Page 1

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014 - 2020

Ilomantsi Joensuu Juuka Liperi Kontiolahti Outokumpu Polvij채rvi


Sisältö Esipuhe ja alueen kuvaus......................................................................................................................................... 1 Painopistealueet ohjelmakaudella 2014 - 2020............................................................................................. 9 1. Luonnonvarojen kestävä ja älykäs hyödyntäminen.......................................................................... 9 1.1 Bioenergiatuotannon kehittäminen ja hyödyntäminen............................................................. 11 1.2 Maatalouden ravinteiden hyödyntäminen....................................................................................... 12 1.3 Luonnontuotteiden hyödyntäminen................................................................................................... 13 1.4 Metsäsektori ................................................................................................................................................. 14 1.5 Kalatalouselinkeino.................................................................................................................................... 15 1.6 Maisema ja ympäristö............................................................................................................................... 16 2. Kilpailukykyiset ja uusiutuvat maaseutuyritykset ja maatilat...................................................18 3. Osaamisen vahvistaminen ja uudistumisen edistäminen............................................................22 4. Yhteisöllisyyden vahvistaminen, yhteistyön . ...................................................................................24 syventäminen ja sosiaalisen osallisuuden lisääminen 5. Asuin, työ- ja vapaa-ajan ympäristöjen ylläpitäminen ja kehittäminen.................................26 6. Tukipolitiikka..................................................................................................................................................27 7. Ohjelman seuranta, ylläpito ja raportointi..........................................................................................28 8. Maatilojen tulovirrat v. 2012 Joensuun seudulla.............................................................................29

© 2014 ProAgria Pohjois-Karjala Painopaikka: Painotalo Seiska Oy Taitto: ProAgria Pohjois-Karjala, Marko Natri Kannen kuva ProAgria Pohjois-Karjala, Anna Liimatainen

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020


Esipuhe ja alueen kuvaus Joensuun seudun maaseutuohjelmaan 2014 – 2020 on koottu Joensuun seudun kuntien ja kaupunkien alueella seutukunnallisesti ja paikallisesti tärkeiksi koettuja tarpeita ja kehittämiskohtia. Tämä ohjelma on valmisteltu yhteensopivaksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman, maakunnallisen maaseudun kehittämissuunnitelman sekä Joensuun seudun ja Vaara-Karjalan Leader -yhdistysten ohjelmien laadinnan kanssa. Seutukunnallinen maaseutuohjelma tarkastelee tarkasti paikallisia tarpeita ja mahdollisuuksia ja tekee toimenpide-esityksiä. Joensuun seutukuntaan kuuluvat Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin, Polvijärven ja Juuan kunnat sekä Joensuun ja Outokummun kaupungit.

Joensuun seudun maaseutupalveluiden maaseutuviranomaiset ovat valmistelleet ohjelmaa eri sidosryhmien kanssa tiivistä yhteistyötä tehden. Ohjelman kokoamisesta ja pääosin kirjoittamisesta on vastannut Päivi Turunen ProAgria Pohjois-Karjalasta. Maaseutuohjelman on tilannut ja rahoittanut Joensuun seudun maaseutupalvelut. Maaseutupalveluista ohjelmaa on ollut työstämässä Unto Pirinen, Alina Koponen, Teuvo Hirvonen, Teuvo Mutanen ja Pertti Iivanainen. Maaseutuohjelman tavoitteena on kohdentaa maaseutupalveluiden agrihankkeiden kuntaosuuksia käytännöstä nouseviin kehittämiskohteisiin sekä edistää maaseudun elinkeinojen kehittymistä ja vahvistaa maaseutuasumisen ja yrittämisen toimintaympäristöä. Keskeisimpinä painopisteinä nousevat maidon-, naudanlihan- ja luonnonmukaisen tuotannon kehittäminen, energiaomavaraisuuden kehittäminen, asumismaaseudun ylläpitäminen, maankäytön suunnitelmallisuus sekä asumisen ja tuotannon harmoninen rinnakkaiselo.

Joensuun seudun maaseutupalveluiden toimintatapoja ovat mm. tiedottaminen esimerkiksi maakaista.fi -tiedotuskanavan kautta, messuille ja maaseutunäyttelyyn osallistuminen, kouluttaminen, koordinointi, hankeyhteistyöhön osallistuminen, kyselyissä ja kartoituksissa mukana oleminen. Maaseutuhallinnon ja eri sidosryhmien välillä lisätään yhteistoimintaa myös yli maakuntarajojen. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään hanketoiminnassa, investointien suunnittelussa ja maatilayritysten työvoimatarpeen kysyntään vastaamiseksi. Myös maaseutuhallinnon ja eri sidosryhmien välillä lisätään yhteistoimintaa.

Ohjelma on sekä viranomaisten että kuntalaisten yhteinen tahto kehittää Joensuun seudun maaseutua ja sen elinkeinoja. Ohjelman toteuttamisvastuu on Joensuun seudun maaseutupalveluilla ja toimenpiteitä toteuttavat eri toimijat, joita ovat mm. ProAgria Pohjois-Karjala, MTK Pohjois-Karjala, Leader -toimintaryhmät, Maaseudun sivistysliitto, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Itä-Suomen yliopisto, Karelia ammattikorkeakoulu, Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josek, Pohjois-Karjalan metsäkeskus, Pohjois-Karjalan kaupungit ja kunnat, kyläyhdistykset- ja kylätoimikunnat sekä maaseudun järjestöt, kylät ja yhdistykset. Ohjelmaluonnoksesta pyydettiin lausuntoa 22 taholta. Vastauksia saatiin 4 taholta. Nämä kaikki lausunnot tukevat ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä. Ohessa kuvaukset Joensuun seudun maaseutupalveluihin kuuluvien alueiden tunnusluvuista ja kehityssuunnista.

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

1


Ilomantsi

Maataloustukea hakeneita maatiloja on Ilomantsissa 114 v. 2013. Tilamäärä on viimeisten vuosien aikana pysynyt lähes samana. Lopettaneiden tilojen pellot ovat pääasiassa siirtyneet jatkavien tilojen hallintaan ja onpa lopettaneiden tilalle tullut myös kokonaan uusia viljelijöitä. Vuonna 2013 tehtiin 3 sukupolvenvaihdosta. Viljelyksessä olevaa peltoa on 2188 ha. Suosituimmat viljelykasvit ovat heinänurmet 1600 ha, rehuviljat 200 ha ja marjakasvit 200 ha. Mustaherukkaa viljeltiin vuonna 2013 n. 145 ha, punaherukkaa n. 32 ha, karviaista n. 12 ha ja valkoherukkaa n. 5 ha. Marjanviljelyala on viime vuosina hieman supistunut ja marjatilojen koko kasvanut. Suurin haaste on ikääntyvien marjakasvustojen uudistaminen. Maitotilojen määrä on Ilomantsissa vähentynyt reippaasti. Vuonna 2005 Ilomantsissa oli noin 45 maitotilaa ja nyt niitä on 16 kappaletta. Vuonna 2012 tuotettu maitomäärä oli 2,69 milj. litraa. Tilaa kohden maitoa tuotettiin n. 141 000 litraa. Maitotilojen määrä näyttää edelleen vähenevän. Viime vuosina on rakennettu yksi uusi lypsykarjanavetta ja yksi uusi lihakarjanavetta. Rakentamalla vielä pari uutta lypsykarjanavettaa ja muutama lihakarja ja emolehmänavetta saataisiin maitomäärä pysymään nykytasolla ja tarvittavat lihanaudat kasvatettua omassa pitäjässä.

Joensuu

Maataloustukea hakeneita maatiloja on Joensuussa 301 v. 2013. Peltoa on viljelyssä yhteensä 8748,5 ha. 72 tilaa harjoittaa maitotaloutta ja muuta kotieläintaloutta 16 tilaa. Maidontuottajien määrä on pienentynyt, mutta sen osuus maatalouden myyntituloista on edelleen suurin (73 % v. 2011). Tiloille maksettiin tukia v. 2012 yhteensä 7.4 milj. €. Tiloilla tuotetaan vuoden 2013 tilastojen mukaan pääasiassa nurmirehua yhteensä 4399 ha rehuviljaa yhteensä 2381 ha, siementuotannossa on 169 ha, leipäviljaa 63,63 ha, sekä erilaisia kesantoja, luonnonhoitopeltoja sekä erityistukisopimusaloja 1239,55 ha. Tulevaisuudessakin maidon tuotanto on olosuhteet huomioiden varmin tuotantomuoto. Maidon tuottamisen edistämiseksi tulee panostaa jatkossakin voimakkaasti. Maa- ja metsätilojen omistajien nuorentamiseksi tulee myös ohjata neuvontaa ja varoja. Joensuu on vahvan keskuksen ja lukuisten taajamien kaupunki. Maaseututaajamien palvelut ovat välttämättömiä maaseudun yrittäjille. Laaja kaupunki työllistää lukuisia pienyrittäjiä, sivuansiotulot ovat 31 % maatilojen bruttotuloista (v. 2011 tieto).

Juuka

Juuassa on maataloustukea hakeneita maatiloja 162 v. 2013. Maatilojen viljelyksessä oleva peltopinta-ala on 4639 ha. Vuonna 2011 juukalaisen maatalouden tulot olivat 13,81 milj. euroa. Kotieläintiloja on 63 kpl, joista maitotiloja 43 kpl, naudanlihatiloja 20 kpl, hevostiloja 5 kpl, lammastiloja 1 kpl ja 2 sikatilaa. Kasvinviljelyssä viljaa päätuotantosuuntana tuottavia tiloja on 24 ja muuta kasvituotantoa mukaan lukien puutarhatuotanto harjoittaa 57 tilaa. Juuan kunnan maatalous on muiden alueiden tavoin nautakarjatalousaluetta, merkittävimpänä tuotantosuuntana lypsykarjatalous, jonka osuus maatalouden kokonaismyyntituloista oli vuonna 2011 2,99 milj. € (73 %). Juukalainen maidontuotanto on kehittyvää: 2010-luvulla alueella on

2

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020


toteutettu 7 navettainvestointia, joista 5 lypsykarjanavettoja. Investointien myötä vuonna 2012 tuotettu kokonaismaitomäärä nousi 6,1 % vuoteen 2011 verrattuna (6,81 -> 7,22 milj. litraan). Tämä kertoo maatalouden rakennekehityksestä: tilakoon kasvaminen korvaa tilojen lukumäärän laskua. Valtaosalla kasvinviljelytiloista tuotetaan rehukasveja. Vuoden 2013 aikana on käynnistetty yhteistyötä tuottajien ja nunnanlahtelaisen kyläkaupan kanssa, mistä on saatu positiivisia kokemuksia. Juuassa, kuten muuallakin Pohjois-Karjalassa, metsätalouden merkitys maatalouden sivuelinkeinona on koko maan vertailutasoa korkeampi. Tärkeitä toimenpiteitä ohjelmakauden 2014-2020 aikana ovat investointi- ja sukupolvenvaihdosprosessien tukeminen ja vapautuvan peltomaan ohjaaminen kehittyvien tilojen käyttöön. Kasvinviljelytilojen osalta tärkeää on tilojen erikoistumisen edesauttaminen mm. hanketoiminnan ja yritysneuvonnan avulla, sekä kotieläin- ja kasvinviljelytilojen välisen yhteistyön kehittäminen tilojen toimintamahdollisuuksien ja kannattavuuden parantamiseksi.

