Issuu on Google+

väylä

1-2012

JustRecruitMe -sidosryhmälehti

Julkkikset

paljastavat ensimmäisen kesätyönsä Sivu 21

Teemu Arina, Noora Kykkänen ja Kati Sulin tuntevat

SOSIAALISESSA

MEDIASSA REKRYTOINNIN Sivu 12

Idols innoitti

luovaan rekrytointiin Sivu 8

Muusikosta rekrytointiyrittäjäksi Sivu 18


väylä

1-2012

JustRecruitMe -sidosryhmälehti

Tehokasta ja edullista rekrytointia JustRecruitMe-palvelussa:

JustRecruitMe

Oodi persoonallisuudelle

2

JustRecruitMe-online-rekrytointipalvelun perustaja Patrik ”Pate” Ekman luottaa videon voimaan työnhaussa ja rekrytoinnissa. Ekman lopetti muusikon uransa kymmenen vuotta takaperin – ja huomasi olevansa tyhjän päällä työelämässä. Uupuva työnhakukokemus ja keskeen jääneet koulut olivat kinkkinen yhtälö 2000-luvun työmarkkinoilla. Niin kinkkinen, ettei kukaan kaivannut ”muusikon retkua” työhaastatteluun. Nuorta miestä kismitti työnantajien suhtautuminen loistavalla motivaatiolla ja asenteella varustettuun työnhakijaan, jonka ansioluettelo loisti aina vaan vaillinaisena rekrytoijien silmissä. Hienovaraisesti tuo ansioluettelo siirrettiin hyllytettyjen ansioluetteloiden vinoon pinoon – yhä uudelleen ja uudelleen. Hyllytetystä työnhakijasta kasvoi kuitenkin menestyvä yrittäjä, ja menestyvästä yrittäjästä kasvoi kymmeniä työntekijöitä työllistävä työnantaja. Yrittäjänä ja työnantajana Ekman päätti antaa työnhakijoille sen mahdollisuuden, joka jäi aikoinaan häneltä

saamatta – mahdollisuuden tuoda esiin motivaationsa ja asenteensa jo ennen työhaastattelua. Yrittäjä perusti JustRecruitMe-rekrytointipalvelun, jossa työnhakija voi välittää persoonallisuutensa videohakemuksella, ja työnantaja voi valottaa kulttuuriaan yritysvideolla. Molemmat saavat, molemmat antavat. Uusi Väylä-sidosryhmälehtemme on avoimen, vuorovaikutteisen ja luovan rekrytoinnin ja työnhaun puolestapuhuja – aivan kuten rekrytointipalvelumme perustaja, Patrik Ekman. Lehtemme ensimmäinen numero on oodi persoonallisuudelle – jokaisen työnantajan ja työnhakijan valttikortille. Nostamme hattuaJustRecruitMe-onlinemyös sosiaaliselle medialle, jossa voimme (rekrytointi)viestiä avoimesti, yhteisöllisesti ja läpinäkyvästi.

rekrytointipalvelun avulla erotut työnantajana ja parissa! Antoisia lukuhetkiä Väylän löydät parhaat osaajat.

Sinikalliontie 5 A | 02630 Espoo + 358 (0) 201 552 995 info@justrecruitme.com

Nina Tikkanen Päätoimittaja

Toimitus Julkaisija JustRecruitMe | Sinikalliontie 5 A, 02630 Espoo info@justrecruitme.com | + 358 (0) 201 552 995 Päätoimittaja Nina Tikkanen | JustRecruitMe nina.tikkanen@justrecruitme.com | +358 40 741 6482

t s u J uitMe r c e R com .

Toimittaja Paula Narkiniemi | JustRecruitMe paula.narkiniemi@justrecruitme.com | +358 40 595 9309

Graafinen suunnittelija Luke Bland | JustRecruitMe luke.bland@justrecruitme.com Visuaalinen ilme ja taitto Janne Markkanen | Karikatyyrilahja Oy | janne@karikatyyrilahja.com Kannen kuva Kati Sandberg


Pääkirjoitus.........................................................2 Työ Ajassa............................................................4 Haussa | Idols innoitti luovaan rekrytointiin......8

Asian Tuntevat

12

Some on haaste ja mahdollisuus rekrytoijalle Mentori-kolumni.............................................. 17 Muusikosta rekrytointiyrittäjäksi...................... 18 Julkkikset paljastavat ensimmäisen kesäduuninsa..................................................... 21 Laurea-CV brändää opiskelijat...........................25

“Bussin penkiltä rekrytoinnin ytimeen Sivu 18


JustRecruitMe

Työ Ajassa

4

Työnhakija brändinä

Ilmiö

Sosiaalinen media – tuttavallisemmin some – valtaa vauhdilla alaa perinteisiltä rekrytointityökaluilta ja tekee itseään yhä tutummaksi sekä työnantajille että työnhakijoille. Sosiaalista mediaa hyödynnetään jo yritysten rekrytointiviestinnässä, mutta some on osaltaan vaikuttanut myös täysin uudenlaisen rekrytointi-ilmiön syntymiseen – työnhakijan itsensä brändäämiseen. Yritykset ovat läpi historian pyrkineet luomaan positiivista työnantajamielikuvaa, mutta nyt myös työnhakijat brändäävät itseään aktiivisesti rakentamalla harkittua työntekijämielikuvaa – erityi­sesti sosiaalisessa

Rennompaa työnhakua

Rekryhuussissa JustRecruitMe-online-rekrytointipalvelu vei työnhaun videostudioksi tuunattuun Bajamajaan Laurea SHOWROOM:ssa, Kampin kauppakeskuksessa 20.– 27. helmikuuta. Rekryhuussiksi nimetyssä videostudiossa työnhakijat kuvasivat oman video-CV:nsä ja liittivät sen osaksi JustRecruitMe-palvelun uraprofiiliaan. Lassila & Tikanoja luovutti Bajamajan JustRe­ cruitMe-palvelun käyttöön. - Halusimme tarjota työnhakijoille rauhallisen ja suojaisan paikan video-CV:n kuvaamiseen, mistä syntyi varsin erikoinen ajatus Bajamajasta videostudiona. Rekryhuussimme olikin ihmette-

lyn ja kummastelun aihe Laurea SHOWROOM:ssa, mutta se myös houkutteli työnhakijat kuvauspuuhiin. Tempauksemme osoitti, ettei työn etsimisen tarvitse olla vain kovaa työtä, vaan myös työnhaku voi ja saa olla hauskaa, muistuttaa JustRecruitMepalvelun perustaja Patrik Ekman. Laurea SHOWROOM:ssa työnhakua avustivat myös Speakersforumin juontaja Sini Tarkkinen ja hänen pin-up -tyttönsä, jotka sparrasivat ja ehostivat työnhakijoita video-CV:n kuvausta varten. Moni työnhakija aloittikin työnhakunsa pin-up -tyttöjen kauneuskäsittelyssä, jonka jälkeen työnhaku jatkui Rekryhuussissa.


mediassa. Ilmiö on varsin tuore Suomessa ja pääsääntöisesti asiantuntijoiden ja tietotyöläisten keino edistää työnhakuaan. Työnhakuvalmiutta pidetään yllä esimerkiksi sosiaalisten median profiilien päivittämisellä, jolloin työnhakija valjastaa profiilinsa työnhakuun sekä valikoi ja luo harkitusti profiiliensa sisällön työnantajia houkuttaviksi. Usein työnhakija myös tarjoaa sosiaalisen median profiiliensa linkit poten­tiaalisten työnantajien nähtäväksi. Työnantajalle tilanne on suoras-

taan herkullinen, sillä työnhakijan taustat on vihdoin mahdollista tutkia laillisesti. Samalla työnantaja näkee, millaista sisältöä työnhakija luo ja jakaa verkossa. Ilmiö kuitenkin peräänkuuluttaa medialukutaitoa työnantajalta – itseään brändäävä työnhakijahan rakentaa tietoisesti brändiään ja luo itsestään subjektiivista mediasisältöä. Kiillotetusta työntekijäkuvasta ei pidäkään sokaistua, vaan punnita työnhakijan tarjoama lisäinformaatio yhtä kriittisesti kuin muukin työnhakijasta saatu tieto.

JustRecruitMe tarjoaa käyttäjilleen entistäkin helpomman tavan kuvata videon osaksi yritysprofiiliaan tai uraprofiiliaan. Nyt videon voi kuvata uuden web cam -ominaisuuden avulla suoraan JustRecruitMe-palvelussa. Uusi videopalvelu mahdollistaa myös videon kevyen editoinnin palvelun sisällä. Erillistä kameraa tai tiedostojen lataamista koneelle ei siis enää tarvita yritysvideon tai video-CV:n kuvaamiseksi, vaan kaikki tapahtuu helposti verkossa. JustRecruitMe-palvelun kaikki video-ominaisuudet ovat sekä työnantajien että työnhakijoiden käytettävissä. Nyt käyttäjä voi siis valita, kuvaako videon palvelumme sisällä uutta web cam -ominaisuutta hyödyntäen, lataako profiilinsa yhteyteen videotiedoston vai linkittääkö videon esimerkiksi YouTuben tai Vimeon kautta profiiliinsa. Käyttäjä voi myös ladata useamman videon profiiliinsa, jolloin työnantaja voi lisätä jokaiseen työpaikkailmoitukseen oman videonsa. Vastaavasti työnhakija voi valita parhaiten haettavaa työpaikkaa vastaavan videon eri videoversioistaan. Kaikki video-ominaisuudet löytyvät käyttäjän profiilin alta kohdasta Omat videot. Uusi video-ominaisuus on toteutettu yhteistyössä ruotsalaisen start-up -yrityksen, Inclooden kanssa.

