__MAIN_TEXT__

Page 1

ProTeesi 3/2018


Sisällysluettelo

Päätoimittajilta Puhiksen palsta Pälejen orientaatiofiilikset Vaihtoterveiset läntisestä satamakaupungista Orientaatioviikko Haastenurkka: kellotus Sillisbingo Puuhanurkka Vanhan vuorimiehen muistelot Lämmönsiirto kautta aikain

4 5 6 8 11 12 17 18 20 22

Päätoimittajat

Riina Aromaa & Riikka Hammar

Lehteä tekemässä Jani Anttila Leila Kettunen Milja Koskela Onni Poikkeus Verna Repka Tiina Vaittinen Jere Vänskä

ProTeesi 3/2018


Päätoimittajilta Mukamas oli tarkoitus hoitaa lehden jutut kesällä töiden ohella lähes valmiiksi, mutta niinpä ne vaan taas jäivät vähän viimetinkaan. Ei kuitenkaan huolta, sillä timantithan syntyvät paineen alla. Syksy on nyt lähtenyt vauhdilla käyntiin ja fuksikuppakin tuli napattua ihan vain perinteiden vuoksi. Tämän lehden taittaminen on ollut erilaista, kun 1/2 PTn päätoimittajista on vaihdossa. On tuntunut hieman yksinäiseltä kökkiä kemman mikrossa tai Maarilla, kun ei ole ketään jonka kanssa meuhkata inkkarin tehdessä taas hassuuksia. Onneksi TG:n välityksellä on voinut lähetellä paljon hikipisarahymiöitä.

Mun kohdallani tää syksy on alkanut Tukholmassa vaihtoopintojen merkeissä (niistä lisää myöhemmin tässä lehdessä), joten aika on kulunut ihan uskomattoman nopeasti kaikkea uutta opetellessa. Onneksi vanha tuttu ja turvallinen InDesign löytyi täältäkin niin ei tarvinnut turhan panttina istua. Perinteitä kunnioittaen kuitenkin kaikki jäi vähän viime tinkaan, mutta onneksi rankemman taittamisen jälkeen on paljon mukavampi nauttia toimituksen aikaansaannoksista ja lueskella hyvää lehteä. Toivonkin todella, että tämän lehden ilmestyessä nautin elämästä silliksellä hyvin ansaitun skumppapullon tai parin kanssa.

4


Puhiksen palsta Uudet fuksit, uusi syksy, uusi fuksisyksy! Taas on lähtenyt uusi syksy käyntiin ja toivottavasti akut ovat kesän jäljiltä taas ladattu täyteen tarmoa. Kesän aikana tapahtui pääosin epävirallista pohdintaa tulevasta syksystä, ollaan vietetty kesäpäiviä ja käyty kehityskeskusteluja Varmasti suurin osa jäsenistämme vietti kesän tehden töitä. Työn tekemisestä ja kuinka niitä on tehtävä saatiinkin hyvät naurut läpi kesän. Eritys kiitos glukoosipatriarkalle, rakkaalle veljelleni Aani Jnttilalle ”nimi muutettu”. Neuvoston eli otaniemen erityisasemayhdistyskentällä toimivien puheenjohtajien kanssa olemme keskustelleet paljon yhdenvertaisuudesta ja tapahtuma turvallisuudesta. Tavoitteenamme onkin ehdottaa tuleville toimareille lisäkoulutuksia esimerkiksi tapahtumaturvallisuudesta ja erilaisiin tilanteisiin reagoinnista. Nyt syksyn alussa yritetään rutistaa kaikki luvatut tavoitteet kasaan ja muistaa nauttia hallitusvuodesta viimeiseen asti. On lähes hämmästyttävää kuinka nopeasti vuosi on taas kulunut ja toimarien kuin myös hallituksen aktiviisuus on ollut ihailtavaa! Näin lyhyen höpinäni loppuun haluan haastaa kaikki jäsenemme antamaan palautetta joko nettisivuille tai suullisesti yhdistyksen toiminnasta, jotta voimme vielä käyttää loppuvuoden parhaalla mahdollisella tavalla.

