__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

TOIMIVAN LOGISTIIKAN AVULLA LOJERIN TUOTANTO PYSYY SUOMESSA

Vierailu Turun satamassa muutti elokuvakäsikirjoituksen Suuronnettomuusharjoitusta johdettiin Aboa Maresta Kolumni: Jaakko Nirhamo Baltic Line uusi aluskantaansa Tapahtumia ja uutisia Alan ammatissa varaston työnjohtaja

1/2017

TURUN SATAMAN ASIAKASLEHTI

Toimitusvarmuus on WÄRTSILÄN YLPEYS Nopeus ja hyvä logistiikka voitti PUKKILA VARASTOI TURKUUN

Kuljetusketjun NOPEUS ON OSA VIENNIN KILPAILUKYKYÄ


KAAKELEISTA KASVUA 4

1/2017

Turun Vapaavarasto Pukkilan yhteistyökumppaniksi TURUSSA KUVATTIIN MEKSIKOLAISTA MIELENMAISEMAA 6 Alusmäärät ja vaihtelevat jäätalvet vaativat harjoittelua

8

Tall Ships Races Turku lupaa idän eksotiikkaa

9

Viking Linelle uusi alus Turusta Tukholmaan

9

Schenkerin ja Sataman yhteistyö jatkuu Ovakon alueella

9

TURUSTA ALKAA NOPEIN MERITIE VIENNILLE 10 Kolumni: Jaakko Nirhamo 14 Baltic Linen liikenteessä kaksi uutta alusta 15 Sairaalakalusteiden menestyjä luottaa logistiikkaansa

16

Moottoreita maailmalle

18

Ajankohtaista 20 ALAN AMMATTILAINEN Rengasvarastoissa tuntuvat sesongit 22

ABOARD 1/2017– TURUN SATAMAN ASIAKASLEHTI KULJETUSALAN AMMATTILAISILLE Julkaisija: Turun Satama Oy, Juhana Herttuan puistokatu 21, 20100 Turku • www.portofturku.fi Päätoimittaja: Turun Sataman toimitusjohtaja Christian Ramberg • christian.ramberg@portofturku.fi Toimitussihteeri: Marjo Ekman • marjo.ekman@portofturku.fi Ulkoasun toteutus: Piia Leino Kannen kuva: Markku Koivumäki Painopaikka: Finepress Oy, painosmäärä: 2 200 kpl Osoitteenmuutokset: markkinointi.satama@portofturku.fi

2

4041 0678 Painotuote

ISSN 2323-2498 (Painettu versio) 2323-2501 (www-versio)


PÄÄKIRJOITUS

TALOUDESSA SELVÄÄ KIRKASTUMISTA Suomen talousnäkymät ovat pitkän taantuman jälkeen kääntyneet myönteisempään suuntaan. Viime vuoden talouskasvu ylsi 1,7 prosenttiin ja alkuvuoden ennusteiden mukaan kasvu kiihtyy tänä vuonna 1,8 prosenttiin ja ensi vuonna 2,0 prosenttiin. Viennin kasvuksi vuonna 2017 on ennustettu 3,0 prosenttia ja vuonna 2018 jopa 3,5 prosenttia, kiitos maailmantaloudessa alkaneen piristymisen. Turun sataman lähiympäristössä kehitys näkyy vieläkin vahvempana. Turkulaisen telakkateollisuuden tilauskirjat ovat täynnä, mikä on käynnistänyt meriklusterin sisällä myös mittavat investoinnit. Meyer Turku julkisti viime vuonna useita investointeja telakkatoimintaan ja hyttitehtaalle. Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaalla puolestaan tuotantomäärät ovat kaikkien aikojen huippua Mercedes-Benzin sopimustuotannon ansiosta. Sataman liikenteen kannalta merkittävää on myös Sandvikin Turun tehtaan voimakas, vientivetoinen kasvu. Lisäksi Venäjän talous on piristymässä ja rupla on jälleen vahvistunut, mikä voi johtaa transitoliikenteen vilkastumiseen Turun satamassa.

"Suomen viennin vilkastuminen näkyy Turun satamassa vaativien projektikuljetusten lisäyksenä."

Suomi juhlii tänä vuonna 100-vuotista itsenäisyyttään. Turun satamalla on pitkät perinteet kotimaamme linkkinä Skandinavian ja mannereurooppalaisten kauppakumppaniemme välillä. Vahvaa asemaamme Suomen ulkomaankaupan kulkureittinä pitävät edelleen yllä suotuisa sijainti Itämeren tärkeimpien liikennereittien ytimessä ja erinomaiset yhteydet Suomen muihin kasvukeskuksiin. Mahdollisuutemme palvella niin rahtiliikennettä kuin matkustajaliikennettä ovat tällä hetkellä entistäkin paremmat. Sataman linjaliikenne Saksaan on vilkastunut lisääntyneiden lähtöjen ja kasvaneen kapasiteetin myötä. Sataman nosturikanta on nykyaikaistettu ja aluspalveluja tehostettu. Myös linjaliikenteemme aluskanta jatkaa uudistumistaan sekä Skandinavian että keskisen Euroopan reiteillä. Näistä ja muista satamamme palveluista kerromme lisää Transport Logistic -messuilla Münchenissa 9.–12.5.2017. Tervetuloa tapaamaan edustajiamme ja kumppaneitamme! Christian Ramberg toimitusjohtaja

Aboard 1/2017

3


Turun Vapaavarasto kasvaa vauhdilla kokonaisvaltaiseksi logistiikkapalvelijaksi. Uusi sopimus keraamisia laattoja valmistavan Pukkilan kanssa on yritykselle iso askel.

TEKSTI KALLE KIRSTILÄ KUVAT ROBERT SEGER

Vapaavarasto käsittelee uuden sopimuksen myötä yhteensä noin miljoonan neliön edestä Pukkilan laattoja vuodessa.

KAAKELEISTA KASVUA Vuodesta 1874 toiminut Pukkila päätyi kaksi vuotta sitten siirtämään tuotantonsa Turusta Portugaliin. Entisten tilojen jäätyä Turun Pitkämäessä epätarkoituksenmukaisiksi ja myyntikonttorin jo muutettua uusiin tiloihin tuli ajankohtaiseksi miettiä logistiikan ja varastoinnin uudelleenjärjestelyä. – Tuotannon siirtymisen myötä muutuimme tuotantoyhtiöstä myyntiyhtiöksi ja halusimme keskittyä tiukasti ydinosaamiseemme, joten päädyimme palveluostamiseen, Pukkilan toimitusjohtaja Johan Westerlund kertoo.

TURKU VOITTI NOPEUDELLA Logistiikan ja varastoinnin keskittäminen Turkuun ja Turun satamaan ei ollut Pukkilan hallintojohtaja

4

Henrik Lundströmin mukaan mitenkään itsestäänselvyys. – Selvitimme ja laskimme myös Helsinki-vaihtoehdon aivan perusteellisesti, koska pääkaupunkiseutu on meille kuitenkin suurin markkina Suomessa. Lundströmin mukaan päätökseen Turkuun sijoittumisesta vaikutti paitsi investointihalukkaan ja yhteisen ajatusmaailman omaavan yhteistyökumppanin löytyminen Turun Vapaavarastosta, myös Turun ja sen sataman luontaiset valtit. – Turun sataman ylimenoajat sekä joustavuus ovat ilman muuta iso etu. Lisäksi hyvät yhteydet Tampereelle ja Ouluun olivat meille tärkeitä. Kun ajatellaan liikennemääriä ja ajoaikoja Kehä III

verrattuna Turun ulosmenotiet, niin siinä on kyllä merkittävä ero. – Uskomme myös että tulevaisuudessa meillä on mahdollisuus tuoda kaikki tuotteemme Turun kautta, kun tänne saadaan uutta konttilinjaliikennettä, jolloin syntyy lisäsäästöä siirtokustannuksissa.

KAKSI UUTTA HALLIA Turun vapaavaraston toimitusjohtaja Stefan Lindströmin mukaan Pukkilasta tulee sopimuksen myötä sen merkittävin yksittäinen asiakas. Sopimus tietää yritykselle merkittävää liikevaihdon kasvua. Merkittävä on myös investointi: rakenteilla on 7 000 neliötä uutta hallitilaa ja palkattuna viisi uutta työntekijää.


