Page 1

PAINOVOIMAA

2011

Ennen kuin edes harkitset painotuotteen hylkäämistä ympäristösyistä, lue tämä lehti. kierrätettävä ja uusiutuva paperi taipuu moneksi.

PAINOTUOTTEELLA ON VOIMAA

1


2

PAINOVOIMAA

kestävän viestin perillemeno vaatii painovoimaa Painetun viestinnän koko arvoketju, metsänhoidosta aina paino­ tuotteen jakeluun asti, on jo vuosia parantanut ympäristösuoritus­ kykyään ja on sitoutunut jatkamaan tätä työtä. Perinteinen paperille painettu sanoma on digitalisoituvassa maailmassakin edelleen tehokkain ja usein myös ympäristön kannalta kestävin vaihtoehto. Suomen Ympäristökeskus on ENVIMAT-hankkeessa laskenut, että paperituotteiden kokonaisympäristövaikutukset ovat noin yhden prosentin luokkaa kotitalouksien hiilijalanjäljestä. Metsätalous, paperi- ja painoteollisuus sekä jakelutoiminnot kehittävät jatkuvasti omaa energia­­ tehokkuuttaan. Energiatehokkuuden parantaminen pienentää sähkölaskua, ja kuljetusten optimoinnilla voidaan vähentää polttoaineen kulutusta. Molemmat toimenpiteet tuovat yritykselle suoraa säästöä. Samalla hiilidioksidipäästöt pienenevät. Vastuulliset yritykset ovat menestyjiä usein myös taloudellisilla mittareilla mitattaessa. Ympäristövastuuseen sijoittaminen on sijoitus loistavaan tulevaisuuteen. Suomen paperi- ja graafinen teollisuus, kustannus- ja jakeluala ovat mukana Euroopan laajuisessa Print Power -hankkeessa, joka tekee työtä paperi- ja painoteollisuuden tuotteiden puolesta. Print Power käsittää kaksi kampanjaa. Two Sides -kampanja keskittyy ympäristöasioihin, ja Print Power -kampanja puolestaan kertoo painotuotteiden tehokkuudesta ja kilpailukyvystä tänään ja tulevaisuudessa. Tämä lehti on osa Print Power -hanketta. Se kertoo suomalaisten painotuotteiden ympäristösuorituskyvystä sekä siihen liittyvistä tekijöistä. Lehden tavoitteena on lisätä tietoisuutta alan haasteista ja mahdollisuuksista tarjoamalla tiivis ja informatiivinen tietopaketti aiheesta. Toivon sinulle antoisia lukuhetkiä sekä yhteistyötä kestävämmän tulevaisuuden puolesta.

Lasse Krogell johtaja Graafinen Teollisuus ry Suomen Print Power -hankkeen maavastaava

päätoimittaja Lasse Krogell • lasse.krogell@vkl.fi • +358 400 453 736 toimitus ja taitto Annukka Ahopalo • annukka.ahopalo@kolumbus.fi • +358 40 503 1161 paino Libris Oy, laatu- ja ympäristösertifioitu painotalo • paperi Galerie Art Silk 200 g/m2 ja 130 g/m2 Print Power suomi Lönnrotinkatu 11 A, 00120 Helsinki • info@twosides.fi • www.twosides.fi • www.printpower.fi


SISÄLTÖ 4–6

Painotuotteessa on sitä jotakin Voiko aidosti vihreä rakastaa painotuotteita?

26–28

44–45

Median yritysvastuu on monimutkainen.

ympäristövaikutusten arviointi Painotuotteita ei voida suoraan verrata toisiinsa, mutta parannuskohteita voidaan löytää.

29–31

46–47

Vastuullinen media on kumppani

8–10

painokoneen hiilijalanjälki – ja sen laskemisen sietämätön monimutkaisuus Mitä saadaan tulokseksi, kun lasketaan yhteen noin 70 000 osan hiilijalanjäljet?

Tiedämmekö, mikä viesti on vihreä?

32–34

Mitä mieltä viestimistä?

12–15 ilmaston lämpenemisen seuraukset näkyvät kaikkialla maailmassa

16–19 metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksessa Puunkäyttö lisää metsien hoitoa ja maapallon hiilinieluja.

20–21 suomi on kestävän metsätalouden mallimaa Suomessa yli 95 % talouskäytössä olevista metsistä on metsäsertifioinnin piirissä.

22–24 Paperin valmistuksen ympäristövaikutukset Paperin tuotannon aiheuttamat päästöt ovat pienentyneet murto-osaan, vaikka samaan aikaan tuotanto on moninkertaistunut.

energia- ja materiaalitehokas painotuote Painotuotteen ympäristövaikutukset aiheutuvat paperin valmistuksesta, painatuksesta ja kuljetuksista. Lukemisella ei ole ympäristövaikutuksia.

35 graafisen alan ympäristöoppaasta uusittu versio Vuonna 1998 ilmestyi Suomen ensim­ mäinen toimialakohtainen ympäristöopas. Nyt siitä saadaan jo kolmas uudistettu painos.

36–38

Ympäristöjohtaminen liiketoiminnan ytimessä Edita Prima Oy kertoo.

40–42

Kohti kemikaalitonta painolevynvalmistusta PunaMusta Oy kertoo.

Aikakauslehden, kirjan ja sanomalehden hiilijalanjäljet Tiesitkö, että yhden aikakaus- tai sanomalehden valmistamisen hiilijalanjälki vastaa noin yhden kilometrin autolla ajoa?

48–50 paperinkierrätys on kuidun kierrättämistä Suomessa paino- ja kirjoituspapereista otettiin vuonna 2009 talteen yli 80 %.

3


4

PAINOVOIMAA

Teksti Annukka Ahopalo Kuvat Antti Vettenranta


YMPÄRISTÖ • METSÄNHOITO • PAPERI • KUSTANTAJA • PAINAMINEN • PAINOTUOTE • LUKIJA • KIERRÄTYS

PainotuoTteessa on sitä jotakin Rakkaus kirjoihin ja kirjastoihin on kansanedustaja Pekka Haaviston perheessä lähes perinnöllistä. Isä toteutti oman haaveensa lahjoittamalla pojalleen tämän 10-vuotis­syntymäpäivänä oman painokoneen. Tekniikka oli kuitenkin sen verran haastavaa, että painajan ura jäi lyhyeksi. Mutta kaikilta muilta kanteilta painamisen maailma onkin Pekka Haavistolle tuttuakin tutumpaa.

Jos Pekka Haaviston kanssa jostakin on helppo puhua, niin painotuotteista. Vihreän liikkeen perustajana, kansanedustajana, ympäristöministerinä ja Suomen WWF:n hallintoneuvoston puheenjohtajana sekä lukuisista EU- ja YK-tehtävistä tutuksi tullut mies tuntee painotuotteen joka tasolta. Muiden tehtäviensä ohessa hän on kirjoittanut matkakirjoja ja toiminut useiden lehtien päätoimittajana tai kus­tantajana. Aikoinaan hän tuli kokeilleeksi myös lähes kaikkia kirjapainon tuotantotehtäviä – Pelle Pelottoman tee-se-itse-menetelmillä, kuten hän kuvaa kekseliäiden mutta köyhien, vaikuttamisesta kiinnostuneiden nuorten tapaa julkaista omia vaihtoehtolehtiään. Kestävää viestintää Ensimmäisenä Haavisto nostaa esiin painettujen kirjojen kestävyyden fyysisen puolen. — Kirjat kulttuuri-ilmiönä ja ihmiskunnan muistina ovat aina olleet minulle merkityksellisiä. Sitä, miten kirjastoissa

voi selata ja valita kirjoja ja uppoutua niihin, ei voi sähköisellä tavalla korvata. Painetut kirjat jäävät myös talteen jokaisen sukupolven löydettäviksi. — Kirjat ja lehdet kiehtovat minua myös esineinä. Monet niistä on hiottu esteettisesti lähes täydellisiksi. Tästä Haavisto kiittää erityisesti pienkustantamoja, jotka ovat kustannusalan uusi trendi. Monet niistä ovat syntyneet vastalauseena puolitekoisille, huonosti oikoluetuille ja jopa rumille painotuotteille. Lukemisen uudet välineet Mutta totta kai sähköisetkin välineet ovat Pekka Haaviston arjessa jokapäiväisessä käytössä. — Kyllähän jotkut lukemisen rutiinit ovat muuttuneet. Esimerkiksi uutisten seuraaminen ei ole enää päivittäistä, vaan tunnittaista. Enää ei riitä se, mitä aamulehdessä lukee, vaan nyt halutaan tietää, mitä siellä Fukushimassa tapahtuu juuri nyt. Painotuotteet ovat toki edelleen ylivoimaisia uutisten analysoimisessa ja

taustoittamisessa. Uutislehdet tarjoavat laajoja paketteja vastapainoksi internetin sirpaletiedolle. Siinä missä Haavisto uskoo painettuun sanaan, uskoo hän myös lukemiseen. — Ei lukeminen ole mennyt pois muodista, vaan lukukokemuksen saamiseen käytetään vain uusia välineitä. Paitsi että sähköiset lehdet ovat tulleet painetun rinnalle, luetaan myös painettua lehteä uudella tavalla: metron, bussien ja raitiovaunujen uutislehdet ovat uskomattoman suosittuja. Toinen hyvä esimerkki uudesta tavasta lukea ja käyttää painotuotetta ovat digitaalisesti painetut ”kirja kerrallaan” -tuotteet ja omista valokuvista ja muistoista rakennetut valokuvakirjat. — On-demand-pohjalta toimivat pienkustantamot ovat elvyttäneet monia hävinneitä tai loppuunmyytyjä kirjoja. On kiva katsoa kirjahyllyä, kun vanhat kirjat ovat palanneet uusjakeluun tällaisen menetelmän kautta. Ja vanhana pienkustantajana olen suorastaan kateellinen nykyisille painotekniikoille! Kuka tahansa

5


6

PAINOVOIMAA voi nyt julkaista vaikkapa oman matkakirjansa ja painattaa sitä vain yhden ainoan kappaleen. Elämää vai energian säästöä Ristiriitaa oman vihreän ideologiansa ja painetuista tuotteista nauttimisen välillä Pekka Haavisto ei koe. — Omassa suhtautumisessani paperi­maailmaan kierrätysmateriaalien käyttöön­otto oli ratkaiseva vaihe. Samoin se, että paperin valkaisuun löydettiin ympäristöystävällisiä tekniikoita. Isot ympäristökysymykset on paperin­ tuotan­nossa ratkaistu, eikä paperin käyt­tä­­mi­seen enää liity tunnetta ylipääsemättömistä ympäristöongelmista. — Jos joku väittää, ettei kirjastojen ylläpitäminen ole vihreää, niin sanon, että elämässä pitää kuitenkin tehdä jotakin. Emme me halua kuolla ekokatastrofiin, mutta emme myöskään ikävään. Energian säästäminen ei voi olla elämän tarkoitus. Silloin, kun tuomitaan kulttuuri, ollaan matkustamatta tai tapaamatta muita ihmisiä sen vuoksi, että siinä kuluu energiaa, mennään ainakin minun vihreän kipukynnykseni yli. Elämä ei voi olla sellaista. Harkittua paperin käyttöä Omaa työpaikkaansa, eduskuntaa, Haavisto kuitenkin moittii paperin tuhlauksen suureksi esimerkiksi – tosin paperin keräys ja kierrätys on siellä hyvin järjestetty. — Vaikka eduskunnan salissa on jokaisella edustajalla oma näyttö­ruutunsa, tulostetaan joka ikinen lakiesitys, kirjallinen kysymys, ministerin vastaus ja päiväohjelma paperille. Jopa kirjojen ja lehtien ystävä tulee tässä talossa vähän paperiallergiseksi, kun joutuu todistamaan miten ajattelemattomasti paperia käytetään. Vähentäisin paperin kulutusta sellaisessa päivittäisessä tekemisessä, jonka voi hoitaa sähköpostitse ja näyttöruudulla. Mutta säilyttäisin painotuotteen harkituissa ja viimeistellyissä esineissä. Ammatti on opettanut kansanedustajan käsittelemään asiatekstiä sähköisessä muodossa, mutta: — Kynnys kaunokirjallisuuden lukemiseen ruudulta on vielä korkea. Kun olet rannalla tai riippukeinussa tai missä ikinä oletkaan ja voit vaipua ajatuksiisi tai vaikkapa nukahtaa kirja sylissä, niin siinä on sitä jotakin.


SE MITEN

PALJON VOIN

IHMISIIN

VAIKUTTAA ON MILTEI PELOTTAVAA I am the power of print. When news is presented in a magazine, readers attach more importance (33%) to it than when the same news is presented on television (20%) or on the Internet (10%). Learn more about print media at printpower.eu Minulla on voimaa. Sanomalehdestä luettu uutinen koetaan tärkeämmäksi (33 %) kuin uutinen, joka kerrotaan televisiossa (20 %) tai internetissä (10 %). Lue lisää painetusta osoitteessa To order theviestinnästä brochure online, www.printpower.fi take a picture of this code

PAINOTUOTTEELLA ON VOIMAA

with your mobile. Add print, add power

7


8

PAINOVOIMAA


YMPÄRISTÖ • METSÄNHOITO • PAPERI • KUSTANTAJA • PAINAMINEN • PAINOTUOTE • LUKIJA • KIERRÄTYS

Teksti Marianne Lindholm Kuvat Shutterstock

MITÄ MIELTÄ VIESTIMISTÄ? Miten suomalaiset suhtautuvat erilaisten viestimien ympäristöystävällisyyteen ja -vastuullisuuteen? Entä minkälaisia mielikuvia heillä viestimien ympäristövaikutuksista on? Tätä tutkittiin keväällä 2010 kyselytutkimuksen avulla. Tavoitteena oli erityisesti selvittää, mitä suomalaiset ajattelevat painetusta viestinnästä ja minkälaisia ominaisuuksia he siihen liittävät. Vertailun vuoksi mitattiin myös asennetta sähköistä viestintää kohtaan. Tutkimukseen vastasi yli tuhat aktiivi-ikäistä suomalaista.

