Page 1

4/2017 I www.promaintlehti.fi

KUNNOSSAPIDON ERIKOISLEHTI

Kone Oyj:n globaalin kunnossapitoliiketoiminnan johtaja

HEIKKI HAASMAA

Haluamme, ett채 kaikki huoltokannassa olevat laitteet on kytketty verkkoon vuoteen 2020 menness채 14 3D-tulostus lis채채ntyy Suomessa, mutta hitaasti

33 IoT luo uutta liiketoimintaa

42 Varalaitepalvelulla laaja laitekanta hallintaan


PÄÄKIRJOITUS

Teollisuuden palveluliiketoiminnassa on potentiaalia

K

unnossapito on yhä vahvemmin palveluliiketoimintaa ja työtä tietojärjestelmien parissa. Alan huippuosaajia tarvitaan tänä päivänä niin yrityksissä kuin niiden verkostoissa. Suomessa tilanne on asian suhteen sikäli hyvä, että teknologista osaamista meiltä vielä löytyy ja alan opetuksen tasokin on ollut perinteisesti hyvä. Mutta riittävätkö Suomessa alan ammattilaiset teollisuuden tarpeisiin myös tulevaisuudessa, kun kunnossapidon opetuksen, tutkimuksen ja koulutuksen menoissa nipistetään? Suomessa kunnossapidon tehtävissä työskentelee useita kymmeniä tuhansia ihmisiä teollisuudessa. Kun mukaan lasketaan infrastruktuurin kunnossapito, määrä nousee jopa 200 000 henkilöön. Alan työpaikkoja löytyy tällä hetkellä Suomesta jopa vuoden takaista tilannetta paremmin. Tekniikan Akateemisten (TEK) viimeisimmästä työllisyystilastosta selviää, että työttömien diplomi-insinöörien ja muiden tekniikan akateemisten määrä on vähentynyt vuoden aikana noin viidenneksen. Tuoreet alan työllisyysnumerot ovat toki hieno asia työnhakijalle ja kansantaloudelle, mutta taustalla vellova pelko osaajapulasta luo uusia uhkakuvia juuri talouskasvun makuun päässeelle satavuotisjuhlavuottaan viettävälle Suomelle. Kun osaajista on alalla kilpailua työntekijöiden kouluttaminen tulee entistä tärkeämmäksi. Koulutusten järjestäminen yhteistyössä tekniikan koulutuspalveluja tarjoavien oppilaitosten, esimerkiksi AEL:n kanssa tarjoaa yhden toimivan ratkaisun. Viimeisintä tietoa alan trendeistä voi toki saada koulun penkin lisäksi osallistumalla aktiivisesti alan tapahtumiin. Uuden tiedon lisäksi alan tapahtumiin osallistumalla on mahdollisuus luoda uusia kontakteja ja verkostoitua muiden samojen kysymysten parissa toimivien tekniikan alan ammattilaisten kanssa. Esimerkiksi lokakuussa Helsingin Messukeskuksessa järjestettävä Pohjoismaiden johtava teknologia-tapahtuma Teknologia 2017 kokonaisuus tulee tarjoamaan läpileikkauksen alan uusimmista teknologioista kuten IoT, VR, AR ja Big Data. Myös käsillä olevasta Promaint-lehden numerosta löydät runsaasti asiaa alaa koskettavista ajankohtaisista aiheista – muun muassa siitä, miten teollinen internet on muuttamassa toimintatapoja hissijätti Koneella sekä siitä, miten digitalisaatio vaikuttaa johtamiseen Stora Enson Suomen tehtaiden ja sahojen kunnossapitoa hoitavalla Eforalla. Syysterveisin, Nina Garlo-Melkas

Mielipiteesi on tärkeä. Osallistu lukijatutkimukseen ja vaikuta lehden sisältöön! Tästä numerosta tehdään lukijatutkimus: saat sähköpostitse linkin, jolla pääset vastaamaan lehden sisältöä ja ulkoasua koskeviin lyhyisiin kysymyksiin. Vastaajien kesken arvotaan kolme 50€:n suuruista lahjakorttia S-ryhmän liikkeisiin. Mikäli haluat osallistua tutkimukseen, ilmoita siitä meille: nina.garlo@omnipress.fi.

Julkaisija Kunnossapitoyhdistys Promaint ry Kustantaja ja toimitus Omnipress Oy, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, p. 020 6100 115, www.omnipress.fi, Päätoimittaja Nina Garlo-Melkas, p. 050 36 46 491, nina.garlo@omnipress.fi. Ilmoitusmyynti Anna Paananen, myyntipäällikkö, p. 045 159 7550, anna.paananen@omnipress.fi. Ulkoasu Menu Content Agency, www.menuk.ee. Toimitusneuvosto Jaakko Tennilä, Promaint ry, jaakko.tennila@kunnossapito.fi, Juho Ristimäki, Oy SKF AB, juho.ristimaki@skf.fi, Timo Jatila, ABB Oy, timo.jatila@ fi.abb.com, Juha Lepikko, MEBco Oy, juha.lepikko@mabco.fi, Erkki Mäkelä, Lassila & Tikanoja erkki.make​la@lassila​-tikanoja.​fi. Tilaukset, osoitteenmuutokset Promaint ry:n jäsenet toimisto@kunnossapito.fi, ei-jäsenet tilaajapalvelu@media.fi.


10 Valmistuksen 24 pilvipalvelut nojautuvat usein älykkäiden laitteiden tarjoamaan tekniseen rajapintaan ja eri käyttäjien väliseen yhteistyöhön.

16 5 Lyhyesti 9 Näkökulma 10 Alan vaikuttaja: Tuomo Härkönen: Teknologia lisää kunnossapidon kiinnostavuutta 14

3D-tulostaminen yleistyy, mutta hitaasti Suomessa

16

IIIoT digitalisoi teollisuuden koneet ja laitteet

20

KONE: Älykäs teknologia ennustaa hissien huollon tarpeen

24

Cloud Manufacturing: Tuotannon ja kunnossapidon pilvipalvelut

28

Digitaalisuus työelämässä

30

Automaatio tuo helpotusta raskaiden työkoneiden kunnonvalvontaan

33 Vaatimukset datapohjaisten kunnossapitopalvelujen liiketoimintaan 36 Sähkölaitteistojen kunnossapidon asialla 39

Standardinmukaisuutta teollisen internetin tiedonsiirtoon

42

Sähkömoottorien varalaitepalvelu varmistaa sujuvan kunnossapidon

44 Vähemmän ilmaa, vähemmän ongelmia 48

Esittelyssä: Kunnossapitoyhdistyksen hydraulitekninen toimikunta

4/2017

Tässä numerossa


GORMAN-RUPP ITSEIMEVÄT KESKIPAKOPUMPUT

PCM-EPÄKESKORUUVIPUMPUT - Eco Moineau M (valurauta) - Eco Moineau C (SST) - Delasco-letkupumput - Lagoa-annostuspumput

ALL-FLO-KAKSOISKALVOPUMPUT Messukeskus Helsinki 10.–12.10.2017

17 Olemme mukana Teknologia 17 -messuilla 10.-12.10.2017 osastolla 7g100. Tervetuloa!

MAAHANTUONTI & MYYNTI:

SGN Tekniikka Oy puh. 030 650 50

sgntekniikka@sgn.fi www.sgntekniikka.fi


Lyhyesti

Työperäisten vammojen ja sairauksien aiheuttamat menetykset ovat maailmanlaajuisesti 3,9 prosenttia BKT:sta, ja niiden vuosittaiset kustannukset noin 2 680 miljardia euroa. (EU-OSHA/ILO)

Seinäjoella alkaa jälleen konetekniikan diplomiinsinöörikoulutus

VÄITÖS: VAIN HARVA TEKNOLOGIAYRITYS ONNISTUU PALVELULIIKETOIMINNASSA PALVELUIDEN ON NÄHTY olevan pelastaja tai jopa kultakaivos erityisesti länsimaalaisille teknologiayrityksille, jotka taistelevat kovenevan hintakilpailun kurimuksessa. Kuitenkin vain harva tuotevalmistaja menestyy palveluliiketoiminnassaan. – On arvioitu että vain joka viides valmistava yritys kykenee luomaan menestyksekästä liiketoimintaa palveluista, sanoo Vaasan yliopistossa väittelevä Tuomas Huikkola. Huikkola tarkastelee johtamisen alan väitöskirjassaan teknologiayritysten palveluliiketoiminnassa vaadittuja kyvykkyyksiä. Väitöskirja koostuu yhteensä neljästä artikkelista, joiden tutkimusmenetelmänä on laadullinen vertaileva tapaustutkimus. Väitöskirjaa varten on haastateltu useita suomalaisia palveluliiketoiminnan avulla menestyneitä yrityksiä. Huikkolan väitöskirjasta käy ilmi, että palveluliiketoiminnassa vaaditaan erilaista osaamista kuin perinteisessä tuotevalmistuksessa. – Palveluliiketoiminnassa menestyminen vaatii jatkuvaa kanssakäymistä ja yhteiskehittämistä asiakkaan kanssa. Esimerkiksi IBM:n onnistuneen strategisen muutoksen taustalla on nähty olevan sen entisen toimitusjohtajan Louis Gerstnerin kyky tunnistaa asiakkaiden keskeiset arvoajurit, Huikkola kertoo. Yksi keino asiakkaan parempaan ymmärtämiseen on rekrytoida asiantuntijoita ja johtajia asiakasyrityksistä. – Parhaimmillaan tämä haastaa yritystä pohtimaan oman tuoteorientoituneen kulttuurinsa kipupisteitä. Esimerkiksi IBM:n Gerstner rekrytoitiin suoraan asiakasteollisuudesta. Teknologiayritystä saattaa houkuttaa nähdä palvelut vain rahantekokoneena. Väitöskirjasta käy ilmi, että palveluita tulisi mieluummin kehittää erityisesti liiketoiminnan ennakoitavuutta silmällä pitäen. – Johdon tulisi nähdä palvelut erityisesti vakautta tuovana liiketoimintana. Vaikka palveluiden katteet ovat tyypillisesti korkeammat kuin tuotteiden katteet, voivat tuotteet hyvänä aikana tuottaa merkittävästi palveluita enemmän, Huikkola toteaa.

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) käynnistävät järjestyksessään neljännen konetekniikan (tuotantotekniikka) diplomiinsinöörikoulutuksen Seinäjoella. Opinnot suoritetaan työn ohessa ja ne kestävät noin 4 vuotta. Alkavaan koulutukseen valitaan 40 opiskelijaa. Koulutukseen voivat hakea kone-, automaatio-, sähkö- ja tietotekniikan, tuotantotalouden ja lähialojen AMK-insinöörit. Hakuaika on 2.–16.10.2017. Tietoa hakemisesta löytyy verkosta: www.tut.fi/ konetekniikka-seinajoki

4/2017 promaint

5


Lyhyesti TEKOÄLY TULEE, MUTTA HITAAMMIN KUIN ALUN PERIN LUULTIIN TEKOÄLY TUO yhteiskuntaan pitkällä tähtäyksellä isoja muutoksia, mutta ne eivät tapahdu niin nopeasti kuin puhutaan. Muutoksiin kuluu 10-20 vuotta. – Esimerkiksi autonomiset autot ovat jo totta, mutta eivät ne vuonna 2022 korvaa pullakuskia eivätkä tavallista autoilijaa. Suljetussa avolouhoksessa sen sijaan kuorma-autot voivat liikkua ilman kuskia, niin kuin messubussit kävelyvauhtia messualueella tai traktorit pellolla, VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto arvioi.

Tee työkaverillesi unelmien työpäivä

Työhyvinvointi saa tänä syksynä valtakunnallisen teemapäivän, kun Unelmien työpäivä järjestetään ensimmäistä kertaa. Suomen suurimmaksi pyrkivän työhyvinvointitempauksen avulla työyhteisön ilmapiirin kehittämisestä halutaan tehdä osa työpaikkojen arkea. Ajatuksena on, että 5.10. kuka tahansa voi järjestää työhyvinvointia edistävän pienen tai suuren teon omalla työpaikallaan. Seuraa tapahtumaa Instagramissa #unelmientyöpäivä

6 promaint 4/2017

Insinöörien ja ekonomien IAET-kassaan tuli tämän vuoden elokuussa 665 ensihakemusta. Määrä liki puolittui edellisvuodesta. Kassan laskennallinen tyttömyysaste on nyt 3,9 prosenttia. Vielä viime vuonna vastaava luku oli 4,8 prosenttia.

SÄHKÖÄ KAIVOSTEOLLISUUDEN PROSESSIJA JÄTEVEDESTÄ KAIVOSTEOLLISUUDEN PROSESSI- ja jätevedet voivat tulevaisuudessa päästä uudenlaiseen hyötykäyttöön sähköntuotannon lähteenä. Diplomi-insinööri Mira Sulonen tutki ympäristöbiotekniikan alaan kuuluvassa väitöskirjassaan jätevirtojen rikkiyhdisteiden hyödyntämistä biologisessa sähköntuotannossa. Energiaa kulutetaan yhä enemmän. Muun sähköntuotannon ohessa hukkaenergian määrää täytyy vähentää ja erilaisten jätevirtojen hyötykäyttöä tehostaa. Yksi esimerkki tällaisista jätevirroista on kunnalliset ja teolliset jätevedet, joiden sisältämiä ympäristölle haitallisia yhdisteitä käsitellään biologisilla menetelmillä. Osa käsittelyyn käytetystä energiasta saadaan korvattua hyödyntämällä muodostunutta lietettä tai biokaasua energianlähteenä, mutta jätevesiin varastoitunut kemiallinen energia voidaan osittain muuntaa myös suoraan sähköenergiaksi. Tämän mahdollistavat bioelektrokemialliset systeemit, joissa sähköntuotannon katalyyttinä toimivat mikro-organismit. – Sähköä saadaan jo tuotettua tehokkaasti bioelektrokemiallisissa systeemeissä orgaanisista yhdisteistä. On kuitenkin olemassa myös useita ympäristölle haitallisia epäorgaanisia yhdisteitä, joiden kemiallinen energia jää tällä hetkellä hyödyntämättä. Yksi tällainen ryhmä on pelkistyneet epäorgaaniset rikkiyhdisteet, aiheesta Tampereen teknillisessä yliopistossa väittelevä Mira Sulonen kertoo. Pelkistyneitä epäorgaanisia rikkiyhdisteitä löytyy paljon esimerkiksi kaivosteollisuuden prosessi- ja jätevesistä. Samoissa virroissa esiintyy usein myös runsaasti metalli-ioneja, jotka saattavat olla myrkyllisiä jo pienissä pitoisuuksissa. – Pelkistyneistä rikkiyhdisteistä saatu sähköenergia voidaan hyödyntää metallien elektrokemiallisessa talteenotossa. Näin nämä molemmat haitalliset yhdisteet saadaan poistettua jätevirroista yhtäaikaisesti, Sulonen sanoo. Esimerkiksi avain viime aikoina paljon parjattujen kaivosvesien käsittelyyn löytyy Sulosen mukaan vesistä itsestään. – Energia ja mikrobit ovat jo siellä. Tarvitaan ainoastaan keinot niiden hyödyntämiseen.


Tekniikan Akateemisten (TEK) heinäkuussa julkaisemasta työllisyystilastosta selviää, että työttömien diplomi-insinöörien ja muiden tekniikan akateemisten määrä on vähentynyt vuoden aikana noin 20 %

LaiToKsen KäyTTövaRmuus, RisKienHaLLinTa ja KunnossaPidon KonsePTiT (WCm 2) 18.–19.10.2017

SIEMENS JA VTT KEHITTÄVÄT YHDESSÄ DIGITAALISTA METSÄTEOLLISUUTTA SIEMENS JA VTT ovat sopineet Digital Fiber -yhteistyöstä, jossa kehitetään digitaalista metsäteollisuutta. Kehitysyhteistyö sisältää ekosysteemien rakentamisen, metsäteollisuuden uudenlaisten prosessien kehittämistä, teknologiaratkaisuja sekä VTT:n Bioruukki-pilotointikeskuksen modernisointia. Ekosysteemiin kutsutaan mukaan metsäyhtiöitä sekä prosessiosaajia kuten konsulttiyhtiöitä, startupeja sekä OEM-teollisuusyrityksiä. Tarkoituksena on luoda menestyvä teollisuusekosysteemi, jossa uusia ideoita voidaan kehittää ja kaupallistaa ketterästi. Kehityshankkeen testiympäristönä toimii muun muassa VTT:n Bioruukki, joka on tutkimustarkoituksiin perustettu pilotointikeskus Kivenlahdessa. Lisäksi VTT tuo hankkeeseen osaamisensa metsäteollisuuden prosesseista. VTT:n kehittämiä prosessimalleja hyödynnetään laajasti tehtaiden ja prosessien suunnittelussa. - Kehitämme Bioruukista maailman eturivin bio- ja kiertotalouden kehitysympäristöä ja haluamme siitä kehittyvän myös eturivin IoT:tä ja muuta modernia tietotekniikkaa, kuten simulointia, optimointia ja data-analytiikkaa, hyödyntävä ympäristö. Yksi tärkeimmistä visioistamme on uudistaa teollisuutta tietotekniikan avulla, sanoo VTT:n liiketoiminta-alueen johtaja Jussi Manninen. Siemens tuo yhteistyöhankkeeseen teknologiaratkaisut, joita ovat Comos-prosessien elinkaaren hallintaohjelmisto sekä avoin MindSphere IoT -ratkaisu. Lisäksi Siemens voi toimia kansainvälisenä myyntikanavana hankkeessa kehitetyille ratkaisuille. Täysin avoimena IoT-ratkaisuna MindSphere toimii helppokäyttöisenä alustana ekosysteemeille, jotka voivat kehittää digitaalisia palveluita, sovelluksia ja uusia liiketoimintamalleja.

jyväskylä

Kunnossapidon tehtävänä on varmistaa yrityksen liiketoimintastrategian vaatima käyttövarmuus ja tuotannon kokonaistehokkuus. Kunnossapito on määrätietoisesti johdettua tavoitteellista toimintaa, joka perustuu yleensä johonkin paikallisesti sovitettuun kunnossapidon toimintatapaan. Riskienhallinta, turvallisuuden varmistaminen ja ympäristön huomioon ottaminen ohjaavat kaikkia kunnossapidon toimenpiteitä. Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossa­ pidon johto­, kehitys­ ja suunnittelutehtävissä oleville henkilöille sekä asiantuntijoille, joiden vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden ja toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon palveluyrityksissä toimiville henkilölle. Tilaisuus on osa World Class Maitenance ­koulutusohjelmaa. Tilaisuuden aiheita: Käyttövarmuuden hallinta Tuotantotehokkuuden kehittäminen Kunnossapidon konseptit Riskienhallintamenetelmät ja -työkalut Harjoitustehtäviä Henkilö-, laitos- ja ympäristöturvallisuuden hallinta Hinta: 1290 euroa + alv 24 % Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

www.promaint.net > tapahtumakalenteri


Kestävän kehityksen energiaratkaisujen uusi johtava teknologiatoimittaja

Samcheok Green Power Plant, Etelä-Korea, CFB 4 x 550 MWe.

Sumitomo Heavy Industries ja Amec Foster Wheeler yhdistivät kiertopetikattila (CFB) -liiketoimintansa maailman johtavaksi kestävän kehityksen energiaratkaisujen teknologiatoimittajaksi.

Tuotteet ja palvelut ►

Kiertopetikattilat (CFB)

Ilmanpaineiset CFB-kaasuttimet

Savukaasujen puhdistuslaitteistot

Kuplapetikattilat (BFB)

Uusi yhtiö, nimeltään Sumitomo SHI FW, on osa SHI:n maailmanlaajuista Energy and Environment -liiketoimintaa. Yhtiön pääkonttori sijoittuu Espooseen, teknologiakeskus Varkauteen. Toimintamme globaalina projektinjohtoyksikkönä jatkuu muuttumattomana.

Ilmanpaineiset BFB-kaasuttimet

Metallurgian jätelämpökattilat (WHB)

Service-toiminnot

Entistä vahvempi, entistä osaavampi

► Espoo

Olemme maailmanlaajuinen innovatiivisten kiertopeti (CFB) -teknologiaratkaisujen toimittaja ja tarjoamme ensiluokkaisia kestävän kehityksen energiaratkaisuja asiakkaillemme tuoden heille lisäarvoa jatkuvalla panostuksella kasvuun ja teknologioidemme kehittämiseen tehokkaammaksi ja ympäristöystävällisemmäksi.

Toimipaikkamme ► Varkaus ► Sosnowiec, Puola ► Varsova, Puola ► Norrköping, Ruotsi ► Krefeld, Saksa ► Hampton, NJ, USA ► Shanghai, Kiina ► Bangkok, Thaimaa ► Chonburi, Thaimaa ► Hanoi, Vietnam ► Soul, Etelä-Korea ► Makati City, Filippiinit ► Niihama, Japani ► Tokio, Japani

www.shi-fw.com SFWAdvert_210x297_Promaint_042017.indd 1

22.8.2017 9:36:34


Näkokulma Petri Asikainen

DIRECTOR, CORE TECHNOLOGY, KONECRANES OYJ

K

äynnissä olevan digimurroksen perusteellisesti toimintaympäristöämme muuttava luonne ei ole varmastikaan jäänyt keneltäkään huomaamatta. Usein tulevaisuuden visioista kerrottaessa palstatilaa saavat Gartnerin hype-käyrän huipulla olevat teknologiat, joista puhutaan hieman etäisinä ja mystisinä tulevaisuuden asioina. Teollista Internettiä, analytiikkaa tai vaikkapa reaaliaikaista tapahtumavirran käsittelyä hyödyntävät tuotteet ja palvelut ovat kuitenkin jo tänään arkipäivää monilla toimialoilla. Uudet laitteet kertovat itsestään käyttöön ja kuntoon liittyvää tietoa. Tietoa on turvallisesti saatavissa jalostetussa muodossa päivittäisen operoinnin ja kunnossapidon, sekä pidemmän aikavälin suunnittelun tueksi. Esimerkiksi trukki valvoo rengaspaineitaan, polttoaineenkulutustaan, taakan aiheuttamia voimapiikkejä ja vaikkapa ajoreittejään. Kun tätä tietoa yhdistetään älykkäästi ja automaattisesti muuhun relevanttiin dataan, luodaan rahanarvoista informaatiota. Esimerkin trukin tuottamalla datalla voidaan paikkatiedon ja ajossa heilahtaneen kuorman aiheuttamien voimien yhdistelmänä piirtää kartta, joka kertoo pahimmat liikkuvaa laitteistoa rasittavat epätasaisuudet. Tämän informaation avulla ollaan viisaampia kohdistamaan ajoalustan kunnostusinvestoinnit niin, että liikkuva kalustorasitus minimoituu käytettävissä olevalla rahalla.

Teollinen Internet on arvoa tuottavaa arkipäivää Aiemmin mainitun Gartnerin hype -käyrän huipun tietämiltä löytyy jatkuva tapahtumavirran käsittely (event stream processing). Menetelmän avulla voidaan nostaa reaaliajassa tärkeät tapahtumat niiden saataville, joiden on syytä reagoida tietoon. Sovelluksia löytyy arkikäytössä edellisen trukkiesimerkin tapauksessa esimerkiksi matalan rengaspaineen valvonnasta. Tällainen tilanne voi olla turvallisuusriski, varmuudella nousevien operointikustannuksen lisäksi, ja siihen on hyvä reagoida heti. Niinpä tieto voidaan välittää operointia tai kunnossapitoa hoitaville henkilöille reaaliajassa vaikkapa tekstiviestillä. Teollisuuden laitteiden suunnitellut käyttöiät ovat tyypillisesti kymmeniä vuosia. Uusimmat Teollisen Internetin teknologiat voidaan valjastaa palvelemaan tuotantoa ja kunnossapitoa tehokkaimmin, kun myös käytössä olevat vanhan sukupolven laitteet kytketään mukaan. Vanhojen laitteiden osalta suuri arvo on usein digitalisaation mahdollistamassa huollon transaktioiden ja -kustannusten läpinäkyvyydessä. Faktoihin perustuva kokonaisnäkymä laitoksen laitekantaan auttaa kohdentamaan esimerkiksi vuosisuunnittelun yhteydessä modernisointi-investointeja sinne, missä ne tuottavat parhaiten. Teollinen Internet ei ole siis ainoastaan uusien laitteiden teknistä ylellisyyttä, vaan arvoa tuottavaa arkipäivää kaikenlaisille teollisuuslaitteille ja palveluille.

4/2017 promaint

9


ALAN VAIKUTTAJA

Teknologia lisää kunnossapidon kiinnostavuutta Teksti: Nina Garlo-Melkas, Promaint-lehti Kuvat: Timo Porthan

Tuomo Härkönen kuvailee itseään elinikäiseksi opiskelijaksi, jota on kiehtonut jo pienestä pojasta lähtien erilaiset teknologiat ja tekniset laitteet. Nelivuotiaana hän jo purki polkupyöränsä osat palasiksi selvittääkseen, miten laite pohjimmiltaan toimii. Samaa asennetta hän hyödyntää edelleen etsiessään teollisuudelle uusia tapoja tehostaa toimintoja teknologian keinoin.

