Issuu on Google+

6

Lääkekorvaukset

21

Suojaa silmäsi

22

Proviisorina Saksassa

Farmasia 2020 »»Tulossa: Parempi hoito iäkkäille kainaloon »Tabletti asiakaspalvelussa!

24

Laatua päätöksiin

33

Hallitus järjestyi

36

Jäsenedut

39

Proviisoripäivä

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 1|2012

PROVIISORIYHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJISTO

Osaaminen esiin!


»sisältö 1/2012 5 6

PÄÄKIRJOITUS

12

PUHEENJOHTAJISTO TENTISSÄ Antti Hyytiäinen, Henna Halonen ja Juha Päivärinta vastaavat kysymyksiin.

16 18

TUOTTEISTAMINEN

21 22 24 28

OTX 10 vinkkiä aurinkolasien valintaan.

30

KOLUMNI Anna Westerling kirjoittaa tietotekniikan maailmasta.

31

JÄSENSIVUT Tervetuloa kevätkokoukseen Nuuksion Siikarantaan!

32 33 36 38

PUHEENJOHTAJALTA Antti Hyytiäinen kirjoittaa.

39 43

AJASSA Lääkekorvaustyöryhmä. Lääkeinformaatiostrategia. Tiedeuutiset. Kirjat. Uusiin tehtäviin: Suvi Heiskanen.

12

PUHEENVUORO Johanna Jyrkkä kehottaa taisteluun ikääntyneiden paremman hoidon puolesta.

MINÄ, MISSÄ, MILLOIN Ville Matilainen työskentelee Saksassa. LAATUVINKKI Data, tieto ja tietämys. OPINNÄYTTEET Vanhukset käyttävät pitkään psyykenlääkkeitä. Apua apteekin astmapalvelusta.

TOIMINNANJOHTAJA VILLE-MATTI MÄKINEN (takana), puheenjohtajat JUHA PÄIVÄRINTA, ANTTI HYYTIÄINEN (edessä) ja HENNA HALONEN sekä järjestö- ja edunvalvontaproviisori SUVI HEISKANEN (oik.) luotsaavat Suomen Proviisoriyhdistystä kohti uusia haasteita.

22 PROVIISORI VILLE MATILAINEN työskentelee lääketutkimuksen parissa Rochella ja asuu Grenzach-Wyhlenissä.

AJANKOHTAISTA Yhdistyksen hallitus järjestäytyi. JÄSENEDUT Jäsenyydestä on paljon iloa. OPISKELIJAT Olemme sinua varten. Ilmoittaudu risteilylle! PROVIISORIPÄIVÄ 2012 Ohjelma. YHTEYSTIEDOT

27

30 AIKA VALITA uudet aurinkolasit? OTX opastaa.

HILJATTAIN VÄITELLYT ANNA WESTERLING usuttaa kolumnissaan apteekkiväkeä tarttumaan tablettiin.

»toimittajalta

»AMERIKKALAISEN CASE WESTERN RESERVE -yliopiston tutkijat havaitsivat hiirillä tehdyissä kokeissa, että syöpälääke beksaroteeni liuotti pikavauhdilla Alzheimerin tautiin liittyviä amyloidiplakkeja aivoissa (sivu 9). Vaikka tästä on vielä pitkä matka myyntilupaan, uutinen on mainio meille kaikille, joilla on huoli muistisairaista omaisista ja omastakin muistista. Eläköön lääketutkimus! PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA

3


Jumiutumisen yhteydessä mahdollisesti esiintyvään lihaskipuun auttaa Mobilat – jo pitkään käytetty kivunhoidon klassikko. Muista myös venyttely ja lihashuolto.

Mobilat – käy käsiksi kipuun, tulehdukseen ja turvotukseen. 9/2011 Mobilat emulsiovoide ja geeli. Vaikuttavat aineet: Mukopolysakkaridipolysulfaatti, salisyylihappo, lisämunuaisen kuorikerroksen uute (vastaten kortikosteroideja). Käyttöaiheet: Lihas- ja nivelsäryn paikallishoito. Annostus ja antotapa: Emulsiovoide: Hierotaan kevyesti hoidettavalle ihoalueelle kerran tai useita kertoja päivässä. Käytettäessä sidosta tai tukisidosta annosta tulee suurentaa. Sopii käytettäväksi okkluusiosidosten alla. Geeli: Sivellään iholle hoidettavaan kohtaan kerran tai useita kertoja päivässä. Käyttöä okkluusiosidosten alla tulee välttää. Vasta-aiheet: Yliherkkyys valmisteen ainesosille. Ei saa käyttää vesirokon aikana tai jos ihoalueella on rokotuksen aiheuttamia ihoreaktioita, sienten tai bakteerien aiheuttamia ihottumia, ihotuberkuloosia tai -luesta. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Joutumista rikkoutuneelle iholle, avoimiin haavoihin, silmiin tai limakalvoille tulee välttää. Yhteisvaikutukset: Salisyylihappo voi lisätä muiden paikallisesti käytettävien lääkkeiden imeytymistä. Pitkäaikainen käyttö suurilla ihoalueille voi lisätä metotreksaatin toksisuutta ja sulfonyyliurean hypoglykeemistä vaikutusta. Haittavaikutukset: Paikallista ihoärsytystä tai kosketusallergiaa voi esiintyä. Pakkaukset, hinnat, korvattavuus 9/2011: Emulsiovoide: 100 g (15,78 €), 50 g (11,01 €), 40 g (9,20 €), 30 g (7,90 €). Geeli: 100 g (15,78 €), 50 g (11,01 €), 30 g (7,90 €). Apteekista ilman reseptiä. Ei korvattava. Lisätiedot: Pharmaca Fennica

Mobilat – yksi voide, kolme vaikutusta.

www.mobilat.fi


»pääkirjoitus JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.) 00100 Helsinki Puh. (09) 177 771 Gsm 050 352 0771 Fax (09) 6843 9911 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Ville-Matti Mäkinen ville-matti.makinen@proviisoriyhdistys.net Gsm 050 352 0771 Toimitussihteeri Maija Rauha (OS/G Viestintä) maija.rauha@osg.fi Puh. 0207 806 886 www.osgviestinta.fi TAITTO Mikko Koistinen (OS/G Viestintä) mikko.koistinen@osg.fi Puh. 0207 806 867 NUMEROA 1/2012 AVUSTIVAT Suvi Heiskanen, Samuli Hämäläinen, Johanna Jyrkkä, Ville Matilainen, Markus Pastinen ja Anna Westerling. PAINO Kirjapaino Uusimaa Painos 4 600 kpl ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy Ville-Matti Mäkinen Gsm 050 352 0771 OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@proviisoriyhdistys.net Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

441 763 Painotuote

Amsterdam kutsuu proviisoria FARMASIAN MAAILMANJÄRJESTÖ FIP markkinoi 100-vuotiskongressia ilmaisulla ”once-in-a-lifetime”. Kannattaisiko proviisorin siis nyt jos milloin lähteä kongressiin? Paitsi edellä esitetty ilmaisu kongressin ainutkertaisuudesta, on myös tämän vuoden ohjelman sisältö lupaava. Erityistä on, että FIP:n 100-vuotiskongressin yhteydessä Alankomaiden terveysministeriö isännöi ministerikokousta, jonka aiheena on ”The benefits of responsible use of medicines. Setting policies for better and cost effective healthcare”. FIP:n koolle kutsumat yhteistyökumppaneiden pyöreän pöydän keskustelut täydentävät kokousta. Amsterdamissa hyväksytään koko proviisorien ammattikunnan mission kannalta keskeinen Centennial Declaration. Julistuksessa painotetaan sitä, kuinka lääkkeiden vastuullinen käyttö, lääkekehitys ja lääkkeiden jakelu voivat toimia globaalin terveyden edistämiseksi. Julistus painottuu Maailman Terveysjärjestön (WHO) linjauksiin. PROVIISORIYHDISTYS ON yksi FIP:n jäsenjärjestöistä, ja sillä on äänestysoikeus FIP:n toiminnasta päättävässä neuvostossa. Proviisoriyhdistys onkin osallistunut aktiivisesti FIP-kongresseihin ja järjestänyt kongresseissa myös sosiaalista ohjelmaa kollegoille. Yhdistys on samalla seurannut aktiivisesti alan kehittymistä ulkomailla. Tavoitteena on ollut tuoda kotimaiseenkin keskusteluun eri maiden lääkehuollon mallien hyviä ja huonoja puolia. Tällä asialla pieni yhdistyksemme on ollut suhteellisen aktii-

vinen myös koulutustilaisuuksia järjestäessään: yhdistyksen järjestämissä koulutustilaisuuksissa, kuten Proviisoripäivällä ja Talousseminaarissa on luennoinut ajankohtaisista asioista korkean tason asiantuntijoita muun muasta Ruotsista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta. Proviisoriyhdistys on tuonut esille Suomessa esimerkiksi proviisorien rajoitettua reseptinuusimismallia. KOKEMUKSENI PERUSTEELLA FIP-kongressit ovat olleet ammatillisesti hyvin antoisia tapahtumia. Kongressien ohjelmat ovat tarjonneet erinomaisia läpileikkauksia merkittävimmistä lääkehuoltoa käsittelevistä aiheista. Kongressista on hyötyä niin lääkealan kokonaiskuvan hahmottamisessa kuin yksittäisten asioiden yksityiskohtien syvällisemmässä päivityksessä osallistujan omien kiinnostusten mukaisesti. Myös sosiaaliset iltatilaisuudet ovat kongressiviikon arvokasta antia. Niissä on ollut mahdollista tutustua uusiin proviisorikollegoihin, keskustella alamme ilmiöistä ja vaihtaa mielipiteitä. Posterinäyttely tarjoaa tilaisuuden esitellä kotimaisia tutkimustuloksia. Näyttelyyn tutustuminen taas on oivallinen tapa saada nopeasti käsitys siitä, mitä eri puolilla maailmaa on meneillään. JUHLAVUODEN KUNNIAKSI 72. kongressi on päätetty järjestää FIP:n perustamismaassa, Alankomaissa. Amsterdamin kongressiin odotetaan kävijäennätystä, 5 000 osallistujaa. Aiotko sinäkin osallistua? VILLE-MATTI MÄKINEN,

päätoimittaja

5


»ajassa

KOONNUT MAIJA RAUHA

Työryhmä ehdottaa säästötalkoita LÄÄKEKORVAUSTYÖRYHMÄ EHDOTTAA, ETTÄ LÄÄKEMENOJEN SÄÄSTÖTAVOITE TOTEUTETAAN LEIKKAAMALLA KAIKILTA: NIIN POTILAILTA, APTEEKEILTA KUIN TEOLLISUUDELTAKIN.

S

osiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän toimeksiantona oli pohtia koko lääkekorvausjärjestelmän kehittämistä ja tehdä myös ehdotus siitä, miten hallitusohjelmassa sovittu 113 miljoonan euron vuosittainen valtion lääkekorvausmenojen lasku toteutettaisiin. Työryhmä luovutti jälkimmäiseen kysymykseen keskittyvän väliraporttinsa sosiaali- ja terveysministeri PAULA RISIKOLLE 15. helmikuuta. EHDOTUKSEN PÄÄKOHTIA:

PERUSKORVAUS Sairausvakuutuksen peruskorvaus laskettaisiin 42 prosentista 35 prosenttiin. ERITYISKORVAUKSET Alempi erityiskorvattavuustaso laskettaisiin 72 prosentista 65 prosenttiin. Ylempi, 100 prosentin taso säilyisi ennallaan. OMAVASTUUKATTO Paljon lääkkeitä käyttäviä koskeva omavastuukatto laskettaisiin 700 eurosta noin 50 eurolla. TUKKUHINNAT Viitehintajärjestelmän ulkopuolisten lääkkeiden tukkuhintoja leikattaisiin viisi prosenttia. Siten potilaan omavastuu laskettaisin nykyistä halvemmasta hinnasta. LÄHDE STM

6

Lääkekorvaustyöryhmä otti paljon lääkkeitä käyttävät huomioon laskemalla lääkekorvauskattoa.


»sanottua:

»stm

terveydenhuollon järjestelmä

Terveydenhuolto pelastetaan vain irrottamalla se kunnallisesta ohjauksesta, rahoituksesta ja tuotantomonopolista. Kuntauudistuksen yhteydessä uudistunevat myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet, mutta miten? STM:n kehitysohjelman mukaan ohjenuorana tulee pitää asiakaslähtöisyyttä.

Kaste pyrkii asiakaslähtöisyyteen UUSIMMASSA STM:N KEHITYSOHJELMASSA MAINITAAN KAKSI PÄÄTAVOITETTA: HYVINVOINTI- JA TERVEYSEROJEN KAVENTUMINEN SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENTEIDEN JA PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN ASIAKASLÄHTÖISESTI.

S

osiaali- ja terveysministeriön kansallinen kehitysohjelma Kaste on vahvistettu vuosiksi 2012–2015. Farmasiaa tai apteekkeja ei ohjelmassa erikseen mainita. Ikäihmisten palveluiden rakenteen ja sisällön uudistamista koskevassa osaohjelmassa mainitaan kuitenkin toimenpiteenä säännöllisten lääkityksen arviointikäytäntöjen ja -työvälineiden käytön edistäminen. Tietoon ja tietojärjestelmiin liittyvässä osaohjelmassa otetaan tavoitteeksi muun muas-

sa valtakunnallisten tietojärjestelmien, kuten eReseptin ja eArkiston, toimeenpanon tukeminen. Myös sähköisen asioinnin tukeminen on tavoitteena. Säädösuudistuksista todetaan, että hallitusohjelman mukaisesti palvelurakennetta uudistetaan osana kuntarakenteen uudistamista. ”Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä yhtenä kokonaisuutena, nykyistä laajemmilla väestöpohjilla, talouden vakauden ja kestävyyden ja tarvittavan osaamisen turvaamiseksi”, kehitysohjelmassa sanotaan.

SUOMEN LÄÄKÄRILIITON TOIMINNANJOHTAJA HEIKKI PÄLVE, LÄÄKÄRILEHTI 3.2.2012

Hallitusohjelmassa on sovittu, että rahoitus- ja järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista säilyy kunnilla. KUNTAMINISTERI HENNA VIRKKUNEN, TEHY 2/2012

Yksi tehottomuuden syy on tiheä sairaalaverkko. Suomessa toimii yli sata sairaalaa. PÄÄTOIMITTAJA KATI HAAPAKOSKI, MEDIUUTISET 10.2.1012

»terveystalous Lääkkeiden hinnat laskivat Suomessa oli voimassa

2746

lääkevalmisteen myyntilupaa vuoden 2010 lopussa. LÄHDE SUOMEN LÄÄKETILASTO 2010

TILASTOKESKUKSEN LASKEMA lääkkeiden tukkuhintaindeksi laski viime vuonna 1,6 prosenttia. Samaan aikaan yleinen kuluttajahintaindeksi nousi peräti 3,4 prosenttia. Lääkkeiden hintoja laskevat hintakilpailu, patenttien päättymiset sekä korvattavia lääkkeitä koskevat viranomaispäätökset. Lääkkeiden hinnat ovat laskeneet kymmenen viime vuoden aikana yhteensä parikymmentä prosenttia. Itsehoitolääkkeiden hinnat nousivat, mutta niidenkin hintojen nousu jäi selvästi kuluttajahintaindeksin kasvuvauhdista. LÄHDE LÄÄKETEOLLISUUS RY

7


»ajassa »lääkeinformaatio

Lääkeinformaatiostrategia valmistui LÄÄKEINFORMAATIOSTRATEGIAN TÄRKEIMPÄNÄ TAVOITTEENA ON LISÄTÄ NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA, PUOLUEETONTA JA LUOTETTAVAA TIETOA VÄESTÖLLE JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE.

Fimea käynnistää lääkealan toimijoiden moniammatillisen verkoston kokoamisen.

L

ääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on julkaissut Suomen kansallinen lääkeinformaatiostrategian, joka on laadittu yhteistyössä lääkealan ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Strategiaan liittyen Fimea käynnistää lääkealan toimijoiden moniammatillisen verkoston kokoamisen perustamalla lääkeinformaation koordinaatioryhmän. Verkoston tehtävänä on muun muassa suositella, mitä strategiassa ehdotettuja toimenpiteitä lähdetään viemään eteenpäin.

Suomalaiset apteekit toimittivat vuonna 2010

9,4

reseptiä asukasta kohti. 1990 luku oli 6,1. LÄHDE SUOMEN LÄÄKETILASTO 2010

Strategian toimenpide-ehdotuksista osa vaatisi toteutuakseen merkittäviä lisäresursseja, osa pystyttäneen toteuttamaan yhteistyötä ja keskustelua lisäämällä. Poimintoja: • Moniammatillinen lääkeinformaatiofoorumi, joka kokoaa lääkeinformaation käyttäjät ja tuottajat yhteen kahden vuoden välein. • Toimivia lääkeinformaatiotyökaluja ja hyviä käytäntöjä voidaan jakaa ja levittää esimerkiksi Innokylän kautta, www.innokyla.fi. • Arvioidaan kansainvälisten mallien ja työkalujen sopimista Suomeen. • Kriisi- ja lääketurvatiedottamiselle kehitetään järjestelmä, joka tavoittaa kaikki terveydenhuollon ammattilaiset saman päivän aikana. • Kehitetään valmisteyhteenvetojen laatua ja saatavuutta. • Tuotetaan puolueeton, lääkeainepohjainen lääkeinformaatiokäsikirja, joka ottaa kantaa lääkevalintaan. • Kliinisen farmakologian ja farmasian palveluiden saatavuus varmistetaan esimerkiksi verkostomuotoisella, terveydenhuollon ammattilaisia palvelevalla konsultaatiopalvelulla. • Terveydenhuollon ammattiryhmien lääkeosaamista ja lääkeneuvonnan koulutusta kehitetään. • Lääketieto otetaan huomioon myös muun muassa viittomakielen tulkkien ja maahanmuuttajien parissa työskentelevien tulkkien koulutuksessa. • Kielivähemmistöille ja muille eritysryhmille tuotetaan lääkeinformaatiota. • Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä lääkeinformaation välittämiseksi lisätään.

»sanottua:

lääketeollisuus

Tulevaisuuden menestyvä lääkeyritys on hybridi, joka seisoo tukevasti usean tukijalan varassa. IMS HEALTHIN GLOBAL PHARMA STRATEGY -OSASTON JOHTAJA GRAHAM LEWIS, PODIUM 1/2012

8


»hämäläinen »lääketutkimus Syöpälääke palautti hiiren muistin.