Nauttikaa silliksestä ja moikataan kun nähdään,

Jakke Anttila Puheenjohtaja 2018

5


PÄLEJEN ORIENTAATIOFIILIKSET Huhhuh! Tätä oli odotettu, orientaatioviikko. Ennen orientaatioviikkoa oltiin tehty fuksiopas, fuksipistekortti, kokoustettu ftmkn kanssa ja suunniteltu teekkarielämää luento ja otasuunnistukset. Ennen jo Waraslähtöä jännitti paljon, mutta jännitys onneksi lähti kun tapahtumassa päästiin eteenpäin. Mutta ei se waraslähtö siitä sitä jännitystä orientaatioviikolta helpottanut. Ei montaa tuntia tullut sunnuntai ja maanantai välisenä nukuttua ja kun päästiin saliin ensimmäiselle luennolle ja päästiin ohjelmassa käyntiin jännitys kasaantui exponentiaalisesti. Harvoin on jännittänyt niin paljon kuin noustessa penkeiltä ja mennyt sen

6

saliin eteen puhumaan fukseille. Jännitys siinä vaiheessa oli niin sanotusti 11/10. Päivä lähtikin tässä vaiheessa rullaamaan ja hujahti nopeasti ohi. Illalla pääsimme uudestaan taas ihaniin UPM:n tiloihin nauttimaan esitelmistä ja hyvästä ruuasta. Bada bing oli harmillisesti purettu, joten päätimme testata Otaniemen Fat Lizardia jatkopaikkana. Fat Lizard toimi oikein hyvin, olimme heidän niin sanottu “pilottikokeilu” ja hommaa kehittämällä lizardista tulee erittäin hyvä jatko paikka. Tiistaina oli PT:n vuoro Otasuunnistuksessa ja yksi meidän fuksi olikin voittajajoukkueessa! Hyvä


suunnistuspäivä, emmekä päässeet seuraamaan fuksien menoa ja temmellystä. Ilta menikin uudestaan rasteja kierrellen ja merkkejä myyden. Tässä vaiheessa viikkoa Miljalle iski fuksikuppa ja seuraavat kaksi yötä vietettiinkin kuumeisena. Onneksi viikonlopun levon jälkeen siitäkin on selvitty ja seuraaviin koitoksiin lähdetään uudella energialla. Jere lähti vielä lauantaina juhlimaan äitinsä synttäreitä. Juhlat meni oikein hyvin ja synttärisankari oli iloinen. Sunnuntai oli sitten pyhitetty täysin levolle ja se teki hyvää tässä vaiheessa.

PT! Kiertelimme muiden kiltojen kippareiden kanssa eri rasteilla ja myimme merkkejä jotka menivät kuin kuumille kiville. Jatkoilla nautimme hyvästä musiikista ja tanssilattia kävi kuumana. Eihän siitä paljoa unta seuraavanakaan yönä saanut ja keskiviikkona huomasi että univaje alkaa kohta painamaan päälle. Aalto partyssa PT:llä oli oma teltta jossa meillä oli perinteisesti pälejen laitteisto ja merkkejä myynnissä. Hyvällä puheella prosessilientä eivät kaikki edes uskaltaneet maistaa ;). Afterpartyssä odotettiin kovasti Basshunteria, joka oli lievästi sanottuna hauska tapaus :D Dipoli bileet toimivat ja näytti siltä että kaikilla oli hauskaa.

Kokonaisuudessaan orientaatiiviikko kipparina oli ainutlaatuinen kokemus ja tämä fuksikerta vaikuttaa mahtavalta. Ei malta odottaa mitä syksy ja kevät tuo tullessaan.

Torstaina oli CHEM-kiva, jossa fuksit kiertelivät vanhojen kiltojen rasteja ja pääsivät tutustumaan näihin. JerMillä vuorostaan oli toinen

JerMi kiittää ja kuittaa

7


VAIHTOTERVEISET

LÄNTISESTÄ

SATAMAKAUPUNGISTA Hej! Oon Riina, N. vuoden opiskelija (apua) ja vietän toisen maisterisyksyni Tukholmassa KTH:lla (Kungliga Tekniska Högskolan) vaihdossa. Lukukausi alkoi täällä jo maanantaina 27.8. eli aika paljon aikaisemmin kuin kotona Aallossa. Edeltävällä viikolla olleen orientaatioviikonkin jouduin jättämään suosiolla välistä kesätöiden vuoksi. Siitä huolimatta KTH on vaihtokohteena ollut älyttömän helppo paikka sopeutua mm. seuraavista syistä:

8


• Kaupunki on varmasti monille tuttu vaikkapa Nelikiltaristeilyltä ja esimerkiksi näiltä reissuilta tuttu Sergelin tori on kävelyetäisyydellä KTH:n pääkampukselta.

Vaihtuvien alustojen kanssa tosin tapellaan täälläkin ja MyCoursestraumat nousee pintaan.

