Issuu on Google+

8

Hallitusohjelma

22

Lääkemyynti maailmalla

24

Outi Pirinen

26

FarmaForum

31

Käytä aivojasi

40

Lääkkeet markettiin?

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 3|2011

JUKKA MÄKI-MOIJALA JA JUKKA LITMANEN

Tekniikkaa apteekkiin! vastakohtien »FIPIntiassa aloitti »Apoteket terveystestit Prosesseja »kehittämällä parempaa laatua


Älä huku nenäliinoihin - ota avuksi kaksitehoinen Otrivin Comp

Myös vuotavan nuhan hoitoon!

I UUS Otrivin Comp - Kaksitehoinen vaikutus

Flunssaan liittyvän vuotavan nuhan ja nenän tukkoisuuden hoitoon Otrivin Comp nenäsumute flunssaan liittyvän nenän tukkoisuuden ja vuotavan nuhan hoitoon. Valmiste sisältää kahta vaikuttavaa ainetta, ksylometatsoliinihydrokloridia ja ipratropiumbromidia. Ei alle 18-vuotiaille. Annostus: Yksi sumuteannos kumpaankin sieraimeen korkeintaan 3 kertaa päivässä enintään 7 päivän ajan. Kahden lääkkeenoton välin oltava vähintään 6 tuntia. Älä käytä Otrivin Compia, jos olet yliherkkä vaikuttavalle aineelle tai apuaineille, tai jos sinulla on silmänpainetauti. Käänny lääkärin puoleen, jos olet raskaana tai imetät. Yleisimpiä haittavaikutuksia voivat olla nenäverenvuoto ja nenän kuivuminen. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Novartis Finland Oy, Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoo. CHCC 092011


»sisältö 3/2011 5 6

PÄÄKIRJOITUS Kohti vahvempaa identiteettiä.

12

12 KYSYMYSTÄ TIETOJÄRJESTELMISTÄ Jukka Mäki-Moijala ja Jukka Litmanen vastaavat.

17 20

FIP HYDERABADISSA Intia on lääketeollisuuden jättiläinen.

17

AJASSA Lääketaksan muutosesitys. Uudet ministerit ja hallitusohjelma. Lääketutkimusta mobiilisti. Kirjapalsta. Uusiin tehtäviin: Anne Lehtonen.

ULKOMAILTA Ruotsin Apoteket on aloittanut asiakkaiden terveystestit.

22

TALOUS Miten lääketeollisuudella menee maailmanlaajuisesti?

24 26 28 31 33 35 39 40 40 42 44 46

MINÄ, MISSÄ, MILLOIN Outi Pirinen kertoo työstään.

FARMASISTIEN KANSAINVÄLINEN KONFERENSSI FIP pidettiin tänä vuonna Intian Hyderabadissa. Kaupungin tärkein maamerkki on ruton päättymisen muistoksi vuonna 1591 rakennettu Charminar, jonka minareetit kohoavat lähes 50 metrin korkeuteen. FIPissä puhuttiin muun muassa Intian lääketeollisuuden tilasta.

20

28

BACK TO SCHOOL FarmaForum on opiskelua keskustellen. LAATUVINKKI 1/3 Prosessien kehittäminen kannattaa. OTX Käytetyt aivot toimivat parhaiten.

TOYOTA tunnetaan toiminnan kehittämisen menetelmistään, mutta mikä tahansa yritys voi kehittää itseään tehokkaammin kuin Toyota, väittää Laatuvinkki-sarjan kirjoittaja MARKUS PASTINEN.

KOLUMNI Heidi Silvennoinen kirjoittaa. OPINNÄYTTEET Väitöksiä ja PD-töitä. JÄSENSIVUT Suvi Heiskanen tuli taloon.

RUOTSIN APOTEKET AB on alkanut tehdä asiakkailleen terveystestejä, joissa muun muassa mitataan verenpaine, kokonaiskolesteroli ja vyötärönympärys. KIRSTI KAJANNE kävi testissä.

VARAPUHEENJOHTAJALTA Kauppa se on joka kannattaa.

40 Syrjäseutujen kauppapalveluita ei pelasteta viinin ja pillereiden myynnillä, kirjoittaa Proviisoriyhdistyksen varapuheenjohtaja TATU JOHANSSON.

OPISKELIJAT Ohjelmaa ja etuja. JÄSENMAKSUT OPISKELIJAT Aiotko uralle lääketeollisuuteen? YHTEYSTIEDOT

»toimittajalta

»KUN KÄYTIN ensi kertaa tietokonetta 1980-luvulla, näytön väri oli tummanvihreä ja kirjaimet vaaleankeltaisia. Muistilapussani oli pitkä lista komentoja tyyliin F4 = tallenna. Sen jälkeen tekniikka on kehittynyt huimasti, eikä toimittajan tai proviisorin tarvitse enää osata kuin oma työnsä – ohjelmoinnin ovat muut hoitaneet. Lue sivulta 12 alkaen, miten tekniikan miehet Jukka Litmanen ja Jukka Mäki-Moijala lupaavat seuraavaksi helpottaa työtä apteekeissa. PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA

3


Jumiutumisen yhteydessä mahdollisesti esiintyvään lihaskipuun auttaa Mobilat – jo pitkään käytetty kivunhoidon klassikko. Muista myös venyttely ja lihashuolto.

Mobilat – käy käsiksi kipuun, tulehdukseen ja turvotukseen. 9/2011 Mobilat emulsiovoide ja geeli. Vaikuttavat aineet: Mukopolysakkaridipolysulfaatti, salisyylihappo, lisämunuaisen kuorikerroksen uute (vastaten kortikosteroideja). Käyttöaiheet: Lihas- ja nivelsäryn paikallishoito. Annostus ja antotapa: Emulsiovoide: Hierotaan kevyesti hoidettavalle ihoalueelle kerran tai useita kertoja päivässä. Käytettäessä sidosta tai tukisidosta annosta tulee suurentaa. Sopii käytettäväksi okkluusiosidosten alla. Geeli: Sivellään iholle hoidettavaan kohtaan kerran tai useita kertoja päivässä. Käyttöä okkluusiosidosten alla tulee välttää. Vasta-aiheet: Yliherkkyys valmisteen ainesosille. Ei saa käyttää vesirokon aikana tai jos ihoalueella on rokotuksen aiheuttamia ihoreaktioita, sienten tai bakteerien aiheuttamia ihottumia, ihotuberkuloosia tai -luesta. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Joutumista rikkoutuneelle iholle, avoimiin haavoihin, silmiin tai limakalvoille tulee välttää. Yhteisvaikutukset: Salisyylihappo voi lisätä muiden paikallisesti käytettävien lääkkeiden imeytymistä. Pitkäaikainen käyttö suurilla ihoalueille voi lisätä metotreksaatin toksisuutta ja sulfonyyliurean hypoglykeemistä vaikutusta. Haittavaikutukset: Paikallista ihoärsytystä tai kosketusallergiaa voi esiintyä. Pakkaukset, hinnat, korvattavuus 9/2011: Emulsiovoide: 100 g (15,78 €), 50 g (11,01 €), 40 g (9,20 €), 30 g (7,90 €). Geeli: 100 g (15,78 €), 50 g (11,01 €), 30 g (7,90 €). Apteekista ilman reseptiä. Ei korvattava. Lisätiedot: Pharmaca Fennica

Mobilat – yksi voide, kolme vaikutusta.

www.mobilat.fi


»pääkirjoitus

JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.) 00100 Helsinki Puh. (09) 177 771 Gsm 050 352 0771 Fax (09) 6843 9911 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Ville-Matti Mäkinen ville-matti.makinen@proviisoriyhdistys.net Gsm 050 352 0771 Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä) maija.rauha@osg.fi Puh. 0207 806 886 www.osgviestinta.fi TAITTO Mikko Koistinen (OSG Viestintä) mikko.koistinen@osg.fi Puh. 0207 806 867 NUMEROA 3/2011 AVUSTIVAT Samuli Hämäläinen, Anne Lehtonen, Sini Eskola, Kirsti Kajanne, Outi Pirinen, Anna-Greta Tiira, Markus Pastinen ja Heidi Silvennoinen. PAINO Kirjapaino Uusimaa Painos 4 400 kpl ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy Ville-Matti Mäkinen Gsm 050 352 0771 Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

Kohti vahvempaa identiteettiä VUOSI SITTEN kirjoitin pääkirjoituksessa Proviisoriyhdistyksen ja Proviisoriliiton järjestämän proviisorien yhdistymistä koskevan kyselyn ”Mahtuvatko proviisorit samaan järjestöön?” tuloksista. Kyselyyn vastanneista 669 proviisorista ja proviisoriopiskelijasta lähes jokainen (98 %) oli sitä mieltä, että kaikkien proviisorien tulisi olla samassa järjestössä. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta (89 %) kannatti järjestöjen hallitusten esittämää mallia proviisorien ja proviisoriopiskelijoiden yhdistymisestä ja olisi valmis liittymään uuteen proviisorijärjestöön. Tulos on erittäin kannustava proviisorien yhteistä järjestäytymistä ajatellen. TOIVONKIN, ETTÄ proviisoreilla on tulevaisuudessa sellainen oma järjestö, jollaisen he tulevina jäseninä itse haluavat. Proviisoriyhdistys on tasaisesti kasvanut historiansa aikana suurimmaksi proviisoreja ja proviisoriopiskelijoita edustavaksi, itsenäiseksi järjestöksi. Se on vastannut jäsentensä tarpeeseen tarjoamalla palveluja ja turvaamalla jäsenten tulevaisuutta edunvalvontatyöllään. TÄSSÄ ON haastetta myös uudelle mahdolliselle järjestölle, jonka rakentaminen saattaa olla edessä tulevaisuudessa. Meidän tulisi uudelleen järjestäytyneenäkin säilyttää proviisorien edunvalvonnan taso.

Samalla mahdollinen uusi proviisorijärjestö olisi osa laajempaa edunvalvonnallista kokonaisuutta. TAVOITTEENA JÄRJESTÄYTYMISESSÄ on korkea järjestöön liittymisaste. Tämän vuoksi farmasian ammattilaisia kokoavan järjestökokonaisuuden tulisi olla myös esimiesasemassa tai korkeissa asiantuntijatehtävissä toimiville proviisoreille houkutteleva. ALALLAMME ON sen professioihin, ammatillisuuteen ja alan sääntelyyn liittyviä erityispiirteitä. Nämä erityispiirteet on ammattijärjestömmekin otettava huomioon edunvalvontatavoitteissaan. Esimerkiksi apteekkari on työnantaja, mutta tuleva apteekkarius on myös monille proviisoreille tärkeä asia osana heidän urakehitystään ja yhteistä ryhmäidentiteettiään. Oli proviisorin päämääränä edetä millä tahansa toimialamme sektorilla, on ammattijärjestön tehtävänä valvoa jäsentensä etua ja yhdistää jäsenet. Proviisorin tutkinto ja opiskelun aikaiset kokemukset eivät yksin määritä vielä proviisorin identiteettiä. Proviisorin identiteetti rakentuu ja – toivottavasti – vahvistuu muun muassa tutkinnon suorittamisen jälkeen syntyvistä työkokemuksista proviisorina, osaamisesta sekä vuorovaikutussuhteista toisiin proviisoreihin. VILLE-MATTI MÄKINEN,

päätoimittaja

441 763 Painotuote

5


»ajassa

KOONNUT MAIJA RAUHA

Kalliit lääkkeet halventumassa? LÄÄKEALAN TURVALLISUUS- JA KEHITTÄMISKESKUS FIMEA EHDOTTAA LÄÄKETAKSAAN MUUTOKSIA, JOTKA LASKISIVAT KALLIIMPIEN JA NOSTAISIVAT HALVEMPIEN RESEPTILÄÄKKEIDEN HINTOJA.

Uudistus turvaisi pienten apteekkien ja maan kattavan apteekkiverkoston toimintaedellytyksiä.

Kalliiden lääkkeiden vähittäishintoja halutaan laskea.

F

imea on toimittanut sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotuksensa lääketaksan rakenteen ja sairausvakuutuslain mukaisen lääkekulujen vuotuisen omavastuun muuttamiseksi. Toteutuessaan uudistus laskisi kalliimpien ja nostaisi halvempien reseptilääkkeiden vähittäishintoja. Muutoksesta hyötyisivät eniten paljon lääkkeitä tai yksittäisiä kalliita lääkkeitä käyttävät potilaat. Satunnaisesti lääkkeitä käyttävien po-

6

tilaiden lääkekustannukset sen sijaan nousisivat jonkin verran. Koska uudistus laskisi kalliiden lääkkeiden vähittäishintoja, uudistus vaikuttaisi esimerkiksi uusien, kalliiden biologisten lääkkeiden aiheuttamiin lääkekustannuksiin, jos niiden myynnin kasvu jatkuisi nykyisellään. Fimean mukaan uudistus vähentäisi apteekkien taloudellista riippuvuutta lääkkeen tukkuhinnasta ja huomioisi nykyistä paremmin apteekin tekemän asiantuntijatyön ja lääkeneuvonnan. Niitä tarvitaan eniten halvempien,

lääkevaihdon piirissä olevien lääkkeiden toimituksessa, joiden toimitusmäärät ovat suuret. Samalla uudistus turvaisi pienten apteekkien ja maan kattavan apteekkiverkoston toimintaedellytyksiä. Ehdotus on laadittu kustannusneutraalisti avohuollon lääkkeiden kokonaismyynnin, sairausvakuutuksen ja potilaiden lääkekustannusten sekä apteekkien myyntikatteen suhteen. LÄHDE FIMEA


»lääkkeet PILOTTIARVIO:

Sumatriptaani ensisijainen migreenilääke FIMEAN ENSIMMÄINEN lääkehoitojen arviointiraportti on valmistunut. Siinä arvioidaan triptaanien kustannusvaikuttavuutta akuutin migreenikohtauksen hoidossa aikuisilla migreenipotilailla. Arviointi tehtiin Itä-Suomen yliopiston Lääketalouden ja -vaikuttavuuden tutkimusyksikössä. Triptaaneja suositellaan vaikeiden tai invalidisoivien migreenikohtausten ensisijaiseksi hoidoksi. Niiden tehoerot ovat pieniä, ja niiden asettaminen paremmuusjärjestykseen tehon ja turvallisuuden perusteella on hankalaa. Nyt tehdyn analyysin perusteella migreenipotilaille, joille triptaanilääkitys määrätään ensimmäisen kerran, tulisi ensisijainen hoitovaihtoehto olla lääkevaihdon piiriin kuuluva sumatriptaani. Ellei se sovi potilaalle, on tarkoituksenmukaista kokeilla eletriptaania. Kustannusvaikuttavuusanalyysissä otettiin huomioon lääkekustannukset ja migreenistä johtuva työajan menetys. Vaikuttavuuden mittana käytettiin onnistuneesti hoidetun migreenikohtauksen todennäköisyyttä.

Irtisanomiset uhkana Fimeassa

»sanottua:

ehkäisevä lääkitys

Miljoonat valuvat hukkaan sairauksia ehkäisevissä lääkityksissä. //Kenen etiikka kestää lääkitä vanhusta monta euroa päivässä maksavilla ehkäisevillä lääkkeillä, kun samalla esimerkiksi kotikaupungillani on varaa käyttää koululaisen ruokaan vain noin 0,70 euroa päivässä?

Proviisorin kustantaja ProviisoriViesti Oy on nyt

AIKAKAUSLEHTIEN LIITON jäsen.

»tapahtumakalenteri

DOSENTTI TEPPO JÄRVINEN SUOMEN LÄÄKÄRILEHDESSÄ

MARRASKUU »tilasto

9.–10.11.

Turun Lääketiedepäivät 18.–20.11.

462,5

FIMEAN SIIRTOA Helsingistä Kuopioon ei olla purkamassa, mutta muuton aikataulu saattaa väljentyä. Sosiaali- ja terveysministeri PAULA RISIKKO ja Fimea jatkavat keskusteluja viraston toiminnan turvaamisesta sen johdon ja henkilöstön edustajien ehdotuksen pohjalta. Risikko pyysi ehdotusta syyskuussa, koska alueellistaminen oli johtamassa virkamiesten laajaan irtisanomiseen. Fimea ehdotti, että Kuopioon siirryttäisiin vapaaehtoisuuden pohjalta ja että työpisteitä perustettaisiin myös Ouluun, Tampereelle ja Turkuun. Risikko totesi Helsingin Sanomille, että siirtymisaikataulun suunnitelmaan on tehtävä muutos. Hän lähtee siitä, että ihmisiä ei ole varaa menettää. Irtisanomisuhan alaisia virkamiehiä on 82.

LÄÄKEMENOT HENKEÄ KOHTI, vuosi 2009, Yhdysvaltain dollaria USA 956,0 Irlanti 661,9 Ranska 640,2 Belgia 638,2 Saksa 628,1 Espanja 578,5 Italia 572,2 Islanti 554,2 Itävalta 536,7 Sveitsi 521,3 Unkari 493,1 Slovenia 484,2 Hollanti 472,5 Ruotsi 465,5 Suomi 462,5 Norja 391,3 Viro 326,4 Tanska 318,6 Meksiko 248,6 Puola 312,9

LÄHTEET HELSINGIN SANOMAT, STM

LÄHDE OECD HEALTH DATA 2011

Farmasian Päivät, Helsinki 14.11.

Maailman diabetespäivä

JOULUKUU 3.12.

Proviisoriyhdistyksen syyskokous

Proviisoriyhdistyksen ajankohtaiset tapahtumat: WWW.PROVIISORIYHDISTYS.NET

Suomessa on

24 502 laillistettua lääkäriä. Heistä 90,4 % on töissä. LÄHDE SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO

7


»ajassa »lainsäädäntö

Uudet ministerit, mitkä kujeet? MITÄ OVAT NAISIAAN TERVEYSASIOISTA VASTAAVAT SOSIAALIJA TERVEYSMINISTERI PAULA RISIKKO (KOK) JA PERUSPALVELUMINISTERI MARIA GUZENINA-RICHARDSON (SD)? PAULA RISIKKO

TOIMIALA HALLITUKSESSA sairausvakuutus (päivärahat ja korvaukset), työttömyysturva, eläketurva, tapaturma-, liikenne-, potilas-, henki- ja vahinkovakuutus, vakuutusmarkkinat, lääkeasiat, rintamaveteraaniasiat, vammaisetuudet, työsuojelu, raha-automaattiyhdistys ja sen tuotto, valmiusasioiden koordinointi. AIEMMIN peruspalveluministeri 2007–2011. SITÄ ENNEN sairaanhoitaja, sairaanhoidon opettaja, ammattikorkeakoulun toimialajohtaja, vararehtori. Kansanedustaja vuodesta 2003. KOULUTUS terveystieteiden tohtori. KOTOISIN Seinäjoelta, syntynyt Ylihärmässä. PERHE puoliso Heikki Risikko, adoptiotytär Aino Taika Huanzhen, s. 2005. HARRASTUKSET ulkoilu, koirat. TUORE KANNANOTTO Apteekkarilehdessä: ”On ministeriön yhteinen mielipide, mutta myös minun henkilökohtainen mielipiteeni, että itsehoitolääkkeet pysyvät apteekissa.”

HALLITUSOHJELMAN MUKAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA ON TAVOITTEENA LAADUKKAIDEN, VAIKUTTAVIEN JA OIKEAAIKAISTEN PALVELUIDEN YHDENVERTAINEN SAATAVUUS. LÄÄKEALAAN LIITTYVIÄ POIMINTOJA HALLITUSOHJELMASTA:

• Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennet-

• •

MARIA GUZENINA-RICHARDSON

TOIMIALA HALLITUKSESSA sosiaalihuolto, lastensuojelu, lasten päivähoito, vammaishuolto, päihdehuolto, vanhustenhuolto, ehkäisevä sosiaalipolitiikka, terveyspalvelut, kansanterveys, mielenterveys, kuntoutus, terveyden edistäminen, ympäristönterveydenhuolto, työterveyshuolto, toimeentulotuki, äitiysavustus, sotilasavustus, lapsilisät , kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki, maatalouslomitus, valtionosuusasiat. AIEMMIN kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa vuodesta 2007. SITÄ ENNEN toimittaja, kolumnisti, juontaja ja yrittäjä. KOULUTUS ylioppilas. ASUNUT Washington DC:ssä, Madridissa ja Lontoossa. PERHE poika Alex, s. 1999. HARRASTUKSET lukeminen, juokseminen, golf. TUORE KANNANOTTO ”Ikäihmisten palveluissa olevat vakavat puutteet on korjattava. Lausuntokierrokselta palanneen lakiluonnoksen jatkotyöstämisessä hyödynnetään lausuntoihin osallistuneen laajan asiantuntijajoukon palautetta. Tarkoituksena on muokata laista mahdollisimman sitova ja vaikuttava.”

»sanottua:

ministerit

Ainakin yhdestä asiasta Risikko ja GuzeninaRichardson ovat samaa mieltä: terveyskeskusten ja sosiaalipalvelujen yhteispeli täytyy saada toimimaan paremmin. KATI HAAPAKOSKI, MEDIUUTISET

8

• • •

ta uudistetaan osana kuntarakenteen uudistamista. Tavoitteena ovat palveluiden järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykenevät vahvat peruskunnat. Perusterveydenhuollon lääkehoidon kehittämisessä hyödynnetään muun muassa Rohtoverkoston toimintaa. THL:n ja Fimean yhteistyötä tiivistetään asianmukaisen lääkehoidon edistämisessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan rakentamista jatketaan. Kansalaisille on turvattava hyvä lääkkeiden saatavuus kaikissa olosuhteissa ja ammatillisesti toimiva lääkkeiden jakelu. Lääkekorvausjärjestelmää uudistetaan siten, että korvauksista hyötyvät erityisesti paljon lääkkeitä käyttävät henkilöt. Varmistetaan, etteivät kustannukset muodostu pienituloisille esteeksi tarpeellisen lääkehoidon saamiselle. Sairausvakuutuksen lääkekorvausmenoja vähennetään siten, että säästö on 113 miljoonaa euroa vuoteen 2015 mennessä. Selvitetään, tulisiko kunnallisen terveydenhuollon ja sairausvakuutuksen rahoitusvastuuta täsmentää erikseen määrätyissä tilanteissa. Rokotteiden ja muiden sairauksien ehkäisyyn käytettävien lääkevalmisteiden korvattavuutta selvitetään. Arvioidaan kansallisen rokotusohjelman kehittämistarpeet. Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusta ja tuotekehitystä vahvistetaan. Vaikuttavuustutkimusta lisätään. Vakiinnutetaan terveydenhuollon menetelmien (mukaan lukien lääkkeiden) arviointi ja kliiniset hoitosuositukset sekä yhtenäiset hoidon perusteet ja yhtenäisten työmenetelmien käyttö osaksi terveydenhuollon palvelujen suunnittelua ja päätöksentekoa.


