Page 1

PORKKALAN LUKIO ___________________________________________________________________________________________

2016–2017

VUOSIKERTOMUS 1


PORKKALAN LUKIO Rehtori Matti Autero 050 310 7078 www.porkkalanlukio.fi Kirkkotallintie 6 02400 Kirkkonummi apulaisrehtori 050 414 3602 opinto-ohjaajat 040 126 9669 040 574 3947 040 126 9343 kanslia 040 126 9339 hakukoodi 0370/000 Vuosikertomuksen toimitus ja taitto FM Päivi Poutanen Kansikuva Robert Hämäläinen: Anna Huttunen ja Josefina Rontti Parc de l´Orangeriessa Takakannen kuvat Robert Hämäläinen: Arttu Leskinen ja opiskelijat Strasbourgissa Kuvanostalgiaa Porkkalan lukion kevätjuhlasta 2


SISÄLTÖ 4 6 8 10 14 24 29 30 32 33 34 38 48 52 54 58 62 68 70 72 74 78 80 82 84 88 90 91 92 93

Rehtorin sanat Matti Autero Opetustoimen johtajan tervehdys Leila Kurki Kevään 2017 ylioppilasjuhla Rehtorin puhe ylioppilaille Ylioppilaan puhe Eero Juntunen Lukiodiplomit lukuvuonna 2016-2017 Liikunnan vuosi Porkkalassa Kevätjuhlaa ja musiikin taitajia 2.6. Rinaldo-ooppera ja yhteistyö Musiikkiopisto Juvenalian kanssa Kesätunnelmissa lomalle Porkkalan lukio opintomatkalla Roomassa Porkkalan lukio Euroopan parlamentissa Strasbourgissa Porkkalan lukiossa opiskeltiin ilmiöitä ja vietettiin Eurooppa-päivää Steve Howardin vierailu Porkkalan wanhat lumosivat taas! Porkkalan perinteiset penkkarit Porkkalan lukio juhli 50-vuotista taivalta Nostalgiaa Porkkalan puurojuhlassa 20.12. Taidetorstai ykkösille 8.12. Syksyn 2016 ylioppilasjuhla Opetustoimen johtajan tervehdys ylioppilaille ja Porkkalan lukiolle Ylioppilaan puhe Reetta Haavisto On mulla unelma - musikaalin juhlaa Ilo osallistua musa-projektiin Lapin luonto luo taikaa Ykköset, tervetuloa Porkkalan lukioon! Korkeakoulujen vierailuja Muuta mukavaa toimintaa Maalaukseni EU:n rappeutumisesta Kvanttimekaniikkaa ja unta 3


REHTORIN SANAT 3.6.2017

Matti Autero YLEISSIVISTYS KEHKEYTYY TIETOJEN , TAITOJEN, KOKEMUSTEN JA ELÄMYSTEN MYÖTÄ Hyvä Porkkalan lukioväki, hyvät lukijat! Kahta samanlaista lukuvuotta ei lukiossa ole, ja jaettujen muistojemme aarteeksi on nyt jäämässä Porkkalan lukuvuosi 2016-2017. Perinteikäs vuosikertomus nostaa esille hetkiä ja tunnelmia, valikoiman vuoden tapahtumia. Taaksepäin katsoen sopii taas hämmästellä: Vain yksi vuosi - ja mitä kaikkea onkaan opittu ja ehditty! Lämmin kiitos koko Porkkalan lukioyhteisölle antoisasta lukuvuodesta!

Vuoden ilmiöihin lukeutuvat itse ilmiöt, jotka uuden opetussuunnitelman myötä tulivat lukioon jäädäkseen. Suomi 100 -juhlavuoden keväällä tutkimme eurooppalaisia yhteyksiämme niin ilmiökursseilla ja Eurooppa-päivänä kuin mediahuomiota saavuttaneella Euroscola-turneella EU-parlamenttiin tai perinteisellä opintomatkalla Roomaan.

4


Opiskelijat tunnistavat lukiomme yhdeksi tunnusmerkiksi poikkeuksellisen monipuolisen opetustarjontamme.

Oma koulumme vietti merkkipäiväänsä, kun Porkkalan yhteiskoulun perustamisesta tuli kuluneeksi täydet 50 vuotta. Iloinen ja yhteisöllinen juhla teki näkyväksi perintöä, johon tukeutuen Porkkalan lukio voi hyvin ja uudistuu ajan vaatimusten mukaisesti.

Nyt jo odottelemme uuden ikäluokan nuoria ottamaan vastaan opiskelupaikkansa. Toivotan heidät kaikki tervetulleiksi Porkkalan lukioon! Kiitän kaikkia tahoja, jotka ovat eri tavoin tukeneet ja kannustaneet meitä lukuvuoden toimissamme. Kiitos lehtori Päivi Poutaselle tämän vuosikertomuksen koostamisesta ja viimeistelystä.

Ylioppilaan puheesta kevään lakkiaisjuhlassa oli ilo kuulla, että opiskelijat tunnistavat lukiomme yhdeksi tunnusmerkiksi poikkeuksellisen monipuolisen opetustarjontamme. Porkkalaan sopivat opiskelemaan eri aloista kiinnostuneet nuoret, ja kaikille riittää haasteita tavoitteelliseen opiskeluun. Tarjonta on kaikille avoin, myös liikunta- ja taidepainotukset! Yleissivistys kehkeytyy paitsi tietojen ja taitojen, myös kokemusten ja elämysten myötä.

Onnittelut lukuvuoden ylioppilaille ja aurinkoista kesää kaikille! Matti Autero rehtori

Myös hienoja, arvosanoilla mitattavia tuloksia saavutettiin, ja Porkkalan lukiosta valmistui päättyvänä lukuvuonna 150 ylioppilasta. He kaikki, kuten myös lukion opettajat ja muu henkilöstö, ovat tehneet tuloksellista ja arvokasta työtä.

5


OPETUSTOIMEN JOHTAJAN TERVEHDYS 3.6.2017

Leila Kurki LUKIOLAISET OVAT SUOMEN TULEVAISUUDEN RAKENTAJIA Oli etuoikeus osallistua Porkkalan lukion sekä syksyn että kevään uusien ylioppilaiden valmistujaisjuhliin. Nuo juhlat kertoivat Porkkalan lukion toimintakulttuurista. Ne kertoivat lukion kehittämisestä, valinnanmahdollisuuksista ja opiskelusta pähkinänkuoressaan rehtorin ja ylioppilaan puheiden välittämänä. Se vahvistaa näkemystäni oman kuntamme lukion vahvasta asemasta ja erinomaisuudesta. Porkkalan lukion vahvuus on sen näkyminen monipuolisena yleislukiona, jossa opiskelijat voivat valita soveltavia kursseja hyvin laajasti. Lukiossa ei ole painotuttu yhteen asiaan, vaan opiskelija voi syventyä tai hakea vastapainoa teoreettiseen opiskeluun monista eri aineista ja vaihtoehdoista oman kiinnostuneisuutensa ja harrastuneisuutensa mukaan. Luonnontieteiden ja matemaattisten aineiden kova taso näkyy myös ylioppilaskirjoitusten lopputuloksissa. Tämän vuoksi Porkkala on oman kunnan nuorille hyvä vaihtoehto pääkaupunkiseudun toisen asteen oppilaitosten kilpailussa.

6


Porkkalan lukiossa on valinnanmahdollisuuksissa entistä enemmän huomioitu nuorten kokonaisvaltainen elämä ja harrastuneisuus: liikunta, musiikki ja taide.

Lukion focus on ollut aina ylioppilaskirjoituksissa, eikä sitä voi unohtaa riittävien tietojen ja taitojen saavuttamiseksi jatko-opintoja ajatellen. Suurella osalla opiskelijoita on kuitenkin tähtäin akateemisiin jatko-opintoihin. Hyvinvoinnin ja nuoren opiskelijan motivaation kannalta Porkkalan lukiossa on valinnanmahdollisuuksissa entistä enemmän huomioitu nuorten kokonaisvaltainen elämä ja harrastuneisuus: liikunta, musiikki ja taide.

Oli ilo lukea Kirkkonummen Sanomista Porkkalan lukion Eurooppa –teemasta, ilmiöiden opiskelusta ja lukion opiskelijoiden edustuksesta Euroscolapäivässä Strasbourgissa. Globaalikansalaisuuteen kasvaminen on lukion tärkeistä tehtävistä sellainen, joka edellyttää vieraaseen kulttuuriin ja kestävän kehityksen ohjelmiin perehtymistä. Lisääntyvä ympäristötietoisuus, kestävän kehityksen ajattelu ja ilmastonmuutos osaltaan vaikuttavat globaaliin ajatteluun ja globaalikansalaisuuteen.

Lukiolaiset ovat Suomen tulevaisuuden rakentajia, jotka jatkokoulutuspaikoista myöhemmin valmistuessaan ovat niitä, jotka hakevat ratkaisuja tämän maailman viheliäisiin ongelmiin. Tällöin tarvitaan monenlaisia näkökulmia lähestyä asioita, ja halua ja kykyä pohtia ongelmien selvittämistä yhdessä, erilaisissa verkostoissa.

Porkkalan lukion toiminnan aloittamisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta syksyllä 2017. Lukion entisten opettajien ja opiskelijoiden runsaslukuinen osallistuminen lukion 50-vuotisjuhlaan ja heidän juhlapuheensa kertoivat osallistujien ylpeydestä entistä opinahjoaan kohtaan. 100-vuotiaan Suomen historiassa opetuksella ja koulutuksella on ollut suuri merkitys. Kirkkonummelaisilla nuorilla on tulevaisuudessakin mahdollisuus jatkaa kouluttautumista eteenpäin pyrkivässä, kehittyvässä ja ajanmukaisessa lukiossa sen perintörikkaalta perustalta.

Uusiin ratkaisuihin tarvitaan luovuutta. Luovuus vaatii aikaa ajatella. Olennaista on haastaa opiskelija opiskelemaan flow-tilassa, jossa tarjolla on sopivasti haastetta ja motivointia. Uskaltautuminen uuden lukion opetussuunnitelman myötä kokeilemaan ilmiöpohjaista opiskelua ja rakentamaan perinteisemmän opiskelun rinnalle ainerajat ylittäviä oppimiskokonaisuuksia ruokkii tuota luovaa flow-tilaa.

Leila Kurki opetustoimen johtaja

7


KEVÄÄN 2017 YLIOPPILASJUHLA Porkkalan lukion kevään ylioppilasjuhlassa lauantaina 3.6. 2017 painoi valkolakin päähänsä yhteensä 115 ylioppilasta lukion päivälinjalta ja aikuislinjalta.

8


Rehtori Matti Autero Ylioppilastutkintolautakunnan minulle myöntämin valtuuksin julistan Teidät nyt ylioppilaiksi ja kehotan Teitä sen merkiksi painamaan päähänne ylioppilaslakin.

9


PUHE YLIOPPILAILLE

Rehtori Matti Autero Arvoisa opetustoimen johtaja, hyvät kutsuvieraat, hyvät opettajat ja henkilökunta, arvoisat abiturientit! Tervetuloa juhlistamaan kevään 115 uuden ylioppilaan valmistumista ja lakitusta. Mukaan lukien myös syksyllä Porkkalan lukiosta valmistuneet, koko lukuvuonna tutkintonsa on saanut valmiiksi noin 150 opiskelijaa. Töitä on tehty ja meillä kaikilla on aihetta juhlaan! Toivotan tähän päivään iloista juhlamieltä myös kutsuvieraillemme, uusien ylioppilaiden ystäville ja läheisille. Tämän lukuvuoden muita isoja asioita ovat olleet uuden opetussuunnitelman käyttöönotto sekä sähköisten yo-kirjoitusten aloittaminen, ja saimme myös iloisesti juhlia lukiomme ja sen edeltäjän Porkkalan yhteiskoulun perustamisen 50-vuotispäivää. Paljon muutakin toimeliaisuutta on ollut, ja kiitän lukion opettajakuntaa ja muuta henkilöstöä sekä kaikkia opiskelijoita antoisasta lukuvuodesta. Opetussuunnitelman uudistus toi lukioon teemaja ilmiöopinnot. Oppiainerajoja murtavalle sekä laajoista näkökulmista lähtevälle oppimiselle on tavoiteltu lisää tilaa. Ilmiöopiskelun onnistunut toteutus voikin palvella erinomaisesti lukion yleissivistävää tehtävää. Samalla joudumme kuitenkin pohtimaan sitä, miten laaja-alaisuus yhdistetään onnistuneesti hyvien tulosten tavoitteluun ja yo-tutkinnon kasvavaan merkitykseen yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijavalinnassa. Haluan uskoa siihen, että monipuolisen yleissivistyksen hankkiminen ja toisaalta arvosanoilla mitattavat kelpo tulokset eivät jatkossakaan muodostu lukiossa toisiaan poissulkeviksi tavoitteiksi. Tekin tänään lakitettavat ylioppilaat annatte aihetta ajatella, ettei tuollainen jako ole edes perusteltua. Saatoitte olla todella monessa mukana, oppia eri tavoilla ja paljon myös sellaista, mitä ette nimenomaan yo-kokeita varten edes ajatelleet tarvitsevanne. Ja kuitenkin näin saavutetut opit ja merkitykset saattoivat olla tukenanne myös kirjoituksissa, vaikkei se heti niin ilmeistä ollutkaan.

Porkkalan lukion juhlastipendin erinomaisesta sitoutumisesta tavoitteellisiin lukio-opintoihin saivat Anniina Kinnunen ja Leevi Lamminjoki. Kuvassa Anniina Kinnunen. 10


Täältä valmistuu itseään tuntevia ja omiin kykyihinsä luottavia mutta myös osaavia ja eettisestikin valveutuneita nuoria kansalaisia, todellisia ylioppilaita.

Olette rikastaneet opintojanne ja elämäänne monilla koulukohtaisilla kursseilla ja opinnoilla. Joillekin se on tarkoittanut Lapin vaellusta tai ikimuistoista opintomatkaa Roomaan tai Ateenaan, toisille taas laajoja taideopintoja tai soveltavia kursseja tiedeaineissa. Jotkut rikastivat kouluaikaansa aktiivisuudella opiskelijakunnassa ja tutor-opiskelijana. Monien valinta on ollut liikuntapainotus ja ehkä säännöllinen aamuliikunta, jota voi pitää hyvänä suosituksena mille tahansa tulevaisuutenne aloille.

Hyvät abiturientit! Teistä tulee tänään ylioppilaita, ja vieläpä Suomi 100 -juhlavuoden ylioppilaita. Tämä herättää hiukan pohtimaan sitä perintöä. jolle koulutuksenne on rakennettu ja jolle myös tulevaisuuttanne rakennatte. Itsenäisyyden perustaa tuotettiin aikanaan esimerkiksi taloudellisella toimeliaisuudella tai hyvin aatteellisellakin identiteetin rakentamisella mm. taiteen keinoin. Itsenäinen Suomi on onnistunut käsittelemään alkuaikansa vaikeat ristiriidat ja selvinnyt niin sisäisistä kuin ulkoisista uhkista siten, että demokratia on säilynyt. Sotien raskaita kokemuksia on osattu kääntää myös aktiiviseksi toiminnaksi rauhan puolesta. Viimeiset vuosikymmenet olemme saaneet elää demokraattisessa avoimuuden yhteiskunnassa ja vakaan rauhan tilassa.

Mielestäni ydintehtävämme toteutuu, kun täältä valmistuu itseään tuntevia ja omiin kykyihinsä luottavia, mutta myös osaavia ja eettisestikin valveutuneita nuoria kansalaisia, todellisia ylioppilaita. Tähän tarvitsemme kaikille avointa, monipuolista opetustarjontaa, sekä opiskelijalähtöistä ja humaaneihin arvoihin pohjautuvaa toimintakulttuuria, josta täällä kouluyhteisössä jatkuvasti myös keskustelemme.

Tämä onnellinen tilanne on mahdollistanut paljon hyvinvointia. Se on mahdollistanut myönteistä kehitystä esimerkiksi tasa-arvon toteutumisessa, ja turvannut myös laadukkaan, kansainvälisesti arvostetun, yhteiskunnan ylläpitämän koulutusjärjestelmän rakentamista. Lainaan tähän poiminnan professori Jukka Kekkosen viikon takaisesta mielipidekirjoituksesta: ”Koulutuksen maksuttomuus on mahdollisuuksien tasa-arvon kulmakivi, suomalaisen yhteiskunnan suurimpia voimavaroja. Se kuuluu demokraattisen oikeus- ja hyvinvointivaltion ytimeen, tärkeimpiin periaatteisiin.”

Porkkalan yhteiskoulun 50-vuotisjuhlassakin voitiin juhlia myös sitä, miten hienosti opiskelu kantaa ja kannattelee. Oli ilo tavata entisiä opiskelijoita, jotka Porkkalan vuosiensa jälkeen olivat löytäneet tiensä kiinnostaville aloille ja monipuolisiin tehtäviin. Lukion antamaa perustaa myös kiiteltiin. Juhlatunnelmaa kohotti sekä entisten että nykyisten opiskelijoiden tarjoama musiikkiohjelma.

50-vuotisjuhlia järjestettäessä päätimme, että mahdollinen ylijäämä illalliskorttien tuotosta käytetään tänä keväänä juhlastipendeihin. Näiden perusteeksi sovittiin opintomenestyksen lisäksi opiskelijan esimerkillinen sitoutuminen ahkeraan opiskeluun, joka osaltaan myös tuottaa tavoitteelliselle opiskelulle myönteistä ilmapiiriä.

Itsenäisen Suomen perintö kertoo myös siitä, että maailma muuttuu ja että muutosten suuntiin voidaan vaikuttaa. Hyväkin perintö vaatii myös kriittistä tarkastelua sekä uskallusta ja tahtoa tehdä asioita myös uudella tavalla, ajan vaatimuksia huomioiden. Tulevaisuus on teillekin nuorille avoin, ja aina on ajankohtaista pohtia, mille rakentuu kestävä tulevaisuus tänään, teidän tulevaisuutenne.

Stipendeistä kaksi jaettiin eilen 1. ja 2. vuoden opiskelijoille, Leo-Pauli Moisiolle ja Anna Huttuselle. Ylioppilaista Porkkalan lukion juhlastipendin saavat opettajien yhteisen pohdinnan tuloksena Anniina Kinnunen ja Leevi Lamminjoki, jotka saavat stipendinsä todistuksensa mukana. Kiitän stipendin saajia upeasta asenteesta opiskeluun Porkkalan lukiossa.

Kouluttautuminen edelleen lukion jälkeen kannattaa, ja vaatii taas uutta ponnistelua. Opiskelu on kuitenkin ponnistelua paitsi omaksi myös yhteiseksi hyväksi.

11


Tämä koulu on ollut Teille myös nuoruutenne arjen yhteisö.

Se on uudistumista henkilökohtaisella tasolla, mutta opiskelu voi palvella myös tienä uudistamiseen, uusien ajatusten ja suuntien saattamiseen käytännöiksi. Kaikille Teille löytyy tärkeää tehtävää kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Tässä aiemmin keväällä matematiikan yo-kokeen päätyttyä osuin kuulemaan vastaavaa kansliassamme. Kanslian Pirjo ilmeisesti kyseli arvotavaroitaan hakevilta, miten koe oli sujunut. Vastaus kuului jotenkin näin: ”Noh, tällaisille urheilijanuorukaisille tuo nyt ei fyysisesti ollut juuri mitään, mutta se henkinen ponnistus – voi veljet!”

