PROVIISORI 1/2015

Page 1

06

Kehityksen suunta

10

Minna Svensk

18

Tuomo Pätsi

24

Vuonna 2025

25

Ota yhteyttä!

26

Uusi ProMentor

30

Lauri Elsilä

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 1|2015

LEENA PENTTILÄ

Työkykyjohtaminen kannattaa! työn imua»Älä istu liikaa »»Kohti Tule mukaan Proviisoripäiville!


Kärsitkö poskiontelotulehduksesta? Pitkittynyt nuha saattaa aiheuttaa paineen tunnetta ja särkyä poskionteloissa. Ota ajoissa avuksi Otrivin Menthol -nuhasumute, joka hoitaa oireita paikallisesti. Yksi raikas suihkaus sieraimiin avaa tukkoisen nenän muutamassa minuutissa ja helpottaa poskiontelotulehduksen oireita.

Menthol Anna nenäsi hengittää. Otrivin. Suomen ostetuin nuhasumute.* Otrivin Menthol -nenäsumute nenän tukkoisuuden ja poskiontelotulehduksen oireiden hoitoon. Sisältää ksylometatsoliinia. Aikuisille ja yli 12-vuotiaille 1 mg/ml -vahvuista nenäsumutetta enintään 10 vuorokauden ajan. Jos olet yliherkkä jollekin valmisteen sisältämistä aineista, jos sinulla on karstanuhaa tai ahdaskulmaglaukooma, älä käytä Otrivinia. Ei raskaana oleville. Imetysaikana vain lääkärin ohjeen mukaan. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Novartis Finland Oy, Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoo. www.otrivin.fi CHCC 102014 *IMS tukkumyyntitilasto 10/2013-09/2014


»sisältö 1/2015 5

PÄÄKIRJOITUS Henna Kyllönen kirjoittaa yhdistyksen toiminnan kehittämisestä.

6

AJASSA Apteekkien kehittämisen työryhmän raportti. Minna Svensk uusissa tehtävissä. Kirjat. Azraq.

12

TYÖKYKYJOHTAMINEN Proviisori Leena Penttilä kertoo, miksi työkykyjohtaminen kannattaa apteekeissa.

16 17

OTX 10 askelta ylös tuolista.

18

MINÄ MISSÄ MILLOIN Lääkeyhtiö Celgenen president of EMEA Tuomo Pätsi kertoo urastaan.

20

VÄITÖKSET Iäkkäiden kivun hoito. Lasten lääkehoidon ongelmat.

23 24

JÄSENSIVUT Uusi asianajotoimistomme.

KOLUMNI Apteekkiproviisori Teemu Kivijärvi pohtii työhyvinvointia ja työn imua.

12

APTEEKKIALA ON saamassa uuden työhyvinvointioppaan, jota työstivät muiden muassa eläkepäällikkö SIRPA MOILANEN ja proviisori LEENA PENTTILÄ.

17

PUHEENJOHTAJALTA Katere Sharifpour kertoo tämän vuoden toiminnasta ja katsoo tulevaisuuteen.

25

AJANKOHTAISTA Kevätkokouskutsu. Hallituksen yhteystiedot. ProMentor-ohjelman jatko. Lääkehoidon päivä. Jäsenmaksut 2015.

29 30 31

JÄSENEDUT

AKTIVISTI Lauri Elsilä. PROVIISORIPÄIVÄ Tarkentunut ohjelma.

18 PROVIISORI TUOMO PÄTSI toimii syöpälääkkeisiin ja immunologiaan erikoistuneen lääkeyrityksen Celgenen EMEA-johtajana Sveitsissä.

26 PARASTA TYÖN imussa on proviisori TEEMU mielestä, että siihen voi vaikuttaa itse. Työhyvinvointia parantamalla voidaan parantaa hyvinvointia myös vapaa-aikana. KIVIJÄRVEN

LIISA KANNINEN kertoo, että Proviisoriyhdistyksen ProMentor-ohjelman toinen kausi on käynnistymässä.

»toimittajalta

»TIESINHÄN MINÄ, ettei ole terveellistä istua kuin tatti, mutta luulin, että vapaa-ajan liikuntaharrastuk-

set riittäisivät kompensoimaan tauottoman työnteon. Eivät riittäneet. Opin jaloittelemaan tunnin välein vasta, kun istumalihakseni tulivat niin kipeiksi, että oli pakko. Sivulta 16 voitte lukea, miten istumista on mahdollista vähentää. ¢ PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA

3



»pääkirjoitus JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.) 00100 Helsinki Puh. (09) 177 771 Gsm 040 964 1829 Fax (09) 6843 9911 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Henna Kyllönen henna.kyllonen@proviisoriyhdistys.net Gsm 040 964 1829 Toimitussihteeri Maija Rauha (OS/G Viestintä) maija.rauha@osg.fi Puh. 0400 630 065 www.osgviestinta.fi TAITTO Mikko Koistinen (OS/G Viestintä) mikko.koistinen@osg.fi Puh. 0400 630 083 AVUSTAJAT Lauri Elsilä, Teemu Kivijärvi, Joonas Salo, Katere Sharifpour ja Minna Svensk PAINO Kirjapaino Uusimaa, painos 4 500 kpl ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy Henna Kyllönen Gsm 040 964 1829 OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@proviisoriyhdistys.net Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 1798-6818

441 763 Painotuote

Yhdistyksen toiminnan kehittäminen jatkuu edelleen tänä vuonna.

Aktiivista toimintaa VUOSI 2014 OLI ensimmäinen kokonainen vuoteni Proviisoriyhdistyksen toiminnanjohtajan sijaisena. Taaksepäin katsoen se oli varsin antoisa ja sisälsi hyvin paljon tärkeitä asioita ja toiminnan kehittämistä. Asia konkretisoitui itselleni vielä lisää, kun laadin kertomusta yhdistyksen toiminnasta huhtikuun kevätkokoukseemme. Koska yhdistyksen tehtävä on yhdistää koko proviisorikuntaa ja toimintamme tavoittaa Suomen kaikki proviisorit tämän lehden kautta, kertaankin viime vuoden toimintaamme hieman jo nyt, kaikille meille. Jäsenille toivotan tervetuloa kevätkokoukseemme (s. 25) kuulemaan toiminnastamme lisää! APTEEKKIEN JA MUUN lääkehuollon kehittämisen työryhmän työ (s. 6) oli luonnollisesti vuoden merkittävintä alaa kehittävää toimintaa. Saimme antaa siihen oman panoksemme vahvasti muun muassa apteekkien omistajuuteen ja apteekkilupiin liittyvässä keskustelussa, jonka jäsenemme ovat kokeneet erityisen tärkeäksi. Alatyöryhmien tarkan pohjatyön kautta työryhmän käsiteltäväksi ja pohdittavaksi tuli kymmeniä toimintaehdotuksia, jotka liittyivät muun muassa lääkehoidon jatkuvuuden turvaamiseen ja lääkitystietojen ajantasaisena pysymiseen sekä apteekkien palveluihin. Niillä kaikilla on taustansa vuonna 2010 työstetyn Lääkepolitiikka 2020 -strategia-asiakirjan linjauksissa, ja lisäksi ne ottavat huomioon terveen kilpailun sekä hallituksen rakennepoliittisen ohjelman. Seuraavien vuosien tavoite onkin saada näitä toimenpide-ehdotuksia työstettäviksi edelleen ja käytäntöön. KEHITTÄMISEN TYÖRYHMÄN ohella yhdistys on antanut viime vuonna reilut kymmen-

kunta lausuntoa sosiaali- ja terveysministeriölle ja muille tahoille, mikä on enemmän kuin aiemmin. Lausuntojen lisäksi olemme olleet mukana lukuisissa kuulemistilaisuuksissa ja muissa sidosryhmätilaisuuksissa ilmaisemassa kantaamme. Vuosittain hallitus ja toimistomme osallistuvat myös yli kymmenen alan säännöllisesti kokoontuvan työryhmän tai neuvottelukunnan toimintaan. Tämä kaikki vaatii suurta joustavuutta luottamustoimiselta hallitukseltamme ja tehokkuutta toimistoltamme. Mutta muistutan, että se on todistetusti mahdollista. YHDISTYKSEN TOIMINNAN kehittäminen jatkuu edelleen tänä vuonna. Se tempaa mukaansa kaikki, jotka ovat siitä kiinnostuneita, ja tulee toivottavasti säännöllisesti näkyväksi koko proviisorikunnalle. Olen ilolla katsonut, miten olette jo ottaneetkin osaa ja ilmaisseet meille aktiivisesti kantaanne. Tulette varmasti kuulluiksi. Yhdistyksen omat valiokunnat ja työryhmät toimivat niin kutsuttuina matalan kynnyksen väylinä ottaa osaa johonkin toimintamme alueeseen. Ne ovat nykyisellään erittäin aktiivisia ja osallistuvat merkittävästi toiminnan kehittämiseen. YHTEISKUNNALLISEN VAIKUTTAMISEN teemavuoden aloitamme näkyvästi Proviisoripäivästä (s. 31). Tule Sinäkin mukaan kuulemaan, mitä merkittävät sosiaali- ja terveydenhuollon poliitikkomme ajattelevat lääkealan asioista ja ottamaan osaa keskusteluun meistä proviisoreista! ¢

HENNA KYLLÖNEN,

vs. päätoimittaja ja Proviisoriyhdistyksen vs. toiminnanjohtaja

5


»ajassa »lääkehuolto

KOONNEET HENNA KYLLÖNEN JA MAIJA RAUHA

TEKSTI HENNA KYLLÖNEN

Lääkehuollolle enemmän vastuuta APTEEKKIEN JA MUUN LÄÄKEHUOLLON KEHITTÄMISTÄ POHTINUT TYÖRYHMÄ LUOVUTTI EHDOTUKSENSA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERI LAURA RÄDYLLE TAMMIKUUSSA. TYÖRYHMÄ ANTOI LÄHES 60 EHDOTUSTA SIITÄ, MITEN LÄÄKEHUOLTOA KEHITTÄMÄLLÄ EDISTETÄÄN JÄRKEVÄÄ LÄÄKEHOITOA JA TUETAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN UUDISTAMISTA.

T

yöryhmä otti työssään huomioon hallituksen lääkepoliittisen tavoitteen eli tehokkaan, turvallisen, tarkoituksenmukaisen ja taloudellisen lääkehoidon kaikille sitä tarvitseville sekä Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjan peruslinjauksen asiakaskeskeisestä lääkehuollosta osana sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Huomioon otettiin myös hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan liittyvä terveen kilpailun näkökulma. Työryhmän näkemyksen mukaan lääkehuollon toiminnan keskeinen tavoite on kuitenkin kansanterveydellinen, ei elinkeinopoliittinen. Tästä johtuen kilpailunäkökohta ei voi olla ensisijainen lähtökohta toimintaa kehitettäessä. Tervettä kilpailua voidaan silti edistää myös lääkehuollossa tehostamalla toimintaa ja parantamalla toiminnan laatua. Suomen Proviisoriyhdistystä varsinaisessa työryhmässä edusti vs. toiminnanjohtaja HENNA KYLLÖNEN. Apteekkien palveluita ja erikoistumista pohtineessa alatyöryhmässä yhdistyksellä oli edustajana apteekkiproviisori, vuoden 2014 hallituksen varajäsen ANTTI HYYTIÄINEN. LUPAJÄRJESTELMÄLLÄ ON ETUNSA

Työryhmän mukaan nykyinen apteekkilupajärjestelmä kannattaa säilyttää, koska sillä turvataan apteekkitoiminnan farmaseuttiset erityispiirteet. Nykyjärjestelmä perustuu vahvasti apteekkarin ammatilliseen vastuuseen ja rooliin lääketurvallisuuden ja lääkkeiden saatavuuden edistäjänä. Apteekkari laillistettuna proviisorina on sidottu noudattamaan lakia terveydenhuollon ammattihenkilöistä, edistämään potilasturvallisuutta sekä toimimaan terveydenhuollon palvelujen laatua edistävien periaatteiden mukaisesti. Työryhmän mukaan lupaharkinnassa on syytä jatkossakin käyttää kokonaisharkintaa, jotta varmistetaan apteekkareiden monipuolinen lääkealan osaaminen. Näin tuetaan lääkkeiden jakelujärjestelmän kehittämistä osana lääkehuollon kokonaisuutta.

6

Työryhmä ehdottaa, että tervettä kilpailua apteekkitoiminnassa edistetään kilpailemalla lääkehuollon asiantuntijuudella, toiminnan laadulla, palveluiden sijainnilla, palveluajoilla sekä asiakaskunnan tarpeita vastaavalla lääkeja palveluvalikoimalla. Apteekkitoimipisteet turvaavat lääkehuollon lähipalvelut oman sijaintialueensa väestölle. Työryhmä ehdottaa lisäksi, että sairaaloiden yhteyteen perustetaan myös avohoidon apteekkeja. Näin helpotettaisiin kotiutuvien ja päivystyspotilaiden lääkeasiointia. Suomen apteekkiverkoston todetaan nykyisellään olevan varsin kattava verrattuna Ruotsin, Norjan tai Tanskan apteekkiverkostoon.

Apteekin lisäpalvelut tarjotaan ehdotuksen mukaan apteekin omana palveluna apteekkilupaan sidottuina. APTEEKEILLE UUSIA PALVELUJA

Apteekeissa ja sivuapteekeissa on jo nyt monia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn liittyviä palveluja. Jatkossakin apteekin palvelujen tulisi perustua lääkehuollon tavoitteet huomioiden kansanterveydellisiin näkökohtiin. Palvelutoiminnan tarkoituksena ei saa olla lääkkeiden käytön tarpeeton lisääminen, eikä toiminta saa haitata lääkkeiden toimittamista tai lääkkeisiin liittyvää neuvontaa. Asiakkaiden uudenlaisen ohjauksen ja neuvonnan tarve tulevaisuudessa muun muassa lääkehoitojen yksilöllistyessä on syytä ottaa

huomioon oikea-aikaisesti myös toimintaa kehitettäessä. Työryhmä ehdottaa tässä kohtaa muun muassa, että apteekin tarjoamien lisäpalvelujen arvonlisäverotus yhdenmukaistettaisiin muiden terveydenhuoltopalvelujen tarjoajien kanssa (alv 0 %). Lisäpalvelujen tulisi olla terveen kilpailun näkökulma huomioon ottaen apteekkimaksusta vapaita. Apteekin lisäpalvelut tarjotaan ehdotuksen mukaan apteekin omana palveluna apteekkilupaan sidottuina, jolloin päällekkäisiä lupa- ja valvontamenettelyjä ei tarvita eikä palvelun tarjoamiseen ole tarvetta perustaa osakeyhtiöitä, jotka ovat ongelmallisia toiminnan säätelyn ja valvonnan näkökulmasta. Rokotuskattavuuden parantamiseksi apteekit voisivat antaa myös kausi-influenssarokotteita. LÄÄKEHOIDON JATKUVUUS TURVATAAN

Työryhmä pitää tärkeänä, että lääkehoidon jatkuvuus, lääkitystietojen siirtyminen ja ajantasaisuus varmistetaan, kun asiakas siirtyy avohoidosta laitoshoitoon tai päinvastoin. Laitoshuollon yksiköissä tulisi olla potilaiden lääkehoidon jatkuvuuden varmistava vastuuhenkilö. Avohoidon hoitoyksiköiden lääkitysturvallisuutta tulee parantaa. Myös palveluasumisyksiköillä voisi olla äkillisiin lääketarpeisiin oma lääkekaappi. Lääkevalmistusyhteistyötä pitää kehittää sairaala-apteekkien ja apteekkien kesken. Kotiutuva potilas voisi saada kahdeksi viikoksi sairaala-apteekin valmistamia lääkkeitä mukaansa, jotta hän ehtii hankkia ja valmistuttaa jatkohoitoon tarvittavat lääkkeet lähiapteekissaan. Apteekkien lääkevalmistusta tulee keskittää myynnissä olevia lääkkeitä täydentäviin valmisteisiin, jotta voidaan varmistaa lääkkeiden saatavuus. Lääkkeen määräämisen ohjaamiseksi työryhmä ehdottaa, että perustetaan asiantuntijaryhmä, joka määrittelee apteekeissa valmistettavat hoidollisesti ja lääketieteellisesti tarkoituksenmukaiset lääkkeet. ¢


»lääkehoidot

»lääkehoidot

Afrezza-inhalaattori ja kahdeksan ja neljän yksikön annoskasetit insuliinin inhalaatiojauhetta.

