Page 1

mainosliite


Laine - Puruveden alueen erikoisjulkaisu

mainosliite

Ahtiaiset muuttivat Kesälahdelle vuosikymmenen alussa. kylällä. Ajatuksissa oli oman talon rakentaminen, mutta päädyttiin ostamaan maatila Totkunniemeltä.

is m lä e a t t u a p a v & Tilaa hyvä ympäristö kasvaa. Ahtiaiset vaihtoivat maalaismaisemiin. Lapsilla on nyt Jussi Silvennoinen

P

uukujan päässä aukeaa historiaa haviseva pihapiiri, jonka keskiöstä löytyy keltaisen sävyin verhottu päärakennus. Pääoven takaa vastaan tulevat Ahtiaisen perheen tarmokas koira, perheen keskimmäinen lapsi Akseli, sekä Jaana-äiti sylissään alle vuoden ikäinen Aino. Kotvan päästä tilavaan tupaan astuvat myös kyläyhdistyksen talkoissa ollut Matti-isä, sekä kaverisynttäreillä vieraillut perheen esikoinen Venla.

P

ennalana tunnetulla paikalla Totkunniemen kylällä on ollut asutusta jo 1600 luvulta lähtien, niistä viimeiset kolme vuotta Ahtiaisen perheen toimesta. Ahtiaiset muuttivat Kesälahdelle

pääkaupunkiseudulta, kun esikoisen kouluun meno alkoi lähestyä. Yhteistä polkua vuodesta 2003 saakka kulkeneet Jaana ja Matti elivät pitkään Helsingissä, hetken Vantaallakin, mutta maalle muutto oli kytenyt mielessä jo pitkään. Jaanan juuret ovat Kesälahdella, Matti varttui Helsingissä. Maaseudun eloon kontaktia syntyi Kesälahden vierailuiden ja mökkeilyn kautta. - Isällä oli mökki Taipalsaarella, se tuntui pitkään eniten kodilta. Jotenkin myös voimistunut rakentaminen muokkasi pääkaupungin miljöötä niin, ettei se tuntunut enää viihtyisältä, Matti kuvailee. Vantaalla perhe asui noin vuoden verran. Siellä ollessa, useiden osatekijöiden myötä syntyi päätös vaihtaa maisemaa. - Monista perusteita suurimpana oli se, että koimme lapsille löytyvän parempia ja turvallisempiakin ympäristöjä kasvaa, Jaana kertoo.

Tyhjän päälle ei siirtymää kuiten-

kaan lähdetty tekemään, vaan muutto konkretisoitui, kun autoinsinööriksi kouluttautunut Matti sai uuden työn Pohjois-Karjalasta.

’’Elämänmuutos

ei ole päivääkään kaduttanut. Toimenkuva vaihtui VTT:n tutkimuspuolelta raskaan kuljetuskaluston huollon parissa työskentelyyn. Yhdysvalloissakin lukio-opintojen aikaan käväissyt Jaana kouluttautui Helsingissä restonomiksi. Kesälahdella matkailualan töitä ei kuitenkaan tuolloin ollut tarjolla ja Jaana kouluttautui kunnan leivissä oppisopimuskoulutuksella nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi.

- Tällä hetkellä päivät vierähtävät kuitenkin kotona perheen parissa.

Maaseudussa ja kaupungissa on

puolensa, mutta Ahtiaisia elämänmuutos ei ole päivääkään kaduttanut. Parissa sadassa asuinneliössä, useassa ulkorakennuksessa ja parinkymmenen hehtaarin tontissa riittää toki askaretta, mutta omaa tilaa ja vapautta löytyy reilusti. Ja se on arvossaan. - Hiljaisuus on yksi sellainen asia, joka tuli täällä minulle kuin uutena. Ydin-Helsingissä täydellistä hiljaisuutta ei ole käytännössä koskaan.

A

rjen pyörittäminen on tietyllä tapaa muuttunut, mutta kuitenkin vain vähän. Kaikki liikkeet eivät ole samalla tapaa auki, eivätkä yhtä lähellä. - Lähinnä se vaan vaatii hiukan suunnittelua ja aikataulutusta, että milloin esimerkiksi käydään kaupassa ja mitä ostetaan, Matti sanoo.


Laine - Puruveden alueen erikoisjulkaisu

mainosliite

Maitoauto kylätiellä ja muita elämyksiä Tukiot tekivät rohkean elämänmuutoksen. Kaupunkiasuminen vaihtui maalaiskylän rauhaan. usein. Myös naapuriapu toimii. Kun Tukiot ovat reissussa, naapurit käyvät hoitamassa ponit ja muut eläimet.

Anneli Pulkka

S

yksyisenä iltapäivänä Tanja ja Antti Tukion pihapiirissä Punkaharjun Hiukkajoella on vilinää.

- Meillä on mualiman parraat nuapurit, Tanja nauraa ja toteaa lausahduksen olevan naapureiden yhteinen motto.

Perheen kolme lasta puuhailevat kukin tahoillaan: 12-vuotias Kira ruokkii kahta poniaan, 7-vuotias Luka touhuaa isän kanssa ja reilun vuoden ikäinen Minea kiipeilee mönkijän päällä äidin valvonnassa.

Ensin perhe asui vuokralla kirkonkun sopiva kohde tuli myyntiin,

een Kaikki tarpeellinen löytyy kuitenkin läheltä. Kesälahden kirkonkylään ei ole kymmentäkään kilometriä ja siellä on kaikki olennaiset palvelut. Matkustusajoissa eroa aiempaan elinympäristöön ei ole. Esimerkiksi työmatkat olivat kestoltaan vähintään samaa luokkaa eteläisemmässäkin Suomessa. - Nyt puolen tunnin matka taittuu kuitenkin paljon mukavammin, kun ei tarvitse ruuhkissa istua, Matti sanoo.

Kotiutuminen Kesälahdelle on sujunut

hyvin, osin siksikin, että kyseessä on Jaanan kotiseutu. Lähellä asuvat ovat isovanhemmat ovat lapsiperheelle iso apu arjessa.

Kylän elämässä ollaan tiiviisti mukana, Matti toimii parhaillaan kyläyhdistyksen puheenjohtajanakin. Tekemistä riittää silläkin saralla, käynnissä on muun muassa kunnostus- ja maisemointihankkeita.

Hiukkajoen kylää Tukiot ei-

vät tunteneet lainkaan ennen muuttoa, sillä myynti-ilmoitus huomattiin netistä. - Aluksi kun katsoin paikkaa kartalta, tuntui, että kylä on kaukana kaikesta. Mutta sitten Antti luetteli etäisyyksiä ja paljastui, että oikeastaan ollaan keskellä kaikkea. Moneen suuntaan on lyhyt matka, Tanja kertoilee.

Tukion perhe muutti kylälle vuonna 2012, jolloin kesäkuun alussa ostettiin maatila. Kauppaan kuului omakotitalon ja pihapiirin rakennusten lisäksi myös peltoa ja metsää. Kesän aikana perhe remontoi vuonna 1965 rakennetun asuinrakennuksen. Lopullinen muutto tapahtui syksyllä ennen koulujen alkua.

- Olemme myös tosi tyytyväisiä palveluihin, sillä kirjastoauto pysähtyy portilla, kaupat, neuvola ja apteekki ovat Punkaharjun keskustassa, samoin kuin koulut ja päiväkotikin. won kyläyhdistyksen omistama kylätalo, jossa pidetään kansalaisopiston piirejä, kyläkahvilailtoja ja muuta harrastustoimintaa.

- Halusimme pois kaupungin ahtaudesta, vaikka sielläkin asuimme omakotitalossa, Tanja Tukio kertoo muuton syistä. - Ajatus vapaudesta ja omasta tilasta houkutti. On ihanaa, kun saa käynnistää ruohonleikkurin vaikka keskellä yötä tai kolata lumia milloin haluaa. Myös lapsille maalaiskylä on mahtava kasvuympäristö, sillä heillä on aina puuhaa joko sisällä tai ulkona. On vapaus tulla ja mennä. Luonto on lähellä eikä tekemisen puutetta ole, Tanja pohtii tyytyväisenä.

Myös lapset ovat tyytyväi-

siä. Samanikäisiä kavereita ei ole ihan naapurissa, mutta ystävyyssuhteet hoituvat vierailuilla puolin ja toisin. Isommilla lapsilla on omat tilavat huoneet, jotka he ovat saaneet sisustaa mielensä mukaan. Kodikkaissa tiloissa yökyläilijätkin viihtyvät. Lasten harrastukset onnistuvat myös maalla asuessa. Kira tosin joutui luopumaan taitoluisteluharrastuksestaan, sillä 46 kilometrin matka kaupunkiin kävi liian raskaaksi. - Mutta ei se haittaa, kun tilalle on tullut muita mukavia harrastuksia, Kira hymyilee. Omien ponien hoito on hänen vastuullaan. Lisäksi hän käy ratsastustunneilla, viettää aikaa kavereiden kanssa,

hankkii taskurahaa leipomalla naapureille ja käy kansalaisopiston liikuntaryhmässä. Seitsemänvuotias Luka viihtyy myös maalla. Kodin ympäristössä on paljon seikkailumaastoa ja villiä luontoa. Lukan mieluisin harrastus on kuitenkin streetdance, jota pystyy harrastamaan kirkonkylällä. Alakoulun ekaluokkalainen ei pidä yhdeksän kilometrin pituista matkaa liian rasittavana, sillä koulumatkat sujuvat mukavasti ja nopeasti taksikyydillä.

Tanja Tukio on vielä hoi-

tovapaalla sairaanhoitajan työstään. Työpaikka odottaa naapurikaupungissa Kiteellä 29 kilometrin päässä. - Työmatka ei tunnu ollenkaan hankalalta, Tanja toteaa. On mukavaa, kun kotiin ajellessa voi kelata omia ajatuksiaan ja

miettiä kaikenlaista. Matkan aikana työasiat jäävät taakse. Kun ruuhkistakaan ei ole haittaa, matka sujuu leppoisasti. Antti Tukion päivittäinen työmatka suuntautuu toiseen naapurikuntaan Parikkalaan. Hän työskentelee siellä leipomoalan yrityksessä. Myöskään Antti ei pidä 34 kilometrin työmatkaa ongelmallisena. Hänen mielestään on hienoa, kun aamuyöllä töihin lähtiessä ei tarvitse varoa naapureiden häiriintymistä. - Vaikka Aada-koira haukkuisi vimmatusti pihalla keskellä yötä, kukaan ei valita. Se on hienoa. Omalla pihalla saa olla ihan vapaasti.

Missään keskellä korpea

Tukiot eivät kuitenkaan asu Lähimmän naapurin valot vilkkuvat kotoisasti puiden välistä. Puolin ja toisin vieraillaan

Kiraa kiinnostaa talolla harjoitteleva kyläteatteri, jonka toimintaan hän aikoo tulevalla kaudella osallistua. Tanja puolestaan on löytänyt uuden harrastuksen kansalaisopiston liikuntaryhmien ohjaajana.

Tukioiden mukaan ihmiset ovat ehdottomasti uuden asuinpaikan paras puoli.

- Kaikki ovat ottaneet meidät lämpimästi vastaan. Täällä voi halutessaan olla rauhassa, mutta apua saa aina, kun tarvitsee, Antti Tukio toteaa. On mukavaa, kun kyläläiset vetävät yhtä köyttä. Yhteisöllisyys toteutuu arjessa. - Älä unohda mainita maitoautoa, Tanja ja Kira muistuttavat hymyillen. Maitoauto on nimittäin koko perheen suosikki. Se mennä kolistelee pitkin kylätietä naapurin karjatilalle niin säntillisesti, että sen mukaan voisi tarkistaa kellonsa. Maitoauton ääni on kuin lempeä ystävän tervehdys: kaikki on hyvin ja paikallaan.


Laine - Puruveden alueen erikoisjulkaisu

mainosliite

Onnellisia kouluvuosia Anneli Pulkka

P

unkaharjun alakoulun pihapiiri on ehkä Suomen kaunein. Vaikka ollaan keskellä kirkonkylää, koulurakennus sijaitsee kirkkaan Puruveden rannassa. Ympärillä leviää komea metsä- ja harjumaisema. Punkaharjun koulun apulaisrehtori Mikko Sairanen kertoo, että monimuotoista luontoa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan oppimisympäristönä. - Käytetään paljon toiminnallisia työtapoja, joihin miljöö tarjoaa hyvät puitteet. Vierailemme esimerkiksi metsämuseo Lustossa ja Luonnonvarakeskuksen puulajipuistossa, Sairanen luonnehtii.

Oppilaat nauttivat koulun-

käynnistä kansallismaisemassa. Neljäsluokkalainen Aada Auvinen kertoo, että mukavinta koulussa on liikunta eri muodoissaan. Liikuntatunneilla ollaan paljon ulkona, ja myös välituntiliikunta on aktiivista. - Lämpimillä ilmoilla saadaan myös uida koulun rannassa, kun valvoja on paikalla, Aada iloitsee.

J

ohanna Auvinen, Aadan äiti, pitää Punkaharjun alakoulua ihanteellisena oppimisympäristönä kolmelle lapselleen, joista yksi on esikoululainen. - On hienoa, että esikoululaiset ovat yhdessä muiden kanssa leikkimässä välituntisin. Eri-ikäisten yhteistoiminta sujuu hyvin. Esimerkiksi nelosluokkalaiset käyvät lukemassa satuja eskarilaisille. Johanna Auvinen luonnehtii lastensa koulua unelmakouluksi: lämminhenkinen maalaiskoulu, jossa liikutaan paljon luonnossa, tutkitaan ilmiöitä, retkeillään ja kaikki juhlatkin tehdään yhdessä. - Voin suositella kaikille tänne muuttamista. Päivähoito, koulut ja muutkin lapsiperheiden palvelut on hoidettu hienosti. Auvisen perhe muutti Punkaharjulle pari vuotta sitten Etelä-Suomesta. Kokemusta on toisenlaisistakin kouluista. - Kouluväkeä on helppo lähestyä. Monesti kouluissa voidaan vähätellä ja kieltää ongelmien esiintyminen, mutta Punkaharjulla esimerkiksi kiusaamisepäilyt otetaan heti käsittelyyn.

