Page 1

PORKKALAN LUKIO VUOSIKERTOMUS 2017-2018


PORKKALAN LUKIO Rehtori Matti Autero 050 310 7078 www.porkkalanlukio.fi Kirkkotallintie 6 02400 Kirkkonummi apulaisrehtori 050 414 3602 opinto-ohjaajat 040 126 9669 040 574 3947 040 126 9343 kanslia 040 126 9339 hakukoodi 0370/000 Vuosikertomuksen toimitus ja taitto FM Päivi Poutanen Kansikuva Christian Korhosen maalauksesta Vision 2018 –näyttely Takakansi Maiju Rössin maalaus Laughter Vision 2018 –näyttely


SISÄLTÖ 4 6 8 10 12 20 22 24 25 26 30 32 34 46 57 60 60 64 70 71 72 72 74 76 82 84 86 90 94 96 104 106 108

Rehtorin sanat Matti Autero Opetustoimen johtajan tervehdys Leila Kurki Porkkalan lukio eturintamassa avoimen tutkimusdatan käytössä Hiukkasfysiikan opiskelijat vierailivat CERNin tiedeleirillä Kevään 2018 ylioppilasjuhla Apulaisrehtori Ville Mäkelä Always look on the bright Side of Life Anna Huttunen Ylioppilaan puhe Vaihto-opiskelija Pimmata Parisuthijit Valmistumisen puhe Kepeästi kesän viettoon Eurooppa-päivä Porkkalan lukiossa 9.5. Mitä tapahtuu huomenna, ensi vuonna, vuosikymmenien päästä? 32. kansallinen veteraanipäivä 27.4.2018 Antiikin kulttuurihistoriaa Kreikassa Lukiodiplomit lukuvuonna 2017-2018 Liikunnan lukuvuosi Porkkalassa Musiikin lukuvuosi Porkkalassa Tie tähtiin ja takaisin Yhteistyö Musiikkiopisto Juvenalian kanssa Rinaldo-oopperan produktiossa Pianistit tunnelmoivat Agorassa 11.4. Kamus-kvartetti konsertoi syyskuussa 2017 Elokuvan lukuvuosi Porkkalassa Ihmefilmi-esityksiä lukion elokuvakerhossa Molekyyligastronomiaa kotitalouden ja kemian yhteistyönä Wanhojen tansseissa säihkettä Penkkaririehasta lukulomalle! Puurojuhla päätti syyslukukauden! Syksyn 2017 ylioppilasjuhla Ndey Bojang Ylioppilaan puhe Opintomatka Tallinnaan Yhteishenkeä ja haasteita tunturipoluilla Riitta Kiviharjusta emeritus vahtimestari Paljon onnea vaan ja tervetuloa! Ykköset tervetuloa Porkkalan lukioon!


REHTORIN SANAT 2.6.2018

Matti Autero

TAVOITTEITA JA ELOISAA ARKEA

Onnittelen lämpimästi kaikkia Porkkalan lukion sekä lukiomme aikuislinjan ylioppilaita hienosta saavutuksestanne! Hyvä vuosikertomuksen lukija! Lukion vuodenkierrossa elämme taas hetkiä, jolloin saamme erityisesti iloita työmme hedelmistä, uusista ylioppilaista. Onnittelen lämpimästi kaikkia Porkkalan lukion sekä lukiomme aikuislinjan ylioppilaita hienosta saavutuksestanne! Toivon, että lukiopolkunne on ollut teille myös kokemuksena sellainen elämänvaihe, joka jättää teille kosolti mukavia muistoja näistä nuoruutenne vuosista.

Menneitä vuosikertomuksia avatessa havaitsee, kuinka lukio nykyisin muuttuu vuosi vuodelta. Vasta äsken ennakoitiin sähköisten ylioppilaskirjoitusten tai ilmiöopiskelun rantautumista lukioon, ja nyt nämä ovat jo arkeamme ja oleellinen osa toimintakulttuuriamme. Vaikka uusi opetussuunnitelma on ollut voimassa vasta kaksi lukuvuotta, nyt on jo alettu puuhata seuraavaa.

Lukuvuoden päättymiseen kuuluu oma tohinansa, kun kouluyhteisö suuntaa ajatuksiaan ja toimiaan kohti kesälomaa. Rehtorin vinkkelistä juuri kevätjuhlien aika kääntää ajatuksia herkästi myös taaksepäin, päättyvään lukuvuoteen. Mieleen nousee muistumia sekä kiitollisuutta yhdessä tehdystä, koetusta ja saavutetusta. Tämä vuosikertomus osoittaa jälleen, kuinka eloisa ja monipuolinen arkemme onkaan. Kiitos kaikille osallisille!

Muutoksessa on aiheellista pitää paikallisesti kiinni hyvistä toimintatavoista, yhdessä mietityistä toimintaa ohjaavista arvoista sekä yhteisöä kannattelevista perinteistä. Näiden tuella uudistustyö voi pysyä hyvissä uomissa. Pidän arvokkaana, että olemme nyt yhdessä laatineet Porkkalan lukiolle tavoitetilan kuvauksen, joka tulevina vuosina auttaa meitä suuntaamaan toimiamme tavoitteellisesti ja johdonmukaisesti, sekä pitämään kiinni opiskelijalähtöisestä toimintakulttuuristamme.


Muutoksessa on aiheellista pitää paikallisesti kiinni hyvistä toimintatavoista, yhdessä mietityistä toimintaa ohjaavista arvoista sekä yhteisöä kannattelevista perinteistä. Tavoitetilan kuvaus on kompassimme lähitulevaisuuteen. Toivon tunnistettavan, kuinka paljon tavoitetilasta on jo läsnä.

Tavoitetilan kuvaus on kompassimme lähitulevaisuuteen, ja se on luettavissa tässä vuosikertomuksessa. Toivon, että siitä välittyy harkinta ja huolellisuus, jolla sisältöä ja tekstiä on laadittu. Toivon myös tunnistettavan, kuinka paljon tavoitetilastamme on jo arjessamme läsnä ja toteutunut! Tästä on hyvä ponnistaa ajanmukaisesti eteenpäin. Kiitos Porkkalan lukion koko henkilökunnalle kuluneesta lukuvuodesta, kuin myös kaikille sidosryhmillemme ja yhteistyökumppaneillemme. Kiitos opetustoimenjohtaja Leila Kurjelle arvokkaasta kannustuksesta työllemme.

Haluan vielä erityisesti kiittää Porkkalan lukion vireitä opiskelijoita. Opiskelu lukiossa on aina myös vuorovaikutteista, ja siksi myönteinen asenteenne sekä riittävä sitoutuminen opiskeluun heijastuvat myönteisesti koko kouluyhteisöön. Nuorina opiskelijoina tuotatte yhteisöömme samalla eloisaa arkea kaikkine nyansseineen. Sellainen on tärkeää myös tavoitteelliselle opiskelulle.

Tavataan taas elokuussa. Hyvää kesää kaikille! Matti Autero rehtori


OPETUSTOIMEN JOHTAJAN TERVEHDYS 2.6.2018

Leila Kurki LAADUKAS OPETUS JA LAAJA KURSSITARJONTA MAHDOLLISTAVAT MIELENKIINTOISEN LUKIOPOLUN

Lukuvuosi 2017-2018 on tuonut selkeästi lisää näkyvyyttä Porkkalan lukiolle sekä Kirkkonummella että lähiseudulla. Pitkäjänteinen ja opiskelijalähtöinen kehittämistyö näkyy ulospäin, ja on tuonut kaivattua vetovoimaisuutta. Kirkkonummella muun pääkaupunkiseudun tapaan hakeutuminen lukio-opintoihin toisen asteen oppilaitoksena on muita toisen asteen opintoja suositumpaa. Tämän vuoksi arvioinnin yhdenmukaisuudesta keskusteleminen ja sen seuraaminen alueellisesti ja valtakunnallisesti tulee olla ajankohtaista opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi hakijavalinnoissa.

Porkkalan lukiolla on hienot valmiudet suunnata toimintaansa kohden tulevaisuutta: laadukas opetus ja laaja kurssitarjonta tarjoavat mielenkiintoisen lukiopolun opiskelijan harrastuneisuuteen sekä hyvän pohjan jatko-opintoihin. Kiitän Kirkkonummen opetuspalveluiden puolesta Porkkalan lukion rehtoria, opettajia, ja muuta henkilökuntaa kuluneen lukuvuoden ansioituneesta työstä! Uusille ylioppilaille toivotan menestystä jatkoopinnoissa, ja niin heille kuin lukiossa jatkaville opiskelijoille rentouttavaa ja iloista kesää!

Leila Kurki opetustoimen johtaja


REHTORI 25.5.2018

Matti Autero PORKKALAN LUKION TAVOITETILAN KUVAUS

Tiede ja tutkimustieto nähdään lukio-opintojen keskeisinä lähtökohtina.

Lukion arvopohja rakentuu ihmisja oppimiskäsityksille, jotka korostavat ihmiskeskeistä toimintakulttuuria.

Porkkalan lukion tunnusmerkki on kaikille avoin laaja kurssitarjonta, jonka ansiosta opiskelija voi opintojensa edetessä syventää osaamistaan kiinnostustensa ja tavoitteidensa mukaisesti. Tähän liittyy samalla valmius kehittää valtakunnallinen erityistehtävä osana yleislukion toimintaa. Lukio toimii ajanmukaisissa, viihtyisissä ja turvallisissa tiloissa. Tiloja kehitetään pedagogisten vaatimusten mukaisesti.

Porkkalan lukio on korkeatasoinen kirkkonummelainen yleislukio. Lukion arvopohja rakentuu ihmisja oppimiskäsityksille, jotka korostavat ihmiskeskeistä toimintakulttuuria sekä erilaisten yksilöiden ja yhteisön kannustavaa vuorovaikutusta nuorten kasvun ja oppimisen perustana. Uudistuvat oppimisympäristöt avaavat opiskelijoille näköaloja yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen toimijuuteen sekä kestävään tulevaisuuteen. Lukion toiminnallisia arvoja ovat laadukasta oppimista tukeva pedagogiikka sekä opiskelu- ja opiskelijamyönteisyys. Lukio kehittää opetusta ajantasaisesti ja kannustaa opiskelijoita monipuolisiin työtapoihin. Opiskelijat oppivat hyödyntämään myös virtuaalisia ja alueellisia verkostoja työskentelyn ympäristöinä. Tiede ja tutkimustieto nähdään lukio-opetuksen sisältöjen keskeisinä lähtökohtina, ja lukio tunnistaa taiteiden, liikunnan sekä media- ja kielitaidon arvon osana sivistystä. Porkkalan lukio tekee aktiivisesti yhteistyötä korkeakoulujen kanssa ja antaa opiskelijoille laajan yleissivistyksen sekä erinomaiset jatkoopintovalmiudet.

Porkkalan lukiossa opiskelija saa tarpeellista tukea ja ohjausta opintojensa eri vaiheissa. Opiskelija oppii vastuuseen opintojensa etenemisestä ja omaksuu myönteistä osallisuutta kouluyhteisöön. Opiskelijakunta on aktiivinen toimija lukion kehittämisessä. Opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kuulemiseen on toimivat käytänteet. Aikuislinja tarjoaa lukiokoulutusta myös aikuisille. Porkkalan lukio tunnetaan vetovoimaisena toisen asteen oppilaitoksena, joka käyttää toimintansa kehittämisessä säännöllistä laatu- ja itsearviointia. Laadun tae on osaava ja ammattitaitoinen opetushenkilöstö, joka työskentelee tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vaalivassa työ- ja oppilaitosyhteisössä.

Porkkalan lukion johtoryhmä opetushenkilöstöä ja opiskelijoita kuullen


REHTORI

Matti Autero

PORKKALAN LUKIO ETURINTAMASSA AVOIMEN TUTKIMUSDATAN OPETUSKÄYTÖSSÄ Porkkalan lukio aloittaa ensimmäisenä kouluna Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERNin tuottaman avoimen tutkimusdatan käytön lukioopetuksessa. CERN on Genevessä toimiva 22 eurooppalaisen maan rahoittama ja 12000 työntekijän tutkimusyhteisö, joka tunnetaan huippututkimuksestaan aineen ja maailmankaikkeuden rakenteen selvittämisessä sekä hiukkasfysiikan soveltamisesta esimerkiksi terveyden ja ilmakehän tutkimukseen. CERN on myös paikka, jossa World Wide Web eli nykyinen internet sai alkunsa. CERNin hiukkaskiihdyttimistä kerätään jatkuvasti mittausdataa hiukkastörmäysten seurauksista. Mittauksista kohistiin pari vuotta sitten, kun data paljasti ns. Higgsin bosonin olemassaolon ja siten vahvisti maailmankaikkeuden vuorovaikutusten standardimallin oikeellisuutta. Vuosien saatossa hiukkaskiihdyttimistä kerättävä valtava datamäärä tallennetaan CERNin omiin datakeskuksiin. Arvokkaan tiedon pitkäaikaissäilytyksestä vastaa suomalaistutkija Kati Lassila-Perini, joka on työskennellyt CERNissä jo 23 vuotta.

CERN ja lukiolaiset CERN ja Lassila-Perini ovat vuosien ajan järjestäneet suomalaisille lukiolaisille lyhyitä tiedeleirejä Genevessä. Porkkalan lukion modernin fysiikan opiskelijaryhmä oli viime syksynä lehtori Antti Lehtosen johdolla tutustumassa CERNin hiukkasfysiikan, antimaterian ja ilmakehän aerosolien tutkimukseen. Julkisilla varoilla tuotettu tutkimusdata on nyt antamassa aivan uuden yhteistyön mahdollisuuden lukio-opetukseen. Porkkalan lukio alkaa pilotoida tätä ensimmäisenä kouluna Euroopassa lehtori Antti Lehtosen väitöstyönä. Sitä toteutetaan CERNin ja Helsingin yliopiston fysiikan tutkimuskeskuksen (HIP, Helsinki Institute of Physics) yhteisprojektina, jossa CERNin mittausdataa aletaan soveltaa opetukseen. Lehtosen tutkimuksessa luodaan malleja sille, miten nuoret voivat lukiossa oppia hyödyntämään datamassoja uuden tiedon tuottamiseen. Tämä vaatii paitsi datan luonteen ymmärtämistä myös ohjelmointitaitojen opiskelua. Hankitut taidot ovat sovellettavissa muuhunkin kuin fysiikan tutkimukseen, mutta CERNin aito hiukkasdata tarjoaa harjoitteluun aivan poikkeuksellisen materiaalin. CERNin tutkija Kati Lassila-Perini sekä Lehtosen väitöstyön ohjaajat Helsingin yliopistossa ovat hyvin innostuneita uudesta yhteistyöstä tietoverkon välityksellä. Porkkalan lukion opiskelijoille Lehtosen projekti tulee tarjoamaan eturivin paikan aivan uudenlaisessa opiskelussa. Opetuksen malleja voidaan edelleen jakaa muiden oppilaitosten käyttöön sekä opettajien koulutukseen Helsingin yliopistossa.


Avoin data Porkkalan kursseilla Porkkala lukio tarjoaa opiskelijoilleen mm. modernin fysiikan ja laskennallisen fysiikan kursseja, ja lukion teemaopintoihin on Porkkalan opetussuunnitelmassa otettu myös teknologiantuntemuksen kurssi. Kurssit tulevat nyt saamaan mitä mielenkiintoisinta uutta sisältöä huippututkimuksen datamassojen käsittelystä. Higgsin bosoni on siis jo tunnistettu, joten nähtäväksi jää, mitä muuta opiskelijat datasta vielä löytävät. Ainakin he tulevat oppimaan erinomaisia taitoja, joita voivat myöhemmin soveltaa tutkijoina tai muissa tulevaisuutensa ammateissaan, joissa suurten tietovarantojen taitavalla käytöllä voidaan mm. luoda uutta yrittäjyyttä, tuottaa innovaatioita sekä löytää uusia ratkaisuja kestävän kehityksen tueksi.

Matti Autero rehtori

Antimateriatutkimuksen kiihdytin


HIUKKASFYSIIKAN OPISKELIJAT VIERAILIVAT CERNIN TIEDELEIRILLÄ Antti Lehtonen Sunnuntaina 29.10.2017 aloitti matkansa pieni mutta innokas joukko hiukkasfysiikasta kiinnostuneita opiskelijoita. Päämääränä heillä oli Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN Sveitsin Genevessä.

Porkkalan lukion opiskelijoita Cernissä tutustumassa hiukkasfysiikan ihmeisiin marraskuussa 2017. Vasemmalta Leo-Pauli Moisio, Joona Tammela, Nuutti Henriksson, Anna Huttunen, Julia Koivula, Vilma Saranpää, Leevi Soukko ja Samuli Pietarinen. Porkkalan lukio valittiin yhdessä espoolaisen Kuninkaantien lukion ja Tornion yhteislyseon lukion kanssa osallistumaan hiukkasfysiikan kolmipäiväiselle tiedeleirille. Matkaoppaana opiskelijoilla toimi Porkkalan lukion matemaattisten aineiden lehtori Antti Lehtonen. Opiskelijat pääsivät tiedeleirin aikana tutustumaan muun muassa hiukkaskiihdyttimiin, ilmastotutkimukseen, antimateriakoelaitokseen sekä CERNin datakeskukseen. Leirin aikana opiskelijat rakensivat hiukkasilmaisimina toimivia sumukammioita, joiden avulla saattoi omilla silmillään havaita ilmassa kiitävien hiukkasten jättämiä ratoja.

Matkan ohjelma kuljetti opiskelijoita kaiken olevaisen äärelle läpi fysiikan havaintojen ja teorioiden. CERNin alueella saattoi tuntea luonnontieteen historian havinaa ja kansojen välistä yhteistyön henkeä, joka sai alkunsa heti toisen maailmansodan jälkeen. Iltaisin oli aikaa tutustua Geneveen ja erityisesti sen pieneen vanhaankaupunkiin. Leiri jätti jälkeensä ikimuistoisia hetkiä, joiden pariin on mukava palata jälkeenpäinkin. Lisäksi syttyi kipinä järjestää tiedeleirejä uudelleen ja antoipa Cern aihetta myös jatkotutkimukselle ja kouluyhteistyölle, joka toivottavasti tulee rikastuttamaan fysiikan opiskelua jatkossakin.


Cernin ensimmäinen hiukkaskiihdytin synkrosyklotroni, tästä kaikki alkoi.

Porkkalan lukion opiskelija Joona Tammela rakentamassa hiukkasilmaisimena käytettävää sumukammiota.

Ilmastotutkimukseen keskittyvässä Cloudprojektissa käytettävä tutkimuskammio, jossa eri parametrien vaikutusta voi tutkia.


KEVÄÄN 2018 YLIOPPILASJUHLA

Porkkalan lukion kevään ylioppilasjuhlassa lauantaina 2.6. 2018 painoi valkolakin päähänsä yhteensä 80 ylioppilasta lukion päivälinjalta ja aikuislinjalta.


STT:n lukiovertailussa maakunnittain Porkkalan lukio on Uudenmaan kolmanneksi paras keväällä 2018!


Ohjelma ♣

E. Elgar, Pomp and circumstances Porkkala Steelband Abiturientit saapuvat airuiden johdattamina ♣

Vaihto-opiskelijan tervehdys Ms. Pimmata Parisuthijit, Thaimaa ♣

Jean Sibelius, Impromptu Arttu Leskinen, piano ♣

Apulaisrehtorin puhe Ville Mäkelä ♣

Todistusten jako ja uusien ylioppilaiden lakitus Apulaisrehtori Ville Mäkelä ja ryhmänohjaajat Gaudeamus Igitur yhteislauluna ♣

Chorus Floridus Onnea vaan säv. ja san. M. Laitinen, sov. S. Jämsä Ainutlaatuinen säv. T. Brunila, san. M. Koskinen, sov. S. Jämsä Sara Holopainen, steelpan, Ville Rehn, kitara Vilja Tabell, basso ♣

Ylioppilaan puhe Huttunen ♣

Suvivirsi ♣

Airuet Anni Lipponen ja Tommi Laiho Emilia Poutanen ja Konsta Saranpää


Airuina toimivat Anni Lipponen, Emilia Poutanen, Konsta Saranpää ja Tommi Laiho. Arttu Leskisen tulkinta Sibeliuksen Impromptusta oli koskettava..

