Proviisori 3/2020 avoin verkkosivusto

Page 1

8

Farmasian Päivät

9

Kirjapalsta

10

Katri Aaltonen

22

Nanoform

26

Tiiu Nikkilä

27

Proviisori tutkijana

30

Pekka Hoppu

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 3.2020

Proviisori tutkijana ■ Anna-Riia Holmström uurtaa uraa lääkitysturvallisuuden apulaisprofessorina ■ Saara Rannanpää ja Liisa Vilén siirtyivät yliopistolta teollisuuteen ■ Niklas Sandler lähti startupin kyytiin


APTEEKISTA.

UUTUUS!

DEVI EV ISOL OL Tuplateho hampaiden hyväksi Vahvistaa kiillettä ja luustoa*

3/2020

Raikas piparmintun makuinen fluori-D3-vitamiini-imeskelytabletti. *Fluoridi edistää hampaiden mineralisaation ylläpitämistä ja D-vitamiini edistää hampaiden pysymistä normaaleina.

itsehoitoapteekki.fi Lisätietoja puh. 010 439 8250 ark. klo 8–22


sisältö 3.2020 ¢

5

PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Teemu Ali-Kovero: Proviisori ja parempi elämä.

7

AJASSA Uutta lainsäädännössä. Kansallinen lääkityslista. Farmasian Päivien tärpit. Työpöydälläni: Katri Aaltonen. Kirjapalsta. Hakijamäärät proviisoriopintoihin.

12

PROVIISORI OSAA! Anna-Riia Holmström on lääkitysturvallisuuden apulaisprofessori.

18

YLIOPISTOLTA TEOLLISUUTEEN Saara Rannanpää ja Liisa Vilén kertovat uraratkaisuistaan.

22

NANOFORM Niklas Sandler lähti farmasian startupin kyytiin.

24 25

TALOUSKIERTUE Syksyn kiertueen ohjelma.

12

SUOMEN ENSIMMÄINEN lääkitysturvallisuuden apulaisprofessori, FaT Anna-Riia Holmström kehottaa proviisoreja tarttumaan aktiivisesti lääkitysturvallisuustyöhön. Osastoilla ja avoterveydenhuollossa raivataan nyt urapolkuja, joista tulee vakiintuneita väyliä vain kulkemalla. ■

18

JÄSEN- JA KOULUTUSSIVUT Hallituksen kokousblogi lisää avoimuutta.

AKATEEMINEN URA ei ole ainoa vaihtoehto farmasian tohtorille. Saara Rannanpää ja Liisa Vilén siirtyivät yliopistotutkijan tehtävistä lääketeollisuuden palvelukseen. Mikä muuttui, jos mikään? ■

26

JÄRJESTÖTOIMINNAN ILOT Tiiu Nikkilä kertoo, mitä yhdistystoiminta antaa.

27

AJANKOHTAISTA Jäsenkysely käynnissä. Paikallistoimijoita etsitään.

27 28

VARAPUHEENJOHTAJALTA Lauri Elsilä on tutkija ja proviisori. KOULUTUSTA Proviisoripäivät laajempana kuin koskaan.

29

VUOSIKOKOUS Ennakkotiedot yhdistyksen vuosikokouksesta.

30 31

VAPAALLA Pekka Hoppu.

YHTEYSTIEDOT

22

NANOLÄÄKETEKNOLOGIAA KEHITTÄVÄÄ Nanoformia voi perustellusti kutsua tohtorien startupiksi. Yrityksen teknologiajohtaja, FaT Niklas Sandler (toinen vas.) kokee löytäneensä Nanoformissa ammatillisen kotinsa. ■

30

FARMASIAN TOHTORI ja yrittäjä Pekka Hoppu opiskelee parhaillaan kappaletavaraautomaatioasentajaksi. Miksi ihmeessä? ■

■ toimittajalta FARMASIAN TOHTORIT on tämän lehden teema. Haastateltavani vakuuttivat, että väitöskirjan parissa puurtaminen kannattaa, olipa tähtäimessä akateeminen ura tai ei. Tohtorinhatusta on etua jopa apteekkilupaa hakiessa. Proviisoriyhdistyksen varapuheenjohtaja, väitöskirjatutkija Lauri Elsilä kertoo sivulla 27, mitä yhdistyksellä on tarjolla tohtoreille. Mukavia lukuhetkiä! ■ PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA

3.20 PROVIISORI 3


UUTTA APTEEKISTA Suosittu Minisun Monivitamiini Vahva sai rinnalleen

Monivitamiini Extra Vahvan!

VAHVA SUOMALAISILLE SUUNNATTU KOOSTUMUS!

Monivitamiini Vahva A-vitamiini D3-vitamiini E-vitamiini B1-vitamiini B2-vitamiini B6-vitamiini B12-vitamiini Niasiini (B3) Pantoteenihappo Biotiini Foolihappo C-vitamiini Kalsium Magnesium Sinkki Jodi Ubikinoni Mustikka

300 µg 20 µg 12 mg 1,5 mg 1,6 mg 2,5 mg 10 µg 16 mg 6 mg 50 µg 500 µg 120 mg 120 mg 130 mg 20 mg 150 µg 5 mg 120 mg

38 % 400 % 100 % 136 % 114 % 179 % 400 % 100 % 100 % 100 % 250 % 150 % 15 % 35 % 200 % 100 %

Monivitamiini Extra Vahva 300 µg 50 µg 12 mg 1,5 mg 1,6 mg 2,5 mg 10 µg 16 mg 6 mg 50 µg 500 µg 120 mg 120 mg 130 mg 20 mg 150 µg 5 mg 120 mg

38 % 1000 % 100 % 136 % 114 % 179 % 400 % 100 % 100 % 100 % 250 % 150 % 15 % 35 % 200 % 100 %

MINISUN MONIVITAMIINI EXTRA VAHVA Minisun Vahva-monivitamiinista tuttu, erinomainen koostumus, jossa 16 vitamiinia ja hivenainetta. Extra Vahva annos D3-vitamiinia, 50 mikrogrammaa yhdessä tabletissa. Lisäksi mukana ubikinoni Q10 ja mustikkauute.

Uutuusmaku!

VADELMALAKRITSI

MINISUN SUPER DEFENCE SINKKIASETAATTI VADELMA-LAKRITSI •

3 päivän tehokuuri.

Hyvänmakuinen imeskelytabletti, jossa on hyvä suutuntuma.

Sisältää 10 mg sinkkiä asetaattimuodossa, 5 mg auringonhattu-uutetta ja 1,2 mg inkivääriuutetta.

Makuna vadelma-lakritsi.

Annostus: 8 imeskelytablettia päivässä. 1 imeskelytabletti 2 tunnin välein.

Pakkauskoko: 30 tablettia.


pääkirjoitus ¢

JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 Helsinki (09) 177 771, 050 339 8404 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Teemu Ali-Kovero teemu.ali-kovero@proviisoriyhdistys.net 050 339 8404 Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä) maija.rauha@osg.fi, 0400 630 065 Taitto Katariina Torikka (OSG Viestintä) katariina.torikka@osg.fi, 044 298 3718 www.osgviestinta.fi AVUSTAJAT Pekka Hoppu, Tiiu Nikkilä ja Heli Parviainen. PAINO Painotalo Plus Digital Oy, painos 4 500 kpl ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy, Teemu Ali-Kovero, 050 339 8404 JAKELU Vuonna 2020 kaikille Suomen proviisoreille. Vuodesta 2021 alkaen lehti postitetaan Suomen Proviisoriyhdistyksen proviisorijäsenille sekä erikseen lehden tilauksen tehneille proviisoreille. Lisäksi lehti postitetaan kaikille Suomen apteekkareille, Suomen Proviisoriyhdistyksen proviisoriopiskelijajäsenille sekä kaikkiin apteekkeihin. Lehti jaetaan myös sairaala-apteekeille, lääkeyrityksille, lääketukkukauppoihin, lääke- ja terveydenhuollon viranomaisille ja farmasian koulutusyksiköihin sekä median edustajille. TILAUSMUUTOKSET Jos sinulle ei vielä tule Proviisoria tai haluat ilmoittaa tilaus- tai osoitemuutoksista, voit tehdä sen osoitteessa www.proviisoriyhdistys.net/ proviisori Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä. Aikakauslehtien liiton jäsenlehti ISSN-L 1798-680X ISSN 1798-680X

4041 0089

PEFC/02-31-170

Proviisori ja parempi elämä TIEDE ON ollut pitkään oma itsenäinen kokonaisuutensa. Tieteellinen tutkimus on kapitalistisessa yhteiskunnassa ehkä hieman kummajainen. Se ei välttämättä tuota suoria hyötyjä, mutta uuden tiedon tuottaminen johtaa kuitenkin siihen, että ymmärryksemme ympäristöstämme on aiempaa laajempi ja selkeämpi. Tieteellisten kysymysten ratkaiseminen sisältää lupauksen paremmasta tulevaisuudesta. Lääketutkimuksessa kyse voi olla jopa paremmasta elämästä. JOSKUS TUTKIMUKSEN päätepisteessä on tai sen sivutuotteena syntyy taloudellisesti hyödynnettävä lopputulos. Keksinnöt ja innovaatiot ovat yhteiskunnan ja liike-elämän kannalta hyödyllisiä, minkä vuoksi tutkimuksen rahoitukseen panostetaan vuosittain suuria summia tieteen luonteenomaisesta epävarmuudesta huolimatta. Parhaimmillaan pitkäjänteisestä uurastuksesta perustutkimuksen parissa kumpuaa kaupallistettavia tai tuotteistettavia ideoita. Tavoitteellisen tutkimuksen hedelmät tarjoavat hyödyntäjilleen etulyöntiaseman markkinatalouden kilpakentällä. TIETEEN JA tutkimuksen luonteeseen kuuluvat kommunikointi ja dialogi. Akateemisella tutkimuksella on luonnollinen yhteys tiedolliseen ja ammatilliseen opetukseen. Tällaiselta pohjalta ovat syntyneet myös farmasian koulutusala ja proviisorin tutkinto. Nykyään tutkinto valmentaa oppijoita tieteelliseen ajattelutapaan, perehdyttää heitä alan keskeisiin tutkimusmenetelmiin ja antaa valmiudet jatkaa oppimista tutkimusryhmän jäsenenä. TUTKIJAN URALLA perustutkintoa seuraava askel johtaa kohti itsenäisempää työskentelyä, väitöskirjaa ja oman tutkimuksen kohteen syvällistä tuntemista. Tieteen parissa työskentely tarjoaa tekijöille oppimisen oivalluksia ja mahdollisuuden rakentaa omaa asiantuntemustaan monipuolisesti. Yhä tutummiksi saattavat tulla myös tutkijan työn varjopuolet.

Esimerkiksi tutkimusrahoituksen saamisen hankaluus ja tiukka kilpailuasetelma aiheuttavat harmaita hiuksia monille tohtorikoulutettaville. Sinnikkyydestä voi olla apua, jos omana tavoitteena on edetä korkealle akateemisessa ympäristössä. RAKENTUMINEN USEISTA pienemmistä kokonaisuuksista on tutkijan uralla luonnollista. Miten ura voi jatkua uuden työnantajan tai täysin uuden projektin parissa? Millaisia mahdollisuuksia tutkijalla on rakentaa uraansa yliopistojen ulkopuolella? Tietotaidon ja osaamisen kannalta vastaus on yksinkertainen. Uuden oppiminen rakentuu kaiken aiemmin opitun päälle. Näin ollen kaikki aiempi kokemus on hyödyksi uusia haasteita kohdatessa. Laaja-alainen kokemus parantaa kykyä jäsennellä ja yhdistellä tietoja ja havaintoja. Tästä syystä myös monipuolinen verkostoituminen eri alojen asiantuntijoiden kanssa on keskeistä tutkijan uralla. MILLAINEN IHMINEN on tutkija? Tämän lehden jutuissa esittelemme tutkijoita ja tohtoreita ja käsittelemme heille tyypillisiä polkuja lääkekehityksen ja farmasian alan ympärillä. Heitä kaikkia yhdistää ainakin intohimoinen suhtautuminen ongelmanratkaisuun ja uuden selvittämiseen. Ilahduttavaa on myös positiivinen asennoituminen omaan työhön, jossa keskeisimmät kysymykset ovat ehkä astetta haastavampia. MONELLA PROVIISORILLA jonkinasteinen salapoliisityö on osa työnkuvaa. Ehkäpä pohjakoulutuksemme on muovannut ajatusmaailmaamme juuri sopivasti. Vai ajaako terve uteliaisuus meitä kaikkia kurkistamaan aina vain seuraavan nurkan taakse? 

TEEMU ALI-KOVERO

Toiminnanjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys 3.20 PROVIISORI 5


INARI

ROVANIEMI KEMI

KUUSAMO

OULU

KUOPIO

VAASA

JOENSUU JYVÄSKYLÄ TAMPERE

HÄMEENLINNA

TURKU HELSINKI Vitabalans Oy on vuonna 1980 perustettu vahvasti kasvava ja kansainvälistyvä lääkeyritys, joka kehittää, valmistaa ja markkinoi lääkkeitä, ravintolisiä, lääkinnällisiä laitteita sekä eläinvalmisteita. Päämarkkina-alueena on Suomi, lisäksi tuotteita viedään oman myyntiorganisaation voimin 13 maahan Euroopassa. Tuotteet ovat oman tuotekehityksen tulosta, ja ne valmistetaan yrityksen omissa tehtaissa Hämeenlinnassa. Vitabalansin tuotteilla on Avainlippu-tunnus. Lue lisää www.vitabalans.com.


KOONNEET MAIJA RAUHA JA MARTTA HUTTU KUVAT DREAMSTIME

■ lääkityslista

ajassa

■ lääkehoitojen arviointi

Kansallinen lääkityslista etenee

FINOSE saa jatkoa

KANSALLISEN LÄÄKITYSLISTAN kehittäminen etenee. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut lääkehoidon tiedonhallinnan konseptin, joka kuvaa lääkehoidon tietojen kirjaamisen ja käytön tavoitetilan, edellytykset ja kehittämispolun. Lääkityslistan kehittäminen on osa lääkeasioiden tiekartan mukaista tiedonhallinnan kehittämistä. Kansallinen lääkityslista on organisaatioriippumaton ja ajantasainen. Se tulee sisältämään ammattihenkilöiden kirjaamat lääkemääräykset sekä kansalaisen itse kirjaamat tiedot käyttämistään lääkkeistä. Kansallisen lääkityslistan on tarkoitus korvata erilliset alueelliset ja järjestelmäkohtaiset lääkityslistat. Kehittäminen jatkuu tarvittavien lainsäädäntömuutosten valmistelulla. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee asiaa koskevat päätökset tämän syksyn aikana.  LÄHDE STM

POHJOISMAINEN ARVIOINTIYHTEISTYÖ FINOSE on Suomen, Ruotsin ja Norjan lääkehoitojen arvioinneista vastaavien viranomaisten käynnistämä hanke, jonka tavoitteena on lisätä ja kehittää yhteistyötä HTA-arvioinneissa. Tarkoituksena on nopeuttaa uuden lääkkeen tuloa potilaiden saataville tiivistämällä lääkehoitojen pohjoismaista arviointiyhteistyötä. Yhteisarviointeja on tähän mennessä tuotettu kolme. Virastojen ylijohtajat ovat allekirjoittaneet uuden yhteisymmärryspöytäkirjan kesäkuussa 2020, minkä myötä yhteistyötä jatketaan seuraavat kolme vuotta.