Nyt videon voi kuvata uuden web cam -ominaisuuden avulla

JustRecruitMe

Videon kuvaaminen on entistä helpompaa

5


Maailman ensimmäisessä Aivokuntokeskuksessa vietät aisteja hivelevän ja hauskan virkistyspäivän työporukan kanssa tai tarjoat asiakkaillesi mieliinpainuvan tilaisuuden. Kun tulet muutaman kerran uudestaan kehität jo mieltäsi tehokkaasti ja saat arvokkaita välineitä työssäsi pärjäämiseen. Aivotreeneissä kehität luovuuttasi, keskittymiskykyäsi, päätöksentekokykyäsi ja määrätietoisuuttasi. Tilojamme ovat mm. Aivokuntosali, Aivohierontahuone, Kielikylpylä ja Aivobic-sali. BRIIM Centerin ainutlaatuisia tiloista ja palveluista hyötyy + rentoa virkistyspäivää tai inspiroivaa kick-offia viettävä työporukka, joka haluaa kokea jotain uutta ja hiukan jännittävää + innovointipalaverin tai kehitystyöpajan järjestäjä, joka haluaa saada aikaan mahdollisimman paljon muutamassa tunnissa + työnantaja, joka pitkäjänteisesti panostaa henkilökuntaansa ja ymmärtää että se hyödyttää myös yritystä BRIIM Center edustaa modernia suomalaista muotoilua tuoksu-, tunto, ääni-, valo-, sisustus-, kaluste- ja vaatesuunnittelunsa sekä palvelumuotoilunsa ansiosta.

Ota yhteyttä! Huomioimme tarpeesi mielellämme.

Sinulle joka treenaat mielelläsi

BRIIM Center, Eteläesplanadi 20, 00130 Helsinki i@briim.fi, www.briim.fi, 0208 358 358


ENEMMÄN KUIN VAIN TAPAHTUMIA.

PROJEKTIN JOHTO

TAPAHTUMATUOTANTO

Oy Eventforum Finland Ab, Sinikalliontie 5 A, 02630 Espoo Puh: +358-(0)201–5529 90 | info@eventforum.fi www.eventforum.fi

ASIAKASRAJAPINTA


Teksti: Nina Tikkanen Kuvat: Nina Tikkanen

Idols innoitti

LUOVAAN REKRYTOINTIIN

JustRecruitMe

Viime toukokuussa Vila-yrittäjä Suvi Widgren seisoi joensuulaisen kauppakeskuksen tyhjässä liiketilassa ja päätti perustaa neljännen Vila-myymälänsä. Tuosta päätöksestä käynnistyi ainutlaatuinen rekrytointiprosessi, jonka menestysreseptiin Suvi aikoo turvautua myös tulevaisuudessa.

8

Pitkänlinjan Vila-yrittäjää, Suvi Widgreniä, voi tituleerata hyvällä omallatunnolla rekrytointikonkariksi – onhan hän haastatellut ja palkannut jo satoja työntekijöitä omaan yritykseensä. Lukuisat rekrytoinnit ovat opettaneet Suville, ettei sopiva työntekijä välttämättä löydy perinteisesti rekrytoiden. Myöskään vaikuttava ansioluettelo ja tai-

dokkaasti kirjoitettu työhakemus eivät vielä paljasta erinomaista asiakaspalvelijaa. - Haluan palkata positiivista asennetta Vilaliikkeisiini. Perinteinen työpaikkailmoitus kuitenkin poikii vain järkyttävän määrän sähköposteja ansioluetteloineen ja työhakemuksineen, joista ei kuitenkaan löydy persoonaa. Lisäksi samat asiat toistuvat kaikissa


Haussa

läpäällikkö ja neljä myyjää avoimissa koe-esiintymihakemuksissa. Usein hyvä myyjä ei osaa kirjoittaa, ja huippumyyjät saattavatkin jäädä löytymättä perinteisissä. Parhaiten pärjänneet työnhakijat jatkaisivat koesesti rekrytoidessa, Suvi harmittelee. esiintymisistä työhaastatteluihin. Widgren perusti ensimmäisen Vila-myymä- Lähdimme nollasta liikenteeseen, joten tekemistä riitti. Meidän piti esimerkiksi varata kauppalänsä Jyväskylään, jonka jälkeen yrittäjänainen valloitti Tampereen ja Lempäälän Ideaparkin. Suvin viikeskuksesta tyhjä liiketila koe-esiintymisiä ja työhaastatteluita varten sekä hankkia pöydät ja tuolit meinen aluevaltaus on Joensuu, johon hän avasi esiintymistilaan. Lisäksi järjestimme hotellimajoimyymälän viime syyskuussa. tuksen ja ruokailun tuomareille sekä suunnittelimme Suvi rekrytoi kolmen ensimmäisen myymäaikataulutuksen ja haastattelukysymykset. Sovimme länsä työntekijät perinteisellä kaavalla – julkaisemalla myös roolituksen etukäteen, sillä jokaisella tuomarilla työpaikkailmoituksen, tutustumalla ansioluetteloituli olla selkeä rooli ja tehtävä koe-esiintymisissä ja hin ja työhakemuksiin sekä haastattelemalla sopivimhaastatteluissa. mat hakijat. Yrittäjä kuitenkin huomasi tekevänsä yhä Virallinen rekrytointiprosessi käynnistyi heiuudelleen ja uudelleen kompromissirekrytointeja, näkuun alussa, jolloin julkaistiin ilmoitukset koesillä parhaimmat asiakaspalvelijat eivät aina osautuesiintymisestä muun muassa Työvoimatoimiston neet työhaastatteluihin asti. verkkosivuilla, sanomalehti Karjalaisessa ja kaupWidgren törmäsi siis jatkuvasti ”hyvä myyjä pakeskuksen verkkosivuilla. Widgren tiedotti myös ei osaa kirjoittaa” -syndroomaan. Niinpä perinteisiin rekrytointeihin turhautuneena hän päätti kokeilla mediaa rekrytoinnista, minkä ansiosta tapahtuma sai valtakunnallista näkyvyyttä. jotain aivan muuta etsiessään työntekijöitä tulevaan Joensuun myymäläänsä. - Katsoin Idols-ohjelmaa televisiosta viime keväänä ja pohdin, voisiko kyseistä formaattia käyttää hyödyksi myös rekrytoinnissa. Isoin työ olikin miettiä, miten koe-esiintymiset siirrettäisiin meidän juttuun. Siinä kuitentattelut. Jokaiselle haastateltavalkin onnistuttiin. Uuden Vila-myymälän perustamile varattiin 30 minuuttia haastattesesta Joensuuhun päätettiin. Rekryluaikaa. tointitarpeeksi määriteltiin yksi myy14.7. klo 18–20 soitettiin myyjäkmäläpäällikkö ja neljä myyjää. si valituille. 18.7. palkattiin myymäläpäällikkö. Koe-esiintymisiin Rekrytointiprosessi päättyi. perustuva Idols-forKoe-esiintymisten ja työhaastatteluimaatti toimi Suvi den organisointia. Widgrenin suun8.8. alkoi työntekijöiden koulutus ja nannäyttäjänä toimeepiteet liikkeen aloittamiseksi. hänen suunnitel4.–8.7. julkaistiin työpaikkailmoilessa Joensuun tukset. myymälän rek13.7. klo 9–17 järjestettiin koe1.9. vietettiin uuden Vila-myymälän rytointiprosessia, esiintymiset. Jokaiselle työnhakijalavajaiset. jossa oli tarkoitus le varattiin viisi minuuttia koe-esiinlöytää yksi myymätymiseen. 14.7. klo 9–17 järjestettiin työhaas-

Toukokuu 2011

Rekryprosessi

Organisointia ja jännittämistä

Kesäkuu 2011

Elokuu 2011

Heinäkuu 2011

Syyskuu 2011

JustRecruitMe

Usein hyvä myyjä ei osaa kirjoittaa, ja huippumyyjät saattavatkin jäädä löytymättä perinteisesti rekrytoidessa.

9


Jännittäjät yllättivät positiivisesti ja reippaimmat saattoivat heittää läskiksi ”helppo nakki” -asenteella.

Huhumylly uudesta Vila-myymälästä käynnistyi kuitenkin jo kesäkuussa, jolloin työnhakijat soittelivat Suville työpaikan toivossa. Vaikka uusi myymälä herätti kiinnostusta työnhakijoissa, jännitti nuori yrittäjä koe-esiintymisten suosiota. - Me ei yhtään tiedetty, paljonko hakijoita tulee koe-esiintymiseen. Jännitin todella paljon, tuleeko ihmisiä paikalle vai ei, Suvi paljastaa.