Kontiolahti

Kontiolahdessa on maataloustukea hakeneita maatiloja 97 v. 2013. Peltoa on viljelyssä yhteensä 2927 ha. Tiloista 57 harjoittaa kasvinviljelyä, 34 kotieläintaloutta ja 6 puutarhatuotantoa. Kotieläintalous antaa suurimman osan liikevaihdosta. Maidon osuus maatalouden myyntituloista vuonna 2011 oli 51 % vuonna 2013. Tiloilla tuotettiin pääasiassa rehunurmia ja rehuviljaa yhteensä 2100 ha, leipäviljaa 122 ha, puutarhakasveja 60 ha, ja erilaisia kesantoja, luonnonhoitopeltoja sekä erityistukisopimusaloja on 645 ha. Kontiolahti on voimakkaasti kasvavien taajamien ja vilkkaiden maaseutukylien kunta. Lisääntynyt maaseutukylien omakotiasutus on luonut uutta yritystoimintaa maatiloille. Lisääntyvä suoramyynti ja lähiruokatoiminta omakotiasutuksen ja maatilojen välillä antaa mahdollisuuksia maatilojen alkutuotannolle. Metsätaloudessa bioenergian tuotanto antaa lisätuloja metsätiloille ja muille yrityksille. Kontiolahdessa on tiheimmin asutuille kylille vesi- ja viemäriverkostot. Kylien sähköisiä yhteyksiä on parannettu rakentamalla kuituverkkoa laajakaistayhteyksiä käyttäville.

Liperi

Liperissä on maataloustukea hakeneita maatiloja 308 kappaletta vuonna 2013. Peltoa on viljelyssä 12839 ha. Tuotantosuunnista maidontuotanto muodostaa suurimman maatalouden myyntitulon, ollen 7,93 milj. € (66%). Toisena on naudanlihan tuotanto 2,43 milj. € (20%). Muita merkittäviä tuotantosuuntia ovat kasvituotanto, joista viljantuotannon osuus on 0,73 milj. € (6%) ja muiden kasvien tuotanto 0,84 milj. € (7%). Liperi on tunnettu maakunnan leipäpitäjänä. Peltopinta-ala ja tuotannon volyymit ovatkin maakunnan kärkipäätä. Maidontuotannon rinnalle on kehittynyt vankkaa viljantuotantoa; rehu – , leipä ja siemenviljelyn muodossa. Liperi on myös maakunnan peruna-aitta. Uusia tuotantosuuntia on myös pystytty lanseeraaman perinteisten rinnalle, kuten marja – , juures - ja vihannestuotanto. Vaikka maatalouden rakennemuutos on ollut rajua, niin Liperissä on löytynyt edelleen jatkamishalukkuutta nuorissa viljelijöissä ja sukupolvenvaihdoksia on toteutunut tasaiseen tahtiin. Viljelijät ovat myös varsin aktiivisia, monella on vankka maatalousalan koulutuspohja ja tietoa ja taitoa hankitaan koko ajan lisää. Nuoret tuottajat kehittävätkin varsin aktiivisesti tilaansa. Maatilojen

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

3


tulopohja muodostuu tulevaisuudessakin maidosta, lihasta, viljasta, marjoista ja kasvinviljelystä. Monille tiloille on myös kehittynyt perinteisen tuotannon lisäksi monipuolista maaseudun yritystoimintaa.

Outokumpu

Maataloustukea hakeneita tiloja on Outokumussa 111 vuonna 2013. Tilamäärä on ollut vuosittain vähitellen laskeva. Peltoa on viljelyssä 3620 hehtaaria. Viljellyn pellon pinta-ala on pysynyt vakiona viime vuodet. Luopuneiden tilojen pelto on siirtynyt jatkavien tilojen käyttöön. Kotieläintaloudella on vahva merkitys myös Outokummun maataloudessa. Kotieläintiloja on 40, joista maitotiloja 22, naudanlihatiloja 13 ja hevostiloja 5. Kasvinviljelyssä viljaa päätuotantosuuntana tuottavia tiloja on 40 ja muuta kasvituotantoa mukaan lukien puutarhakasvituotantoa harjoittaa 31 tilaa. Maatalouden myyntituloista n. 3,3 milj euroa vuodessa maidontuotannosta tulee 72% ja naudanlihasta 15%. Maidontuotannon suhteellinen osuus on hieman suurempi kuin Joensuun seutukunnalla keskimäärin. Naudanlihantuotannossa osuus on samansuuruinen kuin alueella keskimäärin. Sivuansioilla on merkittävä asema maatalouden tulonmuodostuksessa. Maatiloilla on monialaista muuta yritystoimintaa. Monet maatalousyrittäjät työskentelevät Outokummun seudun teollisuuskylässä toimivissa yrityksissä. Outokummussa maitotalouden rakennemuutos on ollut voimakasta ja suurin luopumisaalto kotieläintiloilla on ohitettu. Sukupolvenvaihdoksia ei juuri ole tapahtunut viime vuosina ja viljelijöiden keski-ikä on sitä myötä kasvanut koko ajan. Tilalukumäärä tulee vähenemään tulevaisuudessa, koska tilanpidon jatkajia ei ole kaikilla luopujilla. Eniten vähenevät pienet kasvinviljelytilat, joiden peltoalat siirtyvät jatkavien tilojen lisämaaksi. Ohjelmakaudella 2014–2020 kehittämistoimien painopiste on sukupolvenvaihdosten edistämisessä, maatalouden investointien edistämisessä ja muun maaseudun yritystoiminnan kehittämisessä.

Polvijärvi

Maataloustukea hakeneita tiloja on Polvijärvellä 213 vuonna 2013. Peltoa on viljelyssä 8741 hehtaaria. Tilamäärä on ollut vuosittain vähitellen laskeva, mutta viljellyn pellon pinta-ala on pysynyt vakiona viime vuodet. Luopuneiden tilojen pelto on siirtynyt jatkavien tilojen käyttöön. Sukupolvenvaihdoksia tehdään vuosittain 2-4 kappaletta. Kotieläintaloudella on vahva merkitys Polvijärven maataloudessa. Polvijärvellä on 112 kotieläintilaa, joista 59 maitotilaa, 38 naudanlihatilaa, 11 hevostilaa, 3 lammastilaa ja 1 sikatila. Kasvinviljelyssä viljaa päätuotantosuuntana tuottavia tiloja on 60 ja muuta kasvituotantoa mukaan lukien puutarhakasvituotantoa harjoittaa 41 tilaa. Maatalouden n. 7,5 miljoonan euron vuosittaisista myyntituloista maidontuotannosta tulee 67 % ja naudanlihasta 22 %. Maidontuotannon suhteellinen osuus on samansuuruinen kuin Joensuun seutukunnalla. Naudanlihantuotannossa osuus on suurempi kuin Joensuun seudulla keskimäärin. Sivuansioilla on merkittävä asema maatalouden tulonmuodostuksessa. Maatiloilla on monialaista muuta yritystoimintaa ja monella tilalla myös tilan ulkopuolisia palkkatuloja. Polvijärvellä on luonnonmukaisen tuotannon osuus suurin koko seutukunnassa. Peltoalasta

4

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020


on luomutuotannossa noin kolmannes ja pinta-alan kasvu näyttää jatkuvan. Kunnan alueella on kasvinviljelytiloja, luomumaidon- ja luomunaudanlihantuottajia, joiden yrityskoko on merkittävä. Paikallisen tilateurastamon Polvijärven Liha-aitan ympärille on muodostunut tiivis toimijaryhmä lähiruokateeman ympärille. Ohjelmakaudella 2014–2020 kehittämistoimien painopiste on sukupolvenvaihdosten edistämisessä, maatalouden investointien edistämisessä etenkin kotieläintaloudessa ja luomuraakaaineiden jatkojalostuksen kehittämisessä. Tilalukumäärä (kpl)

Viljelyssä oleva peltopinta-ala (ha)

Ilomantsi

114

2 188

Kontiolahti

97

2 927

Joensuu

301

Juuka

8 748

162

Liperi

4 639

308

Outokumpu

12 839

111

Polvijärvi

3 620

213

8 741

Joensuun seudun kuntien ja kaupunkien tilalukumäärät ja viljelyssä oleva pelto-pinta-ala v. 2013. Lähde: Pohjois-Karjalan ELY –keskus.

Nurmet sis. viherlannoitusnurmet ei luonnonlaitumet

Viljat sis. vihantaviljat ja seosviljat

Marja- ja hedelmäkasvit

Avomaan vihannekset ja juurekset sis. peruna

Muu kasvintuotantoala

Ilomantsi

1 489

209

200

15

276

Kontiolahti

1 291

1 003

53

3

Joensuu Juuka

Liperi

Outokumpu Polvijärvi Yhteensä

4 385

2 486

5 628

5 093

2 560

1 765

4 616

21 734

1 210

1 021

2 879

13 901

63

27

1 528

57

116

1 838

424

173

6 920

16

12

23

Joensuun seudun kuntien ja kaupunkien viljellyn pellon käyttö (ha) vuonna 2013. Lähde Pohjois-Karjalan ELY –keskus.

2

3

7

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

761

435

816

1 266

5


Joensuun seutukunta 2012 Maatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv) Yhteensä 123,37 milj. EUR (-1 %)* Osuus koko maan tuloista 2 % % milj. EUR Maatalouden myyntitulot 33 40,70 Maatalouden tulotuet 31 38,13 Metsätulot (maanv.) 9 10,85 Sivuansiot/liitännäiselinkeinot 27 33,69 Kuntien lukumäärä 7 kpl Tilojen lukumäärä 1315 kpl (-4 %)

Maatalouden myyntitulot Yhteensä 40,70 milj. EUR (3 %)* Osuus koko maan tuloista 2 % tn tai milj. l Tiloja** Tuotanto % milj. EUR Maito 324 59 67 27,36 Naudanliha 134 2417 17 6,79 Sianliha 8 599 2 0,97 Muu liha 70 35 0 0,05 Kananmunat 1 0,28 Viljat 349 6 2,37 Muut kasvit 405 7 2,88 yhteensä 1290 ** Viljelijän tukihakemuksessa ilmoittaman päätuotantosuunnan mukaan * (suluissa muutos-% ed. vuoteen)

Lähde: TNS, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, Maaseudun tulevaisuus, MTK

Joensuun seudulla sivuansioiden osuus on keskimääräistä suurempi kuin Pohjois-Karjalassa. Joensuussa ja sen itäpuolen kunnista Kontiolahdessa, Ilomantsissa ja Juuassa metsä- ja sivuelinkeinojen osuus on suurempi kuin Joensuun seudulla keskimäärin.