Arvoisat abiturientit! Tänään on päivä, jolloin voitte ansaitusti juhlia tärkeää henkilökohtaista saavutusta, oman työnne tuloksia. Voitte sen tehdä yhdessä paitsi opiskelutovereittenne myös kaikkien niiden omaistenne ja ystävienne kanssa, jotka ovat teitä ponnisteluissanne tukeneet ja kannustaneet. Syystäkin ylioppilasjuhla on myös yhteistä ilonpitoa.

Henkinen ponnistus taisi kylläkin kannattaa. Meillä on tänään ilo jakaa mm. kaksi Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön 1000 euron erikoisstipendiä huippusuorituksista pitkän matematiikan kokeessa, jossa muutenkin menestyttiin hienosti. Porkkalan perinteiden mukaisesti myös kaikissa luonnontieteellisissä aineissa saavutettiin erinomaisia tuloksia.

Olette eloisia ja aikaansaavia nuoria, se täällä on nähty päivittäisessä aherruksessa. Abiräppi puhui puolestaan mieltä lämmittävästä asenteestanne kouluanne kohtaan. Mieleen palaa myös ikäluokkanne musaprojekti Frendit. Taitavasti ja rohkeasti kävitte siinä musikaalin keinoin käsittelemään omaa nuorten maailmaanne, vaikeitakin aiheita – ja juuri siksi esitys oli poikkeuksellisen mieleenpainuva.

Yleislukiolle on erityinen ilon aihe, että kaikissa aineissa kirjoitettiin hyviä tuloksia. Porkkalaan todellakin sopii opiskelemaan monista aloista kiinnostuneita nuoria. Teillä kaikilla on myös omat vahvuutenne, ja toivottavasti tämä tarkoittaa teille tavoitteittenne ja jopa unelmienne mukaisia jatkoopintoja. Niihin pyrintöihin toivotan teille rohkeutta ja menestystä.

Eilen oli todella hauskaa saada Teidät tänne koolle juhlan harjoitukseen. Iloiset hymynne ja ystävälliset tervehdyksenne tuntuivat todella palkitsevilta. Kokoonnuimme auditorioon, jossa aiemmin olette istuneet – tai ainakin olisi pitänyt istua - abi-infoissa kuulemassa ohjeistuksia ja määräyksiä ylioppilaskirjoituksista, kun ne vielä olivat edessä. Nyt ne ovat onnistuneesti takana – ja sitä myöten tunnelma oli vapautunut ja rento, juhlaa odottava.

Hyvät abiturientit, opiskelu on ollut täällä pääasia, mutta tämä koulu on ollut teille myös nuoruutenne arjen yhteisö. Toivottavasti lukiovuotenne ystävineen ja kokemuksineen jäävät mieleenne aikana, jota voitte ilolla muistella vuosien saatossa. Iloitsemme tänään yhdessä teidän kaikkien kanssa siitä, että olette saavuttaneet tavoitteenne. Porkkalan lukion puolesta toivotan teille onnea ja oikein riemukasta juhlapäivää!

Sujuvasti löysitte tienne tuttujen ystävien ja kavereiden seuraan tunnelmia jakamaan. Huumoripitoista sanailuakin piisasi, kuten sitä on totuttu kuulemaan. Joku kysyi, pitääkö tänne saliin marssittaessa laulaa. Sovittiin, että riittää, kun hiljaa mielessään hyräilee.

Käyn nyt jakamaan Teille todistuksianne ylioppilastutkinnosta. Kutsun teidät yksitellen noutamaan todistuksenne ja pyydän ryhmänohjaajianne ojentamaan teille ylioppilaslakkinne sekä Porkkalan lukion ruusun.

12


Tutkintotodistusten yhteydessä jaan myös todistukset lukiodiplomeista. Ne ovat tärkeitä osoituksia ylioppilaan erityisestä harrastuneisuudesta, mutta myös näyttöjä paneutumisesta ja osaamisesta liikunnassa, musiikissa tai kuvataiteessa. Lukuisat ystävälliset tahot ovat lahjoittaneet stipendejä, jotka jaamme tänään todistusten yhteydessä. Lahjoittajien perusteita stipendeille ovat olleet niin opintomenestys jossain oppiaineessa tai laajemmin lukio-opinnoissa, mutta se voi olla myös rakentava, muita huomioiva toiminta kouluyhteisössä. Huomattava osa stipendeistä on saatu paikallisilta yrittäjiltä, säätiöiltä tai järjestöiltä. Lukion puolesta kiitän kaikkia stipendien lahjoittajia. Luettelen myönnetyt stipendit ja niiden lahjoittajat todistusten jaon yhteydessä. Hyvät nuoret. Pyydän Teitä nyt nousemaan seisaalleen lakitusta varten. Ylioppilastutkintolautakunnan minulle myöntämin valtuuksin julistan Teidät nyt ylioppilaiksi ja kehotan Teitä sen merkiksi painamaan päähänne ylioppilaslakin.

Kirkkonummella 3.6.2017 Matti Autero rehtori

Teknologiateollisuuden 100-vuostissäätiön 1000 euron stipendin saivat Arttu Määttä ja Mikko Sopanen menestymisestään pitkän matematiikan ylioppilaskokeessa. Kriteerinä on, että kokeen pistemäärän tulee olla 57-60 pistettä. Määtän pisteet olivat 59! Määttä sai myös Ericssonin 100 euron stipendin hyvistä tiedoista matemaattisissa aineissa ja kielissä. Sopaselle lahjoitti Säästöpankkisäätiö Kirkkonummella 100 euron stipendin hyvistä tiedoista A-ruotsissa.

13


YLIOPPILAAN PUHE 3.6.2017

Eero Juntunen

TÄSSÄ LUKIOSSA PAINOTETAAN JOKAISTA OPPIAINETTA Lukio palvelee meitä opiskelijoita useissa eri tehtävissä. Joillekin se antaa aikaa miettiä, mitä elämässään haluaisikaan tehdä. Toisille se toimii välietappina matkalla jatko-opintoihin. Yksi kaikille yhteinen tehtävä sillä kuitenkin on: toimia yleissivistävänä oppilaitoksena. Arvoisa rehtori Matti Autero Arvoisa opetustoimen johtaja Leila Kurki Arvoisat opettajat ja henkilökunta Arvoisat juhlavieraat ja Te, rakkaat opiskelijatoverini!

Eero Juntunen sai Hitaan journalismin yhdistyksen stipendin monipuolisesta journalistisesta osaamisesta.

Tämä on suuri päivä minulle ja Teille, uudet ylioppilaat. Tämä on epäilemättä myös tärkeä päivä Teille, vanhemmat ja sukulaiset. Siksi tahdonkin hetken muistella kulunutta lukiotaivaltamme.

löysi lopulta paikkansa tässä koulussa. Kiitos Teille siis ymmärryksestä!

Kolme vuotta sitten lukion alku oli monelle jonkinasteinen sokki: oppitunnit pitenivät ja tiivistyivät, opiskeltavat asiat vaikeutuivat, ja opiskelurytmi oli päätä huimaava yläasteeseen verrattuna. Jo ensimmäisestä oppitunnista alkaen kammottava koeviikko häämötti horisontissa.

Porkkalan lukion menoon kuitenkin tottui nopeasti. Opettajat olivat ystävällisiä ja ymmärtäväisiä hämmentyneitä ykkösiä kohtaan, ja vanhempien opiskelijoiden turhautuneista katseista huolimatta jokainen

Välttämätön osa sopeutumista oli myös perheen ja läheisten ystävien tuki. Nuorta ja vanhaakin opiskelijaa helpottaa, kun saa jakaa oppituntien kauheuksia tai liian suurta työtaakkaa läheiselle ihmiselle. Edellä mainittuja huolia riitti lukioaikana lähes koko suvulle. Hyvin nopeasti kouluarjen alettua käytävillä alkoivat kulkea huhut kursseista ja opettajista. Oli sellaisia opettajia, joiden kursseille kannatti mennä, ja sellaisia, joiden kursseille ei kannattanut mennä. Joitakin opettajia pidettiin pelottavina tai liian vaativina. 14


Lähes jokaisessa aineessa on tarjolla pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi soveltavia kursseja, joita ammattitaitoiset lehtorimme johtavat. Lukioajan lopussa alkoi kuitenkin huomata, että nämä opettajat, joita aluksi oli kammonnut henkensä edestä, olivatkin lähes poikkeuksetta ne opettajat, jotka saivat parhaiten tiedot jäämään päähämme.

Tällaisten elämysten arvoa ei voi arvosanoissa mitata, eikä niitä listata päättötodistukseen. Nämä ovat kuitenkin juuri niitä asioita, jotka vanhempana lukiosta muistaa. Yksi merkittävimmistä elämyksistä lukioaikana olivat toisen vuoden kevään vanhojentanssit, jotka yhdistivät kaikki vuosikurssin opiskelijat yhteisliikunnan merkeissä. Arvokas juhlaperinne on tämäkin, ja tanssiharjoitukset toivat kouluarjen rinnalle kaivattua päänvaivaa sekä positiivista tekemistä.

He osasivat vaatia opiskelijoiltaan sataprosenttista keskittymistä ja panostamista. Työ ei ollut helppo, ja se oli kaikkea muuta kuin mukavaa, mutta nyt kannetaan sen hedelmää. Porkkalan lukio on niin kutsuttu yleislukio. Käsittääkseni se tarkoittaa sitä, että lukio ei painota mitään erityistä oppiainehaaraa.

Myös erilaiset teema- ja juhlapäivät sekä taito- ja taideaineet toivat arkeemme vaihtelua. Muistan elävästi erään pajapäivän, jolloin jokainen sai osallistua johonkin erityiseen opiskelupajaan. Itse osallistuin latinankielisten sanontojen oppitunnille, jossa opin monia arkielämässä täysin hyödyttömiä sanontoja, kuten Senatus Populus que Romanus, Rooman senaatti ja kansa.

Tämä ei kuitenkaan Porkkalan lukion tapauksessa pidä paikkaansa. Tässä lukiossa painotetaan jokaista oppiainetta. Lähes jokaisessa aineessa on tarjolla pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi soveltavia kursseja, joita motivoituneet ja ammattitaitoiset lehtorimme, myös humanistisissa aineissa, johtavat.

Aktiivinen opiskelijakunta piti lisäksi huolen ”tärkeiden” juhlapäivien muistamisesta esimerkiksi halloweenina pimentämällä koko koulurakennuksen ja ripustelemalla kulkuesteitä ympäri käytäviä opiskelijoiden ja opettajien riemuksi.

Nämä soveltavat kurssit ovatkin meille opiskelijoille olleet erityisen antoisia, sillä ne ovat nimensä mukaisesti soveltavia. Niiden oppisisällöt eivät välttämättä ole kiveen hakattuja, ja ne tarjoavat opiskelijalähtöisempää opetusta pienempine ryhmäkokoineen sekä erityisine tapahtumineen.

Lukio palvelee meitä opiskelijoita useissa eri tehtävissä. Joillekin se antaa aikaa miettiä, mitä elämässään haluaisikaan tehdä. Toisille se toimii välietappina matkalla jatko-opintoihin. Yksi kaikille yhteinen tehtävä sillä kuitenkin on: toimia yleissivistävänä oppilaitoksena.

Nämä soveltavat kurssit ovat elämyksiä, joita kantaa mukanaan lopun elämäänsä.

Kielitoimiston sanakirjan mukaan yleissivistys tarkoittaa pohjasivistystä, joka muodostuu opituista tiedoista, taidoista ja tavoista. Erään toisen määritelmän mukaan yleissivistyksellä tarkoitetaan sellaista tietomäärää, ettei tarvitse kysyä, mitä yleissivistys tarkoittaa.

Liikunnan sukelluskurssi tarjoaa mahdollisuuden rajojen etsimiseen, lukion musiikkiprojekti kokoaa lukion opiskelijat seuraamaan näyttelijäporukan tuotantoa, ja biologian Lapin-vaellus tuo tuntureiden luonnon nenän eteen kuin lautasella, kunhan on valmis luopumaan oman sänkynsä pehmeydestä ja turvasta.

Minä itse ajattelen yleissivistyksen tarkoittavan sitä, että tietää riittävästi muistakin asioista kuin niistä, jotka liittyvät omiin opintoihin tai ammattiin. Tämän määritelmän täyttämisessä lukion pakollisilla kursseilla on hyvin tärkeä rooli.

Nämä kurssit ovat enemmän kuin lukiokursseja. Ne ovat elämyksiä, joita voi kantaa mukanaan lopun ikäänsä. 15


Lukio on antanut meille hyvän pohjan josta ponnistaa elämässä eteenpäin . Vain taivas on rajana!

Ne ohjaavat jokaista opiskelijaa lukemaan myös sellaisia asioita, joita ei vapaaehtoisesti tulisi opiskeltua. Jos ja kun tätä yleissivistyksen tasoa voi pitää saavutuksena, suurin kiitos siitä kuuluu juuri Teille opettajat, joiden kursseilla olen kaikista vähiten halunnut olla.

Iso kiitos kuuluu myös lukiomme opinto-ohjaajille, jotka ovat kerrasta toiseen jaksaneet toitottaa päähämme pakollisten kurssien lukumääriä, viimeisiä lukusuunnitelmien palautuspäivämääriä sekä ohjeita jatko-opintoihin hakemisesta. Näköjään tiedot ovat menneet hyvin perille, kun ottaa huomioon opotuokioiden hämmästyttävän korkean osallistumisaktiivisuuden. Viimeinen koitos lukiotiellä olivat ylioppilaskirjoitukset, jotka koettelivat ennennäkemättömällä tavalla jokaista meistä. Vuosien valmistautuminen takana ja tiettynä päivänä tulisi onnistua täydellisesti! Kyllä kirjoituksiin liittyi myös hyviä puolia: sadat lukiolaiset samassa tilassa eivät ole ikinä olleet yhtä hiljaa kuin ennen ylioppilaskokeen alkua. Menivät kirjoitukset sitten miten menivät, nämä jännittävät ja stressaavatkin kokemukset ovat turvallisesti takanapäin. Nyt onkin aika suunnata kohti seuraavia elämän haasteita ja ehkä sitä ennen hieman nauttia kesästä. Lukio on antanut meille hyvän pohjan josta ponnistaa elämässä eteenpäin jatkoopiskelun, maailmanmatkailun tai minkä tahansa muun merkeissä. Vain taivas on rajana! Airuina juhlassa toimivat Anette Chydenius ja Otto Grönberg sekä kuvassa olevat Roosa Rissanen ja Topi Usmi.

Vaikka tiemme eivät enää kohtaisikaan, luodut ystävyyssuhteet kyllä kestävät. Niitä onkin syntynyt oikein olan takaa, muistetaan pitää niistä huolta. Rakkaat ystävät: nyt nautitaan tästä päivästä!

Kirkkonummella 4.6.2017 Eero Juntunen

16


Ohjelma ♣ Jean Sibelius, Alla marcia Abiturientit saapuvat airuiden johdattamina ♣ Chorus Floridus Tempus adest floridum Keskiaikainen kevätlaulu kokoelmasta Piae Cantiones Pilviä ja päivänpaistetta säv. A. Suonio, san. M. Karjalainen sov. S. Jämsä Robert Joensuu, kitara Santtu Multala, basso ♣ Rehtorin puhe Matti Autero ♣ Todistusten jako ja uusien ylioppilaiden lakitus Rehtori ja ryhmänohjaajat Gaudeamus Igitur yhteislauluna ♣ Annie´s Song säv. J. Denver Emilia Kajasviita, huilu Santtu Multala, kitara

Opetustoimen johtaja Leila Kurki vastaanotti muun juhlaväen kanssa Alla marcian sävelin saliin saapuvat abiturientit.

♣ Ylioppilaan puhe Eero Juntunen ♣ Suvivirsi ♣ Airuet Anette Chydenius ja Otto Grönberg Roosa Rissanen ja Topi Usmi

17


KEVÄÄN 2017 YLIOPPILAAT PORKKALAN LUKIO PÄIVÄLINJA Aurola Eetu

Kauppila Saara

Mankinen Iida

Elonsalo Venla

Kermorgant Aleksis

Melto Eelis

Floessell Ida

Keränen Jimi

Mäkelä Heidi

Haapalainen Santeri

Ketola Jutta

Mäntymäki Anni

Hakala Juho

Kettunen Roosa

Määttä Arttu

Halmetoja Aaro

Kinnunen Anniina

Niemenmaa Nico

Heikkinen Joel

Kinnunen Juuso

Nojonen Alisa

Hietamies Roope

Kivinen Jere

Oksanen Otso

Hilkos Tuomas

Koivisto Charlotta

Palomäki Roni

Hirvi Alisa

Korhonen Julia

Partanen Hanna

Holmström Emma

Kortelainen Sanni

Partanen Taru

Horn Nora

Kuisma Julia

Pekki Roni

Hoskonen Anniina

Kurhela Valtteri

Pelkonen Ellen

Hurme Selina

Kurikka Ville

Pentikäinen Teo

Hyppyrä Lotta

Kurula Väinö

Penttilä Joni

Hytönen Eelis

Kääriäinen Olli

Pihlava Ville

Hytönen Veera

Lahti Erik

Pirttijärvi Heta

Hyvärinen Mikko

Lamminjoki Leevi

Puhakka Joona

Hyyryläinen Riku

Landy Eliena

Pöllänen Petrus

Härkönen Leif

Leikas Elena

Rantanen Aleksi

Ikävalko Micaela

Leikas Topi

Rautio Jerry

Juntunen Eero

Leppinen Joni

Reijonen Annika

Kaijansinkko Niklas

Lindequist Essi

Riihimäki Kaisla

Kaijansinkko Patrik

Lindfors Viljami

Rouhelo Otto

Kajasviita Katariina

Lund Maria

Saksa Riku

Kangas Atte

Lyly Andrea

Salmivaara Sara

Karvo Jesse

Maijala Anna

Salo Teppo 18


Salonen Sami Sillanpää Julius Simomaa Juho

Somervuori Orvokki Sopanen Mikko Stevens Ulrika Stigell Emma-Kaisa Sviili Henry Tahvanainen Mariia Tarkiainen Jani

Tiainen Jere Tikka Vilma

AIKAUISLINJA

Troni Leontina

Ahlgren Janne

Usmi Juho

Granden Kim

Viljanen Sini

Honkonen Leevi

Virkki Henna

Jansson Robert

Wuori Suvi

Keskinen Joel

Åkerblom Joonas

Kukulis Ioannis Matero Juulia Nenonen Ida Niemi Valtteri Rahunen Rasmus Räsänen Elina Rönnberg Sami

Stranden Anssi Tikkanen Aleksi Toivonen Joel 19

Aikuislinjalta valmistuneita ylioppilaita ovat edessä vasemmalta Kim Granden ja Anssi Stranden, takana toinen vasemmalta Janne Ahlgren ja Sami Rönnberg. Päivälinjalta valmistuneita ovat edessä oikealla Roni Palomäki ja hänen takanaan Jesse Karvo. Takana vasemmalla hymyilee tyytyväinen päivälinjalta valmistunut Aaro Halmetoja.


