Page 1

Torstaina 15. helmikuuta 2018

n:o 7 64. vuosikerta

PUUMALALAISTEN ÄÄNENKANNATTAJA

Irtonumero 1,50 e

Ystävyys on toisen arvostamista ja rinnalla kulkemista sen vuoksi voimakkaammin, kuin muualla, Alpo pohtii.

Hanna-Mari Tyrväinen

Elsa Koskenmaa on tuntenut Alpo Turusen kapaloikäisestä vauvasta saakka. Alpo puolestaan muistaa Elsan muutaman vuoden ikäisestä asti. Alpo asuu Ihalaisen kylässä synnyinkodissaan ja Elsa noin parin kilometrin päässä linnuntietä pitkin. Ystävykset pitävät yhteyttä säännöllisesti. -Käyn Elsan luona tarkistuskäynnillä vähintään pari kertaa kuussa. Sen lisäksi toimin hänelle välillä renkinä. Käyn esimerkiksi tekemässä polttopuita ja pudottamassa lumet katolta, Alpo kertoo. -Alpo on sellainen näppärä monitoimimies, Elsa kehuu. Alpo kertoo, että Elsan luona tulee poikettua usein myös ohikulkumatkalla, kun hän menee Ristiinaan avopuolisonsa luokse. -Käyn aina tarkistamassa, että onko kaikki kunnossa. Tässä on taustalla joku sellainen huolenpitovietti. Sen aina aistii, jos toisella on jotain erikoista, Alpo toteaa. ALPO käy yleensä Elsan kotona, mutta ystävänpäivän alla, hän kävi hakemassa Elsan omaan kotiinsa. Kaksikko mietti tuvan pöydän ääressä ystävyyttään. Alpo sanoo, että heidän kaveruudessaan lisäarvoa antaa se, että Elsa oli myös hänen äitinsä tärkeä ystävä. -Kävin täällä aina avittamassa Kyllikkiä pienkarjanhoidossa ja lasten kaitsemisessa, Elsa kertoo. -Minä muistan monta kertaa, kun näin heidät yhdessä tässä tuvassa. Elsa hieroi äidin hartioita tai selkää. Siitä aisti, että heidän välillään oli vahva ja aito ystävyys, ei mitään mielistelyä. He haastelivat kaikenlaista keskenään ja välillä saattoivat olla ihan hiljaa, Alpo muistelee. Tästä syystä Alpo ajattelee, että myös hänen ja Elsan välisessä ystävyydessä on jotain erityislaatuista. He miettivät, että ystävyys on toisen arvostamista. Sitä voi

KAKSIKKO sanoo, että tavatessa kuulumisten vaihto ja tarinointi vievät keskustelua eteenpäin. -Sitä kysellään toistemme kuulumisia, selvitellään kylän asioita ja tiedustellaan, mitä naapureille kuuluu. Alpo kertoo, että hänellä on muutama muukin hyvä ystävä. Hän kantaa yksin asuvista iäkkäistä leskirouvista huolta samalla tavalla, vieraillen aika ajoin ja vaihtamassa kuulumiset. -Jos sillä tavalla pystyy antamaan toiselle hyvän mielen, niin palkitseehan se myös itseäni, Alpo toteaa. -Minullakin on paljon ystäviä, jotka käyvät talviaikaan katsomassa, onko talossa valot päällä. Jos ei ole, he soittavat perään ja varmistavat, että kaikki on kunnossa, Elsa sanoo.

Alpo Turunen keitti itselleen päiväkahvit ja ystävälleen Elsa Koskenmaalle teetä. Elsa on juonut eläissään kahvia vain kaksi kertaa. Viimeisestä kahvikupposesta on aikaa yli 40 vuotta. osoittaa vaikka pienillä palveluksilla, ilman vastapalveluksen velkaa. -Ystävyys kasvaa pikku hiljaa ja toisen luottamus ansaitaan. Ystävyydessä ei pyritä toisen edelle, vaan siinä kuljetaan toisen rinnalla, he toteavat. ALPO menetti rakkaan lemmikkinsä muutama vuosi sitten ja siitä luopuminen oli hänelle iso asia. Elsa oli ainut henkilö, joka ymmärsi surun ja osasi tukea häntä oikealla tavalla. -Meistä maalla yksin asuvista tulee erikoisia persoonia. Täällä näkee mielenmaiseman ja ympäristön kauneuden sellaisena, jota ei taajamassa huomaa. Ehkä erilaiset elämän töyssyt kokee

Aukioloajat 19.2.-4.3. vko 8. ja 9. ark. ma-pe 12-20, la-su 10-17

www.freeski.fi p. 0400 889 851 info@freeski.fi

Hiihtokoulu alkaa 35e/h

Alpo Turusen kodissa oli rento iltapäivätunnelma. Mekukoira makoili ikkunan edustalla ja Elsa Koskenmaa istuskeli kiikkutuolissa.

ELSA on iältään kuutta vuotta vaille sata, kuten hän sen itse määrittelee. Hän asuu kotonaan yksin. -Ei minua pelota olla yksinään. Lähellä on hyvät naapurit ja paras turva on tuolla, hän sanoo näyttäen sormellaan ylöspäin. -Minulla on niin hyvät naapurit, ettei sitten kenelläkään. Kyllä he vähintään parin päivän välein soittavat ja tiedustelevat, tarvitsenko kaupasta jotain. Miten hyvä se onkaan kuulla, että saan soittaa heille tarvittaessa yöllä tai päivällä, Elsa iloitsee. Alpollakin on ikää jo 71 vuotta. -Onhan meillä ikäeroa kolmattakymmentä vuotta. Meillä on rehti suhtautuminen toisiamme kohtaan, Elsa sanoo. Kaverukset viettivät ystävänpäivää maanantaina. -Ystävyydessä vuoden kaikki päivät ovat samanarvoisia. Kun välillä on luottamus toista kohtaan, ystävyys on jatkuvaa, eikä sitä tarvitse erikseen mainita, Elsa ja Alpo pohtivat.

Sahanlahden kesäteatteri sai avustusta, kunnanhallitus äänesti summasta Kari Kauppinen

Kunnanhallitus myönsi Sahanlahden kesäteatterille markkinointitukea 2 500 euroa ja hankkii esityksiin kausikortteja, joiden arvo on 434 euroa. Yhteensä tuki kesäteatterille on siten 2 934 euroa. Kausikorttien tarkoitus on se, että kunnalla on kyseisissä näytöksissä kaksi paikkaa, jotka kunta voi antaa yhteistyökump-

paneiden käyttöön. Sahanlahden kesäteatteri aloitti toimintansa viime vuonna, jolloin kunta myönsi avustusta 3 000 euroa. Kunta edellyttää, että se saa logolleen näkyvyyden teatterin markkinointimateriaalissa. Laura Pitkonen (sd.) esitti, että markkinointi- ja matkailunedistämistukea olisi myönnetty 5 000 euroa. Antti Kasanen

(ps.) kannatti esitystä. Äänestyksen jälkeen kunnanjohtajan esitys voitti äänin 5-2. Noin 3 000 euron tuen takana olivat Harri Kautonen (kesk.), Keijo Montonen (sd.), Minna Korhonen (kesk.), Olli Luukkonen (kesk.) ja Seija Ikonen (kesk.). Sahanlahden kesäteatterin tuottaja on juvalainen näyttelijä Pauliina Hukkanen.


2 - Torstaina 15. päivänä helmikuuta

Suuret kiitokset

muistamisesta ja osanotosta. Helli Auvisen omaiset

Puumala-lehden OSOITTEENMUUTOKSET: Puh. 040 1386 331 toimitus@puumalalehti.fi www.puumalalehti.fi