6

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020


Joensuun seudun alkutuotannon kartoitus

Juuan kunnan maaseutuasiamies Alina Koponen toteutti maaliskuussa 2013, osana YAMK-opintoja Maaseudun kehittämisen koulutusohjelmassa, Joensuun seudun maaseutupalveluiden toiminta-alueen maatilojen nykytilan ja tulevaisuussuunnittelun kartoituksen. Kyselytutkimuslomake postitettiin kaikille Yhteistoiminta (jäljempänä YTA) -alueen aktiivimaatiloille. Kyselytutkimuksen tarkoituksena on vahvistaa YTA -organisaation toimialueen maatilayritysten toimintatilanteen ja tulevaisuussuunnittelun tuntemusta sekä parantaa maaseudun kehittämistoiminnan asiakaslähtöisyyttä, että pystytään vastaamaan paremmin maatilojen tarpeisiin.

Vastausprosentti koko YTA-alueella oli 28 % (vaihtelu kunnittain 22 - 35 %), lypsykarjatiloista vastasi 28 %. Kyselyllä saavutetut tulokset olivat valtaosin ennakko-odotusten mukaisia. Vastauksista on selkeästi todennettavissa kuntakohtaiset erot maatalouden rakenteessa ja tuotantosuunnissa. Vastaajista 46 prosentilla on muuta yritystoimintaa varsinaisen maatalouden ohessa. Vastaajatiloista 23 prosenttia on kiinnostunut uudelleen suuntaamisesta erikoistuotantoon tai muuhun yritystoimintaan. Suosituimpia vaihtoehtoja olivat marjanviljely, maatilan tuotteiden suoramyynti ja riistaeläinten tarhaus.

Taulukko yrittäjien arviosta maatilan kannattavuudesta. Vastausten perusteella lypsykarjatilat ovat kannattavimpia. vastausten lukumäärä

Kannnattavuus erittäin hyvä hyvä

kohtalainen

kaikki tilat kpl 26

15

55

13

0

126

yhteensä

369

ei vastausta

2

152

heikohko

heikko

maitotilat kpl

3

49

Saatujen vastausten perusteella tilat voidaan jakaa 5 pääryhmään: 1. perustuotantoon investoivat, kehittyvät maatilat 2. erikoistuvat tilat 3. vakiintuneen toimintatilanteen tilat ja jäähdyttelevät tilat 4. aktivoitavat, peltoresursseja omistavat tilat 5. monipuolinen maaseutuyrittäjyys - monialaiset maatilat

9

1

82

prosenttia vastauksista kaikki tilat (369) 1%

7%

41%

maitotilat (82) 2%

18%

67%

34%

11%

99%

99%

13% 4%

1% 0%

Eri ryhmien välillä on riippuvuussuhteita. Kaikkia ryhmiä tarvitaan, tärkeintä on luoda eri ryhmien välistä yhteistyötä ja toteuttaa ryhmien kehittymistä tehokkaimmin tukevia maaseudun kehittämistoimia. Suurimmat kehittymisen esteet ovat 1. kannattavuus 2. peltopinta-ala 3. oma korkea ikä ja jatkajan puute.

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

7


1. Perustuotantoon investoivat, kehittyvät maatilat

4. Aktivoitavat peltoresursseja omistavat tilat

Päätuotantosuuntia ovat maidon ja lihantuotanto. Yrittäjät ovat iältään nuorempia tai jatkaja on tiedossa. Toiminta vaatii joko yhteistyötiloja tai peltopinta-alaa, josta paikoitellen on todella kova kilpailu. Yrittäjäominaisuudet ja talousosaaminen korostuvat. Tulevaisuudessa ammattitaitoisen työvoiman tarve tulee lisääntymään. Näille tiloille vakuussäätiötoiminta olisi erittäin tärkeää.

Nämä ovat kasvinviljelytiloja, joilla on hallinnassaan merkittävä osa peltoresursseista. Maatalous- ja tukitulot ovat sivuansiota, usein ei ole halua ja/tai aikaa panostaa maatalouteen. Tukipolitiikka suosii näiden tilojen toiminnan jatkumista, mutta ongelmia voi tulla maataloustukijärjestelmän tukiehtojen noudattamisessa. Kannattavien vaihtoehtojen luominen ja etsiminen onnistuu mm. kehittyvien tilojen kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Peltomaa saadaan tehokkaaseen käyttöön esim. karjatilan tarpeisiin ja samalla voidaan vastaanottaa lantaa. Tilan toiminnan loppuessa hallitusta alasajosta tulee huolehtia. Peltojen viljelyssä pitäminen ja niiden tukikelpoisuuden säilyttäminen on tärkeää.

2. Erikoistuvat tilat (erikoistuotanto, -kasvit, -eläimet)

Tämä on usein pienempien tilojen vaihtoehto, ja etenkin marjantuotanto kiinnostaa. Tuotannon käynnistäminen ja vakiinnuttaminen vaatii panoksia ja vaatii yrittäjältä aktiivisuutta markkinointi- ja verkostotyössä ja monipuolisia markkinointikanavia. Nämä tilat tarvitsevat erikoistunutta neuvontaa. 3. Vakiintuneen toiminnan tilat, sisältävät ”jäähdyttelevät” tilat

Eläköityviä viljelijöitä tai sitten lapsiperheitä ruuhkavuosineen tai mahdollinen jatkaja on vielä epävarma. Näiden tilojen kehittämistoiminta rajoittuu tuotannon tehostamiseen tai tilojen välisen yhteistoiminnan kehittämiseen, ovat kustannustehokkaita yksiköitä. Merkittävä osa maidosta ja lihasta tulee näiltä tiloilta. Näistäkin tiloista löytyy hyviä, kehittyviä tiloja usein SPV:n kautta. Nämä tilat tarvitsevat tuotantoneuvontaa, SPV- ja salkunsiirtotoimien neuvontaa ja tukitoimia.

8

5. Monipuolinen maaseutuyrittäjyys, – monialaiset maatilat

Nämä yritykset tarjoavat useimmiten matkailu-, ohjelma-, majoitus- ja urakointipalveluja. Monessa tapauksessa yrityksessä on jatkojalostusta ja tilamyymälöitä. Tunnistettava asiakasryhmä on nuoret viljelijät, joilla on halu saada merkittävämpi osa toimeentulostaan maatilalta. Tähän ryhmään kuuluvat myös elämäntapaviljelijät, slow life – ajatusta eteenpäin vievät, joille maatila-asuminen toimii harrastustoiminnan mahdollistajana. Tässä ryhmässä on tarve yritysneuvonnalle ja toimijoiden verkostoitumiselle markkinoinnin ja tuotekehityksen osalta.

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020


Painopistealueet ohjelmakaudella 2014 – 2020 1. Luonnonvarojen kestävä ja älykäs hyödyntäminen EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet edellyttävät uusiutuvan energian käytön lisäämistä 28 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan hajautettua, paikallisiin ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energiantuotantoa. Biotaloudesta on kehittymässä Suomeen merkittävä toimiala ja sen yrittäjyys- ja työllistämismahdollisuudet ovat juuri maaseutualueilla suuret. Maakuntaamme on laadittu Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma vuoteen 2020 saakka. Biokaasun osalta yhtenä tavoitteena on vuoden 2020 loppuun mennessä saada maakuntaa n. 20 - 40 maatilan biokaasulaitosta, joista ainakin osa tuottaa liikennebiokaasua. Visiona on myös öljyvapaa maakunta. Potentiaalisia uusia energialähteitä ovat mm. nestemäiset biopolttoaineet, biokaasu, tuulivoima, maalämpö, aurinkoenergia sekä jätteiden ja peltobiomassojen hyödyntäminen energiantuotannossa. Maatalouden rakennemuutoksen myötä tilakoot ovat kasvaneet ja toiminta kehittynyt yhä suuremmiksi tuotantoyksiköiksi. Tilojen eläinmäärien ja peltoalojen kasvun myötä haasteeksi on

muodostunut lannanvarastointi ja lannanlevitys riittävän laajalle peltoalueelle kustannustehokkaasti. Aikaisemmin pienet yksiköt pystyivät kierrättämään toiminnasta muodostuneet ravinteet paremmin. Toimintatapojen muuttuessa on maatalouden kuormittavuus osin myös lisääntynyt. Tärkeää onkin tukea ja löytää tehokkaita keinoja maataloudessa muodostuvien ravinnevarojen kierrättämiseksi ja hajauttamiseksi esim. hyödyntämällä biokaasuntuotannon tuomia mahdollisuuksia. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ekosysteemien tuottamia ilmaisia, aineellisia ja aineettomia hyötyjä ihmisille. Maatalousympäristön ekosysteemipalveluita ovat esimerkiksi pelloilla ja niityillä tuotettu ihmisravinto, hyönteisten pölytyspalvelut, maaperän tuottamat lannan hajotus- ja ravinteiden ja veden säätelypalvelut, tuholaisten ja rikkakasvien torjuntapalvelut sekä virkistystä ja esteettisyyttä tarri ko Nat la Mar ja joavat palvelut. r a K jois roAgria Kuva: P

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

Poh

9


Käytännössä toimivat ekosysteemipalvelut ovat maataloustuotannon perusta. Ekosysteemipalveluiden edistämiseksi ja säilyttämiseksi kiinnitetään huomiota viljelytapoihin sekä maan ja maatalousympäristöjen kestävään hoitoon. Tällaisia toimia ovat esim. maan rakenteen hoito (mm. toimiva ojitus, kalkitus, tiivistymisen ehkäisy) ja pölyttäjä-hyönteisiä varten kylvetyt pellot ja monimuotoisuuskaistat. Maaseudun ympäristön hoidossa keskeisiä asioita ovat vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuus sekä maiseman hoito, sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Matalat vesistöt ovat rehevöitymiselle alttiita, kun ilmastonmuutoksen myötä kasvukauden ulkopuolella olevat sademäärät kasvavat. Ravinteiden pysäyttäjiä ovat mm. kosteikot. Myös kuormittavimmille valuma-alueille kohdistuvalla vesiensuojeluun ja ravinteiden kierrätykseen liittyvällä tiedottamisella ja neuvonnalla edistetään vesiensuojelun etenemistä. Vesistökunnostuksissa tarvitaan yhteistyötä eri osapuolten kesken ja paikalliselta taholta yhteistä tahtoa pitkäjänteiseen vesistön kunnostukseen, sillä tuloksia nähdään vasta usean vuoden jälkeen. Vesistöjen kunnostukseen voi sisältyä esim. hoitokalastusta ja kasvillisuuden niittoa sekä ranta-alueiden laiduntamista. Lisäksi esim. vesikasvimassan (kuten järviruoko), hoitokalastetun ”roskakalan” ja ruopatun lietteen hyötykäyttöä on tarpeen kehittää. Maatalousluonnon ja – maiseman säilyttäminen ja parantaminen on tärkeä osa ekosysteemipalveluita. Monimuotoinen maaseutuluonto säilyttää mm. pölytyspalvelut ja luontaiset torjuntapalvelut, jotka vaikuttavat välillisesti mustikan satoon ja kirvojen määriin. Vieraslajit vähentävät luonnon monimuotoisuutta valloittamalla kasvupaikkoja alkuperäisiltä lajeilta, ja niiden vaikutuksia ekosysteemipalvelujen toimivuudelle ei tiedetä. Tästä syystä niiden torjuntaan on tarpeellista paneutua nopeasti.