STIPENDIT KEVÄT 2017 ABB

Rouhelo Otto 100 € hyvistä fysiikan tiedoista

DUPONT

Kurula Väinö 100 € hyvistä kemian tiedoista

ERICSSON

Elonsalo Venla, Juntunen Eero 100 € hyvistä tiedoista matemaattisissa aineissa Oksanen Otso 100 € hyvistä tiedoista matemaattisissa aineissa ja englannissa Määttä Arttu 100 € hyvistä tiedoista matemaattisissa aineissa ja kielissä

HANDELSBANKEN

Hyvärinen Mikko 100 € hyvästä opintomenestyksestä

HITAAN JOURNALISMIN YHDISTYS

Juntunen Eero, Viljanen Sini Long Playn vuosikerta monipuolisesta journalistisesta osaamisesta

KIRKKONUMMEN AUTOKOULU PRO

Salmivaara Sara, Salo Teppo 50 € liikunnallisuudesta

KIRKKONUMMEN OPTIIKKA

Aurola Eetu 50 € hyvästä englannin ja ruotsin kielen taidosta

KIRKKONUMMEN ROTARYKLUBI

Åkerblom Joonas 100 € positiivisesta suhtautumisesta opiskelutovereihin ja koulun henkilökuntaan

KIRKKONUMMEN SANOMAT

Virkki Henna 100 € hyvästä menestyksestä äidinkielen ylioppilaskokeessa

KIRKKONUMMEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Mankinen Iida, Viljanen Sini 75 € uskonnon opiskelussa menestyneelle

LÄNSI-UUDENMAAN OSUUSPANKKI

Partanen Taru 100 € hyvästä opintomenestyksestä 20


MATKAHAUKKA OY/HTE TOURS OY

Hytönen Veera, Tahvanainen Mariia 100 € monipuolisesta kielitaidosta

NORDIC ALUMINIUM

Aurola Eetu 150 € hyvistä tiedoista matemaattisissa aineissa

PORKKALAN LUKION JUHLASTIPENDI

Kinnunen Anniina, Lamminjoki Leevi 120 € erinomaisesta sitoutumisesta tavoitteellisiin lukio-opintoihin

PRO MUSICA – MITALI

Mankinen Iida Koulujen Musiikinopettajat ry:n Pro Musica- merkki ja kunniakirja erittäin aktiivisesta osallistumisesta lukion musiikkitoimintaan

PRYSMIAN

Niemenmaa Nico 100 € hyvistä taidoista matematiikassa

SAKSAN LIITTOTASAVALLAN SUURLÄHETYSTÖ Härkönen Leif kirja saksan kielestä kiinnostuneelle ja opinnoissaan menestyneelle

SVERIGEKONTAKT I FINLAND

Koivisto Charlotta, Maijala Anna kirja ruotsin kielestä kiinnostuneelle ja opinnoissaan menestyneelle

SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖ KIRKKONUMMELLA

Kangas Atte, Stigell Emma-Kaisa 100 € hyvistä tiedoista englannissa ja ruotsissa Kinnunen Anniina, Sopanen Mikko 100 € hyvistä tiedoista A-ruotsissa Juntunen Eero 100 € hyvistä tiedoista biologiassa Lyly Andrea 100 € hyvistä tiedoista biologiassa ja matematiikassa Virkki Henna 100 € hyvistä tiedoista yhteiskuntaopissa ja matematiikassa Kurikka Ville 100 € hyvistä tiedoista maantieteessä Elonsalo Venla 100 € taiteellisesta lahjakkuudesta ja hyvästä opintomenestyksestä Hyppyrä Lotta, Oksanen Otso, Pihlava Ville 100 € hyvästä opintomenestyksestä

KIRKKONUMMEN YMPÄRISTÖYHDISTYS

Tikka Vilma 50 € kiinnostuksesta biologiaan ja maantieteeseen 21


STIPENDIT KEVÄT 2017 SLC-KIRKKONUMMI-KYRKSLÄTT

Rouhelo Otto 50 € rehdille ja opinnoissaan menestyneelle ylioppilaalle

LÄHITAPIOLA UUSIMAA

Riihimäki Kaisla 50 € lahjakortti ahkeralle ja vastuuntuntoiselle opiskelijalle

ÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖ SIUNTIOSSA

Kajasviita Katariina 150 € musikaaliselle siuntiolaiselle ylioppilaalle

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN 100-VUOTISSÄÄTIö Määttä Arttu, Sopanen Mikko 1000 € 57-60 pistettä pitkästä matematiikasta ylioppilaskirjoituksissa

VARUBODEN-OSLA

Hoskonen Anniina 100 € lahjakortti hyvistä psykologian tiedoista Pirttijärvi Heta 100 € lahjakortti hyvästä opintomenestyksestä

Joonas Åkerblom sai Kirkkonummen Rotaryklubin 100 euron stipendin positiivisesta suhtautumisesta opiskelutovereihin ja koulun henkilökuntaan. Charlotta Koivisto sai Sverige kontakt i Finland –kirjastipendin ruotsinkielestä kiinnostuneena ja opinnoissaan menestyneenä.

Porkkalan lukio ja stipendien saajat kiittävät lämpimästi kaikkia lahjoittajia! 22


Opetustoimen johtaja Leila Kurki ja rehtori Matti Autero iloitsevat opiskelijoiden menestyksestä. Iida Mankinen sai Pro Musica –merkin ja kunniakirjan erittäin aktiivisesta osallistumisesta lukion musiikkitoimintaan.

Selina Hurme ja Roosa Kettunen ovat iloisia saavutuksestaan .

Jerry Raution lakitusta seurasi isoäiti rouva Ritva Rautio, riemuylioppilas kymmenen vuoden takaa.

23


LUKIODIPLOMIT LUKUVUONNA 2016-2017 KUVATAITEEN LUKIODPLOMI Venla Elonsalo Olin seurannut, kun kaverini suoritti kuvataiteen lukiodiplomin ja siinä oli kiinnostavia tehtäviä. Tämä sai minut innostumaan kuvataiteen lukiodiplomin suorittamisesta. Kuvataiteen lukiodiplomini aiheena ovat toistuvat kuviot. Painoin kangasta ja tein verhot ja muuta, mutta tärkeätä oli myös kuvion suunnitteleminen. Lukiodiplomin suorittaminen oli työlästä, mutta yleisesti se oli kiinnostavaa tehtävän laajuuden kannalta ja muutenkin. Aikataulussa pysyminen oli haastavaa, kun portfolioni pituus venähti. Diplomia suorittaessani opin enemmän esimerkiksi kankaanpainosta. Myös ajankäyttösuunnitelman tekemisen hyödyn huomasi, vaikkei sitä täysin noudattanut. Toivon, että lukiodiplomista on opittujen asioiden kannalta varmasti jotain hyötyä jatko-opinnoissa tai työelämässä.

Venla Elonsalo sai myös Ericssonin 100 euron stipendin hyvistä tiedoista matemaattisissa aineissa.

Kuva diplomityöstä Venla Elonsalo Kuva Elonsalosta Päivi Poutanen 24


KUVATAITEEN LUKIODPLOMI Sanni Kortelainen Olen aina pitänyt piirtämisestä ja koska pidin paljon lukion kuvataiteen kursseista, koin että lukiodiplomin suorittamisesta tulisi hauska haaste itselleni, sillä minulle annettiin täysin vapaat kädet työni suunnittelemiseen sekä toteuttamiseen tehtävänannon pohjalta. Lukiodiplomini aiheena oli ideoida, suunnitella ja toteuttaa teos johon liittyy puistoissa koetut muistot, havainnot ja kokemukset. Diplomityössäni päätin hyödyntää mieltymystäni piirtää eläimiä sekä muistoani hirviperheestä kävelyllä läheisessä puistossa. Työssä on hirviemä ja tämän vasa polulla. Inspiraationani toimivat Walt Disneyn eläinelokuvat ja pyrinkin saamaan jäljestä vastaavaa. Lukiodiplomin suorittaminen oli hieno kokemus ja oli mahtavaa päästä ideoimaan ja suunnittelemaan työ alusta loppuun itse. Ainoa rajoittava tekijä oli tosin annettu aihe. Mielenkiintoista oli testailla omia rajojaan piirtämisessä sekä seurata myös Venlan lukiodiplomin valmistumista, koska meillä oli niin erilaiset työt. Haastavaa oli portfolion tekeminen sekä ajankäyttö. Kynä pysyy kädessäni hyvin, mutta sakset ja liima tuottavat ongelmia ja ovat tasolla ala-aste.

Minulla on aina tapana hakea tietoa piirrettävistä elementeistä, jos kyseessä on suurempi työ. Diplomin suhteen tämä tarkoitti esimerkiksi kissankellojen ja hirvien anatomian opettelemista. Pitää ensin osata piirtää joku rakenteellisesti oikein, jotta voi alkaa leikittelemään muodoilla ja luomaan ‘’sarjakuvamaisia’’ hahmoja. Ehkä myös askartelutaitoni paranivat prosentin verran, sitähän oppii samalla kun tekee. On vaikeaa arvioida miten lukiodiplomini hyödyttää minua jatko-opinnoissa tai työelämässä, kun en ainakaan ole suunnitellut meneväni taidealalle. Jos itse diplomityö ei hyödytä minua, niin ainakin sitä kautta opittu

paineensietokyky sekä ajankäytön suunnittelu ovat varmasti asioita joista on hyötyä. Lisäksi kuulostaahan se hienolta kun voi kertoa suorittaneensa kuvataiteen lukiodiplomin. Kuvat Sanni Kortelainen

25


LUKIODIPLOMIT LUKUVUONNA 2016- 2017 MUSIIKIN LUKIODPLOMI Katariina Kajasviita Innostuin musiikin lukiodiplomin tekemisestä, sillä olen soittanut pianoa monta vuotta Kirkkonummen Musiikkiopiston perustasolla, ja halusin näyttää, mitä osaan. Lukiodiplomi koostui kolmesta työstä ja joissa kaikissa olin soittajan roolissa. Diplomityö itsessään oli konkreettisesti kansio, ja ääni- sekä kuvanäytteet olivat erikseen muistitikulla. Diplomin tekeminen oli mukavaa ja mielenkiintoista ehkä siksi, että sai itse keksiä minkälaisen kokonaisuuden diplomista tekee. Minusta oli hauska musiikin lukiodiplomia tehdessä se, että sai muistella kaikkia hienoja musiikillisia hetkiä, mm. mitä on tehnyt ja missä kaikessa on saanut olla mukana. Uskon, että lukiodiplomi on myös hyödyllinen jatkoopinnoissa sekä työelämässä, sillä diplomeja arvostetaan ja diplomin avulla voi näyttää, minkälaisia erityisiä kykyjä itsellään on.

Katariina Kajasviita (piano) ja Emilia Kajasviita (huilu) soittivat unohtumattomasti Astor Piazzollan sävellyksen ”Oblivion” Porkkalan lukion 50-vuotisjuhlassa 27. tammikuuta 2017.

26


LIIKUNNAN LUKIODPLOMI Sara Salmivaara Suoritin liikunnan lukiodiplomin, koska pidän kovasti urheilemisesta ja tiedän diplomin hyödyttävän minua tulevaisuudessa. Lukiodiplomin aiheena oli liikunta ja sisältöön kuuluivat kirjalliset tehtävät sekä kuntotestit ja oman lajin näyttö. Lukiodiplomin suorittaminen oli hauskaa. Se oli kokonaisuudessaan mielenkiintoinen, ja siksi minä sen suoritin. Haastavaa oli itsensä ylittäminen eli se, että tekee aina parhaansa. Opin lisää oman lajini historiasta sekä liikunnan vaikutuksista itseeni ja muihin yleisesti. Opin myös hallitsemaan omia tunteitani ja pitämään hyvän fiiliksen yllä harjoituksen aikana. Haen opiskelemaan fysioterapeutiksi. Lukiodiplomin myötä saan lisäpisteitä pääsykokeisiin, joten sillä on positiivisia vaikutuksia myös jatko-opintoja ajatellen.

Sara Salmivaaran tavoitteena on valmistua fysioterapeutiksi.

27


LUKIODIPLOMIT LUKUVUONNA 2016-2017 LIIKUNNAN LUKIODPLOMI Edom Tadesse Innostuin suorittamaan liikunnan lukudiplomin, koska olen kiinnostunut liikunnan ja terveyden alasta. Diplomini ala oli erityyppisistä tanssilajeista kertominen sisältöinä tanssilajit. Diplomin suorittaminen oli alussa hieman haastavaa, mutta työn edetessä pärjäsin hyvin, ja lopputulos oli kelvollinen. Diplomissa mielestäni mielenkiintoista oli oppia tuntemaan eri tanssilajien historiaa ja erilaisia tanssityylejä. Haastavaa oli diplomin alku, koska en tiennyt juurikaan aiheen historiasta. Diplomia suorittaessani olen oppinut tutkimastani aiheesta asioita, joita en ennen tiennyt. Olen myös oppinut etsimään tietoja eri lähteistä, kuten netistä, alan kirjallisuudesta ja haastattelemalla alan ihmisiä. Opin myös kirjoittamaan pitempiä kirjoituksia, joita ei saa päivässä valmiiksi. Uskon lukiodiplomini auttavan esim. kun haen liikuntaalalle.

LIIKUNNAN LUKIODIPLOMIN suorittivat myös Jasmin Jänkä Taru Partanen Ellen Pehkonen

Taru Partanen sai Länsi-Uudenmaan Osuuspankin 100 euron stipendin hyvästä opintomenestyksestä.

28


LIIKUNNAN VUOSI PORKKALAN LUKIOSSA

Porkkalan tyttöjä juoksemassa Naisten kympillä 28.5.2017. Kuvassa oikealla karaistuttiin Syväjärven viisiasteisessa vedessä ja suoritettiin lihaskuntoharjoittelua . Sukelluskurssilla painotuksen aktiivit tutustuivat Merivoimien Sukeltajakoulun kuuluisaan kuuden metrin pönttöön. Aamuliikunnan opiskelijat riemuitsivat siitä, että vihdoinkin on järvi jäässä ja pääsee uimaan avantoon!

Kuvat Ville Mäkelä, Naisten kympin kuva Kirsi Pajari 29


KEVÄTJUHLAA JA MUSIIKIN TAITAJIA 2.6. Lämminhenkistä kevätjuhlaa vietettiin perjantaina 2.6. auditoriossa, jossa 1. ja 2. vuositason opiskelijat virittäytyivät kesälomalle. Chorus Floridus, Porkkala Steel Band, lukion bändi sekä lahjakkaat laulajat pitivät huolen rennosta tunnelmasta.

Chorus Floridus aloitti juhlan keskiaikaisella kevätlaululla Tempus adest Floridum. Porkkala Steel Band loi tiheää tunnelmaa mm. James Bond –elokuvien tunnusmusiikilla. Puikoissa edessä Sara Holopainen ja Jonatan Lipan, takana Tommi Puisto, Tuuli Viljanen ja Robert Hämäläinen.

30


Otso Sipilä lauloi myös presidentti Mauno Koiviston hautajaisissa helatorstaina 25.5.2017 Cantores Minores –kuorossa.

Bändin pojat vasemmalta Tuomas Saloniemi, Joonas Frestadius, Robert Joensuu ja takana sinisessä lippalakissa Santtu Multala säestivät Ronja Syväniemeä ja Otso Sipilää, kun nämä lauloivat Eaglesin ikivihreän biisin Hotel California. Kuvatekstit Päivi Poutanen Kuvat Satu Seppälä 31


RINALDO-OOPPERA JA YHTEISTYÖ MUSIIKKIOPISTO JUVENALIAN KANSSA Toukokuussa virisi yhteistyö Musiikkiopisto Juvenalian ja rehtori Matti Vänttisen kanssa, kun Porkkalan lukion opiskelijoille tarjoutui mahdollisuus osallistua Georg Friedrich Händelin oopperan Rinaldo produktioon. Tarkoituksena on, että opiskelijat voisivat suorittaa tiettyjä lukion kursseja siten, että Händelin Rinaldoooppera olisi luonteva osa kurssisisältöä.

Rinaldo-lisämaustein tarjottaisiin myös kursseja musiikissa, kuvataiteessa, yhteiskuntaopissa, filosofiassa ja psykologiassa.

Tällaisia kursseja ovat mm. äidinkielen kurssi ÄI11 Yhteisöviestintä ja historian kurssi HI6 Kulttuurit kohtaavat. Äidinkielen kurssilla voitaisiin tuottaa pieniä tekstejä ja kuvia oopperaproduktion eri vaiheista ja osallistujista verkkoon ja medialle. Historian kurssilla idän ja lännen kulttuurien kohtaamista peilattaisiin oopperan käsittelemiin aihepiireihin.

Opiskelijoille yhteistyö tarjoaa mielenkiintoisia kokemuksia ja mahdollisuuden tutustua esimerkiksi oopperan laulajiin, puvustajiin ja lavastajiin. Opiskelijat voivat vierailla myös oopperan harjoituksissa. Lopuksi on tarjolla upea oopperaesitys, joka on sitäkin merkittävämpi, koska Rinaldo-oopperaa ei ole aiemmin Suomessa esitetty.

Toukokuun harjoituksissa saatiin esimakua oopperan 1. näytöksestä. Ooppera on italiankielinen, mutta onneksi kuulijat saattoivat seurata librettoa myös suomeksi käännettynä.

Oopperan esittää Musiikkiopisto Juvenalian oopperaluokka ja musiikista vastaa musiikkiopiston kamariorkesteri. Oopperan ohjaa Ville Saukkonen, joka tässä esittelee laulajille rooliasuja.

Harjoituksia olivat kuuntelemassa tällä kertaa rehtori Matti Autero, opinto-ohjaaja Kristiina Laxén, äidikielen lehtori Päivi Poutanen ja historian ja yhteiskuntaopin opettaja Pirjo West.

Musiikkiopisto Juvenalian rehtorin Matti Vänttisen kanssa yhteistyösuunnitelmat jatkuvat heti elokuussa koulun alettua.

Teksti ja kuvat Päivi Poutanen

Kiitämme Matti Vänttistä yhteistyöstä ja toivotamme hyvää kesää! 32


KESÄTUNNELMISSA LOMALLE

Satu Jämsä vastaa lukion upeasta ja monipuolisesta musiikin opetuksesta ja johdattaa opiskelijat niin musikaalien maailmaan kuin kuoro- , orkesterija bänditoimintaan. Kiitos, Saga!

” Jes, se oli siinä”, iloitsevat musiikin lehtori Satu Jämsä ja opiskelija Robert Hämäläinen onnistuneiden kevätjuhlien ja ylioppilasjuhlien jälkeen. He ovat aina siellä, missä juhlitaan ja iloitaan. Robert Hämäläinen on monisosaaja, joka vastaa mm. äänentoiston ja valaistuksen teknisestä onnistumisesta, laulaa kuorossa ja soittaa Porkka Steel Bandissa. Kiitos, Robert!

