaoy.fi

Piirinuohooja Kalevi Kondratjeff p. 0400 272 635 Puumalan Apteekki www.puumalanapteekki.fi av ma-pe 9-17 la 9-13

Puukuljetus

Korhonen Oy

puh. 050 3453 236

Kaija Hukka P. 044 5766 205

LÖYTÖLUHTI KY Marjatta Leinonen

www.puumalanlkv.fi

P. 050 3403 872

Siivous- ja Kiinteistöhuolto

Puumalan Kalastus ja Matkailu

A. Taralainen Oy

p. 0400 656 959, 0400 568 625

silla

shop

Puumalan Puhallus

ISÄNNÖINTI

silla

www.silla.fi

Kahvio Lietvesi


N:o 51 - 2017

PUUMALA

Torstaina 21. päivänä joulukuuta - 13

Puumalan Viri

Sirkan leipomo

Puumalan Kädentaitajat

Puumalan

Sepänkylän Puutyö Ky

MuotiPuoti p. 040 7758 548

Puh. 0500 940 372

Autoyhtymä HÄRKÖNEN OY Jani ja Topi

Puutavaramyynti Esa Karjalainen p. 0500 150 145

PUUMALAN HUOLTOHALLI OY

Ritun Juhla- ja Pitopalvelu

Toivo Härkönen 0500 552 057

KUORMA-AUTOILIJA TAPANI KYHYRÄINEN P. 0400 151 582 Taksiautoilijat

Toivo Salo

p. 050 5588 878

Vesa Salo

p. 0500 258 485

Tarjoilut kaikkiin juhliisi! 040 5052829

Ritva Vidman-Parri

Hurissalon Harrastajateatteri Tilikaakkuri Oy Kollarintie 32, 04390 Jäniksenlinna kaakkuri_oy@hotmail.com Anita Jylhä

KÄSITÖITÄ, KIRPPUTORI

Etelä-Savon Sähkö Oy

KESKUSTIE 17, PUUMALA Asiantuntijapalvelut paikkakunnalta

K SE N L A S O U Imatra

I

V

Hely Salmela LKV Puumala Puh. 050 3051 629

Terassi-, autoja 0207 780 470

korjauslasitukset, ym. lasitusalan tarpeet

Puumalan Veneseura ry

www.vuoksenlasi.fi Tammiharju 3. Puh. 0207 780 470

Lasipäivystys 0400 751 866

LASIRUUSU

Parturi-Kampaamo Hiuspirtti Puh. 050 5203 963 (015) 4681 317

Ville ja Kirsi

Palvelutaksi Maijukka Maija Narinen puh. 050 5893 066

Matin Mökkipalvelu Matti Hahl p. 050 5262 670

Rakennus- ja metsäpalvelut Reijo Luukkonen p. 0400 217 825

HA-laiturit Mökkilaiturit tilaustyönä

Tmi

Hemmo Auvinen

Tmi H. Auvinen Puh. 0400 151 633

Puumala-Seura ry


14 - Torstaina 21. päivänä joulukuuta

PUUMALA

N:o 51 - 2017

Robottihylje toi iloa ja tunteita muistisairaille Suuret silmät katsovat nimensä mukaisesti, suloisesti. Hylje myös muun muassa kääntelee päätään ja vastailee jutteluihin omilla äännähdyksillään. -Tämä oli asukkaista mukavaa.

Kari Kauppinen

Paavo Lustberg pitää sylissään pehmoista Sulo-robottihyljettä palvelukeskuksessa Niemessä. Lustbergia hymyilyttää. Eikä ihme. Pehmolelu, jos tätä kookasta ja painavaakin leikkieläintä voi sellaiseksi sanoa, tuntuu hyvältä, kun sitä nopeasti itsekin kokeilee ja silittää. Hylje oli lainassa Muistiliitosta kuukauden ajan marraskuulta joulukuulle. Nyt se on jo jatkanut Puumalasta matkaansa. -Lähes kaikki asukkaat pitivät Sulosta paljon. Muutama potilas innostui enemmänkin ja vietti paljonkin aikaa Sulon kanssa, kertovat hoitajat Niemestä. Yleensä Sulo-hylje oli asukkaiden edessä pöydällä, jossa sille pystyi juttelemaan ja sitä silittämään.