■ hallitusohjelma

 LÄHDE FIMEA

■ lainsäädäntö

Muutoksia lääkelainsäädäntöön

Lääkkeiden hinta ja apteekkitoiminta tarkastelussa HALLITUSOHJELMAAN LIITTYVISSÄ, sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevissa tutkimushankkeissa selvitetään parhaillaan muun muassa apteekin ja muun soten yhteistyötä sekä asiakkaiden näkemyksiä apteekkitoiminnasta.

1.

Aalto-yliopiston, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamassa selvityksessä tutkitaan, miten lääkkeen hintaan voidaan vaikuttaa ja mikä ohjaa lääkkeiden valintaa ja käyttöä. Hankkeessa tuotetaan tietoa siitä, miten avohoidon lääkekulut jakautuvat lääkkeen elinkaaren eri vaiheissa olevien lääkkeiden välillä ja miten lääkkeiden tukkuhintoja koskevat sääntelytoimenpiteet ovat yhteydessä lääkekustannuksiin. Myös sitä tutkitaan, miten sääntelyä voi mahdollisesti tehostaa sekä miten taloudelliset tekijät vaikuttavat lääkärin lääkeainetta koskevaan valintaan. Toisena kokonaisuutena selvityksessä arvioidaan apteekin roolin kehittämistä osana sote-palvelujärjestelmää sekä apteekkipalveluiden saatavuutta ja kysyntää uudenlaiselle apteekkipalveluille. Proviisori ja terveydenhuollon erikoislääkäri Mari Kinnunen vastaa hankkeen toisen osan substanssista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa: – Olen työskennellyt aikaisemmin sekä sotessa että apteekissa ja käynnistänyt apteekin ja soten välistä yhteistyötä ruohonjuuritasolla, joten on hienoa päästä pohtimaan toiminnan kehittämismahdollisuuksia myös valtakunnallisesti, Kinnunen iloitsee. Hanke on käynnissä tammikuuhun 2021 asti.

2.

Kelan, Fimean, Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamassa selvityksessä puolestaan tutkitaan lääkkeiden hintakilpailun aktivointia ja lääkkeiden käyttäjien odotuksia apteekkitoiminnalle. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan patenttisuojan menettäneiden lääkevalmisteiden hintakilpailun, lääkemarkkinoiden keskittyneisyyden ja kalliiden lääkkeiden jakelujärjestelmän kehittämistarpeita. Toisessa osassa keskitytään tarkastelemaan apteekkien tehtävien ja toiminnan kehittämistä lääkkeiden käyttäjien näkökulmasta. Hanke on käynnissä huhtikuuhun 2021 asti.  LÄHDE TIETOKÄYTTÖÖN.FI

SAATAVUUSHÄIRIÖIDEN ENNAKOINTI tehostuu, sillä lääketukkukauppojen on jatkossa ilmoitettava viipymättä lääkejakelun katkoksista. Myös lääkevalmisteiden myyntiluvanhaltijoiden ilmoitusvelvollisuutta on täsmennetty lääkelain muutoksella. Apteekkien varastointivelvoitetta on täsmennetty. Apteekkien on ylläpidettävä tavanomaisen asiakaskuntansa vähintään kahden viikon keskimääräistä tarvetta vastaavaa varastoa. Velvoite ei koske vähittäishinnaltaan yli 1 000 euron lääkkeitä tai hyvin harvinaisia lääkkeitä. Velvoitevaraston on oltava Suomessa. Fimea sai oikeuden antaa määräyksiä varastointivelvollisille. Tartuntatautilakiin on tehty STM:n toimivaltaa koskevia muutoksia. Niiden tavoitteena on tartuntatautien ennaltaehkäisyyn ja oireiden ja jälkitautien hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden sekä lääkinnällisten laitteiden ja tarvikkeiden saatavuuden parantaminen. Muutokset tulivat voimaan 13. heinäkuuta.  LÄHDE STM

Suomen Proviisoriyhdistyksen jäsenistä

45 % asuu Uudellamaalla. LÄHDE PROVIISORIYHDISTYKSEN JÄSENDATA

3.20 PROVIISORI 7

¢


¢

ajassa ■ farmasian päivät

KATARIINAN LUENTOVINKIT PROVIISOREILLE:

1

PANDEMIOISTA KYBERUHKIIN -sessios-

2

AJANKOHTAISTA APTEEKKIVALVONNASTA -sessio tuo yhteen Fimean, Kelan ja

3

LASTENLÄÄKETUTKIMUS on ajankohtai-

4

RAVITSEMUSHOIDOT – OIKEA JA TURVALLINEN KÄYTTÖ -sessio on yksi esi-

5

TYÖN TUUNAAMISELLA ja liiketoiminta-

sa pohdimme muun muassa lääkkeiden saatavuutta sekä terveydenhuollon materiaalista valmistautumista. Erityisen kiinnostava yksityiskohta on case-esimerkki organisaation kyberturvallisuuden kypsyysarvioinnista.

Viime vuonna Farmasian päivät pidettiin messukeskuksessa.

Luentoja ja virtuaalipulinaa

F

armasian Päivät on tänä vuonna virtuaalinen koulutustapahtuma, joka lähetetään viidestä korkeatasoisesta studiosta interaktiivisena. Päivät pidetään 2.–3.10. ja luentotallenteet ovat käytettävissä viikon ajan. Kahden päivän luentolipun hankkineet voivat halutessaan katsoa vaikka kaikki luennot. Farmasian oppimiskeskuksen toiminnanjohtaja Katariina Kalsta kertoo, että osallistujat voivat lähettää kysymyksiä puhujille viestiseinän välityksellä. Digitaalinen verkostoi-

tuminen on mahdollista chatissa, josta voi siirtyä myös videopuheluun. Myös näyttely on virtuaalinen. – Kaikki osallistujat ovat tapahtumassa omalla nimellään, joten kaverit ja kollegat on helppo havaita. Toivon, että tapahtuman loungessa eli etusivulla olevassa pulinahuoneessa nähdään paljon alaa kehittävää keskustelua ja vähän kevyempääkin puhetta, Kalsta sanoo. Uudentyyppisen tapahtuman luominen on vaatinut paljon työtä muun muassa virtuaalilavasteiden, tapahtuma-alustan ja kuvauskäsikirjoituksen parissa.

Ruokaviraston asiantuntijat. Kuulemme, mihin apteekkien valvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota. Sessiossa on varattu aikaa osallistujien kysymyksille.

nen aihe lääketutkimuksen parissa työskenteleville. Puhumme muun muassa haasteista kliinisissä lastenlääketutkimuksissa.

merkki ajankohtaisesta aiheesta. Kuulemme muun muassa ravitsemuksesta osana Alzheimerin taudin varhaisvaiheen hoitoa.

muotoilulla entistä parempi työntekijäkokemus -sessio antaa eväitä arvioida työpaikan kehittämistä vetovoimaiseen suuntaan. Tämä sessio sopii erityisesti esimiesasemassa ja johdossa toimiville proviisoreille.  LISÄTIETOJA: FOK.FI/FARMASIAN_PAIVAT

■ nimitykset

Tamro PROVIISORI Heidi Tahvanainen on aloittanut Tamron yhteiskuntasuhdepäällikkönä 1.8.2020. Tahvanainen siirtyi Tamroon sosiaali- ja terveysministeriön ohjausosaston ohjausyksikön päällikön tehtävästä. 

Suomen Apteekkariliitto YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATTI Touko Aalto, 36, on nimitetty Suomen Apteekkariliiton yhteiskuntasuhteista vastaavaksi johtajaksi toukokuussa. Hän aloitti työt Apteekkariliitossa elokuun alussa. Aalto on aikaisemin toiminut muun muassa kansanedustajana ja vihreiden puheenjohtajana. 

8 PROVIISORI 3.20

Heidi Tahvanainen

Touko Aalto


ajassa ■ kirjat

KUVAT KUSTANTAJAT

Oivaltavia kokemuksia johtamisesta “Kun strategiseen ajatteluun yhdistetään terävä analyyttisyys, tunneäly ja empatia, on edessämme loistava johtaja.” MTV UUTISTEN entisen päätoimittajan Anu Kuistialan kirjoittama Johtajanaiset (Alma Talent) on opas, jossa kirjoittajan lisäksi seitsemän johtavassa asemassa olevaa naista kertoo tarinansa työelämästä, huipulle pääsemisestä ja johtamistavasta. Kirja on selkeä ja hyvin jaoteltu. Se käy läpi muun muassa vaikeiden päätösten tekemisen, tunteiden hallinnan, uran ja perheen yhteensovittamisen, johtamisen mukanaan tuomat vaikeudet ja niistä selvitymiskeinot sekä tarjoaa ajatuksia johtamistyöstä käytännössä. Kirjan jokaisen luvun loppuun on koottu neuvot luvussa käsitellystä aiheesta. Naisten omakohtaiset tarinat tarjoavat samaistumispintaa ja tekevät teoksesta helposti lähestyttävän. Johtajanaiset avaa uusia näkökulmia ja sopii nimestään huolimatta myös muille kuin johtajille. 211 sivua. Saatavilla myös äänikirjana.  ESITTELY MARTTA HUTTU

Tutkimustietoa syksyn sienimetsälle KASVITIETEILIJÄ, PROFESSORI Sinikka Piipon ja biologi, tietokirjailija Pertti Salon kirjassa Terveyttä sienistä (Minerva) esitellään 20 sienilajia tai -ryhmää, joiden on todettu edistävän laaja-alaisesti terveyttä. Ainesosien ja vaikutusten lisäksi sienistä kerrotaan kuvaukset, kasvupaikat ja varoitukset, kuvataan historiaa sekä tarjotaan reseptivinkit kotikeittiöön. Kattava, hyvin kuvitettu ja selkeästi jaoteltu teos ansaitsee erityismaininnan sanastosta ja tieteellisestä tarkastelusta. Piipon tekstit sekä Salon kuvat ja reseptit tarjoavat mielenkiintoista luettavaa syksyyn. 281 sivua (sis. liitteet).  ESITTELY MARTTA HUTTU

■ omaiset

Masennus on yleistä muistisairaiden omaisilla MASENNUSLÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ alkaa kohota noin 3–4 vuotta ennen leskeksi jäämistä, mikäli puolison kuolinsyynä on dementia, todetaan Helsingin yliopiston tuoreessa rekisteritutkimuksessa. Vastaavaa ei ole havaittavissa, kun puolison kuolinsyy on jokin muu. – Dementia kuormittaa puolisoa merkittävästi, toteaa väestötieteen yliopistonlehtori Elina Einiö Helsingin yliopistosta.  LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO

■ lausunnot

Kolmen lausunnon kevät SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS antoi kevään aikana kaikkiaan kolme lausuntoa. Se kommentoi niissä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean määräystä lääkkeiden toimittamisesta eurooppalaisen lääkemääräyksen perusteella, luonnosta hallituksen esitykseksi lääkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta sekä digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmän väliraporttia. Lisäksi Proviisoriyhdistys jätti vastauksen THL:n kommenttipyyntöön lääkehoidon tiedonhallinnan kehittämisen konseptista. Lausunnot ja kommentit ovat kokonaisuudessaan nähtävillä yhdistyksen verkkosivuilla: www.proviisoriyhdistys.net/suomen-proviisoriyhdistyksen-lausunnot-ja-kannanotot 

■ sanottua

Tulen kutsumaan

Vakavuutta vastaan leikkimällä AIKUISETKIN VOIVAT pitää hauskaa leikkimällä. Metti Vuosku ja Anette Siili esittelevät Aikuisten leikkikirjassa (tuuma) vanhoja ja uusia leikkejä, joilla voi piristää niin ystävien illanviettoa kuin työpaikan tapahtumaakin. Leikkiä voi käyttää työyhteisössä esimerkiksi tutustumiseen, hyvän tunnelman luomiseen, jännitteiden purkamiseen ja luovuuden virittelyyn. Välineiksi tarvitaan kyniä, paperia ja pieniä palkintoja, kuten makeisia. Huumorintajusta ja uteliaisuudesta on apua. 35 leikkiä, 158 sivua.  ESITTELY MAIJA RAUHA

sidosryhmien edustajat pyöreän pöydän keskusteluun syksyllä. Toimialan asiantuntemus ja osaaminen ovat arvokasta pääomaa ratkaisujen etsimisessä! MINISTERI AINO-KAISA PEKONEN LÄÄKEHUOLLON KEHITTÄMISESTÄ KOLUMNISSAAN STM:N VERKKOSIVUILLA 16.6.

3.20 PROVIISORI 9

¢


¢

ajassa ■ tutkimusrahoitus

■ työpöydälläni

Puoli miljoonaa farmasian tutkimukseen SUOMEN AKATEMIAN biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta myönsi kesäkuussa yhteensä 500 000 euron rahoituksen kahdelle Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen tutkimushankkeelle. Kaksivuotisen rahoituksen saivat professori Paavo Honkakosken Tumareseptorit sappihappotasapainon dynaamisina säätelijöinä -hanke sekä professori Antti Poson hanke, jossa kehitetään uusia SurA-estäjiä Gram-negatiivisten bakteerien aiheuttamiin infektioihin. Molemmat ovat osa yliopiston monitieteistä lääkekehityksen DrugTech-huippututkimusyhteisöä.  LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Katri Aaltonen JÄIN VAJAA vuosi sitten virkavapaalle Kelasta keskittyäkseni tutkimukseen Turun yliopiston sosiologian yksikössä. Aloitin yliopistolla erikoistutkijana eriarvoisuuden, interventioiden ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan lippulaivahankkeessa (INVEST). Viime keväänä Suomen Akatemia myönsi kolmivuotisen tutkijatohtorirahoituksen tutkimukselleni, joka koskee lääkekustannusten taloudellista rasitetta kotitalouksille. Tutkin kotitalouksien näkökulmasta Suomessa 2010-luvulla toteutettujen säästötoimien vaikutuksia sekä vertailen lääkkeiden korvaamista Euroopan maissa. Lääkkeiden kohtuullinen hinta on tärkeä osa rationaalista lääkehoitoa, mikä on kaikkien lääkealan toimijoiden yhteinen tavoite. Lääkepolitiikan vaikutuksia ei kuitenkaan voida eristää muusta sosiaaliturvasta. Sairaus ja köyhyys kasautuvat samoille väestöryhmille, eikä tätä voida ratkaista vain terveydenhuollon keinoin. Sosiaalipolitiikalla vaikutetaan siihen, mitä palveluita ja hyödykkeitä yhteisistä rahoista maksetaan, sekä siihen, kuinka paljon kotitalouksilla on rahaa käytettävissään. Hankkeen tärkein tavoite onkin kehittää menetelmiä, jotka auttavat arvioimaan lääkkeiden rahoitusta terveydenhuollon ja sosiaaliturvan kokonaisuudessa. Toivottavasti pääsen vallitsevasta covid-19-pandemiasta huolimatta toteuttamaan myös hankkeeseen liittyvät yhteistyövierailut Uppsalan yliopistoon sekä Itävallan Gesundheit Österreichissa toimivaan lääkkeiden hinta- ja korvattavuuspolitiikkaan erikoistuneeseen WHO:n Collaborating centreen.  KATRI AALTONEN, FAT, ERIKOISTUTKIJA TURUN YLIOPISTON SOSIOLOGIAN YKSIKÖSSÄ JA KELAN TUTKIMUKSESSA.

■ tutkimus

Tulossa: kudosspesifit iholääkkeet Mallinnuskuvassa näkyy SUR-A-proteiinin kolmiulotteinen rakenne.

