Page 1

5/2016 I www.promaintlehti.fi

Kunnossapidon erikoislehti

Camilla Wikström:

Ennakoivaa huoltoa ja kenttäkierroksia uudella biotuotetehtaalla 22

Uusi sertifiointijärjestelmä kunnossapitoalalle 11

SKF:n Käyttövarmuus-päivät 36

Kilpailukykyinen t&k-työ 45


PÄÄTOIMITTAJALTA

Oppia ikä kaikki

Kuva: Timo Porthan

VAASAN YLIOPISTO tutkii parhaillaan, miten teollisuutta voidaan parhaiten uudistaa ja digitalisoida. Alustavien tulosten mukaan digitalisaation eteneminen tehdasteollisuudessa vaatii sekä tietoisuuden lisäämistä että koulutusta uusien taitojen hankkimiseksi. Ammattitaitoinen henkilöstö edellyttää yhteiskunnalta määrätietoista panostamista koulutukseen – ei ainoastaan sen määrään, mutta myös sen laatuun. Vaikka koulutuksen taso ymmärretään avaintekijäksi Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle, tällä vaalikaudella maan hallitus on päättänyt tehdä budjetin kaikkiin koulutusmäärärahoihin ison loven. Eli se siitä määrätietoisesta panostamisesta teollisuusyritysten yhteen tärkeimmistä resursseista eli työntekijään. Jo nyt puhutaan Suomea uhkaavasta tekniikan ja teknologia-alojen työvoimapulasta. Miten tämä tulee realisoitumaan tulevaisuudessa? Nythän kannetaan huolta myös Suomen peruskoulun tasoa mittaavista Pisa-tuloksista, jotka ovat laskeneet vuoden 2006 jälkeen. Myös positiivista on kuitenkin näköpiirissä. Esimerkiksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) on sanonut vastaavansa liiketoiminta-analytiikan osaajien suureen pulaan uudella, syksyllä 2017 alkavalla liiketoiminta-analytiikan diplomi-insinööriohjelmalla. Päätös on hyvä, sillä liiketoiminta-analytiikan osaajien tarve on jo nyt kova ja tulee kasvamaan lähivuosina. Pelkästään Yhdysvalloissa arvellaan olevan puolentoista miljoonan analytiikan osaajan puute vuonna 2018. Euroopassa ja kotimaassa vallitsee samankaltainen tilanne. Myös panostukset uuteen eurooppalaiseen kunnossapitohenkilöstön sertifiointijärjestelmään jatkuvat. Tämä on erityisen myönteistä kunnossapitoalan osaamistason säilymisen ja kehittymisen kannalta. Nykyisin käytössä olevaa sertifiointimenetelmää päivitetään, ja uutta koulutusjärjestelmää samalla kehitetään useassa maassa. Suomen osalta hanketta vetää Kunnossapitoyhdistys Promaint ry yhteistyössä jäsenistönsä ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Uusi sertifiointijärjestelmä tulee olemaan kolmetasoinen – asentaja, työnjohtaja ja päällikkö – ja se pyritään saamaan kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2017 aikana. Alan osaamistason kasvun kannalta myönteistä on myös se, että AEL käynnistää uuden World Class Maintenance -koulutusohjelman keväällä 2017. Koulutuskokonaisuus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon johto-, suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille, joiden vastuulla on laitoksen käytettävyyden parantaminen ja toiminnan kehittäminen.

Liiketoiminta-analytiikan osaajien tarve on jo nyt kova ja tulee kasvamaan lähivuosina.

Mukavaa joulun odotusta ja ensi vuonna jälleen tavataan! Nina Garlo-Melkas

2 promaint 5/2016

47

Suomalaisilla yrityksillä on erinomaiset edellytykset teollisen internetin hyödyntämiselle.


TÄSSÄ NUMEROSSA I 5/2016

10

Yritysten kunnossapitotoimintaa kannattaa täydentää ja samalla tehostaa parantamalla kunnossapitohenkilöstön koulutusjärjestelmää ja toteuttamalla standardin vaatimukset täyttävä sertifiointi.

32

Kunnossapidon operaatioiden ja verkostojen johtamiseen tulisi juuri nyt satsata teknisten yksityiskohtien parantamisen rinnalla yrityskohtaisesti.

5 10

Alan uutisia

Kunnossapito 22 Biotuotetehdas: tarvitsee ihmistä

asiaa kunnossapidosta 36 Täyttä SKF:n Käyttövarmuus-päiviltä

Kunnossapitohenkilöiden eurooppalainen sertifiointijärjestelmä

Automatisoitu valvonta pitää piileskelet, teollisuuden 26 lääketehtaan 38 Missä olosuhteet oikeina parannuspotentiaali?

13

Virtuaalista oppimista tehdasympäristössä

29 Energiatehokas digitaalihydraulinen

16

Dieselpolttoaineen pilaantumisen voi estää

ovat turhan 40 Suomalaisyritykset varovaisia IoT-kokeiluissa

hybridijärjestelmä

Laine, Länsirannikon 20 Jarno Koulutus Oy:n lehtori

32

Omaisuudenhallinnalla kilpailukykyä teollisuuteen – Timo Kärri, Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) professori

ja 42 Elintarviketeollisuus 3D-tulostaminen tuo kilpailukykyä 45 Kansainvälisyys t&k-työhön

47 Digimurroksesta digiloikkaan

Julkaisija Kunnossapitoyhdistys Promaint ry Kustantaja ja toimitus Omnipress Oy, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, p. 020 6100 115, www.omnipress.fi, Päätoimittaja Nina Garlo-Melkas, p. 050 36 46 491, nina.garlo@omnipress.fi, avustava toimittaja Martti Hakonen, p. 0400 448 245, martti.hakonen@omnipress.fi. Ilmoitusmyynti Anna Paananen, myyntipäällikkö, p. 045 159 7550, anna.paananen@omnipress.fi. Ulkoasu Menu Content Agency, www.menuk.ee. Tilaukset, osoitteenmuutokset Promaint ry:n jäsenet toimisto@kunnossapito.fi, ei-jäsenet tilaajapalvelu@media.fi. Toimitusneuvosto Mikko Arponen, Helsingin Energia, Martti Hakonen, Omnipress Oy, Marja Hawas, ABB Oy, Kimmo Kallonen, Omnipress Oy, Sanna-Mari Laitinen, Caverion Industria Oy, Mikko Lehtonen, VTT, Veli Erkki Lumme, Neurovision Oy, Henry Mikkonen, Oy SKF Ab, Kari M. Mäki, karimaki coaching Oy, Jari Rinkinen, Tampereen teknillinen yliopisto/IHA, Marjaana Suominen, Neste Oil Oyj, Markku Uitto, Teknisen kaupan ja palveluiden yhd., Matti Viita, Parmas Oy Lauri Virta, Eforit Oy, Göran Westerholm, Promaint ry Painopaikka Painotalo Plus Digital Oy, www.ppd.fi, 0400 711 651, Ilmarisentie 7 (PL 80) 15101 Vuosikerta 62 €, kestotilaus 56 €/v, irtonumero 15 €, viisi numeroa vuodessa. Hinnat sisältävät arvonlisäveron. 29. vuosikerta, ISSN 1797-2000. Aikakauslehtien Liiton jäsen

5/2016 promaint

3


ILMOITUS

Energiaa hyötykäyttöön Energiaa on kaikkialla. Jotta voisimme hyödyntää sitä, se on saatava valjastettua hyötykäyttöön – kuten liitovarjoilijat, jotka lentävät tuulen avulla korkealle taivaalle. Atlas Copcon energian talteenottojärjestelmä muuttaa kompressorien tuottaman lämmön käyttökelpoiseksi hyödykkeeksi. Teksti ja kuvat: Atlas Copco

L

ämpö on paineilmatuotannon väistämätön sivutuote. Atlas Copcon energian talteenottoratkaisujen avulla voit uudelleenkäyttää lämpöenergiaa muissa teollisuuden prosesseissa, joissa tarvitaan lämpöä tai vesihöyryä. Energian talteenottoratkaisujen avulla vähennät tuotantolaitoksesi kokonaisenergiankulutusta, säästät rahaa ja pienennät samalla hiilijalanjälkeäsi.

Kysymyksiä ja vastauksia Mitä menetän, jos en ota paineilman tuotannossa syntyvää lämpöä talteen? Jopa 94 prosenttia kompressorin käyttämästä energiasta muuttuu lämmöksi. Ellei sitä oteta talteen, arvokas lämpöenergia katoaa ilmakehään jäähdytysjärjestelmän ja säteilyn myötä. Energian talteenottoratkaisujen avulla voidaan suuri osa lämmöstä käyttää uudelleen ja saavuttaa mittavia säästöjä. Tarkat säästömäärät riippuvat käytössä olevista kompressorilaitteista, paineilmajärjestelmästä ja hukkalämpösovelluksista. Mitä kompressorin tuottaman lämmön talteenotto merkitsee? Se merkitsee sitä, että boilereita tai muita lämpöä tai vesihöyryä teollisuuden prosesseihin tuottavia laitteita ei tarvita tai niitä tarvitaan vähemmän. Se merkitsee säästöjä laitekuluissa, energian käytössä ja hiilidioksidipäästöissä. Mistä tiedän, sopivatko energian talteenottoratkaisut minun prosesseihini? Mahdolliset säästöt voidaan laskea Atlas

Copcon energiansäästölaskurilla (Energy Saving Potential Calculator), joka perustuu kompressorien käyttöasteeseen. Laskuri näyttää paljonko hukkalämpöä voidaan saada talteen ja kuinka paljon energialasku pienenee. Miksi minun pitäisi välittää energiatehokkuudesta? Koska vihreisiin arvoihin kiinnitetään nyt paljon huomiota. Ennemmin tai myöhemmin tulee ajankohtaiseksi hiilijalanjäljen pienentäminen joko markkinaosuuksien säilyttämiseksi tai kestävän kehityksen standardien saavuttamiseksi. Monissa

maissa energiatehokkuuden investointeja myös tuetaan taloudellisesti. Helppo asentaa Energian talteenottojärjestelmät ovat itsenäisiä yksiköitä, jotka mahtuvat pieneen tilaan. Niiden asentaminen on helppoa eikä niiden käyttö vaikeuta kompressorin huoltoa. Laitteet voidaan tarvittaessa varustaa ruostumattomasta teräksestä tehdyillä jäähdyttimillä tai edullisilla kuparijäähdyttimillä sellaisissa käyttökohteissa, joissa niiden käyttö on mahdollista. Kaikkiin tarpeisiin ja budjetteihin löytyy oma ratkaisunsa. Ala energiansäästäjäksi – Hukkalämpöä muodostuu kaikenkokoisista kompressoriasemista. Hukkalämmön hyötykäyttö on kannattavinta kohteissa, joissa lämmön synty ja käyttö ovat samanaikaisia ja sijaitsevat suhteellisen lähellä toisiaan, kertoo energiansäästöpalvelujen tuotepäällikkö Juhani Sanna. – Yksinkertaisimmat ja helpoimmat säästötoimet on monissa yrityksissä jo tehty, joten jatkossa tuotantoprosesseja pitää tutkia yhä tarkemmin ja löytää uusia energiansäästökeinoja. Hukkalämmön hyödyntäminen voi olla yksi tällaisista tehostamiskeinoista paineilmaan liittyen. Kaikkiin Atlas Copco -kompressoreihin on saatavana energian talteenottojärjestelmä. Ja lisävarusteena saatavalla energialaskurilla voit laskea säästämäsi energian määrän. Kysy lisätietoja Atlas Copcosta, puhelin 020 718 9200. Lisätietoja: juhani.sanna@fi.atlascopco.com www.useyourenergytwice.com

Investointi 10%

Kunnossapito 20%

Energia 70%

Energiankulutus muodostaa jopa 70–80 prosenttia kompressorin elinkaarikustannuksista. Energian talteenotolla varustettu kompressori pienentää merkittävästi investoinnin takaisinmaksuaikaa. Jopa 94 prosenttia kompressorin ottotehosta muuttuu hukkalämmöksi, jota ei ilman lämmöntalteenottolaitteistoa saada hyötykäyttöön.


LYHYESTI

LUT vastaa liiketoimintaanalytiikan osaajapulaan LAPPEENRANNAN teknillinen yliopisto (Lappeenranta University of Technology, LUT) vastaa liiketoiminta-analytiikan osaajien suureen pulaan uudella, syksyllä 2017 alkavalla liiketoiminta-analytiikan diplomi-insinööriohjelmalla. Master´s program in Business Analytics -koulutusohjelmassa yhdistyvät tuotantotalouden, yritysrahoituksen, ohjelmistotuotannon ja sovelletun matematiikan opinnot. Osa kursseista järjestetään yhteistyössä yritysten kanssa, mikä takaa ohjelman relevanssin liikeelämän kannalta. Liike-elämästä ja teollisuudesta tulevat myös koulutuksessa käytettävät esimerkit ja ratkaistavat ongelmat sekä ratkaisuihin tarvittava aito yritysdata. Liiketoiminta-analytiikan osaamisella on ratkaiseva merkitys yritysten menestykseen jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa. Ohjelmasta tekee erityisen kiinnostavan LUT:n kyky toimia yli tieteenalojen rajojen ja mahdollisuus näin tarjota kokonaisuus, jonka tuottamiseen tarvitaan laaja-alaista osaamista, sanoo koulutusohjelmasta vastaava professori Mikael Collan. Koulutukseen sisältyy liiketoiminnan data-analytiikan ja koneoppimisen menetelmien opetuksen lisäksi mallinnus- ja simulaatioosaamisen, optimointimenetelmien ja päätöksentekomenetelmien koulutusta. Opetus ja harjoitukset toteutetaan teollisuudessa yleisesti käytetyillä ohjelmistoilla ja fokus on omin käsin tekemisessä sekä käytännön osaamisen varmistamisessa teoriaosaamisen lisäksi. Ohjelma valmistaa opiskelijat työuralle liiketoiminta-analytiikan ja analytiikkaan perustuvan liiketoiminnan kehittämisen parissa ja toimimaan analysoinnin asiantuntijana tuotanto- tai palveluyrityksessä tai konsulttina. Ohjelman tarjoamien käytännönläheisten taitojen ansiosta omaa osaamiseen perustuva yksityisyrittäjyys on myös realistinen vaihtoehto. Collan painottaa, että liiketoiminta-analytiikan osaajien tarve on jo nyt kova ja tulee kasvamaan tulevaisuudessa. - Pelkästään Yhdysvalloissa arvellaan olevan puolentoista miljoonan analytiikan osaajan puute vuonna 2018. Euroopassa ja kotimaassa vallitsee samankaltainen tilanne. www.lut.fi

Kauppakeskus Ison Omenan katolle rakennetaan Suomen suurin liikekiinteistöön toteutettu aurinkosähkövoimala, joka tuottaa vuosittain noin

460 000 kWh aurinkosähköä.

DATAN HYÖDYNTÄMINEN JA ETÄVALVONTA KUNNOSSAPIDOSSA 5.–6.4.2017

Tampere

Digitalisaatio ja teollinen internet mahdollistavat uusia palveluita datan keräämiseen, analysointiin ja jalostamiseen. Tavoitteena on ennustettavuuden parantaminen ja toiminnan tehostaminen. Erilaiset etävalvontaratkaisut ovat tuoneet uudenlaisia mittausdataan perustuvia seurantapalveluita ja ennakoivia toimintamalleja. Reaaliaikaisen datan hyödyntäminen auttaa tunnistamaan kunnossapitotarpeet aikaisempaa paremmin sekä mahdollistaa töiden oikea-aikaisen suunnittelun ja toteutuksen sekä entistä paremmat tukipalvelut. Tilaisuuden aiheita: Miten IoT muuttaa toimintatapoja kunnossapidossa? Kattava datan hyödyntäminen kunnossapidon tukena Mobiiliratkaisut reaaliaikaisessa kunnossapidossa Teollisen internetin mahdollisuudet – sanoista tekoihin Etäkunnonvalvonta, sovellutukset ja hyödyntäminen Öljyjen etävalvonnassa käytettäviä tekniikoita ja antureita Jatkuva valvonta sähkökoneen elinkaaren aikana Etävalvonnan älykäs työnjako kunnonvalvonnan reittimittauksissa Värähtelyvalvonta palveluna Teollinen internet liiketoiminnan kehittämisessä Hinta: 1290 euroa + alv 24 % Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

www.promaint.net > tapahtumakalenteri


LYHYESTI

Työhyvinvoinnista tulosta TOIMINNAN TEHOKKUUS, joustavuus ja laadukkuus ovat tähän saakka olleet organisaation menestymisen takeita. Tutkimusten mukaan tulevaisuuden arvon muodostumisen lähteeksi on noussut perinteisten aineellisten resurssien rinnalle aineeton pääoma eli inhimilliset resurssit. Työhyvinvoinnin laiminlyöntien vuoksi tekemättä jäävän työn hinnaksi on arvioitu vähintään 24 miljardia euroa vuodessa eli summa, joka vastaa lähes puolta valtion budjetista. Arvioon sisältyy muun muassa ennenaikainen eläköityminen, ammattitaudit, sairauspoissaolot, sairaana työssä olemisen kustannukset ja terveydenhoitokulut. Syksyn kirjauutuudessa Työhyvinvointi kerrotaan, mitä työhyvinvointi on, ja annetaan työkalut sen kehittämiseen sekä strategian osana että arjen pienten tekojen tasolla. Kirjan monet esimerkit työhyvinvoinnin kehittämisprojekteista asiakasorganisaatiossa auttavat tarttumaan toimeen omalla työpaikalla. - Työhyvinvointi ei synny tempuilla tai kerran vuodessa järjestettävillä tykypäivillä. Työhyvinvoinnin kehittäminen on prosessinomaista ja parhaimmillaan koko henkilökuntaa osallistavaa, korostavat Marja-Liisa ja Marjut Manka. - Työhyvinvointi vaatii ennen kaikkea johdon, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyötä. Sen edistäminen on merkittävä tekijä myös hyvinvointivaltion ylläpitämisen mahdollistamisessa. Työhyvinvointi – kirjoittajat MarjaLiisa ja Marjut Manka. Kustantaja Talentum Pro.

Teollisuustuotannon digitalisaatio vaatii koulutusta ja tietoisuuden edistämistä VAASAN YLIOPISTO tekee parhaillaan kansainvälistä vertailututkimusta siitä, miten teollisuutta voitaisiin parhaiten uudistaa ja digitalisoida. Alustavia tuloksia on jo saatu Suomesta ja Yhdysvalloista. Molemmissa maissa digitalisaation eteneminen tehdasteollisuudessa vaatisi sekä tietoisuuden lisäämistä että koulutusta uusien taitojen hankkimiseksi. Tutkimusryhmän iREN-tutkimushankkeessa (International Survey on Manufacturing Renewal and Digitalization) tehdään vertailevaa tutkimusta myös Itävallassa ja Saksassa. Hankkeella halutaan antaa vastaus siihen, mitkä tekijät luonnehtivat teollisia uudistumisprosesseja ja millaiset innovaatio- ja teollisuuspolitiikat ovat tärkeimpiä eri maissa. Selvyyttä halutaan myös siihen, millä reseptillä teollisuudessa uudistuttaisiin tehokkaasti. Tietoa tutkimukseen kerätään neljästä maasta yrityksiltä, tutkijoilta ja politiikkaverkostoilta. Aineistona on 200 kansainvälisen asiantuntijan haastattelut. Tietoisuuden ja koulutuksen ohella käy ilmi, että Suomessa tarvitaan myös konkreettista julkista tukea digitalisaation edistämiseksi, lisää yhteistyötä suurten yritysten ja pkyritysten tai startup-yritysten välille sekä kokeilukulttuurin edistämistä. Yhdysvalloissa puolestaan nousee esiin kyberturvallisuuden parantaminen ja standardisointi. Hanke on kaksivuotinen ja siinä ovat mukana Vaasan yliopiston lisäksi University Industry Demonstration Partnership Yhdysvalloista, RWTH Aachen ja Technology and Innovation Management Group Saksasta sekä itävaltalaiset FFG ja TMG. www.uva.fi

6 promaint 5/2016

Seitsemän syytä innostua kiertotaloudesta ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO, EK:n tuoreessa julkaisussa ”Syty kiertotaloudesta – yhdessä kiinni kasvuun” kuvataan, miten erikokoiset yritykset ovat hyödyntäneet kiertotalouden yhteistyöverkostoja ja luoneet uutta liiketoimintaa ja kasvua. Julkaisu esittelee seitsemän syytä innostua kiertotaloudesta. Kiertotalous on uutta bisnesajattelua, jossa liiketoiminnan kehittäminen hyödyntäen vaihtoehtoisia toimintatapoja on osa niukkenevista raaka-aineista ja kustannusten kasvusta seuraavien riskien hallintaa. Yhteistyö yli toimialarajojen luo lisäksi ketteryyttä isompien yritysten uudistumiseen ja auttaa pienempiä kasvamaan sekä löytämään paikkansa uusissa arvoverkoissa. Vaikka kiertotalous on sytyttänyt lukuisat yritykset uudenlaiseen kasvuun, uusi liiketoiminta voi törmätä myös yllättäviin säädösesteisiin. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan vanhentuneet säädökset onkin nyt syytä käydä läpi ja korjata. Muutosta tarvitaan esimerkiksi jätettä koskeviin säädöksiin. - Kiertotalouden edistäminen on korkealla myös päättäjien agendalla. Nyt on tärkeää, että tavoitteet, säädökset ja viranomaistoiminta saadaan pelaamaan samaan suuntaan, Häkämies on todennut. www.ek.fi


Mobiilisovelluksella kohti reaaliaikaista tiedon mallintamista MONESSA ORGANISAATIOSSA on paljon hajallaan olevaa tietoa. Liiketoiminnan kannalta kriittinen data on kyllä useimmiten olemassa, mutta se sijaitsee sähkÜpostien syÜvereissä, Excel-taulukoissa koneella, vaikeasti käytettävissä tietokannoissa tai vain tyÜntekijÜiden omissa muistiinpanoissa. Modernien mobiilisovellusten myÜtä tietoa voidaan päivittää paikasta riippumatta. Samalla yhä suurempi osa yrityksen toiminnasta ja datasta on mahdollista mallintaa digitaalisesti ja lähes reaaliaikaisesti. Muun muassa Delete Finland Oy on kohdannut ongelmia resursoinnin kanssa. – TyÜnjohtajat kyllä tiesivät, missä miehet ja koneet olivat, mutta ajan tasalla oleva tieto oli vain yksittäisen tyÜnjohtajan päässä tai henkilÜkohtaisissa muistiinpanoissa. Ratkaisuksi oli muodostunut tyÜnjohtajien yhteinen WhatsApp-ryhmä, jossa oli kätevä ja helppo selvittää, onko Jaska huomenna iltapäivällä vapaana. Vastauksen sai sinällään nopeasti, mutta kokonaiskuva pysyi hämäränä, Deleten Petri Uomala kommentoi lähtÜtilannetta. Yritys rakensi resursointia varten räätälÜidyn mobiilisovelluksen, jolloin tarve kyselemiselle hävisi. Suomalaisen AppGyver -mobiilikehitysalustan avulla sovelluksia luodaan visuaalisesti, ilman koodausta. Resursointisovellus iOS-, Android- ja webkäyttÜliittymillä syntyi parissa päivässä. – Alustan avulla voidaan integroida erilaisia rajapintoja ja tuoda niiden kautta olemassa olevaa dataa mobiiliin. Iso maali meillä on koko tilausprosessin siirtäminen mobiiliin. Kun asiakas voi tilata meiltä graffitinpuhdistuksen tai purkutyÜn yhtä helposti kuin Uberin, puhutaan todella merkittävästä kilpailuedusta. Mobiilikehitysalustan avulla voidaan jopa tuoda suurimpien asiakkaiden oma data Deleten sovellukseen, jolloin asiakas voi esimerkiksi valita kohdekiinteistÜn suoraan oman ERP:nsä datan pohjalta. www.appgyver.com