Viereisellä sivulla stipedein palkitut Vilma Saranpää ja Minnami Lindfors sekä Arete Niinemets.


KEVÄÄN 2018 YLIOPPILAAT PORKKALAN LUKIO Aakko Aarnio Ahmed Alanko Andersson Arifi Bertills Blomqvist Chydenius Erävuori Grönberg Haapakangas Hakala Haltilahti Hartikainen Heino Hiltunen Hinkkanen Hotma Huttunen Huumonen Immonen Isaksson Jouhkimow Järvinen Karhinen Karhinen Kaukolampi Kinnunen Klami Koivula Koponen Koskinen Koskinen Kärkkäinen Lehtinen Lehtosalo

Ohto Eero Saadak Anna-Mari Oskari Kosovare Fanny Rasmus Tomas Olavi Nelli Sanna Klaus Jasmin Johannes Anselmus Rafael Arttu Hanna-Pauliina Anna Eetu Maria Otto Oona Veikko Aku Eetu Mikke Teemu Heta Julia Ramona Jan Olli Eemil Tuuli Mikko

Lindfors Lindfors Lipan Lipponen Malinen Mannonen Matilainen Mäenpää Määttä Niemenperä Niinemets Nissilä Nyberg Olander Pietarinen Pitkänen Puistosalo Pulkkinen Ravantti Repo Rontti Ruotsinsalo Rössi Saarinen Saarisalo Santamäki Saranpää Sarlin Sillanpää Somervuori Suni Turkulainen Uusitalo Veikkanen Virk Vridolin Åhlfors Österman

Joonas Minnami Jonatan Joona Juha Tuomas Aaron Katja Ella Taru Arete Ville Sonja Aino Samuli Riikka Ville Lauri Inka Eeva Josefina Ricu Maiju Petra Severi Lauri Vilma Kalle Reetta Lilja Iiris Saku Sampo Elmo Nekka Ketter Otto Veli

AIKUISLINJA Ala-Kivimäki Oskari Leimuvaara Alex Matikainen Frans Pääkkönen Niilo Saksa Teemu


Porkkala Steelband ja Chorus Floridus tarjosivat uuden, raikkaan musiikkielämyksen lehtori Satu Jämsän johdolla. Ylioppilas Taru Niemenperä teki kaksi lukiodiplomia: kuvataiteen ja kirjallisuuden. Lisäksi hänet palkittiin sekä opintomenestyksestään että aktiivisesta Steelband-harrastuksestaan stipendein.


KEVÄÄN 2018 STIPENDIT

ABB

Saarisalo Severi 100 € hyvistä fysiikan tiedoista

DUPONT

Mannonen Tuomas 100 € hyvistä kemian tiedoista

ZONTAKERHO KIRKKONUMMI-KYRKSÄTT RY Arifi Kosovare 100 € opiskelijalle, joka innostavan asenteensa ja toimintansa ansiosta on vaikuttanut myönteisesti muiden ihmisten asemaan kouluyhteisössä INTO WELLNESS CLUB KIRKKONUMMI

Aakko Ohto, Lindfors Minnami kesäasiakkuus, 159 € arvoinen lahjakortti liikunnallisuudesta

KEMIA – LEHTI

Pitkänen Riikka lehtitilaus kemian opiskelusta kiinnostuneelle

KIRKKONUMMEN ROTARYKLUBI

Niinemets Arete 100 € positiivisesta suhtautumisesta opiskelutovereihin ja koulun henkilökuntaan

KIRKKONUMMEN SANOMAT

Pitkänen Riikka 100 € hyvästä menestyksestä äidinkielen ylioppilaskokeessa

KIRKKONUMMEN STEELBAND RY

Hotma Hanna-Pauliina, Huttunen Anna, Lipan Jonatan, Niemenperä Taru, Saranpää Vilma 20 € ja kunniakirja aktiivisesta pannustelusta lukion aikana

KIRKKONUMMEN YMPÄRISTÖYHDISTYS Saarinen Petra 50 € hyvistä biologian tiedoista KOULUJEN MUSIIKINOPETTAJAT RY

Lipan Jonatan Koulujen Musiikinopettajat ry:n kunniakirja aktiivisesta osallistumisesta lukion musiikkitoimintaan

LC-KIRKKONUMMI-KYRKSLÄTT

Saranpää Vilma 350 € rehdille ja reippaalle ylioppilaalle

MATKAHAUKKA OY

Lehtinen Tuuli 200 € monipuolisesta kielitaidosta

NORDIC ALUMINIUM

Haapakangas Sanna, Huttunen Anna 200 € talouden, tekniikan ja ympäristön alalla ansioituneelle opiskelijalle


SVENSKA NU

Hiltunen Rafael, Määttä Ella, Saarinen Petra kirja ruotsin kielestä kiinnostuneelle ja opinnoissaan menestyneelle

SVERIGEKONTAKT I FINLAND

Huttunen Anna, Lehtinen Tuuli kirja ruotsin kielestä kiinnostuneelle ja opinnoissaan menestyneelle

SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖ KIRKKONUMMELLA Rössi Maiju 100 € hyvistä tiedoista englannissa ja ruotsissa Koponen Ramona 100 € hyvistä tiedoista A-ruotsissa Uusitalo Sampo 100 € hyvistä tiedoista biologiassa Malinen Juha 100 € hyvistä tiedoista englannissa Niemenperä Taru 100 € vaikuttavasta kuvataiteen diplomityöstä, erinomaisesta työskentelystä kuvataiteen oppiaineissa sekä hyvästä opintomenestyksestä Andersson Oskari, Järvinen Veikko 100 € hyvistä tiedoista maantieteessä Haltilahti Jasmin, Immonen Maria, Määttä Ella, Repo Eeva, Somervuori Lilja 100 € hyvästä opintomenestyksestä SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖ SIUNTIOSSA

Koivula Julia 150 € erinomaisesta opintomenestyksestä siuntiolaiselle ylioppilaalle

VARUBODEN

Klami Heta, Turkulainen Saku 100 € lahjakortti positiivisesta asenteesta ja hyvästä opintomenestyksestä

Porkkalan lukio ja stipendien saajat kiittävät lämpimästi kaikkia lahjoittajia!


PUHE YLIOPPILAILLE 2.6.2018

Apulaisrehtori Ville Mäkelä

ALWAYS LOOK ON THE BRIGHT SIDE OF LIFE!

Arvoisat tulevat ylioppilaat, hyvä juhlayleisö! Tänään päättyy lakitettavien ylioppilaiden osalta melkoinen urakka. Yhdeksänvuotinen perusopetus ja sitä seurannut kolme- tai nelivuotinen lukiouurastus on tuottanut matkan varrella teille jokaiselle aivan varmasti huikeita onnistumisen elämyksiä, itsensä voittamisen tunteita sekä hetkiä, jolloin olisi tehnyt mieli yksinkertaisesti ripustaa ne kuuluisat hanskat naulaan. Lukio-opiskelu on vaativuudellaan koetellut teistä jokaista, mutta tänään on helppo todeta, että kaikki vaiva ja hermojen kiristely on kannattanut. Lopputulos on niiden arvoinen paitsi opintojen loppuunsaattamisen kannalta, mutta varmasti myös ihmisenä kasvamisen ja kehittymisen näkökulmasta tarkasteltuna.

Antiikin Kreikan klassisella kaudella filosofit pohtivat, miten määritellä ihminen moraalisen järjen ja hyvän elämän elämisen näkökulmasta. Tämän pohdinnan seurauksena syntyivät hyveet. Hyveistä ensimmäinen, käytännöllinen viisaus, tulee hyvin esille nykyisessä, kurssimuotoisessa lukiossa. Oppiaineiden kursseilla painotetaan yhä enemmän käytännön sitomista teoriaan sekä opiskelun viemistä niin sanotusti neljän seinän sisältä ympäröivään yhteiskuntaan, joskus jopa ympäröivään maailmaan. Tämä on kohdallanne tarkoittanut fysiikan laskukaavojen paikkansa pitävyyden toteamista Cernin hiukkaskiihdyttimen äärellä, kasvien tunnistamista oppikirjojen ohella Lapin erämaassa ja poliittisen osaamisen sekä kielitaidon konkreettista hyödyntämistä Euroopan parlamentissa Strasbourgissa. Muutamia esimerkkejä mainitakseni.


Asioiden mielekkäiksi kokeminen ja itsensä arvokkaaksi tunteminen ovat perusasioita. Älä koskaan anna periksi asioissa, jotka koet itsellesi tärkeiksi ja tavoittelemisen arvoisiksi.

Rohkeus on hyveenä sellainen, että sen joutuu meistä jokainen kohtaamaan elämässään väistämättä. Parhaimmillaan rohkeus ottaa asioista selvää, toteuttaa suunnitelmia ja kokeilla itselle vieraita asioita, tuottaa suuren määrän mielihyvää. Rohkeus on ainoa tie itsensä haastamiseen ja lopulta itsensä voittamiseen. Lukiossa rohkeutta on vaadittu teiltä runsaasti: toisille se on tarkoittanut vaativien kokeiden suorittamista, hermojen hallintaa ylioppilaskokeissa tai vaikkapa uskallusta uuden vieraan kielen opiskeluun. Joku on saattanut joutua kaivamaan itsestään poikkeuksellista rohkeutta uskaltaakseen pulahtaa hyiseen avantoon kesken kahdeksan kilometrin juoksulenkin. Hyveistä kolmas, oikeamielisyys, näyttäytyy lukiolaisen näkökulmasta vastuunkantamisena. Lukiossa opiskelija itse vastaa opintojensa suunnittelusta ja toteuttamisesta. Toimimalla laatimiensa aikataulujen mukaisesti ja tekemäänsä suunnitelmaa noudattaen opiskelija yleensä saavuttaa tavoitteensa, yo-todistuksen ja valkolakin. Oikeamielisyyteen liittyy myös parhaansa yrittämisen käsite. Teillä kaikilla on varmasti kokemuksia siitä, miten olette yrittäneet kaikkenne kurssikokeessa ja siitä huolimatta arvosana on ollut valtava pettymys. Muistakaa kuitenkin se, että parhaansa yrittäminen on jo arvo sinällään. Siihenkään eivät kaikki pysty.

Ville Mäkelä apulaisrehtori

Hyveistä viimeinen, kohtuullisuus, voi tuoda mieleen ristiriidan opiskelijan omien tavoitteiden ja heidän vanhempiensa tai opettajien odotusten välillä. Opiskelijan motivoinnin kannalta oikeanlainen, ulkopuolelta tuleva paine, voi joissakin tapauksissa olla hyvä asia. Kohtuuttomien odotusten kasaaminen lukiolaisen harteille, voi puolestaan johtaa tilanteeseen, jossa opiskelija ei kykene suoriutumaan oman tasonsa mukaisesti. Lisäksi lukiolaisen, hänen vanhempiensa sekä opettajien on hyvä muistaa, että joskus ennakoitua huonomman koetuloksen taustalla on saattanut olla niinkin yksinkertainen asia kuin huono päivä. Edellä mainittujen hyveiden valossa toivon, että teidän, kohta lakitettavat uudet ylioppilaat, lukioelämänne on ollut hyvää. Asioiden mielekkäiksi kokeminen ja itsensä arvokkaaksi tunteminen ovat perusasioita, jotka kohtaatte kukin omalla tahollanne vielä monta kertaa elämänne aikana. Tätä kohtaamista helpottamaan haluan antaa teille vielä kolme neuvoa. Kukin päättäköön, miten niitä haluaa omassa elämässään hyödyntää: Yksi: Älä etsi elämässäsi aina helpointa vaihtoehto Kaksi: Älä koskaan anna periksi asioissa, jotka koet itsellesi tärkeiksi ja tavoittelemisen arvoisiksi Kolmannen lainaan suoraan Monty Pythonilta: ” Always look on the bright side of life!”


YLIOPPILAAN PUHE 2.6.2018

Anna Huttunen On vaikeaa ilmaista täysin, kuinka paljon rakkautta ja kiitollisuutta tunnen.

PORKKALAN LUKIOSSA ON OLLUT MAHDOLLISTA KASVAA MONIULOTTEISEKSI YKSILÖKSI Arvoisa apulaisrehtori Ville Mäkelä, arvoisat opettajat ja henkilökunta, arvoisat juhlavieraat ja Te, ihanat ylioppilaat! Anna Huttunen palkittiin opintomenestyksestään kolmella stipendillä: NORDIC ALUMINIUMin stipendi tekniikan ja ympäristön alalla ansioituneena, KIRKKONUMMI STEELBAND RY:n stipendi ja kunniakirja aktiivisesta pannustelusta ja SVERIGE KONTAKT I FINLANDin kirjastipendi ruotsin kielen opinnoissa menestyneenä. Anna Huttunen on suorittanut lisäksi valtakunnallisen lukiodiplomin kirjallisuudessa.

Nyt, kun olemme vielä kaikki yhdessä, on hyvä hetki muistella yhteistä lukiotaivaltamme ja miettiä tulevaa. Vaikka kolme vuotta sitten tämä päivä tuntui mahdottoman kaukaiselta, kun edessä oli vielä viisitoista matikan kurssia, yllättäen ollaan jo tässä. Hirviömäiset ylppärit ovat kaikki ohi, tuloksistakin on jo toivuttu - ja me ollaan oikeasti ylioppilaita! On vaikeaa ilmaista täysin, kuinka paljon rakkautta ja kiitollisuutta tunnen. Jo abivuoden syksyllä alkoi iskeä nostalginen tunnelma viimeistä kertaa lempiopettajien tunneilla istuessa ja tuli kiire valita edes yksi kurssi legendaarisilta opettajilta, joiden tunneille ei ollut aiemmin ehtinyt. Porkkalan lukiossa on ollut mahdollista kasvaa moniulotteiseksi yksilöksi. Kaikki ulkomaanmatkat, vaellus, sukellus, vanhojen tanssit, musaprojekti, kuoro ja muut ikimuistoiset kurssit ovat tarjonneet tavallisesta poikkeavia haasteita.


Lukiosta olen saanut paljon eri tavoin lahjakkaita ystäviä, jotka kannustavat kokeilemaan kaikkea ja ymmärtävät, että kaikilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.

Biologian opettaja kertoi kaikista huonoiten menneestä kurssista vähän nauraen, ja matikan opettaja vakuutti, ettei yksi epäonnistuminen edes ylppäreissä haittaa mitään.

Vaikka on aamuliikassa aina kaikkein hitain ja huonoin, opettaja ja muut opiskelijat kannustavat loppuun saakka. Eivätkä musiikin opettaja tai pannuja jo vuosia soittaneet koskaan hermostu tai luovuta, vaikka kerta toisensa jälkeen tipahdan kärryiltä. Se, että voi luottaa muiden tukeen ja saa yrittää ja oppia ilman epäonnistumisen pelkoa, on johtanut monipuolisempaan kehitykseen, kuin osasin odottaa.

Kiitos opettajat, kun olette jaksaneet lohduttaa, kuunnella huonoja tekosyitä, kannustaa ja opettaa myös käytävillä ja laivoilla.

Kun ylppärit ja koeviikot ja ahdistus ja stressi kasaantuivat ja teki mieli vain vetäytyä peiton alle itkemään, löytyi koululta ja kotoa apua. Koulun jälkeen jäätiin useiksi tunneiksi koululle ison pöydän ääreen kavereiden ja kavereiden kanssa, yritettiin opiskella ja auttaa toisia tai vain höpötettiin ja kikatettiin lattialla. Vaikka seinät tuntuivat kaatuvan päälle, kaikki esseet olivat jotenkin aina myöhässä ja väistämättä tuli pettymyksiä, kaikesta selvittiin. Kiitos siitä kaikille Teille: niin ystäville, perheenjäsenille, opettajille kuin muulle henkilökunnallekin. Rehtori Matti Autero ensimmäisen vuoden alusta saakka vaikutti tuntevan meidät kaikki henkilökohtaisesti. Koulusihteeri toivotti aamulla onnea kirjoituksiin, ja vahtimestarin kanssa juostiin penkkarilakanoita viime tingassa toiselta puolelta koulua. Psykologi ja kuraattori loivat kurssin, jolla helpottaa opiskelijoiden stressiä. Opettajat lähtivät mukaan risteilylle tanssimaan aamun koittoon. Opot viettivät yön Nedergårdissa tutoreiden kanssa ja askartelivat ystävänpäiväbingolappuja. Kiitos kaikille Teille työstänne, jonka ansiosta olemme saaneet tänään painaa valkolakit päähämme, ja erityisesti siitä, että välititte ja jaksoitte tehdä niin paljon ylimääräistä, jotta meillä olisi hauskaa. Kun ensimmäiset kirjoitukset olivat vain parin päivän päässä ja pelotti, kemian opettaja sanoi, etten voi tehdä mitään, mikä saisi hänet pitämään minua pettymyksenä.

Yksi parhaista oppitunneista olikin välitunnilla, kun historian opettaja puhui lähes kyynelehtien siitä, kuinka pitää keskittyä siihen, mikä on tärkeää, eikä kaikkea tarvitse tai voikaan tehdä täydellisesti. Jo pelkällä olemuksellanne, elämänasenteellanne ja luonteellanne, olette olleet meille tärkeitä esikuvia vanhempien ohella. Tulee ikävä kaikkia ystäviä, kun ei enää nähdä joka aamu ärrällä kahvijonossa tai koulun jälkeen A:n yläkerrassa. Uskon kuitenkin, että ystävyyssuhteet kestävät. Kursseilla on tutustunut kaiken ikäisiin opiskelijoihin, ja joka jaksossa on päässyt juttelemaan uusien ihmisten kanssa. Vielä abivuonnakin tuli uusia ihania ykkösiä, ja toisista abeista löytyi aiemmin tuntemattomia mutta nyt läheisimpiä kavereita. Nämä vuodet ovat olleet tähän mennessä elämäni parhaimmat kolme vuotta, ja odotan innostuneena seuraavia. On paljon mittaamattoman arvokkaita kokemuksia, kirjavinkkejä, kannustavia sähköposteja, tsemppihaleja ja ihania sanoja, joiden kanssa jatkaa eteenpäin. Vaikka lukion aikana on ollut paljon viivästyneitä tutkielmia ja vikana iltana rustailtuja prelejä ja vaikka kukaan ei ole selvinnyt täydellisesti ihan kaikesta, on vaikea löytää näistä vuosista mitään parannettavaa. Kaikki hyvät ja pahat hetket ovat johtaneet tähän juhlapäivään ja meihin uusiin ylioppilaisiin! Se, millaisiksi ihmisiksi me olemme näiden vuosien aikana kasvaneet, on kaikkien salissa olevien ansiota. Porkkalan lukio on antanut niin paljon muutakin kaiken opetussuunnitelmaan kuuluvan ohella. Se on antanut valmiuden jatko-opintoihin sekä itsenäiseen onnelliseen elämään.