JustRecruitMe

”Laiskamadot jäivät pois”

10

Suvin huoli koe-esiintymisen suosiosta osoittautui turhaksi, sillä pitkä työnhakijoiden jono kiemurteli joensuulaisessa Iso Myy -kauppakeskuksessa varhain koe-esiintymisaamuna. Yhteensä 136 myyjäkokelasta sai täytettäväkseen ennakkotietolomakkeen ja järjestysnumeron, jonka perusteella työnhakijat ohjattiin tuomariston arvioitavaksi. Koe-esiintymisistä muodostui rekrytointiprosessin kutkuttavin vaihe, joka jännitti niin työnhakijoita kuin tuomareita. Suvin lisäksi tuomareina toimivat Tampereen myymäläpäällikkö Marja Veijo ja yrityksen partner-visualisti Jenni Jukkola. - Totta kai kaikkia työnhakijoita jännitti – osaa enemmän, osaa vähemmän. Ennakkoasetelmat tosin muuttuivat työhaastatteluissa, joissa jännittäjät yllättivät positiivisesti ja reippaimmat saattoivat heittää läskiksi ”helppo nakki” -asenteella. Työnhakijoiden taso oli kuitenkin kova, sillä laiskamadot olivat jääneet pois. Hyvän hakijan tunnisti positiivisesta asenteesta ja hymystä, hyvästä ryhdistä ja kuuluvasta äänestä sekä siististä ulkoisesta habituksesta. Koe-esiintymisten kaava oli yksinkertainen: jokaiselta myyjäkokelaalta tentattiin, miksi juuri hän olisi paras myyjä uuteen Joensuun Vila-myymälään. Lisäksi osa koe-esiintyjistä sai tehtäväkseen esitellä myyntitaitojaan kolmihenkiselle tuomaristolle. - Työnhakija joko pääsi jatkoon tai ei päässyt jatkoon, mikä kerrottiin hänelle välittömästi. Demokratia voitti päätöstä tehdessä. Olisin esimerkiksi kerran halunnut päästää yhden työnhakijan jatkoon, mutta kaksi muuta tuomaria eivät olleet samaa mieltä. Seuraavana päivänä järjestettäviin työhaastatteluihin jatkoi 20 onnekasta työnhakijaa, joista kuusi haki myymäläpäällikön pestiä. Puoli tuntia kestä-

neissä työhaastatteluissa eroteltiin jyvät akanoista, ja lopulta neljä myyjäkokelasta lunasti itselleen halutun myyjän pestin. Myymäläpäällikköä ei löydetty koe-esiintymisistä ja haastatteluista. Rekrytointien jälkeen Suvi kuitenkin tavoitti potentiaalisen myymäläpäällikön, jonka kanssa hän oli keskustellut koe-esiintymisistä ennen rekrytointitapahtumaa. - Yksi ihminen soitti minulle ennen rekrytointitilaisuutta ja hänen oli tarkoitus osallistua koe-esiintymisiin. Hän ei kuitenkaan saapunut paikalle. Myöhemmin marssin kyseisen työnhakijan työpaikalle ja kysyin hänen puhelinnumeroaan. Puhelun jälkeen työnhakija ajoi yksityishaastatteluun Jyväskylään – ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä.

Koe-esiintymiset loistava tapa rekrytoida nuoria

Lähes seitsemän kuukautta on kulunut Suvi Widgrenin tekemistä rekrytoinneista, joihin hän on edelleen erittäin tyytyväinen. Jopa niin tyytyväinen, että Suvi aikoo toteuttaa samaisen rekrytointiprosessin myös Kuopiossa, johon hän avaa viidennen Vila-myymälänsä tulevana syksynä. - Hassua, ettei kukaan ole keksinyt tai käyttänyt aikaisemmin tätä konseptia. Itse tykkäsin konseptista ihan hirveästi – se oli rekrytointina ja markkinointina aivan loistava. Lisäksi konseptimme oli loistava tapa rekrytoida nuoria, sillä onhan koe-esiintymisformaatti nuorille niin tuttu Idolsin kautta. Nuoret pärjäsivät rekrytointiprosessissa hyvin juuri tutun formaatin ansiosta, Suvi tiivistää ajatuksiaan rekrytoinnista. Mutta miten Suvi ohjeistaisi työantajia, jotka haluaisivat siirtää saman konseptin myös omiin rekrytointeihinsa? - Itse jännitin paljon, tuleeko ihmisiä paikalle, sillä koe-esiintymiset järjestettiin loma-aikaan. Heinäkuu ei siis luultavasti ole paras rekrytointiaika. Lisäksi kannattaa huolehtia, että työnhakijat varmasti tietävät rekrytointitapahtumasta. Kannattaa myös pohtia, miten saadaan juuri ne oikeat tyypit prosessiin mukaan, Suvi ohjeistaa.


JustRecruitMe

Vila-yrittäjä Suvi Widgren (vas.) haluaa palkata positiivista asennetta myymälöihinsä. Senja Kilpeläinen (oik.) toimii myyjänä Jyväskylän Vilassa.

11


Asian

Tuntevat Teksti: Nina Tikkanen Kuvat: Kati Sandberg

Helsinkiläisessä ravintola Loisteessa kuhisee, kun Fazerin online-dialogin johtaja Kati Sulin, Inforin viestinnän suunnittelija Noora Kykkänen ja teknologiayrittäjä Teemu Arina valmistautuvat puimaan sosiaalisessa mediassa rekrytointia. He ovat Asian Tuntevia, jotka tuntevat sosiaalisessa mediassa rekrytoinnin salat.

Sosiaalinen media on

mahdollisuus ja haaste rekrytoijalle 12

Kati Sulin on Fazerin online-dialogin johtaja, joka osallistuu myös rekrytointiviestinnän toteuttamiseen sosiaalisessa mediassa. Kati on toiminut digitaalisen viestinnän asiantuntijatehtävissä yli kymmenen vuoden ajan.


Yritysviestintä saa uudet ulottuvuudet sosiaalisessa mediassa, sillä sosiaalinen media – eli some – mahdollistaa vuorovaikutuksen, yhteisöllisyyden ja läpinäkyvyyden. Osa suomalaisista yrityksistä on uskaltautunut myös rekrytoimaan someen. Millaiset? Teemu: Isoista yrityksistä Nokia, Valio, Arla, Accenture ja Tieto ovat tehneet monta asiaa oikein. Lisäksi nostaisin esille vielä yhden ryhmän – start-up -yritykset. Kati: Joo, tuon mä allekirjoitan. Teemu: Start-up -yrityksille on todella tärkeää saada osaavia tyyppejä, sillä tiimit ovat pieniä ja yksikin huono rekrytointi voi kostautua.

Sosiaalisessa mediassa rekrytoivat siis edelläkävijät, joihin lukeutuu esimerkiksi pörssiyrityksiä, it-taloja ja start-up -firmoja. Entä millaista on yritysten rekrytointiviestintä somessa? Noora: Yksisuuntaista. Se on vielä toistaiseksi ilmoittelua eli välitetään työpaikkailmoituksia ja tuupitaan niitä eri kanavoihin. Monesti ei kuitenkaan antauduta keskustelulle tai tarjota puheenvuoroa hakijoille. Teemu: Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että suomalaisissa yrityksissä ei ole nostettu erikseen rekrytointikulmaa, vaan rekrytointiviestintä on jossain siellä kaikkien muiden viestien ohessa. Yrityksellä voisi olla esimerkiksi oma Facebook-sivu rekrytoinnille. Kati: Toisaalta se on myös katteeton lupaus työnhakijalle, jos yrityksellä ei ole koko ajan paikkoja auki. Yksin rekrytointikulma ei siis välttämättä riitä. Teemu: Haasteena on se, miten yritykset saisivat muutettua sitä tapaa, miten heille haetaan töihin. Lähete-

täänkö yritykselle esimerkiksi jokin lomake, jossa on täytettynä heidän tietokantansa vaatimat kentät? Vai voiko työnhakija tuoda persoonansa esiin esimerkiksi videolla tai dynaamisemmalla CV:llä? Kati: Pitäisi löytää kultainen keskitie. Esimerkiksi suurien yritysten työnhakijoiden massa on niin järisyttävä, että on pakko tehdä rekrytointia myös määrämuotoisesti, jotta saadaan hakemuksista tietty data kaikkien hyödynnettäväksi. Siihen voi sitten rinnalle tuoda luovuutta. Teemu: Hakemuksen yhteydessä työnhakija voisi ohjata työnantajan esimerkiksi oman sosiaalisen median profiileihin, jossa hakija voi jatkuvasti päivittää omaa työntekijäkuvaansa.

JustRecruitMe

Kati: Fazer. (naurua) Noora: Fazerin kaltaisista isoista brändeista muutamat ovat uskaltautuneet sosiaaliseen mediaan, mutta ehkä lähinnä it-talot rekrytoivat somessa. Kati: Tuossa vähän haastaisin, että ovatko ne oikeasti… Niiden pitäisi, mutta tekevätkö ne sitä kuitenkaan. Noora: Muutamat… Edelläkävijät joka alalta.

13


Vaikuttaa siltä, että yritysten rekrytointiviestintä saattaa vielä olla ”yksisuuntaista tuuppimista”, joka ei tarjoa mahdollisuutta vuorovaikutteiseen ja luovaan työnhakuun. Millaisia some-kanavia suomalaiset yritykset sitten hyödyntävät rekrytoinnissa? Noora: LinkedIn on ainoa puhtaasti rekrytointiin keskittyvä kanava ja soveltuu erityisesti asiantuntijarekrytointeihin. Kuinkahan moni yritys on muuten tietoinen siitä, millaiset statistiikat sieltä aukeaa? Jos saisin itse työtarjouksen joltain yritykseltä, niin menisin ensimmäisenä katsomaan LinkedIn:stä, millaisia tyyppejä kyseisellä yrityksellä on töissä. Sieltähän löytyy ihan mieletön määrä tietoa. Ja sehän vie todella paljon työnantajamainetta eteenpäin. Teemu: Oma näkökulmani on, ettei ole yhtä pääkanavaa, vaan käytetty kanava riippuu yrityksen toimialasta ja käyttökohteesta. Jos verrataan sitä, kuinka monella yrityksellä on Facebook-sivu ja kuinka monella LinkedIn-profiili, niin kokemukseni mukaan Facebook-sivu on todennäköisempi. Siinä mielessä Facebook on siis yksi ykkösistä – ja siellähän ihmiset myös pääosin viettävät aikaansa. Myös yritysblogit ovat erittäin hyviä paikkoja katsoa, millaisia ajatuksia

ja millaista osaamista on yrityksessä. Noora: Videomuotoiset blogit ovat mainioita. Teemu: Myös YouTube on iso juttu. Yritykset eivät kuitenkaan tarpeeksi rohkeasti lataa heiluvaa kuvaa muiden katsottavaksi, vaikka heiluva kuva on paljon autenttisempaa sisältöä kuin se, että kameravalot palavat ja kaikki hymyilevät toisilleen. Kati: Fazerille laadukkain kanava on Twitter. Kun mietin meidän tekemiä hakuja, niin laadukkaimmat hakemukset ovat tulleet Twitteristä, ja siellä syntyvät myös kaikista aktiivisimmat keskustelut. Myös Google+ on ollut kokeilussa, mutta siellä ei lähtenyt mikään leviämään. Teemu: Itse kun olen asiantuntijaorganisaatiossa töissä, niin meille ehkä paras kanava on SlideShare, sillä esitysmateriaali kertoo asiantuntijuuden tasosta todella paljon.

