sinituuli KOKOOMUS POHJOIS-POHJANMAA | SYKSY 2018
ÄÄNI POHJOISESTA
Seuraavan eduskunnan tärkein tehtävä on päivittää sosiaaliturva vastaamaan tätä päivää, Kokoomuksen varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie sanoo, että on tärkeää tehdä päivitykset niin, että jälkipolvetkin pitävät niitä hyvinä. Sivut 4-5
Lähtölaukaus eduskuntavaaleihin
Naiset huipulle
Eduskuntavaaleihin on aikaa reilut viisi kuukautta. Kokoomus lähtee PohjoisPohjanmaalla vaaleihin vaaliliitossa RKP:n kanssa. Sivu 2
Esimerkit kannustavat naisia johtotehtäviin. Sivu 3
2 SINITUULI
MAINOS: POHJOIS-POHJANMAAN KOKOOMUS
Kokoomuksen (+RKP) vahvistetut ehdokkaat kevään 2019 eduskuntavaaleihin Nimi Synt. Sofia Ervasti 1995 Janne Heikkinen 1990 Päivi Hirsso 1963 Jarmo Husso 1953 Juha Hänninen 1959 Hanne-Mari Juntunen 1993 Mikko Korkeakoski 1988 Outi Penttinen 1975 Sami Pikkuaho 1967 Hanna Saari 1966 Eero Suutari 1956 Mari-Leena Talvitie 1980 Pauliina Valkovirta 1980 Tanja Nymän (RKP) 1965
JAAKKO SALOVAARA
Kyllä kai sitä muuten, mutta…
S
aksalainen Carl Schmitt oli filosofi, joka 1900-luvun alkupuolella pohti myös meille tänään tutulta vaikuttavia ongelmia, kuten parlamentarismin ja demokratian kriisejä. Schmitt tai hänen ajatuksensa eivät tänään taida olla kovin yleinen tuttavuus kirjahyllyissä tai yhteiskunnallisia asioita aktiivisesti seuraavienkaan ihmisten parissa. Tämä on sääli, sillä nykyinen poliittinen keskustelu muistuttaa yhä enemmän ja enemmän hänen vuonna 1932 esittämäänsä teoriaa politiikasta aina ja välttämättömästi ilmiönä, joka perustuu viime kädessä konflikteihin ja vastakkainasetteluun. Hänelle politiikka oli aina jakoa ystäviin ja vihollisiin. Suomalainen yhteiskunta on monessa suhteessa upea esimerkki siitä, mitä yhdessä sopimalla voidaan saada aikaa silloin, kun kaikki haluavat yhdessä viedä asioita eteenpäin. Kriittinen keskustelu, erilaiset mielipiteet ja vaihtoehtojen esittäminen ovat tärkeä osa demokratiaa. Yhä useammin vaikuttaa kuitenkin siltä, että avoin keskustelu ja yhteisten ratkaisujen löytäminen häviää nahisteluun ja tahalliseen väärin ymmärtämiseen. Samalla yhteiskunnan kokonaisedun tavoittelu jää lyhytnäköisten, tilapäisten tavoitteiden KOETA OLLA KAKSI ja kuukausittaisten galluplukujen virKOKONAISTA PÄIVÄÄ hemarginaalien säännölliseksi uhriksi. KÄYTTÄMÄTTÄ Jo filosofi Herakleitos tuli aikoiPUHEESSA TAI MUUSSA naan johtopäätökseen, jota meidän on YHTEYDESSÄ tänä päivänä yhä hankalampaa kiistää. Hänen mukaansa maailmassa vain yksi MUTTA-SANAA. asia on muuttumaton – taukoamaton muuttuminen. Yhteistyöllä ja avoimella uskolla tulevaisuuteen rakennetut hienot asiat on helppo rikkoa takertumalla niihin kiinni ja käpertymällä saman mielisten kanssa omaan poteroon siilipuolustukseen, rakentelemaan tulevaisuuden sijaan viholliskuvia. Me jokainen voimme jokaisena päivänä omalla toiminnallamme vaikuttaa siihen, millaisessa maailmassa elämme, ja miten siihen suhtaudumme. Me usein helposti torjumme uudet asiat mahdottomina, hankalina, kiellettyinä tai pakotettuina. Useimmat arvokkaat asiat eivät välttämättä ole helppoja. Olisiko maailma toisen näköinen, jos me jokainen omassa työssä ja arjessa koettaisimme nähdä asiat mahdollisuuksina, luvallisina, arvokkaina ja todennäköisinä. Rakennetaan yhdessä keskustelukulttuuria myös politiikassa yhteistyön, tulevaisuuden ja ennakkoluulottomuuden kivijalalle. Haastankin jokaisen lukijan pieneen harjoitukseen, joka voi aluksi tuntua hassulta, mutta saattaa lopulta yllättää tekijänsä iloisesti. Koeta olla kaksi kokonaista päivää käyttämättä puheessa tai muussa yhteydessä mutta-sanaa. Kuuntele myös muita ympärilläsi ja pohdi kuinka monta kertaa jokin kiva tai positiivinen sanoma katkeaa äkkipysähdykseen, jonka nimi on mutta. Kirjoittaja on Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen toiminnanjohtaja.