ROBOTTIHYLKEESTÄ ehti tulla jo jonkin sortin asukas Niemeen. -Asukkaat alkoivat seuraamaan, oliko Sulo hereillä vai nukkumassa ja yrittivät herätellä sitä kommunikoimaan, jos Sulo nukkui, kertovat hoitajat. -Sulo toi Palvelukeskuksen yksiköihin paljon iloa ja elämää ja olemmekin varanneet Sulon Muistiliitolta uudelleen keväällä kuukaudeksi. Tässäpä olisi myös oiva joululahja-ajatus. Kun hylje oli niin mieluisa lemmikki monille, niin kevääseen on pitkä aika. Hylkeen hinta on arvonlisäveroineen noin 4 500 euroa.

Paavo Lustberg oli hyvää pataa Sulo-robottihylkeen kanssa.

Jalkapuuteatteri kierteli kirkonkylällä laulamassa

KARI KAUPPINEN

Jalkapauuteatterilaiset toteuttivat joululaulusikermäkiertueensa lauantaina kirkonkylän liikkeissä.

PUUMALALAISTEN ÄÄNENKANNATTAJA Kustantaja: Puumala-Seura ry Sanomalehtien Liiton jäsen ISSN 0782-5935 Ilmestyy torstaisin

Päätoimittaja Elvi Köpman 040 1386 332 elvi.kopman@puumalalehti.fi

TOIMITUS JA KONTTORI

Toimittaja Kari Kauppinen 040 1386 334

Postiosoite/käyntiosoite: Härkösentie 7, 52200 Puumala Av. ma-ti 9-16 ke-to 9-14, pe SULJETTU Puumala-lehden nettisivut: http://www.puumalalehti.fi/

kari.kauppinen@puumalalehti.fi

Ilmoitus- ja tilausasiat Seri Virtanen 040 1386 331 ilmoitukset@puumalalehti.fi Toimitukselliset asiat: toimitus@puumalalehti.fi

ILMOITUSHINNAT: 1.1.2018 alk. Hinnat sisältävät alv. 24 % Etusivu 1,45 pmm Tj, ts 1,18 pmm Määräp, korotus 0,05 pmm Värilisä 1 lisäv. 0,17 pmm 4-väri 0,34 pmm Pienlaskutuslisä 2,52 alle 25,23 euron laskusta Huomautuslasku 5,09 e Vaihtoilm.välitys 2,55 e

Pörssi-ilmoitus 2 riviä/9,00, seur. 2,25 rivi enint. 5 riviä. Käteismaksu, vain yksityisille. Suoraan vain oman pitäjän alueelta, muualta paikallisen lehden välityksellä. Seurapalstalle sijoittuvat ainoastaan seuran sisäisestä

toiminnasta jäsenistölle ilmoitettavat tapahtumat ja toiminnat, eivät kuitenkaan seuran sääntömääräiset kokousilmoitukset eivätkä maksulliset tapahtumat. Hinta 1.1.2018 alkaen 2,00 e / rivi, 3,00 e merkki (sis.alv 24 %). Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin mahdollisesti tulleista virheistä ei lehti vastaa. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Ilmoituksia välitetään kaikkiin maassamme ilmestyviin Sanomalehtien liiton jäsenlehtiin.