10 promaint 4/2017

O

len ollut aina kiinnostunut tekniikasta ja haluan ymmärtää, miten erilaiset laitteet toimivat. Olen myös elinikäinen opiskelija – itseasiassa minulla on useita tutkintoja eri alueilta: konemestarin, opettajan, automaatioinsinöörin, ylempi korkeakoulututkinto osaamisen johtamisesta, väitöskirjaopinnot kunnossapidon johtamisesta ovat vaiheessa, kertoo kiinteistöteknisiin ja teollisuuden palveluihin keskittyneen Caverion Oyj:n teollisuuden ratkaisujen digitaalisten palveluiden johtaja (CDO) Tuomo Härkönen. Härkönen on tähänastisen uransa varrella tehnyt työtä niin merimiehenä ”villin linjan” tankkereilla laivojen kunnossapidossa kuin Allen-Bradleyn automaatiojärjestelmien


ALAN VAIKUTTAJA

Tuomo Härkönen: Kotoisin: Outokummusta. Opiskellut: konetekniikkaa, automaatiotekniikkaa, osaamisen johtamista, kunnossapidon johtamista muun muasssa Aalto-yliopistossa. Perhesuhteet: naimisissa, kaksi lasta, perheessä on kolme insinööriä ja yksi teekkari. Työura: aloitin työuran merimiehenä tankkereilla. Toimin Allen-Bradleyn automaatiojärjestelmien koulutus- ja tukitehtävissä noin 9 vuotta. Olin erilaisissa johtotehtävissä Siemensillä noin kahdeksan vuotta ja Konecranesillä noin seitsemän vuoden ajan. Nykyinen työtehtävä: Caverion, teollisuuden ratkaisut. Tällä hetkellä viimeistellään uuden palvelun tuotteistamista. Valmistaudutaan syksyllä tapahtuvaan lanseeraukseen ja siihen liittyviin koulutuksiin. Samanaikaisesti valmistaudutaan tuleviin tarpeisiin kehittelemällä jo palvelutuotteen seuraavia versioita. Tulevaisuuden haasteet: Jatkuva itsensä kehittäminen, mahdollisesti väitöskirjan loppuun saattaminen. Harrastukset ja muut mielenkiinnot: mökkeilyyn liittyvät aktiviteetit, hyvä ruoka sekä lähes päivittäinen kuntosaliliikunta.

taan. Mielestäni muutos tapahtui teknologian kehittymisen myötä reilut kymmenen vuotta sitten, kun ymmärrettiin, että datan ja analytiikan kautta kunnossapidosta tulee teknisesti kiehtova alue myös älyköille. Härkönen uskoo, että kunnossapidosta on keinoälyn lisääntymisen takia tulossa ennen pitkää yhä enemmän asiantuntijatyötä ja sen johtamista. – Tämä on siitä hyvä ala, että paikallisia työntekijöitä tarvitaan aina. Työtehtävät vain muuttuvat monipuolisemmiksi ja sitä kautta entistäkin mielenkiintoisemmiksi. Ihmistyön tarve säilyy varmasti, tulee uusia ammattinimikkeitä, eikä pidä myöskään unohtaa, että pilvialustaiset keinoälyjärjestelmät tarvitsevat myös ylläpitoa. Peruskunnossapidossa kielitaitoisille modernin tietotekniikan ja perinteisen kunnossapidon osaajille tulee olemaan kysyntää tulevaisuudessa. Esimerkiksi Härkösen johdolla kehitetyn ennustemallin avulla voidaan ennustaa, milloin saavutetaan hälytysraja valvottavalla laitteella, eli milloin laite on tarpeellista huoltaa. Kunnossapitoalan asiantuntija voi tarvittaessa myös muuttaa hälytysrajoja tilanteen mukaan, jonka seurauksena myös ennustemallin rajat muuttuvat. Kunnossapitoalan henkilöstä ei siis ole enää laitteiden ja niitä pyörittävien teknologioiden toimivuuden armoilla, vaan teknologian avulla voidaan työn suunnitelmallisuutta ja sen johtamista helpottaa.

Robottipelko on liioiteltua

koulutus- ja tukitehtävissä. Viimeiset pari vuotta hän on työskennellyt Caverionilla vastaten teolliseen internettiin pohjautuvien palveluiden kehittämisestä. Näiden tehtävien välissä hän vaikutti myös teknologiajätti Siemensillä erilaisissa päällikkötehtävissä sekä nosturilaiteyhtiö Konecranesillä johtotehtävissä osallistuen muun muassa nosturilaitteiden etävalvontaan perustuvan kunnossapitopalvelun kehittämiseen.

Vaikka teollisuuden robotisaatiosta puhutaan alalla paljon, Härkösen mielestä robottien roolia tulevaisuuden tuotantolaitoksissa on jopa liioiteltu. Toisaalta robotisaatioon liittyvä terminologia vaatisi Härkösen mielestä täsmentämistä. – Perinteisesti robotti-termillä on viitattu teollisuusrobottiin, joka parhaimmillaan soveltuu esimerkiksi autoteollisuuden hankalien työvaiheiden automatisointiin. Härkönen lisää, että tulevaisuuden kunnossapitoäly parhaimmillaan mahdollistaa koneiden ja laitteiden käytettävyyden ennakoinnin ja sitä kautta prosessien optimoinnin. – Uskoisin, että keinoälyn käyttöliittymien helppokäyttöisyyden merkitys kasvaa entisestään, jolloin voidaan keskittyä entistä paremmin tuottavaan työhön keinoälyn avustamana. Tällöin kehittyneen analytiikan avulla tulipalojen sammuttamisen määrä minimoituu.

Kunnossapitoon lisää älyä

Palvelumaailma paisuu

Härkönen on nähnyt kunnossapitokentän muuttuvan merkittävästi viimeisten vuosien varrella. Näkyvin muutos on tapahtunut kunnossapitotehtävien suorittamiseen käytettävissä työkaluissa. Esimerkiksi tekoälyn ja lisätyn todellisuuden (AR, Augmented Reality) mahdollistavien teknologioiden myötä huoltohenkilöstön työvälineet ovat muuttuneet ja parhaillaan muuttumassa täysin siitä, mitä ne olivat vielä Härkösen työuran alkuaikoina. Työnsä ohella laitteiden elinkaarenaikaisten kustannusten optimointia käsittelevää väitöskirjaa valmisteleva Härkönen johtaa Caverionilla asiantuntijaryhmää, joka viime keväänä toi markkinoille uuden teollisuuden kunnossapitotoimintaa tukevan palvelukonseptin. IoTFlex-konseptin perusideana on mitata älykkäiden antureiden avulla koneiden todellista kuntoa ja ennustaa mahdollinen vikaantuminen reaaliaikaisen analytiikan keinoin mittaamalla esimerkiksi värähtelytason nousunopeutta pitkän ajan keskiarvona. – Aikoinaan kunnossapitoon jouduttiin, nyt sinne halu-

Härkönen osallistui Konecranesilla vietettyjen vuosien aikana yhtiön Global Technical Services -yksikön perustamiseen ja siihen liittyen vastasi Konecranesin teollisen internetin kehityksestä. Konecranes tunnetaan Koneen tavoin perinteikkäänä valmistavan teollisuuden yrityksenä, jonka painopiste on pikkuhiljaa siirtymässä palveluliiketoiminnan vahvistamisen puolelle. Koneella tämä näkyy siinä, että yhtiöllä on tällä hetkellä huoltotoimintoja yli 60 eri maassa. Yhtiön kunnossapitoasentajat tekevät päivittäin yli 70 000 huoltokäyntiä – niin Koneen omille kuin muidenkin valmistamille laitteille. Palvelullistuminen eli siirtyminen tuoteorientoituneesta maailmasta palvelumaailmaan tarjoaa teollisuusyrityksille monia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen. Härkösen mukaan tärkeintä on löytää selkeä "business case" kehitettävien palveluiden ympäriltä. Yrityksen on hyvä kysyä itseltään, että ostaisinko itse tarjottuja palveluita ja mikä niissä on parempaa kuin kilpailijoilla.

4/2017 promaint

11


ALAN VAIKUTTAJA

– Tuotteilla ja palveluilla pitää pystyä erottautumaan kansainvälisessä kilpailussa, sillä suorassa hintakilpailussa on hankala pärjätä Aasian tiikereille. Vaaran paikka piilee myös isoksi kasvaneiden yritysten jäykistyvissä rakenteissa, jotka halvaannuttavat nopean kehittymisen. Pulma on mielestäni siinä, että riskien minimoimiseksi aletaan usein rakentamaan valtaisaa byrokratiaa päätöksenteon tueksi, joka lopulta jyrää alleen innovatiivisen kehityksen. Palveluliiketoiminta lisääntyy myös kunnossapitopuolella – mitä tämä merkitsee teollisuusyrityksille? Härkösen mielestä peruskysymys on se, onko kunnossapito osa yrityksen strategista ydinosaamista vai ei. – Jo pitkään on ollut vallalla se käsitys, että kunnossapitoon erikoistuneet yritykset pystyvät tarjoamaan kehittyneimmät ja kustannustehokkaimmat kunnossapitomenetelmät asiakasyritysten tarpeisiin, joko koko kunnossapidon tai osaprosessien ulkoistuksena. Odotusarvo on luonnollisesti se, että isolla kunnossapitoyrityksellä on paremmat valmiudet kehittyä kuin yksittäisen yrityksen kunnossapito-osastolla. Tämä puolestaan mahdollistaa esimerkiksi ennustavan analytiikan kautta tehokkaamman resurssien hyödyntämisen ja sitä kautta tietenkin paremmat katteet myytävistä tuotteista. Entä, minkälaisten palveluiden kysyntä lisääntyy? – Erikoisosaamiseen liittyvälle analytiikalle näyttäisi olevan kova tarve jo nyt. Mitä tarkemmin pystytään ennustamaan järjestelmien toimintaa, sen parempi. Epäilisin, että seuraava askel on se, että analytiikan hyödyntämisessä siirrytään ekosysteemitasolle. Olisi esimerkiksi melko kiehtovaa nähdä reaaliajassa jalostusketjun eri vaiheiden logistiikkaketjun tila. Tuotteiden liikkeiden ja volyymien perusteella olisi helppo varautua etukäteen kysynnän vaihteluihin, Härkönen kertoo. PM

Voi hyvin, teet työsi tehokkaammin TYÖN JA OMAN HENKISEN hyvinvoinnin tasapaino heijastuu väistämättä työn lopputulokseen. Tämä on asia, joka tulisi olla jokaisen teollisuuden kunnossapitoalalla työskentelevän mielessä suurimmassakin työn imussa, jo työuran alusta lähtien, kertoo Caverionin Tuomo Härkönen. Härkönen muistuttaa, että tämän päivän hektisessä työelämässä teollisuuden työntekijältä vaaditaan entistä taitavampaa itsensä johtamista. – Kun työn tekemisen vapaus lisääntyy, kasvaa myös tarve omien rajojen asettamiseen. Vaikka olisi kuinka mielenkiintoisia hommia pöydällä, jos ei ole hyvää fiilistä työtä tehdessä, ei siitä työn tekemisestäkään tule mitään. Härkönen kertoo nykyisin huolehtivansa työhyvinvoinnistaan satsaamalla vapaa-aikaan. Mökkeilyyn liittyvät aktiviteetit, kuten kalastaminen ja sienestäminen, sekä

12 promaint 4/2017

lähes päivittäinen kuntosaliharjoittelu takaavat sen, että töissä jaksaa puurtaa myös kiireisempinä kausina. Aina ei näin ole kuitenkaan Härköselläkään ollut. – Eihän sitä nuorena älyä, vaan helpommin painaa ihan hulluna töitä ja ottaa riskiä. Olen ollut töissä siellä täällä ja välillä työkiireetkin ovat kasvaneet aika koviksi. Nyt vanhemmiten olen koittanut kuitenkin korostaa oman henkisen hyvinvoinnin tärkeyttä, sillä silloin tulee samalla tehtyä parempaa työtulosta. Samaa asennetta haluan viedä eteenpäin myös alalle hakeutuville pojilleni. Työelämän muutoksista johtuen työntekijälle jää entistä enemmän vastuuta muun muassa oman työnsä aikatauluttamiseen. – Kukaan ei tule välttämättä sinulle antamaan tarkkaa raamia, jolla pärjäisit itsesi kanssa, vaan sinun pitää hallita oman itsesi johtamista.


ALAN VAIKUTTAJA

Tarpeet pysyvät, keinot muuttuvat Puhutaanko, Tuomo Härkönen, tiedon ja sen analysoinnin mahdista teollisuuden mullistavana voimana jo liikaa? Hypeä on hengästyttävän paljon, terminologiasta on tullut melkoista jargonia, joten on hyvä ymmärtää, että kunnossapidon perustarpeet eivät ole muuttuneet mihinkään. Keinot ovat kyllä muuttumassa valtaisasti. Neljäs teollinen vallankumous varmastikin laajemmin nähtynä on alkanut kustannustehokkaan mobiliteetin ja laskentatehon kasvun myötä.

Erilaiset automaatiotekniikat ja -ratkaisut kehittyvät nopeasti, ja uusilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa merkittävästi kiinteistöjen lisäksi teollisuuden järjestelmiin. Millaisia automaatioratkaisuja teollisuus nyt etsii? Saksasta alkunsa saaneen Industrie 4.0:n myötä uskotaan, että ympäristöönsä automaattisesti sopeutuvat tuotantorobotit mahdollistaisivat lähitulevaisuudessa teollisuuden joustavan tuotannon. Hyvä esimerkki tästä on Siemensin Amberissa sijaitseva huippumoderni logiikkatehdas, jossa hyödynnetään pitkälle vietyä älykästä tuotantoautomaation järjestelmäintegraatiota. Perinteinen teollisuus tulee hiukan perässä tässä kehityksessä.

Tarvetta näyttäisi nyt olevan automaatioon liittyvän datan hyödyntämiseen liittyvillä ratkaisuilla.

Automaation lisääntyessä turvallisuusasiat vaativat myös huomioimista – huomioivatko teollisuusyritykset hyvin kyberturvallisuusriskit toiminnoissaan? Kyberturvallisuus on nykyään valveutuneissa yrityksissä hyvällä tasolla. Tästä voidaan kiittää parin länsivallan yhteistyössä toteuttamaa Stuxnet-virusta, jolla hyökättiin iranilaiseen ydinvoimalaitokseen ja lamaannutettiin pitkäksi aikaa ydinvoimalan tuotanto. Selvää on, että normaalit hakkerit eivät kykene tämän kokoluokan virustehtailuun, jossa rakennettiin osasta ydinvoimalaitosta oikeasti toimiva malli, jonka avulla pystyttiin testaamaan ja kehittämään Stuxnettiä. Tämä kuitenkin johti siihen, että myös tehdastasolle on saanut jo pitkään hyvätasoiset suojausratkaisut. Turhan usein saadaan kuitenkin lukea lehdistä erilaisista tietomurroista, jotka on toteutettu esimerkiksi suojaamattomiin järjestelmän osiin. Uskoisin, että Suomesta ei löydy enää yhtään suuryritystä, joissa tietoturva olisi jätetty täysin huomiotta. Vastaavasti mikään itseään kunnioittava palveluyritys ei toimita tietoturvattomia järjestelmiä asiakkaalle.

KOKONAISVALTAISTA KUNNOSSAPITOA

YLIVERTAINEN ASIAKASPALVELU JA KOULUTETUT AMMATTILAISET

Laaja valikoima kunnossapito- ja

KUNNOSSAPITO- JA TARKASTUSPALVELUT

modernisointipalveluja kaiken merkkisille teollisuusnostureille ja työstökoneille. Huoltomme piirissä on KYMMENIÄ TUHANSIA LAITTEITA ja TUHANSIA

KORJAUKSET JA PARANNUKSET MODERNISAATIOT, VARAOSAPALVELUT

HUOLTOSOPIMUKSIA.

TYÖSTÖKONEHUOLTO

VARAOSAT

ETÄPALVELUT

NOSTURIKUNNOSSAPITO

Elinkaarenaikainen kunnossapitopalvelumme maksimoi laitteesi käytettävyysajan ja parantaa toimintojesi turvallisuutta ja tuottavuutta.

NOSTURIMYYNTI

KEHITYS- JA KONSULTOINTIPALVELUT LISÄARVOPALVELUT

OTA YHTEYTTÄ: Puh. 020 427 11 konecranes.fi


TEKNOLOGIA

3D-tulostaminen yleistyy, mutta hitaasti Suomessa Teksti: Markku Lindqvist, toimitusjohtaja, Novela 3D Oy, markku.lindqvist@novela.fi

Materiaalia lisäävä valmistus, kansan kielellä 3D-tulostus, on hiljakseen tehnyt tuloaan Suomen valmistavaan ja kunnossapitoteollisuuteen. Pienessä osassa yrityksistä eteenpäin mennään kovaa tahtia, mutta muualla asiantuntemus ja tulokset ovat ainakin toistaiseksi olleet kovin vähäisiä.

3D

-tulostuksesta puhuttaessa on otettava huomioon, että eri materiaaleille on käytössä yhteensä seitsemän eri menetelmää. Läheskään kaikki menetelmät eivät ole myöskään käytössä esimerkiksi sekä metalleille että muoveille. Myös prototyyppivalmistukseen voidaan käyttää eri menetelmiä kuin itse tuotantoon. Tämä kirjoitus käsittelee pääasiassa 3D-tulostusta teollisen tuotannon näkökulmasta. 3D-tulostus Suomessa on melko vähäistä muuhun Eurooppaan verrattuna. Vaikka muiden maiden etumatkaa teknologian hyödyntämisessä on viime vuosina otettu kiinni, itse menetelmän käytössä ollaan vielä hieman jäljessä. Tämä kummastuttaa, koska menetelmä, johon nykyinen metallitulostus perustuu, on suomalainen keksintö. Lisäksi tutkimus- ja koulutuspuoli Suomessa on erittäin vahvaa. Koska yleisesti valmistettavat kappaleet ovat suhteellisen pieniä, voidaan vain arvailla, että käyttöönoton hitaus johtuu ”vääränlaisen” raskaamman teollisuuden runsaudesta Suomessa. Käyttökohteita valmistusmenetelmälle olisi kuitenkin runsaasti, kunhan niitä vain haluttaisiin ja osattaisiin tarkastella. Varsinkin varaosateollisuus sekä kehittyneempiä, monimutkaisia tuotteita val-

14 promaint 4/2017

3D-tulostuksessa käytetään yleisimmin teollisiin lopputuotteisiin soveltuvia muoveja ja metalleja. (Kuvaaja Marianne Mokkala-Räty. Kuva Novela 3D Oy)

mistava teollisuus voisi hyötyä menetelmästä huomattavasti nykyistä enemmän. Kehittyneemmät tuotteet voisivat olla jo nykyään tuotannossa, tai uusi menetelmä voisi mahdollistaa myös vanhojen tuotevalikoimien muokkauksen. Ennakkoluulot teknologiaa kohtaan sekä perustiedon puuttuminen ovat kaksi perimmäistä syytä, jotka hidastavat lisäävän valmistuksen käyttöönottoa teollisuudessa. Median luoma 3D-innostus on luonut tekniikan alkuvaiheessa myös paljon väärinkäsityksiä.

Milloin 3D-tulostus kannattaa? Tulostaminen 3D -tulostimella kannattaa aina, mikäli yksittäiskappale tai sarja on sen avulla edullisempaa valmistaa, jos tulostettu kappale tuottaa elinkaarensa aikana vanhaan kappaleeseen verrattuna tarpeeksi hyötyjä tai, mikäli tulostettu kappale saadaan valmistettua nopeammin kuin perinteisesti valmistettu tuote. Perinteisen näköisiä kappaleita ei kannata, eikä myöskään usein pystytä menetelmällä valmistamaan. Vaikka 3D-tulostusmenetelmät mahdollistavat erittäin tarkat ja


TEKNOLOGIA monimutkaiset muodot kappaleessa, on varsinkin metallien 3D-tulostuksessa paljon rajoitteita, jotka pitää ottaa huomioon. Yksinkertaisia, esimerkiksi helposti koneistettavia kappaleita ei usein kannata metallien 3D-tulostuksella valmistaa. Jos kappaleessa kulkee paljon kanavia nesteiden virtaukselle, tai kappaleesta saadaan poistettua massaa huomattavasti, 3D-tulostus voi tosin ollakin pätevä menetelmä myös "perinteisemmille" kappaleille. Jos suureen tehtaaseen saadaan valmistettua kestävämmät ja paremmin toimivat varaosat, jotka yhden huoltoseisokkipäivän vähentämällä auttavat säästämään vuodessa puoli miljoonaa euroa, saavat 3D-tulostetut kappaleet maksaa melkein mitä vain. Kun tiedetään, mitä voidaan tehdä, mitä kannattaa tehdä ja osataan myös suunnitella kappaleet menetelmää varten oikein, 3D-tulostuksesta tulee kannattavaa. Prosessien sujuvuus, vähemmän huoltoa vaativat, keveät ja lujat komponentit - näihin tekijöihin perustuu 3D-tulostuksen kilpailukyky perinteiseen valmistukseen verrattuna. 3D-tulostus ei tule täysin korvaamaan perinteisiä valmistusmenetelmiä, mutta tietyissä tuoteryhmissä se on tällä hetkellä jo ylivoimainen valmistustapa.

Uutta ajattelutapaa etsimässä Kun puhutaan tuotantokappaleista, on suunnittelu valmistusprosessin tärkein osa. Itse kappaleiden tulostaminen on helppoa. Laitteet tekevät sitä, mitä 3D-

Parhaaseen tulokseen päästään, kun tuotteet suunnitellaan alusta alkaen hyödyntämään 3D-tulostusta. malli käskee. Se, että 3D-malli saadaan järkeväksi, vaatii suurimman osaamisen ja menetelmien tuntemuksen. 3D-tulostuksen hyödyntämisen asteita on erilaisia, mutta parhaaseen tulokseen päästään, kun tuotteet suunnitellaan alusta alkaen hyödyntämään 3D-tulostusta. Seuraavaksi paras vaihtoehto on muokata olemassa olevaa kappaletta valmistusmenetelmälle soveltuvammaksi ja huonoin tapa on tulostella kappaleet suoraan vanhan mallin mukaan. Ajattelutavan kääntäminen perinteisestä valmistuksesta uutta teknologiaa hyödyntäväksi on oleellisinta. Sen sijaan, että valitaan tietyn kokoinen aihio metallia, jotta tarvittava kappale saadaan työstettyä, täytyykin miettiä, mitkä ovat tuotteen toiminnalliset alueet ja lisätä materiaali vain niiden ympärille. Näin pystytään vähentämään myös huomattavasti materiaalihukkaa ja kierrätykseen tarvittavaa energiaa. Toinen asia ajattelutavan muutoksessa on suunnittelun ensimmäinen kysymys ”paljonko tämä kappale maksaa?” Kun suunnitellaan 3Dtulostuksen tuotteita, tärkein kysymys on ”paljonko tämä kappale tulee säästämään prosessissa?” Mitä pidempi kappaleen elinikä on, sitä enemmän se myös tulee säästämään prosessissa. Esimerkiksi

3D-tulostuksen mahdollisuudet ovat valtavat, kunhan tiedetään tarkalleen, mitä sillä voidaan tehdä. (Kuva EOS Press material)

Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa teknologiaa käytetään erilaisessa teollisessa valmistuksessa, kuten lentokone-, auto-, avaruus-, ja lääketeollisuudessa. Viimeksi Mercedes-Benz ilmoitti käyttävänsä 3Dtulostusta vanhempien autojen varaosien valmistamiseen. Suomen vahvalle prosessiteollisuudelle 3D-teknologiasta voidaan nähdä löytyvän runsaasti tuottavuutta lisääviä mahdollisuuksia. Nämä mahdollisuudet tulee nyt käyttää hyväkseen. Kun nämä ajatukset sisäistetään yrityksissä, päästään paljon lähemmäs 3D-tulostuksen ideaa ja sitä kautta konkreettisia sovelluskohteita.

Yhteistyöstä voimaa Koska kaikkien ei ole kannattavaa tulostaa jokaisella menetelmällä tai kouluttaa kaikkien menetelmien osaajia, korostuu verkostojen ja yhteistyön merkitys entistä vahvemmin tulevaisuudessa. Koska varsinkin metallitulostuksen laitteet ovat myös kalliita, ei jokaiseen suureenkaan yritykseen niitä voida hankkia. Myös halvemmat, kokeilukäyttöön hankitut, tulostimet jäävät useasti vähäiselle käytölle koska 3D-tulostaminen ei vielä ole yrityksen perustoimintaa. Yrityksiltä ei myöskään usein löydy tarpeeksi aikaa kiireisen tuotannon keskellä keskittyä asiaan. Tästä syystä on syytä muodostaa yritysryppäitä, jossa 3D-tulostuksen tuottajat ja sen tarvitsijat yhdistyvät. Kun osaajat, teknologia ja niiden tarvitsijat yhdistetään, saadaan suomalainen 3D-tulostusteollisuus yhä vahvemmaksi osaksi perinteistä teollisuutta. Tällöin saisimme yhdessä kasvatettua myös perinteisen teollisuuden kilpailukykyä alati kiristyvillä markkinoilla. 3D-tulostus on maailmalla huimasti kasvava ala, ja se täytyy saada juurrutettua myös osaksi suomalaista teollisuutta. 3D-tulostuksen osalta näyttää siltä, että Suomessa ollaan menossa parempaan päin. Parin viime vuoden aikana tieto yrityksissä on kasvanut huimasti. Menetelmän ylimääräinen hehkuttaminen mediassa on myös vähentynyt. Tämä kertoo siitä, että olemme pääsemässä vaiheeseen, jossa tehdään oikeita asioita, eikä vaan mietitä joskus epärealistisiakin odotuksia tulevalle. Yritykset tuntuvat etsivän myös hieman aktiivisemmin sovelluskohteita menetelmälle. Osaamista, aktiivisuutta ja rohkeutta vaaditaan kuitenkin vielä paljon. PM

4/2017 promaint

15


TEOLLINEN INTERNET Teknologioiden edistymisen myötä älykkyys lisääntyy myös laitetasolla.