Sähköinen koetaan ympäristö­ ystävällisemmäksi Suomalaisten yleinen mielikuva painotuotteista on varsin positiivinen. Painotuotteita pidetään hyödyllisinä, informatiivisina ja kierrätettävinä. Vaikka kierrätys yhdistyykin mielikuvissa hyvin painotuotteisiin, niin ympäristöystävällisyys ei niinkään. Suomalaisten mielikuvissa sähköinen viestintä koetaan ympäristöystävällisemmäksi kuin painettu viestintä. Yli puolet pitää sähköisen viestinnän käyttämistä perusteltuna, koska sen hiilijalanjälki mielletään pieneksi. Painetun viestinnän osalta tätä mieltä on vajaa viidennes. Tutkimuksessa kävi ilmi, että 27 prosenttia suomalaisista kuvittelee, ettei internetin käytöllä ole lainkaan ympäristövaikutuksia. Lisäksi yhden tunnin mittaisen internetin päivittäisen käytön arvioitiin vaikuttavan ilmastonmuutokseen selvästi vähemmän kuin

sanomalehden tai viikoittain ilmestyvän aikakauslehden vuositilauksen. Tanskalaisen ilmastonmuutosta mittaavan tutkimuksen mukaan sanomalehden vuositilauksen ja tunnin mittaisen päivittäisen internetin käytön hiilijalanjäljet ovat todellisuudessa samalla tasolla, ja viikoittaisen aikakauslehden vuositilauksen hiilijalanjälki selvästi näitä pienempi. Tarvetta tiedottamiseen ja ympäristövaikutusten tietoisuuden lisäämiseen siis selkeästi on. Mutta painettu ympäristö­ vastuullisemmaksi Ympäristövastuullisuuden toimet on suomalaisten mielestä hoidettu painettujen viestimien osalta paremmin kuin sähköisten. Yli neljä viidestä pitää painotuotteiden kierrätystä tehokkaana, kun sähköelektroniikan laitteiden osalta samaa mieltä on vajaa puolet vastaajista. Suomalaisen paperiteollisuuden

koetaan kantavan ympäristövastuunsa hyvin kotimaassa (50 %) ja ulkomailla (30 %). Painotaloille ympäristövastuusta puhtaat paperit antaa 38 % vastaajista. Myöskin ympäristöasioiden huomioon ottaminen on suomalaisten mielestä parempaa painettujen kuin sähköisten viestimien toimijoilla. Työllisyyden kannalta painettujen viestimien toimijoita pidetään tärkeinä työllistäjinä (79 %). Oma käyttäytyminen Ympäristövastuullisuus heijastuu omaan käyttäytymiseen voimakkaimmin paperien ja lehtien kierrätyksenä. Käytännössä lähes kaikki suomalaiset ilmoittavat vievänsä lukemansa paperit ja lehdet paperinkeräykseen. Sähköelektroniikan laitteiden osalta kierrätyksestä huolehtii myös valtaosa suomalaisista. Erityisesti yrityspäättäjät ovat aktiivisia käytöstä poistettujen sähköelektroniikan laitteiden kierrättämisessä.

9


10

PAINOVOIMAA Yli puolet suomalaisista ei juurikaan pohdi ympäristöasioita seuratessaan sähköisiä viestimiä ja yli 40 % seuratessaan painettuja viestimiä. ”Välinpitämättömyys” kierrätyksestä on suurinta nuorilla (alle 30-vuotiailla) ja muutoinkin ympäristövastuullisuus tuntuu kasvavan iän myötä. Omaan arjen tekemiseen ympäristövastuullisuudella on vaikutusta tällä hetkellä 59 %:lla vastaajista. Vastaavasti 69 % arvioi ympäristövastuullisuuden vaikuttavan erittäin tai melko paljon omaan tekemiseen kahden vuoden kuluttua. Yrityspäättäjien joukossa ympäristövastuullisuudella on enemmän vaikutusta arjen tekemiseen kuin muulla kansalla. Eniten ympäristövastuullisuuden kasvuun omassa arjessa uskovat kahden vuoden kuluessa naiset, alle 30-vuotiaat sekä yrityspäättäjät. Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta on tinkinyt kulutuksesta ja jättänyt ”turhia” tavaroita ostamatta säästääkseen luontoa ja ympäristöä. Sähkön kulutus on toinen merkittävä säästökohde (60 %). Painettujen medioiden osalta reilu kolmannes on vähentänyt tulostamista paperille ja lehtien tilaamista tai ostamista. Mainospainotuotteiden vastaanottamista on vähentänyt vajaa viidennes luontoa ja ympäristöä säästääkseen. Painetun ja sähköisen viestinnän käyttö ei aiheuta juuri lainkaan huonoa omaatuntoa suomalaisille. Vain noin kymmenesosa kertoo tuntevansa huonoa omaatuntoa kyseisten viestimien käytöstä. Viestimien tärkeys itselle Lähes kolme neljästä pitää painet­tuja viestimiä itselle tärkeinä ajatellen niistä saamaansa tietoa, viihdettä ja rentoutumista. Sähköisten viestimien osalta niitä tärkeinä pitävien osuus on hieman suurempi eli neljä viidestä. Yrityspäättäjissä on selvästi perusväestöä enemmän sellaisia, joille painettu viestintä on erittäin tärkeää. Enemmistö suomalaisista haluaa kirjan ja sanomalehden painetussa muodossa nyt ja viiden vuoden kuluttua.

Tietoa viestimien ympäristö­ vaikutuksista kaivataan Vain hyvin harva tietää paljon eri viestimien ympäristövaikutuksista – 16 % tietää erittäin tai melko paljon. Suomalaisista yli puolet kaipaakin lisätietoa aiheesta. Parhaimpina lisätiedon antajina pidetään viranomaisia (70 %) ja ympäristöjärjestöjä (57 %). Lehti- ja kirjakustantajilta, paperiteollisuudelta ja painotaloilta tietoa haluaisi saada reilu viidennes suomalaisista. Tärkeänä pidetään tietoa viestimien hiilijalanjäljestä ja ympäristövaikutuksista sekä vertailua eri viestimien kesken. Tutkimuksen tilaajina olivat painetun viestinnän toimijat: sanoma- ja aikakauslehtien kustantajat, painoja paperiteollisuus, alan maahantuojat ja tukkukauppiaat sekä jakelutoimittajat. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup.

27 % suomalaisista luulee, ettei inter­ netin käytöllä ole lainkaan ympäristö­ vaikutuksia.


11


12

PAINOVOIMAA


YMPÄRISTÖ • METSÄNHOITO • PAPERI • KUSTANTAJA • PAINAMINEN • PAINOTUOTE • LUKIJA • KIERRÄTYS

Ilmaston lämpenemisen seuraukset näkyvät kaikkialla maailmassa Ihmisen toiminta aiheuttaa kasvihuonekaasujen päästöjä ja ilmaston lämpenemistä. Hiilidioksidi on vesihöyryn jälkeen ilmakehän merkittävin kasvihuonekaasu. Ilmastotalkoissa tarvitaan meitä kaikkia: niin poliittisia päättäjiä, yrityksiä kuin kuluttajiakin.

Ihminen lämmittää ilmastoa Hallitusten välisen ilmastopaneelin, IPCC:n, mukaan maapallon keskilämpötila on kohonnut 0,74 °C viimeisen sadan vuoden aikana1. Jääkairaukset ovat osoittaneet, että ilmakehän hiilidioksidi-, metaani- ja dityppioksidipitoisuudet ovat kasvaneet merkittävästi vuoden 1750 jälkeisen teollistumisen myötä. Tätä ennen pitoisuudet säilyivät lähes muuttumattomina vuosituhansia2. On siis hyvin todennäköistä, että viime vuosikymmenien aikana tapahtunut ilmaston lämpeneminen johtuu lisääntyneistä kasvihuonekaasujen pitoisuuksista ilmakehässä. Hiilidioksidi on määrältään merkittävin ihmiskunnan tuottamista kasvihuonekaasuista. CO2-päästöt ovat suurimmaksi osaksi peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä energiantuotannossa. Myös maankäyttötapojen muutoksilla on ollut suuri rooli hiilidioksidin

lisääntymisessä. Esimerkiksi trooppisten sademetsien muuttaminen viljelysmaaksi on aiheuttanut valtavia hiilidioksidipäästöjä. Metaani- ja dityppioksidipäästöt ovat lisääntyneet erityisesti maatilatalouden seurauksena1. Kaikkien on osallistuttava ilmastotalkoisiin Globaalissa maailmassa ilmastonmuutos koskettaa kaikkia maapallon ihmisiä tavalla tai toisella. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvitaan yhteiskunnan kaikkia tahoja korkeimman tason poliittisista päättäjistä, yrityksiin ja tavallisiin kuluttajiin asti. Erityisesti länsimaissa korostuvat kuluttajien ja yritysten mahdollisuudet vaikuttaa ilmastonmuutokseen, sillä meillä on käytössämme enemmän tietoa, osaamista ja resursseja kuin kehitysmaissa. Eurooppa onkin edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Elinkaariarviointi selvittää tuotteen ympäristö­vaikutukset Lainsäädännön asettamien pakollisten velvoitteiden ohella teollisuudella on lukuisia erilaisia keinoja osallistua ilmasto­talkoisiin vapaaehtoisesti. Elinkaariarvio tarjoaa hyvän työkalun ympäristövaikutusten pienentämiseen. Menetelmän avulla yritys voi arvioida tuotteensa ympäristövaikutukset koko sen elinkaaren ajalta. Tämän jälkeen on helpompaa ryhtyä toimeen. Hyviä keinoja pienentää ympäristövaikutuksia ovat mm. päästöjen vähentäminen tuotannon energiatehokkuutta parantamalla sekä kuljetusten optimointi. Elinkaariarvio tarjoaa käyttökelpoisen kehityspolun tuotteen ympäristösuorituskyvyn jatkuvalle parantamiselle.

Teksti Anna Virolainen Kuvat Shutterstock

13


14

PAINOVOIMAA

mitä ilmastonmuutos on jo aiheuttanut? On tosiasia, että maapallon ilmasto muuttuu ja että ihmisen toiminta nopeuttaa tätä muutosta. Ensimmäiset ilmaston lämpenemisen vaikutukset on jo dokumentoitu: • • • • • • • • •

Ikirouta ja jäätiköt sulavat. Sademäärät ovat selvästi lisääntyneet pohjoisilla maa-alueilla. Myös rankkasateiden määrä on lisääntynyt. Sahelin ja Välimeren alueet sekä eteläinen Afrikka ovat kärsineet ankarampia ja pidempiä kuivuuskausia kuin aiemmin. Valtameret ovat lämmenneet. Luonnonkatastrofit kuten hurrikaanit, kuivuuskaudet ja tulvat ovat lisääntyneet osittain ilmaston lämpenemisen vuoksi.3 Kasvukaudet ovat pidentyneet pohjoisella pallonpuoliskolla. Kasvien ja eläinten elinpaikat ovat muuttuneet. Jotkut kasvi- ja eläinpopulaatiot ovat pienentyneet. Linnut pesivät aikaisemmin.4


Mitä tulee vielä tapahtumaan? Ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia koskevien ennusteiden tekeminen ei ole helppoa, sillä maapallon ekosysteemeihin vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Kaikki tulevaisuutta koskevat ennusteet ovat siis luonnollisesti epävarmoja. Muutokset tulevat joka tapauksessa olemaan niin merkittäviä, että niihin on järkevää varautua etukäteen. Näin muutoksiin liittyviä riskejä voidaan pienentää sekä voittaa aikaa niihin sopeutumiseen. Tämän hetkisen tiedon perusteella on syytä varautua ainakin seuraaviin mahdollisiin kehityssuuntiin: • • • • • • • • •

Valtamerien pinnan arvioidaan kohoavan 10–90 cm vuoteen 2100 mennessä. Malaria, kolera ja muut vastaavat taudit tulevat todennäköisesti yleistymään. Monet ekosysteemit ovat vaarassa erityisesti rannikoilla, vuoristoissa ja napa-alueilla. Sadot pienenevät useimmilla trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Toisaalta satojen oletetaan kasvavan esimerkiksi Pohjois-Euroopassa. Kuivuus pahenee erityisesti Keski-Aasiassa, Välimeren alueella, Australiassa ja eteläisessä Afrikassa. Trooppiset hirmumyrskyt muuttuvat luultavasti nykyistä voimakkaammiksi.3 Pohjoisen pallonpuoliskon lumipeitteen ja merijään ennustetaan vähenevän edelleen. Monet jäätiköt jatkavat sulamistaan, mikä nostaa merien pintaa. Tämä vaikuttaa rannikoiden, suistoalueiden ja alankojen asukkaiden elämään. Myös meriveden lämpölaajeneminen nostaa merien pintaa. Pohjois-Atlantilla vallitseva lämmin merivirta näyttäisi heikkenevän. Tällä ei kuitenkaan luultavasti ole merkitystä Pohjois-Euroopan lämpötiloihin, sillä lämpötilat nousevat kasvihuoneilmiön myötä.4

Lisää tietoa ilmastonmuutoksesta

• www.ilmastonmuutos.info • www.ilmatieteenlaitos.fi • www.ymparisto.fi

Tietoa ilmastonmuutoksesta englanniksi

• www.climatechange.eu • www.ipcc.ch

15


16

PAINOVOIMAA


YMPÄRISTÖ • METSÄNHOITO • PAPERI • KUSTANTAJA • PAINAMINEN • PAINOTUOTE • LUKIJA • KIERRÄTYS

Teksti Anna Virolainen Kuvat Shutterstock

Metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksessa Maailman metsiin ja puusta valmistettuihin tuotteisiin on varastoitunut valtava määrä hiiltä. Metsien talouskäyttö ei uhkaa tämän hiilivaraston olemassaoloa, vaan kestävällä metsänhoidolla voidaan säilyttää ja jopa lisätä maapallon hiilinieluja.