»sanottua:

hallitusohjelma

Olen erittäin tyytyväinen siihen, että uusi hallitus on ohjelmassaan asettanut tavoitteekseen ammatillisesti toimivan lääkkeiden jakelun turvaamisen kaikissa olosuhteissa. // Uudistusten eteenpäin viemisellä on jo kiire, sillä apteekkijärjestelmän tulevaisuuden haasteet ovat suuret. ILKKA OKSALA, APTEEKKARILIITTO

»sanottua:

hallitusohjelma

Lääkekorvausmenojen leikkaukset on tehtävä terveyspoliittisesti järkevällä tavalla, jotta niitä toteutettaessa ei vahingoitettaisi yhteiskunnan mahdollisuuksia hyötyä asianmukaisen ja kehittyvän lääkehoidon tuomista terveyshyödyistä. SUVI-ANNE SIIMES, LÄÄKETEOLLISUUS RY

»tekniikka

»hämäläinen

Ensimmäinen mobiililaitteiden avulla tehtävä lääketutkimus on saanut FDA:n hyväksynnän.

Lääketutkimus vaihtaa mobiiliin MATKAPUHELINTEN JA TAULUTIETOKONEIDEN käyttö voi tulevaisuudessa säästää aikaa, vaivaa ja rahaa kliinisissä lääketutkimuksissa. Pfizer sai hiljattain Yhdysvaltain lääkeviranomaisen FDA:n hyväksynnän ensimmäiselle kokonaan kotona mobiililaitteiden avulla tehtävälle lääketutkimukselle. 600 koehenkilöä käyttää 16 viikkoa kestävässä tutkimuksessa joko inkontinenssilääke Detrolia tai plaseboa. Lääkkeet lähetetään potilaille postitse ja he pitävät hoitopäiväkirjaa matkapuhelimen tai tietokoneen avulla. Heidän pitää käydä klinikalla verikokeissa silloin tällöin, mutta ei päivittäin, kuten useimmissa kliinisissä tutkimuksissa. Pfizer haki koehenkilöitä tutkimukseen verkossa kautta maan, koska heidän ei enää tarvinnut asua klinikoiden lähellä. Mobiilitutkimuksen tueksi tehdään toinen 600 henkilön tutkimus perinteisin menetelmin. Koehenkilöiden rekrytoinnin helpottuminen saattaa johtaa lääketutkimuksen kustannusten alenemiseen. Työ voi nopeutua, kun palaute saadaan entistä nopeammin mobiilisti. Järjestely on myös koehenkilöille perinteistä vaivattomampi. LÄHDE PFIZER

eReseptejä on kirjoitettu Suomessa jo

145 000 LÄHDE KELA

Proviisori-brändi OSUVAN MÄÄRITELMÄN sanalle brändi heitti mainostoimistokollegani aikoinaan: Asiakkaan ja tuotteen tai palvelun välinen henkinen suhde. Mutta millainen on meidän proviisorien brändi? Millainen mielikuva tavallisella kansalaisella meistä on? Kun kerron olevani proviisori, on suhtautuminen yleensä positiivista. ”Ai, apteekkari”, ”Niin, tämä Samuli on farmaseutti”. Ihmekös tuo. Apteekissa palvelee yleensä farmaseutti ja apteekkarit ovat kaikille tuttuja ammatinharjoittajia. Ehkä seurauksena proviisorien tuntemattomuudesta meidän apteekissa tarjoamistamme palveluista ollaan kitsaita maksamaan. Mutta kuka valittaa yksityisen lääkäriaseman kassalla lääkärien korkeita taksoja? Lakimiehelle kun soittaa, tietää, että sekuntikello naksahtaa heti käyntiin. Ei valituksia asiakkailta. Ovat hoitaneet brändinsä hyvin. Lääkäreiden ja lakimiesten brändi perustuu salamyhkäisyyden varjoon. Lääkäri taikoo esiin diagnoosin yhdistelemällä tietoja, joista maallikko ei ymmärrä mitään. Lakimies osaa lakikirjansa niin hyvin, että taas jää Matti Meikäläinen ihmettelemään. Apteekki on kuitenkin muuttunut lähes maagisesta rohtoja sekoittelevasta erikoisliikkeestä toimijaksi, joka kynsin hampain taistelee siitä, ettei lääkkeitä tulevaisuudessa saa myydä mistä tahansa. Kuinka me proviisorit ja muut apteekkilaiset osaisimme tuoda ammattitaitomme esiin yhtä vakuuttavasti kuin lääkärit ja lakimiehet sen tekevät? Englannissa noin vuosikymmen sitten työskennellessäni huomasin, että paikalliset farmasistit olivat silmiinpistävän ylpeitä suositellessaan jotain määrättyä tuotetta. ”Pharmacist recommendation” oli kova juttu. Sikäläiset kollegamme kokivat myös itsensä asiakkaan ongelman ratkaisijoiksi ”You have a problem, this will solve it” -asenteella. Ehkä meidän pitäisi vain olla rohkeampia. Löytää oma korvaamaton roolimme, ja keksiä, mitä farmasian magia voisi 2010-luvun Suomessa olla. Brändi kasvaa sisältä päin. SAMULI HÄMÄLÄINEN

Kirjoittaja on proviisori ja yrittäjä, Apteekin Omajuttu Oy

9


»ajassa »tiede

»kirjat Mihin suuntaan lääkepolitiikka? Faktat Suomen ja useiden muiden maiden terveydenhuoltojärjestelunnista mistä sekä pohdinta kehittämissuunnista yksissä kansissa. Sitä on OTK MIKKO ALKION kirja Terveyden kustannuksella – Miksi

terveydenhuoltojärjestelmä on uudistettava?

Draco on pystynyt torjumaan kaikki virukset, joita vastaan sitä on tähän mennessä kokeiltu.

Superlääke käy virusten kimppuun BOSTONILAISEN MIT-YLIOPISTON tutkijat uskovat kehittäneensä superlääkkeen, joka tehoaa kaikkiin viruksiin influenssasta HIViin ja Ebolaan. Dracoa on testattu ihmisten ja eläinten soluilla, ja sen on havaittu torjuvan tehokkaasti 15 viruksen leviämistä – enempää ei ole vielä ehditty testata. Testattujen joukossa on rinoviruksia sekä H1N1-, polio-, denguekuume- ja vatsatautivirukset. MITin Lincoln Laboratoryn tiedotteen mukaan lääkkeen pitäisi tehota periaatteessa kaikkiin viruksiin. Se voi olla hyödyllinen myös SARSin kaltaisten uusien, mutaatioon perustuvien virusten torjunnassa. Draco tunnistaa kaksois-RNA-juosteet, joita virukset tuottavat infektoituneissa soluissa, ja laukaisee näissä soluissa itsetuhon. Terveet solut superlääke jättää rauhaan. Parhaillaan Dracon vaikutusta tutkitaan hiirillä. Sen on jo havaittu jopa pelastavan hiiret, joille on annettu tappava annos H1N1-virusta. Lincoln Laboratoryn tutkimusryhmää johtaa tohtori TODD RIDER.

(WSOY). Alkion mielestä suomalainen lääkepolitiikka on epätasa-arvoista ja kaipaa siksi kokonaisuudistusta. Lääkekorvausjärjestelmää tulisi uudistaa siirtämällä korvausten painopiste vaativiin lääkehoitoihin ja helpottamalla lääkkeiden pääsyä erityiskorvattavuuden piiriin. Tutkimusintensiivisenä maana Suomen tulisi panostaa lääketutkimukseen eikä jättäytyä vapaamatkustajaksi. Muuten heitämme osaamisemme hukkaan. 263 sivua ajattelemisen aihetta.

Tehokkaana ja terveenä töissä Työterveyspsykologi JOUNI esittelee teoksessaan

LUUKKALA

Jaksaa, jaksaa, jaksaa... Työhyvinvointitaitojen kirja (PROTammi) tai-

LÄHDE MIT LINCOLN LABORATORY KUVA DREAMSTIME

elämässä toja, jotka auttavat toimimaan työelämässä tehokkaasti, mutta silti terveenä pysyen. Yksilötason taitojen eli tunnetaitojen, tavoiteajattelun, tahtotilan ja muutosvalmiuden lisäksi kirjoittaja kertoo kaikille kuuluvista ryhmätason taidoista, kuten jämäkästä vuorovaikutuksesta ja esimiehen tukemisesta. Mukana on rentoutustekniikoita, ajankäytön suunnittelua, ohjeita palautteen antamiseen ja paljon muuta hyödyllistä. Tuhti tietopaketti: 284 sivua.

Sinkki auttaa flunssaan

Oikeaa öljyä paistinpannulle

HELSINGIN YLIOPISTOSSA tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus osoittaa, että flunssan pituudesta leikkaantuu jopa 40 % pois sinkkitabletteja imeskelemällä. Tutkija HARRI HEMILÄ vertaili 13 sinkkitablettien tehoa testanneen tutkimuksen tuloksia. Tehotakseen sinkkiannoksen pitää olla yli 75 mikrogrammaa päivässä. Tableteissa ei myöskään saa olla sitruunahappoa tai muita makuaineita. Tällaiset imeskeltävät sinkkitabletit lyhensivät flunssan keskimääräisen keston 7 päivästä 4 päivään.

Ravitsemusterapeutti PIRJO SAARNIA kertoo kirjassaan Rasvoilla parempaa terveyttä (Otava) kaiken, mitä ihmisen tarvitsee apoilla voi tietää rasvoista. Oikeilla rasvahapoilla hillitä tulehduksia ja ehkäistä sairauksia. Rasvoja tulee kuitenkin käyttää oikein. Muuten mainiot, runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältävät öljyt, kuten auringonkukkaöljy, eivät sovi paistamiseen. Saarnia suosittelee pannulle oliiviöljyä tai voita. Kirjassa on mukana hyviä rasvoja sisältäviä ruokaohjeita. 200 sivua.

10

Sinkkitabletti tehoaa flunssaan maustamattomana ja imeskeltävänä.

Ehdot täyttäviä sinkkivalmisteita ei tällä hetkellä ole kaupallisina tuotteina Suomessa. LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO


»uusiin tehtäviin

»nimitykset LÄÄKETEOLLISUUS RY Lääketeollisuus ry:n uusi toimitusjohtaja, JUSSI MERIKALLIO, 50, aloitti tehtävässään elokuun puolivälissä. Hän toimi aiemmin Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtajana. SUOMEN FARMASIALIITTO Suomen Farmasialiiton koulutusasiamiehenä on aloittanut proviisori SANNA PASSI. Hän vastaa liiton koulutuspoliittisesta edunvalvonnasta osana koulutus- ja lääkepolitiikan edunvalvontatiimiä. APTEEKKIEN ELÄKEKASSA Apteekkien Eläkekassan toimitusjohtajana aloitti 1.9. KTM HANNU HOKKA. Hän toimi aiemmin VR Yhtymän rahoitusjohtajana.

Annosjakelua kehittämään

»TAVOITTEEMME ON tuottaa korkealaatuis-

ta annosjakelupalvelua sekä siihen liittyviä tukitoimia apteekeille. Annosjakelutoimintaa tulee kehittää apteekin näkökulmasta. Työ ei saa olla apteekissa hankalaa ja paljon aikaa vievää. Kehittämisessä tulee ottaa lääkitysturvallisuus huomioon joka suhteessa, sen sijaan päällekkäisiä töitä pitää pystyä karsimaan. SELKEÄT YHTEISET pelisäännöt ja tiivis yhteistyö ovat äärimmäisen tärkeitä koneellisen annosjakelun toteuttamisessa. Tämähän on asiakkaan, apteekin, hoitajan, lääkärin ja annosjakeluyksikön yhteispeliä. TYÖNI ON vastuullista ja monimuotoista. Uutta on tuotannosta vastaaminen, jossa vastaan siitä, että kaikki toimii niin kuin pitääkin ja työt tehdään toiminta- ja työohjeiden mukaisesti. Monipuolisuus on työssäni valttia, sormi ei saa mennä suuhun missään tilanteessa. EN VOISI KUVITELLA, että tätä työtä voisi tehdä ilman proviisorin koulutusta. Täytyy tietää lääkkeistä, niiden käsittelystä, säilyvyydestä ja lääkehoidoista sekä tuntea apteekin arki ja sen haasteet. MINULLE ON TÄRKEÄÄ, että näen joka päivä työni tulokset. Toiminnan kehittäminen on aina ollut lähellä sydäntäni. Apteekin annosjakelupalvelua on mahdollista parantaa monin eri tavoin. Tämä on tullut esiin esimerkiksi kahdessa PD-työssä, joiden ohjaajana toimin.

» »

» »

SANNE LEHTONEN Anne Lehtonen, proviisori, toimitusjohtaja Pharmac Finland Oy:ssä. OLEN SYNTYNYT: Etelä-Pohjanmaalla, Isossakyrössä, reilu 50 vuotta sitten. KOULUTTAUDUIN: Valmistuin proviisoriksi Kuopion yliopistosta 2003. Syventävät opinnot tein sosiaalifarmasiassa. Gradussani tutkin johtajuutta ja oppivan organisaation periaatteiden toteutumista apteekeissa. Johtamisen erikoisammattitutkinnon suoritin 2010. AIEMMIN: Viimeksi työskentelin Tampereella Länsi apteekissa asiakaspalvelupäällikkönä. Olen toiminut myös kehittämispäällikkönä, tutkijana ja asiantuntijaproviisorina. Apteekkityön lisäksi olen ollut mukana kehittämässä palvelutalojen lääkehuoltoa. SEURAAVAKSI: Syksystä tulee kiireinen, sillä juuri käynnistyneen laajennusremontin myötä saamme puolet lisää puhdastilaa. Se on todella tarpeen, koska tuotantomme on kasvanut melkoisella vauhdilla. RENTOUDUN: Parhaiten rentouttavat puulämmitteisen rantasaunan lempeät löylyt ja järvessä vilvoittelu, talviaikaan avanto. Rivakka sauvakävely Tottijärvellä maalaismaisemassa on myös aivan mahtavaa. KUKA OLEN?

FARENTA Farmasian tohtori JUHA TURUNEN on palkattu Farenta Oy:n tutkimuspäälliköksi 1.8. alkaen. Turusella on kymmenen vuoden kokemus tutkimus- ja opetustehtävistä Kuopion ja Itä-Suomen yliopistoissa. SANTEN Lääketehdas Santen Oy:ssä on nimitetty avainasiakas-/myyntipäälliköksi farmaseutti CARITA ILANDER, joka aloitti tehtävässään syyskuun alussa.

»ihmiset Kokkonen jätti YA:n Yliopiston Apteekin apteekkarina vuodesta 2001 toiminut proviisori JARI KOKKONEN on eronnut tehtävästään. Hän on palvellut Yliopiston Apteekkia yhteensä 17 vuotta, joista viimeiset kymmenen vuotta apteekkarina. Apteekkarin tehtäviä hoitaa palvelujohtaja STIINA PIIRAINEN, kunnes uusi apteekkari nimitetään.

11


»12 kysymystä tietojärjestelmistä

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT MARKKU OJALA

Tekniikkaa kuin apteekin hyllyltä NIISTÄ PÄIVISTÄ ON EDETTY KAUAS, KUN KAIKKI TIEDOT SYÖTETTIIN APTEEKIN TIETOJÄRJESTELMÄÄN KÄSIN JA KÄYTTÖOHJEET KIINNITETTIIN KELTAISILLA MUISTILAPUILLA NÄYTÖN REUNALLE. TEKNIIKKA ON ENTISTÄ HELPOMPAA JA VALMIIMPAA JA SEN VOI OSTAA LÄHES KUIN APTEEKIN HYLLYLTÄ. KEHITYS EI KUITENKAAN PYSÄHDY TÄHÄN.

E

nsimmäinen suomalainen apteekkitietojärjestelmä otettiin käyttöön 1980-luvun puolivälissä. Niistä ajoista on jo edetty kauas helppokäyttöisyydessä ja toimintojen monipuolisuudessa. Nyt ollaan kuitenkin ottamassa jälleen uutta teknistä harppausta. Jo pelkästään eResepti vaatii apteekkijärjestelmältä jatkuvaa yhteydenpitoa kansallisen reseptipalvelimen kanssa. Tiedonsiirtoyhteyk-

sien tulee tulevaisuudessa toimia ehdottoman luotettavasti. Järjestelmältä odotetaan myös yhä monipuolisempia ja tehokkaampia toimintoja, kun apteekit etsivät uusia keinoja selviytyä taloudellisista haasteista. Receptum ja Pharmadata jakavat suomalaiset apteekkien tietojärjestelmien markkinat lähes tasan. Receptum on yrityksenä hieman isompi, sillä on asiakkaita myös muualla kuin apteekeissa ja se toimii myös Ruotsissa. Phar-

madata keskittyy palvelemaan omistajansa, Apteekkariliiton, jäsenkuntaa. Se hoitaa nykyään myös SAL Apteekkiverkkoa, jolla on yli 600 asiakasta. Receptumin uusi MAXX-järjestelmä on jo laajalti korvannut vuonna 1991 julkistetun Linnean, ja Pharmadatalta on valmistumassa Salixin rinnalle uusi pd3-järjestelmä. Proviisori teki yritysten toimitusjohtajille 12 kysymystä.

JUKKA LITMANEN TOIMITUSJOHTAJA, PHARMADATA

• Diplomi-insinööri TTKK:sta Tampereelta 1987. • Työskennellyt aiemmin eri ohjelmistotaloissa ja Alkon tietohallintojohtajana. Aloitti Pharmadatassa vuonna 2009. • Syntyjään tamperelainen. Koti Tampereella, kämppä Helsingissä. • Harrastaa kesäisin purjeveneilyä Näsijärvellä sekä golfia.

PHARMADATA vuonna 1989. Suomen Apteekkariliitto TUOTTEET Salix- ja pd3-apteekkijärjestelmät, Apteekkiverkko. ASIAKKAAT Noin 460 apteekkia. LIIKEVAIHTO 5,4 miljoonaa euroa vuonna 2010. HENKILÖSTÖ Noin 20 henkilöä. Apteekkiverkko-liiketoiminta on siirtynyt hiljattain Pharmadataan. Proversa yhdistyi Pharmadataan viime vuonna. PERUSTETTU OMISTAJA

12


1

MITÄ NIIN ERITYISTÄ APTEEKEISSA ON, ETTÄ OMA JÄRJESTELMÄ ON TARPEEN?

JUKKA MÄKI-MOIJALA, RECEPTUM:

Lääkkeiden myynti vaatii asiantuntemusta ja neuvontaa. Jos apteekissa jokin menee pieleen, hengen lähtö voi olla lähellä. Reseptin käsittelyn on oltava nopeaa ja sujuvaa, mikä edellyttää räätälöityä järjestelmää. Missään muualla erikoistavarakaupassa eivät järjestelmävaatimukset ole samanlaiset kuin apteekkitoiminnassa – muualla tarvitaan vain tilausten käsittely ja kassatoiminto. JUKKA LITMANEN, PHARMADATA: Lääkkeet ovat tuotteita siinä missä muutkin. Niitä tilataan samalla tavoin, niillä on nimikkeet ja koodit kuten vaikkapa viineillä. Reseptin käsittelyyn liittyviä erityispiirteitä toki on, mutta erot eivät ole valtavan suuria. Mielestäni apteekkitoimiala ei tarvitse täysin itselleen räätälöityä erityisjärjestelmää. Kokonaan räätälöityjen järjestelmien kehittäminen ja ylläpito on 2000-luvulla liian kallista ottaen huomioon apteekkien pienet volyymit. Kaikki suuret kaupparyhmittymät ovat jo siirtyneet valmisohjelmistopohjaiseen järjestelmään, koska luotettava perusohjelmisto antaa mahdollisuudet toimialakohtaisten erityispiirteiden nopeaan toteuttamiseen kevyemmin kustannuksin.

2

MITÄ AINUTLAATUISTA UUSIMMASSA JÄRJESTELMÄSSÄNNE ON?

Meillä asiakas on järjestelmän ytimessä. Perinteisesti järjestelmiä on lähdetty kehittämään esimerkiksi varastonhallinnan näkökulmasta ja vasta jälkeenpäin mietitty, miten CRM eli asiakassuhteen hallinta siihen liitetään. Meillä lähtökohta on päinvastainen. Lähdemme siitä, että tilanteessa on asiakas ja tuote. Tuote pitää antaa asiakkaalle ja ottaa häneltä rahat. Siinä koko juttu – ei mitään monimutkaista. Järjestelmää ei myöskään tarvitse opetella käyttämään. Proviisorin tai farmaseutin pitää osata vain oma työnsä, se riittää. LITMANEN: Pd3 on valmisohjelmistopohjainen, keskitetty järjestelmä, jota hoitavat palvelimet sijaitsevat turvallisessa, hyvin suojatussa konesalissa. Myös varmuuskopiot ja päivitykset hoidetaan keskitetysti. Tämä edellyttää toimivaa tietoliikenneratkaisua, joka kuuluu palveluvalikoimaamme. Muu kauppa on toiminut keskitettyjen järjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien varassa jo vuosia. Kokemukset osoittavat, että ratkaisu on toimiva ja kustannustehokas. Se on myös monella tapaa turvallisempi MÄKI-MOIJALA:

LITMANEN: Kokemukset osoittavat, että keskitetty ratkaisu on toimiva ja kustannustehokas. kuin apteekkien omat palvelimet. Meidän lisäksemme myös moni muu käyttää Microsoftin Navision-pohjaista järjestelmää Suomessa ja kansainvälisesti. Mitä enemmän käyttäjiä järjestelmällä on, sitä pienemmät ovat yksikkökohtaiset kustannukset.

3

MIKÄ JÄRJESTELMÄSSÄNNE ON PARASTA?

Asiakkaan ja palvelutilanteen hallinta. Farmaseutti tai proviisori saa asiakastilanteessa eteensä kaiken tarvittavan tiedon käynnistämättä erillisiä ohjelmia tai etsimättä tietoja muualta. Yksi näkymä riittää. Asiakkaasta näkyy esimerkiksi, millaisia lääkityksiä hänellä on, milloin hän on viimeksi käynyt ja kuka häntä on palvellut. Asiakastilanteen hyvä hallinta säteilee kaikkialle ja sen avulla säästetään rahaa esimerkiksi varastonhallinnassa. LITMANEN: Ehdottomasti käytettävyys. Reseptin käsittely on se, mitä apteekissa eniten tehdään, joten olemme keskittyneet tekemään siitä sujuvaa. Myös tietokantajärjestelmämme on erittäin hyvä ja sitä kautta tietojen hallinta on joustavaa. Siirtyminen esimerkiksi reseptin käsittelystä lääketietoihin on kätevää. Myös raportointimahdollisuudet ovat kattavat. MÄKI-MOIJALA:

4

MIKSI TARVITTIIN UUSI JÄRJESTELMÄ?

