Issuu on Google+

Ihmiset

N

Peilin kautta on näppärä tarkistaa, onko kantoliina sidottu hyvin.

oora Kuronen, 24, tiskaa. Kahdeksan kuukauden ikäinen Elsa jokeltelee, heiluttelee käsiään ja katselee katossa killuvia lamppuja. Noora keittää kahvia ja tarkistaa, kauanko pyykkikoneen ohjelma vielä kestää. Elsa rummuttaa jaloillaan tahtia, itkee vähän ja painaa sitten pään äidin niskaan. – Nytkö se nukahti? Noora toteaa ja kurottelee kantoliinan reunan tukemaan nukkuvan vauvan päätä. Sitten Noora istahtaa kahvipöytään lapsi selässään ja kertoo, miksi heidän perheessään lapsia kannetaan, käytetään kestovaippoja, vessahätäviestitään, nukutaan yhdessä ja sormiruokaillaan.

Lapsi viihtyi liinakyydissä, äiti sai levähtää hetkisen

Kantoliina helpottaa lapsiperheen elämää

a l l o ä v y h n o Ä idin lähellä 2-vuotias Essi ja hänen kahdeksan kuukauden ikäinen pikkusiskonsa Elsa tietävät, miten luonnollista pienen lapsen on kulkea äidin mukana kantoliinassa. Kestovaipat ovat myös osa perheen ekologista vauva-arkea. 22 | Ekoelo

Elsa on Nooran Kurosen ja Timo Hepolan, 30, toinen lapsi. Esikoistytär Essi syntyi keväällä 2010. Perhe remontoi tuolloin tulevaa omakotitaloaan Jyväskylän Sarvivuoressa, ja vauvan ensimmäinen vuosi kului pienessä rivitalokolmiossa kaupungin toisella puolella. Essi viihtyi paljon sylissä, mutta Noora halusi välillä kätensä vapaiksi. Hän hankki ensimmäisen kantoliinansa, kun Essi oli kahden kuukauden ikäinen. Liinan sitominen oli aluksi hankalaa, mutta sinnikkäällä harjoittelulla Noora vähitellen oppi. Lapsi viihtyi liinakyydissä ja äiti sai levähtää hetken sylittelystä. Kaupungilla asioiminen helpottui, kun mukaan ei tarvinnut ottaa kömpelöitä, serkulta perittyjä yhdistelmärattaita. Pienessä väliaikaiskodissa ei ollut tilaa pinnasängylle, joten asiaa kummemmin ajattelematta Noora otti vauvan viereensä öisin. Yöimetykset sujuivat lähes huomaamatta, ja koko perhe nukkui hyvin. Vasta myöhemmin Noora ymmärsi, että heidän nukkumisjärjestelyään kutsutaan toisinaan myös perhepediksi.

Ruusuja ja risuja Essin iho oli vauvana herkkä, joten perhe tutustui kestovaippoihin. Pehmeät,

kemikaalittomat kankaat sopivat Essin iholle hyvin, joten pestävistä vaipoista tuli luonnollinen osa vauva-arkea. Noora ja Timo eivät tunnustaudu ”ekovanhemmiksi”, ”lapsentahtisiksi” tai ”vaistovanhemmiksi”, eivätkä muutenkaan halua kategorisoida itseään mitenkään. He ovat vanhempia lapsilleen ja päätyneet lastenhoitoratkaisuihinsa yrityksen ja erehdyksen kautta. – Hoitotapamme ovat täysin käytännön sanelemia juttuja, jotka meidän perheessämme on todettu käteviksi ja toimiviksi, Noora tiivistää. Lasten kantamisesta kantoliinoilla ja -repuilla on tullut katukuvassa yhä tutumpi näky. Kantamistiedolle ja -taidolle on niin paljon kysyntää, että niitä välittämään on perustettu jopa valtakunnallinen yhdistys.