HYDRAULIIKAN TURVAEROTTAMINEN JA JÄRJESTELMIEN TURVALLISTAMINEN äèoäÊÌüãäêt5BNQFSF Hydraulijärjestelmien suunnittelussa on otettava huomioon, että koko järjestelmä tai osia siitä pitää pystyä tarvittaessa erottamaan turvallisesti muusta prosessista. Erottaminen on tyÜturvallisuuden kannalta erittäin tärkeää, sillä varsinkin kunnossapitotÜissä ja häiriÜtilanteissa saattaa varastoitunut energia purkautua hallitsemattomasti. KäytÜssä olevissa hydraulijärjestelmissä ei useinkaan ole otettu huomioon turvaerottamisen asettamia vaatimuksia eivätkä ne näiltä osin vastaa tämän päivän turvallisuusvaatimuksia. Turvallinen tyÜskentely on suunnitelmallista ja perustuu ennakolta hyviksi todettuihin käytäntÜihin ja menettelytapoihin, mutta myÜs järjestelmän rakenteen on tuettava turvallista toimintaa. Tilaisuus on tarkoitettu hydrauliikkajärjestelmien kunnossapidon, suunnittelun, asennuksen ja myynnin parissa toimiville henkilÜille. Tilaisuuden aiheita: Hydrauliikan turvallisuus – vaatimuksia järjestelmille Hydraulijärjestelmien riskien arviointi Turvaerottaminen periaatteet ja toteutus käytännÜssä HydrauliikkatÜiden vaaratilanteita Vanhan järjestelmän turvallistaminen Hydrauliikkanesteet – turvallinen käsittely Painelaitteet hydrauliikassa Letkut ja liittimet vaaran aiheuttajana

www.promaint.net > tapahtumakalenteri


LYHYESTI

TEOLLISUUSVOITELU 2017 üüoüÌÌüãäêt7BOUBB

Jatkuvasti kantavan voitelukalvon ylläpito vaatii osaamista ja kokemusta. Toimivan voitelun perusratkaisut tehdään jo laitesuunnittelussa. KäytÜnaikaisen voiteluhuollon mahdollisuudet voiteluolosuhteiden parantamiseen edellyttävät kokonaisuuden ymmärtämistä niin teknisen tiedon kuin vallitsevan todellisen tilanteen osalta. Koulutustilaisuus on suunniteltu teollisuuden voiteluhuollon ja kunnossapidon parissa toimiville asiantuntijoille sekä voiteluaineiden valinnasta sekä voitelujärjestelmien suunnittelusta ja hankinnasta vastaaville henkilÜille. Päivien aikana käsitellään sekä voiteluun liittyvää teoriaa että käytännÜn esimerkkejä. Tilaisuuden suunnittelusta vastaa Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n voitelutekninen toimikunta. Tilaisuuden aiheita: Tekniikat kitkan pienentämiseen Voiteluaineita erityiskohteisiin Voiteluaineiden luokitukset Voiteluaineiden puhtaus ja suodatus VoiteluÜljyn kunnonvalvonta ja kunnossapito Toimivan rasvavoitelun suunnittelu Rasvavoitelujärjestelmän valinta Voiteluongelmat ja -vauriot kone-elimissä Kiertovoitelujärjestelmän toiminta ja optimointi Voiteluhuollon ja voitelun kehittäminen Hinta: 1290 euroa + alv 24 % Promaint ry:n jäsenille 200 ₏:n alennus.

www.promaint.net > tapahtumakalenteri

KONEen Marine-yksikkÜ on ottanut käyttÜÜn virtuaalisen näyttelytilan ETTEPLANIN SUUNNITTELEMASSA virtuaaliteknologiaa (VR) hyÜdyntävässä ympäristÜssä KONEENen asiakas pystyy tutustumaan silmille asetettavien HMD-lasien kautta laivan aulaan sijoitettuja hissejä ja niiden kutsupaneeleita, niin kuin ne tulisivat olemaan valmiissa laivassa. Virtuaalimaailman avulla asiakas pystyy hahmottamaan tilan ja hissiratkaisujen toiminnallisuuden sekä tuotteissa käytetyt materiaali- ja tuotekomponenttivalinnat paremmin kuin perinteisillä menetelmillä. Koneelle virtuaalinen showroom tarjoaa kustannustehokkaan ja käytännÜllisen tavan esitellä tuoteratkaisujaan asiakkaan omassa ympäristÜssä paikasta riippumatta. Uutta virtuaalisovellusta käytettiin ensimmäistä kertaa Hampurissa syyskuussa pidetyillä merenkulun SMM 2016 EXPO -messuilla. - Virtuaalinen showroom –sovellus soveltuu erityisesti koko palvelukokemuksen esittelyyn ja antaa asiakkaalle mahdollisuuden tutustua teknisiin yksityiskohtiin, asennusmenetelmiin ja hissisisustukseen. Sovelluksen paras käyttÜkokemus edellyttää, että VR sisältää laadukasta grafiikkaa ja laitteiden käyttÜ on sujuvaa. Tulemme käyttämään sovellusta hissiratkaisujemme markkinoinnissa globaalisti, kertoo KONEen Jarkko Pekkala, Marine-yksikÜn myyntijohtaja. Virtuaaliteknologiaa hyÜdyntävät ratkaisut tuovat uusia mahdollisuuksia muun muassa tuote- ja laitossuunnitteluun, asennuksiin sekä koulutukseen. – Sen hyÜdyt näkyvät etenkin tuotekehityksen kustannussäästÜinä, kertoo Jyri Pirttimäki, Etteplanin Etelä-Suomen liiketoimintayksikÜn johtaja ja globaali avainasiakaspäällikkÜ. www.etteplan.com www.kone.com


SSAB panostaa hiilidioksidivapaisiin sisäisiin kuljetuksiin SSAB:N OXELÖSUNDIN tehdas Ruotsissa on mukana tutkimusinstituutti TFK:n ja Cargoteciin kuuluvan Kalmarin kanssa hankkeessa, jossa kehitetään ja tutkitaan hiilidioksidivapaata vetyyn ja polttokennoihin pohjautuvia sisäisiä kuljetuksia. Vuosien 2017 ja 2018 aikana SSAB:n Oxelösundin tehdas toteuttaa yhdessä Kalmarin ja tutkimusinstituutti TFK:n kanssa esittelyhankkeen, jossa 14 tonnin haarukkatrukki varustetaan polttokennoilla ja se käyttää vetyä polttoaineenaan. Tämä merkitsee, että trukin päästöt muuttuvat vedeksi. Haarukkatrukki on normaalissa käytössä sisäisissä kuljetuksissa ja sitä testataan 5-8 kuukautta kellon ympäri. Polttokennojen käytön vaikutukset analysoidaan ja arvioidaan muun muassa energiatehokkuuden, ympäristövaikutusten ja käyttökustan-

nusten perusteella. Hankkeen budjetti on yli 10 miljoonaa Ruotsin kruunua ja päärahoittajina toimivat Ruotsin energiavirasto (Energimyndighet), SSAB ja Kalmar. - Tämä on SSAB:n Oxelösundin tehtaalle erinomainen hanke, jossa voidaan nyt toden teolla tutkia mahdollisuuksiamme vähentää riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista., sanoo SSAB:n Oxelösundin tehtaan johtaja Jacob Sandberg. SSAB:n sisäinen kuljetustoiminta on merkittävää. Siihen kuuluvat trukit ja muut ajoneuvot, jotka ovat tällä hetkellä lähinnä fossiilipolttoainekäyttöisiä. Oxelösundin sisäisissä kuljetuksissa käytetään yhteensä noin 50 erilaista ajoneuvoa. www.ssab.com

Energian tulevaisuuteen vaikuttavat päätökset tehdään nyt ENERGIA 2016 -tapahtumassa suomalaisen energian tulevaisuuteen, ajankohtaisiin kysymyksiin ja ratkaisuihin tutustui Tampereen Messu- ja urheiluhallissa 25.–27.10. noin 7000 kävijää. Kahden vuoden välein pidettävän Suomen suurimman energiaalan ammattitapahtuman järjestää Expomark yhteistyössä WEC Finlandin, Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n ja Bioenergia ry:n kanssa. – Kaupungeilla on kasvava merkitys niin ilmastotavoitteiden kuin energiatehokkuuden edistämisessä, Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Jero Ahola painotti Energiakongressin puheenvuorossaan Energia 2016 -tapahtumassa. Vuonna 2050 kaupungeissa asuu arviolta 64–69 prosenttia maailman väestöstä. Kaupungit käyttävät energiasta ja tuottavat päästöistä noin 70 prosenttia. Aholan mukaan energiajärjestelmän tulevaisuutta kuvaavat sähköistyminen ja hajautuminen. – Tuuli- ja aurinkovoima tulevat olemaan edullisimpia energialähteitä̈ viimeistään 2030, mikä edellyttää myös varastoinnin kehittymistä ja yleistymistä. Kaupungeissa aurinkosähköllä on tulevaisuudessa merkittävä rooli.

Joukon voima on energia-alan lupaavin startup Energiamessujen aikana valittiin yleisöäänestyksellä Tekesin Fiksu kaupunki -ohjelman ja Energiamessujen startup-kilpailun voittaja. Lupaavimmaksi energia-alan startup-yritykseksi nousi Joukon Voima Oy. Se voitti Messusäätiön lahjoittaman 5 000 euron rahapalkinnon. Joukon Voima joukkorahoitusprojekteja, joihin sijoittamalla ihmiset voivat mahdollistaa uusiutuvan energian tuotantoa. Lainapohjaisella joukkorahoituksella on toteutettu muun muassa aurinkoenergiaa yri-

tysten käyttöön. Joukon Voima on kerännyt rahoituksen muun muassa Espoon Finnoonportin energiatehokkaaseen rakennushankkeeseen, jossa hyödynnetään aurinkoenergiaa ja maalämpöä. Rahoitusta on saatu myös yhteiskäyttöön tarkoitettujen sähköautojen palvelupisteille. – Tavallisilla ihmisillä ei ole aina mahdollisuutta sijoittaa uusiutuvaan energiaan konkreettisesti. Joukkorahoituksella kaikki halukkaat pääsevät osallistumaan puhtaan energian tuotantoon. Sijoittajat saavat rahoilleen mielekkään vastineen, kertoo toimitusjohtaja Jukka Kajan. Lue lisää Energia 2016 -tapahtumasta: www.promaintlehti.fi

5/2016 promaint

9


SERTIFIOINTI

KUNNOSSAPITOHENKILÖILLE uusi eurooppalainen sertifiointijärjestelmä

Kehitystyön alla oleva eurooppalainen kunnossapitohenkilön sertifiointi on standardiin SFSEN 15628:2016 perustuva järjestelmä, joka määrittelee ja jonka avulla on mahdollista todentaa kunnossapidon ammattilaisten pätevyys ja valmiudet kolmella tasolla: asentaja, työnjohtaja ja päällikkö. Teksti: Nina Garlo-Melkas

10 promaint 5/2016

S

ertifioinnin tavoitteena on kunnossapitohenkilöstön osaamisen kehittäminen muun muassa kunnossapidon suunnitteluun tai laitoksen käytettävyyteen ja suorituskykyyn liittyvissä kysymyksissä. Nykyisin käytössä olevaa sertifiointimenetelmää päivitetään parhaillaan, ja uutta koulutusjärjestelmää kehitetään samalla useassa maassa. Suomen osalta hanketta vetää Kunnossapitoyhdistys Promaint ry yhteistyössä jäsenistönsä ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Nyt projektissa ollaan siinä vaiheessa, että sertifiointitestikysymyksiä pohditaan yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa. – Uusi kolmetasoinen sertifiointijärjestelmä pyritään saamaan kokonaisuudessaan


käyttöön vuoden 2017 aikana. Päällikkötason sertifiointijärjestelmä on ollut käytössä vanhojen määrittelyiden mukaisena jo useita vuosia, kertoo Promaint ry:n toiminnanjohtaja Jaakko Tennilä. Yritysten kunnossapitotoimintaa kannattaa täydentää ja samalla tehostaa parantamalla kunnossapitohenkilöstön koulutusjärjestelmää ja toteuttamalla standardin vaatimukset täyttävä sertifiointi. Yritysten henkilöstön kehittämisen kannalta standardi määrittelee puitteet, joissa henkilöstön kehittämiseen kannattaa panostaa. Kunnossapitohenkilön lähtötiedot, työkokemus ja asenne vaikuttavat kehittämiseen. Standardi on suunnattu erityisesti kunnossapidon huippuammattilaisten kehittämiseen ja tavoitteena on kaikilla tasoilla, että sertifioidut henkilöt kykenevät sekä johtamaan että kehittämään kunnossapidon toteutusta. – Meillä on kokeneita ja osaavia asentajia ja kunnossapidon esimiehiä, joilla on syväosaamista meidän omista teknologioista ja laitteidemme kunnossapidosta. Lisäkouluttautumalla sekä sertifioitumalla kunnossapidon suunnitteluun tai johtamiseen, varmistamme kunnossapitohenkilöstömme laajemman osaamisen ja kyvyt ymmärtää lait-

osallistumalla pääsimme näkemään läheltä, miten tällainen sertifiointiohjelma rakentuu. Leppävirran mukaan perinteisen laitehuollon ja varaosamyynnin lisäksi yhtiö haluaa jatkossa tarjota asiakkailleen nykyistä kokonaisvaltaisempia laitehuoltopalveluja. – Siksi meillä on merkittävässä roolissa kunnossapitohenkilöstömme osaamisen vahvistamisen, muun muassa laitoksen käytettävyyteen ja tuotantoon liittyvissä tekijöissä.

Osaaminen uuteen arvoon

teidemme merkitystä laitoskokonaisuuksissa, kertoo Outotec Oy:n koulutusasioista vastaava Johanna Leppävirta. Outotec on mukana tulevan standardin kehitystyössä yhdessä Promaint ry:n ja muun muassa teknisten koulutuspalveluiden tarjoajan AEL:n kanssa. – Halusimme päästä mukaan rakentamaan sertifiointiohjelmaa ja tuoda esiin meidän teollisuudenalan tarpeet ja toiveet. Toisena motiivina oli, että olemme parhaillaan kehittämässä myös sisäistä sertifiointiohjelmaa tekniselle henkilöstöllemme, joten ohjelmaan

Koska uuden standardin tavoitteena on sertifioida kunnossapidon kehittämiseen ja johtamiseen sopivia henkilöitä, ohjautuu sertifiointiin pääsääntöisesti vain kokeneita henkilöitä, joiden tietoa ja taitoa halutaan parantaa ja tuoda esiin sertifioinnin kautta. Henkilökohtainen koulutus voidaan järjestää usealla eri tavalla, ja joissakin tapauksissa henkilön valmiudet voivat riittää sertifioitumiseen ilman koulutusta. Koulutus on moduulilähtöistä ja sisällöistä on tarkoitus poimia henkilötasolla vain välttämätön, ja näin pienentää kokonaiskoulutuksen määrää. Koulutusta suunniteltaessa osa on luokkamuotoista yleistä koulutusta AEL:n toteut-

Kunnossapidon osaaminen uudelle tasolle Globalisaatio, kasvava kilpailu sekä taloudelliset riskit ovat johtaneet siihen, että tämän päivän teollisuudessa kaikkien olemassa olevien resurssien on palveltava organisaation liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamista mahdollisimman tehokkaasti. Samalla on otettava huomioon niin teknologiat, taloudelliset lainalaisuudet kuin ympäristön vaatimukset. Teksti: Matti Niemelä, koulutusasiantuntija, AEL, matti.niemela@ael.fi

Yhtenäiset vaatimukset osaamiselle

KUNNOSSAPITO ON yksi tärkeimmistä

Kunnossapitotehtäviä suorittaville henkilöille on kehittynyt toisistaan poikkeavia ammatillisia työnkuvia eikä alan osaamiselle ole ollut mittareita. Uusi eurooppalainen standardi SFS-EN 15628 Kunnossapito. Kunnossapitohenkilöstön pätevöinti luo pohjan ja yhtenäiset vaatimukset kunnossapitohenkilöstön osaamiselle ja pätevöinnille. Koska standardi on voimassa koko Euroopassa, kunnossapitohenkilöstön pätevyyttä voidaan arvioida kaikissa maissa yhtenäisin kriteerein. Standardi sisältää määritelmät kunnossapitohenkilöstön pätevöittämiseksi laitosten, yhdyskuntarakentamisen sekä tuotantojärjestelmien kunnossapitotehtäviin. Laitosten ja kiinteistöjen kunnossapito on sisällytetty standardiin teknisten palvelui-

teollisuuden resursseista. Kunnossapitotöiden luonne ja painopiste on muuttunut merkittävästi viimeisimpien vuosikymmenten aikana – ennen oli tavoitteena korjata kaikki viat mahdollisimman nopeasti, tänään keskitytään kriittisiin laitteisiin ja ehkäisevään toimintaan. Samaan aikaan myös tekninen kehitys, muun muassa teollinen internet, vaatii kunnossapitäjien koulutuksen, vaatimustason ja osaamisprofiilien uudelleenarviointia kaikilla tasoilla. Kunnossapitoon liittyvää koulutusta on ollut Suomen opetusjärjestelmässä perinteisesti hyvin niukasti tarjolla, joten osaaminen on yleensä hankittu henkilöiden oman aktiivisuuden ja pitkän työkokemuksen kautta.

den osalta. Se kattaa seuraavat kunnossapito-organisaation ammattilaiset: kunnossapitoasentaja kunnossapitotyönjohtaja kunnossapitosuunnittelija kunnossapitopäällikkö Standardi ei ota kantaa tietyn toimialan tai tuotantotekniikan eritysosaamisen tarpeisiin.

Valmennus tukemaan osaamista AEL käynnistää uuden World Class Maintenance -koulutusohjelman keväällä 2017. Koulutuskokonaisuus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon johto-, suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille, joiden vastuulla on laitoksen käytettävyyden parantaminen ja toiminnan kehittäminen. Lue lisää koulutuksesta sivulta 21.

5/2016 promaint

11


SERTIFIOINTI

tamana tai muiden koulutusorganisaatioiden tuottamia. Osa voidaan toteuttaa itseopiskeluaineistojen avulla (esimerkiksi Promaint ry:n julkaisemat Kunnossapitokoulut) ja osaan voi kehittää verkkokoulutusympäristöjä. Koulutuksen kokonaisuudet on tarkoitus tehdä helposti lähestyttäviksi ja joustaviksi. Koulutuksen sisältö on määritelty pohjautuen standardiin ja se koostuu seuraavista moduuleista: 1. Johtaminen ja organisointi/Strategia, budjetointi ja suunnittelu/Talouden ja toiminnan seuranta. Viestintä 2. Käyttövarmuus, riskienhallinta 3. Seisokkien/projektien hallinta 4. Tietojärjestelmät 5. Kunnossapidon menetelmät 6. Kunnossapidon hankintatoimi 7. Standardit, lait ja asetukset 8. Työ-, ympäristö- ja laitosturvallisuus

Osaamisen todentaminen tärkeässä roolissa Suomeen pyritään luomaan oma koulutus- ja sertifiointikokonaisuus, joka ei olisi riippuvainen muusta kuin eurooppalaisesta standardista. Tämä ei estä yhteistyötä muiden maiden toimijoiden kanssa. Testikysymykset tulevat olemaan monivalintaisia, vaikka tehtävän ratkaiseminen vaatisikin laskemista tai tekstimuotoisen kuvauksen ymmärtämistä. Monivalinnoilla saavutetaan täsmällinen ja oikeudenmukainen arviointi. Sertifiointitilaisuudet ovat päivän mittaisia. Sertifikaatti on mahdollista suorittaa kansallisena, taikka kansainvälisenä, jolloin

1. Vikaantuminen ja kunnossapidon menetelmät Kunnossapidon terminologia Vikaantuminen Vianetsintä ja ongelman ratkaisu Kunnossapitolajit Kunnossapito liiketoiminnan osana

3. Kunnossapidon suunnittelu ja tunnusluvut Kunnossapidon tunnusluvut Työnsuunnittelu ja projektit Resurssien käyttö Tietojärjestelmät Hankinta- ja materiaalitoiminnot

2. Käyttövarmuus ja kunnossapidon konseptit Käyttövarmuuden hallinta Tuotannon kokonaistehokkuus Kunnossapidon konseptit Riskienhallinta Henkilö-, laitos- ja ympäristöturvallisuus

4. Johtaminen ja tuotanto-omaisuuden hallinta Organisointi ja prosessien hallinta Kunnossapidon talous ja budjetointi Tuotanto-omaisuuden hallinta Strategiat ja tavoitteet Organisaation ja liiketoiminnan johtaminen

Taulukko 1: World Class Maintenance -koulutusohjelman sisältö.

Sertifikaatti on mahdollista suorittaa kansallisena, taikka kansainvälisenä. tentti suoritetaan kokonaisuudessaan englanninkielisenä. Turvallisuuskoulutus ja pätevyystestit ovat yhteisiä kaikille ammattiryhmille, ja näissä kaikille tasoille testi ja koulutus ovat saman sisältöisiä. – Käynnistimme viime vuonna, 2015, koulutus- ja sertifiointiohjelman omille projektipäälliköillemme ympäri maailmaa. Tuon ohjelman tarkoituksena oli kehittää projektipäälliköidemme projektinhallintataitoja sekä kannustaa ja tukea heitä myös suorittamaan Project Management Professional (PMP) -sertifikaatti. Tässä ohjelmassa mukana meillä on tällä hetkellä noin 50 henkeä ympäri

maailmaa. Tänä ja ensi vuonna fokuksessa on kunnossapitohenkilöstö ja heidän sertifiointi, Leppävirta kertoo. Eurooppalaisen kunnossapitohenkilöstön sertifiointijärjestelmän osalta projekti jatkuu. – Nyt olemme sertifiointitestikysymysten kehitysvaiheessa. Haluamme olla edelleen aktiivisena mukana projektissa oppimassa ja tarjoamassa myös omaa asiantuntijuuttamme kehitystyöhön. Samanaikaisesti kehitämme ja tarjoamme myös omaa sisäistä kunnossapitokoulutusta. Kannustamme työntekijöitämme sertifioitumaan muihinkin aihepiireihin, mikä kulloinkin on relevanttia työn tekemisen osalta.

Millainen on kunnossapitoalan koulutuksen taso tällä hetkellä Suomessa, Outotec Oy:n Head of Field Service, Europe and North-Africa, Antti Airaksinen? KESKIMÄÄRIN SUOMESSA koulutettu asentajatyövoima on vähintään yhtä osaavaa kuin muuallakin maailmassa. Mutta mitään selkeää etumatkaa ei kyllä ole, toisin kuin monesti kuvitellaan. Tällä hetkellä Suomessa tekeviä resursseja on vielä saatavilla kohtuullisen hyvin, mutta ikääntyvien henkilöiden osaamisen siirtäminen kustannustehokkaasti on erittäin haastavaa. Osaaminen on erittäin yksilöllistä ja

12 promaint 5/2016

Outotecin kohdalla haasteeksi muodostuu nimenomaan osaaminen Outotecin laitteisiin liittyen. Automaatio-osaajalle ei riitä järjestelmä- ja ohjelmisto-osaaminen vaan on tunnettava sovelluskohde sekä prosessi. Kenttähuollon toimintoja ajatellen entistä teknikkotason koulutusta ja samalla myös alan osaajia on ikävä. Asentajat osaavat kyllä käytännön työnsä tehdä, mutta kenttähenkilöstöltämme odotetaan myös haluk-

kuutta sekä osaamista suorittaa toimistotehtäviä, samoin kykyä kouluttaa asiakkaidemme henkilöstöä. Nuoret insinöörit tuuppaavat taas olemaan niin kunnianhimoisia että teknisten tehtävien perehdytyksen ja oppimisen jälkeen on jo seuraava tehtävä/taso mielessä. Ehkä myös yleinen tapamme arvostaa kenttähuoltohenkilöstöämme vaikuttaa etenemishaluihin.


VIRTUAALITODELLISUUS

VIRTUAALITODELLISUUS

Virtuaalista oppimista tehdasympäristössä Teksti: Hannu Reinilä, koulutuspäällikkö, SeAMK, automaatio- ja tietotekniikka, hannu.reinila@seamk.fi Tapio Hellman, laboratorioinsinööri, SeAMK, Tekniikan yksikkö, tapio.hellman@seamk.fi

Kuvassa Miia Pöytälaakso taustanaan 3D-malli Seinäjoen keskustasta.

Viime vuosien aikana on ollut vaikea löytää seminaaria, jossa ei puhuttaisi digitalisaatiosta. Varmimmin hankit itsellesi digi-inhon kulkemalla näissä seminaareissa ryhtymättä itse käytännön toimiin. Digi-innon puolestaan saavutat laittamalla bitit töihin helpottamaan omaa työtäsi. Näin käynnistettiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) Digital Factory – useita kansallisia palkintoja saanut oppimis- ja osaamiskeskus.

T

uottavuus ja joustavuus ovat tärkeitä kilpailutekijöitä valmistavassa teollisuudessa. Tuotteet on saatava markkinoille nopeasti, testattuina, laadukkaina ja ympäristöä säästäen. Digitaalinen toimintatapa luo edellytykset edellä mainitulle. SeAMK Digital Factory on virtuaalinen oppimisympäristö (digitaalinen tehdas) opiskelijoille ja osaamiskeskus yrityksille. Seinäjoen ammattikorkeakoulu kehitti konseptin yhdessä IDEAL PLM:n ja Siemensin kanssa viimeisintä teknologiaa hyödyntäen. SeAMK Tekniikan koulutuksen ja tutkimuksen painopistealue on älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät. SeAMK Digital Factory on siten hyödynnettävissä teollisuudessa ja koulutuksessa. Valmistuvat insinöörit saavat erinomaiset valmiudet kehittyä digiajan osaajiksi ja teknologian siirtäjiksi suomalaisiin yrityksiin. Konsepti on herättänyt mielenkiintoa eri toimialoilla, niin pkyrityksissä kuin suurteollisuudessa.

SeAMK Digital Factory digitaalisen valmistukseen, testaukseen sekä työpisteiden ergonomiasuunnitteluun.

Susikappaleita vähentämään Osaamiskeskuksessa yritykset voivat suunnitella, konseptoida ja testata tuotteensa ja tuotantolinjansa täysin digitaalisesti 3Dmalleilla. Simuloinnissa tuotteet valmistuvat virtuaalisilla tuotantolinjoilla. Logistiikkaa voidaan simuloida niin tehtaan sisällä kuin ulkopuolella. Ergonomisesti miellyttävät työpisteet onnistuvat suunnittelemalla ja testaamalla ne osaamiskeskuksen ohjelmilla.

Oppimisympäristössä opiskelijat oppivat koneiden, laitteiden ja ohjelmien suunnittelun digitaalisesti. 5/2016 promaint

13


VIRTUAALITODELLISUUS

CAVE-tilassa katsojaa ympäröi viideltä sivulta tietokonelaitteiston luoma virtuaalitodellisuus, joka luodaan paikannetulla 3D-stereografiikalla ja tilaäänellä.