Uudet työkalut mahdollistavat monipuolisemmat ja nopeammat toiminnot kaikkialla apteekissa. Esimerkiksi asiakkuuden hallinta on ollut Receptumin apteekkijärjestelmissä aivan eri tasolla kuin muilla kaupan aloilla. Jo Linneamme on palkittu yhtenä parhaista suomalaisista kanta-asiakasjärjestelmistä. 1990-luvulla kehitettynä se alkaa kuitenkin edustaa vanhaa tekniikkaa. LITMANEN: Merkkipohjainen Salix on hyvä ja edelleen käyttökelpoinen järjestelmä. Halusimme kuitenkin hakea uutta teknologiapohjaa sekä parempaa hallittavuutta ja ylläpidettävyytMÄKI-MOIJALA:

13


»12 kysymystä tietojärjestelmistä

MÄKI-MOIJALA: Reseptin käsittelyyn liittyvät erityispiirteet edellyttävät räätälöityä järjestelmää. tä keskitetyn järjestelmän kautta. Pharmadata kartoitti yhdessä asiantuntijoiden kanssa tulevaisuuden apteekkien tietotekniset tarpeet ja päädyimme lopputulokseen, että on parempi siirtyä kokonaan uuteen teknologiaan sen sijaan, että vain uudistettaisiin Salixia. Kattavan asiakaskohtaisen informaation olemme tuoneet käyttöön jo Salixiakin tukevien pd-ohjelmistojen avulla.

5

MILLAISIA KOKEMUKSIA JÄRJESTELMÄSTÄ ON SAATU?

Todella hyviä. MAXXin käyttöönoton jälkeen apteekissa on saattanut henkilökunnan mielestä olla tavallista hiljaisempaa. Reseptuurit ovat kuitenkin samaan aikaan kasvaneet, mikä osoittaa, että toiminta on tehostunut. Henkilökunnan tarve pienentyy, kun back office -toiminnot hoituvat asiakaspalvelun yhteydessä. Eräs asiakkaamme kommentoi, että nykyään hän pystyy aina yllättämään asiakkaan. Se on mahdollista, kun asiakaspalvelijalla on käytössään kattavat tiedot asiakkaan aiemmista käynneistä. LITMANEN: Pd3 on parhaillaan pilotointivaiheessa, jossa on tarkoituksena löytää järjestelmän ongelmat ja korjata ne. Olemme saaneet myönteistä palautetta järjestelmän käytettävyydestä. Esimerkiksi hiiren käyttö on minimoitu niin, että ruudulla siirrytään useimmiten automaattisesti seuraavaan kohtaan. Haluamme saada ongelmat pois ennen kuin levitämme järjestelmää enempää. MÄKI-MOIJALA:

6

MITEN VERTAILET OMAA JA KILPAILIJAN TUOTETTA?

Vertailu ei ole tässä vaiheessa mahdollista, koska kilpaileva tuote ei ole vielä valmis. Pharmadatan pd3 on tehty kaupan MÄKI-MOIJALA:

14

järjestelmän pohjalle, kun taas MAXX tehtiin ohjelmistotyönä varta vasten asiakkaillemme uusimmalla teknologialla. Järjestelmien käytettävyydessä, tehokkuudessa ja hinnassa tulee mahdollisesti olemaan eroja. Sen voin sanoa, että me olemme äärettömän nopeita reagoimaan muutoksiin. Ohjelmistoa voidaan muuttaa asiakkaidemme tarpeiden mukaan, koska koko toiminta on omissa käsissämme: suunnittelu, koodaus, asennus ja helpdesk. Pd3 on viivästynyt alkuperäisestä julkaisuaikataulusta vuosia, mikä viittaa haasteisiin. LITMANEN: Jokaisen järjestelmän hankintaa harkitseva apteekin kannattaisi vertailla järjestelmiä ainakin viidestä näkökulmasta: 1. Järjestelmän arkkitehtuuri ja mitä se tuo mukanaan esimerkiksi jatkuvissa ylläpitokustannuksissa. 2. Millaiset järjestelmän kehitysnäkymät ovat, kuka sitä kehittää ja miten paljon kehittäjällä on asiakkaita. Mitä enemmän asiakkaita, sitä useamman maksajan kesken jatkuvan kehitystyön kustannukset jakaantuvat. Navision-pohjaisella järjestelmällä on miljoonia käyttäjiä ympäri maailman. 3. Järjestelmän toiminnallisuus – miten hyvin se tukee liiketoimintaa? 4. Millaista tukea järjestelmän ylläpitoon saa eli miten moni ohjelmistotalo Suomessa pystyy ylläpitämään sitä. Navisionosaamista on Suomessa useilla toimijoilla. 5. Järjestelmän käyttökustannukset kaikkine laitteistoineen ja palvelimineen useammalle vuodelle eteenpäin.

7

MILLAINEN KYSYNTÄ UUTUUDELLA ON OLLUT?

Olemme toimittaneet yli 200 MAXX-järjestelmää, noin 100 järjestelmää vuodessa, pilotin ja markkinoille tulon jälkeen. Huippukuukausina olemme installoineet yli 15 järjestelmää. Aloitimme viime vuonna toimitukset myös Ruotsiin, ja sinne on mennyt parikymmentä MAXXia. LITMANEN: Saisimme heti kaupaksi useita pd3-järjestelmiä. Emme kuitenkaan aloita toimituksia ennen kuin Kela on auditoinut sähköisen lääkemääräyksen toiminnallisuuden, mikä tapahtunee vuodenvaihteessa. Toimitukset alkavat siten aikaisintaan ensi vuoden alussa. Otimme tarkoituksella aikalisän. Tällä välin toimitamme Salix-apteekkijärjestelmää, joka on eReseptikelpoinen ja sopii hyvin etenkin pienemmille apteekeille. Salix ei ole jäämässä pois markkinoilta, vaan pd3 tulee sen rinnalle uutena vaihtoehtona. MÄKI-MOIJALA:


JUKKA MÄKI-MOIJALA TOIMITUSJOHTAJA, RECEPTUM

• Insinööri, Helsingin teknillinen oppilaitos 1975. • Ensimmäinen työpaikka Nokia, työura vuodesta 1983 apteekkijärjestelmien parissa – vain työnantajan nimi palkkakuitissa vaihtunut. • Asuu Helsingin Pitäjänmäellä perusteellisesti remontoidussa paritalossa. Alun perin kotoisin Forssasta. • Harrastaa remonttien suunnittelua ja mökkeilyä Somerniemellä.

RECEPTUM vuonna 2000, mutta yrityksen juuret juontavat vuoteen 1985, jolloin Suomen ensimmäisen apteekkijärjestelmän kehitystyö alkoi. OMISTAJAT Yliopiston Apteekki, yksityiset apteekkiketjut ja toimiva johto. TUOTTEET Linnea- ja MAXX-apteekkijärjestelmät, Helmi-hammaslääkärijärjestelmä, Medicus-lääkärijärjestelmä, Financial Server -pankki- ja tietoliikenneratkaisut. ASIAKKAAT Noin puolet Suomen apteekeista. LIIKEVAIHTO 7,2 miljoonaa euroa vuonna 2010. HENKILÖSTÖ Noin 50 henkilöä, joista toistakymmentä helpdeskissä ja vajaat 10 ohjelmistokehityksessä. PERUSTETTU

8

MIHIN SUUNTAAN NÄET APTEEKKIJÄRJESTELMIEN KEHITTYVÄN?

Ihmisen hyvinvoinnista huolehtiminen ja terveyskasvatus tulevat korostumaan apteekeissa. Apteekkeihin tulee nykyisestä poikkeavia palvelukonsepteja, joten järjestelmiin tulee pystyä liittämään esimerkiksi mittalaitteita ja ajanvarausjärjestelmiä. LITMANEN: Tulevaisuuden apteekkijärjestelmät perustuvat valmisohjelmistoihin, koska se on ainoa kustannustehokas vaihtoehto. Tekniikka tulee entistä helpompina ja valmiimpina palveluina, kuin apteekin hyllyltä. Tietoturvan merkitys korostuu verkottuvassa maailmassa. Yhteyksien pitää olla salattuja ja palomuurien kunnossa. Järjestelmien vikasietoisuudesta tulee entistä tärkeämpi ominaisuus. Erilaiset etäasiointiin liittyvät palvelut ovat jo nykypäivää, liittyivät ne sitten asiointiin tai toiminnan johtamiseen. MÄKI-MOIJALA:

9

MILLAISIA MAHDOLLISUUKSIA TEKNIIKKA TUO LÄÄKENEUVONTAAN?

MÄKI-MOIJALA: MAXXissa on otettu huomioon

esimerkiksi mahdollisuus kytkeä asiakkaan tietoihin mittalaitteista saatavia tuloksia. Tulevaisuuden apteekissa tarvitaan myös ajanvarausjärjestelmä konsultoivan proviisorin tai farmaseutin vastaanotolle. Apteekit voisivat pitää asiantuntemustaan enemmänkin esillä. LITMANEN: Ellei apteekissa huomata esimerkiksi lääkkeiden yhteensopimattomuutta, seuraukset voivat olla vakavat. Lääkeneuvonta on tärkeää ja panostamme siihen voimakkaas-

ti. Yhdistämme jatkossa Proversan kehittämän Procuro-lääkeneuvontaohjelmiston saumattomaksi osaksi pd3-järjestelmän reseptinkäsittelyä. Myös muut jo käytössä olevat pd-tuotteemme kehittyvät edelleen tarjoten apteekeille uusia toimintamahdollisuuksia.

10

MITÄ LISÄÄ APTEEKEISSA VOITAISIIN TEHDÄ IT:N AVULLA?

Paljonkin. Ostokäyttäytymistä koskevan tiedon avulla olisi mahdollista palvella nykyistä paremmin tarjoamalla aktiivisesti tuotteita, joita asiakas haluaa. Se ei ole ylimarkkinointia eikä tyrkyttämistä. On noloa, kun reseptilääkettä ostavalle ei kerrota, että hänen suolistonsa saattaa ärtyä, ellei hän käytä samalla tietynlaista itsehoitotuotetta. Markkinointia vieroksuvan kulttuurin on nyt muututtava pakon edessä, kun apteekkien kannattavuus heikkenee. LITMANEN: Apteekkitoimiala tulee sähköistymään ja verkottumaan nykyistä enemmän, koska uusi sukupolvi on tottunut sähköisiin palveluihin ja edellyttää niitä. Myös uusia lääkkeiden toimitusvaihtoehtoja saattaa tulla. Sähköinen resepti ja sähköiset potilasarkistot mahdollistavat paljon uutta ja parantavat potilasturvallisuutta. Esimerkiksi apteekkisopimusten seuranta ja hallinnointi tulee paranemaan. Asiakasvuorovaikutusta tullaan tukemaan asiakasnäytöillä. MÄKI-MOIJALA:

11

kainen ja hankala, mutta se on toteutettu. Olen yllättynyt siitä, miten myönteisesti sähköinen resepti on otettu vastaan. Naapurimaiden ratkaisut ovat selvästi kevyempiä, joten ne saatiin käyttöön nopeammin. Muilta osin suomalaisissa apteekeissa ollaan esimerkiksi Ruotsia edellä tietoteknisesti. LITMANEN: Suomessa haluttiin eReseptiin enemmän toimintoja ja ominaisuuksia kuin naapurimaissa, joten sen toteuttaminen etenkin edellisen sukupolven apteekkijärjestelmiin oli selvästi haastavampaa.

12

MILLÄ TOLALLA PROVIISORIEN IT-OSAAMINEN ON?

MÄKI-MOIJALA: Proviisorin ei tarvitse tietää tie-

totekniikasta tuon taivaallista. Järjestelmämme on huono, jos apteekkihenkilökunta ei saa keskittyä omaan osaamisalueeseensa, vaan joutuu opiskelemaan tietotekniikkaa. LITMANEN: Hyvällä tolalla. Apteekkijärjestelmät tulevat opiskelijoille tutuiksi jo farmasian laitoksella. Olemme myös panostaneet verkkokoulutukseen, jossa opiskelu sujuu omassa tahdissa.

MITEN KOMMENTOIT E-RESEPTIN KÄYTTÖÖNOTTOA?

MÄKI-MOIJALA: Tehtävä oli teknisesti monimut-

15


Helposti eroon hiivasienitulehduksesta Yksi kapseli suun kautta riittää. Diflucan on tehokas, helppo ja nopea hoito hiivatulehdukseen. – nyt apteekista ilman reseptiä. www.diflucan.fi

DIF_ILM_150811_15_170811_4_U

Nyt Pfizerin alkuperäislääke Diflucan ilman reseptiä!

Diflucan 150mg kapseli. Vaikuttava-aine flukonatsoli. Hiivasienen aiheuttaman emätintulehduksen (Candida-vaginiitti) hoitoon naisille, joilla on aikaisemmin ollut lääkärin toteama hiivasienitulehdus. Aikuisille 1 kapseli suun kautta kerta-annoksena. Älä käytä valmistetta raskauden tai imetyksen aikana. Älä käytä valmistetta jos sinulla on todettu maksan tai munuaisten toimintahäiriö tai olet allerginen flukonatsolille tai jollekin Diflucan kapselin sisältämälle aineelle. Varmista lääkkeen sopivuus apteekissa, jos käytät jotakin muuta lääkitystä. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Apteekista ilman reseptiä. Lisätiedot www.pfizer.fi tai puh. 09-430 040. Pfizer Oy, Tietokuja 4, 00330 Helsinki.


»fip 2011

Cyber Towers on modernin Hyderabadin, HITEC Cityn, tunnus.

TEKSTI SINI ESKOLA KUVAT SINI ESKOLA JA DREAMSTIME

Intia on vastakohtien maa FARMASISTIEN MAAILMANJÄRJESTÖN 71. FIP-KONGRESSI KERÄSI SYYSKUUSSA LÄHES 2 000 OSANOTTAJAA INTIAN HYDERABADIIN. KAUPUNKI TUNNETAAN YHTENÄ INTIAN LÄÄKEVALMISTUKSEN KESKUKSISTA. INTIA ON LÄÄKETEOLLISUUDEN JÄTTILÄINEN JA VASTAKOHTIEN MAA. X Hyderabadin asukasluku on yli neljä miljoonaa.

17


»fip 2011

Ulkonäkö pettää. Hyderabadin lähijoista on löydetty antibioottiresistenttejä bakteerikantoja.

X

I

ntian lääketeollisuus on kasvanut ennätysmäisesti 1970-luvulta lähtien. Se on tällä hetkellä volyymiltään maailman kolmanneksi suurin ja arvoltaan maailman 14. suurin. Pirstaleisuus on Intian lääketeollisuudelle ominaista. Maassa on yli 20 000 rekisteröityä tuotantoyksikköä, ja noin 250 yritystä vastaa 70 prosentista maan lääkemarkkinoita. Kymmenen suurimman lääkeyrityksen tuotannosta noin puolet menee vientiin. Maan 210 miljoonasta asukkaasta lähes puolet elää köyhyysrajan alapuolella, ja terveydenhuoltojärjestelmän toimimattomuus tulee kävijälle räikeästi selväksi. Vaikka lääkkeet ovat Intiassa edullisempia kuin missään muualla ja maa pystyy tuottamaan itsenäisesti 90 prosenttia tarvitsemistaan lääkkeistä, toimivan lääkejakelun, yhteiskunnan antaman tuen sekä infrastruktuurin puuttuminen merkitsevät, etteivät kaikki pääse osallisiksi elintärkeästä lääkehoidosta. TAUSTALLA PATENTTILAKI

Vuonna 1970 voimaantulleet Intian patenttilain, the Indian Patent Act, IPA, muutos sekä hintakontrollisäännös, Drug Price Control Order, DPCO, avasivat ovet lääketeollisuuden huikealle kasvulle. Uudet säädökset antoivat lääkeryrityksille mahdollisuuden valmistaa aktiivista lääkeainetta, active pharmaceutical ingredient, API, sekä valmiita formulaatioita innovaattoria huomattavasti alhaisemmilla hinnoilla. Kansainvälisten yritysten oli laskettava omien tuotteidensa hintoja, jos ne aikoivat markkinoida niitä Intiassa.

18

Kasvua ovat vauhdittaneet myös sallivat kansainvälistä rahoitusta koskevat säännökset sekä Intian panostus tietotekniikka-alaan. THE INDIA ADVANTAGE

Intian lääketeollisuuden jättimäistä kasvua selittää myös ”The India Advantage”, Intia-etu, joka koostuu useista tekijöistä: TYÖVOIMA: Kun väestö on valtava, mukaan mahtuu iso joukko myös todella osaavia ammattilaisia, ja vähemmän vaativiinkin tehtäviin saa helposti työvoimaa. Intialaiset puhuvat toisena kielenään englantia. Palvelut ovat suhteellisen helposti saatavilla. VALMISTUSMENETELMÄT: Huippunopea kemiallisen synteesimenetelmän kehittäminen takaa yrityksille hyvät voitot. Intiassa tuotetaan farmaseuttisia aktiivisia aineita niin bulkkituotantona kuin monimutkaisemmillakin menetelmillä. YHTEISKUNNALLINEN KEHITYS: Intia on ollut demokratia 53 viime vuotta. Maan yhteiskunnalliset ja taloudelliset olot ovat kehittyneet tasolle, joka mahdollistaa korkean teknologian teollisuuden syntymisen. Intia on vanha tekijä kansainvälisessä toiminnassa. Siirtomaastatus on antanut sille merkittävän edun, kun se on kehittänyt talous- ja muita kumppanuuksia. INFORMAATIOTEKNOLOGIA: IT-alaan on panostettu paljon ja maassa on runsaasti korkeasti koulutettuja tietotekniikka-alan osaajia. Tämä antaa myös lääketeollisuudelle hyvät kehityslähtökohdat. GLOBALISAATIO: Intia sallii vapaan markkinatalouden ja on avoin globalisaatiolle. Intias-

Lääketehtaiden todettiin päästävän Hyderabadin lähijokiin puhdistamatonta vettä suoraan antibioottituotannon eri vaiheista.

sa on 70 miljoonan hengen keskiluokka, jonka työ vie koko kansakuntaa eteenpäin pitkin harppauksin. YRITYSFUUSIOT: Intian lääketeollisuus seuraa kansainvälistä kehitystä. Yritysostot ja yhdistymiset ovat arkipäivää, usein niin, että kansainvälinen lääkejätti ostaa pienemmän yksikön Intiasta. Näin pyritään hakemaan synergiaetua ja suurempaa markkinaosuutta. KOULUTA JA KONTROLLOI

FIP-kongressissa puhunut Thermaxin toimitusjohtaja M. S. UNNKRISHINAN kuvaili osuvasti Intia-etua. Hänen mukaansa moni pitää liian itsestään selvänä, että tuotannon siirtäminen Intiaan parantaa välittömästi yrityksen tulosta. Moni pettyy pahasti, kun niin ei käykään. ”Indian curry is hot, but you have to know how to make it tasty”, hän valisti kuulijoita.


Hetero Groupin lääketehdas tarjosi FIPin lääketeollisuustyöryhmälle esimerkin korkeatasoisesta lääkevalmistuksesta Intiassa. Ympäristöjohtaja Charlotta Ungerin mukaan kansainvälinen yhteistyö on tarpeen lääketeollisuuden ympäristöhaittojen vähentämiseksi.

Unnkrishinan painotti, että kansainvälisen yrityksen täytyy kouluttaa paikallinen työvoima tehtäviinsä perusteellisesti. Henkilöstön SOPja OPI-asiantuntemusta tulee pitää yllä jatkuvilla kontrolleilla ja koulutuksella. – Avaimet hedelmälliseen yhteistyöhön lääkeviranomaisen kanssa löytyvät, kun väliin ei oteta mukaan kolmatta osapuolta. On parempi, että yrityksen oma rekisteröinti- ja myyntilupa-asiantuntija hoitaa viestinnän ja neuvottelut viranomaisen kanssa avoimesti, välttäen kaikkea, mikä voisi viitata korruptioon, Unnkrishinan sanoi. ENTÄ YMPÄRISTÖTAVOITTEET?

Kun Euroopassa puhutaan ympäristövastuusta, katseet kääntyvät Euroopan Unionin lakeihin ja kansallisiin asetuksiin. Karkeasti sanottuna Intiassa ei ole olemassa ympäristönsuojeluun

Intiassa tuotetaan

8%

maailman lääkkeistä. LÄHDE INDIAN DRUG MANUFACTURERS ASSOCIATION

liittyviä lakeja ja asetuksia. Kun yli puolet kansakunnasta elää köyhyysrajan alapuolella, ei heitä voi vaatia tekemään tekoja ympäristön puolesta. Vai voiko? Lääketeollisuuden aiheuttamat ympäristöhaitat pitäisi ensisijaisesti pystyä estämään. Valitettavasti Intiassa ympäristönsuojelu keskittyy yhä haittojen havainnoimiseen, mikä mahdollisesti johtaa toimenpiteisiin retrospektiivisesti. Lääketeollisuudelta pitää vaatia vastuuta myös ympäristöstä, vaikka se merkitsisikin kustannuksia valmistuksessa ja tuotteen loppuhinnassa. Näin luulisi jokaisen lääketeollisuusbisneksessä mukana olevan, varteenotettavan tekijän ajattelevan. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Ruotsin lääkeviranomaisen, Läkemedelsverketin, ympäristöjohtaja CHARLOTTA UNGER otti kongressissa esimerkin ympäristöriskien arviointiin keskittyneen ruotsalaisen tutkimuslaitoksen Mistra Pharman tekemästä ympäristöhaittaraportista Intian Hyderabadista. Ryhmä oli testannut antibiooteille resistenttien bakteerien esiintyvyyttä Hyderabadin lähistöllä sijaitsevissa joissa. Tulos oli hälyttävä! Yhteensä noin 90 lähistöllä olevan lääketehtaan todettiin päästävän lähijokiin puhdistamatonta vettä suoraan antibioottituotannon eri vaiheista. Mistra Pharma käytti uutta DNA/geneettistä sekvensointia mitatakseen resistenttien geenien esiintyvyyttä joen bakteereissa. Bakteerit olivat kehittäneet resistenssin altistuessaan jatkuvalle antibioottitulvalle, eivätkä tavan-

Tehtaalla kaikki hyvin FIPIN LÄÄKETEOLLISUUSTYÖRYHMÄ, Industrial Pharmacy Section, järjesti kongressin aikana vierailun Hetero Groupin lääketehtaaseen lähellä Hyderabadia. Vierailijat otettiin vastaan sydämellisesti ja koko lääketehdas näytti olevan valmistautunut perusteellisesti kansainvälisten vieraiden tuloon. Modernit analyysilaitteet, tabletti-, liuos- ja kapselivalmistusyksiköt sekä blisteri- ja pullopakkauslinjastot osoittivat tehtaan toimivan kuten mikä tahansa länsimainen lääketehdas. Vuonna 2008 valmistuneen tehtaan olivat jo tarkastaneet muun muassa Norjan ja Yhdysvaltojen sekä Intian omat lääkeviranomaiset. Nopea vilkaisu SOP-kansioihin paljasti, että informaatio oli ajan tasalla. Tuotantotilojen puhtausluokitukset tuotantotiloissa varmistettiin moderneilla ilmanpainejärjestelmillä, ja analyysilaboratoriosta löytyivät viimeisimmät HPLC- ja massaspektrometrilaitteistojen mallit.

omaiset antibiootit testin loppuvaiheessa enää tappaneet bakteereita suurinakaan annoksina. Unger peräänkuulutti kansainvälistä yhteistyötä, jossa Ruotsi näyttää olevan edelläkävijä. Hän kiiruhti kongressista suoraan tapaamaan Intian ympäristöministeriä ja keskustelemaan yhteisistä linjauksista lääketeollisuuden ympäristöhaittojen vähentämiseksi.

