07
Henna Kyllönen
15
Proviisoripäivä 2019
17
Lääkevarmennus
19
Biosimilaarit
20
Hallitse hyllytys
26
Pirkko Multala
30
Saila Vaulimo
SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 2.2019
Lääkehoitojen arviointi ■ Anne Halmetoja: LHA-koulutus kannattaa ■ Jonna-Carita Kannisen LHA-vinkit ■ Lääkkeiden HTA-arviot
sisältö 2.2019
5
PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Mikko Lähdevuori: Arvioinnin osaajat tunnistavat lääkehoitoihin liittyviä riskejä.
6
AJASSA Väitös: Iäkkäiden lääkehoitoa tulisi arvioida säännöllisesti. Työpöydälläni: Henna Kyllönen. Epilepsialääkkeiden riskit. Omega-6 on hyvis. Sähköinen resepti voi lisätä lääkehaittoja.
10
LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI Kun Anne Halmetoja pääsi lääkehoitojen arvioinnin makuun, siltä tieltä ei ollut paluuta. Nyt hän kouluttautuu Suomen ensimmäiseksi hoivakotifarmasian erikoisproviisoriksi.
14
PROVIISORIPÄIVÄ Kuvasatoa ja palkittuja. Asiantuntijan vinkit lääkehoitojen arviointiin. Onnistumisia ja opittavaa lääkevarmennuksessa. Biosimilaarien käyttö kasvuun lääkevaihdolla? HTAarvioinneilla tietoa päätöksenteon pohjaksi.
20
VALIKOIMANHALLINTA Onko apteekkisi itsehoitovalikoima selkeä ja asiakasystävällinen?
22
LUENNOLTA Vuorovaikutusta vatsassasi. Ulosteensiirrolla eroon Clostridiumista. Radikaaleilla teknologioilla yksilöllistä hoitoa.
25 26
JÄSENSIVUT Lahden proviisorikerho esittelyssä.
27
PUHEENJOHTAJALTA Lasse Rautiainen: Apteekissa eettisyys perustuu faktaan.
28 29 30 31
AJANKOHTAISSEMINAARI Syksyn seminaarin alustava ohjelma.
16
KUUDEN SIVUN kooste Proviisoripäiviltä kertaa päivän tärkeimmät kuulumiset ja referoi osan luennoista. Täysin uutta oli Rekrykohtaamisia-tapahtuma (kuvassa), jonka tarina jatkuu varmasti. ■
10
ANNE HALMETOJAN mielestä kaikkien asiakastyötä tekevien proviisorien kannattaa hankkia LHA-koulutus riippumatta siitä, saako apteekki myydyksi arviointipalveluja. ■
AJANKOHTAISTA Pirkko Multala on vuoden 2019 Proviisorikollega.
22
SUOLISTON MIKROBISTO kehittyy varhaislapsuudessa ja vastustaa muutosta. Onko siis probiooteista mitään hyötyä? ■
OMAPRO Ajankohtaista OmaProssa. VAPAALLA Saila Vaulimo. YHTEYSTIEDOT Yhdistyksen hallituksen ja toimiston yhteystiedot.
30
SAILA VAULIMON mielestä parasta Suomen suvessa ovat peltotyöt ja lavatanssit, heppailua unohtamatta. Lue lisää Vapaalla-palstalta! ■
■ toimittajalta KERROIMMEKIN JO viime Proviisorissa, että julkaisemme koulutustilaisuuksien antia lehdessä entistä tasaisemmin vuoden mittaan. Tunnistatte aineiston tästä lähtien vinjetistä LUENNOLLA. Ensimmäinen Luennolla-palsta alkaa sivulta 22. Sen aineiston Proviisorin avustajat keräsivät syksyn Farmasian päivillä. Myös kevään Proviisoripäiviltä jäi varastoon kiinnostavaa aineistoa, joka ei vanhene muutamassa kuukaudessa. Sen pariin palaamme seuraavassa numerossa. ■ PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA 2.19 PROVIISORI 3
¢
pääkirjoitus ¢
JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.) 00100 Helsinki Puh. (09) 177 771 Gsm 050 339 8404 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Mikko Lähdevuori mikko.lahdevuori@proviisoriyhdistys.net Gsm 050 339 8404 Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä) maija.rauha@osg.fi Puh. 0400 630 065 www.osgviestinta.fi TAITTO Pauliina Mäkelä (OSG Viestintä) pauliina.makela@osg.fi Puh. 050 3433 422 AVUSTAJAT Samuli Auno, Lauri Elsilä, Riikka Granqvist, Leena Ihalainen, Anna Peltonen, Anne Tammimäki, Kari Teppo ja Saila Vaulimo. PAINO Painotalo Plus Digital Oy, painos 4 500 kpl ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy Mikko Lähdevuori Gsm 050 339 8404 TILAUSMUUTOKSET www.proviisoriyhdistys.net/proviisori Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN-L 1798-680X ISSN 1798-680X
4041 0089
PEFC/02-31-170
Arvioinnin osaajat tunnistavat lääkehoitoihin liittyviä riskejä LÄÄKEHOITOJEN ARVIOINTIA on tehty Suomessa 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Moniammatillisen lääkehoidon arvioinnin toimintamallin kehittäminen käynnistyi vuonna 2005 TIPPA-projektin jatkohankkeena. Alkuvaiheessa moniammatillinen arviointi oli suunnattu hyvin perusteelliseen lääkehoidon ongelmien selvittämiseen (LHKA, lääkehoidon kokonaisarviointi). Viime vuosina on tunnistettu myös astetta kevyempien arviointien (LHA, lääkehoidon arviointi) tarve. (Dosis 3/2017) LÄÄKEHOITOJEN ARVIOINTI tarjoaa mahdollisuuden tarkastella lääkkeitä käyttävän henkilön lääkitystä kokonaisuutena ottaen huomioon käytössä olevien lääkkeiden lisäksi myös ravintolisät ja rohdosvalmisteet. Vaikka sähköinen resepti on luonut lääkärille paremmat mahdollisuudet arvioida potilaansa käytössä olevaa lääkitystä, järjestelmä ei ole aukoton. Jos esimerkiksi potilas kieltää sähköisten tietojen siirtämisen hoitavien yksiköiden välillä, ei lääkettä määräävällä lääkärillä ole välttämättä kokonaiskuvaa potilaan käyttämistä lääkkeistä. ERITYISEN ARVOKASTA lääkehoitojen arviointi on monilääkittyjen iäkkäiden ihmisten kohdalla. Iäkkään potilaan käytössä saattaa olla jopa yli kymmenen lääkkeen muodostama kokonaisuus. Tällaisessa kokonaisuudessa lääkkeet saattavat vähentää tai lisätä toistensa vaikutusta lääkeaineista riippuen. Ongelmallista tämä on juuri iäkkäillä ihmisillä, joilla elimistön kyky poistaa lääkeaineita on heikentynyt. LHA-PÄTEVYYS VOIDAAN saavuttaa nykyisin osana farmaseutin tutkintoa. Aiemmin valmistuneet farmasian alan ammattilaiset voivat saavuttaa pätevyyden täydennyskoulutuksen kautta. LHKA-erityispätevyys myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Jotta jo valmistuneet farmasian alan ammattilaiset innostuvat laajalla rintamalla tästä lisäkou-
luttautumismahdollisuudesta, tulee kouluttautumisen olla mielekkäästi hinnoiteltu. Koulutus ei voi myöskään olla kokonaisuutena merkittävästi laajempi kuin nykyisiin farmaseutin ja proviisorin tutkintoihin sisällytetyt LHA-opinnot ovat. LÄÄKITYSTENARVIOINTIPALVELUA TARJOAVAT apteekit ja itsenäiset ammatinharjoittajat oman yrityksensä kautta. Tämän lehden kansijutussa esittelemme Anne Halmetojan, joka on usean vuoden ajan osallistunut lääkitystenarviointityöhön. Yhteiskunnallisesti tarkastellen kyse on merkittävästä työstä. Ikääntyvällä väestöllä käytetään muun muassa voimakkaita kipulääkkeitä sekä rauhoittavia lääkkeitä, jotka ovat omiaan lisäämään kaatumisriskiä. Purkamalla tarpeettomia lääkityksiä voidaan paitsi vähentää kaatumisiin liittyviä loukkaantumisia myös parantaa iäkkään elämänlaatua. Tämä on vain yksi esimerkki hyödyistä, joita voidaan saavuttaa arvioimalla erityisesti iäkkään väestön lääkitystä säännöllisesti. LÄÄKEHOITOJEN ARVIOINTIA tarjoavien apteekkien ja asiantuntijayritysten haasteena lienee asiakkaiden halukkuus maksaa palvelusta. Yhteiskunnallisesti tarkasteltuna saavutetut hyödyt ovat niin merkittäviä, että kuntien tarjoamien palveluseteleiden käyttö yksittäisen ikäihmisen lääkehoidon arvioinnin kustannusten kattamiseksi on perusteltua. Tämä tarjoaisi myös palvelua tuottavalle yritykselle mahdollisuuden ylläpitää ja kehittää arviointipalveluitaan. HALUAN TOIVOTTAA kaikille Proviisori-lehden lukijoille rentouttavaa kesää. Tervetuloa nauttimaan lehden mielenkiintoisesta kattauksesta! ¢
MIKKO LÄHDEVUORI
Toiminnanjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys 2.19 PROVIISORI 5
¢
ajassa
KOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME
■ väitös
Iäkkäiden lääkehoitoa tulisi arvioida säännöllisesti Masennuslääkkeet lisäävät vanhusten lonkkamurtumariskiä.
– Oireenmukaisten lääkehoitojen käyttöä tulisi arvioida säännöllisesti Alzheimerin tautia sairastavilla ja iäkkäillä ja tarpeettomien lääkkeiden käyttöä välttää, Itä-Suomen yliopistossa väitellyt proviisori Sanna TorvinenKiiskinen korostaa.
T
orvinen-Kiiskisen väitöstutkimus osoitti, että masennuslääkkeiden ja protonipumpun estäjien käyttö lisääntyy Alzheimerin taudin diagnoosin jälkeen. Tämä voi viitata siihen, että masennuslääkkeitä käytetään Alzheimerin tautiin liittyvien tunne-elämän ja käyttäytymisen oireisiin ja protonipumpun estäjiä muun lääkehoidon tai sairauksien aiheuttamien mahaoireiden hoitoon tai ennaltaehkäisyyn. Masennuslääkkeiden käytöllä havaittiin yhteys kohonneeseen lonkkamurtumariskiin sekä Alzheimerin tautia sairastavilla että heidän iäkkäillä vertailuhenkilöillään. Masennuslääkkeiden käyttö oli yhteydessä 60 prosenttia suurempaan lonkkamurtumariskiin Alzheimerin tautia sairastavilla. Kohonnut riski liittyi kaikkiin tutkittuihin masennuslääkkeisiin. Tarkastelussa oli mukana myös uudempia masennuslääkkeitä, joista aiempia tutkimuksia on vain vähän. Sen sijaan protonipumpun estäjien pitkäaikainen käyttö ei lisännyt lonkkamurtumien riskiä. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että antikolinergisia lääkkeitä virtsankarkailuun käytetään yhtä aikaa Alzheimerin taudin lääkkeiden kanssa, vaikka yhteiskäyttöä ei suositella lääkkeiden vastakkaisen vaikutusmekanismin takia. Yhteiskäyttö voi heikentää Alzheimerin taudin hoitoon käytettyjen asetyylikoliiniesteraasiestäjien tehoa. Proviisori Sanna Torvinen-Kiiskisen väitöskirja Risks associated with urinary antispasmodics, antidepressants and proton pump inhibitors, The Medication and Alzheimer’s Disease Study (Virtsatieantikolinergien, masennuslääkkeiden ja protonipumpun estäjien käyttöön liittyvät riskit, lääkkeiden käyttö ja Alzheimerin tauti -tutkimus) tarkastettiin 5.4. Väitöskirja on osa Itä-Suomen yliopiston valtakunnallista MEDALZ (Medication use and Alzheimer’s disease) -tutkimusta. ¢ LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO
6 PROVIISORI 2.19
■ työpöydälläni
Henna Kyllönen Osana työtäni Apteekkariliitossa vastaan apteekkien lääkehoitopalveluiden kehittämisestä ja niiden integroimisesta osaksi potilaiden hoitopolkua. Näihin palveluihin kuuluvat niin apteekkien lääkityksen tarkistuspalvelu kuin eritasoiset arviointipalvelutkin. On ollut ilahduttavaa havaita, miten sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyökumppanit ovat kyselleet aktiivisesti näistä apteekkipalveluista. Tarve on kasvava. Lääkityksen tarkistuspalvelun rinnalle tarvitaan lääkehoidon arviointipalveluja vastaamaan monimuotoisempiin, esimerkiksi ikääntymiseen liittyviin lääkitysongelmiin. Lääkehoitojen arvioimisesta on tullut opintouudistusten myötä farmaseuttien ja proviisorien perusosaamista. Jo työelämässä olevat voivat hakea LHA-asiantuntijuutta tätä varten valmisteilla olevan portfolion avulla. Apteekkien Ammatillisten Toiminnan Edistämisen (AATE) -työryhmän valmistelema portfolio on parhaillaan testivaiheessa ja valmistunee tämän vuoden aikana. Syventävää LHA-osaamista voi portfoliota varten hankkia nyt myös omien tarpeiden mukaisesti joustavasti Farmasian Oppimiskeskuksen LHA-kursseilta. Suosittelen lämpimästi tutustumista näihin kursseihin, jotta apteekit kykenevät vastaamaan kasvavaan kysyntään. ¢ HENNA KYLLÖNEN, ASIANTUNTIJAPROVIISORI, SUOMEN APTEEKKARILIITTO
C-vitamiini voi lyhentää tehohoidon kestoa
8%
LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO
■ lääketurvallisuus
Epilepsialääkkeisiin liittyy riskejä Alzheimer-potilailla
vanhusten turvalliseen lääkehoitoon.
ALZHEIMERIN TAUTIA sairastavilla, jotka käyttävät epilepsialääkeryhmän lääkkeitä, on noin kaksinkertainen keuhkokuumeen riski verrattuna ei-käyttäjiin, havaittiin Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa. Riski oli suurimmillaan käytön alussa, mutta säilyi pitkäaikaiskäytössäkin ei-käyttäjiä korkeammalla tasolla. Yksittäisistä lääkeaineista fenytoiinin, karbamatsepiinin, valproaatin sekä pregabaliinin käyttöön liittyi kohonnut keuhkokuumeen riski. Hyvin harvalla, alle 10 prosentilla epilepsialääkkeiden käyttäjistä oli diagnosoitu epilepsia, joten monet todennäköisesti käyttivät epilepsialääkkeitä muihin käyttöaiheisiin, esimerkiksi hermoperäiseen kipuun tai dementiaan liittyviin käytösoireisiin. Osalla epilepsialääkkeistä on sedatiivisia eli väsyttäviä vaikutuksia, ja tämä saattaa selittää niiden käyttöön liittyvää keuhkokuumeen riskiä. Toisen tutkimuksen mukaan Alzheimerin tautia sairastaville, jotka käyttivät epilepsialääkeryhmän lääkkeitä, kertyi enemmän sairaalapäiviä kuin muille. Käyttäjillä oli kahden vuoden seurannan aikana kahdeksan sairaalapäivää enemmän henkilövuotta kohden. Yleiseksi lääkkeen turvallisuuden mittariksi on esitetty sitä, näyttääkö lääkkeen käyttö vaikuttavan sairaalahoidon tarpeeseen. Epilepsialääkeryhmän lääkkeiden käyttäjien suurempi sairaalahoidon tarve voi kuitenkin liittyä paitsi lääkehaittoihin, myös hermoperäisen kivun ja muistisairauden vaikeiden käytösoireiden hoitoon. Hermoperäisen kivun tunnistaminen muistisairaalla on haasteellista, ja hoitamaton kipu voi ilmetä käytösoireina. Tulosten perusteella tarvitaan lisää tutkimusta epilepsialääkeryhmän lääkkeiden hyöty-haittasuhteesta iäkkäillä ja erityisesti muistisairailla. ¢ LÄHDE ITÄ-SUOMEN
PROVIISORI LHKA, PRO DOSIS OY:N TOIMITUSJOHTAJA PAULA TIMONEN HELSINGIN SANOMIEN MIELIPIDEOSASTOSSA 20.4.2019
YLIOPISTO
■ lääkekehitys
Lääkekehityskeskusta esitetään Turkuun SELVITYSHENKILÖ Jyrki Liljeroos esittää sosiaali- ja terveysministeriölle luovuttamassaan raportissa osakeyhtiömuotoisen oikeushenkilön perustamista kansallisen lääkekehityskeskuksen toiminnan organisoimiseksi. Keskuksen sijaintia koskevassa selvityksessään Liljeroos esittää keskuksen sijoittamista Turkuun. Linjauksen lääkekehityskeskuksen sijainnista ja oikeushenkilömuodosta tekee maan seuraava hallitus. Lääkekehityskeskuksen perustamisen valmistelu jatkuu liiketoimintasuunnitelman laatimisella keskukselle. Lääkekehityskeskus palvelisi koko maan tutkijoita esimerkiksi yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja sairaaloissa. ¢ LÄHDE STM
■ sanottua
Tähän mennessä markkinaa farmasian alan asiantuntijapalveluille ei ole syntynyt, koska kuntasektori ei ole halunnut panostaa
2.19 PROVIISORI 7
¢
ajassa ■ lääketalous
■ rasvahapot
Lääkehoito on pitkäaikainen investointi VAIKKA TERVEYDENHUOLLON kokonaismenot ovat kasvaneet, lääkkeiden osuus terveydenhuollon kokonaismenoista ei ole noussut vaan laskenut 18 prosentista 15 prosenttiin aikavälillä 2008–2016. Sen sijaan uusilla hoidoilla on selvä vaikutus sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin. Lääketeollisuus ry:n teettämä selvitys osoittaa, että lääkehoito on pitkäaikainen investointi ihmisten terveyteen. Lääkehoitoon investoiminen on usein tarkoittanut säästöä yhteiskunnan muissa kustannuksissa: erikoissairaanhoidon palvelutarpeen tai työkyvyttömyyseläkkeiden vähentymisessä tai sairauspäivärahoissa. Esimerkiksi kansansairaudeksi yltyneen tyypin II diabeteksen hyvä hoitotasapaino vähentää liitännäissairauksia, joista syntyy suuri kustannustaakka erikoissairaanhoitoon. Raportista selviää myös, että yleisesti ottaen potilaskohtaiset kustannukset ovat joko laskeneet (esimerkiksi diabetes, IBD-taudit ja MS-tauti) tai vain lievästi nousseet (ihon melanooma ja multippeli myelooma) – samanaikaisesti kuolleisuus on laskenut. ¢ LÄHDE LÄÄKETEOLLISUUS RY
■ sanottua
On sääli, että Sipilän hallituksen esitykset lääkelain muuttamiseksi jäivät lopulta eduskunnan pöydälle aivan valtiopäivien loppumetreillä. Olisi suotavaa, että seuraava hallitus valmistelisi omat kehitysesityksensä huolellisesti ja perustaisi ne kattaviin vaikuttavuusanalyyseihin. RISTO KANERVA APEEKKARILEHDEN PÄÄKIRJOITUKSESSA 11.4.2019
8 PROVIISORI 2.19
Omega-6 on sittenkin hyvis
Pähkinät, siemenet, kasviöljyt ja kasvimargariinit sisältävät linolihappoa, jonka tuore tutkimus todisti vaikuttavan terveyttä edistävästi.
