Pbe lehti eko 022017 fi

2 2017

PORVOON ENERGIA -YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI MITÄ TAPAHTUU SÄHKÖROMULLE?

MELKEIN KOKO SUOMI LÖYTYY ILOLASTA

KAIKEN VOI LASKEA ENERGIAKSI

Vikkelät sormet huuhtovat uutta kultaa

Noark työllistää isosti pienoiskoossa

Miehet ja naiset kuluttavat energiaa eri tavoin

KUVA: NIKO LAURILA

AJATTELE GLOBAALISTI, TOIMI PAIKALLISESTI. Porvoon Energia

Tässä numerossa Sähköromusi toinen elämä

12

Suomen hyvin organisoitu järjestelmä muuntaa vanhat sähkölaitteet teollisuuden raaka-aineeksi.

26 20 24

18

4

8

17

PÄÄKIRJOITUS

POHJOISEN NAAPURIN VESIVOIMAA

SÄHKÖLASKU JA VEROT

Vastuu toimii parhaiten itsevalintana.

Norja on maailman kuudenneksi suurin vesivoiman tuottaja.

Teimme sähkölaskusta helpommin ymmärrettävän. Suurin osa on sähköveroa.

TUULI JA AURINKO

10

29

Vuokraamme tuuli- ja aurinkovoimaosuuksia asiakkaillemme.

Ryhdy edelläkävijäksi!

AURINKO PUHDISTAA JÄTEVEDEN

NOARKIN PIENOISMAAILMA

Jätevedenpuhdistamo Hermanninsaaressa sai aurinkopaneelit.

Melkein koko Suomi pahvista ja polyuretaanista.

7

PÄ Ä K I RJ O I T U S

Vastuu toimii parhaiten itsevalintana

Energia-alalla puhutaan paljon vastuusta. Yritykset haluavat muuntaa kestäväksi kehitykseksi kutsutut asiat käytännöksi. Se on kuitenkin usein helpommin sanottu kuin tehty, koska lähestymistapoja on monia.

Ympäristövastuu on kenties kaikkein helpoin yritysvastuun muoto ymmärtää. Luonto on aina ollut meille energiayhtiönä tärkeä vastuun mitta. Luovuimme hiilestä vuonna 2001. Vuonna 2013 otimme käyttöön Tolkkisten uuden biovoimalaitoksen, suurimman investointimme yhtiön historiassa. Viime vuodesta lähtien olemme ainoana suomalaisena energiayhtiönä tarjonneet asiakkaillemme sekä tuuli- että aurinkovoimaosuuksia, ja tänä vuonna rakensimme aurinkovoimalan, jotta kaupungin jätevesi voidaan puhdistaa uusiutuvalla sähköllä. Olemme täyttäneet EU:n asettamat energia- ja ympäristövaatimukset vuodelle 2050 jo nyt, vuosikymmeniä etuajassa. Toisin sanoen, olemme ottaneet ympäristövastuumme tosissamme.

Hyvä synnyttää aina lisää hyvää. Hakkeeseen siirtyminen hyödytti kymmeniä paikallisia toimijoita. Uusi biovoimalaitoksemme hyväksyttiin EKOenergiaverkostoon, joka valvoo tiukkojen tuotantovaatimusten toteutumista. Tuulija aurinkovoima tarjoaa vaikuttamisen mahdollisuuden kaikille niille, jotka haluavat olla mukana muovaamassa energiantuotannon tulevaisuutta. Hermanninsaaren voimalan myötä olemme myös pienentäneet merkittävästi kaikkien porvoolaisten hiilijalanjälkeä.

Kun vastuun voi valita ja kantaa itse, se toteutuu positiivisena kehityksenä. Mitä sinä ja minä tavallisina sähkön käyttäjinä voisimme tehdä rakentaaksemme vielä parempaa Porvoota?

Patrick Wackström toimitusjohtaja

Porvoon Energia -yhtiöt Mannerheiminkatu 24, PL 95 06101 PORVOO puh. 019 661 411 porvoonenergia.fi eko@porvoonenergia.fi

Päätoimittaja Cilla Mattheiszen

Taitto FPW Firmaservice

Toimittajat Rolf Gabrielsson Pamela Westerlund Marika Kangaskolkka Tina Nyfors

Kansikuva Esmeralda Collan kuvaaja Anni Porrasmäki

Ulkoasu Sherpa

4 Eko 2/2017

Paino Painoyhtymä Oy Painos 32 000

PBE UUTISET

KUVA: Cilla Mattheiszen

MAAKAAPELOINTI

Sähköverkko numeroina PORVOON SÄHKÖVERKKO asentaa maakaapeleita eri puolille yhtiön sähkön jakelu aluetta noin 120 kilometrin vuosi tahtia. • Nykyisestä sähköverkosta 40 % on

120

km/v.

maakaapeloitu.

• Sähköverkon toimitusvarmuus on 99,98 %.

KUVA: NINA FRANSAS

Rihkamatorin ympäristössä on tapahtunut isoja maanalaisia muutoksia, kaukolämpösuunnittelija Oskar Tillander toteaa.

PORVOON VANHA KAUPUNKI

Rihkamatorin ympäristön parannustyöt sujuivat hyvin MAALISKUUSSA ALKANUT Rihkamatorin ympäristön saneerausurakka Vanhan kaupungin kupeessa eteni aikataulussa ja saatettiin suunnitellulle tauolle vilkkaimpien kesäkuukausien ajakMOBIILILAITTEET

Kirjaston latauskaapissa juhlamukipiilo

ssi. Viimeistelytyöt jatkuvat syksyllä.

Porvoon kaupunki, Porvoon vesi, Porvoon Sähköverkko ja Porvoon Energia koordinoivat työt yhteistuumin. Näin säästettiin jo keväällä runsaasti aikaa että minimoitiin alueelle koituva haitta.

Alueen kaukolämpöputket, vesiputket ja -kaivot uusittiin ja sähköverkkoa parannettiin. Katujen pinnat saavat lopullisen silauksensa kesäkauden päätyttyä. Samalla

PORVOON KAUPUNGINKIRJASTON pääkäytävältä löytyy uusi älylaitteiden latauskaappi.

parannetaan liikenneturvallisuutta ja esteettömyyttä.

– Puhun kaikkien työmaan osapuolien suulla, kun kiitän

Kaapissa on tilaa kahdeksalle puhelimelle

porvoolaisia hyvästä yhteistyöstä. Näin iso urakka on haasteel-

ja kahdelle tabletille kerrallaan. Ovet luki-

linen toteuttaa mutta alueen asukkaat ja yrittäjät ovat tulleet

taan numerokoodilla, jonka voi vapaasti

hienosti vastaan, Porvoon Energian kaukolämpösuunnittelija

valita. Lataus on ilmainen. Latauskaappiin

Oskar Tillander sanoo.

sijoitetaan kuukausittain Arabin valmistama Suomi 100-juhlavuoden kuppi, joka arvotaan

LISÄTIETOJA:

kaikkien niiden kesken jotka ovat tykänneet

Saneeraustöiden aikataulu löytyy Porvoon kaupungin

julkaisusta Porvoon Energian Facebook

verkko sivuilta osoitteesta

-sivuilla. Tykkää meistä ja voita!

www.porvoo.fi/rihkamatorin-ympariston-parannustyot

Eko 2/2017

5

PBE UUTISET

LATAUSPISTEET

Kolmannes tukea uusien latauspisteiden rakentamiseen TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ on ryhtynyt myöntämään investointitukea yrityksille, jotka asentavat sähköautojen latauspisteitä. Tukea voi saada sekä älykkäille pikalatausjärjestelmille (35 prosenttia kustannuksista) että normaaleille latauspisteille (30 prosenttia kustannuksista).

Ehtona on, että pisteet tulevat julkiseen käyttöön, eli asennetaan paikkaan, johon kaikilla sähköautoilijoilla on vapaa KUVA: LIIKENNEVIRTA

pääsy. Puolet 4,8 miljoonan euron tukibudjetista on ensisijaistettu pikalatausjärjestelmille, joita toivotaan lisää erityisesti päätieverkolle.