Kirjoittaja työskentelee Ruotsissa AstraZenecan kansainvälisessä yksikössä ja on FIP:n lääketeollisuussektorin hallituksen jäsen.

19


»ulkomailta

Ihminen voi haluta tietoa terveydestään, vaikkei tuntisi itseään sairaaksi.

Marianne Noreliuksen mielestä terveystesti on apteekille aimo askel eteenpäin.

TEKSTI JA KUVAT KIRSTI KAJANNE

Apoteket otti käyttöön terveystestin RUOTSIN APOTEKET AB ON KEHITTÄNYT TERVEYSTESTIN, JOKA ARVIOI SAIRAUSRISKEJÄ JA KANNUSTAA ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEEN. YLEISTYESSÄÄN TESTI VOI HELPOTTAA TERVEYSKESKUSTEN TYÖTAAKKAA.

S

adassa Apoteket AB:n alaisessa ruotsalaisessa apteekissa voi suorittaa mittavan terveystarkastuksen. Apoteketin terveyssuunnittelija MARIANNE NORELIUS alkoi vetää terveystarkastushankkeen 25-henkistä tiimiä kolmisen vuotta sitten. – Emme kannusta esimerkiksi nopeisiin laihdutuskuureihin, vaan tarkoitus on, että ihmiset löytäisivät kestäviä ratkaisuja terveydentilansa ylläpitämiseksi. Testi voi auttaa löytämään tapoja vähentää sydän- ja verisuonisairauksiin ja diabetekseen sairastumisen riskiä, sanoo Norelius. Testejä on tähän mennessä tehty 2 500 ruotsalaiselle. Terveystarkastusta on myyty myös yrityksille. – Monet firmat haluavat enemmän kuin tavallista työterveyshuoltoa. Meidän testimme toimii ennaltaehkäisevästi, Norelius kehuu.

20

Yksityinen apteekin asiakas maksaa palvelusta noin 25 euroa. Mikäli tarkastus viedään työpaikalle välineistöineen, hinta on kalliimpi. ELÄMÄNTAVAT TARKASTELUSSA

Terveystestiin tuleva asiakas täyttää elämäntapojaan luotaavan kaavakkeen. Siinä kysytään esimerkiksi, miten usein hän syö hedelmiä ja vihanneksia, kalaa tai täysjyväleipää, pastaa ja riisiä. Entä liikkuminen, kuinka monta kertaa viikossa hän liikkuu niin, että hiki puskee pintaan? Miten paljon hän käyttää alkoholia ja kuinka paljon juo kerralla? Myös unen määrä ja laatu sekä perinnöllinen alttius sydän- ja verisuonisairauksiin otetaan huomioon. Itse testi perustuu laskukaavaan, joka arvioi sydän- ja verisuonisairausriskin viiden parametrin perusteella. Ne ovat verenpaine, kokonaiskolesteroli, ikä, sukupuoli ja tupakointi. Verenpaineen ja kolesterolin lisäksi mitataan

vyötärön ympärysmitta. Tietokoneohjelma laskee tuloksen: miltä henkilön sydän- ja verisuonisairastumisen riski näyttää tänään ja 65-vuotiaana. Jos koetulokset osuvat näyttöruudun punaiselle kentälle, asiakas passitetaan lääkärin vastaanotolle. – Koko tarkastus on rakennettu niin, että se motivoi asiakasta muutokseen. Testi voi antaa esimerkiksi sysäyksen tupakoinnin lopettamiseen, Norelius miettii. Jos tupakoinnin lopettaminen ei ole vielä ajankohtaista, asiakas voi tilata uuden ajan ja tulla takaisin saadakseen tukea päätökseen. Norelius uskoo, että ihmiset ovat kiinnostuneita mittausarvoista. Jokainen voi tarkistaa painonsa vaa’alla, mutta miltä tilanne näyttää verisuonissa? Terveydentilastaan voi haluta tietoa, vaikkei tuntisi itseään sairaaksi. Nyt tietoa saadakseen ei enää tarvitse välttämättä mennä lääkäriin.


APTEEKILLE UUSI ALUEVALTAUS

Kaikki kokeen tulokset ja muutosehdotukset tulostetaan kävijälle mukaan. Lisäksi tukena on Apoteket AB:n verkossa toimiva terveyslaboratorio, jonne kuka tahansa voi kirjautua lisätietoa saadakseen. Netissä voi myös kilpailla ystävän kanssa ja tehdä harjoituksia. Terveystestiin osallistuneen tulokset säilyvät netissä rajoittamattoman ajan. – Perusterveydenhuollossahan potilaat eivät pääse käsiksi heitä koskeviin tietoihin, mutta jos ihminen ottaa vastuun terveydestään, hänen täytyy tietää enemmän, Norelius perustelee. Apoteket säästää testattujen henkilötiedot vuoden ajan, jotta asiakkaaseen voidaan ottaa yhteyttä, mikäli jotakin on mennyt vikaan itse kokeen ottamisessa. Ruotsin sosiaalihallitus on arvioinut, että kyseessä on itsehoitopalvelu, ja siksi Apoteketin ei tarvitse säästää henkilötietoja pidempään. Noreliuksen mukaan on jännittävää viedä apteekkitoimintaa uudelle alueelle. Hän tähdentää myös, että jos apteekin terveystarkastus yleistyy, terveyskeskukset voivat keskittyä enemmän sairauksien hoitoon. – Terveystesti on meille myönteinen mahdollisuus, jonka avulla voimme rakentaa ja kehittää toimintaamme, Norelius sanoo ja huomauttaa, että jo vuonna 1994 farmasistien kansainvälinen järjestö FIP ehdotti, että apteekit voisivat ottaa kokeita ja työskennellä elintapakysymysten parissa. – Olemme päässeet aimo askeleen eteenpäin. Terveystesti voi täydentää lääkehoitoa. Jos asiakas esimerkiksi testin tehtyään saa kimmokkeen treenata, hän voi lääkärinsä kanssa myöhemmin alentaa verenpainelääkitystään. TEEMA ON AJAN HERMOLLA

Apteekkien henkilökunta koulutetaan terveystestin tekoon kahden päivän kurssilla, jossa opetetaan kommunikaatiotaitoja ja annetaan tietoa sydän- ja verisuonisairauksista. Sen jälkeen on harjoitusjakso, jonka aikana opiskelija tekee testin 15 henkilölle; he voivat olla ystäviä tai sukulaisia. Sitten testi tehdään opettajan valvonnassa. Lisäksi opiskelija suorittaa päivän kestävän teknisen kurssin etäopiskeluna. – Emme me silti halua olla terveysintoilijoita kielteisessä mielessä, Norelius naurahtaa. Hän itse tekee reippaan puolen tunnin kävelyn joka päivä, mutta pitää hyvästä ruoasta ja ottaa silloin tällöin viinilasillisen. – Tarkoitus on, että ihmiset viihtyisivät hyvin arkielämässään, Norelius summaa. Entä aikovatko Ruotsin yksityiset apteekit seurata perässä? – Luulen, että he keksivät jotakin vastaavaa. Tämä teema on ajan hermolla.

Terveystestiin kuuluu verenpaineen ja kolesterolin mittaus. Myös vyötärönympärys mitataan.

Testitulos yllätti iloisesti TERVEYSTARKASTUSTILA ON pieni sivuhuone Tukholman NK-tavaratalon Apoteket-apteekissa. On teknistä apulaitetta, tietokone ja verikokeen tekoon tarvittavat välineet. Olen vähän hermostunut; mitä, jos tarkastus antaakin huonon tuloksen? Ennen testiä olen jo täyttänyt netissä kaavakkeen ja saanut oman salasanan. Kaikki tietoni ovat suojattuja. Proviisori CAMILLA FRISLUND huomaa hermostuneisuuteni ja selittää rauhallisesti, että kokeen tarkoituksena on saada selville, mikä mahdollisuus minulla on saada sydän- tai verisuonisairaus täytettyäni 65 vuotta, ja millainen tilanne on tänään. Nielaisen kerran. Pieni pistos sormenpäähän ja Frislund ottaa verikokeen kolesterolin mittaamiseksi. Kuluu kaksi minuuttia, nurkassa seisova Reflotron-kone tekee töitä ja antaa kokonaiskolesteroliarvon. Se on 5. Huokaisen helpotuksesta. Sitten otetaan verenpaine, 114/84, ja vyötärön mitta. – Ei saa fuskata ja vetää vatsaa sisään, Frislund napauttaa. Sitten on tulosten vuoro. – Onnea, Frislund hymyilee. Arvot ovat melko kohdallaan, vain vyötärönympärystä pitäisi kaventaa. – Vyötäröä peittävä rasva on kehon vaarallisinta rasvaa, varsinkin sydämelle, Frislund tietää ja muistuttaa Apoteketin nettisivuilta saatavasta lisätiedosta. – Jos sinulla on samat tavat kuin nykyään, etkä ala polttaa tupakkaa, kuulut 65-vuotiaana sydän- ja verisuonisairauksien matalan riskin ryhmään, Frislund sanoo ilokseni. Hän ehdottaa kuitenkin, että voisin syödä useammin ainakin puoli kiloa vihanneksia ja hedelmiä päivässä. – Riittääkö motivaatiosi, hän kysyy. – Kyllä, pakko kestää, jos näin helpolla pääsin nyt, saan sanotuksi. Frislund sanoo olevansa testiä tehdessään vain terveysopas. Joskus tarkastus on näyttänyt sellaisia arvoja, että hän on patistanut asiakkaan lääkärin luo. Terveystestit alkoivat NK:n myymälässä vuoden alussa, mutta testejä ei ole pahemmin mainostettu. Kävijöitä on ollut pari viikossa, naisia ja miehiä yhtä paljon.

21


»talous TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVA DREAMSTIME

Katse lääkevuoteen 2015: kasvu hidastuu IMS HEALTHIN LASKELMIEN MUKAAN MAAILMAN LÄÄKEMENOT YLTÄVÄT LÄHES 1100 MILJARDIIN DOLLARIIN VUOTEEN 2015 MENNESSÄ. LÄÄKEMYYNNIN KASVU ON KUITENKIN HIDASTUMASSA.

V

iiden seuraavan vuoden aikana lääkemyynnin arvioidaan kasvavan 3–6 prosenttia vuodessa, kun kasvuvauhti on edeltävien viiden vuoden aikana ollut keskimäärin 6,2 prosenttia vuodessa. Maailman lääkemyynnin tilanteeseen vaikuttavat aiempaa vähäisempi lääkemyynnin kasvu Yhdysvalloissa, patenttien raukeaminen kehittyneillä lääkemarkkinoilla, voimakas kysynnän jatkuminen kehittyvillä lääkemarkkinoilla ja poliittiset, toimintaympäristöön vaikuttavat muutokset. Eri puolilla maailmaa tapahtuu nopeita muutoksia lääkekulujen jakautumisessa kuluttajien ja maksajien sekä brändituotteiden ja rinnakkaislääkkeiden kesken. IMS:n mukaan muiden muassa seuraavat trendit ovat nähtävissä viiden tulevan vuoden aikana:

myynnistä vähenee kiihtyen, mutta kehittyneillä markkinoilla (IMS Healthin analyysissa 9 maata, jotka ovat USA, Japani, Saksa, Ranska, Italia, Espanja, Iso-Britannia, Kanada ja Etelä-Korea) väestön ikääntyminen kompensoi patenttien raukeamisen vaikutusta niiden kokonaismyyntiin. Tämän seurauksena merkkituotteiden myynti säilyy kehittyneillä markkinoilla samalla tasolla vuonna 2015 kuin vuonna 2010. Maailmanlaajuisesti brändivalmisteiden markkinaosuuden odotetaan laskevan aina 53 prosenttiin asti. Osuus laski jo edeltävien viiden vuoden aikana 70 prosentista 64 prosenttiin (vuoteen 2010). Vaikka merkkituotteiden kasvu kehittyvillä markkinoilla tuleekin olemaan vankka, näillä markkinoilla rinnakkaislääkkeiden osuus on 80 prosenttia myynnistä vuonna 2015.

1

BRÄNDITUOTTEIDEN OSUUS

raukeaa viiden seuraavan vuoden aikana ennätyksellinen määrä. Patenttien raukeamisesta seuraa maksajille 98 miljardin nettosäästöt kehittyneissä maissa vuoteen 2015 mennessä verrattuna toteutuneisiin 54 miljardin säästöihin vuotta 2010 edeltävien viiden vuoden aikana. Patenttien raukeaminen säästää 120 miljardia dollaria vuoteen 2015 mennessä, samalla kun rinnakkaislääkemenot tulevat olemaan 22 miljardia dollaria. Kehittyneistä markkinoista rinnakkaislääkkeiden myynti kasvaa eniten USA:ssa. Japanissa rinnakkaislääkkeiden myynti on tarkastelluista maista alin huolimatta merkittävistä paikallisista poliittisista kannustimista geneeriseen määräämiseen ja rinnakkaislääkkeiden jakelun lisäämiseksi.

2

ALKUPERÄISLÄÄKKEIDEN PATENTTEJA

LÄÄKKEIDEN MYYNTI MAAILMALLA Koodi

Terapeuttinen luokka

C10A L1X A2B N5A N6A L4B A10C J5C B1C C9C N3A R3F N2A J1D N2B C9D L3A B3C M1A G3A

Lipidejä muuntavat lääkeaineet Muut syöpälääkkeet Maha- ja pohjukaissuolihaavan sekä refluksitaudin hoitoon tarkoitetut valmisteet Psykoosilääkkeet Masennuslääkkeet Tuumorinekroositekijä alfan estäjät Ihmisinsuliinit ja analogit HIV-lääkkeet Verihiutaleiden aggregaation estäjät Angiotensiini II -antagonistit Epilepsialääkkeet Beeta-2-reseptoriagonistien ja kortikosteroidien yhdistelmävalmisteet Opioidit Kefalosporiinit Muut anagleetit ja antipyreetit Angiotensiini II -antagonistit, yhdistelmävalmisteet Immunostimulantit pois lukien interferonit Erytropoietiinivalmisteet Tulehduskipu- ja reumalääkkeet (ei steroidirakenteiset) Systeemisesti käytettävät hormonaaliset ehkäisyvalmisteet

LÄHDE IMS HEALTH. ESITETYT MYYNTILUVUT PERUSTUVAT VALMISTAJAHINTOIHIN.

22

Osuus maailman lääkemyynnistä MAT Q1 2011 (edeltävät 12 kk) $(%) 4,2 3,8 3,4 3,2 2,5 2,4 2,0 2,0 1,9 1,9 1,6 1,6 1,5 1,5 1,4 1,4 1,3 1,3 1,3 1,2

Muutos (%) 2 8 -6 8 3 12 12 11 1 -1 4 6 4 9 1 4 11 -5 5 4


3

VIIME AIKOINA markkinoille tulleet ja lähivuosina tulevat innovatiivi-

set lääkkeet (yhteensä 30 lääkettä) vastaavat osaltaan brändituotteiden markkinoiden kasvusta. Näiden joukossa on muiden muassa oraalisesti annosteltavia lääkkeitä multippeliskleroosiin, kaksi hiljattain tullutta uutta lääkehoitovaihtoehtoa rytmihäiriöiden hoitoon, potilaan selviytymismahdollisuuksia parantavia hoitoja metastasoivaan melanoomaan sekä ensimmäinen terapeuttinen rokote eturauhasen syöpään, mikä on läpimurto yksilöllisissä lääkehoidoissa. (IMS Healthin analyysissa 17 maata, joista suurimmat ovat Kiina, Brasilia, Venäjä ja Intia) lähestyvät vuoden 2015 yhteisellä markkinaosuudellaan (28 prosenttia) USA:ta (31 prosenttia). Näillä kehittyvillä markkinoilla lääkemyynnin odotetaan lähes kaksinkertaistuvan vuodesta vuoteen 2015 mennessä 150 miljardista 285–315 miljardiin dollariin. Tätä kehitystä vetävät voimakas talouskasvu ja hallitusten sitoumukset terveydenhuollon saatavuuden parantamiseen. IMS Health ennustaa, että vuoteen 2015 mennessä kehittyvistä lääkemarkkinoista tulee toiseksi suurin maantieteellinen segmentti maailmanlaajuisesti ja että nämä markkinat kasvavat myyntimäärillä mitattuna selvästi EU:n viittä suurinta markkinaa suuremmaksi (Saksa, Ranska, Italia, Espanja ja Iso-Britannia; 13 prosenttia).

4

KEHITTYVÄT LÄÄKEMARKKINAT

POLITIIKKA VAIKUTTAA

Terveyspoliittiset päätökset vaikuttavat lääkemyynnin määrään pitkällä aikavälillä. Vuonna 2010 tehtiin eri puolilla maailmaa poliittisia päätöksiä, jotka vaikuttavat lääkemenoihin viiden tulevan vuoden aikana. Yhdysvalloissa Affordable Care Act laajentaa sairausvakuutuksen suojaa. Kiinassa on toteutettu hintasääntely terveydenhuoltojärjestelmän kestävän kehityksen varmistamiseksi (Universal Coverage). Japanissa oli ensimmäinen hintojen alennus uuden, innovatiivisia tuotteita suojaavan politiikan aikana. Lisäksi rinnakkaislääkkeiden hintoja on säännelty Espanjassa ja Italiassa. Pakollisista uusien tuotteiden kustannus-hyötyarvioinneista on päätetty Saksassa. BIOSIMILAARIT YLEISTYVÄT

Biosimilaarien markkinat kehittyvät nopeasti, mutta niiden käyttö on vähäistä. Vuoteen 2015 mennessä IMS Health odottaa biosimilaarien valmisteiden myynnin ylittävän kaksi miljardia dollaria vuodessa, eli yltävän noin yhteen prosenttiin koko maailman biologisten lääkkeiden myynnistä. Yhdysvaltain markkinoille odotetaan tulevan uusia biosimilaareja valmisteita vuoteen 2014 mennessä, ja Euroopan markkinoilla nähdään samaan aikaan lisää biosimilaareja valmisteita. Vuonna 2010 biosimilaareja valmisteita myytiin 311 miljoonalla dollarilla. LÄHTEET IMS HEALTH, THE GLOBAL USE OF MEDICINES: OUTLOOK THROUGH 2015.


»minä, missä, milloin PROVIISORI OUTI PIRINEN VIETTI NOIN 10 VUOTTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA, KUNNES OTTI RISKIN JA MUUTTI TAKAISIN LAPSUUSMAISEMIINSA KUOPIOON.

Kuopion tyttö palasi kotiin NYT HÄN SUUNNITTELEE JA KOORDINOI FARMASIAN ALAN MUUNTO- JA TÄYDENNYSKOULUTUKSIA ADUCATESSA.

TEKSTI OUTI PIRINEN KUVA OUTI PIRISEN KOTIALBUMI

S

ynnyin Viikissä äidin proviisoriopintojen lopussa, gradun valmistumisen alla. Muutimme syntymäni jälkeen Kuopioon, jossa kävin koulut. Olen ollut aina hyvin koti- ja perhekeskeinen. Nykyisin asummekin samassa kaupungissa äitini ja siskoni perheen kanssa. Isäni kuoli kaksi vuotta sitten, mutta on vahvasti läsnä elämässäni. Myös mieheni lapsuudenperhe on Kuopiossa. Äiti työskenteli lapsuuteni Yliopiston Apteekissa Kuopiossa, myöhemmin apteekinhoitajana. Aloitin apteekkiurani siellä koulujen TET-jaksoilla ja kesätöissä teknisten apuna ja juoksutyttönä. Sama työ jatkui äidin ensimmäisessä apteekissa, jonka hän sai lukioaikoinani. Kun asuin jo pois kotoa, sai äiti toisen apteekkinsa. Kumpikin oli noin tunnin automatkan päässä Kuopiosta.

24

Olin koulussa suhteellisen hyvä matematiikassa ja kemiassa, mutta olin kiinnostunut myös kielistä. Olinkin Itävallassa au pairina ja opiskelin ruotsinkielisessä kansanopistossa. Pyrin äidin kannustamana lukemaan farmasiaa. Hain Helsinkiin, koska halusin Kuopiosta pois, mutta pääsin Kuopioon. Kun olin saanut opintoni hyvään alkuun, tapasin Espoossa opiskelevan mieheni. Reissaaminen Kuopion ja Helsingin väliä aiheutti lisähaastetta opiskeluihin. Olin FA-kurssimme emäntä, tutorina ja mukana Fortiksessa ja SFaO:ssa, koska halusin tutustua uusiin ihmisiin, saada tietoa alan asioista ja organisoida tapahtumia. RISKINOTTO KANNATTI

Pian asuin pääkaupunkiseudulla ja kävin Kuopiossa opiskelemassa. Proviisoriopinnot tein sosiaalifarmasialle ja harjoittelijana olin Yliopiston

Apteekissa Helsingissä, Tapiolan Otso apteekissa Espoossa sekä Lääkelaitoksella. Sofan opinnot joustivat, ja pystyin tekemään paljon töitä Otsossa. Jäin sinne vielä viideksi vuodeksi proviisoriksi valmistumisen jälkeen. Ilmapiiri oli kotoisa ja esimies mukava, vastuuta antava visionääri. Moni uutena pidetty asia on ollut siellä käytössä tai suunnittelussa jo kauan sitten. Äidilleni olen työskennellyt valmistuttuani vain lyhyesti. Halusin olla muualla töissä, koska en halunnut olla apteekkarin tyttö, vaan ihan minä itse. Nyt äiti on eläkkeellä. Olisi varmasti ollut kiva kehittää yhdessä liiketoimintaa ja pohtia asioita syvällisemmin kuin silloin nuorena kesätyöläisenä. Nyt 6- ja 8-vuotiaat tyttäremme syntyivät Otson proviisoriaikana. En töihin palattuani arvannut, että pian meille molemmille olisi tarjolla kiinnostavat työt Kuopiossa. Päätös ei


7

Budjettivastuu pitää dementian loitolla!

sanaa

AAMU Uninen PUHELIN Tärkeä yhteydenpitoväline, erityisesti alakoululaisen äidille SUUNNITELMA Pitää ruodussa MARRASKUU Tunnelma, kynttilät, viini, illalliset HALAUS Läheisyys, mutta myös spontaani tervehdys LUMI Tuli sitten vihdoin eteläänkin, kun me muutimme Kuopioon VANHEMMUUS Suuri rikkaus ja on ikuista

W Outi Pirinen nauttii tiiviistä yhteiselämästä perheen ja suvun kesken, mutta pitää myös työnsä vaihtelevuudesta ja itsenäisyydestä.

ollut helppo, koska molemmilla oli erinomaiset työpaikat Espoossa. Otin ison riskin lähtiessäni Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducateen äitiysloman sijaiseksi. Työsuhteeni vakinaistettiin vuoden jälkeen, ja olen nyt täällä viidettä vuotta. Riski kannatti ottaa! Täydennyskoulutus ei ollut tuttua työnä, enkä ollut itse voinut tarpeeksi osallistua täydennyskoulutuksiin äitiyslomien ja kahden kaupungin välillä reissaamisen takia. Ajattelin, että saisin kaksi kärpästä yhdellä iskulla: voisin työkseni organisoida asioita ja saisin itselle koulutukset kaupan päälle. Siskon mielestä tämä on ihan minun hommaani – muiden juhlissakin huolehdin, että kaikki toimii. KOORDINOIN JA BUDJETOIN

Aloitin koordinoimalla farmasian muuntokoulutusta. Tehtäväni oli ottaa jo valitut opiskelijat

syksyllä vastaan sekä huolehtia tutoroinnista ja opinto-ohjauksesta. Seuraan opintojen etenemistä ja teen yhteistyötä farmasian ja muiden laitosten kanssa, katson, että opiskelu sujuu ja laskutan. Tänä syksynä käynnistyi uusi muuntokoulutus, jonka taustatyön tein nyt alusta asti. Vuosien koordinointikokemus auttoi tehtävässä. Tässä pysyy hyvin mukana perusopetuksessa. Teen myös täydennyskoulutuksia. Ohjelmasisältö koostetaan yleensä suunnitteluryhmässä, ja muu koordinointi jää suunnittelijalle. Esimerkiksi Lääkepäivät työllistävät pitkin vuotta suunnitteluryhmäpalavereineen, budjetointeineen, luennoitsijapyyntöineen, tilajärjestelyineen. On myös esitteen tekoa ja markkinointia. Suunnittelijoilla on talousvastuu projekteistaan. Matemaattisella päällä selviydyn tästä, ilman sitä olisin pulassa budjetointideadlinen alla. Ehkäpä tämä pitää dementiaa loitolla!