Mitä suurempi on elimistön linolihappopitoisuus, sitä pienempi on sydän- ja verisuonisairauksiin sairastumisen riski, havaittiin juuri julkaistussa, 13 eri maata ja lähes 70 000 tutkittavaa kattaneessa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa.
L
inolihappo on yleisin monityydyttymätön omega-6-sarjan rasvahappo. Tulokset julkaistiin arvostetussa Circulation-tiedelehdessä. Runsaan omega-6-monityydyttymättömien rasvahappojen saannin on epäilty lisäävän kroonisten sairauksien riskiä edistämällä muun muassa matala-asteista tulehdusta elimistössä. Ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa ei kuitenkaan ole runsaankaan omega-6-rasvahappojen saannin havaittu lisäävän tulehdusreaktioita. Näillä rasvahapoilla on lisäksi edullisia vaikutuksia esimerkiksi rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan. Varsinkin yleisimmällä omega-6-rasvahapolla, elimistölle välttämättömällä linolihapolla, on varsin johdonmukaisesti havaittu yhteys pienempään sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkimuksessa oli mukana 30 eri väestötutkimusta 13 eri maasta, yhteensä 68 659 tutkittavaa. Suomesta mukana olivat Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimus (Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study) ja METSIM (Metabolic Syndrome in Men) -tutkimus Itä-Suomen yliopistosta. Tässä meta-analyysissä ei käytetty aiemmin julkaistuja tutkimustuloksia, vaan jokaisessa tutkimusaineistossa analyysit tehtiin uudestaan samoilla ennalta sovituilla kriteereillä ennen tulosten vetämistä yhteen. Tämä lisää tulosten vertailukelpoisuutta. Linolihapon pääasiallisia lähteitä ruokavaliossa ovat kasviöljyt, kasvimargariinit, pähkinät ja siemenet.¢ LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO
■ tutkimus
■ terveysviestintä
Kosmetiikan allergiaportaali uudistui
Tutkijoiden mukaan potilaan kohtaaminen reseptiä uusittaessa on tärkeää. Ilman sitä lääkehaittojen riskit voivat kasvaa.
Sähköinen resepti voi lisätä lääkehaittoja SÄHKÖINEN RESEPTI helpottaa reseptien uusintaa. Tämä kannustaa jatkamaan lääkehoitoa, mutta voi lisätä lääkehaittoja, selvisi VATT:n, Jyväskylän yliopiston, Turun yliopiston ja University of Pennsylvanian tutkijoiden tutkimuksesta. Suomalaisiin rekisteriaineistoihin perustuva tutkimus arvioi sähköisen reseptin vaikutuksia hyödyntämällä sen vaiheittaista käyttöönottoa eri kunnissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin potilaita, joille määrättiin bentsodiatsepiinireseptejä vuosina 2007–2014. Bentsodiatsepiinejä käytetään yleisesti esimerkiksi ahdistuneisuus- ja paniikkihäiriöiden sekä unettomuuden hoidossa. Niihin liittyy kuitenkin paljon haittavaikutuksia, kuten lääkeriippuvuuden ja sietokyvyn kehittyminen, vaikeat vieroitusoireet ja jopa kohonnut itsemurhariski. Pitkittynyt käyttö ja suuremmat annokset lisäävät bentsodiatspiinien haittavaikutusten riskiä. Tutkimuksen mukaan sähköisen reseptin käyttöönotto perusterveydenhuollossa lisäsi bentsodiatsepiinien kulutusta alle 40-vuotiailla potilailla. Vaikutus syntyi uusituista resepteistä ja näkyi entistä suurempina annoksina. – Nuorempien, alle 40-vuotiaiden potilaiden terveydessä ei havaittu paranemista, vaikka bentsodiatsepiinireseptejä uusittiin enemmän. Samaan aikaan lääkkeiden väärinkäyttöön ja itsemurhayrityksiin liittyvät erikoissairaanhoidon käynnit lisääntyivät tuntuvasti, lähes 20 prosenttia, kertoo VATT:n erikoistutkija Tanja Saxell. Vanhempien potilaiden kohdalla vaikutuksia ei havaittu. Tutkijat muistuttavat, että reseptien uusintaan ja lääkkeiden epätarkoituksenmukaiseen käyttöön tulisi kiinnittää huomioita laajemmin myös nuorempien aikuisten kohdalla. ¢ LÄHDE VTT
■ fimea
Fimea perustaa potilasneuvottelukunnan LÄÄKEALAN TURVALLISUUS- ja kehittämiskeskus Fimea perustaa potilasneuvottelukunnan lisäämään potilas- ja vammaisnäkökulman huomioimista toiminnassaan. Potilasneuvottelukunta luo uudenlaisen yhteistyömuodon Fimean ja potilas- ja vammaisjärjestöjen välille lääkkeisiin ja lääkinnällisiin laitteisiin liittyvissä asioissa. Ensimmäinen potilasneuvottelukunnan tapaaminen on tarkoitus järjestää keväällä 2020. Neuvottelukunnan koko ja toimikausi määritetään perustamisen ja toiminnan suunnittelun aikana. Neuvottelukunnan koko halutaan pitää kohtuullisena, jotta toiminta pysyy keskustelevana ja vuorovaikutteisena. Toiminnassa mukana oleville organisaatioille sovitaan määräaikainen toimikausi. Fimea esittelee neuvottelukunnan toiminta-ajatusta ja hakuprosessia järjestöjen edustajille keskustelutilaisuudessa 4. kesäkuuta. ¢ LÄHDE FIMEA
HELSINGIN ALLERGIA- ja Astmayhdistyksen ylläpitämä kosmetiikan allergiaportaali on avattu uudistuneena osoitteessa kosmetiikka-allergia.fi. Käyttäjät, joilla on testein todettu hajusteallergia, voivat tilata sivustolta listauksen itselleen sopivista tuotteista. Lisäksi sivustolta voi tilata tuotelistauksen hajusteettomista tuotteista. Portaalista löytyy myös asiantuntijatietoa kosmetiikka-allergioista ja kosmetiikkalainsäädännöstä. ¢ LÄHDE HELSINGIN ALLERGIA- JA ASTMAYHDISTYS
Tuberkuloosi.fi on harvinaisuus FILHA-JÄRJESTÖN YLLÄPITÄMÄ tuberkuloosi.fi on maailman mittakaavassa harvinainen sivusto. Se jakaa ajantasaista, tutkittua ja helposti ymmärrettävää tietoa tuberkuloosista kymmenellä kielellä. – Tällaista luotettavaa tietoa tuberkuloosista ei ole tarjolla tietääkseni missään näin kattavasti, toteaa keuhkolääkäri ja Filhan pääsihteeri Tuula Vasankari. Sivustolla on yli puoli miljoonaa kävijää vuodessa eri puolilta maailmaa. Sivusto on tarkoitettu väestölle, mutta sitä käyttävät myös media ja terveydenhuollon ammattilaiset potilastyön tukena. Päivinä, jolloin media kertoo uutisen laajasta tuberkuloosialtistuksesta Suomessa, sivuston kävijämäärä nousee jopa kymmeneen tuhanteen. ¢ LÄHDE FILHA
Terveystietoa väite kerrallaan SITOUTUMATON SIVISTYSJÄRJESTÖ Kansanvalistusseura (KVS) avasi maaliskuun alussa verkkosivuston vastalääke.fi, joka tuottaa tutkittua ja kansantajuista sisältöä terveysaiheista. Sivusto luotiin, jotta näyttöön perustuvaa, helppolukuista terveystietoa olisi kaikkien saatavilla. Kirjoittajat ovat lääketieteen opiskelijoita syksyllä 2018 perustetusta Vastalääke-yhdistyksestä, jonka tavoitteena on lääke- ja terveystieteen popularisointi. Kirjoittajien joukossa on myös Suomen eturivin tieteen ja terveyden asiantuntijoita, kuten tietokirjailija Tiina Raevaara ja lääketieteen tohtori ja professori Juhani Knuuti. ¢ LÄHDE KVS 2.19 PROVIISORI 9
¢
lääkehoitojen arviointi
Kun Anne Halmetoja pääsi lääkehoitojen arvioinnin makuun, paluuta entiseen ei ollut. LHA-koulutuksesta olisi hänen mielestään hyötyä ja iloa jokaiselle asiakastyössä toimivalle farmaseutille tai proviisorille. Näin hän kertoo matkastaan lääkehoitojen arvioinnin huippuasiantuntijaksi.
Lääkehoidon arvioinnin osaaminen ilmenee Anne Halmetojan mukaan apteekkityössä muun muassa tavassa keskustella asiakkaiden kanssa. Kun tietää, missä lääkehoidon kohdissa voi piillä ongelmia, niitä voi saada esiin kysymällä.
10 PROVIISORI 2.19
TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT JUHA SAASTAMOINEN
LHA-koulutus antaa paljon asiakastyöhön
T
unsin vetoa terveydenhuoltoon jo nuorena. Ammatinvalintavaiheessa pallottelin lääkärin, psykologin ja farmasian opintojen välillä. Päädyin farmasiaan, koska tällä alalla yhdistyvät parhaimmillaan kaikki kolme: farmasia, lääketiede ja psykologia. Hakeuduin opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Kotoisin olen Pohjois-Karjalan perukoilta, Valtimolta. Ammattiin opiskellessa ja apteekkityötä harjoitellessa vaikutti siltä, että lääkeneuvonnan tähtäin oli lääkehoidon aloituksessa ja yksittäisissä lääkkeissä. Tuntui, ettei minulla ollut sanottavaa asiakkaille, jotka olivat käyttäneet samoja lääkkeitä jo pidempään. Lääkeinformaatiohan oli heille jo annettu eikä lääkehoidon kokonaisuuteen kiinnitetty huomiota. Opiskelin vielä yliopistossa, kun ensimmäinen LHKA-kurssi alkoi. Ajattelin, että vitsi, miten mielenkiintoista. Minua kiehtoi ajatus, että farmasisti voisikin olla mukana terveydenhuollon tiimissä ja ottaa entistä kokonaisvaltaisemman ja vastuullisemman roolin potilaan hoidossa.
AMMATTI-IDENTITEETTI VAHVISTUI Työskentelin proviisoriopintojen jälkeen apteekkiproviisorina Helsingissä ja mietin, että joskus olisi kiva päästä LHKA-koulutukseen.
Toiveeni toteutui vuonna 2010, kun Farentaan koottiin kliinisen farmasian ryhmä. Pääsin mukaan, ja meidät kaikki koulutettiin lääkehoitojen arviointiin. Meillä oli mahdollisuus tehdä puolentoista vuoden koulutuksen ajan yhteistyötä kolmen palvelutalon kanssa. Kävimme läpi kaikkien asiakkaiden lääkehoidot moniammatillisesti. Havaitsin, että lääkärien, sairaanhoitajien ja lähihoitajien kanssa työskenteleminen oli kivaa ja antoisaa. Pääsimme hyvän yhteistyön makuun. Totuimme siihen, että jokaisella on yhteistyössä oma roolinsa. Näkemyksissä saattoi olla eroja, mutta opimme, miten niistä keskustellaan, miten perustellaan omaa näkemystä ja miten mietitään yhdessä ratkaisuja. Se oli opettavaista kaikkien ammattiryhmien kannalta. Silloin ymmärsin ensimmäisen kerran, mitä on farmaseuttinen asiantuntemus. Huomasin, mitä sellaista minä osaan, mitä lääkärit ja hoitajat eivät osaa. Ammatti-identiteettini vahvistui. Aloin ajatella, että minähän tiedän ja osaan paljon.
EDELLÄKÄVIJÄ VAILLA TYÖPAIKKAA Vuodesta 2010 lähtien olen opiskellut tauotta jotakin lääkehoitojen arviointiin liittyvää. Tuotteistaminen oli LHKA-koulutuksessa varsin isossa osassa, eli 1,5 vuoden opinnot eivät olleet pelkkää kliinistä farmasiaa. Moni asia jäi sille asteelle, että vain huomasin,
Minua kiehtoi ajatus, että farmasisti voisikin olla mukana terveydenhuollon tiimissä ja ottaa entistä kokonaisvaltaisemman ja vastuullisemman roolin potilaan hoidossa.
2.19 PROVIISORI 11
¢
lääkehoitojen arviointi Farmasistina koen tehtäväkseni asiakkaiden kohtaamisen, kuuntelemisen, auttamisen ja tukemisen.
koen tehtäväkseni asiakkaiden kohtaamisen, kuuntelemisen, auttamisen ja tukemisen. Kävi kuitenkin niin, että kun olisin halunnut siirtyä erikoistumisalani töihin, niitä ei vielä ollut olemassa. Ajauduin lääketeollisuuden tehtäviin, joissa en voinut käyttää lääkehoidon arviointiosaamista. Aloin miettiä, että jos minulle sopivia työpaikkoja ei ole, minun pitää luoda sellainen itse.