JustRecruitMe

Inforin viestinnän suunnittelija Noora Kykkänen on rekrytointiviestinnän ammattilainen. Hän tarkasteli yhteisöviestinnän pro gradu -tutkielmassaan rekrytointiviestintää myönteisen työnantajamaineen tukena.

14

Asian Tuntevamme vaikuttavat olevan yhtä mieltä siitä, että Facebook, LinkedIn ja Twitter ovat tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia rekrytointikanavia yrityksille, vaikka keskustelu ”pääkanavasta” herätti eriäviä mielipiteitä. Mutta millaisen rekrytointiviestinnän sosiaalinen media mahdollistaa? Noora: Avoimen. Teemu: Avoimen ja läpinäkyvän – enemmän vuorovaikutusta kuin viestintää. Aikaisemmat kanavat ovat olleet yksisuuntaisia, mutta nyt meillä on ensimmäistä kertaa media, joka mahdollistaa aidosti kaksisuuntaisen viestinnän.

Kati: Nyt taas haastan – onhan meillä aina ennenkin ollut paluukanavia: jos on ollut ilmoitus lehdessä, niin työnhakija on voinut soittaa. Ollaan nyt rehellisiä, ei me olla luotu mitään täysin uutta. Se on kuitenkin uutta, että rekrytointiviestintää tehdään läpinäkyvästi avoimella alueella.


Vuorovaikutus, avoimuus ja läpinäkyvyys – kolme kovaa sosiaalisen median ulottuvuutta, jotka mullistavat yritysten rekrytointiviestinnän. Yritysten kannattaa siis ehdottomasti rekrytoida somessa. Vai kannattaako, Asian Tuntevat?

Asian Tuntevien asiantuntevat kommentit osoittavat, että sosiaalisessa mediassa rekrytointiin liittyy niin mahdollisuuksia kuin haasteita – aivan kuten kaikkeen rekrytointiviestintään. Entä työnantajamielikuva? Miten sitä rakennetaan somessa? Kati: Työantajamielikuvaa ei rakenneta hetkessä, vaan tarvitaan pitkällistä tekemistä ja erilaisia ihmisiä. Teemu: Työnantajakuva on yksi tärkeimmistä asioista – ei vaan se hakemusten sisään saaminen. Työnantajakuvan rakentaminen lähtee läpinäkyvyydestä: rekrytointiviestintä pitää integroida työyhteisöön, jolloin voimme yhdessä tehdä työtämme läpinäkyväksi

muille ja luoda työnantajakuvaa. Noora: Totta, parasta työnantajakuvan rakentamista on se, joka lähtee henkilöstöstä. Esimerkiksi Finnairin Bollywood-tanssivideo oli aivan nerokas – se tuli henkilöstön omasta innostuksesta. Jokainen työntekijä voi siis rakentaa työnantajakuvaa.

Kuvitellaanpa seuraavaksi hypoteettinen tilanne: yritys X haluaisi rekrytoida sosiaalisessa mediassa, mutta kaipaisi neuvoja rekrytointiin. Miten neuvoisitte kyseistä yritystä? Teemu: Helposti saatetaan mennä työkalu edellä, mutta sitä kannattaa varoa. Eli jos rakentaa sosiaalisen median strategiaansa työkalun varassa, niin silloin mennään metsään ja aika pahasti. Strategia pitäisi rakentaa liiketoimintaintresseistä, jolloin päästään parempaan lopputulokseen. Noora: Pitäisi miettiä myös se sisältö – eli mitä meillä olisi tarjota tälle unelmien työnhakijalle.

Kati: Kolmas juttu olisi löytää ne ihmiset, jotka ovat aidosti sosiaalisessa mediassa – käyvät keskusteluja sekä ovat oikeilla foorumeilla läsnä ja oikeaan aikaan. Yhteenvetona voisin siis sanoa, että yrityksellä pitää olla tavoitteet ja sisältö sekä ihmiset, jotka tekisivät rekrytointia sosiaalisessa mediassa. Ja niillä ihmisillä pitää olla aito mielenkiinto siihen tekemiseen. Noora: Aito innostus tarttuu.

JustRecruitMe

Teemu: Sosiaalisessa mediassa rekrytointi mahdollistaa erottumisen kilpailijoista – ainakin toistaiseksi. Se on myös kustannustehokasta. Tosin yhteisöä pitää rakentaa ajan kanssa. Toisin sanoen sosiaalisessa mediassa rekrytointi on kustannustehokasta pitkällä tähtäimellä. Kati: Ja some mahdollistaa sen aitouden. Dialogin pitää olla tosi rehellistä ja aitoa. Noora: Asiat pitää sanoa omin sanoin – silloin se dialogi ei ole niin fiilaten tehtyä, vaan tuoretta. Kati: Just näin. Teemu: Sosiaalisessa mediassa voi saada nenilleen, jos on epäaito. Perinteiset markkinointiviestinnän keinot eivät ole niin aitoja, vaan juuri se heiluva videokuva voi olla arvokkaampaa sisältöä. Kati: Mutta kyllähän sosiaalisessa mediassa rekrytointi vie paljon työaikaa. Siellä täytyy olla ihmisiä ja osaajia, jotka ymmärtävät kyseisen toimintaympäristön vaatimukset. Ja läsnäolo – se on työntunteja. Teemu: Nostaisin esille myös lainsäädännön, joka on ongelmallinen. Työnantajahan ei voi googlata työnhakijaa ja kaivaa lisätietoja hakijasta – raja on hämärä. Lisäksi viranomaiset eivät välttämättä voi viestiä yhtä avoimesti julkisilla foorumeilla kuin muut tahot.

15


Sosiaalisesta mediasta tulee luonteva osa rekrytointia

Viimeinen kysymys vie katseet horisonttiin. Millainen on sosiaalisessa mediassa rekrytoinnin tulevaisuus?

JustRecruitMe

Kati: Se on mielenkiintoista, mitä Teemu sanoi lainsäädännöstä – miten se tulee menemään. Lainsäädäntöhän tulee paljon vaikuttamaan siihen, mitä yritykset saavat tehdä. Yksilöt saavat varmaan jatkossakin tehdä mitä haluavat. Teemu: Yritysten kotisivut, työnhakusivut ja sosiaalinen media ovat kytkeytymässä toisiinsa. Haaste on se, miten yritykset ottavat nämä monikanavaiset alustat käyttöönsä. Noora: Integroituminen voisi siis olla yksi tulevaisuuden trendi. Teemu: Tai ehkä ennemminkin konvergenssi – kaikki kanavat konvertoituvat yhteen. Eri palvelut ja sovellukset konvertoituvat siis yhdeksi – jopa yksinkertaisemmaksi – kokonaisuudeksi.

Kati: On mielenkiintoista pohtia, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Esimerkiksi läpinäkyvä tiedon jakaminen saattaa saada vastavoiman; työnhakijat tulevat tiedostavimmiksi ja pohtivat, mitä he haluavat ja eivät halua jakaa somessa. Entä syntyykö luokkaeroja, kun osa jakaa ja osa ei? Osa puolestaan osaa jakaa tietoa fiksusti rakentaen systemaattisesti ja tavoitteellisesti työnantajakuvaansa. Osa taas jakaa tietoa vain jakamisen ilosta – ja saattaa tehdä hallaa itselleen. Se on kuitenkin varmaa, ettei tulevaisuudessa tehdä lehtiartikkelia ”Rekrytointi sosiaalisessa mediassa”, sillä sosiaalisesta mediasta tulee niin luonteva osa rekrytointia. Eihän nytkään tehdä juttua ”Rekrytointi Helsingin Sanomissa”.

Yritysten kotisivut, työnhakusivut ja sosiaalinen media ovat kytkeytymässä toisiinsa.

16

Teknologiayrittäjä, johdon konsultti ja digitaalisten yhteistyöympäristöjen puhuja Teemu Arina on sosiaalisen median asiantuntija, joka tuntee myös rekrytointiviestinnän salat. Hänet tunnetaan myös Speakersforumin puhujana.


