Page 1

3/2017 I www.promaintlehti.fi

KUNNOSSAPIDON ERIKOISLEHTI

23 Vauhtia innovaatioihin uusilla innovaatiomalleilla 18 Värähtelymittaus voi estää yllättävät viat 35 Laakerigeometrialla tehoa paperikoneeseen

Ex-energialähettiläs

tuo uutta näkökulmaa energiakeskusteluun


PÄÄKIRJOITUS

Teollisuuden neljäs vallankumous on käynnissä

T

ulevaisuuden teollisuudessa arkea ovat automatisoidut tuotantoympäristöt ja tiivis yhteistoiminta ihmisen ja koneiden välillä. Tällaisessa ympäristössä perusasioita ovat esimerkiksi reaaliaikaisen tiedon ja tekoälyn hyödyntäminen. Näitä asioita käsiteltiin vastikään ensimmäistä kertaa Lappeenrannassa pidetyssä, tulevaisuutta visioivassa teollisuuden FutureForum -businesstapahtumassa. Teollisuuden vallankumous, Industry 4.0, heijastuu väistämättä myös energia-alaan, ja tapa, jolla sähköä tuotetaan, on mullistumassa. Tänä päivänä jo viidennes kaikesta maailmalla rakennettavasta uudesta voimantuotantokapasiteetista on aurinkovoimaa. Millaista ennakoivaa kunnossapitoa aurinkovoimala tarvitsee? Aurinkovoimalan monitoroinnin haasteita ja sitä varten kehitettyä uutta suomalaisteknologiaa käsitellään kädessäsi olevassa Promaint-lehden numerossa. Uutta monitoroinnin optimointimenetelmää kehittävät parhaillaan yhteistyökumppanit SOLA Sense ja Tampereen teknillinen yliopisto Finnish Solar Revolution -tutkimushankkeessa. Älykäs aurinkopaneeleiden monitorointi auttaa minimoimaan niiden huoltokustannukset: uhkaavat ongelmat havaitaan ajoissa, turhilta tarkistuskäynneiltä vältytään, ja vialliset paneelit tunnistetaan. Toisaalta poikkeamat voimalan optimaalisesta tuotosta havaitaan ja syyt voidaan poistaa. Energianumerossamme esittelemme myös Vaasan energiaklusterin ex-energialähettilään Tuomas Vanhasen, joka parhaillaan vaikuttaa ABB:llä Uudessa Seelannissa. Vanhanen on innokas uusien energialähteiden käytön puolestapuhuja. Omaa nimeään kantavassa blogissaan hän käy läpi monia kysymyksiä energiasta, kuten akkuteknologian merkityksestä uusiutuvien energialähteiden käytön kasvun sparraajana. Energia-alan lisäksi myös teollinen tuotanto on muuttunut Suomessa ja maailmalla monellakin tapaa vuosien myötä. Osittain muutoksen takana ovat uudet valmistettavat tuotteet ja toki myös lisääntynyt automaatio tehtailla. Robotisaatio näkyy vahvasti muun muassa Suomen uutta nousua tekevässä autoteollisuudessa. Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaan työntekijöiden apuna on tänä päivänä pitkälti yli 500 teollisuusrobottia. Valtaosa näistä hitsaamossa, toiseksi eniten maalaamossa ja kokoonpanossakin on muutamia tuotantokäytössä. Robottien määrän ennustetaan kasvavan edelleen tulevaisuudessa. – Robottien myötä erityisesti hitsaamossa työn laatu on kovastikin muuttunut, sanoo Valmet Automotive Oyj:n Robotics Production Technology Project Engineer Mika T. Marttila Promaint-lehden haastattelussa. Automaation ja robotisaation kasvu teollisuudessa tuo väistämättä muutoksia myös kunnossapitoammattilaisten työn arkeen.

Teollisuuden vallankumous heijastuu väistämättä myös energia-alaan, ja tapa, jolla sähköä tuotetaan, on mullistumassa.

Kevätterveisin, Nina Garlo-Melkas

Julkaisija Kunnossapitoyhdistys Promaint ry Kustantaja ja toimitus Omnipress Oy, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, p. 020 6100 115, www.omnipress.fi, Päätoimittaja Nina Garlo-Melkas, p. 050 36 46 491, nina.garlo@omnipress.fi. Ilmoitusmyynti Anna Paananen, myyntipäällikkö, p. 045 159 7550, anna.paananen@omnipress.fi. Ulkoasu Menu Content Agency, www.menuk.ee. Toimitusneuvosto Jaakko Tennilä, Promaint ry, jaakko.tennila@kunnossapito.fi, Juho Ristimäki, Oy SKF AB, juho.ristimaki@skf.fi, Timo Jatila, ABB Oy, timo.jatila@ fi.abb.com, Juha Lepikko, MEBco Oy, juha.lepikko@mabco.fi, Erkki Mäkelä, Lassila & Tikanoja erkki.make​la@lassila​-tikanoja.​fi. Tilaukset, osoitteenmuutokset Promaint ry:n jäsenet toimisto@kunnossapito.fi, ei-jäsenet tilaajapalvelu@media.fi.


40

Metsäteollisuudessa hyödynnetään kertyvää dataa aikaisempaa paremmin toiminnan tukena ja tuottavuuden lisäämiseksi.

30 10 4 Lyhyesti

30

Energiatehoa kivenmurskausprosessiin

33 Peruskorjaushankkeilla lisää tuotantotehoa ja uusiutuvaa 10 Alan vaikuttaja: Tuomas Vanhanen: energiaa Energia-alan puolestapuhuja 35 Laakerigeometria vaikuttaa joustavien 14 Älykäs ratkaisu aurinkovoimalan roottoreiden käyttäytymiseen monitorointiin ja optimointiin 38 IoT tarjoaa käytännön työkalun 18 Turbiinien kunto selviää laitteiden kunnon selvittämiseen värähtelymittauksella 40 Metsäteollisuus hakee datasta 20 Digimurros tuo tehoa ja tuottavuutta tuottavuusloikkaa 23 Avoimilla innovaatiomalleilla 43 Asiakasarvon johtaminen teollisuudelle uutta liiketoimintaa ja mittaaminen digiajan 25 Uudenkaupungin autotehtaalla liiketoimintamalleissa robottien merkitys kasvaa 46 Palveluliiketoimintapotentiaali 28 Uudet sähkökeskukset parantavat syntyy asiakkaan laitekannan turvallisuutta ja käytettävyyttä tuntemisesta 9 Näkökulma

3/2017

Tässä numerossa


Lyhyesti IBM JA ABB YHTEISTYÖHÖN KOGNITIIVISTEN TEOLLISUUSRATKAISUIDEN KEHITTÄMISEKSI IBM JA ABB ilmoittivat Hannoverin messuilla strategisesta yhteistyöstä, joka yhdistää ABB:n teollisuuden digitaalisen tarjonnan, ABB Abilityn, ja IBM Watson Internet of Things -kyvykkyydet. ABB:n ja IBM:n yhteistyössä kehittämät ratkaisut tulevat auttamaan yrityksiä löytämään uusia tapoja ratkaista haasteensa, joita ovat laadunvalvonnan tehostaminen, tuotantokatkosten lyhentäminen, prosessien nopeuttaminen ja tuoton parantaminen. – Kehitettävät ratkaisut eivät tule olemaan vain verkkoon liitettyjä järjestelmiä, jotka keräävät dataa. Ne ovat kognitiivisia teollisuusjärjestelmiä, jotka hyödyntävät dataa tunnistaakseen ja ymmärtääkseen tehottomia prosesseja, jotta työntekijät voisivat vähentää tarpeettomia työvaiheita, lehdistötiedotteessa kerrotaan. ABB ja IBM tulevat esimerkiksi hyödyntämään Watsonin kognitiivisia kyvykkyyksiä vikojen havaitsemiseen reaaliaikaisista tuotantokuvista, joita otetaan ABB:n järjestelmällä ja sitten analysoidaan hyödyntäen IBM Watson IoT for Manufacturing -ratkaisuja. Aiemmin nämä tarkastukset tehtiin manuaalisesti, joten prosessi oli usein hidas ja virheille altis. Hyödyntämällä IBM:n ratkaisuiden tuottamaa tietoa yhdistettynä ABB:n teollisuusautomaatioteknologiaan yritykset voivat kasvattaa kappalemääriä tuotantolinjoillaan ja samalla parantaa tarkkuutta sekä tasalaatuisuutta. Yhtiöt tulevat myös hyödyntämään Watsonin kyvykkyyksiä ennustettaessa sähköntuotantoa ja -kysyntää perustuen historia- ja säädataan. Näin energialaitokset voivat optimoida älyverkkojen toimintaa ja ylläpitoa, kun tasapainon ylläpitäminen perinteisten ja uusiutuvien energialähteiden välillä on entistä monimutkaisempaa. www.abb.fi www.ibm.fi

4 promaint 3/2017

Datakeskustoimiala tulee työllistämään Suomessa 33 000 henkeä vuoteen 2025 mennessä. Viime vuonna alalla työskenteli 11 200 eli työntekijöitä tarvitaan lähivuosina alalle selvästi lisää.

Kaukojäähdytyksessä ennätysmyynti viime vuonna Kaukojäähdytyksen myynti kääntyi taas kasvuun vuonna 2016 edellisvuoden kylmästä kesästä johtuneen lievän notkahduksen jälkeen. Jäähdytysenergiaa myytiin ennätykselliset 205 000 MWh toimisto- ja liiketilojen sekä asuntojen viilentämiseen. Myynti kasvoi 13 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna, mutta edelliseen ennätysvuoteenkin 2014 verrattuna runsaat 7 prosenttia. www.energiateollisuus.fi


SUOMEN METSÄ­ TEOLLISUUS DIGITALISOITUU POHJOISMAIDEN johtava ohjelmisto- ja palveluyritys Tieto Oyj:n tutkimuksen mukaan metsäteollisuudessa digitaalisuuden merkitys on kasvussa. Big datan taas toivotaan parantavan analytiikkaa. DigiBarometri 2017-tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena marras-joulukuussa 2016. Vastaajat toimivat metsäyhtiöiden liike-, operatiivisessa-, IT-, hallinto- ja talousjohdossa. Tutkimusraportissa Suomen tuloksia verrataan Tiedon Ruotsissa toteuttamaan vastaavaan metsäteollisuuden tutkimukseen. – Suomalaisten metsäyhtiöiden IT-toimintojen merkittävä funktio on innovaatioiden ja liiketoiminnan kehittäminen, kun taas Ruotsissa tietotekniikan rooli nähdään enemmän tehokkuuden ja tuottavuuden kasvattajana. Suomalaiset metsäyhtiöt ovat metsätoimialan digitalisaation edelläkävijöitä ja muun muassa mobiilius ja GIS (Geographic Information Systems) ovat osa-alueita, jotka tuottavat jo nyt merkittävää lisäarvoa liiketoiminnalle, kertoo tutkimuksesta vastannut Allan Flink, johtava konsultti, Metsäteollisuus, Tieto. Tutkimuksen vastaajat näkevät metsäteollisuuden markkinat pääosin positiivisina ja arvioivat, että markkinakehityksen seurauksena IT-investoinnit tullaan kohdistamaan myynnin ja raaka-ainehankinnan järjestelmiin. IT-kustannusten odotetaan kasvavan hieman nykytasosta ja kustannusrakenteessa näkyy ulkoistustrendin jatkuminen. www.tieto.fi

Kiusaavatko käyttökatkot? Ovatko ylläpidon kustannukset liian suuret? Saatko 24/7 näkymän ja hallinnan konekantaasi? Voisiko konekannan elinkaarta pidentää? Tuoko nykyinen järjestelmä kilpailuetua?

Älykkäät terminaalit ja ohjelmistot vaihteiden, moottoreiden, pumppujen ja muiden teollisten koneiden digitalisointiin Jälkiasennukset ja OEM-ratkaisut Yli 40 maan ja tuhansien laitteiden kokemus

! Kysy pilottia


Lyhyesti

Vuonna 2020 datakeskusten koko IP-liikenteen maailmanlaajuisen määrän ennustetaan olevan 15,3 zettatavua, tällöin pilvipalveluna toimivien datakeskusten IP-liikenteen osuus olisi noussut 92 prosenttiin (14,1 zettatavua).

FORTUM KIERRÄTTÄÄ INKOON HIILIVOIMALAITOKSEN PURKU-URAKAN MATERIAALIT SUOMEN TEOLLISUUSHISTORIAN suurimpiin purkuhankkeisiin kuuluvassa Fortumin Inkoon hiilivoimalaitoksen purkamisessa syntyvä metalliromu ja betonimurska kierrätetään. Materiaalina kierrätettävää rakennusjätettä syntyy purku-urakasta kaikkiaan 230 000 tonnia. Rakennuskuutioissa mitattuna purkutyö on jopa Suomen suurin. Purku-urakassa syntyviä materiaaleja hyödynnetään paikan päällä ja pyritään myymään. 170 000 tonnia betonimurskaa pyritään hyödyntämään alueen tuhka-altaiden täytössä ja tontin tasaamisessa. Purettavat laitteet pyritään myymään uudelleenkäytettäviksi ja varaosiksi. Romumetalli myydään metallintuottajille uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Purettavien laitteiden ja romumetallin kokonaismäärä on 60 000 tonnia. Lisäksi alueen pilaantuneet maat kunnostetaan. Purku-urakan hoitaa Fortumin uusi Recycling and Waste Solutions -yksikkö (entinen Ekokem). Se on alkanut huhtikuun alussa ja se saadaan valmiiksi vuoden 2019 lopussa. Työ etenee kolmessa vaiheessa, ja se alkaa rakenteissa olevien haitta-aineiden poistolla. Alueella sijaitsevia apurakennuksia puretaan kesän aikana, ja itse voimalaitoksen purkamiseen päästään syksyllä 2017. Viimeisessä vaiheessa kaadetaan voimalaitoksen maamerkit, savupiiput, loppuvuodesta 2019. www.fortum.fi

AVARUUSASEMALLE UUTTA HUOLTOVARMUUTTA LISÄTYSTÄ TODELLISUUDESTA TEKNOLOGIAN tutkimuskeskus VTT:n johtamassa kansainvälisessä hankkeessa kehitetiin Euroopan avaruusjärjestö ESA:n käyttöön uusi lisätyn todellisuuden (augmented reality, AR) työkalu. AR-työkalu on tulevaisuudessa astronauttien hyödynnettävissä vaativissa huolto-olosuhteissa ja laitteiden reaaliaikaisen tilan seurannassa avaruudessa. Ensimmäiset käytännön testit on tehty ESA:n astronauttikoulutuskeskuksessa ja tulokset ovat erinomaisia. Hankkeessa kehitettiin uusi AR-järjestelmä, joka erityisesti tukee ja tehostaa manuaalisten työtehtävien suorittamisessa avaruusasemalla. Tulevaisuudessa järjestelmän käyttö vähentää inhimillisiä erehdyksiä, nopeuttaa työtehtäviä ja selkeyttää ohjeistusta. Paras etu on, että huoltokohde paikallistetaan reaaliaikaisesti ja astronautti saa AR-lasien välittämän yksiselitteisen ja havainnollisen tiedon oikea-aikaisesti. Järjestelmä tuo astronautin AR-laseille yksityiskohtaiset visuaaliset ohjeet opastaen kohta kohdalta tarvittavat toimenpiteet oikeassa järjestyksessä, esimerkiksi "paina tätä nappia nyt ja käännä seuraavaksi B-vipua". Lisäksi näkymätön on tehty näkyväksi. Avaruusaseman laitteiden ja järjestelmien näkymätöntä tilaa eli telemetria tietoa, kuten diagnostiikka vikatilanteista, viimeisimmästä huollosta,

6 promaint 3/2017

käyttöiästä, säteilystä, paineesta tai lämpötilasta, päästään seuraamaan näkyvästi niin avaruudesta kuin maasta. Tieto tästä välittyy ARlaseille. – Kehittämämme AR-järjestelmä toimii Microsoft HoloLensillä. Tämä tukee nyt aivan uudella tavalla astronauttien työtehtäviä ja näyttää IoT (Internet-of-Things) -rajapinnan kautta tärkeitä telemetria-tietoja, kertoo hankkeen projektipäällikkö Kaj Helin VTT:ltä. Uutta AR-järjestelmää on nyt testattu ensimmäisiä kertoja käytännössä ESA:n maassa sijaitsevassa astronauttikoulutuskeskuksessa EAC:n (The European Astronaut Centre), Columbus-tutkimuslaboratoriossa, joka sijaitsee Kölnissä, Saksassa. Näihin testeihin osallistui myös kokenut astronautti. Columbus-mock-up on osa kansainvälistä avaruusasema ISS:ää (International Space Station). Kehitettyä menetelmää voivat hyödyntää useat alat, kuten lentokoneteollisuus, koneen rakennus, laivat, kaivoskoneet ja voimalaitokset. www.vtt.fi


Loviisasta hiilidioksidi­ päästötöntä sähköä 40 vuoden ajan Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos, Fortumin Loviisan voimalaitoksen ykkösyksikkö, kytkettiin valtakunnan sähköverkkoon tasan 40 vuotta sitten 8.2.1977 ja sähköntuotanto kaupalliseen käyttöön aloitettiin toukokuussa 1977. Kakkosyksikkö valmistui kolmisen vuotta myöhemmin ja kytkettiin valtakunnan verkkoon marraskuussa 1980. Koko laitoshistoriansa aikana Loviisan voimalaitos on tuottanut sähköä yhteensä 288,2 terawattituntia, joka vastaa reilun 17 miljoonan sähkölämmitteisen

Ciscon "Global Cloud Index" - pilvipalveludeksin mukaan datakeskusten koko IP-liikenteen määrä maailmanlaajuisesti oli 6,5 zettatavua vuonna 2016. Pilvipalveluna toimivien datakeskusten osuus tästä oli 86 prosenttia (5,6 zettatavua).

#Snöörit oli katsojamenestys voittaja kuittasi kymppitonnin VAASAN YLIOPISTON ja Vaasan ammattikorkeakoulun VAMKin tekniikan opiskelijoiden tähdittämä #Snöörit-realitysarjaa katsottiin Youtubessa yhteensä 642 802 minuuttia eli 1,5 vuotta. Facebookissa sarja tavoitti kohderyhmästään eli 18–24-vuotiaista 82 prosenttia. #Snöörit-sarjan tavoitteena oli lisätä nuorten kiinnostusta tekniikan opiskeluun Vaasassa, jossa on jatkuva tarve alan osaajille. Sarjan voittajaksi selviytyi ja kymppitonnin kuittasi kohderyhmää parhaiten puhuttelevia videoita tehnyt Santeri Nyrönen, joka opiskelee sähkötekniikkaa VAMKissa. Palkinnon sponsoroivat automaatio- ja sähköistysratkaisuihin erikoistunut VEO Oy, Vaasan kaupunki sekä Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK. Yliopiston ja VAMKin Palosaaren kampuksella tekniikkaa opiskelee 2500 tulevaa insinööriä ja diplomi-insinööriä. Korkeakoulukumppanit tekevät yhteistyötä tekniikan opetuksessa ja sisällöissä huomioidaan erityisesti Vaasan seudun energiateknologian keskittymä, joka on Pohjoismaiden merkittävin. Se työllistää seudulla 11 000 asiantuntijaa ja tuottaa yli 30 prosenttia Suomen energiateknologian viennistä ja yli viisi prosenttia koko Suomen viennin arvosta. www.uva.fi

KOKONAISVALTAISTA KUNNOSSAPITOA

YLIVERTAINEN ASIAKASPALVELU JA KOULUTETUT AMMATTILAISET

Laaja valikoima kunnossapito- ja modernisointipalveluja kaiken merkkisille teollisuusnostureille ja työstökoneille. Huoltomme piirissä on KYMMENIÄ TUHANSIA LAITTEITA ja TUHANSIA HUOLTOSOPIMUKSIA.

TYÖSTÖKONEHUOLTO

VARAOSAT

ETÄPALVELUT

KUNNOSSAPITO- JA TARKASTUSPALVELUT KORJAUKSET JA PARANNUKSET MODERNISAATIOT, VARAOSAPALVELUT

NOSTURIKUNNOSSAPITO

Elinkaarenaikainen kunnossapitopalvelumme maksimoi laitteesi käytettävyysajan ja parantaa toimintojesi turvallisuutta ja tuottavuutta.

NOSTURIMYYNTI

KEHITYS- JA KONSULTOINTIPALVELUT LISÄARVOPALVELUT

OTA YHTEYTTÄ: Puh. 020 427 11 konecranes.fi


SKF Multilog IMx-8 Online -mittausyksikkö

Kunnonvalvonnan uusi pikkujättiläinen

Tehokas ja kompakti IMx-8 soveltuu sinne, minne muut kunnonvalvontajärjestelmät eivät. Nyt myös yksittäiset kriittiset laitteet on mahdollista kytkeä joustavasti ja kustannustehokkaasti kunnonvalvonnan piiriin. 8 analogista ja 2 digitaalista kanavaa takaavat laajan ja tehokkaan toiminnallisuuden. Sisäisen muistin ansiosta vuoden mittausdata tallentuu mittausyksikköön. Mittaustiedot on kätevästi saatavilla iOS- ja Androidmobiililaitteilla. IMx-8 yhdistettynä SKF:n pilvipalveluun ja @ptitude -ohjelmistoon takaa 24/7 valvonnan, kunnonvalvontatyökalut sekä mahdollistaa SKF etädiagnostiikkapalvelut. ® SKF, @ptitude, and Multilog are registered trademarks of the SKF Group. | © SKF Group 2017

SKF Multilog On-line System IMx-8 www.skf.fi


Näkokulma Tommi Kantola

Energia-alan muutoksen tuulet

Kuva: Samuli Skantsi

KÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ OULUN ENERGIA OY, VOIMANTUOTANTO

E

nergia-ala on murroksessa, jota ohjaavat useat megatrendit kuten huoli ilmastonmuutoksesta, vastuullisuuskysymykset sekä digitalisoituminen. Tässä murroksessa energiayhtiöiden, etenkin perinteisten tuotantoyhtiöiden, on omaksuttava uusia toimintamalleja ja rakennettava omaa tuotantoaan siten, että se on kannattavaa ja hyväksyttävää nyt ja tulevaisuudessa. Energiantuotanto on varsinkin kaupunkien yhteyteen rakennettujen tuotantoyhtiöiden näkökulmasta katsottuna hyvin keskitettyä ja kausiluonteista. Syksystä kevääseen kunkin kaupungin tarvitsema kaukolämpö tuotetaan muutamassa voimalaitosyksikössä, ja samalla saadaan tuotettua sähköä. Talvi on tuotannon kannalta kriittisintä aikaa, sillä tällöin kaukolämmön kulutus on suurta ja usein sähkönkin hinta houkuttelevalla tasolla, jolloin voimalaitosten tuotannosta olisi saatava kaikki teho irti. Energian varastointimahdollisuudet ovat useimmiten hyvin rajalliset, joten kaukolämpöä ja sähköä on tuotettava silloin, kun niitä kulutetaan. Mikäli voimalaitoksen tuotanto pysähtyy kesken ajokauden, on tästä seurauksena paitsi tuotannon menetystä niin myös ylimääräisiä kuluja korvaavasta lämmöntuotannosta, joka monesti tapahtuu muuttuvilta kustannuksiltaan kalliilla öljyllä. Voimalaitosten käytettävyys on pidettävä suunnitellulla tuotantojaksolla äärimmäisen hyvällä tasolla: tuotantokatkoksia ei saa ilmetä ja mahdollisiin vikatilanteisiin on kyettävä reagoimaan mahdollisimman nopeasti. Toisaalta kesäisin, kaukolämmön kulutuksen ollessa pientä, on huoltotöihin käytettävissä reilummin aikaa. Tämä on toimintaympäristö, jota vastaamaan tuotantoyhtiöiden kunnossapitotoimet on järjestetty.

Energia-ala on murroksessa, jota ohjaavat useat megatrendit kuten huoli ilmastonmuutoksesta, vastuullisuuskysymykset sekä digitalisoituminen.

Yksi energia-alan murroksen keskeisimmistä seurauksista on se, että energiantuotanto tulee jatkossa hajautumaan. Mitä tämä hajautuminen merkitsee energiayhtiöiden oman kunnossapidon tai kunnossapitopalveluja tuottavan palveluntarjoajan näkökulmasta? Hajautunut tuotanto voi merkitä muun muassa pitkiä välimatkoja tuotantolaitosten välillä tai esimerkiksi maaston takia hankalaa laitoksen tavoitettavuutta. Se voi tarkoittaa myös tuotantoyksiköiden pienempiä yksikkökokoja, ja tämä voi puolestaan aiheuttaa resurssien allokoinnin haasteita. Hajaantuminen heijastuu myös tuotantolaitosten omistajakuntaan, joka laajenee uusien toimijoiden, jotka eivät siellä perinteisesti ole toimineet, tullessa alalle. Tämä taas tarkoittanee palveluntarjoajan entistä suurempaa asiantuntijaroolia. Koska moni asia on alalla muuttumassa, alan toimijoiden on mietittävä, mitä tämä merkitsee heidän oman toimintansa kannalta. Muutostilanteissa ei riitä, että tunnistaa muuttuvat asiat. Muutostilanteessa menestyvät ne, jotka osaavat muuttaa omat toimintatapansa vastaamaan uuden toimintaympäristön vaateita. Tätä mielenkiintoista kehitystyötä me perinteikkäissä energiayhtiöissä paraikaa olemme tekemässä.

3/2017 promaint

9


ALAN VAIKUTTAJA

Ex-energialähettiläs

haastaa energia-alaa

10 promaint 3/2017


ALAN VAIKUTTAJA Teksti: Nina Garlo-Melkas, Promaint-lehti Kuvat: Janne Ruotsalainen

Viisi vuotta sitten ympäristö- ja energiatekniikan opiskelija Tuomas Vanhanen valittiin yli 1600 hakijan joukosta Suomen kovapalkkaisimpaan kesäpestiin. Nyt hän ratkoo energiatekniikan haasteita ABB:llä.