Elämä maapallolla perustuu hiilen kiertoon Hiiltä esiintyy kaikkialla, missä on elämää ja orgaanisia yhdisteitä. Hiili kiertää ilmakehän, vesistöjen, maaperän sekä kasvi- ja eläinkunnan välillä. Hiilen kiertokulku on yksi keskeisimmistä luonnossa tapahtuvista kiertokuluista veden kierron ohella. Hiiltä on varastoituneena maapallon eri lähteisiin. Sitä on liuenneena valtameriin, elävien ja kuolleiden eläinten ja kasvien muodostamassa biomassassa, hiilidioksidina ilmakehässä sekä maaperän mineraaleissa. Yhteyttäessään kasvit ja vihreät levät muuttavat vettä ja ilmassa olevaa hiilidioksidia auringon säteilyenergian avulla sokeriksi ja hapeksi. Yhteyttäminen eli fotosynteesi on elinehto kaikelle elämälle maapallolla. Vain vihreät kasvit ja vihreät levät voivat yhteyttää, sillä fotosynteesiin tarvitaan lehtivihreää eli klorofylliä.

Metsät ovat hiilinieluja Puu kasvaa yhteyttämällä. Yhden kuutiometrin kasvuun puu tarvitsee keskimäärin yhden tonnin hiilidioksidia ilmakehästä. Samalla ilmakehään vapautuu 0,7 tonnia happea5. Paitsi puihin hiilidioksidia on metsässä sitoutunut myös aluskasvillisuuteen, lahopuuhun ja maannokseen. Euroopan metsiin on varastoitunut noin 9 552 miljoonaa tonnia hiiltä, ja määrä kasvaa joka vuosi noin 115,83 miljoonalla tonnilla. Venäjän metsien hiilivarojen on puolestaan arvioitu olevan peräti 37 000 miljoonan tonnin suuruiset, ja ne lisääntyvät noin 440 miljoonalla tonnilla vuosittain6. Puutuotteet ovat hiilivarastoja Paitsi metsät myös puusta valmistetut tuotteet ovat merkittäviä hiilivarastoja. Hiili on sitoutunut puutuotteeseen koko tuotteen eliniän ajan, kunnes se

puu­materiaalin lahotessa tai palaessa palautuu takaisin ilmakehään. Puusta valmistetuilla tuotteilla on siis tärkeä merkitys metsien hiilinielujen vaikutusten tehostajana, sillä niiden ansiosta metsiin sitoutunut hiilidioksidi pysyy pidempään poissa ilmakehästä. Toinen puun käytön positiivinen ilmastovaikutus tulee esiin silloin, kun uusiutuvalla ja hiilineutraalilla puumateriaalilla korvataan uusiutumattomia materiaaleja. Tätä kutsutaan puun substituutiovaikutukseksi. Monissa tapauksissa puumateriaali on ilmastoystävällisempi materiaalivaihtoehto kuin esimerkiksi teräs, alumiini, betoni tai muovi, joiden valmistus vaatii runsaasti energiaa. Puun jalostaminen on yleensä energiatehokasta verrattuna moniin muihin materiaaleihin. Lisäksi puun jalostuksessa käytettävä energia on suurelta osin bioenergiaa, jota syntyy teollisuuden omassa prosessissa.

17


18

PAINOVOIMAA

Paperin tuottaminen ei aiheuta metsien häviämistä Suurin osa eli 53 % maapallolla hakatusta puusta käytetään kotitalouksien energian tuotantoon. Sahateollisuus käyttää 28 % hakatusta puusta ja paperiteollisuus 11 %7. Trooppinen ja subtrooppinen metsä­ala kutistuu syistä, jotka liitty­vät väestönkasvuun, köyhyyteen ja elin­ keinorakenteen ongelmiin. Sen sijaan Euroo­­passa metsäalue on kasvanut 13 mil­joonalla hehtaarilla viimeisten 15 vuoden aikana. Ainoastaan kaksi kolmasosaa Euroopan vuotuisesta metsien kasvusta hakataan8. Kestävän metsänhoidon periaatteilla on ollut suuri vaikutus metsäalueen kasvuun Euroopassa8. Näyttääkin siltä, että siellä, missä puuta käytetään, metsiä hoidetaan paremmin ja ne myös kasvavat nopeammin. Kun puuta käytetään, metsillä on taloudellinen arvo, mikä puolestaan kannustaa pitämään niistä hyvää huolta.

Kestävän metsätalouden edistäminen on erittäin tärkeää. Metsäsertifikaatti on kuluttajan kannalta paras tae siitä, että puutuotteen raaka-aine on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä.

TIIVISTELMÄ • Metsät ovat maailman hiilinieluja ja puutuotteet hyviä hiilivaras toja. • Euroopassa metsäala kasvaa, mutta trooppisilla ja subtrooppi silla alueilla metsät uhkaavat vähetä. • Suurin osa maapallolla hakatusta puusta käytetään kotitalouksien energian tuotantoon. • Puun käyttö antaa metsille talou dellista arvoa, minkä vuoksi niitä hoide­taan paremmin ja ne kasvavat enemmän.

Lisää tietoa metsien ilmasto­ vaikutuksesta: • www.metsavastaa.net • Toimi ilmaston puolesta: Käytä puuta (2010) -kirja ladattavissa osoitteesta www.puuinfo.fi/ymparistoasiat/toimi- ilmaston-puolesta-kayta-puuta • www.fao.org/forestry • www. foresteurope.org


YMPÄRISTÖ • METSÄNHOITO • PAPERI • KUSTANTAJA • PAINAMINEN • PAINOTUOTE • LUKIJA • KIERRÄTYS

19


20 PAINOVOIMAA

Suomi on kestävän

m Suomessa metsiä hoidetaan kestävästi. Meillä puusto kasvaa lisääntyneestä puunkäytöstä huolimatta. Metsäluonnon monimuotoisuudesta huolehtivat metsälaki ja luonnonsuojelulaki, metsäsertifikaatit sekä talousmetsien luonnonhoito. Mitä kestävä metsänhoito tarkoittaa? Metsillä on monta tehtävää. Ne toimivat muun muassa hiilinieluina ja biodiversiteettipankkeina, luovat työpaikkoja, tuovat toimeentuloa metsänomistajille, tarjoavat virkistysmahdollisuuksia kaikille kansalaisille sekä tuottavat puuta ja ravintoa. Metsät ovat tärkeä osa suomalaista kansallisidentiteettiä. Kestävä metsänhoito ottaa huomioon kaikki edellä luetellut metsän tarjoamat ”palvelut”. Kestävällä metsänhoidolla tarkoitetaan sitä, että metsien hoidossa otetaan huomioon ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat. Kestävä metsänhoito siis käsittelee metsiä tavalla, joka paitsi luo työpaikkoja ja toimeentuloa myös säilyttää luonnon monimuotoisuuden. Kestävällä metsänhoidolla varmistetaan lisäksi, että tulevaisuuden sukupolvet voivat nauttia metsien tuottamista palveluista siinä missä mekin.

Lainsäädäntö asettaa vähim­ mäisvaatimukset kestävälle metsänhoidolle Metsälaki on tärkein metsänhoitoa sääntelevä lakimme. Laki kieltää metsien hävittämisen, ja se koskee kaikkia metsänomistajia, niin yksityisiä henkilöitä, yrityksiä kuin julkisia laitoksiakin. Metsälaki kieltää kasvavien metsien liian voimakkaat hakkuut sekä niiden uudistamisen liian varhaisessa vaiheessa. Myöskään kasvatus- ja harvennushakkuiden yhteydessä puustoa ei saa harventaa liian voimakkaasti. Lisäksi laki velvoittaa uudistushakkuun jälkeen varmistamaan, että tilalle kasvaa uusi elinkykyinen taimikko. Uudistushakkuiden yhteydessä hakkuualoille on aina jätettävä tietty määrä lahopuita sekä elävää puustoa säästöpuiksi. Metsälaki rajoittaa lisäksi tärkeiden elinympäristöjen, kuten rehevien lehtolaikkujen, pienten soiden tai metsäpurojen lähistöjen käsittelyä. Vaih-

televat elinympäristöt monipuolistavat uudistetun metsän rakennetta ja tarjoavat monille eläin- ja kasvilajeille ravintoa ja suojaa9. Metsälain lisäksi on useita muitakin lakeja, jotka vaikuttavat metsiin ja niiden käyttöön. Näitä ovat mm. luonnonsuojelu-, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä lait metsien hyönteis- ja sienituhoista ja yksityisistä teistä.

Suomen metsien yhden tunnin kasvusta saisi kasattua jalka­ pallo­kentän kokoiselle alueelle puolentoista metrin korkuisen puupinon.


metsätalouden mallimaa

Teksti Anna Virolainen Kuva Shutterstock

Monimuotoisuutta suojellaan myös vapaaehtoisin toimin Metsien sertifioiminen on metsänomistajalle hyvä tapa vaalia vapaaehtoisesti omistamiensa metsien monimuotoisuutta ja osoittaa se myös muille. Sertifioinnin asettamat kriteerit ovat astetta tiukemmat kuin mihin metsälaki velvoittaa. Sertifiointi varmistaa, että metsäaluetta hoidetaan metsäsertifikaatin asettamien kriteerien mukaisesti ja että raaka-aineen alkuperää seurataan metsästä aina valmiiksi tuotteeksi asti. Nykyisin yli 95 prosenttia Suomen talouskäytössä olevasta metsäalasta on metsäsertifioinnin piirissä. Yleisin Suomessa käytetty metsäsertifikaatti on PEFC, mutta FSC-sertifiointi tulee uusien kriteerien myötä lisääntymään10. Sertifioinnin lisäksi metsänomistajalla on myös muita vapaaehtoisia keinoja metsän monimuotoisuuden turvaamiseksi. Metsänomistaja voi esimerkiksi oma-aloitteisesti jättää hakkuualueille

vaadittua enemmän säästö- ja lahopuita. Myös vapaaehtoisten suojelualueiden perustaminen on mahdollista. METSO-ohjelman eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman avulla yksityiset metsänomistajat voivat vapaaehtoisesti suojella metsänsä monimuotoisuutta. Kestävä metsänhoito pitää kaikki osapuolet tyytyväisinä Tehokas metsien käyttö ei siis välttämättä vaaranna metsiä tai niiden monimuotoisuutta. Hyvä osoitus tästä on muun muassa se, että lisääntyvästä puunkäytöstä huolimatta puusto on kasvanut Suomessa viime vuosien aikana. Suuri kiitos tästä kuuluu kestävästi toteutetulle metsänhoidolle. Myös suojelualueiden määrä on meillä kasvanut jatkuvasti. Kestävästi hoidetut metsät ovat kaikkien etu – niin kansalaisten kuin teollisuudenkin, nyt ja tulevaisuudessa.

TIIVISTELMÄ • Kestävä metsänhoito ottaa huomioon ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkö kulmat. • Lainsäädäntö asettaa vähimmäis vaatimukset kestävälle metsän hoidolle. • Metsäsertifiointi on yleisin vapaa ehtoinen kestävän metsänhoidon väline. • Suomessa yli 95 % talouskäytössä olevista metsistä on metsäserti fioinnin piirissä. • Puu on uusiutuva raaka-aine. Lisää metsätietoa: • www.ymparisto.fi • www.pefc.fi • www.finland.fsc.org • www.metsavastaa.net • www.mmm.fi • www.metla.fi • www.metsateho.fi

21


22

PAINOVOIMAA


YMPÄRISTÖ • METSÄNHOITO • PAPERI • KUSTANTAJA • PAINAMINEN • PAINOTUOTE • LUKIJA • KIERRÄTYS

Teksti Anna Virolainen Kuva Shutterstock

Paperin valmistuksen ympäristövaikutukset Paperin valmistuksen merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät luonnonvarojen käyttämiseen sekä erilaisiin vesistö- ja ilmastopäästöihin. Paperiteollisuus on pitkäjänteisesti parantanut ympäristösuorituskykyään. Sen päästöt ovat pienentyneet murto-osaan, vaikka tuotanto on moninkertaistunut.