Ensimmäinen 3 500 neliön kylmähalli otettiin käyttöön jo tammikuussa. Samankokoinen, ympäristöystävällisesti maalämmöllä lämpiävä halli valmistuu sen viereen loppukesästä. Varastotilan lisäksi Turun vapaavarasto rakennuttaa Pukkilalle laboratoriotilan laaduntarkkailua varten sekä esittelytilan tuotemalleille. Turun vapaavarasto hoitaa jatkossa Pukkilan tuotteiden logistiikan ja varastoinnin alusta loppuun, laivoista myymälöihin – vastaanoton, purkamisen, hyllyttämisen, varastoinnin, pakkaamisen ja edelleen toimittamisen sekä palautukset. Kaikkiaan Vapaavarastossa käsitellään tulevaisuudessa Pukkilan tavaraa noin 600–700 konttia vuodessa. Kappaletavaran hyllyvarastointi ja keräilytoiminta räätälöityine lisäpalveluineen on Turun Vapaavarastolle uudenlaista toimintaa. – Olemme räätälöineet palveluja asiakkaille ennenkin, mutta silloin meillä on ollut yhteistyökumppani, nyt tuotamme palvelun kokonaan itse, Turun Vapaavaraston toimitusjohtaja Stefan Lindström sanoo.

TAVOITTEENA MONIPUOLISUUS

Pukkilan laatat valmistetaan tätä nykyä pääosin Portugalissa. Muita tuotantomaita ovat muun muassa Turkki ja Italia. Alan trendinä ovat entistä suuremmat laatat. Kuvassa järeä lattialaatta Pukkilan Henrik Lundströmin ja Johan Westerlundin käsissä.

Ensimmäinen 3 500 m2:n halli valmistui vuoden alussa. Sen viereen nousee syksyyn mennessä samankokoinen maalämmöllä lämpiävä halli. Pöydässä ollaan yhtä mieltä siitä, että Turun talousalueen hyvä noususuhdanne tulee tuomaan Turkuun tulevaisuudessa myös uutta linjalaivaliikennettä. Hallintojohtaja Henrik Lundström (Pukkila) Toimitusjohtaja Johan Westerlund (Pukkila) Toimitusjohtaja Stefan Lindström (Turun Vapaavarasto)

Lindström on luottavainen tulevaisuuden suhteen. Ainakin Turun Vapaavaraston näkökulmasta talouden vaikeimmat vuodet ovat takana. – Tietenkin yrityksiä tulee ja menee. Kun yksi lähtee, niin toinen tulee tilalle. Niin se on aina. Turun talousalue on kuitenkin nyt erittäin hyvässä noususuhdanteessa. Lindströmin mukaan Turun Vapaavarastossa on mietitty Pukkilasopimuksen mukanaan tuomaa uudenlaista palvelua pitkään. Hänen mukaansa alaan kuuluvan suhdanneriippuvuuden vähentäminen monipuolisella toiminnalla on tärkeää. Uudet investoinnit ovat Lindströmin mukaan päänavaus. – Pystymme jatkossa kehittämään entistä paremmin vastaavanlaisia palveluja, kokonaisvaltaisista varastoinnin ulkoistamista sitä tarvitseville.

TURUN VAPAAVARASTO OY Perustettu 1964 Liikevaihto 1,66 milj. euroa Työntekijöitä 13 Varastoalue n. 25 ha Katettua varastotilaa 40 000 m2

PUKKILA Perustettu 1874 Liikevaihto 14,5 milj. euroa Työntekijöitä 44 Myymälöitä Suomessa 5 Kuuluu italialaiseen Ricchetti-konserniin Aboard 1/2017

5


KUVAT WOO FILMS

Satama tarjosi ainutlaatuiset kuvausmahdollisuudet nosturissa 25 metrin korkeudessa.

TURUSSA KUVATTIIN meksikolaista mielenmaisemaa

Turun Sataman nosturinkuljettajalla oli tärkeä avustajan tehtävä Bayoneta-elokuvan kuvauksissa. Lisäksi avustajaksi otettiin toinenkin sataman työntekijä suoraan lennosta.

6

Pääosanesittäjä Luis Gerardo Méndes kirkossa.


Turun satama muuttui helmikuussa meksikolais-suomalaisen Baoyneta-elokuvan kuvausmiljööksi. Jo syksyinen satamavierailu merkitsi elokuvan käsikirjoitukseen uutta käännettä.

Vallihaudankadun kulmassa, Turun sataman tuntumassa tuulee. Maassa on muutama sentti lunta. Kuvausryhmä säätää luonnonvaloa heijastavaa suurta kangasta. Bayoneta-elokuvan pääroolissa meksikolainen Luis Gerardo Méndes on poissa kotimaan lämmöstä. Nyt ei kuvata suosittua Netflix-sarjaa Club de Cuervos. Sen sijaan Méndes eli elokuvan Miguel ”Bayoneta” Galindez, entinen ammattinyrkkeilijä, treenaa ankarasti. Bayoneta on elokuvan todellisuudessa mies, joka pakenee menneisyyttään. Elämä on tuonut hänet vieraaseen maahan, Suomeen ja Turkuun. Satamakaupungissa päivät kuluvat nyrkkeilysalin valmentajana. Vielä kerran mies nousee kehään kohtaamaan menneisyytensä.

”IHMEELLINEN KOKEMUS” Ohjaaja Kyzza Terrazas korostaa sitä, miten ystävällisiä ihmiset ovat Turussa olleet – ja avanneet konkreettisesti ovia koteihinsa. – Ison kuvausryhmän siirtäminen paikasta toiseen on täällä helppoa. Bayoneta-elokuvan käsikirjoitus sai erikoisen käänteen viime syksynä, kun tuottajat ja ohjaaja Terrazas olivat ennakkoon tutustumassa elokuvan kuvausympäristöön. Jo pelkästään siihen, että Turun Satama antoi luvan kuvauksiin, oltiin erittäin tyytyväisiä.

elokuvan käännekohdista ”life changing discussion” kuvattiin ylhäällä konttinosturissa 25 metrin korkeudessa ja TurkuSteven kurottajassa. Kuvaaminen ylhäällä oli haastavaa ja kuvauspaikat ahtaita. – Tämän kuvaaminen ei olisi ollut mahdollista missään muualla, Lay toteaa. – Myös lopputulokset näistä kuvauksista näyttivät hyvältä, elokuvan suomalainen tuottaja Johanna Enäsuo Matila Röhr Productions Oy:stä sanoo.

SATAMA TUKEE ELOKUVATUOTANTOJA

TEKSTI JA KUVAT SINI SILVAN

Kuvaukset pyritään järjestämään niin, etteivät ne häiritse Sataman normaalia toimintaa. – Kuvausryhmä sai jopa talvisen sään. Juuri sitä mitä toivottiin, Pekanheimo toteaa. Kuvaukset jatkuvat Mexico Cityssä. Elokuvan suomalaisnimiä ovat Joonas Saartamo, Laura Birn, Ilkka Koivula ja Ville Virtanen. Elokuvan Suomen ensi-iltaa odotetaan Suomeen keväällä 2018, kertoo Johanna Enäsuo.

Antti Pekanheimo kertoo, että Satama pyrkii tukemaan erityisesti LänsiSuomen Elokuvakomission toimintaa. Tässä nähdään elokuvien markkinoinnillinen merkitys ja matkailua edistävä vaikutus. – Tavoitteenahan olisi saada vaikka uusi Taru sormusten herrasta -trilogia tänne kuvattavaksi, hän nauraa. Jo Bayonetan 60-hengen tuotantotiimillä on merkitystä. – Meille on tärkeää se, että pystymme tarjoamaan niitä fasiliteettejä käyttöön, mitä täällä on. Elokuvatuotannoilla on merkitystä Turun satamalle matkustajasatamana. Matkailijoita houkuttelee pääsy elokuvista tuttuihin satama- ja kaupunkimaisemiin.