KOULUTUSTA JA AUDITOINTEJA
LHKA-koulutuksen käytyään Anne Halmetoja on suhtautunut lääkeinformaatiovelvollisuuteen entistä vakavammin. Esimerkiksi lääkkeiden oikean säilytyksen merkitys on kristallisoitunut potilastapausten myötä.
mistä kaikesta olisi hyvä tietää lisää. Olen käynyt sekä kotimaisen että ulkomaisen lääkitysturvallisuuskoulutuksen, ja lisäksi olen poiminut paljon pieniä kursseja sieltä täältä. Kirjahyllyyni on kertynyt metrin verran kirjoja, joita olen tilaillut ulkomailta tiedonhalussani. Ajattelen, ettei minun välttämättä tarvitse mennä kurssille oppiakseni, vaan voin opiskella itsekin. Saan materiaaleja myös sitä kautta, että kuulun Ison-Britannian farmasistien järjestöön the Royal Pharmaceutical Societyyn. Lääkitysturvallisuus tuli mukaan, kun mietin, että jos minulla olisi kliininen rooli
12 PROVIISORI 2.19
isossa organisaatiossa, pelkkä lääkehoidon kokonaisarviointi ei välttämättä täyttäisi työpäiviäni. Lääkitysturvallisuus tuntui sille sopivalta parilta. Huomasin, etten ollut ajatukseni kanssa yksin, kun farmasian erikoistumiskoulutukset alkoivat. Niihin sisältyy sekä lääkitysturvallisuutta että lääkehoidon arviointia. LHKA-koulutus antoi minulle selvän suunnan. Tiesin, että haluan olla kliininen farmasisti nimenomaan avohuollossa. Sairaalamaailma ei ole koskaan kiehtonut minua, vaan haluan olla siellä, missä ihmisten arki ja peruseläminen ovat. Farmasistina
Tällä hetkellä jaan työaikani kolmeen osaan, joissa kaikissa hyödynnän arviointiosaamistani. Olen hoivakotifarmasian yrittäjä Aino ja Eino Lääkehoitopalveluissa ja teen apteekkityötä viikonloppuisin ja kesäisin. Lisäksi toimin erikoistumisopintoihini liittyen kahtena päivänä viikossa kliinisenä proviisorina palvelutalo-organisaatiossa, jossa on geriatristen yksiköiden lisäksi kehitysvammaisille ja autistisille henkilöille tarkoitettuja yksiköitä. Aino ja Eino Lääkehoitopalvelut tarjoaa farmasiaan liittyviä palveluja hoivakodeille. Yritys on perustettu vuonna 2013, ja tulin sen osakkaaksi kaksi vuotta sitten. Tunsin omistajakollegat jo entuudestaan töistä, koulutuksista ja yhdistystoiminnasta. En ollut koskaan ajatellut ryhtyä yrittäjäksi, mutta ajattelin, että kävi miten kävi, niin ainakin saan tehdä töitä, joista tykkään ja harjoitella asioita, joissa haluan olla hyvä. Yrittäjyyden paras puoli on tietynlainen vapaus: hommaa on paljon, mutta ajankäyttönsä saa suunnitella itse. Kun yrittäjä haluaa aloittaa uuden toimintamuodon, hän ryhtyy toimeen. Kuntapuolella kaikki uusi vie paljon enemmän aikaa. Käytännössä auditoin lääkitysturvallisuutta kotihoidossa ja palvelutaloissa. Asiakkaitamme ovat kunnat ja yksityiset avohoidon yritykset. Tarkastan, päivitän ja laadin lääkehoitosuunnitelmia yhdessä asiakkaiden kanssa. Toimin myös usein kouluttajana verkossa ja livenä. Yrityksemme ei markkinoi lääkehoidon arviointeja, vaan käytän osaamistani kouluttaessani ja auditoidessani. Teen
myös yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa erikoistumiskoulutukseen sisältyvän LHA-kurssin opetusmateriaalin ja harjoitustapausten tarkastamisen parissa.
APTEEKKITYÖSTÄ TULI ANTOISAMPAA Apteekkityössä ollessani käytän LHKAosaamistani koko ajan. Koulutuksen jälkeen huomasin pian, että minulla alkoi olla sanottavaa myös asiakkaille, jotka olivat jo saaneet ensimmäisen lääkeinformaation. Työ tuntui entistä merkityksellisemmältä. Se ei ollut enää pelkkää Kela-korvausten laskemista, etiketin liimaamista ja lääkkeiden pussittamista, vaan aktiivista, kokonaisvaltaista terveydenhuollon asiakaspalvelua. Koska ymmärrän hoitojen kokonaisuuksia ja tunnen tyypillisiä lääkehoidon ongelmia, kyselen niistä asiakkailta aktiivisesti ja ohjaan heitä kohti hyviä käytäntöjä. En myöskään enää pidä itsestäänselvyytenä, että lääkehoidon seuranta toteutuu tai että asiakkaat saavat labrakutsut automaattisesti, vaan varmistan, että asia on kunnossa. Olen myös alkanut ottaa entistä rohkeammin kantaa ja kyseenalaistaa asioita, koska osaan enemmän ja olen entistä varmempi osaamisestani. Toisaalta ymmärrän myös osaamiseni rajat ja tiedän, mihin asioihin minun ei kannata puuttua. Ohjaan silloin asiakkaan paikkaan, jossa hän voi saada paremman avun. Kerran eräs turhautunut omainen kertoi minulle apteekin tiskissä, ettei hänen kroonisista hermokivuista kärsivä puolisonsa saanut kunnollista kivunlievitystä. Katsoin potilaan lääkelistaa, joka ei näyttänyt hermokipupotilaan Käypä hoito -suositusten mukaiselta. Kannustin omaista ottamaan yhteyttä kipuklinikalle. Potilas pääsikin siellä lääkäriin, ja lääkitystä muutettiin siihen suuntaan kuin olin ennakoinut. Omainen tuli myöhemmin kertomaan asiasta helpottuneena. Tämä on vain yksi tapaus,
jossa olen voinut auttaa LHKA-koulutuksen ansiosta.
MATKALLA SUOMEN ENSIMMÄISEKSI Parhaillaan erikoistun Suomen ensimmäiseksi hoivakotifarmasian erikoisproviisoriksi. En voinut kieltäytyä, kun Helsingin yliopistolta pyydettiin mukaan tähän uraa uurtavaan kolmen opiskelijan ryhmään. Kaksi muuta opiskelijaa työskentelee sairaalassa erikoistumisaloinaan onkologia ja neurologia. Minulla oli jo valmiina mielessä alueita, joita halusin ryhtyä opiskelemaan. Hoivakotifarmasiaan liittyvien koulutusten kärkenä on usein ollut geriatrinen lääkehoito, mutta sosiaalihuollossa on paljon myös kehitysvammaisten asumisyksiköitä. Siksi halusin erikoistua kehitysvammaisten lääkehoitoon. Englanti on yksi avohoidon kliinisen farmasian edelläkävijöistä maailmassa. Minulla on kannustava englantilainen mentori ja yhteyksiä sikäläisiin kollegoihin, jotka tekevät jo nyt sitä, mihin minäkin pyrin. Olenkin lähdössä kesällä kahdeksi viikoksi Englantiin tutustumaan NHS:n vieraana siihen, miten heidän tiiminsä työskentelee kehitysvammaisten ja iäkkäiden kanssa. Ensi vuonna pääsen perehtymään vaikeasti kehitysvammaisten ja autististen hoitoon Tampereen yliopistosairaalassa. Geriatriassa ajattelin syventyä palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon. Palvelutaloissahan pyritään hoitamaan asukkaat loppuun asti, ja saattohoidon lääkevalikoima eroaa normaalisti käytetystä. Erikoistumisopintojeni toinen haara liittyy lääkitysturvallisuuteen. Sitä varten opiskelen muutosjohtamista sekä tiimien ja työkulttuurin johtamista. Tunnen jo olevani varsin hyvä lääkitysturvallisuuden riskien tunnistamisessa ja niiltä suojautumisen suunnittelussa, joten seuraava askel on tutkia, miten muutos jalkautetaan työyhteisöön. ¢
LHA ja LHKA LÄÄKEHOIDON ARVIOINNIT ovat keino tunnistaa ehkäistävissä olevia, hoidollisesti merkittäviä lääkehoidon ongelmia ja riskitekijöitä. Kun arviointikoulutus aloitettiin Suomessa vuonna 2005, se tähtäsi lääkehoitojen kokonaisarviointeihin (LHKA). LHKA on moniammatillinen prosessi, jossa varmistetaan potilaan lääkehoidon tarkoituksenmukaisuus ottaen huomioon sairaudet ja terveydentila. Alalla tunnistettiin kuitenkin kevyemmän koulutuksen ja arvioinnin tarve, koska lääkehoidon arvioinnin perusteel-
lisuus voi vaihdella tilanteen ja tarpeen mukaan. Vuonna 2017 julkistettiin uudet lääkehoidon arvioinnin oppimiskriteerit, joissa arvioinnit jaetaan kolmeen ryhmään: lääkityksen tarkistus, lääkehoidon arviointi (LHA) ja lääkehoidon kokonaisarviointi (LHKA). LHA-koulutus antaa perusvalmiudet lääkehoidon arviointiin, ja sen laajuus on 20 opintopistettä. LHA-osaajia koulutetaan sekä yliopistoissa että täydennyskoulutusyksiköissä, kuten Farmasian oppimiskeskus FOK ja Aducate. ¢ LÄHDE FOK
Mitä jos minäkin? Annen 5 vinkkiä LHA-koulutusta harkitseville:
1
LHA ON HYVÄ TAPA PÄIVITTÄÄ AMMATTITAITONSA. Tutkinto-opinnoista nyt valmistuvat farmaseutit ja proviisorit ovat suorittaneet LHA-opinnot osana koulutustaan. Aikaisemmin valmistuneille LHA on hyvä tapa päivittää osaamisensa nykypäivän tasolle ja saada samalla uutta potkua tekemiseen. Koulutusta harkittaessa ei kannattaisi panna liikaa painoa sille, saako apteekki myytyä arviointipalveluja. Tärkeämpää on, että LHA auttaa perustyössä.
2
KOULUTUS SOPII TYÖN OHEEN. Erikoistumiskoulutukset ovat aivan toista kuin tutkinto-opinnot yliopistossa. Kurssit on suunniteltu työssäkäynnin ohella suoritettaviksi, ja ne on mahdollista suorittaa pienissä osissa. Opiskeluaan voi rytmittää itse. Jos on mahdollista löytää joka viikko muutama 2–4 tunnin häiriötön aika opinnoille, se riittää. Opintoihin liittyy usein myös valinnaisuutta, ja lähipäiviä on vain muutamia.
3
KOULUTTAUTUJIEN YHTEISÖ KANNUSTAA. Nautin itse LHKA-koulutuksesta niin paljon, ettei opiskelu tuntunut yhtään raskaalta. Kannustan tutustumaan ja verkostoitumaan toisten kouluttautujien kanssa lähipäivien aikana ja keskustelupalstoilla. Kokemusten jakaminen on hauskaa ja tukee opiskelua. Kontaktit voivat johtaa mihin vain; päädyin itse yhden LHKA-kurssikaverini yrittäjäkumppaniksi!
4
ARVIOINTIEN ALKUUN KANNATTAA VARATA AIKAA. Yhteistyöhaluisen lääkärin ja sopivien potilaiden löytäminen voi osoittautua pullonkaulaksi opintoihin liittyvien lääkehoidon arviointien tekemisessä. Tähän vaiheeseen kannattaa varata aikaa etenkin, jos yhteyksiä terveyskeskukseen ei ole ennestään. Kun potilaat on löydetty ja porukka kasassa, loppu sujuu jo helpommin.
5
LHA-TASO RIITTÄÄ ASIAKASTYÖSSÄ PITKÄLLE. LHA-koulutus riittää apteekin asiakkaiden lääkehoidon ongelmien ratkomisessa lähes aina. Proviisori Terhi Toivon väitöskirjaansa varten tekemän tutkimuksen mukaan valtaosalle iäkkäistä kotihoidon potilaista riittää LHA-tasoinen lääkehoidon arviointi, ja vain hankalimmat tapaukset tarvitsevat laajemman LHKA-arvioinnin. ¢
2.19 PROVIISORI 13
¢
proviisoripäivä
Proviisori neuvottelijana Suomen Proviisoriyhdistyksen vuoden päätapahtuma, Proviisoripäivä, pidettiin lauantaina 16.3. tuttuun tapaan Arcadassa Helsingissä. Tiedonhaluisia osallistujia kertyi paikalle kaikkiaan noin 160, ja näytteilleasettajia oli 27. Monipuolisen ohjelman kattavana teemana oli Proviisori neuvottelijana. TEKSTI SAMULI AUNO JA MAIJA RAUHA KUVAT HARRI KYLLÖNEN
14 PROVIISORI 1.19
UUTTA:
Rekrykohtaamisia ENSIMMÄISTÄ kertaa järjestetty Rekrykohtaamisia-tapahtuma keräsi Arcadan pieneen auditorioon satakunta yritysten puheenvuoroista kiinnostunutta proviisoria ja -opiskelijaa. Täydet penkkirivit kuuntelivat korva tarkkana, kuinka Jukka Polojärven estradille juontamat yritysten edustajat kertoivat vuorollaan olevansa paras mahdollinen työpaikka lääkealan ammattilaisille. Tiiviin, reilu puoli tuntia kestäneen tilaisuuden jälkeen kiinnostuneet siirtyivät erikseen varattuihin kabinetteihin keskustelemaan tarkemmin työmahdollisuuksista. Halukkaille oli tarjolla myös Polojärven vetämänä CV-valmennusta. Rekrykohtaamisia oli menestys, jonka tarina jatkuu varmasti. Onko teidänkin yrityksenne edustettuna jo ensi vuonna?
LOPUKSI:
Palkintojen jako APURAHATOIMIKUNNAN puheenjohtaja
NÄMÄ YRITYKSET PITCHASIVAT: • • • •
DRA Consulting FARENTA/Oriola PharmaRelations Verman
Samuli Auno ja yhdistyksen puheenjohtaja Lasse Rautiainen palkitsivat vuoden 2019 Proviisorikollegan Pirkko Multalan Helsingin Kipparlahden apteekista diplomilla ja kukilla. Ehdottaja kuvasi häntä muun muassa hyväksi esimieheksi, tasapuoliseksi, empaattiseksi sekä ihanaksi ihmiseksi. Lue lisää Pirkosta sivulta 26! Opintopalkintojen saajat, Maija Raatikainen Kuopiosta ja Sandra Kontola Helsingistä, ovat molemmat Proviisoriyhdistyksessä ja opiskelijajärjestöissä ansioituneita järjestöaktiiveja. Palkinnon kriteerien mukaisesti he ovat lisäksi saaneet pro gradu -tutkielmistaan kiitettävät arvosanat. Proviisoriyhdistyksen apurahaa varten saapui tänä vuonna 10 hakemusta. Apurahan saivat: Erkka Järvinen, Wilma Kiander, Niina Mononen ja Emmi Palomäki (400 € matka-apurahoja) sekä Henna Kyllönen (600 € LHA-opintoihin). Apurahat myönnettiin henkilöille, jotka eivät ole saaneet yhdistyksen myöntämää apurahaa kolmeen vuoteen ja joiden hakemus vastasi hakukuulutusta. Summat määräytyivät hakemusten ja edellisvuosina jaettujen summien mukaan. Palkintojenjaon yhteydessä julkistettiin haettavaksi perinteinen, yhteensä 2 000 euron suuruinen Teva/ratiopharm-apuraha, jonka hakukriteerejä on laajennettu edellisvuotisista. Apurahan piirissä ovat nyt opinnot, jotka vahvistavat hakijan liiketalous- ja henkilöstöjohtamistaitoja tai lääketurvaosaamista. Tarkista hakukuulutus lehden sivulta 27 ja hae rohkeasti! ¢
2.19 PROVIISORI 15
¢
proviisoripäivä TEKSTI RIIKKA GRANQVIST KUVA HARRI KYLLÖNEN
Asiantuntijan vinkit lääkehoidon arviointiin Lääkehoidon arviointipalvelujen myynti apteekeissa on varsin vähäistä. Yli 700 arviota moniammatillisessa tiimissä Kuopiossa tehnyt LHKA-kouluttaja, proviisori Jonna-Carita Kanninen kertoi Proviisoripäivillä, mitä asialle voi tehdä. Hän antoi myös vinkkejä arvioitavan kohtaamiseen.
J
onna-Carita Kannisen mukaan arviointipalveluiden pieni menekki apteekeissa johtuu usein siitä, että palvelua ei ole tarjottu aktiivisesti asiakkaille. Usein odotetaan, että asiakas tulee pyytämään palvelua itse. Asiakkaan on kuitenkin vaikea tunnistaa, milloin hän tarvitsee tietyn tasoista arviointipalvelua. Farmaseuttisen henkilökunnan tulisi tehdä asiakkaalle mahdollisimman selväksi, milloin hän saattaisi hyötyä palvelusta. Palvelun pitäisi myös olla helposti saatavilla, kun asiakas sen haluaa. Jos pätevyyden saanut henkilö ei ole apteekissa paikalla, palvelua on vaikea myydä.
Haastattelussa oleellista on asiakkaan osallistaminen.
NÄIN TUET LÄÄKÄRIN TYÖTÄ
– Henkilökunnan tulisikin sisäistää tarjottava palvelu niin hyvin, että osataan tarjota oikeanlaajuinen palvelu oikeassa yhteydessä. Joskus voi olla tarpeellista tarjota ensin lääkelistan tarkistusta ennen kuin edetään laajempaan arviointiin, Kanninen sanoo.
KYSYMYKSELLÄ ON MERKITYSTÄ Kanninen korostaa, että ajantasainen lääkelista on kaikentasoisten lääkehoidon arviointien perusta. Yksikin puuttuva lääke tai virhe lääkelistassa voi aiheuttaa sen, että tehty arviointi ei ole oikein. Asiakkaan todellinen lääkitys saadaan selville vain haastattelemalla häntä tai hänen omaistaan, joka osaa kertoa lääkityksestä. Avoimilla kysymyksillä saadaan haastattelutilanteessa asiakas usein kertomaan enemmän. Suljettuja kysymyksiä on helppo käyttää kiireessä, mutta ne rajaavat vastausta liikaa. Tarvittaessa niillä saadaan kuitenkin tarkkoja vastauksia. Johdattelevat kysymykset luovat tunnelmaa, mutta usein vastauksena saadaan haastattelijan toivoma vastaus. Tarkennuskysymyksillä voidaan kysyä täsmennystä asiakkaan kertomaan ja samalla osoittaa kuuntelemista.