Puruveden vastakkaisella ran-

Kerimäen kirkonkylän uusituilla pihoilla viihtyy usein eri-ikäisten lasten ja nuorten joukko. Parannetut puitteet ovat lisänneet lasten

nalla Kerimäellä ollaan samanlaisissa tunnelmissa. Joukko yläkoulun oppilaita on tekemässä äidinkielen ryhmätyötä koulun uuden oleskelutilan sohvilla loikoillen. - Meidän koulussa kiusaamista ei ole melkein yhtään, kahdeksasluokkalainen Joel Pitkänen toteaa. - Ja jos onkin, siihen puututaan heti, täydentää saman luokan oppilas Venla Kujamäki. - Tunneilla myös puhutaan paljon vuorovaikutustaidoista ja niitä harjoitellaan käytännössä, Johanna Hannikainen lisää.

’’Tylsätkin asiat menevät

päähän, kun saa tehdä tehtäviä muualla kuin pulpetissa istuen. – On mahtavaa, että saadaan tunneillakin opiskella oleskelutilan mukavilla sohvilla. Tuntuu, että tylsätkin asiat menevät päähän, kun saa tehdä tehtäviä muualla kuin pulpetissa istuen, oppilaat toteavat yhdestä suusta.

Oppilaiden mukaan parasta Kerimäen koulussa on remontoidut tilat. Viihtyisät oleskelutilat tarjoavat paikan välituntien viettoon biljardia tai muita pelejä pelaillen, lehtiä selaillen tai kavereiden kanssa jutellen.

Oppilaiden mielestä koulun viihtyisyyttä lisää se, että uudet tilat ovat valoisia, käytävien seinillä on esillä oppilaiden töitä sekä se, että monissa luokissa on paljon viherkasveja ja iloisia värejä. Myös oppilaille tarkoitetut säilytyslokerikot ovat plussaa – ja tietenkin jokaviikkoiset oppilaskahvilat.

Tiloja käytetään myös opetukseen, sillä esimerkiksi tablettikoneilla työskentely sujuu vaikka sohvalla lekotellen.

- Tärkeintä on silti se, että opettajat ja muut koulun aikuiset ovat mukavia ja että ketään ei kiusata, Johanna kiteyttää.

- Tosi hyvä asia on myös välituntipihan monitoimipelikenttä, Joel lisää.

K

esälahden yhtenäiskoulun rehtorin Lilja Miinalainen-Konttisen mukaan myös Kesälahdella kouluasiat ovat kunnossa. Oppilaiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehditaan monin eri tavoin. - Oppilailla on mahdollisuus oman koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen esimerkiksi oppilaskuntatyön kautta, Miinalainen-Konttinen toteaa. Koulun opetussuunnitelmassa opetuksen yksi painopistealue on kansainvälisyys. Kesälahdella on

yli kaksikymmenvuotiset perinteet kansainvälisyystoiminnasta. Ystävyyskoulutoimintaa ja useita yhteistyöhankkeita on ollut eri maiden kanssa. Lisäksi toteutetaan opettajavaihtoja ja -vierailuja. Myös oppilaiden mielestä kansainvälisyys on tärkeä osa koulun toimintakulttuuria. Oppilaat mainitsevat myönteisenä piirteenä sen, että koululla on erilaisia yhteistyökumppaneita. Esimerkkinä mainitaan vanhusten hoitokodit, joissa oppilaat käyvät esiintymässä ja tekevät vanhusten kanssa vaikkapa taideprojekteja.

P

uruveden alueen koulujen oppilaiden mielestä koulussa on mukavaa, kun perusasiat ovat kunnossa. Opetusryhmät eivät saa olla liian suuria. Koulun pitää olla turvallinen eli ketään ei kiusata. Ruoka on hyvää. Opettajat ovat kannustavia ja sopivan rentoja mutta silti riittävän ankaria pitääkseen yllä


Laine - Puruveden alueen erikoisjulkaisu

mainosliite

Puruveden seudulla Vuosien investoinnit R

ehtori Jaakko Hassisen mukaan Kerimäellä toteutettujen peruskorjausinvestointien myötä koulukeskuksen toimintakyky on turvattu vuosikymmenten päähään. Kuluvalla vuosituhannella koulukeskusta on remontoitu kaikkiaan noin kuudella miljoonalla eurolla. Koulu koostuu nyt käytännössä uudisrakennuksista, jotka on varusteltu kauttaaltaan ajanmukaisella tekniikalla. -Esimerkiksi B-koulun ja lukion siivessä rakenteet purettiin runkobetoneihin saakka ja esiin tulleiden kosteusongelmien vuoksi vaihdettiin maatakin. Kunnostuksen suurimmat vaiheet on toteutettu muutaman vuoden aikana. Viimeinen vaihe valmistuu keväällä 2016. Sen myötä koulukeskukseen saadaan uudet käsityö- ja kotitaloustilat. Rakenteiden kunnostuksen ja tekniikan päivittämisen ohessa panostettiin myös oppilaiden viihtyvyyteen ja nyt koululta löytyy loistavat puitteet välituntien viettoon.

ja nuorten liikuntaa esimerkiksi välitunneilla.

hyvää työrauhaa. Lisäpisteitä tulee ylimääräisestä panostuksesta: viihtyisistä tiloista, hyvistä opetusvälineistä ja välituntien aktiviteeteista.

Kerimäen ja Savonrannan kou-

luissa oppilaiden hyvinvoinnista vastaa osaltaan koulutyön tukihenkilö Heli Vepsäläinen. Hänen työnkuvaansa kuuluu niin yksittäisten oppilaiden kuin koko kouluyhteisön tukemista. - Alueellamme asiat ovat kunnossa. Lasten ja nuorten hyvinvointia lisää se, kun koulussa on muutakin kuin oppitunneilla istumista. Erilaiset teemapäivät, tapahtumat ja kerhot tuovat piristystä arkeen ja auttavat jaksamaan. Tärkeintä on, että oppilaista välitetään aidosti, Vepsäläinen kiteyttää. - Hyvinvoiva koulu on Puruveden alueen kuntien keskeinen tavoite. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus, joten heille halutaan tarjota hyvän elämän eväät. Onnelliset kouluvuodet ovat hyvän elämän paras lähtökohta.

Teknologia rikastuttaa opetusta Jussi Silvennoinen

Kerimäen yläkoulun kahdeksasluokkaisten historian tunti käynnistyy älytaulun ääreltä. Suomen historian merkkitapauksia kirjataan vuorotellen karttapohjan päälle.

Pian työskentely jatkuu pienryhmissä tablettitietokoneiden parissa. Nuorten käsissä muovautuu monenlaista esitelmää. Tietoa kaivetaan internetistä, mutta usein palataan myös pöydillä olevan oppikirjan sisältöihin. Keskustelu käy tasaisena ja opettaja Päivi Hassinen kiertelee seuraamassa työskentelyä. - Esitelmien ja ryhmätöiden toteuttamisessa teknologia on aivan omiaan. Esittämis-

mahdollisuudet ovat moninkertaistuneet ja oppilaita tämä motivoi, Hassinen kuvailee ja oppilasjoukko komppaa.

Kerimäen yläkoulussa ja lu-

kiossa moderneja oppimisympäristöjä ja välineitä on päästy hyödyntämään tehokkaasti muutaman vuoden ajan. Koulukeskusta, johon yläkoulun ja lukion lisäksi kuuluu myös alakoulu, ryhdyttiin peruskorjaamaan 2000-luvun alkupuolella.

taan oppilaiden ja opettajien keskuudessa. Musiikkia opettava Tiina-Mänty Holopainen kehuu sitä, että tablettitietokoneiden ansiosta musiikin opetuksen eriyttäminen onnistuu aiempaa monipuolisemmin. Tabletti toimii oivana apuopettajana, eikä esimeriksi nuottien osaamisen tarvitse olla soittamisen esteenä, kun soittimien maailmaan voi syventyä myös pelillisessä hengessä.

Perinpohjaisen kunnostuksen ohessa koulun opetusteknologia päivitettiin tälle vuosituhannelle. Jokaisesta luokasta löytyy muun muassa älytaulu, lisäksi koululla on reilut 30 tablettitietokonetta.

Äidinkielen tunneilla laitteet ovat opettaja Anneli Pulkan mukaan niin ikään säännöllisessä käytössä. Teknologian avulla pystytään aiempaan helpommin toteuttamaan muun muassa elokuvaprojekteja.

Uudet mahdollisuudet on otettu menestyksekkäästi vas-

- Nyt on mahdollista sekin, että iso joukko editoi yhtäaikaisesti

samaa tekstiä, vaikkapa käsikirjoitusta, Pulkka kertoi.

Itsetarkoitus teknologiasta

ei kuitenkaan ole tullut, vaan opettajakunnan mukaan sitä käytetään opetuksessa silloin, kun se tuntuu perustellulta – pääasiassa tiedon hankintaan, sekä sisällön tuottamiseen ja tallentamiseen. Osaltaan käyttöä rajoittaa sekin, ettei esimerkiksi padeja ole tällä hetkellä kaikille. - Fysiikassa ja kemiassa teknologiaa käytetään kyllä paljon ja esimerkiksi älytaulujen avulla havainnollistaminen onnistuu monipuolisemmin. Ei se kuitenkaan oikeiden kokeiden tekoa ja niihin liittyvää elämyksellisyyttä vielä korvaa. Niille on yhä sijansa opetuksessa, kuvaili Helvi Reijonen.


Laine - Puruveden alueen erikoisjulkaisu

mainosliite kuvat: Anne Käyhkö

Jarmo Piepposen Keulapuu Oy valmistaa ja toimittaa puusepän tuotteita Savonrannalta ympäri Suomea. Joskus yrittäjä ehtii tekemään omiakin askareita, kuten keittiön, jossa keittiönovet ovat vanhaa lautaa.

Puuseppää aina tarvitaan Anne Käyhkö

K

eulapuu Oy muutti pari vuotta sitten toimintansa Savonrannalle. Ensin yritys toimi teollisuusalueen hallissa, mutta kauppakiinteistön tultua myyntiin asuintalon naapurissa, yrittäjä osti kiinteistön ja siirsi toimintansa sinne. Monipuolisesti erilaisia puusepän tuotteita valmistavan yhtiön takaa löytyy yksityisyrittäjä Jarmo Piepponen, joka kertoo pariskunnan tulleen paikkakunnalle vanhempiensa takia. - Vanhempani asuvat Simpeleellä. Olin huolissani heidän pärjäämisestään ja halusimme muuttaa heitä lähemmäs. Etsimme lähiseudulta asuin- ja yritystiloja ja Savonrannalta löytyivät molemmat, kertoo Piepponen. Piepposen yritys on toiminut vuodesta 2002 lähtien. Puusepänliike aloitti toimintansa Porvoossa, jossa Fagerstan kylästä löytyi valmis pihapiiri perheelle ja puusepänverstas yritystiloiksi. Aloituspaikkakunnalta toiminta muutti Myrskylään, josta tultiin Savonrannalle. Pariskunta on kokenut itä-

savolaisen mielenmaiseman kotoisaksi, sillä Piepponen on kotoisin Imatralta ja vaimokin oli ennättänyt nähdä itäsuomaista luonnetta miehensä ja tämän suvun kautta. Piepposen vaimo Raija Johansson työskentelee tukipalveluasiantuntijana Javerdel Oy:ssä. Suuren osan työstä hän pystyy tekemään etätyönä kotoa käsin, mutta toimipaikka Savonlinnassa antaa työyhteisövertaistukea.

S

avonlinnan kaupungin omistuksessa ollut entinen kauppakiinteistö on saneerattu puusepänverstaaksi ja harrastustilaksi. - Verstaan puolella tehtiin suuri remontti muutettaessa tila kaupasta puusepänverstaaksi. Kaikki entiset seinärakenteet purettiin sähköjohtoja myöten ja verstaan seiniin ja kattoon asennettiin tuplakipsilevyt paloturvallisuuden takia, sanoo Piepponen. Muuton yhteydessä aloitettua koirien agility-harrastusta auttaa eteenpäin harrastustila, joka on rakennettu puusepän verstaan naapuriksi samojen seinien sisään. Perheen lyhytkarvainen pyreneitteinpaimenkoira ja kolme kiinanharjakoiraa liikkuvat in-

nokkaasti radalla. Kahta kissaa agility ei kiinnosta. Rakennuksen toisessa päässä on myös Johanssonin Turkkitaian nettikaupan varasto. Hän tuo maahan ja myy edelleen lemmikkieläinten turkinhoitotuotteita. Paikkakunnan entinen ruokakaupan tilat on kiinnostanut keskeisellä paikalla myös paikkakuntalaisia ja siellä on järjestetty järjestöjen yhteiset joulumyyjäiset kahdesti. Piepponen vertaa Etelä-Suomen ja Itä-Suomen yrittämistä keskenään.

’’Nettikauppa

on avartanut mahdollisuuksia. - Vaikka Itä-Suomi on metsäistä seutua, lähiseudulta ei löydy kaikkia tarvikkeita. Niiden hankintaan pitää varata erikseen aikaa, kun kaikkea ei saa täältä ihan naapurista. Tarvikkeiden hankintaa yrittäjä tekee mahdollisuuksien mukaan

valmiiden tuotteiden asennusmatkoilla, jotka suuntautuvat usein Etelä-Suomeen. Piepposta mietitytti asiakkuussuhteiden jatkuminen yrityksen muuttaessa pois Etelä-Suomesta. Hän arvelee nettikaupan avartaneen asiakkaiden ostosmaailmaa, eikä hänen asiakkaansa enää vierasteta 400–500 kilometrin toimitusmatkaa kuten yrityksen alkuaikoina vielä 10 vuotta sitten.

K

eulapuu tekee monipuolisesti erilaisia, kuten puusepän tuotteita, ikkunoita, ovia ja kalusteita.

kaikkea on tullut puusta tehtyä 13 vuodessa yksityisyrittäjänä. Kaikki tehdään tilauksesta ja puskaradio on edelleen paras markkinoija Piepposen mukaan. Luovuudella ei tunnut olevan rajaa, puusta syntyy melkein mitä vain. Vaimon osuus yrityksessä on 3-D kuvien tekeminen asiakkaan tuotteiden suunnittelussa ja mitoituksessa. 