HAAVEENA APTEEKKARIUS?

Proviisorien apteekkifarmasian erikoistumisopintojen (PD) vetovastuu sekä johtajuus- ja liiketoimintakoulutusten kehittäminen ovat siirtymässä minulle konkarikollegalta saaduin opein. Olen saanut PD-koulutuksissa opintojen antia itsellenikin ja päässyt seuraamaan proviisorien urakehitystä kohti apteekkariutta tai ammattimaisempaa johtajuutta. Olen samalla päässyt mukaan keskusteluihin alan kehityksestä. Verkostot ja moniammatillisuus ovat työn rikkaus. Kohtaan työssäni aktiivisia opiskelijoita ja alaa kehittäviä ammattilaisia. Tulee siis tarve kehittää itseäänkin. Olen hankkinut pedagogista osaamista aikuiskasvatustieteen, yliopistopedagogiikan sekä verkko-opetuksen opinnoilla. Käyn alan ajankohtaiskoulutuksissa ja muissa työtä tukevissa täydennyskoulutuksissa. Aloittelen uusia opintoja avoimessa yliopistossa, joustavasti verkko-opintoina – sopii hektiseen lapsiperhe-elämään. Puhutaan paljon valmistuvien proviisorien vähäisestä esimies- ja talousosaamisesta. Tunnistan tämän, mutta toisaalta tuon osaamisen tarve on tullut eteen vasta myöhemmin elämän- ja työkokemuksen karttuessa. Isäni esimerkki ja hänen pohdintansa taannoin, kun hänen ammattikuvansa muuttui tutussa työporukassa esimieheksi, ovat vaikuttaneet vahvasti johtajuusajatteluuni. Apteekkarius on ollut aina haaveenani, mutta yrittäjähenkisyys muutenkin on kasvanut minussa. Tosin tässäkin työssä toteutuvat vapaus ja itsenäisyys. Olen aika hetkessä elävä. Asioilla on tapana järjestyä ja edetä ajallaan, eli saapi nähdä, mikä olen isona. Hektisen päätetyön vastapainoksi pyrin ulkoilmaan pihatöihin tai juoksulenkille. Talvisin hiihdän jylhissä maisemissa tai Kallaveden jäällä. Kesäisin veneilemme – lupaus, jonka avulla sain mieheni palaaman Kuopioon. Lapsuudenkodissani ei ollut venettä ja olen ollut vesipelkuri, enää en niinkään. Tytöt ovat innokkaita veneretkeilijöitä. Vesillä perhe on lähellä, eikä kukaan pääse omiin puuhiinsa, ainakaan kauas toisista. Mökillä mummot, lapset, serkut, tädit ynnä muut, sekä muiden paitsi meidän perheen koirat risteilevät vaihtelevin kokoonpanoin, ja perhe pysyy tiiviinä! Tästähän minä olen aina haaveillut!

25


»back to school

FarmaForum opettaa keskustelemalla PROVIISORI ANNA-GRETA TIIRA VANTAAN KORSON APTEEKISTA OSALLISTUI FARMASIAN OPPIMISKESKUKSEN FARMAFORUM-PILOTTIRYHMÄÄN VIIME SYKSYNÄ. OHJATUT KESKUSTELUT OLIVAT INNOSTAVIA JA SAMALLA SOPIVAN HAASTEELLISIA. TEKSTI ANNA-GRETA TIIRA KUVA DREAMSTIME

F

armaForum on apteekkien kehitysfoorumi, jonka toiminnan perusta on Round Table- eli RT-työskentely. Ryhmät kokoontuvat 3–4 kertaa puolen vuoden aikana, osallistujia on ryhmässä 6–9. Aiheet sovitaan yhdessä etukäteen, aluksi puheenjohtajan ja fasilitaattorin yhteistyönä, ja osallistujat saavat ennakkotehtävän työstettäväksi. Fasilitaattori ohjaa työskentelyä ja pitää huolta aikataulussa pysymisestä. Etukäteisvalmistelun ja fasilitaattorin avulla tapaamiset voidaan viedä läpi tehokkaasti. Käsitellyt aiheet ja keskustelut dokumentoidaan kaikkien osallistujien käytettäviksi Farmasian oppimiskeskuksen oppimisympäristöön. FarmaForum-jäsentapaamiset järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Niissä esitetään jäsenistölle kaikkien ryhmien aikaansaannokset sekä suunnitellaan käsiteltäviä aiheita seuraavalle puolivuotiskaudelle. Tarkoituksena on kerätä yhteen hyvät käytänteet sekä jakaa ja saada tietoa, verkostoitua, oppia, kehittää ja aktivoitua. FarmaForum-pilotti koostui kahdesta työryhmästä, joiden aiheina olivat tulevaisuus ja asiakas. Pääsin mukaan tulevaisuusryhmään, jossa oli tavoitteena kartoittaa apteekkiliiketoiminnan nykyisiä ja tulevia haasteita ja kehittämiskohteita sekä tuottaa ideoita ja toimintamalleja kilpailukyvyn parantamiseksi. Ryhmässä oli viisi jäsentä ja fasilitaattorina LEO LAURAMAA KukonAskel Oy:stä.

menen vuoden kuluttua tai apteekkitoiminnan uhkia ja mahdollisuuksia. Jokainen sai esittää omat vastauksensa, joita muut kommentoivat. Fasilitaattori kirjasi muistiin myös uudet vastaukset ja tarkennukset. Välillä hän saattoi kyseenalaistaa väittämiämme, mikä on oivallinen keino saada vastaaja perustelemaan antamansa vastaukset myös itselleen. Aika ajoin keskustelu alkoi rönsyillä, jolloin Leo palautti meidät takaisin aiheeseen. Hän esitti myös täydentäviä kysymyksiä, joihin pyysi vuorotellen kaikilta kommentit. Joskus rönsyilyn tuotoksena eksyttiin uuteen, mielenkiintoiseen aiheeseen. Leo laittoi aiheen muistiin ja otti sen myöhemmin käsiteltäväksi, jos koki sillä olevan merkitystä. Muistan myös tapaamisen, jossa Leo antoi meidän pitkään keskustella niitä näitä, ikään kuin katsoakseen, mihin ajatuksemme johtavat – tai ainakin siltä tuntui. TULOKSENA KAAVIOITA

KOMMENTTEJA JA RÖNSYJÄ

Tapaamisen aluksi oli mukava vaihtaa kuulumiset ja kommentoida maailman menoa, minkä jälkeen aloitettiin aiheiden käsittely. Olimme saaneet muutamia kysymyksiä sähköpostiin jo pari päivää ennen kokoontumista. Tulevaisuusryhmässä piti pohtia esimerkiksi apteekin tilannetta nyt, viiden vuoden kuluttua ja kym-

26

Käsiteltäviä aiheita työstettiin pohtimalla, mistä asia tai ongelma on saanut alkunsa, mitkä seikat, kuten lait, media ja taloustilanne, ovat vaikuttaneet asian kehittymiseen sellaiseksi kuin se on nyt ja miten mahdollisesti asiat etenevät tästä eteenpäin. Etsimme syy-seuraussuhteita ja mietimme, voisiko yksittäinen apteekkari vaikuttaa asiaan millään tavoin, vai


Tarkoituksena on kerätä yhteen hyvät käytänteet sekä jakaa ja saada tietoa, verkostoitua, oppia, kehittää ja aktivoitua.

vaihdoksesta, joka on haasteellinen niin apteekkarille kuin proviisorillekin puhumattakaan muusta henkilökunnasta. Kerroin ryhmän jäsenille, kuinka tärkeitä proviisorin työn kannalta uuden apteekkarin ja proviisorin, kuten muunkin henkilökunnan, väliset keskustelut ovat. Korostin apteekkarin omien näkemysten esiin tuomisen tärkeyttä. ANALYYTTISYYS MIELLYTTI

Round Table- ryhmät kokoontuvat 3–4 kertaa puolen vuoden aikana. Ryhmässä on 6–9 osallistujaa.

tarvitaanko yhteistyötä Apteekkariliiton tai viranomaisten kanssa. Työskentely oli organisoitua. Leolla oli käytössään oivallisia työkaluja aiheiden käsittelyyn, dokumentointiin sekä esittämiseen. Jotta pohdiskelut eivät jääneet ilmaan leijuviksi ajatuksiksi, hän tallensi aikaansaannoksemme kaavioiksi, joita käytiin läpi myöhemminkin ja tarvittaessa muutettiin, kun ajatukset kirkastuivat. Kaavion avulla ongelman tai aiheen hahmottaminen selkiintyi ja konkretisoitui. Välillä saatoimme olla eri mieltä asioista; pienimuotoiset väittelyt olivat minusta erittäin mielenkiintoisia ja johtivat kuitenkin aina hyväksyttävään lopputulokseen.

Tulevaisuusryhmän haasteena oli saada kootuksi konkreettisia parannusideoita, koska aihe on melko abstrakti. Käytännön apteekkityöhön vaikuttavia kehittämisehdotuksia sen sijaan esitettiin, ja kokemuksia hyvistä käytännöistä vaihdettiin. Loppujen lopuksi pystyimme kuitenkin esittämään helmikuisessa jäsentapaamisessa asiat, joita pidettiin erityisen tärkeinä tulevaisuuden kannalta sekä ajatuksia siitä, mihin tulisi keskittyä tästä eteenpäin. Kokemukseni RT-tyylisestä työskentelystä ovat erittäin myönteiset. Tapaamiset olivat innostavia ja samalla sopivan haasteellisia. Erityisesti pidin analyyttisestä lähestymistavasta ja ongelmien pilkkomisesta pienempiin osiin sekä syy-seuraussuhteiden oivaltamisesta. Vaikka työskentely oli ohjattua, kaikilla oli mahdollisuus esittää kommentteja ja ajatuksiaan hyvin spontaanisti. Välillä työskentely oli aivoriihityylistä, vapaata ajatuksen virtaa. Eräs RT toteutettiin siten, että Leo äänitti keskustelumme ja käsitteli saadun materiaalin myöhemmin, mikä taisi osoittautua melko isoksi urakaksi vuolaan keskustelun vuoksi.

ERI TAUSTAT

Ryhmän apteekkarijäsenten taustat olivat vaihtelevia. Ennen apteekkariuralle päätymistä heille oli kertynyt kokemusta muun muassa lääketeollisuudesta, viranomaistoiminnasta, Apteekkariliitossa toimimisesta sekä kansainvälisestä yhteistyöstä farmasian alalla. Eri aloilta saadut kokemukset toivat monipuolisia näkökantoja käsiteltäviin asioihin. Aiheita pohdittiin oman apteekin tai työpaikan näkökannalta katsottuna sekä yleisellä tasolla. Kaikki RT:ssa esitetty tieto on luonnollisesti luottamuksellista. Ryhmässäni ei ollut muita proviisoreja. En kokenut asiaa esteenä tai haittana, päinvastoin proviisorina saatoin tuoda ryhmälle käytännön asiakasnäkökulmaa sekä kokemuksia henkilöjohtamisen arjen haasteista. Jaoin apteekkareiden kanssa kokemuksiani myös muutostilanteista, kuten apteekkarin

HYÖTYÄ MYÖHEMMINKIN

FarmaForumin anti on tavallista koulutusta laajempaa ja pitkäkestoisempaa sekä itsensä kehittämiseen innostavaa. Proviisorina sain paljon uutta tietoa koko alaan liittyen. Vein joitakin käytännön ideoita myös omalle työpaikalleni, myös työskentelymallin. Esitin apteekkarille, minkälaisia kaavioita saimme aikaiseksi ja mistä olimme keskustelleet. Oppiminen ei loppunut ryhmästä poisjääntiin; edelleen luen uusien RT-ryhmien käsittelemiä asioita FOK:n optimasta. Erityisesti mieltäni lämmittivät Leon antamat ongelmanratkaisun mallit, jotka sain sähköpostiini. Proviisorin työtä ajatellen päällimmäiseksi aiheeksi mieleeni jäi, miten saadaan apteekkari ja henkilökunta katsomaan samaan suuntaan sekä aiheesta kokoamamme kaavio. Kaaviossa esitettin, mitkä seikat vaikuttavat henkilökunnan haluun tai haluttomuuteen muuttaa toimintaansa nykypäivän vaatimuksia vastaavaksi siten, että heistä tulee kilpailukykyisen ja menestyvän ammattiapteekin osaajia.

27


»laatuvinkki 1/3

Oikea

t kehit

tämis

mene

telmä

t voiva

t tuod

a muk

Prosesseja kehittämällä paremmaksi kuin Toyota TEKSTI MARKUS PASTINEN KUVA DREAMSTIME

TOYOTA ON YRITYKSENÄ TUNNETTU KEHITTÄMISMENETELMISTÄÄN. JOKAINEN ORGANISAATIO VOI KUITENKIN KEHITTÄÄ TOIMINTAANSA PAREMMIN KUIN TOYOTA.

28

anaan

merkit

M

tävän

kilpail

uedun

.

ikä on organisaatiossasi käytettävien kehittämismenetelmien laatutaso? Miten hyvin menetelmiä sovelletaan? Mikäli kehittämismenetelmien laatu on heikko, menettää soveltamisen laatu merkityksensä. Kehittämismenetelmien laatu ja niiden soveltamisen laatu ovat kaksi eri asiaa, joihin kehittämisen haasteet kiteytyvät. Jokaisen kehittämisestä vastuussa olevan henkilön tulisi ainakin yleisellä tasolla tiedostaa kehittämisen suorituskyky yrityksessään, sekä se, miten korkea kehittämisen suorituskyky saavutetaan ja ylläpidetään muuttuvissa olosuhteissa. Prosessien (toiminnan) kehittäminen on arkipäivää alalla kuin alalla. Miten laadukasta, järjestelmällistä ja tuloksellista kehittäminen on, onkin sitten tyystin toinen asia. Paradoksaalista kylläkin, itse kehittämisen suorituskyky ajan, laadun ja kustannusten suhteen ei ole juurikaan kehittynyt vuosien saatossa, vaikka toimialojen ja organisaatioiden kilpailukykyyn


MÄÄRITELMIÄ • VERKOSTO on organisaatioiden (yk-

• •

siköiden), teknologian, tiedon ja materiaalien (aineiden) vuorovaikutusta tuotteen tai palvelun tuottamiseksi. PROSESSI on ihmisten, teknologian, tiedon ja materiaalien (aineiden) vuorovaikutusta tuotteen tai palvelun tuottamiseksi. YDINPROSESSI on prosessi, joka tuottaa välittömästi kassavirtaa (lisäarvoa asiakkaalle). TUKIPROSESSI on prosessi, joka tuottaa välillisesti kassavirtaa (lisäarvoa asiakkaalle). AVAINPROSESSI on tärkeä prosessi. ARVONJALOSTUSKETJU on eri organisaatioiden ydinprosesseista koostuva verkosto. PROSESSINKEHITTÄMINEN on järjestelmällinen lähestymistapa tyydyttää organisaation sidosryhmiä parantamalla organisaation toimintojen suorituskykyä ajan, laadun ja kustannusten osalta. SUORITUSKYKYINEN (PROSESSIN)KEHITTÄMINEN on korkealuokkaista (prosessin)kehittämistä niukoilla aika- ja raharesursseilla.

ja toimintaan kohdistuu jatkuvasti lisää vaatimuksia ja haasteita. Kehittämisessä, kuten kaikessa toiminnassa, oleellisinta on ihmisten, teknologian, tiedon ja materiaalien (aineiden) mahdollisimman hyvä vuorovaikutus halutun suoritteen tuottamiseksi. Miten hyvin tämä vuorovaikutus toimii käytännössä, on helppo todeta tuotetun suoritteen laadun kautta ja mittaamalla prosessin suorituskykyä (aika, laatu, kustannukset). Kehittämisessä tuotettu suorite on paremman vuorovaikutuksen aikaansaaminen kohdeverkostossa, -organisaatiossa tai -prosessissa. KEHITTÄMISTÄ TULEE KEHITTÄÄ

Toiminnan tai prosessien kehittäminen on aihealueena kehittynyt viime vuosina valtavasti, kun menetelmätutkimuksen ja -kehityksen kohteeksi on otettu itse kehittäminen ja sen suorituskyky. On selvää, ettei vuosikymmeniä sitten kehitetyillä kehittämismenetelmillä ja ajatusmalleilla ole pitkään aikaan saatu tyy-

dyttävääkään suorituskykytasoa kehittämiseen. Perinteiset kehittämismenetelmät ja -mallit, kuten esimerkiksi lean, six sigma, laatupalkintokriteerit, kypsyystasot, prosessimallit ja erilaiset käsikirjat ovat menetelmällisesti sangen sirpaloituja, staattisia ja kankeita. Tällaisten menetelmien yhdistelmäkäyttökin tarjoaa parhaimmillaankin alhaisen momentin parantaa kehittämisen suorituskykyä, jolloin kehittämisponnisteluiden panos-hyötysuhde on joka tapauksessa matala. Määrittelemällä perinteisten kehittämismenetelmien tai -mallien laatutaso sekä arvioimalla niiden ajallista suorituskykyä (tehollinen työaika, kalenteriaika) selviää, että niiden puutteet ovat vakavia. KEHITTÄMISSAANNON KERTOMAA

Organisaation, prosessin tai yksikön kehittämissaanto voidaan määrittää yksinkertaisesti mittaamalla kehittämissuunnitelmien ja implementoinnin laatua ja kattavuutta. Lopputuloksena saatava prosenttiluku (0–100 %), eli kehittämissaanto, kertoo käytännönläheisellä tavalla, miten tehokasta, tuottavaa ja vaikuttavaa organisaation harjoittama kehittämistyö todellisuudessa on. Voidaan osoittaa, että maailman eturivin kehittäjänä pidetyn autonvalmistaja Toyotan kehittämissaantotaso on suuruusluokkaa 15 prosenttia siitä, mitä se voisi olla. Yhtiön käyttämistä kehittämismenetelmistä on kirjoitettu paljon, ja menetelmien lopputuloksista, kuten lean-ajattelusta ja Toyotan tuotantojärjestelmästä (Toyota Production System), kenties vielä enemmän. Teoriassa Toyotan käyttämät kehittämismenetelmät, jotka tunnetaan nimillä hoshin kanri ja nichijo kanri, tarjoaisivat jopa 60 prosentin kehittämissaantotason. Huomioitavaa on, että Toyotalta kesti 20 vuotta saavuttaa 15 prosentin taso, joten menetelmien ajallinen suorituskykykään ei ole järin hyvä. Taso ei ole 40 vuodessa parantunut, pikemminkin laskenut johtuen soveltamisen laadun ja kattavuuden heikkenemisestä kehittämismenetelmien pysyessä samoina. PARAS LUOKALLE JÄÄNEISTÄ

Keskimääräisellä yrityksellä kehittämissaantotaso on vajaat kolme prosenttia, joten tässä mielessä Toyotan kehittämistaso on yli viisinkertainen keskivertoyritykseen verrattuna. Siitä huolimatta Toyotan suoritustasoa voidaan luonnehtia lauseella ”paras luokalle jääneistä”, sillä 15 prosentin kehittämissaantotaso on kaikesta huolimatta vaatimaton. Harvasta tentistä pääsisi läpi, jos olisi ainoastaan 15 prosenttia oikein, puhumattakaan, jos suoritus on muutama prosentti. Jos kyseessä olisivat lääkeaineet, useimpien yritysten ke-

hittämisponnistelut olisivat verrattavissa lumelääkkeisiin tai homeopaattisiin valmisteisiin, koska valmisteissa ei olisi juurikaan vaikuttavia aineita. Siltä osin kun vaikuttavia aineita on, aikatekijä vesittää armottomasti niiden tehoa kohti nollaa. Kun asioita tarkastelee ja suorittaa riittävän matalalla ambitiotasolla, kehittämistoiminta muuttuu todellisuudessa vääjäämättä puuhasteluksi – muista uskomuksista huolimatta. Kehittämismenetelmien määrä ei koskaan korvaa niiden laatua, eikä eilispäivän kehittämismenetelmillä voi ratkoa tämän päivän ongelmia.