K

olmen kuukauden pituisen energialähettilään pestin aikana Vanhanen pääsi tutustumaan läheltä kasvuhakuiseen Vaasan seudun energiakeskittymään vierailemalla joka viikko uudessa yrityksessä kuten esimerkiksi ABB:llä ja Wärtsilällä. Samalla hän ylläpiti kokemuksistaan blogia ja jakoi sosiaalisen median eri kanavien kautta myös tekemiään videoita. Näyttävän mainoskampanjoinnin myötä sekä Vaasan energiaklusteri että myös Vanhanen itse saivat runsaasti julkisuutta. Vanhaselle kokemus tarjosi hyvän startin työuran rakentamiselle sekä ainutlaatuisia tilaisuuksia verkostoitumiseen alalla pitkään toimineiden asiantuntijoiden kanssa. Energialähettilään pesti avasi monia ovia vasta työuran alkumetreillä olevalle Vanhaselle. Pari vuotta myöhemmin Vanhanen valmistui Tampereen Teknillisen yliopiston ympäristöja energiatekniikan alan diplomi-insinööriksi. Diplomityön hän teki älykkäistä sähköverkoista, ja se sai WEC Finlandin ja Suomen energiaekonomistien myöntämän parhaan energiatalouden diplomityön palkinnon. Kannukset hankittuaan hän työllistyi myös energialähettilään ajoilta tutuksi tulleeseen sähkö- ja automaatioteknologian tuotteita, ratkaisuja ja palveluita tarjoavaan yritykseen, ABB:hen, aluemyyntipäälliköksi. Energialähettilään ajoilta Vanhaselle on säilynyt into kirjoittamiseen. Omaa nimeään kantavassa blogissaan hän käy tälläkin hetkellä läpi perustavaa laatua olevia kysymyksiä energiasta, kuten akkuteknologian merkityksestä uusiutuvien energialähteiden käytön kasvun sparraajana.

erikoisaloihin, joissa ei välttämättä nähdä kokonaiskuvaa. Onnistuneet poliittiset ratkaisut vaativat laajempaa poikkitieteistä näkemystä. – Aina kun on kyseessä energia, aika pian tulevat vastaan arvot, jotka sitten näkyvät poliittisissa päätöksissä. Arvovalinnoissa kyse ei ole niinkään oikeasta ja väärästä, mutta faktatiedon pitäisi olla arvovalintojenkin pohjalla, Vanhanen pohtii. – Yritän itse tuoda keskusteluun tervettä kyseenalaistamista ja välttää turhaa vastakkainasettelua. Asioita pitää voida tarkastella laajoina kokonaisuuksina, hän lisää.

Suomi on energia-alan edelläkävijä Suomi on edelläkävijänä monella energia-alan osa-alueella. Suomessa käytetystä energiasta merkittävä osa on jo tänä päivänä vähäpäästöistä. Jo olemassa olevan vesi-, bio-, sekä ydinvoiman lisäksi Suomeen tullaan rakentamaan myös tulevina vuosina reilusti lisää tuuli- ja aurinkoenergiaa hyödyntäviä laitoksia, ja esimerkiksi lämpöpumput yleistyvät jatkuvasti lämpösektorilla. – Energiatehokkuus on ollut jo pitkään olennainen osa suunnittelua niin teollisuudessa kuin rakentamisessa, joskin uudet älykkäät ratkaisut tuovat uusia työkaluja tehokkuuden lisäämiseksi. Vanhanen muistuttaa, että yleisesti ottaen meillä Suomessa ydinvoimahankkeita lukuun ottamatta energiantuotanto hajaantuu pienempiin yksiköihin ja energiajärjestelmä monimuotoistuu. Kantaverkkoyhtiö Fingridin lanseeraama

Maailmalta suomalaiset voisivat tuoda ennakkoluulottoman asenteen esimerkiksi akkuteknologiaa kohtaan ja purkaa energian varastoinnin esteitä lainsäädännössä ja verotuksessa. – Ryhdyin kirjoittamaan, koska se on minulle luonnollinen tapa jäsennellä asioita, olla luova ja haastaa itseäni sekä muita. Teksteissäni nostan esille asiat, joilla on merkitystä sekä pyrin ymmärtämään, mikä on suurta ja minkä voi jättää huomiotta. Tarvitseeko Suomi uusia ydinvoimaloita? Paljonko metsissämme on energiaa? Voisiko Suomen energiatarpeen tyydyttää tuulivoimalla? Viime vuonna Vanhanen julkaisi puolueettoman ja omakustanteisen energia-aiheita käsittelevän kirjan Valot päälle!. Kirjan kirjoittamista tuki muun muassa Tiina ja Antti Herlinin säätiö. – Luin muutama vuosi sitten energia-aiheista kirjoitettuja artikkeleita ja kommentteja mediassa ja koin, että keskustelun argumentit olivat monelta osin jääneet 2000-luvun alkupuolelle. Halusin kirjan avulla omalta osaltani edistää faktapohjaista päätöksentekoa. Johtopäätöksistä voimme olla eri mieltä, mutta lähtötietojen tulisi olla kaikilla samat. Fiksut päätökset yrityksissä ja politiikassa nyt koituvat meidän kaikkien parhaaksi huomenna. Kirjassaan Vanhanen tuo esiin muun muassa näkemyksiään siitä, mitkä ovat tämän hetken Suomen energiapoliittisen keskustelun vaikeudet. Näkyvin ongelma hänen mielestään Suomessa on tällä hetkellä toimialan jakautuminen pieniin

Datahub-hanke on hänen mielestään yksi hyvä esimerkki proaktiivisesta reagoinnista muutoksen tuomaan tarpeeseen. Hankkeella hän viittaa Fingridin keväällä 2015 käynnistämään projektiin, jonka tuloksena tiedonvaihto sähkön vähittäismarkkinoilla tulee selkiytymään ja tehostumaan. Hankkeen päättyessä vuonna 2019 sähkön kuluttajien, myyjien ja jakeluverkkoyhtiöiden välillä liikkuvat tiedot tallentuvat Datahubiin, josta ne ovat tasapuolisesti kaikkien markkinatoimijoiden saatavilla. – Datahub pyrkii tarjoamaan kaikille toimijoille tasavertaisen pääsyn markkinadataan, jonka myötä uusien palveluiden luominen ja tarjoaminen ovat entistä helpompaa: tässä energiamarkkinoiden kehityksessä Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä, Vanhanen sanoo.

Akuista uutta aurinkosähköpotentiaalia Myös maamme sähkömarkkinoista hänellä on hyvää sanottavaa. Suomen kuten muidenkin Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden tulevaisuutta tukevat muun muassa se, että yhä useammat teollisuuden pumput, puhaltimet ja muut suurta tehoa sähköverkosta ottavat laitteet liittyvät tulevina vuosina sähkömarkkinoille.

3/2017 promaint

11


ALAN VAIKUTTAJA – Erilaisilla teollisuuden ja kotitalouksien kuormilla toteutettavan kulutusjouston arvioidaan nykyisestään lisääntyvän voimakkaasti. Tämä auttaa hallitsemaan sään mukaan vaihtelevan uusiutuvan energiantuotannon vaikutuksia energiajärjestelmään, ja esimerkiksi yhdessä sähköistyvän liikenteen kanssa auttavat pitämään valot päällä valtakunnassa myös haastavien hetkien yli. Akkuteknologioiden osalta Suomella on kuitenkin petrattavaa. Tällä saralla on olemassa myös paljon potentiaalia. Suomen tavoitteena on saavuttaa päästötön energiajärjestelmä jo ennen vuotta 2050, jonka osana hallituksen tavoitteisiin kuuluu muun muassa tuontiöljyn kotimaisen käytön puolittamisen 2020-luvun aikana. Uusiutuvan energian tulevaisuuden suurimpana haasteena on pidetty sähkön varastointia. Sähkön varastoinnissa on valtavasti potentiaalia ja kansainvälisistä toimijoista esimerkiksi sähköautojen valmistaja Tesla on jo lähtenyt vauhdilla ja ennakkoluulottomasti siihen mukaan. – Maailmalta suomalaiset voisivat tuoda ennakkoluulottoman asenteen esimerkiksi akkuteknologiaa kohtaan ja purkaa energian varastoinnin esteitä lainsäädännössä ja verotuksessa. Akkujen hinnat putoavat vauhdilla ja parantavat esimerkiksi sähköautojen kilpailukykyä. Samalla energian varastointi muuttaa energiajärjestelmää merkittävällä tavalla. – Koko akkukeskustelu on joko leimattu öljynhajuiseksi insinööripuuhasteluksi tai tuomittu utopiaksi. Muutama yleisin

Omaa nimeään kantavassa blogissaan Tuomas Vanhanen käy läpi perustavaa laatua olevia kysymyksiä energiasta.

Suomen energiapoliittisen keskustelun näkyvin ongelma on toimialan jakautuminen pieniin erikoisaloihin, joissa ei välttämättä nähdä kokonaiskuvaa. argumentti lienee, että energian varastointi akkuihin (tai mihinkään muuallekaan) on toivottoman kallista, suuressa mittakaavassa teknisesti erittäin vaikeaa tai globaalina ratkaisuna mahdoton, koska esimerkiksi litiumin tuotanto maailmassa ei riitä vastaamaan globaaliin tarpeeseen. Mikään näistä haasteista ei näytä estävän maailman suurimpia autovalmistajia parasta aikaa investoimasta miljardeja dollareita sähköautojen tuotantolinjoihin. Entä, millaisena hän näkee uusiutuvien energialähteiden roolin tulevaisuuden teollisuudessa? – Mikäli kasvihuonekaasupäästöille todella saadaan niille kuuluva hinta, vähäpäästöisen energiantuotannon osuus kasvaa entisestään - luonnollisella tavalla. Tällä hetkellä eurooppalaisessa päästökauppajärjestelmässä päästöoikeuksien hinta on useista syistä hyvin matala. On mahdollista, että päästöoikeuksien hintaa tullaan korjaamaan poliittisilla päätöksillä. – Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti päästöjä on kuitenkin vähennettävä aiemmin suunniteltua huomattavasti nopeammin. Nämä tekijät yhdessä saattavat johtaa kansallisten uusiutuvan energian tukimekanismien suosion jatkumiseen niin Suomessa kuin muualla. Uusi tuki tullaan todennäköisesti toteuttamaan huutokauppamallina, jolloin valtiolle koituvat kustannukset kilpailutetaan vuosittain.

Uuden-Seelannin lähettiläs Huhtikuussa Vanhanen pakkasi matkatavaransa ja suuntasi Uuteen-Seelantiin ulkomaan työkomennukselle hakemaan uutta näkökulmaa energia-alasta. Samalla hän vie omaa asiantuntijuuttaan Suomen ja laajemmalti koko Pohjoismaiden energia-alalta ”uuden” mantereen toimijoiden käyttöön. – Työskentelen vuoden loppupuolelle saakka Uudessa-Seelannissa älykkäiden sähköverkkojen parissa yhteistyössä pai-

12 promaint 3/2017

kallisen ABB:n organisaation kanssa. Uusiutuva energia, energian varastointi ja muut uudet teknologiat muuttavat maailmaa juuri nyt todella nopeasti niin Euroopassa kuin globaalisti. Tavoitteeni on tuoda pohjoismaista näkökulmaa paikalliseen älyverkkokeskusteluun sekä laajentaa omaa ymmärrystäni kokemuksilla maailman toiselta laidalta. Miten Uuden-Seelannin aurinkosähkömarkkinat poikkeavat Suomen tilanteesta? Sekä Suomen että Uuden-Seelannin sähköntuotannosta jopa neljä viidesosaa on vähäpäästöisistä lähteistä. Vanhasen mukaan niin Suomen kuin Uuden-Seelannin sähköntuotannon päästöt ovat siis matalat eikä aurinkosähköllä ole suurta osuutta sähköntuotannossa. Sen sijaan molemmissa maissa tuulivoiman osuus kasvaa voimakkaasti. Tällä hetkellä molempien maiden kaikesta energiankulutuksesta huomattava määrä on edelleen öljyä ja kaasua, joiden käyttöä pyritään vähentämään muun muassa liikenteen sähköistämisellä ja uusiutuvan energiantuotannon lisäämisellä. Vanhasen mielestä Uuden-Seelannin lisäksi on mielenkiintoista katsoa myös naapurimaa Australiaa. – Esimerkiksi viime vuonna Australiassa historiallisen suuri myrsky aiheutti tuhoa myös sähköverkossa johtaen lähes koko Etelä-Australian osavaltion laajuiseen sähkökatkoon. Myrskyjen mahdollisesti lisääntyessä ja energiantuotannon rakenteen muuttuessa myös sähköverkot ovat uusien haasteiden edessä. Digitalisaation ja kehittyvän, yhä edullisemman teknologian myötä meillä on yhä paremmat mahdollisuudet pitää valot päällä ympäri maailmaa. Vaikka Uuden-Seelannin ja Australian tiheään asutut alueet ovat lähes yhtä potentiaalisia aurinkosähkön tuotannolle, on muun muassa erilaisen tukipolitiikan vuoksi näiden kahden maan tilanne hyvin erilainen. Australian sähköntuotannosta kolme neljäsosaa on kivihiiltä, joten siellä aurinkosähkö vähentää sähköntuotannon päästöjä tehokkaasti.


Tuomas Vanhanen: Energia-alan puolestapuhuja Kotoisin: Pyhäjärvi, Pohjois-Pohjanmaa, Kauhajoki, Etelä-Pohjanmaa. Perhesuhteet: Avoliitossa Opiskellut: Ympäristö- ja energiatekniikka, Tampereen teknillinen yliopisto Työura: Diplomityöntekijä, ABB Oy, 2014, “The evolving requirements for smart secondary substations in three European regulatory market environments” -diplomityö palkittiin vuoden 2014 parhaana energiatalouden diplomityönä (WEC Finland) Myynti-insinööri, ABB Oy, 2014–2015 Area Sales Manager, ABB Oy, 2015Nyt: Vanhanen on parhaillaan lyhytaikaisella ulkomaankomennuksella työskennellen ABB:n UudenSeelannin keskijännitetuotteiden myynti- ja tuotekehitysosastojen kanssa tavoitteena kehittää paikallisten asiakkaiden tarpeita vastaavia ratkaisuja älykkäiden sähköverkkojen saralla. Tulevaisuuden urahaave: ”Toivottavasti saan edelleen tehdä töitä parhaiden osaajien kanssa - palavasta halusta muuttaa maailmaa paremmaksi, ” sanoo Vanhanen” Julkaistut: Valot päälle! - Puolueeton kirja energiasta (2016, bear & penguin) Harrastukset ja muut mielenkiinnot: Juoksu, joukkueurheilu, lukeminen ja kirjoittaminen sekä puutarhanhoito.

– Aurinkovoimaan onkin panostettu runsaasti erilaisilla tukimalleilla vuodesta 2000 saakka tehden Australiasta yhden eniten aurinkovoimaa asentaneista maista. Kuitenkin vain muutama prosentti Australian sähköenergiasta tuotetaan aurinkovoimalla. Uuden-Seelannin ja Suomen sähköntuotannosta aurinkopaneeleilla tehdään toistaiseksi vain prosentin osia. Suuri mielenkiinto kuitenkin kohdistuu aurinkosähkön sekä akkujen jatkuvasti aleneviin kustannuksiin. Vanhasen mielestä Suomella on paljon annettavaa maailmalle esimerkiksi sähköverkon suojaukseen, erityisen haastavissa olosuhteissa käytettäviin muuntajiin, suuren kokoluokan aurinkovoima-inverttereihin sekä käytönhallintajärjestelmiin ja pilvipalveluihin liittyen. – Meillä on vahvaa osaamista langattomien tietoliikenneyhteyksien rakentamiseen, joiden odotetaan entisestään kasvattavaan merkitystään niin energiaverkkojen hallinnassa kuin digitalisaation ottaessa askeleita eteenpäin. On myös nähty, että Suomessa valmistava teollisuus voi menestyä kovasta kansainvälisestä kilpailusta huolimatta - ja siten voimme tarjota softan lisäksi korkealaatuisia kouriintuntuvia tuotteita asiakkaille. PM

KunnossaPidon TunnusluvuT, suunniTTelu ja ResuRssiT (WCM 3) 15.–16.11.2017

Tampere

Kunnossapidon operatiivisen toiminnan suunnittelu sekä resurssien määrittely ja hankinta tehdään yrityksen tai yksikön teknisten käytettävyys- ja laatutavoitteiden mukaisesti. Toiminnanohjaus- ja laitostiedonhallintajärjestelmät tukevat suunnittelua, toteutusta ja raportointia. Asetettujen tavoitteiden seuranta ja toiminnan tehokkuuden kehittäminen perustuvat oikein valittuihin mittareihin ja kunnossapidon tunnuslukuihin. Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon johto-, kehitys- ja suunnittelutehtävissä oleville henkilöille sekä asiantuntijoille, joiden vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden ja toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon palveluyrityksissä toimiville henkilölle. Tilaisuus on osa World Class Maitenance -koulutusohjelmaa. Tilaisuuden aiheita: Kunnossapidon tunnusluvut Työnsuunnittelu ja projektit Resurssien käyttö Tietojärjestelmät kunnossapidossa Hankinta- ja ostotoiminta Materiaalihallinta ja logistiikka Hinta: 1290 euroa + alv 24 % Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

www.promaint.net > tapahtumakalenteri


TEKNOLOGIA Teksti: Timo Huuhtanen, Chief Technology Officer, SOLA Sense Ltd

Aurinkovoima ja ennakoiva kunnossapito Tapa, jolla sähköä tuotetaan, on mullistumassa. Tänä päivänä jo viidennes kaikesta maailmalla rakennettavasta uudesta voimantuotantokapasiteetista on aurinkovoimaa. Mutta millaista ennakoivaa kunnossapitoa aurinkovoimala tarvitsee?

A

urinkosähköä pidetään huoltovapaana energiatuotantotapana: aurinkopaneelit asennetaan paikoilleen, ja ne tuottavat ylläpitoa vaatimatta sähköä kymmenien vuosien ajan. Aurinkovoimaloissa ei ole liikkuvia osia, joten niiden huoltotarvekin on vähäisempää kuin muun tyyppisissä voimaloissa. Todellisuus ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen: viallinen paneeli tai asennus, ympäristöolosuhteiden aiheuttamat sähköiset tai mekaaniset viat, paneeleiden likaantuminen tai varjostuminen saattavat aiheuttaa tilanteen, jossa aurinkovoimala kyllä tuottaa sähköä, mutta ei optimaalisesti. Aurinkovoimaloiden sijoitus tuo lisähaasteita ennakoivalle kunnossapidolle. Voimala sijoitetaan yleensä rakennuksen katolle tai etäälle asutuksesta: paikkaan, jossa varjostavia tekijöitä on mahdollisim-

14 promaint 3/2017

man vähän – mutta, jossa myöskään huoltohenkilöstö ei normaalisti liiku. Aurinkovoimaloiden kunnonvalvonnassa usein unohdetaan mekaanisen kiinnityksen merkitys. Paneelit ovat alttiina tuulten vaikutukselle. Huonosti kiinni oleva paneeli on syytä korjata ennen kuin seuraava myrsky repii sen irti ja aiheuttaa suurta vahinkoa kattorakenteille. Aurinkovoimalan tyypillinen rakenne on esitetty kuvassa 1. Tukirakenteisiin kiinnitetyt aurinkopaneelit on kytketty sarjaan (”string”). Stringit on puolestaan kytketty invertteriin, joka muuttaa paneeleiden tuottaman tasajännitteen vaihtojännitteeksi (pienissä voimaloissa suoraan; isoissa useampi string kytketään rinnan, ja tämä yhdistelmä invertteriin). Invertterivalmistaja tarjoaa yleensä invertteriin internet-liitynnän, jonka kautta voidaan valvoa voimalan tuottamaa kokonaistehoa sekä havaitaan invertterin vir-

hetilanteet. Tämä onkin tavallisin ja usein ainoa tapa valvoa voimalan kuntoa.

Monitoroinnin ja optimoinnin haasteet Monitoroinnin haasteena on aurinkosähkön vaihteleva luonne: tuotto vaihtelee luonnostaan vuorokauden- ja vuodenajan sekä paneeleiden suuntauksen mukaan. Aurinkoisena päivänä paneeli voi tuottaa 90 prosenttia nimellistehostaan, kun taas pilvisenä päivänä tuotto voi olla suurimmillaankin vain 10 prosenttia nimellistehosta. Haasteena onkin, miten erotetaan toisistaan tuotetun sähkötehon luonnollinen vaihtelu ja toimenpiteitä vaativat vikatilanteet. Invertteriin liittyvä Maximum PowerPoint Tracker (MPPT) -lohko säätää paneelistringin jännitteen ja virran siten että ulos saadaan maksimiteho. Tämä säätö toimii hyvin, kun stringin kaikkien


TEKNOLOGIA

Suomen sähkö­verkoissa on paljon aurinko­sähkö­ potentiaalia SUOMEN sähkönjakelujärjestelmässä on merkittäviä mahdollisuuksia vastaanottaa lisääntyvä aurinkosähköpientuotanto. Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) tekemän tutkimuksen mukaan Yksistään asuinrakennusten katoilla voisi olla nimellisteholtaan jopa 12 000 megawatin edestä aurinkosähköjärjestelmiä. Kun huomioidaan kattoasennusten eri ilmansuunnat ja maantieteellinen jakautuminen, olisi tällaisen aurinkosähkökokonaisuuden tuottama hetkellinen huipputeho noin 7 000 megawattia. Suomessa kulutushuippu on noin 15 000 megawattia. – Pohjoismaista sähkönjakeluinfrastruktuuria on perinteisesti pidetty vahvana talviaikojen vaativien lämmityskuormien takia. Nyt tämä sama verkkokapasiteetti voi mahdollistaa merkittävän sähköntuotantomäärän kytkemisen tavallisten pienasiakkaiden sähköliittymien yhteyteen, sanoo LUT:n tutkijaopettaja Jukka Lassila. Tutkimustyössä mallinnettiin koko Suomen rakennuskanta aurinkosähköntuotannon näkökulmasta. Mallinnuksessa huomioitiin rakennusten maantieteellinen sijainti, ilmansuunta ja kattopinta-ala. Näillä tiedoilla pyrittiin vastaamaan siihen, miten suuren tehopiikin aurinkosähkö voisi järjestelmälle aiheuttaa ja miten sähkönjakelujärjestelmä kestäisi sen, jos rakennusten katot olisivat laaja-alaisesti aurinkosähkön tuotantoon valjastettuja. LUT:n mukaan erityinen huomio tutkimuksessa oli asuinrakennuksissa, joita on Suomessa yli 1,3 miljoonaa muodostaen kattopinta-alana noin 240 neliökilometrin kokoisen alueen. Yhteensä rakennuksia on yli 5 miljoonaa, joka vastaa noin 690 kattoneliökilometriä. www.lut.fi

SOLA System:in näkymä käyttäjälle. Valvonnan kohteena on SaloSolar Oy:n kanssa yhteistyössä rakennettu pilottivoimala Salossa.

näytetään sopivassa muodossa käyttäjälle, kuten vasemmalla olevassa kuvassa näkyy. Ensimmäiset pilottijärjestelmät on rakennettu yhteistyössä salolaisen aurinkopaneelivalmistajan, SaloSolar Oy:n kanssa.

Langattomuuden edut ja haasteet

paneelien valaistusolosuhteet ovat samat. Paneelistringin asennusta tehdessä tähän pyritäänkin, mutta yksittäisen paneelin vikaantuminen, varjostuminen tai likaantuminen voi muuttaa tilannetta radikaalisti ja haitata koko stringin sähköntuottoa merkittävästi. Tällaisten vikatilanteiden havaitseminen pelkästään invertterin toimintaa monitoroimalla on käytännössä mahdotonta.

Älykäs paneelikohtainen monitorointi avuksi Suomalaisyhtiö SOLA Sense Oy kehittää älykästä ratkaisua aurinkovoimalan monitorointiin ja optimointiin. Järjestelmä perustuu aurinkopaneeleihin sijoitettuihin älykkäisiin sensoreihin, jotka mittaavat paneelien sähköisiä ja mekaanisia ominaisuuksia. Mittausdata kerätään langattomasti, analysoidaan pilvipalvelussa ja

Paneeleihin sijoitettujen antureiden mittaustulokset pitää pystyä keräämään paikallisesti ja toimittamaan pilvipalveluun. Vaihtoehtoina on toteuttaa tämä erillisellä datasiirtokaapeloinnilla (esimerkiksi Modbus), käyttäen paneeleiden DC-kaapeleita tai langattomalla tiedonsiirrolla. Langattoman vaihtoehdon etuna on se, että sen avulla saadaan tietoa paneeleiden kunnosta myös siinä tapauksessa, että kaapeloinnissa on vikaa. Erityisen hyvin tähän tarkoitukseen sopii moderni meshverkkotekniikka, jossa yksittäiset sensorit

3/2017 promaint

15


TEKNOLOGIA

Finnish Solar Revolution 1.6.2016 – 31.8.2018

Solaradio

reitittävät toistensa mittaustiedot radioverkon yli. Yksittäinen viallinen paneeli (ja sen seurauksena verkosta pudonnut sensori) ei näin ollen haittaa muiden sensoreiden toimintaa, koska mesh-verkko etsii uuden reitin muille mittaustiedoille. Aurinkovoimala itsessään asettaa uudenlaisen haasteen langattomalle sensoriverkolle. Paneelit ovat lähellä toisiaan – lähimmillään yhden metrin etäisyydellä toisistaan, joten radioyhteyden pituus ei ole ongelma. Sen sijaan paneeleita voi olla paljon saman radiokantaman sisällä – jopa tuhansia. Mesh-verkkotekniikat on yleensä suunniteltu kymmenien tai satojen sensoreiden verkoille, ja skaalautuvuus tuhansien sensoreiden tiheälle sensoriverkolle on iso haaste. Riittävä skaalautuvuus myös hyvin suuriin ja tiheisiin sensoriverkkoihin löytyy esimerkiksi tamperelaisen Wirepas Oy:n Wirepas Connectivity -teknologiasta, minkä vuoksi se on valittu SOLA System:issä käytettäväksi mesh-verkkoprotokollaksi.