3D-visualisointia teollisuuden tarpeisiin TEOLLISESSA TUOTANNOSSAKIN voidaan tarvita 3D-visualisointia – esimerkik-

si idean tai suunnitelman hahmottamiseen, päätöksenteon tueksi, tuotteen tai idean myymiseksi asiakkaalle. Ennen kuin tuotantolaitosta ryhdytään suunnittelemaan, idea tulee yleensä myydä rahoituksesta vastaavalle taholle. Idean myyminen saattaa olla vaikeaa ilman kunnon visualisointia. CAVE eli Cave Automatic Virtual Environment on sisään astuttava näyttöhuone, jonka seinille heijastetaan taustaprojisoitua stereoskooppista kuvaa siten, että ”elävä” 3D-malli ympäröi katsojaa joka puolelta – parhaassa tapauksessa myös lattiasta ja katosta. CAVE:ssa eli virtuaaliluolassa voi olla samanaikaisesti muutama katsoja, mutta tarkasti paikannetulle pääkäyttäjälle 3D-näkymä piirretään juuri hänen näkökulmastaan. CAVE:ssa katsoja kokee olevansa suunnitelmassa sisällä.

Pahvista virtuaalitodellisuutta Virtuaalitodellisuuteen pääsee älypuhelimen käyttäjänä halvimmillaan, hankkimalla itselleen virtuaalilasit kaupasta alle kymmenellä eurolla. Pahvikotelo, linssit ja älypuhelin sekä ilmainen Googlen Cardboard-sovellus ovat monelle ensimmäinen kosketus virtuaalitodellisuuteen. Paremman kokemuksen saa kuitenkin esimerkiksi Samsungin Gear VR-laseilla. Mobiililasien etuna on langattomuus ja haittana heikkotasoinen grafiikka. Paras kokemus saavutetaan langallisilla laseilla, kuten HTC Vive ja Oculus Rift.

14 promaint 5/2016

Tuotannon automaatio-ohjelmien ja 3D-mallien välillä data liikkuu turvallisesti. Tuotantolinjat voidaan näin ottaa ”susia” vähentäen virtuaalisesti käyttöön, vaikka ne ovat vasta suunnitteluasteella. Käyttöönotto- ja materiaalikustannukset minimoituvat. Oppimisympäristössä opiskelijat oppivat koneiden, laitteiden ja ohjelmien suunnittelun digitaalisesti. Opetus on turvallista ja kustannustehokasta. Tuotteen elinkaaren hallintaohjelmistojen laaja-alainen osaaminen on digiajan insinöörille elinehto. Siksi oppimisympäristössä on satoja lisenssejä tuotteiden suunnittelusta tuotetiedon hallintaan ja digitaaliseen valmistukseen opiskelijoiden päivittäiseen käyttöön. Ymmärrettävästi opiskelijat kokevat oppimisen ja työllistymisen iloa. Digitaalisen valmistuksen osaajat ovat työllistyneet erittäin hyvin sekä suur- että pk-teollisuuteen.

Jostakin on aloitettava Digitalisaation ja teollisen internetin uhka on se, että emme lähde riittävän ajoissa liikkeelle. Kun suunta on oikea, voi aloittaa pienestäkin. SeAMK Digital Factory aloitti oppilaitoksemme digihankkeiden sarjan. Se on jo käynnistänyt jo yli kahden miljoonan euron suuruisen hanke- ja palvelutoiminnan SeAMKissa. Hankkeissa on päivitetty teknologiaa, tutkittu yritysten valmiuksia toiminnan- ja tuotannonohjauksen suhteen sekä jalkautettu digiajattelua ja teollista internetiä. Näiden teemojen tueksi olemme ottamassa käyttöön teollisen internetin laboratoriota Kyberiä (kyberfyysinen ympäristö).


VIRTUAALITODELLISUUS

Aikainen lintu virtuaalimadon nappaa CAVE JA HMD-LAITE (Head Mounted Device), jota myös virtuaalilaseiksi tai VR-laseiksi (VR = Virtual Reality) kutsutaan, ovat molemmat immersiivisen eli ”mukaansa tempaavan” näyttökokemuksen tarjoavia näyttölaitteita, joista edellistä käytetään pääasiassa kolmiulotteisessa suunnittelutyössä, tuotekehityksessä ja visualisoinnissa, kun taas jälkimmäistä käyttävät lähinnä 3D-pelien harrastajat. Jako ei kuitenkaan ole mustavalkoinen, sillä CAVE:ssakin voidaan pelata ja HMD-laitteella voidaan käyttää hyötysovelluksia. Vielä noita hyötysovelluksia eli käytännössä insinöörisuunnittelutyökaluja ei ole HMD-laitteille näkynyt, mutta aikaiset adoptoijat tulevat tässäkin nappaamaan pisimmän korren. Isoa julkistusta odotellaan, ja saa nähdä, onko ensimmäinen Autodesk, Dassault Systèmes vai Siemens PLM. Mitä CAVE- tai HMD-visualisointi voi sitten kertoa suunnittelijoille? Alla lista kysymyksistä, joihin virtuaalitodellisuuslaitteilla pyritään esimerkiksi hakemaan vastauksia: CAVE-tilaa käytetään tietokoneella luotujen kolmiulotteisten rakenteiden, kappaleiden ja maailmojen visualisoimiseen.

Tuotantolinjat voidaan ottaa ”susia” vähentäen virtuaalisesti käyttöön, vaikka ne ovat vasta suunnitteluasteella. Kyberi on tutkimus-, pilotointi- ja testausympäristö yrityksille ja opiskelijoille. Se on jatkuvatoiminen 24/7 automaattinen tuotantojärjestelmä, joka sisältää valmistavassa teollisuudessa tyypillisiä toimintoja. Älyä lisätään muun muassa ERP, MES ja automaatio-ohjelmistoilla. SeAMK Digital Factoryn ohjelmistot integroidaan Kyberiin. Ne ovat keskeisessä roolissa ympäristön kehittämisessä. Antureilta kerättyä dataa tallennetaan pilvipalveluun ja analysoidaan erilaisiin tarpeisiin. Kyberi on havainnollinen demoympäristö yrityksille.

Digitaalisen valmistuksen professuuri Kehitystyön pitkäjänteisyyden varmistamiseksi SeAMK ja Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ovat valmistelleet digitaalisen valmistuksen professuuria Seinäjoelle. Professuuri kuuluu niin sanottuun EPANETprofessoriverkostoon. Hanketta on sitou-

• Mahtuuko kulkuväylää kulkemaan kyseisestä kohdasta ja onko väylä myös riittävän korkea? • Onko turvallisuusnäkökohdat huomioitu riittävän hyvin? • Osaako käyttäjä kulkea kohteeseen viitoituksen avulla ja ehtiikö hän eri kohteisiin riittävän nopeasti? • Näkyvätkö opasteet riittävän hyvin ja ovatko ne selkeitä, onko valaistus riittävä? • Näkyykö kaikilta työpisteiltä riittävän hyvin, entä ovatko ulottuvuudet käyttäjälle sopivat? • Törmäävätkö laitteet käyttäjään tai toisiinsa, ovatko ne oikealla korkeudella eri käyttäjille? • Riittääkö tilan pinta-ala ja kelpaako esitetty lopputulos tilaajalle? Lisätietoja: www.seamk.fi/cave sekä www.seamk.fi/digitalfactory

Teollisen internetin laboratorio Kyberi.

tunut rahoittamaan yhdeksän merkittävää yritystä sekä useat kunnat. Professorin tehtävä on tukea eteläpohjalaisen valmistavan teollisuuden kilpailukyvyn säilyttämistä ja kehittämistä. Professori tuottaa ja soveltaa uusinta tutkimustietoa ja auttaa yrityksiä määrittelemään kehittämishankkeita, jotka voisivat tuottaa uusia innovaatioita. Professuurihanke tuottaa digitaalista valmistusta tukevaa uutta tieteellistä tietoa

yritysten päätöksenteon tueksi ja kehittämistyön mahdollistamiseksi. Professori tekee tiivistä yhteistyötä SeAMKin kanssa ja tutkimushankkeissa hyödynnetään SeAMKin laboratorioita ja SeAMK Digital Factoryn ohjelmisto ja laiteresursseja. Osa tutkimushankkeista tulee olemaan TTY:n ja SeAMKin yhteisiä. Tavoitteena on, että professori aloittaisi tehtävässään vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla. 5/2016 promaint

15


KÄYTTÖVARMUUS

DIESELPOLTTOAINEEN PILAANTUMISEN VOI ESTÄÄ Teksti: Susa Wegweiser, Käännös: Mikko Erkkilä Kuvat: Hydac, Taulukot: Winkler

Yksinkertaisen säännön mukaisesti: mitä hienompaa dieselteknologiaa on käytössä, sitä puhtaampaa on polttoaineen oltava. Rajaarvojen ylittäminen johtaa ennen pitkää konerikkoon, sillä: • Vesi huonontaa polttoaineen voiteluominaisuuksia, ruostuttaa ja aiheuttaa dieselruttoa • Vesi häiritsee sytytysprosessia • Vesi nopeuttaa polttoaineen vanhenemista • Vesi kuluttaa korkeapainepumppua • Talvella vesi voi jäätyä ja aiheuttaa toimintahäiriöitä • Kiinteät partikkelit vahingoittavat venttiileitä, pumppuja ja muita moottorin kulumakohtia ja ne tarttuvat kiinni välyksiin (moottorin välykset ovat normaalisti vain noin 2 μm luokkaa)

Dieselille ei ole yleispätevää puhtausluokkaa

Optimicron dieselsuodatinelementtiin kertynyttä dieselruttoa.

John Claassen tankkasi tuttuun tapaan pyöräkuormaajansa ennen työn aloittamista työmaan polttoainetankista. Hän ei kuitenkaan tiennyt, että polttoaineen toimituksen viivästymisestä johtuen tankissa oli vain hyvin vähän polttoainetta. Mukana sen sijaan oli vettä ja likaa, jotka ovat myrkkyä nykyisille dieselmoottoreille.

V

eden ja lian vaikutukset dieselmoottoreihin ovat varsin erilaisia, mutta seuraukset aina samankaltaisia: konerikkoja, kalliita korjauksia, menetettyjä työtunteja ja tyytymättömiä asiakkaita. Polttoaine on likaantumisvaarassa koko toimitusketjun aikana jalostamolta moottoriin. Vesi voi kulkeutua tankkiin ympäröivästä ilmasta, etenkin jos säilytystankki on tuulen ja sään armoilla. Lämpötilan noustessa polttoaine ja ilma laajenevat tankissa ja puristavat ilmaa ulos. Tankin jäähtyessä esimerkiksi yöaikaan ilma imeytyy takaisin tankkiin. Ulkoilman kosteus on suuri etenkin kesäaikaan. Ilman jäähtyessä varastotankissa sen kosteuspiste alittuu, jolloin tankin sisäseinille ja polttoaineen pinnalle alkaa muodostua vesipisaroita. Koska vapaa vesi ei varastotankissa enää höyrysty, nousee polttoaineen vesipitoisuus jatkuvasti.

16 promaint 5/2016

Dieselpolttoaine voi likaantua koko valmistus- ja kuljetusketjunsa aikana. Erittäin aggressiivisia ovat hapettuneet rautapartikkelit kuten ruoste ja rakennustyömailla esiintyvä pöly. Kovat partikkelit aiheuttavat kulumista ja ne voivat myös kiinnittyä ruiskutusjärjestelmän ahtaisiin välyksiin aiheuttaen toimintahäiriöitä. Vesi, metallihiukkaset, ilma ja lämpö muodostavat lähes ideaaliset olosuhteet öljyn vanhenemiselle. Siten voi tankin sisäpinnalle muodostua aggressiivista dieselmutaa. Kun tämä irtoaa tankin seinistä, kulkeutuu se tankkauspumpun kautta koneen polttoainesäiliöön ja lopulta moottoriin. Ruiskutusjärjestelmien valmistajat antavat käyttöohjeissaan raja-arvot polttoaineen puhtaudelle ja vesipitoisuudelle. Nämä arvot ylittyvät helposti normaalissa käytössä. Taulukossa 1 on koottu yhteen eräiden valmistajien polttoaineelle asettamat vaatimukset.

Dieselin puhtaudelle ole olemassa yleispätevää puhtausluokkaa, vaan jokainen valmistaja on määritellyt rakenteensa mukaiset raja-arvot dieselpolttoaineen esisuodatukselle. Hyvin likainen polttoaine voi tuhota suuttimet jo noin kymmenen käyttötunnin aikana, joka voi aiheuttaa useiden tuhansien eurojen kustannukset. Lisäsuodatus varastotankkiin tai polttoaineen tankkaukseen on huomattavasti parempi vaihtoehto, sillä tämä turvallisuustoimenpide nostaa tankillisen hintaa vain muutamalla eurolla. Moottoreiden ja kulkuneuvojen valmistajat ovat yleensä rajanneet polttoaineen likaisuudesta johtuvat vauriot takuun ulkopuolelle: ”Takuu ei kata likaisesta polttoaineesta johtuvia vaurioita”. Ei riitä, että dieselpolttoaine on DIN EN 590 -standardin mukaista. Normin määrittämät arvot eivät moottorispesialistien mukaan ole riittäviä. Tunnetut ruiskutusjärjestelmien valmistajat vaativat polttoaineelta puhtaustasoa ISO 12/9/6. Normi DIN EN 590 määrittele vielä sallituksi likamääräksi 24 mg/l. Ruiskutusjärjestelmien ja moottoreiden valmistajat vaativat puhtaustasoa maksimissaan 2 mg likaa litrassa. Tukkeutunut polttoainesuodatin ja lakkoileva moottori voivat myös olla selviä merkkejä dieselrutosta. Pääsyyllinen siihen on tankissa oleva vesi. Veden ja dieselin välinen rajapinta tarjoaa tietyille bakteereille, leville ja sienille mukavan kasvualustan. Mikro-organismit päätyvät erilaisia teitä pitkin dieseliin: • Pääpolttoainetankkia täytettäessä • Päätankin huolimattoman hoidon seurauksena • Tankattaessa • Koneen ollessa pitkään pysähdyksissä, jolloin vapaata vettä kertyy tankin pohjalle


Hydacin LVU -suodattimilla voidaan dieselpolttoaine pitää edullisesti toimintakuntoisena.

Mikro-organismien tartunta tankkiin voi tapahtua jokaisen tankkauksen yhteydessä, mutta myös ilman vaihtuessa tankissa. Mikro-organismit tarvitsevat lisääntyäkseen vettä, ravintoa ja sopivan lämpötilan. Jo 200 ppm vesipitoisuus on riittävä luomaan pieneliöille elinkelpoisen ympäristön. Joidenkin mikro-organismien lisääntyminen päättyy vasta -18oC lämpötilassa. Termofiiliset lajit ovat lisääntymiskelpoisia vielä yli 100oC lämpötilassa. Varastotankeissa on kesäisin lähes aina suotuisa lämpötila. Voimassa olevan normi EN 590 sallii 200 mg vettä litrassa dieseliä. Pitkäaikainen varastointi varastotankissa tar-

joaa siten suotuisat olosuhteet dieselrutolle. Parannusmahdollisuuksia on useita. Toimivia ratkaisuja on ollut tankin ilmanvaihto huohottimen kautta, joka ei pelkästään pidätä likaa, vaan pitää myös vesipitoisuuden kurissa. Myös suodatus tankkauksen yhteydessä on hyvä ratkaisu. Biodieselin lisääminen polttoaineeseen kasvattaa dieselruton vaaraa. Biodiesel on herkempi reagoimaan veden kanssa kuin mineraaliöljy, minkä vuoksi sen vesipitoisuutta on rajoitettava. Kun polttoaineeseen sekoitetaan 7 prosenttia biodieseliä, siihen voi liueta enemmän vettä, jolloin dieselruton vaara kasvaa.

Valmistaja Kriittinen moottorin osa Suositeltu puhtausluokka Maksimi (ISO 4406) vesipitoisuus Bosch Denso CAT CAT MTU Cummins

Suutin Esi- ja pääsuodatin Pumppu-suutin ja vanhemmat järjestelmät Common Rail Tankki Ruiskutuspumppu/suutin

12/09/07 16/13/08 max. 18/16/13

<200 ppm (ei vapaata vettä) <500 ppm vapaata vettä

max. 16/13/11 18/17/14 18/16/13

<500 ppm vapaata vettä 200 mg/kg DIN EN 590

Taulukko 1: Yhteenveto dieselin puhtausvaatimuksista. Kavitaation (vesi) vaurioittaman polttoaineruiskun neula.

IN 2017 WE WILL CHA NGE THE GAME. WANT TO JOIN US?

TEOLLISUUS JA TEKNOLOGIA LAPPEENRANTA 16.-17.5.2017 HOLIDAY CLUB SAIMAA

UUTUUSTAPAHTUMA

TEOLLISUUDEN TULEVAISUUS ON UUDESSA TEKNOLOGIASSA Uusi teollisuuden ja teknologian summit-tapahtuma tarjoilee Sinulle ajankohtaisen tiedon, uudet ideat ja kiinnostavat kumppanit. Nykypäivän teknologiaratkaisujen lisäksi esillä tulevaisuuden megatrendit ja visiot. Tämän haluat kokea.

HUIPPUPUHUJAT z ASIANTUNTIJAPUHEENVUOROT z VERKOSTOITUMINEN z KUMPPANIALUE www.ftrforum.fi 5/2016 promaint

17


KÄYTTÖVARMUUS Laitetyyppi

Toimintaperiaate

Toimintatapa

Käyttö

LVU-CD-10 (Low Viscosity Unit- Coalescer

Sivuvirtaussuodatin tilavuusvirta 5 L/min tankkikoolle 5000 L/min Sivuvirtaussuodatin tilavuusvirta 40 L/min tankkikoolle 20000 L/min Esisuodatin automaattisella vedenpoistolla Päävirtaus

Coalescer *) (kokoomasuodatus)

Varastotankki

Coalescer *) (kokoomasuodatus)

Varastotankki

Maljasuodatinjärjestelmä Suodatin

Moottorissa tai koneessa Tankkausasema

LVU-CD-40 (Low Viscosity Unit- Coalescer HYDAC Diesel PreCare LVF (LOW-Viscosity Housing-Filter)

*Coalescer, tarkoittaa koota yhteen, sulauttaa yhteen. Kokoomasuodatin toimii keräämällä yhteen pieniä pisaroita esimerkiksi metalliverkkoon tai erikoisrakenteiseen synteettiseen materiaaliin. Pienet pisarat liittyvät yhteen suuremmiksi pisaroiksi, jotka laskeutuvat ja kerääntyvät suodattimen pohjalle. Suodattimen pohjalle siten muodostuva vesi voidaan poistaa. Näin voidaan diesel-vesiseos erottaa toisistaan. Nykyaikaisilla Coalescer -elementeillä on erinomainen vedenpoistokyky, pieni painehäviö ja jatkuva pitkä toiminta-aika. Taulukko 2: Dieselpolttoaineen suodatuksen tekniset toteutusmahdollisuudet.

Ongelmat saavat alkunsa yleensä jo varastotankissa

Erikoisratkaisu ympäristönsuojeluun

Monikaan koneenkäyttäjä ei tiedä, että ongelmien syyt juontavat juurensa varastotankista. Mikäli varastotankin toimivuus halutaan varmistaa, ei järjestelmäsuodatin ole pelkästään riittävä, vaan jo ennakkoon on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Polttoaine voidaan tilata tietyn puhtaustason mukaisena. Koska tämä koskee kuitenkin vain tehtaalta lähtevää toimitusta, ei puhtaustaso ole silti luotettava. Myös kuljetuksen aikana ja varastotankkia tankattaessa ja varastoinnin aikana puhtaustaso voi kärsiä. Vesi- ja partikkelisuodatus on tankkia täytettäessä erittäin suositeltavaa. Matalalle viskositeetille suunniteltu suodatin LVH-F (Low Viscosity Housing-Filter) soveltuu dieselin partikkelisuodatukseen. Se pystyy poistamaan läpivirtauksen aikana suuren määrän likaa ja siten varmistamaan vaaditun puhtausasteen. Mikäli lisäksi vaaditaan vedenpoistoa, voidaan LVH-F -suodatinta käyttää esisuodattimena yhdessä vedenpoisto Coalescer LVH-CD -suodattimen kanssa. Mikäli halutaan varmistaa polttoaineen puhtaus, olisi myös konetta tankattaessa käytettävä suodatinta. Perinteinen metalliverkkosuodatin ei vastaa nykypäivän vaatimuksia. Myös tässä voidaan käyttää LVH-F ja LVH-CD -suodattimia. HYDAC:in Diesel PreCare -puolestaan suojelee dieselmoottoria lialta ja vedeltä. Se asennetaan moottorin yhteyteen. Suodatinta on saatavana kahtena eri versiona: manuaalisena ja automaattisella vedenpoistolla varustettuna.

Mikäli likaantunutta polttoainetta kertyy suuria määriä, on polttoaineen puhdistaminen taloudellisesti kannattavaa, kuten K+S KALI GmbH:n esimerkki osoittaa. Ensinnäkin voidaan säästää pilaantuneen polttoaineen hävityskustannuksissa. Toisaalta puhdistettua polttoainetta voidaan käyttää, eli säästetään uuden polttoaineen hankintakustannukselta. Uudelleenkäyttö on hävittämistä edullisempaa, kuten seuraavassa kappaleessa käy ilmi. Likaantuneen polttoaineen suodatuksella vältetään jätettä ja päästään lähemmäksi kestävän talouden tavoitetta. Ympäristön suojelu ei ole vaikeaa, likaantuneen dieselin kyseessä ollen, tarvitaan vai hyvää tahtoa. Pakokaasunormit voidaan saavuttaa vain paremmalla moottoritekniikalla. Herkemmät, teknillisesti korkeatasoiset moottorit tarvitsevat toimiakseen puhdasta polttoainetta. Mikäli sallitut raja-arvot ylitetään, on moottori vaarassa rikkoontua. Tämä pitää paikkansa niin partikkeleille kuin myös vedelle. Lisäksi biologisen raaka-aineen osuuden lisääntyminen dieselissä vaativat hoitotoimenpiteiden parantamista. Kun dieseliä otetaan varastotankista, on sen puhdistaminen välttämätöntä. Myös tähän tarkoitukseen markkinoilta löytyy laaja valikoima tuotteita. Kuten käytännön esimerkki osoittaa voidaan likaantuneen polttoaineen jalostuksella säästää luonnonvaroja. Julkaistu aiemmin: “Steinbruch & Sandgrube magazine, edition 12/2014”.

Dieselrutto: Mikro-organismit huonontavat polttoaineen laatua, joka voi johtaa kalliisiin vaurioihin.

Jälleenkäsittely säästää rahaa K+S KALI GmbH:n Werran tehtaalla on otettu käyttöön dieselpolttoaineen jalostaminen suodattamalla ja vedenpoistolla. Kalisuolakaivoksella syntyy vuodessa noin 6000 litraa likaantunutta polttoainetta. Hävittämiskustannus on noin 0,50 euroa/litra. Lisäksi tulee erikoiskuljetuksen kustannus, sillä diesel luokitellaan vaaralliseksi aineeksi. Nykyisin likaantunut diesel puhdistetaan kaivoksella. Tähän käytetään Hydac:in LVU -yksikköä, jota käytetään myös sivuvirtaussuodattimena varastotankin puhtaana pitämiseen. 6 000 litran jälleenkäsittelyllä yritys säästää noin 12 000 euroa vuodessa. Tässä laskelmassa on käytetty vanhan dieselin hävittämiskustannuksena 0,50 euroa/litra ja uuden öljyn hankintakustannuksena 1,50 euroa/litra.

Tankkaustapa

Suositus

Likaantumislähde

Tankkiauto Keskustankki työmaalla

Täyttö vain suodatetulla dieselillä Täyttö vain suodatetulla dieselillä Sivuvirtaussuodatus

Kanisteri

Täyttö vain suodatetulla dieselillä

Dieselin täyttöprosessissa järjestelmään päätyvä lika Likaantuminen kuljetuksen tai täytön aikana. Sadevesi. Tankkiin kondensoitunut ilmankosteus. Riittämätön tankin huolto. Dieselrutto Likaantuminen kuljetuksen tai täytön aikana. Kanistereiden puutteellinen puhdistus. Ruoste.