»top10 Reseptit per erikoislääkäri

n o p q r s t u v w

Yleislääketiede Erikoistumattomat Työterveyshuolto Iho- ja sukupuolitaudit Sisätaudit Keuhkosairaudet Naistentaudit ja synnytykset Neurologia

Syöpälääkkeestä apu Alzheimeriin? ALZHEIMERIN TAUDIN tutkimuksessa on tehty läpimurto. Helsingin Sanomat kertoo Science-lehdessä julkaistuista tutkimustuloksista, joiden mukaan syöpälääke beksaroteeni alentaa Alzheimerin taudin hiirimalleissa aivojen liukoisia beta-amyloiditasoja ja amyloidiplakkien määrää ällistyttävän nopeasti. Lääke vähensi amyloidin määrää hiirten aivoissa 25 prosenttia vain kuudessa tunnissa. Kolmessa vuorokaudessa amyloidin määrä väheni puoleen, ja kaiken kaikkiaan vähennys oli 75 prosenttia. Beta-amyloidin aleneminen johti myös Alzheimerin taudin oireiden nopeaan lievenemiseen. Tavallisesti hiiret alkavat rakentaa pesää, kun niille annetaan vessapaperisilppua. Alzheimer-hiiret eivät muista, mitä silpulla voi tehdä. Kolmen vuorokauden kuluttua beksaroteenin antamisesta ne kuitenkin aloittivat jälleen pesänrakennuksen. Beksaroteeni ei välttämättä sovi kaikille Alzheimer-potilaille, koska ihmisellä esiintyy kolme eri muotoa kolesterolia kuljettavasta apolipoproteiini E:stä, jonka vaikutusta amyloidiplakkeihin tutkittiin. On mahdollista, että beksaroteeni jopa pahentaa taudin oireita. Beksaroteenilla on myyntilupa T-solulymfooman pitkälle edenneen vaiheen hoitoon.

Silmätaudit Syöpätaudit

LÄHDE SUOMEN LÄÄKETILASTO 2010

»tapahtumakalenteri MAALISKUU 9.–10.3. Risteily harjoittelemaan lähteville proviisoriopiskelijoille 9.–11.3. Interpharm, Frankfurt 17.3. Proviisoripäivä, Helsinki 21.–23.3. Tampereen lääkäripäivät 23.–24.3. Lääkepäivät, Kuopio 24.-26.3. Pharmagora, Pariisi

HUHTIKUU 27.–28.4. Apteekkaripäivät, Helsinki Proviisoriyhdistyksen ajankohtaiset tapahtumat: WWW.PROVIISORIYHDISTYS.NET

Apteekkien tulevaisuus FARMASIAN ALAA ei voi syyttää siitä, että tulevaisuuteen ei katsottaisi. Harvemmin kuitenkaan keskustellaan tai esitetään visioita siitä, mihin suomalaiset apteekit tulevaisuudessa ovat menossa. Ajattelin hieman harrastaa tällaista ajattelua. Britanniassa apteekit ovat enimmäkseen ketjuapteekkeja, joissa markkinatalous jyllää. Farmasistiystäväni kertoi tuohtuneena, kuinka reseptin toimituksen yhteydessä asiakkaalta pitäisi kysyä, tarvitsisiko hän myös lounasleipiä. Saksassa antroposofia, homeopatia ja muut luontaislääkinnän suuntaukset ovat pinnalla. Kuinka paljon nämä suuntaukset vaikuttavat suomalaisiin apteekkeihin globalisoituvassa maailmassa? Vai löydämmekö oman viisasten kiven? Taloudellisessa toiminnassa liberalisoituminen näyttää valtaavan alaa, esimerkkeinä lentoliikenne ja optikkoala. Voisi ennustaa apteekin taloudellisten ja asiakaslähtöisten paineiden kasvavan. Roolilla hoitoketjun osana on oma painoarvonsa, mutta kun apteekkien päivittäistä toimintaa seuraa, niin tuntuu, että sen merkitys varsinkin kasvukeskuksissa on vähentynyt. Maailmankuva, jossa toiminta perustuu tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen alan sisäisesti ilman asiakkaan panosta, on tulossa vanhanaikaiseksi. Nopeampi tiedon- ja mielipiteen välitys vaikkapa sosiaalisen median avulla erottelee oikeasti asiakaslähtöiset organisaatiot perinteisemmistä. Esimerkkinä asiakkaiden käyttäytymisestä mieleeni tulee The Economistin vuosikirja 1990-luvun lopulta. Terveydenhoidon kohdalla ennustettiin, ettei tulevaisuudessa ihminen suuntaakaan terveyshuolien kanssa lääkäriin tai apteekkiin, vaan elintarvikeliikkeeseen. Kuulosti utopistiselta silloin, mutta oli harvinaisen oikeaan osunut ennustus. Oli sitten kyse vatsavaivoista, korkeasta kolesterolista tai monesta muusta terveyden ongelmasta, elintarvikeliike auttaa. Probiootit, omegat, vitamiinit ja hivenaineet sisältyvät ruokatuotteisiin. Kun tämä yhdistetään nousevaan lääkevastaisuuteen, joka kohdistuu esimerkiksi rokotteisin ja antibiootteihin, apteekkilaisena olo alkaa jo tuntua hieman tukalalta. Kun tämän hetken nuori sukupolvi tulee viisikymppisiksi, haluavatko he enää käyttää lääkkeitä? Apteekkien tilanne kansainvälisesti, kaupallisen toiminnan liberalisoituminen ja kuluttajien muuttuva käyttäytyminen asettavat haasteensa apteekkien tulevaisuudelle. Tukijalkoja ja asiakaslähtöisyyttä kaivataan lisää. Saadaanko asiakkaat mukaan kehittämään apteekkien toimintaa? Pitäisikö meidän vielä tarkemmin selvittää, miten asiakkaat kokevat terveytensä ja sen hoitamisen, ja mikä apteekin rooli voisi olla tässä kokonaisuudessa? SAMULI HÄMÄLÄINEN

LÄHDE HELSINGIN SANOMAT, SCIENCE

Kirjoittaja on proviisori ja yrittäjä, Apteekin Omajuttu Oy

9


»ajassa »tiede

»kirjat Laitoshoidon karu todellisuus s

Mitä, jos kylpyhuoneen peili pystyisi haistamaan hengityksesi ja analysoimaan ihosi kunnon?

Kylpyhuone analysoi terveytesi PHILIPSIN DESIGN-OSASTO luo tulevaisuutta testaamalla verkossa tutkimukseen perustuvia uusia tuoteideoita ja keräämällä niistä palautetta. Microbial Home -kotiekosysteemin prototyyppi esiteltiin viime syksynä Hollannin design-viikolla. Kodin kylpyhuoneeseen sijoittuva Apothecary kerää anturien avulla tietoja asukkaan terveydentilasta, vie ne tietokantaan, analysoi ja ennakoi terveysongelmia. Kylpyhuoneen peilin takana olevat sensorit havainnoivat ihon, silmien ja silmänpohjien tilaa. Kun asukas hengittää peiliä kohti, Apothecary etsii hengityksen kemikaaleista merkkejä ientulehduksesta, ravitsemusongelmista sekä alkoholin ja lääkkeiden väärinkäytöstä. Hampaiden pesun yhteydessä Apothecary saa todisteita suun mikrobeista, syljen koostumuksesta ja hampaiden plakista. Luonnollisesti Apothecary analysoi myös virtsan ja ulosteen. Suihkussakaan asukas ei voi käydä jälkiä jättämättä. Pesuvesi paljastaa ihon mikrobipopulaation tilan, hien koostumuksen ja hiusten kunnon. Tulokset Apothecary esittää terveyskartalla, joka näyttää, millä kehon alueilla on ongelmia ja esittää ratkaisuja. Apothecary antaa siis välittömän palautteen käyttäjänsä elämäntavoista. LÄHDE WWW.DESIGN.PHILIPS.COM

Sieniuutteesta silmälääke? SILMÄN IKÄRAPPEUMAN hoidon kehittämiseen on löydetty lupaava sienikanta Metlan ja Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen tutkimushankkeessa. Männyn juuristosta eristetyistä sienistä saatavia sieniuutteita on testattu Tampereen yliopiston silmätautiopin tutkimusyksikön kokeellista ikärappeumamallia käyttäen. Tutkimusprojektin aikana on löytynyt yksi erittäin voimakkaasti retinan epiteelisoluja oksidatiiviselta stressiltä suojaava sienikanta. Terveyttä metsästä -hankkeessa on etsitty suomaalla kasvavien ja näin hyvin stressaavassa ympäristössä elämään tottuneiden mäntyjen juurisienistä oksidatiiviselta stressiltä suojaavia yhdisteitä. LÄHDE TAMPEREEN YLIOPISTO

10

Suolla kasvavan männyn juuristosta saattaa löytyä apu silmäsairaalle.

Vanhusten hyvästä hoidosta tiedetään paljon ja sitä koske-a via suosituksia ja ohjeistuksia on kosolti. SIRKKA-LIISA KIVELÄN ja SARI VAAPION kirjassa Vanhana tänään (Suomen ietoperus Senioriliike ry) esitetään tuo tietoperusta ja keskeiset suositukset, mutta siinä tarkastellaan ansiokkaasti myös hyviä ja huonoja hoitokäytänteitä. Vanhusten omaiset ja hoitajat kertovat omalla äänellään, mitä palvelutaloissa ja pitkäaikaishoidon osastoilla todella tapahtuu. Luonnollisesti myös vanhusten lääkehoidon periaatteet ja käytännöt kuvataan. Kiinnostava, paikoin järkyttäväkin teos – vanheneehan meistä jokainen. 263 sivua.

Rytmitä työ oikein Tämän kirjan kohdalla on syytä hylätä ennakkoluulot. MIKA D. RUBANOVITSCH ja ELINA AALTO osoittavat sanan-sa bisnesmiehille, mutta Bisnesatleetti (Johtajatiimi) sopii luettavaksi kaikille, joilla on enemmän te tekemistä kuin aikaa ja voimia. Suorituskyvyn parantamisen avainasioita ovat työn ja vapaa-ajan oikea rytmittäminen sekä fyysisen kunnon kohottaminen. Kirja neuvoo kädestä pitäen, miten se tehdään. 249 sivua.

Oikeaa superruokaa Oikea superruoka ei ole rouhetta, jota lisätään pussista jogurtin joukkoon. Se on kaalia, linssejä, pistaasipähkinöitä, rosmariinia ja tummaa DIN kirjassa Super Supersuklaata. TONIA REINHARDIN ruokaa – maailman terveellisimpiä ruokaaineita (Tammi) esitellään tuoreimmat tutkimustulokset 200 ruoka-aineen terveysvaikutuksista ja kerrotaan, miten ruoka-aineista saa eniten irti. 256 sivua.


»uusiin tehtäviin

»nimitykset SANTEN Santen Oy:n laadunvarmistuksessa on nimitetty M.Sc. (pharm.) SOILE HAKALA laadunvarmistusproviisori, QP:ksi. MIRVA SALONOJA on nimitetty laadunvarmistusfarmaseutti, QP:ksi. Molempien nimitys tuli voimaan lokakuun alussa 2011.

Soile Hakala

Töissä jäsenten hyväksi »

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS on Suomen suurin proviisorien ammattikunnan etuja ajava järjestö. Sen näkyvintä toimintaa ovat Proviisori-lehden julkaiseminen ja vuosittaiset koulutukset, joista suurimpina Proviisoripäivä ja Talousseminaari. Yhdistys vaikuttaa lisäksi useissa farmasian alan toimintaa ja kehitystä käsittelevissä työryhmissä. TUNNEN OLEVANI hyvin etuoikeutetussa asemassa oman ammattikunnan edunvalvojana. Vaikutus- ja kehittämismahdollisuudet ovat pienessä yhdistyksessä laajat ja yhteistyö mutkatonta. PROVIISORIN KOULUTUS on mielestäni välttämätön, jotta ymmärtää alamme erikoispiirteet ja pystyy vaalimaan sen omintakeisuutta. Yhdistyksen hallitus ja valiokunnat koostuvat alamme ammattilaisista eri sektoreilta. Tutkinnon myötä tavoitteet ja kieli ovat yhteiset. YHDISTYS JUHLII ensi vuonna 30-vuotista taivaltaan. Myönteinen asenne elämään ja kunnioitus vanhempien sukupolvien aikaansaannoksia kohtaan antaa energiaa toimia tässä työssä. KOEN TÄRKEÄKSI mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa sekä tehdä merkityksellistä työtä. Ympärilläni on uskomaton joukko alamme ammattilaisia jakamassa omaa tietämystään koko ammattikuntamme hyväksi.

» » » »

SSUVI HEISKANEN Olen Suvi Heiskanen ja aloitin reilut kolme kuukautta sitten Suomen Proviisoriyhdistyksen järjestö- ja edunvalvontaproviisorin tehtävissä. OLEN SYNTYNYT Haukiputaalla 6. helmikuuta 1985. OPINTONI aloitin Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa syksyllä 2004. Tein proviisorin syventävät opinnot farmakologian osastolla. Viidentenä vuotena matkasin Müncheniin tekemään pro gradu tutkielmaani Ludwig Maximilianin yliopiston farmaseuttisen biologian osastolle. Proviisoriksi valmistuin keväällä 2010. VALMISTUTTUANI työskentelin apteekkiproviisorina. TYÖPÖYDÄLLÄNI on tällä hetkellä vuoden 2012 hallitustoiminnan ja valiokuntatyöskentelyn kehittäminen, Proviisoripäivä 2012 sekä Farmasia 2020 -yhteistyöprojekti. RENTOUDUN ja selkiytän ajatuksiani liikunnan parissa. Kiipeilyseinällä keskittyminen siirtää kaiken muun taka-alalle, kun taistelen vain olemassaolostani. KUKA OLEN?

Jouko Savolainen

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON APTEEKKI Farmasian tohtori, dosentti JOUKO SAVOLAINEN on aloittanut Itä-Suomen yliopiston apteekin apteekkarina 1. helmikuuta. Hän siirtyy tehtävään Fennopharmasta, jossa hän on työskennellyt tutkimusjohtajana, toimitusjohtajana ja viimeksi Kiina-liiketoimintojen johtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Hän on työskennellyt useita vuosia myös Kuopion yliopistossa muun muassa tutkijana, Farmaseuttisen lääketutkimuskeskuksen lääkeaineanalytiikan laboratorion johtajana ja projektin johtajana. Savolainen on suorittanut proviisorin tutkinnon vuonna 1996, farmasian lisensiaatin tutkinnon vuonna 1999, farmasian tohtorin tutkinnon vuonna 2000 ja Executive MBA-tutkinnon vuonna 2004 Kuopion yliopistossa. Hän on Itä-Suomen yliopiston farmaseuttisen kemian dosentti. Tutkijanurallaan Savolainen on toiminut myös Kentuckyn yliopistossa post doc -tutkijana sekä Suomen Akatemian tutkijatohtorina. Hän on julkaissut yli 30 tieteellistä artikkelia ja saanut patentteja.

11


»puheenjohtajisto tentissä

Antti Hyytiäinen (edessä), Henna Halonen ja Juha Päivärinta luotsaavat puheenjohtajina Suomen Proviisoriyhdistystä.

12


TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT JUHA SAASTAMOINEN

Proviisorien on aika kohottaa profiilia SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN UUSI HALLITUS KOKEE, ETTÄ PROVIISORIEN ON TÄRKEÄÄ TEHDÄ ITSEÄÄN TUNNETUIKSI LÄÄKEALAN MONIPUOLISINA OSAAJINA. TÄMÄ EDELLYTTÄÄ PROVIISOREILTA JA HEIDÄN JÄRJESTÖLTÄÄN TOIMIVIA YHTEISTYÖSUHTEITA JA VERKOSTOITUMISTA.

1

MIKÄ SAI SINUT LÄHTEMÄÄN MUKAAN YHDISTYKSEN TOIMINTAAN?

ANTTI HYYTIÄINEN: Olen aina ollut kiinnostunut

järjestötoiminnasta ja ammatillisista asioista. Opiskeluaikana olin mukana ainejärjestössä, ja opintojen jälkeen Proviisoriyhdistyksen toiminta veti mukaansa. Olen ollut yhdistyksen hallituksessa vuodesta 2002 alkaen, jolloin aloitin varajäsenenä. Yhdistyksen jäseneksi liityin heti opintojen alussa. HENNA HALONEN: Yhdistys etsi opiskelijayhteyshenkilöä ilmoituksella YFK:n sähköpostin kautta vuonna 2005. Se tuli sopivaan aikaan, sillä olin pohtinut, että voisi olla hyvä aktivoitua järjestötyöhön ja saada sitä kautta laajempaa

näkökulmaa asioihin jo opiskeluvaiheessa. Olen ollut kaksi vuotta hallituksessa varajäsenenä ja vuoden alusta varsinaisena jäsenenä. JUHA PÄIVÄRINTA: Entinen puheenjohtaja ANTTI VAARA kysyi kiinnostustani taloudelliselle puolelle vuonna 2009. Ajattelin, että mikä ettei.

HYYTIÄINEN: Farmasia 2020 -hanke on hyvä tapaa virittää alan yhteistyötä. ANTTI HYYTIÄINEN PUHEENJOHTAJA, SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS

• • • •

Salon Vanhan apteekin informaatioproviisori. Toiminut yhdistyksessä muun muassa taloudenhoitajana ja varapuheenjohtajana. Valmistunut proviisoriksi Helsingin yliopistosta pääaineena farmakologia. Työskennellyt proviisoriksi valmistumisensa jälkeen kahdessa apteekissa ja sitä ennen noin kymmenessä apteekissa. Kokemusta myös Fimeasta, jossa työskenteli lupa- ja tarkastusyksikössä vajaan vuoden. • On tyytyväinen työholistinakin, mutta tavoittelee parempaa työn ja vapaa-ajan tasapainoa.

13


»puheenjohtajisto tentissä HALONEN: Moniammatillisessa yhteistyössä on paikka myös proviisoreille.

HENNA HALONEN 1. VARAPUHEENJOHTAJA, SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS

• Projektikoordinaattorina Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ERSY ry:n moniammatillisessa, kuntoutujalähtöisessä avokuntoutushankkeessa. Töissä myös Leppävaaran apteekki Elixirissä. • Opiskelee Helsingin yliopistossa. Proviisorin tutkinnosta puuttuu vielä pro gradun viimeistely. Erikoistyön aihe liittyy Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjaan ja kirjallisuuskatsaus näyttöön pohjautuvaan päätöksentekoon. Täydentänyt proviisorin opintojaan johtamisen ja viestinnän opintokokonaisuuksilla. • Syntyisin Kuusamosta. Tehnyt apteekkitöitä niin Pohjois-Suomessa kuin pääkaupunkiseudullakin vuodesta 2003 alkaen. Saanut osakseen myös lyhyitä apteekin vetovastuita. • Tavoitteena kehittää itseään niin ammatillisesti kuin ihmisenäkin.

2

MILLAISENA NÄETTE YHDISTYKSEN TULEVAISUUDEN?