Analytiikka avainasemassa Kuten kaikessa mittaamisessa, pelkkä suuri määrä kerättyä mittausdataa ei riitä. Järjestelmän älykkyys on nimenomaan siinä dataanalytiikassa, jolla mitattu data jalostetaan hyödylliseksi informaatioksi. Tämä vaatii mittausdatan keräämistä ja analysointia pitkältä ajalta – tarvittaessa myös muista lähteistä tulevien tietojen – kuten säätietojen – yhdistämistä. Näin valvontajärjestelmä voi oppia aurinkovoimalan normaalin toiminnan, jolloin on myös edellytykset tunnistaa poikkeamat siitä. Paneelien mekaanisen kunnon dataanalytiikkaan on patentoitu menetelmä, jolla mitatusta mekaanisesta datasta saadaan ennakkovaroitus paneelien kiinnitykseen liittyvistä ongelmista. Monitoroinnin rahallinen hyöty saadaan siitä, että älykäs järjestelmä auttaa minimoimaan huoltokustannukset: uhkaavat ongelmat havaitaan ajoissa, turhilta tarkistuskäynneiltä vältytään, ja vialliset paneelit tunnistetaan. Toisaalta poikkeamat voimalan optimaalisesta tuotosta voidaan havaita ja syyt poistaa. PM

16 promaint 3/2017

KUNNOSSAPIDON HAASTEITA Tavoite: Varmistaa, että suomalaisilla yrityksillä on käytettävissään tutkimuksen kärkiosaaminen aurinkovoiman keskeisistä tulevaisuuden teknologioista ja liiketoimintatrendeistä. Julkisen tutkimushankkeen budjetti: 2,5 miljoonaa euroa. Tutkimushankkeiden kokonaisbudjetti: lähes 10 miljoonaa euroa. Osanottajat: TTY, Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Ainoenergia, Caruna, Convion, Fortum, Eaton, Elenia, MX Electrix, Nocart, Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko, Lempäälän Energia. Yrityskohtaiset tutkimukset: ABB, Efore, Ensto ja SOLA Sense.

Aurinkovoimalan rakenne SOLA System

Aurinkovoiman tutkimushanke Finnish Solar Revolution AURINKOVOIMALAN toiminnan monitorointi vaatii voimalan toiminnan syvällistä ymmärtämistä niin paneelijärjestelmän, tehonsäädön kuin sähköverkon kannalta. Finnish Solar Revolution -tutkimushankkeessa ovat mukana kolmen suomalaisyliopiston ohella 15 yritystä. Hankkeen rinnalla toteutetaan myös yrityskohtaista tutkimusyhteistyötä. – Hankkeeseen osallistuva Tampereen teknillinen yliopisto on tutkinut aurinkovoimaloiden toimintaa vaihtelevissa ympäristöolosuhteissa ja niiden liittämistä sähköverkkoon jo lähes 10 vuoden ajan. Yliopistolla on hallussaan muun muassa jopa

maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen tietopankki mittausdataa voimalan toiminnasta, kertoo professori Seppo Valkealahti. Tutkimushankkeen keskeisiä teemoja ovat aurinkosähkön toiminta mikroverkoissa ja vaikutukset sähkön laatuun, tehotasopainoon ja jännitestabiiliuteen sekä tuotannon hallinta energiavarastojen avulla. Hankkeessa tehtävä tutkimusyhteistyö SOLA Sensen kanssa liittyy aurinkopaneeleista mitattavissa oleviin sähköisiin suureisiin ja niiden hyödyntämiseen aurinkovoimaloiden toiminnan luotettavuuteen, huollon ja ylläpidon parantamisessa.


KunnOSSaPidOn jOHTaminen ja FyySiSen OmaiSuuden HallinTa (WCm 4) 12.–13.12.2017

Vantaa

Tuotantoa tukevalla kunnossapidon strategialla ja organisoinnilla yritys pystyy käyttämään tuotantokoneistojaan optimaalisilla tehoilla ja kustannuksilla. Fyysisen omaisuuden hallinnan tavoitteena on saada olemassa olevat resurssit tukemaan yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon tuotantoteknologian, taloudelliset lainalaisuudet ja ympäristön vaatimukset. Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossa­ pidon johto­, kehitys­ ja suunnittelutehtävissä toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille, joiden vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden ja toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon palveluyrityksissä toimiville henkilölle. Tilaisuus on osa World Class Maitenance ­koulutusohjelmaa. Tilaisuuden aiheita: Organisointi ja prosessien hallinta Kunnossapidon talous ja budjetointi Kunnossapidon johtaminen Palautteen anto ja viestintä Fyysisen omaisuuden hallinta Strategiat ja tavoitteet Osaamisen kehittäminen palveluliiketoiminnassa Hinta: 1290 euroa + alv 24 % Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

www.promaint.net > tapahtumakalenteri

PaiNElaiTTEiDEN KäyTöN ja KUNNoN valvoNTa 8.–9.11.2017

Tampere

Käytön valvojan tehtävänä on mm. henkilökohtaisesti valvoa painelaitteen käyttöä ja kuntoa sekä pitää painelaitteen omistaja tietoisena olennaisista painelaitteen käyttöön ja kuntoon liittyvistä seikoista. Hänen tulee myös varmistua siitä, että painelaitetta käyttävä henkilökunta tuntee painelaitteen toiminnan, käyttöohjeet ja turvallisuussäännökset. Vuoden 2017 alusta voimaan tulleet uudet säädökset edellyttävät, että painelaitteelle on nimetty yksi tai useampi käytön varavalvoja. Koulutustilaisuus on tarkoitettu teollisuuden ja voimalaitosten painelaitteiden käytön valvojille ja varavalvojille sekä painelaitteiden kunnossapidon parissa työskenteleville henkilöille. Tilaisuudessa käydään läpi uusitun lainsäädännön vaatimuksia sekä alan ajankohtaisia kysymyksiä niin viranomaisten, tarkastuslaitosten kuin teollisuudenkin edustajien puheenvuoroissa. Tilaisuuden aiheita: Kemikaalien käsittelyä koskevat säädökset Uusi painelaitelainsäädäntö Tarkastuslaitoksen kokemuksia painelaitteiden valmistuksesta Case: Painelaitteen vaurio Kehittyneet NDT-menetelmät Käytön valvojan tehtävät ja vastuut sekä sattuneita onnettomuuksia Painelaitteiden riskiperusteinen turvallisuuden seuranta Putkistojen asennus-, korjaus- ja muutostyöt Painelaitteiden toimitusvalvonta Edellytykset painelaitetarkastuksen sujuvaan läpivientiin Hinta: 1290 euroa + alv 24 % Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

www.promaint.net > tapahtumakalenteri


KUNNONVALVONTA

Turbiinien ja generaattorien laiteviat pyritään selvittämään värähtelymittauksessa. 32-kanavaisella laitteella voidaan ennakoida viat, jotka huolletaan suunnitellun seisokin aikana. Teksti: Elina Kirvesniemi Kuvat: Inspecta Oy

Turbiinien kunto selviää värähtelymittauksella

V

ärähtelymittauslaitteiden avulla voidaan mitata yhä suurempia kokonaisuuksia. Teknisiä tarkastuksia tekevän Inspectan asiantuntija Toni Hult kertoo, että kun värähtelymittauslaitteessa yli 30 mittauskanavaa, aikasynkronoidut, eli samanaikaiset mittaukset ovat mahdollisia koko konesuoralta. – Monikanavalaitteistolla voidaan mitata muun muassa voimalaitosten suuria laiteyhdistelmiä ja niiden rakenteiden värähtelyä, Hult sanoo. Pyörivien laitteiden kunnonvalvonta perustuu pääasiassa värähtelymittaukseen. Muita kunnonvalvonnan menetelmiä ovat esimerkiksi öljyanalyysit ja lämpökuvaus. Kun tarkastukseen yhdistetään esimerkiksi lämpömittauksia, analyysiin saatava tietomäärä laajenee entisestään. Värähtelymittauksiin on usein kaksi syytä: koneen kunnonvalvonta ja ongelmien syiden selvittäminen. – Yleensä normaalissa kunnonvalvonnassa saadaan selville pyörivien komponenttien viat. Esimerkiksi jos tehtaalla oma mittausorganisaatio havaitsee nousevaa trendiä jossain, esimerkiksi toistuvasti saman laakeroinnin vikataajuuksissa, voimme selvittää sen vikaantumisen syyn ja teemme korjausehdotuksen, Hult kertoo.

18 promaint 3/2017

Värähtelymittaus voi estää yllättävät viat 32 anturilla varustettu monikanavainen mittauslaite on omiaan mittaamaan suurien tuotantolaitosten koneita. Hult kertoo, että siirrettävää, monikanavaista mittauslaitteistoa tarvitaan muun muassa sähköntuotantolaitosten turbiini-generaattorien ja niihin liittyvien staattisten rakenteiden mittaukseen. – Pyörivien koneiden lisäksi värähtelymittauslaitteella voidaan mitata myös konepetejä tai putkistoja, joiden päälle esimerkiksi pumppuyhdistelmät tulevat. Hult kertoo, että pyörivissä koneissa tulee vastaan myös usein resonanssiongelmia. Tavallisia ovat myös linjausviat. – Vaikka yksiselitteistä syytä ei aina vialle löytyisikään, mittausten avulla voidaan haarukoida muutama mahdollinen syy ilmiölle ja antaa korjaussuositukset niiden perusteella. Mittauksen ansiosta tiedämme, mitä seuraavassa seisokissa tarvitsee tarkastaa ja voimme suunnitella tulevat korjaukset jo etukäteen. Vianselvitystapauksissa laaditaan aluksi testausohjelma, ja mittaukset suoritetaan sen mukaan. Kun koneen toimintaa selvitetään eri käyttötilanteissa, tarkastellaan muun muassa lämpölaajenemisen tai virtaavien aineiden vaikutusta koneen värähtelyyn. Koska mittaus voidaan tehdä ilman koneen käyttökatkoa,


KUNNONVALVONTA

sen käyttöaste pysyy koko ajan korkealla tasolla. Suunnittelemattomat seisokit jäävät värähtelymittauslaitteen avulla historiaan.

Mittaus kestää muutamasta tunnista vuorokauteen Käytännössä monikanavainen tiedonkeruuyksikkö on salkun kokoinen laite, jota voi kantaa mukana. Vaikka laite itsessään on pienikokoinen, kokonaisvaltaiseen analyysiin tarvitaan lisäksi ohjelmistoja ja apulaitteita, kuten antureita, kaapeleita ja kannettavia analysaattoreita. – Kun lähtee keikalle, kalustoa tulee nopeasti auton peräkontillinen, Hult kertoo. Värähtelymittauslaitteet ovat kehittyneet erittäin paljon. Esimerkiksi monikanavalaitteet ovat muuttuneet pienemmiksi ja nopeammiksi. Kaikki tiedot saadaan kätevästi kannettavan tiedonkeruuyksikön kautta. Enää ei tarvitse erillisiä nauhureita tai vahvistimia mukaan keikoille, kuten 1980- ja 1990-luvuilla. – Myös laitteiden muisti ja akunkesto ovat kehittyneet. Oikeastaan kaikki parannukset ovat tehneet mittaustyöstä helpompaa. Tuotantolaitoksen laitemittaus aloitetaan tutustumalla koneen perustietoihin. Laakereiden tyypin, määrän ja sijainnin perusteella päätetään anturien sijainnit. Sen jälkeen ne kytketään käyttökuntoon ja aloitetaan mittaus. Tietoa kerätään niin pitkään, kuin on tarpeellista. Tavallisesti normaali mittaus kestää muutamasta tunnista vuorokauteen. – Jos mittaus tehdään esimerkiksi vastapainelaitoksessa, joka tekee kaukolämpöä, mittausta pidetään vuorokauden ajan päällä. Tällöin nähdään, miten turbiini käyttäytyy eri tehoilla, kuten aamuhuippujen aikaan ja yön rauhallisimpina tunteina, Hult sanoo.

Suurin osa työstä on analyysiä Värähtelylaitteeseen tulee mittaushetkellä monenlaista tietoa: anturista kulkeutuu aluksi sähköinen signaali. Signaalin käsittelyn jälkeen laitteeseen saadaan aikataso, josta saadaan erilaisia tunnuslukuja. Aikatasosta saadaan myös värähtelyn spektri, josta voidaan päätellä signaalissa olevat taajuudet. Aikatasoa ja spektriä analysoimalla mittaaja saa selville muun muassa linjausviat, väljyydet ja lisääntyneen epätasapainon.

– Esimerkiksi vierintälaakeriviat saadaan näkymään kyseisen komponentin vikataajuuden funktioina, Hult selventää. Itsessään värähtelymittauslaite ei kerro suoria vastauksia, vaan spektrin, tunnuslukujen ja aikatason avulla mittaaja tekee analyysin, jonka avulla viat ja niiden syyt selvitetään. – Mittaus voi kestää muutaman tunnin, mutta huolellinen tutkinta ja raportointi useita päiviä, Hult sanoo. Työläimmät värähtelymittaustapaukset ovat Hultin mukaan sellaisia, joissa tutkitaan liukulaakeroitujen, ylikriittisillä pyörimisnopeuksilla toimivien laitteiden värähtelyongelmia. Käytännössä nämä ovat useimmiten nopeasti pyöriviä turbiineja tai moniportaisia vaihdelaatikoita. – Liukulaakeroiduissa koneissa akseli on aina erossa öljykalvon kanssa muista rakenteista. Kun öljykalvo erottaa roottorin laakereista, se vaimentaa roottorin ilmiöitä. Tällaisessa tilanteessa on paljon enemmän asioita tutkittavana. Pitää huomioida esimerkiksi roottorin dynaamisia ominaisuuksia enemmän, Hult kertoo.

Suomessa vain yhdeksän CAT IV -tason mittaajaa Hult kertoo, että värähtelymittauslaitteet ovat kehittyneet erittäin paljon. Esimerkiksi monikanavalaitteet ovat muuttuneet pienemmiksi ja nopeammiksi. Kaikki tiedot saadaan kätevästi kannettavan tiedonkeruuyksikön kautta. Enää ei tarvitse erillisiä nauhureita tai vahvistimia mukaan keikoille, kuten 1980- ja 1990-luvuilla. – Myös laitteiden muisti ja akunkesto ovat kehittyneet. Oikeastaan kaikki parannukset ovat tehneet mittaustyöstä helpompaa. Hult on yksi yhdeksästä suomalaisesta, jolla on korkeimman tason analysoijan pätevyys. Yhteensä pätevyysluokkia on 4. Korkeimmalla CAT IV -pätevyystasolla keskitytään roottoridynamiikkaan. – Koko maailmassa korkeimman tason pätevyyksiä on alle sata, Hult kertoo. Hän kehuu, että Suomessa seurataan kiitettävästi laitosten koneiden kuntoa. Maailmalla öljyteollisuus ja metalliteollisuus ovat olleet edelläkävijöitä värähtelymittauksessa. – Mittauksien kiistattomana etuna on se, että niillä voidaan oleellisesti pienentää yllättävien konerikkojen määrää, Hult tiivistää. Samoilla laitteilla voidaan mitata suurien teollisuuslaitteiden lisäksi kiinteistöjen värähtelyjä. – Kohteeksi käyvät lämmönkierrätys- ja jäähdytysvesipumput. Lämpöpumppujen aiheuttamat tärinät tai jopa liikennetärinätkin, jota vavisuttavat taloa, voidaan mitata värähtelymittauslaitteen avulla. Hultin mukaan käyttökohteissa vain mielikuvitus on rajana. Periaatteessa laitteella voidaan mitata kaikkea, mikä värähtelee. PM

Värähtelymittaus Värähtelymittauslaitteilla mitataan pyöriviä laitteita ja staattisia, paikallaan pysyviä rakenteita. Mittauslaitteita käytetään koneiden kunnon heikkenemisen syiden selvittämiseen. Viralliseen analyysin tekoon on neljä eri pätevyysluokkaa. Korkeimman tason mittaukset ovat yleensä suurten turbiinien tai generaattorien mittauksia. Muun muassa kunnossapitoyhdistys Promaint ry järjestää värähtelyanalysoijien pätevöintiin valmentavia koulutuksia.

3/2017 promaint

19


DIGITALISAATIO

Teksti: Matti Sommarberg, Tampereen teknillisen yliopiston TUT Industry Professor

Digimurros

tuo tehoa ja tuottavuutta Digitalisoitumiskehitys on käynnistänyt murroksen, jossa innovaatiot ovat luoneet uusia tuotteita ja palveluita ja internetistä ja langattomasta tiedonsiirrosta on tullut alusta tuotteiden sekä palveluiden reaaliaikaiseen maailmanlaajuiseen kehittämiseen ja hyödyntämiseen.

20 promaint 3/2017


DIGITALISAATIO

D

igitalisaatio ei ole yksittäinen tuote tai palvelu, vaan se on tuotteita, palveluita ja konsepteja, joita useat digitaaliset teknologiat systeemisesti mahdollistavat. Viime vuosina koettu digitalisoitumiskehitys liittyy vahvasti yleisesti hyväksytyn ajatusmallin eli paradigman muuttumiseen. Esimerkiksi 3D-tulos kykenee muuttamaan suuren osan fyysistä kuljetusketjua virtuaaliseksi ja poistamaan tuotteiden varastoinnin tarpeen. Toisaalta tietomassojen suurtehokäsittely (Big Data) ja tekoäly mahdollistavat ongelmaratkaisussa tuottavuuden, johon ihminen ei yksinään kykene. Pilvilaskenta puolestaan tarjoaa reaaliaikaisen rajoittaman laskentakapasiteetin suoriteperusteisesti myös pienyrittäjälle. Jo nyt esineiden internet kytkee tietoverkkoon tuotteita komponentteineen kiihtyvällä vauhdilla kaikilla toimialoilla. Systeemimallinnusteknologiat mahdollistavat tänä päivänä monimutkaisten järjestelmien hallinnan ja kehittämisen koko tuotteen tai palvelun elinkaaren aikana, kun aikaisemmin tällainen osaaminen perustui vain harvojen osaajien kokemukseen, joka oli saavutettu opiskelun ja kymmenien vuosien käytäntöön soveltamisen tuloksena. Robotiikka muuttaa monia toimintoja autonomiseksi. Teknologian vaikutusten arviointia vaikeuttaa se, että kyseiset teknologiat, innovaatiot ja ilmiöt ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa ja toisaalta jakavat nopeasti kehittyviä teknologioita kuten ohjelmistotekniikan. Digitaaliset teknologiat ovat mahdollistaneet myös uusia toimintatapoja tai liiketoimintamalleja. Avoin innovaatio ja joukkoistaminen ovat muuttaneet kehitystoimintaa. Pilvialustalle rakennetut jakamistalouden liiketoimintamallit, kuten Uber ja Airbnb, muuttavat kuljetusja majoituspalveluita. Teolliset yritykset ovat 1980-luvulta asti pyrkineet muuttamaan liiketoimintaansa tuotekeskeisestä ratkaisukeskeiseksi. Digiteknologia on lopulta mahdollistamassa tämänkin, ja

1. Product

2. Smart product

3. Smart, connected product

esimerkiksi maataloudessa tarkkuusviljely (Precision Farming) on yksi esimerkki, jossa optimoinnin kohde on siirtynyt tuotteista satoon. Tämän on mahdollistanut teknologia, mutta myös toimintamallit, joissa verkostoon kuuluvat toimijat kuten käyttäjät, säätieteilijät, laitevalmistajat ja lannoitevalmistajat luovat yhdessä arvoa.

tarvitseman tiedon pilvipalveluksi, jossa optimointi tapahtuu palvelun algoritmien suorittama. Palvelu muun muassa pienentää laivojen odottelusta johtuvia pääomakustannuksia; vähentää laivojen polttoainekustannuksia, kun voidaan ajaa optiminopeudella; poistaa päällekkäiset informaation käsittelykustannukset toimitusketjussa ja lisää terminaalin tuottavuutta. Salesforce on puolestaan esimerkki tietotekniikkaan perustuvasta alustasta, joka mullisti asiakashallinnan. Salesforce on myös esimerkki alustasta, joka laajenee alkuperäisestä sovelluksestaan, tällä hetkellä esimerkiksi kunnossapidon ohjaukseen. Yritys on ilmoittanut panostavansa myös tekoälypohjaiseen Einsteinpalveluun, joka perustuu koneoppimiseen ja jonka avulla voidaan lisätä yhtiön CRM-sovelluksiin uusia älykkäitä ominaisuuksia, kuten lisää ennustettavuutta yhdistämällä reaaliaikaisen tiedon ja älykkäät datan pohjalta tehdyt päätelmät.

Alustat – uusi komponentti kilpailukentässä Teolliselle käyttäjälle kunnossapito on toimintaa, jolla operaatio ja prosessi pidetään tuottavana ja häiriöttömänä. Laitevalmistajalle kunnossapito on perinteisesti ollut palveluliiketoiminnan asiakas. Digitaalista teknologiaa ja palveluita tuottaville yrityksille molemmat edellä mainitut ovat asiakkaita. Mikäli käyttäjä avaa dataansa laajemmin, mahdollistaa se tarkkuusviljelyesimerkin -tyyppisen verkoston syntymisen monellakin toimialalla. Kehityskulku voi tällöin olla samanaikaisesti kohti suoritustaloutta, jossa tuote, prosessi, palvelu ja liiketoimintamalli ovat sulautuneet yhteen, ja samalla edetään kohti verkostomaisen arvonluonnin syntymistä. Tämä avaa oven myös alustaliiketoiminnalle – joko jollekin verkoston jäsenistä tai erillisille alustayrityksille. Alustayritykset voivat olla taustaltaan teknologiayrityksiä, tiedonhallinnan ammattilaisia tai sovellukseen, esimerkiksi toimialaan keskittyneitä. Yksi esimerkki toimiala-alustasta on Cargoteciin kuuluva XVELA, joka tähtää laivausketjussa olevan tiedon parempaan hyödyntämiseen. Tavaroiden kuljettaminen kontissa on fyysisesti yksinkertaista, mutta tiedon optimaalinen käsittely laivaajan ja vastaanottajan välillä muodostaa kompleksin systeemin, johon liittyy useita muun muassa kuljetustoimijoita, palveluntuottajia, satamaterminaaleja ja viranomaisia. Tieto käsitellään moneen kertaan kahdenvälisissä transaktioissa. XVELA pyrkii siirtämään kaikkien toimijoiden

4. Product system

Jatkuva parantaminen ei yksinään riitä Onko kehitys jatkuvaa parantamista, hyppäyksittäin tapahtuvaa, vai onko oletettavaa, että muutokseen sisältyy nykyisen ajattelutavan muutos? Vastaus lienee kaikkia näitä. Tietotekniikkaa on sen olemassaolon alkupäivistä asti hyödynnetty toiminnan kehittämisessä. On kuitenkin ilmeistä, että monet digitaaliteknologiaan perustuvat innovaatiot uudelleenjakavat markkinat sen mukaan, kuinka kyvykkäästi toimijat niitä soveltavat. Suoritetalous ja verkostot taas edustavat ilmiöitä, joissa pelisäännöt ja pelaajat saattavat vaihtua, mikä ennakoi murrosta myös monilla pääomavaltaisilla toimialoilla. McKinsey Global Insitute ennakoi vuonna 2011 useilla valmistavan teollisuuden osa-alueilla edistyksellisestä analytiikasta 25–50 prosentin tuottavuuspotentiaalia sovelluskohteesta riippuen. Joulukuussa 2016 he arvioivat, että viidessä vuodessa vain 20–30 prosenttia tuosta potentiaalista on saavutettu. Samanai-

5. System of systems weather naps rain, humidity, temperature sensors

planters

tractors

farm equipment system tillers

Toimialat mullistuvat - palvelut tulevat tuotteiden rinnalle

combine harvests

farm equipment system

weather forecast

weather data system farming management system

weather data application

seed optimization system

irrigational system

farm performance database seed database seed optimization application

field irrigation irrigation nodes application sensors

(Lähde: Harvard Business Review) 3/2017 promaint

21


DIGITALISAATIO kaisesti tiedon määrä ja sen analysointiin tarvittava teknologia on kehittynyt vähintäänkin silloisen kehitysennusteen mukaisesti. Yksi keskeinen selittäjä raportissa oli johdon epäilykset vaikutuksien merkittävyydestä. Digitalisaation aiheuttamasta murroksesta on monilla toimialoilla jo hyviä esimerkkejä. Yksittäisiä innovaatioita julkistetaan säännönmukaisesti ja tutkimusraportit ja seminaarit ennakoivat merkittävää muutosta. Kehitys perinteisillä toimialoilla on kuitenkin hidasta, kuten myös McKinseyn raportti osoitti. Yrityksissä investointeja ohjaavat perinteiset ajattelutavat, kuten etukäteen laskettavissa olevat tuottavuusparannukset, läpimenoaikojen lyhentäminen tai laadun parantaminen, jotka kaikki sinällään ovat hyviä ja oikeita asioita. Osa digitalisaatiota hidastavista tekijöistä on helposti tunnistettavia ja käytännönläheisiä, kuten esimerkiksi tietoturva, tiedon omistajuus tai yksittäisen teknologian kypsyyteen liittyvät kysymykset. Merkittävimmät hidasteet toimialamurroksessa ovat kuitenkin

vaikeudet systeemisten ilmiöiden tunnistamisessa, johdon uskomukset ja muutokseen tarvittavien kyvykkyyksien puute. Koska kehitys on systeeminen ja ainakin jossain määrin samalla tapahtuu arvoketjujen pilkkoutumista, tekee se tarkkaan analyysiin perustuvan pitkän aikavälin strategiasuunnittelun vaikeaksi. Skenaariotekniikkaan perustuva ennakointi voikin olla hyödyllisempi työkalu. Tekemisessä taas voisi hyödyntää yrittäjämäistä ajattelutapaa, jossa tehdään paljon pieniä kokeiluja ja, joissa hyödynnetään ulkoisten verkostojen (esimerkiksi kasvuyritysten) tietämystä. Näin strategia voidaan luoda oppimalla, mikä samanaikaisesti kehittää kyvykkyyksiä, joita tarvitaan tieto- ja käyttäjäkeskeisissä liiketoimintaympäristöissä. Kirjoittajan ajatukset pohjautuvat hänen joulukuussa julkaistuun väitöskirjaansa, jossa hän tutki sitä, miten digitalisaatio muuttaa koneenrakennusliiketoiminnan paradigmaa. Väitöskirja on luettavissa http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-15-3875-9. PM

Matti Sommarberg: Eri näkökulmat inspiroivat CARGOTECISSÄ ja siihen kuuluvien liiketoimintojen johtotehtävissä pitkän uran tehnyt Matti Sommarberg (55) aloitti helmikuussa Tampereen teknillisessä yliopistossa TUT Industry professorin tehtävässä. Tehtäväkenttänä hänellä on nyt teollisten yritysten kokeiluihin perustuvien toimintatapojen sekä tulevaisuusorientoituneen strategisen johtamisen tutkiminen ja kehittäminen. TUT Industry professorit ovat yliopistolle tärkeitä linkkejä teollisuuden ja tutkimusmaailman välille. Tampereen teknillisessä yliopistossa heitä on nyt kolme: Matti Sommarberg, Tero Joronen ja Jukka Pekkanen. Sommarberg on työurallaan ollut aktiivinen verkostojen rakentaja. Verkostojaan hän aikoo hyödyntää myös TUT Industry professo-

rin roolissa. Yhdeksi keskeiseksi verkostoksi Sommarberg nostaa DIMECC Oy:n, jonka toisen edeltäjän FIMECC Oy:n hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana hän palveli useita vuosia. Cargotec on ollut aktiivinen toimija FIMECC:ssä , samoin kuin TTY:kin. Sommarbergin TTY:llä viime vuoden lopulla tarkastettu, koneenrakennusalan digitalisaatiota käsittelevä väitöskirja imaisi miehen mukanaan tutkimusmaailmaan. – Väitöskirja on turvallisempi viidenkympin villitys kuin moottoripyörä. Toisaalta pyörään olisi saattanut jo kyllästyä, mutta väitös sen sijaa avasi uuden ikkunan tutkimusmaailmaan ja taisi muuttaa koko elämän suuntaa. Tutkijana olen noviisi, mutta olen tavattoman innostunut tekemään tutkimusta ja jatkamaan yritysverkoston kanssa tehtyä työtä.