sinituuli
Ammatti Erityispedagogiikan opiskelija Yhteiskuntatieteiden maisteri, viestinnän suunnittelija Lääketieteen tohtori, erikoislääkäri Toimitusjohtaja Teologian maisteri, majuri res. Oikeustieteen ylioppilas Vanhempi konstaapeli Optikkoyrittäjä Yrittäjä, sairaanhoitaja Matkailualan yrittäjä Kansanedustaja, insinööri Kansanedustaja, ympäristötekniikan DI. Ensihoitaja Kieltenopettaja
Kevät mielessä jo lokakuussa Eipä tule heti mieleen politiikan aikakirjoista samanlaista puhdetta kuin tuleva kevät. TOMI KAISMO TEKSTI:
KANSANVALLAN ja demokratian juhlaa vietetään
käytännössä koko alkuvuosi. Ja mahdollisesti vielä syksylläkin saatetaan käydä vaaleja riippuen eduskunnan työtahdista. Maakuntauudistus etenee valiokunnissa vakaasti kohti suurta salia, mutta esimerkiksi kiireellinen tiedustelulainsäädäntö voi vielä vaikuttaa sen käsittelyaikatauluihin ja sitä kautta lakien voimaantuloon sekä maakuntavaalien järjestämiseen. Huhtikuussa 2019 valitaan kuitenkin maalle uudet kansanedustajat ja heti perään toukokuussa edustajat Euroopan parlamenttiin. Ja jos eduskunta saa sotelait ajoissa eteenpäin, saatetaan siis toukokuussa eurovaalien yhteydessä käydä uurnille kokonaan uusissa vaaleissa, joissa valitaan maakuntavaltuustot. Tylsiä hetkiä ei siis ole luvassa.
Työllisyyspolitiikka toimii
Valtakunnan politiikassa kokoomus on kantanut hallituksessa vastuuta maan tulevaisuudesta. Tulokset näkyvät. Yli 115000 uutta työpaikkaa kertoo siitä, että tehdyt poliittiset ratkaisut ja valinnat ovat olleet oikeita. Hallituksen työllisyyteen liittyvien politiikkatoimien kokonaisuus on ollut laaja. Kokonaisuudessa on sekä työvoiman kysyntään että tarjontaa vaikuttavia toimenpiteitä. Lähtökohtana on ollut parantaa sekä työn tekemisen että työn teettämisen kannattavuutta. Kysyntäpuolella on parannettu kilpailukykyä, edistetty yrittäjyyttä, monipuolistettu elinkeinorakennetta ja alennettu työllistämiskynnystä. Kokonaisveroastetta on laskettu. Tarjontapuolella on taas lisätty työn tarjontaa: edistetty työnteon kannustavuutta, edistetty liikkuvuutta, aktivoitu työnhakijoita, uudistettu työttömyysturvaa, panostettu osaamiseen ja uudistettu työvoimahallintoa. Myös ulkomaalaisten osaajien maahantuloa on edistetty ja työn verotusta kevennetty pieni- ja keskituloisiin painottaen. Kaikille tämä kehitys ei ole maistunut. Olemme nähneet esimerkiksi yrityksiin kohdistuvia työtaisteluatoimia, joilla hallitusta on yritetty huojuttaa ja painostaa. Demokratiaan kuuluu olennaisena osana oikeus kritisoida vallankäyttäjiä. Kaikkien uudistusten vastustaminen tai vanhojen rakenteiden jääräpäinen
”KOKOOMUS HAKEE KEVÄÄN VAALEISTA KANSALAISILTA VALTAKIRJAA KOLMELLE KANSANEDUSTAJALLE OULUN VAALIPIIRISSÄ.”
puolustaminen eivät kuitenkaan yleensä ole se rakentavin tie vastata yhteiskunnan ja ihmisten päivittäin kohtaamiin haasteisiin. Useimmat tuntemani poliitikot ovat vastuullisia ja harkitsevia toimijoita, jotka kykenevät myös keskustelun ja kompromissien kautta hakemaan kokonaisuuden kannalta parhaita ratkaisuja ilman turhaa nokkapokkaa tai vastakkainasettelua. On sinänsä harmillista, että monesti etenkin julkisessa keskustelussa hyvät ja toimivatkin ratkaisut haukutaan ja torjutaan, jos esittäjä on omasta näkökulmasta väärä. Tällaisessa keskustelukulttuurissa houkutus poliittisten irtopisteiden keräämiseen ei ainakaan vähene, mikä on sääli tavallisen kansalaisen kannalta.