Taulukko 3: Mobilekoneiden dieselpolttoaineen suodatussuositus

18 promaint 5/2016


NÄKÖKULMA

Uuden oppiminen kunnossapidon keskiössä TEKNISET JA TOIMINNALLISET innovaatiot vaativat huollon-

ja kunnossapidon jatkuvaa kehittymistä. Kunnossapidon tulee lisäksi joustaa taloudellisten tilanteiden vaatimusten edessä ja tukea yrityksen toimintaa ja tavoitteita. Kehittymistä ei kuitenkaan tapahdu ilman uusien menetelmien opettelua. Uuden oppiminen sekä tiedon soveltaminen uusiin käytäntöihin ovat siis kehittyvän kunnossapitotoiminnan keskiössä. Usein mielletään, että oppimista tapahtuu kurssilla tai koulussa, mutta sitä tapahtuu kuitenkin pääasiassa ihan muissa tilanteissa. Oppiminen on läsnä kaikkialla, koko ajan, ajasta ja paikasta riippumatta. Tiedon hankinta on nykyään nopeaa ja helppoa, mutta uudeksi haasteeksi on muodostunut oleellisen tiedon löytäminen suuresta tietomassasta. Tämän helpottamiseksi oppilaitokset ja kouluttajat pyrkivät jakamaan osaamistaan tukemalla yksilön omaa tiedonhankintaa ja oppimisprosessia. Uudenlaiset opiskelumenetelmät ja rakenteet mahdollistavat räätälöidyt opintokokonaisuudet, joiden ohjaus toteutetaan ajasta ja paikasta riippumattomien ympäristöjen avulla. Suomalainen opetus- ja koulutusosaaminen ovat kiistatta maailman huippua, vaikka se meiltä itseltämme usein unohtuukin. Koulutusta arvioitaessa mieleen piirtyvät usein omat muistot opiskelukokemuksistamme vuosien takaa, vaikka niillä ei välttämättä ole mitään kosketuspintaa nykyisiin toimintatapoihin. Kaikkea tietoa ei nykypäivänä tarvitse hallita itse, vaan yhteistyö ja verkostomainen toiminta eri asiantuntijoiden ja yritysten välillä lisääntyy jatkuvasti. Tällaisessa yhteistyössä korostuvat ihmisten välinen kommunikaatio sekä luottamus. Yhteistoiminnassa jaettu tieto onkin muuttumassa enemmän molempien osapuolten eduksi kuin menetetyksi valta-asemaksi. Oleellista osaamista on se, että tietää mistä ja miten kyseinen tieto löydetään sekä miten se saadaan nopeasti hyötykäyttöön. Muutos on nykyisin niin sanottu normaalitila ja jatkuvassa muutoksessa edellytetään uudenlaisia toimintatapoja - henkilöstön joustavuutta ja uuden osaamista. Muutoksen hallinta on merkittävässä määrin henkilöstön osaamisen, hyvinvoinnin ja tiedon hallintaa. Kun henkilöstön hyvinvointia ja osaamista osataan johtaa, voidaan saada aikaan laadukasta ja menestyvää liiketoimintaa. Tällöin myös ihmiset ovat valmiimpia kohtaamaan uusia haasteita ja kehittymään entistä monipuolisemmiksi osaajiksi. Toivottavasti pääsemme enenevissä määrin seuraamaan suomalaisten menestystarinoiden syntyä ja kasvua vuonna 2017. Jarno Laine Lehtori, Länsirannikon Koulutus Oy, Winnova Promaint ry:n Sähkö- ja automaatiotoimikunnan puheenjohtaja

20 promaint 5/2016

Kuva: Noora Laine

Oppiminen on läsnä kaikkialla, koko ajan, ajasta ja paikasta riippumatta.


11 a t l ivu t a! s n hde ioinnis e l Lue ser tif lisää

803-%$-"44."*/5&/"/$& ,06-65640)+&-."| Helmikuuâ&#x20AC;&#x201C;toukokuu 2017 Kunnossapidon osaaminen eurooppalaiselle tasolle AEL:n uusi keväällä 2017 käynnistyvä World Class Maintenance -koulutusohjelma on laadittu kunnossapidon tyĂśnjohtajien, suunnittelijoiden ja päällikĂśiden valmennukseen. Ohjelman sisältĂś vastaa SFS-EN 15628 -standardin pätevyysvaatimuksia. Kokonaisuudessaan ohjelma koostuu neljästä kahden päivän jaksosta ja harjoitustehtävistä. Valmennuksen tukena käytetään myĂśs alan kirjallisuutta ja standardeja.

World Class Maintenance -koulutusohjelman sisältÜ 1. Kunnossapidon menetelmät ja vikaantuminen (helmikuu 2017) t t t t t

,VOOPTTBQJEPOUFSNJOPMPHJB 7JLBBOUVNJOFO 7JBOFUTJOUĂ&#x2021;KBPOHFMNBOSBULBJTV ,VOOPTTBQJUPMBKJU ,VOOPTTBQJUPMJJLFUPJNJOOBOPTBOB

2. KäyttÜvarmuus ja kunnossapidon konseptit (maaliskuu 2017) t t t t t

,Ă&#x2021;ZUUĂ&#x2014;WBSNVVEFOIBMMJOUB ,Ă&#x2021;ZUUĂ&#x2014;WBSNVVEFOLFIJUUĂ&#x2021;NJOFO ,VOOPTTBQJEPOLPOTFQUJU 3JTLJFOIBMMJOUB )FOLJMĂ&#x2014; MBJUPTKBZNQĂ&#x2021;SJTUĂ&#x2014;UVSWBMMJTVVT

3. Kunnossapidon suunnittelu ja ohjaus (huhtikuu 2017) t t t t t

,VOOPTTBQJEPOUVOOVTMVWVU 5ZĂ&#x2014;OTVVOOJUUFMVKBQSPKFLUJU 3FTVSTTJFOLĂ&#x2021;ZUUĂ&#x2014; 5JFUPKĂ&#x2021;SKFTUFMNĂ&#x2021;U )BOLJOUBKBNBUFSJBBMJUPJNJOOPU

4. Kunnossapidon johtaminen ja organisointi (toukokuu 2017) t t t t

0SHBOJTPJOUJKBQSPTFTTJFOIBMMJOUB ,VOOPTTBQJEPOUBMPVTKBCVEKFUPJOUJ 4USBUFHJBUKBKPIUBNJOFO 5VPUBOUPPNBJTVVEFOIBMMJOUB * Jakso 4.1

5ZĂ&#x2014;KPIUBKBOWBMNFOOVTPIKFMNBTJTĂ&#x2021;MUĂ&#x2021;Ă&#x2021;KBLTPU KB1Ă&#x2021;Ă&#x2021;MMJLĂ&#x2014;OLPVMVtukseen tulee tämän lisäksi johtamista ja tuotanto-omaisuuden hallintaa käsittelevä jakso 4 ja suunnittelijalle osa tästä (4.1). Yksittäiset jaksot toimivat myĂśs itsenäisinä koulutuskokonaisuuksina. Osallistuja voi valita myĂśs vain ne osuudet, jotka hän katsoo tarpeelliseksi. Valmennusohjelma on suunniteltu varmistamaan kunnossapidon vaatiman erityisosaamisen hallinta.

Eurooppalainen sertiďŹ ointi 4VPNFTTB,VOOPTTBQJUPZIEJTUZT1SPNBJOUSZKĂ&#x2021;SKFTUĂ&#x2021;Ă&#x2021;LBLTJLFSUBBWVPdessa eurooppalaisen kunnossapitoyhdistysten kattojärjestĂśn EFNMS:n WBMWPNJBTFSUJmPJOUJUJMBJTVVLTJB5FOUJOWBBUJNVLTFUQFSVTUVWBU4'4&/ 15628 -standardiin. EFSNM:n sertiďŹ kaatin saaminen edellyttää myĂśs standardissa vaadittavaa koulutusta ja tyĂśkokemusta kunnossapitoalalta.

Koulutuksesta hyĂśtyvät Koulutuskokonaisuus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon johto-, suunnittelu- ja tyĂśjohtotehtävissä toimiville henkilĂśille sekä asiantuntijoille, joiden vastuulla on laitoksen käytettävyyden parantaminen ja toiminnan kehittäminen. Osaava ja sertiďŹ oitu henkilĂśkunta on myĂśs alan palveluita tarjoavan yrityksen kilpailuvaltti. After Sales- ja Service-palvelut eivät ole enää vain paikallista tai kansallista toimintaa, vaan kunnossapitohenkilĂśt liikkuvat sujuvasti yli rajojen tyĂśtehtäviensä perässä.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.promaint.net > tapahtumakalenteri


BIOTUOTETEHDAS Teksti: Jukka Saastamoinen, jukka.hyvajuttu@gmail.com Kuvat: Jukka Saastamoinen ja Metsä Group

KUNNOSSAPITO TARVITSEE IHMISTÄ

Tietotekniikka on hyvä työkalu – mutta edelleen kunnossapidossa tarvitaan ihmistä, sanoo Metsä Groupin biotuotetehtaan johtaja Camilla Wikström.

22 promaint 5/2016

Ä

änekoskelaisella biotuotetehtaan työmaalla käppäilee tyytyväinen Camilla Wikström. – Tämä on ollut oppimismielessä loistava hanke. Projektiorganisaatio on täynnä huippuosaajia, ja rakennusporukka on todella hyvä. On hienoa, kun saa olla tällaisessa hankkeessa mukana, sanoo Wikström ja viittaa Metsä Groupin uuteen, vielä rakenteilla olevaan biotuotetehtaaseen. Tehdashanke on Suomen metsäteollisuus-

historian suurin investointi. Se maksaa 1,2 miljardia euroa, ja korvaa Äänekosken nykyisen, vuodesta 1985 sulfaattisellua jauhaneen laitoksen. Kunhan uusi tehdas pääsee täyteen vauhtiin, se tuottaa 1,3 miljoonaa tonnia sellua vuodessa. Nykyisessä tehtaassa vuosituotanto on noin puoli miljoonaa tonnia. Nyt kapasiteettia tulee siis 800 000 tonnia lisää. Myös raakaaineen painopiste muuttuu. Kun nykyään Äänekosken käyttämästä puusta 75 prosenttia on koivua ja 25 prosenttia havulajeja, uudessa


Tiesitkö? SUOMELLA ON EUROOPAN suurimmat ja maailman neljänneksi suurimmat bio-

massojen varannot ja niiden hyödyntämiseen liittyvää huippuosaamista kemiassa ja bioteknologiassa. Suomen biotaloudesta yli puolet on metsäbiotalouden liiketoimintaa ja noin viidennes kuuluu elintarviketeollisuuden piiriin. Suomessa toimivista kemianteollisuuden yrityksistä runsas kolmannes käyttää jo nykyisin bioperäisiä raaka-aineita, ja niiden osuus on kasvussa. Suomen tärkeitä vientituotteita ovat muun muassa uusiutuvista raaka-aineista valmistettava diesel sekä erilaiset mäntyöljystä jalostettavat kemian tuotteet. Tuoreessa energia- ja ilmastostrategiassa linjataan keinoista vähentää fossiilisen energian käyttöä. Fossiilisella energialla katetaan tällä hetkellä lähes 90 prosenttia maailman energiatarpeesta. Suomessa uusiutuvien energialähteiden osuus energian koko loppukulutuksesta on lähes 35 prosenttia. Näistä uusiutuvista energialähteistä puun osuus on 80 prosenttia. Muovin kysynnän arvioidaan nelinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Öljyvarojen pienentyessä maapallolla jatkuvasti, tulevat erilaiset biomuovit valtaamaan markkinoita tulevaisuudessa. Näitä innovaatioita onkin jo viritteillä sekä käytössä eri puolilla maailmaa.

tehtaassa reilut 60 prosenttia on havua ja vain vajaat 40 prosenttia koivua. Raaka-aineen ratkaisee loppuasiakas. Jos tarvitaan hyviä lujuusominaisuuksia, sellu tehdään pitkäkuituisesta havupuusta, ja jos pitää saada korkeatasoinen painopinta, raakaaineeksi valitaan lyhytkuituinen koivu.

Projektin aikataulu pitää

Metsä Group MIKÄ: Suomalainen metsäteollisuus-

konserni PERUSTETTU: 1934 LIIKEVAIHTO 2015: 5 miljardia euroa LIIKETULOS 2015: 537 miljoonaa

euroa HENKILÖSTÖMÄÄRÄ: 9 400 EMOYHTIÖ: Metsäliitto Osuuskunta TYTÄRYHTIÖT: Metsä Fibre (sellua ja

muita biotuotteita), Metsä Tissue (pehmopaperia), Metsä Board (kartonkia), Metsä Wood (puutuotteita), Metsä Forest (puukauppaa) OMISTUS: 116 000 metsänomistajaa PÄÄKONTTORI: Espoon Tapiolassa PÄÄJOHTAJA: Kari Jordan

Uuden biotuotetehtaan johtajana toimiva Wikström sanoo, että projekti on edennyt täysin suunnitelmien mukaisesti. – Viime vuosi oli rakentamisen aikaa, ja tämä vuosi aloitettiin laitteiden asentamisella. Sähkö- ja instrumenttiasennukset käynnistettiin kesän jälkeen. Kokonaisuudesta on nyt kolme neljäsosaa valmiina, ja tehdas käynnistetään vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Wikström sanoo, että hyvä suunnittelu on tämän kaltaisissa projekteissa kaiken A ja O. – Kriittisintä on se, että sovitusta aikataulusta pidetään tinkimättä kiinni. Jos johonkin

pitää puuttua, ratkaisut ja päätökset tehdään heti. Wikström on 46-vuotias diplomi-insinööri, joka luki Åbo Akademissa pääaineenaan kemiantekniikkaa ja valmistui vuonna 1995. Hän ehti toimia yhdysvaltalaisen kemikaaliyrityksen palveluksessa seitsemän vuotta ennen kuin siirtyi Metsä Groupin palvelukseen vuonna 2002. Metsä Groupissa Wikströmin asemapaikka on ollut koko ajan Äänekoskella. Aluksi hän työskenteli tuotekehityksessä ja siirtyi sitten erilaisten asiakasprojektien kautta myynnin ja markkinoinnin puolelle. Nykyisen, niin sanotun käyvän tehtaan tehtaanjohtajaksi hän eteni vuonna 2009. Siitä työstä hän irtautui syksyllä 2015, jolloin hänet nimitettiin rakenteilla oleva biotuotetehtaan johtajaksi. Vanha tehdas pyörii siihen saakka, kunnes uusi laitos valmistuu. Siinä vaiheessa se ajetaan alas ja puretaan. Vanhoista pytingeistä ei jää jäljelle muuta kuin ruokalarakennus ja sellun kuivauskone.

Hyvä suunnittelu on tämän kaltaisissa projekteissa kaiken A ja O. Kriittisintä on, että sovitusta aikataulusta pidetään tinkimättä kiinni, kertoo Camilla Wikström ja viittaa Metsä Groupin uuteen, vielä rakenteilla olevaan biotuotetehtaaseen. 5/2016 promaint

23


BIOTUOTETEHDAS

Metsä Fibre MIKÄ: Sellua ja muita biotuotteita val-

mistava yhtiö LIIKEVAIHTO 2015: 1,4 miljardia euroa TEHTAAT: Joutsenossa, Kemissä, Rau-

malla ja Äänekoskella TUOTANTOKAPASITEETTI: 2,5 mil-

joonaa tonnia HENKILÖSTÖMÄÄRÄ: 850 OMISTUS: Metsäliitto Osuuskunta 50,2,

Metsä Board 24,9 ja Itochu Corp. 24,9 prosenttia TOIMITUSJOHTAJA: Ilkka Hämälä

Uusi biotuotetehdas MIKÄ: Metsä Groupin tehdashanke,

joka korvaa Äänekosken nykyisen sellutehtaan KÄYNNISTETÄÄN: Vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä KOKONAISINVESTOINTI: 1,2 miljardia euroa TUOTANTOKAPASITEETTI: 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa PUUNKÄYTTÖ: 6,5 milj. kuutiota vuodessa TEHTAANJOHTAJA: Camilla Wikström

Tehtaanjohtaja Camilla Wikström lupaa, että uuden tehtaan päästötasot ovat maailman pienimmät.

Käyttövarma ja kestävän kehityksen mukainen biotuotetehdas SKF:n uusin voiteluteknologia ja järjestelmäsuunnittelun tuki ovat osaltaan varmistamassa sitä, että maailman ensimmäisenä valmistuvan uuden sukupolven biotuotetehtaan operatiivinen suorituskyky on huippuluokkaa.

24 promaint 5/2016

SKF:N TOIMITTAMAT voitelujärjestelmät koostuvat pääasiassa kaksilinjaisista voitelujärjestelmistä, biotuotetehtaan noin 3 000 voitelupisteeseen. SKF toimittaa myös erikoisvalmisteiset uuden sukupolven voitelunvalvontakeskukset, joiden mobiiliohjaus mahdollistaa voitelujärjestelmien tehokkuuden ja käytettävyyden tehtaan aloittaessa toimintansa vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. – Uusi biotuotetehdas on suuri edistysaskel kohti maailmaa, jossa fossiilisten luonnonvarojen käyttöä vähennetään huomattavasti. Luotettujen kumppaniemme ja innovatiivisten teknologioiden ansiosta tulemme pääsemään tähän tavoitteeseen ja voimme tyydyttää kasvavaa maailmanlaajuista havupuusellun kysyntää kestävällä tavalla, Metsä Fibren Project Services Director Ossi Puromäki sanoo. Valmistuessaan tehdas tulee tuottamaan sellun lisäksi erilaisia biotuotteita, kuten mäntyöljyä, biosähköä ja puupolttoainetta. Mahdollisia uusia, tuotannon sivuvirroista saatavia jalosteita ovat uudet kuitutuotteet, biomuovin raaka-aineet, lannoitteet sekä bioöljy ja -kaasu.


Wikström sanoo, että kunnossapidon kannalta suurimmat muutokset tapahtuvat mittakaavassa: uudessa tehtaassa kaikki on tavalla tai toisella isompaa kuin vanhassa. – Muuten kunnossapito on pitkälti samaa perustekemistä kuin tähänkin asti. Ennakoivaa huoltoa ja kenttäkierroksia tehdään niin kuin ennenkin. Myös tietojärjestelmät, jotka muun muassa tallentavat laitteiden historiatietoa, ovat samankaltaisia kuin tänään. Uutta on sitä vastoin luvassa mobiililaitteiden puolella. Niitä käytetään entistä enemmän järjestelmien kunnonvalvontaan. Wikström korostaa ennakoivaa kunnossapitoa. Se tarkoittaa, että kaikenlaiset häiriöt pyritään estämään etukäteen, ja jos sellaisia kumminkin syntyy, ”ne pyritään ottamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kiinni”. – Tietotekniikka on hyvä työkalu. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että kunnossapidossa tarvitaan edelleen ihmistä. On äärimmäisen tärkeää, että tehdaskentällä työskentelee ammattitaitoista väkeä. Äänekosken nykyisellä tehtaalla on noin 170 työntekijää ja toimihenkilöä, ja aikanaan he kaikki siirtyvät uuteen tehtaaseen Camilla Wikströmin alaisuuteen.

Osaava henkilöstö avainasemassa Henkilöstöään Wikström kehuu. – Meillä on hyvä porukka. Uutta väkeä palkkaamme pitkäjänteisen rekrytointikoulutuksen kautta sitä mukaa kun vanhempaa jää eläkkeelle. Koulutus pohjautuu hyvin pitkälle työssäoppimiseen, joskin siihen liittyy myös muutama teoriajakso. Työntekijöiden toimenkuvaan kuuluu myös kunnossapitoa. Niin kuin Wikström sanoo, ne henkilöt, jotka työskentelevät käynnissäpitäjinä ja tekevät vuorotyötä, ajavat prosessia ja toimivat kunnossapidossa. – Ennakkohuollon teemme pääasiassa itse. Sitä vastoin syvällisemmän, ei-rutiininomaisen kunnossapidon olemme ulkoistaneet BMS:lle, Wikström sanoo. BMS:llä hän tarkoittaa Botnia Mill Service -nimistä kunnossapidon palveluyhtiötä, jonka Metsä Fibre ja kiinteistöteknistä palvelua tuottava Caverion perustivat yhteistuumin vuonna 1997. BMS:llä on Äänekoskella noin 50 vakituista, päivävuoroa tekevää työntekijää. – Samaan toimintamalliin perustuu kaikkien Metsä Fibren tehtaiden kunnossapito. Se edellyttää, että meidän ja BMS:n välisen yhteistyön pitää olla saumatonta. Wikström sanoo, että työnteko perustuu Äänekoskella yhä enemmän itseohjautuviin tiimeihin. – Itseohjautuvuuden tavoitteena on siirtää päätöksentekoa ja muita vastuita kentälle. Näin kaikki tarvittavat muutokset voidaan toteuttaa nopeammin ja tehokkaammin. Toimintamalli otettiin käyttöön käyvällä tehtaalla tämän vuoden syksyllä, ja luonnollisesti sitä sovelletaan myöhemmin myös uudella tehtaalla. Työturvallisuuskin on tapetilla, niin kuin aina. – Tavoitteena on nolla tapaturmaa, ja siihen me panostamme todella paljon. Työturvallisuus lähtee meistä jokaisesta. Ennen kuin ryhtyy toteuttamaan, kannattaa pysähtyä hetkeksi ja miettiä. Se on riskien arviointia, Wikström päättää.

Kunnossapitomies, kouluttaudu kapinoivien koneiden kauhuksi! Hydrauliikka 1, perusteet 16.–18.1.2017

Putkistojen lujuuslaskenta 31.1.–1.2.2017

Kone- ja metallialan perustutkinto – kunnossapitoasentaja aloitus 1.2.2017

Kunnossapito 1 6.–7.2.2017

Sähkökunnossapidon perusteet automaatioasentajille ja mekaanikoille 7.–8.2.2017

Kunnossapito 2 – pumput, laakerit, tiivistys, voitelu 6.–7.3.2017

Pumppausprosessin suunnittelu -workshop 8.–9.3.2017

Pneumatiikka 21.–23.3.2017

Lämpökameran käyttö kunnossapidossa 23.3.2017

Prosessiteollisuuden pumppujen asennus ja huolto 22.–24.3.2017 Kysy lisää Riitta Reijonen, koulutussuunnittelija 09 8860 2851, riitta.reijonen@ael.fi

ael.fi/ kunnossapito

Kaarnatie 4, 00410 Helsinki 09 530 71 Seuraa meitä aelkoulutus


LAADUNVALVONTA

Teksti: Katri Ahlgren Kuvat: AstraZeneca

Automatisoitu valvonta pitää lääketehtaan olosuhteet oikeina. Lääketeollisuuden kaltaisilla säädellyillä aloilla olosuhteita on valvottava tarkasti ja jäljitettävästi. Automatisoitu ratkaisu säästää aikaa, vaivaa ja rahaa.

LAADUNVALVONTA H

arva ala on yhtä säädeltyä kuin lääketeollisuus. Tiukat säädökset tähtäävät siihen, että saamamme lääkkeet ovat turvallisia ja tehokkaita. Laadun takaamiseksi lääkkeet täytyy valmistaa, pakata ja varastoida tarkkaan määritellyissä olosuhteissa. Olosuhteita on myös valvottava, jotta mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua nopeasti. Valmistajan on pystyttävä tarvittaessa jäljittämään tuotantoeriä sekä todentamaan tuotanto-, pakkaus- ja varastointitilojensa olosuhteet viranomaisille. Vaatimukset kuuluvat lääkkeiden hyviin tuotantotapoihin GMP (Good Manufacturing Practice), joita lääkevalmistajat noudattavat globaalisti.

Automatiikasta mielenrauhaa Miten valvonta hoidetaan, on valmistajan päätettävissä. Työntekijä voi kävellä säännöllisin väliajoin mittalaitteille tarkastamaan niitä,

26 promaint 5/2016

tai tiloihin voidaan rakentaa kattava valvontajärjestelmä, joka toimittaa automaattisesti olosuhdetiedot mitta-antureilta. Automatisoitu ratkaisu on huomattavasti tehokkaampi, nopeampi ja luotettavampi kuin tuotannossa käyskentelevä mittalaitteiden tarkastaja, jolla voi kulua kierrokseen helposti tunteja ja joka voi unohtaa asian tai tulosten kirjauksen, raapustaa vahingossa muistiin väärät arvot tai hukata muistiinpanonsa. – Pitkällä aikavälillä automatisoidut järjestelmät tuovat myös säästöä, mitta- ja mo-

Olosuhteita on valvottava, jotta mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua nopeasti.

nitorointilaitteita valmistavan Vaisalan Life Science -asiantuntija Piritta Maunu kertoo. – Vaikka kertainvestointi voi olla korkea, järjestelmä auttaa pitämään prosessin tehokkaana ja ehkäisee tuotteiden pilaantumisen. Hälytys olosuhteiden muuttumisesta tulee heti, joten tilanteeseen voidaan puuttua välittömästi ennen kuin olosuhteet ovat ylittäneet asiakkaan määrittämät raja-arvot. Automaattisessa valvontajärjestelmässä olosuhteita mittaavat dataloggerit on sijoiteltu eri puolille valvottavaa tilaa. Loggerit voivat mitata lämpötilaa, suhteellista kosteutta, hiilidioksidia, painetta tai muita asiakkaan haluamia parametreja. Ne lähettävät tiedot tietokonejärjestelmään, joka tallentaa datan. Jos olosuhteissa tapahtuu muutoksia, järjestelmä lähettää hälytyksen valvojalle esimerkiksi tekstiviestillä tai sähköpostin välityksellä. Näin valvoja voi tarkistaa, miksi olosuhteet ovat muuttuneet, ja korjata vian aiheuttajan nopeasti.


AstraZeneca halusi tehostaa valvontaa RUOTSALAIS-BRITTILÄINEN lääkeyritys AstraZeneca valvoo tiukasti tuotanto-olo-

– Automaattinen valvontajärjestelmä tuo käyttäjälle turvallisuutta, sillä tiedetään, että sähköisesti talletettu tieto ei katoa, Piritta Maunu Vaisalalta toteaa. Vaisalan dataloggereissa on esimerkiksi paristot, jotka takaavat datan säilymisen myös sähkökatkoksissa. Turvallisuutta lisäävät myös erilaiset hälytykset. Järjestelmä lähettää hälytyksen, jos yhteys ei toimi tai joku yrittää tahallisesti peukaloida mittalaitteita. Jos olosuhteita halutaan valvoa tietokonejärjestelmällä, tietyt säädökset määräävät, millaisia järjestelmiä saa käyttää, esimerkiksi EU:ssa tietokonepohjaisten järjestelmien käyttö lääkevalmistuksessa on määritelty ohjeistuksessa Eudralex Volume 4 – Guidelines for good manufacturing practices for medicinal products for human and veterinary use, Annex 11: Computerized Systems.