INNOVAATIOTOIMINTA

Avoimet innovaatiomallit, joissa innovaatioprosesseihin valjastetaan organisaation ulkopuolisia tahoja, ovat yksi keino tarttua innovaatiotoimintaa kohtaaviin haasteisiin.

Kuva: Daniel Morales

Avoimilla innovaatiomalleilla

Teksti: Anni Harju, Futurice Oy:n startup-toimintojen johtaja ja Arttu Tolonen, Communications Specialist

teollisuudelle uutta liiketoimintaa

Paine liiketoiminnan uudistamiseksi perinteisemmissä teollisuusyrityksissäkin kasvaa ohjelmistokehityksen siirtyessä alasta riippumatta liiketoiminnan ytimeen. Disruptiolta suojautuakseen yritykset katsovat tulevaisuuteen yhä enemmän avoimien innovaatiomallien kautta - eli luomalla kumppanuussuhteita ulkopuolisten tahojen kanssa hackathonien, startup-sijoitusten tai muita kautta.

D

igitaalinen murros koettelee kaikkein perinteisimpiä toimialoja softa- ja teknologiakehityksen juurtuessa yhä useamman alan ytimeen. Oman liiketoimintamallin muuttamisesta tulevaisuuden turvaamiseksi löytyy sekä hyviä että huonoja esimerkkejä. RollsRoyce on klassinen esimerkki onnistuneesta muutoksesta. Yritys on muuttanut onnistuneesti omaa liiketoimintaansa lentokonemoottorien ja niiden komponenttien myynnistä elinkaaripalveluksi hyödyntämällä sensoreita ja esineiden internetiä (IoT:tä) palveluportfoliokehityksessään. KPMG:n tuottaman kansainvälisen tutkimuksen mukaan* jopa 65 prosenttia toimitusjohtajista pelkää, että tuoreet tulokkaat disruptoivat heidän yrityksensä liiketoimintamallin. Samaan aikaan yli puolet kokee, etteivät itse disruptoi oman toimialansa liiketoimintamalleja tarpeeksi.

Startup-kenttä kuitenkin kasvaa Suomessa vauhdilla ja monien perinteisinä pidettyjen alojen toimitusjohtajat ovat havahtuneet tarpeeseen uudistaa omaa alaansa. Tilastojen mukaan startupien onnistumistodennäköisyys on reippaasti pienempi (0,002 prosenttia) kuin suurempien, omien vahvuuksiensa varaan uutta liiketoimintaa rakentavien yritysten hankkeiden (12,5 prosenttia) **. Mikä sitten estää isompia yrityksiä kehittämästä uusia liiketoimintamalleja, joissa yhteistyökumppanina on kooltaan pienempi, mutta innovaatiotoiminnoiltaan monesti ketterämpi startup-yritys tai muu toimija? Tahtotilasta se ei ole kiinni. Samaisen KPMG:n tutkimuksen mukaan yritysten toimitusjohtajien kolme keskeisintä strategista prioriteettia ovat innovaatiotoiminnan edistäminen (21 prosenttia), asiakaskeskeisyyden parantaminen (19 prosenttia) sekä disruptoivan teknologian käyttöönottaminen (18 prosenttia).

Vauhtia innovaatiotoimintaan Kokemuksemme mukaan innovaatiotoiminta törmää monessa organisaatiossa johonkin seuraavista: 1. Yritys tarvitsee innovaatioita tukevan kulttuurin, jossa mitataan oikeita asioita oikeilla mittareilla ja toimitaan nopeammalla kellotaajuudella kuin keskimääräisessä teollisuusyrityksessä on tapana. Innovaatiot eivät synny johtoryhmätyöskentelyn tuloksena, vaan koko organisaation täytyy olla tarpeeksi ketterä kehittääkseen yritykselle seuraavaa menestystarinaa. 2. Perinteiset governance- ja päätöksentekoprosessit eivät tue disruptoivan liiketoiminnan kehitystä, joissa tulovirtoja parempi indikaatio potentiaalisesta liiketoiminnan arvosta voi olla esimerkiksi asiakkaan kokema arvo. 3. Uudistuksia lähdetään usein tekemään varmistellen - uudistumiseen ei satsata tarpeeksi ja epäonnistumisiin

3/2017 promaint

23


INNOVAATIOTOIMINTA Kuva: Jussi Helttunen

Tulevaisuus on ekosysteemeissä

Harju uskoo tulevaisuuden liiketoiminnan kehittyvän ekosysteemeissä.

suhtaudutaan perinteisen penseästi. On myös tyypillistä hakea vertailukohteet ja sen kautta ambitiotaso aivan liian läheltä - esimerkiksi Futuricen tekemässä digitalisaatiotutkimuksessa*** lähes kaikki haastatellut suomalaiset yritykset mainitsivat kilpailijoiksi vain kotimaisia toimijoita. Avoimet innovaatiomallit, jossa innovaatioprosesseihin valjastetaan organisaation ulkopuolisia tahoja, ovat yksi keino tarttua näihin haasteisiin. Ulkopuolisen kumppanin tullessa mukaan liiketoiminnan kehitykseen, organisaatio joutuu väkisinkin irrottautumaan aikaisemmista ajattelumalleista ja muutosta päästään rakentamaan nopeammin. Avoimia innovaatiomalleja voidaan hyödyntää oman liiketoiminnan uudistamiseen kolmella tasolla:

thonia järjestäessä on olennaista kysyä, minkä tavoitetilan toivotaan täyttyneen 1-6 kuukautta hackathonin jälkeen - tai edes seuraavana arkipäivänä?

Turvaa selustasi sijoittamalla startupiin Toinen yleinen tapa suojautua potentiaaliselta disruptiolta on sijoittaa startupeihin joko suoraan tai rahastojen kautta. Tämä vaatii jo suurempaa ja selkeämpää budjettia, mutta koska liiketoiminnan kehitys tehdään organisaatiorajojen ulkopuolella, paine muuttaa yrityksen päätöksenteko- ja budjetointiprosesseja on pienempi. Lähestymistapana tämä on kevytrakenteisempi, mutta toimialajohtajan oma pääoma, esimerkiksi asiakasverkostojen ja toimialaosaamisen muodossa, jää osittain tai joskus jopa kokonaan hyödyntämättä.

Kokeile avoimuutta hackathoneilla

Löydä sopivia kumppaneita ja luo oma ekosysteemi

Tyypillisemmin yritysten ensimmäinen yritys avoimiin innovaatiomalleihin alkaa sillä, että järjestetään hacka­ thoneja ulkopuolisten kumppanien kanssa. Hackathon on intensiivinen, esimerkiksi viikonlopun kestävä tapahtuma, jonka aikana joukko ihmisiä kokoontuu suunnittelemaan ja/tai toteuttamaan yhteisvoimin erilaisia ohjelmistoja tai sovelluksia. Tällaiset yksittäiset hankkeet ovat tärkeä ensiaskel hakemaan ideoita organisaation ulkopuolelta, mutta jos organisaatio ei ole uudistunut tarpeeksi hyödyntääkseen syntyviä liiketoiminta-aihioita, ne jäävät yksittäisiksi*** irtiotoiksi. Hacka­

Tavoitteeksi kannattaa asettaa avoimen innovaatiomallin rakentaminen, joka hyödyntää tehokkaasti yrityksen ulkopuolelta löytyvää tuoretta ajattelua ja osaamista, yhdistäen sitä yrityksen toimialaverkoston ja muun vuosien varrella kerätyn aineettoman pääoman hyödyntämiseen. Näin ulkopuolinen taho vastaa omalla kompetenssillaan puuttuvaan tarpeeseen, kuten esimerkiksi digitaalisten tai data-pohjaisten liiketoimintamallien rakentamiseen. Suuressa yrityksessä kumppani voi toimia luotettavana veturina, ettei uusien liiketoiminta-aihioiden kehittäminen jäisi vanhan tekemisen jalkoihin. PM

TULEVAISUUDESSA ketteryys yhdistettynä laaja-alaisuuteen tulee olemaan monille isommillekin yrityksille elinehto. Ekosysteemit ovat parempi tapa taata erilaisen osaamisen ja resurssien saanti kuin investoiminen alueille, jotka ovat liian kaukana oman yrityksen ydinosaamisesta. Ne tarjoavat näkyvyyttä pitkälle oman toimialan ulkopuolelle sekä toimivan alustan rohkeille kokeiluille. Futuricen uuden liiketoiminnan, Futurice &startupsin, toiminta perustuu ajatukseen, että tulevaisuudessa liiketoimintainnovaatiot tapahtuvat tehokkaimmin organisaatioiden rajapintojen yhdistymisessä. Siinä missä yhteistyökumppanimme tuovat pöytään syvän toimialaosaamisensa, me tuomme 17 vuoden aikana kartutetun digitaalisen asiantuntemuksemme ohjelmistokehityksen, digitaalisten liiketoimintamallien ja palvelumuotoilun kautta. Siirtyminen valikoiduissa projekteissa toimittajasta tasavertaisemmaksi kumppaniksi on paitsi iso muutos Futuricelle, myös uusi mahdollisuus nykyisille asiakkaillemme. Ensimmäisenä yhteistyökumppanina Futurice &startupsilla on Fortum, joka etsii uusia energiaan liittyviä arvoketjuja ja liiketoimintamalleja. Maailmassa, jossa yhä useampi ihminen voi siirtyä puhtaasta energian kuluttajasta myös tuottajaksi, energiayhtiöiden täytyy löytää uusia ansaintamalleja ja uusia markkinoita. Fortum ja Futurice &startups tutkivat yhdessä Intiassa uusia tapoja tarjota aurinkosähköä alueilla, joilla ei ole luotettavia sähköverkkoja - tai verkkoja ollenkaan - digitaalista teknologiaa hyödyntäen. Energian myymisen sijaan kehitteillä oleva liiketoimintamalli tarjoaa digitaalisen alustan pienille paikallisille toimijoille aurinkoenergian luotettavan myynnin helpottamiseksi. Toimiessaan tällaiselle alustalle olisi suuret markkinat kehittyvissä maissa, joissa energian saanti on ollut kehityksen jarruna ja usein keinot tuottaa energiaa ovat saastuttavia.

* https://home.kpmg.com/xx/en/home/media/press-releases/2016/06/2016-ceo-outlook-next-3-years-more-critical-than-previous-50.html ** https://hbr.org/2016/12/when-large-companies-are-better-at-entrepreneurship-than-startups *** Futuricen digitalisaatiotutkimus 2015

24 promaint 3/2017


AUTOTEOLLISUUS

Säännölliset ennakkohuollot pitävät

Valmet Automotiven

robotit toimintakunnossa Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaan tiloissa häärii tänä päivänä pitkälti yli 500 teollisuusrobottia. Valtaosa näistä hitsaamossa, toiseksi eniten maalaamossa ja kokoonpanossakin on muutamia tuotantokäytössä. Robottien määrän ennustetaan kasvavan edelleen tulevaisuudessa.

U

udessakaupungissa on tehty erimerkkisiä autoja jo vuodesta 1969. Uudenkaupungin autotehdas työllistää tällä hetkellä suoraan noin 2 700 henkilöä mukaan lukien tehdasalueella toimivat alihankkijat, joita on hieman yli 100. Ensi vuodenvaihteessa henkilöstömäärän odotetaan olevan lähes 4000 alihankkijat mukaan lukien. – Tuotanto on muuttunut monellakin tapaa vuosien myötä. Osittain muutoksen takana ovat uudet valmistettavat tuotteet ja toki myös lisääntynyt automaatio tehtaallamme. Robottien myötä erityisesti hitsaamossa työn laatu on kovastikin muuttunut, sanoo Valmet Automotiven Robotics Production Technology Project Engineer Mika T. Marttila. Marttilan mukaan esimerkiksi varsinaisia hitsareita ei hitsaamossa enää juurikaan ole. – Työ on enemmänkin makasiinien ja jigien lataamista, pienien päivittäisten huoltojen tekemistä, häiriöiden purkua ja niin edelleen. Tuotannon työntekijät ovat aina vaan enemmän operaattoreita. Tämän uskon olevan trendi myös tulevaisuudessa.

Koulutus on välttämätöntä Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehdas on Suomen ainoa henkilöautotehdas. Siksi se ei oleta saavansa valmiita autonrakentajia suoraan koulunpenkiltä vaan kouluttaa itse kaikki osaajansa. – Kouluttajina käytämme niin laitetoimittajia kuin omaa henkilöstöämme. Tästä oiva esimerkki on se, että GLC- hitsaamon roboteista noin puolet ohjelmoitiin Valmet Automotiven oman henkilöstön toimesta. Kaikki henkilöt perehdytetään ja opetetaan omaan työtehtäväänsä ja koulutuksia järjestetään aina tarpeen mukaan. Ohjeistus ja säännöt ovat mukana työssämme vahvasti, ja tuotannossa työskentelee tukku prosessinhoitajia, joiden osaaminen on viety vieläkin

Hydrauliikkaa ja voitelujärjestelmiä yli 30 vuoden kokemuksella Suomessa Asiakastyytyväisyys on tärkein tavoitteemme ja sen toteutamme korkealaatuisilla tuotteilla, projektiosaamisella, jatkuvalla tuotekehityksellä sekä paikallisella ja globaalilla asiakaspalvelulla.

Suomessa palvelemme asiakkaitamme Vantaalla, Tampereella ja Turussa sekä laajan HYDAC PARTNER –verkostomme kautta.

puh. 010 773 7100 hydac@hydac.fi www.hydac.fi


AUTOTEOLLISUUS pidemmillä. Marttilan mukaan myös ihmistyön luonne on automaation lisääntymisen myötä muuttunut viimeisten vuosien aikana huomattavasti. Nykyään työntekijät ovat operaattoreita, osallistuvat huoltoihin, osaavat käyttää enemmän oheislaitteita. Logiikkakin on tullut osalliseksi jokaisen arkea täällä erilaisten näyttöjen ja toimintojen myötä. Roboteilla on oleellinen rooli osa yhtiön tuotannon tehostamisessa. Ne tekevät muun muassa raskaita ja ergonomisesti haasteellisia töitä, jotka olisivat ihmisille pidemmän päälle huonoksi. Lisäksi robotit mahdollistavat suuremmat tuotantomäärät, tasaisen laadun ja joustavuutta tuotantoon. – Laatu on yksi niistä asioista, miksi me täällä autoja tänä päivänä teemme. Tästä olemme esimerkiksi Daimlerilta paljon kiitosta saaneet, korostaa Marttila. Viime syksynä yhtiö kertoi palkkaavansa yli tuhat uutta autonrakentajaa ja toimihenkilöä Mercedes-Benzin GLC-katumaasturin tuotantoon. Kyseessä oli Valmet Automotiven historian suurin rekrytointi. Yhtiö on lisäksi kertonut solmineensa jälleen uuden autonvalmistussopimuksen Daimlerin kanssa. Sopimuksen myötä yhtiö alkaa rakentaa seuraavan sukupolven Mercedes-Benzin kompaktimallia. Automallia ei ole vielä julkistettu.

Uudessakaupungissa on tehty eri­ merkkisiä autoja jo vuodesta 1969.

Robottikeskustelu käy kuumana – miten käy työntekijän? Robottiteknologia valtaa alaa tulevana vuosikymmenenä. Sen vaikutukset ulottuvat kaikkialle niin työelämässä kuin kotona. Miksi juuri autoteollisuudessa roboteista puhutaan paljon, Suomen ABB:n Robotics-liiketoimintayksikön johtaja Janne Leinonen? Autoteollisuus on suurin yksittäinen toimiala, jossa teollisuusrobotteja on hyödynnetty jo vuosikymmeniä. Mistään uudesta asiasta ei sinänsä ole kysymys. Tuotantoteknologian, robottien ja robottien oheislaitteiden kehityksen myötä robotteja voidaan hyödyntää mitä erilaisimmissa tehtävissä. Käytännössä tämä tarkoittaa automaatioasteen nostamista. Automaatioasteen nostamisen seurauksena saadaan suuremmat tuotantovolyymit, parempi laatu ja vähemmän sairauspoissaoloja. Robotteihin investoidaan voimakkaasti autoteollisuuden lisäksi erityisesti kappaletavarateollisuudessa, elintarviketeollisuudessa ja elektroniikkateollisuudessa. Entä, mitä etua robottiteknologia tuo työntekijälle ja toisaalta yritykselle? Raskas, kuormittava, vaarallinen ja rutiininomainen toistotyö siirtyy ihmisiltä roboteille. Ylipäätään terveydellisesti haastavissa olosuhteissa tehtävä työ siirtyy roboteille. Tämän seurauksena syntyy vähemmän työstä johtuvia sairauksia ja mielekkäämpiä työtehtäviä Yrityksille robotisaatio toisaalta merkitsee tuottavuuden ja tuotantotehokkuuden paranemista, parempaa kilpailukykyä, tuotteiden tasalaatuisuutta, työn turvallisuutta. Robottien avulla tuottavuus nousee jopa yli 50 prosenttia ja samalla henkilöstön sairauspoissaolot pienenevät ja työtyytyväisyys kasvaa. Miten teollisuuslaitosten tulisi toimia, jotta robottien ja ihmisten välinen yhteistyö toimisi parhaiten? Nykyään suurimmat edut löytyvät siitä, että itse lopputuote suunnitellaan alusta asti sellaiseksi, että sen koko tuotantoprosessi voidaan automatisoida. Robotiikan yleistymisen myötä ihminen vapautuu valvomaan prosessia ja ohjelmoimaan robottia. Ihminen on kuitenkin paljon parempi ratkomaan ongelmia kuin kone. ABB:n yhteis-

26 promaint 3/2017

työkykyinen YuMi-robotti on vallankumouksellinen askel robotiikassa, koska se mahdollistaa ihmisen ja robotin työnteon yhdessä. Teollisuus on globaalin murroksen kynnyksellä. Robotiikka tulee ottamaan suuren osuuden valmistavan teollisuuden työtehtävistä. Yritysten tulee ottaa tästä hyöty irti, ja varmistaa oma kilpailukykynsä investoimalla robotiikkaan ja kehittämällä henkilöstön valmiuksia toimia yhdessä robottien kanssa. Kyseessä ei ole vastakkainasettelu. Millainen on tulevaisuuden robotti autoteollisuudessa? Millaisia uusia ominaisuuksia uskotte kehityksen tuovan? Yleisesti autoteollisuuden automaatioaste tulee edelleen nousemaan volyymituotteiden suhteen. Autoteollisuus tulee hyödyntämään robotiikkaa entistä enemmän erilaisia liitostekniikoita sovellettaessa, laaduntarkkailussa ja kokoonpanossa. Digitalisaatio tuo lisäarvoa erilaisten analyysien muodossa, auttavat käyttäjiä ennakoimaan mahdolliset huoltotarpeet jo ennen kuin niistä tulee tuotannollisia tappioita ja avaavat välittömän mahdollisuuden robottiosaajille päästä kiinni robotin ohjaukseen mahdollisen vikatilan tapahtuessa välimatkasta huolimatta. Tarvitaanko tulevaisuudessa työntekijöitä lainkaan robottien kaveriksi? Kyllä tarvitaan. Robotti toteuttaa ihmisen suunnitteleman työn. Ihmisiä tarvitaan muun muassa robottien ohjelmointiin. Ihmiset keskittyvät jatkossa enemmän monimutkaisten tehtävien suunnitteluun ja ohjelmointiin ja ohjelmoidut koneet vastaavat työn toteuttamisesta. Myös uusia työtehtäviä syntyy koko ajan hyvin toimivan yrityksen muihin funktioihin. Robotiikan ”evoluutiosta” voidaan todeta, että alkuun robotti oli kummajainen, jonka pelättiin vievän työt. Nyt elämme yhteiselon aikaa ja jatkossa uskon ihmisten näkevän robotit työn toteuttajina ja mahdollistajana. Pari vuotta sitten ABB lanseerasi kaksikätinen ihmisen kanssa yhteistyöhön kykenevän YuMi-robotin, joka on käytössä muun muassa Porvoon asennustuotetehtaallamme sekä GE:n Vallilan tehtaalla. YuMi-robotti on vallankumouksellinen askel robotiikassa, koska se mahdollistaa ihmisen ja robotin työnteon yhdessä.


Kunnossapito muuttuu Robottien lisääntynyt määrä vaikuttaa myös kunnossapitoon ja kunnossapitoroolissa työskentelevien toimintaan. Kunnossapitäjien pitää esimerkiksi myös osata ajaa robotteja esimerkiksi parempaan asentoon huoltoja ja korjauksia varten. Lisäksi paikan päällä on viitenä päivänä myös robottitoimittajan huoltoinsinööri auttamassa tuotannonaikaisten häiriöiden purussa ja antamassa myöskin koulutusta. Kunnossapito voi tuotannon aikana tehdä vain välttämättömät korjaukset. Tuotantomäärien ja myös vuorojen lisääntyessä huoltoihin käytettävä aika lyhenee ja tämä tuo haasteita erityisesti kunnossapidolle, jotta kaikki tarvittavat huollot saadaan tehtyä. – Kunnossapidon pitää osata myös kaikki oheislaitteisiin liittyvät asiat, kuten toiminnot ja väyläasiat. Koulutus ja osaaminen ovat todellakin kasvaneet ihan uudenlaiseen merkitykseen. Kunnossapidolle on myös palkattu oma robottispesialisti hoitamaan robotteihin liittyviä asioita, Marttila sanoo.

Robotteja vuosiksi eteenpäin Robottien elinkaari on 10-20 vuotta, riippuen siitä mitä ne ”työkseen” tekevät. Robotit pidetään Valmet Automotivella toimintakunnossa tekemällä niille määritellyt ennakkohuollot säännöllisesti: esimerkiksi vaihtamalla kaapeleita ja letkuja, sillä niiden hajoaminen pysäyttäisi tuotannon. – Suurin osa roboteistamme ovat nyt ihan uusia eli eiköhän näillä seuraavat 15 vuotta autoja rakenneta, sanoo Marttila. Marttilan mukaan robotteja on jo sen verran iso määrä, että jonkinlaisia huoltotoimenpiteitä on menossa koko ajan jossain päin. Robotit huolletaan yleensä alue kerrallaan, esimerkiksi alustalinjan robotit tänä yönä ja etuosa-alueen robotit seuraavana yönä. Suuremmat huollot, kuten öljynvaihdot, ajoitetaan aina seisokeille esimerkiksi kesälomien ja talvilomien ajaksi. Roboteilla niin kuin kaikilla muillakin laitteilla, on oma ennakkohuoltosuunnitelmansa. Valmet Automotivella on käytössään Artturi -kunnossapito-ohjelma, johon on kunnossapitosuunnittelijan toimesta määritelty oma ennakkohuoltotyökalu. Ohjelman avulla saadaan tieto mitä minäkin päivänä pitää tehdä. Huollot myöskin kuitataan ohjelmaan tekijän toimesta tehdyksi. Lisäksi roboteilla on valmistajan toimesta määritelty tiettyjä huoltotoimenpiteitä, kuten öljynvaihdot tietyn ajotuntimäärän jälkeen ja esimerkiksi suodattimien vaihtoja säännöllisin väliajoin.