P

iepponen kertoo viihtyvänsä hyvin vaimonsa ja eläintensä kanssa Savonrannalla. Etelän kiireinen elämäntahti on vaihtunut itäsuomalaiseen rauhallisempaan menoon.

Asiakkaan tilauksesta valmistetaan niin erikois- ja mittatilauskalusteita erilaisiin kohteisiin kuin pieniä pöydän päälle mahtuvia tuotteitakin. Pienimpiä tuotteita ovat olleet ständit ja menulistatelineet. Suurimmat toimitukset ovat olleet keittiöiden ja erilaisten julkisten tilojen kalustuksia.

- Savonranta on viehättävä paikka. Etelästä haluaa aina takaisin tänne, viikossa saa siitä kiireestä tarpeekseen.

- Tämähän on vain erilaisten palikoiden kokoamista. Melkein

- Yrittäjyys on elämäntapa.

Yksityisyrittäjyys on hänen mielestään varteenotettava työllistäjä, sillä työpaikkojen moninaisuus on pientä.


Laine - Puruveden alueen erikoisjulkaisu

mainosliite

Koti maalla, työmaat maailmalla Osaaminen, hyvät kulkuyhteydet ja internet mahdollistavat yritystoiminnan missä tahansa. Jussi Silvennoinen

J

ouko Tanskanen on tehnyt rakennusalan suunnittelutyötä yrittäjänä jo lähes neljä vuosikymmentä. Alkuun työ keskittyi pitkälti kuluttaja-asiakkaisiin, mutta vuosien myötä painopiste siirtyi yritys- ja julkisen sektorin palveluun. Samalla myös toiminta-alue on laajentunut maantieteellisestikin: tänä päivänä Insinööritoimisto Tanskanen Oy suunnittelee kohteita eri puolille Suomea. Kaikkiaan toimeksiantoja on kertynyt yli 6800. Muun muassa palkittu Nuuksion Suomen Luontokeskus Haltia, kymmenittäin teollisuushalleja, liikerakennuksia, kerrostaloja, kirkkoja ja konserttisaleja ovat kohteita, joihin Jouko Tanskasen johdolla on tehty rakennesuunnittelu. Insinööritoimisto Tanskanen Oy tekee myös teräsrakenne-, betoni- ja puuelementtisuunnittelua, kuntotarkastuksia, asbestikartoituksia, rakennuttamista ja valvontaa.

Insinööritoimisto Tanskanen Oy

työllistää tällä hetkellä kahdeksan henkilöä ja sillä on toimipiste kolmella eri paikkakunnalla Itä-Suomessa. Pääkonttori ja Jouko Tanskasen oma työpiste löytyvät Kesälahden keskustasta – lisäksi on toimistot Savonlinnassa ja Kuopiossa. Henkilökunta on vahvistanut osaamistaan vaativien puurakenteiden suunnittelussa. Aikaisempien lisäksi on kolme suunnittelijoista suorittanut vaativien

puurakenteiden rakennesuunnittelija koulutuksen Puuinfolla ja VTT:llä. - Kesälahdelle tultiin 90-luvulla, kun Savonlinnan toimiston tilat kävi pieneksi.

Yrityksen kotipaikka ei ole pär-

jäämiseen vaikuttanut. Sijainnilla ei ole ollut vaikutusta työn saantiin. Jouko Tanskasen mukaan laman aikana töitä on tehty pienemmällä porukalla ja nykyään työllistetään taas kohtuullinen määrä väkeä.

’’Projektien

hakeminen oman talousalueen ulkopuolelta on ollut keskeinen tekijä menestymiseen. Yrittäjä toteaa, että projektien hakeminen oman talousalueen ulkopuolelta on ollut keskeinen tekijä menestymiseen. Valta osa toteutuneista projekteista on ollut ja on edelleen Etelä-Suomessa. Hyvien yhteyksien ansiosta välimatkat eivät työn tekoa jarruta. - Junalla pääsee Kesälahdelta esimerkiksi Helsinkiin reilussa kolmessa tunnissa ja vuoroja on useita. Hyvät nettiyhteydet mahdollistavat kommunikoinnin ja tiedostojen lähettämisen paikasta riippumatta.

Jouko Tanskanen työskentelee valtaosan ajasta Kesälahden konttorilla. Tien päälle työt vievät lähes viikoittain, mutta junaradan varrelta niille on helppo lähteä.

INSINÖÖRITOIMISTO TANSKANEN OY o Vuonna 1978 perustettiin Savonlinnaan Tanskanen-Huuskonen Ay. o 1978 aloitettiin betonielementtien suunnittelu, mikä jatkuu edelleen. o 1990-luvulla ensimmäiset ulkomaan projektit. o Insinööritoimisto Tanskanen Oy perustettiin 1997. Toimipiste Kesälahdelle 1999. Kuopion toimipiste 2004. o 1990-luvun lopulla 3D-mallinnus aloitettiin. Betoni- ja julkisivukorjaussuunnittelu

sekä kuntotarkastukset aloitettiin vuonna 1994 ja asbestikartoitukset vuonna 2009.

o Voimassa olevat FISE pätevyydet AA ja A eri suunnittelualoilta, VTT:n sertifikaatti asbestikartoituksiin.

Talo ja hevonen omaksi jopa yksiön hinnalla Anneli Pulkka

Moni haaveilee muutosta maa-

seudulle. Unelman toteuttamiseen apua tarjoavat useat tahot. Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa toimii jo usealla kylällä tonttipörssi. Kyläyhdistykset ovat kartoittaneet myytäviä ja vuokrattavia tontteja ja taloja. Niitä on tarjolla myös kuntien kotisivuilla. Maallemuuttoa pyritään edistä-

mään monin tavoin. Esimerkiksi maakunnalliset kylien yhteenliittymät, kuten Järvi-Suomen kylät ry ja Pohjois-Karjalan kylät ry toimivat aktiivisesti tässä työssä. Näiden yhteisöjen nettisivustoilta löytyy maallemuuton informaatiota ja neuvontaa.

Kiinteistönvälittäjä Veijo Lauk-

kanen Punkaharjun Metsäpalvelusta kertoo, että vakituiseen asumiseen soveltuvat talot

menevät yleensä kaupaksi melko nopeasti. Kohtuuhintaiset omakotitalot ovat erityisen suosittuja. - Jos pihapiiristä löytyy vanha navetta tai muu rakennus hevosen pitoon, ostaja ilmaantuu varmemmin, Laukkanen toteaa. Laukkasen mukaan eniten kysytään melko lähellä taajamaa sijaitsevia taloja tai entisiä maatiloja rakennuksineen. - Jos tällaisen hinta ei kipua pal-

jon yli sadan tonnin, myös myyntiaika on lyhyt, Laukkanen pohtii. - Yhdelle kohteelle tarvitaan kuitenkin vain yksi ostaja, joten yleensä myös syrjäisemmät talot menevät kaupaksi. Aina löytyy niitäkin, joille paras kohde on juuri se keskellä korpea sijaitseva syrjäinen mökki.

P

uruveden alueen kiinteistöjen hintataso on säilynyt Laukkasen

mukaan kilpailukykyisenä. Lamakaan ei ole merkittävästi vaikuttanut alueen asuinrakennusten myyntiin. - Rahoitusmahdollisuudet ovat hieman kiristyneet, joten se voi hillitä jonkin verran kysyntää.Kun Helsingin keskustassa yksiö voi maksaa pari sataa tuhatta, Puruveden seudulla sillä rahalla saa jo hyvän talon peltoineen ja metsineen. Vielä saattaa jäädä rahaa myös sen hevosen ostoon.


Laine - Puruveden alueen erikoisjulkaisu

mainosliite

Liikunnan riemua luonnossa ja kentillä K

tään hyvässä kunnossa. Vetäjiä jos löytyisi vielä lisää eri lajeihin, niin mahdollisuudet monipuolistuisivat entisestään, Mutikainen kertoo.

Päälajina koko joukkiolla on jääkiekko - sitä treenataan, sekä kotitaajaman ulkokaukalossa, että Savonlinnan Talvisalon ja Tanhuvaaran jäähalleissa alueen kiekkojoukkueiden riveissä.

Vaikkei kaikkea, kuten jäähallia, omasta pitäjästä löydy, ei pitkää taivalta tarvitse niiden luo taittaa. Mutikaisen mukaan harrastuksiin kulkeminen ei missään vaiheessa ollut kynnyskysymys: siirtymiin kuuluva aika on enimmillään puolen tunnin luokkaa suuntaansa.

Jussi Silvennoinen

erimäkeläinen Jarmo Mutikainen poikineen kuuluu aktiivisiin liikkujiin, joille Puruveden seudun liikuntapaikat ovat tuttuja laajalti.

Kiekon lisäksi pojat Oskari, Aleksi, ja Onni käyvät muun muassa yleisurheilu- ja jalkapalloharjoituksissa. Liikunta kuuluu joka päiväisiin rutiineihin. - Peruspuitteet liikkumiseen ovat täällä kohdallaan ja paikat pide-

Kerimäeltä kotoisin oleva,

seudulla yhä judoa harjoitteleva Marienne Kosonen nostaa niin ikään esiin peruslajien hyvää kirjoa alueella. Muun muassa lentopalloa, sählyä, jalkapalloa

ja yleisurheilua on mahdollista harrastaa ohjatusti. Lisäksi on muutamia erikoisuuksia, kuten Kerimäen oma judoseura, jonka riveissä Kososesta itsestäänkin on kasvanut kansainvälisellä tasolla otteleva kamppailija. - Täällä harrastusporukat ovat tiiviitä ja seuroissa kaikki tuntevat toisensa. Muun muassa yleisurheilun ja judon parissa on mahdollista kilpailla tavoitteellisesti osaavien valmentajien ja riittävien harjoittelutilojen ansiosta. Huipulle pääsemisessä on Kososen mukaan kuitenkin oleellista oma aktiivisuus, halu harjoitella, sekä oppien haku kotipitäjän ulkopuolelta. Kotipaikkakunnan koko ei huipulle pääsyä ratkaise, mutta omia

haasteitaankin pienemmissä pitäjissä Kososen mukaan kilpaurheilussa toki on. Haasteita voi olla esimerkiksi rahoituksen saamisessa ja tekijöiden oma aktiivisuus korostuu. - Seurat ovat pitkälti oman varainhankintansa varassa.

S

avonlinnan kaupungin vapaa-aikaohjaajan Tarmo Malisen mukaan Kerimäki tarjoaa liikunnan harrastajille hyvät ja kehittyvät puitteet.

18-väyläinen Harjumajan frisbeegolfrata sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä keskustasta. Rata on aktiivisessa käytössä heti lumien lähdettyä aina hiihtokauden alkuun asti. Lisäksi seitsemän kilometrin päässä on yksi suomen arvostetuimmista golf-kentistä, Kerigolf, Malinen sanoo. Keskustan tuntumassa liikkumaan pääsee postikorttimaisessa järvimaisemassa.

Esiin nousevat kesäaikaan hyväkuntoinen urheilukenttä, sekä sen vierestä löytyvä massa-tenniskenttä, jotka palvelevat palloilun ja yleisurheilun harrastajia.

Puruveden rannassa sijaitseva Kirkkorannan liikuntapuisto tarjoaa liikunnan riemua vauvasta vaariin. Kokonaisuuteen kuuluu iso leikkipuisto, senioreiden motoriikkarata ja bocciakenttä, sekä nuorille suunnattu parkour-alue.

- Huikean suosion saanut

- Alueella on myös kahdek-


Laine - Puruveden alueen erikoisjulkaisu

mainosliite

Harjualue - retkeilijän ja kuntoilijan helmi Liikuntapuitteiden perusteet ovat hyvällä mallilla Kerimäen lisäksi

myös Savonrannalla, Kesälahdella ja Punkaharjulla. Alueen mahdollisuuksia hyödynnetään myös yrityspuolella: käyttöön on valjastettu erityisesti luonnon suomia mahdollisuuksia.

san beachvolleykenttää ja läheltä löytyy kirkasvetinen Kirkkorannan uimaranta. Vuonna 2016 toteutuva Kirkkorannan liikuntapuiston laajennus lisää entisestään eri ikäryhmien liikuntamahdollisuuksia.

Talvikaudella hiihtäjille on

tarjolla monipuoliset ladut vasta-alkajasta kovempaa treeniä kaipaavalle. Latuverkostoa on kirkonkylän yhteydessä noin 35 kilometriä, josta valaistua latua noin kahdeksan kilometriä. Lisäksi kylillä on omat 2-4 kilometrin latuverkostot - Luistelijoille kirkonkylällä on valaistu jääkiekkokaukalo,

sekä luistelualue. Lisäksi ympäröivillä kylillä on yhteensä viisi valaistua jääkiekkokaukaloa. Lumettomaan aikaan verkostoa voi hyödyntää muun muassa maastojuoksussa ja pyöräilyssä.

Ulkoalueiden lisäksi Kerimäen liikuntahalli yhdessä koulujen liikuntasalien kanssa palvelevat sisäliikunnan harrastajia.

- Liikuntahalli on kolmeen lohkoon jaettava tilava kokonaisuus sisältäen erittäin monipuolisen kuntosalin. Halli palvelee asiakkaitaan ympäri vuoden. - Kaiken kaikkiaan Kerimäel-

lä on liikunnan saralla asiat erittäin hyvin. Kehityksen ylläpitämiseksi liikuntapaikkoja pyritään muokkaamaan asiakkaiden toiveiden ja trendien mukaan.

Kerimäkeläisten mukaan ra-

kennettujen liikuntapaikkojen lisäksi tärkeän osan muodostaa Puruvesi ja luonnon tuomat liikuntamahdollisuudet. - Kerimäen eräs valttikortti on mahdollisuus harrastaa ja liikkua luonnossa vaivattomasti ympäri vuoden, niin maalla kuin vesilläkin. Ei tarvitse mennä kauaksi kirkonkylästä päästäkseen luonnon rauhaan. Kaupungissa eläville moinen ei ole itsestäänselvyys, Kosonen sanoo.