Kirkkonummella 2.6.2018 Anna Huttunen Porkkalan lukio 15B


VAIHTO-OPISKELIJAN TERVEHDYS 2.6.2018

Pimmata Parisuthijit

VALMISTUMISEN PUHE Terve kaikille, ystävät, opettajat ja valmistuneiden sukulaiset! Minä olen Pim, vaihto-oppilas Thaimasta. Ensiksi, Minä haluan onnitella teita valmistumisesta. Paljon onnea. Olen ollut täällä jo lähes vuoden ajan. Se oli vaikeaa ensimmainen kuukausi. Mutta kuitenkin, minulla menee hyvin koska jokainen oli auttamassa minua. Minä tein monia asioita vuoden aikana, esimerkiksi, telttailu Nuuksiossa, piknik Seurasaarissa, luistelu, hiihto jne. Useimmat niistä en ole koskaan ennen tehnyt. Se on hauska jos minä sanoin, että minä tykän salmiakki ja mämmi. Ihan oikeasti. Siksi monia ihmisia sanoo mulle, että en ole ulkomaalainen. Lisäksi, minä voin valitse monta kurssit ja tapahtumat tällä, esimerkiksi, valokuvauskurssi, erilaisia liikunnankurssit, filosofia, psykologia, wanhojen tanssit ja naisten kymppi. Ne ovat kallis elämys minulle koska thaimaalainen koululla ei ole niitä.

Pimmata Parisuthijit on ollut lukuvuonna 2017-2018 vaihto-opiskelijana Porkkalan luki- Isäntäperheni on superimahtava. Kaikki ottivat miossa ja kielten lehtori Merja Harjun erityisessä nut niin kuin olen osa perheensä. Minä juhlin maalaisjoulu, virpominen pääsiäisenä ja syksyloma ensihuomassa. Pimmatan kotimaa on Thaimaa.

kertaa heidän kanssa. Äiti aina löytää jotain kivaa tehdä yhdessä ja hänen ruoat ovat minun lempi. Sini, minun pikkusisko, yrittää autaa minun suomea niin paljon kuin hän voi. Hän on minun ja äidin auringonpaiste joka päivää. Vili ja Nipsu ovat meidan kissat. Ne ovat joskus tuhma mutta olemme onnellinen kun näemme koulu tai työ jälkeen. Nyt kaikki täällä on minun rakas muistia, että aion vaalia sitä kun lähden takaisin Thaimaahan. Kiitos ihasta ystävyydestä ja mahdollisuudesta, jota en löytänyt muualta. Paljon onnea taas ja paljon kiitoksia.

Pimmata Parisuthijit


KEPEÄSTI KESÄN VIETTOON Lämminhenkistä kevätjuhlaa vietettiin perjantaina 1.6. yhdessä 1. ja 2. vuositason opiskelijoiden kanssa . Tilaisuudessa Porkkala Steelband ja Chorus Floridus saattoivat samalla pitää lakkiaisjuhlaesitystensä kenraaliharjoituksen ja ottaa vastaan yleisöltä ansaitsemansa iloiset aplodit. Apulaisrehtori Ville Mäkelä onnitteli stipendien saajia: MATKATOIMISTO HETA

Nuutti Henriksson ansiokkaasta ja opiskelijoita tukevasta osallistumisesta Cernin matkaan

POHJOLA NORDEN

Aaron Lahtinen kirja ruotsin kielestä kiinnostuneelle ja opinnoissaan menestyneelle.


EUROOPPA-PÄIVÄ PORKKALAN LUKIOSSA 9.5. Vuokko Pallonen Keskiviikkona 9.5.2018 vietettiin Porkkalan lukiossa vuosittaista Eurooppa-päivää. Nykyään Eurooppa-päivää pidetään yhtenäisen unionin symbolina, mutta päivällä on pitkä historia. 9.5.1950 Robert Schuman esitti ehdotuksensa yhtenäisen Euroopan luomisesta rauhanomaisten suhteiden ylläpitämiseksi, ja tätä pidetään Euroopan unionin perustamisen ensimmäisenä askeleena.

Eurooppa-päivä huomioitiin myös Porkkalan lukiossa monipuolisella ohjelmalla. Aamupäivän aikana esittäytyivät erilaiset kansalaisjärjestöt. Kansalaisjärjestöjen toiminnan tuominen kouluihin tarjoaa nuorille mielenkiintoisia näkökulmia maailmaan ja siihen, miten itselle tärkeisiin asioihin on mahdollista päästä vaikuttamaan. Omat pisteensä koulun vasta remontoidussa aulassa saivat Suomen Somalia-verkosto, Eettisen kaupan puolesta ry ja Taksvärkki ry. Suomen Somalia-verkoston pisteellä mietittiin vastauksia nykyajan globaaleihin kysymyksiin, kuten syitä pakolaisuuden taustalla. Eettisen kaupan puolesta toimiva Eetti ry haastoi lukiolaisia pohtimaan kulutustottumuksiaan ja tutkimaan esimerkiksi sitä, missä omat vaatteet on tuotettu. Taksvärkki ry:n pisteellä sai tutustua yhdistyksen tekemään työhön muun muassa koulutuksen ja tasa-arvon edistämiseksi. Iltapäivällä koko lukio kokoontui vielä yhteiseen Eurooppa-päivän tilaisuuteen. Sen avasi Porkkalan lukion rehtori Matti Autero kertomalla siitä, miksi Eurooppa-päivää vietetään ja mikä merkitys on yhtenäisellä Euroopan unionilla. Yksi unionin alkuperäisistä tehtävistä on rauhan ylläpitäminen Euroopassa. Rehtori Autero muistutti myös päivän merkitystä toisen maailmansodan päättymispäivänä Euroopassa.

Aukeaman kuvat Aku Harmanen

Rauhankasvatusinstituutista vierailemaan saapui belgialainen Charlotte Dumoulin. Dumoulinia haastattelivat lukion opiskelijat Jenni Halonen ja Vuokko Pallonen. Dumoulinilta kysyttiin muun muassa instituutin tekemästä työstä ja rauhan merkityksestä. Kysyttäessä siitä, onko tehtävämme välittää kriisialueista, Dumoulinin viesti oli selkeä: välittäminen on kaikkien velvollisuus, ja rauhan eteen on tehtävä töitä entistä tarmokkaammin. Porkkalan lukiolla on vuosittain myös kansainvälistä toimintaa. Huhtikuun lopussa ryhmä lukion opiskelijoita matkusti viikoksi Ateenaan eurooppalaisen kulttuurin syntysijoille ja opiskelijat pääsivät kertomaan matkastaan. Ateenan matka liittyi lukion antiikin historian kurssiin, joka suuntautuu vuorovuosina Roomaan ja Kreikkaan. Matkalta mieleen jäivät ainakin kauniit historialliset temppelit ja kouluvierailu paikalliseen lukioon, jossa opiskelijat tutustuivat muun muassa kreikkalaisiin kansantansseihin. Vuoden toinen ulkomaanmatka kohdistui Sveitsin ja Ranskan rajalla sijaitsevaan CERN:in hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen. Tutkimuskeskus toimii 22 Euroopan maan rahoitta-mana ja on siten hyvä esimerkki myös eurooppa-laisesta yhteistyöstä. CERN:issä opiskelijat saivat tutustua tutkimuskeskuksen tekemään työhön aineen perusolemuksen ja sitä koossa pitävien voimien selvittämiseksi. Lukio myös jatkaa yhteistyötään CERN:in kanssa ja ottaa ensimmäi-senä kouluna opetuksessaan käyttöön tutkimus-laitoksen tuottaman avoimen tutkimusdatan.


Tilaisuuden päätti paneelikeskustelu eettisestä ruuasta ja ruuantuotannosta. Paneelin juontajina toimivat Jenni Halonen ja Vuokko Pallonen. Paneeliin osallistuivat Porkkalan lukion terveystiedon, filosofian, uskonnon ja elämänkatsomustiedon lehtori Jaana Porkka, Jenna Inkinen Eetti ry:stä, Anna Kivimäki Taksvärkki ry:stä ja ensimmäisen vuoden opiskelija Oona Korpijaakko, joka tutki ryhmänsä kanssa kasvisruokaa ilmiö-kurssilla. Panelisteilta kysyttiin kestävän kehityksen ja ruuan yhteydestä sekä esimerkiksi eettisestä kouluruuasta ja siitä, miten omia ruokailutottumuksia voisi muuttaa ympäristön kannalta suotuisampaan suuntaan.

Rehtori Matti Autero, historian ja yhteiskuntaopin opettaja Pirjo West, Eeva Kemppainen Eetti ry:stä, Jenna Inkinen Taksvärkki ry:stä, Charlotte Dumoulin Rauhankasvatusinstituutista, jutun kirjoittaja opiskelija Vuokko Pallonen sekä tilaisuuden juontajat opiskelijat Jenni Halonen ja Oona Korpijaakko yhteiskuvassa.

Myös yleisö pääsi osallistumaan keskusteluun: kysyttäessä ketkä syövät sekaruokaa, nousi käsiä huomattavasti enemmän kuin kasvisruuasta kysyttäessä. Kiinnostus kasvisruokaa kohtaan on kuitenkin kasvussa myös nuorten keskuudessa, ja moni on kiinnostunut kokeilemaan lihansyönnistä luopumista. Kokonaisuudessaan Eurooppa-päivä tarjosi lukiolaisille monipuolisia näkökulmia eurooppalaisuuteen ja Euroopan unionin tekemään työhön niin tieteen, rauhan kuin kestävän kehityksenkin tukemiseksi. Tilaisuuden musiikista vastasivat herkillä tulkinnoillaan sellisti Liina-Mari Raivola ja pianisti Emil Holmström. He soittivat Ernest Blochin sävellyksen ”Prayer” sekä katalonialaiseen kansanlauluun pohjautuvan sävelmän”El cant des ocels”. Tilaisuus päättyi Porkkalan lukion pannujen esitykseen musiikin lehtori Satu Jämsän johdolla.

Charlotte Dumoulin Rauhankasvatusinstituutista ja paneelin juontajat Jenni Halonen ja Vuokko Pallonen


EUROOPPA-PÄIVÄ PORKKALAN LUKIOSSA 9.5.

Yläkuvassa Jenna Inkinen esittelee Taksvärkki ry:n toimintaa. Alakuvassa panelistit lehtori Jaana Porkka, Eeva Kemppainen, Jenna Inkinen ja opiskelija Oona Korpijaakko keskustelevat eettisestä ruuasta ja ruuantuotannosta. Kuvat tämä sivu Aku Harmanen, viereinen sivu Päivi Poutanen


Tilaisuuden musiikista vastasivat herkillä tulkinnoillaan sellisti Liina-Mari Raivola ja pianisti Emil Holmström. He soittivat Ernest Blochin sävellyksen ”Prayer” sekä katalonialaiseen kansanlauluun pohjautuvan sävelmän ”El cant des ocels”. Tilaisuus päättyi Porkkalan lukion pannujen esitykseen musiikin lehtori Satu Jämsän johdolla.


MITÄ TAPAHTUU HUOMENNA, VUODEN PÄÄSTÄ, VUOSIKYMMENIEN PÄÄSTÄ? Tommi Puisto Kirjoittaja on Porkkalan lukion Tulevaisuus!-kurssin opiskelija

Mitä tapahtuu huomenna, vuoden päästä, vuosikymmenien päästä? Osallistuin kevään 5. jaksossa Tulevaisuus! kurssille, jota vetivät matematiikan ja fysiikan lehtori Antti Lehtonen ja historian sekä yhteiskuntaopin opettaja Pirjo West. Kävimme vierailemassa Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa sekä Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa. Turussa meidät otti vastaan professori Markku Wilenius ja Eduskunnassa kansanedustaja Anna Kontula. Turun yliopistolta jäi mieleen tulevaisuuden tutkimuksen pääperiaatteet: tulevaisuutta ei voi ennustaa, sitä ei ole ennalta määrätty, mutta siihen voi vaikuttaa. Eli mitä tahansa voi tapahtua, odotettua tai odottamatonta! Myös jokainen ihminen vaikuttaa omilla teoillaan tai tekemättä jättämisillään. Lisäksi tulevaisuuden skenaariot on jaettavissa kolmeen osaan: epätodennäköisiin, todennäköisiin ja toivottuihin skenaarioihin. Professori Wilenius puhui tulevasta ”kuudennesta aallosta”, työpaikkojen muuttumisesta ja robotisoitumisesta. Toistuvat työt, joissa toistetaan samoja tehtäviä, on helpompi korvata roboteilla kuin luovat työt. Tosin työt muuttuvat samalla. Uusia työpaikkoja ja aloja syntyy vanhojen kadotessa. Turussa käyminen lisäsi tietoisuuttani tulevaisuuden tutkimuksesta.

Kansanedustaja Kontula taas puhui poliitikkojen lyhytnäköisyydestä ja totesi, että jos kaikki kuluttaisivat yhtä paljon kuin suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapallon resurssit. Lisäksi hän havainnollisti demokratiaa tiimalasin avulla. Seuraavat kysymykset mietityttävät: Mitä tapahtuu huomenna? Mitä vuoden päästä? Mitä vuosikymmenen päästä? Kukaan ei voi vastata edellä oleviin kysymyksiin täydellä varmuudella. Enkä odota kenenkään vastaavan niihin täydellisesti. Mielestäni meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen omilla teoillamme, mutta on joitain asioita, joihin emme voi vaikuttaa juuri ollenkaan. Esimerkiksi emme pysty valitsemaan, mihin kohtaan salama iskee. Kurssi sai minut miettimään tulevaisuutta vähän pidemmällä aikavälillä ja muutti tulevaisuuskuvaani positiivisemmaksi. Tämä oli mielenkiintoinen kurssi, koska se herätti paljon uusia ajatuksia.

Tommi Puisto Porkkalan lukio 16D


Tulevaisuutta ei voi ennustaa, sitä ei ole ennalta määrätty, mutta siihen voi vaikuttaa.

Kurssin opiskelijat vierailivat Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. Kuvassa opiskelijoiden lisäksi Laura Pouru ja professori Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.


32. KANSALLINEN VETERAANIPÄIVÄ 27.4.2018 Porkkalan lukion 2. vuositason opiskelija Henri Koski ja abiturientti Minnami Lindfors saivat kunnian lausua opiskelijoiden tervehdyksen 32. kansallisessa veteraanijuhlassa Kirkkonummella 27.4.2018.

Minnami Lindfors on kevään 2018 ylioppilas. INTO WELLNESS CLUB KIRKKONUMMI lahjoitti stipendin Minnami Lindforsille liikunnallisuudesta. Kuva Pirjo Koponen


Me nuoret muistamme Teidän työnne ja saavutuksenne ja arvostamme sitä perintöä, jonka Te olette meille lahjoittaneet monin henkilökohtaisin uhrauksin.

Arvoisat veteraanit ja arvoisa juhlaväki! Ärade veteraner och bästa festpublik! Meillä on ilo ja kunnia saada viettää tänään 32. kansallista veteraanipäivää Teidän kunniaksenne, arvoisat sotiemme veteraanit. Viime vuonna saimme juhlistaa satavuotiasta isänmaatamme. Tänä vuonna on kulunut sata vuotta sisällissodasta. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta talvisodan syttymisestä. Talvisodassa Te, arvoisat sotaveteraanit, rintamatovereina yhdistitte sisällissodan kahtia jakaman kansan ja siitä pitäen Te olette olleet yhtä. Toveria ei tuolloin jätetty eikä toveria koskaan jätetä! Då när Ni, våra ärevördiga krigsveteraner, var i vår ålder, togs Ni till fronten för att försvara fosterlandet och dess invånare. Vid fronten byggde Ni vår framtid: möjligheten att leva i ett fritt land. Idag får vi njuta av Ert arbete och fira det här tillsammans. On vaikeaa kuvitella, millainen Suomi olisi, vai olisiko nykyisenlaista Suomea ollenkaan, ilman Teidän rohkeuttanne ja uhrautumistanne. Meille nuorille eläminen itsenäisessä ja rauhaisassa maassa on arkipäivää ja itsestään selvää. Meille sota on kaukainen mutta merkityksellinen osa historiaamme. Sota on etäisesti tullut tutuksi historian tunneilta ja lähemmin Tuntematon sotilas -elokuvista.

Tämä maa, jota Te puolustitte, antaa hyvinvointia, koulutusta, työtä ja mahdollisuuden henkilökohtaisen elämän ja onnen rakentamiseen. Tutkimusten mukaan Suomi on maailman onnellisin maa! Teiltä ei sota kysynyt, mitä Te tulevaisuudelta toivoisitte. Teille annettiin ehdoton käsky suojella maatamme kaikin keinoin. Me nuoret muistamme Teidän työnne ja saavutuksenne ja arvostamme sitä perintöä, jonka Te olette meille lahjoittaneet monin henkilökohtaisin uhrauksin. Nyt me onnellisen Suomen nuoret haluamme puolestamme välittää lahjaksi saamamme veteraanien perinnön tuleville sukupolville. Me teemme sen Teidän kunniaksenne ja Teitä muistaen. Kunnioitetut sotiemme veteraanit, kiitämme Teitä kaikkien Suomen nuorten, Porkkalan lukion opiskelijoiden ja itsemme puolesta korvaamattoman arvokkaasta perinnöstänne: siitä, että saamme tänään ja tulevaisuudessa elää itsenäisinä turvallisessa kotimaassamme. Ärade krigsveteraner, Ni kämpade för vår framtid. Ert arv lever kvar i de efterkommande generationerna. Vi tillönskar Er alla en god festdag! Toivotamme Teille kaikille hyvää juhlapäivää!

Kirkkonummella 27.4.2018 Henri Koski

Minnami Lindfors

Porkkalan lukio opiskelija

Porkkalan lukio abiturientti 2018


ANTIIKIN KULTTUURIHISTORIAA KREIKASSA Ελλάδα Ελληνική Δημοκρατία Ελλάς


Αθήνα Ακρόπολη Αίγινα Δελφοί Επίδαυρος Μυκήνες Porkkalan lukion antiikin kulttuurihistorian opiskelijat tekivät jälleen matkan Kreikkaan 21.-28.4.2018. Historian ja yhteiskuntaopin lehtori Ossi Kokkonen ja opinto-ohjaaja Satu Seppälä toimivat matkan oppaina. Erityisiä kohokohtia olivat vierailu ateenalaisessa lukiossa ja pääsy Kreikan valtiollisen television pääuutislähetykseen. Matkapäiväkirjan upeista elämyksistä ja kulttuurikohteista kirjoittivat opiskelijat Noel Apell, Ville Sume, Topi Usmi ja Onni Vuorenjuuri.

Iloinen retkikunta bussissa kohti Ateenaa, etummaisena ryhmäselfien ottaja Ossi Kokkonen.


Oli ihanaa päästä Välimeren ilmastoon.

Ryhmäkuva Akropolis-kukkulalta.

1. päivä Matkamme alkoi perjantain ja lauantain välisenä yöllä 21.4.2018. Kokoonnuimme Helsinki-Vantaan lentokentällä kello 4:45. Vaikka yöllä oli nukuttu huonosti, oli ilmapiiri jännittynyt ja iloinen. Matkaan lähti Porkkalan lukiosta kaksikymmentä opiskelijaa ja kaksi opettajaa. Lentomme lähti aamulla kuuden jälkeen, ja melkein kaikki nukkuivat koko lennon. Saavuttuamme Ateenan lentokentälle keräsimme matkalaukkumme ja suuntasimme ulos. Ulos päästyäni tunsin ihollani auringon paahteen, lämpimän tuulenvireen ja kosteahkon ilman. Oli ihanaa päästä lämpimään Välimeren ilmastoon.

Meitä oli vastassa matkaopas, joka ohjasi meidät bussiin. Bussimme suuntasi kohti Acropolis view -hotellia, joka sijaitsi Ateenan keskustassa. Kaikilla oli pitkän matkustamisen jälkeen levoton olo, ja Ateenan lämmin ulkoilma kirkkaine taivaineen odotti meitä. Päästyämme hotellille kävimme nopeasti viemässä matkalaukkumme huoneisiin, vaihdoimme kesävaatteet yllemme ja menimme pikaiselle lounaalle, jonka jälkeen suuntasimme kohti ensimmäistä matkakohdettamme Ateenan Akropolis-kukkulaa.


Ateena kirkkaine taivaineen odotti meitä.