Valoisana. Proviisoreiden yhteistä järjestöä ei päästy viime vuonna käydyistä neuvotteluista huolimatta toteuttamaan, mutta kehitämme nyt yhteistyömallia Farmasialiiton kanssa. HENNA: Myönteisenä. Hallituksen sisällä on monipuolista osaamista, ja vastuut jakaantuvat luontevasti. Uskon, että saamme sitä kautta tehokkuutta yhdistyksen toimintaan. JUHA: Yhdistys on kasvava. Innokkaille uusille toimijoille on aina tilaa. Juuri nyt kannattaa ilmoittautua mukaan valiokuntien toimintaan niiden vastavalituille puheenjohtajille. ANTTI:

3

MIHIN YHDISTYSTÄ TARVITAAN?

ANTTI: Jäsenistön kokoamiseen, proviisorien yhtenäisyyden lisäämiseen ja ammatillisten asioiden ajamiseen. Yhdistyksemme olemassaolon perusta on se, että haluamme olla vahvasti ammatillinen järjestö ja tukea jäsentemme ammatillista kehittymistä. HENNA: Moni vastavalmistunut proviisori kokee yhdistyksen varmasti yhdeksi koulutuskanavaksi.

14

JUHA: Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tässä on tapahtunut paljon kehitystä viime aikoina. Olemme olleet ja jatkossakin olemme mukana monissa työryhmissä, joissa käsitellään proviisorien kannalta tärkeitä lainsäädäntö- ja muita kysymyksiä.

4

MITÄ ANNETTAVAA YHDISTYKSELLÄ ON?

ANTTI: Pienessä, 1 100 jäsenen yhdistyksessä on helppoa saada äänensä kuuluviin. Lähidemokratia on tässä yhdistyksessä mahdollista. Tarjoamme jäsenillemme vaikutuskanavan. JUHA: Yhdistys kokoaa niin teollisuuden, apteekkien kuin sairaala-apteekkienkin toimijat, joiden kannoista kokoamme yhteisen näkemyksen. Meillä on paljon annettavaa sidosryhmätoiminnassa. HENNA: Jos ajatellaan jäsenpalveluja, yhdistyksellä on runsas tarjonta esimerkiksi koulutuksen saralla. Aiomme jatkossa järjestää enemmän koulutustilaisuuksia myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Myös opiskelijoille suunnattua uutta toimintaa on kehitteillä. Kannattaa seurata yhdistyksen viestintää netistä! ANTTI: Järjestötoiminta, koulutustilaisuu-

det ja muut tapahtumat tarjoavat myös mahdollisuuden tavata oman alan ihmisiä, kohdata vanhoja tuttuja ja ystävystyä uusien kanssa. Hauskanpitokaan ei ole täysin poissuljettua.

5

MITÄ YHDISTYS TEKEE AMMATTIKUNNAN YHTENÄISYYDEN KEHITTÄMISEKSI?

ANTTI: Proviisoriyhdistyksen ja Farmasialiiton puheenjohtajien aloitteesta käynnistettiin viime syksynä farmasian toimijoiden yhteinen Farmasia 2020 -hanke, jossa pyritään kartoittamaan, mitä Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjan linjaukset tarkoittavat farmasiassa. Hanke pyrkii vastaamaan kahteen pääkysymykseen: mitä farmasia on tulevaisuudessa ja millainen farmaseutin ja proviisorin työnkuva on tulevaisuudessa. Järjestöt kokoavat hanketta varten keskuudestaan ty��ryhmän. Toivomme, että jäsenet lähtisivät sankoin joukoin mukaan visioimaan alan tulevaisuutta. Uskon, että suuret linjaukset ovat hyvä tapa lähteä liikkeelle järjestöjen yhteistyössä, koska sitä kautta on mahdollista löytää yhteisiä tavoitteita, joiden hyväksi työskennellä. Kerromme hankkeen käynnistämisestä tarkemmin nettisivuillamme ja Proviisoripäivänä 17.3.


PÄIVÄRINTA: Proviisoreilla on paljon annettavaa sidosryhmätoiminnassa.

JUHA PÄIVÄRINTA 2. VARAPUHEENJOHTAJA, SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS

• Johtava proviisori Kouvolan Salpa Apteekissa. • Suomen Proviisoriyhdistyksen hallituksen uusi jäsen ja talousvaliokunnan puheenjohtaja. Ollut aiemmin hallituksessa varajäsenenä. • Proviisorin paperit Kuopiosta ja kemian tohtorin tutkinto Åbo Akademista. • Neljän vuoden kokemus kemian tutkimuksesta ja kymmenen vuoden kokemus apteekkityöstä. Meneillään 8. vuosi Salpa Apteekissa. • Elämäntavoitteena jatkuva kehittyminen.

HENNA: Järjestämme tänä keväänä jo toisen kerran Proviisoripäivän yhdessä Proviisoriliiton kanssa. Proviisoriyhdistyksen Talousseminaari ja Proviisorien johtamiskoulutus ovat myös avoimia molempien järjestöjen jäsenille. JUHA: Suunnitteilla on myös Proviisoriyhdistyksen ja Farmasialiiton hallitusten edustajien yhteistapaamisia. Yhteistyötä viritellään monin tavoin.

6

MILLAINEN PROVIISORIEN ASEMA ON TYÖELÄMÄSSÄ?

JUHA: Proviisori on apteekin jokapaikan höylä. Olisi suotavaa, että proviisorien monipuolista osaamista arvostettaisiin ja heidän taitojaan osattaisiin hyödyntää niin apteekeissa kuin kunnan ja valtionkin sektorilla. ANTTI: Farmasia 2020:ssa aiotaan pohtia muun muassa juuri tätä: miten proviisori pääsisi nykyistä paremmin käyttämään osaamistaan. HENNA: Vastavalmistuvilla proviisoreilla työnsaanti apteekista ei ole nykyisin itsestäänselvyys ja omaa osaamista tulee aktiivisesti kehittää, jotta voi osoittaa tuovansa lisäarvoa apteekkiin. Valmistuvilla ei aina ole selvää kuvaa siitä, mitä kaikkea proviisorin kuuluu ja

on mahdollista käytännössä apteekissa tehdä. JUHA: Toimenkuva hahmottuu nopeasti, kun proviisori saa hoitaakseen ne asiat, jotka häntä eniten kiinnostavat ja joissa hän menestyy. Proviisorin koulutus antaa perusvalmiudet, mutta proviisorin kannattaa olla itse aktiivinen ja laajentaa tai syventää osaamistaan. Näin itse löysin roolini apteekin talouspuolella. HENNA: Ei pitäisi jäädä odottamaan, mitä annetaan, vaan hakeutua rohkeasti kiinnostaviin tehtäviin. JUHA: Järjestötyössä on mahdollista tutustua muihin proviisoreihin ja saada käsitys siitä, mitä muut tekevät ja mitä mahdollisuuksia on tarjolla.

7

MILLAINEN PROVIISORIEN ASEMA ON YHTEISKUNNASSA?

Muistakaa jokainen mainostaa omaa ammattianne, koska sitä ei kukaan muu tee kuin me itse. Proviisoreilla olisi paljon nykyistä enemmän annettavaa yhteiskunnalle. Meitä kannattaisi palkata julkiseen terveydenhuoltoon muuallekin kuin yliopistosairaaloihin esimerkiksi antamaan lääkeneuvontaa ja kouluttamaan hoitajia. Jos kunnat ostaisivat ANTTI:

enemmän palveluita apteekeilta, panostus tulisi takaisin säästöinä päivystyssairaanhoidossa. HENNA: Uskon, että proviisoreilla on paljon annettavaa moniammatillisessa yhteistyössä. Monipuolinen työympäristö ja tehtävät mahdollistavat sen, että proviisorin sosiaali- ja terveysalan osaaminen voi olla hyvinkin laaja-alaista. JUHA: Tarvitsemme lisää näkyvyyttä, mutta vain harva proviisori on lähtenyt mukaan esimerkiksi poliittiseen toimintaan. Se on ymmärrettävää sitä kautta, että poliittinen sitoutuminen ei sovi kovin hyvin yhteen apteekkitoiminnan kanssa.

8

TERVEISENNE NUORILLE, JOTKA HARKITSEVAT PROVIISORIOPINTOJA?

ANTTI: Pidä mieli avoimena äläkä lyö liian varhain lukkoon ajatusta siitä, mitä teet ammatissasi. HENNA: Elinikäinen oppiminen työelämässä on tosiasia. Uskon kyllä, että proviisoriopintoihin hakeutuu nimenomaan ihmisiä, jotka haluavat jatkuvasti kehittää itseään. JUHA: Apteekkariksi tähtäävät alkavat usein kasvattaa ansioluetteloa jo varhain, mutta muitakin vaihtoehtoja on. 

15


»kommentti KUVA DREAMSTIME

Onko kiireessä menty siitä missä aita on matalin?

L

ääkekorvausjärjestelmää pohtinut työryhmä antoi 15.2.2012 väliraportin, jossa ehdotetaan keinoja vastata hallitusohjelman 113 miljoonan euron säästötoimiin lakisääteisen sairasvakuutuksen lääkekorvausmenojen osalta (katso sivu 6). Raportista tulee selkeästi esiin, että kaikki raportin ehdotukset ovat mekaanisia ja helposti toteutettavia leikkauksia. Työryhmän ehdotukset eivät tuo minkäänlaisia rakenteellisia uudistuksia lääkkeiden sairausvakuutusjärjestelmään. Työryhmä ehdottaa korvaustasoluokkien prosenttien alentamista. Se on sinänsä ihan hy-

16

vä ja välttämätön keino säästää sairausvakuutuskustannuksista. Ongelmallista on, että paljon lääkkeitä sekä kalliita lääkkeitä käyttävien kulut kasvavat euromääräisesti huomattavasti nykyiseen verrattuna. Tässä vaiheessa työryhmä on vastannut vain helpoimpaan eli ensimmäiseen työryhmälle annetuista tehtävistä: 113 miljoonan euron säästötavoitteeseen. Toisena tehtävänantona on lääkekorvausjärjestelmää uudistaminen, siten että korvauksista hyötyvät erityisesti paljon lääkkeitä käyttävät henkilöt. Samassa yhteydessä edellytetään, etteivät kustannukset muodostu pienituloisille liian suureksi.

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS ehdotti

työryhmän suullisessa kuulemistilaisuudessa reseptikohtaista omavastuuosuutta, joka voisi olla esim. 5-10 euroa. Tästä omavastuuosuudesta ei maksettaisi lääkekorvausta. Toisin sanoen vain 5-10 euron hintarajan ylittävistä lääkkeistä maksettaisiin lääkkeen käyttäjille korvaus. Tämän 5-10 euron omavastuun tai sen alittavan reseptilääkeostoksen tulisi kerryttää vuosittaista lisäkorvausrajaa. Pienet lääkeostoista maksetut korvaukset työllistävät korvausjärjestelmää. Harvoin reseptilääkkeitä hankkiville ja edullisia reseptilääkkeitä käyttäville korvauksen merkitys on vähäinen.


Paljon lääkkeitä käyttävät kuitenkin hyötyisivät reseptikohtaisesta omavastuusta, mikäli samalla vuotuista lisäkorvausrajaa alennettaisiin enemmän kuin työryhmän ehdottama 50 euroa. Reseptikohtaisen omavastuun ollessa riittävän suuri ehdotettua 5 % tukkuhintojen leikkausta voitaisiin kohtuullistaa ja siitä huolimatta saavuttaa tarvittavat säästöt. Tukkuhintojen 5 % leikkaus on lääkealan toimijoita kohtaan mielestäni liian raju. Tämä voi aiheuttaa toimialalla liian suuria ja nopeita rakennemuutoksia, joissa myös yhteiskunta helposti jää nettohäviäjäksi esimerkiksi investointien ja työpaikkojen vähenemisen myötä.

miä on jo käytössä useissa Euroopan maissa, miksi ei myös Suomessa! Työryhmän tulee jatkotyössään huomioida, miten lääkekorvausjärjestelmän muutokset vaikuttavat terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin. Tätä ovat useat potilasjärjestöjen edustajat työryhmälle ehdottaneet. Suuria sairausvakuutusjärjestelmän säästöjä tehtäessä on todennäköistä, että terveydenhuollon kokonaiskustannukset kasvavat esimerkiksi lääkkeiden alikäytöstä johtuen. Sairaus, joka voitaisiin hoitaa riittävällä ja oikealla lääkityksellä aiheuttaa alilääkittynä monia kalliita terveyspalvelujen käyttökertoja.

luihin. Proviisorien erityisosaamista voitaisiin hyödyntää myös mahdollistamalla proviisoreille rajattu reseptien uusimisoikeus. Rationaalisen lääkehoidon työkaluja kuten lääkehoidon kokonaisarviointia tulee hyödyntää, jotta lääkkeiden sairausvakuutuskulut ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset pysyvät kurissa. Uskon, että lääkekorvausmuutokset sairausvakuutusjärjestelmässä tulevat olemaan oikeudenmukaisia, jokaiselle osapuolelle kohtuullisia sekä tuloksellisia koko terveydenhuollon järjestelmää ajatellen. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta keinoja sen saavuttamiseen löytyy.

TYÖRYHMÄSSÄ ON KÄSITELTY myös vuosittaisen alkuomavastuuosuuden käyttöä. Alkuomavastuu voisi olla reseptikohtaisen omavastuun vaihtoehto. Työryhmän laskelmien mukaan jo 50 euron alkuomavastuu tekisi noin 87 miljoonan euron säästön vuoden 2013 hintatasossa. Lääketeollisuuden ehdottamaa takaisinmaksu- ja palautusjärjestelmää sairasvakuutukselle tulisi käyttää. Takaisinmaksujärjestel-

FARMASIAN AMMATTILAISTEN kuten provii-

ANTTI HYYTIÄINEN

sorien ammattitaidon käyttäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa on vielä liian vähäistä. Vaikuttavan ja tarkoituksenmukaisen lääkehoidon kulmakiviä ovat lääkkeiden yhteensopivuus, oikea lääke, iäkkäiden hoitosuositusten huomioiminen sekä oikea annostelu. Lääkehoidot ovat proviisorien erityisosaamista vaativa tehtävä, johon tulee panostaa nykyistä huomattavasti enemmän. Tällöin saataisiin säästöjä lääkeku-

Puheenjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys ry

17


»puheenvuoro

Taisteluun iäkkäiden paremman hoidon puolesta! IKÄÄNTYMISEEN LIITTYY monia mielikuvia. Kun mietimme vanhaa ihmistä, mieliimme piirtyy kuva ruutuessuisesta ja huivipäisestä mummosta istumassa kiikkutuolissa Aino-tossut jalassa, kutomassa sukkaa lapsenlapselle. Mummon pienen pirtin hämärässä raksuttaa hiljaa kaappikello. Mummo näyttäytyy mielissämme ihanana, lempeänä ja pullantuoksuisena. Mielikuvissamme ei ole koskaan pyry eikä pakkanen. Valitettavasti tämä ei ole koko totuus asiasta, sillä vanhenemisen kulisseissa tapahtuu paljon. VANHENEMISEEN LIITTYVÄ elimistön haurastuminen ja reservikapasiteetin väheneminen tekee iäkkäistä haavoittuvia. Aktiivisen gerontologisen tutkimuksen ansiosta tiedetään, että vanheneminen alkaa suhteellisen varhain aiheuttaen lieväasteista elimistön toiminnan heikkenemistä ajan kuluessa. Tiedetään myös, että elimistön toiminnan heikkeneminen perustuu solujen vanhenemiseen. Nämä muutokset solutasolla ovat väistämättömiä ja peruuttamattomia. Vielä on kuitenkin epäselvää, missä määrin muutoksia voitaisiin ehkäistä. Pääosin vanhenemisnopeuden sanelee perimä, mutta sen lisäksi oma vaikutuksensa on ympäristöllä ja elintavoilla. VANHENEMINEN ON yleisesti hidastumista, rasvoittumista ja kuivumista. Kehon vanhenemismuutokset eivät kuitenkaan tapahdu tietyn kaavan mukaan, vaan ikääntymistä leimaa vahvasti yksilöllisyys. Vuodet mittarissa eivät kerro elimistön vanhenemisesta juuri mitään. Tutkimustyöni aikana olenkin tullut vakuuttuneeksi siitä, että stereotyyppinen hauras ja raihnas vanhuus joutaa väärinkäsitysten hautausmaalle. Nykypäivän mummot ja papat ravaavat aurinkorannoilla ja juoksevat maratoneja. Muistelmien kirjoittaminen pöytälaatikkoon on ihan last season -juttu. Nykyajan nettimummot ja -papat surffaavat, googlettava, bloggaavat ja skypettävät. Korkeintaan sukulaisten vierailujen ajan suostutaan istumaan hetkeksi kiikkutuoliin pitämään yllä perinteisen vanhenemisen kuvaa. NORMAALIIN VANHENEMISEEN kuuluu aktiivisesta elämästä huolimatta aina raihnaistuminen, joka rajoittaa jossakin määrin jokapäiväistä elämää. Vanheneminen ei ole sairaus, joka vaatii lääkehoitoa, mutta pystymme yhä paremmin ja tehokkaammin hoitamaan iäkkäiden sairauksia lääkkeillä. Sen lisäksi elinolosuhteet ovat parantuneet, mikä luo yhdessä tehokkaiden lääkehoitojen kanssa edellytykset entistä pidemmälle elämälle. Toivottavaa olisi, että tuo lisääntynyt elinaika ei sisältäisi pelkkää lääkepöllyssä hortoilemista, vaan toisi tullessaan paljon elävää elämää. IÄKKÄIDEN MONILÄÄKITYS ja siihen liittyvät riskit ovat olleet säännöllisesti esillä julkisessa keskustelussa. On käynyt varsin selväksi, että kaikki ei ole kunnossa. Täyteen ahdettu lääkedosetti ei saisi kuulua vakiovarustuksena iäkkään kodin sisustukseen. Turruttaminen turhilla lääkkeillä ei tarjoa ihmisarvoista vanhuutta. Suurta lääkemäärää ei kuitenkaan voida suoraan pitää merkkinä lääkehoidon ongelmista, vaan monisairaan iäkkään kohdalla usean lääkkeen samanaikainen käyttö voi olla hyvinkin perusteltua. Ongelmien vaara on silti sitä suurempi, mitä enemmän lääkkeitä on käytös-