Puukuidut ja muut paperin raaka-aineet Puukuitu on tärkein paperin raakaaine. Massan ja paperin valmistukseen sopivaa kuitupuuta saadaan metsien harvennushakkuista ja sahoilla tapahtuvan jalostuksen yhteydessä syntyvistä sivutuotteista. Kierrätyskuitua puolestaan saadaan paperin talteenoton kautta. Yhden paperitonnin valmistamiseen tarvitaan keskimäärin 500–900 kg puuta tai 1200–1300 kg keräyspaperia. Paperin valmistuksessa käytetään kuitujen lisäksi jonkin verran myös muita raaka-aineita kuten savea eli kaoliinia, kalsiumkarbonaattia, tärkkiä ja erilaisia kemikaaleja. Yhden paperitonnin valmistamiseen tarvitaan paperilaadusta riippuen esimerkiksi 0–400 kg kaoliinia11. Vettä tarvitaan moneen Vesi on kuitujen ohella yksi paperintuotannon peruselementeistä. Vesi ja

puukuidut muodostavat yhdessä lujan ja yhtenäisen maton, josta kuivaamalla saadaan paperia. Vettä tarvitaan paperinvalmistusprosessissa myös esimerkiksi kuitujen kuljettamiseen, koneiden pesemiseen, lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen. Yhden paperitonnin valmistamisessa käytetään keskimäärin 50–90 litraa vettä11. Energiaa ja prosessilämpöä Yhden paperitonnin valmistamiseen tarvitaan noin 11,5 gigajoulea primäärienergiaa eli noin 3000 kilowattituntia sähköä. Tarvittava energian määrä riippuu huomattavasti tuotettavasta paperilaadusta sekä käytössä olevasta teknologiasta. Paperin valmistuksessa energiaa tarvitaan erilaisten moottoreiden käyttämiseen sekä puun hiertämiseen massaa valmistettaessa. Prosessilämpöä tarvitaan erityisesti veden, muiden nesteiden

ja ilman lämmittämiseen sekä veden haihduttamiseen paperikoneen kuivatusosassa. Osa prosessilämmöstä muutetaan höyryn avulla sähköksi12. Lähes puolet käytettävästä energiasta tuotetaan paperitehtailla. Tämä tapahtuu yleensä yhdistetyissä lämpö- ja energiavoimaloissa. Suomalaisen metsäteollisuuden tärkeimmät energianlähteet ovat puu, vesivoima, ydinvoima ja maakaasu. Tehtailla käytetyistä polttoaineista noin 75 prosenttia on peräisin puusta13. Päästöt laskeneet voimakkaasti viimeisten 15 vuoden aikana Metsäteollisuuden ympäristötyön lähtökohtana on tunnistaa toiminnan ympäristövaikutukset sekä löytää keinot niiden pienentämiseksi. Suomalainen metsäteollisuus on käyttänyt ympäristönsuojeluun vuosittain rahaa yli 150 miljoonaa euroa. Noin puolet tästä summasta on käytetty ympäristön

23


24 PAINOVOIMAA

Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotantoon suhteutetut päästövähenemät (%) 1992–2008 67 %

Kemiallinen hapenkulutus (COD) Fosfori (P) Typpi (N) Orgaaniset klooriyhdisteet (AOX) Prosessiveden käyttö Typen oksidit (NOX) Rikkipäästöt Hiukkaset Fossiilinen hiilidioksidi (CO2) Kaatopaikkajätteet

76 % 53 % 84 % 49 % 26 % 86 % 84 % 44 % 83 % 100 % tilaa parantaviin hankkeisiin, ja toinen puoli käyttökustannuksiin kuten jäteveden puhdistamoiden käyttökuluihin. BAT eli paras käytettävissä oleva tekniikka on laajasti käytössä metsäteollisuuden toimipaikoilla. Lähes kaikilla toimipaikoilla on käytössä myös sertifioitu laatu- ja ympäristöjärjestelmä kuten ISO 14001 -ympäristöstandardi tai EMASjärjestelmä14. Viiden viimeisen vuosikymmenen aikana paperin ja kartongin tuotanto on yli kolminkertaistunut ja sellun tuotanto yli kaksinkertaistunut. Samalla aikavälillä teollisuuden kuormitus vesistöön sekä päästöt ilmaan ovat pienentyneet merkittävästi. Vuoden 1992 tasoon verrattuna jätevesien kemiallinen hapenkulutus on laskenut 67 %, fosforikuormitus on vähentynyt 76 %, typpikuormitus 53 % ja orgaanisten klooriyhdisteiden kuormitus 84 % tuotettua tonnia kohden. Vastaavasti ilmaan päässeet typpioksidit ovat vähentyneet 26 %, rikki 86 %, hiukkaset 84 % ja fossiilinen hiilidioksidi 44 % tuotettua tonnia kohti. Kaatopaikkajätteiden määrä puolestaan on vähentynyt 83 %, ja prosessiveden käyttö 49 % tuotettua tonnia kohti15.

TIIVISTELMÄ • Paperinvalmistuksen tärkeimmät komponentit ovat puukuidut, vesi ja energia. • Paperinvalmistuksen merkittävimmät ympäristö vaikutukset liittyvät luonnonvarojen kuluttamiseen sekä vesistö- ja ilmastopäästöihin. • Paperiteollisuus on pitkäjänteisesti parantanut ympäristösuorituskykyään. Paperin tuotannon aiheuttamat päästöt ovat pienentyneet murto-osaan, vaikka samaan aikaan tuotanto on moninkertaistunut.

0% Lisää tietoa paperin valmistuksen ympäristövaikutuksista: • www.metsateollisuus.fi • www.cepi.org • BAT-vertailuasiakirjasta (käytetään myös termiä BREF) löytyy tietoa parhaista paperinvalmistuksessa käytettävissä olevista menetelmistä ja teknisistä ratkaisuista eippcb.jrc.es/reference/

PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification) PEFC on vuonna 1999 perustettu riippumaton ja voittoatavoittelematon kansainvälinen kansalaisjärjestö. PEFCsertifioinnin vaatimukset kohdistuvat mm. metsien monimuotoisuuden suojeluun, metsien terveyden ja kasvun ylläpitoon sekä niiden virkistyskäyttöön. PEFC:n puun alkuperän seurantajärjestelmä on työkalu, jolla varmistetaan, että puukuitu on peräisin sertifioiduista metsistä. PEFC-merkki kertoo, että tuotteeseen on käytetty kestävästi hoidettujen metsien puuta. FSC (Forest Stewardship Council) FSC:n yleismaailmalliset vaatimukset metsänhoidolle kattavat ympäristöön liittyvät, yhteiskunnalliset ja taloudelliset osa-alueet. Metsästä elävien ihmisyhteisöjen ja ekosysteemien hyvinvoinnin vuoksi on tärkeää, että hakattu metsä istutetaan uudelleen. FSC sisältää puun alkuperän seurantajärjes­telmän, jonka avulla metsäteollisuuden tuotteiden alkuperä voidaan luotettavasti jäljittää. Jokainen valmistusprosessin, jakelun ja painamisen vaihe on sertifioitava ennen kuin lopputuote saa kantaa FSCmerkkiä.


TOSIASIOITA PAINETUSTA PAPERISTA JA YMPÄRISTÖSTÄ

euroopan paperiteollisuuden käyttämästä energiasta on uusiutuvaa energiaa

71 %

kaikista paperituotteista otettiin talteen suomessa vuonna 2009

75 % suomen maa-alasta on metsän peitossa

1

kg paperia

vu osi keskimääräinen paperinkulutus vuodessa / henkilö

= pöytätietokone päällä 5 kuukauden ajan = kotitalouden viihde-elektroniikka yhden vuoden ajan stand-by-tilassa


26 PAINOVOIMAA


YMPÄRISTÖ • METSÄNHOITO • PAPERI • KUSTANTAJA • PAINAMINEN • PAINOTUOTE • LUKIJA • KIERRÄTYS

Teksti Riikka Poukka Kuvat Alma Media

vastuullinen media on kumppani

Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat niin yritysten kuin asiakkaidenkin huulilla. Mutta mitä tämä tarkoittaa mediayrityksen näkökulmasta? Media-alalla vastuullisuus on sisäänrakennettuna kaikkeen toimintaan. Media toimii vallan vahtikoirana ja demokratian merkittävänä edistäjänä ja toteuttajana yhteiskunnassa. Yritysvastuuseen kuuluu toiminnan vastuullisuuden lisäksi olennaisena osana läpinäkyvyys. Myös Alma Mediassa ollaan viimeisen parin vuoden aikana aktivoi­duttu vastuullisuuskeskustelussa. Alma onkin noussut Suomessa media-alan yritysvastuun edelläkävijäksi muun muassa julkaisemalla ensimmäisenä suomalaisena mediakonsernina yritysvastuuraportin.

Mitä median yritysvastuu on? Koska mediayrityksillä on monia toimialalle tyypillisiä, jopa ainutlaatuisia vastuita, Alma Mediassa aktiivisempi yritysvastuun pohdinta käynnistettiin tutkimalla, mitä media-alan yritysvastuu oikeastaan on. Haastattelemalla kaikkia tärkeimpiä sidosryhmiä, kuten kuluttajaja media-asiakkaita, henkilöstöä ja sijoittajia, selvitettiin suomalaisen media-alan ja erityisesti Alma Median ja sen yksiköiden tärkeimmät yritysvastuuasiat. Tutkimus osoitti, että median yritysvastuu on yhdistelmä medialle ominaisia ja kaikille toimialoille yhteisiä vastuu­ asioita. Tärkeimmiksi nousivat luotettavuus – erityisesti journalististen sisältöjen luotettavuus – ja kaikelle yritystoiminnalle relevantti ympäristövastuu, joka nousi kenties hieman yllättäen todella merkittäväksi tekijäksi sidosryhmien vastauksissa. Myös journalistinen riippumattomuus, sananvapauden edistäminen

ja vastuu henkilöstöstä nousivat korkealle yritysvastuuagendalla. Alma Median yritysvastuun erityispiirteenä on kestävän kehityksen edistäminen tukemalla paikallisuutta ja alueiden elinvoimaisuutta. Tämä heijastelee Alman vahvoja paikallis- ja aluelehtiä, jotka ovat omien yhteisöjensä puolestapuhujia ja koossapitäviä voimia sekä hyvinvoinnin edistäjiä. Jokapäiväistä toimintaa Almassa yritysvastuu määritellään konsernin, sen yksiköiden ja jokaisen almamedialaisen tavaksi toimia työtehtävissään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti vastuullisesti ja kestävästi. Määritelmällä halutaan korostaa kahta asiaa: Yritysvastuu ei ole erillinen, hahmoton funktio, vaan näkökulma jokapäiväiseen liiketoimintaan – meidän tapamme toimia. Toiseksi kulttuurinen

27


28 PAINOVOIMAA

vastuu on haluttu nostaa perinteisten taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten arvojen rinnalle – paikallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen ja hyvä suomen kielen vaaliminen ovat esimerkkejä median kulttuurisista vastuista. Pohjoismaiden ilmastoystävällisin mediatalo Alma julkaisi ensimmäisenä suomalaisena mediayrityksenä erillisen yritysvastuuraportin alkukesästä 2010. Yritysvastuu onkin teema, joka kiinnostaa ja koskettaa kaikkia sidosryhmiä – myös toisia mediayrityksiä. Niinpä Alma on tehnyt aloitteen pohjoismaisten mediayritysten yritysvastuufoorumin käynnistämiseksi, jotta toimialan kesken voitaisiin kokoontua saman pöydän ääreen keskustelemaan näistä yhteisistä, tärkeistä teemoista ja haasteista. Ensimmäinen kokoontuminen oli maaliskuun lopussa Tukholmassa ja seuraavaa suunnitellaan jo syksylle. Ympäristöasiat olivat yksi ensimmäisen kokouksen puhutuimpia aiheita. Alma menestyi myös sijoittajille suunnatussa ilmastonmuutosselvityksessä 2010, jossa konserni oli paras pohjois-

mainen mediatalo – ja yli kaksinkertaisti pisteensä edellisvuodesta. Globaalissa Carbon Disclosure Project -selvityksessä yritykset analysoivat ilmastonmuutoksen potentiaalisia mahdollisuuksia ja riskejä liiketoimintansa kannalta. CDP:n taustalla on 551 kansainvälistä institutionaalista sijoittajaa. Maaliskuussa 2011 Alma raportoi yritysvastuustaan toiseen otteeseen, tällä kertaa integroidun raportin muodossa. Tämä tarkoittaa, että konserni julkaisi perinteisen vuosikertomuksen asemesta vuosikatsauksen, jossa tarkasteltiin Alman vuotta 2010 niin liiketoimintakuin yritysvastuunäkökulmasta. Näin Alma halusi osoittaa yritysvastuun roolin ja painoarvon osana konsernin arkea. Ympäristöasiat korkealla agendalla Ja lisää on luvassa: Alma Media on käynnistämässä merkittävän ympäristötutkimushankkeen yhdessä VTT:n ja Tukholman Kungliga Tekniska Högskolanin kanssa. Tutkimuksessa selvi­tetään ensimmäistä kertaa painetun lehden ja verkkolehden kaikki merkittävimmät ympäristövaikutukset. Tutkittavat tuotteet ovat Alma Median tunnetuimpia tuot-

teita, Aamulehti, Kauppalehti ja Iltalehti verkkoversioineen. Alkuvuodesta 2012 on tavoitteena kyetä tarjoamaan kaikille kiinnostuneille tarkkaa tietoa Alman eri tuotteiden ympäristövaikutuksista jopa yksittäisen jutun tai mainoksen tasolla. Ympäristöasiat ovat agendalla jo ennen tutkimustulosten valmistumista, sillä Alman sidosryhmät ovat yhä kiinnostuneempia ympäristöasioista. Niinpä Alma yhdessä lukuisten yksiköidensä kanssa toteuttaa kevät-kesällä 2011 ympäristöfaktakampanjan. Ympäristövastuu on kuitenkin ennen kaikkea tekoja, ei viestintää. Niinpä Alman kaksi suurta kiinteistöhanketta viitoittavat konsernin tietä ekologisesti yhä kestävämpään tulevaisuuteen. Töölönlahdelle Helsinkiin on määrä valmistua syksyllä 2012 yhtiön uusi, kaikki Alman Helsingin-toiminnot saman katon alle saattava toimitila, jolle haetaan LEED-ympäristösertifikaattia. Tampereella puolestaan käynnistyy alkuvuodesta 2013 Alman uusi paino, jonka ydinarvona on vastuullisuus – niin ympäristöä kuin henkilöstöä ajatellen. Myös tälle kiinteistölle haetaan LEEDsertifikaattia, tiettävästi ensimmäisenä sanomalehtipainona maailmassa.