Ministeriön tavoitteena on kolminkertaistaa nykyinen julkinen latausverkosto kahden vuoden kuluessa.

SÄHKÖAUTON LATAUSPISTEET

Porvooseen lisää sähköautojen latauspisteitä PORVOOSSA on kaupungin kokoon nähden jo nyt varsin monta

SUOMI 100 VUOTTA

Osallistu kaikkien aikojen luontojuhlaan

sähköauton latauspistettä. Keskusta-alueella tolppia on viisi, ja Teslakuskit löytävät kuudennen, räätälöidyn latauspisteensä hotelli Haikon kartanolta. Tarve on kasvamaan päin, joten Porvoon Energia asentaa lähiaikoina lisää paikkoja, esimerkiksi Taidetehtaalle ja Jokikadulle.

SATAVUOTIAAN SUOMEN LUONTOA juhlitaan tänä vuonna neljänä Luonnon päivänä. Juhlinta huipentuu Suomen luonnon päivänä 26.8., jolloin Suomesta tulee maailman ensimmäinen maa, joka juhlii luontoa liputuspäivällä. Talvista Luonto päivää on vietetetty helmikuussa, keväistä toukokuussa ja kesäistä kesäkuussa.

Osallistu tapahtumaan tai järjestä sellainen itse! www.luonnonpaivat.fi

ASIAKASPALVELUN TERVEISET

Päivitä asiakastietosi TOUKOKUUSSA 2018 voimaan astuva uusi tietosuojalaki asettaa energiayhtiöille uusia asiakastietovaatimuksia.

Uusi asetus edellyttää, että yhtiöillä on oltava riittävät ja ajankohtaiset tunnistustiedot kaikista asiakkaistaan.

Kesän ja syksyn aikana lähetämme osalle asiakkaistamme kirjeen, jossa pyydetään asiakasta tarkistamaan omat tietonsa. Voit päivittää tietosi myös osoitteessa https://porvoonenergia.fi/fi/asiakastietojen-paivittaminen/ Asiakastietojen web-linkki 6 Eko 2/2017

VUOKRAA OMA OSUUS TUULIVOIMASTA VUOKRAAMME ENSIMMÄISENÄ ENERGIAYHTIÖNÄ SUOMESSA ASIAKKAILLEMME TUULIVOIMAOSUUKSIA. Tuulivoimalamme sijaitsee Mäkelänkankaalla Haminassa. Yksi osuus tuottaa yhden keskikokoisen jääkaappipakastinyhdistelmän vuotuisen sähköntarpeen verran energiaa.

Voit myös varata itsellesi nimikkopaneelin samalla paikalla sijaitsevasta aurinkovoimalastamme. Nimikkopaneeli ja tuulivoimaosuus tuottavat yhtä paljon sähköä.

Varaa oma tuulivoimaosuus tai nimikkopaneeli kiinteään 3,90 € kuukausihintaan Varaa vaikka yksi molempia, jolloin tuotat omaa sähköä optimaalisesti sekä kesällä että talvella! Osuuden tai paneelin tuottama energia hyvitetään sähkölaskussasi.

Soita asiakaspalveluumme puh. 019 661 411 arkisin klo 8–16 www.porvoonenergia.fi

TUULIVOIMAOSUUS TAI AURINKOPANEELI /kk

3,90

Eko 2 Eko Ek 2/2017 1/2017 /20 /2 /20 2017 17 7

FOTO: iStock

SVARTDALEN

Porvoon Energia tuo norjalaista sähköä 8 Eko 2/2017

VESIVOIMA

Osaomistajuuden kautta yhä suurempi osa sähkÜstämme on norjalaista vesivoimaa.

TEKSTI Rolf Gabrielsson

orvoon Energia tuottaa osan vesivoimaan perustuvan myyntisähkÜnsä Norjassa, jossa yhtiÜ on osaomistajuusjärjestelyjen kautta, saanut käyttÜmahdollisuuden yli neljään prosenttiin 15 pienen vesivoimalaitoksen vuosittaisesta sähkÜn kokonaistuotannosta.

Porvoon Energia on vuosien ajan määrätietoisesti nostanut vesivoiman osuutta tuotantosalkussaan. Vesivoiman osuus on nyt noin 80 prosenttia. Nousua on avittanut muun muassa Guarantee of Origin (GoO) pohjoismaisen vesivoiman alkuperätakuu sekä osuus SV Vattenkraft AS:ssä, jonka omistaa kymmenen paikallista etelä- ja itäsuomalaista energiayhtiÜtä, ja joka pari vuotta sitten osti norjalaisen vesivoimalaitoksen NK Energy Real 1 AS:n koko osakekannan. Kaupan myÜtä Porvoon Energia sai noin 10 prosentin osuuden norjalaisen voimalaitoksen noin 35 gigawattitunnin (GWh) vuosituotannosta.

P

Viime vuonna SV Vattenkraft Ab:n tytäryhtiÜ NK Energy Real 1 AS fuusioitui toisen norjalaisen vesivoimalaitoksen Bekk og StrÜm AS:n kanssa.

Muodostui BoS Vattenkraft AS, josta SV Vattenkraft omistaa noin 40 prosenttia. Näin ollen Porvoon Energialla on neljän prosentin osuus uuden yhteisen vesivoimalaitoksen vuosituotannosta.

Osuus vastaa noin 4 gigawattituntia.

90–100 gigawattitunnin vuosituotanto vastaa noin 4 500 talouden vuosittaista sähkÜnkulutusta. Norjassa uusiutuva energia on pääosin vesivoimaa ja Norja onkin tänä päivänä maailman kuudenneksi suurin vesivoiman tuottaja.

VIRTAALA PORVOOSSA Porvoon Energialla on myÜs oma vesivoimalaitos, joka sijaitsee Virtaalassa Porvoossa, ja jonka vuosituotanto on keskimäärin 2,2 gigawattituntia. Porvoon Energian vuosittaisesta myyntisähkÜstä noin viidennes tai melkein

jopa neljännes on vesivoimaa ja koostuu omasta tuotannosta, yhtiÜn tuotanto-osuuksista norjalaisissa osuusvoimalaitoksissa sekä ostoista noin kymmenestä pienestä erillisestä vesivoimalaitoksesta Suomessa. Suurin osa vuosittaisesta myyntisähkÜstä on markkinasähkÜä.

Investoinnit erilaisiin uusiutuvan energian tuotantomuotoihin, ovat olleet Porvoon Energian historian suurimmat.

Tänä päivänä kaikki yhtiÜn myymä sähkÜ on hiilidioxidivapaata, sekä yhtiÜn tuottama kaukolämpÜ 100 prosenttisesti uusiutuvaa.

Porvoon Energia on kokoluokassaan ainoa energiayhtiÜ, joka on täyttänyt EU:n energiatuotannon ympäristÜvaatimukset vuodelle 2050 jo nyt, vuosikymmeniä etukäteen.

Porvoon Energian toimitusjohtaja Patrick WackstrĂśm on hallituksen jäsen uudessa suomalais-norjalaisessa vesivoimalaitoksessa. đ&#x;”˛

SVARTDALEN KRAFTVERK toista pienestä BoS Vattenkraft AS :n omistamista ja johtamista voimalaitoksista. Voimalaitos sijaitsee tunturimaastossa ja hyÜdyntää 367 metrin putousta.

YhtiÜ oli yksi kolmesta norjalaisesta voimalaitoksesta, joista Porvoon Energia sai tuotanto -osuuksia SV Vattenkraft Ab osaomista juuden myÜtä vakiinnuttaessaan asemaansa norjalaisilla energiamarkkinoilla.

Eko 2/2017

9

KUVA: Svartdalen Kraft verk

SVARTDALEN KRAFTVERK on yksi viidestä -

Jätevesi puhdistuu

AURINKOENERGIALLA TEKSTI Cilla Mattheiszen KUVA Lotta Åberg

Porvoolaisten jätevesi puhdistuu tätä nykyä aurinkovoimalla. Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamon katoille on asennettu kaksi aurinkopaneelijärjestelmää, ja paneeleita tulee lisää.