Opo ja opon popot. Opinto-ohjaaja Satu Seppälä nauttii mansikkakakkua punaisissa kesäkengissään ja toivoo, että kesästä tulisi aurinkoinen. Lukuvuosi on takana ja jono opon huoneen ovella hiljentynyt. Opiskelijoista on taas pidetty hyvä huoli. Kiitos, Satu! Kiitos myös opot Kristiina Laxén ja Pekka Kauttu. Lämpimät kiitokset kaikille opettajille ja muulle henkilöstölle kuluneesta lukuvuodesta ja rentouttavaa kesää! Kuvat ja tekstit Päivi Poutanen, kuva kuorosta Satu Seppälä 33


PORKKALAN LUKIO OPINTOMATKALLA ROOMASSA Porkkalan lukion 18 opiskelijaa saivat nauttia Rooman keväästä 23.-27.4. 2017. Matka tehtiin antiikin kulttuurihistoriaa käsittelevän kurssin päätteeksi historian ja yhteiskuntaopin lehtori Ossi Kokkosen ja opinto-ohjaaja Satu Seppälän kanssa.

Tekstit Klaudia Cardozo, Laura Pulli Enni Railamaa

Ensimmäinen päivä oli pitkä, sillä lähtö oli jo aikaisin sunnuntai-aamuna. Roomaan saavuttuamme vierailimme mm. Colosseumilla, Palatium-kukkulalla, jossa Romulus ja Remus myytin mukaan perustivat Rooman ja Forum Romanumilla, joka on muinaisen Rooman ydinalue ja jonka ympärille kaupunki lopulta kehittyi.

Kuvat Kim Henriksson, Aino Niutanen Laura Pulli, Satu Seppälä

Ensimmäisen päivän kohteet olivat antiikin historian näkökulmasta todella kiinnostavia. Illalla saimme omaa aikaa kierrellä hotellimme läheisyydessä pienissä ryhmissä.

34


35


Matkan kohokohtana oli monelle Vatikaanin museot ja Pietarinkirkko.

Maanantaina aloitimme päivän aamiaisella noin klo 7.30, jonka jälkeen suuntasimme Suomen Rooman Instituuttiin Villa Lanteen. Villa Lantessa henkilökuntaan kuuluva harjoittelija Juuso Oksanen esitteli meille paikkoja ja kertoi Villa Lanten historiasta ja toiminnasta. Vierailumme jälkeen lähdimme kävelemään Trasteveren kaupunginosaa kohti. Trasteveressä kävimme Villa Farnesinan taidemuseossa. Lounaan jälkeen vierailimme Santa Maria in Trasteveren kirkossa, josta jatkoimme matkaa gettoon, joka on juutalaisten asuinpaikka. Päivän viimeisenä kohteena oli Capitoliumin museot, ja matkalla sinne pysähdyimme Marcelluksen teatterilla.

Seuraavana aamuna suuntasimme ensimmäisenä Santa Agnesen katakombeille. Katakombien jälkeen kävimme Santa Costanzan ja San Clementen kirkoissa. Kirkkojen jälkeen oli hetki omaa aikaa, jolloin kävimme syömässä pienissä ryhmissä. Iltapäivällä tutustuimme kuuluisiin turistikohteisiin: Espanjalaiset portaat, Fontana di Trevi ja Pantheon. Kohokohtana oli monelle Vatikaanin museot ja Pietarinkirkko. Pääsimme tutustumaan pintapohjaisesti Vatikaaniin ja sen museoon, sen ollessaan niin suuri. Jono museoon oli pitkä, mutta ennakkoon ostetut liput oikeuttivat meidät jonon ohi. Kiersimme museota historianopettajamme Ossin selostuksella nähden vanhoja karttoja, maalauksia sekä historiallisia patsaita. Kierroksen lopuksi päädyimme upeaan ja kuuluisaan Sikstuksen kappeliin ihailemaan Michelangelon kattofreskoja. 36


Pietarinkirkossa näimme Michelangelon veistämän Pieta-veistoksen.

Matka oli kokonaisuudessaan erittäin onnistunut ja kiva, mutta raskas. Kaikilla oli hauskaa vaikka käveleminen välillä vähän väsyttikin. Matkan kohteet olivat monipuolisia ja kaikille riitti nähtävää.

Lähtöpäivän aamuna vierailimme vielä Pietarinkirkossa, joka on Vatikaanin pääkirkko. Pietarinkirkossa näimme Michelangelon veistämän Pietaveistoksen ja ihailimme valtavaa kirkkosalia. Pääsimme vierailemaan myös kirkon kupoliin, jonne kiivettiin satoja askelia erilaisia portaita pitkin. Pietarinkirkossa vierailtuamme saimme vielä omaa aikaa kaupungilla.

Opimme Rooman antiikin historiaa sekä Italian kulttuuria sekä tutustuimme uusiin ihmisiin ja opimme liikkumaan Roomassa julkisilla liikennevälineillä.

Kävimme myös tutustumassa Castel Sant’Angelon linnaan. Linna oli suuri ja massiivinen sisältäen paljon erilaisia huoneita keskiajalta. Linnan huipulle, ylimmälle parvekkeelle päästiin kävellen portaita pitkin. Parvekkeelta oli upeat näkymät Rooman kaupunkiin, Vatikaaniin ja Pietarinkirkon kupolille. Ylhäältä näki myös Tiberjoen. Linnan keskikerroksessa oli huone, jossa oli paljon vanhoja varusteita, kuten sotilaiden vaatteita ja aseita.

Kaupungilla poikkesimme usein erilaisissa jätskibaareissa, joiden valikoimissa oli peräti 150 eri jäätelömakua.

37


PORKKALAN LUKIO EUROOPAN PARLAMENTISSA STRASBOURGISSA Sampo Uusitalo Porkkalan lukio osallistui Euroopan unionin järjestämään Euroscola-päivään 7.4.2017 Strasbourgissa. Matka herätti paljon kiinnostusta. Matkalle valittiin kaksikymmentä 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijaa. Tarkoituksena oli kokea päivä europarlamentaarikon työssä ja samalla tuoda esiin nuorten näkökulmia keskeisistä EU:n asioista. Päivään osallistui opiskelijoita 22 maasta ja 23 lukiosta.

Idea matkaan tuli opettajiltamme Katri Kauppiselta ja Kaisa Kalliolta, jotka halusivat antaa opiskelijoille tilaisuuden hankkia itseluottamusta kansainvälisestä työskentelystä vieraalla kielellä. Valmistelimme matkaa tutustumalla ranskalaiseen kulttuuriin, Strasbourgiin ja Euroscola-päivänä käsiteltäviin aiheisiin.

38


Kaiken kaikkiaan matka oli aivan huikea.

Kuvassa vasemmalla Merika Mattila ja Arttu Leskinen kertovat Porkkalan lukiosta täysistuntosalin yleisölle. Euroopan parlamentissa jakauduimme aluksi kansainvälisiin työryhmiin, jonka jälkeen meidät ohjattiin parlamentin täysistuntosaliin. Saimme esittää kysymyksiä belgialaiselle europarlamentaarikolle Marc Tarabellalle. Tilaisuuden jälkeen meidät ohjattiin ryhmittäin Euroopan komitean työtiloihin pohtimaan ja keskustelemaan ajankohtaisista aiheista, kuten ihmisoikeudet, nuorten työllisyys, kehitysapu, ympäristö ja uusiutuvat energiat, maahanmuutto ja Euroopan tulevaisuus. Työryhmien ajatukset ja ehdotukset esitettiin istuntosalissa ja niistä äänestettiin. Kaikki paitsi yksi kuudesta ehdotuksesta meni läpi.

Tämän myötä pääsin myös minä, tämän jutun kirjoittaja, ainakin hetkellisesti Ylen ulkomaankirjeenvaihtajaksi, kun haastattelin belgialaista europarlamentaarikkoa Marc Tarabellaa. Olin saanut tiedon tästä edellisenä iltana ja jännitys oli aika korkealla, mutta Yleltä tuli silti hyvää palautetta haastattelusta. Kaiken kaikkiaan matka oli aivan huikea. Opimme toimimaan monikulttuurisessa ympäristössä ja saimme kokeilla käytännössä Euroopan parlamentin työskentelyä. Oli haikeata palata Suomeen nolla-asteiseen, pilviseen ja pimeään säähän verrattuna Ranskan kesäisen aurinkoiseen +22 asteen ilmaan.

39


PUHE EUROOPAN PARLAMENTISSA 7.4.2017

Arttu Leskinen Good morning Europe! We are really honored to be here today to represent our country Finland. It´s important how a country is portrayed and seen by others. We´d like our country to not only be known for its forests and several lakes, but also for its great level of education, the motivation that´s upon us and our teachers, whose love for what they do to make us learn and get the education that we need is truly admirable. Arttu Leskinen on Porkkalan lukion 16C-ryhmän opiskelija. Leskinen harrastaa musiikkia ja laulaa lukion kuorossa.

Our school is located in Kirkkonummi as small town 30 kilometers away from Helsinki our capital. Our school is full of different cultures and ethnicities. Different people broaden our horizons and ways of seeing the world. This year is full of milestones for us Finns. The road to a tolerant and free country has taken a leap forward as same sex marriage was legalized last month. We can also proudly announce that the year 2017 will be our 100th independent year. This country is young and it´s been through a lot of loses. But it´s advanced, brave and strong. We are happy about our school, we are happy to be Finnish, we are happy to be European. Thank you!

Arttu Leskinen

40


Parlamenttivierailun jälkeen vietimme päivän kaupungilla.

Parlamenttivierailun jälkeen vietimme päivän kaupungilla tehtävien parissa. Osallistuimme opettajien järjestämään Amazing Race –kilpailuun, jossa suoritimme mahdollisimman monta tehtävää annetussa ajassa. Kapusimme muun muassa mahtavan Cathédrale Notre-Dame de Strasbourgin torniin, josta näki pitkälle kaupungin ylle. Katedraali on korkeimpia rakennuksia koko kaupungissa.

Söimme erilaisissa ravintoloissa ja kokeilimme ranskalaisia erikoisuuksia, esimerkiksi tarte flambéeta. Se on pizzan tapainen ruokalaji, jossa tomaattimurskan korvaa kerma ja täytteenä on sipulia ja pekonia. Se oli yllättävän hyvää vaikkei ehkä siltä kuulosta.

Näkymä Cathédrale Notre-Damen tornista

41


Kävimme myös Parc de l'Orangeriessa, niin kutsutussa haikarapuistossa. Valitettavasti puiston haikarat tiesivät arvonsa korkealla puissa, eivätkä ne vaivautuneet edes katsomaan kameraan päin.

42


Törmäsimme lisäksi moneen katutaiteilijaan ja minusta maalattiin esimerkiksi oikein edustava karikatyyri.

Anna Huttunen on taiteilijan mallina. Josefina Rontti tervehtii Kleberin patsasta. Kleber oli ranskalainen kenraali, joka taisteli Egyptissä.

43


Matkalla oppaana toimineen Annika Bourgognen tytär käy kaunista Lýcée internationalia. Anna Huttunen, Josefina Rontti ja kesy joutsen. Alla kuuluisat Strasbourgin katetut sillat.

44


Matkan hovikuvaajana toiminut Robert Hämäläinen on löytänyt itselleen lepopaikan.

Jutun kirjoittaja Sampo Uusitalo jammailee Chaplinia esittävän katutaiteilijan kanssa. Penkillä levähtävät Veikko, Arttu ja Mikko.

Teksti Sampo Uusitalo Kuvat Robert Hämäläinen 45


PORKKALAN LUKIOSSA OPISKELTIIN ILMIÖITÄ JA VIETETTIIN EUROOPPA-PÄIVÄÄ 9.5. Porkkalan lukiossa vietettiin tiistaina 9.5. Eurooppa-päivää monipuolisella ohjelmalla. Aamupäivä alkoi vilkkaalla avauksella, kun 1. vuositason opiskelijat esittelivät ilmiöpohjaisen opiskelun ja tutkivan oppimisen poluilta tekemiensä löytöjen, oivallusten ja oppiensa tuloksina syntyneitä yhteisiä projektitöitään. Ilmiöoppiminen tuli lukioon Uusi opetussuunnitelma toi ilmiöoppimisen vahvasti osaksi lukio-opiskelua. Oppisisältöjä lähestytään tarkastelemalla ymmärtävästi laajoja kokonaisuuksia ja ylittämällä oppiaineiden välisiä rajoja. Tämä edellyttää uudenlaista yhteistyötä myös opettajilta.

Pakolaisuus-ryhmän opiskelijoiden vieraina oli kaksi kirkkonummelaista turvapaikanhakijaa Ghasan ja Mahmood sekä Helena Elomaa ja Janne Leskinen SPR:stä. Opiskelijat olivat kurssin aikana vierailleet mm. teatterissa, vastaanottokeskuksessa ja lisäksi koululla kävi vierailijoita turvapaikanhakijoiden työllistymistä tukevasta Refuhomejärjestöstä. Töissään opiskelijat olivat perehtyneet esimerkiksi reitteihin ja keinoihin joilla pakolaisia saapuu Eurooppaan, turvapaikan hakuun ja myöntämiseen liittyvään lainsäädäntöön sekä yksittäisten pakolaisten tarinoihin.

Porkkalan lukiossa ilmiöopiskelussa otettiin iso harppaus, kun kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat perehtyivät kevään aikana Eurooppaan ja eurooppalaisuuteen tarinoiden kautta. Lähtökohtina olivat tieteen, taiteen, urheilun tai kaupunkikulttuurin ilmiöt. Tarkasteluun otettiin myös ajankohtainen pakolaisuus. Opiskelijat esittelivät töitään Eurooppa-päivänä osana teemapäivää, jota osaltaan vauhdittivat kiinnostavat vieraat.

Kvantti-ryhmä tutki mm. kvanttimekaniikan historiaa, kvanttikuolemattomuutta ja monitodellisuutta, järjesti tietokilpailun kvanttimekaniikan käsitteistä ja toteutti kvanttimekaniikan ilmiöistä lyhytelokuvan, jossa päähahmo haihtuu avaruuteen näkymättömyysviitan avulla.

Syksyllä Porkkalan ilmiöopinnot saavat jatkoa teemoilla, jotka avaavat nuorille näköaloja luonnontieteiden soveltamiseen yhteiskunnassa sekä kulttuurien kohtaamisen kysymyksiin. Opinnot tukeutuvat oppimisen ympäristöihin myös koulun ulkopuolella sekä yhteistyöhön muiden toisen asteen oppilaitosten ja yliopistojen kanssa. Esimerkiksi kulttuurien konflikteihin paneudutaan myös elämyksellisesti Rinaldo-oopperan modernin tulkinnan kautta.

Taide-ryhmän opiskelijat toivat mm. esiteltäväksi monikulttuurisen eurooppalaisen tarinan Suomesta haastattelemalla oman asuinalueensa nuoria ja kertomalla itsestään ja kuvaamalla asuinaluettaan. Myös eurooppalainen ja suomalainen jugendarkkitehtuuri aikansa ilmiönä ja säveltäjä Edvard Grieg olivat tutkivan oppimisen aiheina. Mielenkiintoinen oli opiskelijatyö, jossa yhdistyi valokuvan, maalauksen ja kuva-analyysin avulla toteutettu tulkinta rappeutuvasta Euroopan unionista.

Kaupunkia ilmiönä tutkineen ryhmän opiskelijat tutustuivat mm. stadin slangiin ja vierailivat Stadin slangi ry:n tilaisuuksissa Koskelan vanhainkodissa sekä Sörnäisten klubitalolla. Osa opiskelijoista pohti kodittomuuden syitä ja vieraili Vertaistoiminnan ja vapaaehtoistyön keskuksessa Vepassa Sörnäisissä ja haastatteli sekä työntekijöitä että asiakkaita, joita käy noin 50 paikalla päivittäin.

Urheilussa keskityttiin ilmiönä jalkapalloon. Opiskelijat saivat valita aihepiirinsä laajalti jalkapalloon liittyvistä näkökulmista. Aiheita oli yksittäisistä pelaajista fanikulttuuriin. Opiskelijat tuottivat mm. posterin ja videoita.

46


Kaupunki-ryhmän Tuuli Viljanen teki vaihto-oppilaan oppaan Helsinkiin.

Juho Karppinen esitteli taide-ryhmälle ekspressionistista maalaustaan ja sen symboliikkaa. Maalauksen aiheena oli rappeutuva EU. Kuva Päivi Poutanen

Lue Juho Karppisen analyysi maaulauksestaan ja Kia Koskisen essee ”Kvanttimekaniikkaa ja unta” on luettavissa vuosikertomuksen lopusta. 47


Pakolaisuutta ilmiönä tutkineen ryhmän vieraina olivat kaksi kirkkonummelaista maahanmuuttajaa Mahmud ja Ghasan sekä SPR:n Janne Leskinen ja Helena Elomaa oikealla.

Ilmiöoppimisen oppituokiossa saattoi harjoitella, miten voi kirjoittaa oman nimensä arabiaksi. Kuvat Aku Harmanen

48


Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela analysoi Ranskan presidentinvaaleja ja Euroopan unionin tilaa

Jokelan alustuksen jälkeen opiskelijoilla oli mahdollisuus keskusteluun ja kysymyksiin. Kysyttiin, mikä on Suomen rooli, kun osa kansanedustajista on EUkriittisiä. Kysymykseen Jokela vastasi, ettei Suomi yritä erota EU:sta, koska sen toimintaa pidetään hyvänä eikä suuria muutoksia ole tulossa ihan heti vaan mahdollisesti kaukana tulevaisuudessa.

Toisen ja kolmannen vuositason opiskelijat saivat kuulla Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokelan alustuksen aiheesta ”Eurooppa Ranskan vaalien jälkeen”. Jokelan mukaan Ranskan vaalit olivat kohtalonkysymys EU:lle ja ”nuoren uuden haastajan” Macronin voitto merkitsi sitä, että EU-myönteisellä kampanjalla voi vielä voittaa, vaikka EU:n toimintaa kyseenalaistetaankin. Jokela totesi, että Ranskan ja Saksan yhteistyöstä on hyötyä myös Suomelle. Jokela kertoi myös, että globaalissa järjestyksessä on tapahtunut suuria poliittisen ja taloudellisen vallan siirtymiä. EU on ollut haastettuna jo pitkään pakolais-, turvallisuus- ja talouskriisien sekä jäsenvaltioiden eripuran takia. Jokela nosti esiin myös liittovaltio-ajatuksen ja totesi, että Suomessa ei ajatuksesta olla kiinnostuneita mutta että nyt siitä kannattaisi viimeistään alkaa puhua.

Myös Britannian ero EU:sta kiinnosti opiskelijoita. Jokela kertoi Britannian olevan EU:n jäsenvaltio vielä vuoteen 2019 asti ja maksavansa tästä vielä vuosia sen jälkeenkin. Nyt vaaditaan, että Britannia kantaa vastuunsa ja pitää kiinni siitä, mihin se on sitoutunut. Opiskelijoita kiinnosti myös kansalaisten oikeudet Britannian eron jälkeen. Jokelan mukaan työ-, opiskelu- ja oleskeluoikeudet saattavat muuttua. Jokelan teksti Emmi Korhonen, Nona Mäkelä, Julia Suikkari Kuva Nona Mäkelä

49


Rehtori toivotti tervetulleeksi kirjailija ja elokuvaohjaaja Elina Hirvosen. Elina Hirvosen vieressä Eurooppa-päivän juontajat Egzona Osmani ja Elsa Rajala. Kuvat Emmi Korhonen ja Mahbuba Ziai

Kirjailija ja ohjaaja Elina Hirvonen kertoi elokuvastaan ”Kiehumispiste”

Opiskelijoiden arvioita elokuvasta

Eurooppa-päivän toinen mielenkiintoinen vieras oli kirjailija ja elokuvaohjaaja Elina Hirvonen, jonka ohjaama elokuva ”Kiehumispiste” nähtiin.