– Satamamestari Antti Pekanheimo vei meidät tutustumaan kuvauspaikkoihin, elokuvan meksikolainen tuottaja Rafael Lay kertoo. Tuotantoryhmälle järjestyi mahdollisuus päästä mihin tahansa, jopa ylös satamanosturiin: – Menimme takaisin Meksikoon ja meidän oli muutettava elokuvan käsikirjoitusta, Lay kertoo. Näkymä yli sataman oli niin kiehtova, että se oli saatava mukaan elokuvaan. Yksi Aboard 1/2017

7


Turun Aboa Maren tiloissa KriSu 2017k -harjoitukseen osallistui 100–120 henkilöä päivittäin.

AJANKOHTAISTA

ALUSMÄÄRÄT JA VAIHTELEVAT JÄÄTALVET VAATIVAT HARJOITTELUA Meripelastuskeskus saa hätäkutsun matkustaja-aluksen ja pienen rannikkotankkerin törmäyksestä Helsingin edustalla. Suuronnettomuuden pelastustyössä tarvitaan tiivistä poliisin, merivoimien, pelastuslaitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja osallisten varustamojen yhteistyötä. Kuvattu tilanne tapahtuu onneksi ainoastaan Aboa Maren johtokeskuksen näytöillä osana valtakunnallista KriSu 2017K -suuronnettomuusharjoitusta. Simuloitu yhteentörmäys koettelee viranomaisten kykyä pelastustoiminnan johtamiseen ja kriisitilanteiden kohtaamiseen. Harjoituksen parissa ahersi helmikuun puolivälissä kaikkiaan noin 200

pelastusalan ammattilaista ja opiskelijaa neljällä paikkakunnalla. Turun Aboa Maren tiloihin KriSu 2017K toi noin 100–120 osallistujaa päivittäin. – On onni, ettei Suomessa ole ollut aikoihin suuria merionnettomuuksia, mutta juuri siitä syystä valmiutta täytyy pitää yllä simuloitujen tilanteiden keinoin. Keskusteluyhteyden eri viranomaisten välillä täytyy säilyä vahvana, Aboa Maren simulaatiotoiminnan johtaja Ossi Westilä kertoo. Vuodesta 2009 järjestetty yhteisharjoitus on muutosten edessä, sillä se liittyy ensi vuodesta alkaen osaksi EU-maiden Hazard-satamaturvallisuusprojektia.

Tänä vuonna kansainvälinen asiantuntijaryhmä tarkkaili ennakolta suomalaisten toimintatapoja Turun ja Kuopion harjoituskeskuksissa. Aboa Maressa on koulutettu aiemmin muun muassa Välimeren pelastustehtäviin suunnanneita viranomaisia. – Meillä Suomessa on nähdäkseni kaksi asiaa meriturvallisuuden kannalta, joita pitää huomioida entistä tarkemmin. Lisääntynyt liikennemäärä sekä vaihtelevat jääolosuhteet ja miehistöjen kyky toimia niissä, luovat tarvetta tiiviille harjoittelulle jatkossakin, Ossi Westilä arvioi.

Ossi Westilä johti KriSu 2017K -harjoituksen simulaatiotoimintaa Aboa Maressa.

8


Tall Ships Races Turku lupaa idän eksotiikkaa Vuoden 2017 Tall Ships Races Turku -tapahtumasta 20.–23.7. odotetaan jopa Suomen 100-vuotisjuhlavuoden suurinta yleisötapahtumaa. Aiemman yleisöennätyksen, noin 500 000 katsojan odotetaan jopa kasvavan. – Järjestelyt ovat hyvällä mallilla. Alusten saamiseksi Turkuun on todella tehty töitä, satamamestari Antti Pekanheimo Turun Satamasta kertoo. Luvassa on esimerkiksi tuttu uljas näky, 109-metrinen venäläinen Mir, mutta myös idän eksotiikkaa ja sambamaan edustajia: – Tapahtumaan on tulossa Omanin sulttaanin 87 metriä pitkä raakapurjealus. Ensikertalaisina tapahtumaan saadaan myös Brasilian laivaston alus, 76-metrinen Cisne Branco eli valkoinen joutsen sekä portugalilainen kahvelikuunari Santa Maria Manuela. 68-metrinen portugalilaisalus on rakennettu jo vuonna 1937. Aluksille on nyt tilaa aiempaa pidemmälle Aurajoen itärannalla, lisäksi yleisö saa entistä paremmat lauttayhteydet yli joen. Turussa on pidetty erityisen hyvää huolta järjestelyistä niin, että laivoilla on hyvä olla viimeistä merimiestä myöten. Turvallisuustoiminta hoidetaan ammattimaisesti. Tapahtuman suojelijana toimii presidentti Sauli Niinistö.

Schenkerin ja Sataman yhteistyö jatkuu Ovakon alueella Schenker Oy ja Turun Satama Oy ovat solmineet sopimuksen Ovakon alueella sijaitsevan jakeluvaraston vuokrasopimuksen jatkamisesta kymmenellä vuodella vuoteen 2027 saakka. – Molemmat osapuolet ovat olleet tyytyväisiä yhteistyöhön ja jakeluvaraston toimintaan, kertoo Turun Sataman rahtiliikennejohtaja Jarmo Koskinen. Noin 32 000 m2 suuruinen jakeluvarasto on varastointikapasiteetiltaan Turun talousalueen suurimpia. Sataman tavaraliikenteen kehitys näkyy myönteisesti myös alueen yksityisten varastojen ja terminaalien korkeassa käyttöasteessa. Tarvittaessa satamalla on myös valmiudet nopeaan varastokapasiteetin kasvattamiseen.

Viking Linelle uusi alus Turusta Tukholmaan Viking Line on tehnyt aiesopimuksen uudesta matkustaja-aluksesta TurkuAhvenanmaa-Tukholma -reitille. Aiesopimus 218-metrisestä 2800 matkustajan aluksesta on tehty Xiamen Shipbuilding Industry Co. Ltd –telakan kanssa. Uusi alus toimitetaan keväällä 2020. Aiesopimus sisältää option toisesta laivasta. Nesteytettyä maakaasua käyttävä (LNG) matkustaja-alus on määrä tehdä yhteistyöprojektina suomalaisten ja eurooppalaisten toimittajien kanssa. Mukana ovat mm. Deltamarin, Wärtsilä sekä ABB Marine. Sisustus suunnitellaan skandinaaviseen tapaan. Lopullinen sopimus noin 190 miljoonan euron investoinnista on määrä tehdä tänä keväänä.

Aboard 1/2017

9


Pitkälle jalostetut teollisuustuotteet matkaavat nopeasti maailmalle Turun sataman kautta.

10


Ulkomaankauppa muodostaa perustan Suomen taloudelliselle hyvinvoinnille. Noin 40 prosenttia bruttokaupastamme muodostuu tuonnista ja toiset 40 prosenttia viennistä. Suomen maantieteellisen sijainnin takia suurin osa ulkomaankaupan kuljetuksista tapahtuu meritse. Vuonna 2015 meriteitä pitkin kulki Suomen tuonnista 77 prosenttia ja viennistä peräti 90 prosenttia tonneissa mitattuna. TEKSTI KARI AHONEN KUVAT MARKKU KOIVUMÄKI

NOPEIN MERITIE VIENNILLE ALKAA TURUSTA Suomen sijainnista johtuen tehokas logistiikka on viennin kilpailukyvyn avaintekijöitä. Maailmanmarkkinoilla menestyminen edellyttää nopeutta ja täsmällisyyttä, jotta tuotteet saadaan tilaajille sovitussa aikataulussa. Turun satamassa kaikki toimijat ovat sitoutuneet kehittämään palvelujaan logistiikan vaatimusten mukaisesti. Sen tuloksena yhä kasvava osa Suomen teollisuuden tuotteista kulkeekin maailmalle Turun sataman kautta.

SÄÄNNÖLLISET YHTEYDET TÄRKEIMPIIN KAUPPAKUMPPANIMAIHIN Viime vuonna Turun sataman kautta kulkeneen viennin määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna noin 11,5 prosenttia. Kasvun takaa löytyy lukuisia syitä, joista tärkeimmän muodostaa nopea ja säännöllinen linjaliikenne Suomen teollisuuden tärkeimpiin vientimaihin.