Noora hankki ensimmäisen kantoliinansa, kun Essi oli kahden kuukauden ikäinen. Myös Noora on huomannut kantoliinojen yleistyneen kuluneiden kolmen vuoden aikana, mutta välillä päät kääntyvät ja supina käy, kun Noora ja Timo kulkevat lastensa kanssa kaupungilla. Meinaatko kantaa sitä kouluikään asti?” ”Oppiikohan se ikinä kävelemään?” ”Saako se siellä henkeä?” Ja monet muut hassut möläytykset ovat Nooralle tuttuja, ja hän on oppinut vastaamaan niihin tilanteen vaatimalla tyyneydellä ja tarkkuudella. Kehuja ja ihasteluja hän kuulee silti paljon enemmän kuin negatiivista palautetta: ”Oi kun noita olisi ollut kun minun lapseni olivat pieniä, niin kätevää ja suloista!” Useimmat tyytyvät kuitenkin vain katsomaan ja ihmettelemään. Netissä julma leimaaminen ja ikäväsävyinen vähättely rehottavat eri tavalla kuin oikeassa elämässä. – On hyvin kummallista, että äitiyteen liittyvät valinnat otetaan niin henkilökohtaisesti ja syyllistytään siitä, että joku muu tekee asiat toisin kuin itse. Olisi Ekoelo | 23

paljon parempi ratkaisu rakentaa siltoja erilaisten vanhemmuuden tapojen välille kuin tuomita toisia. Jokainen meistä voi oppia jotakin muilta, Noora miettii. Noora perheineen ei halua olla ehdoton missään lastenhoitoratkaisuissaan, vaan asioista joustetaan tilanteen mukaan. Essi käytti aikoinaan myös kertakäyttövaippoja, ja Elsa nukkuu päiväunensa usein rattaissa.

Onko vaihtoehtoisuus ekologista? Kantoliinoja ja kestovaippoja käyttävät perheet niputetaan usein yhteen. Noora kuitenkin muistuttaa, että kantoliinat ja kestovaipat ovat aivan erilaisia lastenhoitovälineitä, eikä toisen käyttäminen edellytä toista. On paljon lapsiaan kantavia vanhempia, jotka eivät käytä kestovaippoja ja toisin päin. Vaihtoehtoisista lastenhoitotavoista kertoviin vihkosiin on usein kerätty tietoa monista eri asioista, joten kestovaippavinkkejä etsivä törmää helposti myös kantoliinatietoon. Tieto kulkee myös ystäväpiireissä, ja kestovaippojen kiistaton ekologisuus houkuttaa aiheen äärelle muutenkin kestävästä kehityksestä kiinnostuneita vanhempia. Kantoliinaakin voi pitää ekologisena ratkaisuna, sillä liinan valmistami-

Kantotakin suojissa niin äiti kuin lapsikin pysyvät lämpiminä.

>


– Esikoisen ollessa pieni olin epävarmempi ja kaipasin ympäristön tukea ja hyväksyntää valinnoilleni. Nyt en enää välitä muiden mielipiteistä.

Ihmiset Liinoja ja vaippoja voi ostaa uusina tai käytettyinä

Elsa maistelee maissinaksua. Omin sormin syöminen on vauvalle moniaistinen kokemus.

Kestovaippa kiinnitetään yleensä joko tarranauhalla tai neppareilla.

Elsa-vauva ihmettelee maailmaa kantoliinasta, kun Noora-äiti tekee kotitöitä.

nen kuluttaa vähemmän luonnonvaroja kuin vaikka lastenrattaiden tuotanto. Pehmeiksi kuluneet käytetyt kantoliinat myös kiertävät kirppareilla aktiivisesti. – Toisaalta lastenrattaitakin myydään paljon käytettyinä, Noora toteaa. Noora on huomannut, että kestovaippojen käyttäminen on lisännyt heidän perheessään ekologista tietoisuutta, ja arjen kulutusvalintoihin kiinnitetään heillä nykyään enemmän huomiota. Noora tutkii tarkkaan kotona syötävän ruuan alkuperän ja kiinnittää huomiota esimerkiksi lastenvaatteiden eettisyyteen ja ekologisuuteen. Kestovaippojen myötä silmät ovat avautuneet kertakäyttökulttuurista syntyvälle jätemäärälle. Nooran perheessä esimerkiksi talouspaperi on korvattu harsoista leikatuilla kestorievuilla.