Autatko työntekijää, joka haluaa tehdä hyvää tulosta? Moni arvonsa tunteva työnhakija haluaa kuulla jo rekrytointiprosessin aikana, kuinka hänestä pidettäisiin huolta, jos hän suostuisi tulemaan töihin juuri sinun yritykseesi. Esimerkiksi viime aikojen kohu istumisen vahingollisuudesta on nostanut ihmisten tietoisuuden tasoa siitä, kuinka monet arkiset toimet aiheuttavat tuntuvia terveydellisiä haittoja. Huono kahvi tuhoaa vatsan, kun taas hyvä kahvi tekee hyvää aivoillekin. Toisaalta addiktoituminen veren korkeisiin kofeiiniarvoihin paljastuu addiktien omissa puheissakin: ”Mun päivä ei käynnisty ilman paria kuppia kahvia”. Herkullinen tuorepuristettu hedelmämehu kääntäisi kyllä monen pään – takaisin normaaliasentoon. Kun työoloja korjataan fyysisiin tiloihin ja ihmiskehoon liittyen, on henkisellä puolella paljon tekemistä. Kelan mukaan noin 259 000 suomalaista oli työkyvyttömyyseläkkeellä vuoden 2010 lopussa. Yli neljännesmiljoona ”hyvinvointi-Suomen” asukkaasta ei enää palaa töihin! Heistä suurin osa – 45,2 % eli 117 000 ihmistä – oli tässä tilanteessa psyykkisistä syistä. Hermoston sairaudet (8,2 %), verenkiertoelinten sairaudet (6,3 %) sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet (24,2 %) ovat ikäviä ongelmia, mutta kalpenevat vakavuudessaan ihmisten kohtaamien henkisten haasteiden edessä: ihmiset eivät osaa elää omassa arjessaan. Valitettavasti nämä luvut edustavat vain järkyttävän jäävuoren huippua. Huonosti voi moninkertainen määrä suomalai-

Men tori

sia, jotka eivät vielä ole niin huonossa jamassa että päätyisivät tilastoihin. Työntekijältä edellytetään, että hän joustaa mielellään, kun hänelle sälytetään joukko kovia vaatimuksia. ”Tee monta asiaa kerralla ja keskity silti kuhunkin kunnolla!” ”Tee nopeita päätöksiä puutteellisen tiedon varassa!” ”Muista tehdä monia pieniä tehtäviä pitkin työpäivää ja opiskele samalla uusia asioita!” ”Ole innovatiivinen ja kehitä kekseliäitä uusia ratkaisuja!” ”Älä stressaa, vaan ole positiivinen ja motivoitunut!” Liian harvalla on kaikkia vaadittavia mielen taitoja. Keskeisiä ovat päätöksentekotaidot, kuten oman elämän laajakatseinen hahmottaminen ja tavoitteiden taitava asettaminen. Tärkeitä ovat myös motivoitumistaidot, joihin sisältyy kyky pitää pitkäjänteisesti kiinni tehdyistä päätöksistä, eli määrätietoisuus. Keskittymistaidot ovat erityisen tärkeitä sähköpostien, matkapuhelimien ja avokonttorien häiriöiden saastuttamassa ympäristössä. Myös muistitekniikat ja luovuusmenetelmät olisivat monelle arvokkaita työkaluja. Lisäksi vuorovaikutustaidot vaikuttavat suoraan yksilön ja organisaation tuloksiin: taitamaton muiden mieliin vaikuttaminen ja muista vaikutteiden ottaminen johtavat ihmisten väliseen kitkaan, joka vähentää innovaatioiden syntymistä ja alentaa organisaation työtehoa. Mitä mielen taitoja sinä ja kollegasi kehitätte järjestelmällisesti?

Sekä johtajien että alaisten mielen taitojen kehittäminen on työelämän kuumin aihe juuri nyt.

JustRecruitMe

Reidar Wasenius on hieman yli 20 vuoden ajan perehtynyt ihmismielen toimintaan. Hänen luomansa järjestelmä BRIIM tarjoaa käytännön menetelmiä mielen kehittämiseksi, eli ”aivojen treenaamiseksi”. Reidar.Wasenius@briim.com

17


Teksti: Paula Narkiniemi Kuvat: Nina Tikkanen

70-luvun lopussa pieni koulupoika huomaa haluavansa isona bussikuskiksi, vaikka kavereiden urahaaveet ovat huomattavasti perinteisempiä, kuten lentäjä tai palomies. Poikaan tekee vaikutuksen ystävällinen linja-autonkuljettaja, joka poikkeuksellisesti vie hänet kotiovelle saakka, reitiltään poiketen. Ehkä pojan erikoisen urahaaveen laukaisi kuskin käsissä pyörivä suuri ratti ja sen tuoma voiman tunne?

JustRecruitMe

Bussin penkiltä 18

rekrytoinnin ytimeen Tänään tuo poika on entinen muusikko, nykyinen yrittäjä ja JustRecruitMe-rekrytointipalvelun perustaja, Patrik ”Pate” Ekman. Ekmanin tie yrittäjäksi ei ollut yksinkertainen. Täysipäiväisen muusikon uraansa lopetteleva musiikkibisneksen jokapaikanhöylä huomasi pian työmarkkinoille lähdettyään, etteivät puolikkaan sivun pituinen CV ja ulkopuolisille hiukan epämääräiseltä kuulostava ura poikineet työhaastatteluita. - Muusikon ura miellettiin varmaankin sex, drugs and rock’n’roll -kliseeksi eikä vakavasti otettavaksi ja paikoin rankaksi duuniksi, naureskelee Ekman jälkikäteen ”tavallisen” uransa alkuaikoja. Ekman oli tästä huolimatta vakuuttunut siitä,

että hänellä olisi paljonkin annettavaa yrityksille, vaikka huikeaa CV:tä ei taskusta löytynytkään, ja koulutkin olivat jääneet puolitiehen. Kokemukset musiikkialalta olivat muokanneet hänet mainioksi myynti- ja markkinointimieheksi, mikä ei ikävä kyllä välittynyt papereista riittävästi, jolloin ovet työhaastatteluihin eivät auenneet. Koska muut eivät ymmärtäneet työllistää positiivisella asenteella varustettua ja periksi antamatonta Ekmania, päätti hän työllistää itse itsensä - yrittäjänä. Puhujia, juontajia ja valmentajia välittävä Speakersforum Finland aloitti toimintansa vuonna 2001 ja sen puhujaverkostosta löytyy tänään 8 000 eri alojen asiantuntijaa. Ihan hyvin muusikon plantulta.


Video paljastaa persoonan

Ekmanin huonot kokemukset työnhaussa unohtuivat lähes kymmeneksi vuodeksi, kunnes jouluna 2009 hän huomasi pohtivansa syitä siihen, mikseivät työnantajat olleet innostuneet hänestä, vaikka persoonaa ja asennetta löytyi roppakaupalla. - Nämä tärkeät ja työelämässä merkittävät ominaisuudet eivät ikävä kyllä välity perinteisen paperisen CV:n kautta, etenkään jos niiden kirjoittaja ei ole mikään Runeberg, kuten allekirjoittanut, naurahtaa Ekman. - Tiesin jo silloin, että jos olisin vain saanut tilaisuuden kertoa itsestäni ”livenä”, olisi persoonani tehnyt vaikutuksen työnantajiin ja työllistymiseni olisi

helpottunut huomattavasti, hän jatkaa. Ekman tiesi, ettei ole työnhakijoiden joukossa ainoa, jolla oli tai on tämä ongelma. Mikä siis neuvoksi? - Pääsy työhaastatteluun riippuu liian monesti kirjoitetusta tekstistä, jonka periaatteessa kuka vain voi puolestasi tehdä. Kukaan ei tarkista, onko äitisi tai kaverisi kirjoittanut hakemuksesi, eli mahdollisuus prosessin hyväksikäyttöön on myös olemassa. Ja silti loppujen lopuksi yksi merkittävin palkkaamiseen johtava ominaisuus on nimenomaan hakijan persoona, jonka välittäminen ei taas aina onnistu paperilla. Aloin miettiä keinoja ratkaista tämä ongelma, jolloin syntyi idea video-CV:stä. Videolla työnhakija pääsee


kossa toimivan palvelun lisäksi muun muassa rekrytointiviestintään liittyvissä asioissa, työnantajakuvan rakentamisessa, sosiaalisen median hyödyntämisessä sekä yritysvideoiden kuvauksessa. - Rekrytointibisnes muuttuu tällä hetkellä varmasti enemmän kuin koskaan aiemmin ja tähän muutokseen reagoiminen tulee olemaan haaste monelle alalla toimivalle yritykselle: miten ottaa sosiaaliset mediat ja muut uudet rekrytointikanavat haltuun asiakasta palvelevalla tavalla?

JustRecruitMe

Tehokasta rekrytointia videolla

20

näyttäytymään työnantajalle ”livenä” jo ennen haastattelua ja tuomaan persoonansa esiin uudella tavalla. Lisäksi videolla on vaikea esittää muuta kuin on - toisin kuin paperilla.

Ekmanin mielestä henkilökemia ja persoona korostuvat yhä enemmän työelämässä: hyvien tyyppien kanssa halutaan tehdä töitä ja työnhakijoiltakin odotetaan jo enemmän itsensä likoon laittamista. Tässä yhtälössä työnhakijan tekemä videohakemus palvelee työnantajaa mainiosti: haastatteluihin kuluva aika pienenee, kun ensivaikutelma hakijasta on jo saatu videolla, ja työnantaja tietää, mitä odottaa - ei tarvitse ostaa sikaa säkissä. Mutta toimii video toiseenkin suuntaan: työnantaja saa lyhyelläkin työpaikkailmoitukseen liitetyllä videopätkällä luotua realistisen ja avoimen kuvan tarjoamastaan työstä, jolloin myös hakijat tietävät, mitä on luvassa, jos työtä päätyy hakemaan. - Ihmiset tekevät loppujen lopuksi töitä toistensa kanssa, eivät yritysbrändin, joten miksei huolehdittaisi siitä, että myös ihmiset persoonineen näkyvät rekrytointiviestinnässä, pohtii Ekman.

Rekrytointi ei ole enää ennallaan

Online-rekrytointipalvelu JustRecruitMe:n kehitystyö alkoi Ekmanin johdolla vuoden 2010 alussa. Idea video-CV:stä kantoi niin pitkälle, että siitä oli kehitettävä oikea palvelu työnantajien ja -hakijoiden avuksi. Videoesittelyt ovat palvelussa edelleen pääroolissa, ja niiden tekemisen tueksi on kehitetty useita helppokäyttöisiä tapoja hyödyntää tätä kiinnostavaa formaattia. - Tällä hetkellä tiimimme koostuu kolmesta muun muassa rekrytointiviestintään, sosiaaliseen mediaan ja palvelun kehitystyöhön erikoistuneesta taitajasta, teknisestä puolesta vastaavasta uudesta vahvistuksesta sekä minusta. Olemme tulleet pitkän matkan ja rakentaneet rekrytointipalvelun tyhjästä palvelemaan sekä työnhakijoita että työnantajia uudella tavalla, rekrytoinnin uusiin haasteisiin vastaten ja mahdollisuuksia hyödyntäen, Ekman kertoo JustRecruitMe:n vaiheista. JustRecruitMe-tiimi auttaa asiakkaitaan ver-

Niinpä.