IIIoT digitalisoi teollisuuden koneet ja laitteet Laitteiden sensorointia on toteutettu esimerkiksi paperiteollisuuden alalla jo pitkään, mutta suurimmassa osassa teollista kunnonja käytönvalvontaa digitalisoituminen on vasta aluillaan. Erityisesti silloin, kun puhutaan teollisuuden koneista ja laitteista, jotka eivät ole osa tuotantolinjaa tai -prosessia tai sijaitsevat fyysisesti tuotantotilan ulkopuolella. Teksti ja kuvat: Kim Korhonen, toimitusjohtaja, Distence Oy

16 promaint 4/2017

D

igitalisaatiosta, koneiden internetistä ja IoT:stä, josta teollisuuden puolelle on muotoutunut termi Industrial Internet of Things, puhutaan tänä päivänä paljon. Näiden termien taustalla olevia teknologioita hyödyntämällä voidaan aikaansaada merkittäviä liiketoimintahyötyjä. Tyypillisimmillään kyse on etäkäytön- ja etäkunnonvalvonnasta. Teknologioiden edistymisen myötä älykkyys lisääntyy myös laitetasolla. Tällöin on kyse Intelligent Industrial Internet of Things -konseptista eli IIIoT:stä, EDGE- / Fog computing -tekniikasta tai Distributed Intelligence -älystä. Tutkimuslaitos IDC:n mukaan vuonna 2019 jopa 40 prosenttia kaikesta IoT datasta prosessoidaan, analysoidaan ja hyödynnetään nykyisin jo ”EDGE-tasolla” eli paikallisesti. Digitalisaatio mahdollistaa liiketoimin-

Älyn lisääminen laitetasolla avaa uusia mahdollisuuksia niin laitehallintaan kuin liiketoiminnan kehittämiseen.

tahyötyjen syntymisen yritysten toimintatapojen muutosten kautta. Esimerkiksi etäkunnonvalvonnan avulla voidaan välttyä kalliilta tuotantokatkoksilta ja siirtyä säännöllisistä huolloista tarvepohjaisiin huoltoihin. Etäkäytön valvonnan avulla saadaan tietoa, milloin laitetta käytetään, miten ja missä sitä käytetään. Voidaan myös optimoida energian kulutusta, ohjeistaa koneen tai laitteen oikeanlaiseen käyttöön tai jopa parantaa työturvallisuutta, kun estetään laitteen käyttö henkilöltä, jolla ei ole tähän tarvittavaa koulutusta. Opitaan, miten laitteita oikeasti käytetään. Voidaan luoda uutta palveluliiketoimintaa. Esimerkkejä on rajattomasti riippuen siitä, minkälaisista tuotteista ja liiketoimintaympäristöstä puhutaan. Digitalisaatiosta puhuttaessa keskitytään lähes aina uusien tai tulossa olevien laitteiden ominaisuuksiin. Monet muun


TEOLLINEN INTERNET muassa tutkimuslaitokset näkevät, että IIoT:n suurin markkinapotentiaali piilee asennetussa laitekannassa eli niin sanotussa retrofit-markkinassa. Teollisten koneiden ja laitteiden elinikä voi yltää useisiin kymmeniin vuosiin, eikä ole mitään syytä korvata niitä uusilla pelkästään digitalisaation vuoksi. Tällöin sensorointi ja ulkoinen gateway-yhdyskäytävä, joka välittää sensoridatan eteenpäin, on useimmiten erittäin helppo ja edullinen tapa saavuttaa uusia liiketoimintahyötyjä. Laitteita digitalisoitaessa ei kuitenkaan ole syytä tyytyä pelkkään tiedonkeräämiseen eli data-loggaukseen, vaan liittää siihen älykkyyttä heti alusta alkaen. Paikallisella älyllä, EDGE- / Fog computing -teknologioilla tai Distributed Intelligencellä tarkoitetaan älykkyyden lisäämistä laitetasolla. Älykäs sensori, laitteeseen sisäänrakennettu älykkyys tai useimmiten erillinen äly-yksikkö tai gateway-väylä osaa itse analysoida sensoreilta tulevaa dataa toimien järjestelmän ”aivoina” ja tuoden uuden ulottuvuuden tavalliseen datan keräämiseen verrattuna. Ohessa on muutamia esimerkkejä siitä, miten älykkyys laitetasolla vaikuttaa datan keruuseen: vähentää merkittävästi pilveen lähetetyn datan määrää ja synnyttää

näin suoria kustannussäästöjä toteuttaa automatisoituja toimenpiteitä paikallisesti ja muun muassa parantaa työturvallisuutta, säästää energiaa tai muuten optimoi laitteen toimintatapaa halutulla tavalla parantaa laitteen etähallintaa antaen muun muassa joustavamman mahdollisuuden muuttaa reaaliaikaisesti varoitus- tai hälytysarvoja joko mitatulle sensoridatalle tai eri mitattujen arvojen suhteellisille arvoille sekä ohjata laitteen toimintatapaa automaattisesti pilvestä tms. lähteestä tulevan signaalin mukaisesti.

Hyvä data pilveen Kun tarvittavat sensorit on kiinnitetty älykkääseen gateway-terminaaliin, voi käyttöliittymästä määrittää reaaliaikaisesti, miten sensoridataa luetaan ja, mitä sille sen jälkeen tehdään. Järkevintä on lähettää vain tarpeellinen, ”hyvä” data eteenpäin. Turha data on nimensä mukaisesti turhaa ja lisää vain kustannuksia. Esimerkiksi IEPE-kanavainen värähtelyanturi voi helposti tuottaa dataa yhden megatavun verran sekunnissa vastaten noin 13 gigatavua vuorokaudessa. Tyypillisesti värähtelyantureita asennetaan useita

per laite. Tilanne on sama, minkä tahansa sensorin osalta. Vaikka datamäärät eivät olisikaan suuria, niin ajan mittaan pienikin vuorokausimäärä kasvaa isoksi ja nykyinen hyvinkin edullinen pilvitallennustila muodostuu arvokkaaksi. Asia konkretisoituu vielä enemmän, mikäli kyseessä on kohde, josta data lähetetään gsm-yhteydellä. Esimerkiksi Australiaan asennetusta tuuliturbiinin vaihteesta mitataan useita kymmeniä mitta-arvoja, joiden raakadatan lähettäminen Suomeen pilviympäristöön synnyttää GSM Data Roaming -kustannustason, joka ei ole millään muodolla järkevä. Älykkäässä terminaalissa tehtävä värähtelysignaalin analysointi karsii turhan datan pois ja synnyttäen samalla merkittäviä suoria kustannussäästöjä. Älykäs gateway voidaan konfiguroida hyvin joustavasti lähettämään mittausdataa juuri niin kuin halutaan. Tarvittaessa on toki oltava mahdollisuus muuttaa toimintatapaa myös lennossa ja esimerkiksi päivittää laitteita yksittäin tai laiteryhmittäin.

Automatisoidut toimenpiteet Paikallinen älykkyys mahdollistaa paikalliset automatisoidut toimenpiteet. Kun älykäs gateway saa tietyn signaalin,

Askalon AB now represent all Valves, Actuators and Service after Emerson’s acquisition of Pentair Valves & Controls.

And More...

SVERIGE Nolgårdsvägen 11, SE-663 41 Hammarö • +46 54-57 92 00 • www.askalon.se DANMARK Generatorvej 8A, DK-2860 Søborg • +45 70701275 • www.askalon.dk FINLAND Hakamäenkuja 5, FI-01510 Vantaa • +358 207 416 200 • www.askalon.fi


TEOLLINEN INTERNET se toteuttaa jonkin toimenpiteen. Signaali voi tulla mistä vaan. Analogiselta sensorilta, digitaalisesta väylästä kuten modbus, canbus, OPC, OPC UA. Jos esimerkiksi moottorin tai vaihteen laakeri vikaantuu pahasti, voidaan laitteelle tehdä automaattinen hätäpysäytys ja näin välttää laitteeseen kohdistuvat merkittä-

sovellukset, kommunikoinnin salausalgoritmejä myöden tulee olla päivitettävissä ja hallittavissa etäältä. Älykäs terminaali tai gateway tarjoaa siis suoraan turvallisen ja toimivan alustan muuttuville ja kehittyville tarpeille. Kun teollisuuden koneessa tai laitteessa oleva älykäs gateway tai äly-yksikkö on

Laitteiden älykkyyttä hyödyntämällä voidaan saada aikaan merkittäviä liiketoimintahyötyjä. vät vahingot. Korjaus on nopeampaa ja huomattavasti edullisempaa. Esimerkiksi mitatun energian kulutuksen arvojen perusteella laitteen käyttäjää voidaan opastaa käyttämään laitetta paremmalla tavalla. Älykäs järjestelmä voi jopa kirjoittaa laitteen digitaaliseen väylään ja näin muuttaa koneen tai laitteen toimintaa mittadatan mukaisesti – tai jopa tehdä ohjelmistopäivityksiä koneessa tai laitteen ohjelmistoon.

Laitehallinta pilvestä On päivänselvää, että gateway-yksiköiden, älykkäiden sensorien tai muiden käytettyjen laitteiden tulee olla täysin etähallittavissa. Jatkuvat tietoturvauhat, kehittyvät algoritmit ja eritysesti muuttuvat etävalvonnan ja hallinnan tarpeet edellyttävät, että ohjelmistojen tulee olla etäpäivitettävissä. Käyttöjärjestelmä, terminaalin

kykenevä automaattisiin toimenpiteisiin ja on etäkonfiguroitavissa ja päivitettävissä, voidaan myös pilvestä tulevaa ohjausta hyödyntää joustavasti. Pilveen kertynyttä dataa voidaan esimerkiksi moukaroida Big Data -analysoinnin keinoin ja opittujen asioiden pohjalta voidaan konfiguroida tai päivittää haluttua terminaalia tai koko kantaa välittömästi. Vastaavasti voidaan etäällä toimivaa järjestelmää ohjata automaattisesti muista järjestelmistä kerätyn tiedon perustella tai vaikkapa optimoida energian kulutusta reaaliaikaisen sähkön hinnan mukaisesti niin että sähköä kulutetaan mahdollisimman paljon silloin kun se on edullisinta. Mikään digitalisointi ei ole järkevää, ellei sillä saavuteta asetettuja liiketoimintatavoitteita. On hyvä aloittaa miettimällä: ”Millä informaatiolla voimme parantaa prosessin luotettavuutta / saavuttaa

kustannussäästöjä / luoda uusia, älykkäitä palveluja” ja niin edelleen. Mistä liiketoimintatavoitteesta onkaan sitten kyse. Tämän jälkeen on syytä miettiä mitä dataa tarvitaan, jotta saamme tarvittavan informaation? Ja vasta tämän jälkeen, miten tuo tarvittava data saadaan. Eli mitä sensoreita tarvitaan ja miten data tuodaan siihen paikkaan, jossa se käännetään halutuksi informaatioksi. Kokemuksemme mukaan tuo ensimmäinen kysymys on vaikein ja viimeinen se helpoin. Liikkeelle lähdettäessä on järkevintä valita älyllä varustettu gateway -terminaali heti alkuun yksinkertaisen gateway:n sijaan. Paikallinen äly tuo välittömästi hyötyjä, mutta ennen kaikkea se mahdollistaa järjestelmän kehittämisen ja siirtymisen datan keräämisestä seuraaville tasoille, kuten etähallintaan, kontrollointiin sekä automatisoituihin toimenpiteisiin. Ja edelleen seuraavalle tasolle, jossa hyödynnetään data-analysointia, koneoppimista tai tekoälyä hallinnassa ja automatisoiduissa toimenpiteissä. Näin ollen järjestelmä taipuu muuttuviin tarpeisiin myös tulevaisuudessa tietoturva-asiat huomioiden. On selvää, että digitalisoitumisen tarpeet tulevat muuttumaan teknologian kehittyessä, IIIoT:n tai Distributed Intelligence -teknologian lisääntyessä. Selvää on myös se, että esimerkiksi kunnonvalvontaa tekevän laitteen on oltava kertaluokkaa luotettavampi kuin valvottava laite ja samalla on sen elinkaaren oltava niin ikään samaa luokkaa muiden teollisten koneiden kanssa. PM

Paikallinen äly tuo välittömästi hyötyjä. Ennen kaikkea se mahdollistaa järjestelmän kehittämisen ja siirtymisen datan keräämisestä seuraaville tasoille, kuten etähallintaan.

18 promaint 4/2017


PaiNElaiTTEiDEN KäyTöN ja KUNNoN valvoNTa 8.–9.11.2017

Tampere

Käytön valvojan tehtävänä on mm. henkilökohtaisesti valvoa painelaitteen käyttöä ja kuntoa sekä pitää painelaitteen omistaja tietoisena olennaisista painelaitteen käyttöön ja kuntoon liittyvistä seikoista. Hänen tulee myös varmistua siitä, että painelaitetta käyttävä henkilökunta tuntee painelaitteen toiminnan, käyttöohjeet ja turvallisuussäännökset. Vuoden 2017 alusta voimaan tulleet uudet säädökset edellyttävät, että painelaitteelle on nimetty yksi tai useampi käytön varavalvoja. Koulutustilaisuus on tarkoitettu teollisuuden ja voimalaitosten painelaitteiden käytön valvojille ja varavalvojille sekä painelaitteiden kunnossapidon parissa työskenteleville henkilöille. Tilaisuudessa käydään läpi uusitun lainsäädännön vaatimuksia sekä alan ajankohtaisia kysymyksiä niin viranomaisten, tarkastuslaitosten kuin teollisuudenkin edustajien puheenvuoroissa. Tilaisuuden aiheita: Kemikaalien käsittelyä koskevat säädökset Uusi painelaitelainsäädäntö Tarkastuslaitoksen kokemuksia painelaitteiden valmistuksesta Case: Painelaitteen vaurio Kehittyneet NDT-menetelmät Käytön valvojan tehtävät ja vastuut sekä sattuneita onnettomuuksia Painelaitteiden riskiperusteinen turvallisuuden seuranta Putkistojen asennus-, korjaus- ja muutostyöt Painelaitteiden toimitusvalvonta Edellytykset painelaitetarkastuksen sujuvaan läpivientiin Hinta: 1290 euroa + alv 24 % Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

www.promaint.net > tapahtumakalenteri

KunnossaPidon TunnusluvuT, suunniTTelu ja ResuRssiT (WCM 3) 15.–16.11.2017

Tampere

Kunnossapidon operatiivisen toiminnan suunnittelu sekä resurssien määrittely ja hankinta tehdään yrityksen tai yksikön teknisten käytettävyys- ja laatutavoitteiden mukaisesti. Toiminnanohjaus- ja laitostiedonhallintajärjestelmät tukevat suunnittelua, toteutusta ja raportointia. Asetettujen tavoitteiden seuranta ja toiminnan tehokkuuden kehittäminen perustuvat oikein valittuihin mittareihin ja kunnossapidon tunnuslukuihin. Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon johto-, kehitys- ja suunnittelutehtävissä oleville henkilöille sekä asiantuntijoille, joiden vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden ja toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon palveluyrityksissä toimiville henkilölle. Tilaisuus on osa World Class Maitenance -koulutusohjelmaa. Tilaisuuden aiheita: Kunnossapidon tunnusluvut Työnsuunnittelu ja projektit Resurssien käyttö Tietojärjestelmät kunnossapidossa Hankinta- ja ostotoiminta Materiaalihallinta ja logistiikka Hinta: 1290 euroa + alv 24 % Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

www.promaint.net > tapahtumakalenteri


PALVELULIIKETOIMINTA

Maailman johtaviin hissija liukuporrasyrityksiin kuuluva Kone Oyj ilmoitti helmikuussa 2016 liittävänsä kaikki valmistamansa ja huoltamansa laitteet verkkoon. IBM Watsonnimisen kognitiivisen tiedonkäsittelyjärjestelmän ansiosta hissien ja liukuportaiden kunnossapito on siirtynyt hyvää vauhtia kohti ennustavan kunnossapidon toimintamallia. Teksti: Nina Garlo-Melkas, Promaint-lehti Kuvat: Timo Porthan

Älykäs teknologia

ennustaa hissien huollon tarpeen

K

oneella on huollettavanaan yli 1.1 miljoona hissiä ja liukuporrasta ja niiden lisäksi 400 000 automaattista ovea. Valtava laitemäärä edellyttää huollon optimointia, ja tähän on haettu ratkaisuksi esineiden internet, Internet of Things (IoT). – Käynnissä oleva teknologinen murros mahdollistaa erilaisten älykkäiden palveluiden liittämisen hisseihin ja liukuportaisiin. Viime helmikuussa esittelimme uudet 24/7 Connected Services -palvelumme, joissa hyödynnetään IBM Watson IoT -alustaa ja joiden avulla laitteiden käyttökatkokset ja viat vähenevät ja kunnossapitotöitä koskevan tiedon saatavuus paranee, kertoo Kone Oyj:n globaalin kunnossapitoliiketoiminnan johtaja Heikki Haasmaa. Uusissa hisseissä on jo valmiina teknologiat, joiden avulla laitteiston tilaa voi seurata etänä. Mutta myös vuosikymme-

20 promaint 4/2017

niä vanhat hissit pääsevät kiinni internetiin, kun niihin asennetaan älykästä sensoriteknologiaa, jonka hinta on pudonnut vain murto-osaan siitä, mitä se oli vielä muutama vuosi sitten. Anturit lähettävät eteenpäin monenlaista tietoa hissin käytöstä, tärinöistä, liikkeistä ja lämpötiloista. Kerätyn tiedon perusteella on mahdollista päätellä,

Käynnissä oleva teknologinen murros mahdollistaa erilaisten älykkäiden palveluiden liittämisen hisseihin ja liukuportaisiin.

milloin hissi tai liukuporras alkaa olla huollon tarpeessa. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että hissin luokse ilmestyy huoltomies jo ennen, kuin näkyviä teknisiä ongelmia ehtii ilmetä, Haasmaa sanoo.

Älykkäitä laitteita ja palveluja Koneen uuslaitemarkkinoiden pitkään jatkunut kasvutrendi taittui viime vuonna yhtiön päämarkkina-alueella Kiinassa, mutta palveluliiketoiminnan kasvu jatkuu edelleen. Koneen huoltokannasta noin puolet koostuu yhtiön omista laitteista. – Uuslaitepuolemme markkinakasvu on jatkunut tänäkin vuonna hieman EMEA-alueella sekä Pohjois-Amerikassa, mutta hiipunut Kiinassa. Toisaalta, jos katsotaan palveluliiketoimintaamme ja erityisesti kunnossapitoliiketoimintaa, niin kasvu jatkuu käytännössä kaikilla markkina-alueillamme, sanoo Haasmaa. Yksiköissä mitattuna Kiinan osuus globaalista uuslaitemarkkinasta on yli puolet.


PALVELULIIKETOIMINTA Vaikka hissien ja liukuportaiden kysyntää tukeva kaupungistuminen on Kiinassa edelleen vauhdikasta, yhtiön valmistamien laitteiden yksikköhinnat kääntyivät Kiinassa kilpailun kiristymisen myötä laskusuuntaan vuonna 2015. Palveluliiketoiminnan markkinoiden kasvu kuitenkin jatkuu. Vuonna 2016 Kone paransi maailmanlaajuista markkina-asemaansa huollossa saavuttaen jaetun kolmossijan saksalaisen Thyssen Krupp AG:n kanssa, yhdysvaltalaisen Otis Elevator Companyn sekä sveitsiläisen Schindlerin jälkeen. Myös laitteiden modernisointimarkkinan kasvu jatkuu edelleen.

Palveluliiketoiminta kasvaa Koneella on tällä hetkellä huoltotoimintoja yli 60 eri maassa. Yhtiön kunnossapitoasentajat tekevät päivittäin yli 70 000 huoltokäyntiä – niin Koneen omille kuin muidenkin valmistamille laitteille. Haasmaan mukaan alalla on käynnissä kaksi trendiä, joilla on positiivisia, pitkän aikavälin vaikutuksia palveluliiketoimintaan. Turvallisuus on toki Koneen valmistamille ja huoltamille laitteille aivan kriittistä, mutta entistä enemmän asiakkaat edellyttävät hissi- ja liukupor-

”People Flow” Koneen strategian keskiössä Yli miljardi ihmistä käyttää joka päivä Koneen huoltamia laitteita, ja yhtiön vision mukaisesti pyrimme huomioimaan kaikki laitteidemme käyttäjät, ei ainoastaan asiakkaitamme, sanoo Kone Oyj:n Heikki Haasmaa. Koneen palveluliiketoiminnan kehittämistä ajaa asiakkaiden odotuksissa ja tarpeissa tapahtuneet muutokset. Asiakaskokemuksen merkitys korostuu monien muiden toimialojen tavoin myös hissi- ja liukuporrastoimialalla. Asiakaskokemuksen tärkeyttä osoittavat myös lukuisat tutkimustulokset. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen Walker Information -konsulttiyhtiön mukaan asiakaskokemuksesta on tulossa vuoteen 2020 mennessä tärkeämpi tekijä kuin hinta tai itse tuote kun puhutaan brändin erottuvuudesta. Teknologian kehitys on toisaalta muuttanut asiakkaiden odotuksia haluamiensa palveluiden nopeudesta, läpinäkyvyydestä ja ennustettavuudesta. McKinsey & Company kertookin, että 75 prosenttia verkossa asioivista asiakkaista odottavat saavansa palvelua viidessä minuutissa. Koneelle uudet asiakasodotukset merkitsevät muun muassa tarvetta nopeuttaa uusien palveluiden ja ratkaisujen tuontia markkinoille tekemällä läheisempää yhteistyötä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Käytännössä tämä merkitsee muun muassa erilaisten innovaatiohankkeiden, kuten uusien hackathon -tapahtumien järjestämistä, joiden kautta syntyy liiketoimintaideoita ja, jotka voivat olla toimia meille myös hyvinä rekrytointikanavina.


PALVELULIIKETOIMINTA

Virtuaalitodellisuus, lisätty todellisuus ja sosiaalisen median mobiiliratkaisut tulevat lisääntymään nopeasti kunnossapitohenkilöstön arjessa.

tailtaan käytettävyyttä, johon päästään muun muassa vaikuttamalla tarvittavien korjaus- ja huoltotoimenpidepalvelujen saatavuuteen ja toteutuksen nopeuteen.