Insuliinia inhalaationa USA:ssa Uuden lääkkeen psoriaasin hoitoon tuo markkinoille yhdysvaltalainen Celgene.

Uusi oraalinen hoito psoriaasiin UUSI EI-BIOLOGINEN, suun kautta annettava hoito, Otezla (apremilasti), on saanut tammikuussa Euroopan lääkeviraston EMAn hyväksynnän läiskäpsoriaasin ja nivelpsoriaasin hoitoon. Otezla on ensimmäinen myyntiluvan saanut oraalinen psoriaasin hoito 15 vuoteen. Uutinen on odotettu, sillä Celgenen tukeman MAPP-tutkimuksen mukaan yli kahdeksan kymmenestä psoriaasipotilaasta kokee, että uusille ja paremmille hoidolle on selvä tarve. Saman tutkimuksen mukaan 57 prosenttia perinteistä lääkehoitoa käyttävistä potilaista lopettaa hoidon alhaisen siedettävyyden tai huonon tehokkuuden vuoksi. Vastaavasti biologisia hoitoja käyttävistä potilaista 45 prosenttia päättää hoidot. Kansainväliseen tutkimukseen osallistui 3 426 potilasta ja 781 lääkäriä. Suomessa on arviolta 150 000 psoriaasia sairastavaa. Saadun tiedon valossa uusien hoitomuotojen mahdollistaminen on perusteltua. – EMA:n hyväksyntä Otezla-valmisteelle on tärkeä askel psoriaasi- ja nivelpsoriaasipotilaiden elämänlaadun parantamiseksi. Nämä sairaudet vaikeuttavat ja heikentävät merkittävästi potilaiden elämää, sanoo Celgene Nordicin lääketieteellinen johtaja BENGT GUSTAVSSON. Lääke on suun kautta kahdesti päivässä annosteltava valmiste. Sen vaikuttava mekanismi on PDE4:n estäjä, joka toimii solun sisällä ja hidastaa taudin etenemistä. Valmisteella on todettu hyvä turvallisuusprofiili, eikä sillä ole Euroopassa rekisteröintiin liittyviä vaatimuksia lääkekohtaiseen esiseulontaan tai laboratorioseurantaan. Lääke ei ole vielä kaupan Suomessa. ¢ LÄHDE CELGENE

»top10

»sanottua

Lääkeyritykset Suomessa 1 Orion Pharma 252 2 GlaxoSmithKline 138 3 MSD Finland 136 4 Pfizer 130 5 Novartis Finland 128 6 Roche Oy 97 7 Sanofi 84 8 Takeda 80 9 ratiopharm 72 10 AstraZeneca 65

Kausiinfluenssarokote voitaisiin luovuttaa apteekista ilman erillistä reseptiä, jos rokote pistetään välittömästi apteekin tiloissa.

Vertailuperusteena tukkumyynnin arvo 2014, miljoonaa euroa. ¢ LÄHDE LÄÄKETEOLLISUUS RY

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERI LAURA RÄTY STM:N TIEDOTTEESSA 20.1.2015

YHDYSVALLOISSA APTEEKEISTA on helmikuusta alkaen saanut lääkemääräyksellä inhaloitavaa insuliinia kauppanimellä Afrezza (Sanofi ja MannKind corporation). FDA (Food and Drug Administration) on hyväksynyt Afrezzan aikuisille 1. ja 2. tyypin diabeetikoille osaksi korkean verensokerin hallintaa. Afrezza koostuu humaani-insuliinin kuiva-aineesta, jota annostellaan aterian aluksi pienellä, matkakokoisella inhalaattorilla. Afrezza vaikuttaa nopeasti ja lyhytaikaisesti. Se helpottaa korkean verensokerin hallintaa diabeteksen kokonaishoidossa, johon kuuluu myös ruokavaliohoito, liikunta ja muu lääkitys. Pitkäaikaisille keuhkosairaille, kuten astmaatikoille ja COPD-potilaille, Afrezzaa ei tule käyttää, eikä sillä voida hoitaa myöskään diabeettista ketoasidoosia. Afrezzaa ei suositella tupakoitsijoille eikä hiljattain tupakoinnin lopettaneille. – Afrezza on tärkeä lisä Sanofin kasvavaan diabetesportfolioon. Se kertoo myös jatkuvasta halustamme tuoda diabeetikoiden saataville innovatiivisia terapiamuotoja, toteaa Sanofin diabetesosaston johtaja, senior vice president PIERRE CHANCEL. – Ei-injektoitavalle insuliinille on ollut tarve. Olemme ylpeitä, että vuosien kehitystyön tulos on nyt potilaiden saatavilla, sanoo MannKind Corporationin johtaja ALFRED MANN. ¢ LÄHDE SANOFI

Apteekkien osuus lääkkeiden kokonaismyynnistä 2014 oli

71 %

eli noin 1,6 miljardia euroa. LÄHDE LÄÄKETEOLLISUUS RY: SUOMEN LÄÄKEMARKKINAT

7


»ajassa »kirjat

»sähköinen asiointi

Mielenterveyttä ravinnosta KASVITIETEEN PROFESSORI SINIKKA PIIPPO pureutuu kirjassaan Mielen ruokaa (Minerva) siihen, millaiset kasviperäiset aineet parantavat muistia ja mielen hyvinvointia. Esimerkiksi adaptogeenit parantavat suorituskykyä ja auttavat ihmistä kestämään henkistä painetta. Niissä on tyypillisesti useita hyvää tekeviä aineosia, ja niiden vaikutus on laaja. Tähän ryhmään kuuluvia kasveja ovat muiden muassa ginsengjuuri, sitruunaköynnös, venäjänjuuri ja maca sekä nokkonen. Monet mieleen ja kehoon vaikuttavat ruoka-aineet ovat eksoottisia, mutta kotoisiakin terveyspommeja on helppoa löytää. Piippo suosittelee muistin parantamiseen mansikoista ja mustikoista pyöräytettyä juomaa, jossa on mukana manteleita tai siemeniä ja rahkaa. Ylipäätään marjat ovat terveellisempiä kuin hedelmät ja vihannekset. Riittävä päiväannos on 200 grammaa. Hermoston välittäjäaineita lisääviä ruokia ovat esimerkiksi taateli, banaani ja papaija. Entä tiesitkö, että punajuuret kannattaa paahtaa kokonaisina uunissa, jotta niiden antosyaanit säilyvät? Piippo käy kirjassaan läpi suuren määrän kasveja kertoen niiden käytöstä ja vaikutuksista sekä luetellen niiden aineosat. Ravitsemuksesta ja terveydestä kiinnostuneelle kirja on todellinen aarreaitta. Toinen painos, 286 sivua. ¢ ESITTELY MAIJA RAUHA

Suolisto – ei enää aliarvostettu 25-VUOTIAAN, väitöskirjaansa valmistelevan lääkäritutkija GIULIA ENDERSIN teos Suoliston salaisuus (Otava) kipusi Saksassa bestselleriksi. Halusin selvittää, millaisesta kirjasta puhuttaisiin seuraavaksi Suomessa. Kirja käsittelee aihettaan perinpohjaisesti ja kaikella kunnioituksella. Kirjoittaja hakee jokamiehen ymmärrystä asiaansa oivaltavien vertauskuvien kautta. Niiden avulla se myös pitää lukijan hyvin otteessaan. Hän tekee taitavasti sen, minkä lupaa: tieteestä helppotajuisempaa ja tuo uusinta tutkimustietoa varovasti kaikkien ulottuville. Teksti antaa myös terveysalan ammattilaisille mielenkiintoista pohtimisen aihetta ja muisteltavaa fysiologian ja mikrobiologian perusopinnoista. – Mitä enemmän suolesta tiedämme, sitä kauniimmaksi se muuttuu, toteaa kirjailija itse. Tiesitkö esimerkiksi, että fruktoosi-intoleranssi on itse asiassa muita elintarvikeintoleransseja yleisempää, ja että se voi olla yhteydessä elimistön serotoniinipitoisuuden laskuun ja tätä kautta myös masennukseen? Ravintomme sisältää fruktoosia enemmän kuin koskaan aiemmin ja sitä käytetään, koska se kuulostaa terveellisemmältä kuin sokeri, mutta elimistömme ei ole tottunut siihen nykyisinä määrinä. Huomioitavaa on myös, että esi-isämme ovat käyttäneet vuoden aikana jopa 500 erilaista yrttiä, juurta ja kasvia, mutta me hyödynnämme keskimäärin korkeintaan 17 hyötykasvia. Miten tämä vaikuttaa meihin? Kirja omistaa lisäksi merkittävän jakson suoliston hyville ja huonoille bakteereille. Se sisältää myös hyvin mielenkiintoista uutta tietoa toksoplasmoista. 303 sivua. ¢ ESITTELY HENNA KYLLÖNEN

HUOMAA MYÖS TÄMÄ: Akuuttihoidon lääkkeet -kirjan kolmannen, uudistetun painoksen tiedot on tarkistettu, ja mukana on uusia lääkkeitä. Pääpaino on suonensisäisesti annettavissa valmisteissa. Kirjan tekijät ovat ESKO RUOKONEN, TERO ALA-KOKKO, IRMA KOIVULA ja ILKKA PARVIAINEN (toim.) ja kustantaja Duodecim.¢

8

Sähköinen sote-tieto hyötykäyttöön TERVEYSPALVELUJA PALJON käyttävät ja korkeasti koulutetut hyödyntävät eniten sosiaali- ja terveysalan sähköisiä asiointipalveluja, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnallisesta tutkimuksesta (N= 4015, vastausaste 27 %). Sähköisistä palveluista käytetyimpiä olivat terveys- ja palvelutiedon haku (26 %), ajanvaraus (14 %) ja sähköinen resepti (12 %). Yksityissektori on kehittänyt sähköistä asiointia voimakkaasti, minkä seurauksena työterveyshuollon piirissä olevat käyttivät sähköisiä palveluja muita useammin. Suomalaisilla on laajat mahdollisuudet sähköiseen asiointiin. Valtaosalla vastanneista oli käytössään internet (87 %) ja sähköiset asiointitunnukset (85 %). Suurimpana sähköisen asioinnin esteenä vastaajat pitivät sitä, ettei sähköinen asiointi voi korvata henkilökohtaista tapaamista (63 %). Lisäksi palveluiden epäselvät käyttöehdot (42 %) ja palveluiden esteellisyys (40 %) koettiin merkittäviksi esteiksi. Tulevaisuudessa vastaajat toivoivat sähköisesti saataville etenkin laboratoriotuloksia, omia potilastietoja ja reseptejä sekä mahdollisuutta reseptien uusintaan. Reseptit ovat jo nyt kattavasti kansalaisten tarkasteltavissa Omakanta-palvelun kautta. Omien terveystietojen määrä laajenee, ja reseptien uusintamahdollisuus lisätään Omakantaan vuoden 2015 aikana. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia julkaistiin tammikuussa. Strategian keskeisenä tavoitteena on parantaa vuoteen 2020 mennessä kansalaisten sähköisen asioinnin edellytyksiä ja lisätä sähköisten palveluiden tarjontaa. THL julkaisee vuoden 2015 aikana kaikki SADe-ohjelman rahoituksella kehitetyt valtakunnalliset sähköiset terveyspalvelut. Ne ovat kansalaisten, kuntien ja muiden alan toimijoiden käytössä maksutta. ¢ LÄHDE THL


»vapaaehtoistyö

Uudet lasten D-vitamiinit! Mari Savolainen työskenteli pakolaisleirillä jordanialaisen farmaseutin Ola Barakatin kanssa.

Mari Savolainen palasi Azraqiin PROVIISORI-LEHDESSÄ 4/2014 haastateltu proviisori MARI SApalasi joulukuussa Suomen Punaisen Ristin lähettämänä Jordaniaan. Azraqin pakolaisleirin sairaala-apteekki, jota hän oli viime kesänä perustamassa, oli nyt paikallisten farmaseuttien hoidossa. Mari vastasi lääkkeiden ja tarvikkeiden hankinnasta lääkelogistikkona. Hän kävi tehtävään tarvittavan Punaisen Ristin kurssin marraskuussa. – Oli palkitsevaa nähdä sairaala toiminnassa. Siellä hoidettiin paljon esimerkiksi synnytyksiä, ja kylmän talviajan takia infektiopotilaita oli runsaasti. Jouluna meillä oli joulupukki ja tonttuja vierailemassa osastoilla, Mari kertoo. Tammikuussa Punainen Risti ilmoitti, että sairaalassa oli hoidettu tuhat potilasta. ¢

VOLAINEN

Minisun D-vitamiini Junior on suomalaisille lapsille suunniteltu D3-vitamiinivalmiste. Se sisältää erityisesti luuston kehitykselle ja vastustuskyvylle tärkeää D-vitamiinia. Minisun D-vitamiini Junior -sarjasta löydät kaksi hyvänmakuista vaihtoehtoa 100 tabletin pakkauksissa. Apinan muotoinen Minisun D-vitamiini maistuu maukkaalle banaanille ja nallen muotoinen puolestaan makealle mansikalle. Molemmat maut ovat lasten suosikkimakuja! Kirkon Ulkomaanapu tukee Azraqin koulua. KUVA TAINA VÄRRI

Minisun-tuotteet apteekista.