Kehittämismenetelmien määrä ei koskaan korvaa niiden laatua, eikä eilispäivän kehittämismenetelmillä voi ratkoa tämän päivän ongelmia. KEHITTÄMISELLÄ HYVINVOINTIA

Miten saisimme puhtia kehittämiseen? Organisaation avainhenkilöiden on ensin tunnistettava ja tunnustettava suorituskykyvaje kehittämisessä. Tämä ei ole kovin helppoa, koska kehittämisen suorituskyky ja siihen liittyvät uudentyyppiset käsitteet ja konseptit ovat useimmille sangen uusi alue. Tämä vaatii paneutumista, sekä melkein aina vanhoista käsityksistä ja käyttäytymismalleista luopumista, mikä sinänsä jo vaatii suuriakin ponnisteluita. Riittävän ja oikean kokonaiskuvan hankkimisen siitä, mitä moderni kehittäminen on, ja millä tasolla itse kehittämisen tulisi nykypäivänä olla, tulisikin olla jokaisen johtajan ja kehittämisestä vastuussa olevan henkilön agendalla. Jokainen organisaatio pystyy käytännössä saavuttamaan vähintään 75 prosentin kehittämissaantotason muutamassa vuodessa – eli yli viisinkertaisen laatutason Toyotaan verrattuna. Tällainen taso tarjoaa sekä mikro- että makrotasolla mielenkiintoisia mahdollisuuksia nostaa sidosryhmien tyytyväisyyttä ja luoda hyvinvointia. Ymmärrys siitä, miten organisaation, tai peräti kokonaisen arvonjalostusketjun, todellinen potentiaali voidaan realisoida vuodesta toiseen, on siis kaikkien etu, myös yksittäisen kuluttajan ja veronmaksajan.f

29


fPOIS NÄENNÄISKEHITTÄMISESTÄ Heikkotehoisten kehittämismenetelmien soveltaminen on johtanut käytännössä siihen, että kehitetään organisaation ja yksittäisten henkilöiden mukavuusalueen puitteissa, mitä osataan, ei, mitä oikeasti tarvitaan. Kehittämisen trivialisointi ja vahva usko maalaisjärkeen ruokkivat entisestään tätä näennäiskehittämistä. Yksinkertaisen ja käyttäjäystävällisen ratkaisun tarjoaminen asiakkaalle kustannustehokkaalla tavalla ja oikeaan aikaan edellyttää usein varsin monimutkaisten, ristiriitaisten ja laajojen kokonaisuuksien syvällistä ymmärtämistä, hallintaa ja kehittämistä. Samalla tulee osata tyydyttää henkilökunnan ja omistajien tarpeita entistä paremmin. Organisaatiot kaasuttavat kehittämisen osalta vertauskuvallisesti pyörät tukevasti ilmassa ilman, että itse auto liikkuisi todellisuudessa mihinkään. Kun vauhtiakaan ei ole, niin on selvää, ettei auto lähtökohtaisesti voi liikkua oikeaan suuntaan – vaikka pyörät osoittaisivatkin sinne. Käytännössä kehittämiskohteet valitaan vailla laadukasta kehittämiskohteiden tunnistamista ja priorisointia, jolloin kehittämisen tehokkuus on potentiaalisesti alusta asti matalalla tasolla. Myös itse kehittämistoimenpiteiden käytäntöön vienti on sangen tuottamatonta eikä tuloksia ja kehittämisen laatutasoa useinkaan seurata. Tämä on jokseenkin kaikilla toimialoilla todellinen riesa.

Jokainen organisaatio pystyy käytännössä saavuttamaan vähintään 75 prosentin kehittämissaantotason muutamassa vuodessa – eli yli viisinkertaisen laatutason Toyotaan verrattuna. MENETELMISSÄ ON EROJA

Käytettävät kehittämismenetelmät tarjoavat täysin oikein ja laajamittaisestikin sovellettuna tietyn kehittämissuorituskyvyn, jota paremmin tai nopeammin kehittämisasiat eivät voi teoriassakaan edetä. Monilla kehittämismenetelmillä tämä teoreettinen suorituskyky on sangen matalalla tasolla, mikä tarkoittaa että käytännön suoritustaso on tätäkin tasoa (merkittävästi) matalampi. Kehittämismenetelmän valinta lukitsee tulevan kehittämissuorituskyvyn tiettyyn kastiin. Kehittämistä ei kannata suorittaa ilman kunnollista ymmärrystä siitä, mitä käytettävillä kehittämismenetelmillä voidaan ylipäätänsä saavuttaa. Tämän jälkeen tulee arvioida, miten hyvin tämä kehittämissuorituskyky palvelee verkoston, organisaation, yksikön tai prosessin nykyistä ja toivottua ambitiotasoa. Oikeat kehittämismenetelmät oikein sovellettuna ja joutuisasti syntyvät tulokset tekevät kehittämisestä mielenkiintoisen. Kehittäminen voi jopa olla hauskaa!

Kirjoittaja on tekniikan tohtori ja Vistalize Oy:n toimitusjohtaja. Nyt alkava kolmiosainen artikkelisarja perustuu hänen vuonna 2010 julkaistuun kirjaansa High-Performance Process Improvement (Springer).

30


»otx 10 askelta aivojen hyvinvointiin NÄIN HANKIT KÄYTETYT AIVOT. TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME

Aivojen PAINO VÄHENEE TASAISESTI 20. ikävuodesta lähtien. Solujen väliset yhteydet kuitenkin voivat lisääntyä iän myötä. Opiskele, tee sudokuja, täytä ristikoita, pelaa shakkia, hanki taide-elämyksiä. Käytetyt aivot ovat parhaat aivot.

VARO VALVOMISTA. Yhden vuorokauden valvo-minen vastaa noin yhden promillen humalatilaa. Jo 17 tunnin hereillä olon jälkeen suoritustaso on sama kuin silloin, kun veressä on 0,5 promillea alkoholia. Jos on herätessään virkeä, on nukkunut riittävästi.

Aivot kestävät huonosti iskuja. KÄYTÄTHÄN KYPÄRÄÄ, kun pyöräilet? Autossa turvavyö suojaa myös aivoja.

AIVOBIC lisää keskittymiskykyä. Treenissä ajatukset hypähtelevät musiikin säestyksellä ohjatusti lukujanalla, yleensä alueella 0–100. Jälkeenpäin olo on seesteinen ja rentoutunut. Vasta-alkajille järjestetään starttikursseja useissa pääkaupunkiseudun kuntokeskuksissa. Saatavana on myös cd itsenäiseen harjoitteluun. WWW.BRIIM.FI/AIVOBIC

Hyvä VIREYSTASON NOSTAJA on 150 mg:n kofeiinipaukku ja sen jälkeen otetut 15–30 minuutin nokoset. Asiaa on tutkittu testaamalla väsyneitä kuljettajia ajosimulaattorissa.

Testaa, miten hyvin huollat aivojasi. ETERAN AIVOKONE löytyy Eteran nettisivujen työhyvinvointiosiosta, kohdasta Tietoa ja työkaluja.

STRESSITILANTEISSA sympaattinen hermosto alkaa valmistella ihmistä taistelemaan tai pakenemaan. Tällöin toiminta limbisessä järjestelmässä ja isoaivojen aivokuoressa on hyvin vähäistä. Muisti ei toimi ja päättelykyky pätkii. Etenkin pitkittyneessä stressitilanteessa pitäisi vaihtaa pienemmälle. ”Nyt on niin kiire, että pitää oikein pysähtyä.”

AIVOVERENKIERRON HÄIRIÖT ovat maailman yleisin vammautumisen aiheuttaja. Riskien välttelyssä avainasemassa on verenpaine, joka tulisi pitää alle 120/80 mmHg:n. Tupakointi on aivoille myrkkyä monellakin tavoin, mutta se myös lisää aivoverenkierron häiriöiden riskiä.

Aivot tarvitsevat HAPPEA JA RAVINTOA. Raskas ajattelutyö voi kuluttaa jopa puolet verenkierron kuljettamasta hapesta ja ravinteista. Aivot käyttävät noin seitsemän mikrogrammaa glukoosia minuutissa. Omega-3-rasvahapot suojaavat aivoja ja tryptofaani on mielialaan vaikuttavan serotoniinin esiaste.

Liikunta hoitaa verenpainetta ja vähentää muistisairauksien riskiä. Sienestyksen sanotaan olevan vielä tehokkaampaa aivojumppaa kuin sudokut. Raskas HIKILIIKUNTA puolestaan nollaa aivot tehokkaasti stressitilanteen jälkeen.

31


Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi

Kuin pankin hyllyltä. Apteekissakin voidaan paremmin ja ehditään enemmän, kun apteekin talousasiat ovat kunnossa. Sampo Pankin Apteekkiratkaisu pitää sisällään kaiken mitä apteekin talouden hoitoon tarvitaan ja vielä vähän enemmän: rahaa säästäviä etuja sekä oman nimetyn, toimialaa ymmärtävän yhteyshenkilön Sampo Pankissa – näin aluksi. Lisää täsmälääkkeitä apteekin talouden hoitoon numerosta 0100 2580 ma–pe 9–17 (pvm/mpm).


»kolumni Korkeasti koulutettujen erityistarpeita ajavat Suomessa vain Akava ja sen jäsenjärjestöt. Olisi tärkeää, että tähän veneeseen saataisiin lähivuosina kaikki Suomen proviisorit ja farmaseutit. teossakin. Ammattiliitot ovat järjestäytyneet kolmeen keskusjärjestöön: Akava, STTK ja SAK. Keskusjärjestöt tekevät tiivistä yhteistyötä maan hallituksen ja Euroopan Unionin tasolla sekä kuuluvat kansainväliseen ammattijärjestöjen organisaatioon. AMMATTIYHDISTYSLIIKE ON maailman joka kolkalla saanut aikaiseksi parannuksia työntekijöiden asemaan. Sen saavutuksia ovat muun muassa viisipäiväinen työviikko, vähimmäispalkka, palkalliset lomat ja kahdeksan tunnin työpäivä. Niitä pidetään nykyään itsestäänselvyyksinä, mutta aikoinaan ne ovat olleet vallankumouksellisia ideoita.

Ammattiyhdistysliikkeestä vahvaksi politiikan ohjaajaksi

MONET PITÄVÄT riippumattomia ja toimivia ammattiyhdistysliikkeitä tärkeänä tekijänä valtioiden demokratian ja talouden kehittymisessä. Tähän viittaa vahvasti tämän hetkinen maan hallituksen ja ammattiliittojen muodostamien keskusjärjestöjen yhteistyö Suomen talouden ja työllisyyden parantamiseksi. Farmasialiitto seuraa tätä keskustelua aktiivisesti Akavan kautta ja huomioi mahdolliset keskitetyt ratkaisut tulevissa palkkaneuvotteluissa.

AMMATTIYHDISTYSLIIKE, JONKA muodostavat ammattiyhdistykset, toimii työntekijöiden aseman vahvistamiseksi työntekijöihin liittyvien asioiden yhteydessä. Perinteisesti ammattiliittojen tärkein tehtävä on neuvotella työehtosopimuksia työnantajaliittojen kanssa; lisäksi ammattiliitot muun muassa valvovat työehtosopimusten noudattamista ja toimivat ristiriitatilanteissa työntekijän apuna. Eri ammattiliittojen aktiivisuus oman alansa ammatillisena edunvalvojana ja poliittisena vaikuttajana vaihtelee. Farmasian alalla ammatillista edunvalvontaa ja lääkepolitiikkaa harjoittavat työntekijöiden näkökulmasta Suomen Farmasialiitto ja Suomen Proviisoriyhdistys. Tai ehkäpä lähitulevaisuudessa jokin uusi organisaatio, joka on muodostunut edellisten järjestöjen tarpeesta uudistua ja vastata tämän päivän haasteisiin.

EPÄVARMUUS ON tällä hetkellä suurin yhteinen nimittäjä talouden suhteen niin Suomessa kuin ulkomailla. Suomessa tarvitaan koordinaatiota palkka- ja veroratkaisuihin valtion talouden tasapainottamiseksi ja mahdollisen massatyöttömyyden estämiseksi. Ammattiyhdistysliikkeestä on muotoutunut Suomessa vahva politiikkaan vaikuttava toimielin, joka ajaa työntekijöiden eli palkansaajien yhteistä etua. Proviisorit ovat edustettuina tässä keskustelussa Farmasialiiton ja Akavan kautta. Korkeasti koulutettujen erityistarpeita yliopistokoulutuksen ja ammatillisen jatkokoulutuksen sekä oikeudenmukaisen palkkakehityksen suhteen eivät Suomessa aja kukaan muu kuin Akava ja sen jäsenjärjestöt. Olisi tärkeää, että tähän veneeseen saataisiin lähivuosina kaikki Suomen proviisorit ja farmaseutit, jotta edunvalvonta olisi alamme näkökulmasta vieläkin vaikuttavampaa.

AMMATTILIITON MUODOSTAVAT yleensä saman ammatti- tai toimialan henkilöt tai saman koulutuksen saaneet henkilöt. Proviisorit työskentelevät eri toimialoilla kuten avoapteekeissa, teollisuudessa, yliopistoissa ja julkisessa terveydenhuollossa tai viranomaisina. Mikä on proviisoreita yhdistävä tekijä ammattiliittoon järjestäytymisessä? Onko se koulutustausta vai työtehtävä? ENSIMMÄISET MODERNIT ammattiyhdistykset syntyivät IsossaBritanniassa 1800-luvun alussa. Suomessa ammattiliitoilla ja sen jäsenillä on lailla taattu järjestäytymisvapaus ja vakiintunut asema niin useimmilla työpaikoilla kuin yhteiskunnallisessa päätöksen-

ALAKOHTAISET AMMATILLISEN edunvalvonnan hankkeet ovat vain osa ammattiyhdistyksen ja myös Suomen Farmasialiiton toimintaa. Suuri osa resursseista käytetään työmarkkinaedunvalvontaan ja politiikkaan vaikuttamiseen. Akavan järjestökyselyn perusteella ammattijärjestöjäsenyyden keskeisin perusta on järjestön tekemä edunvalvonta työehtojen ja työllisyyden parantamiseksi. Farmasialiitossa tähän on liitetty myös työn sisältöön vaikuttaminen, jossa ammatillinen edunvalvonta on oiva väline. HEIDI SILVENNOINEN

Puheenjohtaja, Suomen Farmasialiitto

33


Säästä postikulut – Osta kirjat mukaan Farmasian Päiviltä! SA!

S!

UUTUU

TULOS

Lemmikkieläinten hoito-opas 2011

Odotettu uutuus:

Apteekinhoidon käsikirja 2011

Lemmikkieläinten hoito-opas antaa selkeät hoito-ohjeet lemmikkien yleisimpiin terveysongelmiin. Opas on laa dittu Suomen Apteekkariliiton, Suomen Eläinlääkäriliiton ja Helsingin Yliopiston yhteistyönä. Oppaan hoito-ohjeet vastaavat Yliopistollisen pieneläinsairaalan hoitokäytäntöjä ja -suosituksia.

Käsikirja on hyvä apuväine apteekkareiden, apteekkariksi aikovien sekä alan opiskelijoiden käyttöön.

Käsikirja myynnissä osastollamme

4b8

7,-

Kemikaalit – Kemikaalien myynti ja säilytys apteekissa

Apteekkikalenteri 2011– 2012

Kemikaalit Kemikaalien myynti ja säilytys apteekissa

ri kalente

Kalenteri sisältää tietoja r apteekeista (mm. reseptuurit 2008 – 2010)r sairaalaapteekeista r apteekkareista r apteekkiproviisoreista r sekä apteekkija lääkealan yritysten ja viranomaisten yhteystietoja. Kalenteri palvelee alan kätevänä hakemistona apteekkeja ja muita lääkealalla toimivia.

Finlands apotekare

2010 P. MINKKILÄ

19,-

Laadukas lääkevalmistus – opas apteekeille Laadukas lääkevalmistus

28,-

Suomen apteekkarit

Apteekkariliitossa laadittuun tiiviiseen tietopakettiin on koottu uudistuneen kemikaalilainsäädännön vaatimukset apteekeille.

opas apteekeille

Apteekkarimatrikkeli Suomen apteek karit – Finlands apo te kare 2010 on kahdes toista Suomessa julkais tu ap teek kari matrikkeli. Se sisältää kaikki Suomessa helmikuussa 2010 toimineet apteekkarit.

38,-

Hinnat sisältävät arvonlisäveron (9 %). Postikulut lisätään hintoihin. Tilaukset: Paula Laine, puh. (09) 2287 1207 tai paula.laine@apteekkariliitto.fi. PharmaPress Oy Pieni Roobertinkatu 14 C, 00120 Helsinki

Apteekkariliiton asian tuntijoiden tuottama opas GMP:stä ja sen toteut ta mi sesta aptee kin omassa lääkevalmistuksessa.

12,-

Menetetyt apteekit Moskovan rauhassa menetetyille alueille jäi yli 60 apteekkia. Apteekkineuvos Marcus Ollin kirjoittama upea teos kokoaa kattavasti luovutettujen alueiden ap teek kien historian. Runsas kuvitus.

39,-


»opinnäytteet PROVIISORI REFEROI VALIKOIMAA VÄITELLEIDEN PROVIISORIEN VÄITÖSTUTKIMUKSISTA SEKÄ HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIAN JULKAISEMISTA PROJEKTITÖISTÄ. TARKEMPIA TIETOJA TÖISTÄ LÖYDÄT HELSINGIN JA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOJEN NETTISIVUJEN KAUTTA. Toisin kuin monissa aikaisemmissa tutkimuksissa, tutkimuksessa havaittiin, että alkoholin käyttö ei välttämättä vähennä sydäninfarktiriskiä, kun alkoholinkäyttöhistoria pidemmältä ajalta otetaan huomioon. Väitöstutkimus oli osa Suomen Akatemian rahoittamaa FinDrink-tutkimushanketta. Tutkimuksessa sovellettiin uutta aikariippuvaa tilastollista mallia. 

Teemu Nissilä Jenni Ilomäki Epidemiology of alcohol consumption and psychotropic drug use – Focus on changes in drinking. VÄITÖS, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON terveystieteiden tiedekunta, epidemiologia, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö sekä farmasian laitoksen sosiaalifarmasian oppiaine, toukokuu 2011

A

lkoholin riskikulutus on melko yleistä psyykenlääkkeiden käyttäjillä. Rauhoittavia ja unilääkkeitä käyttävillä 53–73-vuotiailla miehillä on tutkimuksen mukaan muihin verrattuna kaksinkertainen riski juoda humalahakuisesti tai vähintään 14 alkoholiannosta viikossa. Lisäksi psyykenlääkkeiden käyttäjistä tuli muita todennäköisemmin alkoholin suurkuluttajia 11 vuoden seurannan aikana. Alkoholin suurkuluttajilla puolestaan oli lisääntynyt riski aloittaa rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö neljän vuoden seurannassa. 1940-luvun lopussa syntyneitä suuria ikäluokkia on kutsuttu myös märäksi sukupolveksi. Näissä ikäryhmissä alkoholin kulutus näyttikin lisääntyvän 1980-luvulta vuosituhannen vaihteeseen siirryttäessä. Heitä vanhemmat sukupolvet sen sijaan eivät ikääntyessään muuttaneet kokonaiskulutusta. Kaikissa ikäryhmissä vähintään kaksi kertaa viikossa alkoholia kuluttavien osuus kasvoi, kun taas humalahakuinen juominen väheni. Tämä voi tarkoittaa sitä, että suomalaisten alkoholin käyttö on eurooppalaistumassa: humalahakuisesta juomisesta siirrytään useampiin pieniin juomakertoihin.

Mikropilarikkosiruja voidaan hyödyntää myös nestekromatografisten kolonnien valmistuksessa. Tarkasti muodostunut mikropilarikko on hyvin homogeeninen kolonni, jossa tapahtuneet kromatografiset erotukset on voitu demonstroida sekä laserindusoidulla fluoresenssilla että massaspektrometrisesti. Pienien dimensioidensa ansiosta nestekromatografinen kolonni ja sähkösumutuskärki integroituna samalle mikrosirulle toimivat erityisen hyvin pienien näytemäärien kanssa. 

Micropillar Array Based Microchips for Electrospray Ionization Mass Spectrometry, Microreactors, and Liquid Chromatographic Separation. VÄITÖS, HELSINGIN YLIOPISTON farmasian tiedekunta, toukokuu 2011

M

ikrosiruja voidaan käyttää esimerkiksi lääkeaineiden, proteiinien, peptidien tai metaboliittien herkissä ja nopeissa analyyseissä. Väitöskirjassa on selvitetty yksittäisten ja monikärkisten mikrosirujen toimintakykyä. Mikrosiruja on mahdollista käyttää myös mikroreaktoreina, joiden reaktiotuotteet voidaan välittömästi analysoida massaspektrometrisesti. Tätä ominaisuutta voidaan hyödyntää esimerkiksi proteiinien tunnistamisessa. Proteiinit voidaan pilkkoa entsymaattisesti mikrosirulla ja reaktiotuotteet tunnistaa massaspektrometrisesti. Menetelmän etuna voidaan pitää sitä, että analyysissä tarvittavien proteiinien määriä voidaan pienentää, koska diffuusiorajoitteiset reaktiot tapahtuvat nopeammin mikroskaalassa pienempien diffuusiomatkojen ansiosta. Mikrosirut sopivat erityisen hyvin pintaaktivoituihin reaktioihin, koska tiheällä mikropilarikolla on korkea pinta-ala-tilavuussuhde. Esimerkiksi mikrosiru, johon on valmistettu nanokerros titaanidioksidia mikropilarikon päälle liitettynä UV-säteilytykseen, tuottaa fotokatalyyttisiä reaktioita, joita voidaan hyödyntää lääkeainemetabolian ennustamisessa. Nopea mikrosirupohjainen lääkeainemetabolian ennustaminen helpottaa mahdollisten myrkyllisten yhdisteiden tunnistamista jo lääkekehityskaaren prekliinisessä vaiheessa, ja siksi menetelmä voisi nopeuttaa uusien lääkeaineiden tutkimusta.

Johanna Timonen Lääkevaihto lääkeyritysten ja lääketukkukauppojen näkökulmasta Suomessa. VÄITÖS, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON terveystieteiden laitos, sosiaalifarmasia, kesäkuu 2011

S

uomessa vuonna 2003 käyttöönotetulla lääkevaihdolla on tutkimuksen mukaan ollut monia ennalta odotettuja vaikutuksia lääkeyritysten ja lääketukkukauppojen toimintaan. Lääkevaihdon alkamisen jälkeen liikevaihto kasvoi suurimmassa osassa rinnakkaisvalmisteita edustavista lääkeyrityksistä, kun taas alkuperäisvalmisteita edustavissa yrityksissä se pienentyi. Syynä tähän olivat apteekeissa tehdyt lääkevaihdot ja lääkevalmisteiden hintojen halpeneminen. Lääkevaihdon aiheuttama hintakilpailu pienensi myyntikatteita molemmissa yritystyypeissä. Lääketukkukaupoissa hintojen halpenemisen katsottiin heikentäneen tukkujakelupalkkiota.

35


»opinnäytteet Monet alkuperäisvalmisteita edustavista lääkeyrityksistä raportoivat vähentäneensä henkilökuntaa ja reseptilääkemarkkinoinnin määrää. Yleisimmin henkilöstöä oli vähennetty myynnistä ja markkinoinnista. Lääkevaihdon alussa alkuperäisvalmistajilla ilmeni ylisuuria myyntivarastoja ja lääkkeiden vanhenemisongelmia. Näyttäisi kuitenkin siltä, että alkuperäisvalmistajat ovat pystyneet mukauttamaan varastonsa uuteen toimintaympäristöön vuosien aikana. Rinnakkaisvalmisteyritykset panostivat lääkemarkkinointiin lääkevaihdon alussa ja lisäsivät reseptilääke-edustajien käyntejä apteekeissa. Osalla niistä näyttäisi olleen lääkkeiden vanhenemisongelmia koko lääkevaihdon ajan. Lääketukkukaupoissa lääkevaihto on lisännyt työmäärää. Hintapäivityksiä tehdään tukkukaupoissa aikaisempaa useammin ja kerralla suuremmalle valmistemäärälle. Päivitykset tehdään manuaalisesti. Lääkevalmisteiden varastoinnin, varastonhallinnan sekä saatavuuden ylläpidon katsotaan muuttuneen aikaisempaa haasteellisemmiksi valmistemäärän lisääntyessä ja menekin muuttuessa entistä useammin. Tukkukauppojen työmäärän helpottamiseksi tulisi miettiä työkaluja, kuten sähköistä tiedonsiirto- ja päivitysjärjestelmää. Vastoin ennakko-odotuksia lääkevaihto ei ole yleisesti heikentänyt lääkevalmisteiden saatavuutta. Yksittäisten lääkevalmisteiden saatavuudessa on kuitenkin ollut ongelmia koko lääkevaihdon ajan. Tutkimuksen aineisto kerättiin lääkevaihtoa käsittelevistä tiedotusvälineiden kirjoituksista ja lausunnoista, lääkeyrityksille tehdyllä postikyselyllä sekä lääketukkukauppojen edustajien haastattelulla vuosina 2004 ja 2008. 