Sana Sinulle Käännekohdassa Meidän elämässämme on erilaisia käännekohtia: hetkiä, jotka muuttavat elämämme pysyvästi. Lapsen elämä on täynnä käännekohtia. Uusia taitoja tulee koko ajan: ensimmäinen pyörähdys selältä vatsalleen, ensimmäinen konttaus, ensimmäiset askeleet. Ensimmäinen koulupäivä on herkkä hetki niin lapselle kuin vanhemmillekin. Pieni lapsi kasvoi isoksi koululaiseksi yhdessä hujauksessa. Nuoruudessa käännekohtia tulee lisää. Rippikoulu on monelle rajaviiva lapsuuden ja aikuisuuden välillä. Mopokortti, ajokortti ja valmistuminen avaavat maailmaa. Pian on aika lennähtää elämän siiville. Käännekohdat eivät lopu elämästämme aikuisenakaan. Silloin edessä häämöttävät itsenäistyminen, ehkä avioliiton solmiminen ja lasten syntymä, muutot ja työpaikat. Usein käännekohta on jokin voitettava haaste, esimerkiksi sairastuminen, ero tai läheisen kuolema. Viimeinen käännekohta meillä jokaisella on oma kuolema. Kirkkovuodessa alkoi eilen paastonaika. Muistelemme siis hetkeä, jona Jeesus tulee oman elämänsä käännekohtaan. Nousujohteinen julkinen ura lähtee laskuun ja Jeesus ennustaa viimeisen kerran oman kuolemansa. Tästä alkaa matka kohti kärsimystä, kuolemaa ja ylösnousemusta. Jeesuksen elämän käännekohta on käännekohta koko ihmiskunnalle. Tätä tarkoitusta varten Jeesus tuli maailmaan: antaakseen henkensä ihmisten puolesta. Kertomaan, että jokainen ihminen on Jumalalle rakas. Silloin, kun me olemme oman elämämme käännekohdassa, joudumme miettimään elämän tarkoitusta ja suuntaa. Moni miettii silloin myös uskonasioita. Onko olemassa Jumala? Miksi minulle on tapahtunut pahoja tai surullisia asioita? Minä uskon, että elämän käännekohdissa Jumala on aivan erityisen lähellä. Särkyneelle sydämelle luvataan: ”Meitä kantaa Jumala, meidän apumme.” (Ps. 68:20) Raija Henttonen seurakuntapastori

Pikku-uutisia Nimipäiviä: Torstaina 15.2. Sipi, Sippo Perjantaina 16.2. Kai Lauantaina 17.2. Väinö, Rita, Karita, Väinämö Sunnuntaina 18.2. Kaino Maanantaina 19.2. Eija Tiistaina 20.2. Heli, Heljä, Helinä, Hely Keskiviikkona 21.2. Keijo

Kauris kuoli kolarissa Kari Kauppinen

Lietvedentiellä noin kilometri Puumalasta Mikkelin suuntaan auto ja kauris törmäsivät toisiinsa torstaina 8. helmikuuta noin kello 17.30. Henkilövahingoilta vältyttiin. Kauris kuoli.

Tilaa Puumala-lehti ajalle 22.2.-31.12.2018 HINTAAN 57,50e Puh. 040 1386 331 • toimitus@puumalalehti.fi • www.puumalalehti.fi

PUUMALA

Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS) käynnisti viime viikonloppuna Kalusto kuntoon Saimaa -hankkeen, jolla kerätään varoja Saimaalle sijoitettavan uuden huoltoaluksen hankintaan. Kampanjan tavoitteena on saada tiloiltaan ja toimintavarmuudeltaan nimenomaan retkisatamien huoltotyöhön ja järviluonnon puhtaanapitoon soveltuva uusi alus. -Huoltoalukseen tarvitaan riittävä kansitila, sopivan kokoinen nosturi, ja ennen kaikkea miehistötilat on saatava nykyvaatimusten mukaisiksi, kertoo PSS ry:n Järvi-Suomen aluepäällikkö Eeva Taimisto. TULEVASTA aluksesta ei ole vielä teetetty tarkkoja piirustuksia, mutta alustavan arvion

mukaan se tulisi maksamaan 1,2 miljoonaa euroa. -Mikäli rahoitus saadaan kasaan, tavoitteena on, että uusi huoltoalus olisi Saimaalla vuonna 2020, sanoo Eeva Taimisto. NYKYINEN Saimaalla seilaava huoltoalus M/S Roope Saimaa siirrettiin vesistöön viime kesänä Turusta. Samaan aikaan Saimaan entinen alus vietiin Päijänteelle. -Kun saimme Saaristomerelle uuden aluksen, samalla alkoi tällainen sisäinen kierto. Saimaan huoltoalus on rakennettu 1980-luvulla. Sen kotisatama on Savonlinnassa Inkilänniemessä. Meillä on siellä myös varikko, Eeva Taimisto kertoo. PIDÄ Saaristo Siistinä ry ylläpitää virkistysalueyhdistyksen,

Naisille –piiri. Keskustelua ja rukousta maailman naisten puolesta. Ohjaa Riitta Arotie.

Puumalan seurakunta Kirkkoherranvirasto avoinna ma ja ke 10-13, p. (015) 775 3300. Taloustoimisto avoinna ma ja ke 10-13, p. 050 421 0075. Pappi p. 050 343 0443, 050 401 9561. Diakoni p. 050 343 2475. Seurakuntamestari p. 0500 655 726. Palveleva puhelin päivystää su-to klo 18-01, pe ja la klo 18-03 p. 0400 221 180. Netissä: evl/palvelevanetti Seurakunnan internet-sivut: www.puumalanseurakunta.fi Seurakunnan Facebook-sivut: Facebook.com/ puumalanseurakunta Kinkeriaihe Ehtoollinen, kinkerivirret 228a, 232, 451, 743, 948 ja 958. Torstai 15.2. Seurakuntakoti (Kirkkotie 1) klo 9.45-10.30 Ystävänpäivälaulajaiset perhekerhossa. Sinituvan väki on mukana laulamassa. Lauluhetken jälkeen tarjolla pullakahvit seurakuntasalissa. Tervetuloa mukaan laulamaan! Seurakuntakoti klo 15.15 kirkkokuoron kokous. Tervetuloa kaikki mukaan kuuntelemaan mielenkiintoisia suunnitelmia kevätkaudelle. Harjoitus klo 16.15. Perjantai 16.2. Papinpellon kerhohuone (Pappilantie 5) klo 13 Kirkonkylän lähetyspiiri. Ohjaa Inkeri Soikkanen p. 0500 152 256. Sunnuntai 18.2. Seurakuntakoti (Kirkkotie 1) klo 10 messu; Rouhiainen, Ainali. Seurakuntakoti messun jälkeen kirkkokahvit ja n. klo 11.45 ”Evästä paastonaikaan”. Alustus ja keskustelua mietiskelevästä hiljentymisestä, Erkki Rouhiainen. Seurakuntakoti nuorisotila klo 11.45 Mariakuoron harjoitus. Maanantai 19.2. Seurakuntakoti klo 9, työstä vapaana olevien aamupala. Aamupalan jälkeen, aikaisintaan klo 9.30 ”Parasta ennen” -elintarvikkeiden jako. Seurakuntakoti diakoniatoimisto klo 10-12 diakonin päivystys. Seurakuntakoti (Kirkkotie 1) klo 11-14 Ystäväpirtin kahvio avoinna. Kiikkutuolivieraana klo 12 Anneli Virtanen kertoilee mm. tukihenkilötoiminnasta. Tule juttelemaan ja virkistymään kahvikupin äärellä. Seurakuntakoti lapsityön kerhotilat klo 13.30-15 0-3-luokkalaisten Ystävyyden kerho. Lastenohjaaja hakee lapset koululta ja saattaa lapset Iippaan tai taksiin. Seurakunta tarjoaa välipalan. Tervetuloa mukaan! Seurakuntakoti Rovastikammari klo 17 Toivoa

Saimaalle halutaan uusi huoltoalus Hanna-Mari Tyrväinen

N:o 7 - 2018

säätiöiden, kaupunkien ja kuntien omistamia retkisatamia. Niitä on alueella yli 70 ja ne ovat avoimia kaikille virkistyskäyttöön. Puumalan alueelle sattuu muutama retkisatama. -Puumala on meillä ihan keskeistä aluetta. Siellä on vilkasta etenkin Rokansaaren retkisatamassa. Satama on Saimaan virkistysalueyhdistyksen, jossa ovat mukana Puumalan kunta sekä Savonlinnan ja Mikkelin kaupungit. M/S ROOPE SAIMAAN työskentelykausi alkaa keväällä heti jäiden lähdettyä ja päättyy syyskuun loppupuolella. Huoltoaluksella työskentelee kolmen hengen miehistö, joista on vuorossaan kaksi työntekijää. Miehistö asuu laivalla viikot ja etenkin sen vuoksi