HYLJE on kehitetty terapiavälineeksi ja se herättääkin muistisairaissa vahvoja tunteita. On arveltu, että sen hoivaaminen tuo samoja tunteita kuin esimerkiksi oman lapsen tai lapsenlapsen hoitaminen on tuonut aikanaan. Ja kun ihmisen muisti on rajallinen, voi pieni onnellisuuden hetki olla todella tärkeä. Hylkeellä saattaa olla muitakin terapeuttisia vaikutuksia, kuten levottoman mielen rauhoittuminen. -Monessa paikassa on todettu, että tämä rauhoittaa, kun se vastailee ääneen ja kääntelee päätään, sanoo Mikkelin seudun Muisti ry:n va. toiminnanjohtaja Taru Vartiainen. -Ja on hyvä, kun se ei ole kissa eikä koira, sillä jollakulla voi olla traumaattisia kokemuksia ja pelkää esimerkiksi koiraa. Hylkeestä harvalla on mitään tällaista ja silloin kontakti on helppo solmia. Hoitotilanteessa robottihyljettä voi käyttää hyödyksi esimerkiksi siten, että sen antaa levottomalle henkilölle ennen hoitotoimenpidettä hetkeksi. -Hylje tuo tunteen, että sille on helppo osoittaa omia tunteitaan ja hellyyttä ja saa vielä vastakaikuakin, sanoo Vartiainen. TILAUSHINNAT 2018 Kotimaahan kestotilauksena: 1.1.2018 alk. 67 € PANKKIYHTEYS Suur-Savon Osuuspankki Puumala FI05 53710110000619 Ilmoitukset jätettävä tiistaihin klo 14 mennessä Ilmoita varhaisjakelua koskevista jakeluhäiriöistä: 040 1386 331 PAINOPAIKKA PIEKSÄMÄKI 2017


N:o 51 - 2017

PUUMALA Puumalan Taksiautoilijat kiittävät asiakkaitaan kuluneesta vuodesta 2017 sekä toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Kiitos kuluneesta vuodesta. Hyvää joulua ja onnea uudelle vuodelle!

Toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2018!

Kiittää asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta ja toivoo kaikille valkoista joulua!

Yhtä lahjaa en paketoinut, ei sitä kääreessä antaa voinut. Lahjan tämän tärkeimmän sydämestäni lähetän. Iloa, riemua, rauhaa syvää toivotan teille joulua hyvää, sekä onnellista vuotta 2018.

Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta!

Kuljetus- ja urakointi R. & A. Härkönen

Kiitämme vuodesta 2017! Rauhallista Joulua! Puumala-lehti on suljettu joulujen välisen viikon ke-pe 27.-29.12. Avoinna jälleen ti 2.1.2018 kello 9.00 alkaen. Vuoden 2018 ensimmäinen numero ilmestyy to 4.1.2018. Tähän tulevan aineiston pitää olla perillä viimeistään tiistaina 2.1. kello 16.00 mennessä. P. 040 1386 331 ilmoitukset@puumalalehti.fi toimitus@puumalalehti.fi

Osaamista omalta kylältä! • Sauna- ja pesutilaremonteissa sertifioitu märkätila-asentaja • Vesivahinkokorjaukset • Kalusteasennukset • Maalaukset ja tapetoinnit • Lattioiden laitot, ym. • Pihla ikkunoiden myynti ja asennukset • Myös muut kiinteistöhuollon palvelut

Puumalan Mökki ja Metsähuolto Oy kiittää asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa onnea ja menestystä vuodelle 2018. Tämän vuoden joulukortti- ja lahjavarat on lahjoitettu Puumalan Sotaveteraaneille toiminnan tukemiseksi.

Simo Parri

Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta yhteistyökumppaneille ja ystäville Maansiirto Backman Oy Ilkka Backman & työntekijät

JOULUT ON KUIN LUMIHIUTALEITA, KAIKKI KAUNIITA JA AINUTLAATUISIA.

Rauhallista joulunaikaa ja hyvää uutta vuotta!

PUUMALAN TILI- JA KIINTEISTÖPALVELU KY PIRJO LUUKKONEN 52200 PUUMALA, Puh. (015) 4681 608

Tervetuloa satamaan sunnuntaina 31.12.2017 vastaan­ottamaan­uutta­vuotta! Ohjelma 31.12.2017 klo 20 Siltatornin uudet valot­syttyvät.­ Uuden vuoden tervehdys: Olli Luukkonen, teknisen lautakunnan puheenjohtaja

HYVÄT SUOMALAISET

MUSTAHERUKKA ROMMI LIKÖÖRI 21 %

Lämpimästi kiittäen kuluneesta vuodesta, Savon Tilipisteen väki

Rauhallista joulua & menestyksekästä uutta vuotta!