Viime vuosien kärkiteemana on ollut retkiluistelu, jonka saralla Matkailukeskus Harjun Portissa Punkaharjulla on tehty uraauurtavaa työtä. Resort manager Markus Kaskisen mukaan retkiluistelun parissa alettiin työskennellä vuonna 2006. Käytännössä tuolloin ryhdyttiin luomaan toimintamallia aivan uudelle talviurheilun muodolle. Nykyään Punkaharjulta löytyy Suomen pisimpiin kuuluva retkiluistelureitti, jota ylläpidetään koko jääkauden ajan. Reitti koostuu kolmesta kokonaisuudesta. Pituutta on yhteensä noin 15 kilometriä. Reitti poikkeaa paikoin myös kansallismaisemiin Punkaharjun alueen uumeniin. - Reitti pidetään huoltamalla kunnossa koko kauden läpi. Tarpeen mukaan aurataan ja jäädytetään, jotta olosuhteet säilyvät tasalaatuisina, Kaskinen sanoo. Matkailukeskus Harjun Portti järjestää ja isännöi muun toiminnan ohessa erilaisia retkiluisteluun liittyviä tapahtumia, sekä vuokraa välineistöä jäällä liikkumiseen. Vuosittaisiin tapahtumiin kuuluu muun muassa Soihtuluistelu, jossa reitillä luistellaan iltasella ulkotulien ja jätkänkynttilöiden valossa. Retkiluistelureitti on yksi esimerkki harjualueen luontoliikuntamahdollisuuksista. Harjualue tarjoaa mahdollisuuksia myös muun muassa hiihdon, lumikenkäilyn, melonnan ja patikoinnin suhteen.


Laine - Puruveden alueen erikoisjulkaisu

mainosliite

Vesiensuojelun pioneerit Pro Puruvesi ry aktivoi kansalaisia ja tekee innovatiivista työtä suojelun saralla. FRESHABIT –hanke on suuri avaus konkreettisten toimien saralla. Jussi Silvennoinen

V

eneen keula murtaa veden pintaa, kun Pro Puruvesi ry:n Reijo ja Paavo Jantunen matkaavat kohti tabletin näytöllä näkyvää karttamerkkiä. Määränpäässä vene ankkuroidaan ja esiin kaivetaan valkoinen parikymmensenttinen pyöreä levy. Paavo Jantunen laskee levyä hiljalleen kohti syvyyksiä ja seuraa tarkkaan, milloin levy katoaa näkyvistä. Mitta tarkistetaan nostamalla ja laskelmalla levyä pariin kertaan edes takaisin, tämän jälkeen näkösyvyys kirjataan muistiin. - Reilut kuusi metriä. Parhaimmillaan talviaikaan tällä kohtaa on saavutettu yli kymmenen metrin näkyvyys. Kesäkaudella näkösyvyys pienenee, Paavo Jantunen kertailee.

Näkösyvyyden mittaus on Reijo ja Paavo Jantusen mukaan yksi keskeinen vapaaehtoistoiminnan muoto Puruveden vesiensuojelussa. Lisäksi kansalaiset ovat hyvin valveutuneita esimerkiksi sinilevähavaintojen teon saralla.

FRESHABIT LIFE IP

V

astaavanlaista näkösyvyysmittausta toteutetaan eri puolilla Suomen kirkasvetisintä suurta järveä neljästi vuodessa kaikkiaan 37 mittauspisteellä.

o Metsähallituksen johtama hanke, jossa mukana 8 eri vesistöä. o Kokonaisbudjetti 20 miljoonaa euroa (Puruveden alueelle kohdentuu 2 miljoonaa euroa.)

Työtä tehdään parinkymmenen vapaaehtoisen toimesta. Vuodesta 2012 saakka kaikki mittausdata on kirjattu muistiin ja kaikki tieto on nähtävillä järven suojeluun erikoistuneen Pro Puruveden kotisivuilla. - Meillä on alusta alkaen ollut tarkoituksena toteuttaa vesiensuojelua tietoperusteisesti. Kansalaishavainnot ovat tärkeä osa tietopohjaa. Näkösyvyysmittaukset ovat yksi mittari, jotka antavat eväitä Puruveden veden laadun seuraamiseen. Ne myös tuovat tärkeää täydennystä viranomaisperusteisesti koottavaan tietoon. Niissä otannat ovat paljon pienempiä, kertoo yhdistyksen puheenjohtajana perustamisvuodesta 2010 saakka toiminut Reijo Jantunen.

V

aikka Kerimäen, Kesälahden ja Punkaharjun rajoja myötäilevä Puruvesi on Suomen kirkasvetisin järvi, on vuosien mittaan järvellä havaittu erityisesti lahtialueilla rehevöitymistä ja muutoksia vedenlaadussa. Pro Puruvesi on tarttunut vesiensuojeluun määrätietoisesti ja käynnistänyt tuloksellisesti laajamittainen vesien suojelutyön alueella. Näkösyvyysmittaukset ovat yksi esimerkki kansalaistoiminnasta, lisäksi yhdistyksen tiedottamisen ja kouluttamisen

o FRESHABIT Puruveden johtovastuu on Etelä-Savon ELY-keskuksella. o Painopiste Puruvedellä vesienhoitorakenteiden teossa. o Pro Puruveden vastuulla paikallinen ja seudullinen tiedotus, ympäristökasvatus ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen sekä paikallinen tuki muille toimijoille. Kaikki Pro Puruveden kokoama tieto siirtyy mobiilialustalla toimivalle sivustolle ja on kaikkien nähtävillä.

ansiosta ihmiset ovat valveutuneet muun muassa tekemään ilmoituksia levähavainnoista. - Olennaista on, että kaikki tieto on helposti saatavissa kelle tahansa. Tämän vuoksi olemme rakentaneet vapaaehtoisvoimin mobiilialustoillakin toimivan sivuston, jossa kaikki tieto mittaustuloksista havaintoihin on nähtävissä sivustolla. Yhdistys toimii myös keskeisenä kanavana eri viranomaistahojen, kuten Ely-keskusten ja kaupunkien välillä. Pro Puruveden lähes 1200-päinen jäsenistö tuntee kentän ja sen moniosaava hallitus toimii tehokkaasti suojelua edistäen.

Viimeisin osoitus tästä on

vuoden alussa käynnistynyt maanlaajuinen, EU:n tukema FRESHABIT -hanke, jossa kes-

o www.propuruvesi.fi.

kitytään Suomen sisävesien suojeluun ennennäkemättömän suuressa mittakaavassa. Puruvesi on hankkeen kärkikohteita, suojelutoimintaan kohdennetaan 30.9.2022 mennessä kaksi miljoonaa euroa. Hankkeeseen kuuluu paljon tiedonkeruuta ja koulutustoimintaa, mutta valtaosa varoista kohdentuu konkreettisiin suojelutoimiin, pääasiassa valuma-alueiden aiheuttaman kuormituksen keventämiseen. Metsäkeskuksen ja pienemmässä määrin Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon ELY-keskusten johdolla tehdään viidelle valuma-aluekokonaisuudelle muun muassa kosteikkoja, valuma-altaita, pintavalutuskenttiä ja pohjapatoja. Pro Puruvesi ja muut paikalliset tahot tuovat paikallistuntemusta ja muuta tukea. - Hoitokohteita olisi enemmän-

kin, mutta tavoitteena on tuottaa näillä alueilla näkyviä tuloksia, yhdistyksen sähköisestä puolesta vastaava hallituksen jäsen Paavo Jantunen kertoo.

P

ro Puruveden toiminta on Suomen mittakaavassa ainutlaatuista: näin suurella vesistöllä ei ole yhtä laajaa vapaaehtoistoimintaa saatu vielä aikaiseksi. Yhdistyksen toimintatavat ovat herättäneet kiinnostusta, kun haetaan erilaisia malleja kolmannen sektorin yhteistyöhön muiden kanssa. Yhdistyksessä on nähty hedelmällisenä se, että kun on otettu itse myös vastuunkantajan roolia, saadaan tuloksia aikaan. - Monin paikoin on havaittu, että toiminta täydentää viranomaisten toimintaa ja yhteistyöllä päästään parempaan lopputulokseen, Jantuset sanovat.

Pu

Puruvedestä nousee kuuluvaa ruokaa. Amm matkassa nuottaukse Jussi Silvennoinen

Yönverho ei syysyön pikkutun-

teina näytä vielä merkkiäkään antautumisesta. Pimeyttä halkovat valokeilat näkyvätkin jo kauan ennen kuin Kalastaja-Pekkiset kaartavat lava-autollaan aallonmurtajalle. Tervehdysten jälkeen nuottaveneet valmistellaan rivakasti lähtökuntoon isän ja pojan toimesta. Työn touhussa ei haparointia ole aistittavissa. Täyteen tehoonsa on valjastettuna vuosikymmenien kalastuskokemus. Isä, Auvo Pekkinen laittoi homman liikkeelle jo vuosia sitten ja poika Paavo on pyytänyt kalaa työkseen 16-vuotiaasta saakka.

Tärkeimpänä työpaikkana Pekkisille on toiminut kalastusuran ajan Puruvesi – sen suuret selkä-


Laine - Puruveden alueen erikoisjulkaisu

mainosliite

uhtaan ruoan pyytäjät

maan puhtaimpiin mattikalastajien en salat avartuvat. vedet ja puhtaasta vedessä elävät muikut.

P

imeyden siivin 12-metriset nuottaveneet taittavat kylkikyljessä taivalta kohti Puruveden Sammalenselkää. Valoa maailmaan tuovat tällä erää vain kaikuluotainten ja karttasovellusten kelmeät kajastukset, sekä ajoittain maisemaa pyyhkivä hakuvalo ja kalamiehen huulilla käyvä tupakin punahehku. Hyviä muikkuvesiä löytyisi muualtakin Puruvedeltä, mutta juuri nyt muikku on täällä isokokoisempaa. Taustalla on ammattikalastajan matematiikkaa. Pieni muikku ei mene kunnolla perkuukoneesta läpi ja pientä kalaa tarvitaan enemmän yhteen kiloon. Jos määrä on suurempi, kertautuu myös kalankäsittelijöiden työ Kalatalolla, jonne käytännössä

kaikki lähivesien kala toimitetaan pyynnin jälkeen. - Kalatalossa on osakkaana seitsemän ammattikalastajaa. Tieto kalakannoista liikkuu hyvin ja tiedetään missä on kannattavaa kalastaa, Paavo Pekkinen kertoo ja näyttää kaikua, jonka alareuna on kaloista punaisenaan.

Lähtöhetkestä on kulunut noin

puolisen tuntia, kun parvet löytyvät vanhoilta tutuilta paikoilta. Veneet seisautetaan ja odotellaan. Kala on vielä pohjantuntumassa, mutta kotvan päästä osa hilautuu kohti pintaa. -Olis näköjään saanut vartin pidempään nukkua, Pekkinen naurahtaa ja tarkistaa pyyntivälineiden kunnon. Viereisessä veneessä samat rutiinit toistuvat. Tuulen suunnan tarkistuksen jälkeen veneyhdistelmä käännetään myötätuuleen. Nuotta humahtaa veteen ja toiset merkkivalot alkavat etääntyä. Nuotta juoksee tasaista vauhtia syvyyksiin ja pian kolmen sadan metrin pituinen jata

on täydessä mitassaan. Veto käynnistyy, vauhtia nostetaan 800 metriin tunnissa ja verkkainen 300-400 metrin matka alkaa. Vettä on alla reilut parikymmentä metriä, 12 metrin korkuinen nuotta ei kynnä pohjaa myöten. Vauhti on hidasta. Pekkisen sanoin kalastusmuoto perustuu vapaaehtoisuuteen. - Nuotalla saadaan, troolilla otetaan, kalastaja valottaa pyyntitapojen eroavaisuuksia ja huomauttaa, ettei troolaaus ole Puruvedellä sallittua.

K

olme varttia myöhemmin aurinko kajastaa pilven reunan takaa ja Pekkiset ryhtyvät kiskomaan nuottaa veneeseen. Kun koko vyyhti alkaa olla veneessä, siirretään saatu saalis veneen sivuun odottamaan ja nostetaan osissa kyytiin. Pullistelevasta verkosta nousee konevoimin veneeseen satoja kiloja kalaa ja jäävedellä pohjustetut paljut täyttyvät vilkkaista hopeakylkisistä. Pakkausprosessin

jälkeen kelataan loputkin nuotasta kyytiin ja suunnataan päivänkajastuksen saattelemana kohti satamaa.

Rannalla alkaa jatkokyydin tuot-

taminen saaliille, minkä jälkeen kalamiehet suuntaavat kohti tukikohtaa, Kerimäen Kalataloa. Keväällä 2014 valmistuneessa Kalatalossa muikku käsitellään myyntiä varten ja kalalogistiikkakeskuksen kautta Puruveden arvokala jatkaa matkaansa eri puolille Suomea.

- Tällä hetkellä käytännössä kaikki muikku on mennyt vielä kotimaan markkinoille. Kalatalolle pestattu henkilökunta huolehtii käsittelystä ja kalastaja saa keskittyä oman tonttinsa hoitamiseen. Yhtiön myötä toimintaan on tullut tietynlaista varmuutta, kalastajien kesken pysytään tasaamaan saaliita, ja tulovirta on vakaampaa. - Nykyään työllistetään Kalatalon avulla toistakymmentä henkeä, sesonkiaikoina väkeä on enemmänkin, Paavo Pekkinen sanoo.

PURUVEDEN MUIKKU o EU:n nimisuoja (SMM) joulukuussa 2013. o Puhtaan veden ja korkealaatuisen ravinnon ansiosta kaksinkertainen määrä D-vitamiinia ja puolet normaalia pehmeämpi ruoto. o Puruveden muikkusaaliista saadaan noin 80 % kesä- ja talvinuottauksella. Säännöllisesti Puruvedellä vetäviä talvi- ja kesänuottakuntia on 10-15. o Ammattimainen kalastus keskittyy suureksi osaksi valtion yleisvesialueelle. Ammattikalastussaaliit vaihdelleet 2000-luvulla 46 tonnista 510 tonniin.