18

sä. Tasapainoilu lääkkeiden hyötyjen ja haittojen kanssa on äärimmäisen haastavaa puuhaa, joka edellyttää monipuolista tietotaitoa ikääntymisestä ja ikääntyneen lääkehoidon toteutuksen periaatteista sekä erityisesti kykyä soveltaa osaamista käytäntöön. LÄÄKEHOIDON PIIRIIN on viime vuosikymmeninä tullut uusia iäkkäille tyypillisiä sairauksia, kuten Alzheimerin tauti, eturauhasen liikakasvu, osteoporoosi ja kolesteroli. Näihin kaikkiin on kehitelty omat tehokkaat lääkkeensä, jotka on otettu laajasti käyttöön. Lisäksi hoitokulttuurissa on tapahtunut muutoksia, sillä yhä useammin yhtä sairautta hoidetaan usean lääkkeen yhdistelmällä. Lisääntyneet lääkehoidon mahdollisuudet eivät kuitenkaan pysty yksin selittämään suuria lääkemääriä. Selitykseksi on myös tarjottu hoitohenkilökunnan vajeen täyttämistä lääkkeillä. Sekään ei ole riittävän pätevä selitys, sillä lääkemäärät ovat kasvaneet tasaisesti sekä kotona asuvilla että laitoshoidossa olevilla. Täytyy siis olla jotain muutakin, mikä selittää lisääntynyttä pillereillä hoitamista. IÄKKÄÄT OVAT terveyspalveluiden suurkuluttajia, joten palvelujärjestelmien toimivuudella on merkitystä myös lääkehoidon onnistumiselle. Terveydenhuoltopalvelut ovat muuttuneet vuosien saatossa kovin pirstaleisiksi. Vanhanajan maalaislääkärit, jotka tunsivat jokaisen kunnan asukkaan koko sairaushistorian ja muut elämän käänteet, ovat kadonnut luonnonvara. Tilalle on tullut kokonainen viidakko erinäisiä yksityisiä ja julkisia palveluita. Iäkkään hoitoketjuun osallistuvien ihmisten määrä voi olla varsin mittava. Lähes jokaisella lääkärikäynnillä on vastassa uusi valkotakkinen tuttavuus, ja vaivan valittaminen johtaa yleensä lääkereseptiin. Yksittäistä oiretta on helppo hoitaa siihen tarkoitetulla lääkkeellä, mutta on haastavampi tehtävä selvittää, mitä oireen taustalta löytyy. Oire voi toki olla merkki uudesta lääkehoitoa vaativasta sairaudesta, mutta yhtä hyvin se voi olla muusta lääkityksestä johtuva haittavaikutus. Päästään siis tilanteeseen, jossa lääkkeen aiheuttamaa haittaa hoidetaan lääkkeellä. Jos jatkuvasti kiinnitetään vain huomio yksittäisten oireiden hoitoon, ollaan helposti tilanteessa, jossa terveydenhuollon pyörteissä ravaavien mummojen ja pappojen hoidon kokonaisuus on hämärtynyt. IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDOSTA on esitetty lukuja, laadittu väitöskirjoja ja selvityksiä. Ongelmista on faktaa. Muutosta vaativista asioista puhutaan juhlapuheissa ja esitetään vaalilupauksia. Sanoista ei kuitenkaan näytetä pääsevän kovinkaan suuriin tekoihin. Tähän mennessä on annettu suosituksia, ohjeistettu kouluttautumaan ja tuettu iäkkäiden parempaan hoitoon tähtääviä hankkeita. Nämä kaikki tarjoavat tärkeää lisätietoa, mutta yksittäisinä parannusyrityksinä ne eivät pysty heilauttamaan nykyistä hoitokulttuuria. Onhan se toki totta, että muutoksia ei saada aikaiseksi hetkessä. Toinen totuus on rahan puute. MUUTOS PAREMPAAN olisi mahdollista, eikä tahdon puute liene enää esteenä. Ratkaisuksi on tarjolla lääkehoidon kokonaisarviointi, joka suoritetaan moniammatillisena yhteistyönä lääkärin, farmasis-


Johanna Jyrkkä

Suositukset eivät riitä, vaan tarvittaisiin käskyjä ja pakotteita. tin ja hoitohenkilöstön kesken. Sen yhteydessä arvioidaan hoidon vastetta, puretaan tarpeettomaksi käynyttä lääkitystä ja myös aloitetaan tarpeen mukaan uusia lääkehoitoja. Lääkekuorman järkeistämisen on osoitettu parantavan usein iäkkään toimintakykyä ja elämänlaatua sekä tuovan säästöjä lääkekustannuksissa. Kokonaisarviointien toteuttamiseen meillä on olemassa ammattitaitoista väkeä, mutta arviointien saaminen säännölliseksi osaksi jokaisen iäkkään hoitoa vaatisi konkreettisia toimenpiteitä. Suositukset evät riitä. Tarvittaisiin käskyjä ja pakotteita. TAISTELUKENTÄLLE IÄKKÄIDEN paremman hoidon puolesta ei kuitenkaan kannata lähteä yksin, vaan on hyvä ottaa mukaan soturitovereita. Hyvän hoidon toteutuksessa lääkehoito on vain osa kokonaisuutta. Jos minulla olisi valta niin kuin on mieli, muodostaisin taisteluyksikön geriatrista, farmasistista, hoitajasta, fysioterapeutista ja ravitsemusterapeutista. He kaikki ovat oman alansa asiantuntijoita, joiden tietotaidon yhdistäminen iäkkään parhaaksi takaisi varmasti parhaan mahdollisen lopputuloksen. Hekin tarvitsevat kuitenkin mukaansa aseita, työkaluja. Yksi tärkeä puuttuva taisteluvä-

line ovat ikääntyneille suunnatut hoitosuositukset. Toistaiseksi hoitosuositukset perustuvat pitkälti aikuisväestöön perustuvaan näyttöön. Ongelmana iäkkäiden omien hoitosuositusten laadinnassa on riittävän näytön puuttuminen, sillä raihnaiset ikääntyneet jätetään usein kliinisten tutkimusten ulkopuolelle. Joka tapauksessa tiedon lisääminen koulutuksen avulla on tarpeen kaikkien iäkkäiden hoitoketjuun kuuluvien parissa. VANHUUDEN KUULUISI olla lahja pitkään eletystä elämästä. Pyrkikäämme kaikessa edistämään tämän toteutumista. JOHANNA JYRKKÄ

FaT, tutkija

Kirjoitus perustuu Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 19.3.2011 pidettyy sosiaalifarmasian alan väitöstilaisuuden lectioon. Kirjoittaja työskentelee nykyään Lääkehoitojen arviointi -prosessissa, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeassa.

19


1/2012

»laatuvinkki 3/3

UUSI USI OKOKO! PULLOKOKO!

Fludent Fresh Junior suuvedet antavat kaksinkertaisen suojan lasten hampaille. 1. Fluori ehkäisee kariesta en 2. Ksylitoli katkaisee happohyökkäyksen syömisen/juomisen jälkeen

OSALLISTU KILPAILUUN JA VOITA ILMAISET HAMMASTARKASTUKSET KOKO PERHEELLE!

Käy tutustumassa uudistettuihin Fludent -sivuistoihin

www.vahvathampaat.fi ja katso lasten ja suunhoidon ammattilaisten videoita suunhoidosta!

Actavis Oy, Klovinpellontie 3, 02180 Espoo, puh. (09) 348 233, www.actavis.fi

Hymyile, hengitä ja nauti. Vahvempana kuin aiemmin.


»otx Näin valitset aurinkolasit SUOJAA SILMÄSI KEVÄTHANGILLA, KAUPUNGILLA JA KALAREISSULLA. TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME

Aurinkolasit suojaavat silmiä auringon UV-säteilyltä, valolta, häikäistymiseltä, tuulelta ja roskilta. TUMMUUSASTE valitaan käyttötarkoituksen mukaan. 0-luokan linssit ovat kirkkaimmat ja luokan 4 linssit himmentävät valoa parhaiten. Merkinnät UV 100 % ja UV 400 merkitsevät samaa: UV-säteily suodattuu kokonaan. CE-MERKINTÄ kertoo, että valmistaja on mittauttanut lasien UV-suojaavuuden. Markettilasien linssit ovat yleensä prässättyä muovia, kun taas optikkoliikkeestä ostettujen lasien linssit ovat OPTISESTI HIOTUT. Hionta merkitsee parempaa laatua. Laatupokat sovitetaan päähän ja niiden aisat muotoillaan. POLARISOIVAT linssit estävät vaakasuorilta pinnoilta, kuten märältä tieltä tai veden pinnasta, tulevia häikäiseviä heijastuksia. Polarisoivat aurinkolasit ovat kätevät kalastajille ja pyöräilijöille, mutta lentäjät eivät saa käyttää niitä, koska ne vääristävät näkymää eikä ne päässä voi käyttää nestekidenäyttöjä. FOTOKROMAATTISET linssit tummuvat auringossa UV-säteilyn vaikutuksesta. Siirtymä täyteen aurinkolasitummuuteen kestää 30 sekunnista yli minuuttiin. Vaaleneminen on hitaampaa, noin viisi minuuttia. Lasit toimivat hyvin noin kolme vuotta, mutta laiskistuvat sitten. Niitä ei yleensä suositella autoilijoille, koska tuulilasi estää UV-säteilyn eivätkä lasit tummu. Markkinoilla on kuitenkin myös uudenlaisia tummenevia linssejä, jotka toimivat myös auton sisällä. LASTEN SILMÄT kannattaa ehdottomasti suojata aurinkolaseilla, koska lasten mykiöt ovat kirkkaat ja läpäisevät jopa 95 prosenttia silmään tulevasta valosta. 25-vuotiaan silmä läpäisee valoa vain 25 prosenttia. Altistuminen UV-säteilylle lisää useiden SILMÄSAIRAUKSIEN, kuten harmaakaihin ja silmänpohjan rappeuman, kehittymisen riskiä. Etenkin kirkkaalla lumihangella oleilu ilman aurinkolaseja voi aiheuttaa lumisokeuden, joka on kivulias sarveis- ja sidekalvon tulehdus. AUTOILIJAN aurinkolasit suojaavat hyvin UV-säteilyltä ja häikäistymiseltä. Parhaat linssien värit ovat ruskea ja oranssi. Suojausluokka saa olla korkeintaan kolme eli linssit eivät saa olla liian tummat. Monilla valmistajilla on erityisiä ajolaseja. URHEILIJAN aurinkolasien pitää olla tarpeeksi isot ja mielellään kaarevat, jotta ne suojaavat myös sivuilta ja pitävät viiman ja ötökät loitolla esimerkiksi pyöräillessä. Ruskea on paras yleisväri linsseihin, mutta myös keltaista ja punaista käytetään, koska ne korostavat ympäristön kontrastieroja. Optikkoliikkeistä löytyy ratkaisuja myös niille, jotka tarvitsevat urheilulasit voimakkuuksilla. Aurinkolasit ovat myös ASUSTE. Hillitysti ulkoreunoista ylös nousevat, kissamaiset pokat ja pienehköt linssit ovat muotia naisilla. Miesten nelikulmaiset trendilasit tuovat tuulahduksen 1970-luvulta. Pilottilasit ovat tänä kesänä out, mutta pian nekin voivat taas olla in.

21


»minä, missä, milloin

Terveisiä GrenzachWyhlenistä!

Ville Matilainen kannustaa muitakin hakeutumaan Saksaan ja Baselin alueelle. Työpaikkoja on varsin hyvin ja proviisorin tutkintoa arvostetaan.

22


TEKSTI VILLE MATILAINEN

PROVIISORI VILLE MATILAINEN TYÖSKENTELEE SAKSAN ROCHE PHARMALLA LÄÄKETUTKIMUSTEN PARISSA. HÄNEN ASUINPAIKKANSA ON GRENZACH-WYHLEN LÄHELLÄ SVEITSIN RAJAA.

O

len Ville Matilainen, 31-vuotias ja asun Saksassa, Sveitsin rajalla Grenzach-Wyhlenissä, jonka naapurikunta on Basel. Kotoisin olen Satakunnan Eurasta. Pienenä ajattelin, että minusta tulee lentäjä ja muutan Ranskaan. Se ei toteutunut, mutta asun Saksassa nyt kuudetta vuotta. Farmasian opintoja ehdotti äitini, joka on farmaseutti. Aloitin opinnot vapauduttuani armeijan vihreistä syksyllä 2 000, ja seuraavat viisi ja puoli vuotta vietinkin Viikin kampuksella. Ensimmäinen vuosi oli aika vauhdikas, mutta toisesta vuodesta eteenpäin keskityin hieman enemmän opiskeluun. Farmasian teknologia kiinnosti kaikkein eniten, joten tein sille osastolle myös lopputyöni. Vaihtoon lähteminen tuli ajankohtaiseksi, kun mietin lopputyöaihetta. Düsseldorf tuli esiin vaihtoehtona, kun keskustelin eri mahdollisuuksista professori JOUKO YLISUURIN kanssa. Kuuden kuukauden aikana sainkin lopputyön tehdyksi ja saksan taitoni parantui, mikä oli yksi tavoitteistani. Otin opiskelujen lomassa osaa EPSAn järjestämiin kesäyliopistokursseihin ja vuosikokouksiin sekä ranskalaisten farmasian opiskelijoiden järjestämään lasketteluviikkoon. Tutustuin moniin eurooppalaisiin farmasian opiskelijoihin. Tapaan muutamia heistä edelleen. TRAINEESTA MANAGERIKSI

Työskenneltyäni valmistumiseni jälkeen vajaan vuoden Laajasalon Apteekissa lähdin takaisin Düsseldorfiin, jossa tuleva vaimoni teki väitöskirjaansa farmasian teknologian laitoksella. Hain itselleni paikalliset laillistetun proviisorin oikeudet, koska ajatuksenani oli työskennellä apteekissa. En lopulta päätynytkään apteekkiin, vaan aloin monitoroida kliinisiä tutkimuksia. Kahden vuoden kuluttua matkustaminen ympäri Eurooppaa sai riittää, ja edessä oli muutto Etelä-Saksaan, Grenzach Wyhleniin. Työskentelen Roche Pharma AG:lla, joka on Saksan kolmanneksi suurin lääkeyritys. Toimipiste sijaitsee Grezach-Wyhlenissä historiallisista syistä. Yrityksen pääkonttori on Base-

lissa, joten sen ensimmäisen ulkomaantoimipisteen perustaminen oli helpointa heti rajan toiselle puolelle. Aloitin Rochella kolme vuotta sitten Trainee-ohjelmassa, jonka aikana vietin eri pituisia aikoja markkinointi-, markkinatutkimus-, talous- ja kliinisten lääketutkimusten osastoilla. Ohjelman jälkeen työskentelin Medical Managerina. Olin vastuussa erään syöpälääkkeen faasi IV -tutkimuksista ja lääketieteellisestä markkinoinnista. Olin myös osa globaalia lääketieteellistä tiimiä. Helmikuusta alkaen olen työskennellyt Country Study Managerina. Toimenkuvaani kuuluu nyt muutamien faasi II–III -lääketutkimusten organisointi ja johtaminen Saksassa. SAKSA ON TOISTA MAATA

Työkulttuuri on Saksassa hieman erilainen kuin Suomessa. Täsmällisyys, kohteliaisuus sekä muodollisuus kuuluvat jokapäiväiseen toimistoelämään. Myös lääkekorvausjärjestelmä on toista maata. Yhden reseptilääkkeen omavastuu on täällä maksimissaan 10 euroa. Omavastuun vuosittainen yläraja riippuu tuloista ja siitä, onko sairaus krooninen vai ei. Lääkärillä käynti maksaa korkeintaan 40 euroa vuodessa. Palveluiden edullisuus on nostanut sairasvakuutusmaksun korkeaksi. Palkansaajan maksama osuus sairausvakuutusmaksusta on kahdeksan prosenttia bruttopalkasta ja kaikkiaan se on 15,5 prosenttia bruttopalkasta. Tämäkään ei ole ollut tarpeeksi, joten Saksan valtio on etsinyt keinoja lääkekulujen alentamiseksi. Uusin ratkaisu oli 16 prosentin pakkoalennus hintoihin uusille, innovatiivisille lääkkeille, joiden patentti on vielä voimassa. Saksa on lääkemarkkinana yksi maailman suurimmista. Se on tästä johtuen mukana useimmissa isoissa lääketutkimuksissa, mikä avaa mahdollisuuden olla mukana lääkkeen kehityksessä alusta asti. PROVIISORINA PÄRJÄÄ HYVIN

Proviisorin tutkinto on Saksassa erittäin arvostettu, ja laaja-alaisesta tutkinnosta on ollut minulle paljon apua työnhaussa. Voin suositel-

la Saksaa myös muille vaihtoehdoksi. Vapaita työpaikkoja on lääketeollisuudessa markkinatilanteeseen nähden hyvin, ja suomalaisilla on Saksassa hyvä maine. Täällä asuukin yllättävän paljon suomalaisia, joista suurin osa on töissä lääketieteen alalla.

Proviisorin tutkinnosta on ollut minulle paljon hyötyä. Baselin alue on kansainvälinen ja erittäin vireä lääketieteessä. Täällä sijaitsevat monien sveitsiläisten lääkeyritysten pääkonttorit. Myös virkistäytymiseen alue tarjoaa paljon vaihtoehtoja. Sveitsin vuoristo ja Schwarzwald Saksan puolella tarjoavat mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen. Käymme vaimoni kanssa talvisin hiihtämässä ja kesäisin joko vaeltamassa tai kiipeilemässä. Kulinaristisia elämyksiä voi kokea Ranskan puolella, jossa voi kokeilla paikallisia herkkuja, kuten sammakonreisiä. Yksi mukava vaihtoehto on myös viikonloppumatka Pohjois-Italian järville. Ajomatkaa sinne on täältä noin neljä tuntia.

7

sanaa

KANSAINVÄLISYYS Verkostoitumisen tärkeys TAITO Keskity olennaiseen KESÄ Mökkiloma Suomessa PUNAINEN Manchester United LÄÄKE Tarjoaa mahdollisuuksia PERHE Numero yksi ARVOSTUS Tärkeä jokaiselle

23


»laatuvinkki 3/3 Jos raaputtaa takaikkunaa, se ei juurikaan vaikuta näkyvyyteen tuulilasista. Vääriin asioihin keskittyminen hukkaa valtavasti mahdollisuuksia ja resursseja.

TEKSTI MARKUS PASTINEN KUVA DREAMSTIME

SUUNNITELMALLISUUDEN TASOA JA DYNAMIIKKAA MONISSA ORGANISAATIOISSA VOI VERRATA AUTOON, JONKA LASIT OVAT LÄHES KOKONAAN JÄÄSSÄ JA PIENEHKÖ NÄKYVYYSALUE SIJAITSEE TAKANA VASEMMALLA. JO DATANKERUUMENETELMÄN VALINTA VAIKUTTAA SIIHEN, MIKÄ ALUE IKKUNOISTA VOI OLLA VAPAA.