■ sanottua

Pienetkin muutokset omassa toiminnassa kumuloituvat positiivisesti ajan saatossa etenkin omalle elinalueelle. VELI-MATTI SURAKKA LÄÄKKEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA KAINUUN SANOMIEN MIELIPIDEPALSTALLA 8.8.

10 PROVIISORI 3.20

TAMPEREEN YLIOPISTOSSA tehdyssä tutkimuksessa on kehitetty ihosairauksiin lääkeaine, jonka teho perustuu siihen, että se hakeutuu verenkierron välityksellä aktiivisesti suoraan sairaaseen ihokudokseen. Tappavaa ihosairautta sairastavat koe-eläimet pysyivät lääkeaineen avulla hengissä pidempään kuin millään aikaisemmin testatulla lääkeaineella. Lääkeaineen kehittäminen oli mahdollista, koska tutkimusryhmä löysi ensimmäisenä maailmassa ”ihon postinumeron” eli molekyylitason sormenjäljen, jonka iho jättää kudoksissa oleviin verisuoniin. – Lääkekehitysprojektimme tarkoituksena on kehittää kudosspesifisiä lääkehoitoja, jotka mahdollistaisivat systeemisesti annosteltujen hoitojen kohdentamisen yksinomaan ihoon. Näin lääkehoidon mahdolliset haittavaikutukset muissa kudoksissa jäisivät pois, kertoo tutkimusta johtanut professori Tero Järvinen Tampereen yliopistosta. Tutkimuksessa seulottiin miljardin peptidin kirjastoa in vivo phage display -menetelmän avulla ja löydettiin lopulta peptidi, joka hakeutuu ihoon verenkierron välityksellä. Peptidi on nimetty tCRK-peptidiksi aminohappojärjestyksensä mukaan. Kehitetyssä multifunktionaalisessa lääkemolekyylissä on kaksi toiminnallista yksikköä: terapeuttinen proteiini ja osoitelappuna nyt tunnistettu peptidi. Peptidin avulla ihoon hakeutuva multifunktionaalinen lääkeaine eli fuusioproteiini on huomattavasti biologisesti aktiivisempi kuin alkuperäinen lääkemolekyyli.  LÄHDE TAMPEREEN YLIOPISTO


ajassa ■ proviisoriopinnot

¢

■ proviisoriopinnot

Proviisorikoulutus alkaa Turussa ÅBO AKADEMI sai heinäkuussa tehdyllä valtioneuvoston päätöksellä proviisorin, farmasian lisensiaatin ja farmasian tohtorin koulutusvastuun. Åbo Akademi on kertonut aikaisemmin, että jos lupa myönnetään, koulutus alkaa vuoden kuluttua päätöksestä.  LÄHDE VALTIONEUVOSTO.FI

■ koulutus

Kevään yhteishaussa oli jaossa kaikkiaan 115 proviisorin koulutuspaikkaa, ja kesällä avautui viisi paikkaa lisää.

Työkaluja lääkityksen purkamiseen KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELU Aducate on tuonut koulutusvalikoimaansa Deprescribing-moduulin, joka antaa työkaluja lääkityksen hallittuun purkamiseen. Erityisesti farmasian ammattilaisille suunnatun moduulin voi suorittaa erillisenä koulutuksena tai osana lääkehoidon kokonaisarvioinnin jatkokoulutusta. Systemaattinen lääkityksen purku tehdään suunnitelman mukaisesti, lääke kerrallaan ja vastetta seuraten. Lääkityksen muuttaminen saattaa vaikuttaa paitsi oireeseen, johon lääke on tarkoitettu, myös muiden lääkkeiden tehoon. Annoksen pienentäminen vähitellen on usein paras vaihtoehto.  LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

■ tutkimus

Diabeetikoiden D-vitamiinin puutos sai selityksen OULUN YLIOPISTOSSA tehty väitöstutkimus viittaa siihen, että D-vitamiinin puutos on diabeteksen seuraus todennäköisemmin kuin sen syy. Tutkimuksessa löytyi molekyylimekanismi, joka selittää D-vitamiinin puutosta diabeetikoilla ja ylipainoisilla. Epidemiologiset tutkimukset ovat jo pitkään osoittaneet, että diabeetikoiden veren D-vitamiinipitoisuudet ovat usein matalia, minkä vuoksi alhaisen D-vitamiinipitoisuuden on epäilty altistavan diabeteksen kehittymiselle. Syitä diabeetikoiden veren alhaiseen D-vitamiinipitoisuuteen ei ole kuitenkaan aikasemmin tiedetty. Mahmoud Sobhy Elkhwankyn väitöskirja osoitti, että diabeteksessa ja liikalihavuudessa aktivoituvan mekanismin seurauksena D-vitamiinin muuttuminen kalsidioliksi estyi. Pitkäaikainen estyminen johtaa D-vitamiinin puutteeseen.  LÄHDE OULUN YLIOPISTO

Proviisoriopintojen hakijamäärät kasvoivat

F

armasia oli jälleen yksi suosituimmista aloista kevään yhteishaussa. Helsingin yliopiston proviisoriopintoihin hakeneiden määrä kasvoi 11 prosentilla ja suorassa proviisorivaiheen maisterihaussa peräti kolmanneksella viime vuodesta. Myös Itä-Suomen yliopistossa hakijamäärät kasvoivat, mutta kasvu oli Helsinkiä maltillisempaa. Farmaseuttiopintoihin hakeneiden määrät laskivat hieman. Yli 1 300:sta Helsinkiin proviisorin koulutusohjelmaan hakeneesta reilut 500 haki paikkaa ensisijaisena vaihtoehtonaan. Itä-Suomen yliopistossa hakijoita oli vajaa 1000, joista 300 oli merkinnyt kohteen ensisijaiseksi vaihtoehdoksi. Suoraan proviisorivaiheen opintoihin haki Helsingissä 200 ja Itä-Suomen yliopistossa 168, joista ensisijaisia noin 100. – Kun hakijoita on yli tuhat ja heistä ensisijaisia noin 400, voi vetää johtopäätöksen, että proviisorin koulutus kiinnostaa. Väkisinkin lähialat, erityisesti lääketiede, verottavat ensisijaisten hakijoiden määrää, kommentoi Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen johtaja Jarkko Ketolainen. Lähes kaikki farmaseutin koulutusohjelmaan hakevat merkitsivät proviisorivaihtoehdon ensisijalle. Ketolaisen mukaan ensisijaisia farmaseuttihakijoita saisi olla enemmänkin. Viime vuosina heitä on ollut 130–150. Koronakevään valintaprosessi oli Ketolaisen mukaan raskas muuttuvine ohjeineen ja useine työvaiheineen. Pääsykokeet sujuivat suhteellisen hyvin, mutta Ketolainen arvioi, ettei nyt toteutetun tyyppistä etävalintakoetta nähdä farmasian pääsykokeissa vielä vuosiin. Myös Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa opiskelijavalinnoista vastaava varadekaani Outi Salminen toteaa, että arvaamaton valintaprosessi aiheutti runsaasti ylimääräistä työtä. Salminen kertoo valintayhteistyön Itä-Suomen yliopiston ja Åbo Akademin kanssa sujuneen erinomaisesti siitä huolimatta, että sekä valintakokeet että niiden suunnittelu toteutettiin etänä. Kevään yhteishaussa oli jaossa kaiken kaikkiaan 60 proviisorin koulutuspaikkaa Helsingin yliopistossa ja 55 Itä-Suomen yliopistossa. Lisäksi syksyllä alkanut koulutus sai kesällä viisi lisäkoulutuspaikkaa, joista kolme avautui Helsinkiin ja kaksi Kuopioon.  TEKSTI MARTTA HUTTU 3.20 PROVIISORI 11


¢

proviisori osaa!

Proviisorien tulisi pyrkiä luomaan tilanteita, joissa pystymme demonstroimaan osaamistamme terveydenhuollossa muille ammattiryhmille.

12 PROVIISORI 3.20


Lääkitysturvallisuus tarjoaa proviisoreille uusia urapolkuja Anna-Riia Holmströmin mielestä lääkitysturvallisuuden osaajille on terveydenhuollossa kasvava tarve. Nyt tarvitaan aktiivisia proviisoreja raivaamaan osastoille ja avoterveydenhuoltoon urapolkuja, joista saattaa ajan myötä tulla vakiintuneita väyliä. Suomen ensimmäisenä lääkitysturvallisuuden professorina hän on itsekin uranuurtaja. TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT SATU KEMPPAINEN

F

armasian tohtori Anna-Riia Holmström on Suomen ensimmäinen lääkitysturvallisuuden professori – täsmällisesti sanottuna ihmisten ja eläinten lääkitysturvallisuuden ja hoidon vaikuttavuuden apulaisprofessori. Hän kertoo kohta yliopistouran iloista ja haasteista, mutta sitä ennen keskustelemme proviisorien roolista lääkitysturvallisuuden varmistamisessa. – Se on aivan keskeinen. Lääkitysturvallisuuden vaaliminen ja kehittäminen on suorastaan ammattieettinen velvollisuutemme. Kaikki potilasturvallisuuden osaalueet tulevat varmistetuiksi, kun jokainen terveydenhuollon ammattikunta kantaa kortensa kekoon. Lääkäreiden ja hoitajien osaaminen painottuu enemmän muiden hoitomenetelmien turvallisuuteen, hän perustelee. Anna-Riia uskoo, että lääkitysturvallisuutta edistävien proviisorien tarve on yh-

teiskunnassa polttava väestön ikääntyessä, lääkehoitojen monimutkaistuessa ja potilasvolyymien kasvaessa. – Lääkäreillä ja hoitajilla on yhä vähemmän aikaa perehtyä lääkehoitoihin, niiden kokonaisuuksiin ja lääkitysprosessien kehittämiseen. Jo nyt harva heistä venyy valvomaan riittävällä tarkkuudella, miten kunkin potilaan lääkehoito toteutuu. Tämä kasvattaa päällekkäisten lääkitysten ja muiden lääkitysvirheiden riskiä, hän muistuttaa. – Proviisorien tulisi pyrkiä luomaan tilanteita, joissa pystymme demonstroimaan osaamistamme terveydenhuollossa muille ammattiryhmille. Olemme pysytelleet niin pitkään apteekeissa, etteivät hoitajat ja lääkärit ole tottuneet työskentelemään kanssamme eivätkä he aina tiedä, miten proviisorin voisi ottaa osaksi terveydenhuollon tiimiä varmistamaan asianmukaista lääkehoitoa, Anna-Riia jatkaa.

KOULUTUS ANTAA VARMUUTTA Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot tarjoavat erikoistumiskoulutusta sekä sairaaloiden että apteekkien lääkitysturvallisuustehtäviin. Anna-Riia suosittelee koulutuksia, koska niiden suorittaminen helpottaa lääkitysturvallisuuden asiantuntijan roolin ottamista muiden terveydenhuollon ammattilaisten rinnalla. – Kouluttautujat jalkautuvat opintojen osana terveydenhuollon yksiköihin kehittämään niiden lääkitysturvallisuutta. Varsin usein proviisorin panos on koettu niin hyödylliseksi, ettei häntä ole haluttu enää päästää tiimistä pois. Erikoistumiskoulutus on siten voinut toimia proviisorille väylänä uuteen työhön. Erikoistumiskoulutuksessa on myös residenssilinja, jolla koulutetaan tiettyjen kliinisten alueiden, kuten tehohoito-, syövänhoito- tai hoivakotifarmasian erikoisproviisoreja. Heistä tulee tietyn lääkehoidon

3.20 PROVIISORI 13


¢

proviisori osaa! osa-alueen erikoisosaajia, jotka pystyvät tukemaan hoitotiimeissä muuta hoitohenkilöstöä. – Yhdysvalloissa lähes jokaisessa sairaalassa on lääkitysturvallisuudesta vastaava farmasian ammattilainen, ja hoitajat ja lääkärit näkevät proviisorin kiinteänä osana hoitotiimiä. Meilläkin hoitajat ja lääkärit ovat olleet yhteistyöstä innoissaan. Ennakkoluulot ja estot ovat usein suurimmat proviisorien omassa piirissä, Anna-Riia uskoo.

POLKU VAHVISTUU KULKEMALLA Suomen ensimmäinen lääkitysturvallisuuskoordinaattorin toimi perustettiin HUSiin kolmisen vuotta sitten, ja useat muut yliopistosairaalat ovat noudattaneet esimerkkiä. Proviisori voi työskennellä lääkitysturvallisuuden kehittäjänä myös sosiaalihuollon organisaatiossa. Ainakin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa Taysissa on alan toimi. Lääkitysturvallisuuskoordinaattorit suunnittelevat ja johtavat lääkityksen riskienhallintaa organisaatiossaan. Heidän tehtäviinsä voi kuulua esimerkiksi lääkehoidon vaaratapahtumien seuranta, riskilääkkeiden tunnistaminen ja niiden käytön turvallisuuden edistäminen osastoilla sekä suojausten rakentaminen riskilääkkeiden hoitoprosesseihin. Lääkitysturvallisuuteen erikoistunut proviisori voi toimia myös konsulttina, jonka asiakkaita voivat olla esimerkiksi hoivakodit. Proviisorin työpaikka voi tällöin olla avoapteekki tai oma yritys. Lääkitysturvallisuuden työpaikkojen muodostuminen ja uramahdollisuuksien kehittyminen edellyttää sitä, että proviisorit tekevät osaamisensa näkyväksi ja hakeutuvat aktiivisesti tekemisiin sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden kanssa. Uudet polut vahvistuvat vähitellen, kun yhä useampi kulkee niitä pitkin. – Jos on palava halu tehdä tätä työtä, on tärkeää olla aktiivinen ja luottaa omaan visioon, Anna-Riia kannustaa. Samalla hän muistuttaa, että apteekeissa tehdään päivittäin töitä lääkehoidon asianmukaisuuden varmistamiseksi. Apteekkien farmasian ammattilaiset pystyvät ainoana ammattiryhmänä varmistamaan myös itsehoitolääkkeiden oikeaa käyttöä. Lääkehoidon arvioinnit ovat niin ikään lääkitysturvatyötä.

NUORI JA KEHITTYVÄ TUTKIMUSALA Tutkimusalana lääkitysturvallisuus on suhteellisen nuori. Se tarkastelee esimerkiksi lääkehoidon virhetilanteita ja pyrkii oppimaan niistä, jotta inhimillisiltä virheiltä vältyttäisiin jatkossa. Anna-Riia tutkii lääkehoidon riskienhallinnan kehittämistä ja riskienhallintamenetelmien vaikuttavuutta. Lisäksi häntä kiinnostavat tietovarantojen

14 PROVIISORI 3.20

Anna-Riia Holmström kokee työnsä lääkitystuvallisuuden tutkimuksen parissa hyvin motivoivaksi. Jopa 1 700 potilasta kuolee Suomessa vuosittain lääkitysvirheiden takia, vaikka ne olisivat usein ennaltaehkäistävissä parempien prosessien ja toimintatapojen avulla.