Ateenan Akropolis-kukkula on suuri linnavuori, joka oli jo varhain Ateenan asutuksen keskus. Antiikin aikana siitä tuli kaupungin uskonnollinen keskus. Akropolista pidetään koko antiikin kreikkalaisen hengen, taiteen ja arkkitehtuurin voimannäyttönä ja symbolina. Akropolis-kukkulan suurin ja parhaiten säilynyt Parthenonin temppeli oli häkellyttävä näky. Temppeli oli suurin kaikista ja sen marmorista tehdyt suuret pylväät ja jykevä ulkoasu auringon porottaessa suoraan kohti temppeliä oli uskomattoman näköistä. Joka puolelta kukkulaa näki kaiken lisäksi kauniit maisemat Ateenan kaupungista. Akropolis-kukkulalla vierailu oli todella hienoa, ainoa ongelma kukkulalla oli kova tuuli, jonka takia hiekkaa ja pölyä oli kaikkialla. Akropolis-kukkulan jälkeen suuntasimme kohti Akropolis-museota, joka sijaitsi parin sadan metrin päässä Akropolis-kukkulasta. Museossa oli erilaisia marmoriveistoksia ja patsaita, joista jotkut olivat säilyneet todella hyvin. Iso osa veistoksista oli Akropolis-kukkulalta. Tässä vaiheessa päivää kello oli jo paljon, ja osa meistä oli väsynyt aikaisen herätyksen ja auringon paahteessa kävelyn takia. Museo-visiittimme oli melko lyhyt, ja sen jälkeen menimme jälleen syömään. Söin illallisella perinteistä kreikkalaista salaattia ja kanavartaita eli "souvlakia". Illallisruoka oli herkullista ja tarjoilijat olivat ystävällisiä. Ongelma tuli laskun maksamisessa, koska Kreikassa on tapana maksaa lasku aina yhdessä eikä erikseen. Illallisen jälkeen menimme hotellimme kattoterassille katselemaan Ateenan keskustan maisemia. Terassilta valloittavin näky oli Akropoliskukkulan iltavalaistu Parthenonin temppeli. Samanlaisia maisemia en ole ikinä nähnyt, ja nuo maisemat olivat ainutlaatuisia ja kauniita.

Hotellin kattoterassilta avautui valloittava näky: Akropolis-kukkulalla iltavalaistu Parthenonin temppeli. Teksti ja kuvat Onni Vuorenjuuri


Huono taloustilanne erottui myös silmiimme: kaduilla oli paljon kodittomia.

Monet mellakat, mielenosoitukset ja protestit alkavat Omonia-aukiolta.

2. päivä Tänään on ensimmäinen kokonainen päivä Kreikassa. Matkustamisesta johtuvan sikeän yön jälkeen heräsin reippaana uuteen päivään. Aamu alkoi jo varhain. Osa meistä lähti Ossin kanssa kevyelle aamulenkille muiden vielä nukkuessa. Ei se lenkki kovin kevyt ollut, joinakin päivinä sen pituus oli jopa 10 kilometriä. Monimiljoonainen heräävä kaupunki oli aamulla vailla turisteja ja näky oli täysin erilainen verrattuna päivän ihmismääriin. Aamulenkin ja aamiaisen jälkeen suuntasimme kävellen monien katukojujen, kauppojen ja myyjien ohi kohti Ateenan arkeologista museota. Museo sijaitsi ydinkeskustan ulkopuolella. Kävelimme myös mielenosoituspaikkana tunnetun Omonia-aukion ohi. Monet mellakat, poliittiset mielenosoitukset ja protestit alkavat usein tältä aukiolta.

Alueella ja sen lähipiirissä asuu työväenluokkaa ja opiskelijoita. Kreikan huonon taloustilanteen myötä mielenosoituksia on yhä useammin. Huono taloustilanne erottui myös meidän silmiimme. Kaduilla oli paljon kodittomia, ja monia liikkeitä ja yrityksiä oli suljettu. Rakennukset oli koristeltu graffitein. Urbaanissa katunäkymässä oli samalla jotain todella hienoa ja karua. Monet graffiteista ja katutaiteilijoista ottavat usein kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Jalkapallojoukkueiden numeroiden lisäksi anarkistisia merkkejä näkyi kaikkialla. Alueella on myös Kreikan nykyhistorialle ja politiikalle tärkeä Ateenan ammatillinen yliopisto.

Aukeaman kuvat ja teksti Noel Apell


Suurimman vaikutuksen minuun teki Zeusta tai Poseidonia esittävä pronssipatsas. Ateenan arkeologinen museo oli täynnä monia patsaita ja esineitä. Niistä tunnetuin on Mykenestä löydetty Agamemnonin kuolinnaamio. Suurimman vaikutuksen minuun teki ihmisen kokoinen pronssipatsas, joka esitti joko Poseidonia tai Zeusta, mutta varmaa tietoa siitä ei ole. Määrittävä tekijä eli ase puuttuu patsaalta kokonaan, mutta ase on ollut joko salama tai atrain. Tänään sattui myös matkan ikävin tapahtuma. Metromatkalla minulta ilmeisesti varastettiin puhelin. Varkaus tapahtui niin nopeasti ja ammattimaisesti, että en huomannut sitä metron ruuhkassa heti. Iltapäivällä menin tekemään varkausilmoituksen paikalliselle poliisille ja pääsin näkemään kreikkalaisen poliisiaseman, joka sijaitsi kerrostalon kolmannessa kerroksessa. Rakennus oli huonokuntoinen ja ränsistynyt, ja sisällä oli odotuspenkkien vieressä kellastuneista arkeista kasattuja asiakirja-pinoja. Teimme varastetusta puhelimesta ilmoituksen paikalliselle poliisille. Koko loppuloman olin ilman puhelinta, mutta mielestäni pärjäsin kuitenkin aika hyvin ilman sitä. Onneksi hankin matkavakuutuksen ennen lähtöä! Illalla menimme pienellä joukolla syömään. Seura oli mukava ja hauska, vaikka ruoka ei mitenkään erikoista ollutkaan. Ennen nukkumaan menoa menin vielä kattoterassille, niin kuin tein joka ilta. Öinen miljoonakaupunki oli yllättävän hiljainen ja rauhallinen. Katselin öistä Parthenonin temppeliä ja yritin parhaani mukaan ikuistaa sitä paperille.

Agamemnonin kuolinnaamio ja Poseidonia tai Zeusta esittävä pronssipatsas Ateenan arkeologisessa museossa.


Delfin vuoristonäköala oli henkeäsalpaava.

3. päivä Heräsimme aamulla aikaisin ja lähdimme bussiin määränpäänä Delfi. Matkan aikana katselimme maisemia samalla, kun oppaamme kertoi alueiden historiasta. Maisemat olivat hyvin vuoristoiset, mutta tasankoakin oli. Metsää ei ollut juuri ollenkaan, mutta kun nousimme korkeammalle, näkyi puitakin. Delfi sijaitsi noin 1000 metrin korkeudella ja oli todella kaunis paikka, koska se sijaitsi niin korkealla. Vuoristonäköala oli kerrassaan henkeäsalpaava. Tunnnelmaa vähän alensi turistirysä. Delfissä saimme tutustua antiikin Kreikan teatteriin, stadioniin ja moniin muihin antiikin nähtävyyksiin, kuten maailmannapaan ja aarrekammioon. Loistava oppaamme kertoi nähtävyyksistä kattavasti. Katsottuamme Delfin arkeologiset nähtävyydet menimme museoon, jossa näimme Delfistä löytyneitä patsaita ja esineitä. Nähtävyyksien jälkeen kävimme yhteisellä lounaalla Kaarinan lukion kanssa. Ruokailun jälkeen lähdimme bussilla Ateenaan. Illan ohjelmassa oli vapaa-aikaa ja illallinen. Pitkän päivän jälkeen otimme rennosti, kävimme kaupassa, ostimme herkkuja ja söimme ne hotellissa.

Yllä aarrekammio ja alla antiikin maailman keskus eli maailmannapa. Sivun kuvat ja teksti Topi Usmi


Elohopea heilui 30 asteessa, satamassa puhalsi merituuli.

4. päivä

Aeginassa opiskelijat vapautettiin rentoutumaan kävelykaduille ja rannoille. Heräsimme tiistaina aamulla uuteen päivään, jonka kohteena toimisi Aeginan pieni saari Ateenan edustalla. Kävelimme läheiselle metroasemalle. Akropoliskukkulan kupeessa. Akropolis-kukkulan kellertävä marmori kimalteli auringossa, ja kukkula varjosti sen juurella kulkevia polkuja tuoden pienen helpotuksen muuten paahtavaan helteeseen. Metroasema oli hyvässä kunnossa, ainakin joihinkin toisiin asemiin verrattuna, joita olimme nähneet. Metro oli perinteiseen ateenalaiseen tyyliin peitetty erilaisilla graffiteilla ja tarroilla. Vaikka keneltäkään ei varastettu tällä kertaa mitään, voidaan todeta, että tarkkaavaisuus lisääntyy nopeasti, kun astuu ihmisten täyttämään vaunuun.

Satamassa liikkui paljon ihmisiä kävellen sataman sivua viettävää tietä, jonka varrella kauppiaat myivät saaren omaa tuotantoa olevia pähkinöitä. Vähän ennen yhtätoista ja matkasimme lautalla kohti Aeginan saarta. Matka sujui hyvin, vaikkakin lippujen osto vaati opiskelijoiden käteisvarojen lainaamista. Kuumuus ei haitannut merituulen takia, joka helpotti paahdetta. Aeginan satama, matalasta vedestä huolimatta, toimi myös suurempien lauttojen pysähdyspaikkana. Varsinkin kantosiipialuksia oli satamassa runsaasti.

Saavuttuamme Aeginan saarelle opiskelijat vapauKun saavuimme Pireuksen satamaan, elohopea heilui tettiin kaupungin kaduille tutustumaan lähemmin kreikkalaiseen pikkukaupunkiin. Aeginassa meillä jossain 30 asteen tienoilla, pilviä ei ollut nimeksikään, oli mahdollisuus rentoutua koko päivän saaren ranja satamassa puhalsi viilentävä merituuli. noilla ja kävelykadulla.

Sivun kuva ja teksti Ville Sume


Ateenan edustalla rahti- ja säiliölaivat pysyivät paikoillaan mitään tekemättömän näköisinä.

Paluumatkalla Pireukseen meillä oli hyvät mahdollisuudet seurata Ateenan edustalla olevia rahti- ja säiliölaivoja, jotka pysyivät paikoillaan mitään tekemättömän näköisinä. Saavuttuamme takaisin Pireuksen satamaan hyppäsimme samaan metroon, jolla olimme kahdeksan tuntia aikaisemmin saapuneet paikalle ja palasimme hotellille vähän ennen seitsemää illalla. Loppuilta oli vapaana ja aloimme valmistautua seuraavan päivän matkalle, jonka kohteena oli Mykene ja Epidauroksen teatteri.

Sivun kuvat ja teksti Ville Sume


5. päivä Viides päivä oli bussimatkapäivä Epidaurokseen ja Mykeneen. Opas oli sama kuin kolmantena päivänä. Ensimmäinen pysähdyksemme oli Mykenen lähellä olevalle kupolihaudalle, joka kuului jollekulle tärkeälle tai arvokkaalle henkilölle, sillä isoja kupolihautoja ei rakennettu tavallisille asukkaille. Arvellaan, että hauta kuului Troijan kuninkaalle tai hänen pojalleen, mutta se on pelkkää spekulointia, ruumis oli varastettu jo antiikin aikana. Seuraava pysähdyksemme oli Mykene. Mykenessä näimme monia antiikkisia nähtävyyksiä, kuten leijonaportin, aarrekammion ja syvän vesikaivon maan alla. Mykenen nähtävyyksien jälkeen menimme lounaalle paikallisten mukaan Mykenen parhaaseen ravintolaan. Ruoka ja palvelu olivat hyviä. Tarjolla oli täytettyjä tomaatteja, kalaa tai kanaa ja jälkiruoaksi jäätelöä. Seuraava pysähdyksemme oli Epidauros, jossa näimme Epidauroksen teatterin. Teatteri oli todella iso: istumapaikkoja oli 12 000 katsojalle. Paikalla oli ranskalaisen turistiryhmän opas, joka demonstroi akustiikkaa tekemällä ääniä eri osissa teatterin lavaa. Pienetkin äänet kuuluivat ihan teatterin yläosiin asti lavan keskeltä. Teatterin jälkeen lähdimme takaisin Ateenaan.

Sivun kuvat ja teksti Topi Usmi


Suomen Ateenan instituutti tekee joka vuosi arkeologisia kaivauksia eri puolilla Kreikkaa.

Suomen Ateenan instituutin sisäpihalla.

6. päivä Torstai 26.4. oli kaupunkipäivä, ja päivän matkakohteina olivat Suomen Ateenan instituutti ja Suomen Kreikan suurlähetystö. Suomen Ateenan instituutissa meille esiteltiin instituutin tiloja ja toimintaa. Instituutti koostuu useammasta huoneistosta ja sisäpihalla on pieni kreikkalainen puutarha, jossa on rentouttavaa juoda appelsiinimehua. Lisäksi kävi ilmi, että yksityisillä lahjoituksilla ja kansalaisjärjestöjen rahoituksilla toimiva instituutti tekee joka vuosi arkeologisia kaivauksia eri puolilla Kreikkaa. Lisäksi jotkut instituutin työntekijät julkaisevat aina silloin tällöin erilaisia kirjoja, esimerkiksi väitöskirjoja antiikin Kreikasta.

Vierailu kesti pari tuntia, ja sitten lähdimme kohti Suomen Ateenan suurlähetystöä. Suomen Kreikan suurlähetystössä tapasimme suurlähetystön edustusosaston päällikön sijaisen Antti Vaarasin. Vaaras kertoi meille kahvittelun ohella suurlähetystön toiminnasta sekä Kreikan talouskriisistä ja pakolaiskriisin vaikutuksista Kreikkaan. Vaaras kertoi, että Kreikan saarille on saapunut tuhansia pakolaisia ja saarien turismi on tästä syystä kärsinyt kovasti. Pakolaisia on tullut jopa satoja tuhansia, mutta suurin osa kulkee vain Kreikan läpi kohti Saksaa ja pohjoista hakematta turvapaikkaa Kreikasta.


Aikaisintaan 20 vuoden päästä voidaan nähdä kehitystä Kreikan taloudessa.

Kello kahdeksan illalla lähdimme yhteiselle illalliselle. Ruoka oli herkullista ja tarjoilu ystävällistä. Tässä olemme kaikki yhteisen illallisen jälkeen. Vaaras ei myöskään nähnyt mitään syytä siihen, miksi Kreikan talous paranisi lähivuosina. Aikaisintaan 20 vuoden päästä voitaisiin Antti Vaarasin mukaan nähdä selkeää kehitystä Kreikan taloudessa ja kansan hyvinvoinnissa.

Museossa on noin 3 000 esinettä. Niistä suuri osa on kykladisen kulttuurin esineistöä, kuten kykladisia jumalankuvia, keramiikkaa ja aseita varhaiselta pronssikaudelta, sekä kyproslaista muinaisesineistöä 3000luvulta eKr.

Lopuksi oli aikaa vapaille kysymyksille, ja saimme aikaan hyviä keskusteluja. Suurlähetystössä vierailu oli hienoa, ja olimme kiitollisia siitä.

Museo ei mielestäni ollut kovin kummoinen. Rakennus oli suuri ja monikerroksinen, ja itseäni kiinnostivat lähinnä aseet varhaiselta pronssikaudelta. Museovierailun jälkeen saimme vapaa-aikaa.

Suurlähetystön vierailun jälkeen kaupunkipäivämme jatkui Kykladisen taiteen museossa. Kykladisen taiteen museo on arkeologinen museo Ateenassa. Se keskittyy Egeanmeren alueen esihistorialliseen, eli niin kutsuttuun kykladiseen kulttuuriin.

Päivä oli pitkä ja uutta tietoa tuli niin paljon, että olimme todella väsyneitä, joten niinpä menimme heti hotelliin saavuttuamme aikaisin nukkumaan

Aukeaman kuvat ja teksti Onni Vuorenjuuri


LUKIODIPLOMIT LUKUVUONNA 2017-2018 KUVATAITEEN LUKIODIPLOMIT Apell Grönholm Kajasviita Korhonen Niemenperä Rontti Rössi Sailo

Noel Jenni Kajasviita Christian Taru Josefina Maiju Tuukka

Porkkalan lukion kuvataiteen lukiodiplomien tekijät ottivat osaa teoksillaan Vision 2018 –näyttelyyn. Kuvassa Maiju Rössi, Josefina Rontti, Jenni Grönholm ja Taru Niemenperä.

KIRJALLISUUDEN LUKIODIPLOMIT Huttunen Anna Niemenperä Taru


Emilia Kajasviita ”Kaunista” Vision 2018 -näyttely on Etelä- ja Pohjois-Tapiolan, Tapiolan sekä Porkkalan lukion kuvataiteen lukiodiplomeiden yhteisnäyttely Espoon kulttuurikeskuksessa. Se on yleisölle avoinna 3.-9.4.2018. Näytteille asetettujen kuvataiteen töiden tekijät ovat lukio-opintojensa loppusuoralla olevia kuvataiteen harrastajia, jotka ovat halunneet osoittaa osaamisensa kuvataiteen lukiodiplomin muodossa. He ovat valinneet mieleisensä aiheen annetuista tehtävistä ja toteuttaneet näyttelytyön sekä työstä kertovan portfolion opetushallituksen antamilla tehtäväkohtaisilla ohjeilla. Olen luova persoona ja tykkään kokeilla uusia asioita myös kuvataiteissa. Halusin osoittaa osaamiseni vaativammalla työllä. Haastavaa oli päättää mihin suuntaan lähden ajatusta viemään, mikä toteutuksen tapa olisi lopullinen valinta ja mikä palvelisin työtäni parhaiten. Lopulta valitsin tehtävän "kuvia nuoruudesta" ja päätin kokeilla tehdä jotain uutta, nimittäin teokseni kokosin kokonaan lähinnä kierrätysmateriaalista sekatekniikalla. Mielenkiintoista koko prosessin aikana oli soveltaa aiemmin opittuja taitoja ja kokeilla uusia tapoja innovatiivisesti. Lukiodiplomista on varmasti hyötyä jatko-opiskeluissa näyttönä harrastuneisuudesta tai jopa työpaikan haussa. Kokonaisuudessaan todella mukava projekti!


LUKIODIPLOMIT LUKUVUONNA 2017-2018 KUVATAITEEN LUKIODIPLOMIT Taru Niemenperä

Porkkalan lukio on jo vuosia antanut oppilailleen mahdollisuuden toteuttaa opetushallituksen maanlaajuiseen kuvataiteen lukiodiplomin. Koulumme toimii projektissa yhteistyössä Etelä- ja Pohjois-Tapiolan sekä Tapiolan lukoiden kanssa ja tänä vuonna osallistujien työt ovat esillä Espoon kulttuurikeskuksessa. Näyttely toimii “Visions” -nimen alla ja on pystyssä 39.huhtikuuta. Nähtävinä ovat sekä oppilaiden tekemät suuret työt, että niiden tekoprosessia käsittelevät portfoliot. Vaikka vaadittavien kurssien hankkiminen jäikin aivan viimeiseen hetkeen, kuvataiteen lukiodiplomi oli jo ensimmäisenä lukuvuotena tähtäimessäni. Olen tuherrellut päivittäin yläasteelta asti ja taide on hyvin merkittävä osa elämääni. Kun projektin aika koitti, en viipynyt aihevaihtoehdoissa kauaa, vaan päätin nopeasti käyttäväni kolmannetta eli pelkoa. Tarkemmin katsottuna aiheeni käsitteli henkilokohtaista ja laajaa näkökulmaa sukupuoli- ja seksuaali-vähemmistöjen tuntemasta pelosta. Työssäni yhdistyvät sekavat tunteet itsensä syyttelystä, ulkoisesta vihamieli-syydestä ja valikoivasta ally-kulttuurista. Halusin käsi-tellä juuri hyvinvointiyhteiskuntien LGBT+ nuorisolle yleistä tunnetta siitä, että on luonnonoikku, vaikka ympäristö onkin hiljaa alkanut juhlistaa omaa identiteettiä.