Ajaako organisaatiosi lasit jäässä? 24


K

ehittämisessä keskeistä ei ole enää laatukustannusten tunnistaminen ja vähentäminen, vaan mahdollisuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen kolmen, toisistaan läheisesti riippuvan kokonaisuuden osalta. Ne ovat kehittämistoiminta, kehitettävä toiminta ja suoritteet. Laatukustannuksia ovat kaikki kustannukset, jotka syntyvät, kun ei tehdä kerralla valmista. Laatukustannusten lajeja on neljä: sisäiset ja ulkoiset virhekustannukset, tarkastuskustannukset ja ennaltaehkäisevät kustannukset. Todelliset laatukustannukset edustavat rahallisesti arviolta 15–75 prosenttia liikevaihdosta organisaatiosta ja alasta riippuen. Raportoidut tai mielletyt laatukustannukset ovat tyypillisesti vain murto-osa tästä, koska ne kattavat vain osan kaikista laatukustannuksista. Laatukustannuksiin liittyvien konseptien kautta päästään käsiksi tuottavuuteen liittyviin ongelmakohtiin. Tämä on kuitenkin vasta kolikon toinen puoli. Lisäksi pitää vaalia tehokkuutta. Mahdollisuuksien tarkastelussa lähdetään suorituskykyisessä kehittämisessä siitä, mikä on nykyisen ja tavoiteltavan ambitiotason välinen ero kehittämistyössä, kehitettävässä toiminnassa ja suoritteissa. Ambitiotasoerot, joiden kantavat pilarit ovat aika, laatu ja raha, muodostavat yhdessä kerrannaisvaikutuksineen merkittävästikin suuremman arvohävikin kuin laatukustannukset. Menetetyistä mahdollisuuksista organisaatioissa koituva arvohävikki on laskettavissa kansallisella tasolla miljardeissa euroissa. Hävikki vaikuttaa osaltaan kielteisesti kaikkien sidosryhmien tyytyväisyyteen sekä yleisellä tasolla myös työllisyyteen, verotuloihin ja hyvinvointiin. Arvohävikki jää monesti pimentoon, koska organisaatioissa käytettävät perinteiset kehittämismenetelmät ja -järjestelmät eivät yksinkertaisesti tunnista tätä asiaa. Ei voi tietää, mitä ei tiedä. KEHITTÄMISEN VIISIKKO

Suorituskykyinen kehittäminen edellyttää hukan, laatupoikkeamien ja variaation vähentämisen lisäksi monen muun asian samanaikaista hallintaa, vieläpä niukoilla aika- ja raharesursseilla. Viiden keskeisen kokonaisuuden prosessimainen hallinta tarjoaa ratkaisun tähän haasteeseen: 1. Kehittämisen tehokkuuden ja tuottavuuden varmistaminen. 2. Itse kehittämisen suorituskyvyn kokonaisvaltainen hallinta ja kehittäminen eri ambitiotasoilla – kohdeprosessien suorituskyvyn kehittämisen lisäksi.

3. Prosessien suorituskyvyn ja suoritteiden saumaton kehittäminen yhä korkeammilla ambitiotasoilla – prosessin tai suoritteen irrallisen kehittämisen lisäksi. 4. Laajojen ja monimutkaisten kokonaisuuksien, verkostojen, kehittäminen – paikallisesti toimivien prosessien tai funktioiden kehittämisen lisäksi. 5. Mahdollisuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen – laatukustannusten tunnistamisen ja vähentämisen lisäksi. Päästä päähän -näkökulma (engl. end-toend) kehittämisen arvonjalostusketjuun tarjoaa käytännön tasolla hyvän tavan hallita ja kehittää muuten monimutkaista asiaa. Kun esimerkiksi niin sanotun Kanon-mallin konseptit suoritteiden kehittämiseksi kytketään saumattomasti kehittämistoimintaan ja niihin tarpeellisiin prosesseihin, jotka tutkivat, kehittävät, markkinoivat, myyvät, tuottavat, toimittavat ja ylläpitävät suoritteita, saadaan merkittäviä synergiaetuja ja hyötyjä siihen verrattuna, että mallin opit sovellettaisiin irrallaan. DATA, TIETO JA TIETÄMYS

Kehittämisen tehokkuuden varmistaminen tarkoittaa sitä, että organisaatio tai verkosto kehittää oikeita asioita. Oleellista on kehittämiskohteiden riittävän laadukas tunnistaminen ja valinta siten, että asiaan vaikuttavat olosuhteet ja reunaehdot otetaan riittävän hyvin huomioon. Tähän tarvitaan aina tietämystä, joka on päätöksenteon perusedellytys. Tämä puolestaan edellyttää riittävän suorituskykyistä datan keruuta, datan jalostamista tiedoksi eli analyysiä sekä tiedon jalostamista tietämykseksi eli synteesiä. Kehittämisen arvonjalostusketjussa käytetyn tietoprosessin suorituskyky ratkaisee pitkälti, miten laadukasta kehittäminen tosiasiallisesti on. Perusongelma organisaatioissa on puuttuva tai puutteellinen tietoprosessi, jolloin esimerkiksi kerätään ja hyödynnetään sellaista dataa, joka on helposti saatavilla, eikä sellaista, jota oikeasti tarvittaisiin. Myös epärelevantin tai peräti virheellisen datan jalostaminen tiedoksi on yleistä. Lisäongelmia syntyy, kun tietoa tai tunnesyitä pidetään päätöksenteon perustana. Tiedosta puuttuu lähtökohtaisestikin yksi ratkaiseva jalostusaste, joka tarjoaa ymmärryksen toimenpiteiden vaatimuksista ja kokonaisvaikutuksista. Datasta puuttuu peräti kaksi jalostusastetta. Ilman laadukasta synteesiä (tietämystä) on mahdotonta tehdä laadukkaita päätöksiä. Hyppy datasta päätöksentekoon on hyvin pitkä. Harva, jos kukaan, pystyy trivialisoimatta asioita tuottamaan riittävän laadukkaan analyysin ja synteesin pelkästään mit-

tausjärjestelmän tarjoaman datan perusteella. Analyysin tarkoitus kehittämisessä ei ole tuottaa ”kiva tietää”-tietoa, vaan tiedon on palveltava relevantilla tavalla synteesiä, päätöksentekoa ja toimeenpanoa. Tästä syystä esimerkiksi tuloskortit, tyytyväisyysmittaukset sekä kypsyys- ja laatupalkintomallit tarjoavat petollisen alustan toiminnan ohjamiseen. Ne voivat viedä ajattelua väärille urille. Ne eivät tarjoa synteesiä, vaan ainoastaan osittaisen analyysin. Yksinkertainen ”Entäs sitten?” -kysymys kehittämisen eri vaiheissa auttaa monesti jäsentämään ajatuksia.

Pienehkökin parannus päätösten laadussa nostaa kehittämisestä saatavaa hyötyä merkittävästi. GARBAGE IN, GARBAGE OUT

Tietämys on päätöksenteon perusta. Kehittämisen tehokkuuden varmistamisessa kyse on päätösten laadun varmistamisesta. Pienehkökin parannus päätösten laadussa nostaa kehittämisestä saatavaa hyötyä merkittävästi. Suhteellisen yksinkertaisessakin kehittämistyössä tehdään jo alkutaipaleella kymmeniä keskeisiä päätöksiä alkaen kerättävän datan laadusta (ajoitus, oikeellisuus, tarpeellisuus, määrä, muoto, paikka, hinta) ja päättyen analyysin ja synteesin kautta kehittämiskohteen valintaan ja toimeenpanoon. Asiakas- tai henkilöstöntyytyväisyystutkimukset edustavat ainoastaan osaa tarvittavasta datasta, eikä niitä tästä syystä aina voi tai ole edes syytä hyödyntää sellaisinaan kehittämistyössä. Johtajan kykyyn tehdä kokonaisuutta ajatellen laadukkaita päätöksiä vaikuttavat muun muassa hänen stressi- ja vireystasonsa, kiinnostuksensa, osaamisensa ja näkemyksensä sekä tilanteen paine. Toinen johtaja tai toinen johtoryhmä voisi päätyä tyystin toiseen ratkaisuun. Kuka on oikeassa, vai onko kumpikaan? Jos datassa, analyysissä tai synteesissä on ongelmakohtia, riski on ilmeinen että ”garbage in, garbage out”-periaate toteutuu myös päätöksissä. Usein ongelmakohtia ei edes tunnisteta, jolloin niihin on vaikeaa puuttua.

25


Kehittämisnäkökulmasta päätösten huono laatu ja päätösten laatutason suuret vaihtelut ovat ensimmäisiä kehittämiskohteita, joihin organisaatiossa tulee panostaa. Väärien asioiden toteuttaminen hukkaa valtavasti mahdollisuuksia ja resursseja. Usein on myös syytä mitata ja kehittää strategiatyöskentelyn ja sen tuloksena syntyvän strategian laatua. Suurissa organisaatioissa voi myös olla perusteltua arvioida ja kehittää kehittämisprojektisalkun ja projektien hyväksyttämisprosessin laatua.

kuvastaa suunnitelmallisuuden tasoa ja dynamiikkaa monessa organisaatiossa. Autoilussa, kuten kehittämisessäkin, on lisäksi ongelmallista keskittyä ainoastaan yhteen asiaan, koska kokonaisuus ratkaisee, ja eri tilanteissa tulee ottaa huomioon ja priorisoida asiat oikein. Ilman riittävän laadukasta logiikkaa laadukkaiden kehittämissuunnitelmien laatimiseksi organisaatio tekee sitä, mitä osaa, ei sitä, mitä oikeasti tarvittaisiin. Suunnitelmista puhuttaessa on myös keskeistä huomioida, että mikäli ainoastaan osa toiminnasta on suunnitelmallisuuden piirissä, suunnitelmallisuuden heikko kattavuus, esimerkiksi ainoastaan yksi prosessi viidestä, johtaa siihen, ettei riittävää momenttia saavuteta vaikuttavuudessa. Riittävän kehittämistehokkuuden saavuttaminen ja ylläpitäminen on varsin haasteellista. Ongelma ei ole ratkaistavissa ilman laadukasta ja suorituskykyistä logiikkaa kehittämissuunnitelmien luomisessa. Nykymenetelmillä sataprosenttisen laadukkaan prosessinkehittämissuunnitelman laatimiseen kuluu aikaa noin 14 kalenteripäivää ja kohdeprosessin avainhenkilöiden tehollista työaikaa alle yksi työpäivä.

hittämisvauhdin nostaminen ei ole mahdollista ilman, että kustannukset nousisivat tai laatu kärsisi merkittävästi. Juokseminen suossa on taitolaji, jossa kompurointi ja voimien hupeneminen syövät motivaatiota paatuneemmaltakin juoksijalta. Kun voimat ovat huvenneet, ollaan usein vielä pidemmällä jängällä – ja vieläpä eksyksissä. Tämä tarjoaa suospesialisteille uusia mahdollisuuksia ”auttaa” asiakastaan pois letosta. Tätä ei tietenkään koskaan tule tapahtumaan, vaan panostuksen jälkeen avautuu uusi, hieman toisenlainen hetteikkö kangastuksineen. Rämpiminen kehittämissuossa kohti uusia kangastuksia on yllättävänkin suosittua. Vuodesta toiseen kamppaillaan kädet savessa samanlaisten ongelmien kanssa, kuten esimerkiksi tiedon laatu ja IT-järjestelmän ongelmat. Tässä ei voi juurikaan havaita hyviä puolia. Kun organisaation suorituskyky on riittävän retuperällä tai ei kehity riittävästi, helpointa on madaltaa ambitiotasoa tai viitata huonoon johtajuuteen. Ongelmien syyt eivät kuitenkaan poistu seurauksia kehittämällä. Kehittämismenetelmien rakenteellisia ongelmia ei voi parantaa hyvälläkään johtamisella.

LAATUA KEHITTÄMISSUUNNITELMIIN

SIDOSRYHMÄT ERITTÄIN TYYTYVÄISIKSI

TARVITAAN AHAA-ELÄMYS

Sitä, miten hyvin organisaatio pystyy ottamaan huomioon kaikki kehittämisen kannalta keskeiset asiat, voidaan riittävän hyvin arvioida organisaation kirjallisen kehittämissuunnitelman kautta. Mikäli arvioidaan kehittämissuunnitelmien laatua alhaisimmalla ambitiotasolla, voidaan todeta, että keskimäärin yrityksissä kehittämissuunnitelmien laatutaso on 16 prosenttia. Luku perustuu 30:n elektroniikka-alalla toimivan yrityksen mitattuun keskiarvoon. Käytännössä tällainen laatutaso ei tue juurikaan laadukasta päätöksentekoa, vaikkakin tällainen kehittämissuunnitelma kelpaa sangen hyvin käytännön todisteena esimerkiksi sertifiointiin. Tosielämässä hyvin harva meistä ajaisi autolla metriäkään, jos tuulilasin, sivulasien ja takalasin näkyvyys olisi ainoastaan osaksi vapaa ja tämä pienehkö vapaa alue sijaitsisi takana vasemmalla. Jo datankeruumenetelmän tai -lähestymistavan valinta määrää, mikä alue ikkunoista voi parhaassakaan tapauksessa olla vapaa, mikä vääjäämättä vaikuttaa analyysin ja synteesin laatuun. Jos raaputtaa takaikkunaa, se ei juurikaan vaikuta näkyvyyteen tuulilasista. Jos pelkästään takaikkunan raaputtaminen kestää pari tuntia tai koko päivän, niin on selvää, ettei tämä palvele enää juuri ketään. Tarve ja motivaatio lähteä liikenteeseen saattaa jo siinä vaiheessa olla ohi, eikä peruuttamalla ole hyvä edetä ainakaan pitkiä matkoja. Tämä kuitenkin

Kehittämisen tuloksissa ei ole oleellista ainoastaan suorituskyvyn ja sidosryhmätyytyväisyyden absoluuttinen parantaminen, vaan myös suhteellinen parantaminen suhteessa kilpailijoihin tai muihin organisaatioihin. Verrokkiryhmää korkeampi kehittämissaantotaso kehittää sekä absoluuttista että suhteellista kilpailukykyä. Kilpailukyvyn parannusta ei lasketa pelkästään euroissa, sekunneissa ja laatupoikkeamissa. Oleellisempaa on, miten paljon paremmin organisaatio kykenee tyydyttämään sidosryhmiensä eli ensisijaisesti asiakkaidensa, henkilökuntansa ja omistajiensa usein vastakkaisia ja alati muuttuvia tarpeita ja vaatimuksia. Näiden kolmen sidosryhmän kokonaistyytyväisyys on pyhä ydin, jota kehittämisessä tulee vaalia. Mikäli nämä sidosryhmät eivät ole kokonaisuutta ajatellen tyytyväisiä, ei ole juurikaan perusteita tyydyttää muidenkaan sidosryhmien tarpeita. Pelkästään paikallaan pysyminen edellyttää, että kehittäminen tapahtuu samalla vauhdilla kuin tarpeet ja suorituskykyvaatimukset kiristyvät tai muuttuvat.

Oikeille raiteille siirtyminen edellyttää uuden kehittämisnäkökulman omaksumista ja usein myös ahaa-elämyksen. Tyytyväiset asiakkaat, henkilökunta tai omistajat eivät yksinään osoita, että organisaatio olisi suorituskykyinen. Vasta kun asiakkaat, henkilökunta ja omistajat ovat erittäin tyytyväisiä, ollaan päästy oikeille jäljille. Lisäksi on panostettava muidenkin sidosryhmien tyytyväisyyteen, ja siihen, että mainitut kolme keskeisintä sidosryhmää ovat erittäin tyytyväisiä myös tulevaisuudessa. Maailma, organisaatioihin kohdistuvat vaatimukset ja kehittämistarpeet ovat muuttuneet paljon viime vuosina, puhumattakaan laatugurujen ajoista. Muutosvauhdissa ei ole havaittavissa hidastumisen merkkejä. Kehittämisen suorituskyvystä on pidettävä erityistä huolta niin hyvinä, kohtalaisina kuin huonoinakin aikoina. Korkea kehittämissaanto varmistaa organisaation koosta riippumatta, että näin todella tapahtuu. Tämä yksinkertainen periaate kantaa pitkälle. Suorituskykyisen kehittämisen aika on aina. 

Tiedon on palveltava relevantilla tavalla synteesiä, päätöksentekoa ja toimeenpanoa.

26

SUO SIELLÄ, VETELÄ TÄÄLLÄ

Se, että muutkin kehittävät toimintaa samalla matalla suoritustasolla kuin oma organisaatio, tarjoaa ainoastaan kalliin illuusion oman organisaation tai jopa kokonaisen toimialan kehittämisen tasosta. Tässä kehittämisen suossa ke-

Kirjoittaja on tekniikan tohtori ja Vistalize Oy:n toimitusjohtaja. Kolmiosainen artikkelisarja perustuu hänen vuonna 2010 julkaistuun kirjaansa High-Performance Process Improvement (Springer).


®

®

®

®

idi tam alu bik

®

let

s rot

®

®

oli tam

su

iin los

id

ep

o

b t ta

® l.

tam

su

los

i iin

de

po

tk

ap

Nuorekkaalla otteella Avansor Pharma Oy on vuonna 2003 perustettu itsenäinen suomalainen lääkeyritys. Yhtiönä olemme nuori ja raikas, mutta henkilöstömme edustaa mittavaa lääkealan kokemusta.

Hyvässä seurassa Euroopan johtavat rinnakkaislääkkeiden valmistajat ovat tuotteidemme laadun takeena. Tuomme kärkijoukossa markkinoille uusia, edullisia valmisteita, suomalaisten potilaiden tarpeisiin.

Kasvava suomalainen Vastuullinen, pitkäjänteinen toimintamme on luonut voimakkaalle kasvullemme vankan perustan. Näemme itsemme tulevaisuudessa merkittävänä lääkealan toimijana Suomessa.

www.avansorpharma.fi

s.

®


»opinnäytteet

PROVIISORI REFEROI VALIKOIMAA PROVIISORIEN VÄITÖSTUTKIMUKSISTA SEKÄ FARMASIAN OPISKELIJOIDEN PD-PROJEKTITÖISTÄ. TARKEMPIA TIETOJA LÖYDÄT HELSINGIN JA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOJEN NETTISIVUJEN KAUTTA. johtajuutta tutkimuksessa ja kehitystyössä, jotta apteekeissa työskentelevien ammattilaisten innovatiivisuus tulee hyödynnetyksi. Apteekkien ammatilliset tarpeet ja strategia tulee huomioida apteekin tietojärjestelmien kehitystyössä. Tutkimuksen aineisto kerättiin suomalaisille apteekkareille, proviisoreille ja farmaseuteille osoitetulla kyselytutkimuksella sekä kansainvälisten asiantuntijoiden haastattelututkimuksella. 

Antioksidantit eivät suojaakaan hermosoluja Myös farmaseuteilta kannattaa kysyä tietojärjestelmistä ANNA WESTERLING: Information Technology Development Needs in Community Pharmacies: A Strategic Approach. VÄITÖS, HELSINGIN YLIOPISTON farmasian tiedekunta, joulukuu 2011.