Tavoitteena kolme edustajaa
Kokoomus hakee kevään vaaleista kansalaisilta valtakirjaa kolmelle kansanedustajalle Oulun vaalipiirissä. Pitkään politiikassa ja erilaisissa vaaleissa mukana olleena voin vilpittömästi sanoa, että jo nyt on koossa erinomaisen väkevä ja pätevä ehdokasjoukkue. Erilaista osaamista ja elämänkokemusta on laidasta laitaan, ja kaikkia ehdokkaita yhdistää into tehdä arjen kannalta parhaita ratkaisuja. Tässä porukassa ymmärretään, että kakku on ensin leivottava, jotta sitä voisi jakaa. Uutta kokoomuksen edukuntavaalitoiminnassa on vaaliliitto RKP:n kanssa. Se on meille luonnollinen jatko jo aiemmin maakuntavaaleja varten solmitulle sopimukselle, ja sopii hyvin molempien puolueiden tavoitteisiin. Ruotsinkielisiä ihmisiä runsaasti eri puolilla maakuntaa, ja Oulussa toimii esimerkiksi ruotsinkielinen koulu. Uskon, että vaaliliitto on meille molemmille edullinen molemmissa vaaleissa. Arkemme koostuu lukemattomista pienistä asioista, joista useimpiin vaikuttavat toisinaan etäiseltä vaikuttavat poliittiset päättäjät. Siksi ei ole aivan sama millaisilla arvoilla ja näkemyksillä valitut edustajamme päätöksiä tekevät. Tuleviin eduskuntavaaleihin on jo asetettu eri puolueista iso osa ehdokkaista, Kokoomuksen osalta tilanne on hyvä ja kehotan lämpimästi jokaista tutustumaan hienoihin ehdokkaisiimme esimerkiksi verkkosivuilla ja vaalikentillä. Joulukuussa ilmestyvä Sinituuli esittelee joukkueemme tarkemmin myös paperilehdessä. Kirjoittaja on monipuolinen yrittäjä, jalkapallon suurkuluttaja, Oulun kaupunginvaltuutettu sekä Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen puheenjohtaja.
Kustantaja: Kansalliskustannus Oy Päätoimittaja: Jaakko Salovaara Avustajat: Pia-Riitta Korvenheimo, Elsi Salovaara, Elli-Nora Vehmanen Painopaikka: Kaleva Oy Painos: noin 90000 kpl Ilmestymispäivä: 25.10.2018 Taitto ja ulkoasu: HANK
www.pohjois-pohjanmaankokoomus.fi @ppkokoomus
PETTERI LÖPPÖNEN
PÄÄKIRJOITUS
Kotoisin Kuusamo/Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Suomussalmi Ylivieska Sotkamo Oulu Kalajoki Kajaani Oulu Haapavesi Oulu
MAINOS: POHJOIS-POHJANMAAN KOKOOMUS
SINITUULI 3
JASMIINA SALIN
Naiset huipulle -seminaarissa olivat mukana vasemmalta kansanedustaja MariLeena Talvitie, KNaL piirin pj. Pia-Riitta Korvenheimo, puhemies Paula Risikko, Kempeleen valtuutettu Pia Hanski, yrittäjä Anna Rounaja. tuomiorovasti Satu Saarinen, Kempeleen Kokoomusnaisten pj. Anu Leivo, Kokoomusnaisten pj. Sofia Vikman, Kokoomusnaisten aktiivi Jaana Urpilainen, Kokoomusnaisten piirihallituksen taloudenhoitaja Tarja Ylitalo ja Kokoomusnaisten järjestösihteeri Kristiina Karjalainen.
Miten kanantaluttaja ja rikotun lasikaton sirpaleet liittyvät toisiinsa? Miten nainen nousee ministeriksi tai kirkkoherraksi? Kokoomusnaisten seminaarikiertueella naisten uratarinat toimivat esimerkkeinä. ELLI-NORA VEHMANEN, PIA-RIITTA KORVENHEIMO TEKSTI:
K
okoomusnaisten valtakunnallinen ”Naiset huipulle” –seminaarikiertue kokoaa naisjohtajia ja naisvaikuttajia eri aloilta pohtimaan omaa ammatillista uratarinaansa, johtajuutta, tulevaisuutta sekä haaveita. Paneelikeskusteluissa on pohdittu esimerkiksi lasikattojen murtamista, milloin nainen on huipulla ja millaiset kokemukset ovat muokanneet naisia paremmiksi johtajiksi. Positiivista palautetta kantautuu eri puolilta Suomea. Kempeleen seminaarin avasi Kokoomusnaisten Liiton puheenjohtaja Sofia Vikman. Paneelissa kuultiin huippuosaajia yhteiskunnan eri johtotehtävistä: eduskunnan puhemies Paula Risikko, liikunta-alan yrittäjä Anna Rounaja, tuomirovasti Satu Saarinen sekä kokoomuksen tuore varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie. Paneelin juonsi Pohjois-Pohjanmaan Kokoomusnaisten puheenjohtaja Pia-Riitta Korvenheimo.