10

Hoidettu maaseutumaisema on osa elinvoimaista maataloutta. Suuri osa hoidetusta maaseutumaisemasta syntyy maataloustuotannon sivutuotteena. Joillakin alueilla karjan vähentyminen ja toisaalla keskittyminen suuriin yksiköihin on vähentänyt laiduntamisen luomaa maiseman ja luonnonmonimuotoisuutta. Erityisesti luonnonlaiduntaminen lisää monimuotoisuutta ja luo myönteistä mielikuvaa maataloudesta. Ilmastonmuutos tuo maatalouteen haasteita, mutta myös mahdollisuuksia kasvukauden pidennyttyä. Tietoa tästä muutoksesta ja toimenpiteitä sen hillitsemisestä on tarpeen tuoda esille, jolloin muutokseen sopeutuminen helpottuu seuraavilla sukupolvilla. Luonnontuotteita ovat syötäväksi kelpaavat luonnonvaraiset tai puoliviljellyt marjat, sienet sekä luonnonyrtit. Lisäksi erikoisluonnontuotteita ovat esim. puiden sivutuotteet (mahla, tuohi, pihka ym), hoitotuotteina turve ja savi sekä koristemateriaalit kuten sammalet, jäkälät, varvut ja heinät. Luonnontuotteista erityisesti herkkutattia ostetaan suuria määriä ja viedään pääosin pakastettuna ulkomaille jalostettavaksi eteenpäin. Luonnonmarjoja kerätään tuontipoimijoiden avulla monella paikkakunnalla suurille marjaalan yrityksille. Useiden luonnontuotteiden jalostusasteen nostaminen ja markkinointikanavien löytäminen lisää mahdollisuuksia tällä toimialalla. Luonnontuotteiden sisältämiä arvokkaita aineita tutkitaan myös Itä-Suomen yliopistolla ja tämän tiedon hyödyntäminen jalostuksessa ja markkinoinnissa yhteistyössä kaikkien alalla toimivien kanssa lisää alan työllistävyyttä. Luonnontuotteiden yhdistäminen monipuolisesti muihin palveluihin esim. hyvinvointipalveluihin ja matkailuun, tuo lisäarvoa palveluille. Metsät ovat merkittävin taloudellisesti hyödynnettävissä oleva luonnonenergiavaramme. Metsäenergian tuotanto tulisi saada kannattavaksi ”omillaan” ilman julkista tukea, kos-

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020


ka tukipolitiikka on hyvin lyhytnäköistä eikä sen varaan voi rakentaa vaan se jopa jarruttaa kehitystä. Maatilataloudessa puuperusteisen energian käyttöä voidaan edelleen lisätä. Kasvatusmetsistä saatavilla puunmyyntituloilla on erityistä merkitystä alueen kunnista pääosin seuraavilla alueilla Ilomantsissa, Juuassa, Joensuussa ja Enossa. Metsäsektorilla on omat työkalut ja ohjelmat, joiden tavoitteita toteutetaan ja tehdään yhteistyötä alan toimijoiden kanssa. Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisohjelman 2014 – 2020 mukaan valtakunnallisesti ammattikalastus on voimakkaiden muutosten edessä. Ammattikalastajat ikääntyvät ja yritystoiminnan jatkajia ei tällä hetkellä tahdo löytyä

eikä alaa koeta kiinnostavaksi. Myös yrityskoot ovat pieniä, lähinnä yhden ihmisen yrityksiä ja usein yrittäminen on sivutoimista, osalla harrastuksesta tai elämäntavasta saadaan osa toimeentulosta. Ammattikalastus perustuu massakalastukseen, mutta saalismäärät ovat silti varsin pieniä, mikä vaikeuttaa jatkojalostustoiminnan kehittämistä. Toisaalta teknologian kehittyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös kalatalouden kehittämiselle ja ammattikalastus ja kalastusmatkailu ovat kehittyviä aloja. Tässä maaseutuohjelmassa tukeudutaan tämän Itä-Suomen kalatalouden kehittämisohjelman tavoitteisiin ja tehdään yhteistyötä alan toimijoiden kanssa.

1.1 Bioenergiatuotannon kehittäminen ja hyödyntäminen Otsikko/Aihe

Tavoite

Toimenpide

Energiaomavaraisuuden edistäminen ja hajauttaminen

Bioenergiatuotannon kehittäminen

Hanketoiminta ja aktiivinen toimijaverkosto. Energianeuvonta

Haja-asutusalueiden viemäriverkosto Teurasjätteet ja yhdyskuntajätteet

1 toimiva biokaasulaitos

5 kyläkohtaista energiantuotantolaitosta (sähköä ja lämpöä metsäenergialla sekä tuulivoimalat) Rypsinviljelyn ja rypsin energiakäytön lisääminen Pistekuormitus ei pilaa puhtaampaa jätettä Pistekuormitus ei pilaa puhtaampaa jätettä

Innovaatioita kuntien jätteenkäsittely laitosten ympärille. Esimerkki: biokaasulaitos, jonne maatilat voivat toimittaa ylijäämäbiomassaa.

Käsittely suljetussa kierrossa Esimerkki: jätteiden hyödyntäminen biokaasutuotannossa. Yhdyskuntajätteiden ja biomassan hyödyntämiseen on paremmin olemassa tukimahdollisuuksia

Kuva: ProAgria Pohjois-Karjala, Antero Stedt

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

11


1.2 Maatalouden ravinteiden hyödyntäminen, pellon kasvukunto ja tilojen välinen yhteistyö Otsikko/Aihe

Tavoite

Toimenpide

Ravinteiden kierrätys

Ravinneomavaraisuuden edistäminen ja hajauttaminen.

Karja-ja kasvinviljelytilojen yhteistyön tehostaminen lannan hyödyntämisessä ravinteena. Esimerkki: karjatiloilla syntynyttä lantaa levitetään kasvinviljelytilojen pelloille. Lantaa ja muuta biomassaa hyödynnetään biovoimalassa. Satelliittisäiliöt kasvinviljelytiloille.

Varautuminen tuleviin tukipolitiikan tiukennuksiin, joissa ehtona voi olla hehtaarikohtaisen lannan levitysmäärän pieneneminen. Resurssitehokkuus ja alueellinen logistiikka.

Ekosysteemipalveluiden säilyttäminen ja hyödyntäminen maataloudessa

Ravinteiden hyödyntäminen, peltojen viljelykunnon parantaminen ja viljelykelpoisena säilyttäminen.

Pölytyksen onnistumisen parantaminen

Hanketoimintaa: Pellot tuottamaan – tyyppinen hankekokonaisuus

Koulutukset (pellonpiennartilaisuudet ja luennot)

Esimerkki: viljelysuunnittelun yhteydessä neuvontaa ravinteiden käytöstä, kalkituksesta ja maan rakenteen hoidosta. Tutkimustiedon hyödyntäminen.

Hanketoimintaa: Pellot tuottamaan – tyyppinen hankekokonaisuus

Vuokramehiläispesien käytön edistäminen mm. marjantuotannossa

Kuva: ProAgria Pohjois-Karjala, Anna Liimatainen

12

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020


1.3 Luonnontuotteiden hyödyntäminen Otsikko/Aihe

Tavoite

Toimenpide

Luonnontuotteet

Luonnontuotteiden hyödyntäminen (mahla, marjat, sienet, hunaja, väriaineet, kyllästysaineet, hajukarkoitteet ym. tuotteissa ja erilaisissa palveluissa.)

Hankkeista saadun tutkimustiedon hyödyntäminen ja yrittäjyyden tukeminen ja kannustaminen. Erilaisten luonnontuotteiden laaja hyödyntäminen

Jalostusasteen nostaminen Yritysryhmähankkeet ja vientimarkkinoiden selvitykset luonnontuotteille.

Kuva: ProAgria Pohjois-Karjala, Jarno Saukkonen

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

13


1.4 Metsäsektori Otsikko/Aihe

Tavoite

Toimenpide

Puunmyyntitulot

Raakapuun menekin turvaaminen

Teollisuuden ja metsänomistajien yhteistyö

Urakointitoiminta

Energiapuu

Jatkojalostus

Elämysmatkailu

Toiminnan edistäminen, koneyrittäjyysja metsäpalveluyrittäminen

Laadun ja saatavuuden kehittäminen

Omatoimisen energiapuunkorjuun edistäminen mm. energiapuupalstojen välitys

Koulutus Neuvonta Hanketoiminta

Energiapuupörssi

Uuden yritystoiminnan kehittäminen ja vientitoiminta

Monipuolinen metsän hyödyntäminen matkailussa ja luonnontuotteiden keruu

Kuva: Mavi, Martina Motzbäuchel

14

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020


1.5 Kalatalouselinkeino Otsikko/Aihe

Tavoite

Toimenpide

Kalatalous

Kalatalouselinkeinon turvaaminen

Omavalvonnan ja jäähileasemien ylläpito ja kehittäminen edelleen.

Virkistyskalastus ja urheilukalastus

Kalan kasvatus ja jalostustoiminnan kehittäminen ja lisääminen

Ketjun välisen yhteistyön kehittäminen

Vähittäismyyntikaupan ja suoramyynnin kehittäminen. Harrastajakalastajista ammattikalastajiksi. Tiedottaminen.