Aurinkoenergia parantaa puhdistamon energiatehokkuutta.

10 Eko 2/2017

H

ermanninsaaren jätevedenpuh distamo sai katolleen paneelit heti vuodenvaihteen jälkeen. Alkuvuodesta järjestelmää hienosäädettiin, ja nyt se tuottaa täysillä sähköä.

– Paneelit tuottivat jo kevään aikana yllättävän hyvin sähköä, vaikka aurinko ei paistakaan yhtä korkealta kuin nyt kesällä, Porvoon veden toimitusjohtaja Risto Saarinen sanoo.

AURINKOENER GIA

PORVOON KESKUSTA

HERMANNINSAARI

FAKTA • 152 kpl Sharp 265W -paneelia • Kattomekaniikat: Schletter (vinokatto), Esdec (tasakatto) • Teho 24kWp + 15,6kWp • Invertteri ABB • Aurinkopaneelijärjestelmän elinkaari on pitkä, parhaimmillaan neljä vuosikymmentä • Porvoon Energia omistaa voimalan 12 vuotta, jonka jälkeen se siirtyy Porvoon veden omistukseen

ď€ Harvinaisen kylmä alkuvuosi ja vaihtelevat säät eivät estäneet aurinkoa tuottamasta energiaa. Päin vastoin, sähkÜä syntyi yli odotusten, Porvoon veden toimitusjohtaja Risto Saarinen ja Porvoon energian kehitys- ja ympäristĂśjohtaja Jukka Rouhiainen toteavat.

Paneelien tuottamalla energialla katetaan puhdistamon jatkuvaa peruskulutusta, jonka huiput ovat aamutoimien jälkeen ja illansuussa, kun on palattu kotiin.

Aurinko onkin hyvä energialähde kattamaan juuri valoisan ajan sähkÜntarvetta. – Päädyimme aurinkoenergiaan, sillä se parantaa energiatehokkuuttamme ja on linjassa muiden ympäristÜä vaa-

livien valintojemme kanssa. Näen että meillä on yhteiskunnallisena toimijana vastuu uusiutuvien energiantuotantomuotojen potentiaalin hyÜdyntämisessä, Saarinen toteaa.

Voimala on Porvoon Energian, Porvoon veden ja Suomen johtaviin aurinkoenergiaratkaisujen toimittajiin kuuluvan Playgreen Finlandin pilottihanke. – Kokonaisen aurinkovoimalan toimittaminen yritysasiakkaalle on suora

vastaus yhteiskunnalliseen kysyntään.

Kiinnostus aurinkoenergiaa kohtaan on kasvanut rivakasti samalla kun hankintahinnat ovat laskeneet, Porvoon Energian kehitys- ja ympäristÜjohtaja Jukka Rouhiainen summaa.

Porvoon Energia omistaa voimalan ensimmäiset 12 vuotta, jonka jälkeen se siirtyy Porvoon veden omistukseen.

Samaa konseptia voidaan käyttää myĂśs muissa yrityskohteissa. đ&#x;”˛

Eko 2/2017

11

Romu kohta kultaakin kalliimpaa?

12 Eko 2/2017

ROMU

Sähköromu ei ole sekajätettä.

Vanhat sähkölaitteet kierrätetään ja hyödynnetään raaka-aineena teollisuudessa. Suomessa kierrätysjärjestelmät toimivat hyvin.

TEKSTI Marika Kangaskolkka KUVAT Lotta Åberg, Marika Kangaskolkka

Eko 2/2017

13

Porvoon Veikon Koneen kauppias Risto Hämäläinen keräyskontin luona. Sähköromua on laidasta laitaan, eniten kuitenkin isoja kodinkoneita eli pesukoneita ja jääkaappeja.

nnen jätteestä vain haluttiin päästä eroon ja pahimmassa tapauksessa sitä päätyi jopa kaatopaikan sijaan jonnekin luonnon helmaan, pois näkyviltä. Tänä päivänä olemme heränneet huomaamaan, että jäte ja romu voivat olla raaka-ainetta ja jopa arvokastakin, sillä maapallon luonnonvarat eivät ole ehtymättömiä. Yhteiset tavoitteemme ovat kaatopaikoille joutuvan jätteen määrän vähentäminen sekä hyötykäytön lisääminen ja tavoitteiden tueksi on asetettu niin EU-direktiivit kuin kansalliset jätelait.

E

keräyspisteitä on lukuisia. SER:iä ovat kaikki käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet, jotka toimivat sähköllä, paristoilla, akuilla tai aurinkoenergialla. Tavallisimpia ovat kodinkoneet, tietokoneet, tulostimet, kännykät, televisiot, kamerat ja sähkötyökalut. Myös lamput, paitsi hehku- ja halogeenilamput, ovat SER:iä.

Euroopan komission asettama minimitavoite on ollut 4 kiloa/ henkilö kotitalouksilta kerättyä SEromua vuodessa ja Suomen osalta tavoite on ylittynyt reilusti jo monena vuonna peräkkäin. Vuonna 2014 Suomessa kerättiin ensimmäisen kerran yli 10 kiloa/henkilö. (Lähde: http://ec.europa.eu/eurostat/web/ waste/key-waste-streams/weee) SER-keräyspisteitä on esimerkiksi jäteasemilla sekä monissa kodinkoneliikkeissä ja jopa isommissa ruokakaupoissa. Rikkoutuneen tai käytöstä poistetun laitteen voi viedä maksutta

Sähköromu muuttuu teollisuuden raaka-aineeksi

SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKAROMU Paperinkeräys on useimmille tuttua puuhaa, ja yritykset ja teollisuus ovat keränneet metallia jo pitkään. Myös sähkö- ja elektroniikkaromun, eli SE-romun tai SER:in, jätehuollosta on Suomessa säädetty laissa ja 14 Eko 2/2017

SÄHKÖROMU  Hyvinkään Kivikonkierron tiloissa puretaan käsityönä tietokoneita osiin ja komponentit lajitellaan jatkohyödyntämistä varten.

Ylemmässä kuvassa säkillinen piirilevyjä odottaa kuljetusta. Alemmassa kuvassa purkua odottavat ICT-laitteet.

 Porvoon K-Supermarket Tarmolassa on seinällä sähkölaitteiden keräyspiste. Tänne sujahtaa ostosreissun yhteydessä kätevästi vaikka rikkoutunut kaiutin.

keräykseen sillä jätelaissa määritetään muun muassa laitteiden valmistajille, maahantuojille ja myyjille niin kutsuttu tuottajavastuu. Tämä velvoittaa esimerkiksi kodinkoneliikkeitä vähintään vastaanottamaan vanhan laitteen kun kuluttaja tulee ostamaan uutta tilalle. Nykypäivänä moneen liikkeeseen voi jopa viedä ilman uuden ostopakkoa. Esimerkiksi Porvoon Veikon kone -kauppias Risto Hämäläinen vahvistaa, että heille voi tuoda vanhoja laitteita milloin vain.

– Meillä on SER-tuottajayhteisö ry:n (SERTY) kontti tuolla takapihalla ja järjestely on toiminut todella hyvin. Kun

kontti alkaa täyttyä, soitamme hakijat paikalle ja he tuovat samalla uuden tyhjän tilalle. Eniten meille tuodaan jääkaappeja, pesukoneita ja televisioita. Sekä laidasta laitaan kodin pienelektroniikkaa. Uuden laitteen asennukseen sisältyy aina vanhan poiskuljetus, eli ei edes itse tarvitse sitä meille tuoda, vinkkaa Hämäläinen.

MITÄ SER-ROMULLE TAPAHTUU? Kerätyt laitteet käsitellään pääosin Suomessa ja käsittelylaitoksissa erotellaan romusta vaaralliset aineet sekä lasi,

SER-ROMU Kaikki käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet, jotka toimivat sähköllä, paristoilla, akuilla tai aurinkoenergialla.