Tärkeät sanat
Sanojen voimaa ei voi aliarvioida. Jokainen meistä muistaa ja kantaa voimapatterina läpi elämänsä niitä kannustuksen lauseita, jotka kuulimme lapsena tai nuorena. Sanat, jotka tuntuivat merkityksellisiltä heti tai vasta vuosikymmenten päästä. Monet paneelin naisjohtajat ovat saaneet innon omalle johtajauralleen jo lapsena, vaikkeivat sitä silloin vielä itse tajunneetkaan. Panelistit muistelivat yhdessä eniten mieleen jääneitä kokemuksia ja muiden sanomia asioita heistä. Mari-Leena Talvitie muistaa kasvaneensa yrittäjäperheen hektisyyden keskellä. Yrittäjyys, yhdessä tekeminen ja joukkuepelaaminen onkin aina ollut lähellä sydäntä. Hänen unelmanaan olisi vielä jossain vaiheessa työuraansa toimia yrittäjänä. Satu Saarinen on kuullut vasta vuosia tapahtuneen jälkeen, että
lapsuuden kodin talonmies Kallesetä oli todennut muille pihapiirin aikuisille, että tuosta lapsesta tulee vielä johtaja. Ilmeisesti Saarisen rauhallinen olemus sekä johtamis- ja organisointikyky hiekkalaatikkoleikeissä oli tehnyt Kalle-setäänkin vaikutuksen. Lasikattoja Saarinen on murtanut urallaan useita, sillä hän oli Oulun ensimmäinen naispuolinen kirkkoherra. Tuomiorovastiksi valituksi tullessaan hän oli myös ainoa naispuolinen tuomiorovasti Suomessa. Koska seurakunnan jäsenet valitsevat tuomiorovastin äänestyksellä, ylivoimainen äänisaalis antoi vahvan mandaatin toimia tehtävässä.
Kana lieassa
Paula Risikko muistelee saaneensa puhelun oudosta numerosta ollessaan koiran kanssa metsälenkillä ja päätti poikkeuksellisesti vastata. Soittaja oli tuohtunut kansalainen, joka antoi palautetta kansanedustajien toiminnasta ja heidän tekemistä lupauksista ja päätöksistä. Aikansa valitettua soittaja oli kuitenkin todennut, että on kyllä hyvä että sinä olet siellä eduskunnassa päättämässä asioissa, kun mikään kanantaluttaja et ole! Nämä sanat ovat jääneet puhemies Risikon mieleen. Anna Rounaja puolestaan on koko elämänsä seurannut perheyrityksen toimintaa ja haaveena oli jo nuorena nousta tulevaisuudessa perheyrityksen johtoon, jota aiemmin ovat johtaneet vain suvun miehet. Rounaja olikin ensimmäinen naistoimitusjohtaja pitkään toimineessa perheyrityksessä ja hän on siitä erityisen ylpeä. Rounaja pitää jatkuvaa itsensä sekä yrityksen kehittämistä erittäin tärkeänä. Tapahtumassa kuultiin näkökulmia omalla uralla etenemisessä ja rohkaistiin naisia jakamaan omia kokemuksiaan. Elämänviisauksia ja iloa jaettiin kaikille mukana olleille. Johtaminen merkitsee meille erilaisia kiinnostuksen kohteita, erilaisia tapoja toimia ja vaikuttaa. Kokoomusnaiset kannustavat naisia etenemään urallaan johtotehtäviin!
4 SINITUULI
MAINOS: POHJOIS-POHJANMAAN KOKOOMUS
KARI KULMALA
Arktisten parlamentaarikkojen konferenssissa suomalaiset kansanedustajat veivät kollegansa muun muassa patikoimaan ja keräämään marjoja, mustikkaa ja puolukoita. Kuvassa Mari-Leena Talvitie on ikuistettuna aivan Jäniskosken lähellä.
Arktisen arjen puolesta Valtakunnan tasolla tehdään ihmisenkokoista politiikkaa ja haetaan kestäviä ratkaisuja, toteaa kokoomuksen varapuheenjohtaja, oululainen Mari-Leena Talvitie. ELSI SALOVAARA
K
TEKSTI:
un kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie lähti Arktisten alueiden valtuuskuntien kokoontumiseen Inariin, hän pakkasi laukkuun mukaan myös ulkoilukengät. Tiedossa oli, että tapaamisen aikana päästäisiin
myös luontoon. Ekaluokkalaisena partion aloittaneelle Talvitielle samoilu metsäpoluilla on luonnollista, ja eduskunnan partioparlamentin puheenjohtajalle tällaiset työtehtävät ovat mieluisia. Suomi on yksi maailman kahdeksasta arktisesta valtiosta, joilla on alueita napapiirin pohjoispuolella. Talvitie taas on yksi kuudesta kansanedustajasta, jotka muodostavat Suomen arktisen valtuuskunnan. – Arktinen alue toimii maapallomme jäähdyttäjänä. Täällä ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat ainakin kaksi kerta muuta maailmaa nopeampia. Tarvitsemme enemmän yhteistyötä ja tutkimusta päätöksenteon tueksi. Arktisten maiden valtuuskunnat ovat koolla joka toinen vuosi. Kaksi vuotta sitten Talvitie oli mukana Venäjällä Ulan-Udessa, jossa tehtiin aloite maiden ympäristöministerien kokouksen järjestämiseksi. Kokous toteutui lokakuussa 2018 Rovaniemellä.