Investointien tukeminen. Nuorten kalastusharrastuksen kehittäminen

Kalastuselinkeino ja vesistöjen virkistyskäyttö

Oppilaitosten ja osakaskuntien yhteistyön kehittäminen

Kalanpoikastuotannon kehittäminen

Leader- hanketoiminta

Yhteistyön parantaminen eri toimijoiden mm. virkistyskalastussataman perustakesken ja vastakkainasettelun vähentäminen minen Kuntaraha Kala-leaderille

Kuva: Maakaista, Mari Voutilainen

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

15


1.6 Maisema ja ympäristö Otsikko/Aihe

Tavoite

Toimenpide

Vesistöt

Kosteikkojen perustaminen ja hoito

Kartoitus, suunnittelu ja toteutus

Vesistöjen kunnostus ja hoito Valuma-aluekunnostukset

Maaseutuluonto ja maisema

Ilmastonmuutos

Valuma-alueittainen tiedottaminen ja neuvonta, sopivat toimenpiteet

Hanketoiminta, kumppanuus eri toimijoiden kanssa Ruopatun massan, poistetun vesikasviston ja”roskakalan” käytön selvittäminen

Maaseudun luonnon monimuotoisuuden Hanketoiminta ja maiseman säilyttäminen ja parantaminen Tiedotus, neuvonta, suunnittelu ja toteutus kohteen ja kohderyhmän mukaisesti Vieraslajien torjunta Yrittäjyyden tukeminen

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja muutoksen hillitseminen

Tiedotus ja neuvonta, toimenpiteitä tarpeen mukaisesti Hanketoiminta

Kuva: ProAgria Pohjois-Karjala Marko Natri

16

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020


Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

17


2. Kilpailukykyiset ja uusiutuvat maaseutuyritykset ja maatilat

Maakunnassa tuotettiin v. 2012maitoa n. 136 miljoonaa litraa, josta Joensuun seudun osuus on n. 60 miljoonaa litraa. Maatilojen tuloista maidon myyntitulot muodostavat n. 70 %, joten maidontuotanto on tärkein maatalouden tuotantosuunta. Maatalous on keskittynyt harvemmille alueille, harvemmille tiloille ja yksikkökoot ovat kasvaneet. Pohjois-Karjalassa on panostettu voimakkaasti maidontuotannon kehittämiseen, ja tämän työn jatkamiselle on edelleen tarvetta. Maakunnan talouden kannalta on elintärkeää, että tuotetun maidon määrä saadaan kääntymään nousuun ja maidontuotannon kilpailukyky saadaan ylläpidettyä. Väestön ikääntyminen vaikuttaa myös yrittäjyyteen ja myös maaseudulla on etsittävä ja edistettävä ratkaisuja omistajanvaihdoksiin. Toimenpiteet yrittäjäkynnyksen madaltamiseksi ovat tärkeitä. Toimenpiteet poistuvan tuotannon korvaamiseen uusinvestoinneilla on myös erittäin tärkeää. Maatalouselinkeinoa on tarpeen markkinoida koulujen opetussuunnitelmiin, että turvataan riittävä ammattitaito maatiloilla. Nykyiset laajentavat tilat ovat yleensä vähintään agrologi AMK-koulutuksen saaneita yrittäjiä. Eläinten hyvinvointi on tärkeää ja tulee lähitulevaisuudessa olemaan merkittävä kilpailutekijä elintarviketuotannossa ja –kaupassa ja se tulee huomioida koko elintarvikeketjun toiminnassa. Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia eläinten hyvinvoinnista ja tuotantoketjun läpinäkyvyydestä ja haluavat lisää tietoa eläinten pito-olosuhteista. Eläinten hyvinvoinnin edistäminen eri keinoin on myös hallitusohjelman mukainen keskeinen tavoite. Tilojen koon 18

kasvaminen, tuotannon tehostuminen ja koneellistuminen on muuttanut eläinten hyvinvoinnin ja hoidon seurannan tapoja. Eläinten hyvinvointiin liittyvän tiedon käyttöönotto, tiedottaminen ja soveltaminen vie aikansa. Se kuitenkin kannattaa, sillä se edistää eläinten hyvinvointia, mikä on perusedellytys tuottavalle ja kannattavalle toiminnalle. Naudanlihantuotannossa rakennemuutos jatkuu eli yrityskoot suurenevat ja yritysten määrä vähenee. Perustuotannossa teurastamo-ohjaus on keskeistä, sitä kautta ohjataan rehut, eläinpääoma ja suunnitellaan tuotanto-olosuhteet ym. Yleisintä on kolmivaihekasvatus, johon sisältyvät vasikkatuotanto, ternikasvatus ja loppukasvatus. Toinen tuotantolinja on vakiintunut emolehmätuotanto perustuotannossa, joka on vakiintumassa nykyiselle tuotantotasolle. Pienteurastamot saavat raaka-aineet pääosin emolehmäketjusta. Pienteurastamoverkosto tukee paikallisen naudanlihan jatkojalostuksen kehittämistä. Pohjois-Karjalan ilmasto – ja energiaohjelmassa 2020 maakunnan tavoitteena on, että Pohjois-Karjala on vuonna 2020 lähiruokatuotannon ja luomuviljelyn johtava maakunta. Tähän ohjaa toisaalta kuluttajien kasvava kysyntä lähi- ja luomutuotteiden osalta sekä ympäristönäkökulman korostuminen sekä hallituksen ohjelmat luomu- ja lähiruuasta.

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020


Kiinnostus ekologisesti kestävästi tuotettuun ja jäljitettävään ruokaan on koko ajan lisääntynyt. Tämä antaa hyvän pohjan paikalliselle elintarvikealan yrittäjyydelle. Elintarviketuotannon kehittämisen on huomioitava eri näkökulmat, toisaalta jo olemassa olevat isot jatkojalostusyksiköt, pienemmät perhekokoluokan yksiköt ja näiden lisäksi tarvitaan uusia yrittäjiä, työntekijöitä ja osaajia. Myös raakaaineiden tuottajat elintarvikeketjulle on huomioitava. Koko ketjun yhteistyö ja ketjun osien yhteistyö on huomioitava ja eri toimijoiden välille tarvitaan tiiviimpää verkostoitumista ja joustavaa kehittämistoimintaa kunkin yrityksen tarpeiden mukaan. Tavoitteena on vastata kysynnän vaihteluun, johon tarvitaan nopea ja kustannustehokas valmistusprosessi ja oikeaaikaiset toimitukset asiakkaille (Lean-tuotanto). Yritysten toimintaa voidaan monipuolistaa mm. vaihtoehtoisten jakelukanavien kehittämisellä mm. tilamyymälöiden perustamisen sekä suoramyyntipisteiden kehittämisen kautta. Maakunnallinen kartoitus Elintarvikepalvelukeskuksen osalta on tehty. Kartoituksen mukaan markkinavetoiselle maakunnalliselle elintarvikepalvelukeskukselle ei ole riittävästi kysyntää. Tämän tyyppisen toiminnan toteuttaminen tulee tehdä hanketoiminnan ja asiantuntijaverkoston kautta. Vuonna 2012 Pohjois-Karjalassa avomaan puutarhatuotantoa harjoitti 164 yritystä noin 770 hehtaarin alalla. Näistä eniten on marjantuotannossa sekä yrityksiä (143 kpl) että pinta-alaa (710 ha). Vaikka pinta-alat eivät ole kovin suuria, niin tuotannon arvolla mitattuna merkitys on suuri. Myös puutarhatuotannossa on sama kehityssuunta kuin maataloudessa; tilakoot suurenevat ja tuotanto keskittyy yhä harvemmille yrittäjille. Eläköityvien yrittäjien

tilalle pitäisi saada nuoria yrittäjiä tai ainakin nämä pellot pitäisi saada säilytettyä puutarhatuotannossa. Viljelypinta-alan lisääminen sekä nykyisen viljelyalan säilyttäminen niin marja- kuin vihannestuotannossakin on tärkeää. Olemassa olevien herukkakasvustojen uudistaminen on myös ajankohtaista. Pelkkä tuotantoalan lisääminen ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan samalla on tärkeää kehittää tuoremarjakauppaa, teollisuustuotantoa, jatkojalostusta, yhteistyötä yrittäjien kesken sekä kehittää asiakaslähtöisyyttä sekä markkinointiosaamista. Tike:n tilastojen mukaan 31 prosenttia kaikista toimivista maatiloista harjoitti maa- ja metsätalouden rinnalla muuta yritystoimintaa vuonna 2010. Monialaisten maatilojen osuus on Suomessa EU:n korkein. Myös muiden ydinmaaseudulla ja kaupunkien läheisyydessä toimivien yritysten määrä on lisääntynyt. Toisaalta jo olemassa olevia yrittäjiä eläköityy runsaasti koko ajan, ja näihin yrityksiin tarvitaan jatkajia. Uusia yrittäjiä ja uutta yritystoimintaa tulee aktivoida. Matkailun osalta merkittäviä kysyntätekijöitä ovat mm. luonto, ympäristö, hiljaisuus ja elämäntapa. Näihin pystyy hyvin vastaamaan harvaan asuttu maaseutu. Maaseutumatkailun vahvuus onkin monialayrittäjyys, jonka osia ovat luonto, maaseutukulttuuri, kulttuuriperintö ja –ympäristö sekä ruokakulttuuri. Pohjois-Karjalassa valtteina matkailussa ovat meille tavalliset asiat ja toimintatavat, tuotantoeläimet, maisema, ruoka ym. Luomu- ja lähiruokapalvelukokonaisuuksia tulisi kehittää ja hyödyntää ja tuoda esiin matkailuyrityksissä. Myös itämatkailijat pitää huomioida.