Kuljetusketju mukaan Vuodesta 2013 valvontavelvoitteen piiriin on kuulunut lääkkeiden valmistuksen lisäksi niiden kuljetus. Euroopan unionin säädös lääkkeiden hyvistä jakelutavoista (Good Distribution Practice, GDP) velvoittaa kaikki kuljetusketjun osapuolet vastuuseen siitä, että lääke toimitetaan oikeassa lämpötilassa. Uudet säädökset ovatkin lisänneet valvontatarpeita kuljetuksen aikana sekä välivarastoissa. Kuten kaikki teknologia, myös automaattiset, jatkuvatoimiset valvontalaitteet kehittyvät jatkuvasti. Maunun mukaan Vaisala tuo ensi vuoden aikana myyntiin uuden VVMSolosuhdevalvontajärjestelmän (Vaisala viewLinc Monitoring System), joka siirtää dataa loggereista langattomasti tietokonejärjestelmään välilaitteiden (Access Point) kautta. Vaisalan oman VaiNet-protokollan tietoa voidaan siirtää langattomasti jopa yli 100 metriä, mikä on langattomille verkoille poikkeuksellisen pitkä matka. VaiNet käyttää alle gigahertsin taajuuksia, mikä parantaa signaalin läpäisykykyä. Näin verkkoa voidaan käyttää myös ympäristöissä, joissa on paksujen metallirakenteiden, metallihyllyjen, neste- tai foliopakkausten tai raskaiden laitteiden kaltaisia esteitä signaalin kululle.

suhteitaan varmistaakseen tuotteidensa suojauksen niiden valmistamisen, pakkaamisen sekä varastoinnin aikana. Vuonna 2013 yhtiö päätyi Vaisalan tarjoamaan valvontaratkaisuun tuotannossaan. Hankkeen projektipäällikkö Mats Andersson kertoo, että tärkeimmät valintakriteerit uudelle järjestelmälle olivat mittausten luotettavuus, erilaiset valvontavaihtoehdot ja mahdollisuus laajentaa järjestelmää tarpeiden mukaan tulevaisuudessa.

Laajennuksia omin voimin Vaiheittain toteutettu käyttöönottoprojekti aloitettiin vuonna 2014. Ensimmäisessä vaiheessa Vaisala asensi järjestelmän ja validoi mittauspaikat. Kaiken kaikkiaan aikaa tähän kului noin viikon verran. Tämän jälkeen AstraZeneca jatkoi omia validointitestejään ja muita valmisteluja. Asennusprojektin seuraavassa vaiheessa AstraZeneca lisäsi järjestelmään paljon laitteita itse. - Södertäljen kaltaisessa suuressa tehtaassa on suuri etu, että voimme lisätä järjestelmään uusia laitteita ja varmistaa niiden toimivuuden itse. Olemme laajentaneet järjestelmää useita kertoja projektin aloituksen jälkeen, Andersson sanoo. Alun perin käyttöoikeudet annettiin vain ryhmälle pääkäyttäjiä, mutta myöhemmin myös käyttäjäryhmiä on muokattu ja laajennettu. Vaisalan valvontajärjestelmään pääsee miltä tahansa AstraZenecan verkossa olevalta työasemalta, ja järjestelmän lisenssi mahdollistaa sekä mittapisteiden että käyttäjien rajattoman lisäämisen.

Lisää tehokkuutta Vaisalan valvontajärjestelmän avulla AstraZeneca kerää tietoa muun muassa tuotantolaitoksen lämpötilasta, kosteudesta ja paine-eroista. Kerättyä tietoa käytetään tuotelaadun varmistamisessa sekä sääntöjen noudattamisen todentamisessa viranomaisille. Järjestelmästä saa suoraan monia erilaisia raportteja, jotka voidaan hetkessä luoda viranomaistarkastuksen aikana tai käyttää esimerkiksi toiminnan kehittämiseen. - Kun valvontapisteitä ei tarvitse tarkistaa käsin, voimme parantaa tehokkuuttamme entisestään, kertoo Mikael Ruda, Associate Director, Maintenance, AstraZenecan Södertäljen tehtaalta.

5/2016 promaint

27


LAADUNVALVONTA

– Uusi järjestelmä on tarkoitettu esimerkiksi asiakkaille, jotka haluavat valvoa varastoaan mutta eivät halua sinne lisää kaapeleita kustannusten takia tai hankaloittamaan trukkien tai ihmisten liikkumista. Langaton järjestelmä sopii erityisen hyvin myös lääkkeen kuljetusketjuun liittyville yrityksille, Maunu toteaa.

Södertäljen-tehdas on yksi maailman suurimmista tabletteja valmistavista tehtaista maailmassa.

Omaan ympäristöön sopivin ratkaisu Automatisoidut valvontajärjestelmät soveltuvat moniin muihinkin kohteisiin, kuten museoihin, datakeskuksiin, kylmäsäilytyslaitteisiin, lentokoneiden valmistustiloihin tai jopa ydinvoimaloihin – mihin tahansa tiloihin, joiden olosuhteiden on aina pysyttävä oikealla tasolla. Valvontaratkaisuja on monenlaisia, ja omaan toimintaan sopivimman löytäminen vaatii etukäteistyötä. Ainakin seuraavia asioita pitää miettiä ennen järjestelmän varsinaista hankintaa. Asiakkaat määrittävät tulevalle järjestelmälle asetetut vaatimukset yleensä dokumentissa, jota kutsutaan nimellä URS (User Requirements Specifications). • Kuinka suuri valvottava alue on ja kuinka paljon mittauspisteitä tarvitaan? Jos mittauspisteitä on vähän ja ne ovat suhteellisen lähellä toisiaan, käsin tehtävät tarkastukset voivat hyvinkin riittää. Tällöin tiloissa säilytettävien tuotteiden arvon on oltava pieni, jotta tuotteiden menettäminen ongelmatilanteessa ei aiheuta suuria kustannuksia. Jos taas pisteitä on paljon ja/tai ne ovat kaukana toisistaan, automatisoitu järjestelmä voi osoittautua kustannustehokkaaksi säästämänsä työajan ja vaivan sekä lisääntyneen

Uudet säädökset ovat lisänneet valvontatarpeita kuljetuksen aikana sekä välivarastoissa. turvallisuuden ansiosta. • Ovatko mittauspisteet tilassa, johon kaapeleiden vetäminen on kallista tai hankalaa tai jossa kaapelit voivat katketa esimerkiksi liikenteen vuoksi? • Jos näin on, langaton järjestelmä ratkaisee ongelman. • Jos kaapeleita ei haluta, minkälaisia matkoja signaalin pitää kulkea? Entä, onko signaalin tiellä esteitä, kuten metallihyllyjä, nesteitä tai paksuja seiniä? • Useat markkinoilla tällä hetkellä olevat langattomat ratkaisut vaativat signaalin-

vahvistimia tai -toistimia toimiakseen pitkillä matkoilla. Ne taas tekevät verkosta monimutkaisen, mikä hankaloittaa ylläpitoa. • Ketkä käyttävät järjestelmää? Onko se tarpeeksi helppokäyttöinen kaikkien tarpeisiin? Tarvitaanko selainkäyttöliittymä vai onko hallinta keskitetty yhteen paikkaan? Entä, millaista tietoa ja millaisia raportteja käyttäjät tarvitsevat järjestelmästä? • Kuinka helppoa järjestelmän laajentaminen on tarvittaessa?

Lääkeyritys AstraZeneca haluaa täyttää tai ylittää kaikki vaatimukset, jotka takaavat tuotteiden puhtauden, turvallisuuden ja tehokkuuden valmistuksesta jakeluun.

28 promaint 5/2016


DIGITAALIHYDRAULIIKKA

Teksti: Mikko Heikkilä - Researcher (D.Sc.), TUT - Tampere University of Technology, mikko.heikkila@tut.fi

Energiatehokkuutta digitaalihydraulisella hybridijärjestelmällä Hydraulisia toimilaitteita käytetään monissa liikkuvissa työkoneissa, kuten kaivinkoneissa, pyöräkuormaajissa ja metsäkoneissa, koska suuria voimia ja tehoja voidaan hydrauliikan keinoin reitittää verrattain pienikokoisilla komponenteilla. Perinteiset ratkaisut hydrauliikassa johtavat kuitenkin usein myös suuriin energiahäviöihin.

U

sean toimilaitteen järjestelmässä käyttöpaine sovitetaan isoimman kuorman mukaiseksi, mikä voi aiheuttaa suuren tehohäviön pienen paineen tarvitsevan toimilaitteiden ohjaamisessa. Sen lisäksi, että perinteiset hydraulijärjestelmät johtavat usein suuriin energiahäviöihin, ne eivät myöskään salli energian talteenottoa. Häviöt puolestaan nostavat tarpeettomasti koneiden polttoaineenkulutusta ja kasvattavat päästöjä. Uusista tekniikoista digitaalihydrauliikka on osoittautunut lupaavaksi vaihtoehdoksi energiatehokkaampien koneiden suunnittelussa.

Hydrauliikkaa on/off -komponenteilla Digitaalihydrauliikan perusajatuksena on yhdistää rinnan useampia kaksiarvoisia komponentteja, joiden vapaa ohjelmoitavuus mahdollistaa entistä monipuolisemmat ominaisuudet hydraulijärjestelmälle. Käytännössä kaikki analogiset venttiilit ovat korvattavissa digitaalisilla venttiileillä. Monimutkaisten komponenttien sijaan digitaalihydrauliikan älykkyys on säätöalgoritmeissa. Digitaalihydrauliikka vaatii siis on/off -venttiilien rinnalle mikrokontrolleripohjaista laskentaa ja ohjelmisto-osaamista. Esimerkiksi viidellä rinnankytketyllä on/

Digitaalihydraulinen hybridijärjestelmä käytti jopa 50 prosenttia vähemmän energiaa perinteiseen venttiiliohjattuun järjestelmään verrattuna.

off -venttiilillä on mahdollista saada aikaan 31 (25–1) erisuuruista tilavuusvirtaa. Yhdellä venttiiliyksiköllä on mahdollista säätää yhden ohjausreunan tilavuusvirtaa, joten neljällä venttiiliyksiköllä voidaan toteuttaa järjestelmä, joka vastaa 4/3-proportionaalisuuntaventtiiliä. Proportionaaliventtiilin ohjausreunojen avaussuhteisiin ei tosin voida vaikuttaa karan valitsemisen jälkeen. Sen sijaan digitaalisen venttiilistön jokaisen ohjausreunan avaukseen voidaan vaikuttaa toisistaan riippumattomasti, mikä on selkeä etu sekä säädettävyyden että energiatehokkuuden kannalta. Digitaalihydrauliikan keinoin voidaan venttiilistöjen lisäksi toteuttaa muun muassa toimilaitteita sekä pumppuja ja moottoreita.

Digitaalihydraulinen tehonhallintajärjestelmä Perinteisissä aksiaalimäntäpumpuissa tilavuusvirtaa säädetään mäntien iskupituutta muuttamalla, jolloin ongelmana on huono

5/2016 promaint

29


DIGITAALIHYDRAULIIKKA

kokonaishyötysuhde. Pumpun jokainen mäntä paineistuu työkierron aikana, joten vuotoja kitkahäviöt ovat suhteellisesti suuremmat osatuotolla. Digitaalisessa pumpussa sen sijaan käytetään vain tarvittavaa määrää mäntiä aktiivisesti muiden ollessa tyhjäkäynnillä. Digitaalisella venttiilien ohjauksella on siten mahdollista saavuttaa parempi hyötysuhde koko pumpun käyttöalueella. Samaan tekniikkaan perustuu myös useaa painelähtöä ohjaava digitaalihydraulinen tehonhallintajärjestelmä, joka toimii pumpun lisäksi myös moottorina ja hydraulis-mekaanisena muuntimena. Kuvassa 1 on esitetty periaatepiirros kuusimäntäisestä tehonhallintajärjestelmästä, jolla voidaan säätää lähtöjen A ja B tilavuusvirtaa. Lähtöjen painetasot ovat toisistaan riippumattomat, koska jokainen mäntä kytketään imu- ja pumppausjakson ajaksi vain toiseen lähdöistä tai vaihtoehtoisesti tankkiin. Akseliteho on siis lähtöjen hydraulitehojen summa. Esimerkiksi moottoroitaessa toisesta lähdöstä voidaan generoitu teho jakaa mekaaniseksi akselitehoksi ja toisen lähdön hydrauliseksi tehoksi. Järjestelmän hybridisointi onnistuu kytkemällä paineakku yhteen tehonhallintajärjes-

telmän lähdöistä. Paineakku varastoi energian kaasun kokoonpuristuvuuteen. Paineakusta on mahdollista saada suuria tehoja, mutta sen energianvarastointikyky on melko rajallinen. Digitaalihydraulinen tehonhallintajärjestelmä kuitenkin mahdollistaa paineakun koko energiakapasiteetin hyödyntämisen. Koska järjestelmä toimii hydraulis-mekaanisena muuntimena, voidaan tarvittavaan akselitehoon vaikuttaa paineakusta saatavan hydraulisen tehon avulla. Tällöin akselia pyörittävän moottorin (liikkuvassa työkoneessa useimmiten dieselmoottori) huipputeho voi olla tavanomaista pienempi, koska toimilaitteiden vaatima maksimiteho tuotetaan paineakulta saatavaa tehoa hyödyntäen. Komponenttina paineakku on yksinkertainen ja kustannustehokas vaihtoehto sähköhybridien akustoille.

Kokeelliset testitulokset lupaavia Perinteisesti toimilaitteen nopeutta säädetään proportionaaliventtiilillä. Menetelmää kutsutaan osuvasti häviösäädöksi, koska kuristamalla nestevirtausta, venttiilin yli oleva paine-ero hukataan suurelta osin lämmöksi. Digitaalihydraulisella tehonhallintajärjestel-

Kuva 1. Periaatepiirros kuusimäntäisestä tehonhallintajärjestelmästä.

mällä toimilaitetta voidaan ohjata suoraan ilman häviöllistä kuristussäätöä. Tehoa siis hukataan merkittävästi vähemmän. Samalla myös järjestelmän jäähdytyksen tarve vähenee. Merkittävä etu on myös energian talteenotto toimilaitteelta. Esimerkiksi kuormaa laskettaessa voidaan generoitu teho johtaa paineakkuun. Talteen otettua energiaa voidaan

Ensiluokkainen tehokkuus, helppo huollettavuus

Sulzerilla tuotesuunnittelun perusteena on aina ollut erinomainen suorituskyky, vankat rakenteet, korkealuokkaiset komponentit ja materiaalit sekä huollon helppous. Prosessiteollisuuden ja kunnallisten pumppausten elinaikaisista kustannuksista sähköenergia on usein yli 90%. Siksi Sulzer tuo jatkuvasti markkinoille uusia entistä energiatehokkaampia tuotteita.

Ohjeiden mukainen käyttö, kunnonvalvonta, alkuperäisillä varaosilla tehdyt oikea-aikaiset huollot ja laadukkaat voiteluaineet varmistavat toimittamiemme pumppujen, sekoittimien ja kompressorien suorituskyvyn ja pitkän eliniän. Kokenut huoltohenkilöstömme Kotkassa, Helsingissä, Raumalla, Mäntässä ja Oulussa on jatkuvasti valmiina auttamaan kaikissa pumppaukseen ja sekoitukseen liittyvissä tarpeissa.

Sulzer Pumps Finland Oy PL 66, 48601 Kotka Puh. 010 234 3333 www.sulzer.com/ Sulzer-Pumps-Finland

Katso video.


käyttää uudelleen nostoliikkeen aikana. Prototyyppilaitteistolla suoritetut kokeet tukevat taustalla olevaa teoriaa. Digitaalihydraulinen hybridijärjestelmä käytti jopa 50 prosenttia vähemmän energiaa perinteiseen venttiiliohjattuun järjestelmään verrattuna. Potentiaalinen energiansäästö on kuitenkin vielä huomattavasti suurempi. Tehonhallintajärjestelmän hyötysuhdetta heikensivät merkittävästi sisäiset vuodot ja painehäviöt. Jatkossa kehitystyöhön onkin painotuttava laitteen rakenteellisiin ratkaisuihin. Selvää on myös, että digitaalisella pumppaustekniikalla on mahdollista saavuttaa erinomainen hyötysuhde lähes koko pumpun toiminta-alueella.

telmässä ei lisäänny. Yksinkertaisemmillaan lähtöjen paineiden mittauksen lisäksi tarvitaan vain asentokulman mittaus tehonhallintajärjestelmän akselille. Hybriditekniikan avulla voidaan myös liikkuvan työkoneen dieselmoottorin kokoa pienentää merkittävästi. Tämä taas tarkoittaa entisestään kevyempää konerakennetta, halvempaa hintaa ja pienempiä käyttökustannuksia. Lisäksi dieselmoottoria voidaan käyttää useammin optimaalisella hyötysuhdealueella, jolloin polttoaineen kulutuksen lisäksi pienenevät myös päästöt. Suomalaiset koneita rakentavat yritykset voisivatkin tulevaisuudessa hyödyntää uutta tekniikkaa ja parantaa kilpailukykyään. Tekniikan kaupallistaminen on siis selkeä päämäärä, mutta sen saavuttaminen vaatii vielä panostusta digitaalihydraulisen tehonhallintajärjestelmän jatkotutkimukseen.

Kilpailukykyä suomalaiselle koneteollisuudelle Digitaalihydraulisen tehonhallintajärjestelmän käyttäminen hydrauliikkasovelluksissa tekee niistä yksinkertaisempia, koska toimilaitteiden ohjaus voidaan tehdä ilman proportionaalisuuntaventtiileitä. Koneen ominaisuudet määrää ohjausalgoritmit monimutkaisten hienomekaanisten komponenttien sijaan. Myöskään anturoinnin tarve järjes-

Lisätietoja: www.tut.fi/iha Heikkilä, M., 2016. Energy Efficient Boom Actuation Using a Digital Hydraulic Power Management System. Väitöskirja, Tampereen teknillinen yliopisto (http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-15-3763-9).

MERKITSE PÄIVÄ JO KALENTERIIN!

17 KUNNOSSAPITO-MESSUT 2017 OSANA TEKNOLOGIAA 10.-12.10.2017 Messukeskus, Helsinki Vuoden 2017 Kunnossapito-messut järjestetään osana teollisuuden ja teknologian suurtapahtumaa, Teknologia-kokonaisuutta.

Kunnossapito-messut järjestää:

Yhteistyössä:

www.expomark.fi/kupi

www.teknologia17.fi


ALAN VAIKUTTAJA

Timo Kärri Kotoisin: Lappeenrannasta Opiskellut: tuotantotaloutta Perhesuhteet: vaimo ja poika Työura: Kalustopuuseppä, ohjelmistoasiantuntija, erilaisia opetusja tutkimustehtäviä yliopistolla, professori Harrastukset: kuntoilu ja hyötyliikunta eri muodoissa (hiihto, melonta, metsään ja luontoon liittyvä hyötyliikunta)

32 promaint 5/2016


Teksti: Nina Garlo-Melkas, Promaint-lehti Kuvat: Timo Porthan

Omaisuudenhallinnalla kilpailukykyä teollisuuteen Teollisuuden kiinteät investoinnit Suomeen ovat vilkastuneet vuoden 2013–2014 pohjalukemista, mutta investointitaso ei silti riitä korvaamaan pääomakannan odotettua kulumista. Viime vuosien investointisäästöt yhdessä koneiden ja maan infrastruktuurin ikääntymisen kanssa johtanevat siihen, että vaateet kunnossapitoa kohtaan vain kasvavat tulevaisuudessa.

L

appeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) professori Timo Kärrin mukaan tekninen kunnossapito on tällä hetkellä Suomessa keskimäärin varsin hyvällä – jopa erinomaisella tasolla. Haasteita maan teollisuudella kuitenkin riittää muun muassa omaisuuden elinkaaren hallinnassa, sillä se on jäänyt 1990-luvun investointilaman jälkeen vähemmälle huomiolle kuin esimerkiksi uudet teknologiat ja niiden käyttöönotto. Korjausvelan loputon kasvattaminen johtaa toisaalta isoihin ongelmiin. Tästä on jo Kärrin mukaan esimerkkejä niin julkisella kuin yrityspuolella, joissa on törmätty korjausvelan synnyttämiin ”huomattaviin” rahoitusvaikeuksiin. — Investointilaman jälkeisessä Suomessa on ollut paineita säästää investoinneissa. Ongelma koskee muun muassa 1970-luvulla rakennettujen julkisten rakennusten ohella myös teollisuutta. Monien suomalaisten teollisuusyritysten johto mitoitti pitkään investointinsa poistoja pienemmiksi ajaakseen taseitaan ”alas”. Näin toimittiin, koska maan teollisuutta arvosteltiin heikosta pääoman tuottavuudesta.

Elinkaarikustannusten ja omaisuuden hallinnassa on paljon kehityspotentiaalia.

Entä miten Kärri pyrkii itse tähän maaliin oman akateemisen työnsä kautta? — Tutkimme ja kehitämme ryhmäni kanssa johtamista tukevia työkaluja ja malleja uudenlaisen, entistä verkostoituneemman kunnossapidon käyttöön. Painotamme yritysten välistä yhteistyötä ja toteutamme tutkimushankkeita yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa, kuten Promaintin ja VTT:n kanssa. Järjestämme ja osallistumme aktiivisesti myös erilaisiin kunnossapitoon liittyviin tapahtumiin – niin kansainvälisellä kuin kotimaisella areenalla.

Huoletonta kunnonvalvontaa NiVian avulla teet työsi rauhassa Älykästä ja tehokasta kunnonvalvontaa 24/7

Kehityspotentiaalia kunnossapidossa Promaint ry:n tutkimus- ja koulutustoimikunnan puheenjohtajanakin toimivan Kärrin mielestä elinkaarikustannusten ja omaisuuden hallinnassa on paljon kehityspotentiaalia suomalaisessa kunnossapidon kentässä. Erityisesti alan osaajien eläköitymiskehitys ja teollisen internetin (IoT) vahva esiinmarssi muokkaa kunnossapitoalaa merkittävästi lähitulevaisuudessa. Kärri korostaa, että varsinkin kunnossapidon operaatioiden ja verkostojen johtamiseen tulisi juuri nyt satsata teknisten yksityiskohtien parantamisen rinnalla yrityskohtaisesti. — Kunnossapito pitäisi nähdä sekä teknologisten mahdollisuuksien että taloudellisten tavoitteiden paaluttamana kehittyvänä kokonaisuutena. Yritysten teknisten yksityiskohtien parantaminen on toki tärkeää, mutta tulisi päästä myös kohti kokonaisvaltaisempaa kunnossapidon operaatioiden ja verkostojen johtamista, hän kuvaa.

www.mltfinland.fi

VÄRÄHTELYMITTAUS / LASERLINJAUS / TASAPAINOTUS / 3D-MITTAUS MITTAUSPALVELU / ONLINE-JÄRJESTELMÄT / KOULUTUKSET / ETÄDIAGNISTIIKKA


ALAN VAIKUTTAJA

Työtä tarjolla osaajille Insinöörin tai diplomi-insinöörin koulutuksen saanut henkilö sijoittuu hyvin monenlaisiin tehtäviin. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kunnossapidon osa-alueiden koulutustarjonta on hajautettu yliopiston eri koulutusohjelmiin. Tuotantotalouden koulutusohjelma tarjoaa kunnossapidon kustannusten, johtamisen sekä elinkaaren ja omaisuuden hallinnan opetusta. — Säätö- ja automaatiotekniikan opetus tapahtuu sähkötekniikan koulutusohjelmassa. Voimalaitosten kunnossapito on puolestaan esillä energiatekniikan koulutusohjelmassa. Vaikka kunnossapidosta tehdään vuosittain useita opinnäytetöitä, ei kunnossapito ole LUT:ssa nykyisellään varsinaisesti pääainevaihtoehto. Kärri myöntää, että alalle haluavalle kurssitarjonnan sirpaleisuus luo omat haasteensa opiskeluun – ainakin yliopistomaailmassa. — Vaikka alan koulutusta on kohtuullisesti tarjolla, niin opinnot hajautuvat hyvin eri kursseille. Opiskelijoiden hienoinen ongelma on se, löytävätkö he nämä kaikki kurssit. Kolmisen vuotta sitten Kärrin johdolla LUT lisäsi koulutustarjontaansa Kunnossapidon johtaminen ja talous -kurssin, jonka suosio opiskelijoiden keskuudessa on ollut hyvä: vuosittainen osallistujamäärä kurssille on vakiintunut noin 20 opiskelijaan ja kiinnostus sekä tarve kurssin antiin on ollut selkeä. Kurssi yhdistää tekniikan osaamisen ja kaikille kunnossapitoalan osaajille tarpeellisen talousalan asiantuntemuksen. Kurssin kautta opiskelijoille tulevat tutuksi muun muassa kunnossapidon johtaminen ja eri osapuolten roolit verkostomaisessa ympäristössä, kunnossapitostrategiat, kunnossapidon kustannukset ja kannattavuus, laitteen käytettävyys ja elinkaari, omaisuuden ja käyttöpääoman hallinta ja kunnossapidon tietojärjestelmät. Lisäksi kunnossapidon mittarit ja perusparannusinvestoinnit sekä kunnossapito kestävän kehityksen näkökulmasta kuuluvat tärkeänä osana kurssin sisältöön.