YMPÄRISTÖ • METSÄNHOITO • PAPERI • KUSTANTAJA • PAINAMINEN • PAINOTUOTE • LUKIJA • KIERRÄTYS 29

Painokoneen hiilijalanjälki – ja sen laskemisen sietämätön monimutkaisuus Kuinka suuri on painokoneen valmistamisen hiilijalanjälki? Siinäpä kysymys, jonka maailman suurin arkkipainokoneiden valmistaja Heidelberg päätti tutkia. Ajatus painokoneen hiilijalanjäljen laskemisesta ei suinkaan ole uusi. Heidelberg teetti jo vuonna 2008 karkean laskelman Speedmaster XL 105 -painokoneen hiilijalanjäljestä. Kyseessä on järeän luokan viisivärinen arkkipainokone, jonka suurin arkkikoko on 105 x 74 cm. Tuolloinen arvio oli noin 290 tonnia hiilidioksidia, mutta nyt asia haluttiin tutkia tarkemmin. Tehtävään tarttui Darmstadtin teknisessä yliopistossa koneenrakennusta opiskeleva Mareike Bender. Hiilijalanjäljen laskemiseen ei toistaiseksi ole olemassa kansainvälistä standardia. Bender käytti laskelmissaan tuotepohjaista ISO 14040 -ympäristöstan-

dardia sekä brittiläistä PAS 2050 -normia. Kumpikaan näistä ei kuitenkaan anna täydellistä lopputulosta. Koneen käyttämisen hiilijalanjälkeä ei arvioitu — Tarkoituksemme oli analysoida vain painokoneen valmistamisesta syntyvä hiilijalanjälki, ei sen käyttämisen hiili­ dioksidipäästöjä, painottaa Ingrid AmonTran Heidelbergin ympäristöosastolta. Tämä rajaus oli tehtävä, koska koneen valmistaja pystyy vain osittain vaikuttamaan painokoneen käyttämisestä syntyvään hiilijalanjälkeen. Vaikutusmahdollisuudet rajoittuvat lähinnä koneen

kuntoonlaitossa hukkaan menevien arkkien määrän ja koneen energian­ kulutuksen optimointiin. Suurin osa painotuotteen hiilijalanjäljestä aiheutuu käytetystä paperista, painoväreistä ja mahdollisista lakoista. Päätökset niiden osalta tekee painotalo tai painotuotteen tilaaja. Painotuotteen ympäristövaikutukset riippuvat myös suuresti siitä, miten painamisessa käytetty sähköenergia tuotetaan. Esimerkiksi Norjassa, missä käytetään paljon vesivoimaa, on tilanne aivan toinen kuin vaikkapa Saksan itäosissa, missä ruskohiiltä jalostavat voimalaitokset ovat edelleen yleisiä.


30 PAINOVOIMAA

Huomio materiaaleihin ja energiaan Tutkimuksessa keskityttiin kahteen asiaan: kuinka paljon CO2-päästöjä aiheutuu painokoneen valmistusmateriaalien tuottamisesta ja kuinka paljon energiaa käytetään painokoneen valmistusprosessissa. XL 105:n tapaiseen painokoneeseen tarvitaan terästä, alumiinia, kuparia, muovia, kumia, lasia, puuta, elektronisia komponentteja sekä liuta muita materiaa­ leja. Niistä valmistetaan valtava määrä erilaisia osia: 54 tonnia painava, viidellä väriyksiköllä ja yhdellä lakkayksiköllä

lasia alle 1 % koneesta. Osuus hiilijalanjäljestä alle 1 %.

alumiinia 3 % koneesta. Osuus hiilijalanjäljestä 8 %.

varustettu painokone kasataan noin 70 000 erillisestä osasta. Teräs saattaa tulla Kiinasta, kupari Chilestä ja muovi Slovakiasta. Miten ihmeessä kukaan voisi saada käsiinsä kaiken sen tiedon, jota tarvitaan näiden kaikkien raaka-aineiden ja komponenttien hiilijalanjälkien laskemiseen? Kuinka suuri hiilijalanjälki syntyy esimerkiksi malmin sulattamisesta toisella puolella maapalloa ja sen kuljettamisesta Saksaan? — Juuri se oli itse asiassa suhteellisen helppoa selvittää. Saimme hyvää tietoa lukuisista erilaisista tietokannoista, kertoo Ingrid Amon-Tran.

Terästä 92 % koneesta. Osuus hiilijalanjäljestä 33 %.

Kaikkein hyödyllisimmäksi tietolähteeksi osoittautui GaBi, PE Internationalin tietokanta, johon on syötetty tietoa jo yli 20 vuoden ajan. Sen avulla voidaan selvittää tarkasti esimerkiksi, kuinka paljon hiilidioksidia vapautuu, kun yksi rautakilo valmistetaan Brasiliassa ja kuljetetaan sieltä eri puolille maailmaa. Heidelbergin valimo Amstettenissä, Saksassa, tuo suurimman osan raakaaineistaan juuri sieltä. Pelottavan suuri tehtävä Tietokannan tietojen liittäminen kaikkiin painokoneen valmistamisessa tarvittaviin

muita metalleja 2 % koneesta. Osuus hiilijalanjäljestä 4 %.

Muovia/kumia 2 % koneesta. Osuus hiilijalanjäljestä 4 %.


noin 70 000 osaan oli sen sijaan lievästi sanoen työlästä, vaikka urakkaa hieman helpotettiinkin ryhmittelemällä samankaltaisia osia yhteen nippuun. Laskennan pohjana käytettiin työpiirustusten materiaaliluetteloa, johon oli listattu kaikki painokoneen valmistamisessa tarvittavat osat. Esimerkiksi kiinnitysruuvit, kaksoiskartioholkit, kaapelisiteet, litteät prikat ja putkiliittimet. Laskelma saattoi näyttää tällaiselta: 130 kpl tyypin ALL4 ruuveja, materiaali teräs, kokonaispaino 2,88 kg, CO2-päästö 0,374 kg. 50 kpl nro 4 kaksoiskartioholkkeja, materiaali messinki... ja niin edelleen ja niin edelleen. Erilaisten osien hiilijalanjäljen määrittämiseen käytettiin tavarantoimittajien tarjoamaa tietoa, ja jos sitä ei ollut saatavilla, tehtiin huolellinen arvio. Toinen osa jättiurakkaa oli painokoneen valmistamisessa tarvittavien erilaisten energiaerien selvittäminen. Miten paljon energiaa tarvitaan tietyn osan koneistamiseen, taivuttamiseen, hiomiseen, karkaisemiseen ja pinnoittamiseen? — Kukaan ei ollut koskaan tullut selvittäneeksi tällaisia lukuja tarkemmin, kertoo Amon-Tran. Loppujen lopuksi osoittautui mahdolliseksi päätellä nämä tiedot eri tuotantohallien mitatusta energiankulutuksesta ja tiettyjen koneistusprosessien tyypillisestä energiankulutuksesta, jaettuna valmistettujen komponenttien lukumäärällä. Tämä kaikki vaati melkoisen määrän työtä ja kärsivällisyyttä. Eikä se ilman tuotannonsuunnittelijoiden ja esimiesten haastatteluja ja aktiivista apua olisi ollut mitenkään mahdollista. Lisäksi tarvittiin tietoja sekä omien tehtaiden että alihankkijoiden kirjanpitäjiltä, energiavastaavilta ja ympäristöpäälliköiltä.

puuta alle 1 % koneesta. Osuus hiilijalanjäljestä alle 1 %.

218 tonnia hiilidioksidia Laskelmissa otettiin luonnollisesti huomioon myös ne hiilidioksidipäästöt, jotka aiheutuvat kuljetuksista tehtaiden välillä ja niiden sisällä, erilaisista tarveaineista ja työkaluista sekä pakkauksista ja syntyvästä jätteestä. Päätavoitteena oli kehittää menetelmä, jolla voitaisiin jatkossa laskea muidenkin Heidelberg-painokoneiden hiilijalanjäljet. Tällaista työkalua tarvitaan, sillä myös asiakkaat ovat alkaneet kiinnostua painokoneiden valmistamisessa syntyvistä CO2-päästöistä ja kysyvät niitä yhä useammin. Puolen vuoden intensiivisen tutkimustyön ja numeroiden pyörittelyn jälkeen saatiin lopulta selville tulos, joka yllätti positiivisesti kaikki mukana olleet osapuolet. Oli todistettu, että viisivärisen, lakkayksiköllä varustetun Heidelberg Speedmaster XL 105 -painokoneen valmistaminen aiheuttaa täsmälleen 218 321,57 kilogramman suuruisen hiilidioksidipäästön – luku oli neljänneksen pienempi kuin mitä oli odotettu. Karkeasti voidaan sanoa, että yhden painokonetonnin valmistamisesta syntyy sama CO2-päästö kuin keskimääräisen autotonnin valmistamisesta eli noin neljä tonnia hiilidioksidia.

osuus koneen CO2-kuormasta osoittautui olevan peräti 45 tonnia, eli jopa puolet koneen kaikkien raaka-aineiden aiheuttamasta hiilijalanjäljestä. — Elektroniset komponentit sisältävät sellaisia ultra-puhtaita materiaaleja, joiden valmistamiseen tarvitaan pitkä sarja puhdistusvaiheita, selittää Karl Petersen Heidelbergin ympäristöosastolta. Joidenkin elektroniikassa tarvittavien raaka-aineiden, kuten esimerkiksi piin ja seleenin, erotteleminen muista mineraaleista on lisäksi tavattoman työlästä ja kuluttaa paljon energiaa. Jatkossa mittalukua ”CO2-päästö yhtä painokonekiloa kohti” voidaan käyttää, kun halutaan arvioida muidenkin painokonemallien hiilijalanjälkiä. Painokoneen koosta ja ominaisuuksista riippuen tätä arviota korjataan joko ylös- tai alaspäin. Pienten peruskoneiden hiilijalanjälki on pienempi, sillä niissä elektroniikan määrä on pieni. Suurten ja monia lisävarusteita sisältävien koneiden kohdalla tilanne on päinvastainen. Painokoneen valmistamisen hiilijalanjälki ei vaikuta yksittäisen painotuotteen hiilijalanjälkeen, sillä koneiden elinkaari on pitkä ja niillä painetaan miljoonia arkkeja.

Elektroniikka pääosassa Painokoneeseen tarvittavien raakaaineiden ja sen valmistamiseen kuluvan energian hiilijalanjäljet osoittautuivat suunnilleen saman suuruisiksi. Mutta materiaalien osalta yllättävää oli se, ettei suurinta ympäristökuormitusta aiheuttanutkaan tarvittava teräs, joka sentään muodostaa noin 92 % painokoneen massasta. Elektronisten komponenttien osuus painokoneen massasta sen sijaan on vain yksi prosentti, mutta niiden

Yhden painokonetonnin valmistamisesta syntyy sama hiilidioksidipäästö kuin yhden henkilöautotonnin valmistamisesta.

elektroniikkaa 1 % koneesta. Osuus hiilijalanjäljestä 51 %.

Teksti Heidelberg Sustainability Report 2009/2010 Kuvat Heidelberg

31


32

PAINOVOIMAA


YMPÄRISTÖ • METSÄNHOITO • PAPERI • KUSTANTAJA • PAINAMINEN • PAINOTUOTE • LUKIJA • KIERRÄTYS

Energia- ja materiaalitehokas painotuote Paperin valmistus, painatus ja kuljetukset aiheuttavat merkittävimmät ympäristövaikutukset painotuotteen koko elinkaaren aikana. Eniten vaikuttaa energian tuotanto ja käyttö. Kun halutaan parantaa painotuotteen ympäristösuorituskykyä, tulisikin pyrkiä parantamaan koko arvoketjun energia- ja materiaalitehokkuutta.