Yliopistolla on mahdollista toimia omien arvojensa pohjalta, sillä tutkija ei ole tilivelvollinen työstään muille kuin tieteelle.

käyttöön liittyvät tutkimushankkeet. – Potilastietojärjestelmistä saadaan tietoja terveydenhuollon big dataan eli tietoallasaineistoon, jota on jatkossa mahdollista hyödyntää lääkehoitojen riskien tunnistamisessa. Pyrimme valmistautumaan tähän kouluttamalla farmasian asiantuntijoita siten, että he hallitsevat tarvittavan menetelmäosaamisen, Anna-Riia kertoo. Helsingin yliopistossa on meneillään useita lääkitysturvallisuuteen liittyviä tutkimushankkeita. – Esimerkiksi eräässä HUS-Apteekin hankkeessa tutkitaan suonensisäisesti annostellun lääkehoidon turvallista toteuttamista HUSin vastasyntyneiden teho-osastolla. Osaston potilaat ovat niin eri kokoisia, että painon tai joskus pinta-alankin mukaan lasketuissa lääkkeiden annoksissa voi olla kymmenkertaisia eroja. Lääkkeen laskimonsisäisessä annostelussa vaikutus on nopea ja sitä on vaikea kumota, joten laskuvirhe voi uhata potilaan henkeä. Tutkimuksessa tarkastellaan älyinfuusiolaitetta suojauksena lääkkeen annostelussa. Älykäs infuusiopumppu ei aloita annostelua vaan hälyttää, kun siihen ollaan ohjelmoimassa turvarajat ylittävä annostus. Suojaus ei saisi kuitenkaan hälyttää turhaan tai liian vähästä, jotta hoitajat eivät turtuisi hälytykseen. Parhaillaan tutkitaan, mille lääkkeille turvarajat pitäisi ottaa ensimmäisenä käyttöön ja mitkä nuo rajat olisivat. – Suojauksia kannattaa kohdistaa suurimmassa riskissä oleviin potilasryhmiin, riskilääkehoitoihin ja riskiannostelureitteihin. Jos aikuinen ottaa vahingossa tupla-annoksen verenpainelääkettä, haitta ei ole kovin suuri verrattuna tilanteeseen, jossa keskonen saa kaksinkertaisen annoksen hänelle määrättyä lääkettä, Anna-Riia toteaa.

YLIOPISTO IMAISI MUKAANSA Innostus kemiaan ja luonnontieteisiin johdatti Anna-Riian farmasian pariin, ja lääkehoitojen turvallinen toteuttaminen alkoi kiinnostaa häntä opintojen loppupuolella. Pro gradu -työssään hän arvioi lääki-

tyspoikkeamien raportointijärjestelmiä eri maissa. Proviisoriksi valmistumisen jälkeen hän sai ensin lyhyemmän tutkimusassistentin sijaisuuden ja sitten pidemmän määräaikaisen pestin sosiaalifarmasian osastolta. Niiden turvin hän pääsi aloittamaan omaa tutkimustaan ja opettamaan farmasian peruskursseilla. Seuraava askel oli tohtorikoulutettavan paikka. – Löysin itsestäni pedagogin, ja innostus opettamista kohtaan syntyi. Olin jo varhaisessa opintojen vaiheessa ajatellut, että persoonani ja vahvuuteni voisivat sopia yliopistotyöhön. Harkitsin myös apteekkiuraa, mutta yliopisto valitsi minut ja imaisi mukaansa. En ole harjoittanut systemaattista urasuunnittelua, vaan olen hakenut sopivalta tuntuneita paikkoja ja tehnyt parhaani tullakseni valituksi. Nykyistä tehtävääni ei ollut vielä olemassa, kun valitsin tutkimusalani, hän kertoo. Väitöstyön valmistuminen oli jo lähellä, kun Anna-Riia sai yliopistolehtorin sijaisuuden farmakologian ja lääkehoidon osastolta kliinisen farmasian tiimistä. Tämän jälkeen hän toimi kliinisenä opettajana puoliksi HUSissa ja yliopistolla. Mahdollisuus hakea omaan tutkimusalaan liittyvää paikkaa avautui, kun eläinlääketieteen ja farmasian tiedekunnat perustivat yhteisen lääkitysturvallisuuden ja hoidon vaikuttavuuden tenure track -apulaisprofessuurin vuonna 2019. Anna-Riia aloitti tehtävässä vuoden 2020 alussa.

ja professoriksi siirtämistä edeltävässä arvioinnissa on mukana yliopiston ulkopuolisia asiantuntijoita. – Apulaisprofessuuri on kasvua kohti täyttä professuuria. Siihen tähtään tällä hetkellä, Anna-Riia sanoo. Anna-Riia on melko nuori apulaisprofessoriksi. Pätevyyden lisäksi hänellä on ollut onnea matkassa: uusi apulaisprofessuuri perustettiin hänen kannaltaan juuri sopivalla hetkellä.

VÄITÖS TUO LISÄÄ VASTUUTA Väitöskirja ja tohtorin arvo ovat akateemisen uran perusedellytyksiä. Tohtoroituminen mahdollistaa itsenäisen tutkimustyön, väitöskirjaopiskelijoiden ohjaamisen ja oman tutkimusryhmän perustamisen. Anna-Riian mukaan tämä tarkoittaa lisää haasteita ja vastuuta, mutta myös iloa itsenäisyyden lisääntymisestä. – Tohtorina pystyy viemään tutkimusta haluamaansa suuntaan ja voi päättää, millaista uraa alkaa rakentaa, hän sanoo. Anna-Riialla on useita graduohjattavia. Hän ohjaa myös väitöskirjaopiskelijoita, jotka ovat työelämässä ja tekevät väitöskirjaa oman työnsä ohella ja apurahoilla. Varsinaisia alaisia hänellä ei tällä hetkellä ole. – Haen parhaillaan rahoitusta uusille tutkimusavauksille esimerkiksi big data- ja tietoallastutkimuksen parissa. Jos rahoitus järjestyy, tutkimustiimiini avautuu tutkijan positioita, jotka voivat olla jopa 2–3-vuotisia.

TIUKKA SEULA PROFESSORIKSI Apulaisprofessuurin rekrytointiprosessi kesti noin puoli vuotta, ja sen osana arvioitiin tarkasti hakijoiden tieteellinen ja pedagoginen pätevyys. Paikkaa haettiin hakemuksen ja yliopistoportfolion avulla. Portfolio on tieteellisen raportin kaltainen katsaus osaamiseen ja siihenastiseen akateemiseen työhön. Siinä yhteydessä tuli myös pohdiskella opetusfilosofiaansa ja suunnitella alustavasti, mihin keskittyisi, jos tulisi valituksi. Ulkopuoliset arvioitsijat antoivat portfolioista lausunnot. Kärkihakijat haastateltiin. Viimeisessä vaiheessa parhaat hakijat antoivat tiedekunnan arvioitsijoille opetusnäytteen ennalta määrätystä aiheesta. – Prosessi on hidas ja perusteellinen, mutta sellainen sen täytyy ollakin, jotta pystytään arvioimaan, kenellä on parhaat edellytykset kehittyä kohti täyttä professuuria. Otin paikan vastaan kiitollisena ja nöyränä. Koen, että sen myötä minulle avautui suuri kehitysmahdollisuus. Tuntui uskomattomalta, että selvisin siitä, Anna-Riia sanoo. Helsingin yliopiston tenure track eli vakinaistamispolku sisältää mahdollisuuden edetä kahden 3–5-vuotisen apulaisprofessorikauden jälkeen professoriksi vakinaiseen virkaan. Molemmat kaudet arvioidaan,

Helsinki One Health (HOH) HELSINKI ONE HEALTH (HOH) Helsingin yliopiston tutkimusverkosto, jossa tutkitaan ihmisten ja eläinten yhteistä terveyttä. Ihmis- ja eläinkuntaa uhkaavat samansuuntaiset riskit ja uhat, kuten uusi koronavirus tai mikrobilääkeresistenssi. Anna-Riia Holmströmin professuuri on eläinlääketieteellisen ja farmasian tiedekunnan yhteinen edustaen siten HOH-ajattelua. Eläinten lääkitysturvallisuutta on tutkittu hyvin vähän niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tutkimusalueen neitseellisyys on Anna-Riiasta inspiroivaa. – Mahdollisuudet yhteisen terveyden vaalimiseen ovat mittavat. Lääkkeiden käytön turvallisuuden edistäminen ja uusien lääkehoitojen löytyminen voi tuoda vastauksia sekä ihmisten että eläinten terveyden ongelmiin, hän sanoo. 

3.20 PROVIISORI 15


¢

proviisori osaa! Ne voivat olla väitöstyön tekijöille tarkoitettuja tai post doc -paikkoja rahoituksesta riippuen. Rahoituksen saaminen on tutkimustyön elinehto ja sen hankkiminen aiheuttaa tutkimusryhmien vetäjille harmaita hiuksia, Anna-Riia toteaa. Isommat rahoituspotit haetaan usein yhdessä muiden tutkimustiimien vetäjien kanssa. Se vie aikaa ja voimia, mutta auttaa samalla verkostoitumaan. Yhteistyösuhteet ovat tärkeitä – ja aina on mahdollista, että hakemus menestyy ja hanke saa rahaa.

PARASTA ON AJATTELUN VAPAUS Yliopistouran paras puoli on Anna-Riian mielestä ajattelun vapaus. Yliopistolla on mahdollista toimia omien arvojensa pohjalta, sillä tutkija ei ole tilivelvollinen työstään muille kuin tieteelle. – Minuun vetoaa myös se, että koen todella aidosti palvelevani yhteiskuntaa. Tutkimustyöni kautta palvelen potilaita, kun pyrin varmistamaan, että he saavat parasta mahdollista lääkehoitoa. Työpäivät ovat välillä pitkiä ja työjaksot intensiivisiä, mutta tietoisuus oman työn merkityksestä auttaa jaksamaan. Anna-Riia nauttii myös tutkimusalansa poikkitieteellisyydestä, jonka myötä hän kokee oppivansa koko ajan uutta kuin vahingossa. Samassa ryhmässä voi työskennellä lääkäreitä, farmasian ammattilaisia ja tekoä-

lyn ja datan asiantuntijoita, jolloin kaikki oppivat toisiltaan. – Yliopisto on myös näköalapaikka, jossa pysyy ajan ja alan hermolla. Työ vie mukanaan niin, ettei kelloa tarvitse vilkuilla työpäivän aikana, hän kertoo. Anna-Riia suosittelee yliopistouraa proviisorille, joka on valmis elämänmittaiseen uuden oppimiseen ja uuden luomiseen. Siihen hän ei usko, että olisi olemassa tutkijalle sopiva persoonallisuus. Työelämän rikkaus syntyy yliopistollakin siitä, että erilaiset ihmiset toimivat yhdessä. – Epävarmuuden sietämisestä on hyötyä, mutta siitä ei pidä tehdä kynnyskysymystä. Moniin muihinkin tehtäviin liittyy stressiä ja epävarmuutta. Jos ajatus tutkijan urasta vähänkin kiehtoo, sitä kannattaa ennakkoluulottomasti kokeilla, jos tilaisuus tarjoutuu. Sisältäpäin näkee, onko yliopisto oma paikka. Jos tähtäimessä on pitkä yliopistoura, tärkeintä on Anna-Riian mielestä uskollisuus omalle kiinnostuksen kohteelle. Vankka motivaatio auttaa pysymään valitulla tiellä vaikeiden hetkien ylikin. – Kannattaa myös verkostoitua aktiivisesti ja ajatella, että jokainen kohtaaminen tittelistä tai asemasta riippumatta voi olla hyödyllinen. Erityisen tärkeää on valita muutama itseään kokeneempi mentori, jotka voivat tukea valintatilanteissa ja neuvoa, mitä kannattaa tehdä ja mitä jättää tekemättä. 

Kannattaako väitellä? YLIOPISTON ULKOPUOLELLA tohtoreita pidetään joskus ylikouluttautuneina ja käytännölle vieraina. Kannattaako Anna-Riian mielestä proviisorin ponnistella tohtorinhatun eteen? – Haluan ilman muuta kannustaa proviisoreja väitöskirjaa tekemään, vaikka mielessä ei olisikaan akateeminen ura. Farmasian alalla tohtorin tutkinnosta on hyötyä monessa työtehtävässä. Väitöstä ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä rakentamaan heti proviisorin tutkinnon jälkeen, vaan väitellä voi missä työuran vaiheessa tahansa. Esimerkiksi sosiaalifarmasiassa ja teollisuusfarmasiassa on etua työelämässä hankitusta kokemuksesta. Tutkimusaihe voidaan rakentaa sellaiseksi, että väitöstyön tekeminen tukee asiantuntijuuden kehittymistä. – Kannustan väitöskirjan tekoon kaikkia, jotka haluavat kehittää asiantuntemustaan ja joita ajatus kiehtoo. Apteekkilupaa hakiessakin väitöksestä on hyötyä, Anna-Riia muistuttaa. 

Anna-Riian professuuri on eläinlääketieteen ja farmasian tiedekuntien yhteinen. Ihmisten ja eläinten terveys ja lääkkeidenkäyttö ovat läheisesti sidoksissa toisiinsa esimerkiksi yhteisten sairauksien ja lääkehoitojen kautta.

16 PROVIISORI 3.20


Haasteita vatsan kanssa? EI LISÄTTYÄ SOKERIA EIKÄ MAKEUTUSAINEITA!

®

HUSK Tasapainoa vatsalle. Jokapäiväiseen vatsan hyvinvointiin • EDISTÄÄ RUOANSULATUSTA* • SÄÄNNÖLLISTÄÄ VATSAN TOIMINTAA* • PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN HUSK® Tasapainoa vatsalle sopii henkilöille, joilla on kova tai löysä vatsa ja kaikille, jotka haluavat ylläpitää vatsan hyvinvointia. * Psylliuminsiemenkuoret edistävät normaalia ruoansulatusta ja suoliston normaalia toimintaa. Ne myös auttavat säännöllistämään suoliston toimintaa.

www.tasapainoavatsalle.fi

OSALLISTU HUSK® -verkkokoulutukseen ja opi lisää kuidusta ja vatsan hyvinvoinnista. Rekisteröidy nyt osoitteessa www.apteekkikoulutus.orklacare.fi


¢

farmasian tohtorit

TEKSTI MAIJA RAUHA

Tutkijatohtorit tekivät urasiirtymän lääketeollisuuteen Akateeminen ura yliopistolla ei ole ainoa vaihtoehto tutkijankoulutuksen saaneelle farmasian alan osaajalle. Janssenin lääketieteellinen asiantuntija, dosentti Saara Rannanpää ja AstraZenecan tutkija, FaT Liisa Vilén kertovat, miten ura urkeni lääketeollisuudessa.

S

aara Rannanpää vastaa Janssenilla psykiatrisiin lääkkeisiin liittyvästä lääkeinformaatiosta ja koulutuksesta. Hän siirtyi lääketieteellisen asiantuntijan tehtävään kolmisen vuotta sitten työskenneltyään sitä ennen tutkijana ja opettajana Helsingin yliopistossa. Murrosvaihe kesti suhteellisen pitkään ja työn saanti edellytti aktiivista panostusta. – Työstin siirtymistä ajatuksen tasolla vuosien ajan. Keskustelin siitä proviisorikollegojen kanssa ja selvittelin, millaiset työtehtävät voisivat sopia tutkijataustaiselle. Päätin tehdä tutkimusta, kunnes saisin dosentuurin ja alkaa sen jälkeen hakea töitä lääkeyrityksistä, hän kertoo. Päätökseen vaikuttaneita tekijöitä oli useita. Saara kaipasi vaihtelua toimittuaan jo pitkään tutkijana ja opettajana. Saarasta oli tullut ylikriittinen omaa tutkimustaan kohtaan, ja toistuva rahoituksen hakeminen väsytti. Suoremmin potilaiden elämään vaikuttavat tehtävät houkuttelivat. – Tavoittelin ensisijaisesti lääketieteellisen asiantuntijan töitä psykiatrian tai neurologian parissa, mutta hain myös esimerkiksi viranomaistehtäviin. Yli kymmenen työhaastattelun jälkeen minua onnisti, ja sain Janssenilta nykyisen tehtäväni, Saara kertaa.