Paikka puoluejohdossa avaa ovia
Jo ennen kansanedustajuutta eduskuntatalo ovettomine hisseineen tuli Mari-Leena Talvitielle
tutuksi hänen toimiessaan kolme kautta kansanedustajan avustajana. Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana hänet valittiin kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajaksi 2014. Se avasi oven ministeriryhmään jo ennen kuin Talvitie keväällä 2015 äänestettiin kansanedustajaksi. Viime kesänä puoluekokous valitsi hänet puolueen varapuheenjohtajaksi. – Tosiasia on, etten tiedä millaista on olla ensimmäisen TARVITSEMME kauden rivikansanedustaja, PÄÄSTÖTÖNTÄ hän toteaa ilman itsekehua. ENERGIAA SEKÄ Puoluevaltuuston puKANNUSTIMIA TEHDÄ heenjohtajana Talvitie luonnehtii toimineensa YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIÄ, enemmän kentän äänenä, SUOMEN OLOSUHTEET niin kokoomustoiminnassa JA ERITYISPIIRTEET kuin ministeriryhmässä. HUOMIOIVIA Evästykset olivat sisäiseen kokoomustoimintaan, kun taas RATKAISUJA. varapuheenjohtajana reviirinä on päivänpolitiikka. Varapuheenjohtajana Talvitie kokee voivansa tuoda entistä paremmin esiin pohjoisen ääntä. Pesti tuo mukanaan vaikutusvaltaa, näkyvyyttä ja enemmän poliittista vastuutyötä. Pohjoisen asiat ovat usein myös koko Suomen asioita. – On tärkeää, että Euroopan suurin sisäkampus eli arktinen Linnanmaan yhteiskampus rakentuu Ouluun. Se nivoo vetovoimaisen tiedeyliopiston ja ketterän ammattikorkeakoulun. Valtatie 4 ja Oulun satama ovat kunnossa, lento-
Ensimmäinen lakialoite menossa läpi YKSI ESIMERKKI Mari-Leena Talvitien ihmisenkokoisesta ajattelusta on oululaiskollegojen kanssa tehty lakialoite. Edustajat esittivät, että asunto-osakeyhtiön purkamiseen ei tarvittaisi enää yksimielisyyttä, vaan siihen riittäisi 9/10 enemmistöpäätös. Talvitie törmäsi lain epäkohtaan toimiessaan Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana 2011–2012. – Silloin oli suunnitteilla useissa keskeisissä keskustan kortteleissa purkavaa lisä-, uudis- ja täydennysrakentamista, joka nivoutui maanalaiseen parkkiratkaisuun, eli Kivisydämeen. Kaavamuutokset etenivät vasta, kun yksimieliseen yhtiökokousten lisäksi oli jokaisen osakkaan suostumus. – Jotkut pitkittivät päätöksentekoa, joko periaatteesta tai sitten perikunta ei löytänyt asiassa yhteistä näkemystä. Lakialoitteen allekirjoitti yli sata kollegaa ja se on ollut lausuntokierroksella. – Hallituksen esitys tullee loppuvuonna eduskuntakäsittelyyn. Siten laki voisi tulla voimaan ensi vuoden keväällä, tai viimeistään kesän jälkeen, Talvitie iloitsee.
MAINOS: POHJOIS-POHJANMAAN KOKOOMUS
yhteydet toimivat ja tavoitteena on neljän tunnin junayhteys Helsinkiin. On myös valtion etu satsata alueelle, joka on tulevaisuuden – eli lasten ja nuorten – maakunta. Oulun yliopistosta ympäristörakennustekniikan diplomi-insinööriksi valmistunut Talvitie toteaa, että esimerkiksi rakentamisja yhdyskuntatekniikan koulutusvastuun saaminen Oulun yliopistolle yhdessä ammattikorkeakoulun kanssa oli opiskelijoille ja elinkeinoelämälle merkittävä asia.
Tavoitteena on hyvä arki
Kun Mari-Leena Talvitieltä kysyy, millaista politiikkaa hän haluaa tehdä, vastaus on: ihmisenkokoista politiikkaa. Sitä on kaikki, mikä vaikuttaa ihmisten sujuvaan arkeen, työelämään, opiskeluun, perhe-elämään ja vapaa-aikaan. – Ihmisenkokoinen politiikka on arjen sujuvuutta, toimivia palveluita, terveitä rakennuksia ja turvallista lähiympäristöä, kuten pyöräteitä ja lähiliikuntapaikkoja. Se on myös osaamisen päivittämistä, jotta on osaavaa työvoimaa elinkeinoelämälle. Näkemystä ihmisenkokoiseen politiikkaan Talvitie saa myös omakehittelemä konseptinsa Kansanedustajan kyselytunnin kautta. Reilun kolmen vuoden aikana tilaisuuksia on pidetty parikymmentä Kärsämäeltä Kempeleeseen ja Oulusta Kalajoelle. – On hyvä käydä keskusteluja ja olla tavattavissa myös vaalien välillä. Kestäviä ratkaisuja tarvitaan niin ympäristölinjauksissa, kaavoituksessa, liikkumisessa kuin erilaisissa uudistuksissa. – Ensi kaudella on kyettävä päivittämään yhteiskunnan rakenteita ja siirrettävä ajattelua hallinnon sijaan ihmisiin. Se tarkoittaa käyttäjälähtöisyyttä ja yrittäjäystävällisyyttä. Päivitettävä riittää perhevapaajärjestelmässä, työmarkkinoissa kuin jatkuvan oppimisen polussa, siis siinä miten voi opiskella ja tehdä töitä limittäin. Toiselle kansanedustajakaudelle pyrkivä Talvitie toteaa, että suurin päivitystarve on
SINITUULI 5
sosiaaliturvan kokonaisuudessa, josta on syytä saada eri puolueiden välinen yhteinen ratkaisu. – Tärkeää on tehdä päivitykset niin, että jälkipolvetkin sanovat, että uudistukset ovat olleet hyviä. Ja ne on kannattanut tehdä, kahden tyttären äiti toteaa.