Mielestäni elokuva oli täynnä suuria tunteita. Elokuvan sanoma tuntui olevan, että ihmisten täytyisi pystyä kunnioittavaan kohtaamiseen, vaikka mielipiteet olisivat täysin erilaiset. Elokuva oli hieno kokonaisuus. Sebastian Jahn

Elokuvan jälkeen Elina Hirvonen kertoi yhteisessä tilaisuudessa lukion juhlasalissa siitä, millainen prosessi oli tehdä elokuva, joka keskittyy viimeaikaisiin mielenosoituksiin ja väkivaltaisuuksiin Suomessa ja käsittelee maahanmuuttoa ja rasismia. Elokuvassa nähdään Suomi ensin - ja Rajat kiinni -tilaisuuksia, joihin on osallistunut myös nuoria.

Elokuvan sanoma voisi olla, että kaikki ihmiset huomioitaisiin yhteiskunnassa tasa-arvoisesti ja että nähtäisiin oikeasti apua tarvitsevat ihmiset. Suomalaisten tulisi nähdä ja kuulla enemmän turvapaikanhakijoiden kokemuksia, ennen kuin muodostavat negatiivisia mielipiteitä heistä. Kokonaisuudessaan elokuva oli erittäin ajankohtainen ja ajatuksia herättävä. Jasmin Jänkä

Hirvonen kertoi halunneensa olla mahdollisimman objektiivinen ja puolueeton elokuvaa tehdessään ja antaa äänen niin maahanmuuttajille kuin maahanmuuttoa vastustaville ja puoltaville osapuolille.

Dokumentti ottaa hyvin kantaa nykypäivän Suomeen ja suomalaisuuteen ja siihen, kuinka rasismista on tullut osa jokapäiväistä elämäämme. Elokuva onnistui hyvin tuomaan ihmisten vaikeudet, erimielisyydet ja mielipiteet esiin. Elokuva oli kokonaisuudessaan hyvin mielenkiintoinen. Aaron Matilainen

Hän halusi tarjota elokuvassa katsojille myös kokemuksen siitä, miten erimielisyyksistä ja vastakkaisista näkökulmista huolimatta voimme kunnioittavasti suhtautua toinen toisiimme. Elokuvassa kaksi suomalaista saunakaveria keskustelee keskenään. Toinen vastustaa maahanmuuttoa ja toinen suhtautuu siihen ymmärtäväisesti ja avarakatseisesti. Erimielisyyksistä huolimatta he kunnioittavat ja arvostavat toisiaan ihmisinä. Erilaisuuden kunnioittaminen onkin elokuvan suuri teema.

Elokuvassa kosketti erityisesti erään pakolaisperheen tarina siitä, kuinka se oli paennut kotimaastaan. Perheeseen kuului äiti, isä sekä kolme lasta. Tia-Maria Vengasaho 50


Jenni Halonen, Merika Mattila, Mikko Rönty, Anna Huttunen, Iyobor Imudia ja Sanna Haapakangas kertoivat Suomen Euroscola-edustajina englanniksi kokemuksiaan Euroscola-päivästä Euroopan parlamentissa Strasbourgissa. Kuvat Päivi Poutanen

Porkkalan lukion Euroscola-opiskelijat toivat keväiset terveiset Strasbourgista Eurooppa-päivän tilaisuudessa terveiset toivat Merika Mattila ja Arttu Leskinen (kuva vas.) sekä ne Porkkalan lukion opiskelijat, jotka edustivat Suomea Euroopan parlamentin Euroscola-päivässä Strasbourgissa 7.4.2017. Eurooppa-päivän juontajina toimivat opiskelijat Egzona Osmani ja Elsa Rajala kyselivät opiskelijoiden kokemuksia ja elämyksiä Euroscolasta. Opiskelijat kertoivat englanniksi, millaisia ajatuksia heillä ja muilla eurooppalaisilla nuorilla heräsi, kun he keskustelivat koko Eurooppaa koskevista teemoista Strasbourgissa. Nuoret käsittelivät ajankohtaisia ja tärkeitä teemoja, kuten nuorten työttömyyttä ja Euroopan tulevaisuutta. Nuorilta välittyi viesti suvaitsevaisen ja tasa-arvoisen Euroopan puolesta. Eurooppa-päivä päättyi juhlallisesti Eurooppa-hymniin.

51


STEVE HOWARDIN VIERAILU 29.3.2017 Ellen Pelkonen Steve Howard vieraili Porkkalan lukiossa 29.3.2017. Hän oli monien muiden yhdysvaltalaisten opettajien kanssa vierailulla Suomessa kolmen kuukauden ajan tutkimassa suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden toimintaa ja koulujärjestelmiä. Steve on kiertänyt ympäri Suomea esimerkiksi Oulussa, Rovaniemellä, Jyväskylässä sekä pääkaupunkiseudulla ja hänen perheensä on mukana matkalla. Hän opettaa itse Seattlessa 7.- ja 8.-luokkalaisia ja tekee samalla Fulbright- projektia kestävästä koulutuksesta, jonka johdosta hän on Suomessa. Hänen mukaansa kouluumme oli tarkoitus tulla toinenkin opettaja, Nat Woodruff, mutta tämä valitettavasti estyi tulemasta. Steven aikataulu kouluun tutustumisessa oli tiukka, mutta onneksi tunnin jälkeen oli hetki aikaa istua alas ja keskustella Suomen koulujärjestelmästä ja amerikkalaisten koulujen eroavaisuuksista. Haastatteluni ensimmäinen kysymys koski yhtäläisyyksiä suomalaisen ja amerikkalaisen koulun välillä. Steve kertoi, että vaikka eroja löytyy, on myös paljon samaa. Molempien maiden kouluissa tehdään paljon töitä ja oppilailta odotetaan paljon. Eroja koulujen välillä on esimerkiksi se, että Suomessa oppilaat ovat kypsempiä ja rauhallisempia kuin Yhdysvalloissa. Heille myös annetaan enemmän päätösvaltaa opinnoissaan. Suomessa opettajat voivat vaihtua tiuhaan tahtiin vuoden aikana lukiossa kurssien vaihtuessa, kun taas Yhdysvalloissa pyritään luomaan pitkäkestoinen suhde opettajien ja oppilaiden välille. Myös arvosanoihin suhtautuminen on erilaista. Yhdysvalloissa yksittäinen arvosana on tärkeä, ja oppilaat kiinnittävät arvosanoihin paljon huomiota. Suomessa yksittäisiin kurssiarvosanoihin ei kiinnitetä niin paljon huomiota, vaan panostetaan ylioppilaskirjoituksiin, joita Yhdysvalloissa ei ole. Suomen vierailun päämäärä oli alun perin kestävän opetussuunnitelman hahmottaminen, mutta se muuttui vierailujen aikana suomalaisen koulutuksen ja tapojen tarkkailuksi, esimerkiksi kuinka suomalaiset syövät kaikki samaa ruokaa yhdessä ruokatunnilla. 52

Steve myös halusi keskustella oppilaiden kanssa siitä, mitä mieltä he ovat kestävästä koulutuksesta sekä maapallostamme yleisesti. Hyviä ajatuksia ja mielipiteitä tuli hänen mukaansa ilmi. Vierastamme pyydettiin myös kuvailemaan amerikkalaista lukiota, ja mitkä ovat sen kulmakiviä. Projektit ovat tärkeä osa opetusta, ja lukio on hyvin arvosanakeskeinen, Steven mukaan liiankin. Koulun ympäristö ja tunnelma on jo itsessään erilainen kuin Suomessa. Yhdysvalloissa koulun käytävillä on äänekästä, energistä sekä hieman rauhattomampaa kuin Suomessa. Erityisesti Steveä miellyttivät Suomessa koulujen käsityötunnit, oppilaiden rauhallisuus ja se, kuinka kypsiä he ovat. Suomen talvi ja kulttuuri olivat myös testissä, kuten avantouinti, poroihin tutustuminen sekä tietysti saunominen. Mitä Steve sitten ottaisi Suomesta mukaansa Yhdysvaltoihin? Ainakin itsenäisyyttä yhdysvaltalaisille oppilaille a vapautta tehdä jo varhain opiskelussa omia valintoja sekä päätöksiä esimerkiksi, mihin aineiseen suuntautuu. Sain häneltä myös koko Suomen nuorisolle neuvoja, jotka koskevat opiskelua, työelämää ja elämää yleisesti. Steven mielestä on tärkeää osata "myydä itseään" ja näyttää parhaat puolensa ja kykynsä maailmalle. Se on hänen mukaansa yleistä Yhdysvalloissa, mutta Suomessa kulttuuriin kuuluu vaatimattomuus ja ihmiset ovat ehkä liian ujoja. " You all will do great things", Steve haluaa muistuttaa. Lisätietoja Fulbright- projektista tästä linkistä: http://www.fulbright.fi/fi/distinguished-fulbrightawards-in-teaching


Steve Howard seurasi englannin kurssia, joka käsitteli tiedettä. Jutun kirjoittaja Ellen Pelkonen haastatteli Steve Howardia. Teksti Ellen Pelkonen Kuvat toimittanut Ellen Pelkonen

53


PORKKALAN WANHAT LUMOSIVAT TAAS! Lukion juhlava vanhojen tanssi-ilta avasi kahden päivän tanssiaiset torstaina 16.2. huoltajille ja ystäville. Perjantaina 17.2. tanssittiin yläkoululle ja lukiolaisille.

Ohjelma Tanssiaisten avaus Cicapo Pas Despagne Salty Dog Rag Menuetti Kehruuvalssi Puhe Joel Kärkkäinen Tuula Lehtinen Porkkalan polkka Helsinki-valssi Tango mustasukkaisuudesta Muistatkos Elaine Cotton Eyed Joe Oma tanssi Yleisötanssi Tanssien juontajat Ohto Aakko Sanna Haapakangas

54


Porkkalan lukio

Tanssien juontajina toimivat Ohto Aakko ja Sanna Haapakangas. Juhlapuheen pitivät Tuuli Lehtinen ja Joel Kärkkäinen. Kirkkoharjun koulun orkesteria johti musiikin lehtori Satu Jämsä. Musiikin teknisestä toteutuksesta vasta opiskelija Robert Hämäläinen. Vanhojen omasta tanssista vastasivat Minea Ahlgren, Kosovare Arifi, Klaudia Cardozo, Jenni Halonen, Joel Kärkkäinen, Arete Niinemets, Ville Nissilä , Aino Niutanen ja Alexey Rjabchikov. Tanssien opetuksesta vastasivat liikunnan lehtorit Ville Mäkelä ja Kirsi Pajari. Oman erityisen juhlavuutensa tanssiaisiin toivat Porkkalan lukion 50-vuotismerkkipäivä sekä Suomen 100-vuotisjuhla. Porkkalan lukion kunniakaksi tanssijat olivat luoneet Porkkalan polkan.

Sanna Haapakangas ja Ohto Aakko juonsivat upeat tanssiaiset. Teksti ja kuvat Päivi Poutanen

55


Tällä kertaa tanssittiin myös itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi.

Yhteiskuvan toimittanut Kirsi Pajari Oikea kuva Aku Harmanen Tanssikuvat Päivi Poutanen

56


Kaksinkertaiseksi juhla muodostui Porkkalan 50-vuotismerkkipäivän johdosta.

57


PORKKALAN PERINTEISET PENKKARIT 16.2. Riehakkaita penkkareita vietettiin torstaina 16.2. salissa klo 9.00 alkaen. Ohjelmassa oli "Beerpong", valvojakysely "Tunnista tilanne, mitä tekisit tilanteessa?”, abilahjat opettajille ja abivideo. Karkkisateen jälkeen lähtivät rekat pihalta. Abiriehan juontajina toimivat Leevi Lamminjoki ja Roni Pekki. Ohjelmavastaavina häärivät Eetu Aurola ja Joonas Åkerblom.

Valokuvaaja Aku Harmanen on siellä, missä tapahtuu. Harmanen on aktiivinen lukion tapahtumien luottovalokuvaaja. 58

Penkkarikuvat Aku Harmanen Kuva Harmasesta Päivi Poutanen


Yläkuvassa Kristian Korhonen, Joona Puhakka ja Arttu Määttä. Alakuvassa tiikeritytöt Nona Mäkelä ja Elena Leikas.

Penkkarifilosofian perinnettä noudattaen myös Porkkalan abit osoittivat mielikuvituksensa hämmästyttävän laaja-alaisuuden ja tuottivat lennokkaita elämänviisauksia rekkalakanoihin. 59


Lahjan saaja rehtori ja lahjoittajat ihmettelivät yhdessä, löytyykö yhdennäköisyyttä paitaan printatun rehtorin kuvan ja Hollywood-näyttelijän välillä. Kielten lehtori Merja Harjun saamassa kuvassa ei ole Merja Harju. Merja tiesi, että kyseessä on Donald Trump. Historian ja yhteiskuntaopin opettaja Pirjo Westin ei tarvinnut tietää mitään, sillä hänet lahjottiin sydänsuklaarasialla. Alla oikealla istuvat tutut teletapit Riku Hyyryläinen, Tommi Pulkkinen, Aaron Matilainen ja Atte Kangas.

60


61


PORKKALAN LUKIO JUHLI 50-VUOTISTA TAIVALTA Perjantaina 27. tammikuuta vietettiin Porkkalan lukion 50-vuotismerkkipäivää 250 juhlijan voimin. Kutsuvieraiden lisäksi juhlaan osallistui nykyistä ja entistä henkilöstöä sekä lukion entisiä opiskelijoita. Juhlassa kuultiin kiinnostavia puhujia, nautittiin upeista musiikkiesityksistä ja herkuteltiin ravintola Bistro o matin valmistamalla illallistarjoilulla. Juhla alkoi Porkkala Steel Bandin Finlandia-hymnillä Porkkalan lukion ja samalla myös Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi.

Sivistystoimen johtaja Hannele Kujala. Kujala toi esiin puheessaan Porkkalan lukion erinomaisen menestyksen hyvänä yleislukiona, josta opiskelijat saavat hyvät tiedolliset valmiudet jatko-opintoihin. Kujala kertoi, että lukion nimi Porkkalan annettiin aikoinaan kunnioittamaan alueen lähihistoriaa. Hän totesi lisäksi, että on hienoa, kun nimi Porkkala on säilynyt yhä Suomen 100-vuotisjuhlavuonna.

Rehtori Matti Autero toivotti vieraat lämpimästi tervetulleiksi ja totesikin, että vaikka Porkkalan lukion juhlavuosi oli varsinaisesti vuonna 2016 mutta juhla järjestettiin nyt tammikuussa 2017, Finlandia-hymni sopii mainiosti juhlan teemaan. Rehtori sanoi, että Suomi 100 –juhlavuoden teema ”Yhdessä” sopii myös lukion juhlaan, sillä hänen mielestään lukiosta välittyy kuva hyvänä arjen yhteisönä.

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen muisteli lämpimästi lukioaikaansa Porkkalan lukion entisenä opiskelijana. Turun valmistui ylioppilaaksi vuonna 1974. Turunen kertoi hauskoja sattumuksia, kiitti entisiä erinomaisia opettajiaan ja totesi saaneensa hyvät eväät maailmaa varten, minkä ansiosta hän kokee menestyneensä keskimääräistä paremmin.

Emeritus rehtori Erkki Pärkkä oli juhlien kunniapuhuja. Hän kertoi olleensa jo melkein 20 vuotta eläkkeellä ja totesi voivansa nyt hyvillä mielin muistella työaikaansa.

Sana oli vapaa myös muille juhlavieraille. Moni lukion entinen opiskelija muisteli kouluaikaansa ja kiitteli Porkkalan lukiota.

Pärkkä kertoi lukion alkuvaiheista, miten Porkkalan yhteiskoulu aloitti toimintansa parakeissa vuonna 1966. Vuonna 1970, kun Pärkkä aloitti työnsä, punatiilirakennus oli ollut käytössä vuoden. Vuoden 1976 peruskoulu-uudistuksen myötä Porkkalan yhteiskoulu jakautui yläasteeksi ja Porkkalan lukioksi osana kunnan koululaitosta. Nykyiseen koulukeskukseen Porkkalan lukio siirtyi vuonna 1979. Pärkkä kertoi myös siitä, miten lukio vähitellen kansainvälistyi opiskelijavaihdon myötä.

Juhlapuheiden lisäksi yleisö sai nauttia korkeatasoisista musiikkiesityksistä. Lukion kuoro Chorus Studiensis esitti musiikin lehtori Satu Jämsän johdolla koskettavasti laulun ”Nää maat”. Lukion ensimmäisen vuoden opiskelija Iyobor Imudia lumosi kuulijat jazz-tulkinnallaan kappaleesta ”I Ain´t Got You”. Emilia ja Katariina Kajasviita soittivat hienostuneesti ja taitavasti Astor Piazzollan sävellyksen ”Oblivion”. Porkkalan lukion entinen opiskelija pianisti Johannes Karhapää tulkitsi mestarillisesti Sibeliuksen Romanssin des-duuri.

Pärkkä lausui kiitoksensa entiselle kouluntoimen johtajalle, opetusneuvos Kaarlo Kovaselle siitä, että tämän aikana vaihto-opiskelijat saivat samat oikeudet mm. kouluruokailuun ja koulukyyteihin kuin suomalaisetkin opiskelijat. Pärkkä kiitti lämpimästi myös opettajakuntaa, koulun henkilökuntaa ja opiskelijoita.

Sokerina pohjalla hurmasi yleisön jazz-tunnelmilla laulajatar Ranja Siikasaari ja muusikot Ari Siikasaari ja Ari Hossi.

Juhlayleisö nousi seisten kunnioittamaan runsain aplodein emeritus rehtori Erkki Pärkkää.

Rento ja iloinen juhla Porkkalan lukion kunniaksi päättyi valssiin ”Kultainen nuoruus”. 62


Porkkalan lukio 50 vuotta perjantaina 27.1.2017 klo 18.00 juhlasalissa Finlandia-hymni säv. Jean Sibelius Porkkala Steel Band Rehtorin tervehdys Matti Autero Nää maat säv. ja san. Antti Kleemola sov. Juutilainen, Jämsä Chorus Studiensis If I Ain´t Got You säv. ja san. Alicia Keys Iyobor Imudia Rehtorin muistelmia Porkkalan lukiosta emeritus rehtori Erkki Pärkkä Oblivion säv. Astor Piazzolla Emilia Kajasviita, huilu Katariina Kajasviita, piano ♣ Jazztunnelmia Ranja ja Ari Siikasaari & Ari Hossi Kylmä ja lämmin ruoka Romanssi Des-duuri säv. Jean Sibelius Johannes Karhapää, piano

Sivistystoimen johtajan tervehdys Hannele Kujala ♣ Jazzia ja laulelmaa Siikasaari & Hossi Jälkiruoka Folktunnelmia Jarna ja Ari Siikasaari Opiskelijan muistelmia lukiosta toiminnanjohtaja Jorma Turunen

Näin minä muistan eli sana on vapaa vieraille Kultainen nuoruus yhteislauluna säv. ja san. Kullervo Linna 63


Lämmin kiitos innostuneille ja tarmokkaille juhlatoimikunnan jäsenille Marita Armiselle, Kirsti Kohvakalle ja Kirsti Saariselle sekä kaikille juhlan järjestäjille!