Laine - Puruveden alueen erikoisjulkaisu

mainosliite

Hyvä ympäristö yrittää Kilpailu maltillista, tontit ja tilat järjestyvät kohtuukuluilla. kaan odottamaan, että auton saa huoltoon. Lisäksi hintataso on esimerkiksi Etelä-Suomeen verrattuna edullisempi, Malinen kuvailee.

Jussi Silvennoinen

K

esälahden teollisuusalue 1:n hallikeskittymän ytimestä löytyy Anssi Malisen luotsaama A-Car autohuoltamo, jossa henkilö- ja pakettiautoja on huollettu jo vuodesta 1992 saakka.

Osaltaan kustannustehok-

kuuteen vaikuttavat toiminnan kulut.

Pienestä hallista alkanut toiminta on laajentunut ja monipuolistunut: viime vuoden lopulla käyttöön otettiin laajennusosa, minkä myötä lämmintä tilaa on käytössä viitisen sataa neliötä.

Vaikka tilaa on käytössä reilusti, ei tontin ja tilojen investointi ole kovin tyyristä ollut. - Alkuun toimittiin vuokralla kunnan omistamissa tiloissa, vuonna 2005 tehtiin kaupat halleista ja tonteista. Teollisuushallien ja tonttien hinnathan ovat täällä lähinnä nimellisiä, sillä tilaa riittää ja tulijoitakin on ollut verrattain vähän.

Malisen mukaan toiminta keskittyy autojen perushuoltoon, mutta osaamista ja kokemusta löytyy moneen lähtöön. Kuntoon saadaan niin uudet kuin vanhat ajokit. - Nykyään tehdään entistä enemmän määräaikaishuoltoja. Ennen suuntaus oli enemmänkin se, että auto tuotiin korjattavaksi, kun jotain hajosi, Malinen sanoi.

Keulamiehen itsensä lisäksi

halleissa paiskii kaksi muuta työntekijää.

Malisen mukaan alueella on hyvät edellytykset yritystoimintaan. Kilpailutilanne on maltillinen ja asiakkaita löytyy kohtuullisesti.

Malinen itse on kotoisin Kerimäeltä ja muutti Kesälahdelle vuosituhannen taitteessa, kun yrityksen toiminta vakiintui seudulle.

Anssi Malisen johdolla huolletaan Kesälahdella autot läheltä ja kaukaa. Toiminta on vuosien mittaan laajentunut hyvin.

-Paljon käy väkeä Kesälahden alueen ulkopuoleltakin, kuten Etelä-Karjalasta. Viikoittain ilmaantuu uusia asiakkaita. Tärkeä ryhmä ovat myös vapaa-ajan asukkaat, jotka

käyttävät aktiivisesti palveluita. Kesälahtelaistoimijaa suositaan monen tekijän vuoksi: jonot ovat usein lyhyemmät ja hinnat edullisemmat. - Harvoin täällä joutuu viikkoa-

Omakotitalon, vapaa-ajan

asunnon tai yritystilojen rakentajille Puruveden seutu tarjoaa Savonlinnan kaupungin tarkastusinsinööri Jorma Mattisen mukaan erinomaisia mahdollisuuksia. Tontit ovat reilun kokoisia ja hinnoiltaan kilpailukykyisiä. Etuna ovat myös väljät asemakaavamääräykset, jotka jättävät paljon pelivaraa esimerkiksi rakennuksen mallin ja värin suhteen.

Keskikoko tonteilla on Mattisen mukaan 1 400 neliön luokkaa. Pääosin koot vaihtelevat pääosin 1 000-5 000 neliön välillä. -Yleensä rakennuksia päästään suunnittelemaan pitkälti omien mieltymysten mukaisesti. Suuri tontti jättää myös mah-

dollisuuksia rakentaa paikalle myöhemmin muita talousrakennuksia. Monien asiakkaiden kanssa ollaan tekemisissä vuosien, kun pihapiirin kehittäminen jatkuu, Mattinen sanoo.

Etuna on myös se, että seu-

dulta löytyy paljon osaavia vastaavia mestareita. Heidän kauttansa voi myös toteuttaa hankkeita hyvin kokonaisvaltaisesti. Ammattilaisten kilpailutuksien ja kontaktien kautta rakentamisen hinta voi tippua entisestään. -Rakentaminen on nyt edullista. Jos tarvetta tilalle on, kannattaa rakentaa, eikä odottaa nousukautta. Vaikka pakettiratkaisut ovat suosittuja, muistuttaa Mattinen, että toisenlaisiakin tarinoita nähdään. -On niitäkin hankkeita, joissa osaaminen löytyy lähipiiristä

ja rakennuksia toteutetaan esimerkiksi suvun voimin piirustuksista alkaen.

Erityisesti Savonrannan ja

Kerimäen alueiden asioista huolehtiva Mattinen nostaa esiin Savonrannan seudun laajan, vesistöjen äärellä olevan tonttitarjonnan. Vapaa-ajanasumisen paikkojen lisäksi aivan keskustan tuntumasta Kääpäsaaresta löytyy useita rantaan ja sen välittömään läheisyyteen sijoittuvia, kunnallistekniikan piirissä olevia omakotitontteja. Kerimäellä suuressa suosiossa on ollut Anttolan seutu, joka sijaitsee vanhan Savonlinnan ja Kerimäen rajamaastossa. - Alue on ollut erityisesti 2030 vuotiaiden suosiossa. Päästään asumaan maaseutumaisissa puitteissa isoilla tonteilla, mutta kuitenkin lähellä

Asumi

Alueella elämisessä Malinen pitää erityisen hienona asiana luonnon läheisyyttä.

Kotimainen

Varsinkin vesistöjen läheisyys nousee esiin. - Esimerkiksi kalastukseenhan täällä on erinomaiset puitteet, automies kertoo vapaa-ajan harrastuksistaan.

Isot tontit, väljät määräykset Jussi Silvennoinen

Metsästä Lämmöksi -konseptissa puu

kaupunkia ja palveluita. Nousevana trendinä Mattinen näkee vapaa-ajanasumisen taajama-alueilla. -Halutaan asua lähellä vesistöä, mutta kuitenkin palveluiden äärellä. Muun muassa Kerimäen kirkonkylän Pertinpellon alue tarjoaa tällaiseen asumiseen hyvät mahdollisuudet. Kaava mahdollistaa sekä vapa-ajan, että vakituisen asumisen – lisäksi ranta-alueet ja palvelut löytyvät kiven heiton päästä.

Mattinen muistuttaa, että

rakentamisen lisäksi tarjolla on kohtuu hyvin olemassa olevaakin rakennuskantaa. - Täällä esimerkiksi nuori perhe voi päästä elämän alkuun kiinni paljon pienemmällä rahalla, kuin mitä esimerkiksi Helsingissä.

Jussi Silvennoinen

M

etsäsektori on keskeinen hyvinvoinnin luoja Suomessa. ”Vihreä kulta” käy moneen tarkoitukseen: suurteollisuuden lisäksi muun muassa rakentamiseen ja energiaksi. Puurakentaminen on tullut byrokratian keventymisen ja materiaalien jalostuksen kehittymisen myötä yhä kilpailukykyisemmäksi vaihtoehdoksi myös kerrostalorakentamisen saralla. Pitkän linjan rakennusalan toimija, yrittäjä Terho Kaskinen kuvailee puun nousevan yhä varteenotettavammaksi vaihtoehdoksi rakentamisessa. Uskoa löytyy esimerkiksi puukerrostalojen rakentamisen uuteen nousuun. Puukerrostalojen suhteen on ollut omia epäilyjä: on uskottu, että muun muassa paloturvallisuus- ja äänieristys ovat heikompia betonirakenteisiin verrattuna. -Näiden suhteen huolet ovat kuitenkin turhia. Nykyään näilläkin osa-alueilla päästään puukerrostaloissa vähintään samalle tasolle, Kaskinen sanoo.


Laine - Puruveden alueen erikoisjulkaisu

mainosliite

Aluejohtokunnat alueensa puolustajia Anne Käyhkö

Savonlinnan kaupungin Kerimä-

en, Punkaharjun ja Savonrannan aluejohtokunnat päättivät yhdessä Kiteen kaupungin Kesälahden aluejohtokunnan kanssa toteuttaa kirkasvetisestä Puruvedestä kuuluisan alueensa markkinointia. Punkaharjun aluejohtokunnan puheenjohtaja Karoliina Laukkanen on erityisen ihastunut kotipaikkakuntansa luontoon ja maisemaan. Vesistöjen rikkoman, metsäisän ja kumpuilevan maiseman Laukkanen kokee käsittämättömän hienoksi.

hyödynnytään tehokkaasti puhtaan lähienergian tuotantoon.

seen ja energiaksi puu on ekologinen vaihtoehto energiantuotantoon ja kestävä ratkaisu rakentamiseen. Bioenergian käyttöä on

jatkuvasti lisättävä, mikäli aiotaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa. Metsät ovat uusiutuvaa luonnonvaraa ja käytettäessä puuta voidaan hillitä hiilidioksidipäästöjä.

Yrittäjä Terho Kaskinen liputtaa puurakentamisen nimeen. Havainnekuvassa 13 huoneiston puukerrostalo, jonka rakentaminen Kaskisella on vireillä Kerimäen keskustaan.

Puurakentamisessa on etun-

sa. Materiaali on ekologista ja puuta riittää Suomessa. Lujuusominaisuuksiltaan se on erinomaista. Puussa on myös omanlaistaan estetiikkaa raaka-aineena, joka heijastuu rakennusten henkeen ja muotokieleen. -Puurakennusten teossa korostuu huolellinen suunnittelu ja rakennusvaiheen toteutus. Kuluissa puurakennukset ovat vähintään kilpailukykyisiä muihin verrattuna. Vaikka esimerkiksi sprinklerit on asennettava, säilyy kokonaisuus muiden seikkojen, kuten raaka-aineen edullisuuden vuoksi edullisina. - Elementit tulevat mittatark-

koina ja kokoonpano on nopeaa toteuttaa.

Toinen esimerkki puun käyt-

tömahdollisuuksista on energiantuotanto. Mikko Hämäläisen johtama Metsästä Lämmöksi -tuotantoketju vastaa lämmöntuotannosta eri puolilla Savonlinnan seutua jo neljättä vuosikymmentä. Kerimäellä pääpaikkaa pitävän yrityskokonaisuuden vastuulla on pääasiassa asutuskeskusten ja yritystilojen lämpimänä pitoa. - Raaka-aineena käytettävä energiapuu tulee sataprosenttisesti lähialueen metsistä, Hämäläinen kertoo.

- Biometsätalous tulee olemaan yhä suuremmassa roolissa energiantuotannossa. Paikallisuuden lisäksi se on ekologinen vaihtoehto. Energiapuuna kerätään metsistä vain puunjalostukseen kelpaamattomat rungon osat. Nuorissa metsissä korjataan rungot oksista karsittuina tai kokonaisina, varttuneemmissa metsissä latvat ja oksat, sekä huonolaatuiset rungot ja runkojen osat. Ennen käyttöä puut haketetaan joko korjuupaikalla, välivarastolla, tai käyttöpaikalla. -Energiapuunkorjuu nuoresta metsästä parantaa metsän kasvukuntoisuutta ja tuottoa, Hämäläinen sanoo. Esimerkiksi öljylle puuenergia pärjää Hämäläisen mukaan hyvin. Samalla rahalla saadaan vähintään yhtäläisesti energiaa, mutta puhtaammin ja kestävämmin.

- Puruveden seudun maisemat ovat luonnollisia. Vesistöjen lähellä esimerkiksi pääsee uimaan kesällä todella nopeasti melkein missä vaan, aina on joku uimaranta lähellä eikä tarvitse ajaa tuntitolkulla autolla rantaan päästäkseen, sanoo Laukkanen ja muistuttaa maiseman virkistysarvon lisäksi tuovan monelle edelleen elinkeinon. Savonrannan aluejohtokunnan puheenjohtaja Hannu Karvinen muistuttaa, että kesällä väestömäärä vähintään kolminkertaistuu vapaa-ajan asukkaiden myötä. Kauniissa kuntataajamissa, tai maaseutualueilla voi asua omassa talossa vesistön äärellä.

S

avon ja Karjalan rajamailla sijaitseva seutu on historiallisesti ollut monen sotatoimen näyttämönä Venäjän ja Ruotsin välisissä kahinoissa, jotka näkyvät paikoin maisemassakin. Paikkakuntalaiset ovat oppineet tukeutumaan toisiinsa ja Laukkanen kehuukin alueen yhteisöllisyyttä. - Kukaan ei jää ulkopuoliseksi ja uudet asukkaat otetaan mielellään vastaan. Toisaalta ketään ei vieroksuta ulkopuolelle jättäytymisestäkään, sanoo Laukkanen. Karvinen kehuu alueen ihmisiä persoonallisiksi ja aktiivisiksi järjestöihmisiksi, jotka tuntevat olevansa savolais-karjalaisia. Kerimäen aluejohtokunnan puheenjohtaja Sari Peltonen painottaa aluetta erityisesti lapsiperheille mukavaksi paikaksi asua. - Kerimäestä voin todeta, että on toimiva päivähoito, terveyskeskusneuvola, leikkikenttiä, hiekkarantoja ja lastentapahtumia. Palvelut löytyvät läheltä.