34 promaint 5/2016

Ihmisen työpanokselle tarvetta jatkossakin Kärri kertoo, että kunnossapitopalveluiden ulkoistamiskehitys on johtanut tarpeeseen tehdä kunnossapidon arvoajattelusta ja kannattavuustiedosta läpinäkyvämpää verkostotasolla. Verkoston eri toimijoiden kunnossapitopalveluista saavuttamaa lisäarvoa täytyy mitata, jotta hyötyjä voidaan lisätä ja riskejä hallita koko verkoston kilpailukyvyn lisäämiseksi. LUT oli mukana Tekesin rahoittamassa ja viime vuoden elokuussa päättyneessä kolmi-

Tulevaisuuden älykkäissä tehtaissa ja tuotantoympäristöissä digiosaamisen rooli kasvaa yhä.

vuotisessa MaiSeMa (Maintenance Service Management) -tutkimushankkeessa. Sen päätavoitteena oli tutkia, miten kunnossapitopalvelun arvo voidaan mallintaa kaikille verkosto-osapuolille sekä miten arvoa voidaan hyödyntää kunnossapitopalveluiden tarjooman johtamisessa. Hankkeen yhteydessä laadittiin myös Promaint ry:ltä tilattavissa oleva kirja, joka kokoaa yhteen hankkeessa saavutetut tulokset. — Nähdäkseni hanke onnistui kohtuullisen mukavasti. Tutkimuksellisesti ryhmäni oppi paljon ja tuloksellisesti hanke oli varsin tuottava. Hanke tuotti mittavan määrän julkaisuja eri kanaviin. Väitöskirjoista yksi on jo valmistunut ja kaksi on tulossa. Saimme yritysten kanssa aikaan varsin hyvää keskustelua. Yrityskentässä vaikuttavuus voisi toki aina olla parempi. Tosin uusien asioiden jalkauttaminen aina kestää. Ennen DI-koulutusta kalustopuuseppänä työskennellyt Kärri kuuluttaa myös malttia, kun digitalisaatiota ja analytiikkaa nykyisellään paljon hehkutetaan. Digitalisaation ja teollisen internetin vaikutus teollisuuden toimintaan on merkittävä ja niiden vaikutukset tulevat etenemään kiihtyvällä vauhdilla. Tulevaisuuden älykkäissä tehtaissa ja tuotantoympäristöissä digiosaamisen rooli kasvaa yhä. Pelkkä teknologia ei kuitenkaan riitä. — Työtehtävät toki muuttuvat, mutta ei se äly hyppää itsestään kaikkialle ja hetkessä. Ihmisen työpanoksella on tulevaisuudessakin hyvin tärkeä rooli. LUT tarjoaa useita kursseja, jotka koskevat juuri nyt pinnalla olevaa big dataa ja liiketoiminta-analytiikkaa. Kärri myöntää, että tälle alueelle tulee syntymään paljon työpaikkoja. Silti tiedemiestenkin tulisi pysyä realistisena sille, mitä big data -tietomassojen avulla voidaan saavuttaa. — Big datahan lähtee perinteisestä tilastotieteestä ja isoista tietomassoista, joilla on jo


Tyydyttävä investointitaso ei riitä EK:n selvityksen mukaan teollisuuden kiinteät investoinnit nousevat tänä vuonna noin 3,8 miljardiin euroon, eli lähes 11 prosenttia viimevuotista korkeammalle. Jo viime vuonna investoinnit lisääntyivät vuosien 2013– 2014 pohjatasolta. VAIKKA SUUNTAUS on oikea, investointi-

Haasteita maan teollisuudella riittää muun muassa omaisuuden elinkaaren hallinnassa. itsellään ihan oma selitysvoimansa. Analyyttisen loogis-matemaattisen mallintamisen tarvetta tämä ei kuitenkaan poista, Kärri toteaa.

Laitekannassa isoja eroja Kärri muistuttaa myös, että joskus digitalisaatio-huumassa unohtuu tavattoman rikas suomalainen pk-sektori, jossa tekninen taso vaihtelee laidasta laitaan. — Suomalaisessa teollisuudessa on hyvin vaihteleva laitekanta. Esimerkiksi konepajoja on monenlaisia: osa sellaisia, joissa konekanta on huipputasoista ja automatisoitunutta. Keskimäärin suomalainen konepajayhtiö ei ole kuitenkaan sellainen. Vieläkin on paljon sorveja, joissa tehdään pieniä sarjoja, eikä niissä ole tietoakaan kehittyneestä numeerisesta

ohjauksesta. Entä käyttäjäkunnossapito, mitä kehitystä se tuo, miten se muuttaa työprosesseja? — Se on kaksiteräinen miekka. Toisaalta se monipuolistaa työprosesseja, mutta vaatii usein myös lisäosaamista ja koulutusta. Aina kuitenkin pitäisi miettiä myös resurssien tarkoituksenmukaisinta ja kannattavinta käyttöä. Entä millaisena Kärri näkee osaamistason sertifioinnin merkityksen tulevaisuudessa? — Näkisin, että sertifioinnin merkitys jatkossa kasvaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Ainakin diplomitöitä tehdään tasaista tahtia eli myös diplomiinsinööreille on selkeästi kunnossapidon puolella kysyntää ja tarvetta, Kärri päättää.

taso on edelleen vain ”tyydyttävä”, eikä riitä merkittävästi kasvattamaan maan tuotantopotentiaalia. Huolestuttavinta talouden ja tuottavuuden pidemmän aikavälin kasvunäkymien kannalta on kuitenkin arvio siitä, että tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan menot tulevat yhä laskemaan Suomessa. - Kautta historian Suomen talouskasvun tärkein tekijä on ollut liiketoimintojen jatkuva uudistuminen, mikä puolestaan on parantanut tuottavuutta. Tuottavuuden kasvun vipuvaikutus talouskasvulle onkin huomattavasti suurempi kuin muiden tekijöiden eli pääoman ja työvoiman lisäyksen, EK:n asiantuntijana toimiva Jari Konttinen sanoo. EK:n mukaan teollinen tutkimus- ja tuotekehitystoiminta jatkaa supistumista, vaikka lasku loivenisikin kuluvana vuonna. Tutkimustoiminnan volyymi on laskenut tuntuvasti 2000-luvun alusta. Tuoreimpien tilastotietojen mukaan suomalaiset teollisuusyritykset käyttivät vuonna 2014 tutkimukseen ja kehitykseen 3,0 miljardia euroa, kun summa laskisi Investointitiedustelun mukaan kuluvana vuonna vajaaseen 2,6 miljardiin. - Hallituksen toimet, kuten Tekes-rahoituksen leikkaukset vaikuttavat negatiivisesti yritysten omiin t&k -panostuksiin, toteaa Konttinen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaismenot olivat Tilastokeskuksen mukaan 6,1 miljardia euroa vuonna 2015. Menot laskivat edellisvuodesta 440 miljoonaa euroa. Yritysten tuotekehityspanostukset vähenivät 360 miljoonaa euroa eli reilut 8 prosenttia, elektroniikka- ja sähköteknisessä teollisuudessa pudotusta oli 440 miljoonaa. Lasku selittyy lähes pelkästään elektroniikka -toimialan t&k-menojen vähentymisellä. Muut toimialat ovat lisänneet panostuksiaan.

5/2016 promaint

35


AJANKOHTAISTA

Teksti ja kuvat: Jorma Järviö

TÄYTTÄ ASIAA KUNNOSSAPIDOSTA SKF:N KÄYTTÖVARMUUS-PÄIVILTÄ Jo perinteeksi muodostuneet Käyttövarmuus-päivät pidettiin tänä vuonna Helsingissä 16-17.11.2016 töölöläisessä hotelli Scandic Parkissa. Tilaisuuden isäntänä toimii SKF-yhtymä.

S

KF on järjestänyt vastaavanlaisia tilaisuuksia jo parin vuosikymmenen ajat. Aluksi tilaisuudet olivat sisäisiä, mutta pian oivallettiin asiakkaiden mukanaolon tärkeys molemminpuolisen tiedonvaihdon synnyttämiseksi. Tämänvuotisen tilaisuuden ensimmäinen puhuja oli Andrew Fraser, joka on Reliable Manufacturing -konsulttiyhtiön Iso-Britannian toimitusjohtaja ja varsin tunnettu konsultti. Esitys arvioitiin tilaisuuden parhaaksi.

Tuotantoresurssit tehokkaaseen käyttöön Yritys osallistuu oman suorituskykynsä parantamiseen muuttamalla toimintakulttuurin sellaiseksi, että se innostaa ja kannustaa ihmisiä toimimaan tehokkaammin. Fraserin mukaan tämä ei ole kiinni ihmisistä tai muutosvastarinnasta; jokainen haluaa muutosta, joka vie parempaan. Yritykselle kannattavuuteen vaikuttaa ratkaisevasti tuotantoresurssien käytön tehokkuus. Mitä tehokkaampaa toiminta on, sitä pienemmiksi muodostuvat suoritteiden yksikkökustannukset eli myyntihinnan ja kustannusten ero (käyttökate) kasvaa. Fraser osoitti esimerkein, kuinka toiminnan tehokkuus ja prosessin toiminnan luotettavuus korreloivat

36 promaint 5/2016

keskenään. Fraser osoitti lisäksi, että hyvä luotettavuus lisäksi parantaa työturvallisuutta sekä vähentää ympäristövahinkoja. Myös työn suunnittelu ja aikataulujen parempi pitävyys vähentävät työtapaturmia jopa 75 prosenttia. Suuri öljyn tuottaja Exxon-Mobil on raportoinut, että tapaturmariski on viisinkertainen tehtäessä häiriökorjauksia verrattuna suunniteltuun ja oikein ajoitettuun työhön. Fraser esitteli seuraavat kolme johtopäätöstä luotettavuuden parantamiseksi: 1. Turvallisuuden saavuttamiseksi tarvitaan tarkkoja standardeja 2. Luotettavuuden perustana olevat parhaat käytännöt perustuvat tarkkoihin standardeihin 3. Jokainen toimenpide tehdään oikein joka kerta 4. Nollatoleranssi tapaturmien suhteen vaatii häiriöttömän toiminnan ilman (suunnittelemattomia) häiriöseisokkeja

Laadusta lisää kilpailukykyä ABB:n laadusta vastaava (Quality and OpEx Specialist) Juha Lehtimäki tarkasteli luotettavuuskulttuurin kehittämisessä esiintyneitä ongelmia. Suuri hidaste on työntekijöiden ideoiden ja luovuuden käyttämättä jättäminen. Tämän resurssin hyödyttäminen koh-

distuisi juuri ongelmalliseen tuottamattoman lisäarvon vähentämiseen. Tätä hukkaa (kuten jonotus, odotus ja välivarastointi) on Lehtimäen mukaan 95 prosenttia tuotantoprosessin läpimenoajasta. Tämän on parannuttava, jotta kilpailukyky säilyisi. Hukkakustannusten alentaminen on Lehtimäen mukaan parempi tapa pudottaa kustannuksia kuin tavanomaiset saneeraukset ja juustohöyläykset. Vastustusta kuitenkin esiintyy. Välttämättömiäkään muutostarpeita ei nähdä tai tunnusteta, tottumus sokeuttaa, nykytila täyttää toiveet sekä aikaisemmat epäonnistumiset kirvelevät. Hyvä johtaja saa 80 prosenttia ihmisistä motivoitumaan, loput ovat ”mielensäpahoittajia”. Muutoksessa on tärkeää hoitaa tehokkaasti visuaalinen johtaminen, johdon jalkautuminen (esimerkillä johtaminen), tehokas ongelmanratkaisu, sekä jatkuva valmennus. Myös Lehtimäki piti onnistumisen edellytyksenä systemaattista, hallittua kehitystyötä, joka perustuu tuttuun laatuympyrään. Hän lisää, että kehitysprojekteissa yleensä hypähtää esiin ”aktivisteja”, joille kasataan kaikki tehtävät ja vastuut. Tällöin unohdetaan, että avoimien tehtävien määrän kasvaessa aikahukka lisääntyy, jopa rajusti. Seitsemää samanaikaista tehtävää hoitaessa henkilön aikahukka on jo yli 95 prosenttia. 40 tunnin viikosta kaksi tuntia kuluu tehokkaasti, loput kuluvat tehtävien vaihdoissa. Kehittyvässä markkinassa toimiminen on kuin vastavirtaan uimista: jos et ui nopeammin kuin virtaus, taannut!


SKF:n Käyttövarmuuspäivät on suunnattu kunnossapidosta, sen kehityksestä ja menetelmistä sekä niihin liittyvistä teknisistä ratkaisuista kiinnostuneille.

Innovatiivisuutta ja virheettömiä kokonaisuuksia Käyttövarmuusinsinööri Mika Tuokko (UPM Rauma) esitteli paperikoneen kunnonvalvontajärjestelmän hyödyntämistä myös perusjärjestelmän asentamisen jälkeen. Järjestelmässä oli vapaita kanavia, joihin voitiin liittää uusia antureita. Kysymys on innovatiivisuudesta, tai Tuokon sanoin: ”kiinteä kunnonvalvontajärjestelmä on yhtä monipuolinen kuin käyttäjän mielikuvitus”. Anturitkin voivat olla siirrettäviä eikä niitä tarvitse kiinnittää mitattavaan kohteeseen. Näin niitä voidaan siirrellä tarpeen mukaan. Nesteen Porvoon jalostamon laatupäällikkö Teppo Luoto esitelmöi aiheesta Suurseisokin töiden laadun hallinta ja toteutus öljynjalostamolla. Kyseessä on Suomen mittakaavassa varsin suuri tuotantolaitos, joka pyrkii voimakkaasti laajentumaan ulkomailla. Yksi yhtiön merkittävä strateginen valinta on ollut keskittyminen high end -tuotteisiin, joista hyvänä esimerkkinä on ympäristöystävällinen happipitoinen bensiini sekä biodiesel. Näin ollen yrityskuva on pidettävä tahrattomana. Nesteen jalostustoimintaa arvioidaan kan-

Asset Management Engineer Tuukka Salonen.

Brittiläisen Andrew Fraserin esitys arvioitiin tilaisuuden parhaaksi.

sainvälisellä benchmarking-tutkimuksella, joka kattaa lähes kaikki länsimaiset jalostamot. Tässä kovassa kisassa on pärjättävä. Nollatoleranssiin pyrittäessä on prosessista kitkettävä pois kaikki epäsäännöllisyydet, joista voi kehittyä epäsuotuisia seurauksia. Laatu eli oikein tekeminen on ehdoton lähtökohta. Luoto huomauttaa, että Nesteen seisokit ovat suuria työmaita. Suurseisokeissa puhutaan 1-2 miljoonasta työtunnista noin 30–50 vuorokaudessa, eli haasteet ovat kovat. Yhteiset onnistumisen avainelementit ovat yhteistyö, yhteiset tavoitteet, sitoutuminen ja

Yritykselle kannattavuuteen vaikuttaa ratkaisevasti tuotantoresurssien käytön tehokkuus.

suunnitelmallisuus. Esimerkiksi Nesteellä tuhannet nesteläiset ovat tehneet turvallisuuslupaukset. Palvelutoimittajat halutaan mukaan tähän lupaukseen, hän korosti. Jotta seisokki onnistuisi, käytetään hyviä palvelutoimittajia, ja mittareita mittaamaan turvallisuutta, laatua, sekä budjetin ja aikataulujen pitävyyttä. Huonoihin suorituksiin puututaan niin varhain kuin mahdollista, jotta huonot asiat eivät ehtisi kumuloitua. Työkohteen laatutaso myös määritellään tarkoin ennen jokaisen työn aloittamista, työn aikana sekä työn jälkeen ja saavutettua laatua verrataan lopuksi avainmittareihin.

Huomioi laitoksen toimintakulttuuri Toisen keynote-esityksen puhujat olivat Botnia Mill Servicen (BMS) käyttövarmuuspäällikkö Kari Nevanperä sekä SKF:n Asset Management Engineer Tuukka Salonen. BMS vastaa kaikkien Metsä Fibren Suomen tehtaiden kokonaisvaltaisesta kunnossapidosta. Koska yhtiön puunjalostuslaitokset ovat kukin erillinen yksikkönsä, jokainen laitos omaa myös oman toimintakulttuurin. Tämä vaikeuttaa eri yksiköiden vertaamista keskenään. Esityksestä ilmeni muun muassa, että yksikkökohtaisten erojen suuruus koettiin yhtiössä yllätyksenä ja, että erilaisten kehityssuunnitelmien laatiminen on työlästä. Nevanperän mukaan toimintatavan pitäisi kuitenkin olla yhtenäinen, koska kaikki kunnossapitäjät ”seisovat saman lipun alla”. Salonen keskittyi muutoksen maastouttamiseen. Mittausjärjestelmää uusittiin ja hyvien tulosten myötä uusi toimintatapa otti tuulta alleen. Toimenpiteet pystyttiin kohdentamaan ja ajoittamaan tehokkaammin. Hankkeeseen sisältyi myös henkilöstön koulutus. Tärkeimpinä menestystekijöinä Salonen piti projektiorganisaation toimintaa ja vastuunottoa, sitouttamista ja sitoutumista sekä tehokasta tiedottamista. 5/2016 promaint

37


LAATUJOHTAMINEN

Teksti: Karin Metsäpelto

Missä piileskelet, teollisuuden parannuspotentiaali? Perinteisiä tuotantotapoja pyritään tehostamaan investoimalla teknologiseen kehitykseen. Monesti unohtuu, että muitakin tulokseen vaikuttavia tekijöitä on. Parannuspontentiaalia löytyisi usein toimintajärjestelmistä, prosesseista ja ihmisten osaamisesta. Teollisuusyrityksissä tämä tiedostetaan harvemmin kuin palvelusektorilla.

K

olme vuotta sitten amerikkalainen laatuyhdistys ASQ (American Society for Quality) julkaisi ensimmäisen maailmanlaajuisen tutkimuksen (The Global State of Quality Research), jossa selvitettiin miten teollisuus- ja palveluorganisaatiot eri puolilla maailmaa suhtautuvat laatuun osana toimintaansa ja tuloksiaan. Tulokset olivat tuolloin karua luettavaa Suomen osalta, eikä tilanne ole kesällä 2016 julkaistun, uusitun tutkimuksen mukaan paljoa parantunut.

Suomi, laadun kehitysmaa The Global State of Quality Research -tutkimuksessa selvitettiin muun muassa laadun strategista merkitystä, laatujohtamisen roolia, laadun mittaamista, laatutyökalujen käyttöä sekä laatukoulutusten määrää ja laatuosaamista. Kaiken kaikkiaan tutkittuja osa-alueita oli 38. Suomessa tutkimusta koordinoinut Laatukeskus on analysoinut tutkimuksen tulokset Suomen osalta. Vertailukohteina on käytetty Euroopassa Saksaa ja Tšekkiä, sillä naapurimaiden otokset olivat tilastollisesti liian pieniä. — Suomessa jäädään kaikilla osa-alueilla systemaattisessa laadun kehittämisessä jälkeen ulkomaisista kilpailijoista, mikä on huolestuttavaa kansallisen kilpailukykymme kohottamisen kannalta, harmittelee tutkimusta koordinoinut Laatukeskuksen toimitusjohtaja Tani Järvinen. Suomessa vastanneista yrityksistä vain osapuilleen puolet seuraa laatutoiminnan suoria taloudellisia vaikutuksia, kuten lisääntynyttä liikevaihtoa tai vähentyneitä kustannuksia liiketoimintaan. Vastaava luku tutkimuksen luokittelemissa maailmanluokan organisaatioissa on 80 prosenttia.

38 promaint 5/2016

— Laadulla on suora yhteys organisaatioiden suorituskykyyn. Laatu on strateginen voimavara ja jyvät akanoista poimiva tekijä organisaatioiden ja yritysten kilpailukyvyssä. Tämä on tunnistettu johtotasolla ja laatuun liittyvien mittareiden seurannan tiheys on noussut ylimmässä johdossa vuosien mittaan, kertoo Inspectan johtamisjärjestelmäpalveluiden myynnistä vastaava Roger Andréasen. Johtoportaan ja operatiivisen tason tai teoreettisen tiedostamisen ja käytännön tasolla on kuitenkin käsivarren kokoinen aukko. Tutkimustulosten mukaan laatuun liittyvät poikkeamat ja tunnusluvut käydään läpi työtä suorittavalla tasolla päivittäin vain 17 prosentissa suomalaisorganisaatioista, kun esimerkiksi Tšekeissä tämä on 50 prosentin luokkaa ja Kiinassa jopa 64 prosenttia.

Kättä päälle -kulttuuri kompastuskivenä Toinen esimerkki siitä, että ongelmien tiedostaminen ei ole vielä valunut toiminnan tasolle ovat toimittajaverkostot. Suomessa toimitta-

javerkkoon liittyvät riskit ovat yksi tärkeimmistä yritysten tunnistamista riskeistä (17 prosenttia) eli organisaatiot ovat huolissaan toimittajien kyvykkyydestä. Kovin moni yritys ei kuitenkaan toimi huolensa pohjalta. Inspectan toimittaja-arvioinneista vastaava liiketoimintapäällikkö Kaj von Weissenberg kertoo, että harva organisaatio Suomessa selvittää, miten omat alihankkijat toimivat ja vielä harvempi paneutuu näiden toimitusketjuun. — Suomessa on totuttu liiaksi luottamaan miehen sanaan. Kulttuurimme on todennusten suhteen vielä nuori. Kun tilaaja edellyttää toimittajalta laatutodennuksia, soitetaan tuttavalle ja kysytään aikooko hän hoitaa nämä ”ylimääräiset paperit” kuntoon ennen tarjouksen jättämistä. Usein neuvotaan jopa kokeilemaan riman alta. Weissenbergin mukaan toimittajien arviointi keskittyy Suomessa lähes poikkeuksetta tuotelaadun varmistamiseen, vaikka esimerkiksi toimitusvarmuus, liiketoiminnan suunnittelu ja jatkuvuussuunnittelu muodostavat


Toimittajien kouluttaminen, Laatukeskus.

huomattavasti suurempia operatiivisia riskejä. Toimittajien koulutus oman vaatimustason ymmärtämiseen ja arvojen noudattamiseen jää myÜs pintapuoliseksi. Vastuuta toimitusketjussa siirretään usein alaspäin ja koulutuksia järjestetään vain ensimmäisen tason toimittajille. Suomessa tilanne on tältä osin parempi kuin Saksassa, mutta kaiken kaikkiaan Euroopassa tilanne toimitusketjun hallinnassa on huonommalla tolalla kuin esimerkiksi USA:ssa ja Kiinassa.

Sertifiointi on oppimisprosessi Vaikka kyse on pääosin maiden välisestä vertailusta, ei linjauksia voi liikaa yleistää kan-

salliselle tasolle. Toki organisaatioiden välillä on eroja. Näihin eivät tuloksia analysoineen Järvisen mukaan vaikuta organisaatioiden koko vaan ennemmin teollisuudenala ja liiketoiminnan sektori. Monilla teollisuudenaloilla on havaittu, että johtamisfilosofioihin tukeutuvien mallien avulla saavutettava parannuspotentiaali on 3â&#x20AC;&#x201C;8 prosenttia liikevaihdosta. Inspectan asiakkaat kiittelevät erityisesti siitä, että sertifikaatin tavoittelusta muotoutuukin enemmän oppimisprosessi, jossa ulkopuolisesta asiantuntijuudesta saa â&#x20AC;?sparrailuapuaâ&#x20AC;? ja korvaamatonta perspektiiviä toiminnan kehittämiseen. â&#x20AC;&#x201D; Totta kai järjestelmällisellä johtamisella

on vaikutuksia tulokseen samalla tavoin kuin järjestelmällisellä tuotannolla. Se, millaista järjestelmää käyttää, on sitten asia erikseen. Me suosittelemme kansainvälisesti tunnustettuja ja standardoituja hallintamalleja. Silloin ilo niiden hyÜdyntämisestä on kaksinkertainen: standardeihin tukeutuva toiminta voidaan auditoinnein todentaa ja samalla yritys saa todistettua myÜs asiakkailleen, että laadun tavoittelussa on päästy tavoitteista tekoihin, summaa AndrÊasen.

Mikä tutkimus? American Society for Quality -tutkimukseen osallistui lähes 1700 organisaatiota 65:stä eri maasta. Suomessa otos oli Yhdysvaltojen jälkeen kattavin (101 organisaatioita) ja koostui pääasiassa teollisuuden toimijoista. Vastaajaorganisaatioista Suomessa 59 prosenttia edusti teollisuusorganisaatioita (petrokemia, teollisuustuotteet, kuluttajatuotteet, lääketeollisuus, elektroniikka ja autoteollisuus) sekä 41 prosenttia palvelusektorin toimijoita (kauppa, julkinen sektori, pankki, vakuutus ja terveydenhuolto). Teollisuusorganisaatiot olivat tutkimuksessa paremmin edustettuina myÜs muissa maissa.