SUOMESSA KERÄTTY

SUURET KODINKONEET

per henkilö

Uudelleenkäyttö ja kierrätysaste

10 kg

90% Lähde: SER-kierrätysinfo Eko 2/2017

15

metalli ja muovi. Ensimmäisen karkean seulonnan jälkeen romu yleensä murskataan ja murskaamalla saadaan se halutuin, eli metalli talteen kaikkein taloudellisimmin. Mutta kun halutaan tarkemmin erotella erilaiset komponentit toisistaan niin tarvitaan käsityÜtä. Suomalainen Tramel Oy kerää sähkÜja elektroniikkaromua sekä kuljettaa sitä jatkokäsittelyyn. Osa romusta, eli varsinkin vanhat tietokoneet, modeemit ja muut ICT-laitteet viedään Hyvinkäälle Kivikonkierron yksikkÜÜn käsin purettavaksi ja lajiteltavaksi. MyÜs Porvoosta päätyy laitteita tänne Hyvinkään-Riihimäen Seudun AmmattikoulutussäätiÜn tiloihin. YksikÜnvastaava Arto Kranttila Hyvinkäällä kertoo, että yhteistyÜssä yhdistyy monta hyvää asiaa. TyÜvalmennettaville tyÜ on mielekästä ja tehtäviä lÜytyy erilaisia, purkutyÜn lisäksi varastohommia, logistiikkaa ja testaustoimintaa. Samalla tyÜ on aidosti ympäristÜteko ja edistää materiaalien uudelleenhyÜdyntämistä.

Hallissa vuoroaan odottavat tietokoneet ja läppärit ovat ilmiselvästi jo aikansa eläneitä ja ovat todennäkĂśisesti lojuneet käyttämättĂśminä tai ihan rikkonaisina kotona komeroiden pohjalla odottamassa kierrätykseen pääsemistä. – Suurinta osaa näistä laitteista ei saada enää edes päälle, ne ovat täysin romua. Mutta jos tietoturva huolettaa, niin kovalevyn voi itse irroittaa ja särkeä mekaanisesti. Vanhaa konetta ei sen takia kannata säilÜä kotona nurkissa, summaa Kranttila. đ&#x;”˛

Omat teot jätteen vähentämiseksi

ROMUN KESKELLÄ JÄRJESTYSTÄ Romun täyttämä halli on yllättäen hyvinkin selkeä. Keskellä tilaa isoissa pinoissa on purkua ja lajittelua odottavat laitteet.

TyÜpisteissä lÜytyy kaikki tarvittavat tyÜkalut hyvässä järjestyksessä. Muovi ja metallit lajitellaan kahteen isoon vaihtolavaan. Pienemmät komponentit, kuten kaapelit, muistikammat, piirikortit, tuulettimien osat ja niin edespäin laijitellaan omiin säkkeihin hallin seinustalla. TyÜntekijÜiden yhteishenki on hyvä, tyÜtä tehdään musiikin tahdissa ja kahvipannu on aina kuumana. – Meillä ei ole tulosvastuuta, mutta tyÜ on ympäristÜluvan alaista. Kun säkit ovat täynnä, ne punnitaan ja määrät raportoidaan ELY-keskukselle, kertoo Kranttila. Samalla kun uusi kuorma SER:iä tulee, niin noin 10–14 säkkiä lajiteltuja komponetteja lähtee taas matkaan eteenpäin teollisuudelle, joko uudelleenkäyttÜÜn tai uudelleen hyÜdynnettäväksi jossakin muussa muodossa.

Miettimällä omia kulutustottumuksiamme voimme osaltamme vaikuttaa sähkÜ- ja elektroniikkalaiteromun syntyyn. •

Voiko kenties vanhan laitteen

•

Voiko laitteen vuokrata tai ostaa

•

Onko tarjolla uutta laitetta jonka voi

•

Onko uusi laite kestävä, onko sillä

•

Onko uusi laite energiaa säästävä?

korjata? laitteella tehtävä tyÜ palveluna? korjata ja jolle lÜytyy varaosia? pitkä takuuaika?

Mikäli vanha laite kuitenkin on omassa taloudessa täysin turha, niin sen voi joko lahjoittaa tai myydä tarvitsevalle, esimerkiksi kirpputorin kautta. Vanhat ja rikkinäiset laitteet kannattaa ehdottomasti kierrättää materiaalien uudelleen hyÜdyntämisen vuoksi. Kotitalouksien sekajätteeseen SER-romu ei kuulu.

SER-KÄSITTELIJÄ HUOLEHTII SÄHKÖROMUN TURVALLISESTA HÄVITTÄMISESTÄ VIE SÄHKÖROMU: kauppaan tai kierrätyspisteeseen www.kierrätys.info

TURVALLINEN JÄLKIKÄSITTELY Vaarallisten ja haitallisten aineiden käsittely.

1

0â‚Ź 2

UUDELLEENKÄYTTÖ Osa ehjistä laitteista tarkastuksen jälkeen uudelleenkäyttÜÜn.

3

RAAKA-AINEET TAKAISIN TEOLLISUUDEN KÄYTTÖÖN • metallit • muovi • lasi

Lähde: SER-kierrätysinfo

16 Eko 2/2017

PBE INFO

KULUTTAJAKÄYTTÄYTYMINEN

Maksukortti laskee ilmastovaikutuksen YRITYSVASTUU

EKOenergia on vastuullisen yrityksen valinta

ÅLANDSBANKENIN maksukortti laskee ostosten ilmastovaikutuksen. Itämerikortti on valmistettu maissista.

– Haluamme auttaa ihmisiä muuttamaan kulutustottumuksiaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kulutus on hyvä juttu taloudelle, mutta meidän tulee miet-

YRITYKSET SEURAAVAT yhä tarkemmin yhteis-

tiä tapaa, jolla kulutamme ja tehdä kestäviä

kunnan muuttuvia käsityksiä eettisistä toimin-

valintoja, johtaja Anne-Maria Salonius sanoo.

tatavoista. Erityisen paljon puhutaan tällä hetkellä ympäristövastuusta taloudellisen ja sosiaalisen yritysvastuun ohella. Helppo ja nopea tapa vaikuttaa myönteisesti yrityksen

Viime kesänä lanseerattu Itämerikortti on myös maailman ensimmäinen biologisesti hajoava pankkikortti.

Nyt pankki panostaa kortin markkinointiin. Korttikäyttäjien kulutustutkimusta ei vielä ole tehty.

hiilijalanjälkeen on valita sellainen sähkösopimus, joka ei kuormita luontoa. EKOenergia on maailman ainut sertifioitu sähkön muoto, jota tuottaa kourallinen energiayhtiöitä Suomes-

SEURAA MEITÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA

sa. Porvoon Energian EKOenergia tuotetaan

Facebookissa nostamme esiin ajankohtaisia energia-

paikallisesta metsähakkeesta Tolkkisten bio-

uutisia sekä Porvoosta että maailmalta. Instagram-

voimalaitoksessa. Myös kotitalousasiakkaat voivat ryhtyä EKOenergia-asiakkaiksi.

Näin tulkitset sähkölaskuasi

tilimme sukeltaa Porvoon Energian kulissien taa. #porvooonenergia #borgåenergi #pelastetaantalvet

19 % 34 % 12 %

SÄHKÖLASKU ON JAETTU KOLMEEN

1

35 %

Sähkömaksuosuus menee sähköyhtiöllesi, eli sille, joka tuottaa kuluttamasi sähkön.

2

Verkkomaksun perii paikallinen verkkoyhtiö, joka huolehtii siitä, että kuluttamasi sähkö toimitetaan kotiisi.

19 %

Sähkön siirrosta vastaa aina se yritys, joka toimii asuinpaikkakunnallasi.

3

Sähkövero taas on lakisääteinen maksu, jonka verkkoyhtiöt laskuttavat

40 %

17 % 24 %

asiakkailtaan ja välittävät eteenpäin valtiolle.