Illan kunniavieras oli emeritus rehtori Erkki Pärkkä vierellään rouva Maila Pärkkä. 250 vierasta täyttivät salin ääriään myöten ja tunnelma oli rennon iloinen.

64


Lämmin kiitos Anne Kataikolle kukista ja valkoisista liinoista!

Sivistystoimenjohtaja Hannele Kujala kiitteli Porkkalan lukiota menestykselliseksi. Kirkkonummen ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Poutanen lahjoitti lukiolle linnunpöntön! Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen muisteli lämpimästi lukioaikaansa Porkkalassa. Bistro o matin Marko Palovaara ja henkilökunta olivat loihtineet herkullisen juhlaillallisen. Kiitos! Kirkkonummen Kukka– ja Hautauspalvelun Anne Kataikko lahjoitti kukat ja pöytäliinat koristeineen juhlaan.

65


66


Lämmin kiitos Kirkkonummen Sanomien Marjo Alstelle ja Jussi Salolle kuvien käyttöoikeudesta! Viereisellä sivulla kunnanvaltuuston puheenjohtaja Raija Vahasalo ja kunnanjohtaja Tarmo Aarnio viihtyivät juhlassa. Chorus Studensis lauloi koskettavasti laulun ”Nää maat”.

Ylhäällä kuvassa lehtori Satu Jämsää ja Ranja Siikasaarta laulattaa. Pianisti Johannes Karhapää vangitsi kuulijansa hienolla tulkinnallaan.

Jazz-laulajatar Ranja Siikasaaren tulkinta ikivihreästä ”Honeysuckle Rose” oli sulaa hunajaa. Myös Iyobor Imudian äänessä soi pehmeästi jazz. Teksti ja kuvatekstit Päivi Poutanen, kuvat Marjo Alste Kirkkonummen Sanomat. 67


NOSTALGIAA PORKKALAN PUUROJUHLASSA 20.12.2016 Edom Tadesse

Juhlissa oli mahtava meininki. Hyvin järjestettyä ohjelmaa oli paljon. Oli mahtavia musiikkiesityksiä, tietovisoja ja opettajien esittämä koulunäytelmä. Opiskelijoiden bändi säesti tanssiesitystä ja lauluja. Juhla päättyi yhteislauluun. Porkkalan lukion 50-vuotismerkkipäivän johdosta tunnelmassa oli nostalgiaa. Poikien-bändi soitti ja lauloi menneiden vuosikymmenien musiikkia, kuten Pretty Woman, House of The Rising Sun, Stairway to Heaven sekä Rappiolla ja Säkenöivä voima. Vuosituhannen vaihteen musiikkina kuultiin mm. Sand Storm, Gagnam Style ja lopussa Joulurock-kupletti. Rehtori Matti Autero piti puheen ja kiitti Porkkalan lukion henkilökuntaa ja opiskelijoita ja toivotti kaikille rentouttavaa lomaa. Opettajien esittämä koulunäytelmä kertoi, millaista oli koulunkäynti 1960- ja 1970- luvulla. Historian opettaja Pirjo West komenteli ankaran opettajan roolissa. Opiskelijoiden rooleissa loistivat lehtorit Riikka Aakula, Katri Kauppinen, Antti Lehtonen, Tanja Sänkiaho ja Saija Vuollo sekä opinto-ohjaajat Kristiina Laxén ja Satu Seppälä.

68


Porkkalan lukio

Ylhäällä tanssivat Aino Niutanen ja Klaudia Cardozo. Iyobor Imudia lauloi upeasti laulun “Have Yourself a Merry Little Christmas”. Kuvat Edom Betre Tadesse

69


TAIDETORSTAI YKKÖSILLE Porkkalan lukiossa järjestettiin 1. vuositason opiskelijoille taidepäivä torstaina 8.12. Opiskelijat ottivat osaa mieleisiinsä työpajoihin ja katsoivat Juho Kuosmasen käsikirjoittaman ja ohjaaman elokuvan ”Hymyilevä mies”, joka kertoo nyrkkeilijä Olli Mäestä. Taidepäivän ohjaajina toimivat taidetiimin opettajat musiikin lehtori Satu Jämsä, kuvataiteen lehtori Heli Puukko ja äidinkielen lehtorit Harri Piirola, Päivi Poutanen ja Satu Tarkki. AAMUPÄIVÄ 10.00–10.30 auditorio kuoron esitys päivän esittely video Taidetiimi esittäytyy pannuorkesterin esitys 10.30–12.10 työpajat Räppää Eikkaa auditorio Jämsä Graffitipaja Puukko Zen, Sibelius ja runo Poutanen

ILTAPÄIVÄ 12.50-14.00 työpajat Ilo-paja Jämsä Graffitipaja jatkuu Croquis-paja Puukko Tuunaa oma kirja Tarkki Runopaja Minän puhetta Sinälle Piirola 14.15 elokuva ”Hymyilevä mies” Kino Kirkkonummi

Kuvataiteen pajoina oli graffitipaja ja Croquis-paja, jotka saivat suuren suosion. Musiikissa otettiin osaa Ilo-pajaan, jossa musiikin lehtori Satu Jämsän inspiroimana tehtiin mm. improvisaatioharjoituksia. Äidinkielen opettajien johdolla kuunneltiin Sibeliusta ja kirjoitettiin tajunnanvirtatekniikalla kuvauksia ja proosarunoja, tuunattiin oma kirja ja kirjoitettiin runoja aiheena ”Minän puhetta Sinälle”. Iltapäivällä mentiin Kino Kirkkonummeen katsomaan Juho Kuosmasen elokuva ”Hymyilevä mies”. Teksti Päivi Poutanen

70


Tuuli Hyvärinen

ELOKUVA-ARVOSTELU HYMYILEVÄ MIES Juho Kuosmasen käsikirjoittama ja ohjaama elokuva ”Hymyilevä mies” sijoittuu vuoteen 1962 nyrkkeilijä Olli Mäen elämään ja hänen suureen ammattilaistensarjan MM-otteluunsa Davey Moorea vastaan. Olli Mäki on entinen suomalainen huippunyrkkeilijä, joka on käynyt uransa aikana jopa 50 ottelua, joista 28 on voitettu. Elokuvassa Olli Mäkeä ja hänen vaimoaan Raija Jänkää näyttelevät Jarkko Lahti ja Oona Airola. Kisojen järjestäjää ja Olli Mäkeä tukeneen Elis Askin roolissa on Eero Milonoff. Elokuva on kuvattu perinteisellä filmillä ja on mustavalkoinen. Näyttelijät sulautuivat mielestäni rooleihinsa mainiosti. Suoritukset olivat hyvin aidontuntuisia ja tilanteet oli luotu uskottaviksi. Olli Mäki esitettiin elokuvassa vaatimattomaksi mutta periksi antamattomaksi, eikä edes maailmanmestaruuden häviö lannistanut miestä. Parhaimman roolin mielestäni suoritti Milonoff, joka näytteli Elis Askia. Elokuvaan oli luotu hienosti oikeasti tapahtuneet kohtaukset uudelleen. Näistä mieleenpainuvin oli kohtaus, jossa Elis Ask toteaa vaa'alla seisovalle Olli Mäelle: "Oletko sä pelle?" 1962-luvun uudelleenherättäminen 2000-luvulle vaikuttaa hyvin hankalalta, mutta tässä elokuvassa se oli toteutettu onnistuneesti. Pienet yksityiskohdat loivat oikeanlaista tunnelmaa ja katukuvassa näkyvät vanhanaikaiset autot toivat lisää uskottavuutta. Värimaailman puuttuminen voi latistaa elokuvaa, mutta tässä elokuvassa mustavalkofilmille kuvaaminen oli paras ratkaisu tunnelman luojaksi. Vaikka tapahtumapaikkana oli vanha Suomi, pidin erityisesti siitä että kuvakulmat vaihtelivat ja olii sommiteltu hyvin modernilla tavalla.

Kuvataiteen kuvat Heli Puukko Kuvat teatterista ja Kuosmasesta Päivi Poutanen

Elokuvan juoni hämäsi itseäni hieman aluksi. Luulin, että juoni liittyisi kilpailuun ja voittamiseen, mutta elokuvan oikea sanoma olikin sinnikkyys sekä oikeasti elämässä tärkeissä asioissa "voittaminen" eli rakkaus. Elokuva oli hyvin toteutettu ja kuvattu. Ainoa itseäni harmittava asia johtui siitä, että elokuva loppui kuin seinään Mäen häviöön. Olisin toivonut enemmän näyttöä siitä, miten Olli Mäen elämä jatkui suuresta maailmanmestaruuden häviämisestä huolimatta. 71


SYKSYN 2016 YLIOPPILASJUHLA Porkkalan lukion ylioppilas- ja itsenäisyysjuhlaa vietettiin perjantaina 2.12.2016. Valkolakin painoi päähänsä yhteensä 31 ylioppilasta lukion päivä– ja aikuislinjalta. Juhlaa kunnioitti läsnäolollaan opetustoimen johtaja Leila Kurki, joka toi tervehdyksensä ja onnittelunsa sekä ylioppilaille että Porkkalan lukion 50-vuotiselle taipaleelle.

Yläkuvassa monien onnellisten joukossa edessä vasemmalta mm. Ida Ruuskanen, Lauri Aarnio, John Bjugg, Eliel Kärkkäinen, Sakari Salmi, Janne Kuusela, Santeri Laxström ja Niklas Pennanen. Alakuvassa airueiden Helmi-Maria Kiilin ja Leo-Pauli Moision seurassa mm. Reetta Haavisto, Tiia Koponen, Ida Ruuskanen, Lauri Aarnio ja John Bjugg.

72


Porkkalan lukio

Alakuvassa hymyilevät Laura Dahlgren, Lilian Timonen, Toni Kuusinen, Krista Taskinen, Kasper Koskivirta, Oona Pulkkinen ja Odera Ikegwuonu.

73


OPETUSTOIMEN JOHTAJAN TERVEHDYS 2.12.2016 YLIOPPILAILLE JA PORKKALAN LUKIOLLE

Leila Kurki opetustoimenjohtaja

HYVÄ ELÄMÄ OLKOON TAVOITTEENANNE! Arvoisat uudet ylioppilaat, rehtori, henkilökunta, opiskelijat, hyvä juhlaväki! Minulla on ilo ja kunnia tuoda Kirkkonummen suomenkielisen opetustoimen tervehdys 50-vuotiaalle Tänä syksynä on tullut kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Porkkalan yhteiskoulu aloitti toimintansa 1966. Porkkalan lukio perustettiin jatkumoksi yhteiskoulun toiminalle 10 vuotta myöhemmin 1976, kun Kirkko-nummella toteutettiin valtakunnallisen koulu-uudistuksen myötä siirtyminen peruskoulujärjestelmään. Kansakoulu ja oppikoulu toimivat 1960-luvulle tultaessa rinnakkaisina, erilaisia jatko-opintomahdollisuuksia antavina väylinä, vaikka hoitivatkin monelta osin samoja kasvatustehtäviä.

Kirkkonummella oppikoulukysymys lähti liikkeelle suomenkieliseltä puolelta. Hanketta ajava toimikunta pyysi jo toukokuussa 1961, että kunta sitoutuisi hankkimaan koululle tontin. Tämä hanke kuitenkin jäi kiireellisemmän kansakouluhankkeen vuoksi, ja siksi, että arveltiin Kauklahteen suunnitellun yhteiskoulun voivan riittää myös Kirkkonummen suomenkielisten opiskelijoiden tarpeisiin.

Liikkeellä oli tieto oppikoulujen kannatusyhdistyksen perustamisesta ja myös Helsingin Kruunuhaassa toimivan tyttöjen oppikoulun Laurellska skolanin halusta siirtyä yhteiskouluksi Kirkkonummelle. Poliittisen päätöksenteon erinäisten vaiheiden jälkeen Porkkalan yhteiskoulu ja Kyrslätt samskola pääsivät aloittamaan syksyllä 1966 Suomen Sokerin antamissa parakeissa Gesterbyn alueella. Noin kymmen vuoden ajan lukioluokat olivat osa Porkkalan yhteiskoulua, jossa toimi oppikoulun keskikoululuokat 1-5 ja lukioluokat 1-3. Yhteiskoulu tarkoitti tässä tapauksessa koulua, jossa oli sekä tyttöjä että poikia. Suomessa toimi tuolloin siis myös erillisiä oppikouluja joko tytöille tai pojille.

Vasta 1965 oppikoulukysymys nousi esille vakavasti ja eräänä syynä varmasti oli Suomen Sokerin asuintalojen valmistuminen ja tehtaan johdon aktiivisuus. 74


Tänä päivänä Porkkalan lukio toimii edelläkävijänä. Kun peruskouluun siirtymistä lähdettiin toteuttamaan käytännössä 1972, Suomi oli jaettu toimeenpanoalueisiin, ja uudistus eteni alueittain pohjoisesta kohti etelää. Kirkkonummen vuoro tuli vuosina 1975-1976. Uudistuneen kouluhallinnon myötä kunta katsottiin silloin koulu-uudistuksen ainoaksi toteuttajaksi ja ylläpitäjäksi.

Ikäluokkien pienentyminen on sen rinnalla kiihdyttänyt lukioiden polarisoitumista pieniin ja suuriin. Lukioverkosto on supistunut – ja nykyisen hallitusohjelman mukaan tulee edelleen supistumaan – viime vuosina eniten sen takia, että kaupunkikunnissa lukioita on yhdistetty suurlukioiksi. Kurssimuotoisuus on puolestaan yksilöllistänyt oppimispolkuja, vaikka pakollisten kurssien suuri määrä pitääkin sisällöt enimmäkseen kaikille lukiolaisille yhteisinä. Porkkalan lukio on vastannut yksilöllistettyjen oppimispolkujen haasteeseen lähtemällä mukaan valtakunnallisen lukion tuntijakokokeiluun.

Peruskouluun siirryttäessä kunnalliset kansakoulut ja kansalaiskoulut, mutta myös yksityiset oppikoulut, saivat siirtyä kunnan peruskoulujärjestelmään. Yksityisiltä kouluilta tuli kysyä, haluaisivatko ne tulla kunnan koululaitoksen osaksi.

Tänä päivänä Porkkalan lukio toimii edelläkävijänä, oman paikkakunnan monipuolista kurssitarjontaa ja opiskelijalähtöistä opetusta painottavana lukiona. Pääkaupunkiseudun tuntumassa lukio joutuu tekemään työtä vetovoimaisuutensa säilyttämiseksi, mihin Porkkalan lukio on vastannut erinomaisesti jatkuvalla kyvyllään uudistua ja vastata ajan haasteeseen.

Porkkalan yhteiskoulu oli yksityisen kannatusyhdistyksen omistama ja varsin yksityisesti ajatteleva, joten sen siirtymisestä kunnan haltuun jouduttiin neuvottelemaan. Valtio ei tukenut taloudellisesti yksityiskouluja, joten yksityiskouluilla oli vaikeuksia säilyttää toimintansa kunnallisen koululaitoksen rinnalla. Neuvottelujen jälkeen kannatusyhdistys teki yksimielisen päätöksen yhteiskoulun siirtämisestä varoineen ja velkoineen kunnalle. Näin siis Porkkalan yhteiskoulun lukioluokat muuttuivat kouluuudistuksen yhteydessä Porkkalan lukioksi osana Kirkkonummen kunnan koululaitosta.

Olen iloinen ja ylpeä siitä, että kunnassamme on lukio, jonka tulokset pärjäävät erinomaisen hyvin valtakunnallisessa vertailussa. Lauantaiaamuna heräsin iloiseen WhatsUp-viestiin, jossa minulle kerrottiin Porkkalan lukion upeasta sijoittumisesta valtakunnallisesti 7. parhaaksi lukioksi ylioppilaskirjoituksissa, kun vertailussa huomioitiin kevään ja syksyn ylioppilaskirjoitusten lisäksi opiskelijoiden lähtötaso. Monenlaisten oppijoiden saattaminen riittävin eväin jatko-opintokelpoisena korkea-asteen opintoihin ja muille ammattiin johtaville koulutusväylille saa kiitokseni ja vilpittömät onnitteluni rehtorille ja opettajakunnalle tekemästänne ansiokkaasta työstä.

Peruskoulu-uudistuksen jälkeinen aika merkitsi lukiolle oppilasmäärän kasvua, kun koulujärjestelmä ei johtanut osaa ikäluokasta aikaisessa vaiheessa koulutukselliseen umpiperään. Lukion status säilyi pitkään korkeana. Lukiojärjestelmää on uudistettu vuosien 1983 ja 1998 lukiolaeilla sekä viisi kertaa muutetuilla opetussuunnitelmien perusteilla. Huomattavin muutos on ollut lukion muuttaminen 1980-luvulla kurssimuotoiseksi, jolloin kouluja ohjattiin ottamaan käyttöön niin sanottu jaksojärjestelmä. Vuosina 1994–1996 lukiot siirtyivät yleisesti luokattomaan järjestelmään.

Lämpimät onnitteluni uusille ylioppilaille, 50 –vuotiaalle Porkkalan lukiolle ja ensi tiistaina 99. itsenäisyyspäiväänsä viettävälle Suomelle! Hyvä elämä olkoon Teidän nuorten ja koko Suomen tavoitteena!

Opiskelijoiden vapaa hakeutumisoikeus ja -mahdollisuus on aiheuttanut lukioiden välistä kilpailua, josta on seurannut keskittymistä.

Leila Kurki opetustoimenjohtaja 75


YLIOPPILAAN PUHE 2.12.2016

Reetta Haavisto TÄÄLLÄ PORKKALASSA ON IHANAN LÄMMIN ILMAPIIRI Arvoisa rehtori, arvoisa opetustoimen johtaja Leila Kurki, arvoisat opettajat ja koulun muu henkilökunta, arvoisat kutsuvieraat ja tietenkin Te, hyvät ylioppilaat! Reilun kolmen vuoden uurastus on johtanut tähän hetkeen. Tässä me nyt olemme, lakit päässä valmiina kohtaamaan tulevaisuuden.

Reetta Haavisto sai Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan stipendin uskonnon opiskelussa menestyneenä. Reetta Haavisto ja Porkkalan lukio kiittävät stipendin lahjoittajaa.