Robottien ja ihmisen turvallinen yhteistyö Turvallisuus on yksi aihe, joka koskettaa kaikkia teollisuuslaitoksia. Miten työskentely autotehtaalla pidetään turvallisena robottiteknologian lisääntyessäkin? – Turvallisuus ja kaikki siihen liittyvät otetaan huomioon jo linjojen suunnitteluvaiheessa. Turvallisuutta lisätään erilaisin robotin mukana tulevilla optioilla kuin automaatioon liittyvillä keinoilla, kuten valoverhoilla, skannereilla, sähkölukoilla. Jokaisen taskusta pitää löytyä lukko, joka laitetaan oveen solujen sisälle menon ajaksi. Tällä varmistetaan se, että solua ei voida käynnistää jonkun tehdessä huoltotoimenpiteitä sisällä. Myös turvavarusteet ovat tärkeässä roolissa tehtaalla työskentelyssä. – Jokaisen työvarustukseen kuuluu asianmukaiset työvaatteet, turvakengät, suojalasit ja käsineet. Turvallisuusasiat kerrotaan ja opetetaan jo uusien henkilöiden perehdytyksessä. Kaikki robottimme ovat myös talon verkossa kiinni. Tämä verkko on suojattu, johon ei päästä käsiksi talon ulkopuolelta. Kyberturvallisuus on meidän kaikkien asia mutta talomme IT- osasto hoitaa tätä asiaa ja tekee parhaansa, jotta saamme tehdä töitä turvallisesti myös tästä näkökulmasta. PM

SäHKö­ Ja auToMaaTIo­ KunnoSSaPIToPäIVäT 2017 28.–29.11.2017

Helsinki

Tuotannon kannalta tärkeiden laitteiden ja järjestelmien häiriötön käyttö edellyttää jatkuvaa käyttövarmuuden parantamista ja aktiivista käynninaikaisen kunnonvalvonnan kehittämistä. EU:n energiatehokkuusvaatimukset ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan hyödyntäminen koskevat suurta osaa teollisuudesta. Nykytekniikka ja käyttöön tulevat uudet menetelmät tarjoavat entistä parempia työkaluja toiminnan kehittämiseen. Sähkökunnossapitopäivät keskittyvät teollisuuden sähkö- ja automaatiokunnossapitoon liittyviin ajankohtaisiin aiheisiin. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille sähkö- ja automaatioalan käyttö-, kunnossapito- ja suunnittelutehtävissä toimiville asiantuntijoille. Ohjelman on laadittu yhteistyössä Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n ja Suomen Automaatioseura ry:n kanssa. Tilaisuuden aiheita: Sähkömoottoreiden energiansäästö­ mahdollisuudet ja IE­luokitus Sähkön jakelu ja älykkäät sähköverkot Sähkölaitteiden kunnonvalvonta Energiatehokkuus ja ­kartoitukset teollisuudessa Varaosapankit ja niiden hyödyntäminen Kunnossapitojärjestelmäkatsaus Tiedon ja tuotanto­omaisuuden hyödyntäminen Etäyhteydet ja niiden asettamat haasteet Saatavilla olevan datan hyödyntäminen Turva­automaation määräaikaistarkastukset Järjestelmäarkkitehtuurit – mihin ollaan menossa Mobiililaitteiden hyödyntäminen henkilökunnan ja asiakkaiden perehdyttämisessä Hinta: 1290 euroa + alv 24 % Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

www.promaint.net > tapahtumakalenteri


TEKNOLOGIA

Valokaaren voima saattaa kohota niin suureksi, että keskuksen teräskuoret sulavat.

Valokaaren nopea katkaiseminen on hyvin tärkeä turvallisuustekijä.

Uudet sähkökeskukset parantavat turvallisuutta ja käytettävyyttä Nykytekniikalla sähkökeskus voidaan toteuttaa niin, että komponenttien vaihto voidaan tehdä keskus jännitteisenä.

Uudet tekniset ratkaisut parantavat oleellisesti sähkökeskusten luotettavuutta ja käytettävyyttä. Samalla turvallisuus on parantunut, kun esimerkiksi suojakytkimien kyky katkaista valokaari nopeasti on selkeästi parantunut. Huollon kannalta on tärkeää, että komponentteja voidaan vaihtaa ilman että keskuksen muu toiminta häiriytyy. Teksti: Lauri Lehtinen Kuvat: Eaton

28 promaint 3/2017

S

ähkökeskuksien rakentamiseen on tullut uusi standardi, joka korostuu erityisesti sellaisissa kohteissa, joissa häiriötön syöttö on keskeistä. Se keskittyy käyttövarmuuteen, turvallisuuteen ja yhteensopivuuteen loppuasiakkaan vaatimusten kanssa. Lisäksi edellytyksenä on, että kolmas osapuoli testaa, että kokonaisuus toimii standardin mukaisesti. Uudet sähkökeskusten suunnittelunäkökohdat tähtäävät siihen, että virransyöttö voi jatkua mahdollisimman hyvin myös huolto- ja muutostöiden alla. Tällaisina ratkaisuina ovat esimerkiksi moottorilähtöjen vaihtaminen laitteistoa alas ajamatta ja sellaiset järjestelmät, missä komponenttien vaihtaminen ei katkaise tai häiritse kenttäväylän ja muun automaation toimintaa. Nyt esitelty tekniikka mahdollistaa suojareleen testaamisen ja konfiguroinnin PC:n USB-portin kautta, jolloin kytkimen käyttö, ohjaus, huolto ja testaustietojen tallennus on helppoa. Suuritehoiset katkaisijat, joita käytetään vaativissa teollisuuden vir-


TEKNOLOGIA

ranjakelujärjestelmissä, on konfiguroitava ja testattava säännöllisesti ylikuormituksen ja tuotannon seisauksien varalta. Oikosulkuja ja ylikuormituksia voidaan simuloida ilmaiseksi ladattavalla ohjelmistolla. – Suojarele on kehitetty helppokäyttöiseksi; testaustiedot täytyi ennen kirjoittaa paperille, mutta nyt ne voidaan luoda ja tallentaa PDF-muotoiseksi raportiksi. Se sisältää myös mukautetut tiedot, yksittäiset asetukset sekä laukaisukäyrät ja toisioinjektiotestin tulokset. Suojakatkaisijan testaus nopeutuu, eikä siihen enää tarvita erityisiä testaustyökaluja tai erikoisohjelmistoja, sanoo kehitysjohtaja Pasi Pesonen Eatonilta. Uusiin ominaisuuksiin kuuluvat virran ja valinnaisen jännitteen aaltomuotojen, sekä vaihe- ja nollajohtimen minimi- ja maksimiarvojen tallennus. Aaltomuoto voi myös kertoa sähkön laadusta, kuten harmonisten taajuuksien vaikutuksista sähkön kokonaislaatuun; mittaustarkkuus on yksi prosentti. Kaikki tiedot voi siirtää Modbus-, Profibus- tai Ethernetkommunikaatioväylään, ja näytölle on myös lisätty QR-koodi helpompaa tunnistamista ja lisätietojen saantia varten.

Jatkuva­toiminen valvonta paljastaa sekä hitaasti kehittyvät viat että nopeasti etenevän ylikuumenemisen. Turvallisuutta räjäyttämällä Keskuksen toiminnalliseen turvallisuuteen liittyvät uudet tasot koskevat muiden muassa transienttien ja muiden lyhytkestoisten ylijännitteiden sietoa. Kokonaisuuden on kestettävä myös pitempiaikaisia ylijännitteitä sekä pitkäaikaista käyttöä nimellisellä maksimivirralla. Eatonin Arcon on uusi tekniikka, joka toimii valokaaren syttyessä jopa kahdessa millisekunnissa, ja minimoi henkilö- ja aineelliset vahingot tehokkaasti. Siinä laukaistaan pyroteknisellä räjähdepanoksella pääkytkimen jälkeen kolmivaiheinen oikosulku, jolla valokaari sammuu ennen kuin se ehtii edes kunnolla syttyä. Keskuksessa syttyvä valokaari on räjähdykseen verrattava vakava vaara, ja uusi standardi antaa ohjeet kuinka keskukset on testattava näiden suhteen. Keskuksen rakenteen on ensisijaisesti suojeltava sen lähellä liikkuvia ihmisiä, mutta myös siihen kytkettyjä laitteita.

Hiipivän vian mittaaminen Eräs käyttöasteen kohottamiseen liittyvä innovaatio on Diagnose, lämpötilan valvontajärjestelmä, jossa keskuksen kriittisiin liitospisteisiin asennetaan lämpötila-anturit. Ne valvovat jatkuvasti liitoksen käyttäytymistä ja lähettävät tiedon keskuksen sisällä olevaan yksikköön. Se puolestaan välittää datan pilvipalveluun, joka havaitsee poikkeavat tiedot ja päättelee, mitä keskuksessa on tapahtumassa. Ongelmat liittyvät usein ylikuormituksen tai löysän liitoksen aiheuttamaan ylikuumenemiseen. Siksi lämpötilaa on yleensä tarkkailtu ajoittain tehtävällä infrapunakuvauksella, jonka toivotaan paljastavan ylikuumenneet liitokset. Kuvauksen ajaksi keskuksen kotelointia on avattava, ja silti rakenteen osat saattavat jättää osan liitoksista katveeseen.

Jatkuvatoiminen valvonta paljastaa sekä hitaasti kehittyvät viat että nopeasti etenevän ylikuumenemisen. Ratkaisussa anturi ottaa mittaukseen ja tuloksen langattomaan lähettämiseen tarvitsemansa energian indusoimalla sen ympärillä olevista sähkökentistä. Kun erillistä syöttöä ei tarvita, anturi on nopea asentaa ja toimintavarma.

Valmistajilla siirtymäaika Suomalaiset keskusvalmistajat ovat hyvin tietoisia uuden standardin merkityksestä tuotteiden suunnittelun ja toteutuksen suhteen. Nyt edessä on jakso, jonka aikana kukin valmistaja ottaa käyttöön sopivimmat menettelyt, jotta valmistus täyttää vaatimukset mutta kustannukset pysyvät samalla kurissa. Eri komponenttitoimittajilla on ratkaisuja niihin teknisiin ongelmiin, joita valmistajat kohtaavat. Komponentti- ja järjestelmätoimittajien tekninen tuki pääsee näyttämään kuluvan vuoden aikana kyntensä. – Eatonin ratkaisu on xEnergy-keskusjärjestelmä, jota tukee ilmainen suunnitteluohjelmisto. Jo suunnitteluvaiheessa keskuksesta muodostuu kokonaisuus, joka täyttää standardin asettamat vaatimukset. Näin Eatonin sertifioimat xEnergy-sopimusvalmistajat saavat käyttöönsä myös kolmannen osapuolen testaussertifikaatit, kertoo Pesonen. Eräs haasteista on saada loppuasiakkaat ymmärtämään uuden standardin mukaan valmistettujen keskusten edut turvallisuuden, käyttöasteen ja kunnossapidon kannalta. Itse keskuksen osuus koko laitoksen hankinnassa on vain pieni osa, mutta sen merkitys käytettävyyden ja turvallisuuden kannalta nostaa sen painoarvoa kun laitosta tarkastellaan kokonaisuutena. PM


TUTKITTUA

Energiatehoa kivenmurskausprosessiin Teksti: Juuso Terva, Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), juuso.terva@tty.fi

Noin 30 prosenttia kaivosteollisuuden kokonais­en­ergian­ kulutuksesta arvioidaan syntyvän kivenmurskausprosessin aikana. Tuoreessa väitös­tutkimuksessa selvitettiin, miten leukamurskaimen liike­komponentit vaikuttavat kaivosteollisuuden murskauksessa tehtyyn työhön sekä murskaimen leukapintojen kulumiseen.

K

aivos- ja prosessiteollisuus käyttää erilaisia murskaimia rikkomaan kiveä prosesseihinsa. Kaivosprosessin eri vaiheita ovat louhinta, murskaus ja jauhatus. Näiden työvaiheiden välissä voidaan kiviainesta myös seuloa ja kuljettaa kaivosalueelta haluttuihin kohteisiin. Kaikki nämä vaiheet kuluttavat vaihtelevan määrän energiaa. Murskauksessa syötetty kivi pyritään murskaamaan nopeasti ja mahdollisimman vähällä energiankulutuksella haluttuun kokoluokkaan esimerkiksi kivisepeliksi. Murskaustapoja on kaksi: kivi voidaan murskata puristamalla tai nopealla iskulla, missä nopea isku soveltuu parhaiten helposti halkeaville kiville. Puristuksessa halkeaminen tapahtuu puristussuuntaan kohtisuoraan aiheutuvan vetojännitystilan seurauksena, jossa jännityshuippu keskittyy kivessä jo olevien

30 promaint 3/2017

säröjen kärkiin. Halkeamiseen vaadittava kuormitus riippuu pääasiassa kiven koosta, sen mekaanisista ominaisuuksista sekä sisäisten säröjen määrästä, jotka ovat syntyneet aikaisemmasta kuormitushistoriasta. Säröt vähentävät halkeamiseen vaadittavaa kuormitusta, ja esimerkiksi räjähteiden käyttö louhinnassa lisää kiven särötiheyttä, mikä helpottaa tulevaa murskausta.

Kiven murskaaminen ja energia – onko tässä parannettavaa? Kaivos ja louhintateollisuus kuluttavat noin 4-7 prosenttia maailman kokonaisenergiantuotannosta. Murskauksen ja jauhatuksen osuus kaivosten kokonaiskulutuksesta on noin 30 prosenttia – jopa puolet, jos kulutusosien hankinta ja vaihtaminen lasketaan mukaan. Kivenmurskaus vaatii paljon energiaa, sillä

murskauksen hyötysuhde on alhainen. Tehokkainta murskaaminen on prosessin alkuvaiheessa: louhinnan aikana ja isoissa murskaimissa. Kiven koon pienentyessä muuttuu prosessi tehottomammaksi, mikä johtuu kasvavasta tarpeesta luoda uusia halkeamia. Kivierän koon puolittamisen voidaan arvioida tuplaavan kivierän pinta-alan ja tuottavan kahdeksan kertaa enemmän koossa puolitettuja kivenkappaleita. Tulevat murskaustapahtumat murskaavat siis useamman määrän kiviä pienemmiksi, vaikka massamääräisesti kivierä pysyisikin vakiona. Kasvava partikkelimäärä lisää kontakteja murskauspintojen ja kiven välillä, mikä lisää murskauspintojen kulumista. Puristavissa murskaimissa kuluminen keskittyykin usein pintoihin, jotka ovat kontaktissa pienemmän kivikoon kanssa. Ideaalinen kiven murskaustapa on yksiaksiaalinen ja kohtisuora puristus,


TUTKITTUA

Kivenmurskaus­teknologian tulevaisuus MATERIAALITEKNISESTI murskain on haastava ympäristö, jonka tutkiminen laboratorio-olosuhteissa on aiemmin ollut hyvin ongelmallista. Juuso Tervan väitöstyössä kehitetyllä uudentyyppisellä laboratorioleukamurskaimella voidaan tutkia, kuinka paljon energiaa kuluu itse kiven murskaamiseen sekä leukojen kulumiseen. Murskaimen käyttämästä energiasta suurin osa menee kiven murskaamiseen, mutta energiahäviöitä syntyy leukojen kulumisesta, erilaisista värähtelyistä sekä laitteen osien kitkasta, jotka lopulta päätyvät lämmöksi. Murskaustyössä leuat muokkautuvat ja kuluvat. Miten energiahukkaa voisi vähentää? – Resurssien kasvava tarve ja köyhemmät esiintymät kasvattavat energiantarvetta, jonka hyötysuhde murskauksessa on huono. Tällä hetkellä energiatehokkain murskain on rullamurskain ”High Pressure Grinding Roll (HPGR)”, jossa teoreettinen saavutettava maksimihyötysuhde murskaukselle on noin 5-10 prosenttia. Tulevaisuudessa on siis tarvetta kehittää murskainten hyöty­ suhteita, jotta kaivosten energiankäyttö ja kustannukset eivät nousisi, aiheesta väitellyt Juuso Tervo sanoo. Tervon mukaan murskaustehokkuuden tutkimiselle löytyy tarvetta etenkin,

missä kiveen ei kohdistu voimia, jotka pyrkivät siirtämään sitä vastinpintoja pitkin. Koska murskauksen nopeus on tärkeä tuotantotekijä, on todellinen murskaustilanne kaukana ideaalisesta tapauksesta. Esimerkiksi leukamurskaimessa leuat ovat yleensä noin 20 asteen kulmassa toisiinsa nähden, jolloin leuoilla ei voi olla kohtisuoraa kiven puristustilannetta, vaan kivi pyrkii liukumaan leukojen pinnalla ylöspäin. Tämän lisäksi leukojen puristusliike ei ole myöskään kohtisuora vaan sisältää vaihtelevan määrän leukojen välistä sivuttaissiirtymää. Tämä pystysuora siirtymä pyrkii myös liu’uttamaan kiveä leukapintoja pitkin, mikä lisää kulumista erittäin voimakkaasti. Kulumisen ja kiven liukuvan kontaktin lisääntyminen myös kasvattaa murskaamiseen vaadittavaa energiaa. Leukamurskaimen kokonaistyöstä arvioidaan kuluvan noin puolet hukkatehoon, esimerkiksi tyhjänä pyörivän leukamurs-

kaimen käyttämiseen. Muu osa käytetystä energiasta jakautuu kolmeen kategoriaan: kiven kineettiseen liikkeeseen, kiven liukumisen aiheuttamaan leukojen kulumiseen ja muokkautumiseen, ja energiaan, joka käytetään kiven uuden halkeamispinnan lisääntymiseen. Tämä uuden pinnan muodostumisen seurauksena sitoutunut energia on arvioitu olevan noin 1-2 prosenttia murskauksen kokonaistyöstä. Tutkimuksesta selvisi, että puristavassa liikkeessä noin 5 prosenttia kokonaistyöstä käytetään leukapintojen kulumiseen, mutta jos liikkeessä on sivuttaista, kiveä liu’uttavaa liikettä, voi kulumisen osuus kasvaa huomattavasti suuremmaksi ja käytetyn energian määrä nousta jopa 25 prosenttiin kokonaistyöstä. Loppuosa murskauksen energiasta menee hukkaan kiven murskautumisen tai lipsumisen jälkeisessä jännityksen palautumisessa. Kiven puristukseen sitoutunut elastinen energia vapautuu

mikäli uusia rikkaita malmiesiintymiä ei löydetä. – Tällöin kaivosteollisuus joutuu käyttämään köyhempiä esiintymiä, minkä seurauksena malmia täytyy murskata suurempia määriä saman rikastemäärän saamiseksi. Suurempi murskausmäärä nostaa energiankulutusta ja lisää laitteistojen kulumista, Terva kertoo. Muista leukamurskaimista poiketen Dual Pivoted Jaw Crusher (DPJC) -laite mahdollistaa koetilanteen liikkeen muuttamisen vaakasuuntaisesta puristuksesta kiveä pystysuunnassa siirtävään liu’uttavaan liikkeeseen, jonka kasvaessa myös kuluminen lisääntyy. – Leukamurskaimen murskaustilanteessa tekemä työ määritetään yleensä epäsuorasti moottorin käyttämästä tehosta, mutta DPJC laitetta käytettäessä se voidaan laskea suoraan murskainleukoihin asennettujen voima- ja liikesensorien antamista signaaleista. Siten voidaan tutkia jopa jokaista kontaktia erikseen, eikä mittaus sisällä sähkömoottorien häviötehoja. Laitteen avulla voidaan myös analysoida tarkasti koetilanteen tuloksena syntyvän kulumisen määrää, koetilanteessa tehtyä työtä sekä murskaustilanteen kiveen aiheuttamaa koon muutosta.

kiven tuennan loppuessa, ja ilmenee leuoissa värähtelynä ja kivessä liikkeenä pirstaloitumisen yhteydessä. Värähtely ja liike muuttuvat lopulta lämmöksi.

Laboratoriotutkimuksen hyödyntämismahdollisuudet kaivosteollisuudessa Väitöstyössä ”The effect of compression and sliding movement on the wear resistance of steels and crushing work in mineral crushing” tutkittiin, miten leukamurskaimen kiveä puristava tai liu’uttava liikekomponentti vaikuttavat murskauksessa tehtyyn työhön ja kuinka kuluttava murskaustapahtuma on leukapinnoille. Työn tärkeimpänä tavoitteena oli kehittää koemenetelmä, jolla voidaan luotettavasti mitata sekä kulumisen määrä että siihen käytetty työ. Koemenetelmä käyttää uudentyyppistä väitöstyössä suunniteltua Dual Pivoted Jaw Crusher (DPJC) leuka3/2017 promaint

31


TUTKITTUA

Tulevaisuudessa on tarvetta kehittää murskainten hyötysuhteita, jotta kaivosten energiankäyttö ja kustannukset eivät nousisi, sanoo aiheesta väitellyt Juuso Tervo.

murskainrakennetta, joka on suunniteltu ensisijaisesti tutkimuskäyttöön, ja sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Tampere Wear Center -laboratoriossa. Siinä voidaan muuttaa leukojen liikerataa, mikä puolestaan muuttaa kulumisen ja työn määrää kokeessa. Koska kulumisen ja työn suhde leukamurskaimen eri liikesuhteilla havaittiin testissä lineaariseksi, voidaan testimenetelmällä määritellä energiataso, jossa leukapinnat eivät nimellisesti kulu. Tätä jäljelle jäänyttä ja kulumisesta irrallista tehtyä työtä voidaan nimittää murskauksen ominaistyöksi, mikä on riippuvainen muun muassa murskattavan kiven ominaisuuksista. Koemenetelmällä saadaan siis eroteltua kiven murskaamiseen tarvittava työ ja liukuvan kontaktin tekemä työ, joka pääasiassa muokkaa ja kuluttaa leukapintoja. Materiaalin kulumiskestävyyttä voidaan tarkastella myös energiamäärällä, mikä vaaditaan poistamaan materiaalia murskaustestissä (J/mm3). Tutkimus antaa uuden menetelmän tarkastella kiven murskaukseen vaadittavaa energiaa. Yksi testi sisältää useita tuhansia yksittäispuristuksia, joiden tulokset voidaan eritellä mittausdatasta. Tilastollisesti saadaan siis kattava otanta puristukseen vaadittavasta energiasta siinä missä aikaisemmat testimenetelmät ovat keskittyneet yksittäisten kivien rikkoutumiseen vaadittuun energiaan vaikkapa pudottamalla kiven päälle paino tietyltä korkeudelta. Tutkimus myös lisää ymmärrystä murskaustilanteesta, jota voidaan käyttää uusien, nykyistä tehokkaampien murskainlaitteistojen kehitys- ja suunnittelutyössä. Kaivosteollisuuden kannalta testimenetelmää voidaan hyödyntää määrittämään eri kivityyppien murskautumiseen vaadittu energia, jota voidaan käyttää prosessiparametrien haussa. Menetelmällä saadaan myös mitattua kiven abrasiivisuus eli se, kuinka paljon kivikontaktit kuluttavat leukamateriaaleja, sekä kiven murskauksessa tapahtuvat voimat ja kitkakerroin. Testi toimii myös kulutustestinä rankkoihin olosuhteisiin, ja sitä voidaan käyttää uusien kulumiskestävien materiaalien kehittämiseen. PM

TOIMINNANOHJAUSTA JA TÖIDENHALLINTAA

Hallitsetko tehokkaasti aikaa ja kapasiteettia? Tiedätkö, paljonko töiden tekeminen teille maksaa? Onko toiminta kannattavaa? Jos tällaiset kysymykset askarruttavat, niin Hillava antaa vastaukset. Hillava on mobiiliin toiminnanohjaukseen ja töidenhallintaan erikoistunut työkalu. Hillava sopeutuu joustavasti erilaisiin toimintaympäristöihin tarjoten modernit välineet nykyaikaiseen kunnossapitoon.

OTA YHTEYTTÄ TAI TULE TAPAAMAAN MEITÄ MESSUILLE!

Aitio Finland Oy puh. 010 322 0048 info@hillava.com

www.hillava.com


PERUSKORJAAMINEN

Peruskorjaus­hankkeilla lisää tuotantotehoa ja uusiutuvaa energiaa

Teksti: Tommy Wikström, Fortum Kuvat: Fortum Mediabank

Vesivoimalaitosten perusparannuksilla pidennetään laitosten käyttöikää, parannetaan turvallisuutta ja lisätään energiatehokkuutta ja sähköntuotantoa.