Ennustavuutta kunnossapitoon Kone on siirtynyt vuosien varrella niin sanotusta reagoivasta kunnossapidon mallista ennakoivan kunnossapidon toimintamallin toteutukseen. Jatkossa yh-

tiössä tullaan tarjoamaan yhä enemmän ennustavaa kunnossapitopalvelua, jossa nopeasti kehittyvillä IoT-teknologioilla ja big dataan pohjautuvalla datankeruulla on iso rooli. - Aiemmin huoltotyömme pohjautuivat enemmän kalenteriperusteiseen kunnossapitoon, kun oli vakiintunut ajatus siitä, että on olennaisempaa, mitä useammin laite huolletaan ja huoltohenkilökuntamme on paikan päällä asiak-

kaan luona. Nyt pikemminkin olemme pyrkineet viestimään, ettei se ole oikeasti olennaista – vaan se, että laitteet ovat turvallisia ja niiden käytettävyys hyvä.Myös asiakkaat itse ovat alkaneet odottaa laitteiden kunnossapidolta ennakoitavuutta ja ennustettavuutta. Asiakkaat odottavat, että Kone pystyy informoimaan heitä tulevista latteiden korjaustarpeista jo ennen vikojen sattumista. - Olemme päässeet hyvään vauhtiin huollossa olevan laitekantamme liittämisessä verkkoon. Haluamme, että kaikki huoltokannassa olevat laitteet on kytketty verkkoon vuoteen 2020 mennessä. Lisääntyvästä ennakoitavuudesta on myös Koneen kunnossapitoasentajalle iso merkitys. - Kukaan ei halua tulipalojen sammutusta. Ennustava kunnossapito auttaa siihen, että työpäivät ovat suunniteltuja ja rauhallisempia. Samalla se vapauttaa aikaa asiakkaan kanssa käytävään tärkeään viestintään. Haasmaa muistuttaa, että teknologioiden kehittyessä myös Koneen huoltomiesten työkalut muuttuvat. Jo nyt kannettavat PDA-laitteet ovat kiinteä osa Koneen huoltomiesten työkalupakkia lähes kaikkialla maailmassa. Yhtiön tavoitteena on, että jatkossa ne ovat koko Koneen huol-

LAIPPALIITOSASENTAJAN KOULUTUS JA PÄTEVÖINTI – TÄYTÄ STANDARDIN VAATIMUKSET, VARMISTA LAATU JA TURVALLISUUS Ammattitaitovaatimukset putkistojen liitosten asentamiselle ovat kasvaneet. Vuodot ja vauriot putkistoissa ovat aina suuri riski turvallisuudelle ja ympäristölle etenkin vaaraa aiheuttavissa laitoksissa. Varmista henkilöstösi ammattitaito laippaliitoskoulutuksessa. EN-standardi SFS-EN 1591-4 määrittelee, miten laippaliitosten (ruuviliitosten) asentajien pätevöitys tulee järjestää. Kesto 2 pv: 1 pv verkkokoulutus + 1 pv asennusharjoittelu/-opastus ja pätevyyskoe. Ajankohta, toteutus ja paikka voidaan räätälöidä yrityksesi tarpeisiin sopivaksi, esimerkiksi lähelle asennustyömaata. Katso myös avoimet koulutuspäivät: amiedu.fi/koulutushaku

Tiedustelut: Asiantuntija Marko Vattulainen puh. 020 7461 517 marko.vattulainen@amiedu.fi

Vaikuttavaa osaamista Asiakaspalvelu puh. 010 80 80 90 asiakaspalvelu@amiedu.fi Valimotie 8, 00380 Helsinki

amiedu.fi


PALVELULIIKETOIMINTA tohenkilöstön käytössä, myös kehittyvillä markkinoilla. Haasmaa myös arvioi, että virtuaalitodellisuus (virtual reality, VR), lisätty todellisuus (augmented reality, AR) ja sosiaalisen median mobiiliratkaisut tulevat lisääntymään nopeasti alalla. Kone on mukana muun muassa teknologian tutkimuskeskus VTT:n koordinoimassa hankkeessa, jossa kehitetään uusia digitaalisia huoltotyöratkaisuja ja -välineitä. Näiden toivotaan tehostavan huoltohenkilöstön

työtuloksia ja parantavan samalla työtyytyväisyyttä. Nyt AR- ja VR-työvälineet ovat kuitenkin vasta kypsymässä tuotantokäyttöön sopiviksi niin hinnaltaan kuin toimivuudeltaan. Tulevaisuudessa kunnossapitohenkilöstö voi esimerkiksi VRlasien avulla tutustua huoltoympäristöön jo ennen kohteeseen lähtöä. Etäasiantuntija puolestaan voi näyttää huoltomiehelle toimintaohjeita lisätyn todellisuuden (AR) sovellusten avulla. Huoltokohtee-

seen liittyvät kollegojen vinkit ja hyväksi havaitut toimintamallit voidaan jakaa hyödyntäen sosiaalista mediaa ja AR:ää. - Muun muassa lisätty todellisuus on tulevaisuudessa todennäköinen huoltoteknikoiden arkinen työkalu, jota tutkitaan ja se tarjoaa tosi mielenkiintoisia mahdollisuuksia meidän liiketoimintaan. Vie tosin vielä jonkin aikaa ennen kuin uudet teknologiat ovat riittävän kypsiä laajaan käyttöön – todennäköisesti 5-10 vuotta, Haasmaa sanoo. PM

Kysymys & vastaus: Big datan hyödyntäminen on pitkäjänteistä kehittämistä ROOPE HYÖKY Vastaa IBM:n teollisentoimialan konsultoinnin asiakkuuksista Suomessa. IBM:n konsultointiyksikkö auttaa asiakkaitaan digitalisaation, analytiikan sekä tekoälyn hyödyntämisessä.

Kone on yksi digimurroksen edelläkävijäyrityksistä, miten tämä näkyy käytännössä?

KONE on jo pitkään hyödyntänyt uusimpia teknologioita ja dataa huoltoliiketoimintansa ohjaamiseen. Yritys liikkuu myös nopeasti ideasta toteutukseen. Yhtiö käyttää ekosysteemiään ja partnereitaan aktiivisesti uusien ratkaisujen innovoinnissa ja kehittämisessä. He ovat avoimia ulkopuolisille ideoille sekä miettivät tarkkaan, mitä kannattaa tehdä itse ja mitä antaa kumppaneiden kehitettäväksi. Miten muut teollisuuden alan yritykset kuin Kone hyödyntävät IoT:tä tällä hetkellä? 1) Esimerkiksi Woodside, joka on Australian suurin yksityinen öljy- ja kaasualan yritys, hyödyntää IoT:ta sekä analytiikkaa ajoittamaan kriittisten laitteiden huoltoa. Yritys yhdistelee käyttödataa laitteista ja sensoreista, kunnossapitohistoriasta, säästä sekä suunnitteludokumenteista ymmärtääkseen yksittäisten laitteiden sekä osien huoltotarpeita. Näin he ovat vähentäneet huoltokatkoja sekä nopeuttaneet korjauksiin kuluvaa aikaa. 2) Pratt & Whitney puolestaan hyödyntää lentokonemoottoreista eri jär-

jestelmien kautta kerättyä informaatiota parantaakseen valmistamiensa moottoreiden optimaalista huoltoa. Tämä mahdollistaa siirtymisen proaktiiviseen toimintaan, jolla voidaan vähentää jopa 90 prosenttia lentoihin vaikuttavista yllätyksellisistä huoltoa vaativista toimenpiteistä. 3) Ranskalainen SNCF kerää puolestaan dataa tuhansista eri sensoreista rautatieverkostaan ja hyödyntää sitä huoltosuunnittelussa. Näin he pystyvät varmistamaan, että junat toimivat turvallisesti ja, että ne pysyvät aikataulussaan. 4) Santos, APAC alueen johtava öljyn ja kaasun tuottaja, on yhdistänyt kaiken tuotannonohjauksesta tulevan informaation ennakoivan analytiikan käyttöön. Ennakoivien mallien avulla optimoidaan kaikki huoltotoimenpiteet. Tällöin vältytään turhilta ja ennakoimattomilta huoltokatkoilta. Ennakoivan analytiikan avulla saavutetaan vuositasolla noin 5 miljoonan € säästöt verrattuna perinteisiin huollonlähestymistapoihin.

Millaisena näet teollisuuden kunnossapidon tulevaisuuden?

Uskon, että tekoälyyn perustuva kunnossapito tulee olemaan laajalti käytössä 5-10 vuoden päästä. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut kaventavat eri osaamis- ja kokemustasolla olevien työtekijöiden suoritusten eroa. Tekoäly tuo parhaiden ja kokeneimpien työtekijöiden osaamisen

kaikkien käyttöön. Tekoäly pysyy kokoajan ajan tasalla viimeisimmistä tiedoista koko organisaatiossa (ja sen ulkopuolella) sekä jatkaa oppimistaan loputtomasti. Tämän lisäksi ihmisen interaktio tekoälyratkaisujen kanssa tapahtuu luonnollisella tavalla, kuten puhumalla tai hyödyntämällä AR (augmented reality) -toiminnallisuuksia, näin esimerkiksi työtekijän kädet vapautuvat itse korjaustoimenpiteisiin.

Mitä mahdollisuuksia big data ja erityisesti datan analysointi tuo teollisuudelle?

Big dataa ja analytiikkaa on hyödynnetty teollisuudessa jo kauan, joten joillekin tässä ei ole mitään uutta. Työkalut sekä infrastruktuuri ovat tietysti kehittyneet, joten prosessointi on nopeampaa ja halvempaa. Alueita, joissa mielestäni löytyy vielä paljon tekemistä, ovat koneoppiminen sekä strukturoimattoman datan hyödyntäminen (teksti, ääni, kuvat...). Kuten monessa asiassa, niin myös big datankin hyödyntämisessä kyse on pitkäjänteisestä kehittämisestä. Datamassaan voidaan lisätä uusia tietolähteitä kuten sääja muuta ympäristötietoa sekä uusia tarkempia ennuste-algoritmeja voidaan kehittää sitä mukaan kun dataa ymmärretään paremmin. Lue aiheesta lisää Promaint-lehden verkkosivustolla www.promaintlehti.fi.

4/2017 promaint

23


TUOTANTO Virtuaalinen tehdasnäkymä ohutlevytuotantoon yhdistää tuotannon suunnittelun, tuotetiedon, koneohjauksen ja tehdassimuloinnin. (Vaasan yliopiston tutkimuslaboratorio Technobothnia).

Cloud manufacturing – tuotannon ja kunnossapidon pilvipalvelut Teksti: Tuotantotalouden professori Petri Helo, Vaasan yliopisto, Networked Value Systems, phelo@uva.fi

Monet päivittäin käyttämämme ohjelmistot toimivat pilvipalveluissa. Tällöin meillä on aina uusin ohjelmistoversio käytössämme ja me pääsemme sen sisältöihin käsiksi puhelimella ja tietokoneella sekä jakamaan tietoja muiden käyttäjien kanssa. Internetin luotettavuus mahdollistaa pilvipalveluiden käytön myös teollisessa toiminnassa.

“C

loud manufacturing” eli pilvivalmistus tarkoittaa pilvipalveluiden käyttöä valmistuksessa. Käsite on alun perin kiinalaisten tutkijoiden vuonna 2009 esittämä konsepti valmistusjärjestelmien seuraavasta sukupolvesta, jossa tietoa voidaan jakaa joustavasti yritysverkostossa. Kansalliset Industrie 4.0 (Saksa) ja InternetPlus (Kiina) aloitteet pitävät sisällään paljon samankaltaisia asioita: älykkäät koneet osaavat kertoa käytöstä ja tilastaan – palveluja voidaan rakentaa perustuen tähän informaatioon. Cloud manufacturing -järjestelmiä kehittävät älykkäitä koneita valmistavat ja huoltopalveluita tarjoavat yritykset mutta

24 promaint 4/2017

myös suuremmat valmistusyritykset omien alihankkijoiden ja asiakkaitensa ympärille. Vaikka sovellukset ovat erilaisia, keskeiset teknologiat ovat samankaltaisia: 1. Virtualisointi tarkoittaa fyysisten resurssien ja loogisen ohjauksen eriyttämistä. Tuotannon koneiden ohjelmat voidaan testata ja hioa virtuaalimallilla lopulliseen asuun; lopulta ajettava koodi siirretään oikeaan tuotantoon. Virtuaalista näkymää oikeisiin fyysisiin resursseihin ei rajoita maantiede, eikä kapasiteetin suuruus. 2. Tuotteiden ja tuotannon mallinnuksen ollessa korkealla tasolla, töiden siirto tehtaalta toiselle tapahtuu yksinkertaisemmin.


TUOTANTO

3. Server Oriented Architecture (SOA) eli palveluorientoitunut arkkitehtuuri tarkoittaa että tietojärjestelmät keskustelevat keskenään avoimien rajapintojen kautta, kukin järjestelmä voi tehdä oman tietyn rajatun tehtävän ja järjestelmä voi koostua monista eri komponenteista. Esimerkiksi huoltokalenteri voi pyytää tuotannonohjaukselta tiedot päivän töistä ja tehdä varmistuksen sopivasta keskeytyksestä. 4. Laskentatekniikoiden käyttö. Raskas laskenta kuten matemaattinen optimointi voi olla tehokasta suorittaa pilvessä. Työstökone voi lähettää laakerivärinäspektrin kerran päivässä huoltoyhtiön pilvipalveluun ja saada paluuviestinä ennusteen laakerin eliniästä. Työstökone voi pyytää optimoidun ajojärjestyksen tilauksille verkosta ja parantaa hyödysuhdettaan. 5. Internet of Things (IoT). Älykkäät laitteet osaavat kommunikoida pilveen ja erilaisia etähallinta- ja huoltonäkymiä voidaan rakentaa kokonaisille konelaivastoille. Laitteiden toiminnallisuutta voidaan muokata ohjelmistopäivityksillä, toisaalta laitteet voivat lähettää tietoa käytöstä valmistajalle.

Valmistuksen pilvipalvelut nojautuvat usein älykkäiden laitteiden tarjoamaan tekniseen rajapintaan ja eri käyttäjien väliseen kollaboratiiviseen työhön. Älykästä tuotantoa Valmistuksen pilvipalvelut nojautuvat usein älykkäiden laitteiden tarjoamaan tekniseen rajapintaan ja eri käyttäjien väliseen kollaboratiiviseen työhön. Tuotantohenkilöstö, huolto, koneet ja laitteet kommunikoivat yhteisen alustan avulla ja kaikki osapuolet koettavat parantaa omaa toimintaansa tosiaikaisen tiedon avulla. Palvelut voidaan jakaa käyttäjätyyppien mukaan kolmeen ryhmään: (1) Yritystason näkymissä hallinnoidaan tuotetehtaita, soluja, liikkuvia työkoneita ja yleensä yksittäistä laitetta suurempia kokonaisuuksia. Palveluiden avulla voidaan tehostaa resurssien käytön tehokkuutta tai pelkästään tarjota palveluna työkaluja näiden monitorointiin. (2) O&M -tason palveluissa pilvestä voidaan tarjota erilaisia integroituja tehdas- tai laitetason toimintoja. Älykäs huoltokirja voi liittyä suoraan laitteen kunnossapidon tietoihin,

huoltobulletiineihin ja varaosien verkkokauppaan. Tilausten käsittely tehtaassa voi nivoutua kommunikaatioon tuotteen suunnittelijan tai alihankkijan kanssa. Läpinäkyvyyttä toimitusketjuun voidaan tuoda varsin yksinkertaisilla ratkaisuilla. (3) Pilvipalvelut voivat tukea laitteen käyttäjää tai huoltajaa antamalla tuote- tai käyttötietoa tilanteeseen perustuen. Tietoa laitteiden käytöstä voidaan myös kerätä tehtailta ja koostaa yhteenvetoja yritystason analysointia varten. Näin voidaan vastata kysymyksiin laitteiden oikeasta käytöstä, järkevästä resurssirakenteesta tai käyttökustannuksista. 3D-printterit antavat mallia siitä, miltä cloud manufacturing voi näyttää muutaman vuoden kuluttua myös muualla valmistavassa teollisuudessa. Koneiden työkuormaa ja tilaa voi seurata reaaliaikaisesti etänä verkosta, videokuva valmistuksesta antaa tilannekuvaa yhdessä

Intellinova Parallel EN -

Mittaavan kunnossapidon tehokkuutta • 16-kanavan samanaikainen värähtelymittaus • Viimeisintä digitaalista signaalinkäsittelyä • Haastaviin kunnossapidon mittauksiin

SPM Instrument Oy. +358 9 539 133 | info@spminstrument.fi | spminstrument.fi


TUOTANTO valmistettavien tuotteiden 3D-mallin kanssa. Joitakin esimerkkejä avoimista kehitysprojekteista tai jo julkaistuista tuotteista on tavallisten käyttäjien saatavilla: • 3D Hubs – yksityinen yritys joka tarjoaa tulostusmahdollisuutta yli 6000:lla 3D printterillä ympäri maailmaa • Thingverse – verkkosivusto, jossa käyttäjät jakavat toisilleen 3Dtulostettavia, jyrsittäviä ja laserleikattavia malleja • Ponoko – valmistuspalveluita ja tuotelisenssejä välittävä alusta piensarjatuotantoon • Autodesk Forge – pilvipohjainen

alusta valmistuksen ja tuotteiden suunnitteluun OnShape – Täysin verkkoselaimella toimivat CAD-ympäristö, tarjoaa myös ohjelmointirajapinnat ja liitännät valmistajien palveluihin.

Hyötyjä eri lähtökohdista Pilvivalmistuksen tarjoamia hyötyjä tavoitellaan erilaisista lähtökohdista. Globaali valmistus tavoittelee alustoja joiden avulla suunnittelun ja tuotannon eri vaiheiden fyysisellä etäisyydellä ei ole merkitystä. Asioiden tilaa voitaisiin seurata tosiaikaisesti ja yhtä luotettavasti kuin silloin kun tuotekehitys oli vielä saman verstaan

yläkerrassa. Tehokkuuden ohjaaminen ja tuottavuuden kehittäminen vaatii myös keskitettyä dataa. Tuotannon ramp-up tavoitevolyymille nopealla aikataululla ei kestä informaatiokatkoksia. Samoin kustannustehokkuus piensarjatuotannossa voi olla uhattuna jos tiedonvälitys vaatii paljon manuaalisia vaiheita ja tarkistuksia. Laitevalmistajat koettavat rakentaa erilaisia arvoa lisääviä ohjelmistotoimintoja tuotteisiinsa. Kun nämä tarjotaan vain verkkopalveluna, on käyttäjä sidoksissa tiettyyn valmistajaan (vendor lock-in). Monet lisäarvopalvelut hapuilevat vielä osana ohjelmisto- tai huoltotarjontaa mutta ääritavoitteena saattaa olla siirtyminen laitemyynnistä suoraan huoltoleasingsopimuksiin, jossa laitteiden käyttö ja rahaliikenne nivoutuvat pilvialustoissa yhdeksi kokonaisuudeksi. Kallis laite voi olla helpompi myydä tuottoperusteisesti kuin investointiprojektina jos uskoo että sopimuksissa luvattu SLA-palvelutaso voidaan taata pilvialustan monitoroinnin avulla. Varsin erityyppisistä hyötytavoitteista huolimatta yhteistä näille on se, että pilviteknologian avulla pyritään yhdistämään erilaisten käyttäjien kommunikointi tosiaikaiseen tietoon tuotannon kyvykkyyksiin ja resurssien tilanteeseen. Erityyppisiä sovelluksia voidaan rakentaa, kun tämä perustieto on saatu kerättyä ja käyttäjät luottavat pilvijärjestelmään.

Kuka hallitsee pilveä? CLOUD MANUFACTURING -PILVIPALVELUT YRITYSTASON NÄKYMÄ • Konelaivastonhallinta • Käyttöomaisuudenhallinta • Käytönseurantajaraportointi • Optimointipalvelut

OPERATIONS & MAINTENANCE • Tuotannonohjauksen palvelut • Tilausten käsittely ja viestinvälitys • Mittaava kunnossapito (CBM) • Älykkäät huoltokirjat • Suorituskyvyn mittaaminen • Etäkäyttö • Raportointipalvelut

OPERATTORIN KÄYTÖNAIKAINEN TUKI • Diagnostiikkapalvelut • Etäavustus • Tekninen data • Tuotetieto • Käyttötiedon keruu laitteelta

Taulukko. Pilvipalveluesimerkkejä. Pilvivalmistus yhdistää käyttäjät, valmistuksen resurssit ja kyvykkyydet tarjottaviin sovelluksiin

26 promaint 4/2017

Moni yritys rakentaa pilvipalveluita ja rajoja haetaan. Vakiintuneita käytäntöjä ei ole vielä olemassa. Esille nousee kysymyksiä: Kuka omistaa koneen käyttödatan ja, mitä sillä saa tehdä? Tallennetaanko tiedot ERP-järjestelmätoimittajien pilveen, konevalmistajien alustalle, huoltoyhtiöiden koneille ja, mitä tiedolle tapahtuu, kun sopimus päättyy? Riskejä näkyy jo nyt. Suuret kansainväliset energiajärjestelmätoimittajat ujuttavat huoltosopimuksiin googlemaisia klausuuleja oikeudesta järjestelmän ajotietoihin ja parametrointeihin. Toisaalta taas, jos tuotteiden valmistustiedot on hyvin paketoitu, ja nämä sisältävät kaiken mahdollisen tarvittavan, voi kaukaisen alihankkijan olla houkuttelevan helppoa siirtää osaaminen itselleen ja hämärryttää tekijänoikeutta. Nykyiset järjestelmät eivät vielä tue IPR:ien systemaattista hallintaa, eikä ongelmatilanteita ole testattu oikeusistuimissa. Varmaa on, että kukin toimijoista haluaa parantaa asemaansa arvoverkostossa ja päästä lähemmäs loppukäyttäjää. Tässä pilviteknologia auttaa. Kyse ei siis ole vain teknologisesta muutoksesta, vaan pilvivalmistus voi auttaa teollisuusyrityksiä kehittämään kilpailukykyään monin eri tavoin. PM


SKF KÄYTTÖVARMUUS 2017 KÄYTTÖVARMUUS 2017 15.–16.11. Tampere Tampere Käyttövarmuus. Kunnonvalvonta. Käyttövarmuus. Kunnonvalvonta.Kunnossapito. Kunnossapito. Heading Heading 1 2017 –seminaari SKFKäyttövarmuus Käyttövarmuus –seminaari on SKF on tilaisuus, tilaisuus,jossa jossaon onhyvä hyvämahdollisuus mahdollisuus

oppiaalan alanparhaat parhaat käytännöt käytännöt sekä oppia sekä verkostoitua verkostoituateollisuuden teollisuudenkunnossapitoon kunnossapitoon mporrume harumqui Bodycopy copytext text .Harum .Harum fugit fugit aut omnihil simusteKäytössäsi mporrumevolumquam volumquamfugit fugit harumqui Body aut aspellit aspellit omnihil simuste ja käyttövarmuuteen vihkiytyneiden ammattilaisten ja käyttövarmuuteen vihkiytyneiden ammattilaistenkanssa. kanssa. Käytössäsionon dita dolorate rest eos ipsam, se maxim autenipsam, ipsanditis doles earum resed eati sae dita dolorate rest eos ipsam, se maxim autenipsam, ipsanditis doles earum resed eati sae kaksirinnakkaista rinnakkaista luentosalia, luentosalia, joissa luennoitsijoina toimivat teollisuuden kaksi joissa luennoitsijoina toimivat teollisuuden delest volum doloremquis mo tem. It rest explitatelam, lam, quidesti quidesti officia officia dolor sam, volupdelest volum doloremquis mo tem. It rest explitate dolor sam, voluphuippuammattilaiset ja ja SKF-asiantuntijat. SKF-asiantuntijat. Salia huippuammattilaiset Saliavoi voivaihtaa vaihtaaoman omanmielenkiinmielenkiintatisexpliti explitionsecatio. onsecatio. Itat Itat exero exero to beat tatis toseminaarin beat hitio hitio näyttelytilassa Sam et doluptat rercienet, urissunt non ja esityksen mukaan. Lisäksi on mahdollista Sam et doluptat rercienet,optatat optatat urissunt non ja esityksen mukaan. Lisäksi seminaarin näyttelytilassa on mahdollista vendinulpa nulpa et et veri veri omnim omnim nihillaccus, nihillaccus, offictibus vendi offictibus volupta tasped quassi cone rere perferf ereceatutustua SKF-tuotteisiin. volupta tasped quassi cone rere perferf ereceatutustua SKF-tuotteisiin. eatetlab labidi idi tessint tessint volore volore in in reptinvellit quod minimet ut quid ut preribusdam ut opta eatet reptinvellit quaquaquod minimet ut quid ut preribusdam ut opta mus, volorem et am verum unt. simuste mporrume volumquam fugit harumqui mus, volorem et am verum unt. simuste mporrume volumquam fugit harumqui Keynote-puhujina ja esitysaiheina mm.: dita dolorate rest eos ipsam, se maxim autenHeading 2 Keynote-puhujina ja esitysaiheina mm.: dita dolorate rest eos ipsam, se maxim autenHeading 2 volum doloremquis mo tem. It rest •Tor Idhammar, President of IDCON: Calculating thedelest value of Reliability Sam et doluptat rercienet, optatat urissunt volum doloremquis mo tem. It rest •Tor IDCON: Calculating thedelest value of Reliability Sam Idhammar, et doluptat President rercienet, of optatat urissunt volupta quassi coneRaahe: rere perferf erecea• Markotasped Lehtosaari, SSAB Kriittinen kriittisyysanalyysi quassi coneRaahe: rere perferf erecea•volupta Markotasped Lehtosaari, SSAB Kriittinen kriittisyysanalyysi quod minimet ut quid ut preribusdam ut opta • Jariminimet Juhanko,utKonetekniikan laitoksenutoperatiivinen johtaja, Aalto-yliopisto: quod quid ut preribusdam opta • Jari Juhanko, Konetekniikan laitoksen operatiivinen johtaja, Aalto-yliopisto: Tulevaisuuden teollisuuden tietojärjestelmä Tulevaisuuden teollisuuden tietojärjestelmä • Teemu Arina, Biohakkeri: Työ, elämä ja digitalisaatio; • Teemu Arina, Biohakkeri: Työ, elämä ja digitalisaatio; kuinka algoritmitalous muuttaa työn tulevaisuuden kuinka algoritmitalous muuttaa työn tulevaisuuden • Tapahtuman moderaattorina toimii MTV:ltä tuttu Kirsi Alm-Siira. • Tapahtuman moderaattorina toimii MTV:ltä tuttu Kirsi Alm-Siira. Tutustu seminaariohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa: Tutustu seminaariohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa: www.skf.fi/kayttovarmuus www.skf.fi/kayttovarmuus ® SKF is a registered trademark of the SKF Group. | © SKF Group 2017

® SKF is a registered trademark of the SKF Group. | © SKF Group 2017


JOHTAMINEN

Digitaalisuus raivaa

tietä itsenäisemmälle työlle

Kun tekoäly huolehtii rutiinitöistä, niin kahden korvan välissä tehdään uutta luovaa ajattelua, Ilkka Tykkyläinen pohtii.

Digitalisointi ja automatisointi poistavat paljon sellaista rutiinityötä, johon olemme tottuneet.