T

utkimuksen tulokset osoittavat, ettei apteekkien tietojärjestelmiä voida kehittää ainoastaan apteekkareiden näkemysten perusteella, vaan arvokasta tietoa saadaan myös muulta henkilöstöltä ja erityisesti asiakaspalvelussa työskenteleviltä farmaseuteilta. Kansainvälisistä asiantuntijoista suurin osa jakoi vision apteekkien potilaskeskeisestä toimintamallista, jota tietotekniset sovellukset tukevat. Tutkimuksen mukaan apteekkien tietotekniset innovaatiot ovat harvinaisia, vaikka apteekkilaiset itse arvioivat oman innovatiivisuutensa korkeaksi. Kansainvälisesti apteekkien tietojärjestelmien kehitysprosessit eivät noudattaneet teoreettisen viitekehyksen mallia, vaan tyypillisimmin tutkimusvaihe ennen kehitystyötä sekä toteutusvaiheen jälkeen jäi puuttumaan. Lisäksi kehitysprosessi oli yleensä koordinoitu yhteiskunnan taholta ilman varsinaista kaupallista tuotteistusta. Erityisen puutteellisina osaalueina kansainväliset asiantuntijat pitivät tutkimusta, organisointia, johtamista sekä tulevien käyttäjien osallistumista kehitystyöhön. Apteekkien tietojärjestelmien kehittämisestä vastaavien tahojen tulisi luoda pitkän aikavälin strategia tukemaan ammattiapteekkistrategiaa ja ohjaamaan tulevia projekteja, jotta varmistettaisiin innovaatioiden kehittäminen apteekkityön tarpeisiin. Lisäksi tarvitaan vahvaa

28

BERNARDINO OSSOLA: Putative neuroprotective compounds in in vitro models of dopaminergic neurodegeneration. VÄITÖS, HELSINGIN YLIOPISTON farmasian laitos, lokakuu 2011.

P

arkinsonin taudissa liikehäiriöt johtuvat tietyn, dopamiinia välittäjäaineenaan sisältävän hermosolupopulaation rappeumasta. Tutkimuksessa osoitettiin ihmisperäistä dopamiinia sisältävää solulinjaa käyttämällä, että 6-hydroksidopamiini (6-OHDA), Parkinsonin taudin mallinnuksessa usein käytetty hermomyrkky, aktivoi sellaisia ohjelmoidun solukuoleman muotoja, jotka ovat toistaiseksi jääneet vähälle huomiolle. Lisäksi esitetään, että nämä solukuoleman muodot voisivat toimia vaikutuskohteina uusille hermosoluja suojaaville lääkeaineille, kuten on minosykliinin osalta osoitettu. Toinen tutkimuksen löydöksistä osoittaa, että jokapäiväisessä ravinnossa esiintyvät suositut antioksidantit eivät välttämättä suojaakaan hermostorappeumalta. Quersetiinin ja reservatrolin (punaviineissä), epigallokatekiinin (vihreässä teessä) sekä kurkumiinin (currymausteseoksissa) suojavaikutukset ovat olleet epäjohdonmukaisia ihmisperäisissä dopaminergisissä solulinjoissa. Yhdisteiden suojaa tuottavat pitoisuudet ovat pääosin kliinisesti merkityksettömiä, sillä vain pieni osa ravinnon mukana saaduista molekyyleistä pääsee aivoihin. Yhdessä tulokset osoittavat, että happiradikaalien vähentäminen antioksidantteja käyttämällä on vähemmän tehokasta kuin haitallisten tekijöiden, kuten hapettavien ja tulehdusta edistävien molekyylien, tuotannon estäminen patologisesti aktivoituneissa mikrogliasoluissa. Tämä puolestaan estäisi erilaisten hermostorappeumaa aiheuttavien ohjelmoidun solukuoleman muotojen aktivoitumisen.

Joka neljäs vanhus käyttää iäkkäillä vältettävää lääkettä JOUNI AHONEN: Iäkkäiden lääkehoito: Vältettävät lääkkeet ja yhteisvaikutukset. VÄITÖS, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON terveystieteiden laitos, sosiaalifarmasia, elokuu 2011.

T

utkimus oli osa laaja-alaista Hyvän hoidon strategia -interventiotutkimusta. Tutkimukseen osallistuneista 657 iäkkäästä henkilöstä 29 prosenttia käytti vähintään kymmentä eri lääkettä. 28 prosentilla oli käytössä lääke tai lääkkeitä, joiden käyttöä suomalainen Iäkkäiden lääkityksen tietokanta suosittelee välttämään. Yleisimpiä iäkkäiden käyttämiä, vältettäväksi luokiteltuja lääkkeitä olivat natriumpikosulfaatti, diltiatseemi, asetyylisalisyylihappo yli 500 mg:n vuorokausiannoksina, kiniini-meprobamaatti ja diatsepaami. Joka viides tutkimukseen osallistuneista altistui potentiaalisesti kliinisesti merkittävälle lääkkeiden yhteisvaikutukselle. Niistä puolet oli farmakokineettisiä ja puolet farmakodynaamisia. Farmakokineettisistä yhteisvaikutuksista yleisimmät aiheuttivat lääkkeen tai lääkkeiden tehon menetystä. Näin tapahtui muun muassa otettaessa osteoporoosin hoidossa käytettäviä bisfosfonaatteja ja kilpirauhasen vajaatoiminnassa käytettävää levotyroksiinia samaan aikaan kalsiumin, raudan, alumiinin tai magnesiumin kanssa. Farmakodynaamisista yhteisvaikutuksista yleisin oli eri vaikutusmekanismeilla verenvuotovaaraa aiheuttavien lääkkeiden samanaikainen käyttö. Yleistä oli myös samalla vaikutus-


mekanismilla vaikuttavien lääkkeiden päällekkäiskäyttö, kuten usean eri bentsodiatsepiinin tai usean eri tulehduskipulääkkeen käyttö. Joka toisella iäkkäillä vältettäviä tai yhteisvaikutuksia aiheuttavia lääkkeitä käyttäneellä havaittiin niihin liittyviä haittavaikutuksia tai oireita. Näistä yleisimpiä olivat väsymys, huimaus, muistihäiriöt, sekavuus ja verenvuodot. Vältettävien lääkkeiden käyttö ja yhteisvaikutukset olivat tavallisimpia niillä, joilla oli monia sairauksia ja käytössä suuri määrä lääkkeitä. Iäkkäät henkilöt, joilla oli huonoin liikuntaja toimintakyky, käyttivät eniten iäkkäillä vältettäviä lääkkeitä ja heillä esiintyi myös eniten yhteisvaikutuksia. Iäkkäillä vältettäviksi luokiteltujen lääkkeiden käyttö ja potentiaalisesti kliinisesti merkittävät yhteisvaikutukset eivät kuitenkaan olleet yhteydessä liikunta- ja toimintakyvyn heikkenemiseen tai kuolleisuuteen. Tärkeä keino haittojen ehkäisyyn on iäkkäiden vuosittainen lääkityksen arviointi osana perusterveydenhuollon toimintaa. Siinä voisi hyödyntää nykyistä enemmän moniammatillista yhteistyötä lääkärin, farmaseutin, proviisorin, hoitajan sekä potilaan ja hänen omaistensa kanssa.

strategia (HHS) -interventiotutkimukseen, jossa tutkittiin 75-vuotiaita ja sitä vanhempia kuopiolaisia vuosina 2004–2007 HHS-tutkimuksen alkaessa vuonna 2004 psyykenlääkkeitä eli psykoosi-, masennus- tai uni- ja rauhoittavia lääkkeitä käytti 38 prosenttia kotona asuvista iäkkäistä. Heistä 60 prosenttia jatkoi psyykenlääkkeiden käyttöä kolmen seuraavan vuoden ajan. Tavallisinta pitkäkestoinen käyttö oli niillä, jotka käyttivät useampaa kuin yhtä psyykenlääkettä sekä niillä, jotka käyttivät psyykenlääkkeitä säännöllisesti. Uni- ja rauhoittavia lääkkeitä käytti tutkimuksen alkaessa lähes kolmannes kotona asuvista iäkkäistä. Heistä yli puolet jatkoi käyttöä vähintään kolmen vuoden ajan. Suositusten mukaan uni- ja rauhoittavia lääkkeitä ei tulisi käyttää muutamaa viikkoa pidempään. Tutkimuksessa havaittiin, ettei tutkimuslääkärin vuosittain toteuttama lääkehoidon arviointi vähentänyt uni- ja rauhoittavien lääkkeiden tai muiden psyykenlääkkeiden käyttöä kotona asuvilla iäkkäillä. Tätä voi selittää jatkuvan ohjauksen ja tuen puute, sillä iäkkäät tapasivat tutkimuslääkärit vain kerran vuodessa.

Apua apteekin astmapalvelusta PETRA LYLY: Kokemuksia apteekin astmapalvelusta ja sen asiakkaalle tarjoamasta hyödystä. PD-TYÖ, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON farmasian laitos, 2011.

A Vanhukset käyttävät psyykenlääkkeitä jopa useita vuosia MARIA RIKALA: Psychotropic drug use in community-dwelling older people – pharmacoepidemiological aspects. VÄITÖS, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON terveystieteiden laitos, sosiaalifarmasia, helmikuu 2011.

T

utkimus osoitti, että psyykenlääkkeiden käyttö kotona asuvilla iäkkäillä on yleistä ja usein pitkäkestoista. Lyhytaikaiseen hoitoon tarkoitettuja uni- ja rauhoittavia lääkkeitä käytetään jopa vuosien ajan. Havainnot perustuvat väestöpohjaiseen Hyvän hoidon

pteekin astmapalvelu on uusi, maksullinen, ajanvarauksella tarjottava neuvontapalvelu, jonka tuottaa erityispätevyyden omaava farmaseutti tai proviisori. Erityispätevyyden saadakseen opiskelijan on suoritettava noin vuoden kestävä erityispätevyysohjelma. Maaliskuussa 2011 astmapalvelua tarjottiin 11 apteekissa eri puolilla Suomea. Projektityön tavoitteena oli kartoittaa apteekin astmapalvelua ja sen tarjoamia asiakashyötyjä. Aineiston keräsivät joulukuussa 2009 aloittaneen erityispätevyysohjelman opiskelijat (13 farmaseuttia ja 2 proviisoria). Mukana oli yhteensä 64 astmapalvelun harjoitusasiakasta. Palveluun hakeutui eniten yli 40-vuotiaita ja sitä vanhempia asiakkaita, naisia enemmän kuin miehiä. Useilla asiakkailla oli puutteita astman omahoidossa ja hoitotasapainossa. Monet asiakkaat kokivat oireidensa olevan vaikeita. Astmapalvelun yhteydessä osalle asiakkaista laadittiin kirjallinen omahoito-ohje ja määritettiin optimi-pef-arvo. Asiakkaat ilmaisivat haluavansa eniten lisätietoa lääkkeiden vaikutuksista ja haittavaikutuksista. Seuraavaksi eniten kiinnostivat

astma sairautena, annosten muuttaminen sairauden pahenemisvaiheessa ja astmaatikolle sopiva liikunta. Astmatestipistemäärien keskiarvo parani toisella käynnillä noin 2 pistettä (p=0,025). Työstä saatiin suuntaa-antavaa näyttöä siitä, että astmapalvelulla voidaan saada aikaan asiakashyötyä astman hallinnan paranemisena ja asiakkaiden astman hoitoon liittyvien tiedontarpeiden ja ongelmien kartoittajana sekä ongelmien ratkaisijana.

Muuntokoulutetuista olisi enempäänkin ANU NISSILÄ: Uutta ammattitaitoa farmasian alalle – Miten muuntokoulutettujen farmaseuttien ammattitaitoa hyödynnetään? PD-TYÖ, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON farmasian laitos, 2011.

S

uomessa oli pula farmaseuteista 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Farmaseuttipulaan haettiin ratkaisua järjestämällä ensimmäiset muuntokoulutuskurssit vuonna 2001. Tutkimusjoukoksi valittiin sellaiset muuntokoulutetut, joilla oli jokin muu kuin lääkealan taustakoulutus. Vastaajia oli 113 ja vastausprosentti 70,2. Vastaajista 52 prosentilla oli terveydenhuoltoalan, 25 prosentilla laboratorioalan, 12 prosentilla luonnontieteellinen, 8 prosentilla kaupallinen ja 3 prosentilla sosiaalialan taustakoulutus. Muuntokoulutetut hyödynsivät aikaisempaa ammattitaitoaan pääasiassa asiakaspalvelussa ja lääkkeenvalmistuksessa sekä muussa laboratoriotyössä. Heistä 83 prosenttia haluaa käyttää aikaisemmassa ammatissaan hankkimiaan tietoja ja taitoja nykyisessä työssään, mutta vain 72 prosenttia kokee, että pystyy niitä käyttämään. Muuntokoulutettujen ammattitaidon pohjalta aloitettuja palveluita olivat osastofarmasia sairaalassa ja terveydenhoitajan vastaanotto apteekissa. Uusia palveluita on kehitetty vain 9 prosentilla vastanneiden työpaikoista. Muuntokoulutetuista 89 prosenttia on tyytyväisiä valitsemaansa alaan ( farmasiaan). Farmasia on vastannut yhtä monen odotuksia. Työnkuvaansa tyytyväisiä on 80 prosenttia. Muuntokoulutetut kritisoivat jonkin verran apteekin johtamiskäytäntöjä ja hierarkisuutta. Farmasiaa pidettiin mielenkiintoisena ja farmasian alan ihmisiä pidettiin ahkerina, motivoituneina, vastuuntuntoisina ja työhönsä sitoutuneina. Farmasia on saanut muuntokoulutetuista uusia, monitaitoisia ja motivoituneita työntekijöitä. Muuntokoulutettujen osaamista ei ole kuitenkaan täysin hyödynnetty.

29


»kolumni Proviisorille tai farmaseutille tabletti kainaloon itsehoito-osastolla!

Ehdimmekö junan kyytiin? TIETOTEKNIIKAN MAAILMA kulkee eteenpäin nopeasti kuin ohikiitävä juna. Muutos muokkaa myös yksilöitä; haluamme aina vain nopeammin käyttöömme uusia ja entistä parempia laitteita ja tekniikkaa. Tunnistitko itsesi? Apteekin arjessa muutosvauhdin hurma ei kuitenkaan näy. Toimitamme reseptin samalla tietojärjestelmällä, jolla se on tehty kaksikymmentä viime vuotta. Näin siitäkin huolimatta, että apteekkiala on muuttunut melkoisen paljon ja lääkehuollon ja lääkitysturvallisuuden vaatimukset, puhumattakaan tietosuojasta, ovat muuttuneet. Kiistaton fakta on, että tänä päivänä ammatillisuutta on mahdotonta toteuttaa ilman tietojärjestelmien ja tietokantojen tukea. EDELLEEN KÄYTÖSSÄ olevien, 90-luvun alussa kehitettyjen tietojärjestelmien etu on siinä, että ne on kehitetty puhtaasti käyttäjiä varten ja käyttäjiä kuunnellen. Muualta tuotujen valmiiden ohjelmien soveltaminen apteekkien prosesseihin ja erityistarpeisiin on haastavaa ja ilmeisen hidasta. Kehitystyötä vaikeuttaa myös kielimuuri omaa slangiaan puhuvien apteekkilaisten ja IT-alan ammattilaisten välillä. Apteekkityön tarpeita on usein vaikea selvittää alan ulkopuolisille toimijoille. Myös kehitystyössä mukana olevien apteekkilaisten tulisi osata katsoa asioita uusin silmin; mitä voisi tehdä paremmin, helpommin tai nopeammin. KEHITYSTYÖN TAVOITTEENA tulee olla käyttäjäystävällinen tietojärjestelmä, muutoin sen omaksuminen käyttöön jää vaillinaiseksi. Kansainvälisissä lehdissä on julkaistu yllättävän paljon havaintoja, joiden mukaan terveydenhuollon ammattilaiset eivät osaa käyttää tietojärjestelmiään. Silloin kallis kehitystyö on valitettavasti mennyt pahasti pieleen. Suomessa apteekkien tietojärjestelmien markkinat ovat pienet. Sama tilanne on monessa muussa Euroopan maassa. Markkinoiden pienuus ja vähäiset resurssit saattavat nostaa tietojärjestelmien laadun ja niiden käytettävyyden heikkenemisen riskiä. SUOMALAISET KULUTTAJAT ovat arvioineet apteekin palvelun erinomaiseksi. Palvelun laatu saattaa kuitenkin ammattilaisen näkökulmasta vaihdella apteekista toiseen. Meillä on velvoite antaa lääke- ja hintaneuvontaa, mikä ei välttämättä ole aina riittävää. Muita apteekkipalvelun laadun vähimmäisvaatimuksia ei ole mää-

30

ritetty, vaan apteekkareilla on vapaat kädet määritellä laadun taso muun muassa sillä, ostetaanko lääkeneuvonnan tueksi erillistä interaktio-ohjelmistoa tai muita sovelluksia. Tämä asettaa eri apteekkien asiakkaat eriarvoiseen asemaan. FIMEAN JUURI julkaisema kansallinen lääkeinformaatiostrategia on askel oikeaan suuntaan, mutta sen toteuttaminen vaatii tietojärjestelmien tukea. Internetin, sosiaalisen median ja telekommunikaation hyödyntäminen apteekin ja asiakkaan välisessä vuorovaikutuksessa on edelleen vähäistä. Kuluttajat etsivät terveystietoa internetistä ja jakavat siellä kokemuksiaan. Huolenaiheena on kuitenkin tiedon laatu ja luotettavuus. Myös iäkkäämpien kuluttajien internetin käyttö on viime vuosina lisääntynyt. TYYPILLISESTI APTEEKIT toteuttavat vain yksisuuntaista viestintää ylläpitämällä kotisivujaan, joista asiakas mahdollisesti tarkistaa vain lähiapteekkinsa aukioloajan. Alana ja asiakaspalvelijoina meillä voisi olla kuluttajille enemmänkin annettavaa. Teknologia on olemassa, mutta sitä ei vielä innovatiivisesti hyödynnetä. Proviisorille tai farmaseutille tabletti kainaloon itsehoito-osastolla lääkeneuvonnan tueksi, eikä tällä tarkoiteta sitä valkoista, jakouurteellista tablettia. LOHDULLISTA SENTÄÄN on, että eReseptin käyttöönotto on lopultakin viivästysten jälkeen toteutumassa ja sähköiset toimitukset ovat monessa apteekissa jo rutiinia. Huolenaiheeni silti on, että tietoteknisesti yhteiskunta ympärillämme muuttuu valtavaa vauhtia, emmekä apteekeissa oikein tunnu pääsevän tähän vauhtiin mukaan. Junaan ehtimisellä alkaa olla jo kiire. ANNA WESTERLING

Vastaava proviisori, Espoon Keskustan apteekki


»jäsen- ja koulutussivut Tällä kertaa kerromme, miten yhdistyksen vastavalittu HALLITUS järjestäytyi ensimmäisessä kokouksessaan sekä muistutamme yhdistyksen monipuolisista JÄSENEDUISTA. Kai olet jo ilmoittautunut PROVIISORIPÄIVÄÄ viettämään?