OSOITA, ETTÄ KUUNTELET Kuuntelemista voi osoittaa myös tekemällä yhteenvetoja haastateltavan kertomasta. Haastattelussa oleellista on asiakkaan osallistaminen. – Ikäihmisen päivän kohokohta voi olla se, että farmasisti tulee hänen kotiinsa tekemään lääkehoidon arvioinnin. Haastateltavan on tärkeää kokea tulleensa kuulluksi ja arvostetuksi. Haastateltavan vireys tai tunnetila voi
16 PROVIISORI 2.19
vaikuttaa haastattelun onnistumiseen. Etenkin ikääntyneet saattavat väsyä helposti, mikä voi rajata käytössä olevaa aikaa. Haastattelussa on tärkeää myös varmistaa, että tarkoitetaan samaa asiaa: joskus asiakas ymmärtää paremmin kauppanimet kuin lääkeryhmät.
Lääkärin näkökulmasta lääkehoidon kokonaisarvioinnin tulee tuottaa lisäarvoa hänen työhönsä. Kannisen mukaan farmasisti voi osoittaa asiantuntijuutensa ja edistää yhteistyön sujumista asettamalla muutosehdotukset tärkeysjärjestykseen kliinisen merkittävyyden mukaan. Tästä on hyötyä kiireiselle lääkärille. Myös kohtelias kommunikointi ja muutosehdotusten perustelu ovat tärkeitä. Farmasisti voi osoittaa työnsä lisäarvon myös ehdottamalla tarpeellisia lääkityksiin liittyviä laboratoriokokeita: arvioinnin jälkeen tehdyt lääkitysmuutokset, esimerkiksi lääkkeen lopetus, saattavat muuttaa joidenkin muiden lääkkeiden pitoisuuksia elimistössä. Näiden muutosten seurannassa ja arvioinnissa farmasisti voi olla mukana myös jatkossa. ¢
Näin tunnistat LHA-asiakkaan POTILAS, joka hyötyisi lääkehoidon tarkistuksesta, lääkehoidon arvioinnista tai kokonaisarvioinnista, kuuluu usein johonkin näistä ryhmistä: • Kotihoidon, palveluasumisen tai annosjakelun aloittava asiakas • Asiakkaalla on oireena esimerkiksi väsymystä, kaatuilua tai huimausta • Asiakkaalla on käytössä yksi tai useampi PKV-lääke • Epäily puutteellisista lääkitystiedoista tai yli 75 vuoden ikä • Käytössä useita lääkkeitä (yli 6) ja yksi edellä mainituista. ¢
TEKSTI ANNA PELTONEN KUVA SUOMEN LÄÄKEVARMENNUS OY
Lääkepakkauksien turvaominaisuudet koostuvat pakkauksen yksilöivästä sarjanumerosta ja tuotekoodista sekä sinetistä, joka takaa pakkauksen eheyden.
Onnistumisia ja opittavaa lääkevarmennuksessa Lääkevarmennusjärjestelmä otettiin käyttöön koko EUalueella 9. helmikuuta. Suomen Lääkevarmennus oy:n toimitusjohtaja
Maija Gohlke-Kokkonen kertoi puheenvuorossaan järjestelmän kuulumiset.
M
aija Gohlke-Kokkonen aloitti kysymällä yleisöltä, kuinka moni on jollakin tavoin päässyt kosketuksiin lääkevarmennusjärjestelmän kanssa. Lähes kaikkien kädet kohosivat ylös - eikä ihme, sillä olihan järjestelmän käyttöönotosta jo kulunut reilu kuukausi aikaa. Kysyttäessä, kuinka moni oli kokenut järjestelmän toimivan moitteettomasti, kohoavien käsien määrä oli selvästi vähäisempi. Aloitetaan kuitenkin onnistumisista. Gohlke-Kokkonen totesi, että vielä puoli vuotta ennen käyttöönoton määräaikaa hän ei olisi uskonut, että järjestelmä olisi käytössä koko EU:n alueella määräaikaan mennessä. Toisin kuitenkin kävi, järjestelmä oli toiminnassa 9.2. alkaen. Järjestelmän käyttöön saattaminen oli hieno saavutus, sillä kyseessä on hyvin laaja ja tietoteknisesti haasteellinen hanke, jonka
toteuttamiseen on vaadittu monen eri tahon panostus jo usean vuoden aikana. Järjestelmä toimi heti ensimmäisenä päivänä. Gohlke-Kokkosen tietoon ei ollut tullut, että yksikään potilas olisi jäänyt ilman lääkettä viallisesti toimivan tai vääriä hälytyksiä antavan järjestelmän vuoksi, eikä lääkejakelu ole muutenkaan vaarantunut.
TEKNISIÄ HAASTEITA Haasteellisia tilanteita ovat aiheuttaneet etenkin virheelliset hälytykset lääkepakkauksia apteekista ulos skannattaessa. Järjestelmän teknisistä syistä johtuneet virhehälytykset ovat aiheuttaneet hämmennystä apteekeissa ja hidastaneet asiakaspalvelua. Tästä syystä Suomen Lääkevarmennus Oy:n ja Fimean vastaanottamien häiriöilmoitusten määrä on ollut suuri. Kun pakkauksen datamatriisiin painettu tieto on ristiriidassa lääkevarmennusjärjestelmään ladatun tiedon kanssa, syntyy virheellisiä hälytyksiä, jotka kulkeutuvat pääasiallisesti lääkkeitä valmistavien yritysten pääkonttoreihin. Hälytysten taustalla olevat ongelmat tulisi selvittää ja oikea tieto päivittää järjestelmän tietokantaan mahdollisimman ripeästi. Ongelmien tehokas ratkaisu ja tiedon vaivaton kulkeminen oikealle taholle edellyttävät myyntiluvanhaltijoilta toimivia sisäisiä prosesseja. Kaikissa lääkepakkauksissa ei vielä ole turvaominaisuuksia. Nämä pakkaukset eivät löydy tietokannasta eikä niitä siten pystytä järjestelmässä todentamaan aidoiksi. Tällä hetkellä apteekeissa tulee vastaan
Näin lääkevarmennus toimii • Tarkoituksena on estää lääkeväärennösten pääsy lailliseen lääkkeiden jakeluketjuun ja siten varmistaa lääkkeiden turvallinen käyttö. • Järjestelmän avulla varmistetaan, että valmiste sisältää pakkauksen mukaisen sisällön eikä sitä ole peukaloitu missään vaiheessa sen kulkiessa aina tehtaalta potilaalle asti. • Lääkepakkauksien turvaominaisuudet koostuvat pakkauksen yksilöivästä sarjanumerosta ja tuotekoodista sekä sinetistä, joka takaa pakkauksen eheyden. • Apteekeissa lääkkeitä toimitettaessa lääkepakkausten viivakoodit skannataan, minkä yhteydessä järjestelmä tunnistaa lääkkeen oikeellisuuden tietokantaan tallennetun tiedon perusteella. • Lääkeväärennöstapauksissa järjestelmä hälyttäisi, eikä lääkettä pystyisi toimittamaan potilaalle. • Pääasiallisesti lääkevarmennuksen piiriin kuuluvat reseptilääkkeet muutamia poikkeustapauksia lukuun ottamatta. • Lääkevarmennusjärjestelmän käyttöönotto on määritelty EU:n lääkeväärennösdirektiivissä, minkä mukaan järjestelmän käyttöönoton oli tapahduttava koko EU-alueella 9.2.2019 mennessä. ¢
myös osittain turvaominaisuuksiltaan valmiita pakkauksia, esimerkiksi sinetti löytyy, mutta yksilöivä sarjanumero ja tuotekoodi puuttuvat. Gohlke-Kokkonen kertoi, että järjestelmää pyritään kehittämään jatkuvasti, jotta tulevaisuudessa vältyttäisiin virhehälytyksiä aiheuttavilta teknisiltä ongelmilta. Tähän mennessä Suomessa todettujen lääkeväärennösten määrä on kuitenkin ollut vähäinen, minkä takia lääkevarmennusjärjestelmän toimivuudessa havaittu alkukankeus ei Gohlke-Kokkosen mielestä anna aihetta suurempaan huoleen. – Tulevaisuuden kannalta lääkevarmennusjärjestelmän moitteeton toimivuus on kuitenkin äärimmäisen tärkeää turvallisen lääkejakeluketjun takaamiseksi, hän sanoi. Pysyt kartalla uusimmista kuulumisista seuraamalla FiMVOa LinkedInissä ja Twitterissä sekä tilaamalla heidän uutiskirjeensä. ¢ 2.19 PROVIISORI 17
¢
proviisoripäivä TEKSTI SAMULI AUNO KUVA HARRI KYLLÖNEN
Biosimilaarien käyttö kasvuun lääkevaihdolla? Sairaalapuolella biosimilaarien käyttöönotto on johtanut merkittäviin kustannussäästöihin, mutta avopuolella niihin siirtyminen takkuaa. Mikä neuvoksi? Tohtorikoulutettava Hanna Tolonen käsitteli kysymystä luennossaan.
B
Hanna Tolonen • Työskentelee HUS Apteekissa vastaavana proviisorina. • Tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa. • Projektitutkijana Fimeassa 8–12/2018. • Tutkii väitöskirjassaan biosimilaarien lääkevaihdon mahdollisuuksia ja ongelmia.
Biologisten valmisteiden lääkevaihdon riskejä
1 2 3 4 5 6
LÄÄKEHOIDON keskeyttäminen vaihdon seurauksena. POTILAS käyttää kahta valmistetta päällekkäin. KÄYTETTYÄ valmistetta ei voida jäljittää ongelmatilanteissa. POTILAS hämmentyy saamastaan tukimateriaalista.
APTEEKISTA ei saada riittävää vaihtoon liittyvää neuvontaa. POTILAS ei pääse terveydenhuoltoon ongelmatilanteessa.
18 PROVIISORI 2.19
iosimilaarit ovat biologisia lääkkeitä, jotka sisältävät samaa vaikuttavaa ainetta kuin markkinoilla jo oleva biologinen lääke, mutta eri muodossa. Alkuperäinen biologinen lääke ja biosimilaari ovat keskenään vaikutuksiltaan ja ominaisuuksiltaan vertailukelpoisia, mutta biosimilaarit eivät ole suoraan rinnastettavissa geneerisiin lääkevalmisteisiin eivätkä ne kuulu geneerisen substituution piiriin. Suomessa oli artikkelin kirjoitushetkellä kaupan 20 biosimilaaria 12 eri viitevalmisteelle. Lääkevaihdon puuttuessa vastuu biosimilaarien käyttöönotosta on lääkkeiden määrääjillä. Sekä Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetus lääkkeen määräämisestä että Palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) suosittavat biosimilaarien hallittua käyttöönottoa. Käytännössä avohoidon asiakkailla ei kuitenkaan ole kannustetta siirtyä biosimilaariin, koska potilaalle näyttäytyvä kustannus on valmisteesta huolimatta vakio, erityisesti lääkekaton täytyttyä. Biosimilaarien käyttöönoton tehostamiseksi onkin ehdotettu apteekissa tapahtuvaa lääkevaihtoa, jolloin myös hintakilpailu tehostuisi.
LÄÄKETURVARISKEJÄ TUNNISTETTU Proviisori Tolonen tutki Fimean kanssa yhteistyössä tekemässään väitöskirjansa osatyössä, millaisena alan ammattilaiset ja sidosryhmät kokevat lääkevaihdon mahdollisuuden erityisesti lääketurvan näkökulmasta. Samalla Tolonen kartoitti biologisten valmisteiden lääkevaihtoon liittyviä ongelmia ja ratkaisuehdotuksia niihin. Tutkimuksessa haastateltiin lääkkeiden käyttäjiä, määrääjiä, toimittajia, hoitajia, viranomaisia sekä teollisuuden ja tukkuliikkeiden edustajia. Puolistrukturoituihin haastatteluihin osallistui 62 henkilöä. Muun muassa lääkkeen nimen ja ulkonäön vaihtuminen, potilaan heikko luottamus uuteen valmisteeseen, päällekkäiset reseptit ja/tai lääkevalmisteet, neuvonnan ongelmat sekä valmisteiden mahdollisesti erilaiset haittavaikutusprofiilit nousivat haastatteluissa esille ongelmina. Lisäksi lääkkeen annostelulaite todennäköisesti
muuttuu lääkevaihdon yhteydessä, mikä koettiin suureksi ongelmaksi.
KEINOJA RISKIEN HALLINTAAN Riskinhallintaan haastateltavat ehdottivat useita eri toimintatapoja, joista monissa korostuivat moniammatillinen yhteistyö, hyvä tiedonkulku ja Kanta-palvelun hyödyntäminen. Jokaisen lääkehoitoprosessin toimijan laadukas kouluttaminen on pääosassa ongelmien ehkäisyssä. Informatiivinen ja selkokielinen viestintämateriaali sekä viranomaisten että lääkeyritysten taholta ehkäisee vaihtotapahtumiin liittyvää hämmennystä. Hoidon onnistumisen seuranta on yhtä tärkeää kuin muidenkin lääkkeiden tapauksessa, ja Kanta-palveluita tarjottiin ratkaisuksi valmisteiden eräkohtaisen jäljitettävyyden turvaamiseksi. Kohtuullisen lääkevaraston ylläpitäminen tukkuliikkeissä ehkäisee saatavuusongelmista johtuvia lääkevaihtoja, ja riittävä viestintä ennen akuutteja ongelmia auttaa jokaista tahoa varautumistyössä.
KOHTI VIRON MALLIA? Biosimilaarien lääkevaihdon mahdollinen käyttöönotto on monimutkainen ja -tahoinen hanke, jonka asianmukaisella hallinnalla voidaan saavuttaa merkittäviä lääkesäästöjä. Kommenttipuheenvuorossaan Heikki Bothas Rinnakkaislääketeollisuus ry:stä visioi, että ongelmien ratketessa ja pelisääntöjen muotoutuessa voisimme siirtyä esimerkiksi Viron malliin. Tällöin biologisetkin valmisteet määrättäisiin vaikuttavan aineen nimellä ja farmaseuttinen henkilökunta apteekissa valitsisi asiakkaan kanssa yhteisymmärryksessä sopivimman valmisteen. Myös muissa Pohjoismaissa, erityisesti Tanskassa, on saavutettu terveydenhuollon säästöjä biosimilaarien käyttöönottoa tehostamalla. Aika näyttää, mihin suuntaan siirrymme. ¢
LISÄÄ AIHEESTA: Duodecim 2019;135:115–7 sekä www.fimea.fi/laaketurvallisuus_ja_tieto/ biosimilaarit
TEKSTI ANNE TAMMIMÄKI
HTA-arvioinneilla tietoa päätöksenteon pohjaksi HTA on lyhenne sanoista Health Technology Assessment, ja suomeksi siitä käytetään muun muassa nimiä lääkehoitojen arviointi ja terveysteknologinen arviointi. Lääketeollisuus ry:n lääkepoliittinen johtaja Sirpa Rinta keskittyi puheenvuorossaan lääkkeiden HTA-arvioihin.
H
TA-arvioita voidaan tehdä sekä lääkkeistä että muista terveydenhuollon parissa käytettävistä teknologioista, kuten laitteista ja kirurgisista interventioista. Laajoissa HTA-arvioissa tutkitaan monitieteisellä lähestymistavalla muun muassa menetelmien käyttämisen edellytyksiä sekä niiden terveydellisiä ja taloudellisia vaikutuksia. Arvioinneissa tuotettua tietoa voidaan käyttää pohjana terveydenhuollon kliinisessä ja poliittisessa päätöksenteossa.
kaan ole saavutettu, sillä osa jäsenvaltioista ei ole halukkaita ryhtymään yhteistyöhön.
POHJOISMAISSA OMA PROJEKTI
MONTA ERILAISTA HTA:TA HTA-arvioita on laajuudeltaan monenlaisia. Uusien hoitojen laajat arviot sisältävät muun muassa kustannusvaikuttavuuden analysoinnin. Terveystalousselvityksissä hoidoista luodaan terveystaloustieteellinen malli (esimerkiksi kustannusvaikutusanalyysi), jota voidaan käyttää esimerkiksi hinta- ja korvattavuushakemuksen tukena. Pika-arviot huomioivat kliinisen vaikutuksen lisäksi esimerkiksi vaikutuksen sairaalan budjettiin. Yksinkertaisin on mini-HTA, joka on pika-arvion yksinkertaisempi versio.
Ensimmäisen FINOSE-arvion odotetaan valmistuvan lähiaikoina.