ONNISTUMISIA JA HAASTEITA Tutkijan tiedonhakurutiineista on apua Saaran nykyisessä työssä esimerkiksi lääkäreiden kysymyksiin vastatessa, sillä hän on tottunut kahlaamaan nopeasti kirjallisuutta ja artikkeleja. Oman terapia-alueen seuraaminen edellyttää artikkeleiden lukemista

18 PROVIISORI 3.20

ja kongresseissa käymistä. Siltä osin työ on samaa kuin yliopistolla. – Myös opetuskokemuksesta on iso apu, koska esiinnyn ja koulutan paljon. Lääkärit ovat antaneet hyvää palautetta pitämistäni perusfarmakologisista luennoista, jotka he ovat kokeneet hyödyllisiksi omassa työssään. Olen tuntenut onnistuneeni, kun olen voinut tarjota heille apua arkeen, Saara kertoo. Saara tutki yliopistolla ensin nikotiinin biokemiallisia vaikutuksia aivoissa. Väitöstyönsä jälkeen hän jatkoi riippuvuustutkimuksen parissa ja selvitti histamiinin H3-reseptoriagonistien mahdollisuutta estää alkoholiriippuvuutta koe-eläinmalleissa. Hän oli tottunut jakamaan aikansa tutkimuksen, opetuksen ja rahoitushakemusten laatimisen välillä ja luuli tietävänsä, mitä kiire on. Vasta Janssenilla hän ymmärsi, mitä priorisoimisella tarkoitetaan. – En voi enää tehdä kaikkea yhtä pikkutarkasti, vaan osa tehtävistä on hoidettava hieman suurpiirteisemmin. Täydelliseen pedanttiuteen ei yksinkertaisesti ole ai-

Saara Rannanpää: Minulla on tunne, että teen työtä, josta on hyötyä potilaille ja yhteiskunnalle.

kaa. Tätä olen joutunut opettelemaan. Toinen yllätys liittyi yrityksen sisäisiin sääntöihin. Tiesin, että lääketeollisuusyritysten toiminta on säänneltyä, mutta sääntöjä on enemmän kuin odotin, Saara sanoo.

TUTKIJATAUSTASTA ON ILOA Saara kaipaa yliopistolta kollegoja, joiden kanssa voi käydä hard core -tason farmakologisia keskusteluja, sekä motivoituneita opiskelijoita. Kaikesta huolimatta Saara pitää urasiirtoaan ehdottoman onnistuneena. – Minulla on tunne, että teen työtä, josta on hyötyä potilaille ja yhteiskunnalle. Koen myös, että taustaani arvostetaan. Moniin tehtäviin tutkijan tai tohtorin tausta on julki lausuttuna vaatimuksenakin. Tutkijatausta kertoo, että ihminen on sinnikäs ja jaksaa pitkiäkin projekteja loppuun asti. – Ilman akateemista taustaani en olisi saanut nykyisiä tehtäviäni. Akateeminen tutkinto ei kuitenkaan ole sinänsä tae mistään. Kilpailu työpaikoista on kovaa, eikä lääketeollisuudesta ole helppoa saada töitä ilman aiempaa alan kokemusta. Saara ei lupaa akateemisesta maailmasta lääketeollisuuteen siirtyville helppoa elämää. Silti hän kannustaa työnhakuun kaikkia, joita uudet kokemukset kiehtovat.

LIISA VILÉN: OLEN UNELMIENI TYÖSSÄ Liisa Vilénin tie Helsingin yliopistolta Ruotsiin AstraZenecalle tutkijaksi oli suhteellisen helppo ja nopea. Hän mietti jo maisterivaiheessa, että olisi hienoa päästä tutkijaksi lääketeollisuuteen. Hänen esikuvansa oli professori Marjo Yliperttula, joka oli palannut yliopistolle oltuaan tutkimustehtävissä Orionilla. Marjon luennoilla ajatus tutkijan ammatista vahvistui ja Liisasta tuntui, että


Liisa kannustaa proviisoreita ottamaan rohkeasti yhteyttä unelmiensa työpaikkoihin. Hän ajatteli itsekin, ettei hänen sähköpostejaan varmaan lue kukaan, mutta toisin kävi. Molemmista yrityksistä vastattiin. – Aina kannattaa kysyä! Ihmiset ovat lähes aina halukkaita auttamaan. Pitää vain uskaltaa pyytää apua, kun sitä tarvitsee ja haluaa. Myös mentorisuhteisiin kannattaa hakeutua aktiivisesti. Jännittäminen ja nöyristely on turhaa, hän neuvoo.

SAMAA, MUTTA ERILAISTA Post doc -vaiheen jälkeen AstraZeneca palkkasi Liisan ensin määräaikaiseen ja sitten tämän vuoden alusta lähtien vakinaiseen tutkijan työhön. Tällä hetkellä Liisa johtaa samaa tutkimushanketta, johon hän post doc -tutkijana meni. Hän tutkii melkein samaa kuin ennenkin: – Maksan sijasta tutkin nyt monikudostautimalleja. Kyse on korkean teknologian in vitro -malleista, joissa ihmisen soluja kasvatetaan mikrochipeillä. Samassa mallissa on useampia kudostyyppejä. Tavoitteenamme on saada aikaan entistä toimivampia ja paremmin ennustavia tautimalleja uusien lääkeaihioiden testaukseen, Liisa kertoo.

TOHTORINHATULLA TAI ILMAN

Saara Rannanpää kaipasi vaihtelua työskenneltyään pitkään tutkimuksen ja opetuksen parissa.

hänet oli tehty lääketutkimuksen tehtäviin. Yliopistoura vei Liisan kuitenkin mukanaan. Hän tutki pro gradussaan ihmisen maksasolumalleja ja jatkoi samaa työtä jatko-opiskelijana väitökseen asti. Tämän jälkeen hänelle tarjoutui mahdollisuus post doc -paikkaan Bostonissa Harvard Medical Schoolissa. Vasta siellä hän muisti alkuperäisen palonsa lääketeollisuuteen ja totesi ajautuneensa liian pitkälle perustutkimukseen. – Pidän akateemisesta ympäristöstä ja

koin menestyväni yliopistolla, mutta en kuitenkaan saanut siitä sellaista tyydytystä kuin olisin toivonut. Halusin askeleen lähemmäs potilaita ja kehitysbiologiasta takaisin farmasian tutkimuksen pariin. Lähetin sähköpostia kahteen lääkeyritykseen selvittämättä rahoittajiltani etukäteen, onko post doc -paikan vaihtaminen teollisuuteen mahdollista. Se onneksi oli, ja jatkoin AstraZenecalle oman rahoitukseni turvin tekemään jälleen solumallien kehitystä, Liisa kertoo.

Liisa arvioi, ettei hän olisi nyt nykyisessä positiossaan, ellei olisi väitellyt. Kasvaminen tutkijaksi tapahtuu hänen mukaansa nimenomaan jatko-opintojen aikana. Toisaalta lääketutkimusyrityksissä on monenlaisia työrooleja, eikä kaikkiin tarvita tohtorinhattua. Tohtoreita ei ruotsalaisessa matalassa organisaatiossa juuri kumarrella, vaan jokainen ansaitsee paikkansa ja arvostuksensa työllään. Liisa uskoo, että hän olisi päätynyt samantyyppisiin tehtäviin joka tapauksessa, mutta hitaammin. – Lääketeollisuudessa voi luoda loistavan uran ilman tohtorin arvoa, mutta itse sain jatko-opinnoista juuri oikeat työkalut siihen, mitä nyt teen. Tutkimuksen suunnitteluun ja johtamiseen tarvitaan pidempää kokemusta kuin perustason tutkijalla on, hän sanoo. Liisaa yllätti, ettei tutkijan työ teollisuudessa ollutkaan kovin erilaista kuin yliopistolla. Laboratorioiden pipetit ovat täsmälleen samanlaisia. Isoin ero on työpaikan kulttuurissa: Liisan kokemuksen mukaan yritysmaailmassa autetaan ja kannustetaan työtoveria aktiivisemmin kuin yliopistolla. – Olen onnekas, kun olen päässyt unelmieni työhön näin pian valmistumisen jälkeen. Tämä on suurin onnistumiseni. Ymmärrän, että omia kiinnostuksen kohteita vastaavan paikan löytäminen työmarkkinoilta voi olla hyvinkin haastavaa, hän sanoo.

3.20 PROVIISORI 19


¢

farmasian tohtorit Liisa Vilén: Lääketeollisuudessa voi luoda loistavan uran ilman tohtorin arvoa, mutta itse sain jatko-opinnoista juuri oikeat työkalut nykyiseen työhöni.

KUVA MIKAEL HAUTALA

Uusi koulutussarja: Ura lääketeollisuudessa

Liisa Vilén teki pitkään perustutkimusta, mutta kokee olevansa lääketeollisuudessa oikeassa ympäristössä.

EI JOKO TAI VAAN SEKÄ ETTÄ Liisa kaipaa yliopistouralta eniten opetusta, oman osaamisen siirtämistä ja seuraavan sukupolven kouluttamista. Akateemista vapautta hän ei ole ehtinyt kaivata, koska kokee saaneensa työpaikassaan paljon vastuuta ja vapautta. Isossa yrityksessä riittää tarvittaessa uravaihtoehtoja niin sivulle kuin ylöspäinkin. – Yliopisto ja yritysmaailma nähdään helposti vastakkaisina, mutta itse en ajattele niin mustavalkoisesti. Ei tarvitse valita

20 PROVIISORI 3.20

joko tai, vaan voi ottaa sekä että. Voi olla, että joskus vielä palaan yliopistolle. Liisan mielestä proviisorin ja tohtorin tutkinnot ovat erittäin hyvä yhdistelmä lääketutkimustehtäviin – valttikortti suorastaan. Vaikka oman väitöstutkimuksen fokus onkin väistämättä kapea, taustalla olevat proviisorin opinnot varmistavat, että tutkija ymmärtää lääketutkimusta laajemminkin. Liisa kokee olevansa täsmälleen koulutustaan vastaavassa tehtävässä. 

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN uusi Ura lääketeollisuudessa -koulutussarja esittelee proviisorin tehtäviä proviisoriopiskelijoille sekä urapolun vaihtoa harkitseville ja aiheesta kiinnostuneille proviisoreille. Esittelijöinä toimivat lääketeollisuuden osaajat, jotka kertovat omasta työstään ja siihen vaaditusta osaamisesta sekä antavat esimerkin urapolusta lääketeollisuuteen. Koulutussarja antaa käsityksen lääketeollisuuden työtehtävistä ja niiden vaatimuksista hyvine ja huonoine puolineen. Sarjassa tutustutaan proviisorin työhön esimerkiksi seuraavien lääkekehitysvaiheiden parissa: tuotekehitys, tuotteen laatu, kliiniset lääketutkimukset, hinta- ja korvattavuus, myyntiluvat, lääketurvatoiminta, myynti ja markkinointi sekä markkinoinnin valvonta. Lisäksi tutustutaan mm. tieteellisen asiantuntijan (medical), tuotepäällikön (portfolio) sekä vastuunalaisen johtajan tehtäviin. Koulutussarja taltioidaan jäsenintra OmaProhon, johon se tulee maksutta yhdistyksen jäsenten nähtäville. Taltioinnit tehdään jäsenille avoimissa koulutusilloissa, joista kussakin käydään läpi 2–3 toimenkuvaa. AIHEET JA AIKATAULU

• 24.9. tuotekehitys, tuotannon laatujohtaminen ja kliiniset lääketutkimukset • 17.11. hinta- ja korvattavuusasiat, vastuunalaisen johtajan tehtävät ja myyntilupatyö. Sarja jatkuu keväällä 2021. 


¢

farmasian päivät

TALOUSKIERTUE 2020 TEKSTI RIIKKA GRANQVIST

PROVIISORIYHDISTYKSEN TALOUSKIERTUE 2020 9.10. KAJAANI, Scandic Kajanus, Koskikatu 3 29.10. JYVÄSKYLÄ, Scandic Jyväskylä City, Väinönkatu 3 Proviisoriyhdistyksen talouskiertue on proviisoreille suunnattu koulutus käytännön apteekkitalouteen. Koulutus sisältää sekä teoriaa että käytännönläheistä tarkastelua ja työkaluja oman työpaikan talouden seuraamiseen ja suunnitteluun sekä valmistaa proviisoria apteekkihakuvaiheeseen. Aamupäivällä koulutuksessa käsitellään talouden perusteita, kuten sitä mikä on tuloslaskelma tai tase. Iltapäivällä koulutuksessa syvennytään apteekkialan talouden suunnitteluun, hallintaan ja seuraamiseen mm. esimerkkiapteekkien tuloslaskelmia ja tapauksia tarkastelemalla. Talouskiertue on järjestetty vuodesta 2014 lähtien jo Oulussa, Kuopiossa, Joensuussa, Vaasassa, Tampereella, Turussa, Lahdessa, Porissa ja Lappeenrannassa. Koulutuksen osallistujista 100 % suosittelee koulutusta kollegalleen (palautekyselyt näistä tapahtumista).

OHJELMA 7.00– Hotellin aamiainen tarjolla 8.30–8.45 Tervetuliaissanat, Suomen Proviisoriyhdistys 8.45–11.00 Apteekkitalouden perusteet ARNE HURME, Talenom Oy 11.00–11.45 Lounas 11.45–14.00 Apteekin tulos, talouden seuranta ja tulokseen vaikuttaminen, RISTO HOLMA, apteekkari, MBA, Lauttiksen apteekki, Lauttasaari, Helsinki 14.00–14.20 Iltapäiväkahvit 14.20–15.30 Apteekkiluvan hakeminen ja apteekkikaupat RISTO HOLMA, apteekkari, MBA, Lauttiksen apteekki, Lauttasaari, Helsinki 15.30–16.30 Päivittäinen apteekkitalous – kuinka seurata apteekin päivittäistä toimintaa JUHA ANTILA, toimitusjohtaja, proviisori, Receptum Oy 16.30 Seminaaripäivän päätös

ILMOITTAUTUMINEN KAJAANIIN käynnissä 23.9.2020 saakka! ILMOITTAUTUMINEN JYVÄSKYLÄÄN käynnissä 14.10.2020 saakka! KATSO LISÄTIETOA: www.proviisoriyhdistys.net/koulutus/talouskiertue KOHDERYHMÄ JA TEEMAT Talouskiertue on apteekkitaloudesta kiinnostuneille ja ensimmäisen apteekkinsa hakemista suunnitteleville proviisoreille suunnattu koulutus. Päivän aikana teemaa tarkastellaan niin teorian kuin käytännönkin näkökulmasta. Aamupäivä painottuu talouden perusteiden käsittelyyn, tuloslaskelman ja taseen tarkasteluun. Iltapäivällä syvennytään talouden suunnitteluun, hallintaan ja seuraamiseen. OSALLISTUMISMAKSUT Proviisoriyhdistyksen jäsenet 100 €, muut kuin jäsenet 160 €. Osallistumismaksu sisältää päivän luennot, luentomateriaalit (tulostettuna/sähköisesti) ja tarjoilut. Laskut välitetään ilmoittautumisen yhteydessä annettuun sähköposti- tai verkkolaskutusosoitteeseen. Osallistujalaskutus perustuu seminaaripäivän jäsenolosuhteeseen. 14–7 päivää ennen koulutusta tulleista peruutuksista peritään 50 % päivän osallistujamaksusta ilman sairaslomatodistusta. Alle seitsämän päivää ennen koulutusta tulleista peruutuksista peritään 100 % päivän osallistujamaksusta ilman sairauslomatodistusta. Osoitteeseen toimisto@proviisoriyhdistys.net voi välittää myös muutostietoja koskien ilmoittautumista. Social icon

Rounded square Only use blue and/or white. For more details check out our Brand Guidelines.