»ajassa »uusiin tehtäviin

TEKSTI MINNA SVENSK JA HENNA KYLLÖNEN KUVA IRIS YORKE

»nimitykset FARENTA Proviisori MINNA SIBELIUS on nimitetty Farentan myyntijohtajaksi 1.1.2015 alkaen. Hän valmistui proviisoriksi vuonna 2006 ja on työskennellyt Farentalla vuodesta 2005 alkaen muun muassa farmaseuttina, koulutuspäällikkönä sekä lääketeollisuuden liiketoimintayksikön myynti- ja markkinointiosaston johtajana.¢

Koulutusta kollegoille

»SUUNNITTELEN lääkehoidon koulutuksia lähinnä apteekin farmaseuttiselle henkilöstöl-

le sekä apteekkareille. Lisäksi vastuullani ovat sairaalafarmasian asiantuntijoille suunnatut koulutukset. FARMASIAN OPPIMISKESKUS (FOK) on yleishyödyllinen yhteisö, jonka taustalla ovat Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot, Åbo Akademi, Fimea, Yliopiston Apteekki, Apteekkitavaratukkukauppiaat, Lääketeollisuus ry, Suomen Farmasialiitto ja Suomen Apteekkariliitto. FOKin tavoitteena on tukea lääkealan henkilöstön ammatillista kehittymistä. Järjestämme vuosittain Farmasian Päivät ja noin 40 kurssia ja koulutuspäivää sekä tuotamme ammatillista oppimateriaalia. SUURIMMAN OSAN työajastani vietän toimistollamme Helsingissä, mutta suunnittelemissani koulutustapahtumissa olen aina paikalla. Toisin kuin apteekkityössä, asiakkaat ovat usein kollegojani. Työssäni innostaakin asiakkaidemme halu ja into oppia uutta ammatissaan. Heidän ammattimaisuutensa inspiroi! PROVIISORIN KOULUTUS ja se, että olen urallani työskennellyt paljon apteekissa, auttaa minua ymmärtämään ja tiedostamaan apteekin koulutustarpeita. Vastuullani on paljon lääkehoitoon liittyviä kursseja. Niiden suunnittelussa minulle on ehdottomasti hyötyä farmakologian osaamisesta. Myös Apteekkariliitosta saamastani apteekkialan tietämyksestä sekä viestinnän opeista on ollut paljon iloa. NAUTIN SIITÄ, että tällä hetkellä työssäni oikeastaan kaikki on uutta. Haluan kehittää ja haastaa itseäni. On silti ollut hienoa huomata, että voin myös hyödyntää aikaisempaa työkokemustani.

»

» » »

»tilasto Työntekijät kertovat: Työajat joustavat riittävästi (86 %)

Työntekijöiden ja johdon suhteet ovat avoimet (80 %)

Tiedonkulku työpaikalla on hyvä (72 %)

Työpaikalla annetaan aikaa myös uusien ideoiden pohtimiseen (60 %)

Töitä tai tekemistä on kehitetty tai järjestetty uudelleen työpaikalla (50 %)

MINNA SVENSK KUKA OLEN?

Minna Svensk, toimin Farmasian oppimiskeskuksessa koulutussuunnit-

telijana. Keravalla 13.1.1978. proviisoriksi syksyllä 2005 Helsingin yliopistosta. Syventävät opintoni tein farmakologian ja lääkehoidon osastolle. VALMISTUTTUANI toimin viisi vuotta apteekkiproviisorina Helsingissä, jonka jälkeen työskentelin lähes kolme vuotta viestintäproviisorina PharmaPress Oy:ssä, joka on Apteekkariliiton viestintäyhtiö. Ennen nykyistä työtäni ehdin myös olla vuoden töissä pienessä maalaisapteekissa Itä-Uudellamaalla. SEURAAVAKSI suunnittelen täydennyskoulutusta lääkealan ammattilaisille ja osallistun koulutusmuotojemme kehittämiseen. RENTOUDUN ratsastamalla. Hevosen selässä keskityn täydellisesti siihen, mitä teen ja unohdan kaiken muun.

Työpaikalla työskennellään organisaatiorajat ylittävissä tiimeissä (38 %)

OLEN SYNTYNYT VALMISTUIN

10

Teen etätyötä ainakin silloin tällöin (25 %)

Käytän työssäni sosiaalista mediaa (23 %)

Irtisanominen saattaa osua omalle kohdalle lähiaikoina (10 %) LÄHDE TYÖOLOBAROMETRI 2014, ENNAKKOTIEDOT, TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ


Ilmoitus on luettavissa painetussa lehdess채.


»työkykyjohtaminen

LEENA PENTTILÄ

Leena Penttilä muistuttaa, että työhyvinvoinnin kehittäminen on kaikkien etu.

12

• Ruokolahden apteekin proviisori, joka asuu Imatralla. • Valmistunut proviisoriksi Kuopiosta vuonna 2000 pääaineena farmaseuttinen kemia. • PD 2012, yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto 2014, työ- ja organisaatiopsykologian perusopinnot 2014. • Apteekkialan työhyvinvointiryhmän sihteeri. Luennoinut työkykyjohtamisesta muun muassa Proviisoripäivillä 2014. • Tähtää eteenpäin. Käyttää vapaaaikaa muun muassa lukemiseen ja liikuntaan.


TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT JUHA SAASTAMOINEN

Parempi työpäivä T TYÖKYKYJOHTAMINEN KUULUU VALVEUTUNEEN ESIMIEHEN ARKEEN. PROVIISORI LEENA PENTTILÄ USKOO, ETTÄ TYÖKYKYÄ VOI JA KANNATTAA JOHTAA MYÖS APTEEKEISSA.

yökyvyn johtaminen tarkoittaa kaikkea, mitä työpaikalla tehdään suunnitelmallisesti ja yhdessä sopien, jotta työntekijöiden työkyky säilyisi mahdollisimman pitkään hyvänä. Työhyvinvoinnin kehittämisestä ja työkykyjohtamisesta apteekeissa PD-työn tehnyt proviisori Leena Penttilä vakuuttaa, ettei käsitteeseen ole koiraa haudattuna. – Henkilöstön hyvinvointi työssä on kaikkien etu. Siksi soisin, että katsoisimme työpaikoilla samaan suuntaan, optimistiseesti eteenpäin, emmekä tyrmäisi ehdotuksia uusista toimintamalleista esimerkiksi niiden esittäjän takia. Nämä ovat asioita, joissa ei tarvita vastakkainasettelua, Penttilä evästää. Penttilä on aina ollut kiinnostunut työyhteisöjen toiminnasta. Etsiessään projektityön aihetta apteekkialan erikoistumisopintoihin hän sai vinkin, että Apteekkien Eläkekassalla oli alkamassa aihetta sivuava tutkimusprojekti. Hän oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa työhyvinvointia apteekeissa koskevan kyselyn, jonka tuloksia hän käytti osana PD-työtään. Hän osallistui myös Apteekkien Eläkekassan järjestämään, koko maan laajuiseen koulutuskiertueeseen yhtenä luennoitsijoista. Uuden Työhyvinvointia apteekeille -oppaan kokoaminen työryhmän sihteerinä oli seuraava askel samalla tiellä. – En osannut kuvitellakaan silloin vuonna 2010, mihin projektityöni voisi johtaa. Olen todella saanut hyödyntää osaamistani aiheesta. Tämä on ollut minulle mieleistä tekemistä ja tuntunut tärkeältä, summaa Penttilä, joka on päivätyökseen Ruokolahden apteekin proviisori.

VANHA ASIA, UUSI KÄÄRE

Sikäli työkykyjohtaminen on vanha asia uusissa kääreissä, että monet sen osa-alueet ovat olleet olemassa jo pitkään ja niistä on säädetty laeissa ja sopimuksissa. Esimerkiksi työsuojelusta ja työturvallisuudesta on omat säädöksensä, ja työehtosopimukset sisältävät määräyksiä muun muassa sairauspoissaolojen seurannasta. Jos nämä palikat ovat työpaikalla kunnossa jo ennestään, ei työkykyjohtamisen käyttöönotto välttämättä tarkoita isoja muutoksia. – Kyseessä on enemmänkin asennetason muutos. Työkykyjohtaminen perustuu ajatukseen, että työhyvinvointi luo perustan työyhteisön muulle onnistumiselle. Se auttaa näkemään, että ennaltaehkäisevillä toimilla on suora yhteys työkyvyn säilymiseen, sairauspoissaolojen ja -eläkkeiden määrään sekä sitä kautta yrityksen kannattavuuteen, Penttilä sanoo. – Yksilötasolla lienee useimmille tuttua, että väsyneen tai stressaantuneen apteekkilaisen on vaikeaa ottaa vastaan taas uusi muutos vaikkapa Kelan säännöissä. Jos taas jaksaminen on kunnossa, muutos on vain yksi muiden joukossa, eikä sen siirtäminen käytäntöön tunnu hankalalta. Myönteinen asenne tukee onnistumista, hän havainnollistaa. Työkykyjohtamista ei tarvittaisi, jos olisimme koneita. Koska olemme ihmisiä, toimimme parhaiten, kun ravinnon, levon ja virkistyksen tapaisista tarpeista on huolehdittu. Leena Penttilä muistuttaa, että jokainen vaikuttaa hyvinvointiinsa omilla valinnoillaan. Työantajan tehtävä on huolehtia, että työolot ovat hyvät, säännöistä on sovittu ja turvaverkot paikoillaan. Vastuu on yhteinen.

13


»työkykyjohtaminen Apteekkarien on tärkeää tukea proviisorien kouluttautumista, koska kaikki hyötyvät paremmasta esimies­ osaamisesta. – Jokaisen tulisi kantaa kortensa kekoon myös työyhteisön jäsenenä. Kukaan ei rakenna tai tuhoa työpaikan henkeä yksin, hän huomauttaa. HYVÄ TAPA SÄÄSTÄÄ

Sirpa Moilanen veti työhyvinvointioppaan koonnutta työryhmää ja Leena Penttilä oli sen sihteeri.

Uusi opas ja koulutusta TYÖTURVALLISUUSKESKUKSEN VERKKOSIVUILLA julkaistaan näinä päivinä Työhyvinvointia apteekkeihin -opas, joka korvaa aiemman apteekkien työhyvinvointikansion. Oppaan sisällön laati apteekkialan työhyvinvointiryhmä, jota veti Apteekkien Eläkekassan eläkepäällikkö SIRPA MOILANEN. Opas tuotettiin Apteekkien työnantajaliiton, Palvelualojen ammattiliiton, Suomen Apteekkariliiton, Suomen Farmasialiiton ja Työturvallisuuskeskuksen yhteistyönä. – Opas antaa ideoita ja keinoja työhyvinvoinnin kehittämiseksi apteekeissa. Se pyrkii jäsentämään työhyvinvoinnin monitahoista kokonaisuutta, auttaa hahmottamaan oman työpaikan haasteita ja näkemään mahdollisuuksia niihin varautumiseen sekä toisaalta kannustaa hyvien käytäntöjen edistämiseen ja kehittämiseen, Moilanen kuvailee. Apteekkien Eläkekassa aikoo järjestää työkyvyn johtamiseen liittyvän koulutuskierroksen apteekkareille ja proviisoreille mahdollisesti tämän vuoden aikana. Seuraavassa vaiheessa koulutusta tultaneen tarjoamaan myös apteekkien muulle henkilöstölle. – Apteekit ovat suhteellisen valveutuneita työkyky- ja työhyvinvointiasioissa, mutta tilanne vaihtelee paljon työpaikalta toiselle. Myös apteekkien fyysisissä olosuhteissa on paljon eroja. Eläkekassa on tuottanut työkyvyn tukemiseen liittyvää aineistoa jo 1990-luvulta alkaen, Moilanen kertoo. Apteekeissa on perinteisesti tehty pitkiä työuria. Vielä muutama vuosi sitten lähes kaksi kolmasosaa yksityisten apteekkien henkilöstöstä lykkäsi eläkkeelle lähtöä 63 vuodesta myöhäisempään ajankohtaan. Viime vuonna kuitenkin enää vain puolet 63 täyttäneistä jatkoi töissä. Moilanen ei osaa arvata syytä. – Ellei sitten tieto tulevasta eläkeuudistuksesta ole vaikuttanut asiaan. Ehdimme jo ajatella, että tämähän menee hienoon suuntaan, mutta sitten tulikin takapakkia, hän pahoittelee. ■

14

Leena Penttilän mielestä työ on niin tärkeä osa elämää, että sen pitäisi antaa voimia eikä viedä niitä. Muunlainen tilanne on pidemmän päälle kestämätön ja johtaa uupumiseen. – Uskon, että yleinen herääminen on tapahtunut ja apteekeissa on alettu ymmärtää, mikä merkitys työhyvinvoinnilla on. Tietysti taustalla on myös yhteiskunnallinen, Euroopan komissiostakin tuleva paine työurien pidentämiseen. Myös kiristynyt apteekkitalous vaikuttaa: sairauspoissaolot ja mahdolliset työkyvyttömyyseläkkeet ovat apteekille iso kustannustekijä. Aktiivinen työkykyjohtaminen on tapa säästää, hän toteaa. Työkykyjohtamisella saadaan hänen mukaansa myös laadukkaampaa työtä. Kun työntekijät voivat paremmin ja sitoutuvat työpaikkaansa, apteekin tulevaisuuden pitkäjänteinen suunnittelu helpottuu. Penttilä on huomannut saman, mistä Apteekkien Eläkekassan koulutuskierroksella mukana ollut asiantuntijalääkäri OTSO ERVASTI puhui: usein jo ovelta näkee, miten työyhteisö voi. Jos henkilöstö on palvelualtista ja asiakasta tervehditään heti, työpaikassa on hyvä henki ja sen asiat ovat kunnossa. – On brändietu, että henkilöstö viihtyy ja jaksaa palvella ystävällisesti. Sellainen jää asiak­ kaiden mieleen. Tällainen apteekki on myös haluttu työpaikka. Jos valinnan varaa on, useimmat suosivat työpaikkaa, jossa on hyvä ilmapiiri, hän jatkaa. TEHOJA TYÖTERVEYSHUOLLOSTA

Käytännössä työkykyjohtaminen sisältää muun muassa vuorovaikutusta ja sen kehittämistä työyhteisössä, muutosjohtamista ja kehitys-


keskusteluja. Työkyvyttömyyden uhan hallinta on tärkeä työkykyjohtamisen osa. Osaamisen johtaminen tapahtuu muun muassa täydennyskoulutuksen sekä päivittäisen palautteen ja palkitsemisen avulla. – Työterveyshuoltoa on usein mahdollista hyödyntää nykyistä paremmin. Lakisääteinen työterveyshuolto on ennaltaehkäisevää eikä sisällä sairauksien hoitoa, mutta jo sekin voi olla iso apu. Tiedon kulku on tässä avainasemassa. Voidaan esimerkiksi sopia, että työnantaja saa yleisellä tasolla tietoa työterveystarkastuksista. – Työnantaja voi myös lähettää henkilön työterveyshuoltoon työkyvyn tutkimista varten. Näin saadaan työterveyspuolen asiantuntemus käyttöön ja voidaan miettiä yhdessä, mitä työkykyä edistäviä ratkaisuja työpaikalla voidaan tehdä, Penttilä kertoo. Jotta työkykyjohtaminen sujuisi, tarvitaan koulutusta, ihmissuhdetaitoja ja psykologista pelisilmää. Tasapuolisuus ja erilaisuuden hyväksyminen ovat hyvän työkykyjohtamisen edellytyksiä. – Roolijaon työpaikalla pitää olla selvä, niin että jokainen tietää, mistä apteekkari vastaa ja mitkä ovat proviisorin työkykyjohtamiseen liittyvät tehtävät. Apteekkarien on tärkeää tukea proviisorien kouluttautumista, koska kaikki hyötyvät paremmasta esimiesosaamisesta, Penttilä sanoo. KAIKKI SAMALLE VIIVALLE