Eko 2/2017

17

Naiset, miehet ja energia Kaiken voi muuntaa energiaksi.

Mutta onko naisen ja miesten energiankäytössä eroja?

TEKSTI Tina Nyfors KUVITUS Kati Rapia

amusuihku, matka töihin tai kouluun, ruoanlaitto. Uudet kengät, kenties? Ravintolaannos? Sisälämpötilan laskeminen asteella? Kuinka toimit?

– Sähkösopimuksen solmiminen päätyy usein miesten tehtäväksi, kun taas naiset ovat miehiä kiinnostuneempia kestävyysasioista. Puhuessamme sertifioidun sähkön puolesta vastuunkanto on se argumentti, joka puhuttelee lähinnä naisia. Tämän voi nähdä monella tapaa – ongelmanakin, jos niin haluaa, toteaa EKOenergian ohjelmapäällikkö Steven Vanholme.

A

18 Eko 2/2017

EKOenergia on kestävästi tuotetun sähkön ympäristömerkki. Työssään Vanholme on huomannut eroja siinä, kuinka miehet ja naiset suhtautuvat ympäristöasioihin. Esimerkiksi energiansäästökampanjoilla on tutkimusten mukaan isompi vaikutus naisiin kuin miehiin.

NAISET AVAINASEMASSA Naiset tekevät helpommin muutoksia arkeensa, ja ovat kokonaisvaltaisesti kiinnostuneempia energian säästämisestä. Miehet taas suorittavat mieluummin teknisiä, energiatehokkuutta parantavia

töitä, kuten eristämistä. Tutkimukset kertovat myös, että naiset kokevat uusiutuvien energiantuotantomuotojen hyödyntämisen tärkeämpänä kuin miehet, jotka toisaalta ovat naisia kiinnostuneempia ja perehtyneempiä uusiutuvaan teknologiaan.

Liesi, tuuletin, valaisimet, tiskikone, jääkaappi, pakastin, leivänpaahdin, blenderi, mikro, pesukone, kuivausrumpu, televisio, tietokone… Melkein kaikki mitä kotona teemme, liittyy energiaan. Kodit käyttävät viidesosan kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta, josta isoin osa menee lämmitykseen.

E L Ä M Ä N TA PA

sukupuolittuneet työjaot ja sukupuolten väliset tuloerot.

Kotona miehet ja naiset suorittavat yleensä eri tehtäviä riippumatta siitä, onko tarkasteltava maa rikas vai köyhä.

Naisten tulot ovat läpi linjan matalammat kuin miesten, ja naisilla on myös vähemmän vapaa-aikaa – myös Pohjoismaissa, jotka yleensä mielletään erittäin tasa-arvoisina. Tällä on isoja vaikutuksia sukupuolten kulutustapoihin.

Naiset vastaavat yleensä perheen arkiostoksista ja hankkivat usein halvempia perustarvikkeita kuten ruokaa, vaatteita ja taloustavaroita. Miehet ostavat usein kalliimpia asioita kuten elektroniikka ja autoja. Muunnettuna energiaksi, miesten kulutustapa on kokonaisvaltaisesti naisten kulutustapaa energiasyöpömpi.

Miesten kulutustottumukset aikaansaavat näin ollen myös isompia ympäristövaikutuksia.

Sukupuolten väliset erot tulevat vielä selkeämmin näkyviin kun yhtälöön lisätään elintarvikkeet, vapaa-aika, kuljetukset ja liikenne.

Kodinkoneista on tullut yhä energiatehokkaampia, mutta ne rohmuavat kuitenkin edelleen valtaosan kodin energian kulutuksesta. Ruoanlaitto vie kolme prosenttia kodin kokonaiskulutusmäärästä, valaistus yhdeksän ja muut koneet ja laitteet 25 prosenttia.

Kun tarkastellaan sähkönkulutusta sukupuolinäkökulmasta, voidaan todeta, että monet kodinkoneet kytkeytyvät edelleen naisiin. Naiset vastaavat yhä miehiä useammin esimerkiksi ruoanlaitosta ja pyykinpesusta. OECD:n vuonna 2008 tekemästä selvityksestä ilmenee, että naiset vastaavat pääsääntöisesti

kodista ja siihen liittyvistä taloustöistä. Naiset tekevät myös yli 80 prosenttia kotitalouteen liittyvistä päätöksistä.

Naiset ovat siis avainasemassa kotien energiatehokkuuden parantamisessa.

NAISET OSTAVAT VAATTEITA, MIEHET ELEKTRONIIKKAA Sukupuolten eroista kotitalouksien energiankäytössä saa lisää tietoa, kun tarkastellaan sukupuolten kulutustottumuksia ja muunnetaan se energiaksi. Naiset ja miehet kuluttavat eri tavoin, sen monet tutkimuksetkin todistavat. Eroihin vaikuttavat ennen kaikkea kaksi asiaa:

SINKKUMIESTEN KULUTUKSESTA Euroopassa vuonna 2010 tehty tutkimus osoitti, että sinkkumiesten kokonaisenergiankulutus oli korkeampi kuin sinkkunaisilla sekä Ruotsissa, Norjassa, Saksassa ja Kreikassa. Ruotsissa ero oli 22 prosenttia. Tutkimus koski yksineläviä naisia ja miehiä ilman lapsia.

Sinkkutalouksien suora ja epäsuora kulutus muunnettiin energiankäyttöä kuvaaviksi megajouleiksi. Miehet kuluttivat kokonaisuudessaan enemmän sekä varsinkin kuljetuksia, ravintolaostoksia, alkoholia ja tupakkaa. Naiset kulutti-

Eko 2/2017

19

�SähkÜsopimuksessa ei ole kyse vain rahasta.�

vat enemmän ruokaa sekä hygienia- ja taloustarvikkeita, jotka ovat luonteeltaan vähemmän energiaintensiivisiä.

Tulot näyttävät olevan kaikista selkein kulutuseroja selittävä tekijä. Naisten kulutustottumukset lähentelevät kuitenkin miesten tottumuksia sitä mukaa kun tuloerot supistuvat. Aikaisemmin mainitussa eurooppalaisessa energiankulutuksen suurtutkimuksessa Norja erottui joukosta selvästi. Siellä sekä naisten että miesten energiankulutus on muita maita korkeampi. Miehet kuluttavat Norjassakin enemmän kuin naiset, mutta sukupuolten välinen ero on huomattavasti pienempi, kuusi prosenttia. Tämä selittyy energiankulutuksen ja tulotason yhteydellä ja sillä, että Norjassa palkat ovat paremmat.

VOIKO TILASTOJA HYĂ–DYNTĂ„Ă„?

Suomen ympäristÜtavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästÜjä peräti 95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoteen 1990. Kotitaloudet käyttävät 20 prosenttia kaikesta kulutetusta energiasta. Tutkimustietoa naisten ja miesten energiankäytÜstä voidaan käyttää esimerkiksi kampanjoiden suunnittelussa ja yhteiskuntatiedon koostamisessa.

Tieto esimerkiksi siitä, että omien käytÜsmallien muuttamista edellyttävät energiansäästÜkampanjat purevat paremmin naisiin kuin miehiin, ja että

miehet herkemmin tarttuvat erilaisiin energiaa säästäviin teknisiin ratkaisuihin on tärkeä myÜs siksi, ettei vastuu energian säästämisestä lankea ainoastaan naisille.

Miehet ostavat keskimäärin enemmän polttoainetta, joten heille voi suunnata esimerkiksi ajotehokkuustietoutta. Erilaisten tyÜkalujen kehittäminen tuotteiden energiarasituksen esittämiseen olisi taas naisille hyvä apu energiatehokkaan arjen suunnittelussa.

Steven Vanholme, aikooko EKOenergia ottaa sukupuolierot huomioon sähkÜnmyynnissä? – Sitä kannattaa pohtia. Haasteemme on ilmeisesti myÜs saada miehet ajattelemaan energiankäyttÜään vastuun näkÜkulmasta.