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

19


Otsikko/Aihe

Tavoite

Toimenpide

Maidontuotannon kilpailukyvyn ylläpitäminen

Seutukunnan tuotantotavoite 65 milj. litraa/vuosi (maakunnallinen tavoite 150 milj.litraa/vuosi)

Tehostettu neuvonta ja koulutus

Poistuvan tuotannon korvaaminen uusinvestoinneilla

Maidon jalostusarvon nostaminen alkutuotannossa, tuotekehitys (pienjuustola, raakamaito, ternimaito ym) Yhtymä- ja yhtiömuotoisen maatalousyrittämisen edistäminen MaitoTaito-tyyppisen hankkeen jatkuminen 10 kappaletta uusia navetoita/vuosi

Ohjelmakauden siirtymävaiheeseen räätälöidään kansallisella rahoituksella Maitoa markkinoille hankkeen jatkohanke

Koulutushanke jatkumassa ylimaakunnallisena ilmeisesti myös uudella ohjelmakaudella Hanketoiminta

Yhteistyön lisääminen tilojen välille

Omistajanvaihdosten edistäminen

vähintään 15 kappaletta/vuosi

Tilakohtainen SPV-konsultaatio ja edistämistilaisuudet

Tilojen välinen yhteistyö

Tuotannollinen yhteistyö

Neuvonta

Kevennetyt tilusjärjestelyt ja tietoisuuden lisääminen tilusjärjestelyistä Koneyhteistyön kehittäminen

Eläinten hyvinvointi

Eläinten hyvinvointi ja terveys

Naudanlihantuotannon ja jatkojalostuksen kehittäminen ja verkostoitumisen edistäminen

3 miljoonaa kg/vuosi

Lammastalous

uusinvestoinnit 2 kpl/vuosi

Lammastalouden kannattavuuden ja verkostoitumisen kehittäminen, luomutuotannon kehittäminen

Luomutuotannon kehittäminen, lisääminen ja jatkojalostus

vähintään 150 ha/vuosi

Nurmituotannon kehittäminen ja valkuaiskasvien viljelyn edistäminen

Luomuvalkuaisrehun tuotantoedellytysten parantaminen

(Jns seudulla 6 800 ha luomualaa v. 2012, Pohjois-Karjalassa vastaavasti 16 600 )

Valkuaisomavarainen maakunta

Laadukkaan siemen-, rehu- ja Kulutuksen ja tietoisuuden lisääminen leipäviljatuotannon kehittäminen ja edistäminen Tuotteistaminen Uusia toimijoita alalle

20

Yhteisyrittäjyyden lisääminen

Maatalous- ja elintarvikealan painotukset peruskoulussa

Uuden toimintatavan hakeminen viljelijöiden työterveyden ja eläinten hyvinvoinnin edistämiseen, tutustumistilat Neuvonnan, koulutuksen ja yhteistoiminnan käynnistäminen lihatalojen kanssa Alueellisen jalostustoiminnan edistäminen

Pienteurastamojen ja jalostustoiminnan toimintaedellytysten kehittäminen

Hanketoiminta, koulutus, neuvonta Luomuneuvonta –ja koulutus Hanketoiminta

Tuotekehitys- ja menekinedistäminen Luomuneuvonta –ja koulutus Hanketoiminta

Tuotekehitys ja menekinedistäminen esm. ternimaito Hanketoiminta

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020


Otsikko/Aihe

Tavoite

Toimenpide

Lähiruoka ja –juoma, elintarvikkeet (luomu ja tavanomainen)

Lähiruoan jalostusarvon nostaminen

Asiantuntijatoiminta paikallisten yhteistyöryhmien tukemiseksi

Puutarhatuotannon kehittäminen, lisääminen ja jatkojalostus

Suurtalouskeittiöiden luomu- ja lähiruuan käyttöasteen nostaminen

Marjan- ja hedelmäntuotanto

Herukantuotantoalan uudistaminen 20 ha/vuosittain.

Vihannes- ja juurestuotanto

Tietotaidon saaminen uusien viljelykasvien tuotannosta ja viljelypinta-alan lisääminen.

Matkailupalvelut

Tuoremarjakaupan ja markkinointiosaamisen kehittäminen sekä viljelypintaalan lisääminen.

Ohjelmapalvelutoimintojen kehittäminen

Toimijoiden verkostoituminen

Ruokamaakunnan kehittäminen

Pienimuotoisen jalostustoiminnan kehittäminen

Portaat luomuun – ja kestävät hankinnat tyyppinen toiminta

Neuvonta, koulutus ja hanketoiminta

Yritysryhmähankkeet ja vientimarkkinoiden selvitykset marjoille. Neuvonta, koulutus ja hanketoiminta Hanketoiminta, neuvonta, koulutus

Masva-tyyppinen hanketoiminta, neuvonta, koulutus, pienryhmätoiminta

Riista- ja lintutuotanto

Kehittäminen ja integroiminen matkailupalveluihin.

Neuvonta, koulutus

Hevostalous

Talliyrittäjien yrittäjäosaamisen tukeminen, erilaisten ratsastuspalveluiden kehittäminen ja verkostoitumisessa avustaminen

Neuvonta, koulutus

Kalastusmatkailun edistäminen.

Hanketoiminta

Hanketoiminta

Hyvinvointipalvelut

Edelleen lisätä ja kehittää mm. Green Care tyyppistä toimintaa

Kuntien kanssa yhteistyössä perhekotien perustaminen asiakastarpeet huomioiden

Maatilojen liitännäisyritystoiminta

Koneurakointipalveluiden edistäminen, työvoiman välityspalveluiden sekä yrittäjyyden kehittäminen

Hanketoiminta, koulutus, neuvonta

Hoivapalveluiden kehittäminen tukemaan kunnallista palveluntuotantoa

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

21


3. Osaamisen vahvistaminen ja uudistumisen edistäminen

Maatilayritysten yksikkökoot ovat kasvaneet koko ajan ja tämä on johtanut lisääntyneeseen palkatun työvoiman tarpeeseen. Tätä kautta maatilayrittäjät toimivat myös työnantajina. Työnantajana toimimiseen tarvitaan koulutusta ja opastusta sekä yhteiskunnan työvoimapoliittisia tukitoimia. Ulkopuolisen työvoimankäytön lisääntyessä yrittäjäosaamisen merkitys korostuu. Tike:n tilastojen mukaan 31 prosenttia kaikista toimivista maatiloista harjoitti maa- ja metsätalouden rinnalla muuta yritystoimintaa vuonna 2010. Ammatillisen substanssiosaamisen lisäksi tarvitaan liikkeenjohdollista ja työnjohdollista osaamista. Nämä osaamisalueet ovat olennaisia maksuvalmiuden ja kannattavuuden ylläpitämisessä. Ison kokoluokan yrityksissä korostuu myös myynti- ja markkinointitaidot sekä ostotoiminnan hallinta. Myynti- ja markkinointitaidot ovat osittain ”sisäsyntyisiä”, kaikilla niitä

ominaisuuksia ei välttämättä ole, eikä halua, joten ratkaisuna voisi olla tämän työn ulkoistaminen. Sähköisen asioinnin lisääntyminen osaltaan helpottaa arkea, mutta tuo myös haasteita mm. tietotekniikkaosaamiseen, ohjelmisto-osaamiseen ja yhteyksien toimivuuteen. Elintarviketuotannossa valtaosa tuottajista keskittyy tuottamaan korkealaatuisia raaka-aineita elintarviketeollisuudelle. Luomu- ja lähiruokatuotannon myötä on tullut pienempimuotoista elintarvikkeiden jatkojalostusta, joiden haasteena on tuotannon lisäksi jatkojalostuksen ja myynnin ja markkinoinnin hallinta. Osaamisen vahvistamista ja uudistumista edistetään pääasiassa hanketyöllä, jossa tarvitaan sekä hankeosaamista että hanketoimijoiden ammatillista osaamista ja taloudellisia resursseja sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

Kuva: ProAgria Pohjois-Karjala, Marko Natri

22

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020


Otsikko/Aihe

Tavoite

Toimenpide

Hanketoiminta

Aikaan saada käytännön ongelmanratkaisuihin tähtääviä hankkeita

Hankesuunnittelu yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa

Tilatyövoima

Asiantunteva ja osaava työvoima

Tilatyöntekijän oppisopimus

Työhyvinvointi

Hankeosaamisen kehittäminen

Ennaltaehkäistä työuupumusta ja tukea jaksamista

Työnohjaus

Yrittäjyysosaamisen kehittäminen

toimiala- sekä yrittäjyysosaamisen nostaminen

koulutushankkeet viljelijästä yrittäjäksi –polun aukaiseminen ja kirkastaminen

Työnantajana toimiminen

Talousosaamisen parantaminen

Viljelijästä yrittäjäksi –polun aukaiseminen ja kirkastaminen ammattiosaamis- ja johtamiskoulutus

Talousosaamisen parantaminen

Ajanhallinta ja jaksaminen

Yrittäjien osaamisen kehittäminen

Koulutus

Vapaamuotoinen kohderyhmän toiveista lähtevä toiminta

Sähköinen toimintaympäristö Sähköisten menetelmien hyödyntämisen lisääminen

Tiedotus, koulutus, neuvonta

Laatujärjestelmien kehittäminen

Tiedotus, koulutus, neuvonta, hanketoiminta

Elintarvikelainsäädäntö

Ruokaturvallisuuden ja ruokahuollon edistäminen

Organisaatioiden osaamisen kehittäminen

Tuotantoprosessien kehittäminen

Myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen

Sosiaalisen median hyödyntäminen

Laatuketjujen toiminnan vahvistaminen

Osaamisen vahvistaminen

Tiedotus, koulutus, neuvonta

Toimijoiden tietotaidon lisääminen ja ylläpitäminen

Koulutushankkeet

Osaamisen vahvistaminen mm. jäljitettä- Tiedotus, koulutus, neuvonta vyyteen, alkuperään, tuotantotapaan ja ruuan koostumukseen liittyen

Eri kokonaisuuksien hahmottaminen, kehittäminen ja tehokkuuden parantaminen

Kokonaisvaltainen markkinointi

Tiedotus, koulutus, neuvonta Tiedotus, koulutus, neuvonta

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

23


4. Yhteisöllisyyden vahvistaminen, yhteistyön syventäminen ja sosiaalisen osallisuuden lisääminen

Joensuun seudun aluetta voi kuvata maaseudun kolmijaon mukaisesti erityyppisiin maaseutualueisiin (asuinmaaseutu, ydinmaaseutu ja harvaanasuttu maaseutu) sekä kaupunkikeskuksiin että maaseututaajamiin. Kaupunkikeskuksissa asukasmäärän kasvu on hidastunut kun taas asuinmaaseudulla asukasmäärä kasvaa koko ajan ja kasvu näyttää nopeutuneen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ydinmaaseudun asukasmäärässä ei ole juuri tapahtunut muutoksia vastaavana aikana. Harvaan asutun maaseudun asukasmäärä on laskeva. Näiden

alueiden erilaisten toimintaympäristöjen tarpeet kehittämiseen, yhteisöllisyyden vahvistamiseen, sosiaalisen osallisuuden tukemiseen, yhteistyön syventämiseen ym. ovat erilaisia. Eri aluejaottelusta riippumatta edelleen kaivataan mm. asukkaiden aktivoimista, ympäristön kohentamista, tapahtumia, harrastusmahdollisuuksia, toimivia tietoliikenneyhteyksiä sekä yritys- ja palvelutoiminnan edistämistä. (Lähde: Jns seudun Leader –yhdistyksen strategia vuosille 2014 – 2020).