Penttilä ehdottaa työkykyjohtamisesta kiinnostuneiden apteekkien käyttöön yleisestä mallista muokkaamaansa varhaisen tuen mallia, jolla voidaan hallita työkyvyttömyyden uhkaa. – Varhaisen tuen malli helpottaa hyvinvoinnin riskien huomaamista varhaisessa vaiheessa ja tekee niihin puuttumisesta järjestelmällistä ja tasa-arvoista. Työnteon ongelmahan paisuu helposti stressin kautta terveysongelmaksi, joka voi johtaa sairauspoissaoloihin ja työkyvyn heikentymiseen. – Kun malli on käytössä, kaikki työpaikalla tietävät, millaisten kriteerien täyttyessä esimies ehdottaa keskustelua. Kaikkia työyhteisön jäseniä kohdellaan tasapuolisesti, eikä kenenkään enää tarvitse kerätä erikseen rohkeutta lähestyäkseen esimiestä ongelmansa kanssa, koska käytännöstä on sovittu. Myös vaikeisiin asioihin, kuten päihdeongelmiin tai kiusaamiseen, on entistä helpompaa puuttua, kun asiaa voidaan alkaa käsitellä valmiiksi mietityn suunnitelman mukaan, hän kertoo. Mallin avulla pyritään erottamaan terveys­ ongelmat työpaikalla ratkaistavista asioista, ohjaamaan terveysongelmat terveydenhuoltoon ja ottamaan työpaikalle kuuluvat asiat käsittelyyn niiden syntypaikalla. Joskus stressi voi johtua

Varhainen tuki toimii STRATEGISTA HYVINVOINTIA tutkineen Terveystalon tutkimus- ja kehitysjohtajan OSSI AURAN mielestä kaikki, mitä työhyvinvoinnin varjolla järjestetään, ei ole tarpeellista. Varhaisen tuen mallin toteuttamisella on merkitystä organisaation tuloksellisuuden kannalta, sikarikursseilla ei. – Työnantajalla on oikeus määritellä, miten toimitaan. Apteekkari voi sanoa, että meillä tuetaan uimahallissa käymistä, mutta suklaamaistiaisia ei järjestetä, hän muistuttaa. Suomalaisista organisaatioista 90 prosenttia kertoi viime vuonna tehdyssä tutkimuksessa toteuttavansa varhaisOssi Auran mukaan varhainen tuki voisi olla tie ta tukea. Noin joka toisessa yrityksessä merkittäviin säästöihin terveysmenoissa. yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö varhaisessa tuessa toimi hyvin. 40 prosenttia organisaatioista oli määrittänyt esimiehille vastuun varhaisessa tuessa, ja 40 prosenttia esimiehistä toimi sen mukaan. – Viiden viime vuoden aikana näissä asioissa on menty hyvin eteenpäin, mutta keskimäärin toiminnan tavoitteet ovat edelleen epäselvät ja toimijoiden vastuut usvaiset. Tällöin järjestelmä ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Prosenttilukujen ketju tarkoittaa, että vain noin 15 prosenttia suomalaisista on töissä organisaatioissa, joissa varhainen tuki toimii alusta loppuun. Mikä neuvoksi? Auran mukaan varhaisen tuen mallin toteuttamisesta on saatava aikaan päätös yrityksen johdossa, tehtävä selkeä malli eri toimijoiden yhteistyöstä, koulutettava esimiehiä ja kerrottava prosessista ja tavoitteista kaikille. – Näin vältetään kyräilyn ja kyttäämisen henki varhaisen tuen toteuttamisessa. Työkykyjohtamisella voidaan Auran mukaan vähentää sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä johtuvia kustannuksia jopa 3–5 miljardilla eurolla koko Suomen tasolla. Yrityksissä työkykyjohtaminen parantaa tulosta lisäämättä henkilöstömenoja. – Työhyvinvoinnilla ja työkyvyllä, työn haasteellisuudella, työhön vaikuttamisella, esimiestyöllä ja kommunikoinnilla on merkitystä, käytettiinpä mitä tahansa mittaria. Niillä, jotka kokevat työyhteisön paremmaksi, kaikki hyvinvointimuuttujat ovat parempia. Tämä heijastuu myös työn tuottavuuteen. ■

Työkykykeskustelu on sekä esimiehelle että alaiselle tuhannen taalan paikka päästä miettimään tilannetta ja sen ratkaisuja kahden kesken. osaamisen puutteista, jotka voidaan korjata koulutuksella. Jos työjärjestelyjä koetaan tarpeelliseksi muuttaa ja se tulee esiin keskustelussa, koko työpaikka hyötyy. – Työkykykeskustelu on sekä esimiehelle että alaiselle tuhannen taalan paikka päästä miettimään tilannetta ja sen ratkaisuja kahden kesken.

Varhaisen tuen mallissa on Penttilän mielestä tärkeintä selkeys sekä se, että se luodaan yhdessä työpaikkaan sopivaksi. Kaikkia työntekijäryhmiä tulee kuulla mallia valmisteltaessa, ja kaikkien tulee hyväksyä se. Yksi mallin konkreettinen hyöty on, että kun se on käytössä, työnantaja saa Kelalta paremman korvauksen työterveyshuollon kuluista. ■

15


»otx

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME LÄHDE ARTO PESOLA: LUOMULIIKUNNAN TYÖKIRJA

10 askelta ylös tuolista! ISTUMINEN ON EPÄTERVEELLISTÄ. KOKEILE NÄITÄ JO ENNEN KUIN TAKAPUOLTA ALKAA PAKOTTAA!

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Tietokonetyötä voi tehdä myös seisten, jos tarjolla on SÄÄDETTÄVÄ PÖYTÄ. Seiso ryhdikkäästi äläkä nojaa pitkiä aikoja lantioon. Lepuuta jalkoja vaihtamalla jalkojen asentoa ja painoa, nousemalla varpaille, istumalla ja kävelemällä.

Nouse tuolista, KUN VASTAAT PUHELIMEEN. Syke nousee, verenkierto kiihtyy ja asentoaistit heräävät. Kehon ja aivojen vireystila kasvaa. Sen kuulee soittajakin.

Kokeile pitää KOKOUS SEISTEN. Seisomakokoukset ovat kolmanneksen lyhyempiä kuin istuen pidetyt. Seisominen edistää yhteistyötä ja ideoiden jakamista.

Pidä muutaman minuutin MIKROTAUKO tiettyjen tehtä­vien välissä tai aina samaan kellonaikaan riippuen siitä, mikä sopii parhaiten työhösi. Nouse tuolista ja kävele vähän tai tee muutama venytysliike. Tauon jälkeen olet tehokkaampi.

Kellota KÄVELYTAUOT. On turvallista käydä tekemässä pieni virkistyskävely, kun tietää, miten monta minuuttia lenkkiin kuluu.

Lue ARTO PESOLAN kirjoittama LUOMULIIKUNNAN TYÖKIRJA (Fitra). Siitä saat paljon vinkkejä istumisen haittojen ehkäisemiseen.

Järjestä kahvihuoneeseen BAARIPÖYTÄ ILMAN TUOLEJA. Sen ääressä on luontevaa seistä. Seinälle sopii kyltti: ”Seisomapaikka! Tässä saa seistä.”

KÄVELE PORTAAT. Se on tehokkaampaa liikuntaa kuin hölkkääminen. Kun kävelee 3–5 porrasväliä päivässä, aivoinfarktin riski vähenee 23 prosenttia. PYSÄHDY portaita kävellessäsi VENYTTELEMÄÄN pohkeitasi. Anna kantapään painua porrastasanteen alapuolelle, jolloin venytys tuntuu akillesjänteessä, pohkeessa ja polvitaipeessa. Kun kotona katsot televisiota, NOUSE SOHVALTA VENYTTELEMÄÄN. Tee siitä tapa. Venyttely ei häiritse liikaa keskittymistä, mutta vetreyttää lihaksia sopivasti.

16


»kolumni Työhyvinvoinnista työn imuun TYÖHYVINVOINNISTA ON PUHUTTU jo lähes turtumiseen asti. Useissa yhteyksissä on noussut esille sanonta: ”Henkilökunta on yrityksen tärkein voimavara”. Työhyvinvoinnista puhuttaessa välillä tuntuu siltä, että asiat jäävät puheen tasolle ja kynnys käytäntöön viemisestä jää ylittämättä. Edelleen työhyvinvointia ajatellaan usein työkyvyn tai tyky-toiminnan kautta, jolloin kaikkia asioita ei ehkä oteta huomioon. MODERNIEN TYÖYHTEISÖJEN tapaan apteekit panostavat työhyvinvointiin, ja useissa työyhteisöissä mitataan työssä viihtymistä kyselyiden avulla. Tulosten saaminen ei kuitenkaan ole kyselyiden tavoite, vaan saadut vastaukset tulisi analysoida syvällisesti mielellään yhdessä henkilökunnan kanssa. Kyselytuloksista saatetaan tehdä liian yleisellä tasolla olevia päätelmiä siitä, onko työhyvinvointi parantunut tai laskenut työyhteisössä. Kun analyysi on saatu päätökseen, tulisi tehdä suunnitelma tarvittavien toimenpiteiden tekemiseksi ja seurata saatuja tuloksia. TYÖHYVINVOINNIN TULISI olla yksi apteekin strategisista johtamisen välineistä, vain näin siitä saadaan tuloksellista ja vaikuttavaa. Onnistuneella panostuksella työhyvinvointiin voidaan edistää myös henkilökunnan sitoutumista organisaation strategiaan. TYÖHYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT asiat ovat hyvin yksilökohtaisia. Tämä aiheuttaa haasteita esimiehelle, koska johtamisen tulisi olla yksilöt huomioon ottavaa. Työhyvinvointia ja työssä viihtyvyyttä edistää avoin ja luottamuksellinen dialogi, jossa kaikkia osapuolia kuunnellaan. Esimiehenä toimivalle kuuntelu voikin olla suurin haaste, koska esimies on työtehtävissään tottunut viemään asioita eteenpäin ja tuomaan asioita esille omasta ja yrityksen puolesta. TYÖHYVINVOINNISTA EI tulisi tehdä liian monimutkaista, sillä sitä voidaan edistää pienillä ja konkreettisilla teoilla, kuten huolehtimalla tilojen ja laitteiden toimivuudesta, tuotteiden hyvästä saatavuudesta, riittävästä henkilökuntamäärästä ja prosessien toimivuudesta. HAASTEELLISTA TYÖHYVINVOINNISSA on, että kaikki toimet yrityksen työhyvinvoinnin parantamiseksi eivät merkittävästi lisää tyytyväisyyttä tai työmotivaatiota. Näiden voidaankin ajatella olevan Herzbergin motivaatioteorian mukaisesti ylläpitäviä hygieniatekijöitä, jotka eivät suoranaisesti edistä työntekoa, mutta huonosti hoidettuina lisäävät tyytymättömyyttä. Toisaalta niin sanotuilla tyytyväisyystekijöillä voidaan saavuttaa huippusuorituksia. Tällaisia tyytyväisyystekijöitä ovat muiden muassa saavutusten huomioiminen, kuten positiivinen palaute, vastuullisuus ja työn luonne sekä henkilökohtainen kasvu ja kehitys. VIIMEAIKAISESSA KESKUSTELUSSA työhyvinvoinnin rinnalle on noussut työn imu. Työn imu voidaan määritellä pysyväluonteiseksi, myönteiseksi tunne- ja motivaatiotilaksi. Työn imu työpaikalla näkyy tarmokkuutena, omistautumisena ja uppoutumisena. Työn imu kuvaa parasta mahdollista työhyvinvoinnin tilaa, joka voi tarttua muihin, ja silloin koko tiimin suoritus voi parantua. Työn imulla on siis suora yhteys hyvään työsuoritukseen.

Työn imu kuvaa parasta mahdollista työhyvinvoinnin tilaa, joka voi tarttua muihin. APTEEKIN HENKILÖKUNNALLE tehdyn kyselyn perusteella työn imua voidaan parantaa antamalla riittävästi vastuuta ja haasteita, sopimalla yhteisistä pelisäännöistä, suunnitelmallisella työnkierrolla ja tarjoamalla vaihtelevuutta työtehtäviin, yksilöt huomioon ottavalla kannustavalla ja kunnioittavalla johtamisella, antamalla riittävästi palautetta ja tukea sekä vastavuoroisella joustamisella. HYVÄ TYÖILMAPIIRI välittyy tutkimusten mukaan myös asiakkaille. Se näkyy asiakkaan palvelukokemuksessa, mikä luo kilpailuetua heijastuen yrityksen myyntiin ja siten myös kannattavuuteen. PARASTA TYÖHYVINVOINTI- JA TYÖN IMU -ajattelussa on, että siihen voidaan itse vaikuttaa ja sen kehittäminen on itsestä kiinni. Työhyvinvointiin ja työn imuun kannattaa panostaa, koska henkilökunta on todellakin yrityksen tärkein voimavara. Työhyvinvointia edistämällä voidaan parantaa hyvinvointia myös työpaikan ulkopuolella.¢ TEEMU KIVIJÄRVI

apteekkiproviisori

17


»minä, missä, milloin

TEKSTI HENNA KYLLÖNEN KUVA TUOMO PÄTSI

Rohkeasti

uusiin maisemiin PROVIISORI TUOMO PÄTSILLÄ (50) ON TAKANAAN JO YLI 20-VUOTINEN KANSAINVÄLINEN URA. HÄN KANNUSTAAKIN NUORIA PROVIISOREITA OLEMAAN ROHKEITA JA KOKEILEMAAN KANSAINVÄLISIÄ MAHDOLLISUUKSIAAN.

O

len Tuomo Pätsi, nykyisin Celgenelääkeyhtiön Euroopan, Lähi-Idän ja Afrikan johtaja (President EMEA). Asun Sveitsissä lähellä Lausannea. Perheeseeni kuuluvat proviisorivaimo JOHANNA sekä 22-, 20- ja 15-vuotiaat lapset HENRI, JULIA ja ANTON sekä LUMI-koira. Lapsistamme vain nuorimmainen asuu enää kanssamme Sveitsissä. Esikoinen opiskelee proviisoriksi Helsingissä ja keskimmäinen on opiskellut jo vuoden Englannissa. Olen lähtöisin yrittäjäperheestä ja asunut lapsuudessani usealla paikkakunnalla EteläSuomessa. Farmasiataustaa suvussani ei ole.

18

Kiinnostukseni soveltaviin luonnontieteisiin vei minut opiskelemaan farmasiaa Helsingin vuoden 1983 proviisorikurssille. MINUSTA TULISI TUTKIJA

Viihdyin farmasialla hyvin. Opiskelun alkuvuosista muistan, että aikaa kului lähes yhtä paljon sosiaalisissa merkeissä kuin varsinaisesti opiskelussa. Tutustuin myös nykyiseen vaimooni opintojeni yhteydessä. Farmakologia kiinnosti, ja siitä tulikin pääaineeni. Olin aina ajatellut, että minusta tulisi tutkija. Pääsin töihin Valion ja Tekesin koordinoimaan tutkimusryhmään farmakologina jo ennen proviisoriksi valmistumistani.

Laboratoriotutkimustyö alkoi kuitenkin parin vuoden kuluttua tuntua rutiinilta eikä ollut minulle sopiva ura. Hain kliinisten tutkimusten pariin ranskalaiseen lääkeyhtiöön Rhone-Poulenc Roreriin, joka on nykyisin osa Sanofia. Oltuani heillä Suomessa töissä kolmisen vuotta minulle avautui mahdollisuus siirtyä yhtiön pääkonttorille Ranskaan vuonna 1993. Perheemme muutti ensi kertaa ulkomaille esikoisemme ollessa vain parin kuukauden ikäinen. Toinen lapsemme syntyi Ranskassa. Kokemuksemme mukaan muuttaminen onkin aina helpompaa, kun lapset ovat vielä pieniä.