Vertaus kolmijalkaisesta tuolista
Ympäristö on näkynyt Mari-Leena Talvitien, tyttönimeltään Kairivaaran, teemoissa jo ensimmäisistä kunnallisvaaleista vuonna 2000 saakka. – Ympäristö ei ole lahjaa menneiltä sukupolvilta, vaan lainaa tulevaa sukupolvilta, hän siteeraa. – Oman politiikkani pohja on jo pitkään ollut kuin kolmijalkainen tuoli. Yksi jalka on ekologiset asiat, toinen sosiaaliset asiat, kuten kulttuuri ja alueasiat, ja kolmas taloudelliset asiat. Kaikki tietävät, miten käy, jos yhden jalan unohtaa tai se katkeaa. Nämä kolme huomioimalla syntyvät kestävät ratkaisut. Poliittisilla sopimuksilla ja sitoumuksilla luodaan suunta, minne päin mennään. Lainsäädännön myötä saadaan kannustimia siihen, millaisia valintoja ihminen voi tehdä ja mitä kannattaa tehdä. – Tarvitsemme päästötöntä energiaa sekä kannustimia tehdä ympäristöystävällisiä, Suomen olosuhteet ja erityispiirteet huomioivia ratkaisuja.
Ympäristölinjaukset työn alla
Kokoomus on tällä kaudella ajanut esimerkiksi kivihiilen kieltoa, liikenteen biopolttoaineiden sekoitevelvoitetta, kävelyn ja pyöräilyn edistämistä sekä päästöhinnoittelua lämmityspolttoaineisiin ja autojen verotukseen. – Pitkällä aikavälillä liikkumista siis verotettaisiin vain käytön ja sen päästöjen, ei hankinnan mukaan, Talvitie tulkitsee. Kokoomus valmistelee parhaillaan puolueen ympäristölinjauksia, joista päätetään puoluehallituksessa loppuvuonna. Keskustelussa ovat puhtaat energiarat-
kaisut, päästöttömämpi liikenne ja se, kuinka ympäristöteknologian ratkaisuista saadaan vientiä. – Teemana on: vapaus tarvitsee vastuuta. Vastuuta ilmastosta, vastuuta vesistöistä ja vastuuta luonnon monimuotoisuudesta. Kokoomuslaista vastuullista politiikkaa on se, että nähdään kokonaisuus ja tehdään kestäviä ratkaisuja sen pohjalta.
Kohokohtia kansanedustajan työarjessa ovat tukijoukkojen ja tuttujen vierailut Arkadianmäellä. Kuvassa Outi Huttunen ja Raimo Tikkanen Kempeleestä.
6 SINITUULI
MAINOS: POHJOIS-POHJANMAAN KOKOOMUS
NÄKÖKULMA JUHA HÄNNINEN
Tarvitsemme lisää yrittäjähenkeä Suomeen
O
Opetusministeri Sanni GrahnLaasosen perheessä luetaan parhaillaan ahkerasti kaninhoitooppaita.