Puumalan Mökki- ja Metsähuolto Oy puh. 040 8340 763 simo.parri@gmail.com www.puumalanmokkijametsa.fi

YÖLINTU WHISKYKAHVILIKÖÖRI 21 %

p. 015-228820 www.savontp.fi

Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Joulukorttivarat osoitimme nuorten partiotoiminnan tukemiseen Yöveden Waeltajille.

Meiltä kaikki palvelut rakentamiseen ja remontointiin

Pramia.fi Boolikone.fi

Hyvää Joulua sekä Onnea ja menestystä vuodelle 2018!

Rokansaaren Mallu

Kaivuupalvelu Timantti

Hyvästä yhteistyöstä kiittäen toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme

Torstaina 21. päivänä joulukuuta - 15

HUNAJA-ROMMILIKÖÖRI 21 %

klo 20.10 Ilotulitus klo 24.00 Uuden vuoden yön ilotulitus


Huoltamo avoinna (huolto suljettu) 23.12. 8-15, 24.12. 9-12 25.12. suljettu, 26.12. 9-15 Rauhallista Joulunaikaa toivottaa Huikon Auto / Pekka tonttuineen

Puh. (015) 7225 500

Torstaina 21. päivänä joulukuuta

Sirkan leipomo

Puumalan torilla pe 22.12. alkaen klo 9.30 Joulukakut, kukot, lörtsyt, piirakat, ym. leivonnaiset. Tervetuloa! P. 044 5264 587.

kki!

Lahjavin

ILOTULITUSVÄLINEET MEILTÄ! VÄRI & VAPAA-AIKA TIUSANEN Keskustie 12, puh. 050 3453 236.

PUUMALAN KANSALAISOPISTO

Kotimaista OMENAA, karpaloa ja kauralyhteitä Puumalan torilla LA 23.12. klo 13-15

Tervetuloa Joululohiostoksille!

Kuuselan puutarha

Avoinna: ma-pe klo 8-15.30

En juhli

merkkipäivääni. Tuulikki Sipinen

Huom!

la 23.12. ja joulun pyhinä SULJETTU. Toivotamme asiakkaillemme Maukasta ja Hyvää Joulua sekä Onnea vuodelle 2018! Puumalan Lohi p. (015) 4681 229

sa

os

l Tu

Uudenvuoden aatto 31.12. Pajapirtissä klo 20-01 Menu

Vihersalaattia ja piimävinegretteä 5 kylmäsavulohta ja Puumalan 01 2 hyrskykurkkuja sä Ke Graavisiikaa, kalastaja Laineen muikunmätiä, punasipulia ja smetanaa Paahdettua punajuurta ja Peltolan Blue -juustoa SAHANLAHTI Sahan coleslaw R E S O R T Aittomäen kaalista Pielisen savusärkeä Sieni-juurespikkelsiä RAVINTOLA Uunituoretta leipää ja voita KOSKIVAHDIN KESÄ Paikan päällä loimutettua 29.5.-18.6. Puumalan lohta Avoinna päivittäin klo 8-20 Kurkku-jogurttikastiketta ja 19.6.-8.8. tilliperunaa Avoinna päivittäin klo 8-22 Lakka-valkosuklaapannacottaa ja9.8.-30.8. lakkahilloketta Avoinna sunnuntai-torstai klo luomupapukahvia / 8-20 ja perjantai-lauantai klo 8-22 haudutettua teetä Ravintola Koskivahdin yksityistilaisuuksien aikana Kapa Montonen palvelee ravintola Rantamakasiini one man band Lounas päivittäin vaihtuvaltaMenu, listalta klo 12-15

musiikkiohjelma, Sunnuntaibrunssi katettuna tinan valaminen, 21.6.-16.8. klo 12-15 (16)

kuuma glögi ja Àla carte päivittäin ilotulitus alkaen klo 15.00 34 € / henkilö (kuukausittain uusiutuva lista) Varaa paikka! Saha Art