”Sijainti ja ruuhkattomat takamaan yhteydet tekevät Turusta vetokykyisen vientiväylän.”

Tavaraviennin osalta Turun satama on kasvattanut osuuttaan erityisesti raskaan teollisuuden projektiviennissä sekä Saksan linjaliikenteessä. Viimeksi mainitun kehitystä on vauhdittanut Finnlinesin viikottaisten laivalähtöjen määrän lisääntyminen ja rahtikapasiteetin kasvu. Vilkastuvan viennin tarvitsemaa kapasiteettia tarjoavat lisäksi muut Manner-Eurooppaan ja Englantiin suuntautuvat reitit, jotka yhdistävät Turun samalla tärkeimmille valtamerilinjoille. Yksikköliikenteessä Turun asema Suomen Skandinavian liikenteen keskuksena on horjumaton. Satamasta avautuu nopein meritie Ruotsiin, millä kulkee vuosittain noin 110 000 rekkaa ja traileria. Turun ja Tukholman välistä liikennettä täydentävät säännölliset laivayhteydet Tanskaan, Norjaan ja Baltiaan.

LINJALIIKENTEEN VALTTINA HYVÄT JA LUOTETTAVAT AIKATAULUT Nopeuden merkitystä viennille korostavat myös Turun ja Harwichin välistä liikennettä operoivan Mann Lines Oy:n edustajat. Sekä toimitusjohtaja Timo Helannon että operatiivista toimintaa

johtavan David Symesin mukaan kuljetusten nopeuteen vaikuttaa monta osatekijää. – Short sea -liikenteessä nopeus perustuu liikenteen aikataulutukseen ja laivalähtöjen frekvenssiin. Turussa molemmat ovat optimaalisia erityisesti Skandinaviaan ja Saksaan suuntautuvaa yksikköliikennettä ajatellen. Kun myös rahtikapasiteettia rekka- ja trailerkuljetuksiin on runsaasti, vientikuljetuksille järjestyy joustavasti tilaa lyhyelläkin varausajalla, Timo Helanto kertoo. David Symesin mukaan ajalla on iso merkitys myös Suomen perusteollisuudelle. Asiakkaiden luottamuksen saavuttaminen edellyttää, että kuljetukset lähtevät ja saapuvat luvatusti. Toimitusvarmuuden vaatimus on ehdoton läpi koko kuljetusketjun. – Monien Mann Linesin asiakkaiden tuotteet matkaavat Aasiaan ja Amerikan mantereille asti. Näille teollisuusyrityksille jatkoyhteytemme Bremerhavenista lähteville valtamerilinjoille ovat tärkeä osa logistista kokonaisuutta. Aboard 1/2017

11


Huolellinen ja ripeä lastinkäsittely on tärkeä osa Turun sataman palvelukokonaisuutta.

Kuljetusaikataulujen on sovittava toisiinsa niin, ettei arvokas lasti seiso turhaan välisatamassa, vaan siirtymäaika syöttöliikenteestä overseaslinjoille jää mahdollisimman lyhyeksi. Mann Linesin osalta olemme onnistuneet sovittamaan omat aikataulumme asiakkaidemme tuotantorytmiin ja valtameriliikenteeseen sopiviksi, David Symes toteaa.

HYVIEN MAAYHTEYKSIEN JATKEENA NOPEA LÄPIMENOAIKA

rautatie, johon liittyen satamassa on mahdollisuus purkaa ja lastata junakuormat säältä suojatuissa sisätiloissa, Timo Helanto muistuttaa. Hyvien maayhteyksien lisäksi Helanto nostaa nopeudesta puhuttaessa yhdeksi Turun sataman vahvuuksista lyhyen läpimenoajan. Turussa ei jonoteta lastaukseen ja purkaukseen pääsyä, mikä nopeuttaa koko kuljetusketjun toimintaa. Riittävän laituripaikkamäärän ja tehokkaiden lastinkäsittelypalvelujen ansiosta myös aluskäynnit tapahtuvat sujuvasti.

Turun sataman linjaliikenteessä operoi useita varustamoja, joiden aikataulut tarjoavat vientiteollisuuden yrityksille mahdollisuuden valita kulloiseenkin kuljetustarpeeseen parhaiten sopiva ratkaisu. Tätä tukee myös sataman sijainti, minkä ansiosta kauempaakin tulevat vientituotteet saadaan matkaan jopa saman illan aikana, vaikka kuormaus tehtaalla tapahtuisi vasta työpäivän päätteeksi.

Turun sataman lastinkäsittelypalveluista vastaavat alan johtavat yritykset, joiden kokeneet ammattilaisten hoitavat alusten purkauksen ja lastauksen huolellisesti ja turvallisesti. Mann Linesin kumppanina toimii satamaoperaattori Finnsteve.

– Turun satama tarjoaa erinomaiset yhteydet myös vientiteollisuuden maakuljetuksille. Maantieyhteydet teollisen Suomen ydinalueille sekä pääkaupunkiseudulle ovat nopeita ja ruuhkattomia, pääosin moottoritietasoisia väyliä. Erityisesti raskaan teollisuuden tarpeita palvelee myös satamaan johtava

– Saumaton yhteistyö ahtausliikkeen kanssa varmistaa, että aluksemme lähtee satamasta aikataulussaan. Lähtevän lastin yksiköt rakennetaan etukäteen ennen laivan saapumista ja varataan oikea määrä miehiä ja koneita valmiiksi laiturille, jotta töihin voidaan tarttua heti aluksen kiinnittymisen

12

LAITURITOIMINTAA TEHOSTAA AMMATTITAITOINEN AHTAUS

jälkeen. Liikenteen ohjaus on vaativaa, kun trailereita ja lauttavaunuja kulkee sisään ja ulos aluksesta. Aluksen rahtiplaania lukemalla on tunnistettava, mikä osa lastista puretaan ja mikä jatkaa mahdollisesti matkaa seuraavaan satamaan. Tehokkaan yhteistyön ansiosta alusten kääntöaika satamassa jää lyhyeksi, mikä lisää kuljetusten kustannustehokkuutta, David Symes korostaa.


Turun sataman linjaliikenne palvelee myös valtamerten taakse suuntautuvaa vientiä.

”Turussa rekat pääsevät jonottamatta lastaukseen ja purkaukseen, mikä nopeuttaa koko kuljetusketjun toimintaa.” Lastinkäsittelyn ripeyttä ajatellen Turun satamassa on panostettu myös nosturitoiminnan kehittämiseen. Kevällä 2017 päättyvän projektin aikana sataman kontti- ja monitoiminostureille suoritettiin kattava peruskunnostus. Sen yhteydessä muun muassa nosturien logiikka modernisoitiin tämän päivän vaatimusten mukaiseksi, mikä varmistaa nosturitoiminnan sujuvuuden ja nopeuttaa nostojen operointia. Nosturikapasiteetti on mitoitettu raskaan teollisuuden vaatimusten mukaiseksi aina 48 tonniin asti.

ALUSKANNAN UUDISTUMINEN AVAA LISÄÄ MAHDOLLISUUKSIA Tavaravirtojen nopean kulun varmistamisessa oma roolinsa on myös reitin rahtikapasiteetilla. Turun linjaliikenteessä kapasitetti on kasvanut sekä lisääntyneiden lähtöjen että aluskannan uudistumisen ansiosta. Vuoden 2017 aikana aluskantaansa uudistavat muun muassa Baltic Line ja Mann Lines. Ensimmäisenä liikenteeseen tuli Baltic Linen mv Baltic Madonna.