• Opiskelujen lisäksi myös opiskelijaelämässä on paljon • Kieli on myös melkein kaikille samoja piirteitä. Ylioppilaskunnan jossain määrin tuttu edes pakko- alla toimii alakohtaisia “sektioner”, ja virkamiesruotsin muodossa. joilla on jokaisella omat Ja onhan se kivaa ymmärtää tapahtumansa ja tilansa, joista metron kuulutukset ja selvitä ihan tosin löytyy myös baari. vaikka kauppareissusta ilman, että Ettei nyt ihan liian helpoksi menisi tarvitsee turvautua englantiin. niin löytyy täältä myös eroja: • Opiskelu on pääosin hyvin • Otaniemen tavoin KTH:n samanlaista kuin Suomessa, mutta pääkampus on melkein kuin pieni erojakin kyllä löytyy, huonoja ja oma pieni kaupunkinsa, mutta siinä hyviä. Luentojen ja harjoitusten missä Otaniemi on vähän syrjässä, ajat ovat joka viikko eri, mutta ollaan täällä ihan Tukholman aikataulun saa kotisivuilta suoraan keskustassa. ladattua puhelimen kalenteriin.

9


• Asuntotilanne Tukholmassa on tunnetusti aika vaikea ja itsekin olin alunperin menossa sukulaisille asumaan. Kävi kuitenkin hyvä tuuri ja sain yliopiston kautta kampukselta vaihtarikämpän (tässä saa asua vain 6 kk), vaikka se onkin AYY:n vuokriin verrattuna aika tyyris. Muita asuntoja kampuksella ei olekaan, joten suurin osa asuu yksityisellä tai SSSB:n (Stockholms studentbostäder) kautta vuokralla ympäri Suur-Tukholmaa, johon kuuluu itse Tukholman lisäksi myös ympäröiviä kuntia.

kampukselta, kyllä siellä kotona nyt hellitään opiskelijoita). Lisäksi alkoholia ostaakseen täytyy olla yli 20-vuotias (paitsi jos on ravintolassa, silloin riittää 18 vuoden ikä). Och samma på svenska VH, Riina P.S. Hanhia täällä ei ole. Onneksi sentään löytyy edes sorsia.

• Yksi asia, jota täällä on tullut ikävä on halpa opiskelijalounas. Lounasravintoloita toki löytyy kampukselta useita, mutta annoksen hinta on moninkertainen tuttuun ja turvalliseen 2,60 € verrattuna. Todella suosittuja ruokapaikkoja ovat myös lounasaikaan kadunvarteenilmestyvä food truckit. • Ja sitten vielä se opiskelijan elämään eniten vaikuttava ero eli alkoholilaki. Alkoholia ei myydä ollenkaan ruokakaupoissa vaan vain paikallisissa Alkoissa eli Systembolageteissa (eikä puhettakaan, että sellainen löytyisi 10


11 Kiitos ja anteeksi: Onni Poikkeus


Koska me (pahoin)voidaan Osa 3: Kellotus

Tsurpeli tsau!

sessa vertaillaan meidän kahden tuloksia, mukana myös satunnaisia Faktahan on se, että kalja on pahaa. vierailevia sankareita. Näiden avulUsein kuitenkin joutuu sellaiseen la jutun lopuksi määritellään otostilanteeseen, jossa oluen “nauttijoukosta kellotettavin yksilö. minen” on suotavaa ellei pakollista. Tässä opiskeluaikana ollaan koet- Kellotus tapahtuu juomalla olut(/ tu äärimmäisen toimivaksi tavaksi muu juoma) mahdollisimman juoda olut tai kalja mahdollisim- nopeasti kilpaillen itseään, mutta man nopeasti, jotta makuelämys ennen kaikkea aikaa ja kavereita jäisi minimiin. vastaan. Aika mitataan ulkopuolisen puolesta ääneen laskettunan Seuraavassa tutkivan journalismin subjektiivisilla sekunteilla. Kellokliimaksissa pääsette tutustumaan tuksen voittaja on se, joka pysyy 5 eri määrämittaisen (0,33 l) juomahdollisimman kaukana koko taman kellotukseen. Tarkastellaan pahtumasta. tuotteiden kellotettavuutta, jälkimakua ja jälkiröhtäisyä (oleellinen Hypoteesi: Verna Sandels, Leila A. osa suoritusta). Jokaisessa kellotuk- le coq 12


Autenttisten koeolosuhteiden takaamiseksi testaukset suoritettiin kauniissa kesäisessä mökkimaisemassa itäsuomessa humalanhakuisesti. Suoritukset tallennettiin ääniviesteiksi, ja juttu kirjoitettiin jälkikäteen äänitteiden perusteella. Näin jälkikäteen Leila haluaisi huomauttaa, että tää oli erittäin epäkäytännöllinen idea, näin rauhallisena sunnuntai-iltana haluaisin tehdä mitä tahansa muuta kuin kuunnella kännistä ulvontaa ja röyhtäisyjä. Verna vaan nauraa...