Proviisorin taustastani on ollut minulle hyötyä urani kaikissa eri vaiheissa ja työtehtävissä.

Tuomo Pätsi viettää paljon aikaa vuorilla sekä kesällä että talvella. Kuva on otettu hiihtovaelluksella 3 500 metrin korkeudessa Hohlaub-jäätiköllä SaasFeen lähellä, Sveitsin ja Italian rajan tuntumassa, helmikuun alussa.

Vuonna 2004 muutimme pariksi vuodeksi Kaliforniaan, missä tein strategisen markkinoinnin tehtäviä Amgenin pääkonttorilla. TARTUIN TILAISUUKSIIN

Yhdentoista Amgen-vuoden jälkeen sain jälleen mahdollisuuden aloittaa uutta, kun pääsin käynnistämään Celgenen Euroopan toimintaa Sveitsiin vuonna 2006. Tähän saakka olin ollut vielä hyvin tiiviisti tekemisissä lääkkeiden kanssa, mutta nyt työni oli enemmän yrityksen ja henkilöstön johtamista ja osaamisen tarve erilainen. Aloitin Celgenen Euroopan markkinointijohtajana, mutta siirryin pian yleisjohtotehtäviin. Aloitimme tyhjästä ja nyt, 9 vuotta myöhemmin, meitä on 2 000 työntekijää Euroopassa. Proviisoreita toimii esimerkiksi markkinointi- ja market access -tehtävissä, lääketurvapuolella ja rekisteröinnissä. Toimimme myös Suomessa. Celgene on hyvin kapealle sektorille, tiettyihin syöpiin ja syöpälääkkeisiin sekä immunologiaan, erikoistunut yritys. Keskeinen asiakasryhmämme ovat hematologit, syöpälääkärit ja jatkossa reuma- ja ihotautilääkärit. Volyymit näillä erikoisaloilla ovat pieniä ja potilaita on vähän, mutta yrityksen liikevaihdoksi kuluvana vuonna on arvioitu yli 9 miljardia dollaria, joten pienestä yrityksestä ei voi enää puhua. TAUSTASTA ON HYÖTYÄ

En koe nykyistä työtäni varsinaisesti proviisorin työksi. Tässä tehtävässä voisi toimia monenlaisilla koulutustaustoilla. Silti koen, että proviisorin taustastani on ollut minulle hyötyä urani kaikissa eri vaiheissa ja työtehtävissä. Pystyn arvioimaan tiettyjä asioita ja ymmärtämään tutkimustuloksia eri tavalla ammatillisen taustani kautta kuin joku toinen. Celgene käyttää 30 prosenttia vuosittaisesta liikevaihdostaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen, kun lääkealalla vastaava luku on yleensä 15 prosenttia. Se, että olin alun perin tutkimustehtävissä, on edelleen hyödyksi.

URA KULJETTI MAAILMALLA

Asuttuamme reilut kaksi vuotta Ranskassa palasimme takaisin Suomeen, jossa muutamien vaiheiden jälkeen sain mahdollisuuden aloittaa kaupallisella puolella. Siirryin Amgenille, joka on bioteknologian suurimpia yrityksiä. Se oli hyvä paikka oppia uutta. Olin ensin Suomen maajohtaja, kunnes vuonna 1999 muutimme Sveitsiin saksankieliselle alueelle Amgenin Euroopan pääkonttorille. Toimin siellä tiettyjen tuotteiden Euroopan markkinointijohtajana. Muuttaessamme Sveitsiin Johanna jätti työnsä Yliopiston Apteekin analyyttisen laboratorion päällikkönä.

TULEVAISUUS ON VALOISA

Lääkealan tulevaisuus tuo ensimmäiseksi mieleeni sen valtavat mahdollisuudet: parempia, tehokkaampia, paremmin siedettyjä hoitoja potilaille. Kasvava tutkimustieto merkitsee valoisaa tulevaisuutta. On eri asia, miten innovaatioita pystytään viemään eteenpäin: ollaanko edelleen valmiita suuntaamaan taloudellisia resursseja siihen. Pohdin myös lääketeollisuuden arvostusta. Kehitämme lääkkeitä, jotka pidentävät vaikeasti sairaiden potilaiden elinaikaa. Usein suoraan potilailta tai tutkimustuloksista tuleva palau-

te on parasta. Tiedän, että lääkkeillämme on myönteinen vaikutus ihmisten elämään, ja olen ylpeä työstämme. Minua kuitenkin huolestuttaa lääketeollisuuden negatiivinen maine. Alamme tulisi tuoda nykyistä paremmin esiin, miten paljon työmme parantaa ihmisten elämänlaatua. Hinnasta puhutaan aina, mutta pitäisi muistaa myös ne moninaiset hyödyt, joita lääkkeet tuovat sai­ rauk­sien hoitoon. PYYDÄ KAHVILLE JA KYSY

Kannustan nuoria proviisoreita olemaan rohkeita. Monista muista maista lähdetään kansainvälistä uraa kohti paljon heikommilla kantimilla kuin Suomesta. Kaikessa oppimisessa koulutus on vain noin 10 prosenttia oppimisesta. Tärkeintä on käytäntö: oppiminen esimiehiltä, työkavereilta ja tekemällä. Uudessa tilanteessa on pakko oppia ja omaksua. Muodollinen ja epämuodollinen mentorointi on myös tärkeää. Yleensä ihmiset pitävät siitä, kun heiltä kysytään neuvoa. Pyydä kokeneempi kollega kahville ja esitä kysymyksiä. Myös uravalintoihin liittyviä keskusteluja kannattaa käydä. Sekä hyvistä että huonoista esimerkeistä voi oppia: kun havaitsee huonojen tapojen vaikutuksen, ei omaksu niitä omaan käyttöönsä, ja toisin päin. Meille kaikille avautuu mahdollisuuksia urallamme, kyse on siitä, tarttuuko niihin. ¢

7

sanaa

TIIMI Parhaimmassa tapauksessa hyvät työystävät. Ryhmä, jossa voi luottaa, että kaikki tekevät oman osansa. VUORET Vietän paljon aikaa sekä kesällä että talvella. ROHKEUS Tarttua tilaisuuteen, kun sellainen avautuu. GENOMI Tieteen valtavat mahdollisuudet parantaa ihmisten elämää. SUOMI Kotimaa, lomamaa, kulttuuritaustani. SUKLAA Pidän enemmän belgialaisesta suklaasta, vaikka asun Sveitsissä. VUOROVAIKUTUS Kuunteleminen ja kuullunymmärtäminen on tärkeintä.

19


»väitökset

KOONNUT HENNA KYLLÖNEN

Tuki- ja liikuntaelinten krooniset kivut ovat yleisiä yli 75-vuotiailla. Lähes puolet ikäihmisistä käyttää kipulääkkeitä, mutta valtaosa vain tarvittaessa.

Iäkkäät tarvitsevat parempaa kivun hoitoa JOKA TOISELLA KOTONA ASUVALLA IKÄIHMISELLÄ ON KROONISIA KIPUJA, JA HEISTÄ KAHDELLA KOLMASOSALLA KIPU ON KESKINKERTAISTA TAI VOIMAKASTA. KIVUN HOITO JÄÄ KUITENKIN USEIN MUUN HOIDON VARJOON. PROVIISORI NIINA KARTTUSEN kliinisen farmakologian väitöskirjatutkimuksesta (ISY 11/2014) selvisi, että vähintään kolme kuukautta kestänyttä kroonista tuki- ja liikuntaelinkipua koki 49 prosenttia kotona asuvista yli 75-vuotiaista iäkkäistä. Heistä kolme neljäsosaa kärsi kivuista vähintään kolmena peräkkäisenä vuotena. Kahdella kolmasosalla kipu oli voimakkuudeltaan keskinkertaista tai voimakasta. Lähes puolet iäkkäistä käytti kipulääkkeitä, ja heistä reilut kolme neljästä vain tarvittaessa. Keskinkertainen tai voimakas kipu, päivittäinen kipulääkkeiden käyttö ja huonoksi koettu terveydentila ennustivat jatkuvaa toivetta paremmasta kivun hoidosta. Karttusen tutkimuksessa tarkasteltiin kipulääkkeiden käyttöä, kroonisen kivun pysyvyyttä ja tekijöitä, jotka ovat yhteydessä liikuntakyvyn rajoittumiseen kotona asuvilla yli 75-vuotiailla iäkkäillä. Lisäksi selvitettiin, toivoisivatko iäkkäät kivun hoitoon enemmän huomiota lääkäriltä. Epidemiologisessa tutkimuksessa analysoitiin väestöpohjaisessa Hyvän Hoidon strategia (HHS) -tutkimuksessa vuosina 2004–2007 kerättyä aineistoa. Tutkimukseen osallistui 781 iäkästä, joista 700 asui kotona vuonna 2004. Iäkkäiden kivun hoito on usein ongelmallista, sillä ikääntymisen seurauksena tapahtuvat muutokset elimistössä sekä monet sairaudet ja lääkitykset voivat lisätä kipulääkkeiden heille aiheuttamia haittavaikutuksia. Toisaalta kivun hoito voi jäädä puutteelliseksi, jos potilaalla on paljon muita hoidettavia sairauksia, joihin hoidossa keskitytään. Tutkimustieto kivusta ja sen hoidosta voi auttaa parantamaan kivun hoitoa ja elämänlaatua tässä ikäryhmässä. Tutkimuksen tulosten perusteella kotona asuvat iäkkäät tarvitsevat ja haluavat perusteellisempaa kivun hoitoa. Kipujen säännöllinen arviointi ja moniulotteinen kivun hoito, jossa hyödynnetään lääkkeetöntä hoitoa lääkehoidon tukena, voisi ehkäistä kivun kroonistumista ja liikuntakyvyn rajoittumisen kierrettä kotona asuvilla iäkkäillä. Väitöstutkimus tehtiin Itä-Suomen yliopistossa toimivassa Geriatrisen hoidon tutkimuskeskuksessa (Gerho). ¢ LISÄTIETOA WWW.UEF.FI

20

Lasten lääkehoidossa ongelmia PROVIISORI LEENA LINDELL-OSUAGWU tutki sosiaalifarmasian väitöskirjaansa (ISY 6/2014) varten lasten lääkkeiden käytön yleisyyttä sekä siihen yhteydessä olevia tekijöitä ja ongelmia valtakunnallisella kyselyllä vuonna 2007. Kyselyyn vastasi 4 032 vanhempaa. Tutkimuksen mukaan lasten lääkkeiden käyttö on yleistä. Alle 12-vuotiaista lapsista joka kuudes käytti tutkimushetkellä lääkärin määräämää lääkettä. Lapsen sairastavuus ja ikä sekä vanhemman oma lääkkeenkäyttö ennustivat lapsen lääkkeiden käyttöä. Lapsista joka viides oli kokenut elämänsä aikana jonkin lääkehoitoon liittyvän ongelman. Haittatapahtumia oli kokenut joka kuudes lapsi. Vakavat, sairaalahoitoa vaativat tai henkeä uhkaavat haitat olivat erittäin harvinaisia. Kaksi kolmasosaa haitoista johtui antibiooteista. Tavallisimpia haittoja olivat ihottuma tai vatsavaivat. Muita lääkehoitoon liittyviä ongelmia olivat lääkkeen ottamiseen ja antamiseen liittyvät vaikeu­ det, joita raportoi viisi prosenttia lasten vanhemmista. Esimerkiksi nielemisongelmat, lääkkeen poissylkeminen ja lääkkeen paha maku hankaloittivat lääkehoidon toteuttamista. Nestemäisten lääkemuotojen annokset saattoivat olla liian isoja kerralla nieltäväksi. Myös lääkkeen otosta kieltäytyminen ja tekniset vaikeudet annostelulaitteiden käytössä koettiin ongelmiksi. Ongelmia oli ollut eniten antibioottien sekä kipu- ja kuumelääkkeiden antamisessa. Lindell-Osuagwu tutki myös lääkkeiden myyntiluvan ohjeista poikkeavaa määräämistä KYSin kolmella lastenosastolla huhti–toukokuussa vuosina 2001 ja 2011 kahden viikon tutkimusjaksoissa. Sairaaloiden arjessa lapsille joudutaan käyttämään lääkkeitä myyntiluvan ohjeista poiketen, koska tutkimustietoa kaikista lasten tarvitsemista lääkkeistä ei ole vielä riittävästi tai sitä ei ole toimitettu viranomaisten arvioitavaksi. Myös lapsille sopivia lääkemuotoja tarvitaan lisää. Vuonna 2007 tuli voimaan Euroopan Unionin lastenlääkeasetus, jolla pyritään varmistamaan, että uusien lääkkeiden sopivuus myös lapsipotilaille tutkitaan ja jo olemassa olevat tutkimustulokset käytössä olevista lääkkeistä tuodaan viranomaisarviointiin sekä julkisesti saataville. Kun lastenlääkeasetus oli ollut voimassa neljä vuotta, ei myyntiluvan ohjeista poikkeavien lääkemääräysten osuus ollut vähentynyt. Vuonna 2001 Kuopion yliopistollisen sairaalan kolmella lastenosastolla annetuista lääkemääräyksistä 36 prosenttia poikkesi myyntiluvan ohjeista, ja vuonna 2011 samoilla osastoilla tehdyssä tut-


kimuksessa vastaava luku oli 42 prosenttia. Lisäksi joka kahdeksannessa määräyksessä käytettiin lääkettä, joka piti muuntaa aikuiselle tarkoitetusta valmisteesta lapselle sopivaksi tai jolla ei ollut voimassa olevaa myyntilupaa Suomessa. ¢ LISÄTIETOA WWW.UEF.FI

Uutta toivoa AMD:n hoitoon SILMÄPOHJAN IKÄRAPPEUMA (age-related macular degeneration, AMD) on näkökykyä tuhoava sai­ raus, joka on suurin sokeutumisen aiheuttaja länsimaiden ikääntyvässä väestössä. Suomessa AMD todetaan kolmasosalla yli 75-vuotiaasta, ja näkökyvyn menetys on pysyvä. Kymmenen viime vuoden aikana on kyetty kehittämään uusi biologinen hoito, joka kykenee pysäyttämään taudin etenemisen osalla potilaista, jotka sairastavat AMD:n kosteaa muotoa. Valitettavasti hoitomuoto ei tehoa suurimpaan osaan AMD-potilaista, ja lääkkeet joudutaan antamaan kuukausittaisilla injektioilla. Tämän takia on tarpeen kehittää uusia teknologioita, jotka mahdollistavat paremman, helpomman ja potilasystävällisemmän AMD-hoidon biologisilla lääkkeillä. ASTRID SUBRIZIN farmaseuttisten biotieteiden alan väitöskirja (HKI 8/2014) tutkii uusia tapoja toimittaa biologisia lääkkeitä, kuten geneettistä materiaalia, peptidejä, proteiineja ja soluja verkkokalvon pigmenttiepiteeliin (RPE). RPE on silmän takaosassa sijaitseva, yhden solun paksuinen kalvo, jolla on tärkeä tehtävä verkkokalvon terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Biologiset lääkkeet valmistetaan elävistä organismeista, kuten mikro-organismeista sekä kasvi- ja eläinsoluista, bioteknologisin menetelmin. Verrattaessa pienimolekyylisiin lääkkeisiin, kuten aspiriiniin, biologiset lääkkeet ovat huomattavasti suurempia ja monimutkaisempia, mikä tekee niiden toimittamisesta vaikutusalueelle vaikeampaa. Biologisten lääkkeiden käyttö ihmisen sairauksien hoidossa on silti kasvanut nopeasti. Ensimmäinen tutkittu menetelmä oli terapeuttisen geenimateriaalin toimittaminen RPE:hen. Ensin kehitettiin ja optimoitiin standardoitu protokolla toistettavissa olevan ja korkeatasoisen geenisiirteen toimittamiseksi verkkokalvon pigmenttiepiteeliin. Seuraavaksi protokollaa käytettiin erityyppisten geneettisten materiaalien ja DNA-siirteiden tutkimiseen. Lisäksi tutkittiin Tat-peptidiä, jota käytetään yleisesti biologisten lääkkeiden kantoaineena. Tulokset osoittivat kuitenkin, ettei Tat-peptidi mahdollisesti ole kovin lupaava kantoaine.