Monet meistä ovatkin varmasti innokkaina ottamaan vastaan kaiken sen, mitä sillä on meille tarjota. Nyt on kuitenkin hyvä hetki vielä pysähtyä miettimään, mitä lukio on oikeastaan meille merkinnyt ja mitä se on antanut. Päällimmäisenä mielessä on kiitollisuus. Kuluneet vuodet ovat olleet todella rikastuttavia. Uusia ystäviä ja hauskoja yhteisiä kokemuksia, joista varmasti monelle meistä mieleenpainuvia ovat olleet vanhojentanssit, penkkarit ja risteilyt. Vaikka eihän kaikki pelkkää ruusuilla tanssimista ole ollut. Vaikeudet ovat opettaneet yhteisöllisyyden tärkeydestä; stressin keskellä on ollut lohdullista tietää, että ympärillä on ihmisiä, jotka kamppailevat samojen vaikeiden matikan kurssien kanssa. Täällä Porkkalassa on ihanan lämmin ilmapiiri. On tuettu ja joustettu, kun me nuoret olemme kamppailleet niin koulun ja aikuistumisen kuin henkilökohtaisten vastoinkäymistenkin kanssa.

76


Aapon sanat rohkaisevat meitäkin: ”Voimallinen tahto vie miehen läpi harmaan kiven.”

Opettajat ovat opettaneet niin paljon muutakin kuin oppikirjojen sivuilta löytyy. He ovat antaneet arvokkaita opetuksia elämästä ja inspiroineet matkan varrella.

Tahtoisin kiittää Teitä, rehtori Matti Autero ja Teitä opettajat sekä koulumme muu upea henkilökunta näistä vuosista ja kaikesta mikä niihin on liittynyt. Te olette tehneet arjestamme sujuvaa, huolehditte hyvinvoinnistamme, takasitte viihtyisän, turvallisen ja siistin kouluympäristön, opastitte meitä ja paljon, paljon muuta. Ja tietenkin Te kotijoukot, jotka tuitte meitä koulun ovien ulkopuolella. Teidän kaikkien työ on arvokasta, emmekä olisi selvinneet lukiosta ilman teitä.

Erityisesti mieleeni ovat jääneet erään opettajan sanat minulle yli kolme vuotta sitten. Ne sanat ovat kannustaneet minua vielä tänäkin päivänä. Olin juuri aloittanut lukion, kun jouduin elämäni ensimmäiseen polvien leikkaukseen. Kaksi päivää operaation jälkeen tulin kouluun, ja aamulla koulun ovien edessä kyynärsauvoihini nojaten kohtasin englanninopettajani. Hän kysyi, mitä minulle oli käynyt, ja kun kerroin hän hiljeni hetkeksi. Sitten hän sanoi: ”Reetta, sinä olet sankari.” Tänään, toisesta vastaavasta operaatiosta edelleen toipilaana ja lukiosta valmistuneena, tunnen edelleen olevani sankari. Me kaikki olemme. Me teimme sen.

Kiitoksen ansaitsette myös Te, kanssani valmistuvat ylioppilaat. Me koimme nämä vuodet yhdessä, ja sain ilokseni jakaa paljon kanssanne. Erityisen kiitollinen olen niistä onnellisista ja hauskoista hetkistä, joina varastitte huomioni opiskelulta. Ne tekivät tästä unohtumattoman matkan ja toivat väriä koulupäiviin. Vaikka tiemme erkanevat nyt, toivon että tapaamme vielä.

Opiskelu Porkkalassa on myös värittänyt arkea uudenlaisilla tavoilla. Sukelluskurssin myötä pääsi tutustumaan vedenalaiseen maailmaan, ja musiikkiprojekteissa lahjakkuudet saavat vuodesta toiseen tilaisuuden loistaa. Äidinkielen tunneilla on taas saanut tutustua sellaiseenkin kirjallisuuteen, johon ei ehkä itse olisi kirjastossa tarttunut. Vaikka olenkin ikuinen Harry Potter -fani, olen iloinen saadessani tutustua Seitsemään veljekseen ja Kiven viisauksiin, jotka pätevät vielä tänäkin päivänä. Ei ollut opiskelu helppoa veljeksilläkään, mutta Aapon sanat rohkaisevat meitäkin: ”Voimallinen tahto vie miehen läpi harmaan kiven.”

Pian vaihtuva uusi vuosi tuo meille kirjaimellisesti mukanaan uuden alun. Siinä missä lukion aloittaminen, myös sen päättäminen tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia ja uusia haasteita. Tulevaisuus ja siellä siintävät seikkailut ovat edessämme, ja Porkkalasta ja toisiltamme olemme saaneet rutkasti eväitä matkan varrelle. Ylioppilaat, nautitaan tästä päivästä. Se on meidän, ja me ollaan sankareita!

Kirkkonummella 2.12. 2016 Reetta Haavisto

77


SYKSYN 2016 YLIOPPILAAT PORKKALAN LUKIO PÄIVÄLINJA Aarnio Lauri Ahlholm Outi Bjugg John Dahlgren Laura Haavisto Reetta Hallipelto Petteri Kaseva Rene Koskivirta Kasper Kuula Kim Kuusela Janne Kuusinen Toni Kärkkäinen Eliel Laxström Santeri Niemelä Santeri Palmu Sofia Pekkinen Petteri Peltola Alx Peltonen Micke Pennanen Nicklas Pulkkinen Oona Ruuskanen Ida Salmi Sakari Säppi Miro Veijonen Jaakko

STIPENDI Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan stipendi uskonnon opiskelussa menestyneelle Haavisto Reetta Porkkalan lukio ja stipendin saaja kiittävät stipendin lahjoittajaa!

AIKUISLINJA

Kuva Reetta Haavistosta ja juhlan kuvat Päivi Poutanen

Kesälä Emilia Varis Janne Jokinen Aki Koponen Tiia Lehtiö Joel Taskinen Krista Timonen Lilian

Kuva ylioppilaista ylhäällä Satu Seppälä

78


Ylioppilas- ja itsenäisyysjuhla 2.12.2016 ♣

Jean Sibelius, Alla marcia abiturientit saapuvat airuiden johdattamina ♣

Opetustoimen johtajan tervehdys Leila Kurki ♣

Finlandia-hymni säv. Jean Sibelius Nää maat säv. ja san. A. Kleemola sov. S. Jämsä

Porkkala Steel Band ja Chorus Studiensis ♣

Rehtorin puhe Matti Autero Lakitus rehtori Matti Autero ♣

Gaudeamus ♣

Ylioppilaan puhe Reetta Haavisto ♣

Kuusi op. 75/5 säv. Jean Sibelius Iida Mankinen, piano ♣

Maamme ♣

Airuet Helmi-Maria Kiili ja Leo-Pauli Moisio 79


ON MULLA UNELMA — MUSIKAALIN JUHLAA Jokasyksyinen odotettu musikaali oli jälleen tapaus 14.-16.11.2016. ”On mulla unelma” on upea tarina unelmien akatemiasta ja nuorten toiveesta saada valita oma polkunsa. Taitavan ja suuren esiintyjäjoukon toteutus käsikirjoituksesta valmiiseen esitykseen oli vakuuttava ja hieno elämys. Musikaali toteutettiin lehtori Satu Jämsän johdolla.

80


Vilma Saranpää, Josefina Rontti, Ketter Vridolin ja Ramona Koponen musikaalin keskeisissä rooleissa. Vilma esitti päähenkilöä Mikkiä, Ramona Mikin äitiä Inkeriä, Josefina ja Ketter Inkerin firman uranaisia. Kosovare Arifi esitti kimppakämpässä asuvaa Laraa, joka tässä laulaa Rihannan laulun ”No Love Allowed”.

81


ILO OSALLISTUA PORKKALAN LUKION MUSAPROJEKTIIN Taru Niemenperä

Minulla oli ilo osallistua Porkkalan lukion vuotuiseen musikaali -projektiin vuoden 2016 loppupuolella. Musaprojekti järjestetään kerran vuodessa ja sitä pyörittää musiikinopettaja Satu Jämsä. Oppilaat luovat tarinan suurimmalta osin itse ennen varsinaista näytelmäharjoittelua ja koko homma hoidetaan kotiin talkoohengellä sekä omistautumisella. Meidän ryhmämme ryhtyi rakentamaan tarinaa päähenkilö Mikin ja vahvasti muunnellun seitsemän kääpiön konseptin ympärille. Meille oli merkittävää kuvata Mikki epävarmana siitä, mitä hän todella haluaa tulevaisuudeltaan, sillä vastaavat ajatukset pyörivät myös meistä monen päässä. Musikaalin alussa päähenkilö Mikki joutuu äitinsä kanssa kinaan, koska tämä haluaa lähettää Mikin konttoritöihin, mutta Mikki haluaa kiertää konsertteja ja fiilistellä kesää. Siskojensa ja äitinsä suruksi Mikki lopulta pakenee kotoa, kun saa vielä tietää hänen siskonsa seuraavan salaa unelmiaan omassa tanssistudiossaan. Hetken harhailtuaan Mikki päätyy kääpiöiden kimppakämppään, jossa asustaa ties millaisia eri elämäntilanteiden edustajia unelmineen ja vaikeuksineen. Kääpiöiden asuintilan kohtalo, julma vuokraemäntä ja Mikin bisnessäidin imperiumi linkittyvät toisiinsa luoden näytelmän loppuvaiheilla pääkonfliktin, kun kimppakämppä uhataan purkaa. Suurimmassa keskiössä ovat kuitenkin hahmojen unelmat, joista jokainen saa näytelmässä oman hetkensä.

Taru Niemenperä on aktiivinen musiikin harrastaja, joka myös soittaa Porkkala Steel Bandissa ja laulaa lukion kuorossa.

Musikaali alkoi ensimmäisessä jaksossa käsikirjoituskurssilla. Työ oli vahvan ryhmähenkistä, sillä kurssin toinen pääpointti oli tuoda joukolle yhtenäistä henkeä. Yhteisissä tapaamisissa heiteltiin niin paljon ajatuksia, että lopussa tuli kiire karsia pois liikaideoita.

Lopussa Mikki kuitenkin korjaa suhteensa äitiinsä ja kimppakämppä pelastuu kääpiöiden tarmon ansiosta, vaikka tulinen vuokraemäntä sitä paljon esteli.

82


Roolihahmoni osui välillä niin lähelle omaa olemustani, että kutsuin tätä usein omaksi karikatyyrikseni.

Itse näytelmäharjoitus kurssin alkaessa lähti suuri työmäärä heti liikkeelle. Jokainen sovitteli hahmojaan, sovitellen ulkonäkö ja käyttäytymisideoita yhteen. Harjoituksia pidettiin aluksi vain niille varatuilla oppitunneilla, mutta jo viikkoja ennen H-hetkeä alettiin niitä jatkaa pitkälle koulun jälkeen. Lavasteet tuotiin kotoa ja ympäri koulua. Sohvia varasteltiin käytäviltä ja monet toivat pehmolelunsa näytille täyttämään kimppakämpän nurkkia. Minä näyttelin ylienergistä taiteilijaa Onnia. Hahmo osui välillä niin lähelle omaa olemustani, että kutsuin tätä useaan otteeseen omaksi karikatyyrikseni. Onnia oli erittäin mukava esittää, sillä tämän äänekäs heiluminen oli mukavaa vaihtelua arkiseen kanssakäymiseen. Välillä kohtaukset menivät niin yli, että onnistuin keräämään polviini mustelmia kaatumisista. Porkkalan lukio on ollut siellä viettämieni kahden vuoden aikana mukava kokemus. Varmasti meillä kaikilla on omat ennakkoluulomme ja mietteemme saapuessamme lukioon, mutta itse uskon tottuneeni menoon hyvin. Musiikin opiskelu on varsinkin ollut hyvin miellyttävää, sillä opettaja on tullut hyvin tutuksi mm. koulun steel pannujen soittamisesta.

Arete Niinemets isännöitsijä Takalan tyttären Siljan roolissa ja Ohto Aakko Steffenä. Niinemetsin Silja lauloi Juha Tapion laulun ”Kelpaan kelle vaan” ja Aakon Steffe Eppujen ”Joka päivä ja jokaikinen yö”.

Porkkala lukio alkaa jo tuntua kodikkaalta, mutta vuoden päästä on minunkin aika siirtyä lukiosta jatko-opintoihin. Päämäärät ovat vielä epäselvät, mutta luovien aineiden opettajien ylpeä suhtautuminen taiteisiinsa on rohkaissut minuakin harkitsemaan vakavasti ainakin jonkin tasoisia kuvataidon opintoja. Niin sanotusti seuraamaan unelmiani.

Musikaalin kuvat Satu Seppälä Kuva Niemenperästä ja kuvatekstit Päivi Poutanen

Taru Niemenperä 83


LAPIN LUONTO LUO TAIKAA Porkkalan lukion havainnoivan biologian kurssin opiskelijat tekivät jälleen matkan Lapin tuntureille elokuussa 2016. Elämyksistään ja havainnoistaan opiskelijat kirjoittivat matkapäiväkirjan. 1. päivä Vaelluksen ensimmäisenä päivänä 18.8. tapasimme Helsinki-Vantaan lentokentällä. Lento Kittilään kesti noin kolme tuntia, sillä kävimme Ivalon lentokentällä istuskelemassa vähän aikaa. Kittilän lentokentältä minibussi haki meidät ja kuljetti Levi-marketin kautta Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon. Vain parin kilometrin vaelluksen jälkeen pysähdyimme ruokatauolle pienen Hietajärven rantaan. Jo tässä vaiheessa rinkan kantamisen tunsi ja kylmään veteen kahlaaminen oli paikallaan. Järven rannalla eväitä syödessämme kesyyntyneet kuukkelit tulivat nauttimaan ruuasta kanssamme. Sieltä matkamme jatkui kohti ensimmäistä nousua tunturiin, missä lintuja ei enää näkynyt. Ensimmäisen päivän aikana emme kävelleet paljoa ja sää oli erinomainen. Saavuttuamme ensimmäiselle yöpymispaikallemme Hannukuruun tutustuimme paikkoihin ja veimme rinkkamme autiotupaan, sekä osa alkoi pystyttää telttaa. Hannukurussa oli kanssamme paljon muitakin vaeltajia, joten tunnelma oli hyvä. Illalla kävimme saunassa ja rohkeimmat uskaltautuivat uimaan pienessä kylmässä lammessa. Matkustamisen ja jännittämisen vuoksi raskaalta tuntuneen päivän jälkeen menimme aikaisin nukkumaan -tietenkin metsästettyämme ensin nettiä mitä ihmeellisimmistä paikoista ja autuaan tietämättöminä seurassamme majailevista myyristä.

Kuukkeli tervehtii Anni Mäntymäkeä. Kuva Eero Juntunen

84


2. päivä Toisena päivänä jätimme rinkat tuvalle ja teimme päiväretken 725 metriä korkean Outtakka-tunturin huipulle. Aamulla oli todella sumuista ja näkyvyys oli heikko, mutta päivän edetessä sumu väistyi. Paikoitellen reitillä oli paljon vettä, mikä hidasti kulkua ja kasteli kenkämme. Pysähdyimme syömään lounasta tunturin alle puron varrelle ja syötyämme nousimme Outtakan huipulle. Huipulla oli hienot maisemat. Laskeuduimme tunturilta ja palasimme samaa reittiä takaisin autiotuvalle. Tuvalla saunoimme, söimme ja menimme nukkumaan.

3. päivä Ylämäki alamäki ylämäki alamäki yhdessä kulkien. Kolmantena vaelluspäivänä lähdimme kulkemaan Hannukurun autiotuvalta kohti seuraavaa lepopaikkaa. Välissä oli kuitenkin useampikin tunturi, joita sitten ylitimme hyvässä yhteisymmärryksessä kivisen rinteen kanssa. Paitsi että rinne tuntui vain jatkuvan ja jatkuvan, vaikka näyttikin siltä, että huippu saavutetaan aivan pian. Ja ah ihanuus, huippu saavutettu! Valitettavasti, rinteen alas kapuaminen oli jopa monin verroin rasittavampaa kuin ylös kiipeäminen. Onneksemme ja tueksemme keli oli hieno ja maisemat mahtavat. Illan päätteeksi kokoonnuimme vielä yhteiseen iltanuotioon ja raskas päivä sai ansaitsemansa lopetuksen. Tässä noustaan Pippokerolle kantamukset selässä. Kuva Anni Mäntymäki

85


”Ah ihanaa, kun huippu on saavutettu!”

86


Jalkansa kastoivat Alisa Nojonen, Laura Ruohomäki, Merika Mattila ja Hanna Partanen. Hietajärvelle patikoivat Anni Mäntymäki ja Eero Juntunen. Viereisellä sivulla Eero Juntunen on saavuttanut Lumikeron huipun. Teksti Porkkalan lukion opiskelijat Eero Juntunen, Anni Mäntymäki, Merika Mattila, Hanna Partanen, Alisa Nojonen, Laura Ruohomäki, Anna Huttunen, Olavi Erävuori, Elias Pudas Kuvat Anni Mäntymäki Saija Vuollo

4. päivä Viimeisenä päivänä lähdimme aikaisin aamulla Nammalakurusta kohti Pallashotellia. Ilma oli usvainen ja eteenpäin näki vain noin 20 metrin verran. Kovasta sivuttaisesta tuulesta ja tihkusateesta huolimatta viimeiset 13 kilometriä Pallashotellille sujuivat mainiosti. Korkeimman huipun eli Taivaskeron jätimme matkan loppupuolella sivuun paksun usvakerroksen takia. Saavuttuamme hotellille ehdimme tutustua luontokeskukseen ja sitten kyytimme lähti kohti Leviä, josta saimme mökin suihkuineen ja sähköineen loppureissuksi.

87


YKKÖSET, TERVETULOA PORKKALAN LUKIOON! Porkkalan lukion uudet ykköset otettiin jälleen railakkain menoin vastaan. Haastavien kilpailujen jälkeen koitti harras hetki, kun tulokkaat vannoivat juhlallisesti uusien opiskelijoiden valan tilaisuuteen sopivassa asussa.

88


Uusien opiskelijoiden vala Minä ensimmäisen vuoden opiskelija lupaan parhaan kykyni ja taitoni mukaan kunnioittaa ja puolustaa vanhempia opiskelijoita hädän hetkellä. Jos vanhempi opiskelija puhuu, minun suuni on kiinni. Käyttäydyn rehdisti ja auttavaisesti vanhempia opiskelijoita kohtaan. Kun vanhemman vuoden opiskelija etsii ajoneuvolleen parkkipaikkaa, minä menen ja siirrän mopoautoni hänen tieltään. Kun abi etsii itselleen istumapaikkaa rankan opiskelunsa lomassa, nousen sohvalta ja tarjoan hänelle paikkaani. Noudatan vanhempien opiskelijoiden käskyjä ja olen valmis kohtaamaan ensimmäiseen lukuvuoteen liittyvät vaarat. Olen ahkera ja toimin koko lukon parhaaksi.

Valan vannottajina ja kilpailujen ylituomareina toimivat toogaan pukeutuneet jumalat ja jumalattaret, joiden edessä nöyrät ykköset jätesäkissä kumarsivat. Kuvat Päivi Poutanen Kuva valasta Satu Seppälä

Tällä tavoin tahdon Porkkalan lukion opiskelijana toimia.

89


KORKEAKOULUJEN VIERAILUJA SYYSLUKUKAUDEN ESITTELYTILAISUUDET PORKKALAN LUKIOSSA Avoimia kaikille 1.-4. vuoden opiskelijoille Ti 18.10.

Liikunnanohjaaja-koulutus Haaga-Helia AMK Jevgeni Särki

To 20.10.