NOPEAMMAT ARVIOT TARPEEN
MONIMUTKAINEN NYKYMALLI Tällä hetkellä Suomessa ei ole lääkehoitojen HTA-arvioille yhtenäistä järjestelmää, vaan eri toimijat tekevät niitä neljässä erillisessä kanavassa. Lääkeyritykset tekevät terveystalousselvityksiä hinta- ja korvattavuushakemusten tueksi. Fimean HTA-yksikkö puolestaan tekee sairaalalääkkeille arvioita, jotka toimivat pohjana Palveluvalikoimaneuvoston (Palko) suosituksille terveydenhuollon palveluvalikoimaan sisällytettävistä valmisteista. Laissa Fimean tehtäväksi on määritelty uusien hoitojen laajat arviot, mutta käytännössä HTA-yksikkö on tehnyt pika-arvioita. Ne ovat kuitenkin kehittymässä kohti terveystalousselvityksiä. Fimea arvioi vuosittain noin kymmenen valmistetta; muut sairaalalääkkeet ovat joko Kansallisen HTA-koordinointiyksikön (FinCCHTA) tai sairaanhoitopiirien mini-HTA-arvionnin piirissä tai jäävät kokonaan arvioimatta. Rokotteita koskevat laajat HTA-arviot tekee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Koska EU-tason yhteistyön kehittäminen on osoittautunut aikaavieväksi, Suomen, Norjan ja Ruotsin viranomaiset aloittivat noin vuosi sitten vapaaehtoisen yhteistyöprojektin (FINOSE), jossa on aloitettu jo kahden valmisteen HTA-arviointi. Kuten EU-tasolla, myös yhteispohjoismaisessa arviossa tehdään yhteinen kliinisen vaikuttavuuden arviointi, jonka jälkeen kustannusten arviointi tehdään maakohtaisesti. Suomen toimintaympäristössä sairaalavalmiste siirtyy näin ollen FINOSE-arvion valmistuttua Palko-arvioon. Yhteistyönä tehtyjen arvioiden odotetaan hyödyttävän eniten uusien sairaalalääkkeiden käyttöönottoa, sillä yritykset tekevät joka tapauksessa avohoidon lääkkeiden kustannusvaikuttavuusanalyysejä hinta- ja korvattavuushakemuksia varten. Ensimmäisen FINOSE-arvion odotetaan valmistuvan lähiaikoina.
EU-TASON YHTEISTYÖ EI TOIMI Suomalaisen terveydenhuollon rakenteiden uudistamisen lisäksi myös EU-tason käytänteiden kehittäminen vaikuttaa viranomaistasolla tehtävien uusien hoitojen HTA-arvioiden toteuttamistapaan. EU:n jäsenvaltioiden viranomaiset ovat tehneet vapaaehtoista HTA-arviointeja koskevaa yhteistyötä vuonna 2004 aloitetun European Network for Health Technology Assessment (EUnetHTA) -projektin puitteissa. Keskitetyn myyntilupajärjestelmän vuoksi olisi järkevää koordinoida myös HTA-arvioinnit keskitetysti, jotta päällekkäinen työ vältettäisiin. Keskeisenä haasteena on saada HTA valmiiksi muutamassa kuukaudessa myyntiluvan myöntämisen jälkeen, jotta se ei pitkittäisi valmisteen kauppaantuloa. Niinpä vuonna 2018 tehtiin ehdotus, jonka mukaan EU-tasolla tehtäisiin hoitojen kliinisen tehon arviointi, ja kustannusten arviointi jäisi kansallisella tasolla tehtäväksi. Konsensusta keskitetyn arvion käyttöönotosta ei kuiten-
Sirpa Rinta esitteli Lääketeollisuus ry:n vuonna 2017 tekemän esityksen yhteisestä arviointielimestä, jossa kaikki lääkevalmisteet rokotteet mukaan lukien arvioitaisiin samalla mekanismilla. Mallissa yritys tekisi Hinta- ja korvattavuuslautakunnalle tai sairanhoitopiirille hakemuksen, jonka käsittelisi yhteinen HTA-arviointielin. Arviointi koostuisi Fimean tekemästä HTA:sta ja yhteisestä HTA-keskustelusta, jotka korvaisivat Kela-arvioinnin nykyisessä hinta- ja korvattavuushakemusprosessissa. Lääketeollisuudella olisi edustus arviointiprosessin taustalla olevassa HTA-neuvottelukunnassa. Mikäli arviointielimen päätökseen ei liittyisi epävarmuutta, valmiste voitaisiin ottaa suoraan käyttöön avohoidossa ja/tai sairaaloissa. Jos päätökseen sen sijaan liittyisi epävarmuutta, asiaa voitaisiin vielä ratkoa sopimusneuvotteluilla Hinta- ja korvattavuuslautakunnan, sairaanhoitopiirin tai erityisvastuualueen kanssa. Lääkekehityksen nopeuden vuoksi suomalaisen terveydenhuollon päätöksentekoja rahoitusrakenteiden uudistumisen hitaus on ongelmallista. ¢ 2.19 PROVIISORI 19
¢
hyllytys
Asiakkaat suunnistavat apteekissa sekä tuntemiensa tuotemerkkien että hyllyotsakkeiden perusteella. Niinpä johtavien brändien näkyvällä esillepanolla on palveluvalinnan selkeyttä lisäävä vaikutus.
Apteekin valikoimanhallintaa käytännössä Onko apteekkimme itsehoitovalikoima selkeä ja asiakasystävällinen? Voisiko liiketilaa käyttää tehokkaammin hyväksi? Onko hyllytila jaettu järkevästi eri tuoteryhmien kesken ja tuoteryhmien sisäisesti? Näitä kysymyksiä pohditaan aika ajoin jokaisessa apteekissa. TEKSTI JA KUVAT KARI TEPPO
P
ohdintojen tueksi on olemassa tutkimuksiin perustuvia suosituksia ja lainalaisuuksia, joita hyödyntämällä valikoimanhallintatyö helpottuu ja valikoima jalostuu. Hyvin suunnitellusta selkeästä valintatilasta ja hyvin hoidetusta valikoimasta hyötyvät sekä asiakkaat että apteekki.
SIJOITA TUOTERYHMÄT TOIMIVASTI Tuoteryhmien sijainti palveluvalikoimassa vaikuttaa paljon tilan toimivuuteen. Kipu-, flunssa- ja vatsahyllyillä asioidaan eniten, joten näitä tuoteryhmiä kannattaa käyttää ohjaamaan asiakasvirtaa valintatilan eri puolille. Suun-, haavan- ja kauneudenhoitotuotteiden sekä vitamiinien menekkiin vaikuttaa voimakkaasti tuoteryhmän näkyvyys, joten näille tuoteryhmille on eduksi antaa hyvin näkyvät hyllypaikat. Intiimi-, eläin-, nikotiini- ja allergiatuotteita tullaan usein varta vasten ostamaan apteekista, joten niiden menekki ei kärsi heikommin näkyvästä hyllypaikasta yhtä pahasti kuin esimerkiksi
20 PROVIISORI 2.19
vitamiinien menekki. Useimmiten hyllytilan lisääminen kasvattaa tuotteiden myyntiä. Menekki ei kuitenkaan kasva loputtomasti hyllymetrejä lisäämällä. Jos hyllyjen lisääminen pienentää hyllyköiden välisiä tiloja ja ahtauttaa liiaksi kulkureittejä, vaikutus tuotteiden menekkiin kääntyy negatiiviseksi. Käytännössä apteekkien hyllyköiden välisen tilan olisi hyvä olla vähintään 120 cm, pääkulkureiteillä mieluiten yli 140 cm. Myös apteekin sisääntuloalue tulisi jättää riittävän väljäksi. Sisääntulon tärkein tehtävä on tehdä apteekkiin tulo mahdollisimman miellyttäväksi ja houkutella tulemaan peremmälle. Hyvin suunniteltu ja rakennettu palveluvalikoima on selkeä ja riittävän väljä. Tuoteryhmien sijoittelulla pyritään siihen, että asiakkaat asioisivat tasaisesti eri puolilla valintatilaa.
KATTEEN MUKAAN VAI EI? Hyllytilan jakamisessa eri tuoteryhmien ja tuotteiden kesken voidaan käyttää myyntikatekertymään perustuvaa systematiikkaa
Tutkittua tietoa VALIKOIMANHALLINNASTA on tehty vähittäiskaupan alalla paljon tutkimuksia. Osa tutkimustuloksista on yleispäteviä, ja niitä voi soveltaa myös apteekeissa: • Mitä enemmän ja mitä pidempään asiakkaat näkevät tuotteita, sitä parempi on myymälän kannattavuus. Tämän vuoksi tavoitteena on yleensä saada mahdollisimman moni asiakas näkemään mahdollisimman monta tuotetta ostosreissullaan. • Eniten asiakkaiden huomioita saavia hyllypaikkoja ovat päätyhyllyt, käytävien päädyissä olevat hyllyköt sekä muutoin asiakkaiden pääkulkureittien varrella näkyvät hyllypaikat. • Parhaiten myyvä hyllykorkeus on hieman alle 150 cm lattiasta. • Hyllykorkeudella ja sijainnilla hyllyssä on kolme kertaa suurempi vaikutus tuotteen kiertonopeuteen kuin esillepanotilan leveydellä hyllykössä. • Yksittäisen tuotteen esillepanotilan leveyden ensimmäinen tuplaaminen yhdestä kahteen ”naamapaikkaan” kasvattaa myyntiä keskimäärin noin 20 prosenttia. Tämän jälkeen leveyden kasvattamisen vaikutus myyntiin pienenee. • Noin 80 prosenttia uutuutena valikoimiin otettavista tuotteista epäonnistuu.
suuntaa antavana työkaluna. Esimerkiksi jos vatsan itsehoitoon tarkoitettujen lääkkeiden ja muiden itsehoitotuotteiden katekertymä on 10 prosenttia koko itsehoidon myyntikatekertymästä, vatsatuotteiden hyllytilan pitäisi olla noin 10 prosenttia koko itsehoito-osaston hyllytilasta. Tätä periaatetta ei kuitenkaan kannata toteuttaa sokeasti, vaan hyllytilan jaossa tulee ottaa huomioon lisäksi muun muassa myynnin riippuvuus tuotteiden ja tuoteryhmän näkyvyydestä. Suurille, paljon lääkkeitä sisältäville tuoteryhmille (vatsa, kipu, flunssa) ei käytännössä kannata antaa myyntiosuuttaan vastaavaa hyllytilaa. Sen sijaan monille paljon vapaan kaupan tuotteita sisältäville tuoteryhmille (esimerkiksi kosmetiikka- ja suunhoitotuotteet) on hyödyllistä antaa myyntiosuuttaan enemmän esillepanotilaa. Lisäksi esillepanotilalla on mahdollista ohjata tuotteiden näkyvyyttä käypä hoito -suositusten suuntaan siten, että esillepano tukisi myös apteekin roolia lääkeneuvontatyössä.
on tärkeää, että hyllyotsakkeet ovat helposti ymmärrettäviä sekä riittävän suuria ja selkeitä. Myös johtavien brändien näkyvällä ja riittävän leveällä esillepanolla on palveluvalinnan selkeyttä lisäävä vaikutus. Noin 150 cm:n korkeudella olevat hyllyköt saavat eniten huomiota. Korkeissa hyllyköissä näkyvimmät hyllyköt ovat useimmiten hyllytasot 2–4 ylhäältä katsottuna, kun taas matalissa keskilattiahyllyköissä näkyvin hylly on ylin hyllytaso. Parhaille hyllykorkeuksille kannattaa sijoittaa tuotteet, joita asiakkaille halutaan mieluiten näyttää. Tällaisia tuotteita voivat olla esimerkiksi brändituotteet, kampanjatuotteet, uutuustuotteet tai Käypä hoito -suositusten mukaiset tuotteet. Alimmat hyllyt saavat asiakkailta vähiten huomiota, joten se on hyvä hyllytaso esimerkiksi tuotteille, joita ostetaan tai kysytään harvoin tai joita on hankalaa saada visuaalisesti siististi esille. Myös painavat tuotteet on käytännön syistä hyvä sijoittaa alahyllyille. Korkeiden, ulkokehällä olevien seinähyllyköiden ylin hylly on usein jopa ihmisen päälakea korkeammalla. Tällöin ylin hyllytaso muodostaa yhdessä hyllyotsakkeiden
MIKÄ TUOTE YLÄHYLLYLLE? Asiakkaat hakeutuvat etsimilleen hyllyköille lukemalla hyllyotsakkeita ja etsimällä tuoteryhmien johtavia brändejä. Tämän vuoksi
kanssa kehän, jonka sisässä keskilattiahyllyköt ovat. Kaikkialle näkyvät ylähyllyt ovat tärkeitä apteekin visuaalisen ilmeen ja siisteyden kannalta. Ylähyllyille sopivia tuotteita ovat selkeät, isot tai muutoin leveän esillepanotilan tarvitsevat, tasakorkuiset pakkaukset.
JATKUVAA SEURANTAA Tuotevalikoimaa, tuotemenekkejä ja uutuustuotteita on seurattava jatkuvasti, jotta valikoima pysyy hallinnassa, selkeänä ja siistinä. Esimerkiksi vitamiini- ja melatoniinivalmisteita kertyy herkästi hyllykköön useilta eri valmistajilta, useita eri pakkauskokoja ja makuja. Apteekkeihin tarjotaan uutuustuotteita kiihtyvällä tahdilla. Lääkeyritysten mainostus luo kysyntää useille eri tuotteille. Heikosti kiertäviä tuotteita on poistettava aktiivisesta valikoimasta lähes jatkuvana työnä. Vähittäiskaupassa tehtyjen tutkimusten perusteella tiedetään, että ihmiselle alkaa tuottaa vaikeuksia valita yli kolmen vaihtoehdon väliltä. Tästä näkökulmasta katsottuna ei täysin samanarvoisia tuotteita olisi syytä pitää yli kolmea vaihtoehtoa hyllyvalikoimassa. ¢
Lääkealan monipuolisimmat urapolut Johtava farmaseutti / Proviisori
Farmasistin työ apteekeissa Suomessa ja Ruotsissa
Valmistuin farmaseutiksi/ proviisoriksi. Millaisia työja kehittymismahdollisuuksia minulla on nyt?
Farenta on osa Oriola konsernia
• • • •
Annosjakelu Asiakaspalvelu Erityisluvalliset lääkkeet Jne...
Lääketeollisuuden Farmijoukkue ja koulutusputki • Market Access -tehtävät • Myyntilupatehtävät • Lääketurva- ja lääkeinformaatiotehtävät • Laatutehtävät • Tutkimustehtävät Myynnin ammattitutkinto • Myyntitaitoinen Asiakaspalvelun ammattialinen apteekissa • Myynti-edustaja • Myynti- ja markkinointitehtävät • KAM
¢
luennolta
Vuorovaikutusta vatsassasi TEKSTI ANNE TAMMIMÄKI KUVA DREAMSTIME
Suolistomikrobisto vastustaa muutosta ja pyrkii palautumaan ennalleen. Ravinto, ympäristötekijät ja lääkehoidot voivat kuitenkin vaikuttaa mikrobistoon, ja näitä muutoksia voidaan yrittää korjata ruokavaliolla, probiooteilla ja ulosteensiirroilla.
T
ämä artikkeli on kooste JONNA JALANGAN, REIJO LAATIKAISEN ja PER SARIKSEN luennoista sekä niitä seuranneesta paneelikeskustelusta Farmasian päivillä 2018. Kehittyvä yksilö saa mikrobistonsa ensi siemenet jo kohdussa, mahdollisesti napaveren ja lapsiveden kautta. Alatiesynnytyksen aikana mikrobisto rikastuu äidin ulosteen ja synnytyskanavan mikrobeilla, ja se täydentyy edelleen ensin äidinmaidon ja myöhemmin kiinteän ravinnon mukana saatavista sekä muualla ympäristössä olevista mikrobeista. Suoliston mikrobistolla on monia tehtäviä. Se osallistuu ruoan sulattamiseen käyttämällä imeytymättömiä kuituja ravinnokseen, jolloin metaboliatuotteina syntyy elimistöllemme hyödyl-
lisiä, imeytyviä pienimolekyylisiä yhdisteitä, kuten tulehdusreaktiota vaimentavia lyhytketjuisia rasvahappoja. K- ja B12-vitamiinin sekä folaatin tuotanto on samoin mikrobeista riippuvaista. Mikrobisto vaikuttaa myös energian talteenottoon, sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan säätelyyn ja metaboliaan. Suolistomikrobisto opettaa immuunijärjestelmää erottamaan elimistön omat rakenteet vieraista ja puolustaa elimistöä patogeeneja vastaan. Lisäksi mikrobistolla on merkittävä rooli suoliston ja aivojen välisessä viestinvälityksessä.
SITKEÄ JA PALAUTUMISKYKYINEN Tuhansien eri mikrobilajien yhdistelmien muodostamat suolistomikrobistot ovat yhtä yksilöllisiä kuin sormenjäljet. Samallakin yksilöllä mikrobiston koostumus vaihtelee suoliston eri osissa. Toistaiseksi ei pystytä sanomaan, minkälainen suolistobakteeristo olisi hyvä tai huono, sillä kaksi täysin erilaista bakteeristoa voi tuottaa yhtä lailla terveen yksilön. Terve mikrobisto vastustaa muutosta, joten se pysyy hyvin samanlaisena lapsuuden jälkeen. Ympäristön ja ravinnon muutokset, antibioottihoidot tai stressitilanteet voivat aiheuttaa muutoksia mikrobistoon, mutta pääsääntöisesti palautuminen niistä tapahtuu nopeasti. Mitä monimuotoisempi mikrobisto on, sitä parempi on sen kyky toipua häiriöistä.
Suoliston mikrobisto pysyy hyvin samanlaisena lapsuuden jälkeen.