Toinen menetelmä oli RPE:n uudelleenkonstruointi käyttäen kantasoluja ja synteettisestä kalvosta muodostettua kehikkoa, joka auttaa oikean rakenteen muodostamisessa kudokselle. Tässä tutkimuksessa onnistuttiin luomaan toimiva RPE-kerros, jota voidaan tulevaisuudessa käyttää korvaamaan AMD-potilaiden sairastunut RPE sekä uusien RPEsolujen terveyttä parantavien lääkkeiden testaukseen in vitro. Kolmantena menetelmänä oli lämpöshokkiproteiini 70:n (Hsp70) toimittaminen RPE:hen. Hsp70 edesauttaa RPE-solujen pysymistä terveinä ja suojaa niitä vaurioitumiselta. Tämä on uusi hoitostrategia, joka toivottavasti tulee auttamaan AMD:hen liittyvän RPE-solukadon ehkäisemisessä. ¢ LISÄTIETOJA HELDA.HELSINKI.FI

Syklodekstriinit lupaavia apuaineita PROVIISORI ELINA TURUSEN väitöstutkimuksessa (ISY 6/2014) osoitettiin, että syklodekstriinien avulla voitiin parantaa huonosti veteen liukenevien lääkeaineiden liukoisuutta ja valmistaa nopeasti suussa liukenevia jauheita, joista lääkeaineet imeytyivät verenkiertoon paremmin kuin nieltynä. Nopeasti suussa liukenevat lääkevalmisteet tarjoavat monia etuja nieltäviin tabletteihin ja kapseleihin verrattuna. Vaikutus alkaa yleensä nopeasti, ja imeytyminen suun limakalvojen läpi voi parantaa biologista hyväksikäytettävyyttä lääkeaineilla, joiden vaikutusta heikentää maksassa tapahtuva ensikierron metabolia tai hajoaminen ruoansulatuskanavassa. Suussa liukenevat lääkevalmisteet ovat helppokäyttöisiä ja sopivat hyvin myös lapsille ja iäkkäille.

Suussa liukenevat lääkkeet ovat helppokäyttöisiä. Myös lääkeaineiden pahan maun aiheuttamia haasteita voidaan mahdollisesti ratkaista syklodekstriinien avulla. Syklodekstriinit ovat lääkevalmistuksessa käytettäviä apuaineita, joiden on todettu muun muassa parantavan lääkeaineiden liukoisuutta, liukenemisnopeutta ja säilyvyyttä sekä peittävän lääkeaineiden kitkerää makua. Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin syklodekstriinien käyttöä apuaineena niukkaliukoisten perfenatsiinin ja midatsolaamin suunsisäisessä annossa.

Syklodekstriinien avulla voitiin parantaa perfenatsiinin vesiliukoisuutta ja liukenemisnopeutta. Kun nopeasti liukenevaa perfenatsiini-syklodekstriinijauhetta annettiin kaniinin suun limakalvoille, havaittiin perfenatsiinin imeytyvän verenkiertoon paremmin kuin annettaessa perfenatsiinia suun kautta nieltävänä liuoksena. Lisäksi säilyvyystutkimuksissa todettiin, että perfenatsiini-syklodekstriinijauheiden hyvät liukenemisominaisuudet säilyivät ennallaan, vaikka jauheiden kiderakenteessa tapahtui muutoksia säilytyksen aikana. Tutkimuksessa selvisi myös, että makeutusaineena käytettävän sakkaroosin avulla pystyttiin tehostamaan midatsolaamin vuorovaikutusta syklodekstriinin kanssa. Syklodekstriiniä ja sakkaroosia sisältävät midatsolaamiliuokset ja -jauheet imeytyivät nopeasti ja hyvin kaniinin suun limakalvoilta. Syklodekstriinin ja sakkaroosin yhteisvaikutusta voidaan hyödyntää esimerkiksi kehitettäessä suun limakalvoilta hyvin imeytyviä, paremman makuisia midatsolaamivalmisteita lapsipotilaiden esilääkitykseen. ¢ LISÄTIETOA WWW.UEF.FI

Lisänopeutta lääkekehitykseen ELIMISTÖN OMIEN, kannabiksen kaltaisesti vaikuttavien endokannabinoidien säätelystä odotetaan lupaavaa keinoa esimerkiksi kivun ja hermostorappeumasairauksien hoitoon. Proviisori HEIKKI KÄSNÄNEN tarkasteli farmaseuttisen kemian väitöstutkimuksessaan (ISY 6/2014) järjestelmän mahdollisia vaikutuskohteita ja niihin vaikuttavia lääkemolekyylejä laskennallisin menetelmin ja tietokonemallinnuksen avulla. Käsnäsen väitöstutkimuksessa hyödynnettiin saatavilla olevaa proteiinirakennetietoa sekä laskennallisen kemian ja molekyylimallinnuksen menetelmiä endokannabinoideja pilkkovien entsyymien eli rasvahappoamidihydrolaasin (FAAH) ja monoglyseridilipaasiin (MGL) estäjien toimintamekanismien ymmärtämiseksi. Lisäksi rakennettiin tilastollisia menetelmiä uusien molekyylirakenteiden biologisen aktiivisuuden ennustamiseksi. Tutkimuksen tulokset voivat viime kädessä vähentää tarvittavien laboratoriokokeiden määriä ja nopeuttaa uusien endokannabinoidipitoisuuksia nostavien lääkeaineiden etenemistä tutkimus- ja tuotekehitysprojekteissa. Endokannabinoideilla ja FAAH- tai MGL-estolla odotetaan olevan hoidollisia vaikutuksia kivun ja hermostorappeumatilojen lisäksi myös muun muassa syövän ja ruokahaluhäiriöiden hoidossa, joten on tärkeää saada mahdollisia uusia lääkeaineita nopeasti ja turvallisesti siihen vaiheeseen, että niitä voidaan tutkia potilastutkimuksissa. ¢ LISÄTIETOA WWW.UEF.FI

21


Betolvex 1mg SYANOKOBALAMIINI

Muistitko? Pieni ja helposti nieltävä. 30, 60 ja 100 tabl. pakkauksissa. Ei sisällä makeutusaineita.

B12-vitamiinin puutteen

ennaltaehkäisyyn ja hoitoon lievissä B12-vitamiinin imeytymishäiriöissä, kasvisruokavalion yhteydessä tai silloin kun B12-vitamiinin tarve on lisääntynyt.

www.betolvex.fi Betolvex 1 mg (syanokobalamiini) tabletit B12-vitamiinin puutoksen ehkäisyyn ja hoitoon. Puutostiloissa puutoksen syy tulee selvittää ennen hoidon aloitusta. Aikuisilla aloitusannos 2-4 tablettia päivässä. Ylläpitoannos on 1 tabletti päivässä. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Itsehoitolääke. Lisätietoja: Actavis Oy. 2-2015 * IMS, Suomen lääkemyyntitilasto MAT 12/2014


»jäsen- ja koulutussivut Jäsen- ja koulutussivuilta löydät muun muassa vuoden 2015 hallitusesittelyn ja jäsenedut sekä -maksut, Proviisoripäivän vahvistuneen ohjelman ja tietoa Lääkehoidon päivästä. Lisäksi jäsenet kutsutaan yhdistyksen kevätkokoukseen.

MUISTA! • ILMOITTAUDU PROVIISORIPÄIVÄÄN 14.3.2015 VIIMEISTÄÄN 27.2.2015: proviisoriyhdistys.net/proviisoripäivä • KEVÄTKOKOUS 25.4.2015 LISÄTIETOA SIVULLA 25. ILMOITTAUDU: proviisoriyhdistys.net/ kevätkokous2015 • OMIA YHTEYSTIETOJASI PÄÄSET MUOKKAAMAAN JÄSENSIVUILLA: proviisoriyhdistys.net/jasentieto

a muun

rmanin vieraan ensa Keravalla Ve mmikuussa kaut ta i itt alo us llit sen ha a ja missiota. Proviisoriyhdistyk päivitettyä visiot alla yhdistykselle em tel os nn luo muassa

Uusi asianajotoimistomme on Kasanen & Vuorinen SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS on helmikuusta alkaen valinnut uudeksi yhteistyökumppanikseen työsuhdelakiasioiden hoidossa Asianajotoimisto Kasanen & Vuorisen. Työoikeuteen erikoistuneen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorisen toimistot sijaitsevat Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa. Uuden yhteistyökumppanin valitseminen tuli ajankohtaiseksi yhdistyksen pitkäaikaisen asianajajan jäädessä eläkkeelle. – Tavoitteenamme on uuden yhteistyökumppanin myötä parantaa tämän jäsenpalvelun saatavuutta entisestään, kertoo yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja KATERE SHARIFPOUR. Työntekijän työsuhdeongelmissa Proviisoriyhdistyksen jäsenet voivat ottaa yhteyttä maksutta Proviisoriyhdistyksen toimistolle (09) 177 771 (ark. klo 10–16), josta asia ohjataan tarvittaessa edelleen asianajajalle. Kasanen & Vuoriselta yhdistyksen jäseniä neuvoo ensisijaisesti asianajaja JARI MÄÄTTÄ. ¢

YHDISTYKSEN TOIMISTOLLA kysymyksiisi vastaavat JOONAS SALO ja HENNA KYLLÖNEN SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS RY Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.) 00100 HELSINKI toimisto@proviisoriyhdistys.net Puh. (09) 177 771 (arkisin klo 10–16) Fax (09) 6843 9911 JÄRJESTÖAVUSTAJA IRIS YORKE, proviisoriopiskelija ASIANTUNTIJAPROVIISORI JOONAS SALO, proviisori, gsm 044 752 0375 TOIMINNANJOHTAJA (VS.) HENNA KYLLÖNEN, proviisori, gsm 040 96 41 829 Proviisori-lehden päätoimittaja (vs.)

23


jäsenedut »puheenjohtajalta

Proviisoriyhdistys tänään ja huomenna VUONNA 1983 toimintamme alkoi selvällä visiolla – tulla yhtenäiseksi, proviisoreja yhdistäväksi ja heidän etujaan ajavaksi järjestöksi. Tahtotilanamme oli kehittyä itsenäiseksi, kantaa ottavaksi ja varteenotettavaksi järjestöksi luoden yhteisöllisyyttä ammattikuntamme sisällä. Oma ammatillinen itsenäisyys on ollut järjestäytymisemme kantava voima alusta alkaen. Arvoinamme ovat jo pitkään olleet hyödyllisyys, vastuullisuus, avoimuus sekä yhteisöllisyys, ja näiden takana seisomme edelleen tänä päivänä. Suomen Proviisoriyhdistyksen toiminta alkoi vahvalla identiteetillä ja visiolla tulevaisuudesta. NYT VUONNA 2015 voimme todeta, että olemme pitkällä. Olemme vahva, varteenotettava järjestö ja näkyvästi mukana laajassa alamme toimijoiden verkostossa. Yhtenä menestyksemme osoituksena on rinnallamme seisova, eri sektoreita edustava, koko ajan kasvava jäsenkunta. TOIMINTAMME PAINOPISTEITÄ ovat tänä vuonna ammattikuntamme tunnettavuuden edistäminen, vahva yhteiskunnallinen vaikuttaminen, proviisorien taloudellisen edunvalvonnan vahvistaminen, uravalmiuksien tukeminen sekä proviisorien rajattu lääkemääräysten uudistamishanke. ALOITAMME VAIKUTTAMISEN vuoden Proviisoripäivistä, jonne olemme kutsuneet yhteiskunnan päättäjiä keskustelemaan alan ajankohtaisista asioista. Tämä on mainio tilaisuus esitellä ammattikuntamme osaamista ja keskustella muun muassa itsehoitolääkkeiden tulevaisuudesta ja lääketeollisuuden sitouttamisesta Suomeen. Tärkeää on myös tuoda esiin, miten voimme olla mukana edistämässä potilaan onnistunutta lääkehoidon seurantaa ja tehostamassa yhteiskunnan terveydenhuollon resursseja. MERKITTÄVÄ UUDISTUS on tänä vuonna toimintansa aloittava yhdistyksen lääketeollisuusryhmä, jonka tarkoituksena on yhdistää teollisuudessa työskenteleviä proviisoreja ja ottaa kantaa erityisesti lääketeollisuuteen liittyviin asioihin. Yksi konkreettisista lääketeollisuuteen kohdistuvista asioista tänä vuonna on Euroopan lääketeollisuuden kattojärjestö EFPIA:n ja Lääketeollisuus ry:n hanke liittyen lääketeollisuuden taloudellisten sidonnaisuuksien julkistamiseen. TULEMME VUODEN aikana toteuttamaan proviisorien palkkakyselyn, minkä lisäksi järjestämme talousaiheisia koulutuksia valtakunnallisesti ja alueellisesti. Todella suuren suosion saavuttanut ProMentor-ohjelma aloittaa maaliskuussa uudella mentorointiryhmällä ja jalkautuu myös jokaisen kiinnostuneen proviisorin kotiin päivitetyn mentorointioppaan myötä. KUN KATSON vuoteen 2025, näen, että proviisori tulee jatkossakin olemaan arvostettu ammattilainen ja moniosaaja sekä tärkeä tekijä potilaan lääkehoidon onnistuneen seurannan toteuttajana. Uskon, että proviisorin toimenkuva tulee leviämään yhä laajemmalle apteekki- ja sairaala-apteekkiympäristössä, lääketeollisuuden eri

24

Olemme vahva, varteenotettava järjestö ja näkyvästi mukana laajassa alamme toimijoiden verkostossa. toiminnoissa sekä julkisella puolella yliopisto- ja viranomaistehtävissä. Näiden rinnalle saattaa hyvin nousta myös uusia, yllättäviäkin uramahdollisuuksia. PROVIISORIYHDISTYS TULEE olemaan tulevaisuudessakin lääkealan tärkeä sekä aktiivinen kehittäjä. Toimintamme ja koulutuksemme on laaja-alaista niin sisällöllisesti kuin maantieteellisesti. Ohjaamme nuoria proviisoreja onnistuneesti uran alkuun sekä tuemme proviisorien uramuutoksia mentoroinnin avulla. Sidosryhmäyhteistyötä tulee edelleen syventää tulevaisuudessa. Näkisin, että tulevaisuudessa Proviisoriyhdistykseltä vaaditaan yhä enemmän hyvinvointiyhteiskunnan tukemista terveydenhuollon prosesseja parantaen. NIIN TÄRKEÄÄ kuin onkin tiedostaa olemassaolomme tarkoitus, tärkeää on myös selkeä suunta ja visio. NELSON MANDELAN sanoihin on hyvä päättää: ”Action without vision is only passing time, vision without action is merely day dreaming, but vision with action can change the world”.  Reipasta alkanutta vuotta ja nähdään viimeistään Proviisoripäivillä! KATERE SHARIFPOUR,

puheenjohtaja, Suomen Proviisoriyhdistys


»ajankohtaista KEVÄT­KOKOUSKUTSU JÄSEN, TERVETULOA SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN KEVÄT­ KOKOUKSEEN HELSINKIIN, MARINA CONGRESS CENTERIIN, LAUANTAINA 25.4.2015

Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus 2015

Varsinaiset jäsenet:

PUHEENJOHTAJA KATERE SHARIFPOUR, lääketurvapäällikkö, Crown CRO Oy katere.sharifpour@fimnet.fi

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja hyväksytään yhdistyksen uudistettu viestintästrategia, joka sisältää myös yhdistyksen vision ja mission päivitykset.