Otsikko/Aihe

Tavoite

Toimenpide

Leader –tyyppinen toimintatapa

Lisätä maaseutualueiden elinvoimaisuutta, palvelujen saatavuutta, lisätä ekologisuutta ja turvallisuutta sekä parantaa infrastruktuuria sekä kehittää yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia

Leader- hankkeet

Nuoret, maahanmuuttajat ja tulomuuttajat ym. ryhmät

Osallisuuden tukeminen ja parantaminen maaseutuyhteisössä

Sosiaalinen media yhteisöllisyyden luojana

Paikallisyhteisöt

Paikallisen omaehtoisen yhteisöllisyyden tukeminen, identiteetin vahvistaminen

Paikalliskulttuuri ja -perinteet

Rakennusten ja alueiden uudet käyttötarkoitukset ja rakennusperinnön säilyttäminen

Uusiutuvan energian käytön lisääminen

Paikallisen pienimuotoisen hajautetun energiantuotannon kehittäminen (sekä lämpö että sähkö

Paikallisdemokratia

Kohteiden hyödyntäminen, sisällöntuotanto ja tuotteistaminen yhteistyönä

Paikallisdemokratian käytäntöön vieminen, toimintojen uudelleen organisoiminen Kyliltä tulevat viestit huomioitava kunnallisessa päätöksenteossa

24

Kuntarahan varaaminen

Yhteistyön kehittäminen, media, tapahtumayhteistyö, suunnitteluyhteistyö, viestinnän suunnittelu yhdessä

Erityyppiset osallistavat toimenpiteet Harrastuneisuuden tukeminen

Kylätoiminnan ja yhdistystoiminnan tukeminen Leader-hankkeet

Yritysryhmähankkeet

Neuvonta ja investointien tukeminen Kokeiluhanke

Matalan tason yhteistyö kunnan, yhdistysten ja kehittäjätahojen kanssa Kyläneuvosto/-parlamentti tyyppisen toimintatavan kehittäminen

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020


Iso kuva: Maakaista, Mari Voutilainen Pikkukuvat: Mavi / Contum Oy

25


5. Asuin-, työ ja vapaa-ajan ympäristöjen ylläpitäminen ja kehittäminen

Alueiden kehittämisessä tulee huomioida, että ihmisten arki rakentuu yhä monimutkaisemmalla tavalla esim. asutaan monissa paikoissa ja työtä tehdään näistä kaikista paikoista (monipaikkainen asuminen ja toiminta). Harvaan asutulla ja ydinmaaseudulla väestö vähenee, mutta hitaammin kuin noin kymmenen vuotta sitten. Pysyvä asutus on Suomessa keskittynyt, mutta samalla asuttu alue on laajentunut viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Tilastojen mukaan suomalaiset ovat maaseudulla ensi sijassa asumisen vuoksi. Väljään tilaan hakeudutaan asumaan joko vakinaisesti tai

osa-aikaisesti ja se on merkittävä hyvinvoinnin lähde. Maaseutualueiden merkityksen on ennakoitu lisääntyvän tulevaisuudessa sekä yritystoiminnan alueina että pysyvän tai vapaa-ajan asumisen ympäristönä. Maaseutuasuminen mahdollistaa osittaisen omavaraisen elämäntavan ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Sekä asuminen että elinkeinojen harjoittaminen vaativat oman tilansa ja tämä vaatii selkeää maankäytön suunnittelua ja yhteensovittamista sekä toimivaa infrastruktuuria (Case Liperi 2013 Maatilaselvitykset).

Otsikko/Aihe

Tavoite

Toimenpide

Maankäyttö ja kaavoitus

Tietoisuuden lisääminen kylillä kaavoituksesta ja maaseudun asuttuna pitämisestä

Vuorovaikutteisuus eri osapuolten välillä

Oikeusvaikutteisten kaavojen saaminen maaseutualueille

Hanketoiminta

Omaehtoinen kylien maankäytön suunnittelu yhteistyössä kunnan kanssa

Seudullinen tietoliikenneverkko

Kylien ja kuntakeskusten paikallisrakenteet

Vesi- ja viemäri-infra

26

Maaseutuasumisen ja tuotantotoiminnan yhteensovittaminen

Toimintaympäristön ja maankäytön suunnitteluun osallistuminen aktiivisesti Tiedotustilaisuudet kaavoitusasioista

Tietoliikenneverkon rakentaminen myös Verkon rakentaminen ja hyödyntäminen Joensuun maaseutualueella

Paikallisrakenteiden kehittäminen

Merkittävien vesi- ja viemärihankkeiden toteutumista edistetään

Maisemat, pyörätiet, virkistysreitit, ladut kyläverkot, kylätalot, kokoontumis- ja liikuntapaikat

Suunnittelu ja rahoitus

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020


6. Tukipolitiikka

Joensuun seudulla on maataloustukea hakevia maatiloja noin 1300 (1307), joilla on peltoa viljelyssä 44380 ha. Maatilojen tulot koostuvat maatalouden myyntituloista 39,46 milj. € (32%), maatalouden tulotuista 37,62 milj. € (30%), metsätuloista 14,04 milj. € (11%) ja sivuansioista/liitännäiselinkeinoista 33,44 milj. € (27%) Maatilojen tulot yhteensä 124,57 milj. € Alueen maatilojen maatalouden myyntitulot muodostuvat maidonmyyntituloista 26,79 milj. € (68%), naudanlihasta 6,73 milj. € (17%) viljasta 1,89 milj. € (5%) muusta kasvituotannos-

ta 2,85 milj. € (7%). (AgriInfo) Maatilojen tuloista kolmannes tulee tulotuista, joten sitä voidaan pitää merkittävänä tarkasteltaessa maatilojen kannattavuutta. Koko Manner-Suomen maaseutuohjelman rahoituksesta tulotukien osuus on noin 80 %. Joensuun seudun maaseutupalveluiden yhtenä kärkitavoitteena on varmistaa maatilojen täysimääräinen tukien saanti. Tähän pyritään muuan muassa henkilöstön ja viljelijöiden koulutuksella, riittävällä henkilöstön resursoinnilla, asiantuntevalla lähipalvelulla ja toimintaympäristön ylläpitämisellä.

Otsikko/Aihe

Tavoite

Toimenpide

Ympäristökorvaukset

Nykyisen peltoalamäärän säilyttäminen tukikelpoisena

Ohjaus ja neuvonta luopumis- tai muutostilanteissa

Luonnonhaittakorvaukset

Nykyisen peltoalamäärän säilyttäminen tukikelpoisena

Ohjaus ja neuvonta luopumis- tai muutostilanteissa

Luonnonmukainen tuotanto Eläinten hyvinvointikorvaus Investoinnit fyysiseen omaisuuteen

Saadaan kaikki ympäristökorvausjärjestelmän tukielementit käyttöön

Luomupinta-alan lisääminen vähintään 150 ha/vuosi

Luomuneuvonta ja hanketoiminta

Uudet ja korvaavat rakennus ym. investoinnit siten, että tuotantovolyymit säilyvät

Investointirahoitus

Eläinten hyvinvoinnin ja terveyden Uusien sopimusten aikaansaaminen kohentuminen siten, että 50 % kotieläin- Tiedotus ja koulutus tiloista on korvauksen piirissä. Hanketoiminta ja aktivointi Sidosryhmäyhteistyö Vakuusjärjestelyt

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

27


7. Ohjelman seuranta, ylläpito ja raportointi

Vuosittain seurattavat indikaattorit ovat: ELY -keskuksen raportit investoinneista, maksetuista tuista, sitoumuksista ja sopimuksista sekä pinta-aloista, Agri-infon tilastot maatalouden tulotiedoista, Leader- hanketilastot ja hanketoimijoiden hankeraportit. Seuranta tehdään vuosittain maaseututyöryhmän toimesta seutukuntatasolla alkuvuodesta ennen käyttösuunnitelman vahvistamista kuluvalle vuodelle. Seurantaryhmään kuuluvat maaseututyöryhmän lisäksi edustajat MTK Pohjois-Karjalasta,

ProAgria Pohjois-Karjalasta, Leader –yhdistyksistä, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta ja Maakuntaliitosta sekä Maaseudun sivistysliitosta. Tulokset raportoidaan maaseutulautakunnan vuosittaisen toimintakertomuksen yhteydessä. Tarvittaessa kutsutaan paikalle myös muita asiantuntijoita. Välitarkastelu tehdään ohjelmakauden puolivälissä tarvittaessa vuonna 2017. Ohjelman välitarkastelu raportoidaan erillisenä raporttina. Kuva: Maakaista, Mari Voutilainen

Liperin kunnan maaseutulautakunta. www.liperi.fi.

28

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020


8. Maatilojen tulovirrat v. 2012 Joensuun seudulla

Ilomantsi

Maatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv) Yhteensä 7,75 milj. EUR (-10%)* Osuus alueen tuloista 3 % % milj. EUR Maatalouden myyntitulot 28 2,13 Maatalouden tulotuet 26 2,02 Metsätulot (maanv.) 9 0,72 Sivuansiot/liitännäiselinkeinot 37 2,88 Kokonaistuloiltaan Suomen 253. suurin kunta, valitun alueen 14. suurin kunta Tilojen lukumäärä 113 kpl (-3 %) Maatalouden myyntitulot Yhteensä 2,13 milj. EUR (3%)* Osuus alueen tuloista 2 % tn tai milj. l Tiloja** Tuotanto % Maito 22 2,6 57 Naudanliha 11 76,5 10 Sianliha 0 0 Muu liha 10 5,7 0 Kananmunat 0 0 Viljat 7 2 Muut kasvit 62 31 yhteensä 112

milj. EUR 1,22 0,21 0,00 0,01 0,00 0,04 0,65

Maatalouden myyntituloiltaan Suomen 254. suurin kunta ** Viljelijän tukihakemuksessa ilmoittaman päätuotantosuunnan mukaan * (suluissa muutos-% ed. vuoteen) Lähde: TNS, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, Maaseudun tulevaisuus, MTK

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

29


Joensuu

Maatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv) Yhteensä 27,6 milj. EUR (-1 %)* Osuus alueen tuloista 11 % % milj. EUR Maatalouden myyntitulot 30 8,36 Maatalouden tulotuet 26 7,26 Metsätulot (maanv.) 11 3,08 Sivuansiot/liitännäiselinkeinot 32 8,91 Kokonaistuloiltaan Suomen 63. suurin kunta, valitun alueen 2. suurin kunta Tilojen lukumäärä 305 kpl (-1 %)

Maatalouden myyntitulot Yhteensä 8,36 milj. EUR (-2 %)* Osuus alueen tuloista 9 % tn tai milj. l Tiloja** Tuotanto % milj. EUR Maito 74 13,1 73 6,06 Naudanliha 22 348,6 12 0,98 Sianliha 1 0,09 Muu liha 20 4,0 0 0,01 Kananmunat 3 0,27 Viljat 57 4 0,35 Muut kasvit 122 7 0,60 yhteensä 295 Maatalouden myyntituloiltaan Suomen 89. suurin kunta ** Viljelijän tukihakemuksessa ilmoittaman päätuotantosuunnan mukaan * (suluissa muutos-% ed. vuoteen)