22 PROVIISORI 2.19
LÄNSIMAINEN ELINTAPA VAIKUTTAA Ruokavaliolla on suoliston koko mikrobiekosysteemiin kohdistuvia vaikutuksia. Syömämme ravinto ikään kuin ohjelmoi suolistobakteeristoa, ja kuitu- ja kasvispitoisella ruokavaliolla voidaan kasvattaa kuituja pilkkovien bakteerikantojen määrää. Länsimaisessa ruokavaliossa on alkukantaiseen ruokavalioon verrattuna vähän kuituja ja käsittelemättömiä kasviksia sekä runsaasti lihaa, sokeria ja rasvaa, mikä vaikuttaa suolistomikrobistoa köyhdyttävästi. Ruokavalion lisäksi keisarileikkauksella syntyminen, äidinmaidonvastikkeiden käyttö, juomaveden käsittely, yleinen hygieniataso ja antibioottialtistukset vaikuttavat siihen, millaiseksi mikrobisto muodostuu. Lisäksi stressi ja vähäinen liikunta voivat vaikuttaa haitallisesti mikrobiston hyvinvointiin. Tutkimuksissa on saatu viitteitä suolistomikrobiston mahdollisesta osallisuudesta hämmästyttävän laajan sairauskirjon syntymekanismeissa. Useat niistä ovat pohjimmiltaan tulehduksellisia sairauksia tai niihin liittyy häiriöitä suoliston ja aivojen välisessä viestinvälityksessä. Mikäli lapsen kehittyvä immuunipuolustus ei saa sopivassa aikaikkunassa riittävästi mikrobikontakteja, sen kyky erotella elimistön omia rakenteita vieraista jää vajavaiseksi, jolloin autoimmuunisairauksien riski kasvaa. Länsimaisen elintavan suolistomikrobistoon kohdistuvat haitalliset vaikutukset heijastuvatkin autoimmuunitautien, kuten tulehduksellisten suolistosairauksien, astman, multippeliskleroosin ja tyypin 1 diabeteksen, yleistymisenä.
ONKO PROBIOOTEISTA HYÖTYÄ? Suolistossa on mikrobeja kaikkiaan 1–2 kiloa, ja suoliston kokonaispinta-ala vastaa puolikasta sulkapallokenttää. Bakteerit pysäköivät suolen epiteelisolujen pinnalle ja käyttävät niiden sokeriryhmiä ravinnokseen. Sokeriryhmistä riippuu, minkälaisia bakteereja solun pinnalle tarttuu – ja vastavuoroisesti bakteerit muokkaavat ympäristöään vaikuttamalla sokeriryhmiä solujen pinnalle liittävien glykosyylitransferaasien tuotantoon. Kilpailu sokeriryhmistä on siis kovaa, ja yksittäisen probioottiannoksen sisältämä mikrobimäärä on kokonaisuuteen verrattuna pieni. Probiootit eivät hoidon loputtua näytä jäävän osaksi suoliston normaaliflooraa, ja niiden vaikutus välittynee kolonisoinnin sijaan lähinnä metabolisten vaikutusten kautta. Probiooteilla voi kuitenkin olla myös pitkäaikaisvaikutuksia mikrobistoon: Koirilla maitohappobakteerien syöttämisen on havaittu hävittäneen pysyvästi suoliston omat laktobasillikannat. Probiootteja on tutkittu paljon, ja käyt-
Probiootteja on tutkittu paljon, ja käyttöaiheesta ja mikrobikannasta riippuen niistä saatavan hyödyn on todettu olevan merkittävä, vähäinen tai olematon.
töaiheesta ja mikrobikannasta riippuen niistä saatavan hyödyn on todettu olevan merkittävä, vähäinen tai olematon. Näyttö on vakuuttavaa haavaisessa paksusuolitulehduksessa, jossa probioottien (VSL#3, E. Coli, Nissle 1917) on osoitettu lisäävän remissioon pääsyn todennäköisyyttä ja pitävän remissiota yllä. Antibioottiripulin hoidossa ja ennaltaehkäisyssä probiooteista on niin ikään osoitettu olevan hyötyä. On joitakin viitteitä siitä, että probioottien käyttö saattaa hidastaa oman mikrobiflooran palautumista antibioottihoidon jälkeen, mutta havainnon merkitystä ei tunneta. Useita probioottihoitoon liittyviä tärkeitä kysymyksiä on vielä vailla vastausta. Probioottien pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tunneta, ei myöskään sitä, hyötyvätkö perusterveet työikäiset tai iäkkäät henkilöt probioottien käytöstä. Vertailututkimuksien puuttuessa on myös edelleen epäselvää, mikä probioottikanta tai kantojen yhdistelmä sopisi mihinkin käyttöaiheeseen parhaiten tai mikä niiden optimaalinen annostus olisi. Useamman probioottikannan samanaikaisen käytön ei kuitenkaan ole osoitettu automaattisesti olevan yksittäisen kannan käyttöä tehokkaampi vaihtoehto. Sopivan probioottikannan valinnassa voisi olla apua yksilöllisen mikrobisormenjäljen tuntemuksesta, mutta toistaiseksi niitä ei vielä ole käytettävissä. ¢
Proviisori-lehdessä 2/2018 on Anne Salosen Proviisoripäivillä pitämään luentoon pohjautuva artikkeli suoliston hyvinvoinnin vaikutuksesta terveyteen. Luento on myös katsottavissa jäsenintra OmaPron kautta.
Ulosteensiirrolla eroon Clostridiumista YKSITTÄISELLÄ antibioottikuurilla ei yleensä ole pitkäaikaista haitallista vaikutusta mikrobiston monimuotoisuuteen ja siten terveyteen, mutta tiheästi toistuvat antibioottihoidot voivat köyhdyttää ja vinouttaa mikrobistoa. Tämä voi antaa elintilaa patogeeneille, kuten Clostridium difficilelle, ja johtaa toistuvaan antibioottihoitojen ja ripulin kierteeseen. Ripulikierteen katkaisuun voidaan käyttää ulosteensiirtoa, jonka avulla 95 prosenttia potilaista paranee. Terveen henkilön uloste toimii kuin taikinanjuuri palauttaen potilaan mikrobiston normaalitasolle, jolloin ripulin aiheuttanut patogeeni ei enää pääse lisääntymään. Itse suolistobakteerien lisäksi ulostepanoksen mukana viedään sairaaseen suolistoon myös bakteriofaageja ja bakteerien metaboliatuotteita. Niillä lienee olennainen osuus siirron onnistumisessa, sillä hoito normaaliflooran bakteerikantojen yhdistelmillä ei ole osoittautunut teholtaan ulosteensiirron veroiseksi. Vaikka suolistomikrobisto yleensä pyrkii häiriötilanteen jälkeen palautumaan ennalleen, ulosteensiirron seurauksena mikrobisto näyttäisi kuitenkin jäävän pitkäaikaisesti luovuttajan mikrobiston kaltaiseksi. Ulosteensiirteen luovuttaja tutkitaankin tarkoin sairauksien siirtymisen estämiseksi. Antibioottiresistenssin ja tulehduksellisten suolistosairauksien lisäksi ylipaino on tekijä, joka estää ulosteen luovuttamisen. Mielenkiintoinen vaihtoehto yksilöiden väliselle ulosteensiirrolle olisi terveen ihmisen ulosteen tallettaminen vastaisen varalle ulostepankkiin. Näin antibioottihoidon tai vaikkapa ankaran vatsataudin jälkeen vinoutunut mikrobisto voitaisiin nopeasti palauttaa yksilön omalla bakteerikannalla ennalleen. Suolistomikrobiston merkittävien terveyteen kohdistuvien vaikutusten vuoksi ulosteensiirtoa on tutkittu myös mahdollisena hoitokeinona esimerkiksi ärtyneen suolen oireyhtymään, tulehduksellisiin suolistosairauksiin, Parkinsonin tautiin, autismiin ja metaboliseen oireyhtymään. Tutkimuksissa on saatu joitakin alustavasti lupaavia tuloksia, joskaan hoito ei ole ollut missään muussa taudissa yhtä tehokas kuin Clostridium-ripulissa. ¢
2.19 PROVIISORI 23
¢
luennolta
Radikaaleilla teknologioilla yksilöllistä hoitoa Tulevaisuudentutkija ja kouluttaja Risto Linturi esitteli viime syksyn Farmasian päivillä radikaaleja uusia teknologioita, jotka ovat jo olemassa. Tältäkö näyttää tulevaisuuden yksilöllinen lääkehoito? TEKSTI LAURI ELSILÄ KUVA DREAMSTIME
T
ehdään aikamatka tulevaisuuteen. Näemme siellä henkilön, joka mittaa aktiivisesti oman kehonsa toimintaa. Hänellä on ihollaan sensorina toimiva digitaalitatuointi ja tunnistinkide hampaassaan. Näiden välittämiä tietoja hän seuraa omalta päätelaitteeltaan, kuten tietokoneelta tai puhelimelta. Hän havaitsee pieniä, mutta toistuvia muutoksia tavalliseen, kuten ruumin lämpötilan pienoisen nousun ja elimistön lievän happamoitumisen. Henkilö alkaa selvittää muutosten syitä. Hän nappaa kaapistaan kotidiagnostiikkalaitteensa, jolla hän vahvistaa kohonneen lämpötilan ja havaitsee useita tulehdusmerkkiaineita. Hän ottaa sormenpäästään pienen verinäytteen, jonka hän analysoi optoelektronisella kotilaboratoriollaan ja lähettää laitteidensa tiedot virtuaalisairaalaan. Globaalin virtuaalisairaalan tekoälylääkäri varmistaa kotilaitteiden tekemän diagnoosin ja määrää bakteeritulehdusta hillitsemään lääkehoidon. Sairaalan tietojärjestelmissä on jo asiakkaan farmakogenomitiedot, joita hyödynnetään lääkeaineen ja oikean annoksen määrittämisessä. Määrätty lääkevalmiste tulostetaan 3D-printterillä. Valmiste sisältää juuri oikean määrän lääkeainetta, joka puolestaan on lastattu kohdentuvasti pinnoitettuun nanokuljettimeen. Lääketulostuspalvelussa valmiste pakataan yksilöityyn lääkepakkaukseen. Pakkauksen yksilöllisten tunnisteiden avulla pystytään seuraamaan tuotteen toimitusketjua aina asiakkaalle asti sekä potilaan lääkkeen käyttöä. Myös pakkausmateriaali itsessään mittaa ympäristön kosteuden ja lämpötilan muutoksia välittäen näin lisätietoja logistiikasta vastaavalle yritykselle. Lisätyn todellisuuden myötä asiakas saa pakkauksesta tietoa lääkkeestä ja lääkehoidosta. Pakkaus voidaan toimittaa kotiovelle pienoiskopterilla. Henkilöllemme määrätty lääke on kuitenkin niin yleinen, että hän voi noutaa tulostetut lääkkeensä asuinyhteisönsä yhteisestä tulostuspalvelusta.
KOTIDIAGNOSTIIKKA TULEE Tuntuuko tarina epäuskottavalta? Kaikki kuvatut teknologiat ovat jo olemassa.
24 PROVIISORI 2.19
Diagnostiikkalaite pystyy tunnistamaan 34 erilaista terveystilan muutosta ilman kajoavia toimenpiteitä.
Esimerkiksi ihmisen koko genomin lukeminen on ollut mahdollista jo hyvän tovin, ja se maksaa tällä hetkellä halvimmillaan 300 dollaria. Yhdysvaltalaisen biotekniikkayhtiö Illuminan tavoitteena on laskea hinta sataan dollariin lähitulevaisuudessa. Genomiikkatieto on jatkuvasti tulossa lähemmäs kaikkien kuluttajien saavutettavuutta. Yhdysvaltain lääkeviranomainen FDA on jo nyt hyväksynyt useita matkapuhelimeen sopivia lisälaitteita, joilla toteutettava kotidiagnostiikka, esimerkiksi tärykalvon tai verkkokalvon kuvaaminen, on täysin sallittu diagnostiikkamuoto. Tricorder X Prize -kilpailussa kehitettiin diagnostiikkalaite DxtER, jonka algoritmit pystyvät kehittäjän mukaan tunnistamaan 34 erilaista terveystilan muutosta ilman kajoavia toimenpiteitä. Laitteen kuluttajaversion kehitys on tällä hetkellä käynnissä. Lausannessa tutkijat puolestaan ovat kehittäneet plasmoniikkaan ja mikrosirulla tapahtuvaan kuva-analyysiin perustuvan analyysilaitteen, joka pystyy tunnistamaan biologisesta näytteestä 170 000 erilaista molekyyliä. Laite on 7,5 cm korkea ja painaa 60 grammaa.
on kehitetty jo pitkään, ja pinnoituksilla pakkauksista voidaan tehdä entistä kestävämpiä. Myös lisätyn todellisuuden sovelluksia näkee jo nykyään esiteltävän tapahtumissa, mutta niiden integrointi kuluttajahyödykkeisiin on vielä tulevaisuutta.
ASIAKASPALVELUA ROBOTILTA Ihmiskontaktin vähentyminen kaupankäynnissä on havaittavissa oleva trendi. Itsepalvelukassat sekä verkkokaupat kotiinkuljetuksineen mahdollistavat jo nyt asioinnin ilman ihmiskontaktia. Tulevaisuudessa asiakaspalvelu tulee robotisoitumaan. Palvelua saattaa saada etäohjatulta asiakaspalvelurobotilta eli etiäiseltä tai kokonaan tekoälyn varassa toimivalta virtuaaliselta asiakaspalvelijalta. Tekoäly on jo nykyään parempi tekemään erinäisiä diagnooseja kuin kokeneet erikoislääkärit. Kun kaikki yllä oleva tiedetään, virtuaalisairaalassa toimiva tekoälylääkäri ei ole täysin mahdoton ajatus. Huomasithan, että esimerkkipotilas sai diagnoosin ja hoidon olematta tekemisissä yhdenkään ihmisen kanssa? Esitetty tarina ei ole vielä totta, mutta teknologiat ovat. On paljon meistä kiinni, miten näitä teknologioita haluamme hyödyntää. ¢
ÄLYKKÄITÄ LÄÄKEPAKKAUKSIA Lääkkeiden 3D-tulostaminen ja kohdentavat nanokuljettimet ovat olleet lääketutkimuksen kärkiä jo usean vuoden ajan myös meillä Suomessa. Yksilöllisemmät lääkepakkaukset alkavat olla arkipäivää uusien lääkepakkausten serialisoinnin myötä. Yksilöityjä koodituksia voidaan ajan myötä kehittää edelleen. Ympäristöään tarkkailevia materiaaleja
Tekoäly on jo nykyään parempi tekemään erinäisiä diagnooseja kuin kokeneet erikoislääkärit.
Jäsen- ja koulutussivut Näillä sivuilla esittelemme vuoden 2019 Proviisorikollegan ja Lahden proviisorikerhon, julkistamme syksyn Ajankohtaisseminaarin alustavan ohjelman sekä ilmoitamme haettavista apurahoista.
Muista! OPISKELIJATAPAHTUMAT SYKSYLLÄ Helsinki, Kuopio TULEVAISUUTTA RAKENTAMASSA -VIIKONLOPPU pe–la 6.–7.9. Yhdistys suuntaa Tuohilammelle Orionin vieraaksi pohtimaan tulevaa toimintaa sekä viettämään aikaa yhdessä. Toivotamme kaikki jäsenet tervetulleiksi! TALOUSKIERTUE to 19.9. Lappeenrannassa, Original Sokos Hotel Lappee. Ilmoittautuminen käynnissä. JOKA PROVIISORIN AJANKOHTAISSEMINAARI pe 11.10. Allergiatalo, Helsinki SYYSKOKOUS ke 20.11.2019 Proviisoriyhdistyksen syyskokous Ajankohtaiset tiedot sekä ilmoittautumisohjeet löytyvät verkkosivuiltamme.
Proviisoripäivillä tavattiin vanhat tutut. Seuraavat treffit Ajankohtaisseminaarissa.