”Coming out”

Toteutustapani oli perinteinen vesivärimaalaus ja vaikutteita sain kaikkialta kubismista sarjakuvataiteeseen. Joskin juuri kyseiset vesivärit onnistuivat aiheuttamaan eniten harmia haaleiden värien ja kokemuksen puutteen vuoksi. Abivuoden muu työtaakka hankaloitti diplomityöskentelyä, joka runsaista oppituntimahdollisuuksista huolimatta vaati koulun ulkopuolista ajankäyttöä. Innostus ja vahva henkinen sitoutuminen työhöni teki kuitenkin koko prosessista mukavan. Loppujen lopuksi diplomista rapsahti täydet pisteet. Lähdin työsarkkaan enimmäkseen oman kiinnostukseni vuoksi, mutta uskon sillä olevan myös mahdollisuus tulla avuksi jatkossa. Lukiodiplomi on kuitenkin taideaineiden päättötyönä rinnastettavissa ylioppilaskirjoituksiin ja omaa painoarvoa varsinkin taiteellisilla painotuksilla. Stipendi SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖ KIRKKONUMMELLA vaikuttavasta kuvataiteen diplomityöstä, erinomaisesta työskentelystä kuvataiteen oppiaineissa sekä hyvästä opintomenestyksestä


”Choise”

Josefina Rontti

Olin ajatellut lukion ykköseltä asti, että haluan suorittaa kuvataiteen diplomin, kunhan saan siihen mahdollisuuden. 2017 keväällä alkoi pitkä ajatusprosessi, kun sen vuoden tehtävät julkaistiin netissä. Kun sain päätettyä aiheen sekä keksittyä idean työhöni, aloin työstämään sitä nopeasti ja innolla. Hyvän aikataulutuksen ansiosta minulla ei tullut kiire, vaan pystyin jokaisella tunnilla tekemään rauhassa seuraavan askeleen loppuun. Onnistuin valitsemaan itselleni hyvin mieleisen työskentelytavan sekä välineet, ja koen, että se myös näkyy lopputuloksessa.

Aiheekseni valitsin Pelon. Työni toteutin isolle paperille, johon piirsin dynaamisen ja yksityiskohtaisen kuvan käyttäen ainoastaan ohutta tussia. Työssäni ihminen seisoo nosturin päällä ja katselee alas kaupunkiin miettien, hyppääkö vai eikö.

Olen pienestä pitäen rakastanut kuvataidetta, joten kaikki siihen liittyvä kiinnostaa aina. Se, että koulussa on mahdollisuus harrastaa kuvataidetta, on mielestäni mahtavaa. Kuvataiteen diplomin suorittamisessa on mielestäni monta hyvää puolta: siitä saa kurssin, sitä tehdään kouluajalla ja ennen kaikkea siinä pääsee tekemään lähestulkoon mitä tahansa. Vain mielikuvitus on rajana.

Työtä tehdessäni kokeilin erilaisia piirtämistekniikoita, joista joitain en ollut aikaisemmin kokeillut. Opin, että työn aikatauluttaminen on yllättävän hyödyllistä, ja että sitä kannattaa varmasti hyödyntää muihinkin asioihin.

Kokonaisuudessaan lukiodiplomin suorittaminen oli todella mieleistä ja oikeastaan ihan virkistävääkin. Pidin siitä, kuinka koko ajan tulvi uusia ideoita mieleen, joista piti osata valita, mitkä toteuttaa ja mitkä ei. Haastavinta koko prosessissa oli luultavasti itse työn edistäminen, sillä tein äärimmäisen pikkutarkkaa työtä.

Olen hakeutumassa luovalle alalle lukion jälkeen. Uskon, että lukiodiplomi voi toimia sekä opiskeluettä työpaikassa taidonnäytteenä osaamisestani.


LUKIODIPLOMIT LUKUVUONNA 2017-2018 KUVATAITEEN LUKIODIPLOMIT ”Laughter”

Maiju Rössi Otin kuvataiteen lukiodiplomin suorittamisen tavoitteeksi jo ensimmäisen vuonna kun kuulin että sellainen on mahdollista. Olen aina tykännyt kuvataiteesta koulussa ja harrastan sitä vapaa-ajalla. Valitsin aiheeksi "Kuvia nuoruudesta", jonka innoittamana suunnittelin ja toteutin öljyvärimaalauksen. Diplomityön tekeminen oli hauskaa, haastavaa ja palkitsevaa. En ole ennen tehnyt öljymaalausta samassa mittakaavassa ja ihmishahmoja maalatessa hahmotteluun ja mittasuhteitten viilaamiseen menee aikaa. Työn toteuttamisen myötä tutustuin Claud Monet'n maalauksiin ja perehdyin lähemmin öljyväreihin. Lukiodiplomin tekeminen opetti minulle ajankäytön suunnittelemisen tärkeyttä ja kärsivällisyyttä. Vision 2018 -näyttely oli hieno kokemus. Stipendi SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖ KIRKKONUMMELLA hyvistä tiedoista englannissa ja ruotsissa


Christian Korhonen ”Nimetön”

Tuukka Sailo ”Ei paluuta”


LUKIODIPLOMIT LUKUVUONNA 2017-2018 KUVATAITEEN LUKIODIPLOMIT

Jenni Grönholm ”La Mort”

Noel Apell ”Yksinäisyys”


MUSIIKIN LUKIODIPLOMIT Alanko Anna-Mari Halonen Jenni Lipan Jonatan

Jenni Halonen Minua kiinnosti musiikin lukiodiplomin tekeminen, koska musiikki on aina ollut suuressa roolissa elämääni ja se näkyy myös ulospäin sekä aina ollut vahvuuteni taito- ja taideaineissa. Tämä oli minulle myös tapa kertoa luovuudestani ja taidoistani, joita ei testata ylioppilaskokeissa. Diplomin tekeminen oli itselleni lukioon tullessa aika itsestäänselvyys. Diplomini sisältönä on kolme pakollista näytetyötä, joihin valitsin kappaleen, jonka sävelsin Yhdysvaltalaisen bändin kanssa nimeltä Cimorelli, lukiomme musiikkiprojektista laulupätkän sekä konserttivideon kuorosta, Ainoa haaste, jonka diplomin tekemisessä kohtasin, oli näytetöijossa laulan. den valitseminen, sillä halusin varmasti valita oikeat ja monipuoliset Lukiodiplomin suorittaminen oli itsel- näytteet, mitkä kertovat osaamisestani parhaiten. Pidin siitä, miten diplomin sisällöstä sai tehdä omanlaisen, joka kuvasti itseään perleni mieluisaa, koska sain katsoa soonana. taaksepäin omia saavutuksia sekä miettiä mitä kaikkea on tullut tehtyä. Koska materiaalia oli jo valmiiksi paljon, ei tarvinnut erikseen miettiä pitkään miten diplomin kokoan kasaan sekä miten saan kuvattua näytteet, joka teki työn helpommaksi.

Kahdeksan musiikinkurssin jälkeen taitoja sekä tietoja on kertynyt paljon mm. eri musiikki suuntausten historiasta, musiikkityyleistä sekä olen oppinut itse instrumenttien soittamiseen ja laulamiseen liittyviä taitoja, jotka ovat olleet suuresti hyödyksi. Uskon, että diplomi auttaa näyttämään osaamiseni muuten kuin teoreettisten aineiden osalta. Toivon, että tekemäni diplomi välittää lukijalle sekä kuulijalle olevani luova sekä omaperäinen persoona. Yleisesti diplomeita katsotaan hyvällä sekä niistä on hyötyä esimerkiksi kouluihin ja töihin hakiessa, joten olen iloinen, että tein musiikin lukiodiplomin.

Kuva Vuokko Pallonen


LUKIODIPLOMIT LUKUVUONNA 2017-2018 MUSIIKIN LUKIODIPLOMIT Jonatan Lipan Voisi sanoa, että musiikki on ollut aina lähellä sydäntä. Halusin diplomin myötä huvin vuoksi tehdä katsauksen siitä, mitä olen vuosien aikana saanut aikaan musiikkiharrasteeni parissa. Olin suunnitellut diplomin tekoa jo ensimmäisestä vuodesta lähtien ja aloin siksi käymään jo tuolloin jokaista mahdollista musiikin kurssia, joka kurssitarjottimella eteeni tuli. Mitä en tullut ajatelleeksi tuolloin, on se, että kurssit saattaisivat loppua kesken. Nyt viimeisenä vuonna kävin pari musiikin kurssia, joista toisessa liityin viimeistä kertaa musiikkiprojektiin. Liityin projektiin kolmatta kertaa, koska se oli minulle helpoin ja luonnollisin tapa päästä esiintymään. Musiikkiprojektit toivat myös mielekkyyttä muuten tasapaksuun opiskelurytmiin. Lopulta sain myös musiikkiprojekteista aiheeni diplomia varten. Nämä auttoivat suuresti diplomin ajatustyössä, ja sain hahmotettua itselleni sen, mitä halusin tuoda esille itsestäni analyyseissä. KOULUJEN MUSIIKINOPETTAJAT RY:n kunniakirja aktiivisesta osallistumisesta lukion musiikkitoimintaan KIRKKONUMMI STEELBANDin stipendi ja kunniakirja aktiivisesta pannustelusta

Diplomin rakenne on simppelisti sanottuna portfolio täynnä analysointia, jonka sisään laitetaan myös näytteitä suorituksista. Kuten musiikin diplomiin kuuluu, ensimmäinen osio alkaa musiikillisella elämänkerralla ja tämän jälkeen tulevat näytetyöt. Aiheina kerroin monista lukioaikaisista musiikkiprojekteistani, joissa kolmessa olin itse esiintymässä: välillä muusikkona, välillä näyttelijänä. Projekteista tarvittiin myös näytteitä, joten liitin videoita ja kuvia esityksistä. Kaiken tämän tiedon kokoaminen ja rustaaminen eivät olleet helppoja, mutta onnekseni olin käynyt kaikki musiikin kurssit, joissa esseiden ja esitelmien kirjoittaminen ties mistä aiheesta oli ydinosa arviointia. Onhan varsin helpottavaa tehdä tällaista pikku portfoliota, kun on harjoitellut sen tekemistä kymmenissä tehtävissä.

Ken kehtasikaan sanoa, ettei lukiossa opi mitään? Myönnän, että en loppujen lopuksi tiedä sitä, mitä konkreettista hyötyä tästä diplomista saan. Diplomi itsessään ei ehkä avaa ovia tulevaisuudessa, mutta sen voin sanoa, että sen tekeminen kuitenkin avasi ja avarsi mieltäni. Kenties joku jossain jotenkin arvostaa minun diplomityöni tulosta, mutta ennen sitä se ennen kaikkea auttaa minua arvostamaan itse itseäni.


LIIKUNNAN LUKIODIPLOMIT Jahn Lindfors Somervuori Vridolin

Sebastian Minnami Lilja Ketter

Lilja Somervuori ja ratsu Szamot Kuva Orvokki Somervuori Lilja Somervuori Innostuin tekemään liikunnan lukiodiplomin, koska minua kiinnostaa liikunta ja olin kuullut diplomista kavereiltani. Sen tekeminen kuulosti mielenkiintoiselta ja se sopi hyvin omiin aikatauluihini. Olin jo käynyt lukiodiplomin suorittamiseen tarvittavat neljä lukion liikunnankurssia, joten sitä oli helppo lähteä tekemään. Liikunnan lukiodiplomi sisälsi kuntotestit, lajinäytön ja kirjallisen osuuden. Oma lajini on ratsastus, joten tein lajinäytön ratsastuksesta. Liikunnan opettaja tuli seuraamaan ratsastusvalmennustani, ja teki lajinäytön arvioinnin yhdessä valmentajani kanssa. Lukiodiplomin tekeminen oli tosi kivaa. Pidin eniten ratsastusnäytöstä, ja oli kiva saada vähän erilaista arviointia omasta ratsastuksesta. Kuntotestit olivat minusta myös hyvät, vaikka vaativatkin paljon. Kuntotestit eivät enää muuten kuulu lukion opetussuunnitelmaan, joten minun ei ole tullut tehtyä kuntotestejä yläasteen jälkeen. Samalla näin, kuinka paljon olin kehittynyt. Haasteellisinta oli kirjallisen osuuden teko. Kirjallinen osuus käsitti oman lajin yhden osa-alueen tarkastelun ja itsearvioinnin liikuntadiplomin suorittamisesta. Diplomin suorittamisen aikana opin paremmin arvioimaan omia suorituksiani ja kehittymistä, sekä havaitsemaan omia vahvuuksiani ja heikkouksiani.

Stipendi SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖ KIRKKONUMMELLA hyvästä opintomenestyksestä


LUKIODIPLOMIT LUKUVUONNA 2017-2018 LIIKUNNAN LUKIODIPLOMIT Ketter Vridolin Liikunnan lukiodiplomin suorituksen ajatus lähti siitä, että olen aina rakastanut liikkumista ja liikunnan erilaisia muotoja. Koska Porkkalan lukiossa on hyvin laaja mahdollisuus harrastaa erilaista liikuntaa, kuten aamuliikuntaa, pallopelikursseja ja suorittaa sukelluskurssin. Lisäksi olemme olleet mukana myös erilaisissa tapahtumissa, kuten Naisten 10:ssä Helsingissä ja crossfitkurssilla Espoossa. Ajattelin, että kaikkien liikunnan kurssien suorittamisen huipuksi vielä liikunnan lukiodiplomi olisi kuin kirsikka kakun päällä. Liikunnan lukiodiplomin tekeminen oli laaja prosessi. Ensin oli lajinäyttö sekä kirjallinen 15 sivun tutkielma omasta lajista. Koska käyn salilla ja liikunnan lehtori Ville Mäkelän liikunnanryhmän kanssa crossfit-tunneilla Espoossa, kirjoitin tutkielmani crossfitista. Lisäksi piti tehdä vielä erillinen portfolio itsearvioinnista. Erilaiset kuntotestit olivat erikseen uimahallissa sekä koulun liikunnansalissa. Kuntotestien tulokset liitettiin mukaan vielä koko edellisen homman lisäksi. Tämä oli paperinen palautus, eli suorittajien siis piti tulostaa ja liittää koko työ yhteen paperikasaan ja palauttaa Kirsille tietyssä ajassa. Liikunnan diplomin suorittaminen tuntui välillä pitkästyttävältä, mutta toisaalta se meni hyvin luontevasti. Pidin diplomin suorittamisen prosessista! Tehtävät piti tehdä huolellisesti ja selkeästi ohjeiden mukaan.

Välillä oli vähän haasteellista, esimerkiksi jostain tietystä kuntotestistä 100 prosentin suorituksen saaminen tuntui mahdottomalta tehtävältä, mutta pidän haasteista ja lopulta sain kaikki suoritukset tehtyä tavoitteellisesti. Opin luultavasti kärsivällisyydestä ja siitä, ettei kaikkea ei aina saa yhdessä illassa valmiiksi. Välillä täytyi luottaa prosessiin, että saan kyllä kaiken ajallaan valmiiksi, kunhan näen vähän aikaa vaivaa. Kunhan antaa itsestään kaiken, niin pystyy kyllä mihin vaan. Voi olla, että tarvitsen liikunnan diplomia jossain vaiheessa jatko-opintoja. Sitä en kuitenkaan ihan vielä tiedä, koska en ole hakemassa liikunnalliselle alalle heti lukion jälkeen. Oli kuitenkin hyvä suorittaa diplomi, sillä voi olla että se on jossain vaiheessa elämää minulle hyödyksi.


LIIKUNNAN LUKUVUOSI PORKKALASSA

Team Sparta hymy huulilla Syväjärven hyisen veden äärellä. Liikuntapainotuksen teemapäivän huipennus Pikkalan hiekkakuopalla.


LIIKUNNAN LUKUVUOSI PORKKALASSA

NAISTEN KYMPPI 27.5. Porkkalan lukion tyttöjä jälleen juoksemassa Naisten kympillä 18 opiskelijan voimin 27.5.2018.

Yläkuvassa Moona Smolander, Helmi-Maria Kiili, Taika Manninen, Netta Eerola, Oona Korpijaakko, Nuppu Selin, Emilia Salminen, Leena Ryynänen, Erica Varjonen, Ella Määttä, Ella Heikanen, Aada Jousi, Petra Kilappa, Jenni Lepistö, Pinja Närhi, Kaisa Rissanen ja Pimmata Parisuthijit.

JERIKON PORTAAT Jälleen yksi operaatio onnistuneesti takana.


UREHEILUGAALA AGORASSA 17.4. Urheiluharrastuksesta ja menestymisestä omassa lajissaan kiiteltiin ja kukitettiin Porkkalan lukion aktiiviurheiljoita.

Sara Holopainen (cheerleading) Michaela Weikkola (joukkuevoimistelu) , Elina Vilen (kouluratsastus) ja Amos Pentikäinen (vesiallo) Kuvasta puuttuu Veeti Mähönen (golf). kaikki maajoukkue-edustajia omassa lajissaan.

Kuvan futsal-pelaajat saivat puolestaan Bpoikien SM-kultaa. Sergei Guznetsov kuvassa etualalla on myös maajoukkueen harjoitusringissä. Mestarikuva vas. Tyko Aakko (sulkapallo SM-hopea nelinpelissä), Juhana Huovinen (futsal), Lauri Lehtinen (futsali), Arno Elomaa (futsal), Konsta Paananen (futsal), Tommi Laiho (futsal), Samuli Holopainen (futsal) ja edessä Sergey Guznetsov (uinti).


MUSIIKIN LUKUVUOSI PORKKALASSA

MUSIKAALI

Tie tähtiin ja takaisin Porkkalan lukion musaprojektilaiset ylittivät jälleen itsensä ja yllättivät yleisönsä räiskyvällä musikaalilla. Tarinan juoni rakentui nuorten musiikin harrastajien unelmasta tulla kuuluisaksi bändiksi. Jurrikanes-bändin jäsenet ja heidän faninsa edustivat tarinan ”hyviksiä” ja ”peruspahiksena” juonitteli bändiläisistä hyötyä tavoitteleva manageri. Ripaus romantiikka ja onnellinen loppu takasivat tämänkin tarinan menestyksen. Kaikille vapaa yleisöesitys oli sunnuntaina 3.11. ja esitys lukiolaisille maanantaina 4.11. koulukeskuksen auditoriossa.

Jurrikanes eli Arttu Leskinen, Jeremy Leskinen, Otto Aurola, Otso Sipilä, ja Eelis Koivusaari kuuntelemassa luihun manageri Epstisen näkemyksiä. Pöydän ääressä Pertsan pikkusisko Pägä eli Aino Niutanen ja oikealla bändikonkari Aaltonen eli Jonatan Lipan.


Sari Talkkeri (Tuuli Viljanen) superfanittaa Jurrikanes-bändin laulajaa Makea (Otso Sipilä). Houseband piti huolen säestyksestä. Robert Joensuu, Santtu Multala ja koskettimissa Mikko Räsänen. Kokoonpanoa täydensivät basisti Tuomas Saloniemi sekä rummuissa vaihdellen roolituksen mukaan Otto Aurola, Jeremy Leskinen ja Jonatan Lipan.