Koko elinkaarta tarkasteltaessa paperin valmistuksen osuus painotuotteen hiilijalanjäljestä on noin 33–55 % riippuen siitä, kuinka paljon tuotteessa on käytetty paperia. Painatuksen osuus puolestaan on noin 13–46 % riippuen siitä, onko kyseessä sanomalehti, aikakauslehti, valokuvakirja vai kirja. Painatuksen ympäristövaikutukset riippuvat esimerkiksi painosmäärästä, painotuotteen rakenteesta, valmistuksen resurssitehokkuudesta, käytettävästä painoteknolo­ giasta sekä käytettävästä energiasta16. Energiatehokkuuden parantaminen koko ketjussa Energiatehokkuus-termillä tarkoitetaan tuotannon määrää suhteessa käytettyyn energiaan. Paperin valmistus, painatus ja kuljetukset ovat selkeästi energiaa kuluttavia vaiheita, kun tarkastellaan painotuotteen koko elinkaarta. Siksi paperin

valmistaja ja painotalo ovat keskeisimmät toimijat, kun lähdetään parantamaan painotuotteen energiatehokkuutta. Ensimmäiset askeleet tällä tiellä ovat tuotantolaitoksen energiankäytön kartoittaminen ja sen seuraaminen. Näin saadaan tärkeää tietoa kehitystarpeista. Investoimalla parhaaseen käytössä olevaan tekniikkaan on mahdollista päästä alan parhaimpien yritysten joukkoon myös ympäristöasioissa. Sertifioitujen laatu- ja ympäristöjärjestelmien hyödyntäminen on järkevää, sillä ne tarjoavat työkaluja toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Niitä voi hyödyntää myös yrityksen ympäristöviestinnässä. Materiaalitehokkuuden parantaminen koko ketjussa Materiaalitehokkuus on kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden aikaansaamista pienenevin materiaalipanoksin siten, että

myös haitalliset vaikutukset vähenevät elinkaaren aikana. Materiaalien valmistuksella ja käytöllä on aina ympäristövaikutuksia. Eri materiaa­lien ympäristövaikutukset ovat erilaisia. Ympäristövaikutukset voivat muodostua eri vaiheissa arvoketjua, joka ulottuu raaka-aineiden hankinnasta tuotteen käytön jälkeiseen käsittelyyn. On siis tärkeää, että materiaalivalinnoissa ja tuotesuunnittelussa ajatellaan koko elinkaarta, jotta tehostamistoimet eivät rajoittuisi ongelmien siirtämiseen muualle arvoketjussa17. Materiaalitehokkuutta voidaan parantaa keskittymällä paitsi tuotantoprosesseihin myös tuotteen suunnitteluun. Paperinvalmistuksen ja painatuksen yhteydessä materiaalitehokkuuden parantaminen voi olla esimerkiksi syntyvän jätemäärän vähentämistä, materiaalien ja tavaroiden uusiokäyttöä sekä mate-

33


34 PAINOVOIMAA

riaalien kierrättämistä. Käyttäjällä on erityisen suuri vastuu painotuotteen kierrättämisessä. Jätehuollon tulisi puolestaan varmistaa, että paperin talteenotto on tehokasta paitsi taloudellisesti myös ympäristön kannalta. Jo painotuotteen suunnitteluvaiheessa tulisi ottaa huomioon sen tarkoituksenmukaisuus sekä varmistaa sen kierrätettävyys. Eräs oleellinen seikka on keräyspaperin siistattavuus. Siistaamisella tarkoitetaan painovärin poistamista keräyspaperista uusiomassan valmistuksen yhteydessä. Siistauksen kehittäminen on vaatinut yhteistyötä paperin, painovärien ja painokoneiden valmistajien kesken. Paperituote tulisi myös suunnitella siten, että sen kierrättäminen olisi helppoa. Eri materiaalien tulisi olla helposti irrotettavissa toisistaan ja useiden eri materiaalien liiallista yhdistelyä tulisi välttää. Ympäristöystävällisemmät ostopäätökset Painotuotteen käyttövaiheeseen kuuluvat esimerkiksi kustantaja, painotuotteen

tilaaja ja painotuotteen loppukäyttäjä eli lukija. Painotuotteen käyttövaiheessa ei yleensä synny suoria päästöjä. Halutessaan painotalo ja painotuotteen ostaja voivat valinnoillaan kuitenkin merkittävästi vaikuttaa painotuotteen ja koko siihen liittyvän arvoketjun ympäristöystävällisyyteen. Painotalo voi esimerkiksi siirtyä käyttämään ainoastaan ympäristömerkillä varustettua paperia. Painotalolle ja -tuotteille on mahdollista hakea mm. Joutsenmerkin käyttöoikeus. Kustantaja, painotuotteen tilaaja ja lukija voivat puolestaan vaatia ympäristömerkittyjä paperi- ja painotuotteita sekä suosia ympäristömerkittyjä painotaloja.

Lisää tietoa painotuotteiden ympäristövaikutuksista: • www.ymparisto.fi • www.d4s-sbs.org • www.ymparistomerkki.fi • ec.europa.eu

Teksti Anna Virolainen Kuvat Shutterstock

TIIVISTELMÄ • Painotuotteen elinkaaren aikana merkittävimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat suurelta osin käytettävän sähkön, lämmön ja polttoaineiden tuotannosta ja kulutuksesta tuotteen valmistuksen ja kuljetusten aikana. • Energiatehokkuutta voidaan parantaa kartoittamalla ja seuraamalla energian­käyttöä, investoimalla parhaaseen käytössä olevaan tekniikkaan ja hyö­dyntämällä sertifioituja laatu- ja ympäristöjärjestelmiä. • Materiaalitehokkuutta voidaan parantaa keskittymällä tuotantoprosesseihin sekä tuotteen suunnitteluvaiheeseen. • Painotuotteen tilaaja tai lukija voi vaikuttaa painotuotteen ympäristöystävällisyyteen vaatimalla ja valitsemalla ympäristömerkittyjä paperi- ja painotuotteita.


YMPÄRISTÖ • METSÄNHOITO • PAPERI • KUSTANTAJA • PAINAMINEN • PAINOTUOTE • LUKIJA • KIERRÄTYS

Graafisen alan YMPÄRISTÖOPPAASTA UUSITTU VERSIO — Yritysvastuu ja ympäristönsuojelu kehittyvät koko ajan. Graafisen alan ympäristöopas on halunnut seurata aikaansa ja toimia myös suunnannäyttäjänä, oppaan uudistanut ympäristötoimittaja Kari Rissa toteaa.

Kolmas painos Toukokuussa on Graafisen alan ympäristöoppaasta ilmestynyt kolmas ja perusteellisesti uusittu painos. Kirjan alkuperäinen rakenne on säilytetty, mutta yli puolet sisällöstä uudistettu, muun muassa suurin osa esimerkkitapauksista on kokonaan uusia. Kari Rissan kirjoittama Graafisen alan ympäristöopas ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1998. Kirja oli silloin tiennäyttäjä ja ensimmäinen toimialakohtainen ympäristöopas Suomessa. Kirjasta otettiin toinen uusittu painos vuonna 2003. Jo silloin tehtiin koko joukko muutoksia. — Yritysvastuuseen oleellisesti kuuluvien ympäristöasioiden painoarvo on koko ajan kasvanut. Samalla on noussut esiin myös uusia haasteita, etenkin ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen käyttöön liittyviä, Rissa perustelee kirjan uudistamista.

Sanoista tekoihin Sidosryhmät, etenkin ympäristötietoiset asiakkaat odottavat, että kirjapainon toiminta vaikuttaisi mahdollisimman vähän luontoon ja aiheuttaisi mahdollisimman vähän ilmaston lämpenemistä. Pelkät hyvää tarkoittavat sanat eivät enää riitä. Nyt tarvitaan yhä enemmän myös tekoja, jotta päästöt saadaan kuriin ja hiilijalanjälki entistä pienemmäksi. Ympäristöasiat tulisi nostaa päivittäisen yritystoiminnan keskiöön, osaksi päivittäistä johtamista ja työntekoa. — Välinpitämättömyys vastuuasioissa voi vahingoittaa kirjapainon mainetta ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Ympäristöasioiden kokonaisvaltainen hyvä hoito puolestaan parantaa yrityksen kilpailukykyä, Rissa muistuttaa. Uudessa ympäristöoppaassa on mukana seitsemän hyvää esimerkkiä suomalaisten graafisen alan yritysten ympäristöjohtamisesta. Rissan mukaan

monet eturivin painot ovat hoitaneet ympäristöasiansa jo kohtuullisen hyvälle tasolle – etenkin jätteiden kierrätys ja kemikaalien käyttö alkavat olla kunnossa. Useat painot ovat rakentaneet itselleen myös ympäristöasioiden hallinta- ja johtamisjärjestelmän. Tavoitteita riittää — Tulevaisuuden haasteena on erityisesti hiilijalanjäljen pienentäminen eli vähähiiliseen energiantuotantoon täytyy jatkossa kiinnittää selvästi nykyistä enemmän huomiota. Sekä sähkön että lämmön käytössä on kirjapainoilla vielä paljon parantamisen varaa. Uusiksi keskittymiskohteiksi ovat nousemassa ekotehokkuuden lisääminen ja vesijalanjäljen pienentäminen, uskoo Kari Rissa. Kirjan on kustantanut Työturvallisuuskeskuksen yhteydessä toimiva Graafisen alan työalatoimikunta.

35


36 PAINOVOIMAA


YMPÄRISTÖ • METSÄNHOITO • PAPERI • KUSTANTAJA • PAINAMINEN • PAINOTUOTE • LUKIJA • KIERRÄTYS

Teksti ja kuvat Kari Rissa

Näin Edita Prima Oy:

Ympäristöjohtaminen liiketoiminnan ytimessä — Ympäristöasiat ovat meillä kiinteä osa päivittäistä johtamista ja painamista. Näin toteaa Edita Prima Oy:n johtaja Mika Ruuskanen, joka vastaa myös pohjoismaisesta Green Edita -ympäristöohjelmasta.

Edita-konserni lähti kehittämään ympäristöasioiden hoitoa jo 1990-luvun alkupuolella. Painotalo halusi olla tiennäyttäjä. — Yrityksen ylin johto nosti jo tuolloin strategiaratkaisuissaan ympäristönsuojelun yhdeksi kirjapainon avainalueeksi. Samalla halusimme vastata myös asiakkaiden vaatimuksiin, Mika Ruuskanen toteaa. 2000-luvun alussa Edita hajautti ympäristönsuojeluasioiden hoidon painosalien lattioille. Vastuu annettiin selkeästi tuotannon johdolle. — Minusta tämä ratkaisu oli aivan oikea. Ympäristönsuojelusta on tullut entistä selkeämmin osa johtamista ja painon jokapäiväistä toimintaa. Ympäristöasioita käsitellään nykyisin säännöllisesti konsernin johtoryhmässä, osastokokouksissa ja tuotantopalavereissa. — Ilman johdon ja koko henkilöstön aitoa sitoutumista emme olisi ympäristö­ asioissa päässeet näin hyviin tuloksiin, Ruuskanen kiittelee. Viime vuosina koko henkilöstölle on annettu laajaa koulutusta kestävästä kehityksestä ja ympäristöasioiden hyvästä

hoidosta. Työntekijät ovat voineet muun muassa suorittaa internetpohjaisen Ympäristöajokortin. Sen on suorittanut jo noin puolet editalaisista. Edita-konserni julkaisi ensimmäisen kattavan yhteiskuntavastuuraporttinsa vuonna 2011. Takana jo pitkä prosessi Edita käynnisti pitkäjänteiset ympäristönsuojelutoimet hankkimalla ensimmäiseksi painotuotteilleen Pohjoismaisen ympäristömerkin eli Joutsenmerkin käyttöoikeuden vuonna 1993. Sen jälkeen alkoi ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän rakentaminen. Siihen meni aikaa pari vuotta. Ympäristöjärjestelmä sertifioitiin vuonna 1998. — Ympäristöjärjestelmä antaa tukevan perustan sekä ympäristöasioiden johtamiselle että tuotantotoiminnalle. Ilman sitä emme tulisi nykyisin enää toimeen, Ruuskanen korostaa. Vuodesta 2006 lähtien Edita Prima Oy on ollut myös Joutsenmerkitty painolaitos, ja WWF:n Green Office -järjestelmä otetaan käyttöön sen toimistoissa vuodesta 2011 alkaen.

Edita-konsernissa nähdään edelleen, että ympäristönsuojelu ei ole hetken projekti, vaan alati jatkuvaa arkipäiväistä toimintaa yhä paremman ympäristön puolesta. Ympäristöasioihin panostaminen on Ruuskasen mukaan tärkeä osa noin tuhat ammattilaista työllistävän viestintäkonsernin kehittämistä. — Haluamme olla Pohjoismaiden johtava viestintälaitos ympäristöasioissa. Toki pyrimme ympäristövastuulla myös liiketoiminnan kannattavuuden kasvuun. Talous ja hyvä ympäristöasioiden hoito kulkevat meillä käsi kädessä. Ympäristöasiat ovat graafisen tuotannon kohtalonkysymyksiä tulevina vuosina. Keväällä 2010 toteutetussa henkilöstö­ kyselyssä noin 90 prosenttia vastaajista piti tärkeänä, että Edita-konserni toimii esikuvana ympäristötyössä. Jatkuvia parannuksia Edita Priman painotaloissa ympäristön­ suojeluasioiden käytännön hoidossa pyritään Ruuskasen mukaan etenemään pienten askelten politiikan mukaisesti – tavoitteena on ympäristövaikutusten jatkuva vähentäminen.