Keskiviikko 21.2. Kirkkoherranvirasto klo 10-12 papin päivystys, p. 050 343 0443. Seurakuntakoti klo 13 Kirkonkylän lähetyspiiri. Ohjaa Inkeri Soikkanen p. 0500 152 256. Seurakuntakoti klo 17-17.45 muskari. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa mukaan! Seurakuntakoti klo 17.45-19.15 lauluryhmän harjoitukset. Tervetuloa mukaan laulamaan! Torstai 22.2. Seurakuntakoti (Kirkkotie 1) sali klo 10 alkaen päivä- ja perhekerhon valokuvauspäivä. Tervetuloa!  Huom. Ei perhekerhoa! Papinpellon kerhohuone (Pappilantie 5) klo 12.30 Elämän leipä -tunti, Rouhiainen. Palvelukeskus klo 14 hartaushetki, Rouhiainen. Ei kirkkokuoron harjoitusta. Sunnuntai 25.2. Seurakuntakoti (Kirkkotie 1) klo 10 sanajumalanpalvelus; Rouhiainen, Ainali. Loma-Aution pitotupa (Viljakansaarentie 1676) klo 13 Viljakansaaren kinkerit, Rouhiainen ja Ainali. Tulossa: Naisten hyvinvointi-ilta Särkirannassa (Koskenseläntie 199) to 8.3. klo 18-20.30. Puumalan seurakunta järjestää naisten hyvinvointi-illan yhteistyössä eri tahojen kanssa Kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi. Työelämän vaatimukset, ulkonäköpaineet, pitäisikö alkaa kuntoilla? Oletko turhautunut työttömyyteen? Haluatko hyvinvointia mieleen ja kehoon? Tule keskustelemaan asiasta ja kokemaan hyvinvointia kanssamme. Luvassa on rauhallista yhdessäoloa, saunomista ja pientä iltapalaa. Illan ohjelmaa: -Liikunnanohjaaja Sanna Pölönen kertoo liikunnan ja ravinnon merkityksestä hyvinvoinnille. -Kosmetologi Annukka Hämäläinen: hyvinvoiva iho ja pienet kauneushoidot (halukkaille, pientä korvausta vastaan alk. 5€) -Nosh vaate-esittely: Heidi Pietikäinen Elsa Husu ja Tiina Reijonen seurakunnasta vastaavat järjestelyistä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen tekstiviestillä 26.2. mennessä numeroon: 050-4019565 (muista mainita ruoka-aine allergiat.) Kaikki naiset ovat sydämellisesti tervetulleita! Hamula-Ryhälä-Pirttimäen kinkerit Taimi Ruottisella (Hamulantie 628) ke 14.3. klo 13; Rouhiainen, Ainali. Muuta: Puumalan kaksoisristikirkko kirjaa myynnissä kirkkoherranvirastossa hintaan 30 € ja ”Jumalan kunnia Puumalan luonnossa” levyä hintaan 10 €. Suruadressit hintaan 12 €. Elämänkaari Kuollut: Helli Auvinen Miettulasta 78 v.

MIKAEL LAINE / PIDÄ SAARISTO SIISTINÄ RY

M/S Roope Saimaa on tällä hetkellä telakoituna kotisatamassaan Savonlinnassa. miehistötilojen nykyaikaistaminen nähdään tärkeänä. Alukselle tulee myös paljon ajotunteja ja rantautumisia, jotka kuluttavat alustekniikkaa.

-Vanhan aluksen käyttökulut kasvavat, eikä toimintavarmuuskaan ole enää niin hyvä, Eeva Taimisto perustelee hankintasuunnitelmia.


PUUMALA

N:o 7 - 2018

Torstaina 15. päivänä helmikuuta - 3

Pikkutoimittajat kävivät tutustumassa lehteen Hanna-Mari Tyrväinen

Puumalan päiväkodissa vietettiin valtakunnallista mediataitoviikkoa ja Kotikolon porukka vieraili Puumala-lehden toimituksessa. Reippaan oloinen ryhmä kiinnitti heti eteisessä huomiota esillä olleisiin Puumala-lehtiin, joita tutkittiin yhdessä suurella mielenkiinnolla. Moni löysi lehtien sivuilta paljon valokuvia tutuista henkilöistä ja joku jopa oman kuvansa. -Me tultiin tekemään seuraava lehti, että toimittajat pääsevät vapaalle, lapset kihertelivät. SEURAAVA mielenkiintoa herättävä tutustumisen aihe oli vanha Remington-kirjoituskone, joka on peräisin 1920-luvulta. Kirjoituskone on ollut käytössä Puumala-lehdessä toiminnan alkuaikoina. Lehti perustettiin vuonna 1954. -Soropissa on samanlainen, joku lapsista huudahti. Tenavat saivat kokeilla vuorollaan antiikkikonetta, jonka näppäimien painallus vaati melko napakkaa otetta. Jokainen sai kirjoittaa sillä nimensä, vaikka kone olikin jämähtänyt paikoilleen ja kirjaimet hakkasivat koko ajan samaa kohtaa. TOINEN lapsista hauska laite oli viereiselle pöydälle nostettu Puumala-lehden ensimmäinen tietokone. Vanha laite muistutti avaamattomana erehdyttävästi ompelukonetta. Nykyaikaisten kannettavien tietokoneiden ja kosketusnäytöllisten tablettien käyttäjät tunnistivat vempeleen kuitenkin nokkelasti tietokoneeksi. -Tällä tietokoneella kirjoitet-

Vieraat tutkivat tarkasti Puumalan entisten nimismiesten valokuvia.

Vanha kirjoituskone vaati Oona Lempiäiseltä vähän järempää painallusta, jotta se hakkasi kirjaimen paperiin. Suoritusta seuraavat muun muassa Timi Kontinen (vas.), Aino Nurmi, Jasmin Pitkonen ja Martta Kuivalainen.

1980-luvun tietokone ja tallennusväline eli lerppu.

tiin Puumala-lehteä 30 vuotta sitten, kertoi vt. päätoimittaja Kari Kauppinen. Tenavat saivat kasata laitteen ”käyttövalmiiksi”, tosin kone ilmoitti virrat päälle kytkettynä näytöllä virheilmoitusta. Laite piipitteli kivasti ja kaikki halusivat kokeilla senkin näppäimistöä. Oudoksuntaa lapsissa sen sijaan aiheuttivat saman aikakauden ”muistitikut” eli lerput, joita kukaan ei ollut

nähnyt koskaan aikaisemmin.

asuvia lehden tilaajia, alettiin kartasta etsiä maita, joissa tiedettiin joidenkin sukulaisten asuvan. -Onko Ranskan kohdalla nuppineula, joku tiedusteli. Herkutteluhetken jälkeen lapset saivat vierailusta muistoksi omat heijastimet. Vielä pois lähtiessään, he kävivät kiinnittämässä ylimääräisiä heijastimia pihakuuseen myös ohikulkijoita varten.

julkkikselle, jotka suostuvat mihin tahansa älyvapaaseen tv-ohjelmaan ponnistaakseen sitä kautta politiikkaan. Joka tapauksessa pitkävihainen Miss Piggy kosti minulle unessani kaatamalla talvipesäni postiluukusta kynnysmatolle suksitervaa ja ravisteli vielä sen päälle pussillisen tyynyhöyheniä. Ja viesti meni perille, possukuningattaresta ei saa puhua pahaa. Eikä häntä saa vahingossakaan verrata pölhöihin pikkujulkkiksiin, jotka lähettelevät hävyttömiä tekstiviestejä suoraselkäisille poliitikoille ja härnäävät nämä vastaamaan samalla mitalla.

sia. Suomi oli saavuttanut jo toisen pronssin Krista Pärmäkosken hiihtomitalin jatkoksi, kun Enni Rukajärvi niiasi slopestylessä samanvärisen mitskun. Hyvin menee, mutta menköön, tuumin tarttuen jo toiseen kahvikupilliseen.

SEURAAVAKSI vieraat siirtyivät keittiön puolelle ihmettelemään seinälle kiinnitettyjä vanhoja valokuvia. Lapset arvelivat parrakkaiden ja hattupäisten herrojen olevan entisiä Puumalan kunnanjohtajia tai lehtitoimittajia. Herrasmiesten joukossa sattui olemaan Puumala-lehden perustaja Aarni Puupponen, mutta hieman

tiiviimmän tarkastelun jälkeen lapset tunnistivat henkilöt virkapukujen perusteella poliisipäälliköiksi. Oikeasti Puumalan nimismiespiirin aikaisiin kuviin ovat taltioituna kaikki Puumalan nimismiehet. IHMETYSTÄ herätti myös iso maailmankartta, johon oli kiinnitetty nuppineuloja. Kun lapsille kerrottiin, että jokainen nuppineula tarkoitti eri maissa

Puheenparsi

Painajaisista Jos jostakin huomaa sen, että ikää on enemmän kuin suomalaisilla keskimäärin, niin painajaisista. Ne eivät onneksi vaivaa joka ikinen yö, mutta vähintään silloin, kun on päivälliseksi tullut tankattua mainiota hernekeittoa. Ja jälkiruokana laskiaispullia, tietysti. Ikään liittyy sekin, että painajaisissa kimppuuni ilmaantuu olioita kaukaa menneisyydestä kuten hernekeittopäivän päälle Miss Piggy. Muistaneeko kukaan muu televisiossa vuosikymmenet sitten pyörineen nukkeshow’n, jossa vihreän sammakko Kermitin kaverina pyöri tämä pulleanpunakka missipossu tai possumissi? Juuri se, joka ainakin omasta mielestään on kaikkein kaunein, hienoin, fiksuin ja muutama superlatiivi vielä siihen päälle. Vasta aamulla huomaan aprikoivani olinko aikanaan liian karski Miss Piggyä kohtaan, kun kirjoitin eräässä lehtijutussa sarkasmia tavoitellen, että hän on esiäiti monelle suomalaiselle papuaivoiselle pikku-