S

uurin osa Fortumin vesivoimalaitoksista Suomessa ja Ruotsissa on rakennettu vuosien 1940 – 1960 välisenä aikana. Voimalaitosten koneistojen peruskorjauksia ryhdyttiin systemaattisesti tekemään 2000-luvun alussa. Tähän mennessä on ehditty peruskorjata jo noin 50 koneistoa. Yhtiön vesivoimalaitoksissa on kaikkiaan noin 250 koneistoa. Vesivoimalaitosten koneistojen peruskorjaushankkeissa uusitaan yleensä koneiston turbiini ja generaattori. Lisäksi uusitaan koneistojen sähkö- ja automaatiojärjestelmiä sekä muita voimalaitoksen apujärjestelmiä. Koneistojen peruskorjausten yhteydessä nostetaan yleensä myös voimalaitoksen tuotantotehoa ja koneistojen hyötysuhteen parantamisen myötä kokonaistuotantoa. Esimerkiksi äskettäin käynnistyneen Imatralla sijaitsevan Tainionkosken voimalaitoksen ykkös- ja kakkoskoneistojen peruskorjaus nostaa voimalaitoksen tuotantotehon 61,5 megawatista 69,5 megawattiin. Samalla lisääntyy uusiutuvan energian vuosituotanto 300 gigawattitunnista 311 gigawattituntiin. – Kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana olemme peruskorjausten yhteydessä kyenneet kasvattamaan vesivoimalaitostemme tuotantotehoa lähes 120 megawatilla ja vuosituotantoa lähes 250 gigawattitunnilla, investointitoiminnon johtaja Markku Pajunen Fortumista kertoo.

Useita koneistojen peruskorjaushankkeita käynnissä ja suunnittelupöydällä Tainionkosken koneistojen perusparannushanke on osa Fortumin pohjoismaisten vesivoimalaitosten investointiohjelmaa, jonka mukaan yhtiö peruskorjaa vesivoimalaitoksiaan noin 50-80 miljoonalla eurolla vuosittain. Tainionkosken voimalaitoksen peruskorjaushankkeen lisäksi Fortum peruskorjaa tänä vuonna Suomessa Oulujoella sijaitsevan Leppikosken vesivoimalaitoksen toisen koneiston. Ensimmäinen koneisto peruskorjattiin tänä vuonna. Ruotsissa peruskorjaushankkeita on käynnissä muun muassa Järpströmmenin, Svarthålsforsenin ja Horrmundsvallan vesivoimalaitoksilla. Suunnittelupöydällä odottavat lisäksi Oulujoella sijaitsevan Montan vesivoimalaitoksen yhden koneiston ja Utasen voimalaitoksen kahden koneiston uusiminen. Ruotsissa hankkeita on käynnistymässä lähivuosien aikana useita. – Käytämme peruskorjaushankkeissamme laajasti koti- ja ulkomaisia peruskorjausalan toimijoita. Parhaillaan käynnissä olevissa kotimaisissa hankkeissa toimijoina ovat muun muassa Andritz Hydro, ABB, Litostroj, Power Machines ja Destia, Pajunen Fortumista luettelee. 3/2017 promaint

33


PERUSKORJAAMINEN

Kunnossapitoa vaativat koneistojen lisäksi myös vesivoimalaitosten padot Patoturvallisuus on tärkein turvallisuusnäkökohta vesivoiman tuotannossa. Pitkän aikavälin kunnossapito-ohjelman avulla Fortum parantaa vesivoimalaitostensa ja niiden patojen turvallisuutta, tuottavuutta, energiatehokkuutta ja käytettävyyttä. – Pääsääntöisesti voimalaitostemme yhteydessä sijaitsevat padot on kaikki luokiteltu padon vaurioitumisesta aiheutuvien seurausten mukaisesti. Noin viisikymmentä yli 400 padostamme kuuluu vakavimpaan luokkaan, jossa padon vaurioituminen saattaisi aiheuttaa ihmishenkien menetyksiä sekä merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Patomme on suunniteltu ja mitoitettu kestämään mahdolliset erityisolosuhteet, kuten esimerkiksi sellaiset jättitulvat, joiden ennustetaan esiintyvän vain kerran 10 000 vuodessa. Patojemme kuntoa seurataan säännöllisesti tehtävillä tarkastustoimenpiteillä. Niiden ja erillisen kuntotarkastusjärjestelmän avulla suunnittelemme ja toteutamme patojemme kuntoon liittyvät turvallisuushankkeet, joilla varmistamme turvallisuuden kaikissa olosuhteissa, Pajunen kertoo. Suomen suurimman vesivoimalaitoksen, Imatran voimalaitoksen, vuonna 1929 valmistuneen padon mittava peruskorjaushanke toteutetaan vuosina 2015–2018. Ensimmäisessä vaiheessa on säännöstelypadon päällä kulkeva kapea silta korvattu uudella leveämmällä sillalla. Uusi patosilta mahdollistaa ajoneuvojen käytön patolaitteiden huolto-, korjaus- ja kunnossapitotöissä. Vuonna 2016 uusittiin padon sektoriluukku, ja nyt ovat käynnissä padon valssiluukkujen korjaustyöt. Betonipatorakenteiden kunnostus tehdään vaiheittain vuosien 2015–2018 aikana. Vir-

taavassa vedessä työskentely edellyttää monenlaisia valmisteluja ennen kuin itse korjaustyö voidaan käynnistää. Vedenpintaa joudutaan alentamaan, työkohteita erottamaan työpadoilla, sukeltajat joutuvat tekemään useita työvaiheita vedenpinnan alapuolella ja työturvallisuuteen on näissä vaikeissa olosuhteissa kiinnitettävä erityistä huomiota. Hankkeen päätoteuttaja on Destia Oy. – Tämän mittakaavan betonirakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnämme monipuolisesti Destian palkittua tietomallintamisosaamista, rakennuspäällikkö Ilkka Kaarakainen Destiasta kertoo. Yksi haastavimmista Fortumin toteuttamista voimalaitospadon peruskorjauksista oli viime vuonna valmistunut Höljesin voimalaitoksen padon kunnostus Ruotsissa. Hankkeessa patoa uudistettiin vastaamaan uusimpia patoturvallisuusvaatimuksia. Hankkeen aikana asennettiin muun muassa yksi uusi patoluukku ja padon alapuolisia osuuksia laajennettiin kasvaneen juoksutuskapasiteetin hallinnan varmistamiseksi. Perusparannuksen ansiosta padon ohijuoksutuskapasiteetti mahdollistaa kerran 10 000 vuoden aikana toteutuvan suurtulvan. Pato on nyt lisäksi suojattu eroosiolta suurtulvatilanteessa. Höljesin voimalaitos on louhittu kallioon, jolloin putouskor­ keudeksi on saatu huimat 88 metriä. Vesi patoaltaalta turbiineihin johdetaan kallioon louhittuja teräsvahvistettuja juoksutusputkia pitkin. Klarälvenissä sijaitsevan vesivoimalaitoksen teho on 130 megawattia ja sen vuosituotanto on 530 gigawattituntia. Voimalaitoksen putouskorkeus on 88 metriä. Voimalaitospato on valmistunut vuonna 1961. Höljesin padon peruskorjauksen pääurakoitsijana oli NCC Construction AB. PM

Kilowatit tehokkaaseen käyttöön Pumppausjärjestelmien osuus sähköenergian käytöstä on yli 20 %, ja energian osuus pumppauksen elinaikaisista kustannuksista usein yli 90 %. Sulzer kehittää jatkuvasti entistä energiatehokkaampia ja usein myös hyötysuhteeltaan markkinoiden parhaita tuotteita, joiden avulla asiakkaamme pystyvät parantamaan prosessiensa kannattavuutta. Sulzerin AHLSTAR- ja SNSprosessipumput, MBN-korkeuspainepumput sekä HST-suurnopeuskompressorit alentavat energiakustannuksia merkittävästi. www.sulzer.com/sulzer-pumps-finland Katso video!


TUTKITTUA

Kuva 2. Kehitetty 4-pistemittalaite asennetun laakerin sisäkehän ympyrämäisyysprofiilin mittaamiseksi (© Santtu Teerihalme)

LAAKERI­ GEOMETRIAN

vaikutus joustavien roottorien käyttäytymiseen Teksti: Raine Viitala, tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto, raine.viitala@aalto.fi

Asennetun laakerin sisäkehän ympyrämäisyyden kohentamisella saavutettiin huomattava vähennys joustavan roottorin eli paperikoneen telan alikriittisissä värähtelyissä Aaltoyliopiston konetekniikan laitoksella.

P

erinteisesti laakereita on voitu pitää referenssinä koneenrakennuksessa, sillä niiden valmistustarkkuus ja tasalaatuisuus olivat erinomaisia muihin valmistettaviin komponentteihin nähden. Valmistus- ja mittausteknologian viimeaikainen kehitys mahdollistaa tarkkuudeltaan ja tasalaatuisuudeltaan yhä parempien koneenosien valmistamisen, mikä voi johtaa jopa tilanteeseen, jossa laakeri on kokoonpanon epätarkin komponentti. Valmistustarkkuuden kehittymisen avulla voidaan valmistaa yhä tehokkaampia ja taloudellisempia pyöriviä koneita, sillä tarkemmat komponentit mahdollistavat koneiden teho-paino -suhteen kasvattamisen ja nopeuksien nostamisen. Pienempi hajonta komponenteissa mahdollistaa paremman huollontarpeen ja eliniän arvioinnin. Suhteellisesti kevyemmät rakenteet saattavat aiheuttaa ongelmia värähtelyjen kanssa, ja laakereista kumpuavat herätteet on otettava myös hyvin tarkoin huomioon suunniteltaessa pyörimistarkkuudeltaan erinomaisia ja värähtelemättömiä roottoreita. Tuore tutkimus Aalto-yliopiston konetekniikan laitokselta selvitti, miten suuri merkitys akselille asennetun laakerin sisäkehän ympyrämäisyysprofiililla on paperikoneen telan alikriittisiin värähtelyihin.

esitetyllä tavalla: ympyrämäisyysprofiili on summa akselin ympyrämäisyysprofiilista ja mahdollisen kartioholkin ja laakerin sisärenkaan seinämäpaksuusvaihtelusta.

Laakerin sisäkehän ympyrämäisyysprofiili

Kuva 1. Kaksi esimerkkiä laakerin sisärenkaan ja akselin geomet­rioiden yhteenmuokkautumisesta. Ensimmäisessä tapauksessa akseli on lievästi "kolmikulmainen" eli ympyrämäisestä poikkeava ja laakerin sisäkehän seinämäpaksuus on vakio. Toisessa tapauksessa akseli on täydellisen ympyrämäinen, mutta laakerin sisäkehässä on kolmiomaisuutta aiheuttava seinämäpaksuusvaihtelu. Molemmat tapaukset tuottavat laakerille samanlaisen vierintäratageometrian.

Kun suurelle roottorille asennetaan laakeri, on laakerin sisärengas sangen ohut ja joustava komponentti verrattuna akseliin. Esimerkkinä tästä on paperikoneen tela. Kun laakeri kiristetään laakerivalmistajan ohjeiden mukaiseen vierintäelinvälykseen, muokkautuu sisärengas jäykän akselin mukaan. Lopullinen laakerin sisärenkaan vierintäratageometria määräytyykin kuvassa 1

Laakeriherätteet Jo aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että laakerin sisäkehän ympyrämäisyysvirheet aiheuttavat herätteitä pyöriviin koneisiin. Kuvan 1 mukaisessa tapauksessa (”kolmikulmainen”, kierroksen aikana kolme matalampaa ja kolme korkeampaa kohtaa) heräte havaitaan taajuudella, joka on kolme kertaa telan

3/2017 promaint

35


TUTKITTUA

Kuva 3. Paperikoneen telan hoitopään kaksirivisen pallomaisen rullalaakerin sisäkehän vierimisratojen ympyrämäisyysprofiilit. Aaltoluvuissa esimerkiksi 2 viittaa soikeuteen, 3 kolmikulmaisuuteen jne. Kuva 5. Saman sisäkehän ympyrämäisyysprofiili "korjattuna" mittausten jälkeen. Ympyrämäisyysvirhe pieneni noin 17 mikrometriä ja kaikki aaltomaisuuskomponentit ovat samaa suuruusluokkaa ja alle 5 mikrometriä. Kuva 6. Alkuperäisen ja korjatun laakerin ympyrämäisyyskomponentit ja ympyrämäisyydet. Luvut ovat useamman vierintäradan keskiarvoja.

Kuva 4. Ohuita teräsnauhoja akselin ja kartioholkin välissä tässä vaiheessa laakerin "soikeuttamiseksi".

pyörimistaajuus; vastaavasti ”soikealla” ympyrämäisyysprofiililla havaittaisiin heräte kaksi kertaa telan pyörimistaajuudella. Vaikka ”soikeus” ja ”kolmikulmaisuus” ovat todellisuudessa hyvin pieniä komponentteja (maksimissaan kymmeniä mikrometrejä, suuruusluokaltaan hiuksen paksuuden puolikas), on niillä merkittävä rooli herätteen aiheuttajana, kun herätetaajuus lähestyy järjestelmän ominaistaajuutta. Ominaistaajuinen heräte synnyttää voimakkaan resonanssivärähtelyn. Harmoninen resonanssivärähtely syntyy, kun koneen pyörimistaajuus on jokin murto-osa ominaistaajuudestaan, ja resonanssin herättääkin jokin useamman kerran kierroksessa tapahtuva ilmiö, kuten laakerin kolmikulmaisuus.

Mittalaite Miten mitata laakerin sisäkehän ympyrämäisyys, kun se on asennettuna akselilla? Perinteiset ympyrämäisyysmittakoneet eivät tähän sovellu roottorin suuren koon vuoksi. Ongelmaan on kuitenkin kehitetty ratkaisu. Aallon koneensuunnittelun laboratoriossa on jo aiemmin kehitetty nelipistemenetelmä paperikoneen telojen ja terästeollisuuden valssien ympyrämäisyysprofiilien mittaamiseen. Nyt tätä menetelmää sovelletaan myös pienempiin komponentteihin, kuten laakereiden sisäkehiin (kuva 2). Menetelmän avulla on mahdollista erottaa epätarkasti pyörivän kappaleen keskiön liike ja pinnan ympyrämäisyysprofiili toisistaan. Laite voidaan kiinnittää esimerkiksi telahiomakoneen tai telasorvin työkalupitimeen. Myös kannettava laite on kehitteillä.

Laakerin sisäkehän ympyrämäisyys Todellisuudessa laakerin ympyrämäisyys koostuu monesta eri ympyrämäisyyskomponentista (soikeus, kolmikulmaisuus, nelikulmaisuus jne.) jotka ovat summautuneet eri vaiheisiin. Laskennallisin keinoin nämä komponentit voidaan kuitenkin erottaa ympyrämäisyysdatasta, ja niitä voidaan tutkia erillään. Kuvat 3 ja

36 promaint 3/2017

Kuva 7. Värähtelykomponentit ennen ja jälkeen kunnostuksen. Kuvaajista havaitaan, että sisäkehän ympyrämäisyysvirheen minimointi vähensi alikriittisiä värähtelyjä merkittävästi.

5 esittävät käytännön kokeissa käytetyn paperikoneen telan hoitopään ympyrämäisyysprofiilin kahdessa eri tilanteessa. Ensimmäinen on alkuperäinen ympyrämäisyysprofiili, kun laakeri oli asennettu akselille tavanomaiseen tapaan. Ympyrämäisyydeksi saadaan 27,4 mikrometriä ja se koostuu pääosin soikeudesta (aaltoluku 2). Seuraavaksi suurimmat komponentit ovat nelikulmaisuus (aaltoluku 4) ja kolmikulmaisuus (aaltoluku 3). Tutkimuksen lopuksi asennetun laakerin sisäkehästä päätettiin tehdä mahdollisimman ympyrämäinen. Telan akselin ja laakerin kiristämiseen käytetyn kartioholkin väliin asetettiin ohuita teräsnauhoja paksuuksiltaan 0.01 mm – 0.04 mm (kuva 4). Laakerin sisäkehä asennettiin paikoilleen ja ympyrämäisyys mitattiin. Ympyrämäisyysprofiilia paranneltiin yritys-ja-erehdys -menetelmällä, kunnes muutaman toiston jälkeen hyväksyttävä profiili saavutettiin. Tulos on esitetty kuvassa 5. Kuten kuvasta 6 havaitaan, on ympyrämäisyys huomattavasti alkuperäistä parempi (27,4 μm -> 10,4 μm) ja lähes kaikki ympyrämäisyyskomponentit ovat alkuperäistä pienempiä. Lisäksi kaikkien ympyrämäisyyskomponenttien amplitudit ovat samalla tasolla.

Merkitys värähtelyn näkökulmasta Onko tällä kaikella käytännön merkitystä? Vaikka tutkimuksessa tarkasteltiin ainoastaan toisen pään (hoitopää) laakerointia, saatiin laakerin ”korjauksella” aikaan merkittävä alikriittisten värähtelyjen väheneminen. Esimerkiksi vaakasuunnassa puolikriittinen (2. harmoninen värähtelykomponentti, 2 värähdystä per kierros) resonanssiamplitudi pieneni 74 prosenttia vastaten keskimäärin 0.193 mm värähtelyamplitudin absoluuttista vähennystä. Myös pystysuuntainen puolikriittinen värähtely väheni huomattavasti. Jäännösvärähtelyn oletetaan johtuvan muista järjestelmässä esiintyvistä herätteistä, kuten toisen pään laakeroinnista, telan taivutusjäykkyysvaihtelusta sekä epäsymmetri-


TUTKITTUA sestä tuennasta. Tulokset värähtelymittauksista ennen ja jälkeen kunnostuksen on esitetty kuvassa 7. Tulosten perusteella voidaan päätellä esimerkiksi sen, että jos roottorivalmistaja haluaa välttyä laakeroinnin aiheuttamilta herätteiltä, on niiden mahdollista suuruutta ja vaikutusta pohdittava jo suunnitteluvaiheessa. Toisaalta asennusvaiheessa esitämme seuraavia keinoja laakerin sisäkehästä kumpuavien herätteiden minimoimiseksi: ®® asennuskaulan ympyrämäisyysprofiili sekä laakerin ja mahdollisen kartiokiristysholkin seinämäpaksuusvaihtelut mitataan. Komponentit asennetaan laskennalliseen positioon, jossa lopullinen ympyrämäisyys on mahdollisimman hyvä. ®® Edellisen kohdan lisäksi asennuskaula hiotaan vastakkaiseen ympyrämäisyysprofiiliin seinämäpaksuusvaihteluihin nähden. Laakerielementtien seinämäpaksuusvaihtelun mittaamiseen voidaan käyttää laboratoriossamme kehitettyä mittalaitetta. Tarkan ympyrämäisyysprofiilin hionnassa voidaan käyttää niin ikään kehitettyä 3D-hiontamenetelmää. Helpointa olisi, jos laakerivalmistajat valmistaisivat seinämäpaksuusvaihtelultaan mahdollisimman tasaisia laakereiden sisäkehiä. Tällöin roottorivalmistajat voisivat keskittyä valmistamaan laakerin asennuskaulat mahdollisimman ympyrämäisiksi. Toisaalta jos seinämäpaksuusvaihtelu tunnetaan, voi roottorivalmistaja hyödyntää tätä tietoa asennuskaulan valmistuksessa lopullisen laakerin sisäkehän vierintäratojen ympyrämäisyyden optimointia silmällä pitäen. PM

Kuva 6.

Kuva 7.

REKISTERÖIDY KÄVIJÄKSI VELOITUKSETTA NETISSÄ

17 Kunnossapito-messut 2017 osana Teknologian suurtapahtumaa

KUNNOSSAPITO+TEKNOLOGIA=ENEMMÄN MAHDOLLISUUKSIA Teknologia vie teollisuuden ja kunnossapidon seuraavalle tasolle. Tule hakemaan tietoa, vinkkejä ja innostusta omaan työhön alan suurtapahtumasta.

Kunnossapito-messut järjestää:

Yhteistyössä:

www.kunnossapito17.fi

www.teknologia17.fi


CASE

IoT tarjoaa käytännön

työkalun laitteiden kunnon selvittämiseen Caverion Oyj:n kehittämä uusi IoT-konsepti tukee teollisuuden kunnossapitotoimintaa. Sen perusideana on mitata älykkäiden antureiden avulla koneen todellista kuntoa ja ennustaa mahdollinen vikaantuminen reaaliaikaisen analytiikan keinoin. Teksti: Tuomo Härkönen, Chief Digital Officer (CDO) Caverion Oy, tuomo.harkonen@caverion.fi

M

ikäli alkavaa vikaantumista on havaittavissa, lähetetään siitä hälytys palveluntarjoajan teknologiaeksperteille niin sanottuun virtuaalivalvomoon. Virtuaalivalvomo koostuu käytännössä oman teknologia-alansa osaajista, jotka kykenevät tekemään asiantuntijatyökalujen avulla analyysin modernin mobiiliteknologian keinoin. Virtuaalivalvomon työntekijät voivat sijaita maantieteellisesti missä hyvänsä mobiiliverkon alueella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että teknologiaekspertti saa mobiililaitteeseensa hälytyksen esimerkiksi sellutehtaan hakekuljettimen moottorilta, jonka värähtelytaso, esimerkiksi nopeuden RMS on ylittänyt määritellyn raja-arvon. Hälytyksen voi vastaanottaa joko perinteisenä tekstiviestinä tai järjestelmän osana olevan mobiilin raportointinäkymän kautta.

kuljettimen moottorin kierrosnopeutta, tai tehtaan kunnossapitoon, josta voidaan hälyttää huoltohenkilö tarkastamaan tilanteen paikan päällä. Järjestelmään on myös toteutettu ennustemalli, jonka avulla voidaan ennustaa milloin saavutetaan hälytysraja valvottavalla laitteella. Asiantuntija voi tarvittaessa muuttaa hälytysrajoja tilanteen mukaan, jonka seurauksena myös ennustemallin rajat muuttuvat. Ennusteesta tulee myös hälytys asiantuntijalle.

Asiantuntijatyökalujen hyödyntäminen virtuaalivalvomossa Mikäli online-analytiikka ei ole riittävä koneen kunnon toteamiseksi, voidaan analyysia syventää tarkoitukseen sopivilla analyysityökaluilla. Käytännössä asiantuntija voi hälytyksen saatuaan avata suo-

jatun VPN-yhteyden mittauskohteeseen ja tehdä laajemman analyysin kohteeseen. Analysointityökalun avulla voidaan yhdistellä mittaustuloksia toisiinsa ja hakea riippuvuussuhteita mahdollisen juurisyyn löytämiseksi. Käytännössä voidaan esimerkiksi verrata eri antureiden mittausdataa, nauhoittaa historiadataa ja tehdä tarkempia aikatason kiihtyvyystasoanalyyseja tai esimerkiksi verhokäyräanalyysejä eri taajuusalueilla.

Järjestelmän tekninen toteutus ja tietoturva Järjestelmä on rakennettu skaalautuvaksi siten, että erityyppisiä kunnonvalvonta-antureita voidaan helposti liittää tiedonkeruun ja reaaliaikaisen analysoinnin piiriin. Konseptin kehitysvaiheen aikana toteutettiin esimerkiksi puhdastilan laadunvalvontaan soveltuva

SMS-hälytys nopeuden RMS arvon hälytysrajan ylityksestä Uuden konseptin perusideana on se, että asiantuntija voi tehdä pika-analyysin nopeuden RMS:n historiatietojen perusteella, katsomalla esimerkiksi värähtelytason nousunopeuden pitkän ajan keskiarvona. Reaaliaikainen värähtelyanalyysi tuottaa asiantuntijan käyttöön automaattisesti myös taajuustasomuunnoksen onlinedatasta, josta nähdään viimeisimmän mittauksen suhde pitkän ajan keskiarvoon yhdellä silmäyksellä. Mikäli mittaustulokset antavat aihetta välittömiin toimenpiteisiin, asiantuntija voi ottaa yhteyden joko tehtaan valvomoon, josta voidaan esimerkiksi rajoittaa

38 promaint 3/2017

Painelajittimen trendistä nähdään värähtelytasojen nousu välillä 20.2.-9.3.


CASE

Painelajittimen kuulalaakerin kuula sekä laakerin ulkokehä avattuna korjauksen jälkeen.

online-mittausjärjestely, jonka avulla voidaan laskea > 0,1 mikrometrin suuruisten hiukkasten määrä mitattavassa kohteessa. Mikäli hiukkasten määrä ylittää puhdastilanormit, saadaan järjestelmään liitettyyn mobiililaitteeseen hälytys analysointialustan kautta. Skaalautuvuuden mahdollistavat yleisesti käytössä olevat teollisuuden standardit tiedonsiirtorajapinnat, joihin voidaan käytännössä liittää väyläliitäntäinen tai

arkkitehtuurin ja tietoturvan kannalta on kuitenkin se, että oletusarvoisesti järjestelmä ei toimiakseen vaadi liityntää tehtaan tietoverkkoon. Tiedonsiirto on toteutettu mobiilisti kunnonvalvontaantureilta tiedonkeruualustaan ja sieltä suojatun yhteyden yli mobiililaitteille. Käytännössä järjestelmä on siis fyysisesti erillään tehdasverkosta, jolloin hakkerointi asiakkaan järjestelmään on käytännössä mahdotonta.

Asiantuntija voi tehdä pika-analyysin nopeuden RMS:n historiatietojen perusteella, katsomalla esimerkiksi värähtelytason nousunopeuden pitkän ajan keskiarvona. standardiviesteillä kommunikoiva kunnonvalvontalaite. Järjestelmäarkkitehtuuri on yleisesti luonteeltaan avoin, joka mahdollistaa myös niin sanotut ylätason liitynnät esimerkiksi OPC UA:n tai Rest-rajapinnan kautta. Avoimen arkkitehtuurin etuna on luonnollisesti se, että voidaan liittyä vakiorajapinnan kautta erilaisiin IoTekosysteemeihin tai olemassa oleviin tehdasjärjestelmiin. Järjestelmän tietoturva on toteutettu parhaiden käytäntöjen avulla, jossa hyödynnetään viimeisimpiä tietoturva­ normeja ja teknologioita. Käytännössä tietoturvan taso todennetaan määrävälein tapahtuvilla tietoturva-auditoinneilla. Auditointiraporttien perusteella tehdään tarvittavat korjaavat toimenpiteet järjestelmään. Olennaista järjestelmä-

Asiantuntijan rooli korostuu tulevaisuudessa IoT:hen liittyvä mittaustekniikkaosaamisvaade säilyy ennallaan, joten fysiikan rajoja rikkovaa ihmeanturia ei tässä konseptissa onnistuttu kehittämään. Mittausten luotettavuus on edelleen kaiken toiminnan A ja O, ja on osattava tulkita mittausdataa oikein. Tämä puolestaan vaatii syväosaamista, jota yleensä on vain harvoilla ja valituilla. IoT-konseptin myötä on voitu kuitenkin tuottaa tarvittava mittausdata erikoisasiantuntijoiden käyttöön, jotka osaavat tehdä johtopäätökset analyysien perusteella. Vastaavasti analysointiympäristöä on pystytty kehittämään modernin tietotekniikan avulla. Järjestelmän avulla voidaan ohittaa monta aikaa vievää vaihetta, jotka tarvitaan analysoinnin aloittamiseksi.