TEE TULEVAISUUT TA! OLETKO HA

LUKAS osallis tumaan Farmasia 2020 -työr yhmään? Lisätietoja ja ilm oittautumiset: järjestö- ja edun valvontaprovii sori SUVI HEIS KANEN

suvi.heiskane n@proviisoriyh distys.net 26.3.2012 m ennessä.

upa.

ikarannan Mäkit

me on Hotelli Si

Kokouspaikkam

HAASTEITA MIELELLE JA KEHOLLE! PROVIISORIYHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN kevätkokous järjestetään tänä vuonna Espoon Nuuksion Siikarannassa nauttien luonnon rauhasta. Olemme varanneet kokouspaikaksi Siikarannan Mäkitupa-huvilan. Kaikki Suomen Proviisoriyhdistyksen jäsenet ovat tervetulleita osallistumaan kokouspäivän antiin niin koulutuksen kuin ulkoilunkin merkeissä. Kokous- ja koulutusosion jälkeen rentoudumme keväisessä Nuuksiossa. Tarjolla on muun muassa melontaa, patikointia ja ulkopelejä sekä makkaranpaistoa laavulla. Mukaan mahtuvat myös perheenjäsenet. Proviisoriyhdistys järjestää kokouspäivään yhteiskuljetuksen Helsingistä. Lisätietoja ilmoittautumisesta saat postitse. Varaa jo päivä kalenteristasi! Kevätkokouksen yhteistyökumppanina on MSD.

MUISTA! Kevätkokous 26.5.2012

Yhdistyksen toimistolla kysymyksiisi työsuhdeneuvonnasta ja jäseneduista vastaa järjestö- ja edunvalvontaproviisori SUVI HEISKANEN. suvi.heiskanen@proviisoriyhdistys.net, puh. (09) 177 771, gsm 045 636 0196

31


»puheenjohtajalta Yhdistys on proviisorien asialla

IAET-kassan info työttömäksi jäävälle

OLEN SAANUT olla mukana yhdistyksen hallituksessa yli kymmenen vuotta erilaisissa tehtävissä sekä mitä mielenkiintoisimmissa tapahtumissa yhdistyksen kehittyessä. Nyt huomaan yhtäkkiä olevani Suomen Proviisoriyhdistyksen puheenjohtajana tilanteessa, jossa yhteinen proviisorien järjestö oli niin lähellä, mutta toisaalta niin kaukana. Yhdistys on syyskokouksessaan päättänyt rakentaa yhdistymisen sijaan yhteistyömallin Farmasialiiton ja Proviisoriliiton kesken. Entiseen asetelmaan ei siis tule enää palata, vaan järjestöjen yhteistyön kehittämiseksi on etsittävä aktiivisesti keinoja. Yhdistyksen merkittävänä tavoitteena tulee edelleen olla kaikkien proviisorien ja proviisoriopiskelijoiden etujen ajaminen ja yhteisöllisyyden lisääminen – koko proviisorikunnan yhdistyminen tulevaisuudessa. PIDÄN NYT käynnistynyttä Farmasia 2020 -hanketta loistavana mahdollisuutena järjestöjen yhteistyön kehittämiseen. Tässä hankkeessa visioidaan farmasiaa alana, ja siihen sisältyvät myös proviisorien ja farmaseuttien työnkuvat tulevaisuudessa. Idea Farmasia 2020 -hankkeen käynnistämisestä lähti sosiaali- ja terveysministeriön Lääkepolitiikka 2020 -työstä. Yhdistyksen mielestä hankkeen keskeisenä tavoitteena on pohtia, miten proviisorit ja proviisoriopiskelijat pääsevät nykyistä paremmin hyödyntämään osaamistaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hanke on työkalu, jonka avulla voidaan luoda yhteisiä pelisääntöjä. Toivon, että hankkeen myötä yhdistyksen toimintaan tulee mukaan uusia innokkaita jäseniä.

Farmasia 2020 -hanke on työkalu, jonka avulla voidaan luoda yhteisiä pelisääntöjä.

JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI:

1

Ilmoittaudu ensimmäisenä työttömyyspäivänä työ- ja elinkeinotoimistoon. Huom! Mikäli Sinulla on yritystoimintaa (ml. maa- tai metsätalous) tai keskeneräisiä opintoja, tulee niistä aina ilmoittaa työja elinkeinotoimistoon. Pidä työnhakusi voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa. Lähetä työttömyyskassaan ansiopäivärahahakemus saatavilla olevien liitteiden kera jo kahden viikon työttömyyden jälkeen. (Lähetä hakemus kassaan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta haluat päivärahaa maksettavan. Yli kolme kuukautta vanhat ajat hylätään myöhästyneinä.) Täydennä hakemustasi mahdollisesti puuttuvilla liitteillä myöhemmin. Lähetä jatkohakemukset käsittelyn nopeuttamiseksi aina joko tasan neljän kalenteriviikon tai yhden kuukauden jaksoissa. Pidä yhteystietosi ajan tasalla myös hakemuksen lähettämisen jälkeen.

2 3

4 5 6

Työ- ja elinkeinotoimisto antaa lausunnon työttömyydestäsi työttömyyskassalle.Työttömyyskassa huolehtii työttömyyspäivärahasi määrittelystä ja maksatuksesta. Saat päätökset työttömyyspäivärahasta työttömyyskassalta. LISÄTIETOA:

TULEVA VUOSI on aktiivinen koulutusvuosi: perinteisten koulutusten kuten Proviisoripäivän ja Talousseminaarin lisäksi yhdistys järjestää koulutusta useiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhdistyksen koulutustapahtumat ovat monipuolisen sisällön lisäksi aina mitä parhaita proviisorien tapaamis- ja verkostoitumistilaisuuksia. ILOKSENI OLEN huomannut, että uudessa hallituksessa on todellista kollegiaalista tahtoa ja uutta energiaa ajaa jäsenten, proviisorien ja proviisoriopiskelijoiden etuja ja kehittää muutenkin yhdistyksen toimintaa.

www.proviisoriyhdistys.net, www.iaet.fi

Hyvä työnantaja, etsitkö osaajaa?

NÄHDÄÄN PROVIISORIPÄIVILLÄ lauantaina 17.3.2012!

Ilmoita maksutta avoimesta proviisorin tai proviisoriopiskelijan työpaikasta verkkosivuillamme WWW.PROVIISORIYHDISTYS.NET

ANTTI HYYTIÄINEN,

TIEDUSTELUT:

puheenjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys

32

toimisto@proviisoriyhdistys.net, p. (09) 177 771


»ajankohtaista

Valiokunnat 2012

Toimintavuosi 2012 käyntiin VUOSI ALKOI VILKKAASTI.

P

roviisoriyhdistyksen hallitus aloitti toimintansa ensimmäistä kertaa aiempaa pienemmällä, 8 jäsenen ja 8 varajäsenen kokoonpanollaan.Vuosi on alkanut vilkkaasti yhdistyksen ottaessa kantaa lääkealan kehitykseen, omaa strategiaa jalkauttaessa sekä suunnitellessa ja ideoidessa tulevaa käytännöntoimintaa. Hallituksen pöydällä ovat olleet mm. potilasdirektiiviin liittyvä reseptien tunnustaminen, komission ehdotus ammattipätevyysdirektiivin muuttamiseksi, lääkeväärennösdirektiiviin liittyvät lääkevalmisteiden turvaominaisuudet ja lääkeinformaatiostrategian jatkotoimenpiteet. Lisäksi hallituksessa on käsitelty lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointiprosessia ja velvoitevarastointilain muutosesitystä. Hallitus on seurannut myös viime syksynä alkanutta lääkekorvausryhmän työtä (katso sivu 16). Kerromme näistä hankkeista ja niiden etenemistä tulevissa Proviisoreissa. Osaa lääkelan ajankohtaisista asioista käsitellään myös seuraavalla Proviisoripäivällä.

HALLITUS JA VALIOKUNNAT JÄRJESTÄYTYIVÄT

Vuoden ensimmäisessä kokouksessa valittiin varapuheenjohtajat, jaettiin hallituksen virat ja muodostettiin valiokunnat. Proviisoriyhdistyksen uusiksi varapuheenjohtajiksi valittiin HENNA HALONEN ja JUHA PÄIVÄRINTA, joka toimii myös talousvaliokunnan puheenjohtajana. Koulutusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin ANNA IKONEN, joka on myös apurahatoimikunnan puheenjohtaja. ASKO HEIKKILÄ valitiin viestintävaliokunnan puheenjohtajaksi. MIKA MÄKI-JOUPPILA jatkaa ulkoasioiden hoitajana. Hallituksen opiskelijavastaavaksi valittiin JORI VAISSALO. Järjestäytymiskokouksessa nimettiin myös edustajat useisiin eri työryhmiin, joissa Proviisoriyhdistys on mukana. Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan valiokuntien toimintaan, ota yhteyttä suoraan valiokunnan puheenjohtajaan tai yhdistyksen toiminnanjohtajaan. VILLE-MATTI MÄKINEN

toiminnanjohtaja

KOULUTUSVALIOKUNTA

Anna Ikonen (pj), Antti Hyytiäinen, Laura Salmelainen, Leila Lyytikäinen, Helinä Minkkinen, Joonas Jääskeläinen, Henna Halonen, Mikaela Pammo, Asko Heikkilä, Jouni Kusnetsoff, Miina Ruokolainen, Liisa Kanninen ja Mikko Hiltunen, Suvi Heiskanen ja Ville-Matti Mäkinen TALOUSVALIOKUNTA

Juha Päivärinta (pj), Antti Hyytiäinen, Mikko Hiltunen, Joonas Jääskeläinen, Mikaela Pammo, Henna Halonen, Laura Salmelainen, Jarno Kaarlas, Suvi Heiskanen ja VilleMatti Mäkinen VIESTINTÄVALIOKUNTA

Asko Heikkilä (pj), Antti Hyytiäinen, Timo Toivonen, Teemu Ali-Kovero, Henna Halonen, Jarno Kaarlas, Samuel Kohtala, Tuomas Pylkkö, Joonas Jääskeläinen, Suvi Heiskanen ja Ville-Matti Mäkinen APURAHATOIMIKUNTA

Anna Ikonen (pj), Tiina Heikkilä, Kristiina Kaste, Leena Laitinen ja Ville-Matti Mäkinen OPISKELIJAVALIOKUNTA

Jori Vaissalo (pj, Kuopio), Asko Heikkilä (pj, Helsinki), Emmi Uutela, Mingwei Li, Saana Sandström, Emmi Sarelma, Liisa Niemi, Elina Lämsä, Riikka Virtasalo, Henna Halonen, Suvi Heiskanen ja Ville-Matti Mäkinen

33


»ajankohtaista Suomen Proviisoriyhdistyksen jäsenmaksut 2012 Työttömyyskassaan kuuluva proviisorijäsen Apteekissa työskentelevä proviisori Lääketeollisuuden, kunnan, valtion ja KELA:n palveluksessa työskentelevä, muissa kuin edellä mainituissa työskentelevä Osa-aikainen (enintään 30 tuntia/viikko työskentelevä) Yliopistolla työskentelevä tai osa-aikaisesti työskentelevä (enintään 30 tuntia/viikko) päätoiminen jatko-opiskelija Muut (= työtön, äitiyspäivärahaa saava, virkavapaalla oleva, ei työssäkäyvä päätoiminen jatko-opiskelija) Työttömyyskassaan kuulumaton proviisorijäsen

32 euroa/kk 30 euroa/kk 23 euroa/kk 23 euroa/kk 16 euroa/kk 19 euroa/kk

Proviisoriopiskelija tai varusmiespalvelusta suorittava jäsen Työttömyyskassaan kuuluva 19 euroa/vuosi Työttömyyskassaan kuulumaton 13 euroa/vuosi Proviisoriopiskelija, joka liittyy jäseneksi 30.6. jälkeen, maksaa vain puolet jäsenmaksustaan. Valmistumista seuraavana kalenterivuonna siirrytään kuukausijäsenmaksuihin. Ulkomailla asuvat proviisorijäsenet (ei sisällä työttömyyskassamaksua) 65 euroa/vuosi Apteekkarin kannatusjäsenmaksu 100 euroa/vuosi Seniorijäsenen kannatusjäsenmaksu 100 euroa/vuosi

Liity Proviisoriyhdistyksen jäseneksi! www.proviisoriyhdistys.net

10.-11.5.2012 (10.5. klo 12-18, 11.5. klo 9-16)

Pienyrityskeskus, puh. 010 217 8630, aira.davidsson@aalto.fi

www.pienyrityskeskus.aalto.fi


Helposti eroon hiivatulehduksesta Diflucan on Pfizerin kehittämä alkuperäinen flukonatsolivalmiste. www.diflucan.fi

Kiitos, että pistäydyit Pfizerosastollamme Farmasian Päivillä 19.-20.11.2011

DIF_ILM_120112_1_160112_2_U

Kuvasimme sinusta upean siluettikuvan, jonka voit ladata käyttöösi osoitteesta: www.diflucanmallit.fi Diflucan 150mg kapseli. Vaikuttava-aine flukonatsoli. Hiivasienen aiheuttaman emätintulehduksen (Candida-vaginiitti) hoitoon naisille, joilla on aikaisemmin ollut lääkärin toteama hiivasienitulehdus. Aikuisille 1 kapseli suun kautta kerta-annoksena. Älä käytä valmistetta raskauden tai imetyksen aikana. Älä käytä valmistetta jos sinulla on todettu maksan tai munuaisten toimintahäiriö tai olet allerginen flukonatsolille tai jollekin Diflucan kapselin sisältämälle aineelle. Varmista lääkkeen sopivuus apteekissa, jos käytät jotakin muuta lääkitystä. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Apteekista ilman reseptiä. Lisätiedot www.pfizer.fi tai puh. 09-430 040. Pfizer Oy, Tietokuja 4, 00330 Helsinki.


»jäsenedut

Suomen Proviisoriyhdistyksen jäsenedut vuonna 2012 PROVIISORI, JÄRJESTÄYDY ARVOSI MUKAISESTI JA HYÖDYNNÄ ETUSI PROVIISORIYHDISTYKSESSÄ! PROVIISORIOPISKELIJA, VOIT LIITTYÄ OMAAN YHDISTYKSEESI JO OPINTOJESI AIKANA! TYÖTTÖMYYSKASSA. Voit kuulua kauttamme Insinöörien, Arkkitehtien ja Ekonomien Työttömyyskassaan (IAET). TYÖSUHDENEUVONTAA. Tarvitsetko apua työsuhdeasioihin tai työlainsäädäntöön liittyen? Ota yhteyttä yhdistyksen toimistoon! LAKIMIESPALVELUT. Työsuhdeasioihin liittyen jäsentemme käytössä ovat myös lakimiespalvelut. Yhteydenotot toimiston kautta.

VAKUUTUKSET. Yhdistys on ottanut jäsenilleen ammatillisen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen sekä jatkuvan vapaa-ajan matkustaja- ja matkatavaravakuutuksen. Vakuutus on voimassa ulkomaan ja kotimaan vapaa-ajan matkoilla, kun matkan kesto on enintään 45 vuorokautta. Matkustaja- ja matkatavaravakuutuksen piiriin kuuluvat myös kaikki vanhempiensa mukana matkustavat alle 20-vuotiaat lapset. Matkavakuutustodistuksena toimii jäsenkorttisi tai yhdistyksen jäsensivuilta tulostettava todistus. Lue lisää vakuutuksista ja jäseneduistasi if.fi/proviisoriyhdistys JÄSENKORTTI. Suomen Proviisoriyhdistyksen jäsenkortti 2012–2013 postitetaan jäsenille maaliskuun aikana. Jäsenkortilla hyödynnät käteisalennukset Teboil-huoltamoilla. Se toimii myös matkavakuutustodistuksenasi vapaa-ajan matkoillasi.

36


PYSY AJAN JA TIEDON HERMOLLA!

BENSAA JA PALVELUJA

Yhdistyksen jäsenlehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se postitetaan kaikille proviisoreille kotiin.

Jäsenet saavat alennusta polttoaineesta Teboilin asemilta jäsenkortillaan.

Jäsenetuna puoleen hintaan.

Autovuokraamoketju tarjoaa Proviisoriyhdistyksen jäsenille alennusta auton vuokrauksesta kotimaassa -15 % ja ulkomailla -5 %.

Farmasian numerot maksutta yhdistyksen jäsenille. Vuosikerta jäsenille puoleen hintaan.

Kirjakaupasta ja verkkokirjakaupasta -20 %, Talentumin lehtien kestotilauksista -30 %.

Hotelliketju ja Suomen Proviisoriyhdistys ry ovat tehneet sopimuksen edullisista vapaa-ajan viikonloppuhinnoista jäsenille vuodelle 2012. Cumulus-, Rantasipi-, ja Holiday Inn -hotellit Suomessa, Hotelli Seurahuone Helsinki, Ikaalisten Kylpylä ja Crowne Plaza Helsinki. Valittavanasi on 47 hotellia kautta Suomen. Hotellivaraukset yhdistyksen Jäsentieto-sivuston kautta.

Proviisoriyhdistyksen jäsenille 30 % alennus aikakausilehtien vuositilauksista. Etu koskee uusia tilauksia.

Jäsenet saavat henkilökohtaiset käyttäjätunnukset terveydenhuollon ja lääkealan ammattilaisten tietoverkkoon FiMnetiin (Finnish Medical Network) sekä fimnet.fi-muotoisen sähköpostiosoitteen.

Varustamo tarjoaa jäsenille risteilyarvokuponkeja. Lisätietoja yhdistyksen toimistolta ja internet-sivujen jäsenalueelta.

JÄSENKALENTERI. Jäsenet saavat Proviisoriviestin tuottaman kalenterin maksutta.

KUUNTELE SYDÄMESI ÄÄNTÄ.

KOULUTUKSET TYÖSI TUKENA

PROVIISORIPÄIVÄ JA TALOUSSEMINAARI. Yhdistys järjestää keväällä Proviisoripäivän ja syksyllä Talousseminaarin. Jäsenet voivat osallistua koulutuksiin jäsenhintaan.

MUUT AMMATILLISET KOULUTUKSET. Yhdistys järjestää yhdessä Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen kanssa Talouden perusteet proviisorille ja ProviisoriEsimies -kursseja. OPISKELIJATAPAHTUMAT. Yhdistys järjestää tapahtumia opintonsa aloittaville sekä harjoittelemaan lähteville proviisoriopiskelijoille sekä valmistuville proviisoreille.