Onneksi heräsin pyjama kylmässä hiessä ennen kuin ehdin kompuroida pimeässä eteiseen ja kompastua mattoon, joka olisi voinut taianomaisesti kiertyä ympärilleni ja töhriä unenpöpperöisen tervaan ja höyheniin. Matolla odotteli niiden sijasta vain aamun Hesari. Helpotuksesta huokaillen hakeuduin lempinojatuoliini ja aloin selata olympiauuti-

Päivän agendalla on jatkaa tekstin tekemistä kirjaan, joka käsittelee dekkarin keinoin yleismaailmallista ongelmaa eli sosiaalista mediaa. Sain siihen sysäyksen vajaa vuosi sitten Puumalan maankuulujen Kirjakemmakoiden rikoskirjallisuusosiosta, jossa tikun nokkaan nostettiin nimenomaan koulukiusaaminen sosiaalisessa mediassa. Yllättävän hyvin niin koululaiset kuin iso osa vanhemmistakin ottivat vastaan kirjailija Jarkko Sipilän luennon siitä, kuinka vaarallinen sosiaalinen media on väärinkäyttäjien käsissä. Sillä voidaan vaarantaa tai tuhota kokonainen ihmiselämä. Lähdin hyvässä yhteisymmärryksessä kustantajan

kanssa kehittelemään aiheesta kirjaa, jossa rajoittumatta koulukiusaamiseen käsitellään somekiusaamista iästä riippumatta. Kuka siihen syyllistyy, miten ja miksi? Ja mitä siitä seuraa, pahimmillaan? Kun vertailukäytössä on pilvin pimein tekstiä, joka avautuu minulle enimmäkseen syljen suuhun tuomaksi, niin sen pohjalta syntyy yllättävän hyvin tyyppejä, henkilökuvia motiiveineen, modus operandeineen ja sometuskohteineen. Huomaan pohtivani, mitä Mark Zuckerberg mahtaisi ajatella, jos tajuaisi, kuinka paljon väärinkäyttöä Facebookiin ja muuhun someen liittyy kaiken hyvän ohella. Huokaan helpotuksesta, kun muistan, että olen pysynyt tuosta kaikesta visusti sivussa. En ole someaktiivi, en natiivi, en ole minkään sortin somettaja. Joudun turvautumaan toisen käden tietoihin, joita minulla kyllä riittää, kun niin monet tietävät, että minua kiinnostaa somerikollisuus. Koen hyvänä myös sen, etten toimi tuoma-

rina asiassa, johon olisin itse sotkeutunut missään määrin. Vielä on päättämättä, miten päättyy somerikollisen tarina. Onko se somettajahahmon kuolema? Onko kliimaksina yhteisön kosto yksilölle, joka ei tunnista eikä tunnusta oman moraalisen hiekkalaatikkonsa rajoja? Vai tuleeko somettaja lopulta tuntoihinsa ja katuu, pyytää yhteisöltä anteeksi aiheuttamaansa piinaa ja kiirastulta? Lähiviikot ja -kuukaudet näyttävät, mihin pohdinnoissani päädyn. Otan tietenkin lähipiiriltäni ja kauempaakin vihjeitä vastaan siitä, mikä olisi postsosiaalisesti uskottavin ja yhteisöllisesti rakentavin ratkaisu.

Timo Korppi


4 - Torstaina 15. päivänä helmikuuta

PUUMALA

N:o 7 - 2018

Suur-Saimaa ylitettiin kuumailmapalloilla Hanna-Mari Tyrväinen

ILKKA LEHTOLA

Joukko kuumailmapalloharrastajia toteutti pari viikkoa sitten lauantaina haaveensa. Pytäränsaareen kokoontuneen ryhmän tavoitteena oli lentää kuumailmapallolla Suur-Saimaan yli. Kun sää suosi ja ilmavirratkin puhalsivat myötäisesti, toive toteutui ja laivue saapui kolmen tunnin lentomatkan ja 63 kilometrin jälkeen Lappeenrantaan Skinnarilan rantaan. LÄHTÖ tapahtui Puumalan Pytäränlahdesta. Jäällä oli kaksi kuumailmapalloa, joista isompi oli tilavuudeltaan 3 000 kuutiota ja pienempi 1650 kuutiota. Isomman kuumailmapallon kyytiin valmistautui lähtemään viisi henkilöä ja pienempään kaksi. Tämän lisäksi ryhmään kuului muutama ”maahinen”, joitka olivat myös tärkeässä roolissa matkan onnistumisen kannalta. He auttoivat laivueen matkaan nousuvaiheessa, hoitivat tavaroiden ja kaluston kuljetuksen laskupaikalle sekä avustivat määränpäässä kuumailmapallojen laskeutumisessa. -Me olemme tällaisia viimeisiä mohikaaneja. Teemme tätä harrastuksena, emme rahasta, totesi laivueen johtaja ja 400:lle lennolleen valmistautuva Vesa Lensu. VARSINAISESTI lähdön valmistelu alkoi jo pitkin viikkoa sääennusteita seuraamalla. Tarkka lähtöpaikka varmistui vasta edellisiltana, kun ryhmä sai viimeisimmät tiedot tuulen suunnasta. Säätiedotus lupasi, että tuuli puhaltaisi pohjoisesta etelään reilun kymmenen asteen pakkasessa ja auringonpaisteessa. Odotettavissa oli siis täydellinen lentokeli. Kuumailmapallot lähtivät matkaan puoliltapäivin. Ensin ilmaan nousi pienempi värikäs pallo ja heti perään isompi sinivalkoinen kuumailmapallo. Laivue olikin näyttävä näky kirkkaassa talvisäässä, kadoten hiljalleen näkyvistä taivaanrannan taakse. RYHMÄ kertoi tuoreita matkakuulumisia ja jälkitunnelmia kaksi päivää lennon jälkeen. -Tuuli oli tasainen ja matka meni aivan huippuhienosti. Sää oli lentoon paras mahdollinen, totesi isomman kuumailmapallon kyydissä matkannut Pytäränsaaren vapaa-ajan asukas

Matkaevääksi oli pakattu grillimakkaraa. Makkarat paistettiin kuumailmapallon polttimen tulessa. Halsterin varrella oli mittaa 2,5 metriä. nollakeli, selvensi Vesa Lensu. -Kun kuljetaan tuulen mukana, ei koriin tule tuulen tunnetta ja lento on mukavan lämmintä. Pytäränlahden jäällä olleet kuumailmapallot olivat valmiina lähtöön. Ensimmäisenä taivaalle nousi pienempi pallo, jossa oli kipparin lisäksi yksi matkustaja. Suuremman kuumailmapallon kyydissä oli yhteensä viisi henkilöä. Ilkka Lehtola. Lehtola kertoi, että kuumailmapalloista pidettiin yhteyttä toisiin radiopuhelimilla. Samalla kyydistä pois jääneille maahisille laitettiin WhatsAppilla tasaisin välein viestiä reitistä ja arvioidusta laskeutumispaikasta. KUUMAILMAPALLOJEN välinen etäisyys toisistaan vaihteli muutamasta kymmenestä metristä pariin kilometriin. Lentokorkeuden osalta parhaimmillaan käytiin 500 metrissä ja matalimmillaan kosketettiin Saimaan lumipintaa. -Kävimme kokeilemassa kuinka kuumailmapallo käyttäytyy laskeutuessa. Testasimme samalla hallittua alastuloa. Toki olihan siinä hyvänä puolena myös maisemallinen näkökulma, Lehtola kertoi. MAAN kamaralta hommaa katsottuna voisi kuvitella, että kuumailmapalloissa on kylmä matkustaa, varsinkin pakkasella. Näin ei kuitenkaan ole. -Talvella pakkassäässä on inversio eli sää on lämpimintä noin 300 metrin korkeudessa. Nyt maassa oli pakkasta -13 astetta ja 300 metrin korkeudessa

Matti Karttiala (vas.) ja Ilkka Lehtola (oik.) sekä Pasi Lensu (takana) taltioivat kameroillaan lähtötunnelmia. Edessä oli kolmen tunnin lentomatka. ILKKA LEHTOLA

MATKUSTUSNOPEUS oli noin 25 kilometriä tunnissa ja taivaalta avautuivat upeat maisemat Suur-Saimaalle. -Kohokohta oli, kun lensimme Kyläniemen ja Kutveleen kanavan yli ja näimme historiallisia kohteita, kertasi Ilkka Lehtola. Maisemallisten elämysten lisäksi kuumailmapallojen koreissa nautittiin myös eväitä. Ja mikäs matkalla sen paremmin maistuisikaan, kuin kuumailmapallon polttimessa paistettu grillimakkara. KUUMAILMAPALLOILLA lennetään ilmavirtausten mukana ja niitä voidaan myös vähän ohjata. Tarkka laskeutuminen tapahtui lopulta toisen lentäjän, Jouni Ruotsalaisen, omaan kotirantaan Lappeenrannassa. Matkassa mukana ollut Pytäränsaaren loma-asukas Matti Karttiala oli kuumailmapallon kyydissä toista kertaa. -Kippari vaihtoi matkalla kurssia 52 astetta eli ohjasi kuumailmapallon maahan perille. Olen vieläkin huuli pyöreänä, miten hän teki sen niin tarkasti. Mutta kyllähän sitä lennettiin vankalla kokemuksella, eikä tuurilla, hän totesi iloisesti. Karttialan mielestä hienointa matkakokemuksessa oli kokonaisuus. -Turistilennoilla mennään valmiiseen pöytään. Tässä pääsi näkemään, mitä kaikkea lento vaatii koko tiimiltä. Jos eteen tulee vielä vastaava tilaisuus, annan mielelläni maahisille mahdollisuuden lähteä vuorostaan lennolle, Karttiala suunnitteli.