Avoinna jouluviikolla: ma-pe 9-17 la 9-15 jouluaattona 8-12 Olemme kiinni ajalla 25.12.-7.1. mutta TILAUKSET hoidetaan. Tilaukset pyydetään tekemään tilaisuutta edeltävällä viikolla puh. 050 3519 517 tai sähköpostilla: kirsi.sarvi@iki.fi Kukkakauppa avautuu jälleen ma 8.1.

www.mirrijaminttu.com Keskustie 19, Puumala

Puh. 044 2815 868

sales@sahanlahtiresort.fi www.sahanlahtiresort.fi p. 040 7799 896

astuu voimaan lehden ilmestymisviikolla, kun se toimitetaan meille viimeistään tiistaina klo 14.00 mennessä. Puh. 040 1386 331 toimitus@puumalalehti.fi www.puumalalehti.fi

PÄIVÄLISTA MikroPETE

ATK-palveluita kotitalouksille ja yrityksille. Korjaan ja huollan tietokoneet, avustan mobiililaitteiden kanssa, teen webbisivut jne. Puh. 045 6079 667, Niementie 3, Puumala. www.mikropete.fi • pete@mikropete.fi

Kukkakauppias lepäilee kaksi viikkoa 25.12. - 7.1. välisen ajan ja kukkakauppa on suljettu. Loman aikanakin toimitamme ja teemme tilaukset, jotka on tilattu tapahtumaa edeltävällä viikolla. Soita tilauksesi siis tarvetta edeltävällä viikolla 050 3519 519 tai 044 2815 868. Myös hautausasiat hoidetaan loman aikana, varaukset numerosta 044 2815 868/ Kirsi

AVOINNA:

kuvataiteilija Jukka Rusasen

Sahanlahden väki Puh. 040 779 9896 toivottaa isäntäparin sales@sahanlahtiresort.fi johdolla oikein www.sahanlahtiresort.fi herkullista joulunaikaa ja elämyksellistä tulevaa vuotta! Kiitos vuodesta 2017

Tutustu myös muihin kevätlukukauden kursseihin ja ilmoittaudu www. puumala.fi tai puh. 040 8230 450

Puumala-lehden OSOITTEENMUUTOS

Ilotulitus klo 24.00 teokset 7.6.-30.8. Pöytävaraukset ja yhteydenotot:

2198103B LUOVUUSHARJOITTEITA 9.1. - 6.2.2018, 10 oppituntia / 14 € ti 16.30-18.00 Helena Rossi. Uutta näkökulmaa ja piristystä arkipäivään, työhön ja harrastuksiin. 8302112B ENSIAVUN PERUSKURSSI EA1. 9.-18.1.2018, 16 oppituntia / 38 € ti ja to 17.00-20.30 Minna Korhonen. Kurssi on SPR:n vaatimusten mukainen ja hyväksytystä suorituksesta saa todistuksen. 1101130B TARTU VIISIKIELISEEN! 10.-24.1.2018, 4 oppituntia / 14 € ke 17.00-18.00 Sirja Rexho. Oma soitin ei ole välttämätön. 1101134B KARAOKEKURSSI, KIRKONKYLÄ 11.1.-8.2.2018, 15 oppituntia / 21 € to 18.00-20.15 Tauno Montonen. 1104201B MOSAIIKKI- JA TIFFANYTYÖ 13.-14.1.2018, 16 oppituntia / 22 € la ja su 9.30-15.15 Laura Penttinen.

P. (015) 4681 180

MA-TI klo 11-18 KE-TO klo 11-22 PE klo 11-02 LA klo 12-03 SU klo 12-20

Hammasproteesipalvelut Puumalassa

Erikoishammasteknikko Jarkko Valokorpi www.valokorpi.fi

- Kokoproteesit - Pohjaukset - Korjaukset Puumalan hammashoitola AJANVARAUS (05) 4761 732 Vastaanotto ainoastaan ajanvarauksella

Näköislehti 21.12.2017  
Näköislehti 21.12.2017  
Advertisement