Kokemus tuo varmuutta Kun Elsa syntyi heinäkuussa 2012, Noora otti jo synnytyslaitokselle mukaan kantoliinan ja omat kestovaipat. Tuntui hyvältä taas saada pieni ihminen iholle, ja toisen lapsen sitominen kantoliinaan kävi paljon helpommin kuin ensimmäisen.

Pitkiä, kankaisia kantoliinoja ja käteviä soljilla kiinnitettäviä kantoreppuja sekä kestovaippoja kannattaa kysellä lastentarvikkeiden erikoisliikkeistä, mutta niitä on myynnissä myös hyvin varustetuissa päivittäistavarakaupoissa. Kotimaisia kestovaippoja valmistavat usein pienyrittäjät, jotka myyvät käsityönä valmistettuja tuotteita nettikaupoissa. Kantoliinoja on pääsääntöisesti kahdenlaisia: trikoisia, joustavia liinoja, jotka sopivat ihan pienten vauvojen kantamiseen ja joustamattomia kudottuja liinoja, joilla on turvallista ja mukavaa kantaa isompaakin lasta. Kantoreppu on soljilla suljettava ja säädettävä lapsenkantoväline. Reppua valitessa kannattaa tarkistaa, että se on mahdollisimman monipuolinen ja helppokäyttöinen: hyvässä kantorepussa lapsi istuu mukavasti leveässä haara-asennossa, ja repulla voi kantaa lasta myös selässä. Niin kantovälineitä kuin kestovaippojakin liikkuu paljon myös käytettyinä. Kirpputorilöytöjä tehdessä kannattaa tarkastaa, että tuote on ehjä ja hyvin hoidettu.

Hyvin hoidetut vaipat ja liinat kestävät pitkään Sairaalan henkilökunta ihasteli ja ihmetteli Nooran kantoliinaa, ja pikkuiset kangasvaipat saivat epäilyäkin osakseen. Vuosien varrella Noora on kuullut monenmoista hämmästelyä tavastaan olla äiti, eikä hän enää ota kritiikkiä henkilökohtaisesti. – Esikoisen ollessa pieni olin epävarmempi ja kaipasin ympäristön tukea ja hyväksyntää valinnoilleni. Nyt en enää välitä muiden mielipiteistä, eikä minuakaan juuri kiinnosta, miten muut lapsensa hoitavat, Noora naurahtaa.

Lapsen ilmeet ja eleet kertovat, milloin on hätä Elsa ähisee uniltaan ja maiskuttaa suutaan. Noora kiepauttaa vauvan alas liinasta ja ottaa rinnalleen. Lapsi syö ahnaasti ja naureskelee välillä. Kun Elsa on kylläinen, Noora vie lapsen potalle. Elsa on pissannut koko elämänsä lavuaariin, pyttyyn ja pottaan, ja on nyt kahdeksankuisena jo melkein kuiva. – Essin kanssa ei harrastettu vessahätäviestintää, enkä ymmärtänyt, miten 24 | Ekoelo

kukaan voisi muka lapsen ilmeistä ja eleistä ymmärtää, milloin on hätä. Ihmeen helposti tämä on kuitenkin sujunut, Noora sanoo.