Teollinen internet muuttaa prosesseja läpinäkyviksi sekä henkilöstölle että asiakkaille. Johdon tehtävä on luoda visio, antaa kaikille sama tieto tavoitteista ja mittareista sekä mahdollistaa itseohjautuva työskentely. Teksti: Alpo Räinä Kuvat: Juha Sarkkinen

M

ielikuva teollisuudesta menee uusiksi vauhdilla, kun digitalisaatio lyö läpi tehtaissa ja niiden konttoreissa. Julkisuudessa useat yritykset ovat jo esitelleet teollisen internetin sovelluksia, jotka helpottavat rutiinitehtäviä, tehostavat työtehtäviin liittyvää viestintää, automatisoivat varastonhallintaa tai vaikkapa yksittäisiä prosessien osia. Tähän saakka näkökulma on vielä ollut aika tekninen. Vaikeimmin hallittava muuttuja on kuitenkin ihminen. Kun organisaation tehtävät ja toimintamallit uudistuvat, joutuu paitsi henkilöstö, myös jokainen esimies ja johtaja päivittämään työtapojaan. Lisäksi asiakkaat pitää saada lähemmäs palveluprosessia.

Digitalisointi etenee ja työ muuttuu Työn muuttumisen ja asiakaskokemuksen parantamisen teemat ovat päivittäin esillä myös kunnossapito-organisaatioissa. Stora Enson Suomen-tehtailla ja sahoilla kunnossapitoa hoitava Efora on soveltanut teollisen internetin keinoja kolmisen vuotta sekä kunnossapidon prosesseihin että hallintoon ja johtamiseen. – Kaikki henkilöstöryhmät arvostavat ammattitaitonsa monipuolistumista, sen digitalisointi on heti osoittanut. Nopeimmin mitattavat hyödyt näkyvät luonnollisesti kunnossapidon tuloksissa. Tuotannon käyttövarmuus ja kokonaishyötysuhde paranevat, ja toimitukset loppuasiakkaille ovat entistä täsmällisempiä. Sisäisesti meille on ollut tärkeää myös mahdollisuus sähköistää omia prosessejamme esimerkiksi taloushallinnossa, Eforan toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen kertoo. Tykkyläisen mielestä nyt on aika keskustella enemmän siitä,

28 promaint 4/2017

mihin kaikkeen teollisen internetin vaikutus työn muutoksessa ulottuu, ja miten siitä saadaan paras hyöty irti.

Tieto lisää motivaatiota, ei tuskaa Suuria vaihteluja on siinä, miten eri yritykset soveltavat teollista internetiä ja mihin ne haluavat muutoksia saada – laitteisiin, ihmisiin vai molempiin. Efora on vienyt digitalisointia eteenpäin tehtaan lattialta alkaen ja tuonut kaikille näkymän työkantaan. – Ensimmäisenä asentajille luotiin mahdollisuudet tehdä vikailmoituksia ja turvallisuusilmoituksia älypuhelimilla heti, kun huolto- tai korjaustarve löytyi. Seuraavassa vaiheessa läpinäkyvyys ulotettiin suunnitteluun, johtamiseen ja avoimien töiden näkymään. – Kun muutama älypuhelimen klikkaus näyttää ennakkohuoltojen tilanteen ja avoimet työt, kaikki tietävät sekä toistensa tilanteen että esimiehensä onnistumisen. Töiden läpimenoa on helppoa mittaroida, ja siitä on helpompi puhua, kun kaikilla on sama tieto, Tykkyläinen tiivistää avoimen toimintamallin. Hän korostaa, että tiedon ja työtilanteen läpinäkyvyys lisää työn mielekkyyttä ja antaa johtamiseen uusia eväitä. Johdon tehtävä on luoda visio, antaa kaikille käyttöön sama tieto tavoitteista ja mittareista sekä digitalisaatiota hyödyntävät välineet, joilla työ käy itsenäisesti. - Paremmin ennakoitu työ on mielekästä ja motivoivaa. Kunnossapitoinsinööri näkee paitsi alaistensa, myös oman työnsä tulokset nopeammin ja tarkemmin kuin koskaan ennen. Se kannustaa viemään työt läpi tehokkaasti. Tavoitteet mielletään yhteisiksi, kun kaikkien tulokset näkyvät kaikille. Lähtökohtaisesti jokainen haluaa tehdä työnsä hyvin ja olla ylpeä osaamisestaan.


JOHTAMINEN Asiantuntijat verkostoituvat Jos asentajan työkalu vaihtuu jakoavaimesta yhä useammin älypuhelimeksi tai tabletiksi, niin hänen esimiehellään se tarkoittaa työympäristön vaihtumista yhä useammin tehtaan neukkarista verkkoon. Ja siellä seurataan yhden laitoksen sijasta useiden toimipaikkojen näkymää. Tämä mahdollistaa paitsi osaamisen joustavamman käytön ja tehostamisen, myös toisilta oppimisen entistä paremmin. – Suurissa organisaatioissa yli toimipaikkojen verkostoituminen on ollut perinteisesti hankalaa. Erikoisasiantuntijat eivät ole juurikaan tavanneet toisiaan, jos ovat eri toimipaikoissa, Ilkka Tykkyläinen kertoo. – Digitalisaation sivutuotteena verkko on muuttanut tämänkin. Nyt nämä kaverit löytävät konsernin sisältä kollegoita, joilla on samoja tehtäviä, vaihtavat kokemuksia ja voivat antaa vinkkejä toisilleen. Yhtä arvokasta verkostoa ei voi mistään ostaa.

Asiakas tulee mukaan palveluprosessiin Markkinoinnin ja johtamisen gurut puhuvat paljon asiakaskokemuksen johtamisesta. Teollisuudessa se kalskahtaa vähän etäiseltä. Ehkä asiakaskokemukseen vaikuttaminen olisi sopivampi termi? – Palveluprosessien läpinäkyvyys asiakkaalle on iso juttu, varsinkin kun se tulee reaaliaikaisesti. Nyt asiakas voi osallistua prosessiin tehokkaammin sen aikana – esimerkiksi korjaustyön priorisointipäätöksissä tai seisokkien aikataulutuksissa. Välitön palaute ja kehitysaihioiden tunnistaminen molempiin suuntiin nopeuttaa ja lähentää yhteistyötä, Ilkka Tykkyläinen kiteyttää.

Palvelullistumisen ytimessä on erikoistuminen Moderni teollisuusorganisaatio ei enää tee kaikkea itse. Jokainen yritys on määrittänyt ydintoimintansa, ja tukitoimintoja joko ulkoistetaan tai delegoidaan nimetyille tiimeille. On ennustettavissa, että kehitys jatkuu ja se parantaa eri osaalueiden tuloksia. – Teollisuus hakee uudistumista isossa kuvassa, ja siihen kuuluu, että arvoketjuja kirkastetaan ja niiden osia tuotetaan palveluina. Kunnossapitopalvelut ovat olleet monessa yrityk-

Paremmin ennakoitu työ on mielekästä ja motivoivaa.

sessä jo pitkään eriytettynä ja niiden kehittäminen etenee vahvasti. Tuotanto- tai operointipalveluissa alkaa näkyä samaa. Kysymys kuuluu mitä muita osa-alueita on löydettävissä. Erikoistuminen fokusoi ajattelua ja nopeuttaa palveluiden kehittämistä. Pelkkä erilleen organisointi ei tehosta, vaan jokaisen osa-alueen on pystyttävä osoittamaan oma arvontuottonsa ja kilpailukykynsä. Lisäksi yhteispelin on sujuttava laitoksen sisällä saumattomasti, riippumatta ollaanko omistajan, tytäryhtiön vai alihankkijan haalareissa. Yhteistoimintamallit ovat keskeisessä roolissa ja niitä on aika ravistellakin, toteaa Ilkka Tykkyläinen. – Digitaalisuus mahdollistaa ihan uusia malleja palvelutuottajien yhteistyöhön. Moni miettii jo, että ideoita pitäisi hakea maailman parhaiden disruptiivisten palveluiden tuottamisesta – niissä tavoitteena on, että resurssit joustavat, tilaajat arvioivat tekijät ja tekijät arvioivat tilaajat, ja hinnoittelu tulee dynaamiseksi tarjonnan ja kysynnän mukaan.

Esimiesten taitoihin kannattaa investoida

Teollisuuden palvelullistumisessa iso käytännön kysymys on myös esimiesten verkko-osaaminen. – Erilaisten alustojen ja platformien hallinta tulee korostumaan. Verkko-osaamista mitataan aivan uudella tavalla ja sitä on teollisuuden esimiesten vahvistettava. Tekoälyn tulokin on lähellä. Puhutaan, että digitalisointi ja automatisointi hävittävät ison joukon sellaisia toimenkuvia, joihin olemme tottuneet. – Se on totta, mutta niiden tilalle tulee toisia, ja todennäköisesti tekijälleen merkityksellisempiä. Kun tekoäly huolehtii rutiinitöistä, niin kahden korvan välissä tehdään uutta luovaa ajattelua, Ilkka Tykkyläinen pohtii. PM


TUTKITTUA

Automaatio tuo helpotusta raskaiden työkoneiden kunnonvalvontaan Teksti: Jarmo Nurmi, Tampereen teknillinen yliopisto, jarmo.nurmi@tut.fi

Automaatio tekee tuloaan raskaiden materiaalien käsittelyyn. Tuoreessa väitöstyössä on kehitetty kunnonvalvontamenetelmiä ja energiaystävällisiä ohjausratkaisuja tulevaisuudessa automatisoitaviin raskaisiin hydraulisiin robottimanipulaattoreihin.

R

askaiden materiaalien käsittelyssä yleisesti käytetyt hydraulisesti ohjatut työkoneet, kuten kuormaimet ja nosturit, halutaan automatisoida. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että ihmistä ei enää tulevaisuudessa tarvittaisi tällaisten raskaiden työkoneiden ohjaamiseen. Työkoneiden automaatio herättää kuitenkin monia kysymyksiä. Ensinnäkin, mitä näiden koneiden automaatio tarkalleen ottaen tarkoittaa; toiseksi, miksi nämä koneet pitäisi automatisoida; ja kolmanneksi, miten näiden koneiden automaatio toteutetaan.

Lisää työn tuottavuutta ja parempaa laatua Miksi kuormaaja kannattaa automatisoida? Merkittävin syy on tuottavuuden parantuminen, koska kone ei tunne väsymystä ja tekee tasalaatuista työtä. Toiseksi automatisointi saattaa alentaa käyttökustannuksia. Tämä on seurausta siitä, että ihmistä ei tarvita koneen ohjaamiseen. Kolmanneksi automaatio poistaa inhimillisten virheiden mahdollisuuden. Tämä on tärkeää, koska raskaisiin koneisiin liittyvät vakavat onnettomuudet johtuvat tutkimusten mukaan erityisesti inhimillisistä virheistä. Täten automatisointi saattaa vähentää vakavien onnettomuuksien riskiä. Miten työkone pitäisi sitten automatisoida, koska on olemassa eritasoista automaatiota? Aluksi pyritään kehittämään puoliautomaattisia toimintoja, sillä puoliautomaattinen työkone on merkittävä askel kohti autonomista konetta. Tässä käyttötapauksessa kuljettaja saattaa itse ohjata konetta, mutta hänen roolinsa on aiempaa pienempi. Tämä johtuu siitä, että tietokonealgoritmit toteuttavat koneen lopulliset liikkeet kuljettajan antamien käskyjen perusteella.

30 promaint 4/2017

Sekä puoliautomatisointi että etäkäyttöiset työkoneet vievät kohti työkoneen automatisointia, ihmisestä riippumattomaksi itsenäiseksi koneeksi. Tulevan kehityksen kannalta on myönteistä, että kaupallisilla markkinoilla on jo puoliautomaattisia raskaan materiaalin kuormaimia. Näihin kuormaimiin toteutetut puoliautomaattiset ohjausjärjestelmät auttavat erityisesti noviisikuljettajia, koska kuormaimen ohjaaminen on aiempaa yksinkertaisempaa. Tämän lisäksi tutkimuslaitoksissa kehitetään parhaillaan tekniikkaa, jolla voidaan automatisoida raskaiden kuormainten usein toistuvat rutiiniliikkeet. Toisena merkkipaaluna kohti autonomista työkonetta on etäkäyttö. Etäkäytössä työkoneen ohjaamiseen tarvitaan ihmiskoneenkäyttäjä, mutta hänen ei tarvitse olla näköyhteydessä koneeseen. Esimerkiksi eräässä kaupallisessa sovelluksessa kuljettaja voi ohjata kuorma-auton kuormaajaa hytistä. Tässä sovelluksessa kuormaajaa ohjataan virtuaalilasien tuottaman kuvan perusteella, jolloin kuvankäsittelyalgoritmeilla saatetaan minimoida esimerkiksi sateen vaikutus kuljettajan työskentelynäkyvyyteen. Sovelluksen merkittävämpänä lisäarvona koneen ohjaaminen hytistä on turvallista ja usein miellyttävämpää kuin ulkoa käsin ohjaaminen. Sekä puoliautomatisointi että etäkäyttöiset työkoneet vievät


TUTKITTUA

hälytyksiä eikä kaikkia vikatilanteita havaita. Kunnonvalvonnan yleistyessä työkoneilta kerätystä datasta voitaneen kuitenkin koostaa kattavia vikatilastoja, joiden pohjalta kunnonvalvontaohjelmistojen luotettavuutta voidaan parantaa.

Työkoneautomaation muita teknisiä edellytyksiä Automatisoitavan järjestelmän toiminnan mittaaminen on yksi automatisoinnin perimmäisistä edellytyksistä. Tämä liittyy siihen, että mittauksilla korvataan ihmiskoneenkäyttäjän läsnäolon ja aistien puute automaattisissa koneissa. Esimerkiksi puukuormaajan liiketilasta ja muuttuvasta ympäristöstä tarvitaan useita mittauksia. Tarvittavien mittausten lukumäärä saattaa aiheuttaa ongelmia, koska monet mitta-anturit ovat kalliita, mahdollisesti vikaherkkiä ja hankalia asentaa. Kuormaimen liikkeiden suunnittelu ja hallinta ovat myös automaation olennaisimpia vaatimuksia. Asiaa on tutkittu runsaasti, ja näihin vaatimuksiin on löydetty kuitenkin useita vakaita ja mukautumiskykyisiä sekä optimaalisia ohjausratkaisuja viime vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi kuormaajan autonomisten liikkeiden suunnittelemiseksi on tarjolla optimaalisia ohjausratkaisuja, jotka pystyvät maksimoimaan kuormaimen liikenopeuden ja energiatehokkuuden. Liikkeen suunnitteluvaiheessa määritellään kuormaimen tehtävä. Puukuormaimen saatetaan esimerkiksi haluta nostavan tukkeja maasta. Puukuormaajan tietokoneen on täten ensiksi opittava tunnistamaan nostettavat tukit, minkä jälkeen reitti, jota pitkin kuormaaja voi liikkua lähtöpisteestään kohti tukkeja,

kohti työkoneen automatisointia, ihmisestä riippumattomaksi itsenäiseksi koneeksi. Tällä hetkellä emme ole kuitenkaan vielä lähellä tämän vaikean tavoitteen saavuttamista.

Kunnonvalvonta autonomisessa työkoneessa Työkoneiden automatisoituessa tulee yhä tärkeämmäksi siirtää työkoneen kunnon arvioiminen tietokoneen vastuulle. Tämä johtuu siitä, että autonomisissa työkoneissa ei ole enää ihmiskuljettajaa. Työkoneiden automaation lisääntyessä kunnonvalvonnasta tulee kuitenkin helpompaa toteuttaa, koska esimerkiksi useisiin puoliautomaattisiin työkoneisiin asennetaan runsaasti erilaisia mitta-antureita. Kunnonvalvonnan suorittaa työkoneessa oleva paikallinen tai etätietokoneelle keskitetty kunnonvalvontaohjelmisto, jonka päätehtävänä on tunnistaa työkoneen eri järjestelmien komponenttien vikatilanteet ja arvioida komponenttien jäljellä olevaa käyttöikää. Erityisesti tulevaisuudessa kunnonvalvontaohjelmisto saatetaan keskittää etätietokoneelle, jolloin kentän autonomisten työkoneiden kuntoa voidaan valvoa kätevästi yhdestä paikasta. Kunnonvalvontaohjelmiston suurin mahdollinen hyöty on, että järjestelmäkomponentit voidaan vaihtaa nopeasti ja oikea-aikaisesti, todellisen huoltotarpeen mukaan. Tämä tarkoittaisi vähemmän turhia konehuoltoja ja toisaalta vähemmän odottamattomien konerikkojen aiheuttamia huoltotaukoja. Kunnonvalvontaohjelmiston tärkein vaatimus on, että ohjelmiston pitää olla täysin luotettava. Vain tällöin viat pystytään ennakoimaan ja huoltokutsut voidaan lähettää korjaajille oikea-aikaisesti. Mikäli kunnonvalvonnan ohjelmisto on yhtään epäluotettava, ohjelmisto voi tuottaa vääriä vika-

DONATI KETJUNOSTIMET 4 Kokoluokassa 125-4000 kg 4 Myös sähköisellä tai käsikäyttöisellä vaunulla

IKUSI RADIO-OHJAIMET

4 Nostureihin ja työkoneisiin 4 Myös asennus ja huolto

Työstökoneet Hitsauskoneet Teollisuusnosturit Myynti ja huolto

Ota yhteyttä, ja kerromme lisää Teollisuushuolto Nurminen Oy x www.teollisuushuolto.fi p. 0103251840 x info@teollisuushuolto.fi


TUTKITTUA

Kohti raskaiden työkoneiden täysautomaatiota TULEVAISUUDESSA IHMISTÄ ei välttämättä enää tarvita raskaan työkoneen ohjaamiseen. Ennen kuin tämä on mahdollista, tarvitaan kuitenkin paljon hydraulisesti ohjattujen robottimanipulaattorien automatisointia käsittelevää tutkimus- ja kehitystyötä. Kesäkuussa väitellyt diplomi-insinööri Jarmo Nurmi kehitti automaatiotekniikan alaan kuuluvassa väitöskirjassaan tyypillisille hydraulisille robottimanipulaattoreille soveltuvia uusia, nostotaakasta riippumattomia kunnonvalvonnan menetelmiä. Nurmen mukaan uudet, nostotaakasta riippumattomat kunnonvalvontamenetelmät tunnistavat yleiset komponenttiviat, kuten hydraulinesteen vuodot manipulaattorin hydraulijärjestelmässä. Hydraulisille robottimanipulaattoreille suunniteltiin väitöstutkimuksessa myös ohjausratkaisuja, jotka merkittävästi vähentävät hydraulijärjestelmien energiankulutusta. Väitöstutkimuksessa ehdotettuja menetelmiä voidaan tulevaisuudessa käyttää automatisoitaviin raskaisiin hydraulisiin robottimanipulaattoreihin, joissa tyypilliset ohjausliikkeet on toteutettu automaattisesti tietokoneohjauksella. – Menetelmiä voidaan soveltaa esimerkiksi metsätraktorien eli ajokoneiden hydraulisiin puukuormaimiin ja kuorma-autojen kuormausnostureihin, erityisesti erilaisille teleskooppinostureille, Nurmi sanoo.

lasketaan etukäteen tai reaaliaikaisesti. Suunniteltua reittiä pitää muuttaa, kun reitille ilmestyy esteitä. Seuraavaksi kuormaajan tietokoneen pitää toteuttaa suunniteltu liike tukkikuorman luo mahdollisimman tarkasti ja mieluiten energiatehokkaasti ja nopeasti. Kuormaajan on myös osattava tarttua haluttuun puukuormaan. Näiden perimmäisten edellytysten lisäksi autonomisen kuormaajan kehittämisen teknisiin edellytyksiin kuuluvat myös autonomian mahdollistavan tekoälyn kehittäminen sekä autonomisen järjestelmän ohjelmointi. Esimerkiksi itsenäisesti oppivan tekoälyn kehittäminen kuormaustehtäviin on merkittävä ongelmavyyhti. Eräs kuormauksen haaste, johon tällä hetkellä paras tekoäly saattaa pystyä, on nostettavien tukkien tunnistaminen. Tämä johtuu siitä, että tällä hetkellä tekoäly toimii parhaiten erilaisissa tekstin, äänen, kuvan ja toiminnan tunnistustehtävissä. Paljon tätä haastavampi vaatimus on tekoälyn opettaminen täysin itsenäiseen työhön, varsinkin vaativassa metsäympäristössä. Työkoneiden automaatio on tätä päivää ja osa tulevaisuuttamme. Yllä oleva pohdiskelu osoittaa, että työkone voidaan automatisoida monin eri tavoin ja, että automatisointiin liittyy useita monitahoisia vaatimuksia, kunnonvalvonnasta tekoälyyn. Vaikka osaan teknisistä vaatimuksista on olemassa kelpo ratkaisuja, niin yhä vaaditaan paljon tutkimus- ja kehitystyötä ennen kuin voidaan kehittää työkone, joka osaa toimia tehtävässään yhtä hyvin itsenäisesti kuin nyt ihmisen kanssa. PM

Automatisoi laakereiden jälkivoitelu Messukeskus Helsinki 10.–12.10.2017

17

FAG CONCEPT-monipisteannostelijoilla ja ARCANOL-laakerirasvoilla parannat laakerointien käyttövarmuutta. Asiantuntijamme esittelevät innovatiivisia tuotteitamme laakereiden kunnossapitoon ja kunnonvalvontaan Teknologia / MecaTec -messuilla.

Osasto 6f1 (Laakeri-Center) – Tervetuloa

Schaeffler Finland Oy

Lautamiehentie 3, 02770 Espoo Puh. 0207 36 6204 • www.schaeffler.fi


PALVELULIIKETOIMINTA

Vaatimukset datapohjaisten

KUNNOSSAPITOPALVELUJEN LIIKETOIMINTAAN Teollinen internet ja sen myötä toisiinsa kytkeytyneet laitteet, ihmiset ja tietojärjestelmät tarjoavat yrityksille monenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Kunnossapitopalvelut ovat perinteisesti keskittyneet ongelmanratkaisuun ja laitteiden käynnissäpidon varmistamiseen, mutta ne voivat datapohjaisuuden myötä kehittyä oleelliseksi lisäarvon lähteeksi. Teksti: Miia Martinsuo, TTY, Tuotantotalouden ja tietojohtamisen laboratorio, miia.martinsuo@tut.fi Lauri Vuorinen, TTY, Tuotantotalouden ja tietojohtamisen laboratorio, lauri.vuorinen@tut.fi

Teollisen internetin mahdollisuudet kunnossapitoliiketoiminnalle Teollisen internetin eräs merkittävä hyöty liittyy peruspalveluihin eli varaosa- ja huoltopalveluihin: laitekantatasoinen ajantasainen käyttö- ja kulumistieto tekee mahdolliseksi varaosa- ja huoltotoi-

Eri toimijat kohdentavat erilaisia vaatimuksia kunnossapidon datapohjaiseen palveluliiketoimintaan eri tasoilla.

Laitetoimittajan sisäiset sidosryhmät

Asiakkaiden ainutkertaiset olosuhteet Asiakas ja sen sisäiset sidosryhmät

Erilaiset kolmannet osapuolet, esim. Kilpailijat, muut laitetoimittajat Ohjelmistotoimittajat Suunnittelijat, konsultit Muut ulkopuoliset palvelutarjoajat

Vaatimukset datalle, sen keruulle, siirrolle ja käytölle Datan keruun ja käytön eri tasoja

T

eollisessa internetissä datapohjainen palveluliiketoiminta tarkoittaa sitä, että yritys kerää, ylläpitää ja analysoi omasta tai asiakkaidensa laitekannasta sellaista tietoa, joka kertoo laitteiden tilasta ja käytöstä sekä auttaa ennakoimaan niiden poikkeamia, huoltotarpeita ja uudenlaisia asiakasarvon mahdollisuuksia. Asennetun laitekannan tilan seuraaminen anturien ja informaatioteknologian avulla avaa teollisille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta aiheuttaa myös haasteita. Seuranta yksittäisen laitteen tasolla on vasta ensimmäinen askel – tehtaan, asiakkaan tai jopa globaalin asiakaskentän koko laitekannan tasoinen seuranta, ennakointi ja datan yhdistely on tarpeen koko palvelujärjestelmän optimoimiseksi. DIMECCin Service Solutions for Fleet Management (S4Fleet) -tutkimusohjelmassa yhtenä tarkastelun kohteena on ollut teollisten operaatioiden uudistuminen kunnossapidon palveluliiketoiminnassa. Laitevalmistaja- ja ohjelmistoyritysten yhteistyönä selvitettiin niitä mahdollisuuksia ja vaatimuksia, joita datapohjainen kunnossapidon palveluliiketoiminta voi luoda.