OTA SUOMEN EDULLISIN HENKIVAKUUTUS. HENKIVAKUUTUSKUNTOON.FI

Lisätietoja jäseneduista saat yhdistyksen toimistolta (09) 177 771 tai toimisto@proviisoriyhdistys.net sekä nettisivulta www.proviisoriyhdistys.net

if.fi /proviisoriyhdistys 010 19 19 19


»opiskelijat Kerro toiveesi koulutuksista ja tapahtumista. Otamme ne huomioon, kun suunnittelemme toimintaa.

Opiskelija, olemme sinua varten! ASKARRUTTAVATKO TYÖLLISYYTEEN LIITTYVÄT ASIAT TAI KAIPAATKO LISÄÄ AKTIVITEETTEJA OMAN ALAN OPISKELIJOIDEN SEURASSA? OTA YHTEYTTÄ YHDISTYKSEN TOIMISTOLLE.

P

roviisoriyhdistys järjestää vuosittain koulutuksellisia tapahtumia ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksia opiskelijajäsenilleen. Suunnittelusta vastaavat osaltaan myös yhdistyksen opiskelijayhteyshenkilöt. Tunnetko jo heidät? Oman kampuksesi yhteyshenkilöiden tiedot löydät sivulta 43. Toiveita tapahtumista voit antaa suoraan heille tai lähettämällä viestiä osoitteeseen toimisto@proviisoriyhdistys.net Muista myös mahdollisuutesi liittyä yhdistyksen kautta työttömyyskassaan edulliseen hintaan. Opiskelijoille vuoden kassamaksut hampurilaisen hinnalla (6 euroa). Ota yhteyttä yhdistyksen toimistolle. Kassajäsenyyden edellytyksenä on voimassaoleva työsopimus.

Vuoden kassamaksut hampurilaisen hinnalla!

Lähdössä vaihtoon? SUUNNITTELETKO opiskelijavaihtoon lähtemistä tai vietitkö jo unohtumattoman vaihtojakson ulkomailla? Kerro siitä meille! Proviisori julkaisee mielenkiintoisia opiskelijavaihtotarinoita. Ota yhteyttä Proviisorin päätoimittajaan VILLE-MATTI MÄKISEEN.

Työtä vailla? OLETKO TYÖTÄ VAILLA? Proviisoriyhdistys julkaisee proviisoreille ja proviisoriopiskelijoille suunnattuja työpaikkailmoituksia sivuillaan. Työpaikkailmoitukset löydät osoitteesta www.proviisoriyhdistys. net/työpaikat. Julkaisemme ilmoituksia myös Facebook-sivuillamme, joten liity siis joukkoomme ja saat ajankohtaiset tiedot työpaikkatilanteesta.

Harjoittelemaan lähtevien opiskelijoiden risteily 9.–10.3.2012 HARJOITTELEMAAN LÄHTEVÄ PROVIISORIOPISKELIJA, TULE MUKAAN KOULUTUSTILAISUUKSIIN JA RISTEILYLLE TALLINNAAN! Proviisoriyhdistys järjestää maaliskuussa

perinteisesti harjoittelemaan lähteville proviisoriopiskelijoille risteilyn Tallinnaan. Ohjelmassa on asiakaspalvelukoulutusta hauskalla tavalla sekä tietoa työsuhdeasioista. AIKATAULU: Viking Line XPRS-laiva lähtee Helsingistä Katajanokalta perjantai-iltana. Tallinnasta palataan takaisin lauantai-iltana. Lauantaipäivä kuluu mukavasti Tallinnan kulttuurista ja keväisestä säästä nauttien. HINTA: Risteily on sinulle ilmainen sisältäen buffet-ruokailun meno- ja paluumatkalla sekä aamiaisen Tallinnassa. Osallistujat vastaavat itse matkoista kotipaikkakunnaltaan Helsinkiin ja takaisin. ILMOITTAUTUMINEN: Helsingin ja Kuopion yliopistojen ilmoitustauluille tulevien listojen välityksellä. Risteilylle on rajoitettu osanottajamäärä. KOULUTUS: Koulutuksessa käsitellään harjoitteluaikana tarvittavia taitoja, kuten asiakaspalvelua ja tuotetietoutta. Apteekkiharjoittelussa eteen tuleviin tilanteisiin päästään tutustumaan hauskasti farmadraaman avulla. LISÄTIETOA: Muun muassa yliopiston ilmoitustaululta ja verkkosivuiltamme.

38


PROVIISORIPÄIVÄ 2012 Työkaluja tulevaisuuteen

Lauantaina 17.3.2012 Arcadassa, Helsingissä PROVIISORIPÄIVÄ ON VUOSITTAIN JÄRJESTETTÄVÄ, PROVIISOREILLE, PROVIISORIOPISKELIJOILLE JA APTEEKKAREILLE SUUNNATTU, FARMASIAN ALAN AJANKOHTAISIA AIHEITA KÄSITTELEVÄ KOULUTUSPÄIVÄ. PROVIISORIPÄIVÄN AIKANA VOI TUTUSTUA MYÖS KATTAVAAN LÄÄKEALAN NÄYTTELYYN.

39


PROVIISORIPÄIVÄN 17.3.2012 ALUSTAVA OHJELMA: 8.30–9.30 ILMOITTAUTUMINEN, KAHVI JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN OSIO I KLO 9.30–11.40

VIRANOMAISET LÄÄKEALAN YHTEISTYÖKUMPPANEINA (Lääketeollisuuden osio) Puheenjohtaja: ANNE JUPPO, teollisuusfarmasian professori, Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta FIMEAN UUDET ROOLIT: AJANKOHTAISTA LÄÄKEHOITOJEN HOIDOLLISEN JA TALOUDELLISEN ARVON ARVIOINNISSA HANNES ENLUND,

tutkimuspäällikkö, Lääkehoitojen arviointi -prosessi, Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea

AJANKOHTAISTA EU:N JA KOTIMAAN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ ULLA NÄRHI,

neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö

MITEN LÄÄKETEOLLISUUS NÄKEE YHTEISTYÖN VIRANOMAISTEN KANSSA HANNA-MAIJA KOPONEN-PIIRONEN,

farmaseuttisten palveluiden johtaja, Algol Pharma Oy

11.40–13.30 LOUNAS JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN OSIO II KLO 9.30–11.50

AJAN HERMOLLA APTEEKKITYÖSSÄ (Apteekeille suunnattu osio) Puheenjohtaja: EEVA TERÄSALMI, apteekkari, Seitsemän Veljeksen apteekki APTEEKIN TIETOJÄRJESTELMÄT – HAASTEET TULEVAISUUDESSA ANNA WESTERLING,

proviisori (väit. 2011), Espoon Keskuksen apteekki

UUDEN PALVELUPISTEEN PERUSTAMINEN

Puhuja avoin GOOD PHARMACY PRACTICE MARJA AIRAKSINEN,

sosiaalifarmasian professori, Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta

APTEEKKILUPAPÄÄTÖKSISTÄ TEHDYT VALITUKSET VUOSINA 2006–2010 MINNA COLLIN,

proviisori, Plus Apteekki, Kirkkonummi

11.40–13.30 LOUNAS JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN OSIO III KLO 13.30–15.45

TYÖKALUJA TULEVAISUUTEEN (Kaikille yhteinen iltapäiväosio) FIMEAN UUSI LÄÄKEINFORMAATIOSTRATEGIA ANNE KUMPUSALO-VAUHKONEN,

proviisori, suunnittelija, Lääkehoitojen arviointi -prosessi

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMAT JA NIIDEN LAATIMINEN MERJA NYLANDER,

proviisori, HUS-Apteekki

MATKALLA ERIKOISPROVIISORIKSI – JATKOKOULUTUSMAHDOLLISUUKSIA PERUSOPINTOJEN JÄLKEEN ANNE JUPPO,

teollisuusfarmasian professori FaT, Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta PhD, apotekare, sairaala- ja terveyskeskusfarmasian yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta OUTI PIRINEN,proviisori, suunnittelija, Itä-Suomen yliopisto, koulutus- ja kehittämiskeskus Aducate INKA PUUMALAINEN, FaT, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia RAISA LAAKSONEN,

15.45–16.30 ILTAPÄIVÄKAHVI JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN OSIO IV KLO 16.30–17.45

PANEELIKESKUSTELU: HINTAPUTKI TOIMIVAMMAKSI PANEELISSA MUKANA: HANNES WAHLROOS,

FaT (paneelin puheenjohtaja) puheenjohtaja, Suomen Apteekkariliitto HEIKKI BOTHAS, toiminnanjohtaja, Rinnakkaislääketeollisuus JUSSI MERIKALLIO, toimitusjohtaja, Lääketeollisuus LAURI PELKONEN, johtaja Lääkkeiden hintalautakunta/STM RIITTA ANDERSIN,

ILTA JATKUU COCKTAIL-TILAISUUDELLA ARCADASSA – VIIHDYTTÄMÄSSÄ NITRODISCO

40


ILMOITTAUTUMINEN

LIIKENNEYHTEYDET

Voit ilmoittautua Proviisoripäivälle perjantaihin 2.3.2012 asti. Ilmoittautumisohjeet löydät osoitteesta www.proviisoriyhdistys. net/koulutus/proviisoripäivä. Ilmoittautuminen tapahtuu täyttämällä ilmoittautumislomake Proviisoriyhdistyksen verkkosivuilla ja maksamalla osallistumismaksu Proviisoriyhdistyksen tilille: Nordea FI60 1372 3000 1052 31. Viestikenttään kirjoitetaan osallistujan nimi ja Proviisoripäivä 2012 sekä aamupäivän osion numero, johon osallistuu.

Arcadaan (Jan-Magnus Janssonin aukio 1, Helsinki) pääsee vaivattomasti Helsingin Rautatientorilta HKL:n linjoilla 68, 71, 73, 74, 75 ja 77 (laiturit 3 ja 5, 6 ja 7) ja raitiovaunulla 6. Arcadassa on maksuttomia pysäköintipaikkoja aivan sisäänkäynnin läheisyydessä rajoitetusti. Paikoitustilaa on lisää muun muassa Kumpulassa noin 5 minuutin kävelymatkan päässä.

OSALLISTUMISMAKSU

Osallistumismaksu kattaa koko koulutuspäivän ohjelman (luennot, luentotiivistelmäkirjan, lounaan, aamu- ja iltapäiväkahvin sekä cocktailtilaisuuden). Lisäksi kaikki osallistujat pääsevät tutustumaan lääkealan näyttelyyn. OPISKELIJAT

Proviisoriyhdistyksen ja Proviisoriliiton opiskelijajäsenet 25 euroa, muut proviisoriopiskelijat 35 euroa. PROVIISORIT JA APTEEKKARIT

Proviisoriyhdistyksen ja Proviisoriliiton jäsenet 68 euroa, Proviisoriyhdistyksen kannattajajäsenet ja seniorijäsenet 68 euroa, muut 180 euroa. OSALLISTUMISTODISTUKSET

Proviisoripäivän osallistujat saavat todistuksen osallistumisestaan Arcadassa ilmoittautumisen yhteydessä. LOUNAS

Lounas tarjoillaan kello 11.40 alkaen Arcadan ruokailusalissa ja se jatkuu kello 13.30 asti. Erityisruokavaliota noudattavia pyydetään ilmoittamaan asiasta Proviisoriyhdistyksen toimistolle 2.3.2012 mennessä sekä paikan päällä ravintolan henkilökunnalle. PERUUTUKSET

Ilmoittautuneilta, jotka peruvat osallistumisensa 24.2.2012 mennessä, peritään 15 euron osallistumismaksu. Tämän jälkeen peruutetuista ilmoittautumisista veloitetaan koko osallistumismaksu. Sairaustapauksissa osallistumismaksu palautetaan lääkärintodistusta vastaan.

LÄÄKEALAN NÄYTTELY

Proviisoripäivän aikana voi aiempien vuosien tapaan tutustua myös kattavaan lääkealan näyttelyyn. Näyttelyalueena toimii Arcadan toisen kerroksen aulatila, josta on sisäänkäynti isompaan luentosaliin. Näyttely on avoinna kello 8.45–16.30. COCKTAIL-TILAISUUS

Proviisoriyhdistys ja Proviisoriliitto tarjoavat Proviisoripäivään osallistuville, näytteilleasettajille sekä luennoitsijoille cocktailtilaisuuden. Se järjestetään Arcadassa kello 18.30 alkaen. Tilaisuuden ruoka- ja juomatarjoilut sisältyvät Proviisoripäivän osallistumismaksuun. Musiikista vastaa Nitrodisco. OHJELMATYÖRYHMÄ

Petri Kröger (pj), Dagmar Ervasti, Henna Halonen, Joonas Jääskeläinen, Kari Linden, Tiiamari Gröndahl, Helinä Minkkinen, Leila Lyytikäinen, Ville-Matti Mäkinen, Mikaela Pammo, Laura Salmelainen, Carita LindenLahti, Laura Huotari, Suvi Heiskanen ja Antti Vaara. LISÄTIETOJA

Suomen Proviisoriyhdistys ja Proviisoriliitto toimisto@proviisoriyhdistys.net, puhelin (09) 177 771 Toiminnanjohtaja Ville-Matti Mäkinen, GSM 050 352 0771 Järjestö- ja edunvalvontaproviisori Suvi Heiskanen, GSM 045 636 0196 Carita Linden-Lahti, Laura Huotari info@proviisoriliitto.fi

41


The FIP Centennial Improving health through responsible medicines use SPECIAL PROGRAMME FOR FIRST TIMERS

33-8 3-8 8 OC O OCTOBER CTO CT TTOBER OBE BER ER 20 22012 0012 01 12 12

AMSTERDAM AMSTERDAM, A AM MST MS STE TER ERD RDA DAM D AM, AM M, TH TTHE HE NETHERLANDS N NETHE ETHE ET HER ERLANDS E R RLANDS LAN LA ANDS DS

The chance to meet colleagues from every corner of the globe and steer the future of pharmacy is yours at the 2012 FIP Centennial Congress, the leading international event offering diverse learning opportunities for those active within all areas of pharmacy. The latest trends highlighting innovative and interesting topics will

www.fip.org/amsterdam2012

be discussed under the main theme of improving health through responsible medicines use. Participants will be engaged in such issues as their role in ensuring rational prescribing, motivating adherence and fostering new generations of treatments, patients and partnerships. In addition, global leaders and visionaries will take part in a Minister’s Summit, dedicated to creating social value from responsible medicines use. FIP’s Centennial congress will take place in the fascinating city of Amsterdam, home to unique architecture, world renowned museums and undeniable charismatic charm. The FIP Congress is the ONLY truly global event of its kind. Join us and become a part of our growing network at the FIP Centennial Congress in Amsterdam. The future of pharmacy, be part of the creation!


»suomen proviisoriyhdistyksen hallitus ja yhteystiedot HALLITUKSEN VARSINAISET JÄSENET

HALLITUKSEN VARAJÄSENET

PUHEENJOHTAJA

VIESTINTÄVASTAAVA

HELINÄ MINKKINEN

ANTTI HYYTIÄINEN

ASKO HEIKKILÄ

Salon Vanha Apteekki puheenjohtaja@proviisoriyhdistys.net antti.hyytiainen@fimnet.fi

opiskelija, Helsingin yliopisto asko.heikkila@helsinki.fi

HUS-Apteekki helina.minkkinen@fimnet.fi TUOMAS PYLKKÖ

KOULUTUSVASTAAVA, APURAHATOIMIKUNNAN PUHEENJOHTAJA

opiskelija, Helsingin yliopisto tuomas.pylkko@helsinki.fi

ANNA IKONEN

TIMO TOIVONEN

Novartis Finland Oy annakatriina.ikonen@gmail.com

ratiopharm Oy timo.toivonen@fimnet.fi

JOUNI KUSNETSOFF

JOONAS JÄÄSKELÄINEN

JUHA PÄIVÄRINTA

Roche Oy jouni.kusnetsoff@gmail.com

Vuosaaren apteekki joonas_jaa@hotmail.com

Kouvolan Salpa apteekki juha.paivarinta@apteekki.fi

TEEMU ALI-KOVERO

VARAPUHEENJOHTAJA HENNA HALONEN

Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ERSY ry ja Elixir apteekki henna.halonen@fimnet.fi

VARAPUHEENJOHTAJA, TALOUDENHOITAJA

Decem Pharma ja Tapiolan Otso apteekki teemu.ali-kovero@fimnet.fi MIKKO HILTUNEN

Raision Ykkösapteekki mikko.hiltunen@fimnet.fi

JARNO KAARLAS

Järvenpään Uusi Apteekki jarno.kaarlas@pp.inet.fi

NÄIN TAVOITAT MEIDÄT SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS RY

ULKOASIOIDENHOITAJA MIKA MÄKI-JOUPPILA

ratiopharm Oy mika.maki-jouppila@fimnet.fi

TOIMISTO Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI Puh. (09) 177 771, fax (09) 6843 9911 toimisto@proviisoriyhdistys.net TOIMINNANJOHTAJA VILLE-MATTI MÄKINEN

LAURA SALMELAINEN

ville-matti.makinen@proviisoriyhdistys.net Gsm 050 352 0771 JÄRJESTÖ- JA EDUNVALVONTAPROVIISORI SUVI HEISKANEN suvi.heiskanen@proviisoriyhdistys.net Gsm 045 636 0196 PROVIISORIYHDISTYKSEN HALLITUKSEN OPISKELIJAVASTAAVA JORI VAISSALO jori.vaissalo@fimnet.fi

Novartis Finland Oy laura.salmelainen@gmail.com

OPISKELIJAYHDYSHENKILÖT

MIKAELA PAMMO

Yliopiston Apteekki jakobsson.mikaela@gmail.com

OPISKELIJAVASTAAVA JORI VAISSALO

opiskelija, Itä-Suomen yliopisto jori.vaissalo@fimnet.fi

HELSINGIN YLIOPISTO EMMI UUTELA emmi.uutela@helsinki.fi MINGWEI LI mingwei.li@helsinki.fi SAANA SANDSTRÖM saana.sandstrom@helsinki.fi EMMI SARELMA emmi.sarelma@helsinki.fi LIISA NIEMI liisa.niemi@helsinki.fi ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO ELINA LÄMSÄ eclamsa@student.uef.fi RIIKKA VIRTASALO virtasal@student.uef.fi

43


Influenssan oireisiin

www.burana.fi

Burana-C lievittää virusten aiheuttaman nuhakuumeen ja influenssan oireita, kuten kuumetta, lihaskipuja, nivelkipuja ja päänsärkyä.

Neuvottele lääkärin kanssa, jos olet yliherkkä jollekin särkylääkkeelle, jos sairastat mahahaavaa tai muuta ruuansulatuskanavan verenvuodoille altistavaa sairautta tai jos olet raskaana. Ei raskauden viimeisellä kolmanneksella. Burana-C sopii yli 4-vuotiaille (20 kg) lapsille. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pakkauskoot 10, 20 ja 30 tabl. Apteekista.


Proviisori 1/2012