Harrastuksista puhuttaessa

Laukkanen kertoo paikkakunta-

rajojen ylittyvän herkästi. Laukkasen omat lapset harrastavat liikuntaa monta kertaa viikossa monipuolisesti. Peltonen markkinoi alueen kulttuuriantia, joka toteutetaan pitkälti suurelta osin vapaaehtoisvoimin. Harrastusryhmien lisäksi alueella on paljon eri tapahtumia ympäri vuoden, joita toteutetaan yhteistyössä yrittäjien, julkisen sektorin ja vapaaehtoistyön kesken. - Kerimäen kirkon jouluaamun jumalanpalvelus pelkkien oikeiden kynttilöiden valaisemana teki aikoinaan niin ison vaikutuksen, että sitä en voi jättää väliin minään vuonna, kertoo Peltonen. Harrastusmahdollisuudet eivät jää entisten kuntakeskusten hartioille. Myös sivukylillä on aktiivisia liikunnan ja kulttuurin harrastajia joka paikkakunnalla. Kansalaisopiston kurssit kutsuvat sivistämään, harrastajateatterit näyttelemään ja liikuntapaikat ulkoilemaan. Laukkanen painottaa alueen turvallisuutta yhtenä oman perheensä vetovoimatekijänä paikkakunnalla asumiseen. - Jos suurin uhka on nähdä karhu tai susi, onko meillä mitään todellista uhkaa. Tämähän on turvallisuuden pesä. Alueen ihmiset kantavat huolta naapureistaan, kanssaeläjistään. Tavatessa kysytään kuulumiset. Laukkanen arvelee turvallisuuden tunteen tulevan siitä että tavallaan kaikki tuntee kaikki.

A

luejohtokuntien puheenjohtajat painottavat hyvää yhteistyötä, jonka seurauksena tämäkin lehti on syntynyt. Tavoitteena on esitellä alueen asukkaiden hyviä kokemuksia, jotka eivät välttämättä näy helposti ulospäin. - On edullisia mökki- ja asuintalotontteja, mutta myös valmiita erikokoisia omakotitaloja, erilaisia halleja ja tiloja yrityksille. On toimistotilaa nopeilla nettiyhteyksillä etätyöskentelyyn, jos haluaa asua koko kesän mökillään, Kesälahden aluejohtokunnan puheenjohtaja Petri Mikonsaari sanoo. Puruveden alue antaa paljon mahdollisuuksia asumiseen, yrittämiseen, harrastamiseen ja lomailuun. Nämä ovat asioita, joita kannattaa tulla paikan päälle tutkimaan painottavat paikkakuntiensa puolesta puhuvat aluejohtokuntien puheenjohtajat.


Laine - Puruveden alueen erikoisjulkaisu

mainosliite

Turvallisempaa arkea kohti S

avonrannan VPK:lla on käynnistyi vuoden 20152016 taitteessa Turvallinen maaseutu – arjen turvaa hanke. Hankkeen tarkoituksena on Savonlinnan pohjoisosissa Savonrannan ja Kerimäen alueilla, sekä Enonkosken kunnan alueella sijaitsevissa maaseututaajamissa ja kylissä olevien kotien ja kesämökkien turvallisuusriskien kartoittaminen. Lisäksi lisätään asukkaiden turvallisuustietoisuutta. Turvallisuuskasvatusta kohdennetaan erityisesti lapsiperheille, nuorille ja vanhuksille, jolloin tarkoitus on parantaa perheiden varautumisosaamista ja edistää turvallisuuskäyttäytymistä.

Hankkeen aikana

parannetaan asukkaiden varautumista normaaliolojen häiriötilanteisiin koulutuksen ja harjoittelun avulla. Turvallisuus on osa ihmisen jokapäiväistä arkea. Turvallisuuden tunne parantaa elämisen laatua harvaan asutuilla seuduilla. Asuinympäristön vaarakohteiden kartoittamisella on suuri rooli turvallisuuden kohentamisessa. Hankealueen yhdistysten, yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden toivotaan hyödyntävän maksutonta palvelua mm. alkusammutustaitojen ja ensiaputaitojen kohentamiseen.

Arjen turvaa -hanke: o Kesto vuoden 2017

loppuun o EU-rahoitteinen, Piällysmies ry:n hyväksymä hanke o Hankealue: Enonkoski, Kerimäki, Savonranta o Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat mm- Etelä-Savon Pelastuslaitos, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto, Savonrannan aluejohtokunta ja Savonlinnan Sammutinhuolto o Osa-aikainen hanketyöntekijä o Yhteystiedot: 044 23 54 150, sähköposti: arjen.turvaa@gmail.com

Oman elämänsä paratiisin asukkaat Anne Käyhkö

Kaikki eivät halua asua lähellä

palveluja.

Näin totesivat toisilleen Keravan ja Järvenpään kautta Ylämyllylle muuttaneet Kerttu Kyöttinen ja Timo Portaankorva kymmenen vuotta sitten. He päättivät pitää sapattivuoden Savonrannan loma-asunnollaan.

pitävät huolen myös yhteiseen kotiin kotiutuneet perheen Piitu-beagle ja kolme kissaa. Entisenä kerrostaloasukkaana kaipuu oman puutarhan hoitoon on saanut täyttymyksensä nykyisessä kodissa. - Viljellään paljon itse, omasta puutarhasta saadaan omenat, porkkanat, yrtit, tomaatit ja kukkaset. Hyöty ja harrastus kohtaavat puutarhassa, toteaa Kyöttinen.

Vuosi venyi kymmeneksi eikä kaipuuta muualle enää ole. Loma-asunnosta on tullut pariskunnan vakituinen paikka, jonne lapset ja lapsenlapset ovat löytäneet tiensä ystävien lisäksi.

Yhteisenä harrastuksena pariskunnalla on moottoripyöräily ja lenkkeily. Omasta rannasta käsin käydään onkimassa ja pilkkimässä särvintä ruokapöytään puutarhan sadon lisäksi.

- Ennen sapattivuotta käytiin täällä kahden vuoden ajan joka viikonloppu Etelä- Suomesta käsin. Pidimme molemmat mökkipaikan pohjoisrannan viileydestä ja järvimaisemasta, kertoo Kyöttinen.

Kotiutuminen Savonrannalle

Hän myöntää, että kymmenen vuoden aikana paluuta on ajateltu pari kolme kertaa. Paluuta entiseen ei ole mietitty tosissaan kertaakaan, siitä

on sujunut paremmin kuin hyvin. Paikkakunnalta on löytynyt samanhenkisiä ystäviä, jotka ovat auttaneet vaikeuksien yli kantavana voimana. Aktiivinen kylätoiminta on vienyt mukanaan. Kyöttisen mukaan on aina mukava lähteä liikkeelle ystäviä tapaamaan. Maaseudun rauhassa asuessa

molempien luovuus on puhjennut kukkaan. Kyöttinen kertoo nauttivansa pihatöiden tekemisestä ja työnsä tulosten näkemisestä niissä. Luonto parantaa stressin ja antaa henkistä pääomaa, joka toimii luovuuden lähteenä. - Luonto antaa henkistä pääomaa ja poistaa stressin, hehkuttaa Kyöttinen. Hän on julkaissut satu- ja runokirjan, sekä sanoittanut toista sataa laulua. Laulujen sanoittamisen lisäksi monipuolinen kulttuuritoimija harrastaa sketsien kirjoittamista ja esittämistä sekä kuorolaulua. Portaankorva on tehnyt monia puu- ja metalli käsitöitä. Jouluvalotelineenä on toiminut mm. metallilangoista väännetty suuri kitarafiguuri. Kansalaisopiston puukäsityöryhmässä on valmistumassa pöytä lapsenlapselle. Pariskunnalla on 12 lastenlasta. Heidän vierailujensa aikana pieni mökki täyttyy ääriään myöten. Tilan ahtaus ei ole kynnysky-

symys, sillä suuri piha tarjoaa elämyksiä kaupunkilaislapsille kerta toisensa jälkeen. - Täällä meillä on vain vähän enemmän tilaa kuin entisessä kaupunkiasunnossamme. Onneksi kesällä piha ja siellä olevat aitta ja sauna lisäävät elintilaa huomattavasti. Olemme aikalailla ulkoilmaihmisiä, joten tämä asumismuoto sopii meille. Kyöttinen naurahtaa heidän asuneen ensimmäiset kaksi vuotta ilman sisävessaa. Lapsenlapsilla oli ihmettelemistä ulkohuussista. Perhepäivähoitajan työ on vaihtunut henkilökohtaisen avustajan toimeen. Vakituisen avustettavan lisäksi Kyöttinen käy tuuraamassa lyhyitäkin työkeikkoja. - Elämme seesteistä aikaa elämässä, ja toivomme että näitä eväitä riittää aika pitkälle, kertovat elämästään nauttivat Kyöttinen ja Portaankorva. - Rikkaus että saa olla täällä, vaikka kauppamatka on vaihtunut 200 metristä 20 kilometriin.


Laine - Puruveden alueen erikoisjulkaisu

mainosliite

Kylä kukoistaa, kun yhdessä niin päätetään Anneli Pulkka

Usein ajatellaan, että maaseudulla palvelut kuihtuvat kuihtumistaan. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla.

Kylien asukkailla on runsaasti mahdollisuuksia vaikuttaa oman kotiseutunsa palveluihin ja viihtyisyyteen. Vaaran kylä Punkaharjulla on tästä oivallinen esimerkki. Tapaan kaksi vaaralaista perheenäitiä syksyisenä iltapäivänä kylän leikkikentällä. Mukana ovat myös perheiden lapset. Eiju ja Jouko Paajasen Elmeri-poika on vuoden ikäinen. Sirkku Rajalan ja Juho Hännisen kaksostytöt Ida ja Vilma ovat kaksi- ja puolivuotiaita. Tällä kertaa leikkikentällä on poikkeuksellisen hiljaista, sillä tavallisesti paikalla on ainakin kymmenkunta lasta ja aikuista. - Yleensä soittelemme toisillemme tai sovimme Facebook-ryhmässä, milloin tavataan leikkikentällä, Sirkku Rajala kertoo kylän yhteisöllisestä toimintatavasta. - Aina mukaan tulee useampia lapsia, ja meillä äideilläkin on mukavaa seuraa toisistamme.

K

ylän leikkikenttä on yksi osoitus kylän yhteishengestä. - Mietittiin yhdessä, että leikkikenttä olisi tarpeellinen, kun kylän lapsimäärä alkoi lisääntyä. Sitten kartoitimme rahoitusmahdollisuuksia ja päädyimme maaseudun leader-hankerahoitukseen, naiset muistelevat kentän alkusysäystä. Paikallinen Piällysmies-toimintaryhmä myönsi hankkeelle rahoituksen, joten työt pääsivät alkamaan vuonna 2014. Kylältä löytyi runsaasti talkoohenkeä ja monenlaista ammattiosaamista, joten leikkikenttä valmistui ennätysajassa. - Parhaimmillaan meitä oli yli 30 talkoolaista viikonlopun aikana huhkimassa kentän kimpussa, joten valmista syntyi ja hauskaa oli, Eiju Paajanen kertoo hymyillen.

Vaaran kyläläisillä on muitakin

kokemuksia talkootyön mahdollisuuksista, sillä kylän entinen kauppa on kunnostettu yhteiseksi kokoontumispaikaksi.

sin talolla pidetään kesäkahvilaa, ja ympäri vuoden pihapiirissä pysähtyy kauppa-auto.

Yhteisöllisyys merkitsee esimerkiksi yhdessä sovittuja leikkituokioita. Ulkoilemassa Sirkku Rajala ja Eiju Paajanen lapsineen (Vilma ja Ida Hänninen, sekä Elmeri Paajanen).

Kylätalolla on kokoontumis- ja keittiötilojen lisäksi tilava kylmiö, halli saaliin käsittelyyn metsästäjille ja kalastajille, jäähilekone sekä pihapiirissä upea kota.

Sirkku Rajala kertoo olevansa

asuvan ei tarvitse luopua monistakaan palveluista, sillä melkein kaikkea on netissä.

- Olemme onnistuneet saamaan kylätalolle paljon toimintaa, Eiju ja Sirkku kiittelevät.

tyytyväinen kylän palveluihin, vaikka ne ovat vain murto-osa siitä, mihin hän tottui edellisessä kotikaupungissaan Riihimäellä. - Tärkeintä on kuitenkin turvallinen kasvuympäristö lapsille, hän

’’ Parhaimmillaan meitä oli yli

30 talkoolaista viikonlopun aikana huhkimassa kentän kimpussa.

Säännöllisesti talolla kokoontuvat muun muassa seurakunnan järjestämä lasten perhekerho ja kansalaisopiston käsityöpiiri. - Olemme todella iloisia siitä, että saimme organisoitua tänne myös yksityisen lasten muskaritoiminnan, jossa käy osallistujia naapurikylänkin puolelta. Kesäi-

toteaa hymyillen antaessaan lisävauhtia keinuvalle Vilmalle. - Nettiyhteyksien avulla on helppo seurata maailman tapahtumia ja pysyä menossa mukana. Nettikirppiksiltä löytyy lastentarvikkeita, ja posti tuo muutkin nettiostokset hetkessä kotiin asti. Nykyisin maalla

Molempien naisten mielestä

Vaaran kylän paras puoli on yhteisöllisyys. Vaikka talot sijaitsevat melko kaukana toisistaan, juttuseuraa löytyy aina. - Meillä on oma Facebook-ryhmä, Vaaralliset naiset, jossa sovitaan yhteisistä menoista. Voidaan kokoontua leikkikentälle lasten kanssa tai perheiden voimin kylätalolle laulamaan karaokea. Välillä lähdetään yhdessä lenkille ja vietetään saunailtaa, toisinaan taas kimppakyydeillä kaupunkiin viettämään elokuvailtaa.

V

aaran kylällä tuntuu vallitsevan todellinen tekemisen meininki. Jos jotakin palvelua halu-

taan, yhdistetään voimat ja pistetään tuulemaan. Tuoreimpana esimerkkinä on urheilukenttä, jonka raivaustyöt on juuri aloitettu. Ehkä jo ensi kesänä kylän lapset ja aikuiset pelaavat kentällä yhdessä jalkapalloa. - Todella paljon ihmiset pystyvät itsekin vaikuttamaan oman asuinympäristönsä oloihin. Pitää vain yhdistää voimavarat ja kannustaa talkootyöhön, Eiju Paajanen toteaa. - Seuraavaksi meidän kylälle on toivottu ilmaisutaidon kerhoa ja partiota, joihin vetäjätkin löytyvät omalta kylältä. Vaaran kylän lapsille on siis luvassa monipuolisia harrastusmahdollisuuksia jatkossakin. Täällä vanha sanonta ”ihmeitä tehdään yhdessä” tuntuu ehdottomasti toteutuvan.