Uusi alus ajaa Turusta Norjaan vuoroviikoin mv Mini Starin kanssa, jonka tilalle tulee myös uusi alus kevään aikana. Lisäksi myös Mann Lines ottaa vuoden 2017 aikana käyttöön uuden laivan Turusta Bremerhavenin kautta Harwichiin kulkevalle linjalleen. – Visentinin telakalla Italiassa valmistuva laiva on peräportilla varustettu ro-ro-alus, jonka jääluokka on 1A. Lastikapasiteettia aluksella on 2 800 kaistametriä ja lisäksi erilliset autokannet, Mann Linesin toimitusjohtaja Timo Helanto kuvailee uutta laivaa. Myös Turun ja Tukholman välistä yksikköliikennettä palveleva Viking Line Oyj ilmoitti loppuvuodesta 2016 solmineensa aiesopimuksen uuden aluksen tilauksesta. Uudisrakennusprojektia on edeltänyt monivuotinen, EU:n Merten moottoritiet -projektiin liittyvä suunnittelutyö. Suunnittelun lähtökohtana on luoda uudenlainen ro-romatkustaja-aluskonsepti, joka vastaa sekä rahti- että matkustajaliikenteen tarpeisiin Itämeren herkkä ympäristö huomioiden. Keväällä 2020 valmistuvan aluksen pituus on 218 metriä ja sen rahtitilan pituus on 1 500 metriä.

MANN LINES on merikuljetusyritys, joka tarjoaa asiakkailleen toimivat yhteydet Itämeren alueen ja pohjoisen Keski-Euroopan tärkeimpiin kuuluvien satamien välillä. Suomessa Mann Linesin kotisatama on Turku, josta varustamo liikennöi viikoittain Saksaan, Englantiin ja Viroon. Varustamo on osa Mann Group -ryhmää, joka tarjoaa asiakkailleen myös huolinta-, varastointi- ja jakelupalvelut eri satamissa. Turun satamassa Mann Linesilla on käytössään 5 000 m2::n varastohalli. Aboard 1/2017

13


KOLUMNI

SATAMA UUDEN MYYNTIJOHTAJAN SILMIN Aloitin Turun Sataman myyntijohtajana vuoden 2017 alussa, joten talo ja ihmiset ovat tulleet jo tutuiksi. Ensi kuukausien aikana minulle on muodostunut myös selkeä kuva sataman toiminnasta, haasteista ja mahdollisuuksista. Aiempaan työpaikkaani, Porin satamaan, verrattuna Turun satama on hyvin erilainen. Kun Porissa keskityttiin palvelemaan teollisuuden raaka-ainehuoltoa, ovat Turussa sataman tukijalkana vilkas matkustajaliikenne ja pitkälle jalostetut sekä arvokkaat teollisuuden lopputuotteet. Turussa satama on myös selkeästi osa kaupunkirakennetta ja se on ollut sitä jo vuosisatojen ajan. Itse asiassa voisi sanoa, ettei Turun kaupunkia olisi olemassa ilman Aurajoen rantaan aikoinaan syntynyttä kauppasatamaa. Perusasiat Turussa ovat hyvässä kunnossa. Satamaa on kehitetty määrätietoisesti ja kehitystyön jatkamiselle on vahvat ja leveät hartiat. Sataman ympärillä on menestyvä ja kasvava talousalue ja yhteydet ovat kunnossa myös muille elinkeinoelämän ydinalueille. Turun satama on noteerattu myös Euroopan Unionissa osaksi liikenteen TEN-T-ydinverkkoa, mitä olemme voineet jo hyödyntää hanketoimintamme rahoituksessa. Kehitettävääkin sataman toiminnassa vielä on, ja työsarkaa siinä riittää sekä Turun Sataman omalle organisaatiolle että sataman muille toimijoille. Laivaliikenteen linjakarttamme on hyvä. Olemme Skandinavian liikenteen pääsatama ja Saksan liikenteemmekin on jälleen kasvussa. Itämeren eteläpuolen reiteillä on kuitenkin vielä kasvuvaraa niin Saksan kuin vaikkapa Puolan suuntaan. Mahdollisuuksia on myös idänkaupan muutoksissa, vaikka Venäjä on kehittänyt omiakin satamiaan. Laiturikapasiteetin osalta sataman resurssit riittävät merkittäväänkin liikenteen kasvuun. Kehitys riippuu kuitenkin myös yhteistyökumppaniemme halusta kehittää palvelujaan asiakkaiden toiveita ja tarpeita kuunnellen. Satama on valmis investoimaan asiakuuksiin, kun sitoumukset yhteistyöhön ovat riittävän pitkiä. Matkustajaliikenteen kohdalla vaikutusta on myös sillä, miten Turun kaupunki onnistuu houkuttelemaan ruotsalaisia matkustajia kaupunkiin. Ideoita tähän kaivataan sekä matkailu- että elinkeinopuolelta, näin minulle on kerrottu. Visiomme 2020-luvulle on, että Turun Satama on edelleen asiakkaiden arvostama toimija ja yhteistyökumppani logistiikan kentällä sekä vastuullinen yrityskansalainen. JAAKKO NIRHAMO Kirjoittaja on Turun Sataman myyntijohtaja

Jaakko Nirhamo on 48-vuotias tuotantotalouden diplomi-insinööri, jolla on pitkä kokemus sekä suomalaisen vientiteollisuuden että satamaliiketoiminnan parista. Työuran alkuajat kuluivat osin kansainvälisissä projektitehtävissä muun muassa Itä-Euroopassa ja Aasiassa. Vuodesta 2003 alkaen hän toimi Porin Sataman operatiivisen osaston päällikkö vastuullaan muun muassa sataman toiminta, hankinnat ja tekniikka. Vuonna 2007 Jaakko Nirhamo nimitettiin Porin satamajohtajaksi ja sataman yhtiöittämisen jälkeen Porin Satama Oy:n ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi. Nirhamo jäi pois Porin Satama Oy:n palveluksesta vuonna 2016 hakemaan uusia haasteita ja kehittyäkseen ammattilaisena. Kurikassa syntyneen, omien sanojensa mukaan tavallisen yleissuomalaisen miehen perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta. Vapaa-aikanaan hän harrastaa erityisesti liikuntaa ja urheilua. Suosikkilajeina ovat jääkiekko, moottoripyöräily ja kuntosali sekä talvisin avantouinti.

14


AJANKOHTAISTA

Baltic Linen liikenteessä kaksi uutta alusta Baltic Line Finland keskittyy konventionaaliseen liikenteeseen uudistetulla, Suomen lipun alla liikennöivällä laivaparilla. Tammikuussa aloittanut mv Baltic Madonna sekä huhtikuusta alkaen mv Baltic Amelie liikennöivät vuoroviikoin viikkolähdöillä Turku-Baltia-Puola-Tanska-Norja. Lisäksi Baltic Line tarjoaa reitin Gävlestä Turkuun joka toinen viikko. Alusten pitkäaikaiset rahtaussopimukset merkitsevät, että laivat tuovat 30 uutta työpaikkaa Suomen lipun alle vuosiksi. Alukset ovat aloittaneet liikennöinnin perusteellisesti telakoituna: runko ja lastiruumat on hiekkapuhallettu ja maalattu, hissit huollettu ja komentosillat modernisoitu. Turku Stevedoring Oy on toimittanut aluksiin uudet trukkikalustot. Mv Baltic Amelieen on lisäksi asennettu täysin uudet välikannet. Uudet alukset korvaavat reitillä aiemmin liikennöineet mv Link Starin sekä mv Mini Starin. – Konventionaaliseen liikenteeseen palaaminen tekee mahdolliseksi hyödyntää alusten koko kantavuutta. Tämä parantaa linjan kustannustehokkuutta merkitsevästi, Baltic Linen myynti- ja kehitysjohtaja Mika Saarinen kertoo.

Turun Satama somessa

www.linkedin.com/company/port-of-turku-ltd

Vuonna 2016 keräämistämme jätteistä alle 4 % joutui kaatopaikalle loppukäsiteltäväksi. Valtaosa hyödynnetään energiana jätevoimalassa...

twitter.com/portofturkufi

Toimivat palvelut edellytys pitkille asiakassuhteille. #portofturku @DBSchenkerFI #logistiikka #varastointi

Aboard 1/2017

15


SATAMAN KAUTTA Sairaala- ja hoitokalustevalmistaja Lojer on kolminkertaistanut vientinsä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kotimaiseen valmistusja suunnitteluosaamiseen luottavan yhtiön tuotteet kulkevat avainmarkkinoille Eurooppaan Turun satamasta.

Lojerin tuotteet ovat vakuuttaneet alan ammattilaisia myös urheilun saralla. Nyrkkeilijä Eva Wahlström tutustumassa Lojerin tuotteisiin ja tiloihin Sastamalan tehtaalla.