$),%+*ĆŤ++.ĆŤ0+%)%00%ĆŤ(+''11//ĆŤ !5!.ĆŤ!."0%*ĆŤ(%20!('((!ĆŤ'/*ĆŤ,!*1.#%%*ĆŤ&A00%'+'+%/!*ĆŤ*+/0+ÄĄ+2!*

Mestaruussarjan ovet ja siltanosturiaukot Valitse Champion Door kangasnosto-ovet ja jakoseinät! Säästät energialaskussa ja saat vaikeisiin olosuhteisiin varmakäyttĂśiset ja pitkäikäiset, hyvin eristävät ja lähes huoltovapaat ovet. #HAMPION$OOR/Ys(OPEATIEs.IVALAs0UH sINFO CHAMPIONDOORCOMswww.championdoor.ďŹ


TUTKITTUA

Teollinen internet pakottaa perinteisetkin suomalaisyritykset muuttamaan ajattelutapansa radikaalilla tavalla. Yrityksiltä vaaditaan nyt rohkeutta kehittää, testata sekä sietää epävarmuutta. Tärkeintä on kuitenkin lähteä ajoissa liikkeelle toimintojen kehittämisen polulle digitalisaation keinoin. Teksti: Jonna Vuokola

SUOMALAISYRITYKSET ovat turhan varovaisia IoT-kokeiluissa D

igitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayritys Solita kokosi yhteen ryhmän suomalaisvaikuttajia pohtimaan, mitä esineiden internet ja teollinen internet merkitsevät yrityksille, liiketoiminnoille ja yhteiskunnalle. Työryhmään kuuluivat Koneen entinen digikehitysjohtaja ja nykyisin Aalto-yliopiston CDO:na työskentelevä Kati Hagros, Metson CIO Pirkka Penttinen, Ifin digijohtaja Anders Stenbäck, Konecranesin tietohallinto- ja digijohtaja Juha Pankakoski, Aalto-yliopiston tutkijatohtori Timo Seppälä, YIT:n CIO Vesa Pirinen sekä Solitan johtajat Mikko Aro ja Ossi Lindroos. Ryhmän mukaan suomalaisyritysten, jotka haluavat menestyä myös tulevaisuudessa, on tärkeä uskaltaa lähteä rohkeasti liikkeelle, kokeilla uusia asioita sekä pystyä luopumaan vanhasta. Vanhoihin toimintamalleihin takertuminen on kohtalokasta. Sen sijaan suuri murros on yrityksille aina myös iso mahdollisuus. Keväällä julkaistu raportti kokosi yhteen kahdeksan teolliseen internetiin liittyvää asiaa, jotka yritysten on välttämätöntä huomioida liiketoimintansa kehittämisessä.

1.

Kaikki palvelevat.

Voiko kaikista yhtiöistä – perinteiset teollisuusyritykset mukaan lukien – tulla tulevaisuudessa palveluyhtiöitä? Kyllä voi. Tulevaisuudessa asiakkaat eivät enää kaipaa tuotteita vaan ratkaisuja ja palvelua. Samalla omistamisen rooli ja merkitys rapautuvat. Asiantuntijoiden mukaan digitaalisuus muuttaa lopulta ihmisten käsityksen tuotteesta perinpohjaisesti. Tämän seurauksena myös liiketoimintamallit muuttuvat, kun arvoketju-

40 promaint 5/2016

Suuri murros on yrityksille aina myös iso mahdollisuus. jen rakenteet ja osapuolet muotoutuvat hyvin toisenlaisiksi.

2.

Asiakasrajapinta ratkaisee.

Digitaalinen liiketoiminta on kilpailua asiakasrajapinnan hallinnasta. IoT synnyttää uusia ketteriä toimijoita, jotka kaappaavat

asiakasrajapinnat perinteisiltä yrityksiltä, jotka ummistavat silmänsä muutoksilta. Hotellimaailmasta tutut booking.comtyyliset toimijat saapuvat ajan myötä myös b-to-b-maailmaan. Uudet toimijat ottavat anturoinnin ja kehittyneen analytiikan avulla haltuunsa asiakasrajapintoja etenkin huoltoliiketoiminnassa. Asiakasrajapinnan hallinnan lisäksi yritysten on tärkeä sisäistää, että asiakasarvon ymmärtäminen ja rakentaminen on IoT:n kehittämisen keskeisin ja vaikein asia. Yritysten täytyy tunnistaa asiat, joita asiakkaan asiakkaat tarvitsevat. — Aito asiakasarvon ymmärtäminen ja rakentaminen ovat IoT:n vaikein vaihe ja toisaalta koko homman idea. Tavoiteltava asiakasarvo tulee määritellä selkeästi ja


TUTKITTUA

sille tulee luoda mittarit, joilla arvoa todennetaan, Solitan Mikko Aro kertoo.

3.

Uudista ajattelusi.

IoT ei ole teknologiahanke vaan liiketoiminnan uudistamisen väline. Se mullistaa sekä yritysten liiketoiminta-ajattelun että toimintamallit. Yritysten pitäisikin nähdä perinteinen tutkimus- ja tuotekehitystyö yhä vahvemmin panostuksina uusien liiketoimintamallien kehittämiseen. — Viimeksi teknologian iso muutos liiketoiminnoille koettiin teollisuudessa 2000-luvun taitteessa suurten toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönoton yhteydessä. Kyseessä oli teknologiasidonnainen hanke, joka muutti liiketoimintaprosesseja ja organisaatiorakenteita sekä edellytti uudenlaista kulttuuria, johtamista ja osaamista. Toivottavasti ERPhankkeiden opit ovat vielä yrityksissä hyvässä muistissa, sillä teollinen internet ei ole pelkkä teknologiaharjoitus, vaan merkittävä muutos koko yrityksen liiketoiminnassa, Metson Pirkka Penttinen muotoilee. Penttisen mukaan digitaalisuus voi tukea olemassa olevaa liiketoimintaa, joka vain tarjoillaan jatkossa asiakkaalle eri muodossa kuin aikaisemmin. Toisaalta se voi myös synnyttää täysin uusia liiketoimintainnovaatioita.

4.

Analytiikka ja algoritmit.

Menestys vaatii yrityksiltä kykyä hyödyntää tietoa nopeasti sekä kehittää tiedon pohjalta uusia liiketoimintamalleja. Data ja älykkäät

algoritmit ovat kehittyneet viime vuosina räjähdysmäisesti ja tulevat kaikkien liiketoimintamallien keskiöön. Yrityksen data ei saa jakautua siiloihin, vaan sen täytyy virrata läpi koko organisaation. Tietoon ja sen arvoon nojaavalla teollisen internetin aikakaudella kyky ymmärtää ja analysoida dataa nopeasti on merkittävä kilpailutekijä. Yritysten kannattaa panostaa laadukkaan datan hankintaan, analysointiin sekä mallintamiseen. Tärkeä kehityskohde on myös dataan perustuvien uusien palvelumallien konseptointi ja toteuttaminen. Tähän perinteiset teollisuusyritykset eivät ole tottuneet. Teollisen internetin palvelumallit ovat aiempaa abstraktimpia. Keskiössä eivät enää olekaan koneet, raaka-aineet ja tehtaat vaan data sekä sen analysointi.

5.

Hanki kokemuksia.

Digitaalisen liiketoiminnan luominen ei ole yksinkertaista. Oppiminen tapahtuu yrityksen ja erehdyksen kautta. Ketterälle toimintatavalle ei ole kuitenkaan asiantuntijaryhmän mukaan vaihtoehtoja. Tuotteita ei ole nykymaailmassa järkevää suunnitella loppuun asti. Tärkeintä on saada nopeasti valmiiksi ensimmäinen yksinkertaistettu versio tuotteesta ja testata sitä markkinoilla mahdollisimman nopeasti. Asiakkailta saatu palaute ohjaa jatkotyötä. Yritysten on tärkeä muistaa, että tuloksellinen ketteryys edellyttää kurinalaisuutta sekä suunnitelmallisuutta. Ketteryys on eri asia kuin päämäärättömyys.

6.

Ekosysteemipeli edellyttää yhteistyötä.

Ekosysteemi tarkoittaa paljon muutakin kuin isoja tunnettuja, Androidin kaltaisia ekosysteemejä. Moni yritys haaveilee oman ekosysteemin rakentamisesta. Myös Suomessa voi syntyä uusia globaaleja ekosysteemejä. Osaavien suomalaisyritysten ei kannata aliarvioida itseään, vaan opetella ajattelemaan isommin. Oman ekosysteemin rakentaminen vaatii kuitenkin kriittistä arviointia siitä, onko suunnitelma järkevä. Yhteistyö muiden yritysten kanssa voi olla parempi vaihtoehto. Kaikki yritykset eivät voi olla ekosysteemin keskiössä. Yritysten pitää miettiä, onko jo olemassa ekosysteemejä, joita yritys voisi tehokkaasti hyödyntää. Ekosysteemipelissä eri toimijoiden yhteistyön toimivuus on kaikki kaikessa, kun yritysten on avattava omat tietonsa myös muiden käyttöön. — Toimivat ekosysteemit eivät useinkaan synny perinteisen toimialan sisälle, vaan loppuasiakkaan tietyn tarpeen ympärille – ja ekosysteemissä voi olla useita eri toimijoita eri toimialoilta, Solitan Aro muistuttaa.

7.

Optimoi riskit.

Digitalisoituva maailma on täynnä uhkakuvia, joista tietoturva askarruttaa yrityksiä eniten. Koska riskejä ei voi täysin poistaa, ne pitää optimoida. Suurin riski voi olla, että ei lähde liikkeelle IoT:n hyödyntämisessä. Yritykset mieltävät pilvipalvelut usein tietoturvariskiksi. Todellisuudessa nykyaikaiset pilvipalvelut alkavat olla tietoturvan näkökulmasta usein hyvä tapa optimoida riskit. Liiketoiminnassa täydellinen riskien poistaminen on yleensä mahdotonta. Riskien täydellinen poistaminen tarkoittaa usein myös mahdollisuuksien eliminointia. Yritysten kannattaa katsoa liiketoiminnassaan rohkeasti eteenpäin.

8.

Odottaminen kostautuu.

Moni yritys odottaa kiveen hakattuja standardeja. Jos yritys lähtee liikkeelle vasta, kun kaikki standardit ovat olemassa, se on auttamattomasti myöhässä. Yrityksiltä vaaditaan nyt rohkeutta kehittää, testata sekä sietää epävarmuutta. Standardit ovat tärkeitä, mutta ne eivät saisi estää liikkeellelähtöä. Yrityksille on suurempi riski jäädä odottamaan standardeja kuin lähteä liikkeelle. 5/2016 promaint

41


TUOTANTOTEKNOLOGIA

Teksti: Sini Metsä-Kortelainen, VTT, Senior Scientist, sini.metsa-kortelainen@vtt.fi Martina Lille, VTT, Senior Scientist, martina.lille@vtt.fi Nesli Sözer, VTT, Principal Scientist, nesli.sözer@vtt.fi

3D-TULOSTUS mullistaa

elintarvikkeiden tuotannon

Kerros kerrokselta tapahtuva 3D-tulostus valtaa uusia teollisuuden aloja teknologian parantuessa ja laitteiden hintojen laskiessa. Eräs nousevista trendeistä on elintarvikkeiden 3D-tulostus.

P

erinteisiä 3D-tulostusta hyödyntäviä aloja ovat lentokone- ja autoteollisuus sekä lääketiede, mutta tekniikan kehittyessä ja tulostusnopeuksien kasvun myötä teknologiaa on ryhdytty kasvavassa määrin käyttämään myös muun muassa konepajateollisuudessa, kuluttajatuotteiden valmistamisessa sekä erilaisissa elektroniikan sovelluksissa. Yksi nousevista trendeistä on ruoan 3D-tulostus. Nykyään yksi elintarvikkeiden tuotannon kasvavista suuntauksista on niin sanottu

42 promaint 5/2016

massakustomointi eli räätälöity kuluttajien tarpeisiin vastaaminen. Hyviä esimerkkejä tästä ovat kuluttajien toivomat sokerittomat, gluteenittomat, laktoosittomat tai maidottomat tuotteet sekä pikaruoka-annoksiin liittyvä laaja valikoima erilaisia täytteitä tai kastikkeita. Digitalisaatio, verkottuminen ja muun muassa kuluttajaryhmien sirpaloituminen luovat tarpeen kehittää uusia ratkaisuja sekä elintarvikkeiden massakustomointiin että yhä yksilöllisempien ruokavalioiden toteuttamiseen. Tavoitteena ovat uudenlaiset elintarvikkeet, jotka ovat herkullisia ja terveellisiä,

ja joihin yhdistyy aktiivinen osallistuminen, suunnittelu, nautinto, leikkisyys, yksilöllisyys sekä kustannustehokkuus. Pyrkimyksenä ei ole ainoastaan antaa elintarvikkeille uutta muotoa, vaan myös saada aikaan innovatiivisia räätälöityjä makuja ja monimuotoista suutuntumaa.

Kuluttajalähtöistä tuotantoa 3D-tulostus perustuu digitaaliseen 3D-malliin, jolla annetaan muoto valmistettavalle kappaleelle. Erillisiä ja kalliita muotteja ei tarvita. Ennen varsinaista 3D-tulostusta digi-


taalinen malli viipaloidaan kerroksiksi, jotka varsinaisessa tulostusprosessissa tulostetaan toistensa päälle. Riippuen valitusta 3D-tulostusteknologiasta, voi tulostettava materiaali olla nestettä, geeliä, tahnaa tai jauhetta, jota liitetään tai kovetetaan kerroksiksi esimerkiksi kemiallisesti tai lämmön avulla. Osa nykyisistä 3D-tulostusteknologioista ja laitteista soveltuu jo kohtuullisen hyvin elintarvikkeiden 3D-tulostamisen kokeiluihin, mutta sekä tulostettavien raaka-aineiden että teknologian tutkimista ja kehittämistä tarvitaan yhä.

Yksi nousevista trendeistä on ruoan 3D-tulostus. Elintarvikkeiden 3D-tulostus -tutkimuksen ensimmäiset askeleet otettiin Yhdysvalloissa ja Alankomaissa 2000-luvun alussa. Tuolloin kokeilut liittyivät ruoka-aineisiin, joita sellaisenaan on helppo tulostaa – esimerkiksi kuorrutukset, suklaa, sokeri, perunamuusi ja pasta. Kaiken kaikkiaan elintarvikkeiden 3D-tulostuksesta on tutkittua tietoa olemassa vielä tänäkin päivänä suhteellisen vähän ja aihepiiriin liittyen on myönnetty vain kuusi patenttia. Kiinnostus elintarvikkeiden 3D-tulostamista kohtaan on kuitenkin kasvussa niin kuluttajien, tutkijoiden kuin teollisuuden keskuudessa, ja on mahdollista, että 3D-tulostus mullistaa elintarvikkeiden tuotannon seuraavan 10 tai 20 vuoden kuluessa.

Naposteltavaa 3D-tulostuksella? Elintarvikkeiden 3D-tulostamisen tuotannollinen käyttöönotto edellyttää kuitenkin erilaisten arvoketjujen tarkempaa määrittelyä. Erilaisia reittejä voi olla monia lähtien teollisesta massavalmistuksesta tai -kustomoinnista täydellisesti yksilöityjen tuotteiden valmistamiseen. Suurimmat elintarvikkeiden 3D-tulostuksen haasteet liittyvät itse valmistusaineseoksen reologiaan, muodon ja rakenteen tarkkuuteen ja pysyvyyteen, muuhun tuotannon integrointiin (esimerkiksi paistaminen), valmistusnopeuteen sekä hygieniaan. Erilaisia kokeiluita on jo tehty hyödyntäen olemassa olevia 3D-tulostusteknologoita kuten jauheen tai nesteen selektiivistä lasersintraamista, sideainesuihkutusta sekä materiaalin pursotusta. Olennaista tulostustekniikasta riippumatta on saada tulostettava materiaali toimimaan tulostusprosessissa, jotta loppu-

Tomi Kalpio, Co-Owner and –Founder, 3D Tech Oy: “RUOAN 3D-TULOSTUKSEN ympärillä

on tällä hetkellä valtavasti hypetystä, mutta varmuudella voi sanoa, että teknologialla tulee olemaan merkittävä rooli ruoanvalmistuksessa tulevaisuudessa. Sillä on myös puhtaasti liiketoimintamielessä valtavasti potentiaalia, oli kyseessä sitten lopputuotteet ja raaka-aineet tai valmistukseen käytetyt laitteistot ja ohjelmistot. Ruuan 3D-tulostuksella on perinteiseen ruuanvalmistukseen nähden useita muitakin potentiaalisia etuja. Tulostettu ruoka voi olla terveellistä ja ympäristöystävällistä, koska tulostamalla voidaan valmistaa maukasta ruokaa vaihtoehtoisista raakaaineista kuten esimerkiksi levien, juurikkaiden lehtien tai hyönteisten proteiinista. Karjankasvatus luo YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan noin 18 prosenttia globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä, ja tilanne vain pahenee väestönkasvun myötä, joten vaihtoehtoisten raaka-aineiden löytäminen tulee koko ajan

tärkeämmäksi. Samalla tavalla kuin muukin 3D-tulostus niin myös ruoan tulostus tuo mukanaan aidon lähituotannon. Ruoka pystytään lisäksi kustomoimaan asiakkaan yksilöllisten mieltymysten ja tarpeiden mukaan niin ravintoaineiden, makujen kuin muodonkin suhteen tavoilla, jotka perinteisesti ovat olleet vaikeita tai jopa mahdottomia toteuttaa. Yksi potentiaalinen sovellusala on helpommin syötävä, silti ravintoarvoiltaan hyvä ruoka vanhuksille sekä puremis- ja nielemisvaikeuksista kärsiville. 3D-tulostusta sovelletaan jo nyt paljon esimerkiksi leipomotuotteisiin, jäätelöön ja konvehteihin. Varsinkin viimeksi mainittujen osalta 3D-tulostuksen suosion odotetaan kasvavan voimakkaasti. Paljon on edelleen myös haasteita, kuten esimerkiksi mihin eri teollisuudenaloihin 3D-teknologia vaikuttaa? Mitä ruoka-aineita ylipäänsä voi 3D-tulostaa jo lähitulevaisuudessa? Entäpä mitä pitää ottaa huomioon liittyen tulostetun ruuan turvallisuuteen ja säilyvyyteen? Rajoitteen muodostaa myös se, että monet raakaaineet pitää edelleen muuttaa tahnaksi tai sulattaa, jotta niitä voi käyttää tulostukseen. Ruoka pitää usein myös jäähdyttää ennen kuin sitä voi syödä, mikä hidastuttaa prosessia. Kaikki ovat merkittäviä haasteita laitekehityksen kannalta.”

Printterin kautta lautaselle KOTIKOKKAUKSEN OSALTA yksi ruoka-

tulostimien pioneereista, espanjalainen Natural Machines, on vakaasti sitä mieltä, että ennen pitkää 3D-ruokatulostimet tekevät saman kuin mikroaaltouunit 1970-luvulla: valloittavat kotikeittiöt. 3D-tulostuksen etuja kotona on muun muassa se, että tarve syödä prosessoitua teollista ruokaa vähenee. Myös jätettä syntyy vähemmän, kun tulostin pystyy tekemään ruokaa juuri niistä raaka-aineista, joita kaapista kulloinkin löytyy. Yhtiön visiossa keittiöstä tulee älykkäämpi. Tulostin on jatkuvassa yhteydessä verkkoon poimien sieltä reseptejä. Laite voisi olla yhteydessä myös esimerkiksi älyvaatteisiin ja -kelloihin, jolloin se pystytään kustomoimaan täysin henkilön terveydentilan ja ravintotarpeiden mukaisesti. www.naturalmachines.com

5/2016 promaint

43


TUOTANTOTEKNOLOGIA

tuotteelle pystytään antamaan haluttu muoto ja muut ominaisuudet. On myös hyvin todennäköistä, että suuri osa 3D-tulostettavista elintarvikkeista vaatii jonkinlaisen jälkikäsittelyn kuten kuivaamisen tai paistamisen tulostusprosessin jälkeen. Tällöin jälkikäsittely pitää pystyä tekemään niin, että 3Dtulostuksessa aikaansaatu muoto ja rakenne eivät vahingoitu. Teollisten elintarvikkeiden 3D-tulostamisen käynnistäminen edellyttää siis panostusta sekä teknologian että materiaalien kehittämiseen. Erilaisten välipalojen ja naposteltavien, kuten sipsien ja keksien, kysyntä ovat vahvassa kasvussa niin Euroopan kuin Yhdysvaltain markkinoilla. Nyt onkin tarpeen kehittää yksilöityjä, terveellisiä ja ravintoarvoiltaan parempia vaihtoehtoja perinteisille välipalatuotteille. 3D-tulostuksella elintarviketeollisuuden toimijat voivat saada aikaan snackseiksi sopivia rakenteita, joissa yhdistyvät erilaiset maut, rakenteet ja kerroksellisuus. Sen avulla voidaan myös parantaa materiaalitehokkuutta ja vähentää elintarvikejätteen määrää sekä tehdä tuotannosta joustavaa sekä yksilön tarpeet huomioivaa.SOLETAIR on tutkimushanke, jossa tätä visiota halutaan pilotoida.

Paljon maitoproteiinia sisältävä VTT:llä 3D-tulostettu rakenne. (Lähde: VTT)

VTT ja Aalto-yliopisto tutkivat elintarvikkeiden 3D-tulostusta VTT:n ja Aalto-yliopiston käynnistämässä projektissa kehitetään kustomoituja, rakenteeltaan monimuotoisia, vähäkalorisia, terveellisiä ja paljon kuituja sekä proteiineja sisältäviä välipaloja niin kuluttajien kuin teollisuuden käyttöön hyödyntäen 3D-tulostusteknologioita. ENSIMMÄISISSÄ KOKEISSA on valmis-

tettu 3D-tulostamalla prototyyppejä tärkkelyksestä ja selluloosasta. Kehitystyössä hyödynnetään VTT:n biomateriaaliosaamista. Tutkijat työstävät parhaillaan muun muassa härkäpapu- ja kaurarikasteita sekä maitoproteiineja erilaisia tuoterakenteita

varten. Projektin tavoitteena on luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia raaka-aineiden valmistajille, elintarviketeollisuudelle ja 3D-tulostuslaitteiden valmistajille ja samalla hakea uutta kilpailuetua suomalaiselle elintarviketeollisuudelle.

VUCAM - monipuolinen liikkuvan tarkastajan videoskooppi „Tarkasta,

kuvaa, tallenna ja analysoi - kaikki yhdellä laitteella

„Nelisuuntainen

kamerapään kääntö ja voimakas LED-valolähde

„Kosketusnäyttö

ja kevyt alumiini-hiilikuiturakenne

„VUCAM

AM ø 4 mm työskentelypituudet 1,1, 2,2 ja 3,3 m

„VUCAM

XO ø 6 mm työskentelypituudet 2,2, 3,3 ja 6,6 m

ZZZVDKNROHKWRÀ


TUTKIMUS – JA KEHITYSTYÖ Teksti: Jaana Rahko, KTT, yliopisto-opettaja, Vaasan yliopisto, jaana.rahko@uva.fi

KANSAINVÄLISYYS TUO KILPAILUKYKYÄ T&K-TYÖHÖN Suomalaisten yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnot keskittyvät edelleen kotimaahan huomattavasti suuremmassa määrin kuin esimerkiksi globaalimmat valmistustoiminnot. Kuitenkin myös t&k-investoinnit kansainvälistyvät, mikä on hyvä uutinen suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kannalta.

U

lkomaiset t&k-investoinnit ovat Suomessa merkittävimpiä teknologiateollisuudessa sekä elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksissä. Vuoden 2008 jälkeen kansainvälistymistrendi on kuitenkin hidastunut Suomessa. Muutos näyttääkin kulkevan samansuuntaisesti kansainvälisen kaupan kehityksen kanssa. Kuitenkin poiketen kansainvälisistä tuotantoinvestoinneista suomalaisten ja eurooppalaisten teollisuusyritysten t&k-toiminnot keskittyvät Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, vaikka kehittyvien talouksien ja erityisesti Kiinan osuus uusista investoinneista onkin suuri.