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

YHTEISTYÖSSÄ


¢

farmasian tohtorit

Nanoform kehittää nanolääketeknologiaa TEKSTI HELI PARVIAINEN KUVAT NANOFORM

Viikissä toimivan Nanoformin liikeidea perustuu professori Jouko Yliruusin ja professori Edward Hæggströmin kehittämään CESSteknologiaan, jolla on mahdollista muodostaa lääkeaineista nanokokoisia partikkeleita. Yritys on hiljattain kerännyt huomiota listautuessaan Helsingin ja Tukholman pörsseihin.

Nanoformin CESSmenetelmä pienentää lääkepartikkelin ilman, että sen kemialliset ominaisuudet muuttuvat. Menetelmällä on mahdollista parantaa lääkkeiden tehoa.

H

aastattelimme Nanoformin teknologiajohtaja Niklas Sandleria siitä, mikä tekee Nanoformista ainutlaatuisen ja millainen on tämä yliopistolta alkunsa saanut farmasian alan yritys.

MIKÄ ON CESS? CESS, Controlled Expansion of Supercritical Solutions, on prosessi, jossa ylikriittiseen hiilidioksidiin liuotettu lääkeaine uudelleenkiteytetään. Hiilidioksidi saatetaan yli-

22 PROVIISORI 3.20

kriittiseen tilaan kontrolloimalla lämpötilaa ja painetta oikeassa suhteessa, jolloin hiilidioksidi saa sekä nesteen että kaasun ominaisuuksia. Painetta, lämpötilaa, virtausnopeutta ja konsentraation käyttäytymistä säätelemällä lääkeainetta sisältävä liuos saatetaan hallitusti tilaan, jossa lääkeaine alkaa nukleoitua ja sitten kiteytyä. Kiteytyminen pysäytetään hallitusti, jolloin saavutetaan nanokokoisia kiteitä. Keräysvaiheessa nanopartikkeleita ympäröivä hiilidioksidi muutetaan ensin kui-

vajääksi, jonka annetaan sublimoitua. Jäljelle jäävät vain nanopartikkelit.

MITEN NANOFORM KEHITTYI YRITYKSEKSI? Idea nanopartikkelien tuottamisesta syntyi Jouko Yliruusin ja Edward Hæggströmin keskusteluissa vuonna 2008. CESS-prosessi jalostui kypsemmäksi vuonna 2012 Helsingin yliopistolla. Sitä kehitettiin edelleen ja idean kaupallistamispotentiaalia tutkittiin Business Finlandin, silloisen Tekesin, tarjoamalla TUTL- eli tutkimuksesta liiketoimintaan -rahoituksella. Tieteellisel-


le tutkimukselle tyypillisesti ensimmäiset vuodet vaativat sinnikkyyttä, mutta lopulta pystyttiin osoittamaan teknologian toimivan, ja vuonna 2015 Nanoform perustettiin yrityksenä. Alkuvaiheen hankkeet olivat pitkälti vielä prosessin toiminnan todentamista, mutta markkinoilla on ollut yrityksen teknologiaa kohtaan kiinnostusta, ja toimintoja on voitu laajentaa sijoittajien panostuksella. Lisää sijoittajia taas on saatu osoittamalla, että pystymme pääsemään luvattuihin tavoitteisiin. Esimerkiksi GMP:n mukaisten tilojen rakentaminen ja GMP-sertifikaation hankkiminen mahdollistettiin sijoittajien rahoilla. Pörssiin listautuminen oli yhtiön strateginen päätös.

MITEN LISTAUTUMINEN ON VAIKUTTANUT NANOFORMIIN? Listautuminen mahdollistaa globaalin kasvupääoman saamisen, lisääntyneen näkyvyyden asiakkaiden suuntaan sekä antaa mahdollisuuden kenelle tahansa investoida Nanoformiin. Pörssiyhtiönä on velvollisuus toimia pörssin sääntöjen mukaisesti ja pörssiyhtiöillä on useita tiedottamiseen liittyviä velvoitteita.

MITEN HELSINGIN YLIOPISTO TUKI YRITYSTÄ? Nanoformin synty ei olisi ollut mahdollista ilman yliopistoa, jonka tarjoamissa puitteissa voitiin tehdä yrityksen perustamiseen vaadittu pohjatutkimus. Viime vuosikymmenen aikana yliopisto on myös alkanut enenevissä määrin tukea tutkimuksen kaupallistamista, ja parhaat keksinnöt pyritään seulomaan ja jatkojalostamaan.

Nanoform käyttää laajasti erilaisia mallinnus- ja simulaatiotyökaluja ja hyödyntää myös koneoppimista.

Tämä vaatii toki kovaa työtä keksijöiltä itseltään. Tyypillisesti spin-off-toiminnassa yliopisto omistaa ensin keksintöön liittyvät immateriaalioikeudet ja yritystä perustettaessa neuvotellaan, millä ehdoilla nämä siirtyvät perustettavaan yritykseen. Yliopisto on halunnut tukea Nanoformin toimintaa ja on jäänyt sen omistajaksi huomattavalla osuudella.

MILLAINEN NANOFORMIN NYKYINEN PROSESSI ON? Kiteytettävät lääkeaineet tulevat asiakasyrityksiltä, joiden kanssa määritellään projektin tavoitteet. Useimmiten asiakas tuntee molekyylinsä ja sen kidemuotojen polymorfit hyvin ja osaa määritellä, mitä projektissa tavoitellaan. Tämä voi esimerkiksi olla tietty kidemuoto, partikkelien koko tai partikkelien muoto. Nanoformilla on myös proviisori, Farmasian tohtori, dosentti Satu Lakion vetämä talon sisäinen farmaseuttisen kehityksen ryhmä, jossa pyritään ymmärtämään, miten tuotetut partikkelit käyttäytyvät eri formulaatioissa. Asiakkaan näin toivoessa voidaan esimerkiksi ottaa kantaa siihen, mitkä apuaineet tai formulointitekniikat ovat partikkelien kanssa yhteensopivimmat.

HYÖDYNTÄÄKÖ NANOFORM IN SILICO -TUTKIMUSMENETELMIÄ? Käytämme laajasti erilaisia mallinnus- ja simulaatiotyökaluja ja kehitämme muun muassa niin sanottua STARMAP-konseptia, joka hyödyntää koneoppimista arvioidakseen molekyylien fysikokemiallisten omi-

Teknologiajohtaja Niklas Sandler on monelle tuttu myös Åbo Akademin farmaseuttisen teknologian professorina. Nanoformilla hän aloitti vuoden 2019 alussa. 3.20 PROVIISORI 23


naisuuksien perusteella niiden sopivuutta CESS-prosessiin ja prosessissa mahdollisesti tarvittavia prosessiasetuksia. Nanoform panostaa paljon tieteellisiin lähestymistapoihin.

MITKÄ TEKIJÄT VOIVAT TEHDÄ LÄÄKEAINEESTA PROSESSIIN SOPIMATTOMAN? CESS vaatii onnistuakseen sen, että lääkeaine liukenee hiilidioksidiin. Käytännössä siis kovin polaariset yhdisteet ja lääkeaineiden suolamuodot soveltuvat perusprosessiin huonommin. Toisaalta polaariset yhdisteet ja ionisoituvat yhdisteet ovat usein myös hyvin liukoisia veteen, joten niillä harvemmin on tarvetta nanoformoinnille, jonka tavoitteena on parantaa lääkeaineiden vesiliukoisuutta. Mikäli lääkeaineesta tehdään suolamuoto stabiilisuussyistä, ei nanoformointi myöskään ole välttämättä järkevää.

MILLAISTA FARMAKOKINEETTISTÄ TUTKIMUSTA YRITYKSELLÄ ON? Nanoformoinnin hyöty pyritään osoittamaan usein ensin liukoisuusnopeustutkimuksilla ja yksinkertaisissa eläinkokeissa, mutta yhtiön tavoitteena on aloittaa kliininen tutkimus ihmisillä ennen vuoden 2020 loppua. Farmakokineettisten tutkimusten osalta yhteistyötä tehdään tavallisesti ulkopuolisten partnereiden kanssa. Projektista riippuen tutkimuksen saattaa suorittaa myös lääkeaineen nanoformoinnin toimeksiannoksi antanut asiakas.

MITÄ KÄYTÄNNÖN HYÖTYJÄ NANOFORMOINNISTA ON? Lähtökohtana teknologian tuottamiselle on tietenkin halu tarjota entistä parempia lääkehoitoja. Nanoformointi voi parantaa lääkeaineen hyötyosuutta, koska se parantaa lääkeaineen liukoisuutta ja imeytymistä. Tällöin esimerkiksi tablettiin vaaditaan parhaimmillaan pienempi määrä lääkeainetta, jotta saavutetaan sama lääkeaineen pitoisuus kehossa. Tämä tuo etuja niin lääkeyrityksen kuin potilaan näkökulmasta.

MINKÄLAISISSA LÄÄKEVALMISTEISSA NANOFORMOITUJA PARTIKKELEITA TULEVAISUUDESSA NÄHDÄÄN? Mikään lääkemuoto ei ole pois rajattu, ja mahdollisuudet ovat hyvin monipuoliset. Nanoformointi on uniikki teknologia, joten sen soveltaminen jo olemassa oleviin lääkemuotoihin tekee myös näin tuotetuista valmisteista uniikkeja. Nanoformointi voi antaa lisäarvoa periaatteessa minkä tahansa lääkevalmisteen valmistukseen.

KEITÄ NANOFORMIN PALKKALISTOILTA LÖYTYY?

täysin uuden teknologian

Farmasiataustaisten lisäksi Nanoformilla työskentelee esimerkiksi fyysikkoja, kemian insinöörejä, analyyttisiä kemistejä ja bisnespuolen osaajia. Työntekijöistä huomattava osa on väitelleitä. Mukaan on saatu rekrytoitua myös hyvin monipuolisesti ammattilaisia eri puolilta maailmaa.

synnyssä ja sen

MITÄ NANOFORM MERKITSEE SINULLE?

On kiehtovaa olla mukana

kaupallistamisessa.

Lääkevalmisteen vaikutusta ympäristöön saadaan pienennettyä nanoformoinnilla niin valmistusvaiheessa kuin loppukäyttäjästä ympäristöön päätyvinä lääkejääminäkin. Prosessi ei myöskään useimmiten vaadi mitään kemiallista liuotinta, vain hiilidioksidin.

On kiehtovaa olla mukana täysin uuden teknologian synnyssä ja sen kaupallistamisessa. Nanoform on vahvasti tiedepohjalla toimiva yritys, jossa töitä tehdään halusta ymmärtää prosessia syvällisesti ja siten kehittää sitä entistä paremmaksi. Yrityksen ambitiot ovat erittäin korkealla ja yritystä kehitetään jatkuvasti kansainvälisessä ympäristössä hienojen kollegojen kanssa. Nopean kasvun aikana firman kehitys on ollut huimaa, kun mukaan on palkattu lisää uusia, erilaisia ihmisiä. Koen löytäneeni ammatillisesti kotiin. 

Nanoformilla on töissä useita väitelleitä. Koulutustaustat ja kansallisuudet vaihtelevat.


Jäsen- ja koulutussivut Tiiu Nikkilä kertoo, mikä proviisoriyhdistyksen toiminnassa yllätti ja mikä siitä tekee antoisaa. Löydät näiltä sivuilta myös Proviisoripäivien ohjelman, ennakkotiedon syyskokouksesta sekä muistutuksen jäsenkyselystä.

Muista! APURAHAHAKU Teva Finland Oy:n lahjoittama apuraha haettavissa 30.9.2020 saakka. URA LÄÄKETEOLLISUUDESSA -WEBINAARI to 24.9. aiheina tuotekehitys, tuotannon laatujohtaminen ja kliiniset lääketutkimukset. ti 17.11. aiheina hinta- ja korvattavuusasiat, vastuunalaisen johtajan tehtävät ja myyntilupatyö. VASTUU TERVEYSVIESTINNÄSTÄ SOMESSA ke 21.10. webinaari yhteistyössä Tevan kanssa. TALOUSKIERTUE pe 9.10. Kajaani, Scandic Kajanus Ilmoittautuminen käynnissä 24.9. saakka. to 29.10. Jyväskylä, Scandic Jyväskylä City Ilmoittautuminen käynnissä 14.10. saakka. PROVIISORIPÄIVÄT 13.–14.11 Ilmoittautuminen käynnissä 28.10. saakka. YHDISTYKSEN SYYSKOKOUS KE 25.11. Mikäli jäsen haluaa jonkin asian käsiteltäväksi kokouksessa, se on esitettävä perusteluineen kirjallisesti hallitukselle 25.9. mennessä.

Proviisoriyhdistys toimii tällä hetkellä pääasiassa etäyhteyksien välityksellä, joten tapaamisista ja tilaisuuksista ei nyt saada kuvia. Yhdistys toivottaa tämän luontokuvan myötä jäsenilleen ja ystävilleen raikasta syksyä!

Kokousblogi avaa hallituksen toimintaa PROVIISORIYHDISTYKSEN HALLITUS päätti tehdä työstään näkyvämpää. Vuoden alussa keinoksi valikoitui hallituksen kokousblogi, joka julkaistaan yhdistyksen verkkosivuilla ja jota hallituksen jäsenet kirjoittavat vuorollaan. Blogin tarkoituksena on tiedottaa ylätason teemoista ja antaa tiiviitä kuvauksia keskeisimmistä käsitellyistä asioista. Hallituksen varapuheenjohtaja Lauri Elsilä kokee, että blogi lisää avoimuutta. Hän muistuttaa, että se sai alkunsa hallituksen ulkopuolisten jäsenten ehdotuksesta. Hän myös heittää ajatuksen lukijoille: – Ihannetapauksessa jäsenet lukevat

blogia ja aiheista käydään jonkinlaista vuorovaikutusta, vaikka avoimuuden näkökulmasta lukijamäärällä ei olekaan merkitystä. Blogikirjoittamisessa aktivoitunut viestintävaliokunnan Antti Raimas on samoilla linjoilla Elsilän kanssa. – Toivottavasti blogi saa lukijan kiinnostumaan hallituksen toiminnasta ja ottamaan meihin yhteyttä. Raimas pitää kokousblogin kirjoittamista oikein antoisana ja hänestä on tärkeää, että hallitus näyttäytyy jäsenille tavallisina proviisoreina, jotka tekevät hallitustyötä vilpittömästi kaikkien parhaaksi. 

OPISKELIJATOIMINTAA ke 30.9. Uusien ilta proviisoriopiskelijoille, Helsinki ke 7.10. Uusien ilta proviisoriopiskelijoille, Kuopio ti 17.11. Opiskelijajäsenten pikkujoulut, Kuopio ja Helsinki ti 1.12. Opiskelijajäsenten esimiesvalmennus, Helsinki to 3.12. Opiskelijajäsenten esimiesvalmennus, Kuopio Ajankohtaiset tiedot sekä ilmoittautumisohjeet löytyvät verkkosivuiltamme sekä OmaPron tapahtumakalenterista. Seuraa uutisointiamme myös sosiaalisessa mediassa.