37


38

PAINOVOIMAA

Viime vuosina painopistealueina ovat olleet ekologisesti kestävät hankinnat, energiatehokkuus, ilmastoneutraalius sekä jätteen minimointi. — Meillä jätteiden lajittelu ja kierrätys on ollut jo vuosia rutiinia. Ulkopuolinen jätealan palveluyritys hoitaa jätteet hyötykäyttöön mahdollisimman tehokkaasti. Kaikki ongelmajätteet puolestaan viedään asianmukaiseen hävitykseen Ekokemiin. Kaatopaikkajätettä Edita Priman tuotannossa ei nykyisin enää synny. Reprossa filmit ovat jo pitkään olleet historiaa. Tiedostot tulostetaan suoraan painolevyille. Tämä ctp-tekniikka on merkittävästi vähentänyt kemikaalien käyttöä ja helpottanut työntekoa. Mineraalipohjaiset painovärit on vaihdettu kasvipohjaisiin väreihin, ja pesuaineet muutettu selvästi aiempaa vähemmän liuottimia sisältäviksi. Pakkausjätettä on puolestaan pyritty vähentämään muun muassa siirtymällä astioissa aiempaa suurempaan pakkauskokoon. Isot väriainekontit kiertävät. Tulevaisuuden haasteena Editassa nähdään ennen muuta kustannus- ja ekotehokkuus, jotka voidaan saavuttaa pienentämällä hukkaa ja säästämällä energiaa.

— Erityisen hyviä tuloksia energiansäästössä olemme saavuttaneet Ruotsissa sijaitsevissa painoissamme muun muassa valaistusta ja ilmastointijärjestelmiä uusimalla sekä ottamalla prosesseissa syntyvä lämpö talteen. Esimerkiksi Västra Arosin painossamme energiankulutus käytettyä paperikiloa kohden on laskenut vuodesta 2002 peräti 73 prosenttia. Ilmastoneutraalius vuonna 2010 Edita-konserni on selvittänyt toiminnas­ taan aiheutuvat hiilidioksidipäästöt vuodesta 2008 lähtien. — Asetimme kunnianhimoiseksi tavoitteeksi, että olemme jatkossa hiilineutraali yritys. Keskustelu ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksesta herätti meidät. Etenkin Ruotsin painoissamme oltiin aktiivisia, Ruuskanen kertoo. Hiilineutraalius tarkoittaa, että yritys laskee omat hiilidioksidipäästönsä, ryhtyy vähentämään niitä ja kompensoi jäljelle jäävät päästöt rahoittamalla hankkeita, jotka lisäävät uusiutuvien energialähteiden käyttöä. — Ensimmäinen hiilijalanjäljen laskenta on aika iso urakka, mutta kun laskentamallit on saatu valmiiksi ja osaksi

taloushallinnon rutiineja, työ helpottuu selvästi. Vuonna 2010 Editan kaikki painolaitokset Suomessa ja Ruotsissa ovat saavuttaneet hiilineutraaliuden. Edita-konserni maksoi hiilidioksidipäästöistään kompensaatiota, joka käytettiin YK:n valvomana Intiassa Andhra Pradeshissa sijaitsevan maatalousjätteestä energiaa tekevän biovoimalan rahoittamiseen. — Tavoitteemme on pyrkiä edelleen vähentämään hiilijalanjälkemme suuruutta. Haasteellisinta on vähentää painolaitoksiin ostetun energian, työmatkaliikenteen ja kuljetusten aiheuttamaa ilmastokuormaa. Vuonna 2009 Editan Prima Oy:n kokonaispäästöt olivat noin 1 250 tonnia hiilidioksidia. Siitä työmatkaliikenteen osuus oli noin kolmannes, sähkön ja kaukolämmön osuus reilu neljännes ja kuljetusten osuus noin neljännes. Edita-konsernin hiilitase julkaistaan jatkossa osana yhteiskuntavastuu­ raporttia. — Hiilijalanjälki paljastaa, että meillä on ympäristöasioissa vielä paljon tekemistä. Pitkästä kokemuksesta huolimatta olemme vasta alussa. Suunta näyttää olevan kyllä ihan oikea.


39


40 PAINOVOIMAA


YMPÄRISTÖ • METSÄNHOITO • PAPERI • KUSTANTAJA • PAINAMINEN • PAINOTUOTE • LUKIJA • KIERRÄTYS

Teksti ja kuvat Kari Rissa

Näin PunaMusta Oy:

Kohti kemikaalitonta painolevynvalmistusta — Kemikaaliton levynvalmistus on jo tätä päivää. Olemme pystyneet uuden tekniikan ansiosta luopumaan haitallisten aineiden käytöstä myös painolevyjen valmistuksessa. Näin kertoo PunaMusta Oy:n prepresspäällikkö Jani Vauhkonen.

Levynvalmistuksessa pelkkää hyvää PunaMusta on kulkenut kohti ympäristöystävällistä painamista jo muutaman vuoden ajan. Tavoitteena on saada haitallinen ympäristökuorma pienenemään ja parantaa työturvallisuutta, mutta myös tehostaa tuotantotoimintaa. — Olemme ensimmäisenä heatsetpainona Suomessa ottaneet käyttöön Joensuussa ja Tampereella kehityskoneet, jotka käyttävät uusinta tekniikka paino­ levyjen valmistuksessa. Enää ei tarvita perinteistä runsaasti kemikaaleja sisältävää kehitettä, vaan valottamattomat alueet pestään pois lievästi emäksisellä saippualiuoksella, prepresspäällikkö Jani Vauhkonen toteaa. Saippualiuos kiertää painolevyjen kehityskoneessa. Liuosta ei tarvitse myöskään tuorestaa kemikaaleilla, vaan pelkkä vesijohtovesi riittää. Liuosta tuorestetaan ainoastaan sen verran kuin altaan nestepinta on vajonnut haihtumisen myötä. Käytännössä tuorestejäte on jäänyt kokonaan pois.

— Saippualiuos on entiseen kehitteeseen verrattuna kuin linnunmaitoa. Se voidaan sellaisenaan laskea viemäriin. Käytettynä siihen on kuitenkin liuennut painolevyistä polymeeriä, joten käytetty liuos kerätään talteen jatkokäsittelyä varten. Mahdollisesti tulevaisuudessa polymeeri voidaan erotella käytetystä liuoksesta omatoimisesti. Paljon etuja PunaMusta luopui filmien käytöstä ja käsiasemoinnista jo 2000-luvun alussa. Silloin siirryttiin tulostamaan tiedostoista suoraan valoherkille painolevyille. — Pääsimme tuolloin eroon ympäristöä kuormittavista ja työturvallisuudenkin kannalta hankalista kehitteistä ja kiinnitteistä. Tuotantoprosessikin nopeutui samalla merkittävästi, Vauhkonen kertoo. Ennen kehitysnesteitä piti tuorestaa paljon ja kanistereita oli vaihdettava jopa päivittäin. Se vei aikaa ja oli hankalaa. Työtila on nyt myös entistä siistimpi, kun kehitteiden kanssa ei tarvitse enää toimia.

Uusi tekniikka on vähentänyt myös veden kulutusta. — Ennen tarvittiin painolevyjen kehittämiseen myös esipesu, mutta uudessa koneessa ei enää tarvita. Tämän ansiosta vettä säästyy erittäin paljon entiseen verrattuna. Veden kulutus on vähintäänkin puolittunut. Uuden teknologian levynvalmistusprosessi on myös painamisen laadun kannalta parannus entiseen. — Pisteet ovat nyt aiempaa terävämpiä. Ennen levytuotannon laadussa oli myös vaihtelua nykyistä enemmän, Vauhkonen kiittelee. Uuden tekniikan ansiosta levynvalotus tapahtuu puolet pienemmällä energiamäärällä kuin aiemmin. Näin tulostimien laserdiodien käyttöikä pitenee. — Säästöä tämäkin, Vauhkonen toteaa. Kehityskoneiden huoltojen määrä on uuden tekniikan ansiosta pudonnut jopa neljännekseen entisestä. — Ennen huolto vei nelisen tuntia, nyt selvitään tunnissa. En oikein keksi

41


42 PAINOVOIMAA

uudesta prosessista mitään kielteistä, prepresspäällikkö tuumaa. Joutsenmerkkipaino PunaMusta on nykyisin paino, jolle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki. Joutsenmerkin saaminen on edellyttänyt monia toimia ympäristöasioiden eteen. — Nykyisin kaikki kierrätettävissä oleva jäte lajitellaan ja toimitetaan uusiokäyttöön. Kaatopaikalle menevä jäte on minimoitu. Vaaralliset jätteet toimitetaan ongelmajätelaitokselle, kertoo tuotantopäällikkö Jukka Väkeväinen. Joutsenmerkki edellyttää myös, että päästöjä ilmaan syntyy hyvin vähän. PunaMustan heatset-painokoneet onkin varustettu jälkipolttimilla tai katalyyttipuhdistimilla, joissa poltetaan painoväreissä olevat haihtuvat aineet. — Emme kuormita myöskään vesistöjä, sillä kaikki painoprosessivedet ovat

suljetussa kierrossa ja ne kerätään talteen sekä toimitetaan asianmukaisesti hävitettäviksi, kun laitteistoja puhdistetaan. Mitään kemikaaleja ei lasketa viemäreihin. Laitteistojen toimivuutta tarkkaillaan puolueettomilla päästömittauksilla. Kaikki PunaMustan käyttämät raakaaineet ja kemikaalit ovat Joutsenmerkkikelpoisia. — Pyrimme valitsemaan aineita, jotka kuormittavat mahdollisimman vähän ympäristöä ja ovat myös työturvallisia, Väkeväinen korostaa. Vastuu ympäristöstä PunaMustan omistajat haluavat, että ympäristöasioista pidetään hyvää huolta. Tämä näkyy Väkeväisen mukaan levynvalmistuksessa toteutettujen uudistusten ja Joutsenmerkin käyttöoikeuden lisäksi monella muullakin tavalla painon toiminnassa.

— Esimerkiksi prepressin värinkäytön optimointiohjelmalla olemme pystyneet pienentämään käytettävän painovärin määrää. Väriä kuluu nyt vähemmän painolaadun siitä kärsimättä. Painokoneiden suljetut ja automaattiset värinsäätöjärjestelmät ovat olleet jo vuosia käytössä, ja niiden avulla kuntoonlaitossa syntyvän hukkapaperin määrä on saatu kohtuulliseksi, Väkeväinen toteaa. Ympäristöasiat otetaan huomioon jo painokoneiden hankinnassa. — Energiansäästöön kiinnitetään meillä nykyisin myös paljon huomiota. Heatset-rotaatioiden jälkipoltossa syntyvä hukkalämpö otetaan talteen ja hyödynnetään kirjapainon kiinteistön lämmityksessä. Näin pienennämme hiilijalanjälkeämme. Kirjapainon käyttämistä papereista merkittävä osa on PEFC-merkittyjä laatuja ja siis valmistettu sertifioiduista metsistä hakatusta puusta.


43


44 PAINOVOIMAA

Ympäristövaikutusten arviointi – painotuotteita ei voida suoraan verrata toisiinsa, mutta parannuskohteita voidaan löytää


YMPÄRISTÖ • METSÄNHOITO • PAPERI • KUSTANTAJA • PAINAMINEN • PAINOTUOTE • LUKIJA • KIERRÄTYS 45 Painotalo, ostetun energian tuotanto sekä painovärin ja -levyjen valmistus

Painatus Kuljetukset

Kaikki tuotteen ja raaka-aineiden kuljetukset elinkaaren aikana on laskettu yhteen

Käyttö Käyttövaiheesta ei synny suoria päästöjä

Paperin valmistus Massa- ja paperitehdas, ostetun energian tuotanto ja kemikaalien valmistus

Kierrätys ja jätehuolto Kierrätys ja jätteenpoltto sekä hajoaminen kaatopaikalla

Puunhankinta Puunhankinnasta aiheutuvat päästöt

Aikakauslehden elinkaari kehdosta hautaan.

Tuotteen mahdollisia ympäristövaikutuksia voidaan arvioida elinkaariarvioinnin avulla, mutta tuotteiden ympäristövaikutuksien vertailu on hankalaa. Esimerkiksi hiilijalanjälkitulokset ovat riippuvaisia sekä laskelmissa tehdyistä oletuksista että lähtötiedoista. Erilaisille tuotteille tehtyjä laskelmia tai eri tavoin laskettuja hiilijalanjälkiä ei voi siksi verrata toisiinsa. Energiantuotannon eroista johtuen myös maakohtaiset erot voivat olla suuria. Erot tuotteissa muodostuvat usein monista tekijöistä läpi arvoketjun. VTT:n tutkimuksessa tarkasteltiin eri painotuotteiden ympäristövaikutuksia. Painotuotteet erosivat toisistaan mm. käytettyjen raaka-aineiden, painopapereiden valmistuksen ja painomenetelmien osalta. Lisäksi tuotteiden valmistus­volyymit, tuotteiden koko ja käyttöaika sekä käyt-

tötarkoitus ovat erilaiset. Laskelmissa tehdyt oletukset ja rajaukset poikkesivat myös toisistaan. Elinkaariarvioinnin tulokset muuttuvat jo riippuen siitä, mitkä tuotteen elinkaaren vaiheet on sisällytetty tarkasteluun. Tulokseen ei ole välttämättä sisällytetty elinkaaren käyttövaihetta tai tuotteen hävitystä tai kierrätystä.