Hajautettu laitekanta (koskien useampia / kaikkia asiakkaita) Hajautettu laitekanta (koskien yhtä asiakasta) Tietty tehdas Tietty prosessi tai tuotantojärjestelmä

mitusten optimoinnin ja tehostamisen. Kunnossapitoyksikkö tai sen palveluntarjoajat voivat suunnitella esimerkiksi tehokkaita kunnossapitoreittejä tehtaiden välillä. Yritykset voivat optimoida varaosavarastojaan, kun varaosien kulumis- ja saatavuustieto on globaalisti hallinnassa. Optimointi edellyttää hyviä dataratkaisuja ja -analytiikkaa sekä tehokasta tietotukea henkilökunnalle. Monien laitevalmistajien kiinnostuksen kohteena on ollut täydentää peruspal-

Yksittäinen laite Komponentti

veluita ennakoivilla ja edistyneemmillä korkeamman arvon palveluilla. Ennakointi voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että laitteista ja niiden käytöstä saatavan datan avulla huoltotarve voidaan ennakoida, aikatauluttaa optimaalisesti tai jopa välttää. Korkeamman arvon palvelut voivat tarkoittaa vaikkapa asiakkaan prosessien suorituskyvyn parantamista suuremmilla palvelukokonaisuuksilla. Korkeamman arvon palveluihin suuntautuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä asiakkaiden

4/2017 promaint

33


PALVELULIIKETOIMINTA kanssa ja ainutkertaisiin ratkaisuihin tähtäävien projektimaisten palveluprosessien kehittämistä. Laitevalmistajien keskeinen havainto jo tutkimuksen alkuvaiheessa oli, että kunnossapidon palveluliiketoiminnassa datapohjaisuus edellyttää yritysten välistä verkostoitumista ja yhteistyötä. Kuva 1 havainnollistaa kunnossapitodatan erilaisia tasoja ja sitä, kuinka eri osapuolet kohdentavat erilaisia vaatimuksia datalle ja sen hyödyntämiselle.

Vaatimuksia datapohjaisten kunnossapitopalvelujen liiketoimintaan Teollisen internetin datapohjaisten kunnossapitopalvelujen liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen asettaa yrityksille joukon vaatimuksia (ks. kuva 2). Teknologian ja datan osalta yritysten on tunnistettava asennetusta laitekannasta mitattavat muuttujat, ominaisuudet ja suureet sekä hankittava tai kehitettävä tarvittavat anturoinnit ja tietojärjestelmäratkaisut. Yrityksen on otettava huomioon vaatimukset datan siirtämiselle, varastoinnille ja analysoinnille sekä toimintamalleille. Esimerkiksi asennetun laitekannan käyttöolosuhteet - lämpötila, pöly, tietoliikenneyhteydet - voivat vaatia

Asennetun laitekannan tilan seuraaminen erilaisten anturien ja informaatioteknologian avulla avaa teollisille yrityksille lukuisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. sopeuttamista prosesseissa. Olennaisia vaatimuksia liittyy datan laatuun ja hankintaan. Erityistä huomiota on kohdistettava asennetun laitekannan moninaisuuteen. Yrityksen asennettu laitekanta voi koostua erilaisista ja eri-ikäisistä laitteistoista. Yrityksen on harkittava, miten se saa tarvittavan datan kerättyä ja analysoitua tehokkaasti, vertailukelpoisesti ja luotettavasti. Yrityksen on ratkaistava, minkä laitteiden osalta datan keruu voidaan automatisoida ja miltä osin tiedonkeruussa tarvitaan henkilöstön käsityötä. Organisaatioiden välisistä suhteista erityishuomio kohdistuu laitevalmistajan ja asiakkaan väliseen suhteeseen. Kyse on etenkin useiden asiakkaiden pelokkuudesta ja epävarmuudesta datansa jakamiseen liittyen. Laitevalmistajan on etsittävä keinoja vakuuttaakseen asiakkaansa siitä, että teollisen internetin hyödyt ovat datan

jakamiseen liittyviä pelkoja suurempia. Hyviä keinoja luottamuksen vahvistamiseen ovat esimerkiksi aiemmat referenssit, freemium- ja kokeilusopimukset, datan säilyttäminen ainoastaan asiakkaan omissa järjestelmissä ja yhteistyön aloittaminen vähemmän liiketoimintasensitiivistä dataa hyödyntäen. Sopimusten ja sopimusten hallinnan merkitys korostuu teollisen internetin muuttaessa liiketoimintasuhteiden luonnetta. Teollinen internet luo sekä tarpeita että vaatimuksia kokonaan uusille organisaatioiden välisille suhteille. Datan hyödyntämiseen liittyvät osa-alueet - anturointi ja datan kerääminen, datan siirtäminen ja varastointi sekä datan analysointi - eivät usein kuulu laitevalmistajien ydinosaamisalueisiin. Yrityksen on pohdittava, rakentaako se näitä osaamisia omaan organisaatioon vai tekeekö se yhteistyötä

Kehityksen kärjessä Menestyksemme taustalla on vahva kokemus, asiantuntemus ja asiakaslähtöinen toimintatapa.Yli sadan vuoden ajan olemme olleet eturivissä viemässä pumppausteknologian kehitystä eteenpäin. Kehitämme yhä älykkäämpiä pumppuja, sekoittimia ja kompressoreja, joiden avulla voidaan säästää ympäristöä, raaka-aineita ja energiaa. www.sulzer.com/sulzer-pumps-finland

Katso video!


PALVELULIIKETOIMINTA

Kunnossapidon datapohjaiseen palveluliiketoimintaan kohdentuvia vaatimuksia. Teknologia ja data

niihin erikoistuneiden yritysten kuten ohjelmistotoimittajien ja muiden palvelutoimittajien kanssa. Suhde palvelutoimittajien kanssa voi olla hyvin erilainen riippuen siitä, syntyykö se laitetoimittajan vai asiakkaan aloitteesta. Viimeinen joukko vaatimuksia liittyy yrityksen omiin muutostarpeisiin. Teollinen internet edellyttää sekä laitevalmistajilta että asiakasyrityksiltä uudenlaisia osaamisalueita. Alihankintayhteistyön lisäksi etenkin laitevalmistajat tarvitsevat omaan henkilöstöönsä uudenlaisia osaamisprofiileita – analyytikoita, palvelumuotoilijoita, palvelutoimitusten suunnittelijoita, palvelumyyjiä. Asiakasyrityksissä puolestaan tarvitaan uudenlaista palvelukeskeistä hankintaosaamista, datanlukutaitoa, laitekantatason optimointikyvykkyyttä ja strategista palvelutoimittajien hallintaa. Siirtymä kohti teollisen internetin datapohjaista palveluliiketoimintaa asettaa

Organisaatioiden väliset suhteet

uusia vaatimuksia myös yrityksen sisäiselle yhteistyölle ja vuorovaikutukselle. Monissa yrityksissä laitetoimitus- ja palveluyksiköt ovat perinteisesti toimineet itsenäisesti. Datapohjaisessa palveluliiketoiminnassa yrityksen on toimitettava integroituja asiakaslähtöisiä ratkaisuja yksiköiden yhteistyönä. Yhdessä tekemistä tarvitaan tuotekehityksestä aina asiakassuhteen päättymiseen saakka.

Teollisen internetin omaksuminen vaatii kärsivällisyyttä DIMECCin koordinoima S4Fleet-tutkimusohjelma päättyy vuoden lopussa.

Yritysten sisäiset muutostarpeet

Yritykset ovat kehittäneet erilaisia ratkaisuja em. vaatimusten täyttämiseksi ja kokeilleet niitä yhteistyössä asiakasyritystensä kanssa. Uusien teknologioiden ja ratkaisujen omaksuminen liiketoiminnassa on aikaa ja resursseja vaativaa työtä. Teollinen internet merkitsee innovaatioita tuotteissa, valmistusteknologioissa ja -prosesseissa, organisaatiorakenteissa, asiakkuuksissa ja hitaasti muuttuvissa toimintatavoissa ja onkin nähtävä niin sanottuna systeemisenä innovaationa. Sen hyötyjen saavuttamiseen tarvitaan nyt rohkeutta, kärsivällisyyttä ja uutteraa kehitystyötä yritysten toiminnan useilla osa-alueilla. PM

4/2017 promaint

35


HYDRAULIIKKA

Cuxhavenin läppäsilta Hollannissa modernisoitiin 2015 hydraulikäyttöiseksi ja samalla otettiin käyttöön alipaineiseen perustuva ilmanpoistoyksikkö. Hydraulikoneikko on sijoitettu sillan poikittaispalkin sisälle. [kuva: Kraeft GmbH Systemtechnik]

Hydraulijärjestelmistä halutaan nykyään entistä kompaktimpia. Hydraulisäiliö on usein hydraulijärjestelmän ulkomitoiltaan suurin yksittäinen komponentti ja se mielletään helpoksi kohteeksi pienentää järjestelmän kokoa. Tämä asettaa uusia haasteita ilmanpoistolle.

VÄHEMMÄN ILMAA,

vähemmän ongelmia

H

ydraulisäiliön koon optimoinnissa perinteiset mitoitussäännöt heitetään suunnitteluvaiheessa usein romukoppaan ja lopputulokseen ollaan tyytyväisiä, kunnes koneen käytön aikana alkaa tulla esille öljyn seassa olevan ilman aiheuttamia ongelmia. Mitoitussääntöjä ei siis kannata hylätä kokonaan ellei tiedä, mitä on tekemässä. Hydrauliöljyssä ilmaa voi olla joko liuenneena tai vapaana. Mutta olipa ilma missä tahansa muodossa, siitä ei pääsääntöisesti ole hyötyä hydraulijärjestelmän ominaisuuksille. Ilma alentaa öljyn puristuskerrointa, joten joustot lisääntyvät ja järjestelmän ohjauksesta tulee epätarkempaa. Pienempi puristuskerroin kasvattaa tehohäviöitä sekä voi aiheuttaa järjestelmän normaalia nopeampaa lämpenemistä. Ilma lisää kavitaation riskiä hydraulijärjestelmässä, mistä voi olla seurauksena melua sekä komponenttien kulumista ja ennenaikaista rikkoutumista. Lisäksi ilmassa oleva happi vaikuttaa öljyn vanhenemiseen hapettumisreaktion kautta.

36 promaint 4/2017

Teksti ja kuvat: Arto Laamanen, Hydac Oy

Vapaan ilman poistaminen öljystä Ilman aiheuttamaa vaahtoamista ja siitä aiheutuvia ongelmia yritetään vähentää lisäämällä sopivia lisäaineita öljyyn. Myös säiliön suunnittelulla voidaan vaikuttaa siihen, miten tehokkaasti ilma pääsee erottumaan säiliössä. Perinteinen tapa on ollut ylimitoittaa säiliö niin suureksi, että ilmalla on ollut riittävästi aikaa poistua öljystä. Nykyaikainen menetelmä tukeutuu CFD-simulointeihin, joiden avulla säiliön koko voidaan saada optimoitua mahdollisimman pieneksi ilmanerotuksen siitä kuitenkaan kärsimättä. Olennaista säiliön optimoinnissa on se, että säiliön koko öljytilavuus saadaan hyötykäyttöön eikä säiliöön jää kuolleita, virtauksettomia alueita. Virtaukset pitäisi saada mahdollisimman rauhallisiksi ja niitä pitäisi suunnata myös pintaa kohti, jotta ilmakuplilla olisi lyhyempi matka poistua öljystä. Öljyssä olevaa vapaata ilmaa voi poistaa pyörre-erottimella, josta käytetään myös nimitystä sykloni. Jos säiliösuunnit-


HYDRAULIIKKA

Alipaineeseen perustuvan OxiStop-järjestelmän yksinkertaistettu toimintaperiaate. Järjestelmässä on erillinen alipaineyksikkö, joka poistaa öljystä vapaata ja liuennutta ilmaa. Lisäksi säiliössä on kalvopussi, joka estää ilman suoran kontaktin öljyyn säiliössä. [Kuva: Hydac]

telun avulla halutaan virtaukset rauhallisiksi, pyörre-erottimessa tavoite on täysin päinvastainen. Pyörre-erottimessa aiheutetaan öljyvirtaukseen voimakas pyörre, ja koska öljyn tiheys on paljon suurempi kuin ilmakuplilla, saadaan öljy ja ilmakuplat erotettua toisistaan keskipakovoimaa hyödyntämällä. Öljyyn liuennutta ilmaa pyörre-erotin ei kuitenkaan pysty poistamaan. Jos pyörreerotin on asennettu suoraan järjestelmän paluulinjaan, öljyn virtausnopeus voi vaihdella merkittävästi ja samalla ilmanerotustehokin vaihtelee.

Alipaine poistaa liuennutta ilmaa Aiemmin esitellyillä menetelmillä voidaan vaikuttaa vain öljyssä olevan vapaan ilman määrään. Jos halutaan poistaa öljystä myös liuennutta ilmaa ja saavuttaa kaikki edut, tarvitaan alipaineeseen perustuva ratkaisu. Kaasujen liukeneminen hydraulinesteeseen noudattaa Henryn lakia, jonka mukaan hydraulinesteeseen liuennut kaasutilavuus on suoraan verrannollinen vallitsevaan paineeseen. Jos paine on alle saturaatiotason, liuennutta kaasua erottuu öljystä. Alipaine poistaa kaasujen lisäksi myös vettä hydraulinesteestä, koska veden höyrynpaine on korkeampi kuin hydrauliöljyn. Paineen laskiessa öljyssä oleva liuennut, emulgoitunut ja vapaa vesi alkaa kiehua poistuen kaasuna. Alipaineistuksen avulla öljy saadaan erittäin kuivaksi, sillä se poistaa vapaata vettä sekä myös osan hydraulinesteeseen liuenneesta vedestä. Alipaineen hyödyntäminen ilman poistamiseksi öljystä ei ole uusi keksintö, sillä ideaa on käytetty esimerkiksi hävittäjälentokoneiden hydraulijärjestelmissä jo 1960-luvulla. Alipaineeseen perustuvia järjestelmiä on myös nykyään käytössä. Järjestelmä voi perustua pelkästään öljyn alipaineistavaan ilmanerotusyksikköön. Toisaalta erittäin ilmattoman järjestelmän toteuttamiseksi hydraulisäiliö tulee varustaa kalvolla tai kalvopussilla, joka estää ilman ja öljyn välisen kontaktin.


HYDRAULIIKKA

Cuxhavenin läppäsillan avausjärjestelmän hydraulikoneikko. Alipaineistavan ilmanpoistojärjestelmän käyttö mahdollisti säiliön koon optimoinnin. [kuva: Kraeft GmbH Systemtechnik]

Olipa ilma missä tahansa muodossa, siitä ei pääsääntöisesti ole hyötyä hydraulijärjestelmän ominaisuuksille. Tällöin uutta ilmaa ei enää pääse säiliön kautta öljyyn ja samalla myös ilmassa leijailevien likapartikkeleiden pääsy öljyyn on estetty täydellisesti. Kalvolla varustettu järjestelmä soveltuu käytettäväksi paikoissa, joissa on korkea ilmankosteus sekä erittäin likaisissa ja pölyisissä paikoissa.

Öljyn ilmattomuuden käyttöedut Ilman poistamiselle öljystä on tarvetta silloin, kun hydraulijärjestelmän kokoa halutaan pienentää tai jos vanhassa järjestelmässä on ilmasta aiheutuvia ongelmia. Käyttökohteita ovat olleet esimerkiksi isot teollisuushydraulijärjestelmät, joissa säiliöiden koko on ollut ennen uuden järjestelmän asentamista useita satoja tai tuhansia litroja. Karkeana perussääntönä on se, että optimoidun säiliön koon pitää olla vähintään komponenteissa, esimerkiksi sylintereissä, tapahtuva suurin tilavuuden muutos lisättynä öljyn lämpölaajenemisesta aiheutuvalla tilavuuden muutoksella. Säiliö mitoitetaan yleensä vielä tätä minimikokoa jonkin verran suuremmaksi, jotta hydraulijärjestelmä ei pysähtyisi heti ensimmäiseen pieneen vuotoon. Säiliön koon minimointi on aina tapauskohtaista, mutta parhaimmillaan se on saatu pienennettyä kymmenesosaan alkuperäisestä. Näin merkittävä säiliön tilavuuden pieneneminen alentaa öljyn hankinta- ja hävityskustannuksia, mutta lisäksi se vähentää ympäristökuormitusta merkittävästi. Öljyvuodosta aiheutuvat riskitkin ovat pienemmät, koska ympäristöön mahdollisesti joutuvan öljyn määrä on pienempi. Esimerkiksi Hollannissa Cuxhavenissa läppäsillan avausjärjestelmässä hydraulijärjestelmän säiliön koko saatiin puolitettua alun perin suunnitellusta, perinteisen hydraulijärjestelmän säiliön 1600 litrasta 800 litraan alipaineeseen perustuvan ilmanpoiston avulla. Alun perin silta rakennettiin 1955 sähkömekaanisella käytöllä toimivaksi ja 2015 se modernisoitiin hydraulikäyttöiseksi. Vaatimukset uudelle järjestelmälle olivat tiukat niin energiatehokkuuden, tilankäytön, toiminta-ajan kuin melunkin osalta.

Paikallisena maamerkkinä toimivan sillan ulkomuoto ei saanut muuttua, joten järjestelmälle oli tilaa käytettävissä rajoitetusti sillan poikittaispalkin sisällä. Myös paino piti saada minimoitua, jotta se ei vaikuttaisi sillan käytettävyyteen. Tässä tapauksessa säiliön tilavuuden minimointi mahdollisti järjestelmän asentamisen sille suunniteltuun tilaan. Tilankäytön ja painon minimoimisen ohella Cuxhavenin läppäsillassa tärkeänä motivaationa oli joustojen minimointi, jotta vaadittu toiminta-aika saavutettaisiin. Tämä toteutuu, kun öljy saadaan mahdollisimman ilmattomaksi – myös liuenneen ilman osalta. Epätyypillisempi sovelluskohde ilmanpoistojärjestelmälle on Valtran traktoreiden kokoonpanolinjalla Suolahdessa. Traktorin jarrupiirien täytön ja ilmauksen yhteydessä osa öljystä palaa takaisin kokoonpanolinjan täyttösäiliöön. Valtran tuotannon kehitysinsinööri Mikko Santakallion mukaan aikaisemmin ongelmana oli öljyyn sekoittunut runsas ilmamäärä ja sen poistumiseen kulunut aika. – Kokoonpanolinjalla ei ole aikaa odotella ilman poistumista itsekseen öljystä, joten ongelmaan haettiin tehokasta ratkaisua, Santakallio toteaa. – Ratkaisu oli uusi alipaineeseen perustuva ilmanpoistojärjestelmä, joka on nyt ollut käytössä kokoonpanolinjalla jo muutaman vuoden. Valtra on ollut ratkaisuun erittäin tyytyväinen, sillä öljyyn sitoutuneesta ilmasta johtuvat ongelmat jarrupiirien täytössä ovat poistuneet kokonaan. Yhä useampi hydraulisäiliö halutaan toteuttaa tai on jo toteutettu mahdollisimman pienikokoisena, joten ilmasta aiheutuvat ongelmat eivät ole ainakaan vähenemässä. Ongelmien syntymistä voi ennaltaehkäistä hyödyntämällä säiliösuunnittelussa nykyaikaista CFD-mallinnusta, jonka avulla virtaukset ja ilman erottuminen säiliössä voidaan optimoida tarkasti. Tämäkään ei aina riitä, vaan joskus pitää ottaa järeämmät aseet käyttöön. Tehokkain näistä menetelmistä on alipaineeseen perustuva menetelmä, joka poistaa öljystä vapaan ilman sekä lisäksi öljyyn liuennutta ilmaa ja vettä. PM

LISÄTIETOA AIHEESTA: Laamanen, Arto. 2016. Hydraulijärjestelmän säiliön optimointi. Promaint 1/2016. Vacuum-packed: The cutting-edge, patented solution for hydraulic systems OXiStop OXSE 7.660.1/10.15. Tuote-esite. Huovilainen, Aki. 2013. Testilaitteisto säiliöratkaisuiden vertailuun öljyn kunnossapidossa. Tampereen teknillinen yliopisto. Diplomityö. 92 s. Livesey, R. M. ja Ettinger, M. 1967. Separator deaerates oil, stops shimmy on F-104 nose wheel. Oct 5, 1967. Hydraulics & Pneumatics. Klappbrücke Über Den Schleusenpriel, Cuxhaven. KRAEFT GmbH Systemtechnik tuote-esite. http://www.kraeft-systemtechnik.de

38 promaint 4/2017


TEOLLINEN INTERNET

STANDARDINMUKAISUUTTA

teollisen internetin tiedonsiirtoon Monissa yrityksissä on haasteena, etteivät modernitkaan teollisen internetin tietojärjestelmät, kuten kunnossapito- ja laitekannanhallintajärjestelmät, toimi suoraan keskenään eivätkä yritysten muiden moninaisten tietojärjestelmien kanssa. DIMECC:n S4Fleet -ohjelmassa VTT tutki yhdessä yrityspartnerin kanssa, miten yhteistoimintaa voisi helpottaa tulevaisuudessa. Teksti Janne Väre ja Jere Backman, VTT

U

seat laite- ja konevalmistajat ovat kehittämässä tai jo ottaneet käyttöön teollisen internetin mahdollistamia ratkaisuja tarjotakseen asiakkailleen erilaisia digitaalisia palveluja. Palvelut liittyvät pääasiassa käyttöomaisuudenhallintaan, laitekannanhallintaan sekä kunnossapitoon. Monilla alan yrityksillä onkin jo web- ja mobiili-pohjaisia kunnossapidonhallinnan ratkaisuja, koska niiden avulla voi parantaa työn tehokkuutta useilla eri tasoilla. Ongelmana on ollut eri palvelujen ja tuotteiden yhteensopimattomuus. Erilaisten järjestelmien yhdistyessä vaaditaan eri ohjelmistoilta ja järjestelmiltä yhteensopivuutta sekä yhteistoiminnallisuutta. Uusia ohjelmistoalustoja suunnitellessa tulee ottaa huomioon, että niiden pitää pystyä kommunikoimaan monenlaisten vanhojen ohjelmistojen kanssa. Jotta tulevaisuuden vaatimukset yhteensopivuudesta voidaan saavuttaa, standardien noudattaminen on kaikille toimijoille ehdoton edellytys. Myös mobiililaite- ja web-pohjaiset ohjelmistot on huomioitava sekä varmistuttava ohjelmis-

Useat laite- ja konevalmistajat ovat kehittämässä tai jo ottaneet käyttöön teollisen internetin mahdollistamia ratkaisuja tarjotakseen asiakkailleen erilaisia digitaalisia palveluja. torajapintojen yhteensopivuudesta. Niiden on myös kyettävä toteuttamaan järjestelmän perustoiminnallisuudet, kuten tiedon tallennus, analyysi, aikataulutus, optimoinnit ja käyttöliittymät. VTT selvitti DIMECC:n S4Fleet -ohjelmassa yhdessä yrityskumppanin (laitetoimittaja/kunnossapitopalveluntarjoaja) kanssa muun muassa, mitä standardeja, rajapintoja ja data- formaatteja voidaan käyttää kunnossapidonhallinnan dataintegraatioon. Potentiaaliset toteutusvaihtoehdot arvioitiin ja niistä keskusteltiin yrityksen eri toimialueiden asiantuntijoiden kanssa. Selvityksen perusteella todettiin, että Open Groupin Open Messaging Interface (O-MI) and Open Data Format (O-DF) standardeja voitaisiin käyttää kunnos-

sapidonhallinnan dataintegraatioon. Kyseisten standardien hyödyntämistä tukee se, että ne vaativat mahdollistaviksi teknologioiksi järjestelmiltä vain XMLja HTTPS-tuen. Nämä teknologiat ovat myös tuettuina eri toimialueilla.

Tiedon formatointiin O-DF Open Data Format (O-DF) on Open Groupin esineiden internet (IoT) -standardi, jonka tavoitteena on poistaa yhteensopivuusongelmat datan lähteiden ja datan hyödyntäjien välillä. O-DF:ää voidaan käyttää julkaisemaan mitä tahansa saatavilla olevaa dataa käyttäen normaalia web-linkkiä (URL, Uniform Resource Locator) esimerkiksi REST-rajapinnan yhteydessä. O-DF-tietorakenteita voi myös käyttää järjestelmien välisiin datan pyyn-

4/2017 promaint

39


TEOLLINEN INTERNET Esimerkki kunnonvalvontapalvelun datan käytöstä

O-DF -skeeman periaatekuva

töihin ja datan lähetyksiin. Vaikka ODF:ää voi hyödyntää muissakin yhteyksissä, se on erityisesti suunniteltu käytettäväksi O-MI-tiedonsiirtostandardin kanssa. O-DF on määritelty käyttäen XMLskeemaa (schema), joka on yksinkertainen ja laajennettava ontologia. Sen avulla on mahdollista luoda olio-ohjelmoinnissa käytetyn kaltaisia tietorakenteita. Koska mitään objektia tai tietoalkiota ei ole muuten vakioitu, kyseisellä puumaisella rakenteella on mahdollista määritellä mikä tahansa data, olipa se kuinka yksinkertainen tai monimutkainen tahansa, tai liittyipä se mihin tahansa toimialueeseen. Kääntöpuolena yksinkertaisuudesta on se, että jokaista toimialuetta varten pitää määrittää omalla XML-skeemalla, miten toimialueeseen liittyvä data sijoitetaan puurakenteen objekteihin ja alkioihin. Esimerkiksi voidaan määrittää, onko joku data merkkijono vai kokonaisluku ja ryhmittää saamaan kategoriaan kuuluva data pääobjektin alaisuuteen.

tai laitteiden ja muiden tietojärjestelmien välillä, jotka joko käyttävät tai tuottavat tietoa. Koska IoT:tä hyödynnetään hyvin monissa sovelluksissa, on O-MI:stä tehty hyvin yleiskäyttöinen. O-MI verkon solmuilla ei ole määriteltyjä rooleja, vaan se toimii vertaisverkko-periaatteella, jossa kaikki solmut ovat samanarvoisia. O-MI vaatii jonkun alemman tason protokollan tiedonsiirtoa varten, mutta se voi olla lähes mikä tiedonsiirtoprotokolla tahansa. Ainoa O-MI:n vaatimus on, että

O-MI verkon solmut tukevat HTTP-protokollaa, koska eräät ominaisuudet eivät toimi ilman sitä. Yksinkertaisuuteen pyrkivä O-MI määrittää ainoastaan kolme operaatiota: lue (read), kirjoita (write), ja peruuta (cancel). Operaatioiden avulla voidaan suorittaa kaikki vaadittava toiminnallisuus. Luku-operaatiolla haetaan viimeisin data tai historiadata tai sitten tilataan jatkuva datan lähetys (subscribe). Kirjoitaoperaatiolla lähetetään tilattu data tai annetaan komentoja toisille O-MI solmuille. Peruuta-operaatiolla perutaan jatkuvan datan lähetys. Kirjoita-operaatiolla solmu voi myös ilmoittaa saatavilla olevasta datasta tietämilleen toisille solmuille. HTTP- tai HTTPS-protokollan käyttöä suositellaan kaikissa O-MI-sanomissa, jolloin kirjoita-operaatioissa tulisi käyttää HTTP:n POST-sanomaa, jonka sisällä O-MI-sanoma on “msg”. O-MI on myös suunniteltu olevan REST-arkkitehtuurimallin mukainen. REST puolestaan edellyttää, että O-MI-sanomat ovat mahdollisimman omavaraisia, jotta OMI-solmujen ei tarvitse ylläpitää tietoja, miten joku O-MI-sanoma liittyy johonkin toiseen. Datalähteiden ilmoitukseen (publication) O-MI-solmun tulee käyttää HTTP GET -mekanismia. O-MI:n tietokehys (omiEnvelope) määritellään XML-skeeman avulla. Se sisältää mittayksiköt (Units), formaatit (Formats) ja ominaisuudet (Attributes). Operaatiot määritellään elementtien ja ominaisuuksien avulla. O-MI-pyynnöt voivat olla yksittäisiä tai toistuvia tilauksia (subscriptions). Mahdolliset tiedonsiirtovirheet tulee käsitellä siirtoprotokollan tasolla esimerkiksi HTTP-virhekoodeilla.