1. VARAPUHEENJOHTAJA, VIESTINTÄVASTAAVA CHARLOTTA SANDLER, proviisori, Herttoniemen apteekki charlotta.sandler@gmail.com

Ennen varsinaista kokousta jäsenillä on mahdollisuus tutustua laajaan Apteekkaripäivien näyttelyyn ja kuulla luovan johtajan HENKKA HYPPÖSEN luento Riko pelon asettamat rajat!

2. VARAPUHEENJOHTAJA VILLE OINIO, tohtori­koulutettava, Helsingin yliopisto ville.oinio@helsinki.fi

PÄIVÄN OHJELMA:

10:00 Apteekkaripäivien näyttely aukeaa proviisoreille 13:30 Riko pelon asettamat rajat! Henkka Hyppönen, luova johtaja, Bisnesprojektitoimisto Työ & Tulos 14:30 kevätkokous alkaen kahvitarjoilulla ESITYSLISTA 1 § Kokouksen avaaminen 2 § Valitaan kokouksen puheenjohtaja 3 § Valitaan kokouksen sihteeri 4 § Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja ääntenlaskijaa 5 § Todetaan kokouksen laillisuus ja päätös­ valtaisuus 6 § Vahvistetaan kokouksen esityslista 7 § Hyväksytään kertomus vuoden 2014 toiminnasta 8 § Hyväksytään vuoden 2014 tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto 9 § Vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja toiminnanjohtajalle 10 § Päivitetyn viestintästrategian hyväksyminen 11 § Muut mahdolliset ajankohtaiset asiat 12 § Kokouksen päättäminen 16:45 päivän virallinen ohjelma päättyy LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN Kokouspaikkana toimii Marina Congress Center (Katajanokanlaituri 6, Helsinki). Ilmoittaudu näyttelyn, koulutuksen ja kahvituksen vuoksi 10.4. mennessä osoitteessa: www.proviisoriyhdistys.net/kevatkokous2015

TALOUDENHOITAJA ILONA ISO-MUSTAJÄRVI, tutkimus­koordinaattori, EPID Research Oy ilona.isomustajarvi@gmail.com KOULUTUSVASTAAVA, PROMENTOR-VASTAAVA LIISA KANNINEN, tohtori­ koulutettava, Helsingin yliopisto liisa.kanninen@gmail.com OPISKELIJAVASTAAVA HEIDI HELMINEN, proviisori­ opiskelija, Helsingin yliopisto heidi.helminen@helsinki.fi

LÄÄKETEOLLISUUSRYHMÄN PUHEENJOHTAJA TIMO OVASKA, tieteellinen asiantuntija, Pfizer timo.ovaska@fimnet.fi

Varajäsenet: APURAHATOIMIKUNNAN PUHEENJOHTAJA ANNE TAMMIMÄKI, tutkija­ tohtori, Helsingin yliopisto anne.tammimaki@fimnet.fi EVA RAMSAY, nuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto eva.ramsay@uef.fi

JARNO KAARLAS, proviisori, Järvenpään 2. Apteekki jarno.kaarlas@pp.inet.fi

JOUNI KUSNETSOFF, lääke­ tehtaan ja -tukkukaupan vastuunalainen johtaja (QP), Oy AGA Ab, Linde Healthcare jouni.kusnetsoff@gmail.com ULKOASIAINHOITAJA NIINA SUNI, asiantuntija­ proviisori, DRA Consulting Oy niina.m.suni@gmail.com

MAIJA PAUKKERI, proviisori, Marttilan apteekki (Halikon apteekki) maijapaukkeri@gmail.com

SUVI FINNE, proviisori, Lassilan apteekki suvi.h.finne@gmail.com

JUULI LAMBERG, proviisori, Pirkkalan apteekki juulilamberg@gmail.com TIINA SILÉN, proviisori, Farenta tiina@silen.fi VIRPI TIIRO, asiakaspalvelu­ päällikkö, Yliopiston Apteekki virpi.tiiro@gmail.com

25


»ajankohtaista

TEKSTIT HENNA KYLLÖNEN

ProMentor-ohjelma käynnistymässä SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN PROMENTOR-MENTOROINTIOHJELMA ALOITTELEE PARHAILLAAN TOISTA KAUTTAAN. TAMMIKUUN AVOINNA OLLUT MENTOROITAVAHAKU TUOTTI REILUT 20 HAKEMUSTA. – HAKEMUSTEN MÄÄRÄ oli tuplasti se, mitä pystyttiin ottamaan mukaan. Hakemukset olivat todella huolella täytettyjä ja hyvin perusteltuja. Niistä kävi selvästi ilmi, että hakijat ovat olleet hyvin motivoituneita, kertoo ProMentor-työryhmän puheenjohtaja LIISA KANNINEN. – Parivalinnassa otettiin huomioon, mitä sekä mentori että mentoroitava toivoivat mentoroinnilta ja pariltaan. Mentorit valitsivat mentoroitavansa työryhmän suorittaman esivalinnan jälkeen. Uskon, että tällaisella valintamenettelyllä olemme onnistuneet löytämään toisilleen mahdollisimman sopivat parit, ja tästä on hyvä aloittaa ohjelman toinen kausi, täsmentää työryhmän jäsen HANNA MYLLYMAA. – Onnistunut parivalinta on yksi onnistuneen mentoroinnin kulmakivistä. Kannustan kaikkia, jotka eivät nyt tulleet valituiksi, ehdottomasti hakemaan mukaan uudelleen

myöhemmin, jolloin heille voi löytyä paremmin sopiva mentori, jatkaa Kanninen. OPASKIRJA AUTTAA ALKUUN

Maaliskuussa ilmestyvä, uudistettu ProMentor-opas jalkauttaa yhdistyksen mentorointiohjelman jokaisen proviisorin luo. Uusi mentorointiopas sopii hyvin myös omatoimiseen mentorointiin ja itsenäiseen urapohdiskeluun. Kattava opas on kaikkien tilattavissa hyvin kohtuulliseen hintaan (24 €, jäsenille -50 %). Opas sisältää muun muassa tietoa mentoroinnista, kertoo ProMentor-ohjelmasta, antaa ideoita ja eväitä urasuunnittelulle sekä sisältää runsaasti mentorointiin ja itsetuntemuksen parantamiseen sopivia työkaluja. – Oppaan ennakkotilauksia on tullut paljon, ja olemme ilahtuneita sen herättämästä mielenkiinnosta. Oppaan ennakkoti-

"Opasta kannattaa käyttää 'työkirjana'. En aluksi uskonut, että oppaasta olisi näinkin paljon hyötyä. Erilliset dokumentit tuntuvat katoavan – tähän on helppo tehdä muistiinpanoja." PROMENTOR-OHJELMAN OSALLISTUJA

laus on päättynyt, mutta se on esittelyssä ja ostettavissa myös esimerkiksi maaliskuussa Proviisoripäivän yhteydessä niin kauan kuin painosta riittää, toteaa Liisa Kanninen. Lue lisää ProMentor-ohjelmasta ja -oppaasta: proviisoriyhdistys.net/mentorointi ¢

Järjestäjänä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus yhteistyössä Proviisoriyhdistyksen kanssa. Koulutuspaikka Arkadiankatu 28, Helsinki.

Markkinoinnin perusteet proviisoreille –Markkinointi ja markkinointiviestinnän keinot

15.–16.4.2015 (15.4. klo 12–18, 16.4. klo 9–16) • Haluatko tuloksia markkinoinnilla? • Hyötyykö apteekki somesta? • Missä on asiakkaasi? Mitä proviisori tarvitsee, jotta pystyy osallistumaan apteekkiyrityksen kustannustehokkaaseen markkinointiin? Koulutuksen aikana osallistujat käyvät läpi apteekkiyritykselle soveltuvaa markkinointisuunnitelmaa, markkinointiviestinnän kustannustehokkuutta ja toimivia keinoja, myymälämarkkinointia osana markkinointiviestintää, kanta-asiakasmarkkinoinnin keinoja ja hyötyjä. Ohjelmaan sisältyy myös esitys somen hyödyntämisestä osana apteekkiyrityksen markkinointikeinoja. Osallistujat saavat markkinointisuunnitelmapohjan hyödynnettäväksi omia suunnitelmia laatiessaan. Hinta: Proviisoriyhdistyksen jäsenille ja kannattajajäsenille 490 euroa, ei-jäsenille 650 euroa (alv 0%). Lisätiedot ja ilmoittautuminen 22.3.2015 mennessä: Aira Davidsson, aira.davidsson@aalto.fi, puh. 040 7568 717.

Talouden perusteet proviisoreille 6.–7.5.2015 (6.5. klo 12–18, 7.5. klo 9–16) Koulutuksessa käydään läpi apteekkiyrityksen tuloslaskelman rakenne ja henkilökunnan sekä yrittäjän vaikutusmahdollisuudet siihen. Lisäksi perehdytään apteekin taseeseen ja rahoituslaskelmaan. Näitä talouden hoidon kulmakiviä täydentävät varsinkin apteekin tunnuslukuihin, hinnoitteluun ja budjetointiin liittyvät osiot. Talouden perusteet proviisoreille, alustava ohjelma: • Talous liiketoiminnan suunnittelussa ja seurannassa • Tuloslaskelma koon ja kannattavuuden mittarina • Apteekkiyrityksen tuloslaskelman erityispiirteitä. Mikä siinä on olennaista? • Tase tutummaksi ja käyttöön • Vähän apteekkiyrityksen tunnusluvuista: valinta, tulkinta, merkitys, käyttö • Investoinnit, käyttöpääoma ja rahan riittävyys • Hinnoittelu tuloksen välittömänä tekijänä, hinnoittelun tekniikkaa • Budjetit, mitä tarvitsen ja miten sen teen • Talousseuranta ja sen kehittäminen Kouluttajana Lasse Karjalainen, Simulo Oy. Osallistujat saavat ohjelman yhteydessä käyttöönsä Simulo-taloustyökaluja. Hinta: Proviisoriyhdistyksen jäsenille 490 euroa, ei-jäsenille 650 euroa (alv 0%). Lisätiedot ja ilmoittautuminen 12.4.2015 mennessä: Aira Davidsson, aira.davidsson@aalto.fi, puh. 040 7568 717.


SUOMEN * EDULLISIN

Tule mukaan Lääkehoidon päivään! VALTAKUNNALLISEN LÄÄKEHOIDON PÄIVÄN TEEMANA ON TÄNÄ VUONNA LÄÄKEHOIDON SEURANTA. PÄIVÄ JÄRJESTETÄÄN TORSTAINA 19.3. PÄIVÄN YHTEISENÄ TAVOITTEENA on edistää järkevää lääkkeiden käyttöä sekä saada näkyvyyttä terveydenhuollon ammattilaisten kautta mahdollisimman monella eri paikkakunnalla ympäri Suomen. Paikallinen tapahtuma voi olla suunnattu lääkkeiden käyttäjille, alan opiskelijoille tai ammattilaisille, ja se voidaan toteuttaa esimerkiksi apteekeissa, oppilaitoksissa ja terveydenhuollon toimipisteissä. Lääkehoito onnistuu vain, jos lääkkeen käyttäjällä on riittävästi tietoa lääkkeestään ja hän on motivoitunut hoitoonsa. Tähän kuuluu tieto siitä, miten lääkkeet vaikuttavat, mihin ne on tarkoitettu sekä milloin, miten ja kuinka kauan niitä käytetään. TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISENA VOIT TUKEA LÄÄKKEEN KÄYTTÄJÄÄ LÄÄKEHOIDON ONNISTUMISEN SEURANNASSA

• kannustamalla lääkkeen käyttäjää tai hänen omaistaan kertomaan lääkehoitojen vaikutuksista • selvittämällä erityisesti pitkäaikaislääkitysten käyttäjiltä, tehoaako lääke toivotulla tavalla, onko lääkkeistä mahdollisia haittoja ja onko lääkkeiden käytössä ollut ongelmia • kirjaamalla lääkkeiden käytöstä ajantasaiseen lääkehoitosuunnitelmaan tai lääkityslistaan yhteistyössä lääkkeen käyttäjän kanssa hoidon seurannan helpottamiseksi • kannustamalla lääkkeen käyttäjää käymään säännöllisesti yhdessä sovituissa tarkastuksissa ja aktiiviseen omahoitoon. YHDISTYS IDEOI DIAN KANNUSTAAKSEEN JÄSENIÄ TOIMINTAAN

Proviisoriyhdistys kannustaa kaikkia apteekissa työskenteleviä matalan kynnyksen toimintaan Lääkehoidon päivän viikolla ideoimansa Lääkehoidon päivän diakuvan kautta. Voit ladata dian apteekkien asiakasnäytöille tai tulostaa sen reseptitiskeihin. Tarkoituksena on saada asiakkaat pohtimaan lääkehoitoaan ja kysymään mahdollisista epäselvyyksistä sen osalta apteekin ammattilaisilta. Voit ladata tai tulostaa dian osoitteesta proviisoriyhdistys. net/laakehoidonpaiva Innostuitko? Tutustu Lääkehoidon päivän sivuilla käyttöäsi varten luotuun materiaaliin ja toteuta omat ideasi. Ilmoitathan paikallisesta tapahtumastanne myös Lääkehoidon päivän sivujen tapahtumalomakkeella: laakehoidonpaiva.fi/tapahtumat Tule kertomaan meille Lääkehoidon päivän tapahtumastanne tai hakemaan 19.3.2015 – Toimiiko lääkehoitosi? ideoita sellaisen järjestämiseen Proviisoripäiviltä! ¢ • Toimiiko lääkkeeni toivotulla tavalla? • Miten seuraan lääkehoitoni vaikutuksia? • Milloin, miten ja miksi käytän lääkettäni? • Kuinka kauan käytän lääkettäni? • Onko lääkkeelläni yleisiä haittavaikutuksia, ja voinko itse ehkäistä niitä? • Sopivatko kaikki lääkkeeni yhteen?