Laine - Puruveden alueen erikoisjulkaisu

mainosliite

Toimivat yritykset ohjatusti uuteen omistukseen

S

uomen yrittäjistä puolet on yli 50-vuotiaita, jotka hallinnoivat yhteensä 73 000 yritystä. Tästä joukosta viidennes on sukupolven vaihdoksen edessä. Ikääntyvien yrityskannasta 27 740 yritystä etsii jatkajaa. Vain kymmenellä prosentilla on jatkaja tiedossa. Savonlinnan Yrityspalveluiden Kontrahti-hanke on ainutlaatuisine jatkajahakuineen ja asiantuntijapalveluineen tehokas apuväline ryhtyä yrittäjäksi, luopua yrityksestä, tai tulla mukaan yrittäjätiimiin. Yritysneuvoja Katja Remeksen mukaan Kontrahti kartoittaa yritystoiminnasta luopumisen eteen tulevat yritykset ja poimii näistä kaikki elinkelpoiset yritykset tai liiketoiminnat. Hanke hakee toimiville yrityksille jatkajia, huolehtii osaamisen siirtymisestä, sekä hakee joustavat rahoitusratkaisut yrityssiirtoihin muun muassa rahoituspoolien kautta. Lisäksi Konrahti järjestää osaavat asiantuntijapalvelut yrityksen arvomäärityksestä kauppasopimukseen. Uutta yrittäjäpolvea kartoitetaan muun muassa Uusyritysverkoston kautta. Yritysten jatkajia sparrataan liiketoimintasuunnitelman kanssa, tuetaan erilaisten laskelmien teossa, sekä tehdään selkoa ostettavan yrityksen elinkelpoisuudesta, tuotteen tai palvelun elinkaaresta ja myyntiennusteista.

”Aikaa keskittyä yrittämiseen” Punkaharjulaisen Lea Sai-

rasen yrittäjäura sai vuoden 2014 lopulla onnistuneen alkusysäyksen. Määräaikainen työsuhde projektin parissa oli lähestymässä loppumaan ja pohdittavaksi tuli, miten itsensä vastaisuudessa elättää. Yrittäminen oli kiehtonut jo vuosien ajan. Haaveissa oli pitkään ollut kesäkahvilan ja erilaisen pitopalvelutoiminnan pyörittäminen, lisäksi Sairasella oli tahto toteuttaa itseään käsillä tekemisen kautta. Yrittäjyyteen siirtyminen oli selkeä päämäärä, vaihtoehtona oli aloittaa liiketoiminta alkupisteestä, tai ostaa sopiva toimiva yritys. - Savonlinnan Yrityspalveluiden kehityspäällikkö Juhani Rouvinen kertoi keskustellessamme, että Raitavaara-koruja valmistava yritys olisi tulossa myyntiin. Se sattui heti kohdalleen ja pian aloitettiin neuvottelut yrityskaupoista Raitavaaran yrittäjän Eeva Pihlasvaaran kanssa, Sairanen sanoo.

Muutamaa kuukautta myö-

hemmin - kun selvitystyö toimintaedellytyksien ja rahoituksen suhteen oli saatu pää-

tökseen - kaupat yrityksen liiketoiminnasta tehtiin ja Sairanen aloitti yrittäjänä toimisen. Taustalla oli terveellä pohjalla toimineen, kannattavan ja tunnetun yrityksen vuosien työ. Lisäksi oman osaamisen kautta mukaan oli tulossa useita uusia elementtejä. Muun muassa haave kesäkahvilasta kävi toteen: toiminimi Raitavaaraa perustaessaan Sairanen otti sen rinnalle aputoiminen MarttaMamma. - MarttaMamman kesäkahvila toimii Kesälahden Sovintolassa, lisäksi pyöritän siellä B&B -majoitustoimintaa. Raitavaaran korut ovat ympärivuotinen osa liiketoimintaa. Alusta saakka oli selvää, että pelkän korujen teon sijaan yrityksestäni rakentuu enemmänkin monialayritys.

R

aitavaaran tuotanto siirtyi yrityskaupan myötä Savonlinnasta Punkaharjulle Sairasen kodin yhteyteen.

Omistajanvaihdosta Sairanen

Korumyynnin kivijalat ovat kesäaikainen torikauppa, jälleenmyyntiliikkeiden sisäänostajat, sekä tapahtumien yhteydessä tapahtuma myynti.

Raitavaaran tapauksessa tuotteiden lisäksi kaupassa siirtyi uudelle toimijalle myös varastoa ja asiakaskuntaa. Sairanen antaa paljon pai-

noarvoa myös edelliseltä yrittäjältä siirtymävaiheessa saadulle tuelle ja opastukselle, sekä kollegiaaliselle verkostolle, joka kaupan myötä periytyi eteenpäin. Kaikkein merkittävintä Sairasen mukaan on kuitenkin ollut se, yrityksen perustoiminta ja maine ovat yleisesti olleet kunnossa. - On jäänyt aikaa keskittyä yrittäjänä olemiseen ja opetella yrityksen pyörittämistä.

Sairasen myötä yritys on

Yritysneuvoja Katja Remes 044 417 4960, katja.remes@savonlinna.fi Aloittavat yritykset, omistajanvaihdokset

Kehityspäällikkö Juhani Rouvinen 040 070 4624, juhani.rouvinen@savonlinna.fi

- Hyviä yrityksiä on myynnissä. Yrityksen ostaminen on pohdinnan arvoinen vaihtoehto palkkatyölle, tai työttömyydelle, Remes sanoo.

Omistajanvaihdokset ovat kuuluneet pitkään Yrityspalveluiden toimenkuvaan, mutta Kontrahti-sopimus laajoine maksuttomine palveluineen uutta koko Suomessa. Onnistuessaan hanke viedään maakuntatasolle ja siitä mahdollisesti koko valtakunnan kattavaksi.

pitää hyvänä tapana aloittaa yrittäjyys ja työllistää itsensä.

www.savonlinnanyrityspalvelut.fi www.savonlinna.fi

talousalueella on kartoitettuna jo useita kymmeniä toimivia, elinkelpoisia yrityksiä, joille etsitään jatkajaa.

- Omistajavaihdoksissa on usein myös suotuisammat neuvotteluasemat rahoituksen suhteen, kuin uutta yritystä perustettaessa.

aktivoitunut myös sosiaalisessa mediassa ja käynnissä on verkkosivujen- ja kaupan kehittäminen.

Kontrahti

Remeksen mukaan Savonlinnan

Toimivan yrityksen hankkimista pidetään usein parhaana ja helpoimpana tapana aloittaa yrittäminen. Asiakaskunta, liikevaihto ja osuus markkinoista ovat valmiina.

Lea Sairanen aloitti yrittäjyyden ostamalla Raitavaaran liiketoiminnan. Sairanen toimii myös muun muassa Marttaliiton puheenjohtajana.

- Matkaopas mukanasi Savonlinnan seudun tapahtu-

mat, tarjoukset ja palvelut löytyvät nyt kaikki yhdeltä sivustolta, VisitSavonlinna -otsakkeen alta. Sivusto on suunniteltu palvelemaan erityisesti matkailijoita ja vapaa-ajan asukkaita. Tarjontaa on jäsennelty teemoittain ja sisältöä sivulle voi tuottaa kuka tahansa. - Tarjoamme maksuttoman alustan, jota muun muassa alueen yritykset ja yhdistykset hyödyntävät. Yritystietojen,

tuotteiden ja tarjousten lisäksi hakemistosta löytyy myös muita kuin matkailuun liittyviä, kuitenkin kohderyhmälle tarpeellisia tietoja, esimerkiksi kiinteistöhuoltopalveluita kesäasukkaille, kertoo WEB manageri Nita Silvennoinen. VisitSavonlinna on suunniteltu palvelemaan asiakasta niin matkan suunnitteluvaiheessa kuin paikan päällä matkan aikana. Responsiiviselta sivulta voi hakea lähialueen palveluita oman sijainnin perusteella.

Pikalinkkien kautta tietoa löytyy visitsavonlinna.fi-sivulta nopeasti eri aihealuiesta.

-Sivustolla voi paikantaa itsensä, jolloin näkyviin tulee lähialueen tarjonta. Vaihto-

ehtoisesti tarjontaa voi etsiä postinumeron tai paikkakunnan nimen perusteella.


Laine - Puruveden alueen erikoisjulkaisu

mainosliite

Kesälahti – edelleen aurinkoinen Kesälahti, Aurinkokunnaksikin

on halua tekemistä löytää. Kesälahti tunnetaan kulttuuripitäjänä, jossa kuvataide, musiikki, kirjallisuus ovat arvossaan.

kutsuttu, yhdistyi Kiteen kaupungin kanssa pari vuotta sitten ja on nyt osa Kiteetä ja Keski-Karjalan seutua. Kesälahti on kuuluisa kolmesta ämmästään: matkailusta, metallista ja mansikoista, joista moni kesälahtelainen saa elantonsa. Kesälahti on kauneinta Suomea: isot vesistöt Puruvesi ja Pyhäjärvi ovat kuuluja kirkkaudestaan ja hiekkarannoistaan. Esimerkiksi Ruokkeen lomakylä on jo vuosikymmeniä ollut monen jokakesäinen lomapaikka. Metallissa vahva toimija on Kesla Oyj:n konepaja, joka valmistaa mm. metsäkoneita maailman markkinoille. Myös uppoamattomat Suomi-veneet valmistetaan Kesälahdella. Ja Kesälahden mansikathan ovat maankuuluja.

Alueella on tilaa uudelle liiketoi-

minnalle. Liikenteellisesti yhteydet ovat erinomaiset kuutostien ja Helsinki-Joensuu –junaradan myötä. Kiteen Puhoksessa on syväsatama, josta avautuu rahtiyhteys Saimaan vesistöjen kautta maailman merille. Ja Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kautta taas avautuvat Venäjän ja Aasian markkinat. Kesälahden taajamassa Pappilankankaalla ja Palokankaalla on erikokoisia yritystontteja, joita kaupunki myy tai vuokraa edullisesti. Erityisesti matkailuyrittäjille

Pro Kesälahti taas virkistää kesälahtelaisten elämää erilaisin tempauksin, kohentaa alueen ilmettä ja järjestää tapahtumia. Kiteen AIMO kokoaa Tolosenmäkeen ns. ääntä pitävät harrastukset. Sulassa sovussa alueella pärisevät lentokoneet, ralliautot, moottorikelkat, motocross-pyörät ja carting-autot. Alueelle mahtuu myös hevosja koiraharrastajien toiminnat. Lisäksi tulossa on ampumarata, kunhan lupa-asiat etenevät. Puruveden lohikuninkuuskisa on Suomen suurin soutu-uistelukilpailu. Kalastus kuuluu Kesälahden ja Kiteen alueen tärkeisiin elinkeinoihin.

Sukeltamiseen Kesälahdella ja Kiteellä on poikkeuksellisen hyvät vedet.

puitteet ovat kohdallaan ympäri vuoden hienon järviluonnon ansiosta. Täällä olisi tilaa uusille tuotteistetuille matkailupalveluille, jotka hyödyntäisivät kirkkaita järviämme eri vuodenaikoina.

Järvemme kelpaavat myös elokuvaan: täällä kuvattiin dokumenttielokuvaan Järven tarina upeita kirkkaita ja kalaisia pinnanalusia.

Seudullinen elinkeinoyhtiö KETI Oy auttaa aloittavia, toimivia ja sijoittuvia yrityksiä ns. yhden luukun periaatteella. Yritysneuvonnan kautta löytyy perusneuvonnan lisäksi muukin tarvittava asiantuntemus. Myös rahoitusten hakemisessa autetaan, samoin kuin mahdollisen

henkilökunnan rektytoinnissa ja näiden koulutuksen järjestämisessä.

uutta rantarakennuspaikkaa. Arkipäivässä tarvittavat peruspalvelut löytyvät omasta taajamasta tai Kiteen keskustasta.

O

K

makotitaloja on Kesälahdella esälahti ja koko Keski-Karjala Seudulla toimii parikin sukelmyynnissä, samoin omakotitalo- on tekevien ihmisten seutua. lusseuraa, joiden kautta sukeltatontteja. Rantapaikkoja on tulosmisen saloihin pääsee mukaan. Aika ei käy pitkäksi, jos itsellä sa lähivuosina myyntiin, kunhan kaavoitus saadaan valmiiksi. Parhaillaan on Pyhäjärven rantayleiskaava käsittelyssä ja UMP-Kymmene Oyj laatii ranta-asemakaavaa PyhäYrittäminen: järvelle ja eräille pienille järville. UPM:n alueille on Toimitusjohtaja Risto Hiltunen, 050 303 1313, risto.hiltunen@keti.fi tulossa myyntiin yli sata Yritysneuvoja Sini Hukka, 040129 2441, sini.hukka@keti.fi Yritysneuvoja Pekka K. Vatanen, 050 367 7401, pekka.k.vatanen@keti.fi

Ota yhteyttä!

Ke s k i - Ka r j a l a n Ke h i t y s y ht i ö - w w w. k et i . f i

Asuminen, tontit, vapaa-aika: Seutumarkkinoija Suvi Spoof, 040 752 5825, suvi.spoof@keti.fi www.kitee.fi - www.keski-karjala.fi - www.prokesalahti.fi

Pro Kesälahti: vakavasti leikillään Helsingissä on Helsinki

city maraton, mutta Kesälahdellapa on Kesälahti city mahaton. Helsingissä kipaistaan yhdellä kertaa pitkä matka, mutta Kesälahdella kipaistaan lyhyttä matkaa tosi monta kertaa – yötä päivää lähes viikon ajan. Kesälahti city mahaton on yksi osoitus kesälahtelaisten hupsuttelusta ja heittäytymisestä. Kävellään vaikkapa takaperin tai pukeudutaan aaveeksi, ei sen niin väliä. Tätä riemua on tarjolla seuraavan kerran toukokuussa 2017. Ryöstöretkikin on tehty:

Kesällä 2012 käytiin ryöstämässä Uukuniemeltä aika Kesälahdelle. Ajan uukuniemeläiset olivat saaneet lahjaksi Sortavalan maalaiskunnan evakoilta. Aika on nyt sitten Kesälahdella, ja koska kesälahtelaiset ovat reiluja, he lahjoittavat aikaa muillekin: aikaa saa silittämällä ryöstösaaliiksi saatua kiveä. Tämä kivi puolestaan on suurimman osan aikaa Sovintolassa, pitäjän nostalgisessa kulttuuritalossa. Näiden hupsuttelujen taustalla on vuonna 2010 perustettu Pro Kesälahti ry. Sen rooli on olla esimerkiksi innoittajana, alakulon karkottajana ja ympäristön

kohentajana. Lyhyen elonsa aikana yhdistys on raivannut risukoita, avannut maisemia, pystyttänyt näyteikkunanäyttelyitä, järjestänyt kimppakävelyjä pitkin kyliä ja puuhannut sekä ite- että ammattitaidetta kylän raitille. Palkintojakin on tupsahtanut: maakunnan vuoden liikuttaja 2011 ja vuoden maisemateko 2015.