Lähde: TNS, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, Maaseudun tulevaisuus, MTK

30

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020


Juuka

Maatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv) Yhteensä 13,94 milj. EUR (1 %)* Osuus alueen tuloista 6 % % milj. EUR Maatalouden myyntitulot 32 4,51 Maatalouden tulotuet 31 4,28 Metsätulot (maanv.) 10 1,41 Sivuansiot/liitännäiselinkeinot 27 3,74 Kokonaistuloiltaan Suomen 175. suurin kunta, valitun alueen 9. suurin kunta Tilojen lukumäärä 156 kpl (-7 %)

Maatalouden myyntitulot Yhteensä 4,51 milj. EUR (10 %)* Osuus alueen tuloista 5 % tn tai milj. l Tiloja** Tuotanto % milj. EUR Maito 44 7,1 73 3,29 Naudanliha 17 225,7 14 0,63 Sianliha 3 192,9 7 0,31 Muu liha 7 2,8 0 0,00 Kananmunat 0 0 0,00 Viljat 29 4 0,18 Muut kasvit 56 2 0,09 yhteensä 156 Maatalouden myyntituloiltaan Suomen 168. suurin kunta ** Viljelijän tukihakemuksessa ilmoittaman päätuotantosuunnan mukaan * (suluissa muutos-% ed. vuoteen) Lähde: TNS, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, Maaseudun tulevaisuus, MTK

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

31


Kontiolahti

Maatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv) Yhteensä 8,14 milj. EUR (3 %)* Osuus alueen tuloista 3 % % milj. EUR Maatalouden myyntitulot 30 2,44 Maatalouden tulotuet 28 2,26 Metsätulot (maanv.) 14 1,16 Sivuansiot/liitännäiselinkeinot 28 2,28 Kokonaistuloiltaan Suomen 250. suurin kunta, valitun alueen 13. suurin kunta Tilojen lukumäärä 96 kpl (-3 %)

Maatalouden myyntitulot Yhteensä 2,44 milj. EUR (6 %)* Osuus alueen tuloista 3 % tn tai milj. l Tiloja** Tuotanto % milj. EUR Maito 13 2,7 51 1,25 Naudanliha 10 88,5 10 0,25 Sianliha 21 0,52 Muu liha 8 13,8 1 0,02 Kananmunat 0 0 0,00 Viljat 29 7 0,18 Muut kasvit 32 9 0,23 yhteensä 92 Maatalouden myyntituloiltaan Suomen 243. suurin kunta ** Viljelijän tukihakemuksessa ilmoittaman päätuotantosuunnan mukaan * (suluissa muutos-% ed. vuoteen)

Lähde: TNS, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, Maaseudun tulevaisuus, MTK

32

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020


Liperi

Maatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv) Yhteensä 34,06 milj. EUR (1 %)* Osuus alueen tuloista 14 % % milj. EUR Maatalouden myyntitulot 37 12,47 Maatalouden tulotuet 32 10,94 Metsätulot (maanv.) 7 2,23 Sivuansiot/liitännäiselinkeinot 25 8,41 Kokonaistuloiltaan Suomen 42. suurin kunta, valitun alueen 1. suurin kunta Tilojen lukumäärä 314 kpl (-7 %)

Maatalouden myyntitulot Yhteensä 12,47 milj. EUR (3 %)* Osuus alueen tuloista 14 % tn tai milj. l Tiloja** Tuotanto % milj. EUR Maito 84 17,4 65 8,07 Naudanliha 21 956,5 22 2,69 Sianliha 0 0,05 Muu liha 9 8,6 0 0,01 Kananmunat 0 0 0,00 Viljat 126 7 0,92 Muut kasvit 66 6 0,73 yhteensä 306 Maatalouden myyntituloiltaan Suomen 49. suurin kunta ** Viljelijän tukihakemuksessa ilmoittaman päätuotantosuunnan mukaan * (suluissa muutos-% ed. vuoteen)

Lähde: TNS, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, Maaseudun tulevaisuus, MTK

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

33


Outokumpu

Maatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv) Yhteensä 10,59 milj. EUR (0 %)* Osuus alueen tuloista 4 % % milj. EUR Maatalouden myyntitulot 30 3,21 Maatalouden tulotuet 31 3,28 Metsätulot (maanv.) 11 1,13 Sivuansiot/liitännäiselinkeinot 28 2,98 Kokonaistuloiltaan Suomen 218. suurin kunta, valitun alueen 11. suurin kunta Tilojen lukumäärä 115 kpl (-3 %)

Maatalouden myyntitulot Yhteensä 3,21 milj. EUR (-1 %)* Osuus alueen tuloista 4 % tn tai milj. l Tiloja** Tuotanto % milj. EUR Maito 23 5,1 74 2,38 Naudanliha 15 146,7 13 0,41 Sianliha 0 0 0,00 Muu liha 4 0,2 0 0,00 Kananmunat 0 0 0,00 Viljat 37 6 0,19 Muut kasvit 33 7 0,22 yhteensä 112 Maatalouden myyntituloiltaan Suomen 214. suurin kunta ** Viljelijän tukihakemuksessa ilmoittaman päätuotantosuunnan mukaan * (suluissa muutos-% ed. vuoteen)

Lähde: TNS, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, Maaseudun tulevaisuus, MTK

34

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020


Polvijärvi

Maatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv) Yhteensä 21,28 milj. EUR (-3 %)* Osuus alueen tuloista 9 % % milj. EUR Maatalouden myyntitulot 36 7,57 Maatalouden tulotuet 38 8,10 Metsätulot (maanv.) 5 1,13 Sivuansiot/liitännäiselinkeinot 21 4,48 Kokonaistuloiltaan Suomen 112. suurin kunta, valitun alueen 5. suurin kunta Tilojen lukumäärä 216 kpl (-5 %)

Maatalouden myyntitulot Yhteensä 7,57 milj. EUR (2 %)* Osuus alueen tuloista 8 % tn tai milj. l Tiloja** Tuotanto % milj. EUR Maito 64 11,0 67 5,09 Naudanliha 38 574,6 21 1,61 Sianliha 0 0,00 Muu liha 12 0,3 0 0,00 Kananmunat 0 0 0,00 Viljat 64 7 0,52 Muut kasvit 34 5 0,35 yhteensä 212 Maatalouden myyntituloiltaan Suomen 102. suurin kunta ** Viljelijän tukihakemuksessa ilmoittaman päätuotantosuunnan mukaan * (suluissa muutos-% ed. vuoteen)

Lähde: TNS, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, Maaseudun tulevaisuus, MTK

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

35


Tuottajaliitto Pohjois-Karjala Maatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv) Yhteensä 247,8 milj. EUR (-1 %)* Osuus koko maan tuloista 4 % % milj. EUR Maatalouden myyntitulot 36 90,23 Maatalouden tulotuet 32 79,79 Metsätulot (maanv.) 9 21,17 Sivuansiot/liitännäiselinkeinot 23 56,60 Kuntien lukumäärä 14 kpl Tilojen lukumäärä 2411 kpl (-4 %)

Maatalouden myyntitulot Yhteensä 90,23 milj. EUR (3 %)* Osuus koko maan tuloista 4 % tn tai milj. l Tiloja** Tuotanto % milj. EUR Maito 669 134 69 61,86 Naudanliha 255 4976 15 13,97 Sianliha 21 1563 3 2,54 Muu liha 125 65 0 0,09 Kananmunat 6 531 1 0,62 Viljat 536 5 4,45 Muut kasvit 750 7 6,70 yhteensä 2362 ** Viljelijän tukihakemuksessa ilmoittaman päätuotantosuunnan mukaan * (suluissa muutos-% ed. vuoteen) Lähde: TNS, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, Maaseudun tulevaisuus, MTK

36

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020


Kuva: Maakaista, Mari Voutilainen

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

37


Kuva: Maakaista, Mari Voutilainen

Ilomantsi Unto Pirinen, p. 040 104 3020, unto.pirinen@ilomantsi.fi Kaisa Toivanen, p. 040 104 3021, kaisa.toivanen@ilomantsi.fi Käyntiosoite: Soihtulantie 7, 82900 Ilomantsi

Kontiolahti Teuvo Hirvonen, p. 044 576 7234, teuvo.hirvonen@jns.fi Liisa Parviainen, p. 044 169 695, liisa.parviainen@kontiolahti.fi Käyntiosoite: Keskuskatu 8, 81100 Kontiolahti

Pyhäselän palvelupiste Nina Juvonen vs. , p. 040 167 7143, nina.juvonen@jns.fi Käyntiosoite: Hammaslahdentie 2, 82200 Hammaslahti

Outokumpu Teuvo Mutanen, p. 040 104 6107, teuvo.mutanen@polvijarvi.fi Kirsti Kettunen, p. 044 755 9218, kirsti.kettunen@outokummunkaupunki.fi Postiosoite: PL 47, 83501 Outokumpu Käyntiosoite: Hovilankatu 2, 83500 Outokumpu

Joensuu Enon palvelupiste Teuvo Hirvonen, p. 044 576 7234, teuvo.hirvonen@jns.fi Käyntiosoite: Kunnantie 2, 81200 Eno

Tuupovaaran palvelupiste Antti Ryynänen, p. 050 310 9752, antti .ryynanen@jns.fi Käyntiosoite: Virastotie 10, 82730 Tuupovaara

Juuka Alina Koponen, p. 040 104 2014, alina.koponen@juuka.fi Siiri Ovaskainen, p. 040 104 2015, siiri.ovaskainen@juuka.fi Käyntiosoite: Poikolantie 1, 83900 Juuka

Liperi Pertti iivanainen, p. 040 748 5310, pertti.iivanainen@liperi.fi Eeva Asikainen, p. 040 630 6353, eeva.asikainen@liperi.fi Käyntiosoite: Tehtaantie 8, 80400 Ylämylly

Polvijärvi Teuvo Mutanen, p. 040 104 6107, teuvo.mutanen@polvijarvi.fi Kaija Voutilainen, p. 040 104 6108, kaija.voutilainen@polvijarvi.fi Postiosoite: PL 6, 83701 Polvijärvi Käyntiosoite: Polvijärventie 12-14, Polvijärvi

Profile for ProAgria Pohjois-Karjala

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020  

Joensuun seudun kuntien ja kaupunkien alueella seutukunnallisesti ja paikallisesti tärkeiksi koetut tarpeet ja kehittämiskohteet.

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020  

Joensuun seudun kuntien ja kaupunkien alueella seutukunnallisesti ja paikallisesti tärkeiksi koetut tarpeet ja kehittämiskohteet.

Advertisement