MUSIIKIN LUKUVUOSI PORKKALASSA

Tie tähtiin ja takaisin Käsikirjoitus, puvustus, lavastus Äänet Valot Ohjaus Tanssikoreografiat Maailmankiertueen kartta Suosikin lehtilööpit

TIIMI ROBERT HÄMÄLÄINEN JUHO KARPPINEN SATU JÄMSÄ KLAUDIA CARDOZA AINO NIUTANEN ROBERT HÄMÄLÄINEN KIM HENRIKSSON

HENKILÖT Mikko ”Miki” Tamminen, baarimikko TOPIAS TIKKANEN Seppo ”Sepi” Aaltonen, bändikonkari, neuvonantaja JONATAN LIPAN Pentti Epstinen, manageri EETU HUUMONEN Jurrikanes Markku ”Make” Pollari, laulaja Timo ”Timppa” Tolonen, rumpali Esko Herlín, kosketinsoittaja Jouko ”Jokke” Rajala, basisti Pertti ”Pertsa” Hakanen, kitaristi

OTSO SIPILÄ OTTO AUROLA ARTTU LESKINEN JEREMY LESKINEN EELIS KOIVUSAARI

Päivi ”Pägä” Hakanen, Pertin pikkusisko AINO NIUTANEN Soulmakersien tytöt Maria Rodriques Lizzy ”Lissu” Khumala

KLAUDIA CARDOZA IYOBOR IMUDIA

Gustav ”Gustu” Berg, Suosikin reportteri Ritva ”Ritu” Halonen, valokuvaaja

KIM HENRIKSSON ALEXANDRA MULARI

Sari Talkkeri, superfani Ilkka ”Ile” Mäkinen, Sarin kaveri Kim Kanes, diiva

TUULI VILJANEN OONA KONTIO ROBERT HÄMÄLÄINEN

HOUSEBAND Robert Joensuu, leader, kitara Santtu Multala, kitara Mikko Räsänen, koskettimet Tuomas Saloniemi, basso Jonatan Lipan, rummut Jeremy Leskinen, rummut Otto Aurola, rummut


TIE TÄHTIIN -BIISILISTA Intro Kohtaus 1 koulubileet Kohtaus 2

The Eagles: Hotel California, HB & Otso Sipilä ABBA: Voulez-vou, kaikkien tanssi Hanoi Rocks (CCR): Up around the bend, Jurrikanes Gloria Gaynor: I will survive , HB & Lizzy & Maria Green Day: Boulevard of broken dreams HB Kohtaus 3 kadulla David Bowie: Let´s dance Kohtaus 4 tähtipajoilla Éric Serra: GoldenEye -theme Madonna: Material Girl ja Pägän tanssi Kohtaus 5 megakeikka Bon Jovi: It´s my life, Jurrikanes Roberta Flack: Killing me softly with his song, HB & Sari Kohtaus 6 lehdistötilaisuus John Barry: Ei aina käy niin (You only live twice), Lizzy ja Maria Kohtaus 8 ulkomaakiertue Duffy: Mercy, Soulmakers Jamittelua, Houseband Kohtaus 9 ryöstö Ozzy Osbourne: Mama, I´m coming home, HB & Make Kohtaus 10 riita The White Stripes: Seven Nation Arm, HB Kohtaus 11 finaali The Queen: Show must go on, kaikki yhdessä

Musikaalin kuvat Satu Seppälä Kuvatekstit ja ingressi Päivi Poutanen


MUSIIKIN LUKUVUOSI PORKKALASSA

YHTEISTYÖ MUSIIKKIOPISTO JUVENALIAN KANSSA RINALDO-OOPPERAN PRODUKTIOSSA Kevätlukukaudella 2017 virinnyt yhteistyö Musiikkiopisto Juvenalian ja Porkkalan lukion opiskelijoiden kanssa jatkui syyslukukaudella 2017. ÄI11- ja ÄI13mediakurssien opiskelijoiden ohjaavana opettajana toimi lehtori Päivi Poutanen . Historian kulttuurien kohtaamisen HI6-kurssin ohjaavana opettajana toimi historian ja yhteiskuntaopin opettaja Pirjo West. Yhteistyökoordinaattorina toimi opinto-ohjaaja Kristiina Laxén. Yhteistyö huipentui oopperan Rinaldo esitykseen keskiviikkona 22.11., jolloin lukion 1. vuositason opiskelijat ja yhteistyöprojektiin osallistuneet opiskelijat pääsivät kokemaan ainutlaatuisen oopperaelämyksen Musiikkiopisto Juvenalian Sello-salissa. Rinaldo esitettiin vasta nyt syksyllä 2017 ensi kertaa Suomessa!

RINALDON KÄSIOHJEMA Äi11– ja Äi13-mediakurssien opiskelijat toimivat oopperan Rinaldo käsiohjelman sisällöntuottajina. Haastattelut ja esittelytekstit haastattelujen pohjalta tekivät opiskelijat Noel Apell, Aku Harmanen, Ella Heikanen, Karoliina Hirvonen, Olivia Juslin, Janette Koivula, Olli Koskinen, Noora Muinonen ja Julia Suikkari. Käsiohjelman esittelytekstejä varten opiskelijat haastattelivat kaikkia laulajia sekä ohjaajaa, koreografia ja pukusuunnittelijaa. Kuvaajina Rinaldon harjoituksissa olivat Aku Harmanen, Janette Koivula, Noora Muinonen, Ville Puistosalo ja Pyry Rämö. Näistä harjoitusten kuvista sommiteltiin käsiohjelman kaikki kuvat. Käsiohjelman taiton suunnittelusta vastasi yhdessä opiskelijoiden kanssa lehtori Päivi Poutanen, joka toteutti käsiohjelman lopullisen taiton.

Sivun tekstit ja kuvatekstit Päivi Poutanen

RINALDO JA AIKAKAUSIEN JA KULTTUURIEN KOHTAAMINEN HI6-kurssilla Kulttuurit kohtaavat teemaksi nousi, kuinka paljon nykyajalla on yhteistä ensimmäisen ristiretken aikaan. Opiskelijat pohtivat kulttuurieroja ja niiden vaikutusta vihapuheeseen ja rasismiin. Kurssi parasta antia oli opiskelijoiden mukaan se, että he opivat ymmärtämään muita kulttuureita ja ihmisiä paremmin. Kurssin opiskelijat toimivat myös Rinaldo-oopperan esittelijöinä ja markkinoijina lukion 1. vuositason opiskelijoille, jotka pääsivät katsomaan oopperan keskiviikkona 22.11. HI6-kurssin opiskelijat halusivat oopperan ennakkoesittelyllä herättää myös 1. vuositason opiskelijoissa halun pohtia niitä ennakkoluuloja, jotka liittyvät kulttuurisiin eroihin.


Kumpaakaan osapuolta, kristittyjä tai saraseeneja, ei kuitenkaan leimata syylliseksi tai pahaksi.

Aku Harmanen KOKEMUKSIA YHTEISTYÖSTÄ JA ELÄMYKSIÄ OOPPERASTA Aku Harmanen otti osaa oopperaproduktioon ÄI13-kurssin opiskelijana ja valokuvaajana ja kirjoitti mm. oopperan synopsiksen ja tämän arvion. Ennen ÄI13-kurssia ja Porkkalan lukion osallistumista Musiikkiopisto Juvenalian Rinaldo- oopperaproduktioon en elämässäni aiemmin ole kokenut ainuttakaan oopperaa. Olin kuitenkin alusta lähtien kiinnostunut kurssista, sillä olihan tämä ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua samalla Georg Friedrich Händelin Suomessa ensi kertaa esitettävään oopperaan ja nähdä, kuinka oopperan tarina on sovitettu ja sovellettu nykyajan yleisölle. Oli myös erittäin mielenkiintoista nähdä oopperan harjoituksissa, miten näyttelijät harjoittelivat esiintymistään, sekä saada esimakua siitä, mihin suuntaan ohjaaja Ville Saukkonen halusi viedä oopperan alkuperäisen asetelman. Lopputulos on hyvinkin karu: lähes maailmanlopun partaalla oleva ja hieman Mad Max –elokuvien tyyliä jäljittelevä asetelma, jossa kamppaillaan vallasta ja voimasta viimeiseen mieheen asti vailla moraalia ja henkistä tasapainoa. Puvustusta ja lavastusta myöten sanoisin, että oopperassa saatiin onnistuneesti jäljiteltyä nykyajan Lähi-Idän konfliktialueiden tunnelmaa, jossa kamppailijoiden varustuksen, taistelutantereen miljöön sekä henkilöhahmojen ihmisyyden voi nähdä hajoavan ja rappeutuvan jatkuvan kamppailun jäljiltä. Vaikka konseptina oopperan länsimaisen sankaritarinan tuominen nykymaailman konflikteihin Lähiidässä kuulostaa lupaavalta, loppujen lopuksi toteutus on se, mikä ratkaisee.

Tässä tarinassa ei ole filosofista, uskonnollista tai ideologista hyvää taikka pahaa. Vastakkaiset osapuolet sotivat siksi, että heille se on ainoa mahdollisuus lopettaa sodan käyminen. Kuitenkaan tässä nyt nähdyssä Ville Saukkosen ohjauksessa ei käy ilmiselväksi, miksi ja miten ristiretkiarmeija ja idän saraseenit ajautuivat sotaan toisiaan vastaan. Voisivatko kyseessä olla vaikkapa ideologiset, uskonnolliset vai valtapoliittiset syyt? Kumpaakaan osapuolta, kristittyjä tai saraseeneja, ei kuitenkaan leimata syylliseksi tai pahaksi, mikä auttaa näkemään armeijojen inhimilliset puolet ja muistuttaa katsojia, että kyseessä on oikeita ihmisiä taistelemassa toisiaan vastaan. Ihmisyyden korostus hahmoissa näkyy myös siinä, miten sota vaikuttaa tarinan henkilöhahmoihin voimakkaina tunnetiloina ja alistumisena maailman paheisiin. On kuitenkin huomioitava, että taide -niin kuvataide, musiikki kuin ooppera -, on oman aikakautensa tuotosta, mikä johtaa kritiikkiini oopperan modernisoitua versiota kohtaan. Alkuperäisen oopperan musiikin ja tarinan ja toisaalta nykypäivään sitoutuvan asetelman välillä on mielestäni suuri, lähes absurdi kontrasti, joka vaikeuttaa eläytymistä uuden version juoneen. Tästä huolimatta nautin oopperasta hyvin paljon. Huomasin, että oopperasta nauttiminen vaati katsojalta paljon. Kaiken kaikkiaan yhteistyökumppanuus Musiikkiopisto Juvenalian oopperaproduktiossa oli todella mielenkiintoinen ja mieleenpainuva kokemus, josta saan olla äärimmäisen kiitollinen. Sain hyödyntää valokuvaustaitojani ja olla mukana käsiohjelman laatimisessa ryhmäni kanssa.


MUSIIKIN LUKUVUOSI PORKKALASSA

RINALDON HARJOITUKSET Yhteistyöprojektiin osallistuvat opiskelijat seuraavat räiskyvää alkuharjoittelua, jossa suunnitellaan lavakoreografiaa ja valitaan esitykseen aseita. Yläkuva Noel Apell, alakuva Ville Puistosalo.


Georg Friedrich Händel: Rinaldo

Noel Apell tarkistuttaa ohjaaja Ville Saukkosella käsiohjelmaan tekemäänsä esittelyä ohjaajasta. Koreografi Laura Humppila tarkistaa askelmerkkejä suunnittelemastaan koreografiasta. Kuvat Ville Puistosalo


MUSIIKIN LUKUVUOSI PORKKALASSA

RINALDON HARJOITUKSET Porkkalan lukion opiskelijoilla oli mahdollisuus seurata kaksi kertaa oopperan harjoituksia. Toisella kerralla harjoiteltiin oopperan 1. kohtausta jo s채estyksen ja pukujen kanssa. Sivun kuvat Aku Harmanen

Kuvissa saraseenikuningas Argante, jota esitti Tatu Pohjola, sek채 Pyh채n maan kuningas, ristiretkiarmeijan johtaja Goffredo, jota esitti Mari Markkanen-Lepp채nen.


Georg Friedrich Händel: Rinaldo

Sivun kuvat Rinaldon harjoituksista Aku Harmanen, vasen kuva alhaalla Janette Koivula.


MUSIIKIN LUKUVUOSI PORKKALASSA

PIANISTIT TUNNELMOIVAT AGORASSA 11.4. A-talon toisen kerroksen aulasta eli Agorasta on tullut erilaisten pop up – tapahtumien tila, johon opiskelijat ja opettajat toisinaan kokoontuvat virkistäviin hetkiin keskellä koulupäivää ruokatunnin lopussa ennen seuraavaa oppituntia.

Arttu Leskinen soitti kaksi sävelystä: Final Fantasy X To Zanarkand ja Yiruma River Flows In You. Juhana Karhumäki jatkoi improvisoiden.


KAMUS-KVARTETTI KONSERTOI SYYSKUUSSA 2017 15-vuotisjuhliaan viettänyt Kamus-kvartetti vieraili konsertoimassa Porkkalan lukiossa. Opiskelijat ja opettajat saivat nauttia musiikkielämyksistä, joita Kamus-kvartetti tarjosi loisteliaan hioituneilla, tunnelmallisilla tulkinnoillaan.

Kirkkonummen musiikkiopiston opiskelijat Viive Virtanen (viulu) ja Hilla Mäkivuokko (piano) sekä opettaja Petja Kainulainen (sello) esittivät Astor Piazzollan sävellyksestä osan Syksy sarjasta Buenos Airesin neljä vuodenaikaa. Terhi Paldanius (viulu), Jukka Untamala (viulu), Jussi Tuhkanen (alttoviulu) ja Petja Kainulainen (sello) esittivät Bryce Dessnerin sävellyksen Aheym (Kotiin päin).


ELOKUVAN LUKUVUOSI PORKKALASSA

IHMEFILMI-ESITYKSIÄ LUKION ELOKUVAKERHOSSA Lukuvuonna 2017-2018 aloitti toimintansa Porkkalan lukion elokuvakerho. Elokuvakerho esitti vuoden aikana viisi elokuvaa, jotka olivat osa Ihmefilmi ry.:n Muutos. Nyt! -sarjaa. Näytökset järjestettiin koulupäivien päätteeksi. Elokuvakerhon vetäjinä toimivat lehtorit Eevi Myllylahti ja Antti Lehtonen. Klassikkoelokuvat saivat jokaisella kerralla kiitettävästi yleisöä ja herättivät myös kiinnostavia keskusteluja.

ESITETYT KLASSIKOT Tuulen laakso Nausica ohj. Hayao Miyazaki Nykyaika ohj. Charles Chaplin Taistelu Algeriasta ohj. Gillo Pontecorvo Jäniksen vuosi ohj. Risto Jarva Käpy selän alla ohj. Mikko Niskanen

Kuva elokuvasta Käpy selän alla https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Kapy-selan-alla-cast.jpg

Veeti Hietasalo Elokuvan ”Käpy selän alla” tapahtumia ja 1960-luvun nuoria ja heidän käytöstään voi verrata myös mielestäni nykyajan nuoriin ja heidän tapoihinsa. Elokuvasta ei kuitenkaan ole niin kauan, että nuorten tavat olisivat jotenkin erityisesti muuttuneet. Elokuvan tapahtumat kuvastavat hyvin elokuvan teemaa eli nuorten "vaikeuksia" sekä hulluttelua. Minun mielestäni elokuva oli yllättävän hyvä ikäänsä nähden, ja pystyin nuorena henkilönä samastumaan elokuvan tapahtumiin.


Opiskelijoiden elokuva-arvioita

"Kun nuoruus on kuulemma ihmisen parasta aikaa, mitenkähän helvetin vaikeeta sitä on vanhana?"

Kalle Heikkinen

Senja Ylipekkala

Elokuvasta jäi minulle eniten mieleen elokuvan modernistisuus, koska siinä on paljon linkkejä nykyaikaan. Elokuva kuvaa esimerkiksi nuorten aikuisten suhteiden kestävyyttä ja suhteen ulkopuolista seksiä. Elokuva myös kertoo nuorten vapaammasta seksuaalikuvasta ja -käsityksestä sekä nuorten aikuisten oman identiteetin löytämisen haastavuudesta.

Elokuva tuo esille hyvin 60-luvun nuorison asenteita. He halusivat tuoda seksuaalisuuteensa liittyviä asioita enemmän esille. Nuorten ajattelutavat, toiveet ja halut olivat elokuvassa samanlaisia kuin nykynuorillakin. Pohdittiin omaa tulevaisuutta, haluttiin olla parisuhteessa, toiset miettivät syvällisiä ja halusivat vaikuttaa muiden ajatuksiin sekä saada oman äänensä kuuluville.

Mielestäni elokuvan teema voisi olla vaikkapa rakastamisen ja täydellisen sitoutumisen vaikeus. Elokuva ei mielestäni nykyaikana ole enää kovinkaan ihmeellinen, koska elokuvan kuvaamat tapahtumat, kuten pettäminen ja liberaalimpi

Elokuvan teesi voisi olla, että jokaiselle kuuluu oikeus olla hyvässä parisuhteessa ja kokea oma seksuaalisuutensa hyväksyttävänä asiana. Elokuvasta jäi mieleeni parhaiten Riitan avautuminen Santulle elokuvan loppupuolella. Arvoituksena säilyi, jäivätkö he Riitan avautumisen jälkeen yhteen vai päättivätkö erota. Elokuva ei vaikuttanut minuun suuresti, mutta ymmärsin katsottuani sen, miten paljon elokuva on omana aikanaan merkinnyt katsojille.

KÄPY SELÄN ALLA Ohjaus Mikko Niskanen, 1966

Tuuli Hyvärinen Ohjaaja Mikko Niskanen on halunnut kuvata nuorisoa ja nuorten arvoja todenmukaisesti. Lähteiden perusteella suurin osa elokuvasta oli improvisoitua dialogia, mikä teki elokuvasta aidomman tuntuisen.

Roosa Rissanen

Elokuva tuo esiin nuoruuden estottomuuden ja vapauden tunteen sekä monimutkaiset ihmissuhteet. Teos välittää myös elämän hektisyyden. Elokuvan arvomaailmaan kuuluvat luonnon kauneus sekä seksuaalisuuden luonnollisuus.

Elokuvasta välittyy selvästi seksuaalisuus, joka oli iso puheenaihe 1960-luvulla. Elokuvassa rikotaan esimerkiksi käsitystä siitä, että seksi kuuluisi vain avioliittoon. Lisäksi elokuva käsittelee myös sitä, miten nuori löytää oman identiteettinsä.

Elokuvassa parasta oli mielestäni sen rento tunnelma ja toisaalta myös nuorten keskeisten välien kuvaaminen. Mieleeni jäivät Timpan viimeiset sanat, jotka kuvaavat parhaiten koko elokuvaa: "Kun nuoruus on kuulemma ihmisen parasta aikaa, mitenkähän helvetin vaikeeta sitä on vanhana?"

Samat asiat heijastuvat nykypäiväänkin: seksuaalisuus on puheenaiheena erilaisten suuntausten muodossa ja identiteetin etsiminen on iso osa nuoren elämää ja itsenäistymisprosessia. Elokuvassa pohditaan myös paljon tulevaisuutta, kuten nykyisetkin nuoret pohtivat. Elokuvan henkilöillä ja meillä on paljon samoja toiveita, kuten onnellinen parisuhde.