Palataan vielä lopuksi Ekmanin lapsuuden tarinaan. Vasta vanhempana – kymmenisen kertaa bussitarinansa luentoyleisölle kertoneena – Ekman yllättäen ymmärtää, ettei se ollutkaan bussikuskin ratti tai iso auto, jotka tekivät vaikutuksen nuoreen poikaan, vaan kuskin persoona. Ystävällinen kuljettaja kun muisti huomioida myös pienimmät asiakkaat muistettavalla ja persoonallisella tavalla. Se jos mikä teki vaikutuksen.


Teksti: Nina Tikkanen

Tunnetut suomalaiset paljastavat ensimmäisen kesäduuninsa

1. Mikä oli ensimmäinen kesätyöpaikkasi? 2. Millaisia olivat työtehtäväsi? 3. Miten päädyit kyseiseen kesätyöhön? 4. Mikä yllätti työelämässä? 5. Miten ensimmäinen kesätyö valmisti työelämään?

Duudsonien Jarno Laasala

1. Ensimmäinen kesätyöni oli rakennuksilla kirvesmiehen apupoikana. 2. Autoin rakennustöissä, kiinnitin kyproc-levyjä seiniin ja rakensin parvekkeita. 3. Isä oli töissä samalla rakennusfirmalla, joten pääsin kesätöihin hänen kauttaan. 4. Aamuherätykset olivat yhtä tuskaa – yöunet jäivät usein lyhyiksi, sillä kavereiden kanssa tuli normaalisti touhuttua yömyöhään. Oli kuitenkin hienoa nähdä oman työnsä jälki. 5. Opin, että elämässä pitää olla valmis tekemään kovaa työtä pärjätäkseen. Päätin myös, että tahdon tehdä työkseni jotain sellaista mitä aidosti rakastan ja jossa voin toteuttaa itseäni.

Jarno Laasala haluaa rakastaa työtään ja toteuttaa itseään. Nykyään hän on yksi Duudsoneista.

JustRecruitMe

”Töissä ei jutella, vaan leikataan ruohoa” 21


Poliitikko Mikael Jungner

1. Ensimmäinen kesätyöpaikkani oli Vaasan kaupungilla, jossa työskentelin puutarhatyöntekijänä. Olin 16-vuotias. 2. Työtehtäviäni olivat ruohonleikkaus, kastelu, rikkaruohojen kitkeminen ja haravointi. 3. Äiti hankki ensimmäisen kesätyöpaikkani, josta olin innoissani. Muistan, miten ostin ensim­ mäisellä palkallani vesisukset, jotka olivat unelmani. Aikaisemmat vesisukseni olivat isäni puusta valmistamat sukset, mutta halusin laadukkaammat. 4. Oli mielenkiintoista olla töissä, ja tunsin itseni aikuiseksi. Kesätyössäni törmäsi

ensimmäisen kerran byrokratiaan: satoi kaksi viikkoa putkeen yötä päivää, mutta silti piti tehdä kaste­lua kasteluautosta kaiken sateen keskellä – näin luki työohjelmassa. Hämmentävää olivat myös raksatyömiesten ronskit jutut kaupungin taukotilassa, jossa opin elämästä ja naisista kaiken, mitä en ollut ennen edes aavistanut. 5. Ensimmäinen kesätyö opetti kuria. Esimieheni yllätti minut useamman kerran juttelemasta muiden kesätyöntekijöiden kanssa, jolloin sain niin kiivasta palautetta, että muistan sen vieläkin. Niinpä opin, ettei töissä jutella, vaan leikataan ruohoa.

JustRecruitMe

16-vuotias Mikael Jungner oppi kuria ja byrokratiaa puutarhatyöntekijän pestissään.

22

Radiojuontaja Anna Perho

1. Työskentelin 13-vuotiaana kesäapulaisena Ypäjän asemankylän kyläkaupassa. Se oli mielessäni hyvin nostalgiseksi muuttunut kyläkauppa, jota pyöritti perheyrityksenä Rantasen perhe. Muistan edelleen, miltä kaupassa tuoksui ja millaisia vakioasiakkaita siellä kävi. Kävin kahvitunnilla heidän keittiöissään syömässä paikallisen leipomon munkkeja. 2. Palvelin asiakkaita tiskin takana, sillä suurin osa

tavaroista piti pyytää sieltä. Kaupassa oli pieni lihatiski ja maitokaappi. Löimme kaup­piaan pojan kanssa vetoa, ettei yksikään asia­kas uskaltaisi ostaa kaupassa ollutta oliivipurkkia. Se oli niin eksoottinen artikkeli. 3. Koska se oli kylän ainoa varsinainen yritys, marssin sinne ja pyysin päästä töihin. Sain kuukaudesta palkaksi tuhat markkaa, joka oli mielestäni hurja summa. Ostin sillä stereot pikkukaupungin sähköliikkeestä ja kuuntelin sillä loputtomasti kaikkia neljää lp-levyäni.


1. Ensimmäinen kesätyöpaikkani oli KariSkate, joka oli pieni yritys Munkkivuoressa. Yritys toi maahan rullalautoja, maastopyöriä, urhei­ luvälineitä ja niihin liittyviä oheistuotteita. Tämä oli vuonna 1987. 2. Olin yrityksessä varaston puolella ja lähinnä pakkasin postimyynnin tuotteita. Pääsin myös testaamaan uusia tuotteita ja tein niistä arvos­teluja yrityksen omistajalle. Joskus kiersin omistaja Kari Laurikaisen mukana eri urheiluliikkeissä myyntityötä seuraamassa. 3. Olin juuri aloittanut rullalautailun ja Kari niin sanotusti scouttasi minut skeittikisoista. Hän huomasi minun olevan tosissani harrastukseni suhteen, ja koska menestyin hyvin kisoissa, hän kysyi kiinnostustani työskennellä rullalautoja maahantuovassa yrityksessä. Vastaukseni oli lähes välitön ”kyllä”. 4. Ei mikään ja kaikki. Olen aina ollut avoin kaikelle, mitä on tullut vastaan. Olen luonteeltani äärimmäisen utelias, joten tavallaan hankin myös itse itselleni yllätyksiä. Tunnen itseni hyvin, joten osaan käsitellä asioita ilman sen suurempia sokkeja. 5. Kesätyö oli luonnollisesti vain pieni askel kohti tulevaa, mutta se opetti täsmällisyyden tärkeydestä ja tiimityöskentelystä. Ennen kaikkea kesätyö opetti minulle henkilökohtaisesti sen, että pitää tehdä mitä rakastaa ja rakastaa mitä tekee. En ole sen vuoksi tehnyt eläessäni kuin kaksi kertaa sellaista työtä, josta en ole pitänyt. Molemmissa töissä viihdyin vain viikon verran. Arvostan luovuutta ja epäsovinnaisia lähestymistapoja, uusia näkökulmia ja sitä, että tämän kaiken voi tarpeen tullen yhdistää myös hyväksi todettuihin, perinteisiin työtapoihin.

Arman Alizadin ura käynnistyi skeittauskilpailusta, josta nuori skeittaaja bongattiin ensimmäiseen kesätyöhönsä.

JustRecruitMe

Vaatturimestari ja tv-persoona Arman Alizad

23

4. Ei mikään. Olen maanviljelijä- ja yrittäjäperheestä, jossa työnteko oli elämäntapa. Minusta töihin pääseminen tuntui vain hienolta ja aikui­selta. 5. Olen kompulsiivinen myöhästelijä, mutta kaupassa piti olla aamuisin ajoissa. Se oli minunkaltaiselleni teinilortille oikein.

”Kompulsiivisesti myöhästelevästä” Anna Perhosta tuli Radio Aallon aamujuontaja.


Brändiasiantuntija Lisa Sounio

1. Kesätyöurani alkoi 12-vuotiaana sokerijuurikkaan harventamisella. 14-vuotiaana työskentelin pienessä leipomossa nimeltä Pikapulla. 2. Leipomossa letitin pullapitkoja ja rypytin karjalanpiirakoista. Muistaakseni sain aloittaa päivät vasta seitsemältä. Rakasti niitä kesäaamuja, koska silloin koko pikkukylä oli vain minun, ja liikkeellä oli vain hyvin harva – joitakin lehmänkantturoita lukuun ottamatta. 3. Sokerijuurikaspelto oli isäni, joka haravoi tenavat töihin. Leipomoon manguin itse, sillä olin kasvanut pullalla ja rakastin piirakoiden rypyttämistä. Haaveilin jo lapsukaisena omasta elintarvikebrändistä. 4. Työelämässä yllätti se, miten tärkeää on panos­taa verkostoitumiseen ja viestintätai­ toihin.

5. Kansainvälistymisessä pitää ottaa itseään niskasta kiinni – ei pidä odotella, että suomalaisiin otetaan yhteyttä, vaan meidän on itse puskettava ovet auki. Se on kuitenkin helpompaa kuin arvaamme.

Polkupyörän selästä sokerijuurikaspellolle, pellolta brändiasiantuntijaksi. Nuori Lisa Sounio on vielä autuaan tietämätön tulevasta liikenaisen urastaan.

JustRecruitMe

Liiketaloustieteen professori Alf Rehn

24

1. Ensimmäinen kesätyöpaikkani oli Kemiran pääkonttorissa, postihuoneessa. Aivan näin – from the postroom… 2. Lajittelin ja jaoin postia, yllättäen. Taisi siinä olla mukana muitakin hanttihommia, kuten ruohon kastelua. 3. Klassista kautta: isäni työskenteli siellä. 4. Se kauhistuttava tosiasia, että ihmiset odottivat että tulisin töihin JOKA PÄIVÄ ja koko ajaksi! 5. Tässä tulisi varmaan sanoa jotain hienoa siitä, että opin arvostamaan kovaa työtä. Totta varmaan sekin, mutta ennen kaikkea tajusin että halusin tehdä jotain muuta. Alf Rehn ponnisti postihuoneesta Åbo Akademin liiketaloustieteen professoriksi ja liike-elämän vaikuttajaksi.