Työpaikka voi olla lukutaidosta kiinni Lukuliike kannustaa lapsia ja nuoria lukemaan, jotta ovet hyvään elämään pysyvät auki. HENRIIKKA PULLI TEKSTI:
MILTÄ TUNTUISI, jos terveysaseman opaste-
kyltin teksti näyttäisi vain joukolta sekalaisia kirjaimia? Tai jos opettajan lähettämän viestin sisältö ei avaudu ilman lapsen apua? Suomessa on 370 000 aikuista, joilla on lukemisen kanssa vaikeuksia. He eivät selviydy jatko-opinnoista ja heidän työllistymisensä on heikkoa. Moni selviää vielä yksinkertaisista teksteistä, mutta jos tekstiä tulee eteen kerralla runsaasti tai se on monimutkaista tai tulkinnanvaraista, heikot lukijat ovat vaikeuksissa. Samaan aikaan yhä harvempi nuori tarttuu vapaa-ainakaan kirjaan. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on huolissaan suomalaisten lukutaidon rapautumisesta. Hän muistuttaa, että kodin rooli on edelleen lasten lukutaidon kannalta merkittävä tekijä. – On häkellyttävä tieto, että vain 27 prosenttia vanhemmista lukee päiväkoti-ikäisille lapsilleen iltasatuja, Grahn-Laasonen kommentoi lukutaitokampanjan avaustilaisuudessa. Erityisesti poikien lukutaito on noussut luupin alle. Lukukeskuksen tekemästä tutkimuksesta selviää, että suomalaisnuorista jopa kymmenellä prosentilla on heikko lukutaito, mutta pojista heikkoja lukijoita on peräti 16 prosenttia. Tämä näkyy opetusministerin mukaan esimerkiksi poikien oppimistuloksissa ja heijastuu myöhemmin myös jatko-opintoihin ja työllistymiseen. – Lukevan miehen mallille olisi kovasti tarvetta, opetusministeri vinkkaa. Ministeri muistuttaa, että lukutaidon heik-
REIJO KOIRIKIVI/STUDIO PSV
n sanottu, että paljon tehtävää. Paikallisessa sopimisessa ei ole päästy riittävästi eteenyrittäjänä on päin. Yritysten asioista pitää pystyä Suomessa paremmin sopimaan yrityksen sisällä, hyvä olla, missä on paras tieto. Tämä olisi sekä kunhan et työnantajan että työntekijän etu. menesty. Maamme hallitus on pyrkinyt Yrittäjältä alentamaan työllistämiskynnystä vaaditaan pienyrityksissä, joissa on tällä hetpaljon: on kellä suuri työllistämisen potentiaali. oltava halua, tahtoa, rohkeutta, monenlaisia valmiuksia ja luottamusta Henkilörekrytointi on yritykselle aina liikeideaan, jonka varaan kannattava iso investointi ja myös mahdollinen toimintaa voi rakentaa. riski. Mitä pienempi yritys on, sen Yrittämiseen liittyy aina riskejä, suurempi on rekrytoinnin riski. minkä vuoksi tarvitaan sitkeyttä ja On päivän selvää, ettei kukaan paineensietokykyä. Yhteistyökyky, yrittäjä palkkaa ketään irtisanoakseen ulospäin suuntautuneisuus ja täshänet. Työntekijä otetaan, kun työn mällisyys auttavat asiakassuhteissa tekemiselle on tarve. ja yhteistyöverkostojen luomisessa. Poliittiset työnseisaukset ja laittomat lakot ovat kilpailukykymme Ei ihme, jos monelle herää kysymys turma ja aiheutmiksi ryhtyä yrittäjäksi, kun helpomtavat yrityksille mallakin elämässä pysyvää ongelmaa. pääsee? Näin ei voi jatkua. ”ON PÄIVÄN PohjoisMenestyvä yritSELVÄÄ, ETTEI täjä on myös Pohjanmaa tunnetaan nuorekkaana KUKAAN YRITTÄJÄ työmiehen paras maakuntana, jossa ystävä. PALKKAA KETÄÄN on paljon korkealle koulutettuja IRTISANOAKSEEN Elintärkeä elinvoima nuoria. Nuoret HÄNET.” Suhdannenäkymät pysyvät paikkakunnalla, mikäli ovat maassamme ympäristö tarjoaa mielekkäitä mahvielä hyvät. Työllisyyden kannalta se dollisuuksia. Tällä hetkellä Pohjoistarkoittaa sitä, että viidennes yrityksistä alueellamme aikoo lisätä henkiPohjanmaa on Suomen kärkeä löstöä. Pohjois-Pohjanmaa ja Suomi kasvussa ja kilpailukyvyssä, mutta alueellamme on vielä paljon työtä peh- elävät yrittäjyydestä ja yritysten memeissä arvoissa, henkisessä ilmastossa nestyksestä. Jos meillä ei ole yrityksiä, ja ilmapiirissä. ei ole työpaikkoja, elinvoimaa, vetovoimaa, pitovoimaa, ei verotuloja eikä Pitovoima ratkaisee hyvinvointia. Yrittäjät suurelta osin Meidän tulee kiinnittää erityistä rahoittavat myös julkiset palvelumme. huomiota ns. pitovoimaan. Pitovoima Yrittäjät tuovat seudulle matkailijat, tarkoittaa niitä asioita, joilla ihmiset elämykset, viihteen ja verotuloja. saadaan jäämään ja viihtymään pohKuntien ja kaupunkien on valjoisessa. Pitovoimaan vaikuttavat ihmistauduttava mahdollisiin tuleviin misten kokemukset seutukunnasta ja