Terveisiä Lahden proviisorikerhosta LAHDEN PROVIISORIKERHON puheenjohtaja Hanna Ylä-Rautio kertoo, että kerhon toiminnan tavoitteena on lisätä Lahden ja lähiseutujen proviisoreiden ja apteekkareiden yhteenkuuluvuutta ja verkostoitumista. – Kokoonnumme 4–5 kertaa vuodessa. Kokouksilla on aina joku enemmän tai vähemmän virallinen agenda, mutta vapaa keskustelu on tapaamisten suola ja usein eniten odotettu osuus. Parhaimmillaan osallistujia on ollut noin 30. Aktiivijäseniä meillä on parikymmentä, Hanna kertoo. Kerhon toimintaa suunnittelee johtokunta, johon kuuluu neljä proviisoria ja yksi apteekkari. – Viime aikoina käsiteltyjä aiheita ovat olleet esimerkiksi henkilöstövuokraus,
apteekkijärjestelmät, noutolokerot ja talouskoulutus. Kerhon kantapaikaksi on muodostunut Lahden Seurahuone, mutta muuallakin kokouksia on järjestetty. Toukokuussa kerho tutustuu sotilaslääketieteen museoon sekä Apulandia-kahvilaan. Syksyksi on sovittuna verkkokauppa-aiheinen ilta yhteistyössä Apteekkariliiton kanssa. Hiljattain julkistettiin kerhon ensimmäinen oma logo, jonka on suunnitellut arkkitehti Miia Skantsi. – Kerhon toimintaan ovat lämpimästi tervetulleita kaikki Lahdessa ja lähialueilla työskentelevät tai asuvat proviisorit ja apteekkarit. Jäseneksi pääsee lähettämällä sähköpostia osoitteeseen lahden. proviisorikerho@gmail.com. Lahden proviisorikerho löytyy myös Facebookista. ETSINTÄKUULUTUS! Kuulutko paikalliseen proviisorikerhoon? Ilmianna kerhosi, jotta voimme kertoa sen toiminnasta! Ota yhteyttä: martta.huttu@proviisoriyhdistys.net
UUDISTIMME sähköistä jäsenkirjettä vuoden alussa. Pyrimme jäsenkirjeellä kertomaan yhdistyksen ajankohtaisia asioista, nostamaan esiin vuoden pääteemaan sopivia aiheita sekä tutustuttamaan muihin alan ajankohtaisuutisiin. Tavoittammehan jäsenkirjeellä myös Sinut? Tarvittaessa löydät jäsenuutiskirjeiden arkiston OmaProsta, minkä lisäksi suosittelemme tarkistamaan etteivät viestimme ohjaudu roskaposti-/mainossuodattimeen. Voit OmaProssa myös päivittää sähköpostiosoitteen sähköistä jäsenkirjettä varten. ILMOITATHAN toimistolle muuttuneista työsuhdetiedoistasi (työaika- ja työnantajatiedot) sekä päivitäthän OmaProssa osoitteenmuutokset 21.7. mennessä, jotta muutokset ehdittäisiin huomioida elokuun jäsenlaskutuksessa.
YHDISTYKSEN TOIMISTOLLA KYSYMYKSIISI VASTAAVAT Mikko Lähdevuori, Martta Huttu ja Eija Vartiainen:
toimisto@proviisoriyhdistys.net tai etunimi.sukunimi@ proviisoriyhdistys.net p. (09) 177 771 arkisin klo 10–16 2.19 PROVIISORI 25
Ihana ihminen ja Proviisorikollega Tämän vuoden Proviisorikollegana palkittiin Kipparlahden apteekin apteekkari Pirkko Multala.
TEKSTI LEENA IHALAINEN KUVA HARRI KYLLÖNEN
Pirkko Multalan tärkeimpiä voimavaroja työssä on oma henkilökunta
P
alkinto on tunnustus ammattikuntamme esimerkillisestä edustamisesta sekä työyhteisön hyvinvoinnin ja kollegiaalisuuden edistämisestä. Valinnan teki Proviisoriyhdistyksen hallitus ProMentee-työryhmän esityksestä. Tunnustus jaettiin nyt kuudetta kertaa. Perusteluista huokui lähtemätön vaikutus, jonka Pirkko on häntä palkinnon saajaksi ehdottaneeseen tehnyt. – Apteekkariksi ryhdyttyäni ymmärrän, kuinka hyvä esimies Pirkko oli ja on. Hän antaa alaisilleen vapauden toimia itsenäisesti, mutta tukee tarvittaessa. Hän on tasapuolinen, mutta osaa silti nostaa esiin työntekijöiden erityisen hyvät suoritukset. Hän on empaattinen, mutta sopivan ammatillinen. Olen saanut häneltä pyyteetöntä tukea omalle uralleni sekä työskennellessäni hänen alaisuudessaan että sen jälkeen. Ihana esimies, ihana ihminen!
APTEEKIN KOKO EI OLE TÄRKEINTÄ Pirkko työskenteli proviisoriksi valmistumisensa jälkeen apteekissa kymmenisen vuotta. Sivutoiminen vastuunalaisuus kansainvälisessä lääkeyrityksessä vei kuitenkin hänet mukanaan. Seurasi 17 vuotta lääketeollisuudessa laatuasioiden, myyntilupien, lääketurvan, hinta- ja korvattavuushakemusten, markkinoinnin sisäisen valvonnan ja kliinisten lääketutkimusten parissa. – Nuo vuodet olivat työntäyteisiä ja opettavaisia. Yhteistyö eurooppalaisten kollegoiden kanssa oli antoisaa, hän kertoo. Apteekkarius tuntui Pirkosta jopa vieraalta ajatukselta. Kokeilunhalu vei hänet kuitenkin takaisin apteekkiin 11 vuotta sitten. – Aloittaessani apteekkarina oli tavoitteenani hyvin toimiva, asiakaslähtöinen apteekki, jossa on ammattitaitoinen, itseohjautuva henkilökunta. Jos vielä itsellänikin olisi siellä hyvä olla, niin mikäs sen parempaa. – Olen tyytyväinen työllistäessäni itseni ja seitsemän muuta ihmistä. En ole koskaan hakenut isompaa apteekkia. Työilmapiiri, yrittäjän vapaus ja asiakaskontaktit ovat minulle tärkeintä, tuloksen maksimointi ei.
26 PROVIISORI 2.19
JAETTASSA TIETO JALOSTUU Yhtenä tärkeimmistä toimivan työyhteisön tekijöistä Pirkko pitää avoimuutta. – Tietoa ei pidä pantata, vaan sitä tulee jakaa mahdollisimman paljon. Tämä koskee kaikkia työyhteisön jäseniä. Jaettaessa tieto jalostuu, ja parhaimmillaan tämä johtaa uusiin toimintatapoihin. Pirkolla on itselläänkin hyviä kokemuksia esimiehistä. – Minulla on ollut useita erittäin hyviä ja kannustavia esimiehiä. Parasta on ollut, kun koko työyhteisö on saatu toimimaan yhtenäisenä tiiminä. Tämä edellyttää yh-
teistä innostumista. Ihmiset haluavat sitoutua ja tehdä parhaansa, kunhan tietävät, missä mennään. Ajatus apteekkien tulevaisuudesta saa Pirkon mietteliääksi. – Lääkkeet eivät ole päivittäistavaroita. Proviisoriomisteinen apteekki takaa, että mennään laatu ja turvallisuus edellä. Päätöksentekijöiden tulisi kuunnella enemmän alan asiantuntijoita. Jos norminpurku on tavoite itsensä vuoksi, voidaan tehdä paljon hallaa hyvin toimiville järjestelmille, kuten apteekeille. ¢
¢
apurahat Proviisoriyhdistyksen apurahat 2019 SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN hallitus julistaa kaikkien yhdistyksen jäsenten haettaviksi ratiopharmin myöntämän Teva Pharmaceutical Industrialin apurahan tukeakseen proviisoreita liikkeenjohdon ja lääketurvaosaamiseen liittyvässä kouluttautumisessa. Apuraha myönnetään tuleviin kursseihin ja opintoihin, joilla vahvistetaan liiketalousja henkilöstöjohtamistaitoja tai lääketurvaosaamista. Apurahoja ei myönnetä mahdollisiin ansiotulomenetyksiin tai elinkustannuksiin. Apurahoja voidaan myöntää uransa eri vaiheissa oleville hakijoille. Apurahoja jaetaan hakemusten perusteella 2 000 euroa. Apurahojen jaosta ja suuruudesta päättää Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus erillisen apurahatoimikunnan esityksestä. VAPAAMUOTOISEN APURAHAHAKEMUKSEN TULEE SISÄLTÄÄ:
• Hakijan yhteystiedot (puhelinnumero, sähköpostiosoite, pankkiyhteys) • Apurahan käyttötarkoitus • Opintojen rahoitussuunnitelma • Toivomus apurahan suuruudesta • Muut samaa tarkoitusta varten haetut apurahat • Ansioluettelo • Todistukset ansioista, jotka hakija katsoo eduikseen. Hakijan tulee jättää hakemus liitteineen sähköisesti 1.5.–31.8.2019 välisenä aikana. Puutteellisia tai myöhästyneitä hakemuksia ei oteta huomioon valinnassa. Apurahat voidaan myöntää vain Proviisoriyhdistyksen jäsenille. Apurahan saajat julkistetaan Ajankohtaisseminaarissa 11.10.2019. Hakija sitoutuu antamaan erikseen sovitulla tavalla selostuksen apurahan käytöstä. Tarkemmat ohjeet apurahan hakemisesta Proviisoriyhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa www.proviisoriyhdistys.net (ajankohtaista). Apurahahakemukset toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen hakemus.apurahatoimikunta@proviisoriyhdistys.net. Suomen Proviisoriyhdistys ry Apurahatoimikunta
puheenjohtajalta Apteekissa eettisyys perustuu faktaan ME PROVIISORIT haluamme nähdä apteekin kiinteänä osana suomalaista terveydenhuoltoa. Apteekeissa tehdäänkin tärkeää työtä. Apteekki toimii lääkejakelijana, lääkkeiden käytön neuvojana, terveysneuvojana ja monessa muussa roolissa. Muistan itse jopa pohtineeni yhdessä asiakkaan kanssa sopivia apuvälineitä mustaruutiaseiden lataamiseen. JOS PERUSTELEMME nykyistä apteekkijärjestelmää sillä, että proviisoriomistajuudella varmistetaan toiminnan eettisyys asiakkaan terveyden parhaaksi, toiminnan on myös oltava tämän tavoitteen mukaista. KUN AVOHOIDON reseptilääkkeiden hinnat ovat viime vuosikymmenenä laskeneet, apteekkarit joutuvat miettimään, mistä myynnin kate syntyy. Fimean laatimasta apteekkien tilinpäätösanalyysistä 2014–2017* käy ilmi, että vapaakaupan tuotteista jää apteekille enemmän katetta kuin apteekkiveron rasittamasta lääkemyynnistä etenkin, jos vapaakaupan tuotteiden myynti on eriytetty omaan yhtiöön. Onkin siis oletettavaa, että apteekkari myy mieluusti vapaakaupan tuotteita, koska niissä on parempi kate. Mutta ovatko vapaakaupan tuotteet jotenkin epäeettisempiä kuin lääkkeet? Eivät toki. LÄÄKESTATUS EI tee autuaaksi eikä takaa vahvaa lääketieteellistä näyttöä tuotteen tueksi. Yskänlääkkeet on jo pitkään tiedetty jokseenkin tehottomiksi, mutta viranomaismenettelyjen vuoksi – joita Fimean Vesa Mustalammi** taustoittaa – myyntilupia ei voida perua tehon puutteen vuoksi, koska merkittäviä haittojakaan ei ole. Yskänlääkkeiden lisäksi markkinoilla on muitakin vanhoja lääkevalmisteita, joiden tehosta ei ole nykypäivän myyntilupastandardeja täyttävää näyttöä. Jopa uusia tuotteita voidaan lanseerata vanhoihin myyntilupiin viitaten. TEHOTTOMIEN TUOTTEIDEN myyntiä kuulee perusteltavan sillä, että asiakkaat haluavat ostaa niitä. Vastausta kysymykseen "miksi?" ei tarvitse kaukaa hakea. Koska niitä markkinoidaan. Ihmisille saadaan myytyä mitä tahansa tuotetta riittävällä markkinoinnilla, oli tuoteväittämille perusteita tai ei. Toki placebo-vaikutus voi olla merkittävä lääkehoidossa, mutta ajatus vain placeboon perustuvasta lääkkeestä it-
sehoidossa on sietämätön. Turvallisempaa ja reilumpaa olisi markkinoida esimerkiksi yskänlääkkeen tilalle hunajavettä. Näin lääkestatuksen omaaville tuotteille ei aiheuteta inflaatiota. FARMASEUTEILLA JA PROVIISOREILLA on yleisesti korkea ammattietiikka ja ensisijaisesti asiakkaan tarpeeseen myydään tuote, jolla on vahva näyttö tehosta. Lääketeollisuuden tehtävänä onkin tarjota apteekeille myytäväksi lääkevalmisteita ja vapaakaupan tuotteita: ravintolisiä, lääkinnällisiä laitteita tai kosmetiikkaa, joilla pystytään oikeasti ratkaisemaan asiakkaan terveyteen liittyvä tarve. LÄÄKEMYYNTI TULEE jatkossakin olemaan apteekin pääelinkeino, vaikka muita apteekin ohessa toimivia terveyspalveluita on pyritty lanseeraamaan. Farmaseuttisten palveluiden myynti oli vuonna 2017 keskimäärin vain 716 € per apteekki*, joten toiminta on ainakin vielä hyvin pienimuotoista. Vain korkeatasoisella ja faktoihin perustuvalla tuotevalikoimalla ja neuvonnalla pystytään perustelemaan apteekkijärjestelmä osana terveydenhuoltoa ja pitämään itsehoitolääkkeet vain apteekin valikoimassa. PROVIISOREILLA ON avainrooli edistää ja valvoa lääkealan toimintaa eri sektoreilla siten, että tuotteet ja palvelut perustuvat tunnustettuihin lääketieteellisiin faktoihin. Tähän antavat tukea muun muassa Apteekkariliiton tammikuussa 2019 julkaisemat apteekkitoiminnan eettiset ohjeet, jotka voin ainakin henkilökohtaisesti täysin allekirjoittaa. Keväisin terveisin, LASSE RAUTIAINEN
puheenjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys *Apteekkien tilinpäätösanalyysi 2014-2017, Fimean julkaisusarja 2/2019 **SIC-lehti 1/2018 2.19 PROVIISORI 27
¢
¢
ajankohtaista
TEKSTI HENNA KYLLÖNEN KUVA MIKKO LÄHDEVUORI
JOKA PROVIISORIN AJANKOHTAISSEMINAARI
Kestävästi johdettua farmasiaa Perjantai 11.10.2019 klo 8.30–16.30 Allergiatalo, Helsinki YHTEISTYÖKUMPPANI – VARMISTA NÄKYVYYTESI NÄYTTELYSSÄ! ALUSTAVA OHJELMA 8.30–9.15 Ilmoittautuminen, näyttelyyn tutustuminen, aamukahvit
APTEEKKIEN TALOUS JA TULEVAISUUS 9.15–11.35 Katsaus apteekkitalouteen ja apteekkiverkostoon kehittämissuunnittelija LEENA REINIKAINEN, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Leena Reinikainen käy läpi apteekkitalouden ja -verkoston nykytilannetta sekä peilaa sitä muihin Pohjoismaihin ja niissä tehtyihin muutoksiin. STM:n katsaus apteekkialaan kohdistuvista linjauksista erityisasiantuntija HEIDI TAHVANAINEN, Sosiaali- ja terveysministeriö Kommenttipuheenvuorot asiakkaan, apteekin ja apteekkiketjun näkökulmasta Apteekkien tilannetta sekä tulevaisuuden näkymiä kommentoivat HANNU KOIVULA, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry viestintäproviisori ELINA AALTONEN, Suomen Apteekkariliitto liiketoiminnan kehityspäällikkö RIITTA HEISKANEN, Olo-apteekkiketju apurahan saajien julkistaminen
11.35–12.45 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen
KOHTI VIHREÄÄ LÄÄKEALAA 15.15–16.30
Lääkkeen kehityksen ja käytön ympäristöhaasteet vastuullinen tutkija TIINA SIKANEN, Helsingin yliopisto Ympäristön lääkeainejäämistä aiheutuvat ekologiset riskit ovat lisääntyneet sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Erityisesti yhteiskunnalliset muutokset, kuten kaupungistuminen, väestönkasvu ja ikääntyminen, nopeuttavat lääkeainejäämien kertymistä ympäristöön. Helsingin yliopiston Generation Green -hanke tähtää vihreämmän farmasian huomioimiseen koulutuksen uudistamisessa, tutkimuksessa ja päätöksenteossa ja kestävän lääkekehityksen (SUDDEN)-hanke pyrkii ratkaisemaan lääkkeiden valmistukseen, käyttöön ja hävitykseen liittyviä ympäristöuhkia ja kestävän kehityksen haasteita. Projektin tavoitteena on vähentää lääkekehityksen ympäristöriskejä, kuroa umpeen lääkkeiden maailmanlaajuisten tuotantoketjujen lainsäädännölliset ongelmakohdat, edistää jäteveden puhdistuksen kohdentamista lääkeainejäämien poistamiseen ja puhdistamolietteen hyötykäyttöön sekä kehittää kiertotalousmalleja farmaseuttisiin pakkausmateriaaleihin.
työyhteisö- ja esimies- ja johdon valmentaja PETRI VÄYRYNEN, Luotain Consulting Oy Alkuiltapäivän teema "mikrojohtajuudesta valmentavaan esimiestyöhön ja asiantuntijoiden johtamiseen" käsittelee mm. johtajuuden jakamista, itseohjautuvia asiantuntijatiimejä, nykyajan esimiestyötä sekä myynnin ja motivaation johtamista. Luennon tarkempi sisältö julkaistaan myöhemmin.