Nina Kettunen Varastoautomaation vaikutus teknisen henkilökunnan työtehtäviin ja osaamistarpeisiin. PD-TYÖ, toukokuu 2010.

P

rojektityössä haluttiin selvittää, millä tavalla varastoautomaation käyttöönotto apteekissa vaikuttaa teknisen henkilökunnan työnkuvaan ja ajan käyttöön sekä teknisen henkilökunnan osaamistarpeisiin. Projektityö oli kaksiosainen: Ensimmäisessä osassa lähetettiin kyselylomakkeet postitse automaatiota käyttöönottaneisiin apteekkeihin apteekkarille, proviisorille ja tekniselle henkilökunnalle. Toisessa osassa tekniseen henkilökuntaan kuuluvat kirjasivat tutkijan laatimiin strukturoituihin lomakkeisiin työpäiviensä ajankäytön ennen ja jälkeen varastoautomaation käyttöönoton.

36

Tutkimuksen mukaan apteekkiautomaatin käyttöönotto muutti teknisen henkilökunnan työnkuvaa vähentämällä pakkausten käsittelyyn liittyviä työvaiheita. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että automaatit vähensivät lääkkeiden keräilyyn kuluvaa aikaa erittäin paljon. Puolet apteekeista ilmoitti, että tavaroiden paikoilleen laittoon kulunut aika oli vähentynyt. Uudeksi osaamisalueeksi tulivat automaatin käyttöön liittyvät tehtävät. Kolmasosa apteekeista ilmoitti, että teknisellä henkilökunnalla on aiempaa enemmän asiakaspalveluun ja markkinointiin liittyviä tehtäviä. Aiheesta tarvitaan kuitenkin jatkotutkimusta, koska vastausprosentti oli alle 50 ja varastoautomaattien käyttökokemukset olivat tutkimushetkellä vielä melko lyhytaikaisia. Tutkimuksessa havaittuihin teknisen henkilökunnan uusiin osaamistarpeisiin on pyritty vastaamaan 1.8.2010 alkavassa uudistetun tutkinnon perusteiden mukaisessa lääketeknikoiden ja farmanomien koulutuksessa muun muassa lisäämällä logistiikan ja tietotekniikan opintoja. 

Leena Kinnunen Sähköisen laadunhallintajärjestelmän rakentaminen apteekkiin. PD-TYÖ, marraskuu 2010

L

aadunhallintajärjestelmän viitekehykseksi projektin pilottiapteekissa (Nurmijärven Seitsemän Veljeksen apteekki) valittiin ISO 9001 -standardi. Laadunhallintajärjestelmän rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi otettiin käyttöön sähköinen työkalu, ohjelmistoratkaisu IMS (Integrated Management System). Projektityö on kuvaus sähköiseen laadunhallintajärjestelmään siirtymisestä apteekissa ja siihen liittyvän sähköisen, selainpohjaisen ohjelmistoratkaisun käyttöönotosta. Sähköisellä sovelluksella laatutyössä saavutetaan monia etuja verrattuna perinteiseen laatudokumentointiin ja hallinnointiin. Sen etuna on nopeus, löydettävyys, visuaalisuus, helppo muokattavuus, versiointi, ajantasaisuus sekä jakelun mahdollisuus. Sen avulla voidaan luopua raskaasta paperidokumentaatiosta tai vaikeasti hallittavasta tiedostodokumentaatiosta kokonaan. Laadunhallintajärjestelmä ryhdisti ja tehosti toimintaa. Sen hyödyt voitiin nähdä laajamittaisessa muutosprojektissa Seitsemän Veljeksen apteekissa. Johdon tahtotila voitiin viedä systemaattisesti läpi koko organisaation, muutos hallita ja tehdä toiminnasta suunnitelmallista. Tiedonkulku on tehostunut ja tehtävät tiedetään.

Laadunhallintaan kuuluu myös huolehtiminen henkilöstöstä ja osaamisen kehittäminen. Toiminnan monipuolinen mittaaminen on luonut tosiasioihin perustuvan ohjaustiedon toiminnan kehittämiselle. Seitsemän Veljeksen apteekissa sähköisen laadunhallintajärjestelmän käyttöönotto mahdollisti nopean laatutyöskentelyn implementoitumisen. Sähköinen toimintajärjestelmä on kaikkien ulottuvilla jokaisessa työpisteessä ajantasaisena versiona. 

Antti Koivuniemi Apteekkien rooli savuttomuuden edistämisessä. PD-TYÖ, toukokuu 2010

T

upakoinnin lopettamisohjeistuksen lähtökohtana apteekeissa on moniammatillisesta näkökulmasta tehty Käypä hoito -suositus, jossa myös apteekkilaisille on annettu selkeät tehtävät. Apteekkariliitto edistää tupakoimattomuutta toimenpideohjelmalla Apteekit tupakasta vieroituksen tukena. Lisäksi se lähettää 2–3 kertaa vuodessa savuttomuusaineistoa jäsenapteekeilleen. Vuonna 2009 mukana oli ensimmäistä kertaa myös ohjeet savuttomuusviikon järjestämiseksi. Savuttomuusviikon aikana apteekeissa toteutettiin savuttomuuskysely, jonka avulla arvioitiin apteekkien savuttomuustyötä. Savuttomuusviikon järjesti vain 55 apteekkia. Osallistuneista suurin osa järjesti samanaikaisesti myös sydänviikon tapahtumia. Apteekit olivat suhteellisen hyvin valmistautuneita kampanjaviikkoon. Henkilökunnalle oli järjestetty toimipaikkakoulutusta ja itseopiskelumahdollisuuksia. Viikon aikana apteekeissa käyneistä asiakkaista ainoastaan pieni osa kirjattiin kyselyyn. Tietojen keruuseen ja yleensä savuttomuusneuvontaan käytettiin vain vähän vastanneiden apteekkien voimavaroja. Tulosten perusteella voi todeta, että apteekeissa voisi savuttomuustyötä lisätä huomattavasti ilman, että se kuluttaisi apteekkien resursseja. Yhteistyö muun terveydenhuollon kanssa on lähes olematonta. Apteekkien tekemän pohjatyön avulla muu terveydenhuolto voisi tehostaa omaa vieroituspalveluaan kohtuullisin kustannuksin. 


*¼RJESTELM¼ JONKAVALINNUTJOAPTEEKKIA

-!88TEHOSTAAAPTEEKKISI ASIAKASPALVELUA LOGISTIIKKAA JATALOUSHALLINTOA

T¼YDELLISINASIAKASHALLINTA KEHITTYNEINE2ESEPTINK¼SITTELY EDISTYKSELLISINAUTOMAATTINENVARASTONOPTIMOINTI HELPOINS¼HKÎINENMYYNTI JAOSTOLASKUJENK¼SITTELY NOPEIMMATJAMONIPUOLISIMMATRAPORTIT K¼TEVININTRASIS¼ISEENVIESTINT¼¼N EDULLISINJAVARMINTIETOLIIKENNERATKAISU

+OKONAISTOIMITUKSEMMESIS¼LT¼V¼TOHJELMISTOJEN JALAITTEIDENLIS¼KSIASENNUS JAHUOLTOPALVELUN VALMENNUKSENJAKATTAVANHELPDESK TUEN

2ECEPTUMINHENGENASIANTUNTIJAJOUKKOON K¼YTETT¼VISS¼SI

3OVIAIKAESITTELYYNNIINKERROMMELIS¼¼

2ECEPTUM/Y -YYNTI RECEPTUM RECEPTUMÙ


Avène tuotesuositukset rasvoittuvalle, epäpuhtaalle ja akneiholle Rasvoittuva iho, lievä akne

Keskivaikea akne

Vaikea akne

Rasvoittuvan ihon tuotteet Hoitotuotteet soveltuvat erityisesti rasvaisen, epäpuhtaan ihon hoitoon. Ne tasapainottavat tehokkaasti talineritystä ja lievittävät tulehdusta.

Sisäisen, ihoa kuivattavan aknelääkityksen aikana.

PUHDISTUS

Rasvoittuva iho, lievä ja keskivaikea akne

Cleanance Soapless Cleansing Gel

Cleanance Anti-Shine Purifying Lotion

Alkoholiton ja saippuaaineeton puhdistusgeeli, joka tasapainottaa talineritystä. Käytetään aamuin illoin.

Kasvovettä käytetään tarvittaessa koko kasvolle tai paikallisesti rasvoittuville, epäpuhtaille ihoalueille aamuin illoin.

KOSTEUTUS JA HOITO

Rasvoittuva iho, lievä akne

Keskivaikea akne

Diacnéal Treatment Care Cleanance Anti-Shine Regulating Lotion Täysin öljytön, kevyt ja kosteuttava emulsiovoide. Levitetään puhtaalle iholle aamuin illoin.

Kevyt, hyvin imeytyvä erikoishoitovoide. Levitetään niille alueille ihoa, jossa epäpuhtauksia ja finnejä esiintyy. Levitys aina puhtaalle hyvin kuivatulle iholle iltaisin.

Cleanance Anti-Shine Regulating Lotion Täysin öljytön, kevyt ja koksteuttava emulsiovoide. Levitetään puhtaalle iholle aamuin illoin.

TÄYDENTÄVÄ HOITO

Rasvoittuva iho, lievä ja keskivaikea akne

Cleanance Exfoliating and Absorbing Mask Syväpuhdistava ja kuoriva naamio. Käytetään 1-2 kertaa viikossa.

Thermal Spring Water Spray Ihoa rauhoittava ja virkistävä, bakteriologisesti puhdas lähdevesi.

Cleanance High Protection Sunscreen SPF30 Aurinkoemulsio levitetään ennen UV-säteilylle altistumista.

Cleanance Spot Treatment Paikallisesti finneille käytettävä hoitava ja kuivattava antibakteerinen kynä. Sisältää tulehduksia rauhoittavaa sinkkiä. Levitys 2-3 kertaa päivässä

Extremely Gentle Cleanser tai Tolerance Extreme Cleansing Lotion Käytetään aamuin illoin. Voidaan poistaa kasvopaperilla tai huuhdella vedellä.

Skin Recovery Cream tai Tolerance Extreme Cream Rauhoittava ja kosteuttava voide. Levitetään puhtaalle iholle aamuin illoin.

Cold Cream Lip Balm Huulivoide tarvittaessa.

Very High Protection Cream SPF50 Erittäin suojaava aurinkovoide. Suojaa tehokkaasti UV-säteiltä, voiteessa sekä mineraali- että kemialliset suojat. Aurinkovoide levitetään ennen UV-säteilylle altistumista. Markkinoija: Oriola Oy


»jäsen- ja koulutussivut Tällä kertaa keskitymme jäsensivuilla opiskelijoiden asioihin. Kerromme, mitä konkreettista hyötyä heille on kuulumisesta Suomen Proviisoriyhdistykseen ja neuvomme alkuun niitä, jotka haaveilevat urasta lääketeollisuudessa

iossa.

ngissä ja Kuop joiden illat Helsi ittavien opiskeli alo in yis ks sy ä järjestä n toiminnasta. Proviisoriyhdistys tietoa yhdistykse yhdessäoloa ja ä, lej pe on a ss Ohjelma

SUVI TULEE TALOON Proviisori SUVI HEISKANEN on nimitetty Suomen Proviisoriyhdistyksen järjestö- ja edunvalvontaproviisoriksi. Hän aloittaa tehtävässään 24.10. Suvi on valmistunut proviisoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2010 syventävänä aineenaan farmakologia ja toksikologia. Proviisorin opintojaan hän on suorittanut myös ulkomailla: erikoistyöntekijänä Saksassa sekä oppilasaikana Ghanassa. Opiskeluaikanaan hän on osallistunut aktiivisesti myös opiskelijatoimintaan Suomen Farmasian Opiskelijajärjestöt ry:ssä (SFaO). Suvi tulee yhdistykseen apteekkiproviisorin tehtävästä. Hän on toiminut myös muun muassa vierailevana farmakologian asiantuntijaluennoitsijana Metropolia ammattikorkeakoulussa Helsingissä sekä farmaseuttina ja teknisenä eri apteekeissa opintojensa aikana.

Ota yhteyttä Proviisoriyhdistyksen toimistoon, kun tarvitset lisätietoa jäseneduista tai työsuhdeasioista. toimisto@proviisoriyhdistys.net Puh. (09) 177 771

39


»varapuheenjohtajalta Kauppa se on joka kannattaa OSUUSKAUPPA TUKEUTUU kauppakeskittymiään pelloille rakentaessaan kahteen A:han. Alkoon ja apteekkiin. Näiden kanssa heidän pitää tehdä yhteistyötä, koska lainsäädännöllisistä syistä johtuen he eivät voi näiden tuotteita itse myydä. Ainakaan vielä, luojan kiitos. Paikallinen osuuskauppa olisi muuten varmaan irtisanonut hypermarkettinsa laajennuksen yhteydessä myös ne, kuten 10 vuotta S-bonuspartnerina toimineelle parturikampaamolle kävi. Osuuskauppa näet päätti perustaa oman parturiliikkeen. EI SILLÄ, että osuusliike mitenkään erityisesti poikkeaisi päivittäistavarakaupan toisesta jättiläisestä, K-ryhmästä. Samasta puusta nämä ovat veistettyjä. Suosittelen jokaista, joka vielä uskoo Päivittäistavarakauppa ry:n säännöllisesti toistuvaan ydinviestiin siitä, että itsehoitolääkkeiden myynti ruokakaupoista olisi jostain syystä yhteiskunnallisesti rakentavaa, tutustumaan taloustoimittaja SEPPO KONTTISEN kirjaan Suomalainen ruokalasku. KONTTISEN KIRJA oli osaltaan käynnistämässä keskustelua siitä, miten K- ja Sryhmittymä ovat keskittyneet kilpailemaan lähinnä siinä, kumpi ensin ehtii nostamaan hintoja. Tästä huolimatta kyseisten ryhmittymien edunvalvontajärjestö Päivittäistavarakauppa ry on vuosien ajan pyrkinyt osoittamaan, että valtion hintasääntely lääkkeiden osalta on itse asiassa erittäin haitallista ja pitää yllä korkeaa hintatasoa, vaikka juuri sääntelyllä turvataan tasa-arvoisesti maan kattava kohtuuhintaisten lääkkeiden saanti. Kuluttaja saa lääkkeet yhtä edullisesti sekä pienestä että suuresta apteekista ympäri Suomen. NIKOTIINIKORVAUSTUOTTEET KAUPPA sai hyllyihinsä lupaamalla hinnanalennuksia. Ja ovat hinnat toki laskeneet. Varmasti kaupalla olisi nämä heille marginaaliset tuotteet mahdollista myydä vaikka isommallakin tappiolla, ja varmasti he voisivat tehdä sitä jonkin aikaa myös lääkkeille ja alkoholille. Bensiinille he eivät sitä enää tee. PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN KESKITTYMISTÄ ja siitä seurannutta kilpailun jarrua voidaan pitää myös varoittavana esimerkkinä siitä, miten haitallista on, kun tukkuliikkeet omistavat tai kontrolloivat myös jälleenmyyntiporrasta. Tämänkaltainen

40

Liberalisoinnista olisi seurauksena lääkkeiden vähittäismyynnin keskittyminen ja sen siirtyminen tukkuliikkeiden haltuun. vertikaali-integraatio on toki näille kaupan jättiläisille kannattavaa ja antaa niille neuvotteluvoimaa suhteessa tavarantoimittajiin, hinnoitteluvoimaa suhteessa kuluttajiin ja Suomen kokoisessa maassa täyden kilpailusuojan. Mutta onko oikein meitä kuluttajia kohtaan, että loppujen lopuksi hyllystä löytyy vain sitä Rainbowta tai Pirkkaa, hinnat ovat eurooppalaisittain erittäin korkeat eikä todellisia vaihtoehtoja S-marketille ja K-Kaupalle ole tarjolla? Tämä on hyvä pitää mielessä, jos pohditaan vaihtoehtoisia malleja nykyiselle apteekkijärjestelmälle. LIBERALISOINNISTA OLISI seurauksena lääkkeiden vähittäismyynnin keskittyminen ja sen siirtyminen tukkuliikkeiden haltuun. Tällöin vastassa olisivat ennemmin tai myöhemmin samat ongelmat kuin päivittäistavarakaupassa nyt. Syrjäseutujen kauppapalveluiden suurin uhka on päivittäistavarakauppa itse peltomarketeineen. Ei sitä viinin ja pillereiden myynnillä pelasteta. TATU JOHANSSON,

varapuheenjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys

Ohjelmaa ja PROVIISORIYHDISTYS JÄRJESTÄÄ KOULUTUSTAPAHTUMIA JA MUUTA OHJELMAA MUIDEN MUASSA ALOITTAVILLE, HARJOITTELEMAAN LÄHTEVILLE JA VALMISTUVILLE PROVIISORIOPISKELIJOILLE. OSALLISTUMINEN YHDISTYKSEN TAPAHTUMIIN ON OLLUT PERINTEISEEN TAPAAN VILKASTA.

T

apahtumista ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuilla sekä Helsingin ja ItäSuomen yliopistojen ilmoitustauluilla. Opiskelijajäsenenä voit ehdottaa yhdistykselle esimerkiksi koulutus-, liikunta, kulttuuri- tai muiden tapahtumien järjestämistä. Ota yhteyttä toimistoon tai opiskelijayhdyshenkilöihin, jos sinulla on kehittämisajatuksia. Seuraavassa tietoa opiskelijoille suunnatuista tapahtumistamme: Keväisin järjestetään perinteisesti Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen apteekkiharjoitteluun lähteville proviisoriopiskelijoille yhteinen risteily Tallinnaan. Risteilyyn sisältyy muun muassa asiakaspalvelukoulutusta, vuorovaikutustaitojen harjoittelua farmadraaman avulla sekä vapaata ohjelmaa. Proviisorien ja proviisoriopiskelijoiden suurimman koulutustapahtuman, Proviisoripäivän Suomen Proviisoriyhdistys järjestää ensi vuonna toista kertaa yhdessä Proviisoriliiton kanssa. Tapahtuma järjestetään taas Arcadassa, Helsingin Arabianrannassa 17. maaliskuuta 2012. Proviisoripäivän alustava ohjelma julkaistaan Farmasian Päivillä. Loppukeväällä yhdistys järjestää valmistuville proviisoriopiskelijoille esimieskoulutusta Helsingissä ja Kuopiossa. Tilaisuudessa kuullaan johtamisen ja esimiestyön perusasioita. Vuorovaikutteisissa tilaisuuksissa keskustellaan myös, miten tilaisuudessa käsitellyt asiat toimivat käytännön työssä esimerkiksi apteekeissa ja mietitään myös käytännön johtamisen merkitystä yrityksen palvelustrategioissa. Proviisoriyhdistys järjestää myös iltakoulutustilaisuuksia eri yhteistyökumppanien kanssa. Lisäksi yhdistyksen sääntömääräisten kokousten yhteydessä pidetään koulutustilaisuus.


»opiskelijat

etuja opiskelijoille JÄSENEDUT MYÖS OPISKELIJOILLE

Edullisten ja maksuttomien koulutusten lisäksi yhdistys tarjoaa jäsenilleen monia muitakin etuja. Täysivaltaisena jäsenenä opiskelijat ovat oikeutettuja kaikkiin yhdistyksen tarjoamiin jäsenpalveluihin, kuten neuvontapalveluihin työsuhdeasioissa ja asianajajapalveluihin, FiMnet-palveluihin, vapaa-ajan matkustaja- ja matkavakuutukseen sekä työ- tai virkasuhteeseen liittyvään oikeusturva- ja vastuuvakuutukseen. Opiskelijat voivat hakea myös yhdistykseltä apurahaa ulkomailla suoritettavia Pro gradu -erikoistyöopintoja varten. Apurahat julistetaan haettaviksi joulukuussa ja apurahan saajien nimet julkaistaan Proviisoripäivänä. Yhdistyksen työttömyyskassaan kuuluvat jäsenet on vakuutettu Insinöörien, arkkitehtien ja ekonomien työttömyyskassassa (IAET). Proviisoriyhdistyksen opiskelijajäsenille IAETkassan jäsenyys maksaa 6 euroa vuodessa 10 euron yhdistyksen jäsenmaksun lisäksi. Lisää jäseneduista kerrotaan verkkosivuillemme: www.proviisoriyhdistys.net 

NÄIN TAVOITAT MEIDÄT SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS RY

OPISKELIJAYHDYSHENKILÖT

TOIMISTO Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.) 00100 HELSINKI Puh. (09) 177 771 Fax (09) 6843 9911 toimisto@proviisoriyhdistys.net TOIMINNANJOHTAJA

HELSINGIN YLIOPISTO TUOMAS PYLKKÖ

tuomas.pylkko@helsinki.fi EMMI UUTELA

emmi.uutela@helsinki.fi SALLI VÄÄNÄNEN

salli.vaananen@helsinki.fi

VILLE-MATTI MÄKINEN

JÄRJESTÖ- JA EDUNVALVONTAPROVIISORI

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

SUVI HEISKANEN

eclamsa@student.uef.fi

PROVIISORIYHDISTYKSEN HALLITUKSEN OPISKELIJAVASTAAVA

RIIKKA VIRTASALO

HENNA HALONEN

JOONAS SALO

henna.halonen@fimnet.fi

jsalo@student.uef.fi

ELINA LÄMSÄ

virtasal@student.uef.fi

ProviisoriEsimies V -koulutusohjelma 17.11.2011 - 16.3.2012 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus on yhdessä Suomen Proviisori-yhdistyksen kanssa kehittänyt proviisoreille suunnatun esimiesvalmennusohjelman. ProviisoriEsimies -ohjelman tavoitteena on tukea ja edistää esimiestyössä tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Jo viidettä kertaa toteutettava koulutus on suunnattu erityisesti apteekeissa toimiville proviisoreille, joiden toimenkuvaan kuuluu arjen työssä esimiehenä toimiminen. Ohjelma soveltuu myös teollisuudessa tai muilla toimialoilla toimiville proviisoreille, jotka haluavat kehittää osaamistaan itsensä, ryhmien ja tiimien johtamisessa. Hyödyt koulutuskokonaisuudesta Saat: t uusia oivalluksia ja näkökulmia esimiestyöhön t varmuutta päivittäisjohtamisen tilanteisiin t käytännöllisiä malleja ja työkaluja erilaisiin johtamistilanteisiin t lisää itsetuntemusta ja sen myötä ymmärrystä erilaisuudelle t harjoitusta kehityskeskusteluihin johtamisen, vaikuttamisen ja kannustamisen välineenä sekä kehität viestintä- ja vuorovaikutusvalmiuksia johtamisen välineenä

Koulutus pidetään Pienyrityskeskuksessa Helsingin ydinkeskustan tuntumassa. Oppimisen menetelminä ovat mm. interaktiiviset luennot, keskustelut sekä yksilö- ja ryhmäharjoitukset. Koulutusohjelman laajuus on 4 op. Koulutuksen hinta on Proviisoriyhdistyksen jäsenille 1280 € (arvonlisäveroton koulutuspalvelu). Muille ohjelman hinta on 1690 € (arvonlisäveroton koulutuspalvelu). Hinta sisältää valmennuksen (5 pv), oppimateriaalin, ohjauksen kehityssuunnitelman laatimiseen ja sen purun, Integron Peili® -analyysin ja henkilökohtaisen palautteen. Ilmoittautumiset 31.10.2011 mennessä. Lisätietoja koulutuksesta: Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus Aira Davidsson, puh. 040 7568717, aira.davidsson@aalto.fi.