Sandels, 4,7 % (klo 11.53) Leila 3 Verna 4 Kellotus on päivän tärkein aamupala, ja molemmat tutkijat nauttivat suorituksesta silmät kosteina. Jälkimaku ei ole mukava, ja hampaiden pesu juuri ennen kellotusta ei helpottanut asiaa. Suurpiirteisesti ihan kellotettavaa, mutta suorituksen aikana inhottavan hapotus kurkussa, ja jälkikäteen tulee täysi olo masuun. Maku on kovin maltainan, toisin sanoen maistuu ihan kaljalta. 4/5

13


a. Le Coq, 5,2 % (klo 12.20) Leila 3 Verna 5 Emilia 8 Verna: Kokonaisuus on aika jees, mutta Sandelsia oli kyllä parempi kellottaa. Maku ei ole niin inhottava, vaan vähän miedompi. 3,7/5 Leila: Selkeesti helpompi kellottaa kuin santtu, niin maun kuin hapokkuuden puolesta. Tässä on myös voltteja enemmän, joten optimoidessa känniä suosittelen ehdottomasti alecoqii. 4,13/5 Virailtevalta tähdeltä Emilialta tuli selkeä mielipide: “Jälkimaku on erittäin oksettava.” 2/5

Original Long drink, 5,0 % (Klo 13.16) Leila 3 Verna 5 Molemmille tämä oli ensimmäinen kerta lonkeron kellotuksessa. Kuten moni varmasti tietää, kaljaan verrattuna lonkeron maku on erilainen: suorastaan ällömakeaa, mutta toisaalta mautonta. Leila: Maku teki kellotamisesta helppoa, sillä neste vaan valui kurkusta alas. Tästä puuttui kaljalle ominainen hapokkuus. Liian makeaa, ei kuitenkaan mene jatkoon. 3/5 Verna: Jäi kyllä ensimmäiseksi ja viimeiseksi kerraksi, ihan vitun hirveetä. En suosittele kellekkään. -2/5


Crisp vaalea lager, 0 % (klo 15.42) Jotta tämä meidän haaste ei tukisi osaltaan opiskelijoihin leimattua alkoholiläträystä, päätettiin ottaa testeihin mukaan myös yksi alkoholiton olut. Napattiin tähän kellotuksen mukaan meille erittäin rakas ja lajin huippusuorittaja Anna. Leila <3 Verna: 13 Anna 3 Maku on sellainen perinteinen vaalea lager. Jostain käsittämättömästä syystä Crispi tuoksuu aivan uskomattoman paljon budilta. Leilan mielestä kellotettavuus on yllättävän hyvä, mutta Verna ja Anna olivat tylympiä mielipiteensä suhteen (“vittu mitä paskaa”). Ja ovathan he oikeassa, sillä periaatteessa koko homman idea menee, kärsii kellotussuorituksen raasteen ja turvotuksen saamatta mitään hyötyä (=känniä). 1/5 Toisaalta jyrkästä arviosta huolimatta Crispin kellotusta suositellaan muun muassa kuskeille ja raskaana oleville, jotka haluavat osallistua tähän sosiaaliseen karnevaaliin.

15


Crowmoor, 4,7% (klo 21.12) Leila 3 Verna 4 Kellotettavuus on selkeästi parempaa kuin lonkerossa. Hiukan hapokkaampaa, muttei läheskään yhtä äklömakeaa mitä lonkero. Arvosanaksi 4,7/5.

Näiden tulosten perusteella julistetaan Crowmoor helpoimmaksi kellotettavaksi! Toimitus ei ota kantaa, vaikuttaako illan kulku ja testihenkilöiden promillet tulokseen. Innokkaimmat fanit voivat etsiä toimittajasankarit Lämmönsiirto VI sillikseltä ja haastaa uusintaan. Tieteellisissä kokeissa tärkeintähän on toistettavuus ja suuri otos, joten eikun vaan itse kellottelemaan ja kokeilemaan!

16


Sillisbingo Olet silliksellä ajoissa

Jollain on edelleen juhlavaatteet päällä

CanCan esiintyy

Tarjoat päätoimittajalle juomaa

Käyt paljussa

Bongaa väh. kolme eri silliseläintä

Kellota jonkun hallituslaisen kanssa

Juo vettä

Lohduta darraista kaveria

Syö itsesi ähkyyn

Ruudulla pyörii lastenohjelmia

Olet silliksellä loppuun asti

Selvitä mikä on keperkuikka

Pekonifuksi tarjoilee paljuun

Olet yhä kännissä eiliseltä

Juo skumppaa

17


Puuhanurkkaus Auta PT:läistä löytämään hyvä olo.