muutoksiin kuuntelemalla erityisen tyytyväisyys saamiinsa palveluihin. herkällä korvalla yrittäjien tarpeita Seudun identiteetti, brändi, on liiketoiminnan kilpailukyvystä ja toimintaedellytyksistä. Vaikka työttömiä pitovoiman kannalta ratkaisevassa työnhakijoita on paljon, on samaan asemassa. Ne liittyvät ilmapiiriin, aikaan usean toimialan ongelmana elämyksiin ja palveluihin. Aluetutkija osaavan työvoiman puute. Sen vuoksi Timo Aron mukaan ilmassa on jo tarvitaan vaikuttavaa ja oikein kohviitteitä siitä, että nuoret valitsevat dennettua koulutusta. tulevaisuudessa ensin paikan, johon Myös kaavoitus- ja maapolitiikan he aikovat asettua. Enää ei valita ensin on oltava yrittäjyyttä mahdollistavaa, työtä. tukevaa ja kannustava, ei estävää. Työt seuraavat osaajia. Tämä voi Tulevaisuudessa tulee korostumaan jatkossa tarkoittaa pienyritysten ja kuntien ja kaupunkien rooli yritysstart up -yritysten lisääntymistä. Jos elämän elinvoimaisuuden palkkatyötä ei löydy, mutta paikkakunta muuten miellyttää, tulee yrittukemisessa. täjyydestä nuorille aito vaihtoehto. Yrittäjähengen luominen koko kansaan Yrittäjänä voi toteuttaa itseään ja olisi toivottavaa. elämäntehtäväänsä, kenties parantaa Jos yrittäjyyden vähän maailmaakin. edellytykset eivät Yrittäjät ovat alueen kivijalka ja täyty Suomessa, selkäranka. Yrittäjyyttä olisi julkisen ne löytyvät sektorinkin vähintään ymmärrettävä, maailmanehkä jopa arvostettava ja tuettava. laajuisessa Kunnan ja kaupungin ei pidä toteuttaa politiikkaa joka suoranaisesti kilpailussa kyllä vaarantaa yrittäjien ja yksityisen muualta. sektorin toimintaedellytyksiä. Kirjoittaja on Tulevaisuuden kunnissa ja kaupungeissa pitäisi panostaa joustavaan Oulun kaupunginvaltuuston pj, yrittäjyyden tukemiseen ja ketterään Kokoomuksen elinkeinopolitiikkaan. Muuten talous Pohjoisei kasva eikä työllisyys parane. Pohjanmaan Tieto on yrityksissä maakuntavaltuustoViime vuosina tehdyillä poliittisilla ryhmän pj.teologian ratkaisuilla on jo osittain parannettu maisteri, majuri res. yritysten toimintamahdollisuuksia ja saatu taloutta kasvuun ja työllisyysastetta paranemaan. Vielä on kuitenkin
kenemisestä huolimatta Suomi on yhä lukutaidon kärkimaita maailmassa. Erot hyvien ja heikkojen lukijoiden välillä kuitenkin kasvavat.
Ilmiöopetus vaatii lukutaitoa
Opetusministeriö on mukana Kansallisessa lukutaitofoorumissa, jonka syksyllä käynnistämän Lukuliike -kampanjan tavoitteena on saada suomalaiset – ja erityisesti nuoret – lukemaan. Nuorten kiinnostus etenkin pitkien tekstien lukemiseen on laskenut, mutta paras lääke lukuinnon herättämiseen ei välttämättä ole painettujen klassikoiden tuputtaminen. Formaattia tärkeämpiä ovat kiinnostavat tekstit, jotka koukuttavat nuoret lukemaan, luettiinpa niitä sitten älylaitteesta, läppäriltä tai pehmeäkantisesta pokkarista. Monipuolinen lukutaito on myös edellytys, että koululainen selviää opinnoistaan. Uudessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa monilukutaitoon perustuva ilmiöpohjainen oppiminen tarkoittaa sitä, että oppilaat keräävät aihepiiriin liittyviä tietoja yli oppiainerajojen, ja kokoavat ne lopulta yhdeksi kokonaisuudeksi, vaikkapa esitelmäksi. Kouluissa oppilaita kannustetaan tarttumaan kaunokirjallisuuteen erilaisten kirjakerhojen ja lukudiplomien voimin. Koulut saavat myös taloudellista tukea lukuharrastuksen elvyttämiseen. Suomen kulttuurirahasto kertoi syyskuussa lahjoittavansa miljoona euroa yläkouluikäisten nuorten lukutaidon edistämiseen ja lukuharrastuksen tukemiseen.
MAINOS: POHJOIS-POHJANMAAN KOKOOMUS
SINITUULI 7
Mitä haluaisit lukea?
Verkkouutisten tavoitteena on pystyä palvelemaan lukijoitaan entistäkin paremmin. Siksi annamme REKISTERÖITYNEILLE LUKIJOILLEMME mahdollisuuden vaikuttaa siihen, mistä kirjoitamme. Olemme lisänneet jokaisen artikkelin perään painikkeet, joilla voit antaa palautetta siitä, miten onnistuimme. Nyt avaamme osion, jossa REKISTERÖITYNEET LUKIJAT voivat ehdottaa kiinnostavia juttuaiheita ja äänestää suosikkejaan. Jos et vielä ole rekisteröitynyt Verkkouutisten lukijaksi, tee se nyt. Se ei maksa mitään.
verkkouutiset.fi verkkouutiset-syksy-2018-piirilehtiin.indd 1
15.10.2018 14:10:40
8 SINITUULI
MAINOS: POHJOIS-POHJANMAAN KOKOOMUS