Mitä tehdä legacy datalle Suurimpia haasteita otettaessa käyttöön uusia (tieto)järjestelmiä on se, miten vanhan järjestelmän data saadaan integroitua

Tiedonsiirtoon O-MI Open Messaging Interface (O-MI) on suunniteltu erityisesti IoT:tä varten, mutta se toimii hyvin myös teollisessa ympäristössä. O-MI:n tarkoituksena on saada aikaan yhteistoiminta eri tuotteiden

40 promaint 4/2017

Esimerkki toteutuksesta teolliseen ympäristöön, jossa on yksi lähettävä ja yksi vastaanottava O-MI -solmu.


TEOLLINEN INTERNET uuteen. Ainoa toimiva tapa on tehdä dataformaatin muutos. Jos datalähteitä on vähän ja datan määrä on pieni, on helpointa laittaa ohjelmoija tekemään konversiofunktiot. Usein on kuitenkin toisin, sillä datalähteitä on erilaisia. Tällöin on järkevä käyttää erilaisia ontologiaan tai semantiikkaan perustuvia ohjelmistotyökaluja. Tällaisella työkalulla voidaan hakea data alkuperäisessä formaatissa ja suunnittelija päättää työkaluohjelman avustuksella, miten data kuvattaisiin uuteen formaattiin. Datalähteitä voi olla esimerkiksi: UML 2.0, tietokannan (Oracle, MS-SQL, DB2, MySQL) skeema, Excel-taulukko tai tietokoneen tiedostojärjestelmä. Jos uusi formaatti olisi XML, olisi työkaluohjelman tuottamana lopputuloksena XMLskeema.

Standardien sovitus käyttötapaukseen Selvityksessä mukana ollut käyttötapaus oli hyvin yleinen: Yrityksen kumppanin tiloissa sijaitsevasta työkoneeseen liitetystä mittalaitteesta pitää saada kaikki data siirrettyä analyysiä tekevälle palvelimelle aina, kun työkone tuottaa dataa. Havaittiin, että Open Groupin standardit sovel-

Analogisen legacy datan syöttö kunnossapitojärjestelmään.

tuvat hyvin tähän käyttöön. XML, HTTPS ja Internet-yhteys on saatavilla sekä lähetyspäässä että palvelimella ja O-MI on kohtuullisen helppoa lisätä kumpaankin. Työkoneen data on alun perin XMLmuodossa, mutta kaikesta huolimatta kannattaisi tehdä sille ontologia ja muuttaa data O-DF:n mukaiseen formaattiin. Edellä mainittu käyttötapaus sattui soveltumaan suoraviivaisesti standardien käyttöönottoon. Jos organisaatiolla on käytössään Enterprise Application Integration (EAI)

-palvelut, niitä kannattaa hyödyntää sisäisessä tiedonsiirrossa ja legacy datan konvertoinnissa. On myös tapauksia, missä data on saatavilla vain analogisessa muodossa, esimerkiksi paperilla tai luettavissa mittarista. Tällöin data voidaan syöttää järjestelmään mobiililaitteilla. PM

LISÄTIEDOT: DIMECC:n S4Fleet -ohjelma (http:// www.dimecc.com/dimecc-services/s4fleet/) Open Group (www.opengroup.org)

CROSS-NATIONAL DIALOGUE | THE MOST CURRENT TOPICS | IMPRESSIVE LIST OF SPEAKERS

NORDIC ENERGY FORUM

'17

WORL D ENERG Y C OUNCIL FINL AND

The Future of Energy: thinking ahead 14.-15.11.2017 Helsinki

Magnus

Christoph

FREI WEC

FINLAND

Lauri

Bruce

HALL Vattenfall

VIRKKUNEN Pohjolan Voima

ORECK Aalto University

Pekka

LUNDMARK Fortum

Hando

SUTTER Eesti Energia

BUY TICKETS NOW: WWW.NEF2017.COM


ABB

Sähkömoottorien varalaitepalvelu varmistaa sujuvan kunnossapidon Teksti: Thomas Freundlich Kuvat: Timo Kauppila

N

esteellä on vuoden 2016 alusta ollut käytössään ABB:n räätälöimä sähkömoottorien varalaitepalvelu. Palvelun myötä tavoitteena on, että palveluntuottaja vastaa jatkossa Nesteen Porvoon ja Naantalin tuotantolaitosten kaikkien pienjännitemoottoreiden varastoinnista sekä varalaitteiden toimittamisesta käyttöpaikoille. Tulevaisuudessa ABB hankkii varastoon uusia moottoreita ennakkoon määritettyjen kriteerien mukaisesti sovituilla ominaisuuksilla. – ABB on meille strateginen kumppani, jonka kanssa olemme tehneet yhteistyötä usean vuoden ajan. Viimeisimpänä mukaan tullut varalaitepalvelu on yksinkertaistanut huoltoprosessejamme, kertoo kunnossapitopäällikkö Timo Pietiäinen, joka vastaa sähköjärjestelmien ylläpidosta Nesteen Porvoon ja Naantalin tuotantolaitoksilla. – Jatkuva sopimus helpottaa moottoreiden toimittamista huoltoon, ja toteutuneet kulut tasataan määräajoin muutaman kerran vuodessa.

Laaja laitekanta hallintaan Varalaitepalvelun käyttöönotto on aloitettu kartoituksella, jossa on käyty läpi Nesteen Porvoon ja Naantalin laitosten sähkömoottorit. – Varalaitteiden hallinta optimoidaan siten, että samoja varamoottoreita voidaan käyttää useilla eri käyttöpaikoilla, kertoo myyntipäällikkö Kalle Suomela ABB:ltä. – Moottorien hankinta tehostuu, ja hallittavien laitenimikkeiden määrä vähenee merkittävästi. Nesteen Porvoon ja Naantalin laitoksilla on käytössä yhteensä lähes 4 000 erikokoista ja -tehoista pienjännitemoottoria. Helsingin Vuosaaressa sijaitsevassa ABB:n varalaitevarastossa on tällä hetkellä noin 100 moottoria tarkastettuna, varastoituna ja valmiina käyttöönotettavaksi. Vuoden

42 promaint 4/2017

Suuret teollisuuslaitokset hyödyntävät toiminnassaan satoja tai jopa tuhansia erilaisia sähkömoottoreita. Moottoreiden huollon ja uusimisen lisäksi riittävän varalaitekannan jatkuva ylläpito on vaativa ja monimutkainen prosessi. Teollisuusyrityksille suunnattu varalaitepalvelu helpottaa kunnossapitoa sekä vähentää varalaitteisiin sidottua omaa pääomaa.

Timo Pietiäinen ja Kalle Suomela pitävät erityisen hyvänä sitä, että korvaava laite saadaan tarvittaessa paikoilleen, jopa samana päivänä.

2017 loppuun mennessä määrä kasvaa 350–500 moottoriin, joista 200–250 on uusia. – Varamoottorit ovat aiemmin olleet omissa varastoissamme, mutta saamme nyt nämä tilat vapautettua muuhun käyttöön, Nesteen Pietiäinen kertoo.

Huoltosopimus tuo ennustettavuutta Stora Enso käyttää ABB:n varalaitepalvelua neljällä tehtaallaan ympäri Suomea. – Viides laitoksemme siirtyy myös palvelun piiriin muutaman vuoden sisällä, kertoo Stora Enson hankintapäällikkö Lassi Svansjö. Varamoottorit saadaan palveluntarjoajan varastosta Stora Enson käyttöpaikoille nopealla, jopa muutaman tunnin

toimitusajalla. Korjaamolta moottori palautuu varastoon, ja jos kyseiselle moottorityypille määritelty varastosaldo alittuu, palveluntuottaja hankkii tilalle uuden moottorin, joka kuitenkin laskutetaan vasta kun se otetaan käyttöön. – Kiinteähintainen kuukausittainen huoltosopimus helpottaa liiketoimintamme suunnittelua. Palvelun myötä pystymme myös vähentämään käytössä olevien moottorityyppien lukumäärää. Tähän tuo tosin haasteellisuutta se, että eri tehtaillamme on usein hyvinkin erilaiset tarpeet varamoottorivarastoilleen. Moottorien ominaisuuksien keskinäinen standardointi on myös vaativa tehtävä, Svansjö toteaa. Moottorihuollon ja varalaitevarastojen keskittäminen ulkopuoliselle toimijalle


ABB tuo Stora Ensolle myös selkeää kustannussäästöä. – Pystyimme palvelusopimuksessamme yhdistämään useiden laitostemme huollot ja moottorihankinnat Ruotsia myöten. Tämä tuo selkeää hyötyä suurten moottorivolyymien myötä, Svansjö kertoo.

Lisätehoa liiketoimintaan Varalaitepalvelun myötä laitevarastoon

sidottu pääoma on merkittävästi aiempaa pienempi. – ABB vastaa moottoreiden hankinnasta varastoon, ja kustannukset realisoituvat meille vasta, kun korvaava laite otetaan käyttöön. Varaston moottorit ovat käytettävissämme nopealla aikataululla myös investointiprojekteihin, kunhan riittävän varalaitekannan ylläpidosta huolehditaan, Pietiäinen Nesteeltä sanoo.

Samalla se myös pienentää tuotannon käytettävyysriskejä. Palvelu päivystää kellon ympäri, ja korvaava laite saadaan nyt tarvittaessa paikoilleen jopa saman päivän aikana. – Neste ja Stora Enso pystyvät keskittymään ja kohdentamaan omat resurssinsa paremmin omiin liiketoimintoihinsa, kun ABB ottaa vastuun moottoreiden käyttövarmuudesta, Suomela päättää. PM

ABB Care -varalaitepalvelu

VARALAITEPALVELUN HYÖDYT ABB:n varalaitepalvelu suoraviivaistaa teollisuuden kunnossapitotoi• Säästää kustannuksissa: jopa 50 prosenttia vähemmän laitevarasmintoja sekä vähentää laitevarastoihin sidottavaa pääomaa. Asiakas toon sitoutunutta pääomaa. Säästää varastointikustannuksissa. voi varmistua siitä, että sopiva varalaite on aina nopeasti paikalla, ja • Säästää tilaa: ei tarvetta pitää omassa varastossa usean mallisukuettä varastossa olevat laitteet kiertävät käyttöön riittävän nopeasti. ABB:n varalaitepalvelu suoraviivaistaa teollisuuden kunnossapitotoimintoja sekä vähentää laitevarastoihin sidotpolven tuotteita. Palvelu helpottaa myös laitekannan päivittämistä energiatehokkaamtavaa pääomaa. Asiakas voi varmistua siitä, että sopiva varalaite on aina nopeasti paikalla, ja että varastossa olevat • Parantaa tuotannon luotettavuutta, käytettävyyttä, tehokkuutta ja paan ja taloudellisempaan tekniikkaan. laitteet kiertävät käyttöön riittävän nopeasti. Palvelu helpottaa myös laitekannan päivittämistä energiatehokkaamkäyttövarmuutta. paan ja taloudellisempaan tekniikkaan. • Minimoi vikaantumisesta aiheutuvat tuotantokatokset. Varalaitepalvelussa ABB ottaa vastuulleen asiakkaan varalaitevaras• Kaikilla ABB:n toimittamilla varalaitteilla onsen täysimittainen ton, hallinnoi ja optimoi sen toimintaa, ja varmistaa vasteajan asiakkaan Varalaitepalvelussa ABBnopean ottaa vastuulleen varalaitevaraston, hallinnoi ja optimoi toimintaa, jatakuu. • Kattaa myös muiden valmistajien moottorit. Varastoon varmistaa nopean vasteajan korvaavien toimitukselle. Palvelun kautta hoidetaan myös käytössähankittavat olevien korvaavien laitteiden toimitukselle. Palvelun kautta hoidetaan myöslaitteiden laitteiden kunnostus sekä uusien moottorien hankinnat tarpeenovat mukaan. uudet moottorit ABB:nPalvelun laitteita.kautta voi lisäksi hallinnoida käytössä olevien laitteiden kunnostus sekä uusien moottorien hanaiempaa paremmin hankintoja ja huoltotöitä, sekä saada kattavamman yleiskuvan kunnossapidon tilanteesta. • Tehostaa hankintaa ja kunnossapitotöiden tilauksia. kinnat tarpeen mukaan. Palvelun kautta voi lisäksi hallinnoida aiem• Helpottaa laitekannan päivitystä ja voi parantaa energiatehokkuutta paa paremmin hankintoja ja huoltotöitä, sekä saada kattavamman Varalaitepalvelun hyödyt monissa sovelluksissa. yleiskuvan kunnossapidon tilanteesta. • Säästää kustannuksissa: jopa 50 prosenttia vähemmän laitevarastoon sitoutunutta pääomaa.

ABB Care -varalaitepalvelu

• • • • • • •

Säästää varastointikustannuksissa. Säästää tilaa: ei tarvetta pitää omassa varastossa usean mallisukupolven tuotteita. Parantaa tuotannon luotettavuutta, käytettävyyttä, tehokkuutta ja käyttövarmuutta. Minimoi vikaantumisesta aiheutuvat tuotantokatokset. Kaikilla ABB:n toimittamilla varalaitteilla on täysimittainen takuu. Kattaa myös muiden valmistajien moottorit. Varastoon hankittavat uudet moottorit ovat ABB:n laitteita. Tehostaa hankintaa ja kunnossapitotöiden tilauksia. Helpottaa laitekannan päivitystä ja voi parantaa energiatehokkuutta monissa sovelluksissa.

Uutta nostetta tuotantoon ABUS-nostureilla • ABUS-nosturit ja -varaosat • Nostureiden varaosat ja huollot • Nostureiden etävalvonta • Modernisoinnit

Älykkäät kunnossapidon ratkaisut teollisuuteen • Tuotantoon integroitu ratkaisu • Palvelu- ja huoltosopimukset • Huollot, korjaukset, varaosat ja varaosavalmistus • Etävalvonta ja älykkäät laitteet KP-ServicePartner Oy Isoharjantie 6, 71800 Siilinjärvi, Finland www.kp-servicepartner.com


SÄHKÖKUNNOSSAPITO

Teksti: Paula Ihamäki, STUL ry Kuvat: Mikko Arvinen, Sähköinfo Oy

Laitteistot on syytä tarkistuttaa vuosittain, korjauttaa pahimmat viat heti ja huoltaa erityisesti tuotannon kannalta kriittisiä koneita ennakoivasti.

Sähkölaitteistojen kunnossapidon asialla Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry edistää joitakin erityisen tärkeinä pidettäviä asiakokonaisuuksia erikseen niitä varten perustettujen asiantuntijaryhmien avulla. Ryhmiin kutsutaan alan ammattilaisia, jotka edustavat niin palveluiden tuottajia kuin joskus myös niiden käyttäjiäkin. Tarvittaessa ryhmien kokoonpanoja täydennetään projektikohtaisesti liiton ulkopuolisilla asiantuntijoilla.

Y

ksi asiantuntijaryhmistä on koottu sähkökunnossapitopalveluita tuottavista jäsenyrityksistä. Kunnossapitoryhmän tehtävä on tuottaa ja jakaa tietoa, kehittää koulutusta ja työkaluja sekä nostaa esille hyviä käytäntöjä. Ryhmällä on edustaja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n hallituksessa ja se tekee yhteistyötä Kunnossapitoyhdistys Promaintin kanssa, joka on yksi STUL:n neljästätoista jäsenjärjestöstä. Myös Promaintilla on edustaja asiantuntijaryhmässä.

Kunnossapidossa parantamisen varaa Kunnossapitoryhmän puheenjohtajana toimii Kokemäen Sähkö ja Automaatio Oy:n Juhani Koskinen, joka edustaa ryhmää myös STUL:n hallituksessa. Sähkölaitteistojen huolto- ja kunnossapitopalveluja tarjoavana yrittäjänä Koskisella

44 promaint 4/2017

on hyvä tuntuma siihen, millä tolalla sähkökunnossapito PK-yrityksissä tätä nykyä on. - Pienten ja keskisuurten yritysten tuotantotilojen sähkölaitteistoja huollatetaan ja korjautetaan valitettavasti yleensä vasta silloin, kun niissä ilmenee vikaa, vaikka ennakoinnin merkitystä on informaatiota jakamalla korostettu. Ongelmien ilmetessä yleensä sitten onkin kiire, kun kyseessä on hätäapu, jolla yritetään välttää tulosta syöviä tuotantokatkoksia. Kunnossapidon jatkuvasta laiminlyönnistä voi seurata paljon pahempaakin kuin vain koneiden hetkellinen toimimattomuus. Löystyneet liitokset voivat aiheuttaa tulipaloja, jotka voivat keskeyttää toiminnan pitkäksikin aikaa, luettelee Koskinen. - Suurissa yrityksissä asiaan kiinnitetään paremmin huomiota, kun toimintakatkosten aiheuttamat vahingot ovat euromääriltään hyvin merkittäviä, mutta

puutteita toimintarutiineissa on niissäkin, Koskinen tietää. - Kaikissa yrityksissä pitäisi tiedostaa se, että jos laitteistot hajoavat, työt jäävät tekemättä ja katteet saamatta, joskus seuraava tilauskin. Sähkölaitteiden huollosta ja kunnossapidosta pihistellään ja säästetään turhaan, kun se pitäisi pikemminkin mieltää investoinniksi parempaan toimintavarmuuteen. Välillä myös lakisääteiset määräaikais- ja muut tarkastukset ovat pitämättä tai ainakin niissä havaitut virheet ja puutteet korjaamatta. Osaaminen näissä asioissa on usein vajavaista eikä tuotantolaitoksissa juuri olla perillä sähköverkon kunnosta tai siihen liittyvästä haltijan vastuusta, moittii Koskinen.

Ennakointi on riskienhallintaa Nyt kun elinkeinoelämän elpymisen myötä kysyntää taas on ja tuotantolinjat käyvät kuumina, yrityksissä kannattaisi panostaa kunnossapitoon. Se on merkittävä osa yrityksen riskienhallintaa. Kätevintä PK-yrittäjälle on solmia vuosisopimus laitteistojen säännöllisestä huollosta ja kunnossapidosta tähän erikoistuneen sähköurakoitsijan kanssa. Laki edellyttää yrityksen sähkölaitteistojen määräaikaistarkastusta 10 vuoden välein. Tämä täydentää kunnossapitoa, mutta on selvää, etteivät määräaikaistar-


SÄHKÖKUNNOSSAPITO kastukset yksinään riitä. Erilaisten tarkastusten ja huollon tarvetta määrittävät tietysti myös käyttöolosuhteet. Lika, pöly, kosteus ja syövyttävät kaasut asettavat omat vaatimuksensa sähköjärjestelmän rakenteelle ja lisäävät huollon tarvetta. - Laitteistot on syytä tarkistuttaa vuosittain, korjauttaa pahimmat viat heti ja huoltaa erityisesti tuotannon kannalta kriittisiä koneita ennakoivasti, kehottaa Koskinen. Koskisen mukaan ennakoivampaan kunnossapitoon siirtymisen voi toteuttaa esimerkiksi siten, että vuosittain tarkastetaan silmämääräisesti ja kahden vuoden välein lämpökuvataan sekä tehdään sähkölaitteistojen mittaukset tarkemmalla tasolla. STUL:n kunnossapitoryhmä tuottaakin jäsentensä ja kunnossapitoa tarjoavien liiton muiden jäsenyritysten käyttöön kunnossapidon työkaluja ja esitemateriaaleja, joilla asiaa voi aikaisempaa selkeämmin havainnollistaa tuotantolaitosten johdolle. Nyt käytettävissä on erilaisia tarkistuslistoja- ja lomakkeita sekä ohjeistuksia siitä, mitä tarkastuksia ja miten niitä tulisi teettää, jotta laitteet pysyisivät kunnossa. Äskettäin ryhmä sai valmiiksi Sähköturvallisuuden Edistämiskeskus STEK ry:n ja Sähkölaitteistojen Kunnossapitoyhdistys SÄKPY ry:n osarahoittamana projektina tuotetun Sähkölaitteiston hal-

tijan kunnossapidon oppaan sekä siihen liittyvän koulutusmateriaalin. Sähköinfo Oy on puolestaan tuottanut valikoimiinsa monenlaisia kunnossapidon osaamista edistäviä tuotteita ja palveluita, kuten mm. lämpökuvaus- ja kuntotutkijakursseja. Kiinteistöjen sähköistysjärjestelmien ja yksittäisten asennusten tarkastamiseen on tarjolla esimerkiksi Tarketti-sovellus.

Vastuu on sähkölaitteiston haltijalla Sähköinfossa teknisenä asiantuntijana työskentelevä sähkövoimatekniikan insinööri Jenna Kauppila toimii Kunnossapitoryhmän sihteerinä. - Vuoden 2017 alussa voimaan astunut uusi sähköturvallisuuslaki määrittelee aiempaa tarkemmin sähkölaitteiston haltijalle kuuluvan vastuun laitteiston kunnosta ja sen ylläpitämisestä. Käsite ”sähkölaitteiston haltija” ei aina ole täysin yksiselitteinen, ja vastuullisen määrittelyssä onkin hyvä olla tarkkana. Joskus siitä on syytä sopia kirjallisesti, kehottaa Kauppila.

Sähkölaitteiston toimivuudessa tai toimimattomuudessa voi olla kyse todella suurista rahoista, pahimmillaan myös korvaamattomista inhimillisistä menetyksistä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että sähkölaitteistojen huolto ja kunnossapito annetaan taholle, jolla varmasti on siihen myös riittävä osaaminen. - Laki siis määrää laitteiston haltijalle vastuun kunnossapidosta. Vastuuta ei voi siirtää – vain tehtäviä voidaan delegoida. Vastuuseen sisältyvät kunnossapitotehtävät kannattaa antaa hoidettavaksi sellaiselle yritykselle, joka voi jollakin luotettavalla tavalla todentaa osaamisensa. Tällaisia ovat esimerkiksi Sähkökunnossapidon- ja Lämpökuvauksen sertifikaatit, jotka on myönnetty vain pätevyystestin läpäisseiden asentajien yrityksille, Jenna Kauppila sanoo. Kunnossapitoryhmä tekee työtä sen eteen, että kunnossapitoa tarjoavat ja sitä tarvitsevat yritykset, mukaan lukien kiinteistöjen haltijat löytäisivät toisensa ja pääsisivät neuvottelemaan yhteistyön tavoista. Ryhmä järjestääkin aika ajoin

Nyt kun elinkeinoelämän elpymisen myötä kysyntää taas on ja tuotantolinjat käyvät kuumina, yrityksissä kannattaisi panostaa kunnossapitoon. tilaisuuksia, joihin se kutsuu tietyn alueen yrittäjiä ja sähkölaitteistojen haltijoita. Sähkölaitteistojen kuntoon kiinnitetään tulevaisuudessa entistä enemmän huomiota. Käyttövarmuuden ja turvallisuuden on oltava huipputasoa. Laitteistojen huolto ja kunnossapito vaatii yhä useammin myös erikoisosaamista. STUL:n järjestöpäällikkö Toivo Lötjönen vastaa kysymykseen siitä, onko meillä tulevaisuudessa riittävästi laadukkaita sähkökunnossapidon tarjoajia. - On totta, että kunnossapitopalveluiden tarve lisääntyy ja niille asetetut vaatimukset kasvavat. Tämä asettaa vaatimuksia niin oppilaitoksille, alan yrityksille kuin järjestöillekin. Meidän on yhdessä huolehdittava mm. siitä että, sähköalan arvostus toimialana säilyy vähintään nykytasolla. Tällä varmistetaan riittävän laadukkaan oppilasaineksen hakeutumista alalle. Uskon, että oppilaitosten ja yritysten yhteistyö sekä erilaisten palveluntuottajien verkostoituminen takaavat myös tulevaisuudessa riittävät ja laadukkaat kunnossapitopalvelut niitä tarvitseville, summaa Lötjönen.