Sormiruokailu toimii hyvin! Elsa istuu syöttötuoliin ja saa välipalaksi maissinaksuja. Hän pitelee rapeasta pötkylästä napakasti sormillaan, haistelee ja maistelee ruokaansa kiinnostuneena. Elsa on syönyt itse kuusikuisesta lähtien, ainoastaan puuron syömisessä häntä avustetaan. Myös Essi on syönyt itse vauvasta lähtien. Kun lapsi syö ruokansa itse, hän saa säännöstellä syömänsä ruuan määrän ja oppii kuin huomaamatta motorisia taitoja. – Sormiruokailuunkaan ei liity meillä mitään ideologiaa. Luin siitä jostain lehdestä ja päätin kokeilla. Hyvin toimii, Noora kertoo.

Mummo apuna arjessa Välipalan jälkeen Elsa ja Essi leikkivät tyytyväisinä yhdessä. Vauva on valpas, hyväntuulinen ja aktiivinen. Hän punnertaa reippaasti seisomaan syöttötuolia vasten ja katselee ympärilleen.

Niin kantovälineitä kuin vaippojakin tulee hoitaa asianmukaisesti, että ne kestävät käyttöä ja säilyvät hyvinä. Vaipat tulee pestä miedoilla, hajusteettomilla pesuaineilla, joissa ei ole saippuaa tai zeoliitteja. Esimerkiksi pesupähkinät sopivat vaippojen pesemiseen. Huuhteluainetta ei saa käyttää, sillä se pilaa kankaiden imukyvyn. Hajuhaittoja ehkäisemään huuhteluainelokeroon voi lorauttaa etikkaa. Kantoliinat pestään miedoilla, nestemäisillä pesuaineilla ilman huuhteluainetta. Pesun jälkeen liina voi olla jäykkä ja vaatia pehmittämistä ennen seuraavaa käyttöä. Tarvittaessa liinan voi silittää pesuohjemerkintöjen mukaan.

Hyvässä kantorepussa lasta voi kuljettaa rinnalla tai selässä, ja lapsi istuu mukavasti leveässä haaraasennossa.

Essi auttaa äitiä ripustamaan vaippapyykin narulle kuivumaan. Timo-isä on töissä ja Aila-mummo, 58, saapuu hakemaan Essin iltapäiväksi hoitoon. Aila Hepola hypistelee Elsan nättejä, värikkäitä kestovaippoja ja muistelee, kuinka erilaisia vaipat olivat Timon ollessa vauva 1980-luvulla. Epäluotettavat ja työläät harsovaipat vaihtuivat käytännön syistä nopeasti kertakäyttövaippoihin, kun ne tulivat markkinoille. Nykyään pyykinpesu on helpompaa ja pestävät vaipat parempia, ja niiden vaihtaminen sujuu mummoltakin näppärästi. Vaippojen lisäksi mummo ihastelee kantoliinojen kätevyyttä. – Nämä ovat aivan mahtava keksintö. Varsinkin nyt, kun Timolla ja Nooralla on kaksi lasta, kädet riittävät myös isosiskon huomioimiseen, kun vauva ei varaa syliä koko aikaa. Essi pakkaa lelut reppuunsa ja lähtee mummon kanssa ulos. Noora kietaisee taas Elsan kantoliinaan ja pukee itsensä ja lapsen päälle kätevän kantotakin. Elsa kuikuilee somasti hattunsa alta, kun äiti suuntaa ulos postilaatikolle. Äidin lähellä on hyvä ja lämmin olla. ☼ Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen

Lisätietoa kantoliinoista ja kestovaipoista kantoliinayhdistys.fi Kantoliinayhdistys on perustettu edistämään lasten ergonomista kantamista Suomessa. Yhdistyksen nettisivuilta löytyy kattava tietopaketti kantamiseen liittyvistä asioista. www.kestovaippayhdistys.fi Kestovaippayhdistys on valtakunnallisesti toimiva edunvalvonta- ja harrastejärjestö. Yhdistys tekee tunnetuksi nykyaikaisia kestovaippoja ja toimii kestovaippailun asiantuntijatahona. Facebookissa toimivat esimerkiksi kirpputoriryhmät Kantovälinekirppis ja Kestovaipat ja kantovälineet kiertoon.

Ekoelo | 25


Työnäyte3