JustRecruitMe-online-rekrytointipalvelun videostudioksi tuunatun Bajamajan ovi käy tiuhaan Laurea SHOWROOMissa, joka ilahdutti opiskelijoita koko helmikuun ajan Kampin kauppakeskuksessa. Bajamajassa opiskelijat kuvaavat itsestään videon osaksi Laurea-CV -uraprofiiliaan ja esittäytyvät työnantajille laurealaisina osaajina.

Laurea-CV brändää opiskelijat

laurealaisiksi työnhakijoiksi JustRecruitMe

Teksti: Nina Tikkanen Kuvat: Otso Nuotio ja Nina Tikkanen

25

Laurean markkinointipäällikö Sanni Peltonen (vas.) kannustaa opiskelijoita kuvaamaan videohakemuksen osaksi Laurea-CV -uraprofiiliaan. Opiskelija Aino Maijalan (oik.) mielestä persoona kannattaa välittää työnhaussa.


JustRecruitMe

www.laureacv.fi

26

Laurea-ammattikorkeakoulun markkinointipäällikkö Sanni Peltonen seuraa tyytyväisenä videokuvausten etenemistä Laurea SHOWROOMissa, johon laurealaiset työnhakijat ovat saapuneet kuvaamaan videohakemuksensa osaksi Laurea-CV -uraprofiiliaan. Laurea on halunnut tukea opiskelijoidensa työllistymistä tarjoamalla opiskelijoidensa käyttöön Laurea-CV:n, jonka JustRecruitMe-online-rekrytointipalvelu on suunnitellut ja toteuttanut ammattikorkeakoulun käyttöön viime syksynä. - Haluamme tukea laurealaisia opiskelijoita työnhaussa ja siirtymävaiheessa opiskeluista työelämään. Laurea-CV tukee tätä tavoitettamme erinomaisesti, Peltonen toteaa. Laurea-CV:ssä opiskelijat voivat luoda ilmaisen online-uraprofiilin, johon he voivat liittää muun muassa videoesittelynsä sekä työhakemuksensa ja CV:nsä. Työnhakija voi hakea töitä mistä tahansa lähettämällä uraprofiilin haluamalleen työnantajalle. - Opiskelijoitamme on valmistettu työelämään siirtymiseen opintojen ohessa, mutta lähinnä opettajan ohjauksen alla ja talon sisäisesti. Laurea-CV on kuitenkin julkinen palvelu ja tarjoaa seuraavan askeleen opiskelijoiden työnhakuun. Laurea-CV tukee siis sitä, mitä aikaisemmin on tehty talon sisällä.

”Olisin otettu, jos joku lähettäisi minulle videohakemuksen” Peltosen mukaan ”Laurea-CV:n hienous piilee videohakemuksissa, joiden avulla työnhakija voi erottua työnhakijoiden suuresta massasta”. Markkinoinnin asiantuntijana hän ymmärtää myös brändäytymisen merkityksen. - Brändäytyminen on tärkeää, sillä työmarkkinoilla on kova kilpailu työpaikoista. Laurea-CV:ssä työnhakijat brändäytyvät Laurean opiskelijoiksi, sillä työnantaja näkee Laurea-logon opiskelijan uraprofiilissa. On fiksua käyttää koulumme titteliä hyväksi – Laurea on arvostettu korkeakoulu ja laurealaiset ovat

kova sana työmarkkinoilla. Videohakemukset ovat vielä verrattain uusi tapa hakea töitä suomalaisilla työmarkkinoilla. Osa laurealaisista työnhakijoista on tarttunut suurella innolla mahdollisuuteen kuvata videohakemus. Osa kuitenkin vielä arastelee videolla esiintymistä. - Videointi on uusi juttu työnhakijoille, ja siksi se saatetaan kokea myös hieman pelottavaksi. Tarvitaan siis käyttökokemusta, jotta videohakemus tulee tutummaksi. Työnantajan näkökulmasta video on kuitenkin iso juttu ja hyvä lisä. Itse olisin ainakin työnantajana otettu, jos minulle lähetettäisiin videohakemus, Peltonen paljastaa.

Persoona on jokaisen työnhakijan vahvuus

Laurea-ammattikorkeakoulun hotelli- ja ravintolaalan liikkeenjohdon opiskelija Aino Maijala on yksi niistä laurealaisista opiskelijoista, joka kokee videohakemuksen erinomaiseksi tavaksi välittää persoonansa työnantajalle. - Videohakemuksella työnhakija voi erottua muista työnhakijoista ja tuoda persoonansa esille jo ennen työhaastattelua. Itse koen videohakemuksen mukavana haasteena, mutta voihan videon kuvaaminen tuntua pelottavaltakin. Videohakemuksessa ei kuitenkaan ole kyse esiintymistaidoista, vaan oman persoonan välittämisestä – ole siis rohkeasti oma itsesi työnhaussa, Maijala summaa käsityksensä videohakemuksesta. Persoonan merkityksen työnhaussa tietää myös markkinointipäällikkö Sanni Peltonen, jonka työnhakija hurmasi kumiankalla. - Kerran eräs hakija kertoi minulle, että hänellä on lemmikkinään keltainen kumiankka. Kyseinen paljastus teki työnhakijasta persoonallisen, ja muistan hänet edelleen. Itsensä kannattaa siis laittaa likoon, sillä silloin päätyy itselleen sopivaan työpaikkaan.


Soita ja tiedustele: info@speakersforum.fi

AlF JuNgNer rehn Mikael

MAto OuTiVAltonen MÄeNPÄÄ

jukkA ViljAnen

JaakkOultramaratoonari, HeiNiMÄki Seikkailija, Työhyvinvointi ekonomi Motivaatio Dream it. Plan it. Do it. Jaksaminen muutoksissa Mahdottomiltakin tuntuvat ja arjessa tavoitteet ja niiden Oman rytmin kunnioittaminen saavuttaminen Itsensä ja ja pelkojen toisten sietäminen Esteiden ylittäminen

Oulu 0201 552 878 Kotka 0201 552 843

ArMAn AlizAd alF reHN

André noël ChAker MagNuS liNDkViST

Vuoden Puhuja 2010 2011 Vuoden Yrittäjyys Innovaatiot Monikulttuurisuus Innovatiivisuus Kulttuurien kohtaaminen Yrittäjyys Bisnespukeutuminen Luovuus

Vuoden Puhuja 2010 innostaminen Uudenlainen johtaminen, ihmisten Innovaatiot Luovan organisaation johtaminen Innovatiivisuus Työkulttuurin muuttaminen Yrittäjyys Joukkoälyn käyttäminen Luovuus rakentaminen Monipuolisen työyhteisön

Luovuuden asiamies Näyttelijä, vuorovaikutus-, Luovuus kuuluu kaikille ja improvisaatiokouluttaja ilmapiiri KohtiPositiivinen rakentavaa vuorovaikutusta asenne –Motivaatio miten lisätäjakuuntelua Yrittäjyys ja läsnäoloa Kohenna ilmapiiriä viestimällä oikein ja tietoisemmin Viestivä esimies

Espoo 0201 552 990 Tampere 0201 552 840

MAijA-riittA ollilA MaTO ValTONeN

toM PÖYSti THOMaS JOHaNSON

Vuoden Puhuja 2009 Luovuuden asiamies Johtaminen verkostoituminen Luovuusja kuuluu kaikille Liike-elämän etiikka Positiivinen ilmapiiri Kekseliäisyyden Motivaatio jaedellytykset asenne Paremman elämän valinnat Yrittäjyys

Itsetunto;myrskyn Mitä maksaa Tuloksenteko silmässä itsetunto/kilo? Voittava tiimi Kommunikaation vaikeus Rohkeus yrittää Uskalla olla rohkeasti Tavoitteiden saavuttaminen sellainenjakuin olet Kunnioitus luottamus Ota persoonallisuutesi muutoksessatkäyttöösi Tunnustuksen antamisen vaikeus

duudSonit

helenA ÅhMAn & arMaN alizaD tonY dunderFelt

klauS HÄrÖ Peräänantamaton yrittäjäasenne Työhyvinvointi Suomalainen hulluus Ihmislähtöisyys työyhteisön Kansainvälistyminen kantavana voimana Luovuus Johtajuus Unelmien saavuttaminen Luovuus Prosessi ideasta valmiiksi työksi

Bisnespukeutuminen Mielen hyvinvointi ItsensäPukeutumiskoodit johtaminen voimavarana Yrittäjyys Ajatukset, tunteet ja tahto Monikulttuurisuus liiketoiminnassa Kulttuurien kohtaaminen

Suomalainen liike-elämä ulkomaalaisen silmin Business Speaker of the Year 2009 in Sweden the Finnish Miracle Trendit InnovatiivisuusTulevaisuus ja riskinotto liike-elämässä How to make impossible possibleaallonharjalle – against all odds Innovaatioilla globalisaation Suomeksi, englanniksi, Murroksen ymmärtäminen jaranskaksi hyödyntäminen

guSTaV heiniMÄki HÄggluND jAAkko

Tavoitteiden saavuttaminen Itsetunto; Mitä maksaa Monikulttuurisuus itsetunto/kilo? Yrittäjyys vaikeus Kommunikaation Seikkailijan asenteella Uskalla olla rohkeasti sellainen maailmalle kuin olet Kulttuurien kohtaaminen ja Ota persoonallisuutesi käyttöösi kulttuurishokki Tunnustuksen antamisen vaikeus

iSMo jokinen

donnie lYgoniS JOHaN BYgge Luovuus

COliNjaMOON Vuorovaikutus esiintyminen – välinen osaKulttuurien jokapäiväistä elämää kommunikaatio Asiantuntijaesiintyminen Bisnes ei vaiva vaan Esiintymisjännitys, Asiakaspalvelu voimavara! Myynti ja markkinointi Isännöintivalmennus – vieraille tervetullut ja rento olo!