Perinteisesti, esimerkiksi värähtelydataa on kerätty näytteinä mittauskierroilla erillisillä käsianalysaattoreilla, joiden sisältö on siirretty tietokantaan mahdollisia analysointitoimenpiteitä varten. Nykytekniikalla saadaan esianalysoitu jatkuva mittaustieto reaaliajassa mistä hyvänsä kohteesta saman tien. Jatkuva mittaustieto avaa puolestaan uusia mahdollisuuksia analyyseille. Järjestelmään voidaan käyttää ”mustana laatikkona”, kun halutaan jälkikäteen tutkia syy-seuraussuhteita. Toki on huomattava, että järjestelmä on oltava asennettuna mittauskohteeseen, mutta onneksi teknologia on tältä osin kehittynyt huimin askelin, joka osaltaan on mahdollistanut kustannustehokkaan ja helposti käyttöön otettavan järjestelmän totuttamisen.

Case – Painelajitin Asiakkaan 700 kW:n painelajittimesta saatiin 24.1.2017 ensimmäinen havainto ulkokehäviasta. Kohteen seurantaa jatkettiin jatkuvatoimisen kunnonvalvontalaitteen avulla. Mittausjakson aikana saatiin trendinäkymän mukaisesti selviä havaintoja vikaantumisen edistymisestä. Käytännössä värähtelypiikkien tulkittiin olevan seurausta laakerin pinnan kuoriutumisesta, jolloin irtoavat kappaleet muodostivat hetkittäisiä piikkejä värähtelytasoon ennen jauhautumistaan. Noin viikkoa ennen värähtelytason huippua pääteltiin vian pahentuneen siinä määrin, että tehtiin päätös vian korjaamisesta. Päivää ennen suunniteltua korjausajankohtaa havaittiin selkeä muutos huonompaan suuntaan. Korjaus toteutettiin suunnitellusti ja oikea-aikaisesti 9.3.2017 PM

3/2017 promaint

39


METSÄTEOLLISUUS

Teksti: Emil Ackerman, Quva Oy ja Ville Herlevi, Herlevi & Co

Metsäteollisuus hakee datasta tuottavuusloikkaa Millaista laatua olemme tekemässä? Entä mistä johtuu, että meillä on ongelmia? Mistä johtuu toisaalta, että meillä menee hyvin? Metsäteollisuudessa, kuten laajemminkin prosessiteollisuudessa kerätään, varastoidaan, analysoidaan ja visualisoidaan valtavasti tietoa, mutta silti tällaiset kysymykset ovat arkipäivää. Monella tehtaalla kaikki teollisen internetin elementit ovat jo olemassa. Jotain näyttää silti puuttuvan.

S

ellun, paperin ja kartongin valmistusta ei voi kuvata suoraviivaiseksi asiaksi, kun otetaan huomioon metsäteollisuuden markkinoiden asettamat paineet tuotantotehokkuuden ja laadun suhteen. Monet tavoiteltavat asiat, kuten esimerkiksi sellutehtaan käyttöaste tai nestepakkauskartongin korkea laatu syntyvät lukuisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Yhtä lailla, taloudellista vahinkoa aiheuttavat ilmiöt, kuten tuotannon suunnittelemattomat seisokit ovat usein seurausta monimutkaisista vuorovaikutussuhteista. Datasta ei tehtailla ole puutetta. Sitä kerätään niin paljon, että varsinainen toiminnan seuranta toteutetaan perinteisesti hyvin rajatulle määrälle muuttujia ja poikkeamista hälytetään staattisiin, asian-

40 promaint 3/2017

tuntijoiden tai laitetoimittajien asettamiin muuttujakohtaisiin minimi- ja maksimiarvoihin perustuen. Tämä lähestymistapa tuo ainakin kaksi ongelmaa. Ensiksi, paljon tietoa jätetään hyödyntämättä siksi, että nykyiset järjestelmät ja asiantuntijoiden käsittelykyky eivät riitä jalostamaan kaikkea merkityksellistä tietoa isoista datamääristä reaaliaikaisesti. Toinen merkittävä ongelma tulee niin sanotuista ”kovakoodatuista” hälytysrajoista. Valikoitujen kriittisten muuttujien poikkeamista hälyttäminen herättää useita kysymyksiä: kuka tai ketkä hälytysrajat ovat määrittäneet, onko rajat määritetty lajityyppikohtaisesti ja milloin rajat on määritetty. Lyhyesti sanottuna, valikoitujen muuttujien seuranta staattisilla hälytysrajoilla johtaa paperi- ja sellutehtaiden kaltaisissa monimutkaisissa ja dynaa-

misissa ympäristöissä siihen, ettei ihan tarkkaan tiedetä mitä tapahtuu, mihin pitäisi katsoa, eikä ainakaan sitä mitä tulee tapahtumaan. Tyypillisesti hälytyslistoja käydään läpi vasta kun jotain peruuttamatonta on tapahtunut, kuten konerikko tai laatuongelma. Huomattavan paljon aikaa tehtaissa käytetäänkin asioihin reagointiin ja sen selvittämiseen, miksi jotain tapahtui, ennakoivan toiminnan sijaan. Myös syy-seuraus-suhteiden selvittämisessä toistetaan toiminnan seurantaan liittyvää kaavaa. Ongelmanselvitystilanne on usein joko kiireellinen tai selvitys aloitetaan aikataulupaineista johtuen jopa kuukausien viiveellä. Kummassakin tapauksessa asiantuntijalla ei ole aikaa eikä halua ottaa huomioon kaikkea toiminnasta kertynyttä dataa; eikä se välttämättä käytössä olevilla


METSÄTEOLLISUUS työkaluilla olisi mahdollistakaan. Näistä syistä johtuen, ensimmäiseksi rajataan ongelmanselvityksen yhteydessä käytettävä datamäärä kouralliseen muuttujia, joista syy on löytynyt aikaisemmin. Mikäli syy löytyy tälläkin kertaa, niin ongelma on todennäköisesti ratkaistu; mikäli ei löydy, niin usein asiantuntijalla ei ole aikaa tutkia ongelmaa kauemmin. Molemmissa tapauksissa on hyvin mahdollista, että sama ongelma ja selvitysprosessi toistuvat myöhemmin uudelleen. Tällöin oppimista ei tapahdu: toisaalta ei tiedetä miksi ongelmia syntyy ja toisaalta ei tiedetä miksi ongelmia ei synny. Nykyiset toimintatavat datan hyödyntämisen suhteen tehtailla ovat osittain perua metsäteollisuuden kulta-ajalta. Aikaisemmin oli enemmän aikaa paneutua ongelmiin ja selvittää datasta useankin työntekijän voimin tuotannossa ilmenneitä kummallisuuksia. Nykyisin kustannuspaineet ovat johtaneet siihen, että yhä vähemmillä henkilömäärillä tehtailla tulisi pystyä pysymään ajan tasalla siitä, mitä ja miksi asioita tapahtuu ja mihin suuntaan ollaan menossa. Yhtälö on hyvin haastava, ellei sitä pyritä helpottamaan uusilla toimintatavoilla tai teknologialla.

Toiminnan tehostaminen uusilla näkökulmilla dataan Tehtaiden automaatioaste on vuosien varrella jatkuvasti kasvanut. Kertyneen datan yhdistely eri lähteistä, puhdistaminen ja muu esikäsittely sekä varsinainen tutkiminen ja johtopäätösten tekeminen ovat kuitenkin vahvasti työntekijöiden aikaa vaativaa toimintaa. Automaation lisääminen datan käsittelyyn niin toiminnan seuraamisessa kuin vianselvitystilanteissa

nyt, mutta edelleen monet yllättävät haasteet kuten prosessihäiriöt ja tekniset viat, otetaan itsestäänselvyytenä. Reaaliaikainen, automaattista analytiikkaa hyödyntävä näkymä kaikkeen dataan mahdollistaa pullonkaulojen ja orastavien ongelmien tunnistamisen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin aiempaa kattavampi toiminnan ennakointi on mahdollista. Relevanttien datojen jakautuminen eri järjestelmiin, laskentatehohaasteet ja

Automaattinen analytiikka tunnistaa merkittävimpiä muuttujia kaikesta datasta, jonka jälkeen asiantuntija voi keskittyä johtopäätösten tekemiseen on uusien teknologioiden tuoma ratkaisu ymmärryksen ja tuottavuuden lisäämiseen tehtailla. Teknologian hyödyntäminen ei kuitenkaan itsessään riitä, vaan lisäksi tarvitaan muutosta toimintatavoissa. Keskeinen muutos koskee siirtymistä reagointiin taipuvaisesta toiminnasta aidosti ennakoivaan toimintaan. Esimerkiksi ennakoivaa huoltoa monissa tehtaissa tehdään toki jo

ilmiöiden monimutkaiset vuorovaikutussuhteet on aikaisemmin nähty ylittämättöminä ongelmina, mutta uusia teknologioita hyödyntäen nämä kaikki ovat joko ratkaistavissa, tai niihin on tuotavissa merkittäviä helpotuksia. Esimerkiksi pilviteknologioiden mahdollistamaa laskentakapasiteettia ja automaattista älykästä data-analytiikkaa hyödyntäen (advanced analytics) ei ole enää syytä miksi datan

NORDIC ENERGY FORUM

'17

WORL D ENERG Y C OUNCIL FINL AND

The Future of Energy: thinking ahead 14.-15.11.2017 Helsinki Join the most important forum of the year. Let's discuss secure, affordable and sustainable energy. EARLY BIRD TICKETS AVAILABLE UNTIL 31st MAY.

FINLAND

www.nef2017.com


METSÄTEOLLISUUS seuraamisessa tai analysoinnissa tulisi rajoittua valikoituihin muuttujiin tai staattisiin hälytysrajoihin. Lisäksi, datan siirtämisen rajapinnat ja modernit tietokantaratkaisut mahdollistavat relevantin datan saamisen ”saman katon alle” analysoitavaksi, jolloin kokonaiskuva tehtaan tilasta kirkastuu. Nykyisistä järjestelmistä on saatavilla paljon lisätietoa, mitä ei täällä hetkellä juurikaan hyödynnetä, kuten HART-protokollan tarjoama data smart-toimilaitteilta. Kokonaiskuvan hahmotusta edistävät esimerkiksi reaaliaikainen ja automaattinen MTBF:n ja PF -käyrien laskenta. Myöskään vianselvitystä ei tarvitse aloittaa rajaamalla tarkasteltavien muuttujien määrää, vaan automaattinen analytiikka tunnistaa merkittävimpiä muuttujia kaikesta datasta, jonka jälkeen asiantuntija voi keskittyä johtopäätösten tekemiseen datan esikäsittelytoimenpiteiden sijaan.

teista; ja tuotannon virittämisessä tuomaan haluttua laatua ottaen huomioon raaka-aineiden ominaisuuksien vaikutukset ajotapaan. Kunnossapito voi hyödyntää analysoitua prosessi- ja kunnonvalvontadataa löytämään liian laiskat tai aggressiiviset säätöpiirit, jumittavat venttiilit, tai piilevät mitoitusongelmat. Valvonta toimii jatkuvasti, jolloin voidaan poistaa turhat tarkastuskierrokset tai tarpeettomat huollot. Näin nykyiset pienet henkilöstö- ja investointiresurssit voidaan keskittää oleellisiin tehtäviin kuten luotettavuuden parantamiseen, sekä varastoarvojen ja alihankinnan optimointiin. PM

Metsäteollisuuden datan hyödyntämisalueet Metsäteollisuudessa, kuten muussakin prosessiteollisuudessa on nähtävissä lukuisia kohteita hyödyntää kertyvää dataa aikaisempaa paremmin toiminnan tukena ja tuottavuuden lisäämiseksi. Vuoden 2008 jälkeen erityisesti paperin ja kartongin tuotannon markkinatilanne muuttui ja loppuasiakkaat alkoivat ostaa pieniä valmistuseriä optimoiden näin omaa arvoketjuaan. Tämä aiheutti sen, että koneilla ajettiin pieniä valmistuseriä ja lajinvaihtojen määrä samalla kasvoi. Silloisesta väliaikaisesta markkinahäiriöstä on tullut nyt vallitseva tila. Tuotantolinjat ovat edelleen samoja ja pitkälti samoissa säädöissä, eli laitteet ja prosessit on suunniteltu jatkuvaan tasaiseen ajoon, joka aiheuttaa nykytilanteessa pitkiä lajinvaihtoaikoja ja sen kautta tarpeettomia materiaali- ja aikahäviöitä. Lajinvaihdot voidaan optimoida datalähtöisellä lähestymisellä jossa kaikki tai osa yllä olevista tekniikoista otetaan käyttöön. Säätöpiirien staattiset ja yleensä hyvin konservatiiviset säätöparametrit voidaan automaattisesti säätää lajinvaihdon ajaksi optimiarvoihin muutostilanteessa ja palauttaa sitten takaisin normaaliajon aikaisiin optimoituihin parametreihin. Laatukriittisillä alueilla kuten teknisissä papereissa on sitä parempi, mitä aikaisemmassa vaiheessa mahdolliset laatupoikkeamat saadaan kiinni tai estetään niiden tapahtuminen ylipäänsä. Nykyistä kattavampi datan hyödyntäminen voi auttaa useissa eri vaiheissa: laatureklamaatioiden vähentämisessä tunnistamalla vialliset tuotteet ennen niiden päätymistä asiakkaille; laatuun liittyvän hukan vähentämisessä tunnistamalla laatuun johtavat ongelmat tuotannossa olevista tuot-

Caseprojekti:

Paperikoneen märänpään säätöjen optimointi LÄHTÖTILANTEESSA koneen ajettavuus ja hyötysuhde olivat reilusti alle keskimääräisen hienopaperikoneen hyötysuhteen. Koneen kaikkien säätöpiirien tiedot otettiin keräykseen ja analysoitiin. Analyysin perusteella ensimmäisessä vaiheessa päätettiin keskittyä massankäsittelyn sekä lyhyen- ja laimennuskierron säätöihin. Tuotantoteknisistä syistä johtuen projekti toteutettiin kahdessa kahden viikon osassa, joiden välillä oli yli kuukauden tauko. Tauko oli tarpeen koska osa muutoksista tarvitsi huoltoseisokin ja uusia osia, kuten venttiileitä ja antureita. Data-analytiikan ja substanssiosaamisen yhdistämisellä havaittiin ongelmia muun muassa laimennusvesisihtien paineen- ja virtauksensäädöissä, jotka taas aiheutuivat ongelmista nollaveden virtauksen- ja paineensäädöistä. Analyysin jälkeinen prosessin stabilointi ja optimointi paransivat kaikkia OEE-hyötysuhteen osa-alueita. Prosessin konesuuntainen vaihtelu pieneni oleellisesti. Tämä paransi laatua ja vähensi ratakatkoja, jolloin myös koneen nopeutta voitiin nostaa. Hyötysuhde nousi näillä toimenpiteillä yli 18 prosenttia.

ONGELMANRATKAISUN JA TOIMINNAN SEURANNAN PERINTEINEN PROSESSI AKUUTTI ONGELMA

DATAN RAJAAMINEN

DATAN TUTKIMINEN

ONGELMAN KORJAAMINEN

ONGELMANRATKAISUN JA TOIMINNAN SEURANNAN DATA-ANALYTIIKKAVETOINEN PROSESSI TOISTUVA ONGELMA

KAIKEN DATAN ANALYSOINTI

Kuva 1. Perinteisen ja analytiikkavetoisen selvitysprosessin erot.

42 promaint 3/2017

TULOSTEN TARKASTELU

ONGELMAN POISTAMINEN


TEKNOLOGIA

Asiakasarvon johtaminen ja mittaaminen digiajan liiketoimin­tamalleissa Teksti: Minna Saunila, Tero Rantala, Juhani Ukko ja Hannu Rantanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT)

Menestyksekästä palveluliiketoimintaa rakentaessa mikään ei korvaa asiakkailta peräisin olevia käytännön oivalluksia. Asiakasviisaus on sitä, että yritykset ovat tietoisia asiakkaiden tarpeista ja pystyvät myös vastaamaan niihin.

D

igitalisaation seurauksena yritysten välinen kilpailu on kiristynyt ja liiketoimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ovat massiivisempia kuin koskaan ennen. Asiakkaalle tuotettava arvo koostuu digitaalisessa liiketoimintaympäristössä pitkälti eri tekijöistä kuin mihin on perinteisesti totuttu. Yritysten haasteena on tällöin ymmärtää, millaiset tekijät korostuvat digitaalisessa liiketoiminnassa. Yritysten on oltava ”asiakasviisaita” eli oltava ”jyvällä” siitä, miltä asiakkaiden maailma näyttää ja tunnistaa ja hyväksyä arvonmuodostuksen kannalta oleellisia seikkoja ja samalla pystyä myös reagoimaan niihin. Yritykset myyvät arvopotentiaalia, eivät arvoa. Asiakas määrittelee aina viime kädessä tuotteen tai palvelun arvon. Syvällisempi ymmärrys tuotteiden, palveluiden ja asiakas­ arvon muodostumisesta, edesauttaa myös uusien digitalisoitujen palveluinnovaatioiden syntymistä asiakastarpeiden pohjalta. Tätä aihepiiriä tutkitaan parhaillaan Tekesin rahoittamassa, Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ja Lahden ammattikorkeakoulun yhteisessä digiMensa -hankkeessa, jonka puitteessa toimitaan tiiviissä yhteistyössä myös yritysten sekä julkisten organisaatioiden kanssa.

DONATI KETJUNOSTIMET 4 Kokoluokassa 125-4000 kg 4 Myös sähköisellä tai käsikäyttöisellä vaunulla

IKUSI RADIO-OHJAIMET

4 Nostureihin ja työkoneisiin 4 Myös asennus ja huolto

Työstökoneet Hitsauskoneet Teollisuusnosturit

Myynti ja huolto

Ota yhteyttä, ja kerromme lisää Teollisuushuolto Nurminen Oy x www.teollisuushuolto.fi p. 0103251840 x info@teollisuushuolto.fi


PALVELULIIKETOIMINTA Hankkeen tavoitteena on ymmärtää asiakasviisauteen liittyviä ilmiöitä ja luoda käytäntöjä ja työkaluja asiakasviisauden johtamisen tueksi digitalisoituvassa liiketoimintaympäristössä. Tällä tavoin pyritään tutkimuksen keinoin tarjoamaan ratkaisuja ajankohtaisiin käytännön liiketoiminnan haasteisiin.

joiden tuotteisiin verrattuna, sillä samankaltaisia tuotteita löytyy markkinoilta. Mutta se, mistä meidän asiakasarvomme muodostuu, on logistinen mallimme. Se mahdollistaa liiketoimintamme joustavuuden ja nopeat toimitukset eli asiakasarvoa muodostavat elementit, jotka erottavat meidät kilpailijoista.”

Tuote ja palvelu keskeisimmät tekijät asiakasarvon luonnissa

Digitaalisuus osana yrityksen strategiaa

Asiakasarvoa voidaan tuottaa itse tuotteen, siihen liitetyn palvelun, sekä yhteistyösuhteen ja verkostojen avulla. Ensimmäistä asiakasarvon ulottuvuutta kutsutaan tässä yhteydessä tuotteeksi, joskin se kattaa myös palvelut, joita tarjoomaan kuuluu. Tähän ulottuvuuteen kuuluu esimerkiksi laatu-, tuotanto-, hinta- ja tuotekehitystekijöitä. Toinen asiakasarvon ulottuvuus on itse tuotteeseen liitetyt palvelut, kuten toimitukseen liittyvät ominaisuudet ja tukipalvelut. Kolmas tekijä, jolla asiakasarvoa voidaan luoda, on yhteistyösuhteet. Tämä sisältää yhteistyökumppaneiden lisäksi kokemuksen yrityksen brändistä ja asiakkaan liiketoiminnan ymmärtämisen. Asiakasarvo ei siis automaattisesti synny kaupantekohetkellä yrityksen tarjoamasta tuotteesta tai palvelusta, vaan useassa tapauksessa se kertyy pidemmän ajan kuluessa tuotetta tai palvelua käytettäessä. Asiakasarvo punnitaan hyötyjen ja uhrausten vuorovaikutuksessa, Hyödyt voivat liittyä aikaan, laatuun, palveluun tai kustannuksiin ja uhraukset aikaan, vaivaan, rahaan tai energiaan. Osana digiMensa -hanketta selvitettiin myös asiakasarvon muodostumista ja siihen liittyviä tekijöitä suomalaisissa teollisuusyrityksissä. Tutkimukseen valittiin perinteisiä teollisuuden alan yrityksiä, joiden liiketoimintaan digitalisaatio on vaikuttanut. Tutkimuksessa toteutettuun kyselyyn osallistui 21 teollisuusyritystä, joissa vastaajajoukko piti sisällään eri toimialueiden henkilöitä (johto, tuotekehitys, myynti). Tutkimuksen tulokset tärkeimmistä asiakasarvon muodostumisen tekijöistä on esitetty kuvassa 1. Asiakasarvon muodostumiseen vaikuttavat tutkimustulosten mukaan tuotteen ominaisuudet. Tuotteeseen liitettyjen palveluiden merkitys koettiin kuitenkin lähes yhtä tärkeäksi. Eräs tutkimukseen osallistunut yritysjohtaja kertoi näkemyksestään näin: ”Me emme voi väittää, että tuotteemme olisi ylivertainen kilpaili-

Kyselytutkimuksen lisäksi hankkeessa selvitettiin teollisuusyritysten johtajien näkemyksiä siitä, miten digitaalisuus näkyy yritysten toiminnassa. Haastatteluista kävi ilmi, että digitaalisuutta löytyy tällä hetkellä eniten yritysten prosesseista. Prosessien lisäksi digitaalisuutta löytyy jonkin verran myös lopputuotteista. Yritysten prosesseihin ja lopputuotteisiin verrattuna vähemmän digitalisoituja yritystoiminnan osa-alueita ovat liiketoimintamallit (Kuva 2). Tutkimuksessa havaittiin myös, että digitaalisuuden merkitys yrityksen strategiassa vaikuttaa siihen, miten yritys luo arvoa asiakkaille. Yritykset, jotka ovat integroineet digitaalisuuden osaksi yhtiön strategiaa, luovat arvoa asiakkaalle osittain eri keinoin kuin yritykset, jotka eivät ole näin tehneet. Tämä voi johtua siitä, että kun digitaalisuus on luonteva osa yhtiön strategiaa, se on todennäköisesti liitetty olemassa olevaan liiketoimintamalliin ja siten palvelee paremmin olemassa olevia palveluja ja ratkaisuja. Samalla se auttaa myös luomaan ja tuottamaan lisäarvoa asiakkaille digitaalisuuden kautta.

Asiakasviisaudesta suorituskykyyn Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten asiakasarvon luonnilla voidaan vaikuttaa yrityksen suorituskykyyn. Suorituskyky kuvaa sitä, miten yritys on pystynyt saavuttamaan tavoitteensa. Tutkimuksen mukaan ne yritykset, jotka pyrkivät luomaan asiakasarvoa kustannusten karsimisen avulla, kokivat suorituskykynsä keskimääräistä huonommaksi. Tuotteeseen ja palveluprosessiin panostavat yritykset sen sijaan kokivat myös suorituskykynsä keskimääräistä paremmaksi (Kuva 3). Tuotteen ominaisuuksien koettiin olevan yhteydessä taloudelliseen, operatiiviseen ja myynnin suorituskykyyn. Palveluprosessiin panostavilla yrityksillä kestävyys ja uudistumiskyky koettiin parempina. PM digiMensa-hankkeesta voit lukea lisää osoitteen www.asiakasviisaus.fi kautta.

Tuote Palvelu Yhteistyösuhteet ja verkostot

44 promaint 3/2017

Asiakasarvo


PALVELULIIKETOIMINTA

Miksi asiakasviisauden mittaamista tarvitaan?