YHDISTYKSEN TOIMISTOLLA KYSYMYKSIISI VASTAAVAT Teemu Ali-Kovero, Martta Huttu ja Eija Vartiainen:

toimisto@proviisoriyhdistys.net tai etunimi.sukunimi@ proviisoriyhdistys.net p. (09) 177 771 arkisin klo 10–16 3.20 PROVIISORI 25


¢

ajankohtaista Proviisori Tiiu Nikkilä valmisteli elokuussa parvekkeellaan syksyn ensimmäistä koulutusvaliokunnan kokousta.

toehdolta, koska minulle yhdistyksen parasta antia ovat olleet juuri erilaiset koulutustapahtumat vuosien varrella, kuten vuosittaiset Proviisoripäivät. Halusin päästä mukaan vaikuttamaan koulutustapahtumien sisältöön. Koulutusvaliokuntaan haettiin samalla uutta puheenjohtajaa. Kun minulle hallitustyön ja valiokunnan puheenjohtajuuden yhdistäminen oli jo tuttua, otin mielelläni koulutusvaliokunnan puheenjohtajuuden hoitaakseni.

JÄNNITTÄMINEN OLI TURHAA

TEKSTI JA KUVA TIIU NIKKILÄ

Yhdistystoiminta antaa paljon Tiiu Nikkilä lähti mukaan Proviisoriyhdistyksen toimintaan jo opiskeluaikanaan, eikä ole katunut. Parasta järjestötyössä ovat hänen mielestään kohtaamiset kivojen proviisorija opiskelijakollegoiden sekä muiden oman alan ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Näin Tiiu kertoo järjestöurastaan:

L

ähdin mukaan Proviisoriyhdistyksen toimintaan liittymällä opiskelijavaliokuntaan. Olin käynyt monissa yhdistyksen järjestämissä tapahtumissa, ja minua kiinnosti päästä mukaan kehittämään ja suunnittelemaan opiskelijoille suunnattuja tapahtumia. Opiskelijavaliokunnassa tutustuin paremmin yhdistykseen ja yhdistyksen muihin toimijoihin, ja kiinnostus hallitustoimintaan heräsi. Minulla ei ollut aiempaa kokemusta minkään yhdistyksen hallituksessa toimimisesta ja aluksi mukaan lähteminen jännitti. Päätin mennä paikan päälle syyskokoukseen vuonna 2018, jotta tutustuisin paremmin silloisiin hallituslaisiin ja voisin kysellä heiltä hallituksessa toimimisesta. Ajattelin, että voisin mahdollisesti seuraavana vuonna asettua ehdolle hallitukseen.

26 PROVIISORI 3.20

Kun kuitenkin keskustelin syyskokouksessa silloisten hallituslaisten ja ehdolle asettuvien kanssa, huomasin, kuinka osaavien ja kivojen proviisorikollegoiden kanssa hallitustyötä pääsisi tekemään. Päätin siltä istumalta asettua ehdolle. Onnekseni minut valittiin, ja tähän lopputulokseen olen ollut valtavan tyytyväinen.

VALIOKUNNASTA TOISEEN Ensimmäisen hallitusvuoteni toimin samaan aikaan opiskelijavaliokunnan puheenjohtajana. Yhdistelmä toimi hyvin, koska valiokunnan ja hallituksen yhteydenpito ja päätöksenteko toimivat siten sujuvasti. Opintojeni tullessa päätökseen viime vuonna aloin miettiä siirtymistä toiseen valiokuntaan, kun puheenjohtajuuskautenikin oli päättymässä vuodenvaihteessa. Koulutusvaliokunta tuntui parhaalta vaih-

Vaikka yhdistystoiminta ja erityisesti hallitustoiminta ei ollut minulle kovin tuttua entuudestaan, on jokaisessa eri tehtävässä minut otettu todella hyvin aina uutena vastaan. Kaikkea hoidetaan yhdessä ja apua on saanut aina tarvittaessa, joten alun jännittäminenkin oli lopulta turhaa. Valiokunnissa ja hallituksessa toimiminen on tehty joustavaksi ja paikasta riippumattomaksi, joten toiminta on aina ollut helposti sovitettavissa omaan arkeen. Minut on yllättänyt se, kuinka opettavaista ja monipuolista yhdistystoiminta voi olla. Parasta antia ovat monipuoliset keskustelut farmasian alaa koskevista ajankohtaisista aiheista hallituksen ja valiokuntien kokouksissa. Minusta on opettavaista vaihtaa ajatuksia eri sektorilla työskentelevän kollegan kanssa ja inspiroivaa, kun näkee miten erilaisia ja merkityksellisiä työnkuvia koulutuksellamme voi saavuttaa.

KOHTAAMISET OVAT PARASTA Yhdistystoiminnan kautta usein myös korostuu farmasian alan ammattilaisten tärkeä rooli osana koko terveydenhuoltoalaa. Olen saanut toimia yhdistyksen edustajana Lääkeinformaatioverkoston Koulutustyöryhmässä, jossa olen päässyt osallistumaan luotettavan lääkeinformaation ja moniammatillisen yhteistyön edistämiseen. Parasta yhdistystoiminnassa onkin ollut päästä verkostoitumaan ja tutustumaan mahtaviin proviisoreihin ja proviisoriopiskelijoihin sekä muihin terveydenhuolto- ja lääkealan toimijoihin. Siksi odotankin jo innokkaana kohtaamisia ja uusia tuttavuuksia syksyn tulevissa tapahtumissa sekä erityisesti ensi vuoden tapahtumien suunnittelun käynnistymistä. 

Kiinnostuitko? TULE ROHKEASTI mukaan Proviisoriyhdistyksen kokouksiin ja tapaamisiin tai ota yhteyttä Teemuun tai Marttaan yhdistyksen toimistolle. Yhteystiedot löydät edelliseltä sivulta. Yhdistystoiminta tarjoaa inspiroivaa tekemistä ja kivoja kohtaamisia myös sinulle. 


KUVAT JOEL GRANDELL

varapuheenjohtajalta

Jäsenkysely käynnissä HYVÄ JÄSEN, nyt on aika kertoa kokemuksesi ja mielipiteesi jäsenpalveluista! Suomen Proviisoriyhdistyksen vuoden 2020 jäsenkysely on vastattavana 30.9.2020 asti. Tänä vuonna keskitymme kyselyssä jäsenpalveluihin ja edunvalvontaan. Kysymme mielipidettä muun muassa apteekkisääntelystä, apteekin roolista sote-palvelujärjestelmässä sekä lääkemääräysten uusimisesta. Jäsenkysely on yksi keskeisimmistä tiedonsaantikanavistamme, ja vastauksesi on meille tärkeä! Annettujen tietojen perusteella osaamme palvella ja ajaa etujasi entistä paremmin. Niiden avulla voimme muun muassa muodostaa jäsenistön kannan yhditykselle tulleisiin lausuntopyyntöihin sekä tehdä sinua koskettavia päätöksiä. Vastauksillasi autat myös valiokuntia, työryhmiä ja toimistoa kehittämään yhdistyksen toimintaa ja jäsenetuja toivomaasi suuntaan. Kyselyn löydät osoitteesta: https://fi.surveymonkey.com/r/2020jasenkysely sekä oheisen QR-koodin kautta. Hienoa, jos voit käyttää noin 10 minuuttia proviisorien ja proviisoriopiskelijoiden yhteisen edun hyväksi! Kiitoksena vastaamisesta

voit halutessasi osallistua arvontaan, josta voit voittaa sisäänpääsyn Proviisoripäiville! Kysely

ohjautuu arvontalomakkeelle automaattisesti vastaamisen jälkeen. 

Paikallistoimijan etsintäkuulutus TUNTUUKO, ETTÄ yhdistyksen järjestämät tapahtumat ja koulutukset painottuvat pääkaupunkiseudulle? Toivoisitko tapahtuman lähemmäs kotipaikkakuntaasi? Olisiko sinulla jopa valmis toive koulutusaiheesta tai idea vierailukohteesta? Tule avuksi toteuttamaan sinulle mieleistä tapahtumaa. Etsimme Proviisoriyhdistyksessä jäseniä apuun, jotta voisimme jalkautua ja järjestää jäsenten toivomia koulutustapahtumia ympäri Suomen. Kerro toiveestasi ja ilmoittaudu toimistolle, niin katsomme mitä asian eteen voidaan tehdä. Tarvitsemme paikallisen toimijan huolehtimaan tapahtumanaikaisista järjestelyistä ja tapahtuman isännöinnistä. Muut käytännön järjestelyt voimme hoitaa etänä Proviisoriyhdistyksen toimistolta. 

Proviisori tutkijana, tutkija proviisorina MITEN HYVIN lääkehoitojen ja lääkkeiden erityisasiantuntijaksi koulutettu proviisori sopii tutkijaksi? ERINOMAISESTI, TIETENKIN. Luonnollisesti suuntautuminen tieteentekijäksi on paljolti yksilökysymys. Farmaseutin ja proviisorin peruskoulutuksen painotus on sääntelynkin vuoksi hyvin vahvasti kliiniseen lääketyöhön ja apteekkipuolen professioon nojaava. Siitä huolimatta proviisori voi ylemmän korkeakoulutukinnon omaavana olla lähes mitä haluaa. Erityisesti tutkija. FARMASIA ANTAA myös mielenkiintoisen mahdollisuuksien runsaudensarven, mitä tulee tutkimusaiheen valintaan. Monialaisen oppiaineen sisällä on helppo lähteä erikoistumaan yhteiskunta- ja taloustieteisiin, kliiniseen lääkehoitoon, terveydenhuoltoon ja kansanterveyteen, bioteknologiaan, kemiaan, mikrobiologiaan, immunologiaan, fysiikkaan tai tietokonemalleihin. Kaltaiseni farmakologi voi halutessaan keskittyä hyvinkin tiiviisti yhden elinjärjestelmän biologiaan, kuten minä aivoihin. OLEN KUITENKIN huomannut, että keskittyessäni tiiviisti pienen erikoisalani tutkimukseen identifioidun yhä vahvemmin aivotutkijaksi, ja identiteettini proviisorina, lääkkeiden ammattilaisena, jää toisinaan hieman pimentoon. En usko olevani ongelmani kanssa yksin. Tämä on taatusti myös tutkimusalakohtainen kysymys. Esimerkiksi terveydenhuoltoa tutkivalla kliinisen farmasian asiantuntijalla ovat lääkkeiden käytön kysymykset paljon lähempänä arkipäivää kuin minulla jyrsijöiden aivorakenteiden parissa työskennellessäni. PROVIISORIYHDISTYKSELLÄ ON hyvä mahdollisuus tukea kaltaisteni ihmisten proviisori-identiteetin ylläpitoa ja sen uudelleenlöytämistä. Säännölliset, lääkealan ajankohtaisiin aiheisiin keskittyvät koulutukset pitävät hyvin kiinni polttavissa keskustelunaiheissa. Itse sain uusia ajatuksia ja runsaasti tukea ammatti-identiteettini pohtimiseen yhdistyk-

sen mentorointiohjelmasta. Mahdollistaapa yhdistyksen toimintaan osallistuminen farmasistikollegoihin tutustumisenkin aivan eri tavalla kuin jokapäiväinen työni biotieteilijöiden ja insinöörien kansoittamassa farmakologian laboratoriossa. TOISAALTA TUTKIJAPROVIISORIT ovat yhdistykselle myös haaste, sillä tarjolla tulisi olla myös heille sopivia palveluita. Esimerkiksi koulutussisältöjen suuntaaminen tutkijoille voi olla haastavaa. Omalla alallaan heidän osaamisensa ja ymmärryksensä on tasolla, jolla esitelmöiminen ei yleensä palvele laajempaa proviisorikuntaa. Toisaalta suurimalle osalle tutkijoista esimerkiksi apteekkitalouden yksityiskohdat eivät ole ajankohtaisia tai oleellisia. SAMALLA ON huomattava, että kaikkien tutkijaproviisoreiden niputtaminen yhdeksi ryhmäksi on yhtä ongelmallista kuin kaikkien lääkeyrityksissä työskentelevien proviisorien ajatteleminen yhden muotin mukaisiksi. Lääkehoitojen kustannustehokkuuksia ja uusia lääkkeiden 3D-tulostamismenetelmiä kehittävien tutkijoiden arjessa on hyvin vähän yhtäläisyyksiä, vaikka molemmat voivat olla pohjakoulutukseltaan proviisoreita. KUITENKIN JUURI tuo yhteinen pohjakoulutus, proviisorius, voisi olla se kosketuspinta, joka yhdistää meitä toisiimme, mutta myös muilla sektoreilla toimiviin kollegoihimme. Proviisoriyhdistyksellä on jo olemassa rakenne, Tohtoriverkosto, jonka kautta tuota tutkijoiden yhteistä proviisoriutta olisi mahdollista rakentaa ja jonka kautta tutkijoiden ääni olisi saatavilla entistä paremmin yhdistyksen korviin. Tämä kuitenkin vaatii sitä ääntä, joten tutkija, kerro meille, mitä sinä haluaisit. Ja toisaalta, mitä te muut haluaisitte ehkä kuulla meiltä tutkijoilta? Tutkijanne hallituksessa, LAURI ELSILÄ

1. varapuheenjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys ry 3.20 PROVIISORI 27

¢


PROVIISORIPÄIVÄ 2020

Yhdessä eteenpäin

Perjantai-lauantai 13.–14.11.2020 Arcada, Jan-Magnus Janssonin aukio 1, Helsinki Huom! Proviisoriyhdistys seuraa tilannetta ja koulutus järjestetään, jos paikalletulijoiden turvallisuus ja voimassa olevat kokoontumisrajoitukset sen mahdollistavat. Perjantai 13.11. 13.45 ilmoittautuminen, iltapäiväkahvi ja näyttelyyn tutustuminen 14.00–15.30 Rekrykohtaamisia 2020 15.30–17.30 Tietoa väitteiden tueksi ROKOTEVASTAISUUS SUOMESSA JA EU:SSA JONAS SIVELÄ, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos USKOMUSHOIDOT JA PUOSKARILAKI KATI MYLLYMÄKI, toiminnanjohtaja Lääkäriliitto RAVINTOLISIEN JA LÄÄKKEIDEN ROOLIT TERVEYDENHUOLLOSSA MIA MUHONEN, viestintävastaava Vastalääke ry ASIANTUNTIJANA SOSIAALISESSA MEDIASSA ANNI SAUKKOLA, Suomen seuratuin somelääkäri 17.30–17.45 Apurahan saajien julkistaminen 17.45–19.00 Lääkealan näyttely ja kevyt cocktail-tarjoilu