Päämäärämme on saada varsin arkista ja kuivakkaa identiteettiä kantava sähkÜsopimus toimimaan vastuullisuuden ja peräti hyväntekeväisyyden kanavana. SähkÜsopimuksessa ei ole kyse vain rahasta, vaan myÜs sen maailman muokkaamisesta, jonka jätämme tuleville sukupolville.

Energiankulutustutkimukset, jotka kertovat sukupuolten tottumuseroista ryhminä, eivät luonnollisestikaan väitä, että kaikki miehet tai naiset ovat samanlaisia. Tutkimustietoa tulee käyttää harkiten siten, ettei vahingossa tule vahvistaneeksi sukupuoliin liittyviä stereotypioita. đ&#x;”˛

Lähteet: www.equalclimate.org www.stat.fi 20 Eko 2/2017

R A K E N TA M I N E N

UUSIA TALOMALLEJA JALOSTUU KULLOOSSA

ARKKITEHTI KALLE OIKARIN MODERNIT JA HYVIN HENGITTÄVÄT TALOT VALMISTETAAN SUOMALAISESTA PUUSTA. TEKSTI Marika Kangaskolkka KUVAT Lotta Åberg

Eko 2/2017

21

Uusi moderni puutalo sopii suomalaiseen maisemaan ja on nykypäivän ihmiselle ekologinen valinta.

ienen mäennyppylän jälkeen avautuu pihapiiri, jossa on useampi vanha, punamullalla maalattu rakennus.

Lähempi tarkastelu osoittaa etteivät kaikki rakennukset olekaan vanhoja. Arkkitehti Kalle Oikari esittelee kotiaan.

– Tämä tontti kuului aikoinaan läheisen kartanon maihin, ja tässä oli kartanon sepän torppa sekä pelto.

Torppa on jäljellä sekä sepän vanha navetta, mutta nykyinen päärakennus on Kalle Oikarin ja hänen vaimonsa Ingan suunnittelema.

– Lähtökohtamme kaikessa suunnittelutyössämme on, että rakennuksen tulee sopia ympäristöönsä. Jos paikka on esimerkiksi historiallinen niin se pitää ottaa huomioon rakennuksen suunnittelussa, sekä tietysti tulevan asukkaan tarpeet.

Arkkitehdin oma talo on aina kokeilukappale ja kotimme edustaakin niin sanotusti vanhaa Sunhousea.

Porvoolainen Kalle Oikari on 10 vuotta sitten perusta-

P

mansa SUNHOUSE talot Oy:n toimitusjohtaja ja pääarkkitehti. Pientalotoimittaja Sunhouse talot sai maaliskuussa maanlaajuista mainetta kun Kalle Oikarin suunnittelema talo Luvialla äänestettiin kaikkein upeimmaksi MTV:n Suomen kaunein koti 2017 -ohjelmassa. Oikari on ollut rakennusalalla koko aikuisen ikänsä ja aloitti jo isänsä hirsitalotehtaalla Askolassa. Pitkä ura toisen talotoimittajan palveluksessa sai ajatuksen omasta yrityksestä kypsymään.

– Monesti asioita tehdään tuotantolähtöisesti, mutta halusin tehdä taloja asiakaslähtöisesti. Siksi yrityksemme väestä yli puolet on arkkitehteja ja suunnittelijoita. On yhtä kallista tehdä niin huonot kuin hyvätkin mittasuhteet, siksi tulisi aina käyttää hyvää arkkitehtia suunnitteluapuna. Rakennushanke kiinnostaa arkkitehtia aina kokonaisuutena ja haluammekin henkilökohtaisesti olla mukana alusta loppuun. Liiketoiminta ei tietenkään voi olla valtavaa kun haluaa huolehtia joka hankkeesta, kertoo Oikari.

Rakennuksen tulee sopia ympäristöönsä

22 Eko 2/2017

R A K E N TA M I N E N ď źď€ Talon julkisivu on pystylaudoitettu perinteiseen peiterimatyyliin – mutta erittäin leveistä ja paikoitellen jopa viisi metriä korkeista lankuista.

- Metsuri valitsi puut metsästä meidän taloa varten, kertoo Kalle Oikari. Katolla olevat auringonkerääjät lämmittävät koko perheen käyttÜvedet huhtikuusta syyskuuhun.

ď žď€ Arkkitehdin oma talo on aina kokeilukappale. Omassa kodissa voi kokeilla erilaisia tapoja tehdä ja hyvät kokemukset jalostetaan myyntiin. Kokeilimme jättää talostamme kaikki listat pois ja ikkunoidenkin puitteet ovat seinän suora jatkumo, näyttää arkkitehti Kalle Oikari. ď źď€ MyĂśs portaikkoon saadaan luonnonvaloa korkean lasioven kautta ja ovesta voi puikahtaa talon takana olevalle terassille.

Uuden talon suunnittelu alkaa aina käynnillä paikan päällä tontilla. – Inspiraatio tulee paikasta sekä asiakkaan tarpeesta. Tyylimme on moderni pelkistetty puutalo, eli etsimme uutta muotoa ja uutta tapaa tehdä. Tämä pitää tyÜn mielenkiintoisena, kertoo Oikari. Rakennamme usein maisemallisesti upeisiin paikkoihin, joten isot ikkunat kuuluvat kuvioon. Ne luovat yhteyden sisä- ja ulkotilan välille. Puuverhous istuu niin ikään suomalaiseen miljÜÜseen, varsinkin saaristossa. Emme rakenna valmiita elementtejä, vaan toimitamme materiaalit oikeisiin mittoihin katkottuna paikalle.

YRITYSVASTUUN ESIKUVA ON KYLĂ„VASTUU – Puu on ekologista, se on uusiutuva luonnonvara ja käytämme usein puuta sekä sisä- että ulkopinnoilla. Välissäkin on puuta, mutta hiukan eri muodossa. Eristesellun seassa on myĂśs kierrätettyä paperia. Rakennamme hengittäviä puutaloja. Tavoitteena on mahdollisimman korkea kotimaisuusaste kaikissa materiaaleissa. Yhteen talohankkeeseen tarvitaan myĂśs paljon osaavaa väkeä. Hyvä ja luotettava verkosto on muodostunut vuosien varrella, jo ennen SUNHOUSE talot Oy:n perustamista. – Ennen isoilla yrityksillä oli niin kutsuttu kylävastuu. Tänä päivänä yritysvastuu on pääasiassa ympäristĂśvastuuta. Ja sen toteuttaminen on varsin helppoa kun vain viitsii nähdä hiukan vaivaa, valitaan EKOenergia, hymyilee Oikari, jonka omankin talon sähkĂś on EKOenergiaa. Pyrimme kaikissa toimipisteissämme käyttämään EKOenergiaa ja talohankkeiden asiakkaille suosittelemme uusiutuvaa energiaa, sekä ekologisista että myĂśs taloudellisista syistä. đ&#x;”˛

Eko 2/2017

23

PORVOOLAINEN

Ulla Poppius Utelias verkostoituminen on aina ollut osa Ulla Poppiuksen elämää. Uusien äitien verkosto oli alkusysäys, tänä päivänä hän tekee sitä ammatikseen porvoolaisessa asiantuntijaorganisaatiossa Posintrassa.

TEKSTI Pamela Westerlund KUVA Lotta Ă…berg

ULLA POPPIUS on porvoolainen ja itä-uusmaalais-

ten kuntien, pankkien, oppilaitosten, yritysten ja yrittäjäyhdistysten omistaman kehitysyhtiÜ Posintran toimitusjohtaja.

Ulla Poppius on tyÜskennellyt Posintrassa melkein yhtä kauan kuin yritys on ollut toiminnassa. Hän aloitti assistenttina 1998, oltuaan sitä ennen erilaisissa kaupallisissa tyÜtehtävissä sekä Suomessa että ulkomailla.

Posintran historian alkutaipaleella toimitusjohtajat vaihtuivat lyhyen ajan sisällä ja Poppius sijaisti toimitusjohtajan tehtävissä kunnes uusi johtaja astui virkaan. Vuonna 2010 Posintra haki taas uutta johtajaa, ja tällä kertaa Ulla Poppius, joka jo luonnollisesti hoiti virkaa, jatkoi yhtiÜn toimitusjohtajana.

POSINTRA LUO UUTTA Posintran organisaatioon kuuluu nykyään likimain 20 asiantuntijaa, jotka opastavat erilaisissa itä-uusmaalaisissa elinkeinoelämän kehityshankkeissa. Posintra tarjoaa lisäksi neuvontapalveluita.

Kekseliäästi nimettyjen projektien, kuten BIITTI, STAR, PALO, Pobi, Bestis, 30miles ja SME2Go, yhdistävät tekijät ovat kestävän kehityksen tukeminen sekä tavoite luoda paikkakunnalle lisää tyÜpaikkoja. Alueellamme on monia yrityksiä, joiden palvelut ja tuotteet vähentävät päästÜjä, nostavat energian hyÜtysuhdetta ja edistävät luonnonvarojemme kestävää hyÜdyntä-

24 Eko 2/2017

mistä. Posintran asiantuntijat auttavat näitä yrityksiä laajentamaan ympäristÜliiketoimintansa mahdollisuuksia innovatiivisella neuvonnalla.

Näin yritykset voivat esimerkiksi aloittaa uuden liiketoiminnan tai muodostaa verkostoja, jotka tukevat yrityksen kasvua. TyÜ on pitkäjänteistä ja Posintran positiivinen myÜtävaikuttaminen näkyy yleensä vasta vuosien jälkeen.

Ulla Poppius näkee omat tyÜtehtävänsä kokonaisvaltaisina ja neuvoa-antavina. Posintran talouden ja strategisten suuntaviivojen lisäksi, hänen tehtäviinsä kuuluu myÜs yhteydenpito omistajakuntiin sekä paikkakunnan yrityksiin.

Hän johtaa asiantuntijoita, jotka neuvovat, luovat yhteyksiä ja tyÜstävät erilaisia kehityshankkeita.

Tehtävä vaatii laajan verkoston, tilanteiden ja ihmisten tulkintakykyä sekä organisointitaitoa.

KILPILAHDEN POBI Tällä hetkellä Posintran asiantuntijat vetävät cleantech hanketta nimeltä Pobi, jonka tavoite on kehittää Kilpilahden teollisuusalueesta tulevaisuuden maailmanluokan bioteollisuuspuisto.

Mukana hankkeessa ovat suurin osa Kilpilahden alueen yrityksistä, niin suuret kuin pienetkin, sekä Porvoon Energia, Porvoon Vesi ja Rosk’n Roll. Projekti käynnistettiin 2015 ja päämääränä on vuoden 2017 loppuun mennessä kanavoida Kilpilahden teollisuusalueen monitieteellisiä toimijoita niin yhteistyĂśhĂśn kuin uuden bioteollisuuspuiston sisällĂśn kehittämiseen. đ&#x;”˛

Kuka?

NIMI Ulla Poppius AMMATTI Posintran toimitusjohtaja vuodesta 2010.

ASUU Porvoossa, syntynyt Virroilla.

PERHE mies, kaksi täysi-ikäistä lasta ja koira.

HARRASTUKSET lukeminen, mutta ennen kaikkea kaikenlainen liikunta, kuten muun muassa hiihto ja jooga.

Uskollisen palvelijan sydän on terästä Eräskin innokas nuori nainen Japanista oli ajoittanut lentonsa niin, että ehti juuri ja juuri taksilla lentokentältä Linnanlaiturille, matkustaa laivan kyydissä Porvooseen, osallistua kaupunkikierrokseen ja seilata illaksi Helsinkiin – ja lentää takaisin Japaniin heti seuraavana päivänä.

Saaristolaivaa on rakastettu yli vuosisadan.

TEKSTI Cilla Mattheiszen FOTO Lotta Åberg

lman uskollista palvelijaansa saaristosta puut t uisi ”se jok in”. m/s J.L. Runeberg on maan ainut, alun perin höyrylaivaksi rakennettu alus, joka edelleen liikennöi rannikolla.

Suomen hallituksen päätöksestä perinnelaiva on kulttuurikohde, jota ei saa myydä ulkomaille.

Laivuri ja toimitusjohtaja Ted Lönnroos nykäisee puuovesta, joka joskus taannoin toimi ruokahissin syöttöluukkuna.

– Suunnittelemme hissin palauttamista vanhalle paikalleen. Kermakakun kuljettaminen kahden kannen väliä keit-

I

2266 Eko EEkko ko 2/ 22/2017 /2201 200017

tiöstä ruokasaliin loppuunmyydyssä laivassa ja kohtuullisessa aallokossa vaatii kylmiä hermoja ja akrobaatiaa, hän sanoo ja huitoo käsillään rekonstruoidakseen kuvitteellisen tilanteen.

Höyryn sijasta laivaa kuljettaa tätä nykyä tehotrio. Lönnroosin navigoidessa Gun-Maj Lehto toimii emäntänä ja Juni Teppana vastaa konttorista ja markkinoinnista. Ennätyshyvänä kesänä laivaan voi astua peräti 22 000 matkustajaa, ja silloin rasvattu koneisto suuntaa vesille lähes joka päivä. Talvisin historiallisen helmen ylläpito on kokopäivätyötä.

– Ei tämä ihan mitään tavallista arkea ole, se on käynyt selväksi jo vuosia sitten, eikä tällä rikastumaankaan pääse.

Koemme kuitenkin olevamme äärimmäisen etuoikeutettuja.

Lönnroos esittelee kauden parannuksia. Keittiöön on asennettu uusi lattiakaivo, jotta Gun-Majn varpaat pysyvät kuivina. Konehuoneen ilmastointikanaviin on asennettu äänenvaimentimet peräkannen matkustusmukavuuden lisäämiseksi. Uusia hankintoja ovat myös viisi puolivakuumipakattua pelastuslauttaa sekä oma laivaviini, joka tilattiin italialaiselta valmistajalta.

K U L I S S I E N TA K A N A

m/s J.L. Runeberg RAKENNETTU 1912 Helsingissä PITUUS 28,8 m LEVEYS 6,65 m SYVYYS 2,0 m PAINO 170 tonnia (polttoaine ja matkustajat mukaan luettuina) MATKUSTAJIA max 222 www.msjlruneberg.ďŹ

Under vinterhalvüret blir m/s J.L. Runeberg ompysslad av personal och ägare.

Pü bild frün vänster Gun-Maj Lehto, Juni Teppana och Ted LÜnnroos.

ď žď€ m/s J.L.Runeberg kuuluu jokaisen kesään. laiva lähtee Helsingin Linnalaiturista ja saapuu Porvooseen pari tuntia myĂśhemmin. Heinäkuussa reitti kulkee myĂśs Loviisaan kerran viikossa, Pellingin ja KabbĂślen kautta. Kuva: Hernan PatiĂąo

HISTORIALLINEN JA MODERNI m/s J.L. Runeberg liikennÜi alkujaan Porvoon ja Porkkalan väliä ja kantoi nimeä Helsingfors Skärgürd. Jo heti neitsytmatkallaan juhannuksena 1912 alus ajoi karille merkitsemättÜmällä väylällä. Sitä seuranneeseen vuosisataan on mahtunut sotia, rauhaa ja lisää pohjakosketuksia, mutta teräskaarien varaan rakennettu teräsrunko on rakennelma, joka ei vähästä hätkähdä.

Perinteisen ulkokuoren alta lÜytyy nykyaikaista tekniikkaa, kuten automaattiohjausta pyÜrittävä sähkÜmoottori.

– Periaatteessa emme tarvitsisi rattia lainkaan, mutta en tohdi luopua siitä.

Haluan säilyttää mahdollisimman paljon alkuperäiskunnossa – ainakin sen, mitä paljaalla silmällä näkee, LÜnnroos toteaa.