MOLEKYYLIGASTRONOMIAA KOTITALOUDEN JA KEMIAN YHTEISTYÖNÄ Elina Rautapää, Satu Seppälä Porkkalan lukion kemian työkurssin opiskelijat opettajansa kemian lehtori Elina Rautapään kanssa ottivat kurssin haasteeksi muiden kokeellisten laboratoriotöidensä oheen vierailla Nissnikun koulussa ja Kirkkoharjun koulussa molekyyligastronomian opetuksen merkeissä. Kotitalouden lehtorit Outi Sailo, Maria Vähäsoini ja Heli Herlevi-Malila ryhmineen ottivat haasteen vastaan innokkaasti. Mukana oli 7. ja 8. luokan oppilaita. Molekyyligastronomiassa pureudutaan ruuan valmistuksen lisäksi siihen, mitä kemiallisia prosesseja kattiloissa, kipoissa ja kupeissa tapahtuu! Keskeisinä kemian osa-alueina näillä työkurssilaisten ohjaamilla tunneilla olivat tiheys ja erilaiset hyytelöimisaineet: liivate ja agar agar. Oppitunnilla työkurssilaiset opastivat peruskoululaisia valmistamaan marjakerrosjuomaa, mangonuudeleita ja suklaachantillya. Kerrosjuoman ideana on se, että tiheydeltään erilaiset kerrokset eivät sekoitu toisiinsa vaan muodostavat selkeästi erottuvat kerrokset ja esteettisesti näyttävän kokonaisuuden. Juoman pohjalla on sokerimehukerros, sitten marjavaahtokerros ja ylimpänä zabaglionevaahto. Kerrosten erottuvuus perustuu niiden tiheyteen eli juoman pohjalla on tihein kerros.

Kerrosjuoman pohjalla on sokerimehukerros, sitten marjavaahtokerros ja ylimpänä zabaglionevaahto, joka on kevyin kerros. Kuvat Satu Seppälä


Mangonuudelien valmistusprosessi oli tunnin mielenkiintoisin kohta, kun sosetta pursotettiin ruiskuilla muoviputkeen, jäähdytettiin kylmässä vedessä, ruiskutettiin ulos putkesta ja tuloksena oli keltaista

Suklaachantilly kysyi eniten kärsivällisyyttä, kun sulatettua suklaata vatkattiin jäävesihauteessa iäisyys, jotta se saatiin kiteytymään vaahdoksi. Tässä opiskelijat huomasivat eron suklaan laadussa: maitosuklaa vaahdottui parhaiten! Suklaavaahto koristeltiin mangonuudeleilla ja näky sekä maku olivat herkullisia! Peruskoulun oppilaat työskentelivät keskittyneesti, olivat tottuneita etsimään tarvittavia tavaroita ja noudattamaan ohjeita. Tiskattavia kulhoja kertyi pöydille isoja pinoja, mutta kotitaloustunneilta totuttuun tapaan myös tiskaaminen sujui käden käänteessä ilman mutinoita. Oppitunneilla vallitsi tekemisen meininki ja vallitsevana äänimaailmana oli vatkainten surina! Lukiolaisten mielestä työskentely sujui yllättävän hyvin ja oppilaiden omatoimisuus yllätti heidät. Ihan kaikessa ei onnistuttu, mutta kerrosjuomat onnistuivat parhaiten. Kokeilutunnit olivat mukavaa vaihtelua opiskeluun ja yhteistyötä eri kouluasteiden kesken. ”Itse selittämällä asiaa joutuu miettimään ja oppii itsekin” totesivat lukiolaiset. Kotitalousluokassa saa syödä, toisin kuin kemian luokassa, eli hyvä maku jäi kaikilla suuhun!

Opettajien näkökulmasta oppitunti oli monialainen oppimiskokonaisuus, jossa yhdistyivät kemia, kotitalous ja matematiikka. Lukiolaiset pääsivät haastamaan itsensä sisältötietouden lisäksi myös ryhmän ohjaamisen taidoissa, joka oli osalle opiskelijoista uusi kokemus. Opiskelijoiden ja oppilaiden näkeminen uudessa tilanteessa kertoo myös opettajalle paljon ja on hyvä nähdä omat opiskelijat eri roolissa. Tästä on hyvä jatkaa yhteistyötä! Kiitos, että saimme tulla ja sotkea keittiönne!

Porkkalan lukion työkurssilaiset


WANHOJEN TANSSEISSA SÄIHKETTÄ!

Ohjelma 2018 ♣ Tanssiaisten avaustanssi Tango Jealousie Rivimasurkka Fireman`s dance Menuetti Pas d `Espagne Dublevska polkka Vienervalssi Cicapo All American Promenade Jailhouse rock Oma tanssi

♣ Juontajat Olivia Justen ja Arttu Leskinen Puheen pitivät Milja Kukko ja Sami Dahina


Porkkalan lukion wanhojen tanssiesityksistä ja pukuloistosta saivat nauttia omaiset ja ystävät torstaina 15.2. ja yläkoulun ja lukion opiskelijat perjantaina 16.2. upeasti koristellussa salissa. Näissä juhlatunnelmissa oli mukava aloittaa talviloma.

Vaihto-opiskelija Pimmata Parisutjihit ja Tommi Puisto sekä Enni Kanerva ja Eetu Paananen saapuvat saliin ja esittäytyvät tanssiyleisölleen.


WANHOJEN TANSSEISSA SÄIHKETTÄ!

Topi Usmi ja Sara Hölttä sekä Samuel Martin ja Elina Vilén

Annika, Tiia ja Oona tanssien jälkeen vilvoittelemassa.


WANHOJEN TANSSEISSA SÄIHKETTÄ!

Avaustanssin jälkeen myös yleisö lämpeni Tango Jealousien rytmiin. Heiner Nicolin ja Joonas Frestadius näyttävät yleisölle tanssintahdin.


Tanssiaisten orkesteri koostui musiikkiluokkien oppilaista johtajanaan lehtori Satu Jämsä. Juhlavalaistus loi taianomaisen tunnelman wanhojen omaan tanssiin.

Wanhojen tanssien kaikki kuvat Vuokko Pallonen


PENKKARIRIEHASTA LUKULOMALLE! Porkkalan lukion abit järjestivät penkkaririehan torstaina 15.2. ja suuntasivat rekalla kohti koittavaa lomaa.

”Kekkonen-Kokkonen” pääsi mukaan penkkariajelulle.


Taru Niemenperä Väinämöisenä Hanna Hotma seuranaan. Erno Parkkonen, Ketter Vridolin, Minnami Lindfors, Emil Kärkkäinen, Onni Vuorenjuuri ja Sonja Palokangas valmiina Abi-show´ta varten.


PUUROJUHLA PÄÄTTI SYYSLUKUKAUDEN!

Steelband takasi jykevät soundit yhdessä kapellimestari Satu Jämsän kanssa. Bändi viritteli puurokansan joulutunnelmiin. Pinkkipossu lienee Ville Rehn, rummuissa takoo Jonatan Lipan, kitaraa revittelee Jeremy Leskinen, toista kitaristia ei toimitus tunnista.


Porkkalan lukion perinteistä puurojuhlaa vietettiin iltasella torstaina 21.12. railakkaasti laulaen musiikin ja leikkien merkeissä. Opettajat järjestivät oman ohjelmansa, jossa testattiin opiskelijoiden yleistietoa ja arvuuteltiin, ketä henkilöä kukin opettaja esittää. Joulupukki tupsahti juhliin peräti kahden pukin voimin, mutta onneksi huijaus paljastui.

Tonttu ja oikea joulupukki saivat kilpailijan valepukista: naamarin takaa paljastuikin opinto-ohjaaja Pekka Kauttu! Joulujuhlan superjulkkikset olivat myös saapuneet paikalle: Timo Jutila, Marjo Matikainen ja Matti Nykänen Pekka-pukin seurassa! Teksti ja kuvat Päivi Poutanen


SYKSYN 2017 YLIOPPILASJUHLA Suomi 100


Porkkalan lukion syksyn ylioppilasjuhlassa tiistaina 5.12. 2017 painoi valkolakin päähänsä yhteensä 80 ylioppilasta lukion päivälinjalta ja aikuislinjalta. Airuina toimivat Saga Halonen ja Lauri Lehtinen.


SYKSYN 2017 YLIOPPILAAT PORKKALAN LUKIO Bojang

Ndey

Jahn

Kasper

Jahn

Sebastian

Jänkä

Jasmin

Kataikko

Hilda-Ilona

Kimari

Jeremia

Korhonen

Christian

Korhonen

Emmi

Moilanen

Juho

Määttänen

Paavo

Mörsky

Julia

Puhakka

Juuso

Pulkkinen

Tommi

Ruohomäki

Laura

Sailo

Tuukka

Soisalo

Samu

Suikkari

Julia

Tihinen

Lassi

Vengasaho

Tia-Maria

AIKUISLINJA Kovacs

Olivia

Karhapää

Ilmari

Rapala

Fanni

Wegelius

Victoria

Björksten

Patrick

Suomi 100 Ohjelma 5.12.2017 ♣ Sininen ja valkoinen sävel J. Kuoppamäki, sov. S. Jämsä Porkkala Steel Abiturientit saapuvat airuiden johdattamina ♣ Tervetuloa juhlaan opiskelija Anna Huttunen ♣ Finlandia-hymni Porkkala Steel ja Chorus Studiensis ♣ Juhlapuhe tutkija VTT Leena Malkki, Helsingin yliopisto ♣ Minun Suomeni sävel ja sanat M. Mikkola ja T. Kiiskinen sov. S. Jämsä Chorus Studiensis ♣ Lukiolaisten ajatuksia Suomesta ja itsenäisyydestä Jenni Halonen, Anna Huttunen, Jonatan Lipan, Arete Niinemets ♣ Menuetto sävel P. J. Hannikainen Emilia Kajasviita huilu, Satu Jämsä piano ♣ Todistusten jako ja uusien ylioppilaiden lakitus rehtori Matti Autero ja ryhmänohjaajat ♣ Gaudeamus Igitur yhteislauluna ♣ Ylioppilaan puhe Ndey Bojang ♣ Maamme ♣ Airuet Saga Halonen ja Lauri Lehtinen


Ylhäällä Laura Ruohola sekä Jasmin Jänkä ja Tia-Maria Vengasaho, alhaalla herrat Kasper Jahn, Tuukka Sailo, Sebastian Jahn, Christian Korhonen ja Juuso Puhakka.


YLIOPPILAAN PUHE 5.12.2017

Ndey Bojang

Suomi 100

SUOMI ON MAA, JOSSA LÄHTÖKOHTIEN TASA-ARVO ON PARHAIMMILLAAN Mbading jiberlaal, Karambung kungtio, karangdirlaal, wululaal, aning karandingol minuyee bannding nyinang! Arvoisa juhlaväki, rehtori, opettajat, vanhemmat ja opiskelijat sekä kaikki upeat uudet ylioppilaat! Ndey Bojang muutti Suomeen kahdeksan vuotta sitten ja on nyt menestyvä ylioppilas. Tätä hetkeä olemme kaikki odottaneet. Tänään on se päivä, kun valmistumme lukiosta näiden kolmen ja puolen vuoden uurastuksen jälkeen. Kahdeksan vuotta sitten, kun muutin Suomeen, en edes tiennyt sanaa ”minä”. Kaikki oli uutta ja jouduin aloittamaan melkein alusta ja opiskelemaan uutta kieltä. Se oli yksi elämäni haastavimmista hetkistä, mutta en antanut pelkoni pysäyttää minua. Päättelin, että jos haluan päästä pitkälle, minun on haluttava ja myös yritettävä saavuttaa jotain uudessa elämässäni. Tällä asenteella pääsin tähän hetkeen. Muistan kun alussa mietin: ”Suomen kieleni on huonoa. Miten minä pärjään lukiossa?"

Ensimmäiseksi haluan sanoa, että kolme ja puoli lukiovuotta on pitkä aika. Olen ehtinyt kokea monia upeita asioita tässä lukiossa ja siksi tahtoisin kiittää opiskelutovereitani ja opettajiani näistä kaikista vuosista ja avusta, mitä olen heiltä saanut. En koskaan uskonut tämän päivän koittavan, että valmistuisin myöhemmin kuin länsimetro. Tässä me nyt olemme suuren yleisön edessä juhlimassa ylioppilaaksi tuloa. We did it! Ei tuurilla eikä sattumalta vaan taidoillamme, vaikka joitain kokeita täytyikin uusia pari kertaa. Onneksi opettajat ja myös YTL olivat riittävän armollisia, että päästiin tähän hetkeen.


Kahdeksan vuotta sitten, kun muutin Suomeen, en edes tiennyt sanaa ”minä”. Arvokkainta, mitä olemme lukiosta saaneet, eivät suinkaan ole hyvät arvosanat ja laaja yleissivistys, vaan kaikki se tieto, jonka olemme oppineet itsestämme ja toisista. Suomi on maa, jossa on yksi maailman parhaimmista koulujärjestelmistä ja jossa saa kuka tahansa opiskella. Hyvää itsenäisyyspäivää Suomi! Kaikki lukioikäiset ja varmasti opettajammekin tietävät, millaista itkupotkuraivaritouhua lukion käyminen on. Ties milloin ihanista kurssitarjottimistamme huolta pitävä Helmi-järjestelmämme päätti pistää sen käyttäjille hanttiin ja silloin juostiin äkkiä ihanien opojemme luokse pyytämään apua. Sähköisiksi muuttuneet ylioppilaskokeet toivat oman uuden päänvaivansa niin opiskelijoille kuin opettajillekin. Näin sekin tikuilla ja tietokoneilla säätäminen päättyi humpsista vain. Haluan myös kiittää opettajia, jotka jaksoivat auttaa meitä tietotekniikan kanssa tulleiden ongelmien kanssa, myös teidän ansiostanne olemme päässeet tähän pisteeseen. Haluan kiittää erityisesti meidän rehtoriamme, Matti Auteroa, joka saa asiat aina järjestymään tilanteen mukaan. Suuret kiitokset myös kaikille niille, jotka ovat tarjonneet vertaistukea, jaksaneet kuunnella kiukuttelua ja valitusta sekä auttaneet selvittämään ongelman toisensa perään. Toivottavasti olen ollut tukena ja turvana teille, niin kuin te olette olleet minulle. Siispä arvokkainta, mitä olemme lukiosta saaneet, eivät suinkaan ole hyvät arvosanat ja laaja yleissivistys, vaan kaikki se tieto, jonka olemme oppineet itsestämme ja toisista sekä siitä, mitä haluamme tehdä tästä eteenpäin. Meillä ei ole enää pelkkiä unelmia, vaan tavoitteita. Ja kun unelmista tulee tavoitteita, niistä tulee pelottavia, mutta samalla niitä ei ole mahdotonta saavuttaa. Kaikki on meille avoinna ja vaikka tulevaisuus tuntuu kenties omituisemmalta ja pelottavammalta, näyttää se myös valoisalta.

Suomi on minulle erityisen rakas. Suomen kieltä pidetään yhtenä maailman vaikeimmista oppia, mutta minua ei estänyt mikään. Täällä on ilmainen koulutus ja ilmainen koululounas, ja vielä hengitämme puhdasta ulkoilmaa ja juomme puhdasta vettä. Mikäli joku ei vielä tiennyt, Suomi juhlii huomenna satavuotista itsenäisyyttään. Millainen satavuotias Suomi oikein on? Se on sellainen, jossa on kaksi vuodenaikaa: talvi ja takatalvi. Se on maa, jossa on yksi maailman parhaimmista koulujärjestelmistä ja jossa saa kuka tahansa opiskella. Suomi on maa, jossa lähtökohtien tasa-arvo on parhaimmillaan. Rakkaiden ystävien avulla Suomessa opiskelu on ollut helppoa ja rattoisaa. Rakkaat ylioppilaat! Lämmin kiitos Teille jokaiselle. Vaikka lukio ei välttämättä ollut elämämme parasta aikaa, toivon ettei teistä kenenkään tarvitse katua tekemäänne valintaa. Toivotan jokaiselle paljon onnea ja siunausta tulevaisuuteen, mitä ikinä se teille tuokaan tullessaan. Kiitos vielä kerran Teille rehtori ja opettajat. En koskaan unohda S2-opettajaani Aino Söderholmia, jonka ansiosta suomen kieleni on kehittynyt näin paljon lukiovuosien varrella. Suuret kiitokset Sinulle! Toivotan jo etukäteen: Hyvää itsenäisyyspäivää Suomi! Nyt on aika päättää puhe ja toivottaa sitä kaikkein parasta tähän juhlapäivään. Alaa Baraka! Kiitos!

Kirkkonummella 5.12.2017

Ndey Bojang


NUORTEN MIETTEITÄ ITSENÄISYYDESTÄ

Anna Huttunen

Arete Niinemets

Suomi merkitsee vapautta. Sanan ja ajattelun vapautta sekä mahdollisuutta toteuttaa itseään. Saan olla kuka olen ilman pelkoa. Voin vaikuttaa itselleni tärkeisiin asioihin, saada ääneni kuuluviin ja tehdä muutosta parempaan.

Itsenäisyyspäivän aikoihin katselemme menneeseen ja mittailemme tulevaa. Muistelemme ihmisiä, jotka ovat taanneet meille tämänhetkisen maamme. Meillä on kaunis luonto, sitä todistavat tuhannet järvet ja metsät, joissa voi kokea isänmaan ihmeet.

Itsenäisyys on uskoa tulevaisuuteen.

Jonatan Lipan

Suomi merkitsee turvallisuutta - kotia ja lämpöä, jopa kylmien talvien keskellä.

Kuka olet? Olen suomalainen.

Jenni Halonen

Suomalainen näyttää tylyltä, vaisulta ja karskilta, joka kielenään puhuu jonkinlaista haltijoiden tonttu murretta. Suomalainen luonto taas kuvastaa suomalaisten toista puolta. Avaruutta, arvokkuutta, ajattomuutta. Jos Suomessa pitäisi säilyttää jotain iät ja ajat, luonto se olisi. Toisaalta, vanhat kunnon juhlaperinteet ja kulttuurinen perintö olisivat myös kiva pelastaa, musiikki erityisesti. Suomessa ei saisi tuhota juuri niitä asioita, jotka parantaisivat tulevaisuuden sukupolvien elämää. Kehittämisen varaa löytyy kuten kaikkialla maailmassa, niin hallinnossa kuin asenteissa. Suomeen voisi kyllä tuoda enemmän turisteja, raha kun on nastaa. Suomesta ulkomaille taas voisi lähettää muille myös jotain, mikä on nastaa, kuten talvirenkaita, Nokian talvirenkaita.

Itsenäisyys on velvoittanut meidät kaikki vastuuseen, jota yhdessä kannamme tehdäksemme maastamme paremman paikan tulevaisuuteen, ja nyt. Itsenäisyys minulle tarkoittaa yhtenäisyyttä. Olemme yksi kansa ja kuulumme yhteen, emme pärjää ilman toisiamme. Nousee kiitollisuus vapauteen, ja onnellisuus mahdollisuudesta tulevaisuuteen. Oma Suomemme. Pieni sisukas, arvokas maa. Olemme saavuttaneet paljon, olkaamme siitä ylpeitä.

Hyvää itsenäisyyspäivää!


Suomi 100

Yläkuvassa Chorus Studiensis: Klaudia Gardozo, Sara Talka, Iida Mankinen, Arete Niinemets, Vilma Saranpää, Netta Hartikainen ja Jutta Berg sekä vasemmalla ylhäällä huilisti Emilia Kajasviita. Alakuvassa opinto-ohjaaja Kristiina Laxén ja emeritus vahtimestari Riitta Kiviharju sekä juhlan kunniavieraat tutkija VTT Leena Malkki ja opetustoimenjohtaja Leila Kurki yhdessä rehtori Matti Auteron kanssa.


OPINTOMATKA TALLINNAAN Itämeren maiden historian kurssilla tehtiin 8.9.2017 opintomatka Tallinnaan. Matkan aikana tutustuttiin Tallinnan eri nähtävyyksiin sen historian eri ajoilta. Jokaisesta nähtävyydestä opiskelijat olivat valmistelleet etukäteen pienet esitykset.