…KYSY APTEEKISTASI

Mietipä hetki, KETÄ VARTEN HENKIVAKUUTUS HANKITAAN. henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013

if.fi 010 19 19 19


-vitamiini

Muistin tueksi! iinilisä B12-vitam ikäänerityisesti on tärkeä kä aaneille se tyville, veg n ja e ji ä pun est protonipum käyttäjille. in metformiin

UUTUUSTA! APTEEKIS

Suomen Proviisoriyhdistyksen jäsenmaksut 2015 TYÖTTÖMYYSKASSAAN KUULUVA PROVIISORIJÄSEN PÄÄTOIMEN MUKAAN:

Kokoaikaisesti apteekissa, lääketeollisuuden, kunnan, valtion, Kelan, tukkukaupan ym. palveluksessa työskentelevät ........................35 euroa/kk Osa-aikaisesti (15–30 h/vko työskentelevät) tai yliopistolla työskentelevät .....................................................26,25 euroa/kk Jatko-opiskelijat, alle 15 h/vko työskentelevät ja ei työssäkäyvät (esim. työtön, äitiyspäivärahaa saava, virka- tai opintovapaalla oleva) sekä ulkomailla asuvat ..............17,50 euroa/kk TYÖTTÖMYYSKASSAAN KUULUMATON PROVIISORIJÄSEN PÄÄTOIMEN MUKAAN:

Kokoaikaisesti apteekissa, lääketeollisuuden, kunnan, valtion, Kelan, tukkukaupan ym. palveluksessa työskentelevät ..............26,25 euroa/ kk Osa-aikaisesti (15–30 h/vko työskentelevät) tai yliopistolla työskentelevät ...........................................................17,50 e/ kk Jatko-opiskelijat, alle 15 h/vko työskentelevät ja ei työssäkäyvät (esim. työtön, äitiyspäivärahaa saava, virka- tai opintovapaalla oleva) ........................................................17,50 e/ kk PROVIISORIOPISKELIJA TAI VARUSMIESPALVELUSTA SUORITTAVA JÄSEN:

Työttömyyskassaan kuuluva ........................................................39 euroa/vuosi Työttömyyskassaan kuulumaton .................................................39 euroa/vuosi Proviisoriopiskelija, joka liittyy jäseneksi 30.6. jälkeen, maksaa vain puolet jäsenmaksustaan. Valmistumista seuraavana kalenterivuonna siirrytään kuukausijäsenmaksuihin. Ulkomailla asuvat proviisorijäsenet ..............................................65 euroa/vuosi (ei sisällä työttömyyskassamaksua) Apteekkarin kannatusjäsenmaksu ............................................ 125 euroa/vuosi Seniorijäsenen kannatusjäsenmaksu........................................ 125 euroa/vuosi

MAKSUTAVAT:

Eräpäivät 25.2. ja 31.8.

Ota Bethover osaksi jokaista päivääsi! Bethover B12-vitamiinivalmiste on vadelmanmakuinen purutabletti päivittäiseen B12-vitamiinin saannin turvaamiseen ja muistin tueksi. B12-vitamiini on välttämätön vitamiini kehon solujen normaalille toiminnalle ja yleiselle hyvinvoinnille. Annostus on helppo, vain 1 tabletti päivässä. Vadelmanmakuinen tabletti on hyvin imeytyvä ja sen voi pureskella, imeskellä tai niellä. Apteekista. www.bethover.fi

1) Työnantaja perii palkasta ja suorittaa kuuden kuukauden maksut yhdistykselle kaksi kertaa vuodessa eräpäivinä tai kerran kuukaudessa palkanmaksun yhteydessä. Muista täyttää suoraperintälomake! 2) Jäsen maksaa itse kaksi kertaa vuodessa kuuden kuukauden maksut eräpäivinä. 3) Jäsen maksaa itse koko vuoden (12 kk) maksut tammikuun eräpäivänä. Maksaessasi muista käyttää henkilökohtaista viitenumeroasi. Muusta maksutavasta voi sopia Proviisoriyhdistyksen toimiston kanssa.


»jäsenedut Suomen Proviisoriyhdistyksen jäsenedut PROVIISORI, JÄRJESTÄYDY JA HYÖDYNNÄ ETUSI PROVIISORIYHDISTYKSESSÄ! OPISKELIJA, VOIT LIITTYÄ OMAAN YHDISTYKSEESI JO OPINTOJEN AIKANA! Jäsenet saavat henkilökohtaiset käyttäjätunnukset terveydenhuollon ja lääkealan ammattilaisten tietoverkkoon Fimnetiin (Finnish Medical Network). Henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella pääset lukemaan myös mm. Lääkärilehteä sekä Pharmaca Fennicaa. Lisäksi yhdistyksen jäsenet saavat halutessaan käyttöönsä terveydenhuollon ammattihenkilöille tarkoitetun fimnet. fi-päätteisen sähköpostiosoitteen. KOULUTUSTA. Yhdistys järjestää joka kevät Proviisoripäivä-koulutustapahtuman, johon jäsenet voivat osallistua edulliseen jäsen­ etuhintaan. Syksyn suurin oma koulutustapahtumamme on Joka proviisorin talousseminaari. Järjestämme myös ProPharmacia-koulutuksia yhteistyössä Suomen Apteekkariliiton kanssa ja alueellista talousaiheista koulutuskiertuetta. Yhdistys järjestää Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen kanssa ProviisoriEsimies-, Talouden perusteet proviisoreille- ja Markkinoinnin perusteet proviisoreille -kursseja.

TYÖTTÖMYYSKASSA. Jäsenet ovat halutessaan vakuutettuja kauttamme Suomen 2. suurimmassa työttömyyskassassa (IAET). TYÖSUHDENEUVONTA. Yhdistyksen toimistolta jäsenet saavat neuvontaa työsuhde- sekä työlainsäädännön asioissa. ASIANAJOPALVELUT. Yhdistyksen jäsenten käytössä on lakimiespalvelu. Yhteydenotot asianajajaamme Proviisoriyhdistyksen toimiston kautta. VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUS. Jäsenet kuuluvat automaattisesti yhdistyksen kautta Ifin ammatillisen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen piiriin.

Jäsenet voivat päästä mentoroitaviksi ProMentor-ohjelmaan. Tukea omatoimiseen mentorointiin voi saada ProMentor-oppaasta, josta löydät lisätietoja verkosta proviisoriyhdistys.net/mentorointi. APURAHAT. Jäsenet voivat hakea yhdistyksen apurahoja erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Apurahojen saajat julkaistaan perinteisesti Proviisoripäivillä. OPISKELIJATAPAHTUMAT. Yhdistys järjestää tapahtumia esimerkiksi opintonsa aloittaville ja valmistuville proviisoreille. Verkostoitumismahdollisuuksia tarjotaan proviisoriopiskelijoille edulliseen jäsenhintaan myös yhdistyksen yleisissä koulutustapahtumissa. JÄSENETUJA MYÖNTÄVÄT MEILLE MYÖS:

MATKAVAKUUTUS. Yhdistys on ottanut jäsenilleen vapaa-ajan matkustaja- ja matkatavaravakuutuksen. Jäsenkortti toimii matkavakuutustodistuksena. Erillisen todistuksen voit pyytää Proviisoriyhdistyksen toimistolta. Lisätietoja jäsensivuilta ja If asiakaspalvelusta p. 010 19 19 19, ma–pe 8–20, www.if.fi/proviisoriyhdistys. If tarjoaa myös vakuutuksia jäsenetuhintaan. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa ja se postitetaan kaikille proviisoreille ja proviisoriopiskelijajäsenillemme kotiin.

Tutustu jäsenetuihimme tarkemmin sivulla www.proviisoriyhdistys.net/yhdistys/jasenedut

29


»aktivisti TEKSTI JOONAS SALO JA LAURI ELSILÄ KUVA EMMI UUTELA

Järjestön tulee pysyä kiinni

ajassa

HELSINGIN FARMASIAN AINE- JA TIEDE­KUNTAJÄRJESTÖ YLIOPISTON FARMASIA­ KUNNAN PUHEENJOHTAJA LAURI ELSILÄ, 25, OPISKELEE NELJÄTTÄ VUOTTA PROVIISORIKSI HELSINGIN YLIOPISTOSSA JA PYRKII KEHITTÄMÄÄN JÄRJESTÖN TOIMINTAA SOPIVAKSI NYKYPÄIVÄN OPISKELIJOILLE.

1

MISSÄ VAIKUTAT?

2

MITEN PÄÄDYIT JÄRJESTÖTOIMINTAAN?

3

MIKÄ ON OLLUT JÄRJESTÖ/HALLINTOURASI KOHOKOHTA?

4

MIKÄ ON AJANKOHTAISTA YLIOPISTON FARMASIAKUNNASSA?

5

ENTÄ TIEDEKUNNAN HALLINNOSSA?

Toimin tällä hetkellä toista kautta Helsingin farmasian aine- ja tiedekuntajärjestö Yliopiston farmasiakunnan, tuttavallisemmin YFK:n, hallituksen puheenjohtajana ja kolmatta vuotta sen hallituksessa. Olen toiminut myös hallinnon opiskelijaedustajana vuodesta 2014 lähtien tiedekunnan opintoasian-, tutkimusasiain- sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimikunnissa.

Päätettyäni jatkaa opintoja farmasian alalla, lähdin aktiivisesti mukaan hallitustoimintaan vuonna 2013 ja toimin sekä YFK:n että Suomen Farmasian Opiskelijajärjestöt ry:n hallituksissa. Motivaattorina tuolloin oli mahdollisuus konkreettisesti päästä vaikuttamaan järjestöjen toimintaan ja oppia uusia asioita.

Erityisesti se tunne, kun joku kysyy omaa panostani tai mielipidettäni opiskelijoiden edustajana, on mieltä lämmittävä. Silloin voi ainakin hetken kokea tehneensä jotakin oikein.

Vaikka Suomi onkin järjestöjen luvattu maa, ei perinteinen yhdistystoiminta innosta enää samalla tavalla kuin se on joskus tehnyt. Järjestön on tarkoitus toimia jäsenilleen, ja järjestön tulisi olla valmis muuttumaan radikaalistikin, mikäli jäsenet sitä oikeasti haluavat. Puheenjohtajana toimin tämän muutoksen toimeenpanijana yhdessä hallituksen kanssa.

Tiedekunnan hallinnossa erityistä aktiivisuutta aiheuttaa Helsingissä toteutettu farmaseutin koulutuksen sisältöuudistus, jonka mukaisesti viime syksynä aloittaneet opiskelijat nyt etenevät opinnoissaan. Uudistuksen onnistumisen seuranta ja koulutuksen edelleen kehittäminen on tällä hetkellä erityisen tärkeää.

30

Lauri Elsilä helpottaa opintojen ja järjestöaktiivisuuden yhteensovittamista tarkalla aikatauluttamisella.

Verkostojen luominen opiskelijajärjestön kautta on luontevaa.

6

MITÄ AKTIIVISUUDESTA SAA?

7

MITÄ SEURAAVAKSI?

Vaikka aktiivisuudesta saa harmaita hiuksia ja tummat silmänaluset, niin ajoittaiset kiitokset tuntuvat hyviltä. Erityisesti koen saaneeni itselleni uusia tietoja ja taitoja aivan laidasta laitaan. Uskon oppimieni taitojen, kuten paineensietokyvyn ja ryhmätyötaitojen, auttavan myöhemmin työelämässä. Verkostojen luominen opiskelijajärjestön kautta on luontevaa ja tapahtuu toiminnan kautta eikä itseisarvoisesti.

Olen ajatellut jättää aktiivisen opiskelijatoiminnan toistaiseksi tämän toimikauden loputtua ja keskittyä saamaan opintoni loppuun. Uskon kuitenkin järjestöaktiivisuuden jääneen minuun vahvasti, joten tuskin kovin kauan pystyn pysymään poissa toiminnasta. ¢


PROVIISORIPÄIVÄ2015

14.3.2015 Arcada, Helsinki

II 13.00–14.45 VIESTINTÄ ESIMIEHEN TYÖKALUNA VAKUUTA JA VAIKUTA – ESIMIEHEN VIESTINTÄTAIDOT ISA JÄRVELÄINEN, FM, viestinnän konsultti, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, Espoon kaupunki ÄÄNI KUULUVIIN – AMMATTILAISEN ÄÄNENKÄYTTÖ FM Vokologi

JOHANNA LESKELÄ,

APURAHOJEN SEKÄ PROVIISORIKOLLEGA- JA OPINTOPALKINTOJEN JAKO

Ohjelma 8.30Ú ILMOITTAUTUMINEN, KAHVI JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN IA 9.15–11.15 PROVIISORI – APTEEKIN MONIOSAAJA TYÖTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN: VASTUUT JA KEINOT JARMO VORNE, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos APTEEKIN LAATUTYÖ HALTUUN LIISA BACKAS, asiantuntijaproviisori, farmaseuttiset palvelut, Algol Pharma AJANKOHTAISTA LÄÄKEALAN LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ APTEEKKIPROVIISOREILLE Puhuja avoin IB 9.30–11.30 TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ LÄÄKETEOLLISUUDESSA TERVEYDENHUOLLON LAITTEET KIMMO LINNAVUORI, ylilääkäri, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira VERIPALVELU UUSIEN SOLUTERAPIAHOITOJEN MAHDOLLISTAJANA OUTI VAAJOENSUU, proviisori, kehitysjohtaja, Suomen Punainen Risti, Veripalvelu

14.45–15.30 KAHVI JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN III 15.30–17.45 PROVIISORIN VAALITENTTI PANEELIKESKUSTELU LÄÄKEHUOLLOSTA JA TERVEYSPALVELUISTA TULEVAISUUDESSA Puheenjohtaja: REIJO KÄRKKÄINEN, OTK, yliopisto-opettaja, Helsingin yliopisto Panelistit: Sosiaali- ja terveysministeri LAURA RÄTY, kokoomus Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja JUHA REHULA, keskusta Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja JOHANNA JURVA, PS Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja OUTI ALANKO-KAHILUOTO, vihreät Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja MERJA KUUSISTO, SDP 18.00Ú COKTAIL-TILAISUUS ARCADASSA Musiikista vastaa Nitrodisko.

OSALLISTUMISMAKSUT PROVIISORIT, APTEEKKARIT JA MUUT: jäsenet ja kannattajajäsenet 99 euroa, muut 139 euroa PROVIISORIOPISKELIJAT: jäsenet 39 euroa, muut 59 euroa

FARMAKOEPIDEMIOLOGINEN TUTKIMUS: TULEVAISUUDEN TOIVO? PASI KORHONEN, FT, dosentti, toimitusjohtaja, EPID Research

Osallistumismaksu kattaa koko koulutuspäivän ohjelman ja tarjoilut. Lisäksi kaikki osallistujat pääsevät tutustumaan kattavaan lääkealan näyttelyyn. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu jo tänään osoitteessa WWW.PROVIISORIYHDISTYS.NET/PROVIISORIPÄIVÄ

11.15–13.00 LOUNAS JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN

Suomen Proviisoriyhdistys pidättää oikeuden muutoksiin.


APTEEKISTA

TERVEET, VAHVAT HIUKSET KASVAVAT ELINVOIMAISISTA HIUSJUURISTA Näyttelijä, juontaja Miia Nuutila

1

KAPSELI PÄIVÄSSÄ

RUNSAASTI BIOTIINIA SISÄLTÄVÄ UUTUUS NYT APTEEKEISSA. Yhdestä päivittäisestä Biorion-kapselista saat biotiinia, seleeniä ja sinkkiä, jotka edistävät hiusten terveyttä rautaa, E-vitamiinia ja monipuolisesti B-ryhmän vitamiineja, mm. pantoteeni- ja foolihappoa L-kysteiiniä ja hirssiuutetta. Gluteeniton, laktoositon, soijaton ja hiivaton. Sopii myös raskaana oleville ja imettäville. 60 kapselin pakkaus = 2 kuukauden annos 120 kapselin pakkaus = 4 kuukauden annos

biorion.fi