PL 21285, 00076 AALTO Arkadiankatu 28, 00100 Helsinki pienyrityskeskus.aalto.fi


»jäsenmaksut 2011 Suomen Proviisoriyhdistyksen jäsenmaksut 2011 TYÖTTÖMYYSKASSAAN KUULUVAT JÄSENET: Apteekissa työskentelevät proviisorit Lääketeollisuuden, kunnan, valtion ja KELA:n palveluksessa työskentelevät, muissa kuin edellä mainituissa tehtävissä toimivat ≤30 tuntia/viikko työskentelevät Yliopistolla työskentelevät Muut (= työttömät, äitiyspäivärahaa saavat, virkavapaalla olevat, päätoimiset jatko-opiskelijat) TYÖTTÖMYYSKASSAAN KUULUMATTOMAT JÄSENET:

Salix ja pd-tuotteet

Yhdessä enemmän kuin mikään muu apteekkijärjestelmä markkinoilla. Hanki täydellinen pd-ohjelmisto, tai päivitä nykyinen pd-ohjelmisto täydelliseksi 20 % alennuksella.

30 €/kk 28 €/kk

21 €/kk 21 €/kk 14 €/kk

15 €/kk

PROVIISORIOPISKELIJAT JA ARMEIJASSA OLEVAT: Työttömyyskassaan kuuluvat 16 €/vuosi Työttömyyskassaan kuulumattomat 10 €/vuosi Proviisoriopiskelija, joka liittyy jäseneksi 30.6. jälkeen, maksaa vain puolet jäsenmaksustaan. Valmistumista seuraavana kalenterivuonna siirrytään kuukausijäsenmaksuihin. ULKOMAILLA ASUVAT PROVIISORIJÄSENET: (ei sisällä työttömyyskassamaksua) APTEEKKARIN KANNATUSJÄSENMAKSU:

60 €/vuosi

100 €/vuosi

MAKSUTAVAT: Eräpäivät 31.1.2011 ja 31.8.2011 1) Työnantaja perii palkasta ja suorittaa kuuden kuukauden maksut yhdistykselle kaksi kertaa vuodessa eräpäivinä tai kerran kuukaudessa palkanmaksun yhteydessä. Muista täyttää suoraperintälomake! 2) Jäsen maksaa itse kaksi kertaa vuodessa kuuden kuukauden maksut eräpäivinä. 3) Jäsen maksaa itse koko vuoden (12 kk) maksut tammikuun eräpäivänä. Maksaessasi muista käyttää henkilökohtaista viitenumeroasi. Muusta maksutavasta voi sopia Proviisoriyhdistyksen toimiston kanssa. Vuoden 2012 jäsenmaksuista päätetään syyskokouksessa 3.12.2011.

turvallisuus – helppous – joustavuus

Lisätietoja: P\\QWL#SKDUPDGDWD¿ Jenny Mäkinen, sovellusasiantuntija, puh. 0400 890 832 Jukka Nurmi, tuotepäällikkö, puh. 050 5389 065 Juha Aintila, myyntijohtaja, puh. 040 5488 494


Rasvapitoisuus

Rasvapitoisuus

Rasvapitoisuus

0%

20 %

30 %

60%

Apobase Hydrogel

Apobase Lotion

Apobase Creme

Apobase Oily Creme

3BTWBUPOHFFMJ JIPO QJLBLPTUFVUUBKB r3BTWBJTFMMFKBTFLBJIPMMF r,Ã…TJFOQJLBLPTUFVUVLTFFO r4JTÃ…MUÃ…Ã…JIPÃ…STZUZTUÃ… SBVIPJUUBWBBQBOUFOPMJB

,FWZU OPQFBTUJJNFZUZWÃ… MPUJPOLPLPWBSUBMPMMF r.FJLJOQPJTUPPO r1BSSBOBKPOKÃ…MLFFO r,VJWBBO IJMTFJMFWÃ…Ã…O IJVTQPIKBBOKBWPJEFQFTVVO

Keskirasvainen perusvoide koko perheen iholle r,VJWBMMFKBIFSLÃ…MMFJIPMMF r7BSUBMPWPJUFFLTJ r5BJWFJIPUUVNBBO r7BJQQBJIPUUVNBBO

5FIPLBT UÃ…ZUFMÃ…JOFOWPJEF FSJUUÃ…JOLVJWBOJIPO WBBUJWJJOUBSQFJTJJO r)BMLFJMFWJMMFLÃ…TJMMF KBKBMLBQPIKJMMF r,PWFUUVOFJTJJOLBOUBQÃ…JIJO

1FSVTWPJUFFOUÃ…SLFJOUFIUÃ…WÃ…POJIPOUFIPLBTLPTUFVUUBNJOFO"QPCBTFWPJUFFUPWBUIPJUBOFFUTVPNBMBJTUBJIPBKPWVPEFOBKBO -BBEVLLBBU"QPCBTFWPJUFFUKBBTJBOUVOUFWBUOFVWPUJIPOIPJUPPTJTBBUBQUFFLJTUB www.apobase.fi www.actavis.fi



Rasvapitoisuus


»opiskelijat

Aiotko uralle lääketeollisuuteen? POHDITKO PROVIISORIN URAMAHDOLLISUUKSIA LÄÄKETEOLLISUUDESSA? KAKSI KONKARIA JA KAKSI TUOREEMPAA TULOKASTA KERTOVAT, MITÄ KANNATTAA PITÄÄ SILMÄLLÄ.

Lue vinkit! TEKSTI JA KUVAT SINI ESKOLA

P

roviiisorien uramahdollisuudet lääketeollisuudessa ovat monipuoliset. Farmasisteilla on merkittävä rooli tutkimuksessa, tuotekehityksessä, kliinisissä tutkimuksissa, lääketurvallisuudessa, myyntilupa-asioissa ja rekisteröinnissä, markkinoinnissa ja mainonnassa sekä lääkkeiden turvallisessa jakelussa. FIPin lääketeollisuussektio (Industrial Pharmacy Section) järjesti yhdessä kansainvälisen farmasianopiskelijoiden järjestön IPSF:n kanssa FIP-kongressissa monipuolisen katsauksen lääketeollisuuden uramahdollisuuksiin ympäri maailmaa.

Ainainen halu oppia uutta on eduksi. Linda Hakes päätyi lääketeollisuuteen väiteltyään ensin lääkeformulaatioon liittyvästä tutkimuksesta. Hän on lääkealan raskaan sarjan ammattilainen ja on haistellut lääketeollisuuden ilmapiiriä muun muassa GlaxoSmithKlinella, Sanofi-Aventiksella, Celltechissä, Eli Lillyllä sekä nyttemmin UCB Pharmalla, jossa hän työskentelee kansainvälisenä projektijohtajana koordinoiden kliinisiä lääketutkimuksia erityisesti lastenlääkkeiden parissa.

useissa kansainvälisissä lääkeyrityksissä erikoistuen rekisteröintistrategioiden suunnittelemiseen niin uusille lääkeaineille kuin geneerisille valmisteillekin. Noin 10 vuotta sitten hän päätti perustaa oman konsulttiyrityksensä taatakseen itselleen joustavan työnkuvan ja kyetäkseen käyttämään omaa tietotaitoaan parhaalla mahdollisella tavalla.

CLAUDIO ZURZICA,

ALAN CHALMERS, LINDA HAKES,

VP Global Project Leader UCB. Kotoisin Englannista, asuu Saksassa, 33 vuotta lääketeollisuudessa.

Director, Pharma International Innovation Center. Yksityisyrittäjä, kotoisin Skotlannissa, asuu Sveitsissä, 35 vuotta lääketeollisuudessa.

YHTEISTYÖTAIDOT OVAT VALTTIA KERRYTÄ LAAJA TIETOPANKKI

L

inda Hakesin mielestä nuorena kannattaa ehdottomasti kokeilla lääketeollisuuden eri osaalueita sekä hakea kokemuksia eri yrityksistä. Jokainen työpaikka kerryttää tietopankkia tulevaisuutta varten. Farmasian alan koulutus ja jatkokoulutus antavat hänen mielestään loistavat lähtökohdat mihin tahansa tehtävään lääketeollisuudessa. Tärkeitä kehittämisen kohteita ovat farmaseuttisten aineiden ohella johtamistaidot.

44

A

lan Chalmersin mielestä joustavuus sekä kommunikaatio- ja yhteistyötaidot ovat tärkeimpiä ominaisuuksia lääketeollisuudessa ja erityisesti rekisteröinnissä, jossa vaaditaan lisäksi erinomaista neuvottelutaitoa sekä strategista ajattelukykyä. Alan Chalmers väitteli farmasian teknologiasta jo 1970-luvun alussa ja ajautui sen jälkeen moninaisiin tehtäviin rekisteröinti- ja myyntilupa-asiantuntijana. Hän on toiminut

Managing Director United Healthcare. Yksityisyrittäjä, kotoisin Portugalista ja asuu samassa maassa, 2 vuotta lääketeollisuudessa.

VAHVA LAATUOSAAMINEN TARPEEN

C

laudio Zurzican mielestä farmasian alan koulutus antaa erinomaiset mahdollisuudet lääkejakelussa toimimiseen, joka vaatii logistiikan ymmärtämisen lisäksi vahvaa laatutuntemusta ja ymmärrystä GMP- (Good Manufacturing Practice) ja GDP (Good Distribution Practice) -vaatimuksista. Haasteena nykyisessä toimenkuvassaan hän pitää kansallisten lakisäädösten tuntemista sekä niiden tiheää vaihtuvuutta. Hänen mielestään farmasistien tulisi ennakkoluulottomammin lähteä mukaan yritysmaailmaan, koska se antaa täysin erilaiset lähtökohdat vastuunottamiseen ja riskienhal-


lintaan kuin esimerkiksi työ ison lääkeyrityksen palveluksessa Claudion Zurzican tie lääketeollisuuteen alkoi muutama vuosi sitten. Hän ehti proviisoriksi valmistumisen jälkeen toimia yksityisyrittäjänä ostettuaan osuuden kahdesta yksityisapteekista, joista toisessa hän toimi päivätyökseen apteekkarin roolissa. Kiinnostus yrittäjyyteen vei kuitenkin voiton apteekkitöistä, ja hän päätti perustaa yhdessä kolmen tuntemansa kollegan kanssa yrityksen, joka erikoistuu lääkevalmisteiden tehokkaaseen hankintaan, säilytykseen ja jakeluun pienen tukkukaupan tapaan.

6 yleispätevää 1

Ota itse aktiivisesti yhteyttä firmoihin, joissa haluaisit työskennellä. Paikkoja saattaa olla harvoin avoinna ja ne täyttyvät nopeasti. Profiilisi säilyy rekrytointiosaston käytössä yleensä noin vuoden ja se otetaan huomioon paikkojen avautuessa. Muista kuitenkin pitää tietosi ja CV:si ajan tasalla. Kokonaisvaltaisimman GMP- ja formulaatiotietämyksen saat syventymällä farmasian teknologiaan/biofarmasiaan ja teollisuusfarmasiaan. Sosiaalifarmasian tai farmakologian ja toksikologian opinnot ovat hyvä lähtökohta lääketurvatyöhön ja kliiniseen tutkimukseen. Älä jämähdä yhdelle sektorille. Eri osa-alueiden tuntemisesta on varmasti hyötyä seuraavassa, sitä seuraavassa ja sitä seuraavassa tehtävänkuvassasi. Jos mahdollista, löydä itsellesi mentori, joka on ollut mukana lääketeollisuudessa tai työelämässä sinua kauemmin. Mentori voi olla myös kollega tai lähin esimiehesi. Tärkeintä on, että suhde mentoriin säilyy, kun vaihdat paikkaa. Verkostoidu! Helpommin sanottu kuin tehty. Käy aktiivisesti koulutuksissa ja tapaa lääketeollisuudessa työskenteleviä. Hanki tietoa eri tehtävänkuvissa toimimisesta. Kysele! Ole avoin kansainvälisille uramahdollisuuksille (USA, UK, Sveitsi, Saksa, Japani, Kiina), sillä totuus on, että monissa maissa lääketeollisuuden uramahdollisuudet ovat rajoitetut.

2 3 4 5 6

LUTHER GWAZA, Zimbabwe, Senior

Regulatory Officer, Medicines Control Authority Zimbabwe. Kotoisin Zimbabwesta ja asuu samassa maassa, 3 vuotta lääketeollisuudessa. REKISTERÖINTISTRATEGIAT HALTUUN

L

uther Gwazan mukaan viranomaistoiminta antaa hänelle mahdollisuuden käyttää parhaalla mahdollisella tavalla hankkimaansa teoriapohjaa sekä kokemusta erilaisista rekisteröintistrategioista, joita lääkeyrityksillä on myyntilupia hakiessaan. Hän tunnustaa, että työskentely nuoressa viranomaiselimessä on haastavaa, mutta myös mielenkiintoista, koska hän kokee pystyvänsä vaikuttamaan suuntaviivoihin, joita viranomainen laatii. Sekä USA:n lääkeviranomainen FDA sekä Euroopan EMA ovat suunnannäyttäjiä Afrikan maille, jotka ovat viime vuosina heränneet erityisesti lääkeväärennösten laajan levinneisyyden ja kustannuspaineiden vuoksi siihen, että lääkeviranomaisen kontrollia tarvitaan yhä enemmän. Luther Gwazaa pyydettiin asiantuntijaksi kansalliseen lääkeviranomaisen yksikköön, ja hän vastaa myyntilupien CMC-dokumenttien (Chemical, Manufacturing ja Control) tarkastamisesta. Lisäksi hän on farmasian teknologian yliopistolehtori.

Oma apteekki mielessä? Käytännön tietoa ensimmäistä apteekkiaan hakevalle tai apteekkiluvan saanneille. Olemme apunasi kun haluat keskustelukumppanin tai asiantuntijan neuvoja.

Puh 040 772 2094

Email: apteekki@pretax.net


»hallitus HALLITUKSEN VARSINAISET JÄSENET PUHEENJOHTAJA ANTTI VAARA,

Oy AGA Ab, Linde Healthcare antti.vaara@fimnet.fi, puheenjohtaja@ proviisoriyhdistys.net

KERSTIN CARLSSON, HUS-Apteekki kerstin.carlsson@hus.fi TIIAMARI GRÖNDAHL, Raunistulan apteekki tiiamari.grondahl@gmail.com

VARAPUHEENJOHTAJA TATU JOHANSSON,

Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy tatu.johansson@omaplus.fi

ASKO HEIKKILÄ, HY 5. vuosikurssi asko.heikkila@helsinki.fi

VARAPUHEENJOHTAJA

MIKKO HILTUNEN,

LAURA SALMELAINEN, Novartis Finland Oy laura.salmelainen@gmail.com

Raision Ykkösapteekki mikko.hiltunen@fimnet.fi

KOULUTUSVASTAAVA PETRI KRÖGER,

Itä-Suomen yliopiston apteekki petri.kroger@uef.fi VIESTINTÄVASTAAVA

MIKA MÄKI-JOUPPILA, ratiopharm Oy mika.maki-jouppila@fimnet.fi

HALLITUKSEN VARAJÄSENET

ANTTI HYYTIÄINEN,

HELINÄ MINKKINEN, HUS-Apteekki helina.minkkinen@fimnet.fi

Salon Vanha Apteekki antti.hyytiainen@fimnet.fi

TIMO MOHNANI,

TALOUDENHOITAJA

MIKAELA PAMMO,

Yliopiston Apteekki jakobsson.mikaela@gmail.com

TIMO TOIVONEN,

ratiopharm Oy timo.toivonen@fimnet.fi

RPS Finland Oy timohnani@gmail.com

OPISKELIJAVASTAAVA HENNA HALONEN

JUHA PÄIVÄRINTA,

henna.halonen@fimnet.fi

Kouvolan Salpa apteekki juha.paivarinta@apteekki.fi

TEEMU ALI-KOVERO,

Decem Pharma ja Tapiolan Otso apteekki teemu.ali-kovero@fimnet.fi

ANNE VARJO,

Provanom Oy akivijar@gmail.com

RISTO VÄLIMAA, JOONAS JÄÄSKELÄINEN,

ripavee@gmail.com

Vuosaaren Apteekki joonas_jaa@hotmail.com Itä-Suomen yliopistossa on haettavana Itä-Suomen yliopiston apteekin

Apteekkarin

KRISTIINA KASTE,

HILA/STM kristiina.kaste@fimnet.fi

työsuhteinen tehtävä. Tehtävä pyritään täyttämään sopimuksen mukaan ensi tilassa, mielellään viimeistään 1.12.2011. Työskentelypaikkakunta on Kuopio. Itä-Suomen yliopiston apteekin tehtävänä on lääkemyynnin ohella farmasian opetukseen liittyvän harjoittelun ja lääkehuoltoon liittyvän tutkimuksen toteuttaminen. Apteekkari johtaa apteekkia ja vastaa apteekin hallinnollisesta, taloudellisesta ja farmaseuttisesta hoitamisesta. Apteekkarin tulee olla laillistettu proviisori. Eduksi katsotaan tohtorin tutkinto. Hakijalta odotetaan lisäksi aloitekykyä, johtamistaitoa sekä farmaseuttista osaamista Lisätiedot: Akateeminen rehtori Kalervo Väänänen, 040 7011 303, kalervo.vaananen@uef.fi ja apteekkari Tomi Järvinen, 040 7288 058, tomi.jarvinen@uef.fi. Hakemukset palkkatoivomuksineen osoitetaan Itä-Suomen yliopiston rehtorille ja toimitetaan Itä-Suomen yliopiston Joensuun tai Kuopion kampuksen kirjaamoon. Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus, Kirjaamo, PL 111, 80101 Joensuu (käyntiosoite: Yliopistokatu 2, Aurora) tai Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus, Kirjaamo, PL 1627, 70211 Kuopio (Käyntiosoite: Yliopistonranta 1 E, Snellmania). Hakuaika päättyy 14.10.2011 klo 15.00. Hallintokeskus 18.9.2011

Hyvä työnantaja, etsitkö osaajaa? Ilmoita maksutta avoimesta proviisorin tai proviisoriopiskelijan työpaikasta verkkosivuillamme www.proviisoriyhdistys.net Tiedustelut: toimisto@proviisoriyhdistys.net, p. (09) 177 771


9/2011

VARMISTA VAHVEMPI RAIKAS HYMY

Fludent Fresh hammastahna KSYLITOLIPITOISUUS 10% Fludent Fresh on mieto, piparmintun makuinen hammastahna. Tahna suojaa hampaitasi kaksinkertaisesti, koska se sisältää sekä fluoria että ksylitolia. Fludent Fresh hammastahna soveltuu erinomaisesti myös herkkäsuisille tai aftaherkille, koska se ei sisällä natriumlayryylisulfaattia.

Actavis Oy, Klovinpellontie 3, 02180 Espoo puh. (09) 348 233, www.actavis.fi

Hymyile, hengitä ja nauti. Vahvempana kuin aiemmin.


Varaudu syksyyn Orionin tuotteilla!

Burana-C – Tehokas apu flunssan oireisiin!

Nasolin – Muista myös Nasolin Aqua -suolaliuos!

Virusten aiheuttaman nuhakuumeen ja influenssan oireiden, kuten kuumeen, lihaskipujen, nivelkipujen ja päänsäryn lievittämiseen. Neuvottele lääkärin kanssa, jos olet yliherkkä jollekin särkylääkkeelle, sairastat maha- tai pohjukaissuolihaavaa tai verenvuototautia, tai jos olet raskaana. Ei alle 20-kiloisille lapsille eikä raskauden viimeisellä kolmanneksella. Sisältää 400 mg ibuprofeenia sekä 300 mg C-vitamiinia. Pakkauskoot 10, 20 ja 30 tabl.

Tukkoiselle nenälle. Vaikuttava aine ksylometatsoliini supistaa nenän limakalvon verisuonia ja vähentää limakalvon turvotusta, jolloin nenän kautta hengittäminen helpottuu. 2–10-vuotiaille lapsille valmistetta saa käyttää enintään 5 vrk sekä aikuisille ja yli 10-vuotiaille enintään 7 vrk, ellei lääkäri toisin määrää. Ei raskaana oleville. Pakkauskoko 10 ml (säilöntäaineeton sumute 0,5 mg/ml ja 1 mg/ml sekä tipat 0,5 mg/ml ja 1 mg/ml).

Resilar – Suomen luotetuin yskänlääke!*

Para-Hot – Vatsaystävällinen flunssalääke!

Yskänärsytystä lievittävä luumun makuinen mikstuura, joka on makeutettu fruktoosilla ja sorbitolilla. Sopii myös urheilijoille, diabeetikoille ja sappipotilaille. Valmiste ei sovi, jos hoidettava sairastaa vaikeaa maksan vajaatoimintaa tai vaikeaa hengitysvajausta tai jos hoidettavalla on synnynnäinen fruktoosi-intoleranssi. Alle 2-vuotiaille vain lääkärin ohjeen mukaan. Vaikuttava aine dekstrometorfaani 3 mg/ml. Pakkauskoot 150 ja 200 ml.

Mustaherukan makuinen Para-Hot 500 mg on kuumetta alentava kipulääke. Yksi annospussillinen sekoitetaan kupilliseen lämmintä nestettä. Vaikuttava aine on parasetamoli. Yli 4-vuotiaille. Voidaan käyttää raskauden ja imetyksen aikana. Pakkauskoko 10 annospussia.

Tutustu huolellisesti lääkkeiden pakkausselosteisiin. Lisätiedot: 010 426 2928 (ark. 8–16). www.itsehoitoapteekki.fi

* Valitut Palat Luotetuin merkki - tutkimus 2011.


Proviisori 3/2011