Yhdistys on uurastanut

Kesälahden rautatieaseman rakennuksen ja pihan täysin uudenlaiseksi. Se oli melkoinen urakka, johon ei joka poika pysty. Pro Kesälahti ei uurasta yksin vaan

Myös maalla tykätään taiteesta. Taiteilija Niina Mantsinen maalasi kalat Kesälahdentien rautatien alikulun penkkaan.

yhdessä muiden kanssa. Koska katto on korkealla, seinät leveällä ja kynnys matalalla, yhteistyö sujuu. Sisäänlämpiävyys ei tule

kuuloonkaan. Uusi uurastuksemme on vahvistaa Kesälahden asemaa pitäjänä, sillä kunta katosi kuntaliitoksessa Kiteen kanssa. Kesälahden aurinkopitäjä

kasvaa ja kehittyy entisen kunnan perustuksille. Lisää meistä ja muistakin mukavista kesälahtelaisista vaikkapa Pro Kesälahden facebook-sivuilta.


Laine - Puruveden alueen erikoisjulkaisu

mainosliite

Liikemiehen elämä rauhoittuu Tappuniemen rannoilla mattomin varustein. Autotietä ei tietenkään ollut perille vastakaavoitetulla alueella. Svenn muistaa pukeutuneensa pukuun ja pitkään loimitakkiin.

Anne Käyhkö

Yrittäjä ja liikemies Pertti Svenn on vaimonsa Hannelen kanssa yksi pitkäikäisimmistä Savonrannan vapaa-ajan asukkaista.

- Monninsaaresta mentiin Tappuniemeen jäätä pitkin moottorikelkalla. Jään päällä oli vettä ja välillä humpsahdettuamme alemmas kyselin kuljettajalta Pasi Kansaselta upotaanko tänne järven jäälle. Vastaus oli, ettei ainakaan kovin syvälle, niin matalaa täällä on.

- Kesäisin ollaan parikin kuukautta yhteen menoon kirkonkylän kupeessa Tappuniemen mökillä ja talvisin pitkiä viikonloppuja aina silloin tällöin, kertoo Svenn mökkeilyharrastuksestaan.

Kaupanteostakin on oma muistikuvansa. Pankin kanssa oli saatu sovittua rahoitus talvella 1987 ja heti alettiin hieroa kauppoja. Seuraavan kesänä alkoi rakentaminen.

S

aimaan puhdas vesi ja hyvät veneilymahdollisuudet olivat Svennin mielestä tärkein syy lomatontin hankintaan paikkakunnalta. Perhe oli aiemmin asunut meren tuntumassa, mutta kuitenkin pitkän jokimatkan päässä siitä. Merivesi alkoi samentua 80-luvulla ja Saimaan kirkkaus miellytti silmää.

- Pekka-Heikki Kansanen tuli itse kotiimme tekemään kauppakirjoja. Tuolloinen avovaimoni Hannele kauhisteli myyjän kasvoilla näkynyttä vastikään ollutta kasvohalvausta, mutta kaupat vain tehtiin.

Nykyisen kesämökin rannasta pääsee vaikka Bostoniin asti Svennin mukaan. Kerran hän on tavannut rapakon takaa Bostonista tulleen aluksen Savonrannan vierasvenesataman laiturissa.

Myös silloinen avoappi tuli katsomaan kaupantekoa. Myyjä ja avopappi tunsivat toisensa entuudestaan ja niin kauppalaukusta kaivettiin tarvittavat juomat esille. Kauppoja juhlittiin olan takaa.

Kauniin luonnon lisäksi Svenn on mieltynyt luppoisiin savolaisiin, joita on pitkäaikaisen vapaa-ajan asukkaan roolissaan tavannut.

Myöhemmin Svennin sukulaiset ja ystävät innostuivat myös kesämökkipaikasta. Pikkuhiljaa koko Tappuniemi täyttyi sukulaisten, entisten naapureiden ja ystävien kesämökeistä.

- Ensitapaamisen kyräily jäi nopeasti taakse ja molemmin puolinen luottamus synti.

Hän muistelee, että alkuun ol-

Esimerkkinä luottamuksesta toimii paikallinen kauppias, jolta hän aikoinaan hankki kaikki rakennustarvikkeet. Kauppiaasta Heikki Soinisesta ei kuulunut mitään koko talvena. Seuraavana kesänä perheen palattua kesämökilleen tämä pyysi pistäytymään, kun on kuulemma vielä ne edellisen kesän ostokset maksamatta.

V

älimatka Helsingin seudulta Saimaalle ei tuntunut pitkältä nuorena eikä paina vieläkään.

tiin hyvinkin tiiviisti yhteistyössä Monninsaaren Kansasten ja muiden paikkakuntalaisten kanssa. - Kansasen Mapen ansiosta tultiin bussilasteittain pelaamaan jääkiekkoa, tai pilkkihommiin Savonrannalle.

Daisy ja Doris ovat Pertti Svennin mökkikavereina. Lisäksi usein mukana on vaimo Hannele. Svenn osallistuu mielellään alueen kesätapahtumiin. Hän on perinteisen juhannusaaton jalkopallo-ottelun - paikalliset vastaan loma-asukkaat - vakiokatsoja ja otteluyleisössä Svennin tapaa edelleen. Hänet tunnetaan lisänimensä ”Tappuniemen keisari” mukaan.

tumissa. Heistä on tullut hyviä tuttujakin.

Monella mökkiläisellä on mieliharrastuksena luonnossa liikkuminen, marjastus, metsästys ja kalastus, joihin paikkakunnalla on hyvät mahdollisuudet.

Nyt mökkejä on jo remontoitu ja laajennettu. Pienistä saunamökeistä lähdettiin liikkeelle, mutta perheen kasvaessa on mökkiä mukavuussyistä laajennettu ja rakennettu osin uudelleen.

Svenn kertoo loma-asukkaiden olevan kesäisin paljon mukana paikallisten toiminnassa ja tapah-

Puheliaalla miehellä on tarina saunamökin pohjan rakentamisestakin paikallisen avulla.

- Pärkisen Kalle tuli asiantuntevana miehenä tekemään minulle saunamökin pohjaa. Miehellä oli kiire seuraavalle työmaalle ja hän lähti pois sanoessaan vain että kyllähän sie jo pärjäät itsekin. Svenn kertoi jääneensä kädettömänä seisomaan ja ihmettelemään rakentajan poistumista, mutta siinä se saunamökki edelleen seisoo pystyssä.

Mökin hankinta liittyy mielui-

siin nuoruusmuistoihin vuoteen 1987. Laskettelukeskus Talmaan Sipooseen hissejä asentaessaan tullut Pasi Kansanen kertoi vinkin Svennille vasta kaavoitetuista, uusista lomamökkitonteista Saimaan rannalla Savonrannalla. Tonttia lähdettiin katsomaan keskellä talvea paikkaan sopi-

Nykyinen, Savonrannalla pelattava juhannusaaton jalkapallo-ottelu paikalliset vastaan lomalaiset alkoi Monninsaaren ja Tappuniemen loma-asukkaiden välisinä leikkimielisinä urheiluotteluina. Välillä pelattiin pesäpalloa, välillä jalkapalloa ja välillä rentouduttiin. Svenn toteaa lopuksi, että laskettelurinteistähän kaikki alkoi. Kansaset puuhasivat Savonrannan Lekottiin laskettelurinnettä samoihin aikoihin. Ja sillä tiellä ollaan edelleen, jokakesäinen lomamökki kutsuu taas ensi kesänä.


Laine - Puruveden alueen erikoisjulkaisu

mainosliite

Vilkasta elämää maalta käsin Työt ja ystävät pitävät Tolvasia tien päällä. Kodin tunne löytyy kuitenkin Sarvisalon rannoilta. Jussi Silvennoinen

Kesälahden Sarvisalo on

saari, jonka joka rantaan lyövät kalaisana tunnetun Pyhäjärven vedet. Kesälahden kirkonkylään on kymmenkunta kilometriä, saman matkan päässä toisella suunnalla vastaan tulee valtakunnan raja.

Luonnonkauniiden järvimaisemien keskellä ovat muutaman vuoden ajan asuneet myös Jaana ja Antti Tolvanen kolmen poikansa kera. Korkeakoulutetut kaupan alan ammattilaiset siirtyivät seudulle Lappeenrannasta päivätöiden vaihtuessa yrittäjyyteen. Nykyään Tolvaset ovat keskeisessä vastuussa Mäkelän Mansikka maatalousyhtymän toiminnasta.

Sarvisalo, sekä maa- ja

metsätalousala olivat Tolvasille tuttuja jo entuudestaan. Sarvisalo mansikkatiloineen on Jaanan kotiseutua, Enonkoskella syntynyt Antti taasen on metsänomistajana synnyinseudullaan. Pitkään valmisteltuun sukupolven vaihdokseen vaikuttivat monet tekijät. Esimerkiksi puhelinoperaattorin leivissä työskennelleelle Antille uralla eteneminen olisi tarkoittanut muuttoa pääkaupunkiseudulle. Osaltaan vakassa painoi myös se, millainen lapsuus ja kasvuympäristö omille lapsille haluttiin tarjota. - Itsellä täällä kasvamisesta on jäänyt hyvin lämpimät kokemukset. Samaa

halusi myös omien lasten päästä kokemaan, Jaana kertoo.

Maalle muutto toi omat

piirteensä myös arjen pyörittämiseen. Kaupunkielämään kiinteästi kuuluvien elementtien tilalle tuli muun muassa se, että luonnosta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista päästiin nauttimaan enemmän. Omat vaatimuksensakin asumismuodolla on. Vaikka peruspalvelut löytyvät kevyen siirtymän päästä kirkonkylältä, joutuu esimerkiksi erikoisempaa tavaraa ja osaamista hakemaan usein lähitaajamaa etäämpää. Välimatkojen vuoksi oman kulueränsä muo-

dostuu myös liikkumisesta. Tämä on heijastunut myös sesonkiaikaan 150 henkeä työllistävän yrityksen toimintatapoihin. - Käytännössä kaikki tehdään itse, mukaan lukien esimerkiksi koneiden korjaukset, Antti kertoo ja täydentää, että kokonaisvaltaista tuotantoa varten on tehty muun muassa useita halli- ja laiteinvestointeja.

Tolvasten talon raken-

nusurakka valmistui viime vuoden puolella. Mielikuvat siitä, että maalle muutto tarkoittaisi omiin oloihin vetäytymistä, kumoutuvat Tolvasten toimesta nopeasti. Kesäkauden puolella Sarvisalo on täynnä sykettä ja ympäristö on monen mielestä

Tolvasten perheen koti löytyy Sarvisalon rannalta. Perheen pojat viihtyvät ulkolajien parissa.

parhaimmillaan Talveksi elo kylällä tasaantuu, mutta syke säilyy ainakin Tolvasilla. Perheja ystäväpiiriä löytyy Kesälahdelta, mutta maalaiselon oheen mahtuu myös kaupunkielämää. Työt ja ystävät vievät maailmalle tiivisti. Vierailuita tehdään myös toisin päin: kävijöitä kestitään usein Sarvisalossakin. - Esimerkiksi Lappeenrannassa ja Helsingissä tulee käytyä usein lyhyillä visiiteillä viettämässä aikaa ystävien luona. Kesälahdella on se merkittävä etu,

että julkiset yhteydet ovat yhä hyvät, Jaana sanoo. Helsinkiin meneviä junavuoroja kulkee Kesälahdelta useampi päivässä ja valtatietä myöten liikkuminen on jouhevaa autollakin.

Eri asumisen muodoissa

on Tolvasen mukaan puolensa. Oma vetonsa maaseudussa kuitenkin on ja se painoi myös päätöksessä asettua Sarvisaloon. - Välillä tähän ympäristöön kaipaa vaihtelua, mutta tänne palatessa kotiinpaluun tunne on aina upea, Jaana kiteyttää.


mainosliite

Kohtaamisiin Puruvedellä! www.savonlinna.fi - www.kitee.fi - www.kerimaki.fi - www.visitpunkaharju.fi - www.savonranta.fi.

Tule tapaamaan

Nimi: Yhteystiedot:

Puruveden alueen väkeä OmaMökki 16 -messuille 7.-10.4.2016 (Messukeskus, Helsinki, Osasto 7f30) Täytä, leikkaa ja palauta tämän sivun alaosa osastollemme. Pääset mukaan arvontaan. Palkintona 4 +2 hengen viikonloppuloma Savonrannan Kääpäsaaren lomakylän Markon mökissä. Palkinnon luovutusaika on 22.7.-14.8.2016. Lisäksi arvotaan 2 kpl Puruvesi Pop 2016 -viikonloppulippuja.

Olen kiinnostunut / minuun voi olla yhteydessä seuraavien aiheiden tiimoilta:

OTA YHTEYTTÄ: puruvedenseutu(a)gmail.com

Vakituinen asuminen Puruveden seudulla Yrittäminen Puruveden seudulla Vapaa-ajan asuminen Puruveden seudulla Matkailu Puruveden seudulla

Laine - Puruveden alueen erikoisjulkaisu  

Kerimäen, Kesälahden, Punkaharjun ja Savonrannan aluejohtokuntien erikoisjulkaisu.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you