Parannuskohteita tuotteiden elinkaariarvioinneilla ja hiilijalanjälkilaskelmilla voidaan kuitenkin löytää. Esimerkiksi hiilijalanjäljen pienentämisessä paras tapa on vähentää energiankulutusta ja parantaa energiatehokkuutta. Näin siksi, että tuotteen valmistaja ei aina pysty vaikuttamaan saatavissa olevan verkkosähkön ja -lämmön tuotantotapaan. Myös raaka-aineiden käytön vähentäminen ja materiaalitehokkuuden parantaminen ovat tärkeitä, kun toiminnan ympäristökuormitusta halutaan vähentää. Raaka-aineiden käytön ja materiaalitehokkuuden seuraaminen valmistusprosessissa tuotekohtaisesti tuo arvokasta tietoa parannusmahdollisuuksista. Toisaalta painotuotteen kohdalla myös lukija voi vähentää syntyviä ilmastovaikutuksia parantamalla lajittelua ja vähentämällä kotitalousjätteen mukana kaatopaikalle joutuvien painotuotteiden määrää. Painotuotteen hiilijalanjälki, kuten aikakauslehden hiilijalanjälki, syntyy ensisijaisesti energian ja polttoaineiden käytöstä. Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi energiankäytöstä aiheutuu ilmaan muitakin päästöjä, joilla voi olla mm. happamoitumis- ja pienhiukkasvaikutuksia. Energiankulutus aiheuttaa myös fossiilisten ja mineraalisten luonnonvarojen ehtymistä. Elinkaaren aikana syntyvät ravinne­ päästöt vesistöön puolestaan aiheuttavat rehevöitymistä. Onkin olennaista huo­mioida kokonaisvaltaisesti tuotteen valmistukseen ja käyttöön liittyvät mahdolliset ympäristövaikutukset.

Teksti Minna Nors Kuvat Shutterstock, VTT

Aikakauslehden hiilijalanjälki Oletuksena on, että noin 16 % luetuista aikakauslehdistä päätyy kaatopaikalle, 79 % kierrätetään ja 5 % poltetaan. Lähde VTT tutkimusseloste 2561 sekä Leaderhanke factsheet (2010).


46 PAINOVOIMAA


YMPÄRISTÖ • METSÄNHOITO • PAPERI • KUSTANTAJA • PAINAMINEN • PAINOTUOTE • LUKIJA • KIERRÄTYS 47

aikakauslehden, kirjan ja sanomalehden hiilijalanjäljet ja muut ympäristövaikutukset Tutkimuksen tuloksena saatiin hyvä kokonaiskuva painotuotteiden ympäristövaikutuksista. Esimerkiksi kaikista sanomalehden elinkaaren aikana arvioiduista ympäristövaikutuksista merkittävimpiä ovat ilmastonmuutos, happamoituminen, alailmakehän otsonin muodostuminen sekä fossiilisten ja mineraalisten luonnonvarojen ehtyminen. Vaikutukset aiheutuvat suurelta osin energian (sähkön, lämmön ja polttoaineiden) tuotannosta ja kulutuksesta tuotteen valmistuksen aikana. Kun tuotteen ilmastovaikutuksia tarkastellaan, soveltuu hiilijalanjälki hyvin yhdeksi indikaattoriksi. Se sisältää painotuotteen elinkaaren aikana syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ilmaan. Vuonna 2005 suomalaisten koti­talouk­ sien kulutuksen aiheuttamista ilmastovaikutuksista sanomalehtien, kirjojen ja muiden paperituotteiden osuus oli pieni, noin 1 %. Suurimmat ilmastovaikutukset aiheutuivat asumisesta (28 %), elintarvikkeista (16 %) ja autoilusta (13 %). VTT:n tutkimus antaa tietoa painotuotteiden ympäristövaikutusten suuruusluokista. Tuotteiden valmistukseen ja käyttöön liittyvät mahdolliset ympäristövaikutukset on tärkeää arvioida kokonaisvaltaisesti esimerkiksi elinkaariarvioinnin avulla. Teksti Minna Nors Kuvat Shutterstock, VTT

VTT tutki Lean development with renewable resources (Leader 2007– 2010) -hankkeessa sanomalehden, aikakauslehden, kuvakirjan, kirjan sekä mainospainotuotteen hiilijalanjälkiä sekä muita ympäristövaikutuksia elinkaariarvioinnin avulla. Hankkeen aikana toteutettiin tapaustutkimukset, joissa huomioitiin painotuotteen koko elinkaari kehdosta hautaan eli puun hankinta, paperin valmistus, painatus, kuljetukset, käyttö sekä kierrätys ja jätehuolto.

Painotuote g CO2 ekv Autolla ajo TV:n katselu 164 g CO2/km LCD 32–37’’

Elinkaarivaiheet

Aikakauslehti 154 1 km 4 tuntia 170 g, 56 sivua

kehdosta hautaan

Sanomalehti 210 1,3 km 6 tuntia 200 g, 48 sivua

kehdosta hautaan

Kirja 1200 7 km 30 tuntia 500 g, 300 sivua

kehdosta jälleenmyyjälle

Valokuvakirja 1000 6,1 km 27 tuntia 500 g, 64 sivua pakattu

kehdosta kotiin

Mainoslehtinen 30 0,3 km 50 minuuttia 20 g, 4 sivua

kehdosta hautaan

Painotuotteiden hiilijalanjäljen havainnollistaminen. Esitetyt hiilijalanjälkitulokset eivät ole verrattavissa toisiinsa, sillä tehdyt oletukset ja rajaukset eroavat toisistaan. Lähde: VTT tutkimusseloste 2561.


48 PAINOVOIMAA


YMPÄRISTÖ • METSÄNHOITO • PAPERI • KUSTANTAJA • PAINAMINEN • PAINOTUOTE • LUKIJA • KIERRÄTYS 49

Teksti Anna Virolainen Kuvat Shutterstock

Paperinkierrätys on kuidun kierrättämistä Paperituotteissa käytetyn puukuidun elinkaari on paljon pitempi kuin yksittäisen paperituotteen elämä. Paperituotteiden talteenotto ja kierrättäminen varmistaa, että kuidut saavat uuden elämän uusina tuotteina. Puukuitu voidaan kierrättää 5–7 kertaa.

Paperilla on korkea kierrätysaste Vuonna 2009 kaikkien paperituotteiden talteenottoaste oli Suomessa 71 %. Painoja kirjoituspapereista otettiin talteen yli 80 %. Tämä on erinomainen saavutus harvaan asutulle maalle. Kansainvälinen paperin keräysasteen keskiarvo on 50 %. Keskimääräinen kierrätysaste Euroopassa vuonna 2009 oli 72 %. Yli puolet Euroopan paperiteollisuuden raaka-aineesta on tällä hetkellä kierrätyskuitua. Suomessa 38 % keräyskuidusta on peräisin kotitalouksista, 52 % teollisuudesta ja noin 10 % toimistoista18. Kierrätyskuitu on paperiteollisuudelle merkittävä raaka-aine. Eurooppalainen paperiteollisuus onkin ollut aktiivisesti mukana kehittämässä tehokkaita paperinkeräysjärjestelmiä. Paperikuitu kiertää eri paperituotteissa Ensiökuidulla ja uusio- eli kierrätyskuidulla on erilaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat niiden käyttöön eri paperituotteissa. Kierrätettäessä kuidun pituus lyhenee. Tämä vaikuttaa valmistettavan

paperin lujuus- ja painettavuusominaisuuksiin. Kaikkia paperituotteita ei voida valmistaa kierrätysmateriaalista, ja siksi myös ensiökuitua tarvitaan. Ensiökuidusta valmistettua paperia käytetään erityisesti korkealaatuisissa painotuotteissa sekä tiukkoja hygieniavaatimuksia edellyttävissä pakkaustuotteissa. Suomessa kierrätyskuitua käytetään eniten kartongin, sanomalehtipaperin ja pehmopapereiden tuotannossa. Pahvista ja sanomalehdistä saadusta kierrätyskuidusta voidaan puolestaan valmistaa esimerkiksi pahvilaatikoita, paperitavaroita ja munarasioita. Kun puukuitu on elinkaarensa lopussa, se poltetaan energiaksi. Jonkin verran elinkaarensa lopussa olevia kuituja käytetään myös eristeiden valmista­ miseen. Aivan kaikkia paperituotteita ei kuitenkaan voida kierrättää. Tällaisia ovat mm. savukepaperit, tapetit, kirjat ja erilaiset hygieniapaperit. Paperinkeräykseen kelpaamattomien papereiden osuus on noin viidennes Suomen koko paperinkulutuksesta18.

Sekä ensiö- että kierrätyskuitua tarvitaan Paperituotteiden kierrättäminen on järkevää paitsi ympäristönäkökohtien vuoksi myös taloudellisista syistä. Kierrätyskuitu on rahanarvoista raaka-ainetta, ja siitä on syntynyt merkittävä kauppa­ tavara. Kierrätyskuidusta tehdyn paperin valmistaminen kuluttaa vähemmän energiaa kuin ensiökuidusta tehdyn paperin valmistaminen. Tämä johtuu mm. siitä, että kierrätyskuitua käytettäessä paperin valmistuksesta jää pois paljon energiaa kuluttava kuitujen erottamisvaihe. Pienempi energiankulutus tarkoittaa luonnollisesti myös pienempiä hiili­­di­oksidipäästöjä. Ensiökuidusta ja kierrätyskuidusta valmistettujen tuotteiden ympäristövaikutuksia ei kuitenkaan voi suoraan vertailla. Molempia kuituja tarvitaan ja molempien käytölle löytyy yhtä vahvat, vaikkakin erilaiset ympäristöperustelut. Se, mikä on tärkeää, on muistaa valita joko kierrätetystä materiaalista tai sertifioidusta raakaaineesta valmistettu paperituote.


50 PAINOVOIMAA LÄHTEET 1 | www.ilmastonmuutos.info 2 | www.ilmatieteenlaitos.fi/kasvihuonekaasut 3 | www. ilmatieteenlaitos.fi/ havaitut_ilmastonmuutokset_ viime_vuosisatoina 4 | www.ilmatieteenlaitos.fi/maailmanlaajuinen_ilmastonmuutos 5 | Edinburgh Centre for Carbon Management ECCM, 2004 6 | Euroopan metsäministerikonferenssit MCPFE, State of Europe’s Forests 2003 7 | YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö, FAO Statistics 2007 8 | www.foresteurope.org 9 | www.metsakeskus.fi/web/fin/ metsaneuvot/oikeudet_ja_velvollisuudet/lait 10 | www.metsateollisuus.fi/Infokortit/metsasertifiointi

Ensiökuitu aloittaa paperikuidun pitkän elämän Valtaosa Suomessa tuotetusta paperista valmistetaan ensiökuidusta. Näin siksi, että Suomen runsaat metsävarat takaavat ensiökuidun helpon ja edullisen saatavuuden. Toisaalta paperintuotanto on Suomessa niin suurta, ettei kierrätyskuitua ole meillä riittävästi saatavilla eikä sitä kannata kaukaa tuoda. Sen sijaan esimerkiksi tiheästi asutussa KeskiEuroopassa kierrätyskuitua on runsaasti tarjolla, ja siksi sitä myös käytetään yleisesti sikäläisessä paperintuotannossa. Maantieteellisellä sijainnilla ja asutuksen määrällä on suuri vaikutus paperituotteissa käytettäviin raaka-aineisiin. Yli 90 % Suomessa valmistetusta paperista menee vientiin. Suomessa tuotettu paperi päätyy siis lopulta KeskiEuroopan paperinkeräysjärjestelmään. On arvioitu, että ilman ensiökuitua paperi loppuisi Euroopasta muutamassa kuukaudessa19.

TIIVISTELMÄ • Suomessa yli 70 % kaikesta paperista kierrätetään. • Kierrätyskuitu on elintärkeä raakaaine metsäteollisuudelle. • Puukuitua voidaan kierrättää 5–7 kertaa. • Suomessa tuotettu paperi päätyy todennäköisesti kierrätykseen Euroopassa. • Paperin kierrättäminen ei onnistu ilman ensiökuitua.

Lisää tietoa paperin kierrätyksestä: • www.metsateollisuus.fi • www.paperinkerays.fi • www.cepi.org • www.paperrecovery.org • www.ingede.com • www.paperrecovery.org

11 | www.metsateollisuus.fi/Infokortit/Paljonkopuutatarvitaanpaperiin 12 | BREF 2001, eippcb.jrc.es/reference 13 | www.metsateollisuus.fi/Infokortit/Energia 14 | www.metsateollisuus.fi/Infokortit/ymparistonsuojelu_paastovahenemat 15 | www.metsateollisuus.fi/tilasto­ palvelu 16 | Carbon footprint and environmental impacts of print products from cradle to grave, VTT Research Notes 2560, VTT, 2010 17 | www.motiva.fi/toimialueet/materiaalitehokkuus 18 | www.metsateollisuus.fi/Infokortit/kierratyskuitu 19 | www.metsateollisuus.fi/Infokortit/monikayttoinenpaperi


51


52

PAINOVOIMAA

tämän lehden hiilijalanjälki on

238 g CO2 ekv

Print Power suomi lönnrotinkatu 11 A 00120 HELSINKI

puh. +358 400 453 736 info@twosides.fi www.twosides.fi www.printpower.fi

1 • PRINT POWER • Suomi • 2011  

Ympäristöfaktaa painotuotteesta

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you