Merkitys asiakasarvon luonnissa Lopputuote/palvelu Palveluprosessi Yhteistyö 1 2 3 Kuva 1. Eri ulottuvuuksien merkitys asiakasarvon luonnissa

4

5

Digitaalisuus yrituksen

strategiassa Digitaalisuus

prosesseissa Digitaalisuus

tuotteessa

Digitaalisuus

liiketoimintamallissa 1 2 3 Kuva 2. Digitaalisuuden aste eri osa-alueissa

4

Arvon tuottamisen suorituskykyvaikutukset syntyvät palveluprosessien ja loppu­tuotteiden kautta. Arvoelementit Palveluprosessi Tuote Kustannukset

Taloudellinen suorituskyky Operatiivinen suorituskyky Uudistuskyky Myynnin suorituskyky Kestävyys

Kuva 3. Eri arvoelementtien suorituskykyvaikutukset

PALVELULLISTUMINEN eli siirtyminen tuoteorientoituneesta maailmasta palvelumaailmaan tarjoaa teollisuusyrityksille paljon mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaansa. Laajentaminen palveluihin on kuitenkin vaativaa, sillä se edellyttää strategisia ja käytännöllisiä muutoksia perinteiseen tuotelähtöiseen ajattelutapaan. – Palvelullistuminen ei vaadi ainoastaan uusia palveluideoita, vaan myös uutta osaamista sekä muutoksia yrityksen toiminnassa ja yhteistyösuhteissa, professori Miia Martinsuo TTY:n teollisuustalouden laitokselta sanoo. Nykypäivän digitaalisessa ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä arvo luodaan toimittajan ja asiakkaan yhteistyössä. Yritysten johtamis- ja mittausjärjestelmät ovat kuitenkin yhä hyvin perinteisiä. Ne eivät huomioi riittävän hyvin digitalisaation myötä syntyvän arvonmuodostuksen murroksen liiketoiminnalle tuomia haasteita ja mahdollisuuksia asiakasarvon tuottamisessa. Tarvitaan uusia innovatiivisia menetelmiä, alustoja ja työkaluja (esimerkiksi pelillistäminen, some, teollinen internet) asiakasviisauden hyödyntämiseen. Monet asiakkaat ovat valmiita jakamaan tätä viisauttaan ja yritysten täytyy vain osata hyödyntää sitä parantaakseen asiakkaiden kokemuksia tuotteista ja palveluista. Koska merkittävä osa tuotteista ja palveluista syntyvästä asiakasarvosta tuotetaan ainakin osittain digitaalisessa muodossa, sitä täytyy pystyä myös mittaamaan ja johtamaan.


PALVELULIIKETOIMINTA

Palveluliiketoimintapotentiaali syntyy asiakkaan laitekannan tuntemisesta

Teksti: Teemu Laine, Anni Lindholm, Kati Stormi, Tuomas Korhonen Kuva: Tuomas Korhonen, Cost Management Center (CMC)

Asennettuun laitekantaan liittyvät palvelut ovat laitetoimittajille kasvava tulonlähde. Tampereen teknillisen yliopiston Cost Management Center (CMC) -tutkimusryhmä on yhteistyössä yritysten kanssa tutkinut, miten asiakkaiden laitekantatietoa voidaan hyödyntää palveluliiketoiminnan kehitystyön tueksi.

D

IMECC:n Service Solutions for Fleet Management (S4Fleet) -tutkimusohjelman PROS-tutkimusprojekti (Profitability-driven Service Business Renewal) keskittyy selvittämään erilaisten toimittajayritysten mahdollisuuksia palveluliiketoiminnan kannattavuuslähtöiseen uudistamiseen. Projektin tuloksista saivat kuulla myös Kunnossapitopäivät 2017 -tilaisuuden osallistujat. Projektissa on havaittu, että palveluliiketoimintapotentiaalia tulisi analysoida ja johtaa kolmesta eri näkökulmasta: (1) asennetun laitekannan ominaisuudet (kysyntä), (2) palveluoperaatioiden tarjonta ja (3) näiden yhteensopivuuden näkökulmista. Näitä kolmea ulottuvuutta voi visualisoida kuvassa esitetyn ”katiska-ajatusmallin” avulla.

Asiakasanalyysit keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi Asiakaspotentiaalin hyödyntämistä edistävä niin sanottu RFManalyysi (Recency, Frequency ja Monetary) on esimerkki katiskaajatusmallin soveltamisesta. RFM-analyysi perustuu kolmeen asiakkaan ostokäyttäytymistä kuvaavaan muuttujaan: viimeisimpään ostohetkeen (recency, R), tilausten lukumäärää (frequency, F) ja tilausten yhteenlaskettuun arvoon (monetary value, M). Lisäksi tarvitaan tietoja esimerkiksi asiakkaan laitekannan koosta sekä asiakassuhteen kannattavuudesta laajemminkin. Tällöin voidaan tunnistaa eri tavoin merkittäviä asiakkaita ja toisaalta niitä asiakkuuksia, joita kenties ollaan menettämässä. Koska palveluiden kehittämisen myötä eri tuotealueiden painoarvo muuttuu, perinteiset raportointirakenteet eivät automaattisesti toimi optimaalisella tavalla. Tällöin onkin syytä pohtia, kuka toimittajayrityksessä tuottaa ja käyttää tietoa, jotta sen perusteella tehtäisiin mahdollisimman hyviä päätöksiä.

LAADUN PUOLESTA

LÄMMITYS JÄÄHDYTYS

HVAC Hydrauliikat Kuuma- Kylmä- Polttoöljyt Pesukeskukset Tislaimet Kosteudenpoisto Kylmäjärjestelmät KYSY S Muut Asiakassovellukset U TARJO Trouble-Shooting

Katiska-ajatusmalli

Tieto toimittajayrityksen omasta ja asiakkaiden kannattavuudesta voivat usealla tavalla tukea kannattavuusvetoista palveluliiketoiminnan kehitystä.

Tähtäimessä yhteinen arvo ja kannattavuus Tieto toimittajayrityksen omasta ja asiakkaiden kannattavuudesta voivat usealla tavalla tukea kannattavuusvetoista palveluliiketoiminnan kehitystä asiakasarvoa vaarantamatta. PROStutkimusprojektissa tehty työ osoitti, että erityisesti globaalisti toimivan laitevalmistajan palveluliiketoiminnan kannattavuuden parantaminen saattaa vaatia moniulotteista lähestymistapaa. Uusia konsepteja kehitettäessä pitää arvioida kannattavuusvaikutuksia kokonaisuutena. On syytä tuntea eri markkina-alueiden väliset eroavaisuudet niin laitekannan nykytilanteen kuin tulevaisuuden trendien osalta. Lisäksi tarvitaan tietoa esimerkiksi asiakaskunnasta sekä nykyisten prosessien kustannustehokkuudesta. Myös asiakkaan kannalta on edullista, että sille tarjotaan mahdollisimman tehokkaita ja vaikuttavia ratkaisuja. Tutkimusprojektissa tehty työ osoitti, että globaalissa ympäristössä taloudellisen tiedon kerääminen ja jalostaminen päätöksentekoa tukevaan muotoon voi olla monivaiheinen prosessi ja vaatii usein myös tietoa lukujen takaa. Samalla selviää, että laitekantatietoa voidaan hyödyntää monella eri tapaa. Toteutuneen palvelumyynnin suhteuttaminen laitekantaan on yksi hyvä mittari, joka havainnollistaa hyödyntämätöntä liiketoimintapotentiaalia eri markkina-alueilla ja voi suunnata kehitystoimenpiteitä. Uusien palvelukonseptien liiketoimintamahdollisuuksien arviointi edellyttää sitä, että tunnetaan niiden tuomat muutokset nykyisiin prosesseihin monimutkaisine kustannusvaikutuksineen. Selvityksessä saatiin vahvistusta myös siihen, että uusien palvelukonseptien kannattavuusvetoisen kehitystyön pohjaksi tarvitaan syvällistä tietoa asiakassegmenteistä. PM


Intellinova Parallel EN -

Mittaavan kunnossapidon tehokkuutta • 16-kanavan samanaikainen värähtelymittaus • Viimeisintä digitaalista signaalinkäsittelyä • Haastaviin kunnossapidon mittauksiin

SPM Instrument Oy. +358 9 539 133 | info@spminstrument.fi | spminstrument.fi

SKY Kouluttaa Korroosio kuriin – Rust never sleeps Suomen korroosioyhdistys ry (SKY) järjestää koulutustilaisuuden: Korroosio kuriin – kestävää kehitystä ja lisää elinikää materiaaleille. Koulutustilaisuuden kohderyhmä: konepajat, rakennusteollisuus, infratoimiala, maalausurakoitsijat, pintakäsittelyn suunnittelijat ja asiakkaat. 23.5.2017 klo 9.00–16.10 Gasum Oy, Miestentie 1, Otaniemi, 02150 ESPOO

Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen koulutustilaisuuteen Olof Forsénille 19.5.2017 mennessä: p. 050 514 8398, olof.forsen@aalto.fi

Hinta SKY:n jäsenet 170 €, ei jäsenet 200 €, opiskelijat 20 €. Hinta sisältää lounaan, kahvit ja luentoaineiston. Pyydetään ilmoittamaan mahdolliset ruokavaliot. SKY:n jäseneksi voit liittyä ilmoittautumisen yhteydessä. Yhdistyksen jäsenmaksu on 30 €/vuosi, opiskelijat 10 €/ vuosi. Jäsenmaksun yhteydessä voit tilata Promaint-lehden edulliseen jäsenhintaan 32 €. Tutustu yhdistyksen toimintaan osoitteessa www.korroosioyhdistys.fi. Aikatauluun ja ohjelmaan voi tulla pieniä muutoksia.

Ohjelma ja aikataulu 9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.10 Tilaisuuden avaus, Janne Lumme, Gasum Oy 9.20 Korroosion sähkökemialliset perusteet, korroosiomuodot, Jari Aromaa, Aalto-yliopisto 10.15 Tauko 10.30 Materiaalivalinta korroosion kannalta, Olof Forsén, Aaltoyliopisto 11.00 Lujien terästen kastosinkitys (Kuumaupotuspinnoitteet), Esa Virolainen, SSAB 11.30 Lounas 12.30 Uudet standardit täyttävää suojamaalausta off-shoreolosuhteisiin, Tero Ojala, Teknos Oy 13.15 Käyttövesijärjestelmien turvallisuus ja kestävyys, Tuija Kaunisto, Vesi-Instituutti WANDER/Satakunnan ammattikorkeakoulu 13.45 Kiihdytetyistä korroosiotesteistä pinnoitettujen teräsmateriaalien arvioinnissa, Kauko Jyrkäs, HAMK Ohutlevykeskus 14.15 Kahvi 14.30 Korroosiomonitorointi ja korroosion reaaliaikainen seuranta, Kari Kärkkäinen, Coresto 15.00 Maakaasun siirtoputkiston korroosion hallinta, Janne Lumme, Gasum 15.30 Can Wood Stop Rust? Creating Cellulose-Based Coatings for Metals from Biorefining By-Products, Ben Wilson, Aalto University


LaiToKsen KäyTTövaRmuus, RisKienHaLLinTa ja KunnossaPidon KonsePTiT (WCm 2) 18.–19.10.2017

jyväskylä

Kunnossapidon tehtävänä on varmistaa yrityksen liiketoimintastrategian vaatima käyttövarmuus ja tuotannon kokonaistehokkuus. Kunnossapito on määrätietoisesti johdettua tavoitteellista toimintaa, joka perustuu yleensä johonkin paikallisesti sovitettuun kunnossapidon toimintatapaan. Riskienhallinta, turvallisuuden varmistaminen ja ympäristön huomioon ottaminen ohjaavat kaikkia kunnossapidon toimenpiteitä. Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossa­ pidon johto­, kehitys­ ja suunnittelutehtävissä oleville henkilöille sekä asiantuntijoille, joiden vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden ja toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon palveluyrityksissä toimiville henkilölle. Tilaisuus on osa World Class Maitenance ­koulutusohjelmaa. Tilaisuuden aiheita: Käyttövarmuuden hallinta Tuotantotehokkuuden kehittäminen Kunnossapidon konseptit Riskienhallintamenetelmät ja -työkalut Harjoitustehtäviä Henkilö-, laitos- ja ympäristöturvallisuuden hallinta Hinta: 1290 euroa + alv 24 % Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

www.promaint.net > tapahtumakalenteri

ViKaanTuminEn ja KunnOssaPidOn mEnETElmäT (WCm 1) 20.–21.9.2017

Oulu

Kunnossapitotöiden luonne ja painopiste ovat muuttuneet. Ennen oli tärkeää korjata kaikki viat mahdollisimman nopeasti, tänään keskitytään kriittisiin laitteisiin ja ehkäisevään toimintaan, niin käyttäjien kuin kunnossapitäjien toimenpiteiden osalta. Vikaantumisten ennakointi ja juurisyiden selvittäminen ovat nykyaikaisen kunnossapidon kulmakiviä. Kunnossapidolla on keskeinen rooli tuotantotoimintaa harjoittavan yrityksen liiketoiminnassa. Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon johto-, kehitys- ja suunnittelutehtävissä toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille, joiden vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden ja toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon palveluyrityksissä toimiville henkilölle. Tilaisuus on osa World Class Maitenance -koulutusohjelmaa. Tilaisuuden aiheita: Kunnossapidon käsitteet Vikaantuminen Ongelmanratkaisutekniikat ja vianetsintämenetelmät Kunnossapitolajit ja voitelutekniikka Kuntoon perustuva kunnossapito Ehkäisevä kunnossapito Korjaava kunnossapito Parantava kunnossapito Kunnossapito liiketoiminnan osana Hinta: 1290 euroa + alv 24 % Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

www.promaint.net > tapahtumakalenteri


WORld ClaSS MaintenanCe -KOulutuSOHjelMa | Syksy 2017 Kunnossapidon osaaminen eurooppalaiselle tasolle AEL:n uusi keväällä 2017 käynnistynyt World Class Maintenance -koulutusohjelma on laadittu kunnossapidon työnjohtajien, suunnittelijoiden ja päälliköiden valmennukseen. Ohjelma koostuu neljästä kahden päivän jaksosta. Ohjelman sisältö perustuu SFS-EN 15628 -standardin pätevyysvaatimuksiin.

World Class Maintenance -koulutusohjelman sisältö 1. Vikaantuminen ja kunnossapidon menetelmät (20.–21.9., OULU) • • • • • •

Kunnossapidon käsitteet Vikaantuminen Ongelmanratkaisutekniikat ja vianetsintämenetelmät Kunnossapitolajit Voitelutekniikka Kunnossapito liiketoiminnan osana

2. Laitoksen käyttövarmuus, riskienhallinta ja kunnossapidon konseptit (18.–19.10., JYVÄSKYLÄ) • • • • •

Käyttövarmuuden hallinta Käyttövarmuuden kehittäminen Kunnossapidon konseptit Riskienhallintamenetelmät ja -työkalut Henkilö-, laitos- ja ympäristöturvallisuuden hallinta

3. Kunnossapidon tunnusluvut, suunnittelu ja resurssit (15.–16.11., TAMPERE) • • • • • • •

Kunnossapidon tunnusluvut Kunnossapidon työnsuunnittelu Seisokkien hallinta Kunnossapidon tietojärjestelmät Kunnossapidon hankinnat ja sopimukset Varaosastrategiat ja varastojen hallinta Verkostot ja kunnossapito

4. Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen omaisuuden hallinta (12.–13.12., VANTAA) • • • • • • •

Organisointi ja prosessien hallinta* Kunnossapidon talous ja budjetointi* Kunnossapidon johtaminen* Palautteen anto ja viestintä* Fyysisen omaisuuden hallinta Strategiat ja tavoitteet Osaamisen kehittäminen * Jakso 4.1

työjohtajan valmennusohjelma sisältää jaksot 1, 2 ja 3. Päällikön koulutukseen kuuluu lisäksi johtamista ja tuotanto-omaisuuden hallintaa käsittelevä jakso 4 ja suunnittelijalle osa tästä (4.1). Yksittäiset jaksot toimivat myös itsenäisinä koulutuskokonaisuuksina. Osallistuja voi valita myös vain ne osuudet, jotka hän katsoo tarpeelliseksi. Valmennusohjelma on suunniteltu varmistamaan kunnossapidon vaatiman erityisosaamisen hallinta.

Eurooppalainen sertifiointi Suomessa Kunnossapitoyhdistys Promaint ry järjestää kaksi kertaa vuodessa eurooppalaisen kunnossapitoyhdistysten kattojärjestön EFNMS:n valvomia sertifiointitilaisuuksia. EFSNM:n sertifikaatin saaminen edellyttää myös standardissa EN 15628 vaadittavaa koulutustasoa ja työkokemusta kunnossapitoalalta.

Koulutuksesta hyötyvät Koulutuskokonaisuus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon johto-, suunnittelu- ja työjohtotehtävissä toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille, joiden vastuulla on laitoksen käytettävyyden parantaminen ja toiminnan kehittäminen. Osaava ja sertifioitu henkilökunta on myös alan palveluita tarjoavan yrityksen kilpailuvaltti.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.promaint.net > tapahtumakalenteri


ALAN HAKEMISTO

Oletko jo tutustunut www.kunnossapidonyritykset.fi -palveluumme? Sieltä löytyvät kaikki alan tärkeät toimijat. Käy tutustumassa sivuihin ja lähde mukaan palveluun!

yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy

ABB Oy AC Cranes Trading Oy Aikawa Fiber Technologies Oy Aitio Finland Oy / Hillava AL Safety Design Oy ALMA Consulting Oy ARROW Engineering Oy Askalon AB Bilfinger Industrial Services Finland Oy C & R Systems Oy Caverion Industria Oy Colly Company Oy Ab CPL Consulting Pentti Leinonen Elektro-Tukku Oy Emerson Process Management Oy Expomark Oy Finnoleum Oy Flowplus Oy FSC-Service Oy Fuchs Oil Finland Oy Halikon Huoltosähkö Oy Hautalan Sähkömoottori Oy

yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy

HTT 5 High Tech Tubing Oy IFS Finland Oy Ab Indutek Oy Insta Automation Oy JR-Oils Oy Kunnox Oy Lechler Norden Oy LSK Electrics Oy Maintpartner Oy MaxiPoint Oy Medara MLT Machine & Laser Technology Oy Omnipress OMP-Konepaja Oy PMC Hydraulics Oy Premekon Oy Protacon Technologies Oy QTec Engineering Oy Raucell Oy Rauman Sähkökonehuolto Oy Rautic GmbH Sähko-Team Oy

yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy yy

Sandvik Mining and Construction Oy Sataservice Group Oy Schaeffler Finland Oy SEW-EURODRIVE Oy SIGMA IT CONSULTING FINLAND – SIGMA OLUTIONS OY SKF Oy Ab SPC-Vesitekniikka Oy SPM Instrument Oy Sulmu Oy Sulzer Pumps Finland Oy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Tehohydro Oy Teknikum Oy Telatek Service Oy Teollisuushuolto Nurminen Oy Tevo Oy Tiivistetekniikka Oy Trendion Oy Tuotetekno Oy VEM motors Finland Oy VTT Expert Services Oy

Uutta nostetta tuotantoon ABUS-nostureilla • ABUS-nosturit ja -varaosat • Nostureiden varaosat ja huollot • Nostureiden etävalvonta • Modernisoinnit

Älykkäät kunnossapidon ratkaisut teollisuuteen • Tuotantoon integroitu ratkaisu • Palvelu- ja huoltosopimukset • Huollot, korjaukset, varaosat ja varaosavalmistus • Etävalvonta ja älykkäät laitteet KP-ServicePartner Oy Isoharjantie 6, 71800 Siilinjärvi, Finland www.kp-servicepartner.com


| MITÄ | MISSÄ | MILLOIN | Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen omaisuuden hallinta

30.–31.5.2017 | Vantaa

Opinnäyte- ja innovaatiopalkintojen haun takaraja

30.6.2017 20.–21.9.2017 | Oulu

Vikaantuminen ja kunnossapidon menetelmät Kunnossapito-messut – osana teknologian suurtapahtumaa Teknologia 17 Laitoksen käyttövarmuus, riskienhallinta ja kunnossapidon konseptit Painelaitteiden käytön- ja kunnonvalvonta

3 | 2017

10.–12.10.2017 | Messukeskus, Helsinki 18.–19.10.201 | Jyväskylä 8.–9.11.2017 | Tampere

Kunnossapidon tunnusluvut, suunnittelu ja resurssit

15.–16.11.2017 | Tampere

Sähkö- ja automaatiokunnossapitopäivät 2017

28.–29.11.2017 | Helsinki

Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen omaisuuden hallinta

12.–13.12.2017 | Vantaa

Opinnäyte- ja yritys­ innovaatio­palkinnot 2017 haussa

Yhdistyksemme hallitus koostuu tällä hetkellä seuraavista henkilöistä (vasemmalta oikealle): Kalevi Rantala (Efora), Kari Komonen, Jyrki Hanioja (Helen), Kari Ojala (SSAB), Juha Lepikko (MabCo), Ilkka Palsola hallituksen puheenjohtaja (Kemira), Timo Jatila (ABB), Petri Lakka (Valmet), Jukka Yli-Penttilä hallituksen varapuheenjohtaja (Caverion) ja Petri Saarinen (SKF).

Promaint ry kannustaa kunnossapitoon liittyvien opinnäytteiden ja innovaatioiden tekemistä jakamalla vuosittain rahallisen tunnustuspalkinnon parhaiksi arvioimilleen kohteille. Palkinnon toivotaan parantavan opinnäytteiden tasoa ja lisäävän alaan kohdistuvaa tutkimus- ja kehitystyötä. Lisätietoja: http://www.promaint.net/ yhdistys/ajankohtaista/

PROMAINT RY:N TOIMINNAN ESITTELY Tulevissa Promaint-lehden numeroissa esittelemme yhdistyksemme toimintaa. Aloitamme tässä numerossa yhdistyksen hallituksesta, ja jatkossa kaikki toimikunnat pääsevät esille. Promaint ry:n hallitusta on viime vuodet työllistänyt yhdistyksen toimintaedellytyksien turvaaminen. Tähän liittyen on tehty isoja ratkaisuja, jotka alkoivat jo vuodenvaihteessa 20032004 tehdyllä messuliiketoiminnan myynnillä. Vuonna 2008 alkanut talouden taantuma romahdutti yhdistyksen tulopohjan, ja yhdistyksen toiminta oli uudistettava sen mukaisesti. Paljon on tehty, muun muassa lehdet tehdään yhteistyössä Omnipress Oy:n kanssa ja koulutusta järjestetään yhdessä AEL:n kanssa. Viimein vuoden 2016 vuoden aikana päätetyillä ja toteutetuilla toimenpiteillä yhdistyksen talous on saatu vakautettua. Samanaikaisesti on myös kehitetty jäsenpalveluita: esimerkiksi yhdistyksen verkkosivut on uusittu ja perustettu jäsenille suunnattu suljettu intrasivusto. Jäsenkysely toteutettiin vuodenvaihteessa 2016–2017, ja saatu palaute otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä. Merkillepantavaa kyselyssä on Promaint-lehden saama erittäin hyvä palaute. Taulukko 1. Jäsenkyselyn kooste yhdistyksen palveluiden arvioinnista (1. hyödytön … 4. hyödyllinen). Promaint-lehti Maintworld-lehti Yhdistyksen verkkosivut Yhdistyksen uutiskirje Messu- ja kongressitapahtumat Kunnossapitokoulutus Kunnossapidon julkaisut (kirjat) Yhteensä

1 2 1,46% 8,74% 5,83% 40,29% 9,22% 40,78% 5,83% 44,17% 8,74% 25,73% 12,14% 32,04% 9,71% 30,58% 7,56% 31,76%

3 4 Yhteensä Keskiarvo 46,12% 43,69% 206 3,32 40,78% 13,11% 206 2,61 46,6% 3,4% 206 2,44 45,63% 4,37% 206 2,49 49,51% 16,02% 206 2,73 37,38% 18,45% 206 2,62 33,01% 26,7% 206 2,77 42,72% 17,96% 1442 2,71

Asiantuntijan ratkaisuja 30v kokemuksella teollisuuden eri tarpeisiin. Teollisten prosessien asiantuntia Amitec Oy tarjoaa asiakkailleen kaiken, mitä tuotantolaitosten ja -prosessien suunnitteluun, käynnistämiseen ja ylläpitoon tarvitaan.

Tutustu lisää yhteistyön etuihin. Tuotantoprosessit Materiaalinkäsittely Huolto ja kunnossapito

Tulevaisuudessa

Nyt


Luotettavuus ratkaisee Luotettavuus ratkaisee

.

Kovaan käyttöön Suomessa tehty. Kovaan käyttöönteollisuuden Suomessa tehty. Teboil on suomalaisen tarpeet tunteva voiteluainekumppani, jonka asiantuntijat Teboilvalmiita on suomalaisen tarpeet tunteva voiteluainekumppani, jonka asiantuntijat ovat auttamaanteollisuuden kaikissa voiteluteknisissä kysymyksissä. Teboil on luotettava voiteluaiovat valmiita auttamaan voiteluteknisissä kysymyksissä. Teboil on luotettavaTarjoamme voiteluaineiden moniosaaja, jolla kaikissa on vuosikymmenien kokemus suomalaisesta teollisuudesta. neiden moniosaaja, on vuosikymmenien kokemus suomalaisesta teollisuudesta. Tarjoamme teollisuudelle laajanjolla tuotevalikoiman perustuotteista teollisuudelle laajan tuotevalikoiman perustuotteista aina asiakaskohtaisesti räätälöityihin erikoistuotteisiin, Kovaan käyttöön Suomessa tehty. aina asiakaskohtaisesti räätälöityihin erikoistuotteisiin, palvelukokonaisuuksiin ja asiantuntijapalveluihin. Teboil on suomalaisen teollisuuden tarpeet tunteva voiteluainekumppani, jonka asiantuntijat palvelukokonaisuuksiin jalubricants@teboil.fi asiantuntijapalveluihin. ovat valmiita auttamaan kaikissa voiteluteknisissä kysymyksissä. Teboil on luotettava voiteluaiKysy lisää p. 020 470 0916, www.teboil.fi www.teboil.fi

Kysy lisää p. 020 470jolla 0916, neiden moniosaaja, onlubricants@teboil.fi vuosikymmenien kokemus suomalaisesta teollisuudesta. Tarjoamme teollisuudelle laajan tuotevalikoiman perustuotteista aina asiakaskohtaisesti räätälöityihin erikoistuotteisiin, palvelukokonaisuuksiin ja asiantuntijapalveluihin.

Promaint 3/2017  

Ex-energialähettiläs tuo uutta näkökulmaa energiakeskusteluun // Laakerigeometrialla tehoa paperikoneeseen // Värähtelymittaus voi estää yll...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you