Kuumailmapallolennolle sattui paras mahdollinen lentosää. Tällaiset maisemat avautuivat noin 500 metrin korkeudessa.


N:o 7 - 2018

PUUMALA

Torstaina 15. päivänä helmikuuta - 5

Näkövammaisten ryhmässä jokainen tulee kuulluksi Hanna-Mari Tyrväinen

Tuovi Kotro kävi viime torstaina Kylätuvassa tuttuun tapaan. Kahvipöydän ympärillä istui tuttavia, joiden kasvot hän erotti, mutta muuten kaikki ympärillä olevat asiat näyttivät näkökentässä harmaalta. Miehen näkö on heikentynyt iän myötä ja se aiheuttaa haasteita arjessa. -Huonosta näöstä on haittaa. Esimerkiksi tänne tullessa työnsin polkukelkan vahingossa lumihankeen. Minulla on putkinäkö ja sivussa olevat asiat saattavat välillä säikäyttää. Sen vuoksi jouduin luopumaan ajokortistakin, hän toteaa. Kotro kertoo pärjäävänsä huonon näkönsä kanssa kotona ihan normaalisti, vaikka hankaluuksiakin syntyy. Niiden ennaltaehkäisemiseksi esimerkiksi kodin valaisimiin on vaihdettu kirkkaammat lamput, jotta arjen askareissa näkee touhuta paremmin. Lukeminenkin vielä onnistuu, tosin suurennuslasin avulla kirkkaan valon alla. -Toivon, että näkö pysyy tällaisena, eikä se enää heikkene. Sitten, kun on vielä huono kuulokin. Mutta näillä mennään. Jos tilanne pysyy tällaisena, niin siihen täytyy tyytyä, Kotro sanoo. TUOVI Kotro osallistui Kylätuvalla ensimmäistä kertaa näkövammaisille tarkoitettuun keskusteluryhmään, jonka järjesti Etelä-Savon Näkövammaiset ry. -Tarkoituksena on katsoa, löytyisikö Puumalasta innokasta porukkaa ryhmän muodostu-

Tuovi Kotro käy Kylätuvassa viikoittain. -Moni on paljon yksinään kotona ja ryhmässä tapaa ihmisiä. Ja kuten vanha sanonta kuuluu, parasta viriketoimintaa on yhdessä kahvin juominen.

Tuovi Kotro (oik.) oli ainut heikkonäköinen henkilö, joka otti osaa ensimmäiseen näkövammaisille tarkoitettuun keskustelutilaisuuteen. Pöydän vastakkaisella puolella istuivat Seija Lindström (vas.), Seija Ikonen ja Nina Korhola. miseksi, kertoo ryhmänohjaaja Seija Ikonen. Hurissalossa asuva Ikonen on toiminut Etelä-Savon Näkövammaiset ry:ssä osa-aikaisena ryhmänohjaajana kohta viisi vuotta. Hän tekee samaa hommaa usealla muulla paikkakunnalla Etelä-Savossa, kuten Sulkavalla, Savonlinnassa, Kerimäellä, Pieksämäellä ja Mikkelissä.

Kaksi jäätietä avattu Hanna-Mari Tyrväinen

Ryhmien koko vaihtelee 3-10 henkilön välillä. -Minut pyydettiin mukaan Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaan Muistitaito näkövammaiselle -hankkeeseen. Puumalastakin kartoitettiin, olisiko tällaiselle toiminnalle kiinnostusta. -Silloin ei tarvetta ilmennyt, mutta nyt katsotaan tilannetta uudelleen, Ikonen kertoo.

TANJA RAIVIO

Puumalan kunta ei vastaa talvisin yhdenkään virallisen jäätien ylläpidosta. Sen sijaan, kun kelit antavat myötä, kansalaiset avaavat epävirallisia jääteitä eri puolille Saimaata. RONGONSALMELLA jäätie otettiin käyttöön maanantaina. -Kyseessä on pikemminkin ura kuin jäätie. Pidämme ajouraa, jotta salmen yli pääsee myös lossivuorojen päätyttyä kello 22 jälkeen, kertoo Antti Laine. Laineen mukaan ajoradalla on paksuutta 20-25 senttiä. -Ura on ensin tampattu moottorikelkalla, jotta pakkanen menee jään läpi. Sen jälkeen reittiä on aurattu mönkijällä. Ajoura on kymmenen metriä leveä ja sillä on pituutta vajaa kilometri. -Reitti lähtee Haapakannalta ja tulee Korpijärvelle yksityishenkilön pihalle, jatkuen edelleen Puumalaan tulevalle Viljakansaarentielle, selventää Tanja Raivio. Lossi sijaitsee näköyhteyden päässä, noin 300 metrin etäisyydellä jäätiestä . -Jäätie helpottaa paikallisten asukkaiden liikkumista. Itselleni se on tarpeellinen etenkin sunnuntaisin. Lossi alkaa liikennöidä yhdeksältä, mutta minun täytyy olla siihen aikaan

Tanja Raivio käyttää työmatkoilla Rongonsalmen jäätietä. jo kirkonkylällä, Raivio toteaa. OTASALOSTA kulkee yleensä jäätie Ruokotaipaleelle. Niittusenlahdesta alkava, Korkiasaaren ja Mustikkasaaren välistä kulkeva jäätie oikaisee matkaa noin seitsemän kilometriä. Ruokovedellä jää ei ole kuitenkaan tällä hetkellä vielä niin paksua, että reilun neljän kilometrin pituista jäätietä olisi voinut tänä talvena tehdä. -Toisaalta tieyhteydet ovat hyvässä kunnossa, joten suurempaa tarvettakaan ei ole ollut.

Mutta kyllä jäätiellä käyttäjiä riittää silloin, kun se on käytettävissä, toteaa kunnan ympäristösihteeri Timo Hämäläinen. Otasalon ja Ruokotaipaleen välinen jäätie on totuttu tekemään talkoilla luonnonjäälle, eikä sitä erikseen jäädytetä. Tiellä liikkuminen on aina kulkijan omalla vastuulla. VIITASAARESSA asuvat veljekset Arvo ja Timo Pulkkinen pääsivät kulkemaan jäätietä pitkin ensimmäistä kertaa viime lauantaina. Viljakansaaren

VAIKKA ryhmä on tarkoitettu ensisijaisesti näkövammaisille ja heikkonäköisille, ovet ovat avoinna kaikille juttuseuraa kaipaaville. -Täällä puhutaan näkö- ja muistiasioista, mutta myös muista aiheista. Täällä ei ole mitään mystistä, vaan ihan tavallista keskustelua ja maailmanmenon ihmettelyä, Seija Ikonen sanoo.

Petäjänniemestä Viitasaareen kulkevalla jäätiellä on pituutta 1,6 kilometriä ja se on merkattu kahtapuolin heijastinkepeillä. -Se ole virallinen jäätie ja käytännössä olemme sen ainoat käyttäjät, Arvo Pulkkinen painottaa. Tien leveys vaihtelee 3-14 metrin välillä. Pulkkisen mukaan jää on vähintään 35 senttiä paksua. -Se on viime perjantaina mitattu. Jäätie kantaa 3 500 kiloa painavan Zetorin, jonka perässä on 500 kiloa painava lumilinko, joten tiellä voi ajaa henkilöautolla ihan vapaasti. RYHÄLÄSTÄKIN kulki aikoinaan jäätie Keriniemeen. Mannilanniemestä alkanut tie vei Nuottasaaren ja Selkäsaaren välistä niin sanottuun Lajunrantaan. Hyvinä pakkastalvina Mannilanniemestä pääsi Lajunrantaan suoraan. -Se on virtaisa paikka, eikä siellä ole ollut liikennettä vuosiin. Ehkä siellä joku satunnainen hiihtäjä tai moottorikelkkailija liikkuu. 30 vuotta sitten, kun talvet olivat kunnollisia, siellä kulki hevostie ja jopa autoillakin ajettiin, kertoo Ryhälässä asuva Pekka Hämäläinen. Jos muualla on jääteitä, niin kerro se lehden toimitukseen.