SAIRAALAKALUSTEIDEN MENESTYJÄ luottaa logistiikkaansa

TEKSTI JAAKKO MIKKOLA KUVAT LOJER OY, JAAKKO MIKKOLA

Valmistuksen korkea laatu ja edelläkävijyys suunnitteluosaamisessa nimetään usein keskeisiksi tekijöiksi, kun puheenaiheena on suomalaisen teollisen tuotannon kilpailukykyisyys. Sairaala- ja hoitokalustevalmistaja Lojer on noussut vientimenestyjäksi pitämällä tuotteen valmistuksen ja suunnittelun kotimaassa lähellä toisiaan. Yhtiön vientijohtajan Pekka Kosken mukaan toimiva logistiikka on yksi tärkeä lenkki ketjussa, kun Lojer pitää kilpailueduistaan kiinni.

16

– Valmistuksen pitäminen Suomessa on oikeastaan tärkein myyntivalttimme, sillä näin olemme itse vastuussa laadusta kaikilta osin. Onneksi Suomen teollinen infrastruktuuri on niin kehittynyt, että myös alihankkijat löytyvät suurelta osin läheltämme, Pekka Koski perustelee.

– Vientikaupassa täytyy miettiä tuotteen arvoa. Olen kiteyttänyt asian niin, että kauimmas menevät tuotteet ovat myös kalliimpia. Yleisesti nyrkkisääntönä on, että kovassa hintakilpailussa olevat, paljon kuljetustilaa vievät tuotteet toimitetaan asiakkaalle muulla tavoin kuin lentäen, Pekka Koski perustelee.

Lojerin kahdelta Suomessa sijaitsevalta tehtaalta viedään korkealaatuisia sairaalakalusteita ja muun muassa fysioterapeuttien käyttämiä hoitopöytiä aina Lähi- ja Kauko-Itää myöten.

Uudet markkina-alueet ovat olleet tukemassa Lojerin vahvaa kasvua, mutta yhtiön viennin kokonaisvolyymistä edelleen noin 70 prosenttia tulee Euroopasta, erityisesti Pohjoismaiden


Lojerin tuotteet lähtevät tehtaalta kohti asiakasta Nybrokin trailerikuljetuksina ja jatkavat Turusta kohti Travemündea Finnlinesin Finnpulp-aluksessa.

ja Keski-Euroopan alueelta. Näille avainmarkkinoille yhtiön tuotteet kulkevat kumipyörillä ja meritse. Tärkeä etappi matkalla on Turun Pansion satama-alue, mistä Lojerin tuotteita vievät Nybrokin trailerikuljetukset jatkavat Finnlesin laivoilla kohti Manner-Eurooppaa. – Tuotteet lähtevät tehtaaltamme kappaletavarana, joskus lähtee kontillisiakin. Lojerille ketjun osilla ei ole sinällään merkitystä, kunhan homma toimii luotettavasti ja optimoidusti. Meille tulee tuotteesta äärimmäisen vähän kuljetusreklamaatioita, joten näihin käytäntöihin on helppo luottaa. Lojer on kehittänyt toimialallaan ratkaisuja, jotka ottavat uudella tavalla huomioon muun muassa potilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden. Sastamalalainen yhtiö on ollut osaamisellaan esillä muun muassa Tukholman uuden Karoliinisen sairaalan yhteydessä.

LOJER OY on vuonna 1919 Sastamalassa perustettu yritys, joka on erikoistunut sairaalaja hoitokalusteisiin. Lojer työllistää 140 henkilöä, joista Suomessa 120. Tuotanto sijaitsee Sastamalassa ja Kempeleessä, lisäksi Logistiikkakeskus Pennalassa. Lojer Oy on toimialallaan ainoa avainlipputunnuksen saanut yritys, jonka suunnittelu ja valmistus ovat Suomessa. Viennin osuus noin 60 prosenttia, päämarkkinoina Pohjoismaat, Keski-Eurooppa, Venäjä ja Itä-Aasia. Emoyhtiön liikevaihto vuodelta 2016 noin 18,6 milj. euroa, tytäryhtiöineen yhteensä noin 25 milj. euroa.

Pekka Kosken mukaan vientikaupassa olennainen asia on miettiä tuotteen kokonaisarvoa.

Perinteinen valmistaja on vienyt toimintaansa jo viimeisen vuosikymmenen ajan kokonaisvaltaisempaan suuntaan, jossa se palvelee asiakasta muun muassa huolto-osaamisellaan tuotteen koko elinkaaren ajan. – Olimme ennen yhteydessä asiakkaaseen vain kaupanteon yhteydessä, nyt pitkin matkaa. Ansaintalogiikkamme ei perustukaan enää vain valmistukseen, vaan mukana on tullut huolto ynnä muu. Lisäksi jatkuva yhteys tukee erinomaisesti tuotekehitystämme, Pekka Koski painottaa. Aboard 1/2017

17


MOOTTOREITA MAAILMALLE Telakkateollisuus voi Suomessa nyt hyvin, mutta meriklusterin yritykset vievät tuotteitaan myös suoraan maailmalle. Wärtsilän moottorit ovat kulkeneet jo vuosikymmeniä tarvittaessa vaikka maailman äärin. Neljännes yrityksen liikevaihdosta tulee nykyään kuivalle maalle sijoittuvista voimaloista.

Wärtsilän Turun toimipisteen käytävillä tulee vastaan kansainvälistä ja nuorekasta väkeä. Yli 70 maassa toimivan yrityksen Turun toimipisteessä annetaan muun muassa moottorien operointi- ja huoltokoulutusta. – Vuosittain Wärtsilän Turun Training centerissä käy noin 2 500 koulutettavaa kymmenistä maista, Wärtsilän logistiikkajohtaja Ari Schiestl toteaa.

LOISTAVA TUOTE EI RIITÄ Toimitusvarmuus on Wärtsilän ylpeys ja toimiva logistiikka siinä yksi avaintekijä. – Tuote on saatava oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Ilman tätä ei ole menestystuotetta, Schiestl summaa. Wärtsilän tuotteiden matka maailmalle taittuu usein meriteitse, vaikkei tuote lopulta laivaan päätyisikään. Suomessa

18

kuljetuksiin liittyvä logistiikka keskittyy länsirannikon satamiin. Turun satamasta Wärtsilän valmiita tuotteita kulkee esimerkiksi Bremerhavenin kautta kaikkialle maailmaan. – Sieltä on edelleen hyvät yhteydet esimerkiksi Kiinaan ja Singaporeen, jotka ovat meille tärkeitä, Schiestl toteaa. Vuosittain Turusta kulkee myös noin 2,5 miljoonaa kiloa Wärtsilän tavarantoimittajien konsolidoituja kuljetuksia Travemünden kautta konsernin Triesten tehtaalle. Toimittajien tavarat kootaan yhteen Turun sataman alueella, josta ne sitten lähtevät eteenpäin täysinä trailereina. – Viikkokuljetuksilla saadaan tavarankulkuun hyvä flow, sillä myös Triesten tehdas toimii viikkokierrolla, Schiestl kertoo.

TEKSTI KALLE KIRSTILÄ KUVAT ROBERT SEGER

Turun sataman kautta myös saapuu tavaraa Wärtsilän Vaasan tehtaalle. – Moottorien rakentamiseen tarvitaan satoja erilaisia komponentteja ja tavarantoimittajat sijaitsevat eri puolella maailmaa.

MOOTTOREISTA PALVELUUN Palataan kuitenkin meriltä maihin. Wärtsilä on monen mielissä nimenomaan meriklusterin toimija. Marine Solutions -segmentin toiminta muodostaa kuitenkin vain reilun kolmanneksen konsernin kokonaisliikevaihdosta nykypäivänä. Energy Solutions -voimalatoiminta on kasvanut jo pitkään. Wärtsilän Energy Solutions -osaamisen vahvuutena on useita eri polttoaineita käyttävien voimaloiden rakentaminen.