Matka alkoi heti laivalla esitelmällä Tallinnan historiasta. Ensimmäinen nähtävyys oli satamassa neuvostoajan monumentti, joka on Moskovan olympiakisojen purjehdusta varten rakennettu Linnahall. Viimeinen muttei vähäisin kohde oli Viru-hotellin 23. kerros, jota ei ollut olemassa mutta josta käsin tarkkailtiin hotellin asukkaita. Teksti ja kuvat Tanja Sänkiaho


Sitten siirryttiin Venäjän vallan aikaan ja Kadriorgin puistoon, jota alettiin rakentaa jo Pietari Suuren aikana 1700-luvun alkupuolella. Keskiaikaista Tallinnaa ympäröivät muurit ovat yhdet parhaiten säilyneistä koko Euroopassa. Tallinnan raatihuone on seisonut paikallaan jo 1200-luvulta lähtien.


YHTEISHENKEÄ JA HAASTEITA TUNTURIPOLUILLA Hetta-Pallas 24.-28.8.2017 Vilma Saranpää

Jutun kirjoittaja Vilma Saranpää ja Lilja Somervuori tunturissa. Kuva Saija Vuollo

1. päivä Lähdimme matkaan

Helsinki-Vantaan lentokentältä. Lentoreitti kulki Ivalon kautta Kittilään, josta jatkoimme matkaa bussilla Hettaan. Kaiken matkustamisen jälkeen pääsimme vasta illalla aloittamaan vaelluksen. Kun kaikkien rinkat oli kiristelty selkään, aloitti pahaa aavistamaton ryhmämme taivalluksen kohti Pallasta.

Ensimmäiselle autiotuvalle tie oli lähes koko matkan helppokulkuista kärrypolkua. Vasta muutama kilometri ennen tupaa kuljettiin metsässä. Jäimme Pyhäkeron autiotuvalle pitämään ruokataukoa. Kello lähestyi tässä vaiheessa iltayhdeksää ja alkoi olla melko viileää.

Oma rinkkani painoi enemmän, kuin olisi ollut suositeltavaa, mutta päätin silti urhoollisesti kantaa koko teltan itse. ”Hei mehän kävellään vaan seitsemän kilsaa tänään”, oli oma tsemppilauseeni. Täysin kokemattomalle vaeltajalle jo tuo seitsemän kilometriä oli aikamoinen saavutus. Onneksi kaikilla oli hyvä tunnelma, ja yhdessä jutellessa oli helppo jatkaa eteenpäin.

Puolet ryhmästämme jäi Pyhäkeroon ensimmäiseksi yöksi, ja osa päätti vielä jatkaa matkaa noin kahdeksan kilometriä Sioskurun autiotuvalle. Olimme jo vähän telttakaverini Sannan kanssa sopineet, että jäisimme ensimmäiseksi yöksi Pyhäkeroon. Päädyimme kuitenkin molemmat kävelemään samana iltana vielä Sioskurulle asti.


Parikymmentä Porkkalan lukion opiskelijaa teki elokuussa 2017 ikimuistoisen vaelluksen Lapin tuntureille biologian ja maantieteen lehtori Saija Vuollon ja matemaattisten aineiden lehtori Antti Lehtosen johdolla. .

Yöllinen vaelluksemme vastasi käytännössä retkiryhmää, joka valloittaa Mount Everestiä. Vesisade, kova tuuli ja loputtoman pitkiltä tuntuvat ylämäet loivat haasteita ja pitivät porukan melko hiljaisena. Vaikka matka olikin pimeä, kylmä ja raskas, onneksi meillä oli Antti Lehtonen mukana, joka jaksoi hymyillä ja kannustaa meitä. Legendaarisimpia hetkiä yövaelluksessamme oli ehdottomasti se, kun Antti huusi: ”Saa laulaa!” Ei mennyt aikaakaan, kun jostain melko kaukaa kuului kovaäänisesti Paula Koivuniemen ”Aikuinen nainen”. Viimeisillä kilometreillä ennen Sioskurua alkoi olla todella pimeä. Kulkeminen muuttui myös haastavaksi, sillä jyrkkiä nousuja seurasivat tietysti myös laskut. Alamäet olivat myös hyvin kivikkoisia.

Koska kaikkia alkoi väsyttää, jokaista askelta tuli miettiä melko tarkkaan. Minulla oli onneksi otsalamppu, joka osoittautui hyvin tehokkaaksi. Kun kuljin jonon viimeisenä, valo valaisi tietä myös jonon ensimmäisille. Ensimmäisen päivän viimeinen haaste oli pystyttää teltta hieman kohmeisilla sormilla vesisateessa ja pimeässä. Kaikki saivat kuitenkin teltat pystyyn ja pääsivät makuupusseihin lämmittelemään.

Kuva Vilma Saranpää


Hetta-Pallas 24.-28.8.2017 2. päivä Toinen päivä alkoi sateisissa tunnelmissa. Läpi yön oli tuullut ja satanut kovaa, mutta telttamme pysyi onneksi kuivana ja pystyssä. Kaikki ryhmästämme eivät olleet niin onnekkaita. Meillä, jotka olimme kävelleet pidemmän matkan torstai-iltana, ei ollut aamulla kiirettä, sillä odotimme Sioskurulla loppuosaa ryhmästämme, ennen kuin jatkoimme matkaa. Ehdimme syödä kunnolla ja kuivatella vaatteitamme autiotuvassa. Jatkoimme matkaa iltapäivällä yhdessä tavoitteena kävellä noin 12 kilometriä Hannukuruun, jossa odottaisi sauna. Huonon sään takia kävelimme käytännössä ilman taukoja Pahakurun autiotuvalle, josta matkaa Hannukuruun oli vielä kaksi kilometriä. Tuuli oli kääntänyt yhden opastekyltin väärään suuntaan, ja uskoimme kylttiä, vaikka se hieman outoon suuntaan osoittikin. Pyörimme puolituntia metsässä, jonka jälkeen päätimme luovuttaa ja lähteä takaisin Pahakurun autiotuvalle. Siellä Antti ja Saija Vuollo opastivat meidät taas oikealle polulle. Matka ei onneksi enää ollut pitkä. Viimeisenä haasteena kohtasimme pitkät ja jyrkät portaat, jotka nousivat Hannukurun autiotuvan eteen. Kun olimme kaikki kaksikymmentä retkeilijää asettuneet pieneen mökkiin, alkoi taistelu omien tavaroiden säilyttämisestä tallessa sekä siitä, kenen vuoro oli hakea vettä.

Aukeaman kuvat Vilma Saranpää


3. päivä Pohdimme, miten selviämme hengissä kotiin asti. Kolmanneksi päiväksi päätimme jäädä Hannukuruun, sillä vesisade ei tahtonut loppua. Kävimme päivällä saunassa ja kuivattelimme tavaroitamme autiotuvassa. Päivä kului hitaasti. Ehdin hukata ja löytää päivän aikana lähes kaikki trangian osat. Myös karkkipussi, jonka jätin vahingossa makuualustani päälle, katosi nopeasti, ja sain myöhemmin kuulla, että hyviä olivat karkit. Iltapäivällä pidimme Porkkalan lukion selviytyjien iltanuotion ja pohdimme yhdessä, kuinka selviäisimme hengissä vielä kotiin asti. Pienessä autiotuvassa tunteet alkoivat käymään kuumina, sillä vesi oli koko ajan loppu eivätkä kaikki osanneet siivota jälkiään. Nettikään ei toiminut. Kuitenkin hyvä ilmapiiri säilyi ja puhelinaddiktit saivat helpotusta vieroitusoireisiinsa kiipeämällä katolle, josta pystyi lähettämään ja vastaanottamaan muutaman viestin.

Netti toimii! Tai ei… Eiku joo!


Hetta-Pallas 24.-28.8.2017

Jutun kirjoittaja Vilma Saranpää ihailee ilta-auringon paistetta.

4. päivä

Neljäs päivä alkoi auringonpaisteessa.

Ryhmämme jakautui, kun muutama lähti aamulla kävelemään Pallakselle. Tätä noin 27 kilometrin taivalta pidettiin täysin järjettömänä ideana. Pallakselle tähtäävä eliittiryhmä aloitti matkansa aikaisin aamulla ja me muut vasta yhdeksän aikoihin. Käveleminen oli kaikista mukavaa, sillä aurinko paistoi tosiaankin ensimmäistä kertaa. Olimme saaneet pitää lepopäivän, ja rinkka oli keventynyt mukavasti eväistä Hannukurussa. Kävelimme ensimmäistä kertaa tuntureilla niin, että ehdimme katsella maisemia ja nauttia kauniista luonnosta. Pysähtyessä ei tarvinnut pelätä sormien kylmästä putoavan pois, sillä aurinko paistoi ja lämmitti juomatauoilla mukavasti.

Mutta ei elämän sentään helppoa tarvinnut olla. Muutama kilometri ennen autiotupaa, jossa meidän oli tarkoitus pitää lounastauko, yksi ryhmäläisistämme nyrjäytti nilkkansa eikä pystynyt enää kävelemään. Pysähdyimme siihen ja jäimme pohtimaan, miten jatkaisimme eteenpäin, sillä keskelle metsää ei pääsisi mönkijällä eikä helikopterilla. Hätäkeskuksesta meille kerrottiin, että mönkijä tulisi hakemaan loukkaantuneen vaeltajan kahden kilometrin päässä olevalta autiotuvalta. Autoin Saijan kanssa ryhmäläistämme kahden kilometrin matkan tunturia alapäin. Autiotuvalla meille selvisi, että mönkijä oli kuitenkin vaihtunut helikopteriin, josta pelastaja Laukkanen laskeutui alas ja kantoi vahvoin käsivarsin ryhmäläisemme helikopteriin.


Salainen suunnitelma ”Tavoitteena Pallas” Kun helikopteriepisodi oli saatu onnellisesti päätökseen, jatkoimme matkaa. Montelin autiotuvalle päästyämme osa ryhmästä jäi Saijan kanssa sinne yöksi. Minä, neljä muuta ja Antti jatkoimme vielä matkaa Saijan suosittelemalle laavulle muutaman kilometrin päässä. Montelissa Antti oli kuitenkin esitellyt meille salaisen suunnitelman ”Tavoitteena Pallas”. Suunnitelma piti sisällään vaelluksen vielä samana iltana Pallakselle - vastoin Saijan ohjeita! Olimme kaikki halukkaita toteuttamaan suunnitelman. Niinpä salainen operaatiomme alkoi. Kävelimme ilta-auringon paistaessa ja pelasimme samalla tunturikaraokea. Olin kertakaikkisen ylivoimainen kilpailija, joten minulle ei jaettu enää edes pisteitä. Näimme matkalla poroja ja upean auringonlaskun. Vasta kun Pallashotellin valot näkyivät, aloimme kaikki ymmärtää, kuinka väsyneitä olimme. Pääsimme kuitenkin onnellisesti perille ja ehdimme käydä syömässä vielä hotellin ravintolassa leivät, jotka olivat oikein tervetullut vaihtoehto pussipuuron ja keittojen jälkeen. Olimme väsyneitä mutta onnellisia ja erityisesti itsensä ylittäneitä, olimmehan kävelleet saman matkan kuin aamuvarhaisella lähtenyt eliittiryhmä. Edessämme oli kuitenkin vielä salaiseen operaatioon kuuluva yöpyminen Pallashotellin metsissä. Sitä ennen kuitenkin näimme revontulia ja ihailimme muutenkin kaunista tähtitaivasta.

Pakkasaamu Pallaksella

Selvisimme metsäyöstä.

5. päivä Selvisimme metsäyöstä, vaikka lämpötila tippuikin pakkasen puolelle eikä kaikilla ollut säähän sopivia makuupusseja. Palkinnoksi selviytymisestä menimme aamupalalle Pallashotelliin. Loppupäivän odottelimme ryhmää, joka oli jäänyt Monteliin yöksi. Kotimatkamme alkoi hotellilta bussilla Levin kautta Kittilään ja sieltä lentokoneella takaisin HelsinkiVantaalle. Muistan vieläkin ilon kiljahdukset Kittilän lentokentällä, kun joku ryhmästämme oli löytänyt pelastaja Laukkasen facebook-profiilin.


Hetta-Pallas 24.-28.8.2017

Helmi-Maria Kiili valloitti tuulisen tunturin. Kaikkia tapahtumia ja tunnelmia en voi mitenkään tiivistää sanoiksi tai kuviksi. Vaikka kaikkea sattuikin ja huonot säät koettelivat meitä, ei se minua ainakaan haitannut. En kertaakaan reissun aikana toivonut olevani muualla, kuin missä silloin olin. Lähdin vaellukselle, koska se oli jotain mitä en ollut aiemmin tehnyt. Tiesin sen olevan oman mukavuusalueeni ulkopuolella. Olin yllättynyt, että kaiken koetun jälkeen palasin kotiin niin onnellisena ja halukkaana lähtemään vielä joskus uudestaan. Kahden viimeisen päivän auringonpaiste sekä viimeisen yön revontulet pyyhkivät mielestäni pois ensimmäisen yön huipunvalloituksen vesisateessa. Mutta sekin yö on näin jälkikäteen ajateltuna ollut mieletön kokemus. Olin onneksi osannut varata riittävästi lämpimiä vaatteita, lohtusuklaata ja kuivia sukkia mukaan.

Terveisin Vilma Porkkalan lukion selviytyjä Vilma Saranpää on kevään 2018 ylioppilas. Hänelle myönnettiin LC-KIRKKONUMMI-KYRKSLÄTTin stipendi rehtinä ja reippaana ylioppilaana sekä KIRKKONUMMI STEELBANDin kunniakirja ja stipendi aktiivisesta pannustelusta.


Merika Mattila, Arttu Leskinen, Kalle Heikkinen, Eelis Koivusaari, Ville Keskitapio ja Pyry Soinio tähyilevät kohti tuntureitten huippuja. Juho Karppinen lepotauolla huikean näkymän äärellä. Aukeaman kuvat Saija Vuollo


RIITTA KIVIHARJUSTA EMERITUS VAHTIMESTARI Lokakuussa vietettiin pitkäaikaisen vahtimestarimme Riitta Kiviharjun läksiäisiä hänen siirtyessään viettämään eläkepäiviä emeritus vahtimestarina. Tunnelma oli sekä iloinen että haikea, kun opettajat, koulun muu henkilöstö ja opiskelijat kiittivät halauksin ja kukin Riittaa ja toivottivat mitä parhaimpia eläkepäiviä.

Suunnittelupäällikkö Eeva Viitala, apulaisrehtori Ville Mäkelä, koulusihteeri Pirjo Koponen ja rehtori Matti Autero aurinkoisen Riitta Kiviharjun seurassa. Lukion runoniekka lehtori Tanja Sänkiaho kiteytti runossaan kaiken sen, mitä Riitta Kiviharju ja hänen työtoveruutensa ja elämäntyönsä koulukeskuksen yhteisenä vahtimestarina meille muille merkitsee. Riitta Kiviharjun kiitospuheen viisaus liikutti kuulijoita ja jää unohtumattomasti mieleen niin kuin Riitta itsekin.

Teksti ja kuvat Päivi Poutanen


Kiitos Riitta !

Riitta Kiviharjun puhe

Nyt on todellakin runon aika uskomaton on ollut Riitan taika.

Maailmassa on paljon kouluja, mutta tämä kouluyhteisö on erilainen kuin kaikki muut.

Aina löytyi ratkaisu mihin tahansa huoleen, sen kuin kääntyi Riitan puoleen. Mikään ei hänelle liikaa paina, ystävällisesti auttoi hän aina. Sen kun vain Riitalle soitti kaikki ongelmat hän voitti. Jos ei esimerkiksi sujunut kopiointi, tämänkin Riitta hoiti.

Tämä koulu on suuri, niin suuri, että siellä on tilaa kaikille. Tämä koulu on pieni, niin pieni, että se mahtuu pienimpäänkin sydämeen. Tämä koulu kuuluu meille kaikille. Minä olen saanut työskennellä kanssanne ja oppia Teiltä paljon.

Niin kovin helpolta kaikki näytti, Vien opit kuitenkin mukanani mahtavasti hän vahtimestarin toimen täytti. uuteen jaksoon elämässäni. Hänellä on ehkä koulumme tärkein pesti, mutta vielä tärkeämpi on kotona Vesti

Toivon, että olen voinut antaa jotain takaisin, joka auttaisi jaksamaan eteenpäin.

Siinä unohtuu murheet pienet, kun metsässä odottaa sienet.

Siis kiitos vielä kerran ja terve näkemisiin!

Sääli kun Riitta luotamme lähtee, helppo ei ole korvata tuollaista tähtee.

Riitta Kiviharju emeritus vahtimestari

Me toivotamme hyviä eläkepäivä, olkoon he ilman huolen häiviä. Tanja Sänkiaho


Paljon onnea vaan ja tervetuloa!


Porkkalan lukion väki onnittelee lämpimästi kuvataiteen lehtori Heli Puukkoa syntymäpäivän johdosta! Helille erityiskiitos siitä, että A-talon aula Agora on suunnittelultaan onnistunut yhteinen toiminnan tila.

Toivotamme vahtimestari Piia Salmisen lämpimästi tervetulleeksi koulukeskukseen ! Heli naistenpäiväksi leipomansa herkullisen suklaakakun äärellä. Naisten päivän trubaduureina musiikin opettaja Pasi Saarelma ja musiikin lehtori Satu Jämsä. Paljon onnea syntymäpäivän johdosta kielten opettaja Tanja Lind ja äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Satu Tarkki!


YKKÖSET TERVETULOA PORKKALAN LUKIOON! Ykköset toivotettiin elokuussa tervetulleiksi Porkkalan lukion opiskelijoiksi perinteisin seremonioin. Soveltuvuustesteinä oli mm. kujanjuoksu, tukkihumala, köydenveto, antiikin jumalten kanto sekä vala, joka sitoo koko lukioajaksi. Soveltuvuustestit järjestettiin yleisön tarkan valvonnan alaisina. Kaikki selvisivät kokeesta ja saivat kiitettävän suorituksen tunnustuksena raikuvat aplodit. Jumalattarena loisti Jasmin Haltilahti, jumalan virkaa toimitti Veikko Järvinen.

Ykkösten vala ♣

Minä ensimmäisen vuoden opiskelija lupaan parhaan kykyni ja taitoni mukaan kunnioittaa ja puolustaa vanhempia opiskelijoita hädän hetkellä. ♣

Jos vanhempi opiskelija puhuu, minun suuni on kiinni. Käyttäydyn rehdisti ja auttavaisesti vanhempia opiskelijoita kohtaan. ♣

Kun vanhemman vuoden opiskelija etsii ajoneuvolleen parkkipaikkaa, minä menen ja siirrän mopoautoni hänen tieltään. ♣

Kun abi etsii itselleen istumapaikkaa rankan opiskelunsa lomassa, nousen sohvalta ja tarjoan hänelle paikkaani. ♣

Noudatan vanhempien opiskelijoiden käskyjä ja olen valmis kohtaamaan ensimmäiseen lukuvuoteen liittyvät vaarat. ♣

Olen ahkera ja toimin koko lukon parhaaksi. ♣

Tällä tavoin tahdon toimia Porkkalan lukion opiskelijana.


Kiitos tapahtumien täyteisestä ja mielenkiintoisesta lukuvuodesta koko Porkkalan lukion väelle: rehtori Matti Auterolle opettajakollegoille, opoille ja muulle henkilöstölle sekä upeille opiskelijoillemme!

Koulu alkaa elokuussa opettajille tiistaina 7.8. ja opiskelijoille keskiviikkona 8.8.2018 Nähdään silloin! Päivi Poutanen

Kuvassa Eelis Koivusaari, Ville Keskitapio ja Pyry Soinio opintomatkalla Lapin tuntureilla elokuussa 2017.


VUOSIKERTOMUS 2017-2018


Hyvää kesää!

PORKKALAN LUKIO

Maalaus Maiju Rössi ”Laughter” Vision 2018 –näyttely

Porkkalan lukio vuosikertomus 2017-2018  
Porkkalan lukio vuosikertomus 2017-2018  
Advertisement