Miten ottaa ympäristö huomioon apteekkityössä? apteekkari EEVA TERÄSALMI, Seitsemän veljeksen apteekki, Nurmijärvi Apteekkien kannalta tehokkainta ympäristötyötä on lääkkeiden rationaalisen käytön edistäminen. Suomalaiset hävittävät lääkejätettä yli 100 miljoonalla eurolla vuodessa, ja turhaan hankittujen lääkkeiden osuutta pitäisi pyrkiä pienentämään. Miten lääketeollisuus huomioi ympäristön? Head of Corporate Responsibility, NOORA PARONEN, Orion Pharma
14.30–15.15 Iltapäiväkahvit ja näyttelyyn tutustuminen
Pidätämme oikeudet ohjelmamuutoksiin.
ILMOITTAUTUMINEN JA ENNAKKOKYSYMYKSET LUENNOITSIJOILLE Ilmoittautuminen alkaa ke 22.5. klo 11.00 jäsenten huippuedullisin early bird -hinnoin. Ilmoittautumisen yhteydessä voit vaikuttaa luentojen sisältöön ja jättää ennakkokysymyksiä luennoitsijoille 31.8.2019 saakka.
HINNAT Proviisorijäsenet 39 € (15 ensimmäistä) Opiskelijajäsenet 29 € (5 ensimmäistä) Normaalihinnat: proviisori- ja kannattajajäsenet 89 € (1.–30.9.2019 129 €), opiskelijajäsenet 39 € (1.–30.9.2019 59 €); Ei-jäsenet: proviisorit 169 € ja opiskelijat 59 €
proviisoriyhdistys.net/ajankohtaisseminaari #Ajs2019
Tutustu myös yhteistyökumppanimme Scandic Meilahden majoitustarjoukseen verkkosivuillamme!
TULEVAISUUDEN JOHTAMINEN 12.45–14.30
¢
ajankohtaista
Lihasgeeli Jo vuosi käytössä!
Uutuus
Tällä palstalla ohjaamme sinut ottamaan kaiken irti jo vuoden käytössä olleesta sähköisestä jäsenintrastamme OmaProsta. AJANKOHTAISTA Täältä löydät muun muassa yhdistyksen tapahtumakalenterin ja ilmoittautumislinkit, tiedossamme olevat avoimet työpaikat ja haettavat apteekkiluvat sekä esimerkiksi apteekki- ja lääkealaa koskevia selvityksiä ja ulostuloja. JÄSENKIRJEET Hukkuuko jäsenkirjeemme sähköpostiisi? Täältä löydät jäsenuutiskirjeidemme arkiston. KOULUTUKSET Täältä löydät seminaareista tuottamamme verkkokoulutukset. Saatavillasi on jo yli 26 tuntia luentoja. Osa koulutuksista on suoraan nähtävilläsi, ja maksullisten koulutusten katseluoikeudet saat kätevästi verkkomaksulla. Uusimpina verkkokoulutuksina OmaProsta löytyvät syksyn Ajankohtaisseminaarin luennot ja osa kevään proviisoripäivän luennoista. Lisäksi saatavillasi on paljon johtamistaidon koulutuksia, kuten luentosarjat valmentavasta johtamisesta ja arvostavasta esimiehestä, koulutus laatumittareista palvelujohtamisen tukena sekä case-kuvaus palvelumuotoilusta, terveyspisteestä ja etälääkäripalvelusta. KYSY KOLLEGALTA Täällä voit käydä keskustelua ajankohtaisista aiheista. Millaisia ajatuksia apteekkisektorin ja lääkealan kehittämisestä kumpuaa? Kaipaatko kollegalta vinkkiä, miten toimia kiperässä tilanteessa? Kysy tai avaa keskustelu sinua kiinnostavasta aiheesta.
Lievittää
JÄSENEDUT Täältä löydät voimassa olevat jäsenetusi, kuten Viking Linen risteilykupongit sekä matkavakuutustodistuksen, minkä ansiosta vakuutustodistus kulkee aina puhelimesi mukana.
lihaskipuja turvotusta tulehdusta lihaksissa
JÄSENTIEDOT Täällä voit päivittää yhteystietosi sekä jäsenuutiskirjeen tilauksen. Tätä kautta löydät myös lomakkeen, jolla voit ilmoittaa jäsenmaksun suuruuteen vaikuttavat olosuhdemuutokset.
www.synomax.fi
Klikkaa itsesi sisään intra.proviisoriyhdistys.net ja hyödynnä etusi!
4/2019
Synomax Lihasgeeli on CE-merkitty lääkinnällinen laite.
¢
vapaalla TEKSTI SAILA VAULIMO JA MAIJA RAUHA KUVAT SAILA VAULIMO JA DREAMSTIME
Saila Vaulimo Proviisori Saila Vaulimo, 41, työskentelee tuotantopäällikkönä lääkkeiden koneellista annosjakelua tekevässä Pharmac Finland Oy:ssä. Hänen perheeseensä kuuluvat aviomies, 12-, 11ja 8-vuotiaat lapset sekä meksikolainen 17-vuotias vaihto-oppilas. TANSSIA LÄPI VUOSIEN
Olen ollut aktiivinen pienestä pitäen, ja minulla oli jo ala-asteikäisenä liuta harrastuksia. Tanssi on kuitenkin aina ollut niistä tärkein ja elämässäni läsnä tavalla tai toisella. Aloitin kansantanhusta 4-vuotiaana, kunnes siirryin balettiin. Kilpatanssiurani aloitin 12-vuotiaana. Jatkoin sitä lukion loppuun asti. Tuolloin tuli kierrettyä kisoja ympäri Suomen. Oli upeaa treenata, kisata ja kehittyä rakastamassaan lajissa hyvien ystävien kanssa. KOKO PERHEEN HARRASTUS
Perheessämme kaikki tanssivat, ja käymme yhdessä tanssilavoilla erityisesti kesäisin. Kaksi vanhinta lastamme kisaavat Swing-lajeissa (Boogie Woogie ja bugg) SM-tasolla, ja kuopuksemme laji on tällä hetkellä breakdance. Mieheni kanssa olemme käyneet muutamissa bugg- ja fuskukisoissa, mutta lähinnä tanssi on minulle tällä hetkellä mukava harrastus ilman sen suurempia tavoitteita. VAELLUKSIA JA RETKEILYÄ LUONNOSSA
Toinen perheemme yhteisistä harrastuksista on ratsastus. Käymme yhdessä ja erikseen nauttimassa heppailuista, lähinnä valloittavilla islanninhevosilla. Ratsastuksen kautta pääsemme nauttimaan myös Suomen luonnosta pitkillä vaelluksilla eri vuodenaikoina, ja Elli-koiran myötä lenkkeily luonnossa on lisääntynyt kuin itsestään arjen keskellä. Luonto on meille kaikille tärkeä. RATSAILLA IRLANNIN MAISEMISSA
Yksi hienoista matkamuistoistani liittyy ratsastusreissuun, jonka teimme pari vuotta sitten mieheni kanssa. Pääsimme ratsastamaan huippuhevosilla kauniissa Irlannin maisemissa, maastoissa, joissa oli pitkiä laukkapätkiä ja lukuisia maastoesteitä. Sinne on päästävä vielä uudestaan! TALKOOTÖITÄ SUOMEN SUVESSA
Työelämän vastapainona nautin fyysisestä tekemisestä hyvällä porukalla. Remontointi, rakentaminen, metsä- ja peltotyöt ovat intohimoni. Olen aina vitsaillut, että minun olisi ehdottomasti pitänyt elää 1950-luvulla Suomen maaseudulla; viikot fyysisiä maatilan töitä tehden ja viikonloput lavatansseissa hummaillen. Ensi kesänä ohjelmassamme on ystäviemme mökkiremonttia Turun saaristossa sekä monenlaista puuhaa heppatilalla Ruotsin puolella. Työn lomassa on välillä myös mukava istahtaa ystävien kanssa laiturille nauttimaan ihanasta Suomen suvesta. Onneksi kesä on pian taas täällä! ¢
30 PROVIISORI 2.19
yhteystiedot Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus vuonna 2019 PUHEENJOHTAJA
VARAJÄSENET
LASSE RAUTIAINEN lasse.t.rautiainen@gmail.com Vastuunalainen johtaja, ratiopharm Oy
PAULA HOLMA paulamaria.holma@gmail.com Regulatory Affairs Coordinator, DRA Consulting Oy
1. VARAPUHEENJOHTAJA LAURI ELSILÄ lauri.elsila@gmail.com Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
TALOUDENHOITAJA TIINA KINOS kinostiina@gmail.com Proviisori, Laajasalon apteekki
2. VARAPUHEENJOHTAJA SANDRA KONTOLA sandra.kontola@gmail.com Portfolio Specialist, ratiopharm Oy – Teva Group Member VIESTINTÄVASTAAVA ROOSA KINNUNEN kinnunenroosamaria@gmail.com Johtava proviisori, Sodankylän apteekki KOULUTUSVASTAAVA TANJA KIVINUMMI tanja.kivinummi@gmail.com Regulatory Affairs Manager, Responsible Pharmacist, Ferring Lääkkeet Oy APTEEKKITYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJA MINNA LÄHDEVUORI minna.lahdevuori@gmail.com Johtava proviisori, Helsingin 48. Kontulankaaren Apteekki
EEVA LEHTOLA eevalj@gmail.com Proviisori, Häijään apteekki VILLE OINIO ville.oinio@profare.fi Liiketoimintajohtaja, Profare Oy / Tohtorikoulutettava, HY ANSSI PULKKINEN anssi.pulkkinen@fimnet.fi Lääketieteellinen johtaja, AIDO LINNEA RAIMAS lioneaa@gmail.com Proviisori, Farmania Oy JENNY SILTANEN jenny.siltanen@gmail.com Asiakaspalvelupäällikkö, Yliopiston Apteekki IRIS YORKE iris.yorke@gmail.com Clinical Data Manager, Orion
OPISKELIJAVASTAAVA TIIU NIKKILÄ tiiu.nikkila@gmail.com Proviisoriopiskelija, Helsingin yliopisto SUSANNA PARTTI susanna.partti@gmail.com Principal Regulatory Affairs Associate, ratiopharm Oy – Teva Group Member ANNA PELTONEN annakr.peltonen@gmail.com Regulatory Affairs Manager, Orion Corporation
SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS RY Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI Puh. (09) 177 771, toimisto@proviisoriyhdistys.net TOIMINNANJOHTAJA MIKKO LÄHDEVUORI Proviisori-lehden päätoimittaja gsm 050 339 8404, mikko.lahdevuori@proviisoriyhdistys.net EDUNVALVONTA- JA VIESTINTÄPROVIISORI MARTTA HUTTU gsm 040 129 0062, martta.huttu@proviisoriyhdistys.net JÄRJESTÖSIHTEERI EIJA VARTIAINEN Puh. (09) 177 771, eija.vartiainen@proviisoriyhdistys.net 2.19 PROVIISORI 31
¢
ratiopharm.fi
Aja nk oh tai ne n
Verenpaineeseen
Losatrix
12,5 mg, 25 mg, 50 mg ja 100 mg
Pegoratio ummetuksen hoitoon Yksittäispakatut annospussit Valitse losartaanireseptiin Losatrix helpottavat annostelua*
Losatrixin koko valmistusketju tevan omissa tehtaissa Edullinen vaihtoehto ratiopharmilta** Vaikuttava aine 4000 puolitettavat tabletit helpottamaan annostitrausta (50makrogoli mg & 100 mg) Itsehoitolääke
Losatrix 12,5 mg, 25 mg, 50 mg ja 100 mg kalvopäällysteiset tabletit. Vaikuttava aine: Losartaanikalium. Käyttöaiheet: Essentiaalisen hypertension hoito. Munuaistaudin hoito hypertensiivisillä diabetespotilailla, on proteinuriaa. sydämen vajaatoiminnan hoito, kun hoito ACE:nsekä estäjillä on vasta-aiheista. Aivohalvausriskin Pegoratio 6 g ja 12 g joilla jauheet oraaliliuostaKroonisen varten, annospussit on ummetuksen hoitoon kuivuneen, suolessa pitkään vähentäminen hypertensiopotilailla vasemman kammion hypertrofian yhteydessä. Annostus ja antotapa: Tavanomainen aloituson 50 mg kerran vuorokaudessa. olleen ulostemassan (ulostetukkeuma) pehmentämiseen tarkoitettu valmiste, jokaja ylläpitoannos vaikuttavana aineenaan sisältää Sydämen vajaatoiminnan hoidossa tavanomainen aloitusannos on 12,5 mg ja tavallinen ylläpitotaso 50 mg vuorokaudessa. Erityisryhmien annostus, ks. valmisteyhteenveto. makrogolia. alle 2-vuotiaille. oireesi jatkuvat kahden viikon käytön jälkeen, ota yhteys lääkäriin. Älä käytäkäyttö, Pego-mikäli Vasta-aiheet: Yliherkkyys vaikuttavalleEi aineelle tai apuaineille,Jos toinen tai kolmas raskauskolmannes, ja vaikea maksan vajaatoiminta Aliskireenin samanaikainen josvajaatoiminta. olet allerginen makrogolille, sinulla on varotoimet: suolenseinämän tai toiminnallisesta viasta johtupotilaalla on diabetes tairatiota, munuaisten Varoitukset ja käyttöön liittyvät Neste- jarakenteellisesta natriumvajaus on korjattava ennen hoidon aloittamista oireisen hypotension välttämiseksi. munuaisten ja maksanseinämässä, vajaatoiminnan, iskeemisen sydän-vakava ja verisuonitaudin, aivoverisuonisairauksien, tai mitvaVarovaisuutta tukkeuma, noudatettava sinulla on puhkeama suolen sinulla on jokin tulehduksellinen suolistosairaus,aorttatai jos raaliläpän ahtauman ja hypertrofis-obstruktiivisen Ei suositella hyperaldosteronismia sairastaville. Aiemman angioedeeman jälkeen sinulla on vatsakipuja,kardiomyopatian joiden syytäyhteydessä. ei tiedetä. Tutustu primaarista huolella pakkausselosteeseen ennen käyttöä. Itsehoitolääke. potilaan tilaa on seurattava tarkoin hoidon aikana. Yhteisvaikutukset: Muut verenpainetta alentavat aineet saattavat voimistaa losartaanin vaikutusta. Yhteisvaikutukset mahMarkkinoija: ratiopharm Oy. Lisätietoja: www.terveysportti.fi , info@ratiopharm.fi . P . 020 180 5900. FI/OTC-CH/19/0010/1/19 dollisia CYP2C9-entsyymin välityksellä metaboloituvien lääkeaineiden kanssa. Samanaikainen käyttöä kaliumia säästävien diureettien, kaliumvalmisteiden tai kaliumia sisältävien suolavalmisteiden kanssa ei suositella. Varovaisuutta on noudatettava käytettäessä samanaikaisesti litiumia. Tulehduskipulääkkeet voivat heikentää losartaanin tehoa sekä lisätä munuaisten toimintahäiriöiden vaaraa ja suurentaa seerumin kaliumpitoisuutta. Samanaikainen käyttö ACE:n estäjien kanssa vain yksilöllisesti määritellyissä tapauksissa, jolloin munuaisten toimintaa on seurattava tarkoin. Raskaus ja imetys: Käyttöä ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana ei suositella. Käyttö toisen ja kolmannen raskauskolmanneksen aikana on vasta-aiheista. Käyttöä imetyksen aikana ei suositella. Ajaminen ja koneiden käyttö: Huimausta tai uneliaisuutta saattaa esiintyä etenkin hoidon alussa ja annosta suurennettaessa. Haittavaikutukset: Yleisiä haittavaikutuksia voivat käyttöaiheesta riippuen olla heite- ja kiertohuimaus, anemia, ortostaattinen hypotensio, munuaisten toimintahäiriö ja vajaatoiminta, voimattomuus, uupumus, hyperkalemia, veren urea-, seerumin kreatiniini- ja seerumin kaliumpitoisuuden kohoaminen ja hypoglykemia. Harvinaisemmat haittavaikutukset ks. valmisteyhteenveto. Pakkaukset, hinnat (vmh sis. alv, 15.4.2019) ja korvattavuus: Losatrix 12,5 mg 30 tabl. (3,30 €), 12,5 mg 100 tabl. (13,30 €), 25 mg 30 tabl. (9,24 €), 25 mg 100 tabl. (30,51 €), 50 mg 30 tabl. (7,35 €) ja 100 tabl. (12,13 €), 100 mg 30 tabl. (25,56 €) ja 100 tabl. (11,35 €). Peruskorvattava (PK 40%). Alempi erityiskorvaus (AE65%) korvausnumerolla 205. Reseptivalmiste. Tutustu valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä. Lisätiedot: valmisteyhteenveto, www.terveysportti.fi, info@ratiopharm.fi. Teksti perustuu 23.2.2015 (12,5 mg) ja 24.4.2018 (25, 50 ja 100 mg) päivättyihin valmisteyhteenvetoihin. Markkinoija: ratiopharm Oy.
Kaksi hyvää syytä valita ratiopharm
ratiopharm.fi tevacare.fi
Laatu
Hinta
FI/GEN/19/0038/04/2019
*20x12 g ja 50x12 g:n pakkausissa **Pharmarket 1/2019