Voimakasta kasvua se on saanut aikaan etenkin kaasuvoimalaitosten markkinoilla valtaamalla markkinaosuuksia turbiinikäyttöisiltä voimalaitoksilta. – Voi sanoa että olemme siinä ykkösiä maailmassa, Schiestl sanoo. 23 vuotta Wärtsilällä työskennelleen miehen mukaan lopulta kyse ei ole kuitenkaan laitteiden toimittamisesta, vaan asiakkaan palvelusta koko myydyn projektin elinkaaren aikana. Varaosa-, käyttö- ja hallinnointipalvelut tuovatkin jo yli 45 prosenttia Wärtsiläkonsernin liikevaihdosta. – Emme myy oikeastaan moottoreita, vaan energiaa sekä kaikkea mitä siihen sitten liittyy. Moottoreiden sijaan olisikin puhuttava energiaosaamisesta, jossa asiakas ostaa toimitetun järjestelmän elinkaariratkaisuna.

PITKÄ VIIMEINEN MAILI Yli 70 maassa toimivalle ja usein tuotteitaan hankalien yhteyksien päähän ja syrjäisille seuduille toimittavalle konsernille logistiikka on haaste. Logistiikkakumppanilta vaaditaankin Wärtsilässä paljon. – Tärkein tekijä on luotettavuus eli tuotteen on oltava vahingoittumattomana oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Myös hinta-laatusuhteen on oltava kunnossa, Marine Solutionsin kuljetuspäällikkö Kaj Seppälä listaa. Wärtsilän asiakaskunta on globaali ja toimintaympäristönä koko maailma, logistiikan yhteistyökumppanilta kuitenkin vaaditaan paikallistuntemusta. Seppälän mukaan merenkulkupuolella toimitukset ovat aina satamasta satamaan, mutta logistiikkaosaaminen korostuu energiapuolella, jossa tehdään ns. avaimet käteen -projekteja. – Siellä niin sanottu ”last mile” voi olla käytännössä tuhat kilometriä alueella, jolla ei ole edes oikeastaan tiestöä. Siellä voidaan joutua rakentamaan jopa siltoja ja niin edelleen, Seppälä kertoo. Hänen mukaansa tärkeä osa Wärtsilän mainetta luotettavana toimijana on logistista osaamista. Siinä epäonnistuminen voi olla kohtalokasta. – Tässä vaaditaan projektilogistiikan käytännön tason ymmärtämystä,

– Tuote on saatava oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Ilman tätä ei ole menestystuotetta, Schiestl summaa.

olemassa olevien reittien ennakkotutkimusta ja resursseja. Jos tuote on huippua, on myös logistisen osaamisen oltava sitä. Tällä ”last milella” onnistuminen on menestyksen avain koko projektissa.

Maailman tehokkain diesel Wärtsilän moottorien uusimman sukupolven tuote on Vaasan tehtaalla valmistettava Wärtsilä 31, yli 180 tonnia painava maailman tehokkain nelitahtinen dieselmoottori. Moottorimallia on myyty vasta kuusi kappaletta maailmalle, mm. Venäjälle Siperiaan sekä Norjaan ja Tanskaan. Moottorin takana on pitkä kehitystyö ja nyt vähäpäästöisestä moottorista kerätään lisäkokemuksia. – Olemme vasta aloittamassa sen kanssa, mutta odotukset ovat korkealla, logistiikkapäällikkö Ari Schiestl sanoo.

WÄRTSILÄ OYJ ABP Konsernijohtaja Jaakko Eskola Liikevaihto 4 801 milj. euroa - Energy Solutions 943 milj. euroa - Marine Solutions 1 667 milj. euroa - Services 2 190 milj. euroa Liikevaihdosta - Amerikka 22 % - Eurooppa 33 % - Aasia 37 % - Muut 8 % Tilauskertymä yhteensä 4 927 milj. euroa Henkilöstömäärä n. 18 000 Yli 200 toimipistettä lähes 70 maassa Aboard 1/2017

19


AJANKOHTAISTA

Varasto 180:n perusparannus valmistui Länsisatamassa sijaitseva varasto on palvellut jo vuosia bulk-varastona, mutta ajan myötä sen kunto oli päässyt rapistumaan. Remontti aloitettiin marraskuun 2016 alussa ja se luovutettiin vuokralaiselle kokonaisuudessaan 3. maaliskuuta. Satama on vuokrannut kyseisen varaston pitkällä sopimuksella Stevenalle, joka on pannut merkille varastotilojen tarpeen kasvun jo muutaman vuoden ajan. – Varastointikapasiteetista on ollut pulaa jo hetken aikaa. Huomasimme, että kyseessä ei ole hetkellinen piikki varastotilojen tarpeessa, vaan varastointiin tullaan tarvitsemaan lisätilaa jatkossakin, kertoo Stevenan toimitusjohtaja Markku Mäkipere.

20

– Nyt vuokraamamme varaston myötä meillä on käytössämme noin 60 000 m2 varastotilaa, josta kolmasosa on Turussa, hän lisää. Varaston tila jaettiin remontin yhteydessä kolmeen n. 1 000 m2 ja kahteen 500 m2 osastoon. Remontin myötä varaston sisäseinät uusittiin, lattiat uusittiin ja pinnoitettiin erikoispäällysteellä ja valaistus uusittiin. Lattiapinnoitteeksi valittiin erikoisasfaltti, joka palvelee Turun Sataman rakennuttajapäällikön Jouni Hildénin mukaan paremmin bulk-tavaran säilytystä. – Pinnoite on tavallista asfalttia tiiviimpää. Näin ollen se on sileäpintainen ja helpommin puhdistettava, Hildén kertoo.

Valaistus on toteutettu led-tekniikalla. – Led-valojen energiansäästö ja käyttömukavuus ovat sekä sataman, että asiakkaan etu. Led-valojen huoltoväli on pidempi ja energiankulutus pienempi, rakennuttajapäällikkö huomauttaa. – Varasto 180 vastaa kunnostuksen jälkeen tarpeisiimme laadukkaana ja korkeatasoisena varastona, jonne on mahdollista varastoida etenkin konventionaalisen laivaliikenteen yksikkö-, kappale- ja irtotavaraa, kuvailee Mäkipere varastolle kaavailtua käyttötarkoitusta.


AJANKOHTAISTA

Transport Logistic -messuille yhdessä Transport Logistic –messuille eli alan suurimpaan tapahtumaan Euroopassa lähdetään Turun Satamasta yhteisosastolla. Messut järjestetään Münchenissä 9.–12. toukokuuta. – Olemme yksi suurimmista toimijoista Euroopan kumipyöräliikenteessä ja kotipaikkamme on Turku, joten on luonnollista olla mukana Turun Sataman osastolla. Meille on tärkeä olla messuilla yhteistyökumppaneidemme tavattavissa, markkinointipäällikkö Hanna Heinonen Freja Oy:stä kertoo.

Freja Oy :n lisäksi osastolla ovat Mann Lines Oy, Turun Vapaavarasto Oy, Turun Satama Oy sekä Moonway Oy. Konttikuljetusyritys Moonway Oy:ssä pidetään hienona, että Satama tarjoaa mahdollisuuden osallistua messuille yhdessä. – Suuri osa asiakaskuntaamme ja päämiehiä on ulkomailta eli tämä on hyvä paikka päästä keskustelemaan, myyntipäällikkö Juha Makkonen Moonway Oy:stä toteaa. Henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä. –On ilo päästä samalla edustamaan kotisatamaa. Turun Sataman yhteisen messuosaston sijainti on B3 hallissa 321/422.

Mikäli tarvitset messulipun, lähetä yhteystietosi sähköpostiosoitteeseen markkinointi.satama@portofturku.fi ja me lähetämme sinulle sähköisen pääsylipun. Online-lipulla olet oikeutettu ilmaiseen sisäänpääsyyn transport logistic -messuille.