18


Helppo

Keskivaikea

19


Vanhan vuorimiehen muistelot Tää on vähän tämmöinen mutujuttu. Kaikkea ei kannata ottaa täytenä totuutena, sillä muisti on voinut tehdä tepposet. Olen Tiina Vaittinen, Riikan äiti, ja opiskelin Otaniemessä 19791986 (kevät) vuoriosastolla eli vuorimiehenä. Pääaineeni oli sovellettu geofysiikka ja taloudellinen geologia eli käytännössä opiskelu oli tuolloin malmin etsintää. Vertailun vuoksi sanottakoon, että kävin ensin vuoden opiskelemassa yliopistolla geologiaa ennen siirtymistä Otaniemeen (parempien excursioiden toivossa). Opiskelujen ohella toimin Vuorimieskillan raadissa sihteerinä toisena opintovuonna. Lisäksi olin myös Wuorikautisten toimittajana ja raatikauden jälkeen puutarhurina. Raatihommien tekeminen oli kivaa ja raadissa oli hyviä tyyppejä. Samalla pysyi kärryillä killan toiminnasta sekä näki siitä kokonaiskuvan. Sihteerin hommissa tutuksi tulleesta pöytäkirjojen kirjoittamisesta on ollut todella paljon hyötyä työuralla. Vuorimiehenä olemiseen kuului olennaisena osana Kotimaan pitkä. Itse kävin Kotimaan pitkällä joka toinen vuosi eli kiersin itäisen, keskisen ja läntisen reitin. Näissä reissuissa puolet olivat omia opiskelijoita ja puolet ulkomailta tulleita (mm. Ruotsista, Puolasta ja Saksasta). Ryhmän suuruus oli 40 ihmisen luokkaa, eikä kaikki halukkaat aina mahtuneet mukaan tähän viiden päivän reissuun. Kansainvälisyys ei ollut vielä silloin sellaista kuin se on tänä päivänä niin matkalla sai kosketusta ulkomaalaisiin opiskelijoihin. Lakinlaskijaisiin menossa

Kyykän MM-kisoissa -79

”Siman” valmistusta


Opiskeluaikana vapaa-aikanaani käytin elokuvakerhossa (Kino Dipoli?), lentopallon pelaamiseen ja uimahallilla käymiseen Jämeräntaival seitsemässä (enää sitä ei ole). Osallistuin myös rannikkolaivurikurssille, ja olin muutenkin teekkaripurjehtijoiden toiminnassa mukana. Aikaa tuli vietettyä paljon myös kaljakeltsussa, jossa syötiin paljon puolitettuja pizzoja (budjettiratkaisu). Vakkariruokapaikkana oli Kasperi, vaikka sen ”kielispagetin” nystyräisestä lihasta jäikin hyytävät muistot. Vrt. Täffän spagetissa ei ollut nystyröitä. Valmistumisen jälkeen ensimmäiset vuodet meni geologian tutkimuskeskuksessa ja VTT:llä. VTT aikana työtehtävät siirtyivät vähitellen geofysiikan tehtävistä numeriseen hydrologiseen mallinnukseen. VTT ajoista lähtien työtehtävät ovat pääasiassa liittyneet ydinjätteen loppusijoituksen paikkatutkimukseen. Nykyään olen ollut Pöyryllä pitkälti yli toista kymmentä vuotta. Opiskeluajan tapahtumista on jäänyt erityisesti mieleen Wapun julistus ja vuorimiesten kaljaviesti. Ullanlinnanmäelle menosta tuli pakkomielle (myös opiskeluaikojen jälkeen useana vuonna - Riikkalapsikin raahattiin mukaan). Paljon on Otaniemessä muuttunut opiskelujeni jälkeen. Keltsua ei enää ole (kauheaa!) ja Kasperikin suljettiin vastikään. Käymäni opiskelukokonaisuuskin on hävinnyt. Loppuun vielä muutama vinkki: 1) Älä ota seurustelukumppania samasta killasta (tai yhdistyksestä). 2) Jos perusopinnot tuntuvat puurtamiselta niin yleensä ajan kanssa paranee, kun pääsee syventymään. Dipolin Wapussa

Kotimaan pitkälle menossa

Tupsujen vertailua


Lämmönsiirto


kautta aikain


Profile for ProTeesi

ProTeesi 3/2018  

ProTeesi 3/2018  

Profile for proteesi
Advertisement