Sähkölaitteiston haltijan kunnossapidon opas on STUL:n verkkosivustolta kenen tahansa ladattavissa (www.stul.fi -> Toiminta -> Hankkeet -> Sähkölaitteistojen kunnossapito ).

4/2017 promaint

45


SÄHKÖKUNNOSSAPITO

Sähköinfo – osaamisen luottotoimittaja SÄHKÖISTYSALA on yksi nopeimmin kehittyvistä toimialoista. Kiivas kehitystahti edellyttää jatkuvaa kouluttautumista ja osaamisen päivitystä. Sähköisen talotekniikan tieto- ja koulutustarpeista huolehtii Sähköinfo Oy, jonka perustamisesta on ensi vuonna viisikymmentä vuotta.

Teksti: Paula Ihamäki, STUL ry Sähköinfolla on palveluksessaan suuri joukko teknisiä asiantuntijoita, joiden päätehtävä on huolehtia siitä, että alan yrittäjille ja työntekijöille on aina tarjolla viimeisimpään tekniikkaan valmentavaa koulutusta ja tietotuotteita. Omien asiantuntijoiden lisäksi Sähköinfo käyttää valtavaa kotimaista ja kansainvälistä verkostoaan uusimman tiedon tuottamiseen, keräämiseen, jalostamiseen ja jakamiseen eri formaateissa. Sähköinfo kouluttaa vuosittain 5 500 – 6 000 henkilöä. Tietotuotteista yrityksen lippulaiva on ST-kortisto, joka esittelee kulloiseenkin tilanteeseen ja ratkaisuun vaatimustenmukaisen asennustavan. ST-kortistolla

on useita satoja käyttäjiä niin suunnittelukuin urakointi- ja teollisuusyrityksissä. Sähkömaailma on alan ykkösuutislehti ja Sähköala ainoa yksinomaan sähköiseen talotekniikkaan keskittynyt aikakauslehti. Eri tarkoituksiin on tarjolla ohjelmistoja, jotka nopeuttavat ja varmistavat tarkkaa laskentaa vaativan työn tekemistä. Yksi esimerkki äskettäin markkinoille tuoduista ja erittäin hyödylliseksi havaituista työkaluista on Tarketti-tarkastussovellus, jonka avulla voidaan varmistua lopputuloksen turvallisuudesta ja toimivuudesta. Vuodesta 2004 lähtien Sähköinfoa luotsannut toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen on saanut tottua toimialan hurjaan kehitysvauhtiin. - Sähköisellä talotekniikalla on kasvava rooli yleisen hyvinvoinnin ja energiatehokkuuden parantamisessa. Siten sillä on kosketuspintaa ilmastopoliittisiin kysymyksiin saakka. Alaa säätelee mm. Sähköturvallisuuslaki, joten on selvää, että jaettavalle tiedolle asetettava luotettavuusvaatimus on korkealla. Sen tiedon ja koulutuksen varassa suunnitellaan, asennetaan ja kunnossapidetään järjestelmiä, joita käytämme kodeissa, työpaikoilla, teol-

ECOM:in koko tuoteperhe nyt Pepperl+Fuchs Oy:n valikoimissa Mobiilipuhelimet joko ATEX-hyväksynnällä (Ex) tai kovaan teollisuuskäyttöön sekä Tabletit ATEX tilaluokkiin 1/21 sekä 2/22. Kysy lisää myynnistämme: Tony Weckström tweckstrom@fi.pepperl-fuchs.com tai info@fi.pepperl-fuchs.com

lisuudessa, julkisissa sisä- ja ulkotiloissa päivittäin, muistuttaa Kyllönen. Paitsi että sähköisen talotekniikan ratkaisut kehittyvät – taloautomaatioita, robotiikkaa jne. – muuttuu voimakkaasti myös tapa, jolla tietoa ja taitoja omaksutaan. - Pienestä pitäen internetistä tietoa ja elämyksiä hakemaan tottuneet nuoret haluavat opiskella sähköisiä kanavia hyväksi käyttäen. Moni meidänkin kurssimme on nykyisin mahdollista suorittaa verkkokurssina, joskin edelleen on koulutuksia, joissa fyysinen läsnäolo ja käden taidon osoittaminen on välttämätöntä, sanoo Kyllönen. Sähköiseen koulutusympäristöön siirtyminen nähdään Sähköinfossa mahdollisuutena ulottaa tarjontaa yli maan rajojen. - Kun globaalisti toimiva suomalaiskonserni haluaa koko sähköasentajakuntansa omaksuvan sähköturvallisuutta koskevat tiedot ja taidot yhdenmukaisesti, kätevää on ohjata henkilöstö suorittamaan kurssi ja hankkimaan pätevyys englanninkielisen verkkokurssimme avulla. Kaukaisimmat SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus -verkkokurssin osallistujat ovat Aasiasta ja EteläAmerikasta. PM


SäHKö­ Ja auToMaaTIo­ KunnoSSaPIToPäIVäT 2017 28.–29.11.2017

Helsinki

Tuotannon kannalta tärkeiden laitteiden ja järjestelmien häiriötön käyttö edellyttää jatkuvaa käyttövarmuuden parantamista ja aktiivista käynninaikaisen kunnonvalvonnan kehittämistä. EU:n energiatehokkuusvaatimukset ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan hyödyntäminen koskevat suurta osaa teollisuudesta. Nykytekniikka ja käyttöön tulevat uudet menetelmät tarjoavat entistä parempia työkaluja toiminnan kehittämiseen. Sähkökunnossapitopäivät keskittyvät teollisuuden sähkö- ja automaatiokunnossapitoon liittyviin ajankohtaisiin aiheisiin. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille sähkö- ja automaatioalan käyttö-, kunnossapito- ja suunnittelutehtävissä toimiville asiantuntijoille. Ohjelman on laadittu yhteistyössä Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n ja Suomen Automaatioseura ry:n kanssa. Tilaisuuden aiheita: Sähkömoottoreiden energiansäästö­ mahdollisuudet ja IE­luokitus Sähkön jakelu ja älykkäät sähköverkot Sähkölaitteiden kunnonvalvonta Energiatehokkuus ja ­kartoitukset teollisuudessa Varaosapankit ja niiden hyödyntäminen Kunnossapitojärjestelmäkatsaus Tiedon ja tuotanto­omaisuuden hyödyntäminen Etäyhteydet ja niiden asettamat haasteet Saatavilla olevan datan hyödyntäminen Turva­automaation määräaikaistarkastukset Järjestelmäarkkitehtuurit – mihin ollaan menossa Mobiililaitteiden hyödyntäminen henkilökunnan ja asiakkaiden perehdyttämisessä Hinta: 1290 euroa + alv 24 % Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

www.promaint.net > tapahtumakalenteri

KunnOSSaPidOn jOHTaminen ja FyySiSen OmaiSuuden HallinTa (WCm 4) 12.–13.12.2017

Vantaa

Tuotantoa tukevalla kunnossapidon strategialla ja organisoinnilla yritys pystyy käyttämään tuotantokoneistojaan optimaalisilla tehoilla ja kustannuksilla. Fyysisen omaisuuden hallinnan tavoitteena on saada olemassa olevat resurssit tukemaan yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon tuotantoteknologian, taloudelliset lainalaisuudet ja ympäristön vaatimukset. Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossa­ pidon johto­, kehitys­ ja suunnittelutehtävissä toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille, joiden vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden ja toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon palveluyrityksissä toimiville henkilölle. Tilaisuus on osa World Class Maitenance ­koulutusohjelmaa. Tilaisuuden aiheita: Organisointi ja prosessien hallinta Kunnossapidon talous ja budjetointi Kunnossapidon johtaminen Palautteen anto ja viestintä Fyysisen omaisuuden hallinta Strategiat ja tavoitteet Osaamisen kehittäminen palveluliiketoiminnassa Hinta: 1290 euroa + alv 24 % Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

www.promaint.net > tapahtumakalenteri


ESITTELYSSÄ

Kunnossapitoyhdistyksen hydraulitekninen toimikunta Teksti: Professori Jari Rinkinen, Hydrauliteknisen toimikunnan pj.

Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n hydraulitekninen toimikunta perustettiin 16.6.1996 Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTKK) pidetyssä palaverissa yhdistyksen silloisen toiminnanjohtajan Heikki Malkamäen ehdotuksesta. Mukana toimikunnan perustamiskokouksessa olivat Malkamäen ohella Jari Rinkinen (TTKK/IHA) sekä Juha Lahtinen (Valmet Paper, Jyväskylä). Perustajista Jari ja Juha ovat yhä edelleen mukana toiminnassa. Kuva 1. Toimikunnan tämän vuoden toinen kokous pidettiin UPM:llä Kaipolassa 31.5.2017. Kokouksen jälkeen teimme pienen risteilyn Päijänteelle Tuulikki IV:llä lähtien Jämsästä Seppolan satamasta. Palaverissa ja risteilyllä olivat mukana (nimet myötäpäivään) Petri Kallio, Jari Peltonen, Harri Latvanen, Kai Vainio, Jari Rinkinen, Jorma Kakko, Veli-Matti Jortikka, Pekka Anttonen ja Juha Lahtinen. (kuva: toim.joht. Jaakko Tennilä)

Toiminnan tarkoitus tiivistettiin toimikunnan alkuvaiheessa seuraaviin viiteen kohtaan: Parantaa käyttövarmuutta suomalaisessa hydraulitekniikkaa käyttävässä teollisuudessa Edistää hyvän suunnittelukäytännön kehittymistä ja käyttöönottoa Lisätä laadukasta toimintaa toimituksissa, huoltotoiminnoissa ja käyttöönotossa Lisätä yhteistyötä alalla toimivien osapuolten kesken Kohottaa alan ammattitaitoa

Toiminnalle asetettiin lisäksi seuraavat tavoitteet: Hydraulitekniikkaan keskittyvästä toimikunnasta muodostetaan eri hydrauliikkaa käsittelevien tahojen yhteinen foorumi. Kaikkien tahojen tulee tuntea toimikunta omakseen. Kootaan yhteen mm. miesmuistissa

48 promaint 4/2017

olevaa tietoa yhteisesti tarkasteltavaksi ja julkaistavaksi. Tuodaan esille eri tahojen käytännön selvitys- ja tutkimustarpeita. Aikaansaatua tietotaitoa jaetaan kaikille. Toimikunnan jäsenistö (taulukko 1) edustaa kattavasti kaikkia teollisuushydrauliikan yhteydessä toimivia osapuolia ympäri Suomea: käyttäjät, koneenrakentajat, komponenttitoimittajat, huolto- ja suunnittelupalveluyritykset sekä koulutus ja organisointi. Tätä tasapainoa on tarkkaan vaalittu myös jäsenistön uusiutuessa. Toimikunta kokoontuu kolmesti vuodessa. Toimikunnan perustyö tehdään kuitenkin erillisissä työryhmissä, joita muodostetaan tarpeen mukaan. Tällä hetkellä on käynnissä neljä työryhmää: Vianetsintä, Komponenttien elinikä, Sylinterikortti ja Kunnonvalvonta öljyn avulla. Kukin jäsen kuuluu yhteen tai kahteen työryhmään. Työryhmien palaverit ovat nykyisin pääosin nettipalavereja, ja ryh-

Kuva 2. Standardisarjakirjan kansilehti.

Kuva 3. Putkistopassikurssin koulutusmateriaalia. Kuva 4. Hydraulipumpun käyttökortti.


ESITTELYSSÄ Kunnossapitokoulut: Kunnossapitokoulu 43: Suontama, K., Korpi, A., Manninen, A. & Rinkinen, J. 1998. Öljyn kunnonvalvonta osana tuotantolaitteiden käynnissäpitoa. Kunnossapito (erikoisliite:) 1, 20 s. Kunnossapitokoulu 52: Hakonen, E., Iljana, P., Kotineva, T., Rinkinen, J. & Vainio, K. 1999. Kannattaako hydrauliikan kunnonvalvonnasta maksaa? Kunnossapito. KP-Tieto Oy. 10, 12 s. Kunnossapitokoulu 67: Lahtinen J. 2001. Hydraulijärjestelmien rakennetekniikka – avaintekijä, jolla vaikutetaan hydrauliikka-alan imagoon? Kunnossapito-lehti, Kunnossapitoyhdistys ry. 6, 12 s. Kunnossapitokoulu 76: Korpi, A., Manninen, A., Rinkinen, J. & Suontama, K. 2003. Öljyjen kunnonvalvonta. Kunnossapito-lehti, Kunnossapitoyhdistys ry. 1, 11 s.

Käyttäjät: Harri Latvanen, UPM Oyj (Jämsä) Jani Näivä, UPM Oyj (Lappeenranta) Marko Julku, Stora Enso (Kemi) Juha-Pekka Luotamo, Efora (Imatra) Koneenrakentajat: Pekka Anttonen, Sandvik Mining and Construction Oy (Tampere) Juha Lahtinen, Valmet Oyj (Jyväskylä) Komponenttitoimittajat: Jari Peltonen, Bosch Rexroth Oy (Vantaa) Ari Oinonen, Dunlop Hiflex Oy (Vantaa) Veli-Matti Jortikka, Hydac Oy (Tampere) Jorma Kakko, Oy Colly Company Ab (Pieksämäki) Tapio Lehti, Parker Hannifin Oy (Vantaa) Huolto- ja suunnittelupalvelut: Aarno Immonen, Raiha Hydraulics Oy (Kaarina)

Artikkelit:

Petri Kallio, Teca Oy (Vantaa)

Artikkeleita on kirjoitettu työryhmien tuloksista ja muista ajankohtaisista aiheista, kuten kurssit ja toimikunnan matkat: Kunnossapito ja Promaint (useita), MaintWorld (2 kpl), Fluid Finland (2 kpl), Fluid Skandinavia (1 kpl)

Kai Vainio/Teemu Nurmi, Tehohydro Oy (Lappeenranta) Martti Törmänen, Tormets Oy (Tornio) Koulutus ja organisointi: Jari Rinkinen, puh.joht. (Tampere) Matti Niemelä, AEL (Helsinki)

Käyttökortit:

Jaakko Tennilä, toim. joht. ja toimikunnan siht. Promaint (Helsinki) Taulukko 1. Hydraulitekninen toimikunta 2017.

mät kokoontuvat työryhmän vetäjän kutsusta tarpeen mukaan kerran tai kahdesti toimikunnan palaverien välillä. Tuloksellisesti merkittävimmät ponnistelut vuosien varrelta ovat: Teollisuushydrauliikan suunnittelu- ja hankintaohje, joka on ollut käytettävissä vuoden 2000 alusta Edellisestä muodostettu Standardisarja PSK 6701...6710 julkaistiin 2006 (kuva 2). Standardit ovat pdf-muodossa tarjolla osoitteessa http://www.psk-standardisointi.fi/ Hydrauliikka-asentajien koulutustarpeen tunnistaminen ja Putkistopassin koulutusmateriaalin valmistelu diplomityön ohjauksen ja Hydrauliputkistot-kirjan avulla (kuva 3).

Kurssit: Kursseja on jouduttu viime vuosina perumaan osanottajapulan vuoksi, mutta seuraavat kuusi kurssia on pidetty menestyksekkäästi: Teollisuushydrauliikan vianetsintä

5.–6.4.2005, 5.–6.4.2006 ja 5.–6.9.2007 Hydraulijärjestelmien hankinnan uudet standardit 31.1.–1.2.2007 Hydrauliikan turvaerottaminen ja järjestelmien turvallisuus 27.–28.5.2015 ja 21.–22.10.2015

Korttityöryhmässä on valmisteltu käyttökortteja erilaisille hydraulikomponenteille. Valmiina on Hydraulipumppujen (kuva 4) ja -suodattimien sekä paineakkujen käyttökortit. Parhaillaan on työn alla tekninen ratkaisu sylinterin käyttökortiksi. Tällä hetkellä parhaassa vauhdissa on työryhmä, joka valmistelee uutta Kunnossapitokoulua otsikolla: ”Öljyn kunnossapidon uudet menetelmät ja haasteet sekä koneiden ja laitteiden ennakoiva kunnossapito öljyn avulla”. Tulokset on tarkoitus julkaista ensi vuoden puolella. PM

LAADUN PUOLESTA

LÄMMITYS JÄÄHDYTYS

HVAC Hydrauliikat Kuuma- Kylmä- Polttoöljyt Pesukeskukset Tislaimet Kosteudenpoisto Kylmäjärjestelmät KYSY S Muut Asiakassovellukset U TARJO Trouble-Shooting


ALAN HAKEMISTO

Oletko jo tutustunut www.kunnossapidonyritykset.fi -palveluumme? Sieltä löytyvät kaikki alan tärkeät toimijat. Käy tutustumassa sivuihin ja lähde mukaan palveluun!

 ABB Oy

 HTT 5 High Tech Tubing Oy

 Sandvik Mining and Construction Oy

 AC Cranes Trading Oy

 IFS Finland Oy Ab

 Sataservice Group Oy

                   

 Indutek Oy  Insta Automation Oy  JR-Oils Oy  Kunnox Oy  Lechler Norden Oy  LSK Electrics Oy  Maintpartner Oy  MaxiPoint Oy  Medara  MLT Machine & Laser Technology Oy  Omnipress  OMP-Konepaja Oy  PMC Hydraulics Oy  Premekon Oy  Protacon Technologies Oy  QTec Engineering Oy  Raucell Oy  Rauman Sähkökonehuolto Oy  Rautic GmbH  Sähko-Team Oy

 Schaeffler Finland Oy

Aikawa Fiber Technologies Oy Aitio Finland Oy / Hillava AL Safety Design Oy ALMA Consulting Oy ARROW Engineering Oy Askalon AB Bilfinger Industrial Services Finland Oy C & R Systems Oy Caverion Industria Oy Colly Company Oy Ab CPL Consulting Pentti Leinonen Elektro-Tukku Oy Emerson Process Management Oy Expomark Oy Finnoleum Oy Flowplus Oy FSC-Service Oy Fuchs Oil Finland Oy Halikon Huoltosähkö Oy Hautalan Sähkömoottori Oy

 SEW-EURODRIVE Oy  SIGMA IT CONSULTING FINLAND –

SIGMA SOLUTIONS OY

 SKF Oy Ab  SPC-Vesitekniikka Oy  SPM Instrument Oy  Sulmu Oy  Sulzer Pumps Finland Oy  Suomen Standardisoimisliitto SFS ry  Tehohydro Oy  Teknikum Oy  Telatek Service Oy  Teollisuushuolto Nurminen Oy  Tevo Oy  Tiivistetekniikka Oy  Trendion Oy  Tuotetekno Oy  VEM motors Finland Oy  VTT Expert Services Oy

KATSO HUIPPUOHJELMA NETISTÄ

17 AUTOMAATIO • ELKOM • HYDRAULIIKKA & PNEUMATIIKKA MECATEC • LEVYTYÖ • ROBOSTREAM • KUNNOSSAPITO • LOGY iSCM

Kunnossapito-messut 2017 osana teollisuuden ja teknologian suurtapahtumaa

KUNNOSSAPITO+TEKNOLOGIA=ENEMMÄN MAHDOLLISUUKSIA 10.–12.10.2017 Messukeskus Helsinki Teknologia vie teollisuuden ja kunnossapidon seuraavalle tasolle. Verkostoidu, hae tietoa ja osaamista sekä tutustu uusiin ratkaisuihin alan megatapahtumassa.

Kunnossapito-messut järjestää:

Yhteistyössä:

REKISTERÖIDY KÄVIJÄKSI VELOITUKSETTA:

www.kunnossapito17.fi

www.teknologia17.fi


| MITÄ | MISSÄ | MILLOIN | Kunnossapito-messut – osana teknologian suurtapahtumaa Teknologia 17 Kunnossapitojärjestelmät-seminaari

4 | 2017

10.–12.10.2017, Messukeskus, Helsinki 11.10.2017, Messukeskus, Helsinki

Laitoksen käyttövarmuus, riskienhallinta ja kunnossapidon konseptit Painelaitteiden käytön- ja kunnonvalvonta

18.–19.10.2017, Jyväskylä 8.–9.11.2017, Tampere

Kunnossapidon tunnusluvut, suunnittelu ja resurssit

15.–16.11.2017, Tampere

Sertifiointitentti

21.11.2017, Helsinki

Sähkö- ja automaatiokunnossapitopäivät 2017

28.–29.11.2017, Helsinki

Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen omaisuuden hallinta

12.–13.12.2017, Vantaa

Ilmoitathan muuttuneen sähköpostiosoitteesi, jos et ole saanut yhdistykseltä sähköpostitse jäsenkirjeitä (viimeksi kesäkuussa) otsikolla Promaint ry tiedottaa. Lähetämme sähköpostitse uutiskirjeiden lisäksi aika ajoin muuttuvan jäsenintra-sivustomme salasanan.

Kunnossapitojärjestelmät-seminaari 11.10.

Seminaarissa esittäytyvät merkittävät järjestelmätoimittajat omien järjestelmiensä erikoispiirteiden osalta. Lisäksi päivän aikana on kaksi riippumatonta asiantuntijaluentoa, joiden aikana paneudutaan järjestelmien merkitykseen kunnossapidon johtamisessa ja organisoinnissa sekä visioidaan järjestelmien ja yritysten ICT-arkkitehtuurin kehittymistä. Tapahtumassa esittäytyvät järjestelmätoimittajat: Alma Consulting Oy, Arrow Engineering Oy, Oy IBM Finland Ab, IFS Finland Oy Ab ja Vincit Oy.

Kiusaavatko käyttökatkot? Ovatko ylläpidon kustannukset liian suuret? Saatko 24/7 näkymän ja hallinnan konekantaasi? Voisiko konekannan elinkaarta pidentää? Tuoko nykyinen järjestelmä kilpailuetua?

Promaint 5/2017: Seuraava (ja vuoden viimeinen) numeromme ilmestyy 7.12. ja on "TIETOJÄRJESTELMÄTOIMITTAJAT" - erikoisnumero! Muita aiheita mm. koulutus, tutkimus & kehitys, tarkastus & testaus. Tämän numeron yhteydessä jaetaan myös Automaatioväylä-lehti. Tervetuloa mukaan!

Älykkäät terminaalit ja ohjelmistot vaihteiden, moottoreiden, pumppujen ja muiden teollisten koneiden digitalisointiin Jälkiasennukset ja OEM-ratkaisut Yli 40 maan ja tuhansien laitteiden kokemus

! Kysy pilottia


Luotettavuus ratkaisee Luotettavuus ratkaisee

.

Kovaan käyttöön Suomessa tehty. Kovaan käyttöönteollisuuden Suomessa tehty. Teboil on suomalaisen tarpeet tunteva voiteluainekumppani, jonka asiantuntijat Teboilvalmiita on suomalaisen tarpeet tunteva voiteluainekumppani, jonka asiantuntijat ovat auttamaanteollisuuden kaikissa voiteluteknisissä kysymyksissä. Teboil on luotettava voiteluaiovat valmiita auttamaan voiteluteknisissä kysymyksissä. Teboil on luotettavaTarjoamme voiteluaineiden moniosaaja, jolla kaikissa on vuosikymmenien kokemus suomalaisesta teollisuudesta. neiden moniosaaja, on vuosikymmenien kokemus suomalaisesta teollisuudesta. Tarjoamme teollisuudelle laajanjolla tuotevalikoiman perustuotteista teollisuudelle laajan tuotevalikoiman perustuotteista aina asiakaskohtaisesti räätälöityihin erikoistuotteisiin, Kovaan käyttöön Suomessa tehty. aina asiakaskohtaisesti räätälöityihin erikoistuotteisiin, palvelukokonaisuuksiin ja asiantuntijapalveluihin. Teboil on suomalaisen teollisuuden tarpeet tunteva voiteluainekumppani, jonka asiantuntijat palvelukokonaisuuksiin jalubricants@teboil.fi asiantuntijapalveluihin. ovat valmiita auttamaan kaikissa voiteluteknisissä kysymyksissä. Teboil on luotettava voiteluaiKysy lisää p. 020 470 0916, www.teboil.fi www.teboil.fi

Kysy lisää p. 020 470jolla 0916, neiden moniosaaja, onlubricants@teboil.fi vuosikymmenien kokemus suomalaisesta teollisuudesta. Tarjoamme teollisuudelle laajan tuotevalikoiman perustuotteista aina asiakaskohtaisesti räätälöityihin erikoistuotteisiin, palvelukokonaisuuksiin ja asiantuntijapalveluihin.

Promaintlehti 04/2017  

Kone Oyj:n globaalin kunnossapitoliiketoiminnan johtaja Heikki Haasmaa: Haluamme, että kaikki huoltokannassa olevat laitteet on kytketty ver...