Team Rynkeby – Pyörällä Pariisiin Turun Satama on mukana tukemassa Team Rynkeby hyväntekeväisyysorganisaatiota. Sataman omasta henkilökunnasta matkalle kohti Pariisia osallistuu nosturinkuljettaja Juha Kujala. Team Rynkeby pyöräilee Pariisiin 16. kerran 8. heinäkuuta ja 15. heinäkuuta 2017 välisenä aikana. Projektissa on mukana 1 700 pyöräilijää ja 450 avustajaa 44 joukkueessa, viidestä maasta. Tanskasta 18 joukkuetta,

Ruotsista 13 joukkuetta, Suomesta 6 joukkuetta, Norjasta 5 joukkuetta, Färsaarilta 1 joukkue ja Islannista 1 joukkue. Team Rynkebyn tarkoituksena on kerätä rahaa syöpää sairastaville lapsille ja heidän omaisilleen Rynkeby Foods A/S kattaa kaikki projektin keskeiset kustannukset ja pyöräilijät kustantavat omat pyöränsä, vaatteensa ja matkansa, mikä tarkoittaa sitä, että Team Rynkebyn kaikista

maista keräämät rahat lahjoitetaan lyhentämättöminä kunkin maan paikalliselle syöpäyhdistykselle. Suomessa kerätyt rahat lahjoitetaan Sylva Ry:lle. Vuonna 2016 Team Rynkeby keräsi reilut 8,84 miljoonaa euroa syöpää sairastavien lasten auttamiseen Tanskassa, Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Färsaarilla. Suomen Sylva ry sai 331 795 €.

Aboard 1/2017

21


ALAN AMMATTILAINEN

RENGASVARASTOISSA TUNTUVAT SESONGIT

TEKSTI JA KUVAT SINI SILVAN

Jukka Ylikännölle Turun satama on tuttu työmaa jo kauppaopistoajoista lähtien. Työnjohtajana DB Schenkerin varastolla hän varmistaa, että homma toimii. Rengasvarastot ovat hallinnassa ja asiakas saa tarvitsemansa tuotteet sujuvasti. Pansion satamassa raskaan liikenteen kuljettaja on tuonut rekkalastillisen autonrenkaita DB Schenkerin asiakkaan rengasvarastolle Turkuun. Varaston työnjohtaja, warehouse supervisor Jukka Ylikännö varmistaa, että kaikki on kunnossa: lasti oli juuri sitä mitä piti, viivakoodein luetut määrät täsmäävät. Kuorman purkamisen ja tavaran vastaanottamisen jälkeen hän kuittaa paperit ja kuljettajan matka jatkuu. – Hallipinta-alaa on tuhansia neliömetrejä, osa Pansion satamassa, osa Laten alueella, hän hahmottelee varastojen määrää ja työmaataan. Tässä työssä eletään sesonkeja. Kevättalven hankien keskellä tiedetään jo varmuudella, että kesä tulee.

Varastot täyttyvät kesärenkaista ja puutarhakoneista. Hän esittelee varastoa, jossa kesää odottelee lukematon määrä päältä ajettavia ruohonleikkureita komeissa riveissä. Varastossa Ylikännö tervehtii tuttuja Eviran tarkastajia. Kuljetuksissa käytetyistä puutavaran kuljetuskehikoista otetaan näytteitä. Ulkomailta tulleiden tuotteiden mukana ei haluta uusia puuntuholaisia Suomeen. – Kesä-heinäkuun vaihteessa alkavat saapua talvirenkaat.

TUOTTEET ASIAKKAILLE TARPEEN MUKAAN Jukka Ylikännön työtä on pitää huolta maahantuojan varastosta ja sen logistiikasta. Tuotteet tulevat tehtailta

Työpäivän päätteeksi Ylikännön tapana on järjestää asiat niin, että seuraavana päivänä on helppo tulla ja jatkaa töitä.

22

varastoon Turun satamaan. Kun varastointi on siirretty satamaan, voidaan asiakkaiden liikkeissä eri puolella Suomea pitää omat varastot minimissä. Tuotteita tilataan vain tarpeen mukaan. Hänen vastuullaan on järjestää tilatuille tuotteille lastaus ja kuljetus mahdollisimman joustavasti. Jokainen hoitaa oman osuutensa, ja työnjohtajana hän huolehtii siitä, että palaset loksahtavat kohdalleen. – Hoidan itse toimistopuolta, sovin purkuajat ja järjestän keräilyt.

KIELITAITOA JA ELEKIELTÄ TARVITAAN Työssä tarvitaan englantia ja ruotsia. Äskeisen kuljettajan kanssa ei kuitenkaan monta sanaa vaihdettu. Osalla kuljettajista kielitaito hoituu elekielellä ja


muutamalla sanalla englantia. – Kuormia tulee Keski- ja Etelä-Euroopasta. Puhelin soi ja Ylikännö sopii muutoksista: yksi kuljettaja on päässyt perille liiankin hyvissä ajoin. Sovittu purku on vasta seuraavana päivänä, mutta aikatauluja voidaan onneksi nyt säätää. Kuljettaja pääsee purkamaan lastin ja voi jatkaa matkaa. Rengasvarastotyössä Jukka Ylikännö on ollut viimeiset kolme vuotta. Satama on kuitenkin tuttu työmaa. Jo kauppakoulun opiskeluaikana hän oli töissä iltaisin ja viikonloppuisin satamassa. Huolintaliikkeet ovat fuusioituneet vuosien mittaan – periaatteessa työnantaja on pysynyt samana. – Olen kyllä tykännyt työstäni. Työ on todella vaihtelevaa. Kiire on lisääntynyt, kuten varmasti joka paikassa. Hän arvostaa sitä, että työnantajana on iso firma ja työ on ollut vakaata. Energiaa työpäiviinsä mies hankkii pelaamalla vapaa-ajalla ikämiesryhmissä jääkiekkoa ja jalkapalloa 3–4 kertaa viikossa.

Satamalogistiikka on oma maailmansa, työnjohtaja Jukka Ylikännö sanoo. Hän viihtyy hyvin omassa työssään.

Tullikoirien koulutus perustuu leikkiin Turun tullin huumekoira Lexi palkittiin 10.12.2016 Vuoden tullikoira -arvonimellä. Lexi palvelee Turun tullissa Pohjanmaan liikkuvassa valvontaryhmässä. Lexi vaikutti ratkaisevasti siihen, että Tulli onnistui paljastamaan Suomen suurimman amfetamiini- ja kokaiinilastin salakuljetusyrityksen Vaasan satamassa tammikuussa 2016. Tulli on kouluttanut ja käyttänyt huumekoiria vuodesta 1969 alkaen. Kaikki tullikoirat asuvat ohjaajiensa luona perheenjäseninä ja koulutus perustuu leikkiin. Etsintätyön pitää olla koiran mielestä hauskaa. Sen kouluttaminen aloitetaan sosiaalistamisella, ympäristöharjoittelulla ja työympäristöön tutustumisella. Noin vuoden monipuolisen työkokemuksen jälkeen tullikoiralla on tarvittava osaaminen tullivalvonnan vaihteleviin työympäristöihin. Koiraa ohjaajineen koulutetaan ja osaamista testataan jatkuvasti erimittaisilla kertauskursseilla aina sen eläköitymiseen asti. Aboard 1/2017

23


Turun satama tarjoaa kilpailukykyisen ratkaisun kaupan ja teollisuuden tuonti- ja vientikuljetuksille. Nopea ja tiheä laivaliikenne Skandinaviaan ja Saksaan sekä suora yhteys valtamerilinjoille tuovat joustavuutta kuljetusaikatauluihin ja vahvistavat yritysten toimitusvarmuutta. Sataman hyvien ja ruuhkattomien maantieyhteyksien ansiosta aikaa säästyy myös Suomen päässä ajosuunnasta riippumatta. Liikenteellisesti edullisen sijainnin lisäksi satama tarjoaa asiakkailleen nykyaikaisen tehokkaat peruspalvelut lastinkäsittelystä varastointiin. Vahva kokonaisuus tekee Turun satamasta luotettavan linkin vaativimpienkin tuotteiden toimitusketjuun.

www.portofturku.fi

Profile for Port of Turku

Aboard 1/2017- Turun Sataman asiakaslehti  

Turun Sataman asiakaslehti - Kuljetusketjun nopeus on osa viennin kilpailukykyä - Toimitusvarmuus on Wärtsilän ylpeys - Nopeus ja hyvä logis...

Aboard 1/2017- Turun Sataman asiakaslehti  

Turun Sataman asiakaslehti - Kuljetusketjun nopeus on osa viennin kilpailukykyä - Toimitusvarmuus on Wärtsilän ylpeys - Nopeus ja hyvä logis...

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded