Issuu on Google+

Onni on oma puutarha! Maisemasuunnittelija ja puutarhaintoilija Tanja Nieminen muistuttaa, että nurmikkoa ei kesähelteillä kannata leikata liian usein.

K

esä on kukkeimmillaan. Omaa maisemasuunnitteluyritystään Hämeenlinnassa pyörittävä Tanja Nieminen kertoo vehreimmän vuodenajan kunniaksi kourallisen vinkkejä, joiden avulla puutarhan saa parhaiten kukoistamaan. Nieminen jakaa vihjeensä kolmeen osaan. Ensiksi puhutaan nurmikon hoitamisesta, sitten koristeistutuksista ja kolmanneksi hyötykasvien hoitamisesta. Aivan loppuun on säästetty vielä pieni ylimääräinen huviosio.

NURMEN LEIKKUUSEEN OIKEAAN AIKAAN Pihanurmi kasvaa kesäkuussa kovaa vauhtia. – Siksi sitä on nimenomaan alkukesästä leikattava paljon, Tanja Nieminen sanoo. – Kesäkuussa nurmi kannattaa leikata todella usein, maan laadusta ja muista kasvuun vaikuttavista seikoista riippuen jopa kerran viikossa. Leikattu nurmisilppu kannattaa kerätä talteen ja käyttää katteena vihannesmaassa ja perennoilla. Näin itse teen omassa puutarhassani. Kerään silpun pois ja käytän. Näin kannattaa tehdä myös siitäkin huolimatta, että ruohon jatkuva leikkaaminen tuntuu kesäkuumalla työläältä. Ravinteikkaan ja kostean silpun kerääminen pois ruoholta hidastaa sen kasvua, mikä tietenkin tarkoittaa hiukan harvempaa leikkaustahtia.

misen välttämisen toivossa pakko kastella. – Kerään itse puutarhan kasteluun sadevettä, ja sitä suosittelen muillekin. Nurmikon kasteleminen olisi veden tuhlausta, tärkeämpää on muistaa tuo oikea leikkaustahti. Vain todella pahasti kuivahtaneen nurmen kastelemisessa on Niemisen mukaan järkeä. – Todella kuivan nurmen yksi hyvä merkki on, että siinä kasvaa valkoapilaa. Jotkuthan pitävät valkoapilaa toki kauniina, mutta minua se ärsyttää, eikä kuulu hyvin hoidetulle nurmelle. Nieminen muistuttaa, että nurmi tarvitsee lopulta yllättävän vähän hoitoa, kunhan sen kanssa ei ensin hosu liikaa. – Kannattaa muistaa, että leikkaaminen on nurmikolle ikään kuin stressitilanne. Kun ei leikkaa liian usein, nurmikko ei tarvitse pitkiä toipumisjaksojakaan.

KOTILOT KANNATTAA NOUKKIA POIS Varhaisesta keväästä saakka on tänä vuonna saatu lukea, että lehtokotiloita on puutar-

– Kannattaa muistaa, että leikkaaminen on nurmikolle stressitilanne. hoissa ja palstoilla tänä vuonna tavallistakin enemmän, lähes maanvaivaksi asti. Tanja Nieminen ei käytä puutarhassaan myrkkyjä, eikä suosittele niitä muillekaan. Onneksi kotiloiden ja muiden tuholaisten torjuntaan löytyy myös luomukeinoja. Niiden torjumisesta kannattaa ottaa aamukävelyn tyyppinen tapa. – Lehtokotilot kannattaa kiertää keräämässä aamuisin pois kukista ja kasveis-

■■ Maisemasuunnittelija Tanja Nieminen luottaa luonnonmukaiseen puutarhanhoitoon.

HEINÄKUUSSA HARVEMMIN Heinäkuun tullen nurmikon leikkaamista on muutenkin syytä selvästi harventaa. – Heinäkuussa aurinko yleensä paistaa paljon, ja sataa vähemmän kuin muina kesäkuukausina. Nurmikollakin on silloin kasvamisestaan ikään kuin lepotauko. Silloin riittää, että nurmen leikkaa jopa vain kerran kolmessa viikossa. Tämän vinkin muistamisesta on muutakin hyötyä kuin vaivan säästäminen. – Liiallinen leikkaaminen on yleisin syy nurmikon palamiseen, Tanja Nieminen muistuttaa. – Kun heinäkuu on suomalaisten lomakuukausi, niin sopivasti onkin niin, että myös nurmikko lomailee silloin. Elokuussa se taas sitten kasvaa hiukan nopeammin.

NURMIKKOA EI PAKKO KASTELLA Nieminen korostaa, ettei nurmikkoa ole kasvun parantamisen tai nurmen kuivu-

12 I

VIHERIKKUNA

13 I

VIHERIKKUNA

>


ta. Myös kirvat havaitsee parhaiten näin, samoin kuin liljakukot. Liljakukon munat ovat sitten asia erikseen. – Jos kasvin lehtiin on tullut mustaa mössöä, eli liljakukot ova jo munineet niihin, on yksinkertaisinta leikata kyseinen oksa kokonaan pois. Miten tuholaiset sitten hävitetään ja miten niiden ilmaantumista voisi ylipäätään vähentää tai välttää? Klassinen tapa kirvojen torjumisessa on mäntysuopaliuos, jossa kymmeneen litraan vettä laitetaan pari desiä nestemäistä mäntysuopaa. Tätä sitten ruiskutetaan kasveihin. – Myös ruokaöljyn ja astianpesuaineen sekoitusta olen menestyksellä koittanut, Nieminen sanoo. – Ihan kylmän vedenkin suihkuttaminen kirvojen päälle saa ne kyllä katoamaan. Mutta kirvoilla on taipumus tulla takaisin, eli niitä pitää siis torjua uudestaan ja uudestaan. Lehtokotilot Tanja Nieminen kertoo yksinkertaisesti noukkivansa kasveista pois. – Olen laittanut limsapulloon tai kanis-

• • • • • • • •••••• OMAKSI HUVIKSI! •••••• Älä unohda pikku •••••• projekteja •••••• •••••• •••••• •••••• •••••• Tanja Nieminen muistuttaa, että kaiken muun lisäksi puutarhuri voi mielensä virkistämiseksi ja puutarhasta nauttiakseen kehitellä kaikenlaisia pikku projekteja. – Joku kaunis suihkukaivo tai kiviasetelma voi olla kiva kesäprojekti. Nämä voivat olla ihan sellaisia yhden päivän puuhiakin, että aloittaa aamulla ja saa jonkin kivan jutun pihaansa jo illaksi valmiiksi.

teriin etikkaa, ja kuljen sitten poimimassa kotilot sinne. Se on ehkä helpoin tapa tappaa ne. Aiemmin laitoin niitä myös kiehuvaan veteen, mutta se on lopulta hankalaa, ja tuntuu sitä paitsi aika brutaalilta. – On olemassa viljelijöitä, joille jo lehtokotilon tapaisen mönkijän tappaminen tuottaa tuskaa. Muuta keinoa kuin tappaminen niiden hävittämiseen ei kuitenkaan ole, Nieminen sanoo. – Samalla kun niitä kulkee päivittäin keräämässä, tulee äkkiä huomanneeksi, mistä päin ne puutarhaan tulevat. Nehän saattavat kulkea päivässä viidestä viiteentoista metriä. Tunnettu ja toimivaksi havaittu tapa kotiloiden torjumiseen on niin sanottu olutansa, siis oluen jättäminen esimerkiksi lautaselle. Kotilot hukkuvat siihen. – Jonkin verran auttaa myös hiekkareunusten rakentaminen tärkeimmille kasveille, Nieminen sanoo.

– Kaunis suihkukaivo tai kiviasetelma voi olla kiva kesäprojekti. KORISTEISTUTUKSILLE PÄIVITTÄISTÄ HUOLENPITOA Mitä muuta kuin tuholaisten kanssa kamppailua koristeistutusten hoitoon sitten liittyy? Tanja Nieminen sanoo, että linnuille on hyvä laittaa puutarhaan juoma-allas, jos niillä ei muuten siellä juomapaikkaa ole. Ja vedestä puheen ollen, Nieminen suosittelee ehdottomasti sadeveden keräämistä talteen ja nimenomaan sen käyttämistä puutarhan kasteluun. – En anna kesäkukille ja perennoille hanavettä lainkaan, koska haluan pitää puutarhanhoitoni ekologisena. Hanavesi on käsiteltyä, ja sen käyttö puutarhan kasteluun on myös veden tuhlausta. Kesäkukkia Nieminen suosittaa kastelemaan myös luonnonmukaisella lannoitevedellä. – Esimerkiksi Biolanin kanankakkaa olen siihen käyttänyt, tai muuta luonnonmukaista kastelulannoitetta. Ureavesi-liuos on myös hyvä ja mainettaan hygieenisempi lannoite nimenomaan koristekasveille. Nieminen muistuttaa, että jo hyvissä ajoin kannattaa miettiä, kuka käy hoita-

14 I

VIHERIKKUNA

massa puutarhan kastelun mahdollisten lomareissujen aikana.

PENSASAITA LYHENTÄMÄÄN KAKSI KERTAA Pensasaidan Tanja Nieminen neuvoo leikkaamaan kahdesti kesässä. – Jos sen siis haluaa hoidetun näköisenä pitää! Hyvät ajat leikkaamiseen ovat ensin juhannuksen aikaan ja sitten elokuun alkupuolella. Sen sijaan suosituimmista koristepensaista esimerkiksi norjanangervo ja syreeni leikataan kukinnan jälkeen, ei esimerkiksi syksyllä. Molemmat kukkivat keväällä tai viimeistään alkukesästä. Leikkaamalla oikeaan aikaan varmistaa, että kasvit kukkivat seuraavanakin kesänä. Ajankohdista puheen ollen, kesäkukkien istuttaminen ei ole vielä myöhäistä! – Perinteisesti on sanottu, että kesäkukat kannattaa laitaa maahan kesäkuun kymmenen päivän jälkeen. Itse olen laittanut niitä kyllä välillä selvästikin aiemmin, mutta tämä on vanha tapa ja määräraja. Se perustuu siihen, että siinä vaiheessa ei varmasti enää tule hallaöitä. Kesäjuhliin ja muihin koristelutarpeisiin on tietenkin hauska kerätä puutarhasta kukkia. – Kaikki kukat on ensinnäkin hyvä kerätä aamuisin, Nieminen sanoo. – Sen jälkeen ne olisi hyvä ennen kimppuihin laittamista pistää ainakin päivän ajaksi, mielellään jopa 24 tunniksi jääkaappiin. Niin ne eivät sitten esillä ollessaan ala nuokkua. Kukkien aineenvaihdunta ajetaan ikään kuin alas.

■■ Sireenipensaat kukkivat alkukesästä. Kukkimisen jälkeen ne leikataan.

■■ Nieminen suosittelee ehdottomasti sadeveden keräämistä talteen ja nimenomaan sen käyttämistä puutarhan kasteluun.

RAVINTOA HYÖTYKASVEISTA Monella on puutarhassaan myös vihannesmaa, marjoja, ja muita hyötykasveja. Tanja Nieminen muistuttaa, että esimerkiksi aiemmin mainittu ruohonleikkauksen ”ylijäämänä” syntyvä silppu käy hyvin vaikkapa mansikkamaan kattamiseen. – Myös olkikate käy siihen. Ideana on tietenkin maan kosteuden lisääminen. Kesäkurpitsat ja kurkut Nieminen neuvoo kylvämään avokompostin päälle. Yrttimaa järjestetään kuntoon jo alkukesästä, mutta nytkään kellon raksuttaessa jo kesäkuuta ei edelleenkään ole myöhäistä kasvien istuttamiselle. – Salaatteja, rucolaa ja esimerkiksi retiisejä voi kylvää oikeastaan koko kesän ajan. Jos taas olet laittanut perunaa tulemaan, muista, että niiden kasvua edistävän multaamisen aika on juhannuksen jälkeen. – Ne kasvavat multaamisen jälkeen siinä pehmeässä mullassa paremmin. •

■■ Liiallinen leikkaaminen on yleisin syy nurmikon palamiseen.

TEKSTI: MANU HAAPALAINEN

15 I

VIHERIKKUNA

■■ Nurmikko pitää alkukesästä leikata jopa viikottain, jos voikukkien rehotus häiritsee.


Työnäyte6