RYHMÄSSÄ ei ole myöskään tarkoitus järjestää luentoja, vaan jokainen paikalla olija saa puhua. -Täällä yksittäinen ihminen tulee kuulluksi. Juuri tästä syystä pienryhmätoiminnalla on paikkansa, Seija Ikonen toteaa. -Monet mieltävät, että tuttuun paikkaan on mukava tulla, eikä vertaisten seurassa tarvitse hävetä. Keskustelutilaisuuden on tarkoitus kokoontua joka toinen torstai. Ensimmäisellä kerralla kahvittelun lomassa testattiin muistia, etsimällä vastauksia Juice Leskisen laulujen sanoituksiin liittyviin kysymyksiin.

Mökiltä vietiin runsaasti tavaraa Hurissalossa Kari Kauppinen

Hurissalon Riutanniementiellä on murtauduttu vapaa-ajan kiinteistöön. Kyseisen mökin varastoista oli viety muun muassa bensakanistereita, moottorikelkan ajopuku ja kypärät, moottorisaha, vesipumppu, kaksi sähköporakonetta, ilmakompressori ja työkaluja. Tapahtuma-aikaväli on laaja. Rikos on saattanut tapahtua jo ennen joulua, mutta mahdollisesti vasta 8. helmikuuta.

Sähkötyökaluja ja polttoainetta varastettiin traktorista Kari Kauppinen

Vanha Puumalantie 38:n pihassa murtauduttiin 8.-9. helmikuuta välisen yön aikana traktoriin ja anastettiin sieltä muutamia sähkötyökaluja. Traktorista ja pihassa olleesta polttoainesäiliöstä oli lisäksi anastettu arvion mukaan yhteensä noin 450 litraa polttoöljyä.


6 - Torstaina 15. päivänä helmikuuta

PUUMALA

Viljakan Virkeillä skumppahetki ennen pakkassään lenkkiä

KARI KAUPPINEN

N:o 7 - 2018

Tuula Penttiselle ennätystuloksella SM-pronssia hallikisoissa Kari Kauppinen

Tuula Penttinen heitti puolitoista viikkoa sitten kiekonheiton SM-pronssille hallissa. Tulos oli 47,55 metriä. Tulos on Penttisen henkilökohtainen halliennätys ja samalla naisten sarjan hallipiiriennätys. Kilpailut käytiin Porissa 3. helmikuuta. Penttinen saattaa hallikaudella vielä käydä juoksemassa 60 metrin kilpailun. -Myös kuulaa olisi mukava työntää hallissa.

Viljakan Virkeet skoolaamassa liikuttajatittelin kunniaksi ennen viime kävelyretkeään sunnuntaina 4. helmikuuta. Kuvassa Asta Luukkonen (vas.), Terttu Arilahti, Enni Matinen, Satu Valtonen, Anja Valtonen, Tuulikki Sipinen, Kaija Hukka ja Maija Arilahti. Virkeet palkittiin Puumalan kunnan liikuttajaksi 2017 Etelä-Savon urheilugaalassa tammikuussa. Seuraava lenkki on tämän viikon sunnuntaina aamukymmeneltä. Lähtö tapahtuu Peuramäeltä.

TUULA Penttinen jatkaa harjoittelua pitkälti samalla syklillä kuin tähänkin asti. Se tarkoittaa, että heittotreenit ovat kolme kertaa viikossa ja voimaharjoittelua 3-4 kertaa viikossa. -Lämmittelyihin ja loppuver-

Lähetettyjä kirjoituksia

Hissitornin valaistuksesta ja sen kustannuksista Teknisen lautakunnan esityslistalla on perjantaina hissitornin valaistuskustannuksien reilun 54 000 euron siunaaminen. Ja mikä ironisinta, projekti kustannuksineen esitetään hyväksyttäväksi jälkeenpäin. Lautakunnan jäsenet ovat vähän niin kuin revolveri ohimolla. Miksei tätä asiaa viety lautakuntaan ennen projektin aloitusta. Kiireisiin on turha vedota. Kustannuksia kunnalle on aiheuttanut tuon valaistuksen kilpailutuksen palkinnotkin. Tekninen lautakuntakin, lystin maksaja, oli täysin pihalla, kun kilpailun voittajaa haettiin. Kokonaiskustannukset ovatkin nyt niin suuret, etteivät teknisen johtajan valtuudet olisi riittäneet edes projektin käynnistämiseen. Olisi aika ottaa luottamushenkilöiden se asema, mikä heille demokratiassa kuuluu ja panna stoppi tälle virkamiesten omavaltaisuudelle.

Valaistuksen uusimisella ei saatu yhtään uutta venepaikkaa tai muuta sellaista, mikä toisi matkailijoita lisää kirkonkylään. Investointi ei tuo myöskään yhtään uutta työpaikkaa tai luo edellytyksiä niille. Esimerkiksi Sahalahden kesäja ulkoilmateatterille 5 000 euron avustus oli kunnanhallituksen mielestä pari tuhatta euroa liian suuri. Raha olisi ollut apuna teatterin koko kesäkauden toiminnalle ja tullut kunnalle välillisesti takaisin palveluiden lisääntyvän käytön ja kunnan markkinoinnin myötä. Tässä tämä juoni onkin, pikkurahallakin voi saada jotain aikaiseksi, kun sen merkitys ymmärrettäisiin laajemmin. Toisaalta tällainen rahan kylväminen tuottamattomaan kohteeseen on tyypillistä, kun eivät ole kunnan tavoitteet ja strategiat kirkkaana mielessä. Olenkin esittänyt, että kaik-

ENSI kesän kilpailukalenteri on Tuula Penttisellä vielä auki, mutta ainakin Kalevan kisat, kiekkokarnevaalit ja muutamat eliittikisat sinne on jo merkitty. -Tälle vuodelle tulostavoite on vielä hieman häilyvä, kun tukijalan kanssa on ollut vähän hakemista, mutta 50 metriä on minimi ja kaikki siitä ylöspäin on plussaa. Kalevan kisoissa Penttinen tavoittelee kahdeksan parhaan joukkoon pääsyä. Se takaisi sen, että finaalissa pääsee heittämään kaikki kuusi heittoa.

kiin investointeihin ja kaikkeen toimintaan tulee esittää arvio sen vaikutuksesta elinvoimaan ja kannattavuuteen sekä palvelutasoon. Hissitornin omistaa valtio ja sillan sekä tornin rakentamisen yhteydessä on sovittu kustannusten jaosta valtion ja kunnan kesken. Perusparannukset tornista kuuluvat omistajalle eivätkä kunnalle ja näinkin massiivinen toimenpide on sitä. Totuus on se, että jonkun vuoden kuluttua suurimman osan vuodesta uudesta valaistuksesta tulevat nauttimaan jänikset ja rusakot kulkiessaan uutta ja autiota Keskustietä pitkin, jos investointeja ei suunnata yrittäjyyttä ja elinvoimaa palveleviin hankkeisiin. Martti Laine (kok.), kunnanvaltuuston 2. varapuheenjohtaja

Viime sunnuntaina vietettyyn lasten laskiaisriehaan osallistui runsas määrä yleisöä. Urheiluhallin pihalla järjestettävässä tapahtumassa oli rento tunnelma ja ulkoilutapahtumassa kävi parin tunnin aikana noin parisataa henkeä. -Tuntuu, että lapsia oli paikalla enemmän kuin viime vuonna. Lapsiperheitä tuli ja meni ja esimerkiksi moottorikelkkaan

riitti kyytiläisiä koko ajan. Lapsilla oli mahdollisuus päästä myös paloauton kyytiin ja sekin osoittautui hyvin suosituksi, kertoo Unto Pasanen Lions Club Puumalasta. Nähtävillä olivat myös ambulanssi ja poliisiauto. Hälytysajoneuvoihin tutustumisen lisäksi lapset pääsivät kokeilemaan retkiluistelua, lumikenkiä ja erilaisia talviliikuntavälineitä, kuten suksia ja kelkkoja.

ryttelyihin sisällytetään nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta, avaa Penttinen harjoitusohjelmaansa. -Treeneistä on lepoa vähintään yksi päivä viikossa. Kehoa kuunnellen olemme edenneet. Ainakin halleissa se tuotti ennätystä, joten uskon että olemme oikealla tiellä. -Kun valmensin itseäni isäni Paavo Penttisen kanssa kuusi vuotta, niin siinä ajassa oppi kyllä kuuntelemaan kehoa. Sitä on nyt hyvä hyödyntää. Penttinen kehuu nykyistä päävalmentajaansa Juuso Sillanpäätä. -Meillä on valmentajan kanssa hyvä vuoropuhelu siitä, mitä ja miten tehdään. Valmennuksesta Penttinen vastaa osaltaan itse ja myös isä on edelleen mukana.