Polttoaineenkulutus ei ollut mikään erityistä keskustelua herättävä aihe vuonna 1962, kun dieselkone vaihdettiin uuteen. Kymmenen solmun vauhdissa alus hÜrppää 45 litraa tunnissa. Sen lisäksi moottori savuttaa jonkun verran siksi, ettei sitä ole optimoitu tämän päivän tarpeisiin.

ď źď€ m/s J.L.Runeberg omistajineen ja henkilĂśkuntineen. Vasemmalta Gun-Maj Lehto, Juni Teppana ja toimitusjohtaja Ted LĂśnnroos.

– Unelmoin dieselgeneraattorista, joka pyÜrittäisi suoraan potkuriakseliin kiinnitettyä sähkÜmoottoria. Kulutus laskisi roimasti, LÜnnroos summailee.

TäyssähkÜmoottori on vielä tässä vaiheessa poissuljettu vaihtoehto. – Markkinoilla ei ole sellaista sähkÜkonetta, joka selviäisi pitkistä matkoistamme ja painavasta lastista. Nykyisellään laiva painaa polttoaineineen ja matkustajineen 170 tonnia. Tekniikka kuitenkin kehittyy sen verran vauhdikkaasti, että luotan luontoystävällisen vaihtoehdon lÜytyvän seuraavan koneenvaihdon koittaessa.

SESONKI JATKUU SYYSKUUHUN LähtÜpaikkana on Helsingin Linnanlaituri, josta kÜydet heitetään irti kello 10.

Merimatka Porvooseen kestää noin 3,5 tuntia riippuen vastatuulesta ja liikenteen määrästä Hevossalmen kääntÜsillalla. Laiva palaa Helsinkiin kello 19.25.

Heinäkuun torstaisin alus ajaa Helsingistä Loviisaan, ja parina viikonloppuna reitti kulkee Pirttisaaren kautta.

PyynnÜstä pysähdytään myÜs Mustassa Hevosessa sekä Haikon kartanossa.

Sesonki päättyy syyskuun lopussa. đ&#x;”˛

Eko 2/2017

27

Heikki Halonen ja Henri Perälahti valmistelevat päivän urakkaa.

UVR on uusi täyden palvelun sähkÜtalo Jos vastaan ajelee tämännäkÜinen auto, kyse on tutuista miehistä uudessa paketissa. Porvoon ja Keravan energiayhtiÜiden asentajat hoitavat yhdessä alueiden sähkÜverkkoja.

TEKSTI Cilla Mattheiszen KUVA UVR

usi sähkÜtÜiden one stop shop, Uudenmaan Verkonrakennus Oy (UVR), palvelee energiayhtiÜitä, kaupunkeja ja kuntia sekä pienasiakkaita kattavasti kaikissa sähkÜasiantuntemusta vaativissa tehtävissä. – Olemme yhtiÜnä uusi, mutta osaamisemme perustuu yli sadan vuoden kokemukseen, tietoon ja taitoon.

Porvoon Energia ja Keravan Energia, kaksi perinteikästä energiayhtiÜtä, omistavat meidät tasaosuuksin, UVR:n toimitusjohtaja Kaj Ljungberg sanoo.

UVR:n päätehtävä on sähkÜverkkojen rakentaminen. Ljungbergin mukaan

U

28 Eko 2/2017

markkinoilla oli kysyntää entistä tehokkaammalle ja kilpailukykyisemmälle sähkÜurakointiyhtiÜlle. – Omistajiemme asennustoiminnot siirtyvät käynnistysvaiheessa kokonaisuudessaan meille. Luotettavuus, nopeus ja ammattitaito ovat selkeästi valttejamme.

ILMAJOHDOISTA PISTORASIOIHIN YhtiÜn sähkÜnjakelupalvelut kattavat 0,4 –20 kV-kokonaistoimitukset materiaa leineen. YhtiÜ toteuttaa kaikki sähkÜtyÜt verkkoyhtiÜiden ilmajohdoista, kojeistoista, muuntamoista ja kaapeli-

verkoista aina pientalojen tonttikeskuksiin ja pistorasioihin asti.

Palveluportfolioon kuuluu myÜs ulkovalaistusverkkojen huolto, ylläpito ja rakentaminen. VerkkoyhtiÜille on tarjolla 24/7 viankorjauspäivystys sopimuksien mukaisesti.

UVR:llä on laaja verkosto yhteistyÜkumppaneita muun muassa maanrakennusalalla, joten yhtiÜ vastaanottaa myÜs muita tÜitä, johon henkilÜstÜn osaaminen ja kalusto soveltuvat.

Toiminta-alueeseen kuuluu alkuun Kerava, Sipoo, Pornainen, Porvoo ja Loviisa. đ&#x;”˛

Bengtskärin majakka, Loviisan kirkko ja Rukatunturi ovat pieni osa Ilolassa näytillä olevista kohteista.

TEKSTI Marika Kangaskolkka KUVAT Lotta Åberg, Marika Kangaskolkka

Suuri osa Suomea mahtuu Ilolaan Eko 2/2017

29

KUVA: NOARK

D L R O W K R A O N oarkin näyttely sijaitsee vain 10–15 minuutin ajomatkan päässä Porvoosta Loviisan suuntaan, mutta perillä odottaa useampi tuttu suomalainen rakennus tai paikka.

Noark world:in Helena HollmÊn ottaa vierailijat tottuneesti vastaan ja kertoo esimerkiksi lapsiryhmille ja koululaisille pienoismallien tekemisestä. – Pienoismallit tehdään yleensä pahvista tai polyuretaanista. Joskus kuitenkin yllättävätkin tavarat päätyvät pienoismallimaailmaan. Huomaa esimerkiksi katuvalot, ne on tehty juomapilleistä ja sormustimista, HollmÊn vinkkaa. Nuoret ja lapset ovat tykänneet näyttelystä, joka mukavasti yhdistää Suomi-tietoutta, junaratoja ja pienoismalleja. Lasten suusta kuuluu yleensä �ooh� kun he ensi

N

kertaa näkevät kaikki pienet talot, joiden ikkunoissa tuikkii valot, ja junat, jotka kiertävät Helsingin rautatieaseman ohitse ja eteenpäin pohjoiseen, aina joulupukin maahan saakka.

Pienoismallien tekemiseen tarvitaan aikaa ja paljon kärsivällisyyttä. Ensin käydään paikan päällä valokuvaamassa kohde ja sitten tietokoneohjelman avulla tehdään piirustuksia ja lasketaan mittasuhteita. – Kun Porvoon vanhasta kaupungista tehtiin pienoismalli, niin yhden korttelin rakentamiseen kului noin kuukausi, kertoo HollmÊn. Ulkona pihalla on toinen, mittasuhteiltaan hiukan suurempi junarata ja sen varrella muun muassa Porvoon vanha rautatieasema, Loviisan vanha tuulimylly ja muita rakennuksia.

Pienoismallimaailma ja sen junaradat kiinnostavat myĂśs aikuisia, ja Noarkis-

sa käy paljon ryhmiä ja turisteja. Monet haluavat lisäksi tietää Noarkin omistamasta Samaria ry:stä ja sen kuntouttamis-, tyÜllistämis- ja muusta toiminnasta.

Ilolassa onkin näytillä sekä myynnissä muun muassa kierrätysmateriaaleista valmistettuja ryijyjä ja puutuotteita.

Tilauksesta tehdään asiakkaille myÜs pienoismalleja.

Noark world -pienoismallimaailman näyttely on avoinna kaikille kesäkuun alusta elokuun loppuun. Ryhmiä otetaan vastaan myĂśs talvella. Kesällä voi piipahtaa myĂśs Noarkin kahvilassa nauttimassa lounasta tai kotona leivottuja herkkuja. – Järjestämme myĂśs lastenjuhlia ja meillä voi viettää esimerkiksi ristiäisiä sekä muita perhejuhlia. Tarjoamme myĂśs kokous- ja koulutustiloja. Junaradat ja pienoismallit ovat hyvä ohjelmanumero tilaisuuteen kuin tilaisuuteen, summaa HollmĂŠn. đ&#x;”˛