Tutkimus antaa kilpailuvalttia Suomessa ja länsimaissa pelätään usein, että yritysten tutkimustoiminnan kansainvälistäminen tuo armotta vain huonoja uutisia kotimaahan. Tutkimusyksikön perustaminen tai siirtäminen toiseen maahan nähdään uhkana, koska kansallisen osaamisen ja tutkimustiedon pelätään valuvan ulkomaille. T&k:n kansainvälistyminen voidaan kuitenkin nähdä hyvänä uutisena suomalaisten teollisuusyri-

T&k:n läheisyys tuotannon kanssa voi auttaa pitämään kustannukset kurissa. tysten kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta, sillä tutkimustiedon valossa t&k-intensiivisten yritysten tutkimustoiminnan tuottavuus ja tuloksellisuus paranevat kansainvälisyyden myötä. Kansainvälisyyden hyödyt voivat näkyä t&k-työssä eri tavoin. Yleensä yritysten kansainvälinen tutkimus- ja kehitystoiminta on jatkumo ulkomailla jo toimiville myynnille ja tuotannolle. Paikallinen tuotekehitystyö antaa paremmat edellytykset vastata paikallisiin olosuhteisiin ja

kuunnella asiakkaiden toiveita, mikä mahdollistaa nopeamman kasvun uusilla markkinoilla. T&k:n läheisyys tuotannon kanssa voi myös auttaa pitämään kustannukset kurissa. Tutkimustiedon ja yrityskyselyjen valossa keskeisin syy, miksi kansainvälinen t&k tukee yritysten globaalia kilpailukykyä, on kuitenkin sen mukanaan tuoma uusi osaaminen, verkostot sekä ulkomaisten kilpailijoiden ja tutkimuslaitosten uusimpien teknologioiden parempi havaitseminen ja hyödyntäminen omassa toiminnassa. Esimerkiksi uutta ja hieman aiemmasta poikkeavaa teknologista osaamista tuovien työntekijöiden

5/2016 promaint

45


TUTKIMUS – JA KEHITYSTYÖ

rekrytoiminen voi parantaa yrityksen innovatiivisuutta. Investointien kohdemaasta löytyvä teknologinen osaaminen, olemassa olevat yritys- ja teknologiakeskittymät ja koulutetun työvoiman saatavuus ovatkin usein markkinoiden kokoa tärkeämpiä selittäjiä kasvaville t&k-investoinneille kohdemaassa. Yritysten t&k-toiminnot hyötyvät siis läheisestä sijainnista ja verkostoitumisesta ulkomaisten yritysten, yliopistojen ja julkisten tutkimuslaitosten tutkimusyksiköiden kanssa. Tämä helpottaa rekrytointia sekä tiedon vaihtoa. Näin ollen innovaatiotoiminnan ja t&k-toiminnan tuloksellisuuden kannalta tärkeintä kansainvälisyydessä onkin juuri se, että ollaan oikeassa paikassa: siellä missä tapahtuu. Erityisen suuri merkitys tällä kansainvälisellä oppimisella on toimialoilla, joilla Suomi ei itse ole globaalisti teknologian eturintamassa. Kolmas kansainvälisyydellä usein tavoiteltu hyöty ovat halvemmat työvoimakustannukset. Esimerkiksi Intia ja Kiina ovatkin nousseet merkittäviksi kohdemaiksi t&k-investoinneissa sekä kasvavien markkinoidensa että myös tarjoamansa työvoiman ansiosta. Kuitenkaan t&k-toimintojen siirtäminen tai ulkoistaminen ulkomaille ei aina tuo tavoiteltuja kustannussäästöjä. Myöskään yrityskyselyt tai tutkimustulokset eivät tue näkemystä, että halvemmat työvoimakustannukset olisivat t&k:n osalta tärkein päätöksentekokriteeri. Yksi kriteeri muiden joukossa ne kuitenkin ovat. Työvoimakustannukset eivät myöskään näytä olevan merkittävin syy kansainvälisten tutkimusinvestointien tuomien hyötyjen taustalla.

Kansainvälistymisen haasteet Yritysten kansainvälinen t&k-toiminta on tilastojen valossa keskittynyt suuriin teollisuusyrityksiin, joilta löytyy paremmin siihen tarvittavat taloudelliset resurssit. Pienempien tai vähemmän tutkimusintensiivisten yritysten osalta kasvavat kustannukset voivat luoda liian suuren aloituskynnyksen ja syödä tule-

46 promaint 5/2016

vat hyödyt. Kuitenkin jos pienempikin yritys pyrkii menestymään kansainvälisillä markkinoilla tai kohtaa kansainvälistä kilpailua kotimaassa, kansainvälisten markkinoiden, uusien teknologioiden ja toimintatapojen seuraaminen on tärkeää kilpailussa pysymiseksi. Pienempien ja niin sanottujen born global –tyyppisten yritysten mahdollisuudet ja keinot hyödyntää kansainvälistä oppimista ovat kuitenkin erilaiset. Esimerkiksi rekrytoinnin ja yhteistyöverkostojen rooli korostuu. Tässä julkisella sektorilla, esimerkiksi Team Finland -verkostolla, Finprolla sekä Tekesillä, voi olla

t&k-työpaikkojen vähenemiseen kotimaassa, kun yritykset pyrkivät siirtämään tuotekehitystoimintaansa halvemman kustannustason maihin. Näin ollen politiikan tavoitteena ja retoriikkana on ollut sekä kotimaisten että ulkomaisten yritysten t&k-investointien houkuttelu. Ulkomaisten yritysten t&k-investoinnit Suomeen ovat toki syystäkin toivottuja. Kuitenkin epäluulo suomalaisten yritysten kansainvälistä t&k-toimintaa kohtaan on liioiteltua ja havainnot jo pitkään globaalisti toimineista yrityksistä eivät tue tätä epäluuloa. Esimerkiksi suuryritykset kuten saksalai-

Yritysten kansainvälinen t&k-toiminta on tilastojen valossa keskittynyt suuriin teollisuusyrityksiin. tärkeä rooli. Ne voivat auttaa kansainvälistymisen alussa ja luoda verkostoja, jotka eivät pelkästään tue vientitoiminnan aloittamista, mutta myös helpottavat globaalin teknologiakehityksen seuraamista ja kansainvälisessä t&k-verkostossa toimimista. Tätä työtä tulisikin jatkaa ja kehittää myös tulevaisuudessa. Muita kansainväliseen tutkimustoimintaan liittyviä haasteita ovat lisääntyvät koordinointikustannukset ja osin kieli- ja kulttuurieroista johtuvat kommunikointiongelmat. Myös yritysten aineettoman omaisuuden ja osaamisen suojaaminen ulkomailla koetaan osin ongelmalliseksi, sillä IPR (Intellectual Property Rights) -lainsäädäntö ja sen toteuttaminen vaihtelevat maittain. Tämä lisää t&ktoiminnan riskejä ja kustannuksia erityisesti heikomman IPR-suojan maissa.

set Siemens ja Bosch ovat toimineet pitkään Intian markkinoilla ja sijoittaneet kasvavassa määrin myös tutkimustoimintojaan Intiaan. Kuitenkaan tämä ei ole vähentänyt tutkimustyöntekijöiden määrää Saksassa, koska Intiassa olevien toimintojen tavoitteena on ollut ensisijaisesti palvella paikallisia markkinoita ja mahdollistaa yritysten kasvu siellä. Sama pätee myös useisiin suomalaisiin yrityksiin. T&k-toiminnan laajentaminen ulkomailla on usein yhteydessä t&k-henkilöstön rekrytointiin myös kotimaassa, sillä t&k-investoinnit ulkomailla tuovat suomalaisille yrityksille tarvittavaa kilpailukykyä. Toisaalta kansainvälisen t&k-toimintamallin strateginen hallinta ja kokonaisuuden tehokas koordinointi vaativat vahvaa osaamista ja panostusta myös kotimaassa.

Merkitys kansantalouden tasolla

Lisätietoja:

Suomen ja Euroopankin julkisessa keskustelussa pelätään, että yritysten tutkimustoiminnan kansainvälistyminen johtaa vääjäämättä

Rahko, J., 2016. Essays on R&D, knowledge spillovers and firm performance. Acta Wasaensia 357. Väitöskirja, Vaasan yliopisto.


TEOLLINEN INTERNET

Digimurroksesta digiloikkaan Teksti: Maarit Tihinen, Päivi Parviainen, Jukka Kääriäinen VTT Oy

T

eollinen internet on osa digitalisaation muutosaaltoa. Sillä tarkoitetaan sensoreiden ja antureiden tuottaman tiedon, niin sanotun big datan, hyödyntämistä yrityksen liiketoiminnassa, erilaisten toiminta- ja yhteistyöverkkojen hyödyntämistä uusien palveluliiketoimintakonseptien kehittämisessä tai ylipäätänsä digitaalisten teknologioiden ja sovellusten hyödyntämistä palveluiden laajentamisessa, uudistamisessa tai toimintojen tehostamisessa. Teollinen internet on usein ymmärretty suppeasti yrityksen omien prosessien tai sen kiinteän toimintaverkoston prosessien tehostajana. Tavoiteltaessa suurempaa vaikuttavuutta ja uutta liiketoimintaa, ilmiötä on kuitenkin tarkasteltava laajemmin. Teollisen internetin mahdollistamat muutokset eri toimialoilla tulevat olemaan vaikutuksiltaan merkittäviä. Uudet älykkäät ratkaisut mahdollistavat uutta liiketoimintaa, jossa myös ansaintalogiikka muuttuu oleellisesti. Tästä

hyvänä esimerkkinä on jo nyt yleisesti tunnetut palvelukonseptit Airbnb, Uber ja Spotify. Suomalaisilla yrityksillä on erinomaiset edellytykset teollisen internetin hyödyntämiselle; omaamme pitkän teollisen perinteen sekä korkeatasoista teknologista osaamista. Lisäksi mahdollistavia teknologioita on kehitetty jo pitkään, joten teknologinen valmius käyttöönottoon on olemassa. Murroksen hallinta on kuitenkin suuri haaste organisaatioiden nykyisille rakenteille, toimijoille ja päätöksentekijöille. Miten digitalisaatioon tuoma muutos voisi tapahtua hallitusti; miten onnistunut digiloikka tehdään käytännössä?

Tuoreiden selvitysten mukaan yritykset Suomessa ovat alati kiihtyvällä otteella hakemassa kasvua digitalisaation ja teollisen internetin mahdollisuuksista. Digimuutoksen hyödyt nähdään erityisesti uusien palvelu- ja tuotekonseptien synnyttämisessä eli uudenlaisen palveluliiketoiminnan mahdollistajana. Kohti uudenlaista palveluliiketoimintaa Teollisen internetin murros näkyy uhkana niille, jotka haluavat pysytellä vanhoissa toimintatavoissa. Teollinen internet mahdollistaa yhä enenevässä määrin uutta palveluliiketoimintaa, joka korvaa joko osin tai jopa kokonaan aikaisemman liiketoimintakonseptin. Samalla se muuttaa perinteistä asiakas – palveluntuottaja suhdetta, koska loppuasiakkaan saama lisäarvo voidaan tuottaa verkottuneesti, yhteistyössä eri palvelu- ja teknologiaratkaisujen tuottajien kanssa siten, että toimijat keskittyvät omaan ydinosaamiseensa. Esimerkiksi kerättäessä käytössä olevista laitteista ja koneista langattomasti tietoa, kuten lämpötiloja, paineita tai kierroksia, voidaan niille mahdollistaa ennakoivan huollon ratkaisuja kolmannen osapuolen huoltoyhtiön kanssa. Kerättyä dataa voidaan yhdistää edelleen älykkäästi historia-, käyttäjä- ja tuotekehitysdataan. Tällöin voidaan tunnistaa vaikkapa koneiden riskikäyttö, jolloin 5/2016 promaint

47


TEOLLINEN INTERNET

koneoperaattori voi ohjeistaa käyttäjiä. Tai vaikkapa tunnistaa tiettyjen alihankkijoiden osien toistuvat rikkoutumiset, jolloin voidaan selvittää syitä rikkoutumisille alihankkijan kanssa. Siten teollinen internet mahdollistaa eri toimijoille erilaisia palveluja ja hyötyjä kaikille toimijaverkoston osapuolille.

Teollinen internet - mahdollisuus Suomelle? Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu ja Tivi toteuttivat kevään 2016 aikana kyselyn, jonka avulla selvitettiin suomalaisten yritysten kokemuksia, tavoitteita ja ajatuksia Teolliseen Internettiin liittyen. Kysely toteutettiin osana Tekesin tukemaa TINTTI -projektia, jonka tavoitteena on luoda edellytyksiä teolliseen internetiin perustuvalle liiketoiminnalle suomalaisille it-taloille. Reilusti yli puolet (62 prosenttia, N=58) vastasi, että heidän yrityksensä liiketoiminnassa oli jo hyödynnetty teollisen internetin teknologioita. Tarkasteltaessa asiaa tärkeimmät syyt teollisen internetin mahdollisuuksien hyödyntämiselle olivat nimenomaan uusissa liiketoimintamahdollisuuksissa: oli lähdetty kehittämään kokonaan uusia palvelu- tai tuotekonsepteja, laajennettu olemassa olevaa liiketoimintaa tai tehty aluevaltauksia uusille asiakas-segmenteille. Sen sijaan yrityksen oman kustannusrakenteen ja prosessien tehostaminen, ketteryyden lisääminen tai uusien jakelukanavien avautuminen ei koettu niinkään merkittävinä ajureina uuden teknologian hyödyntämiselle, vaikka liiketoiminnan kannalta ne ovatkin tärkeitä tekijöitä. Teollisen internetin potentiaali oli tiedostettu myös yrityksissä, jotka eivät olleet sen mahdollisuuksia vielä hyödyntäneet. Yli puolet heistäkin arvioi hyödyntämisen realisoituvan jo kolmen vuoden sisällä. Digimurros nähdään positiivisena mahdollisuutena kasvattaa yrityksen liiketoimintaa.

48 promaint promaint5/2016

Yritykset digimurroksen pyörteissä Teolliseen internetin barometrin mukaan yritykset, jotka eivät vielä olleet hyödyntäneet uusien teknologioiden mahdollisuuksia, kertoivat suurimmaksi syyksi osaamisen, tiedon ja tietämyksen puutteen. Yritykset ilmoittivat lähivuosien toimenpiteinä tietoisuuden lisäämiseen digimurroksesta ja teollisen internetin strategisista vaikutuksista sekä potentiaalisten kumppaneiden tai yhteistyöverkostojen tunnistamisen. Vastaavasti yritykset, jotka olivat jo hyödyntäneet teollisen internetin mahdollisuuksia, ilmoittivat lähivuosien tärkeimmiksi toimenpiteiksi tarpeen identifioida ja suunnitella uusia kaupallisia palveluja sekä luoda yritykselle visio ja tiekartta, joissa teollinen internet on osana. Yritykset ovat tiedostaneet, että digitaalinen transformaatio ei tapahdu itsestään. Miten digimurrokseen sitten tulisi reagoida? Digitalisaation tarpeet yrityksissä ja olemassa olevat taustajärjestelmät ja toimintatavat ovat yritysspesifisiä. Ratkaisu, joka sopii yhdelle yritykselle, ei välttämättä sovi toiselle. Murroksen hallinta on myös haaste organisaatioiden nykyisille rakenteille, toimijoille ja päätöksentekijöille. Jotkut toimijat näkevät, että murros uhkaa niiden nykyistä asemaa sekä erityisesti yrityksissä liikevaihdon ja kannattavuuden rakenteita ja tasoja. Käytännössä yritysten on helpompi tehdä päätös uuden, usean miljoonan euron tuotantolaitteen investoinnista kuin lähteä miettimään omaa liiketoimintaa uudesta näkökulmasta. Asiaa ei helpota se, että tarjolla on myös monia digitalisaation konsultteja ja ratkaisuja, joiden keskellä yritysten on vaikea löytää omaan tar-

peeseensa sopivat, luotettavat ratkaisut. Miten digitalisaatioon siirtyminen sitten tapahtuu hallitusti ja miten se tehdään käytännössä? VTT on kehittänyt mallia (Parviainen et al., 2016), jolla digitalisaatioon liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia voidaan arvioida systemaattisesti. Sen avulla lisätään yrityksen valveutuneisuutta oman toimialansa ja yrityksensä digitalisaation kehityksestä ja kehitetään valmiutta digitalisaation vaatimiin muutoksiin liiketoiminnassa. Digitalisaation tuomat mahdollisuudet viedään suunnitelmallisesti ja hallitusti yrityksen toimintaan ja tuotteisiin. Mallin ensimmäisessä vaiheessa analysoidaan digitalisaation mahdollisia vaikutuksia yritykselle ja muodostetaan käsitys tavoitetilasta, johon yritys haluaa tähdätä. Toisessa vaiheessa analysoidaan yrityksen nykyinen tilanne verrattuna tavoitteisiin. Tämä on luonnollinen osa tehostamistyötä, sillä meidän pitää tietää missä olemme, jotta voimme selvittää kuinka suuresta ”digiloikasta” on kyse. Seuraavassa vaiheessa määritellään käytännön vaiheistus ja suunnitelma ”Digitalisaation tiekartta” siitä, kuinka yritys tuon digiloikan tulee tekemään. Neljännessä vaiheessa toteutetaan ja validoidaan toteutettu ratkaisu. Malli on iteratiivinen, jotta tavoitteita, suunnitelmaa ja ratkaisua yrityksen digiloikkaan voidaan muodostaa asteittain ja hienosäätää tarvittaessa. Kussakin vaiheessa sovelletaan hyväksi koettuja menetelmiä (focus groups, lean, rapid prototyping, co-design, …) viimeisimmän teknologiatietämyksen ohella. Digitalisaatio voi olla yritykselle uhka tai mahdollisuus, mutta käyttämällä systemaattisia askeleita yritys voi navigoida onnistuneesti tässä muutoksessa.

Viite: Kääriäinen, J., Teppola, S. & Tihinen, M.: Tackling the Digitalisation Challenge: How to Benefit from Digitalisation in Practice? International Journal of Information Systems and Project Management (Conditionally accepted, Nov 2016), http://www.sciencesphere.org/ijispm/index.php


Värähtelyanalyysin uusi aikakausi HD ENV -värähtelytekniikkaa voidaan käyttää niin käyntinopeudeltaan erittäin hitaiden kuin nopeidenkin laitteiden valvontaan. Tekniikka soveltuu käytettäväksi nykyisten 100 mV/g kiihtyvyysantureiden kanssa, joten se integroituu helposti käytössä oleviin teollisiin infrastruktuureihin.

The clarity of the measurements is attributed to the digital signal processing of the new HD ENV technology, enabling the detection of faults in an early stage and facilitating correct fault analysis.

A N E W E R A I N V I B R A T I O N A N A LY S I S

The circular plot view takes the analysis of time signals into a new dimension. In gearbox analysis, the circular plot helps users visualize the condition of a gear wheel.

w w w.spminstrument.fi promaint

49


Uusia yritysjäseniämme Fortum Power and Heat Oy City Solutions, Expertise Sales PL 100, 00048 FORTUM Piispanportti 10, Espoo Puh. 010 4511 etunimi.sukunimi@fortum.com www.fortum.fi/powersolutions Expertise Sales /Power Solutions vastaa Fortumin asiantuntijapalveluiden ja tuotteiden myynnistä kansainvälisille markkinoille. Laajaan palveluvalikoimaan kuuluu muun muassa pitkäaikaiset käyttö- ja kunnossapitosopimukset sekä pitkälle erikoistuneet asiantuntijapalvelut ja -tuotteet voimalaitoksille, voimalaitosten omistajille ja kehittäjille. Voimalaitosten pitkäaikaisena omistajana tiedämme mitkä asiat ovat tärkeitä energialiiketoiminnassa. Osaamisemme kattaa eri energian tuotantomuodot. Lisäksi tarjoamme kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja kaupungeille, energiayhtiöille sekä teollisuudelle. Olemme edelläkävijöitä viimeisimmän teknologian käytössä. Fortumilla on referenssejä yli 20 maassa. Toimimme Pohjoismaiden lisäksi MannerEuroopassa, Isossa Britanniassa, Venäjällä sekä valikoiduilla kansainvälisillä markkinoilla. Olemme osa Fortum-konsernia. Vuonna 2015 Fortumilla oli palveluksessa noin 8 000 energia-alan asiantuntijaa ja liikevaihto oli 3,5 miljardia euroa. Fortum Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. Lisätietoja osoitteessa fortum.com/fi.

50 promaint 5/2016

KAESER Kompressorit Oy Tiilitie 18 01720 VANTAA Puh. 09 4132 0400 etunimi.sukunimi@kaeser.com www.kaeser.com Kaeser Kompressorit Oy on osa kansainvälistä Kaeser Kompressoren SE -yhtiötä, joka on yksi maailman johtavista kompressorivalmistajista. Yhtiö on perustettu vuonna 1919. Tytäryhtiöt ja yhteistyökumppanit yli 100 maassa takaavat, että asiakkaillamme on käytössään huippunykyaikaiset, tehokkaat ja luotettavat paineilmalaitteistot. Kaeser Kompressorit Oy on johtava paineilmajärjestelmien tarjoaja myös Suomen markkinoilla. Kompressorien ja paineilmajärjestelmien toimittamisen lisäksi vahvuutenamme on asiakaskohtainen suunnittelu ja kartoitus sekä maankattava huolto-organisaatio, joka on asiakkaittemme tukena 24 tuntia vuorokaudessa. Pääkonttorimme sijaitsee Vantaalla, aluekonttoreita ja huoltopisteitä meillä on Tampereella, Turussa, Seinäjoella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Imatralla ja Oulussa. Omaa organisaatiotamme täydentää valtuutettujen jälleenmyyjien ja huoltoliikkeiden verkosto. Suomessa KAESER on tarjonnut jo yli 20 vuoden ajan räätälöityjä, energiatehokkaita ja luotettavia paineilmaratkaisuja ”made in Germany”.

Kemira Operon Oy Porkkalankatu 3 00101 Helsinki Puh. 040 6474 222 Yhteyshenkilö: Pekka Koskinen etunimi.sukunimi@kemira.com www.kemira.com Kemira Operon Oy on teollisuuden ja kuntien vesilaitosten palveluntarjoaja, tuomme tiivillä yhteistyöllä lisää tehoa kuntien ja teollisuuden vesienkäsittelyyn. Toimimme vesilaitoksilla ympäri Suomen tarjoten Kemiran vesikemian ja vesiprosessien osaamisen yhdistettynä kuntien ja teollisuuden vesiprosessien käytön ja kunnossapidon osaamiseen. Yli kymmenen vuoden ajan olemme palvelukonseptimme avulla hoitaneet vesilaitosten käyttöä ja kunnossapitoa. Osaamme vesilaitoksen käyttö- ja kunnossapitoprosessit, niiden ylläpidon ja kehittämisen. Keskitymme prosessien tehokkuuden parantamiseen ja jatkuvaan kehittämisen. Näin parannamme laitoksen ja ihmisten turvallisuutta sekä laitoksen käyttövarmuutta, tehostamme laitoksen toimintaa, alennamme toiminnan ja energiankulutuksen kokonaiskustannuksia sekä pienennämme ympäristöriskejä.


MILLOIN?

MITÄ? MISSÄ?

PROMAINT 5-2016 MITÄ

MILLOIN

MISSÄ

European Expert in Maintenance Management -sertifiointitentti

25.1.2017

Pääkaupunkiseutu

World Class Maintenance -koulutusohjelma

Helmikuu–toukokuu 2017

Hydrauliikan turvaerottaminen ja järjestelmien turvallistaminen

15.–16.3.2017

Tampere

Teollisuusvoitelu 2017

22.–23.3.2017

Vantaa

Datan hyödyntäminen ja etävalvonta kunnossapidossa

5.–6.4.2017

Tampere

FTR Forum – Teollisuus ja teknologia

16.–17.5.2017

Kunnossapito-messut – osana teknologian suurtapahtumaa Teknologia 17 10.–12.10.2017

Holiday Club Saimaa, Lappeenranta Messukeskus, Helsinki

PROMAINT 2017 ILMESTYMINENJA VUODEN TEOLLISUUSTAPAHTUMAT: Nro 1

Ilmestyy 24.2. | ilmoitusaineistot 10.2.

Teemoina mm. turvallisuusaiheet laajasti – tietoturva, työturvallisuus, turvavarusteet, kyberturvallisuus Lisäjakelu: 26. – 27.9.2017 FinnSec, Helsinki

Nro 2

Ilmestyminen: 12.4. | ilmoitusaineistot 29.3.

Teemoina mm. teknologia, ympäristö- ja yhdyskuntatekniikka, pumppaus, teollisuusputkistot, logistiikka Lisäjakelu: 10. – 11.5.2017 Yhdyskuntatekniikka 2017 -näyttely, Jyväskylä 18. – 20.5.2017 Kuljetus 2017, Jyväskylä

Nro 3

Ilmestyminen: 12.5. | ilmoitusaineistot 28.4.

Teemoina mm. tietojärjestelmätoimittajat -erikoisnumero, energia, bioenergia, metsäteollisuus, rakennus- ja korjausteollisuus, elintarviketeollisuus, kaivosteollisuus Lisäjakelu: 16. – 17.5.2017 FTR-Forum / Teollisuus ja teknologia, Lappeenranta 6. - 8.9.2017 Bioenergia- ja Puumessut, Jyväskylä 13. – 14.9.2017 Elintarviketeollisuus 2017, Tampere 26. – 27.9.2017 Kiinteistö 2017, Helsinki 26. – 28.9.2017 Alihankinta, Tampere

Nro 4

Ilmestyminen: 5.10. | ilmoitusaineistot 21.9.

Teemoina mm. teollinen internet, 3D-tulostus, laser-, hitsaus- ja pinnoitussovellukset, hydrauliikka & pneumatiikka, sähköistys ja automaatio, voitelu, nostolaitteet ja kuljettimet Lisäjakelu: 10. – 12.10.2017 Teknologia 2017, Helsinki

Nro 5

Ilmestyminen: 7.12. | ilmoitusaineistot 23.11. Teemoina mm. T&K, koulutus, tarkastus & testaus, tietojärjestelmät, prosessit, palveluliiketoiminta

Muista tehdä ajoissa mainostamisen vuosisopimus, niin saat parhaan diilin! Ota yhteys jo nyt: anna.paananen@omnipress.fi ja puh. 0451597550

Lopuksi me ta¨älta¨ Promaintin toimituksesta haluamme toivottaa teille a¨ärimmäisen rauhallista ja rentouttavaa joulua seka¨ menestyksekästa¨ uutta vuotta! Nähda¨än 2017! 5/2016 promaint

51


Lubricants Keskitymme 100-prosenttisesti voiteluaineisiin ja niihin liittyviin erikoistuotteisiin. Asiakkaanamme saat meiltä täyden valikoiman yli 10 000 tuotteestamme.

Technology Tarjoamme yksilöllisiä ja kokonaisvaltaisia voiteluaineratkaisuja. Asiakkaanamme saat käyttöön kaiken osaamisemme aina kun haluat.

People Pidämme huolta henkilökuntamme osaamista ja kouluttamisesta, jotta asiakkaamme saisivat parasta mahdollista

palvelua vuodesta toiseen.

Promaint 5/2016  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you