Pinja Yläharjulle ampumahiihdon nuorten SMkisoista kaksi pronssia Kari Kauppinen

Pinja Yläharju on kaksinkertainen SM-pronssimitalisti viime viikonlopulta. Lauantaina 10. helmikuuta neljän kilometrin normaalimatkalla hän nappasi N13-sarjassa kolmannen sijan. Hän teki tarkkaa työtä ampumapenkalla ampuen kolmella ampumapaikalla kaikki laikat alas. Sarjassa kilpaili kolmekymmentä tyttöä. Sunnuntain yhteislähtökisassa Pinja ampui jälleen hienosti. Molemmilta paikoilta tuli nolla-ammunta. Toisen ammunnan jälkeen Pinja lähti viimeiselle kilometrin hiihto-osuudelle neljäntenä, mutta hiihti raon kiinni ja puristi lopussa niukasti

Paloauto- ja moottorikelkkakyyti kelpasivat Hanna-Mari Tyrväinen

Tuula Penttisen voittama SMpronssi.

ohi. Maalikamerakuva ratkaisi pronssin Pinjalle 0,1 sekunnin turvin. Yhteislähdössä kilpaili 33 tyttöä. N13-sarjan kovaa tasoa kuvaa hyvin se, että Pinja olisi sijoittunut molempina päivinä samanikäisten poikien sarjassa toiseksi. M17-sarjan kymmenen kilometrin matkalla Joona Yläharju oli kuudes. Sakkoja neljältä paikalta tuli yhteensä kuusi. Normaalimatkalla jokaisesta ohilaukauksesta lisätään loppuaikaan 45 sekuntia. Yhteislähtökisan 7,5 kilometrillä Joona oli seitsemäs. Sakkoja neljältä paikalta kertyi yhteensä kahdeksan.

UNTO PASANEN


N:o 7 - 2018

PUUMALA

Torstaina 15. päivänä helmikuuta - 7

In Memoriam

Ystävälle, Aini Valtoselle "Hanne, näin kauan siinä meni, mutta nyt ymmärrän mitä sie tarkoitit, ku sanoit, et meillä on pojat samalla luokalla." Tällä tavoin kuului Ainin kommentti erään kerran tavatessamme seurakuntakodin aulassa. Olin joitain kuukausia aiemmin sanonut poikiemme olevan nyt samalla luokalla, kun Paavosta tuli poikani luokanopettaja. Ja sitten naurettiin… Huumorintajuinen, usein pilkettä silmässään, sisukas ja elämälle kiitollinen, sellaisena opin tuntemaan Ainin. Sain tutustua Ainiin seurakunnan raamattupiirissä pian Puumalaan muuttoni jälkeen liki viisitoista vuotta sitten. Myöhemmin olimme yhteyksissä muun muassa rukouspiirin merkeissä. Aloittaessani Puumalan seurakunnassa työntekijänä Ainista tuli vapaaehtoinen työtoverini. Hän oli mukana Ystäväpirtin työstä vapaana olevien aamupalatoiminnassa. "Aamupalapojat", kuten hän kävijöitä nimitti, olivat Ainin sydämellä erityisellä tavalla. (Vaikka kyllä kävijöissä oli naisiakin.) Myöhemmin voisi kai sanoa, että hän oli myös asiakkaani, kun diakonina vierailin hänen luonaan - mutta ei kuitenkaan. Mietin suhdettani Ainiin, eikä se koskaan ollut asiakassuhde eikä myöskään työntekijän ja vapaaehtoisen suhde, vaan se oli alusta asti jotakin enemmän - Aini oli ystäväni. Eikä "pieni" ikäeromme haitannut lainkaan. Hän oli kristityn mallini, esikuvani ja idolini ja usein sanoinkin sen hänelle, muttei hän vaatimattomuuttaan ehkä uskonut minua. Kun mietin perintöä, jonka Ainilta sain, mieleeni tulee heti

PAAVO VALTONEN

Ainille sisäisen rauhan. Tiedän, että Aini oli uskollinen esirukoilija, hänen sydämellään olivat niin läheiset kuin kaukaisemmatkin lähimmäiset, hän muisti meitä seurakunnan työntekijöitä ja seurakuntalaisia täällä Puumalassa ja kaikkialla Suomessa ja maailmalla. "Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut. Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä. Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua." (Joh. 17: 20-22)

Aini Valtonen oli elmänasenteeltaan myönteinen, ja jätti sitä perintöä lähipiirilleen. kaksi asiaa: rukous ja yhteys. ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.” (Fil. 4:6) Tällä tavoin sanotaan Filippiläiskirjeessä ja tätä kohtaa Aini mielestäni teki todeksi elämäl-

lään. Hänellä ei koskaan ollut mitään hätää eikä huolta, huoli oli kenties lähipiirillä, teillä, jotka aivan oikein, halusitte kuitenkin hänelle apua ja helpotusta arkeen ja elämään etenkin viime vuosina. Toki Aininkin elämään mahtui monenlaista, kipeitä ja vaikeitakin kokemuksia, mutta ajattelutapa ja suhtautuminen elämään oli jotain ihmeellistä kaiken ymmärryksen ylittävää. Rukous, suora yhteys Jumalaan oli kunnossa ja se oli antanut

Toinen asia, jota Aini viesti vahvasti on yhteys: yhteys ihmisten välillä, yhteys keskenään hyvinkin erilaisten ja eri tavoin ajattelevien välillä. Hän ei koskaan arvostellut ketään, ei millään tavalla puhunut kenestäkään pahaa. Niistäkin ihmisistä, joiden kanssa hän ei ollut aivan samaa mieltä, hän osasi puhua kauniisti ja pukea ajatuksensa positiiviseen muotoon. Aini ei myöskään tuominnut ketään tai mitään, vaan jätti senkin homman Jumalalle, kuten kuuluukin. Aini korosti asioita, jotka yhdistävät ei niitä, jotka erottavat. Ainin rakkautta yhteyteen kuvastaa, kuinka hän halusi koota ihmisiä yhteen. Joitain

vuosia sitten Ainin itseilmaisun muoto muuttui (aivohalvauksen myötä), puheeseen tuli haasteita ja sanoja etsittiin välillä kissojen ja koirienkin kanssa. Joku ihminen olisi tilanteesta voinut masentua ja sulkeutua, haluta olla mahdollisimman vähän ihmisten kanssa tekemisissä, mutta ei Aini. Kun menin hänen luokseen, niin usein Aini kipitti kutsumaan muutaman naapurinkin (Elsa ja Sirkka), jotta saatiin aikaan seurat - yhteistä rukousta ja virsien laulamista. (No, isoista porukoista Aini ei enää viime vuosina välittänyt.) Tuosta Ainin ilmaisutaidosta tuli mieleeni kerta, kun en millään saanut selvää, mitä Aini yritti sanoa. Hän yritti sitkeästi, mutta kun en ymmärtänyt, niin en millään ("hölömö" kun olin, Ainihan oli tietenkin sitä mieltä, että hän kyllä oli selkeä, me muut ei vain ymmärretty). Aini ei tietenkään luonteelleen tyypillisesti luovuttanut, vaan hapuili ulottuvilleen rollaattorin ja niin sitä mentiin makuuhuoneeseen ja Aini osoitteli väliin itseään ja väliin seinällä olevaa kirkon kuvaa. Vaikka kyseessä ei ollut Puumalan kirkko, pian ymmärsin, että hän tahtoi päästä kirkkoon. Eli Ainista löytyi sitkeyttä, sisua ja päättäväisyyttä, kuten te lähimmät kenties huomasittekin. Ainille te lähimmät olitte todella tärkeitä. Avaraan sydämeen mahtui paljon, mutta omat lapset jälkikasvuineen olivat hänelle tietenkin erityisen merkittäviä. Nyt on aika sanoa näkemiin, kiittää ystävyydestä ja uskoa, että hän on jo tallella siellä. Hanne Keijonen

Kaksi ryhmää tavoittelee pääsyä valtakunnalliseen tapahtumaan Kaksi puumalalaista musiikkiryhmää, Puhdas Kvartti ja Children of Puumala, esiintyvät Nuori Kulttuuri -toiminnan Sounds-musiikkikatselmuksessa. Lisäksi paikalla on kaksi muuta esiintyjäryhmää Sulkavalta ja Mikkelistä.