Yli 7000 8000 PuHuJaN PuhujAn VerkoSto Yli VerkOSTO

Aino Suhola Aira Samulin Aki Riihilahti Aku Laitinen Aku Louhimies Alan Parry Aleksi NeuvoTallberg André Wickström André Noël Chaker Andreas Viestad Anette Palssa Anita Ekwall Anita Mäkinen-Kiiski Anne Penttinen Anne-Liisa Palmu-Joronen Annelie K Stider Anni Vepsäläinen AnVahtera Antto Terras Ari Akseli Arja Koriseva Arman Alizad Arto Karila Arto Ojala Asko SarSågbom Bo-Magnus Salenius Bob Geldof Bob Pritchard Carl Bergren Catherine Reilly Charlie dersson Claes Björkstén Colin Moon Conor Cunneen Cornelius Catering Oy Curre Lindström Dan Steinbock DaLehtinen Eero Miettinen Eero Ojanen Eeva Litmanen Eija Mäkelä Eija Nilsson Eija-Riitta Korhola Elina Knihtilä Elsa Eva Biaudet Fatbardhe Hetemaj Geir H. Haarde Gerry McGovern Grace Boicel Gurra Krantz Gustav Hägglund Göran Eliasson Jan Johnsson Jan-Erik Enestam Jani Hänninen Jani Sievinen Jani Toivola Janina Frostell Janine Lopiano-MisJari Tervo Jarkko Pallasaho Jarmo Nironen Jarmo Selin Jarmo Seppälä Jarmo R. Lehtinen Jarno Anttalainen Jarno LaaBygge Johan Storgård J Johannes Koroma John Buchanan John Chance John Vikström Jonas Kjellberg Jonas RidderItkonen Juha Siltala Juha Wiskari Juha-Pekka Turunen Juhani Salonius Juhani Seppänen Juhani Tamminen Jukka Hilden Jussi Parviainen Jussi Wacklin Jyrki Heliskoski Jyrki Kettunen Jyrki J.J. Kasvi Jörgen Oom Jörn Donner Kaarina HaKalle Isokallio Kalle Lappalainen Kari Kaukinen Kari Malinen Kari Neilimo Kari Uusikylä Kari Väänänen Kari YlänTahkokallio Keith Armstrong Kelly Odell Kerttu Helynen Kimmo Karkia Kirsi Alm-Siira Kirsi Salo Kirsi-Maria TuoLarsson Österberg Lasse Kurkilahti Lasse Norres Lasse Nurmi Lassi Mäkinen aria-Therese Hoppe Marianne SunPaananen Marko Parkkinen Marko Vuoriheimo (Signmark) Markus Pirttijoki Mato Valtonen Mats Kockberg Mats RosBerruto Max Jakobson Merja Kujala Merja Larivaara Mia Örndahl Micke Rejström Miia Nuutila Mika Aaltonen MiKouki Mikko Lampikoski Mikko Mäntyneva Mikko Nyyssölä Mikko Ruohonen Minna Karhu Minna Kurunsaari Mira Heinonen Olof Skipper Osmo Rauhala Osmo Soininvaara Outi Mäenpää Outi Nyytäjä Paavo Kärkkäinen Paavo WesPekka Haa visto Pekka Himanen Pekka Järvinen Pekka Kiviniemi Pekka Majuri Pekka Paloheimo Pekka Sutela Pekka Peter Ekholm Peter Nyman Petri Grönberg Petri Keskitalo Petri Niskanen Petri Parvinen Petter Eiken Petteri JärviPirkko Lahti Pirkko-Liisa Vesterinen Päivi Lipponen Päivi Storgård Päivikki Palosaari Rafael Frans Raimo Sailas RaiScase Richard Stanley Richard M. Nielsen Riikka Kivimäki Riitta Hyppänen Riitta Saarikangas Riitta Väisänen Riki SorRobert Jägerhorn Robin Bade Rolf Jensen Rolf Ladau Roman Schatz Rowan Gibson Ruben Stiller Rune Larsson SaiHavas Sari Näre Sari Siikander Satu Lähteenmäki Satu Silvo Satu Suomalainen Sauli Savisalo Seija Lainela Seija LukTheir Sixten Korkman Staffan Kurtén Stefan Lindfors Stefan Widomski Susanna Rahkamo Susanna Virolainen Svan-

info@speakersforum.fi

MAdVentureS TOM PÖYSTi

Johtamiskokemuksia kotimaasta Työhyvinvointi Motivaatio ja ulkomailta Jaksaminen muutoksissa Johtajan vaikeat päätöksetja Johtajanarjessa ventti – 21 teesiä Oman rytmin kunnioittaminen johtamiseen Itsensä ja toisten sietäminen Johtajuuden rakentaminen uudessa ympäristössä

Muutosjohtaminen Innovaatioiden voima Operatiivinen tehokkuus vaatii Motivaatio globaalia ja lokaalia ajattelua Internet-yhteisöt Yrityskaupat ja fuusiot Yrittäjyys Talousjohtajan rooli johtamisessa

nen Alexander Stubb Alf Rehn Alpo Rusi Anders Backman Anders Blom Anders Igel Anders Koponen Anja Snellman Anna Kortelainen Anna Sorainen Annastiina Viertiö Anne Luomala Anne nika Juonela Annika Mäyrä Annika Vatanen Antti Eklund Antti Kasanen Antti Törmänen Antti kola Atte Korhola Auli Keskinen Baba Lybeck Barry Smith Beate Bjelke Ben Furman Bettina Trotter Christian Grönroos Christina Doctare Christoffer Taxell Christopher Evatt Claes Anniel Kammen Daniel Nyberg David Robertson Donnie Lygonis Dr. Anand Kumar Sethi Duudsonit Eero Järvinen Eero Savaloja Eppu Nuotio Eppu Salminen Eric Cosset Erica Selin Esa Blomberg Esa Yli-Tokola Esko Antola Esko Valtaoja Persson Hanna Heikinheimo Hanna Pajunen-Muhonen Hanna Partanen Jaana Saarinen Jaana Utti Jaana Venkula Jan dom Janne Reinikainen Janne Virtanen Jari Juslén Jari Järvinen Jari Reponen Jari Salminen Jari Sinkkonen Jari Sokka sala Jean-Christophe Novelli Jean-Philippe Deschamps Jenny Lexhed Jere Lahti Jerry Mikkelinen Jim Pancero Johan stråle Jone Nikula Joni Pakanen Jope Ruonansuu Jorma Uotinen Jouni Grönroos Jouni Keronen Juha Antila Juha Jukka Jalonen Jukka Laaksonen Jukka Ojasalo Jukka Relander Jukka Viljanen Jukka Väisänen Jussi Halli Jussi Nurmio zard Kaarina Määttä Kai Hyttinen Kai Lehtinen Kaisa Kautto-Koivula Kaisa Virtanen Kaisla Löyttyjärvi Kaj Storbacka ne Kari Poppis Suomela Karl-Erik Michelsen Karoliina Blackburn Katja Ståhl Katri Manninen Keijo Leppänen Keijo rila Kirsti Lonka Klaus Härö Krister Forsberg Kristiina Harju Lars E Palmroos Lars Peter Loeld Lars-Johan Lindqvist dell Markku Pölönen Markku Sahi Markku Silvennoinen Markku Wilenius Marko Keränen Marko Kulmala Marko qvist Matti Apunen Matti Jaakkola Matti Koiranen Matti Makkonen Mauri Kiili Mauri Ranta Mauri Saarinen Mauro ka Kojonkoski Mika Manninen Mika Pantzar Mikael Jungner Mikael Saarinen Mikko Kivinen Mikko Kosonen Mikko Kasslin Mirja Pyykkö Nicke Lignell Niina Jalonen Nuutti Takkinen Olavi Sydänmaanlakka Ole Johansson Olli-Pekka terberg Pasi Rautiainen Pasi Rutanen Patrick Degerman Patrik Borg ävnen Pauli Aalto-Setälä Pauli Kiuru Pekka Aho Toivanen Pekka Vennamo Pentti Koistinen Pentti Sydänmaanlakka Pentti Vanha-aho Pentti Virtanen Peter Barkman nen Petteri Kilpinen Philippe Haspeslagh Pierre Labalette Piia-Noora Kauppi Pirjo Nuotio Pirjo Ståhle Pirjo Suhonen mo Väyrynen Raisa-Tiina Lahtinen Reidar Wasenius Reijo Kontio Reijo Mylläri Rich Lyons Richard Gatarski Richard sa Riku Aalto Riku Rantala Riku Riihilahti Ringa Junnila Risto Huvila Risto Walden Risto E.J. Penttilä Ritva Enäkoski mi Hoyer Sakari Kuosmanen Sakari Pietilä Saku Tuominen Sam Inkinen Sampo Alhonsuo Samuli Koiso-Kanttila Sari kala Seppo Heino Seppo Lumikko Seppo Riski Sikke Sumari Simo Leporanta Simo Routarinne Sirkka Hämäläinen Siv te Drake Taina Sopenlehto Taneli Mäkelä Taneli Tikka Tapani Ahola Tapani Kiminkinen Tapio Aaltonen Tapio Kallio


Tehokasta ja edullista rekrytointia JustRecruitMe-palvelussa:

JustRecruitMe-onlinerekrytointipalvelun avulla erotut työnantajana ja löydät parhaat osaajat. Sinikalliontie 5 A | 02630 Espoo + 358 (0) 201 552 995 info@justrecruitme.com

t s u J uitMe r c Re com .


Väylä