Lauantai 14.11. 9.30 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttelyyn tutustuminen IA 10.15–12.00 Apteekki saumattomasti osana terveydenhuoltoa KANSALLISEN LÄÄKITYSLISTAN KEHITYS: MATKALLA KOHTI AJANTASAISTA LÄÄKITYSTIETOA HEIKKI VIRKKUNEN, ylilääkäri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos MUUTOSTARPEET KANTA-PALVELUSSA HARRI NURMI, tuoteomistaja, Kela Tietopalvelut DIGITAALISUUDEN MAHDOLLISUUDET JA TULEVAISUUDEN PALVELUT Suomen Apteekkariliitto, puhuja avoin LINDA SEPPÄLÄ, Receptum IB 10.30–12.00 RWD apuna hoidon arvon osoittamisessa TOISIOLAKI JA KLIINISIÄ LÄÄKETUTKIMUKSIA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JONI KOMULAINEN, neuvotteleva virkamies sosiaalija terveysministeriö REAALIMAAILMAN DATA HOITOJEN TOTEUTUMISEN, HOITOTULOSTEN JA KUSTANNUSTEN SEURANNASSA PIIA RANNANHEIMO, lääketaloustieteilijä Fimea REAALIMAAILMAN DATAN HYÖDYNTÄMINEN - CASEESIMERKIT LÄÄKETEOLLISUUDESTA JARNO RUOTSALAINEN, Research Manager Oriola 12.00–14.00 Lounastauko ja näyttelyyn tutustuminen IIA 14.00–15.30 Apteekki itsehoidon rajapinnassa LEMMIKKIELÄINTEN ITSEHOITO JA TERVEYDESTÄ HUOLEHTIMINEN MARIA LOUHELAINEN, asiantuntijaeläinlääkäri, luento toteutetaan yhteistyössä Vetcaren kanssa SÄHKÖTUPAKAN VAARAT OTTO RUOKOLAINEN, VTM, asiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos RAVINTOLISÄT JA LAINSÄÄDÄNTÖ JÄSENEN LUENTOTOIVE! ANNA MIZRAHI, ylitarkastaja Ruokavirasto

IIB 14.00–15.45 Kuka saa lääkkeitä? SAATAVUUSHÄIRIÖT - MITÄ NIILLE ON TEHTÄVISSÄ? JANNE MAKSIMAINEN, lääkemyynnin ja -markkinoinnin johtaja, Orion Pharma, puheenvuoro toteutetaan yhteistyössä Orion Pharman kanssa ULLA NÄRHI, neuvotteleva virkamies, FaT, dosentti, sosiaalija terveysministeriö Euroopan unionin lääketyöryhmän puheenjohtaja Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella 2019 VAIKUTTAVUUS, TALOUS JA TERVEYDENHUOLLON PRIORISOINTI PAULUS TORKKI, apulaisprofessori, HY Kansanterveystiede TERVEYDENHUOLTOON LIITTYVIEN MAKSUJEN JA OMAVASTUIDEN VAIKUTUKSET KOTITALOUKSIEN TOIMEENTULOON KATRI AALTONEN, erikoistutkija, FaT, Turun yliopisto / Kela 15.30–16.15 Iltapäivän kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen III 16.15–18.00 Terveydenhuollon varautuminen Alan asiantuntijoiden paneelikeskustelu. Puhujina mm. farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler Suomen Apteekkariliitosta, varatoiminnanjohtaja Hannu Halila Lääkäriliitosta, professori Paulus Torkki Helsingin yliopistosta, lääkepoliittinen johtaja Sirpa Rinta Lääketeollisuus ry:stä sekä Heikki Bothas Rinnakkaislääketeollisuus ry:stä. Lisää puhujia tulossa. OSALLISTUMISMAKSUT Osallistumismaksu kattaa sähköisen luentomateriaalin, painetun luentovihkon sekä tarjoilut. Proviisoripäivän aikana on mahdollista tutustua kattavaan lääkealan näyttelyyn. Huom! Proviisoripäivään osallistuvat yhdistyksen jäsenet näkevät päivän luennoista tuotettavat verkkokoulutukset maksuttomasti OmaProssa. Proviisoriyhdistyksen proviisorijäsenet ja kannattaja-apteekkarit 30.9.2020 asti perjantai-lauantai 89 €, perjantai 49 €, lauantai 79 € 1.10.2020 alkaen perjantai-lauantai 109 €, perjantai 69 €, lauantai 99 € Proviisoriyhdistyksen proviisoriopiskelijajäsenet perjantai-lauantai 39 € Muut osallistujat 30.9.2020 asti: perjantai-lauantai 139 €, perjantai 89 €, lauantai 129 € 1.10.2020 alkaen: perjantai-lauantai 179 €, perjantai 99 €, lauantai 169 € Muut proviisoriopiskelijat perjantai-lauantai 69 € Proviisoriyhdistyksen hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä valiokuntien ja työryhmien puheenjohtajat voivat osallistua tapahtumaan maksutta. Ilmoittautumisaika 3.6.–28.10.2020 Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.


ennakkotieto

¢

Tervetuloa syyskokoukseen! SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN sääntĂśmääräinen syyskokous järjestetään keskiviikkona 25.11.2020. KOKOUKSESSA KĂ„SITELTĂ„VĂ„T ASIAT

Yhdistyksen sääntĂśjen mukaisesti kokouksessa â€˘â€ˆvalitaan tulevan vuoden hallituksen puheenjohtaja sekä varsinaiset ja varajäsenet erovuoroisten tilalle, â€˘â€ˆvalitaan yhdistyksen tilintarkastaja ja varatilintarkastaja, â€˘â€ˆhyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2021, â€˘â€ˆpäätetään vuoden 2021 jäsenmaksujen suuruudesta ja kantotavasta, hallituksen puheenjohtajan ja muiden hallituksen jäsenten kokouspalkkioista ja matkakorvauksista sekä tilintarkastajien palkkioista. Lisäksi kokouksessa voidaan käsitellä sääntĂśmuutosehdotuksia sekä jäsenten käsiteltä-

y ! Ă Ă? Ă? y ! Ă Ă? Ă? y â ĂŽ 820 0 761 4 Puh. 02

väksi ehdottamia asioita. Huom! Yhdistyksen kokouksissa voidaan ottaa päätettäväksi vain kokouskutsussa ilmoitetut asiat. Mikäli jäsen haluaa saada jonkun asian käsiteltäväksi varsinaisessa kokouksessa, se on esitettävä perusteluineen kirjallisesti hallitukselle kaksi (2) kuukautta ennen varsinaista kokousta. -- Kutsu varsinaisiin kokouksiin on toimitettava vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta jäsentiedotteella, virallisessa julkaisussa, sähkÜpostitse tai muussa sähkÜisessä viestintäkanavassa. (Proviisoriyhdistyksen säännÜt 16 §, 17 §) Pyydämme toimittamaan ehdotukset käsiteltäviksi asioiksi perusteluineen toimiston sähkÜpostiin (toimisto@proviisoriyhdistys. net) 25.9. mennessä. Lähetämme vahviste-

tun esityslistan sekä sääntÜmääräisen kokouskutsun marraskuun alun sähkÜisessä jäsenuutiskirjeessä. Ehdolle hallituksen jäseneksi voi asettua

kokouksessa tai ilmaisemalla kiinnostuksen ennakkoon. Vapaamuotoiset hakemukset voi toimittaa 24.11. mennessä: toimisto@proviisoriyhdistys.net. Ă„Ă„NIOIKEUS KOKOUKSESSA

Ă„änioikeus yhdistyksen kokouksissa on jokaisella yhdistyksen varsinaisella jäsenellä, joilla on kullakin yksi ääni. Poissa olevien jäsenten ääniä on kokousedustaja oikeutettu käyttämään korkeintaan kolmella (3) valtakirjalla (Proviisoriyhdistyksen säännĂśt 16 §). Mahdollista äänestystä varten poissa olevia pyydetään toimittamaan valtakirjat paikalla olevalle jäsenelle. Tarkemmat ohjeet ja valtakirjapohja lĂśytyvät OmaPron sivulta Ajankohtaista âž” syyskokoukset. ILMOITTAUTUMINEN

Ilmoittautumislinkki avataan OmaProhon (Ajankohtaista âž” Tapahtumakalenteri). Kokoukseen voi osallistua myĂśs etänä. 

BETADENT

BetaDent on kotimainen suuta kosteuttava, sitruunan makuinen ksylitolipastilli. Suun kuivuus on yleinen vaiva. Se voi johtua joistakin sairauksista, monista lääkkeistä tai ikääntymisestä. Usein suun kuivuuden syitä on mahdotonta poistaa, mutta tilannetta voidaan helpottaa esimerkiksi käyttämällä suuta kosteuttavia pastilleja. BetaDentin ainutlaatuinen koostumus sisältää ksylitolia, kotimaista betaiinia, omenahappoa, kiinteyttämisaineita sekä aromia.

Valmistaja: XyliMind Oy, Riihimäki

Pyydä tarjous!

Laktoositon, hiivaton, gluteeniton ja vegaaninen.


¢

vapaalla TEKSTI PEKKA HOPPU JA MAIJA RAUHA KUVAT PEKKA HOPPU JA DREAMSTIME

Pekka Hoppu Farmasian tohtori Pekka Hoppu, 42, työskentelee Kiteellä perheyrityksessään. Narskuttelu Oy valmistaa ksylitolipastilleja ja -hammastahnaa sekä ylläpitää hampaiden ja suun hoitoon keskittyvää verkkokauppaa. Miten yrittäjän vapaa-aika kuluu?

SATUNNAINEN POTKUPALLOILIJA

Potkupalloilen satunnaisesti Kiteen Urheilijoissa. Nykyään pelin tempo on kiihtynyt, ellei sitten pelaajan liike ole hidastunut. Aikoinaan opiskeluvuosina jalkapallo- ja futsalseurani oli Hesperian Mankeli (FC HeMan). Joukkue koostui innokkaista potkupallopelaajista ja elokuva-alan ammattilaisista. Joukkueen tarina ja saavutukset kerrottiin elokuvassa FC Venus. KOHTALOKAS SIENI-CHILIKEITTO

Mieleenpainuvin ruokaelämykseni on vuonna 2007 valmistamani sieni-chilikeitto. Keitto oli syömäkelvotonta, mutta toisesta syömäosapuolesta muotoutui mystisesti nykyinen vaimoni. HARRASTUKSESTA TULI AMMATTI

Epäkeskotablettikone ratkaisi sen, että jäimme Kiteelle. Kone päätyi keskisuomalaiselta apteekkarilta Kiteelle kiteeläisten tislaustuotteiden hinnalla ja teki harrastuksesta ammatin. Siihen asti yritykseni oli tehnyt vain verkkokauppaa ilman omia tuotteita. Rakas esine suoltaa ulos ksylitolipastilleja. Sittemmin se on saanut rinnalleen uudempia tablettikoneita ja hammastahnakoneen. TARMOKAS KUIN TERRIERI

Saksanmetsästysterrieri Piki oli kotioloissa rauhallinen, mutta metsällä erittäin tarmokas ja lajityypillinen terrieri. Metsästysretkellä syksyllä 2019 se löysi itselleen liian ison mäyrän. Valitettavasti se pääsi yllättämään koiran, ja Piki jouduttiin lopettamaan. LUONTOELÄMYS: PAARMAT JA HYTTYSET

Pohjois-Karjalan metsät ja suot sekä niiden hyttyset, paarmat ja hirvikärpäset saavat unohtamaan arjen kiireet. Metsässä tulee liikuttua metsästyksen tai muuten vain luonnossa liikkumisen kautta. Järvillä aika kuluu kalastellen. OPPIMISELLE EI NÄY LOPPUA

Koulujen alkaminen kuuluu syksyyn, eikä oppiminen lopu tohtorikoulutukseen. Jatkan kappaletavara-automaatioasentajan opintoja, jotka kohentavat tuotantolaitteisiin liittyvää osaamistani. Näin omien laitteidemme huoltotyöt ja automaatioasennukset helpottuvat. Sähkötöitä ei saa tehdä laillisesti pelkillä tohtorinpapereilla. ¢

30 PROVIISORI 3.20


yhteystiedot Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus vuonna 2020 PUHEENJOHTAJA LASSE RAUTIAINEN lasse.rautiainen@iki.fi Vastuunalainen johtaja, Teva Finland Oy 1. VARAPUHEENJOHTAJA VIESTINTÄVASTAAVA LAURI ELSILÄ lauri.elsila@helsinki.fi Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

2. VARAPUHEENJOHTAJA SANDRA KONTOLA sandra.kontola@gmail.com Portfolio Manager Norway/Iceland, Teva Sweden AB KOULUTUSVASTAAVA TIIU NIKKILÄ tiiu.nikkila@gmail.com Development Pharmacist, Orion APTEEKKITYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJA MINNA LÄHDEVUORI minna.lahdevuori@gmail.com Johtava proviisori, Helsingin 48. Kontulankaaren Apteekki

VARAJÄSENET JENNY SILTANEN jenny.siltanen@gmail.com Proviisori, HUS Apteekki LEENA IHALAINEN m.leena.ihalainen@gmail.com Proviisori, Farmania PIIA-LEENA KIVELÄ piia-leena.kivela@fimnet.fi VILLE-MATTI MÄKINEN vmmakinen@gmail.com Proviisori, Sallan Apteekki REETTA NIKKANEN reetta.nikkanen@gmail.com Proviisori, Turun Nova apteekki ANTTI RAIMAS antti.raimas@gmail.com Lääkevalmistusfarmaseutti, Yliopiston Apteekki HANNA YLÄ-RAUTIO hylarautio@gmail.com Proviisori, Kärkölän apteekki

OPISKELIJAVASTAAVA RIIKKA GRANQVIST riikka.granqvist@gmail.com Proviisoriopiskelija, Helsingin yliopisto EEVA LEHTOLA eevalj@gmail.com Proviisori, Häijään apteekki

TALOUDENHOITAJA ELINA TOIVANEN elina.toivanen@fimnet.fi Sivuapteekin hoitaja, Joensuun 7. Pyhäselän apteekki/Reijolan sivuapteekki LINNEA RAIMAS lioneaa@gmail.com Proviisori, Siltamäen apteekki

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS RY Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI (09) 177 771, toimisto@proviisoriyhdistys.net TOIMINNANJOHTAJA TEEMU ALI-KOVERO Proviisori-lehden päätoimittaja 050 339 8404, teemu.ali-kovero@proviisoriyhdistys.net EDUNVALVONTA- JA VIESTINTÄPROVIISORI MARTTA HUTTU 040 129 0062, martta.huttu@proviisoriyhdistys.net JÄRJESTÖSIHTEERI EIJA VARTIAINEN (09) 177 771, eija.vartiainen@proviisoriyhdistys.net 3.20 PROVIISORI 31

¢


Kaksi hyvää syytä valita ratiopharm

Laatu

Hinta

Pegulos

itsehoitolääke ummetuksen hoitoon.  Kätevät annospussit  Makrogoli on ensisijainen hoitosuositus ummetukseen*  Neutraali maku – voidaan sekoittaa mieleiseen kylmään tai kuumaan juomaan. *Käypähoitosuositus Pegulos 6 g ja 12 g jauheet annospusseissa oraaliliuosta varten on tarkoitettu ummetuksen hoitoon aikuisille ja yli 2-vuotiaille sekä kuivuneen, suolessa pitkään olleen ulostekovettuman pehmentämiseen yli 12-vuotiaille. Alle 8-vuotiaille lapsille 6 g annospussit. Ei alle 2-vuotiaille. Vaikuttavana aineena on makrogoli 4000. Valmisteen voi sekoittaa haluamaansa kylmään tai kuumaan juomaan. Erikseen pakatut jauhepussit ovat kätevät käyttää. Älä käytä Pegulosta, jos olet allerginen makrogolille, sinulla on suolenseinämän rakenteellisesta tai toiminnallisesta viasta johtuva tukkeuma, puhkeama suolen seinämässä, vakava tulehduksellinen suolistosairaus tai vatsakipuja, joiden syytä ei tiedetä. Tutustu pakkausselosteeseen ennen valmisteen käyttöä. Itsehoitolääke. Markkinoija: Teva Finland Oy. Lisätietoja: www.terveysportti.fi, infofinland@tevapharm.com. P. 020 180 5900. FI/OTC Oth/20/0049/6/20

tevafinland.fi