Sounds on valtakunnallinen musiikkikatselmusten kokonaisuus, jossa nuoret pääsevät esiintymään, seuraamaan toisten ryhmien esityksiä ja oppimaan työpajoissa. Tapahtumakokonaisuuteen kuuluu noin parikymmentä alueellista

katselmusta, joista valitaan edustajat valtakunnalliseen Sounds-tapahtumaan Mikkeliin 25.-27. toukokuuta. Esitysten lisäksi nuorille on Puumalassa tarjolla työpaja musiikkiin liittyen. Puumalan aluetapahtuma jär-

Toimitukselliset asiat: toimitus@puumalalehti.fi

PUUMALALAISTEN ÄÄNENKANNATTAJA Kustantaja: Puumala-Seura ry Sanomalehtien Liiton jäsen ISSN 0782-5935 Ilmestyy torstaisin TOIMITUS JA KONTTORI Postiosoite/käyntiosoite: Härkösentie 7, 52200 Puumala Av. ma-ti 9-16 ke-to 9-14, pe SULJETTU

Päätoimittaja Elvi köpman Lomalla Vt. päätoimittaja Kari Kauppinen 040 1386 332 kari.kauppinen@ puumalalehti.fi Toimittaja Hanna-Mari Tyrväinen 040 1386 334 hanna-mari.tyrvainen @puumalalehti.fi

Ilmoitus- ja tilausasiat Seri Virtanen 040 1386 331 ilmoitukset@puumalalehti.fi Puumala-lehden nettisivut: http://www.puumalalehti.fi/ Ilmoita varhaisjakelua koskevista jakeluhäiriöistä: 040 1386 331

jestetään tämän viikon lauantaina yhtenäiskoulun auditoriossa. Tapahtuma on avoin yleisölle. Puumalan tapahtuman järjestää nuorisovaltuusto yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa. Rahoitusta on saatu Itä-Suomen aluehallintovirastolta.

Nuori Kulttuuri on kulttuurisen nuorisotyön muoto, jolla voidaan rohkaista, kannustaa ja innostaa nuoria kulttuurisiin harrastuksiin asuinpaikasta, koulutuksesta, etnisestä, kielellisestä tai sosio-ekonomisesta taustasta riippumatta.

PUUMALAN KUNTA TIEDOTTAA VALTUUSTON KOKOUS Puumalan kunnanvaltuusto kokoontuu maanantaina 19.2.2018 klo 18.00 valtuustosalissa Kokouksen asialistalla: 1 § Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja työjärjestyksen hyväksyminen 2 § Pöytäkirjan tarkastus 3 § Kuntalaisaloitteet 2017 4 § Valtuustoaloitteet 2017 5 § Ilmoitusasiat Muut mahdollisesti kiireellisenä esille tulevat asiat Kokouksen esityslista löytyy osoitteesta www.puumala.fi

PAINOPAIKKA PIEKSÄMÄKI 2018

PUUMALAN KUNTA Keskustie 14 52200 PUUMALA www.puumala.fi

SAIMAAN KAUNEIN


Helmikuun herkut koirille

Welldog viljaton kana-riisi muona 15kg 25,Kanafile 100g pussi 2,Puruluut 0,50 – 9,90

Torstaina 15. päivänä helmikuuta

HERNEKEITTOA aidosta kenttäkeittimestä myös omiin astioihin perjantaina 16.2. Puumalan torilla.

Sirkan leipomo

Puumalan torilla pe 16.2. alkaen klo 9.00 Kukot, lörtsyt, piirakat, ym. leivonnaiset. Tervetuloa! P. 044 5264 587. ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI

TIISTAINA torilla PUUMALA 13.30-14.00 tilaukset 0400 872 461 (ark. 7-16)

Hei… sinä nuori nainen, joka esittelit itsesi Suur-Savon aulassa ma 12.2.2018. Tulisitko kotiapulaiseksi 2 kuukaudeksi sinipuseroiselle miehelle. Puh. 050 4031 439.

Onko sinulla idea, joka kaipaa vauhtia ja jalostamista? Vai oletko yhdistystoimija, jolla on tahtoa elinympäristön kehittämiseen?

INFOTILAISUUS

YRITYKSILLE JA YHTEISÖILLE suunnatuista kehittämispalveluista ja tukimuodoista Ei ennakkotiistaina 6.3. klo 18–19.30 kunnantalon ilmoittautumista. valtuustosalissa, os. Keskustie 14. Kahvitarjoilu.

klo 18–19

TIISTAI

6.3.

19–19.30

Tervetuloa!

Neuvontaa ja tukea yritystoiminnan aloittamiseen – katsaus Dynamon palveluihin, toimitusjohtaja Heli Tavasti Uusyrityskeskus Dynamosta Yritysten ja aloittavien yrittäjien palvelut Puumalassa, yrityskehittäjä Hannu Koponen Leader-rahoitusta yrityksille ja yhteisöille, toiminnan­ johtaja Anssi Gynther Veej’jakaja Leaderista Yritystuet ja yritysryhmähankkeet – katsaus ELY­keskuksen palveluihin, maaseudun yritys­ ja hankerahoituksen asian­ tuntija Jukka Kotro Osuustoiminta Puumalassa, projektipäällikkö Tytti Klén Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista ja Sanna Korhonen yhteisetuosuuskunta Saimaa Coop’sta Kehittämisklinikka. Suoria kysymyksiä ja idean testausta yhdessä em. alustajien kanssa. Mahdollisuus sopia samalla henkilökohtainen tapaaminen. Keskeneräiset ideat sallittuja ja suotavia!

Järjestäjä: Puumalan kunta Lisätiedot: vs. kunnanjohtaja Niina Kuuva, p. 050 375 8541, niina.kuuva@puumala.fi

Puumala-seura ry:n

sääntömääräinen kevätkokous ke 21.2.2018 klo 16.00 seuran toimitalossa os. Härkösentie 7. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Johtokunta

Kiitos

Kiitos

ystävät muistamisesta, teitte päivästäni juhlan. Terho

muistamisesta. Jorma

KESÄTYÖPAIKAT Vierasvenesataman Satamainfoon Hakuaika 15.3.2018 asti. Hakemukset: Puumalan 4H-yhdistys, Keskustie 14, 52200 Puumala tai puumala@4h.fi Tiedustelut: puh. 0500 929 365.

NYT AJANKOHTAISTA! Maa-/ metsätalouden kirjanpito- ja alv-laskelmat. TERVETULOA PALVELEVAAN TILITOIMISTOON arkisin klo 9-15.00 PIRJO LUUKKONEN 52200 PUUMALA, Puh. (015) 4681 608, 050 5917 295

Luontoretkeilijät ry Puumala sääntömääräinen vuosikokous tiistaina 27.2.2018 klo 17:00 Veeran saunalla. Hallitus Puumalan Taideyhdistys r y. sääntömääräinen vuosikokous to 22.2.2018 klo 16.00 Puumalan koululla. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta

Seurapalsta Puumalan Kaatuneitten omaiset ry:n talvitapaaminen ke 28.2.2018 klo 13.00 Rinnepirtissä. Kaikki mukaan! Eläkkeensaajat. Huomenna kerhossa Keijo Viskari ja saamme myös Polskaajat vierailulle. Pe 23.2. kerhossa pelataan ”kahvibingoa”.

Seuraavat Puumala-lehden erikoisnumerot: to 12.4. OmaMökki -messulehti to 24.5. Kesälehti to 21.6. Juhannuslehti oitustilasi Varaa oma ilmajoin! hyvissä 331 Puh. 0400 1386 umalalehti.fi ilmoitukset@pu

Puumalan Riistanhoitoyhdistyksen

VUOSIKOKOUS kunnantalon valtuustosalissa ti 22.2.2018 klo 19.00. Valtakirjojen tarkastus alkaen klo 18.45. Kokouksessa käsitellään metsästäjäorganisaation ohjesäännön määräämät asiat. Hirvenhiihtokilpailut la 3.3.2018 klo 10.00 Huoltotiloilla. Hallitus

PÄIVÄLISTA Kukkakimput- ja asetelmat, surukukat Hautauspalvelut yhteistyössä Hautaustoimisto Mielosen kanssa Tilaathan kukka-asetelmat viikkoa ennen tilaisuutta!

Avoinna: ma-pe 10-17, la 10-14

Keskustie 19, Puumala • P. 050 3519 517 www.mirrijaminttu.com • P. 044 2815 868/ Kirsi

AVOINNA:

P. (015) 4681 180

MA-TI klo 11-18 KE-TO klo 11-22 PE klo 11-02 LA klo 12-03 SU klo 12-20

Näköislehti 15.2.2018  
Näköislehti 15.2.2018  
Advertisement