Kemian ja biologian opiskelu Helsingin yliopisto Veera Sinikallio

To 25.10.

Laurea AMK opiskelutarjonta

Ti 8.11.

Kauppatieteet Oulun yliopisto Daniel Stafford

To 10.11.

Studentum Road Show Tietoa koulutusmahdollisuuksista Suomessa ja ulkomailla

Ti 15.11.

International Business Aalto-yliopisto Emmi Uotila

Pe 2.12.

Kauppatieteet Turun yliopisto Sandra Saranpää

To 8.12.

Teknillinen yliopisto Lappeenranta

Jatko-opintojen pohtimiseen oli tämän lukuvuoden aikana paljon mahdollisuuksia: vierailuja, vierailijoita, Koekampus- ja Studia-messut.

90


MUUTA MUKAVAA TOIMINTAA

Teksti ja kuva Tanja Sänkiaho Historian soveltava kurssi Itämeren maiden historia teki syyskuussa 2016 tutustumisretken eteläisen naapurimaamme Viron pääkaupunkiin Tallinnaan. Opiskelijat olivat ennen matkaa tutustuneet kaupungin nähtävyyksiin pareittain. Menomatkalla yksi opiskelijoista esitti oman tutkielmansa Tallinnan historiasta. Tallinnassa kierrettiin eri nähtävyyksiä. Retki huipentui Viru-hotellissa sijaitsevaan KGB-museoon, jossa saatiin hyvä tietopaketti kommunistisesta Virosta.

Teksti ja kuva Satu Seppälä Perinteinen tutorleiri järjestettiin jälleen Porkkalanniemessä Nedergårdin leirikeskuksessa 19.-20.4.2017. 91


MAALAUKSENI EU:N RAPPEUTUMISESTA Taide-ilmiön opiskelija Juho Karppinen

”Talo kuvaa EU:ta ja punainen kuu pelon ja tuomion yötä.” Koivu kuvaa minua ja ennen kaikkea suomalaisuutta. Se seisoo paikallaan pihalla ainoan uloskäynnin vieressä. Pax Europa tarkoittaa Euroopan rauhaa ja viittaa Pax Romanaan, Rooman yhden aikakauden suhteellisen rauhalliseen ajanjaksoon.

Lähes kaikki ikkunat ovat pimeinä, sillä lähes kaikki toivo on menetetty. Yhdestä ikkunasta tunkee valo ulos kuvaten kuitenkin Euroopan unionin mahdollisuutta muuttua, ennen kuin on liian myöhäistä. Lippu on turmeltunut ja tähdet valuvat pikkuhiljaa pois häivyttäen EU:n. Katon puuttuva osa ja punaiset läikät kuvaavat ruosteen aiheuttamia vaurioita.

Muuri, joka EU:ta kiertää, kuvaa ääriajattelua ja rajat kiinni -politiikkaa. Samalla se on populismia kuvaava asia.

Ylemmän oven yläpuolella on lehvä, jota seinään naulattu rauhankyyhky kantoi. Rauhankyyhky ja lehvä kuvaavat rauhan hiljaista menehtymistä.

Taivaalla lentävä komeetta kuvaa peruskarttamallin mukaisesti lännessä sijaitsevaa Amerikkaa ja sen vaikutusta EU:hun.

Pihan neljä hautaa tekevät kuvan rakennuksen olemuksesta kuolleen ja kolkon. Liekit ovat viimeisen tuomion, syntisyyden ja vihan kiirastuli, joka vainoaa EU:ta lähestyen sitä hiljaa.

Idästä tulevat myrskypilvet kuvaavat tulevien uhkien myrskyä, jotka heikon ja rappeutuvan EU:n kohtaloksi saattavat koitua. 92


KVANTTIMEKANIIKKAA JA UNTA Kvantti-ilmiön opiskelija Kia Koskinen ”Koko juttu perustuu kvanttimekaniikalle.” ”Kuuntele nyt. Koko juttu perustuu kvanttimekaniikan teoriaan. Kvantista, joka on siis esim. sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen, on myös Hall-ilmiö, joka perustuu kaksiulotteisissa johteissa, suurissa magneettikentissä, ja matalissa lämpötiloissa havaittavaksi ilmiöksi, jossa poikittaisjohtavuus kvantittuu. Ajattele realismilla. En tule ikinä ymmärtämään tätä.” Vedin matikankirjan laukustani ja työnsin sen kaappini perälle vilkaisten samalla ohimennen Tildaa, joka kohotti katseensa fysiikan kirjastaan melkein epätoivoisen näköisenä. Minua ei olisi hirveästi huvittanut ryhtyä kannustuspuheisiin, varsinkaan nyt, kun olin jo tarpeeksi myöhässä. Mutta oliko minulla muka vaihtoehtoja? ”Relaa, Tilda. Sinä jos joku ymmärrät tuota kvanttijuttua. Tai siis, milloin viimeksi koulukirjat ovat vieneet voiton sinun aivoiltasi?” minä kysyin ja etsin käsiini historiankirjan alle hautautuneen fysiikankirjan muistuttaen itseäni, että lukisin huomiseen kokeisiin heti illalla. Edessä saattoi hyvinkin olla uneton yö. ”Tajuatko sinä muka tästä mitään?” Tilda jatkoi hermostuneen kuuloisena ja silmäillen kirjan tekstiä. ”En todellakaan. En ole ehtinyt edes kunnolla lukea vielä”, minä myönsin syyllisenä. ”Ei ole minun syyni että vuorokaudessa on liian vähän tunteja.” ”Etkö ole lukenut? Koe on huomenna! Toisella tunnilla!” Tilda älähti ja minä pamautin vastalauseeksi kaappini oven kiinni. Tungin fysiikankirjan vihkoineen laukkuuni ja katsoin ärtyisänä Tildaa. ”Olen minä vähän”, minä tokaisin. ”Ja tiedän hyvin, koska se koe on.” ”Sinulla tulee aika kiire, mikäli aiot olla reputtamatta”, Tilda totesi. ”Eikä tämä todellakaan ole helppoa. Kuuntele; Kvanttitietokone on normaalia tietokonetta nopeampi ja perustuu kvanttimekaniikan käyttöön. Se hyödyntää kvanttitilojen superpositiota, ja jos suurempien kvanttitieto-koneiden rakentaminen onnistuu, esimerkiksi salausavainten tekijöihin jako voidaan ratkaista paljon aikaisempaa nopeammin. Ja sitten on vielä – ” ”Okei!” minä huusin ja käytävällä olevat ihmiset kääntyivät katsomaan. Tilda vaikeni ja vilkaisi muuta porukkaa, joka kuitenkin jatkoi nopeasti omia juttujaan. Huokaisin ja käännyin katsomaan Tildaa. ”Sori. Mutta minun täytyy mennä, treenit alkavat kohta. Enkä ole ehtinyt vaihtaa vaatteitakaan.” Lähdin jo etsimään tietäni ihmisjoukon läpi mutta Tilda ei luovuttanut niin helpolla. Hän kiirehti perääni ja yritti yhä ajaa asiaansa läpi itse-pintaisesti. ”Kuinka paljon olet ehtinyt lukea?” hän kysyi saavuttaessaan minut. ”Vähän”, minä vastasin välttäen katsomasta häneen. ”Olet pulassa”, Tilda sanoi varman kuuloisena. Vilkaisin häntä ärtyisänä ja käännyin kohti ulko-ovia. ”Enkä ole”, minä väitin. ”Et vai? Vastaa sitten tähän. Mikä on Hall-ilmiön tärkein sovellutus?” Voihan hitto. Katsoin Tildaa täysin tietämättömänä ja hän kohotti minulle kulmiaan. ”Arvasin. Sinulla ei ole hajuakaan”, Tilda sanoi vähän omahyväisenä. ”Vastaus on käyttö sähkönvastuksen virallisena standardina. Tiedätkö mistä se johtuu?” Pudistin päätäni itselleni. En ehtinyt päättää, mitä tekisin seuraavaksi, kun äkillinen valonvälähdys kiinnitti huomioni. Käänsin katseeni ja kurtistin kulmiani. Kentältä pystyin erottamaan miten fysiikanluokkaan oli juuri sytytetty kirkkaat loisteputkivalot. 93


”Tässä tilassa tutkitaan kvanttimekaniikkaa”, Edward kertoi. Enempiä miettimättä lähdin kävelemään kohti koulurakennusta. Joku muukin oli ilmeisesti näin myöhään koululla. Ehkä saisin vähän vastauksia siihen, miksi joukkue oli tylysti jättänyt minut ja miksi minulla oli kaikesta vähän outo tunne. Saavuin ulko-oville, jotka eivät olleet lukossa. Astuin hämärään koulu-käytävään ja pysähdyin kuuntelemaan. En kuullut mitään, joten jatkoin matkaani ajatellen, miten erilaiselta koulu tuntui nyt illalla ja tyhjänä.

Olin pian fysiikanluokan luona. Tuttuun tapaani (eli ajattelematta yhtään mitään) avasin oven ja pysähdyin paikoilleni aivojeni yrittäessä tajuta mitä silmäni näkivät. Fysiikanluokka ei ollut enää entisensä. Tylsistä seinällä olevista opetus-kaavoista ja julisteista ei ollut jälkeäkään, pulpetit, tuolit ja opettajanpöytä olivat kaikki kadonneet. Seinät, katto, lattia – kaikki oli muuttunut valkoiseksi, virheettömän puhtaaksi ja moderniksi. Seinillä oli valkoisia tahrattomia lasikaappeja ja uusilla seinän viereen asetetuilla pöydillä oli todella kalliin näköisiä tietokoneita ja muita outoja, moderneja laitteita. Valot olivat kirkkaita valkoisia ja aivan luokan takana näkyi kahta suurta, mustaa laatikkoa muistuttavat laitteet, joiden edessä seisoi minuun selin oleva mies. Tuntui kuluvan useampikin sekunti kun vaan tuijotin fysiikanluokan uutta, paljon siistimpää ulkonäköä. Ensijärkytyksen mentyä ohi aivoni alkoivat hitaasti rullaamaan ja ennen kuin ehdin ajatella mitään järkevää, ilmoitin itsestäni (tapani mukaan) ääliömäisellä aloituksella. ”Terve.” Mustien korkeiden koppien edessä seisova mies kääntyi katsomaan minua ja hänen kasvoilleen levisi hymy. Hänellä oli harmaat, lyhyet hiukset, vaalea iho, harmaat silmät, ja hänen kasvoiltaan näki hänen hymyilevän paljon. Hänen kasvonsa näyttivät jotenkin todella persoonallisilta, hän oli keskipitkä, pukeutunut siniseen siistiin kauluspaitaan ja mustiin housuihin sekä siisteihin kenkiin. Hän näytti kaikin puolin aivan tavalliselta, hyväntuuliselta tyypiltä. ”Hei, Eve”, mies vastasi. ”Odotin sinua.” ”Ai”, minä vastasin. Mieleni teki läimäyttää itseäni. ”Kuka sinä olet?” ”Nimeni on Edward Farhi”, mies sanoi. Hän katsoi minua odottavasti kuin tunnistuksen merkkejä odotellen mutta nimi ei liikauttanut tyhjässä päässäni mitään. ”Minä olen Eveliina”, minä vain sanoin. Katsoin kulmat koholla Edwardia. ”Mutta sen sinä kai tiesitkin.” Edward vain hymyili minulle ja katsahdin suuria mustia koppeja/laatikoita /laitteita. En oikein osannut pysyä hiljaa siinä tilanteessa joten annoin kysymystulvan tulla ilmoille. ”Mitä nuo laitteet ovat? Ja mitä täällä tehdään?” Edward vilkaisi mustia laitteita ne mainitessani ja katsoi sitten minua jotenkin huvittuneesti. ”Tässä tilassa tutkitaan kvanttimekaniikkaa”, Edward kertoi. ”Uusinta nykyteknologiaa ja tiedettä hyödyntäen keskityn kvanttitieteen lukuisiin kysymyksiin. Läpimurto voi vielä joskus mullistaa lääkesuunnittelun tai mahdollistaa maailmankaikkeuden simuloinnin.” ”Kvanttimekaniikkaa”, minä toistin tyhmänä. ”Ovatko nuo laitteet kvantti-tietokoneita?” ”Ovathan ne”, Edward vastasi. ”Hyvin arvattu.” ”Minä luulin että kvanttitietokoneet ovat vasta tekeillä”, sanoin. Aivoni kävivät vähän hitaalla mutta yritin silti.

94


”Kuvittele; kvanttitietokone pyörittää parhaillaan tätä paikkaa.” ”Niin, pieniä kvanttitietokoneita on rakennettu hiljattain jo ympäri maailmaa, isommat ovat vielä tekeillä”, Edward selitti. ”Nämä tässä – ” hän nyökkäsi kohti kahta mustaa laatikkoa – ”ovat harvinaisia, ainutlaatuisia tekeleitä. Lähestymistapana on ollut ydinmagneettinen resonanssi. ”Kuvittele; kvanttitietokone pyörittää parhaillaan tätäkin paikkaa.” ”Mitä? Miten niin?” minä älähdin. Tunsin itseni täydeksi idiootiksi. Loppujen lopuksihan minun fysiikkani oli ollut siinä seiskan kohdilla jo yläasteen seiskaluokasta lähtien. ”Muotoillaan asia toisin”, Edward sanoi hyväntahtoisen kuuloisena. Mahtoi olla rasittavaa selittää niin monimutkaisia juttuja minunkaltaiselleni vähä-järkiselle. ”Koko juttu perustuu alitajuntasi kulkemiseen. Ja nyt, tässä tilanteessasi, kvanttitieto on se, mikä on ensimmäisenä mielessäsi. Kvanttitietokone on se mihin kaikki nyt täällä perustuu.” ”Miten minun alitajuntani liittyy tähän – tähän – kvanttijuttuun?” minä sanoin lopulta kun en parempaakaan termiä keksinyt. Edward ei vaikuttunut luovuttavan suhteeni vielä. ”Kvanttijuttuun, niin”, hän hymyili. ”Alitajuntasi liittyy tähän paikkaan oleellisesti.” ”Mutta miten kvanttitietokone sitten toimii? En ole ikinä oikein tajunnut sitä”, minä sanoin ja katsoin kahta mustaa laatikkoa. ”Helppoa. Kvanttitietokoneen toiminta perustuu laskutoimituksissa kubitteihin. Yksikin kubitti voi häiriönä aiheuttaa laskun pilalle menemisen, minkä vuoksi se on paljon monimutkaisempi kuin tavallinen tietokone”, Edward totesi. Minä pudistin päätäni ja kohotin käteni ylös. ”Hidasta vähän. Eikö tavallisissa tietokoneissa sitten käytetä kubitteja?” minä kysyin. ”Ei. Tavallisissa tietokoneissa käytetään bittejä”, Edward selvensi. Yhtäkkiä mieleeni juolahti uusi kysymys. ”Sanoit aikaisemmin, että tutkit kvanttimekaniikkaa ja keskityt sen läpi-murtoihin”, minä sanoin. ”Oletko koskaan ollut opettajana?” ”No, olen valvonut monia jatko-opiskelijoita, joilla on ollut menestyksekkäitä uria”, Edward vastasi hymyillen. ”Olet siis kuitenkin tutkija?” minä varmistin vielä. ”Tutkit kvanttijuttuja.” ”Minut koulutettiin oikeastaan aluksi teoriittisten partikkelien fyysikoksi, mutta olen työskennellyt myös astrofysiikan, yleisen suhteellisuuden ja nyt tietenkin kvanttimekaniikan perusteiden parissa”, Edward sanoi ja sai jälleen kerran minut aivan kujalle. ”Ai. Kuulostaa mielenkiintoiselta”, minä vastasin. Oikeasti se kuulosti aika nörtiltä, mutta en aikonut sanoa sitä ääneen. ”Taidan olla aika surkean pieni osa tätä keskustelua.” ”Miten niin?” Edward kysyi edelleen hyväntahtoisen ja nyt vähän hämmästyneen kuuloisena. Minä huokaisin ja katsoin häntä. ”Sinä tunnut tietävän kaiken kvanttijutuista. Minä en edes ymmärrä Hall-ilmiön kvantittumisjuttua. Jotenkin se liittyi magneettikenttiin ja lämpötiloihin.” ”Mutta entä sitten kvanttitietokoneiden kubitit? Luulin että ne toimivat jotenkin superpositioiden avulla”, minä totesin. ”Tai joidenkin sellaisten.” Hitto, minä tosiaan olin hidas. ”Niin, kvanttitietokoneissa käytetään bittien asemasta kubitteja. Kun bitti voi olla vain joko tilassa 0 tai 1, niin kubitti voi samanaikaisesti olla molemmissa tiloissa, eli näiden tilojen superpositiossa.

95


”Mitä tehdään, jos joku kvanttitietokoneen kubiteista saa aikaan häiriön?” ”Ymmärrätkö nyt?” Edward kysyi ja katsoi minua odottavasti. Huokaisin. Aivoilleni oli varmaan kova järkytys joutua näin monimutkaiseen keskusteluun. ”Luulen niin”, minä kuitenkin vastasin. En ehkä ymmärtänyt ihan koko luentoa, mutta perusidean kuitenkin. Oli sekin jo jokin ihme. Edward hymyili taas minun mainitessani oman termini, kvantittumisjutun, mutta alkoi sitten taas puhua. ”Sinähän tiedät paljon. Kvantittuminen merkitsee ilmiötä, jossa fysikaalinen suure, kuten energia, voi saada vain diskreettejä arvoja jatkuvan jakauman sijaan, tai se ilmenee vain tietyn suuruisina paketteina, kvantteina”, hän kertoi. Olin juuri avaamassa suutani kysyäkseni, mitä hemmettiä diskreetti tarkoitti, kun hän jo jatkoi luentoaan. ”Diskreetti taas on matematiikan osa-alue, joka keskittyy diskreettien, eli epäjatkuvien, rakenteiden tutkimiseen. Luuletko, että ymmärrät nyt?” ”Joo, varmaan”, minä vastasin. ”Tuo on tosi monimutkaista. Yritän lähinnä pysytellä perässä.” ”Yllätyt vielä siitä, miten hyvin ymmärrät nämä asiat”, Edward totesi. ”Ja olet oikeassa. Se on monimutkaista.” Nyökkäsin mutta katseeni osui taas kvanttitietokoneisiin, mustiin laitteisiin, ja päässäni pyöri kaikki Edwardin selittämä tieto niiden toimivuudesta. Kubiteista, superpositioista, kaikesta siitä. Muistin hänen maininneen ali-tajuntani, miten kvanttitieto oli se, mikä oli ollut ajatuksissani ja minkä takia kvanttitietokone hallitsi tätäkin hetkeä. Se tuntui niin moni-mutkaiselta. ”Eve.” Kuin usvan läpi kuuluva ääni sai minut kurtistamaan kulmiani. Ajattelin silti vain sitä, miten kvanttitietokonetta saattoi häiritä jo yksikin virheellinen kubitti. Katsahdin taas Edwardia, joka näytti kuunnelleen samaa ääntä. ”Mitä tehdään, jos joku kvanttitietokoneen kubiteista saa aikaan häiriön?” minä kysyin. Edward katsoi taas minua ja näytti vähän vakavammalta. ”Silloin herätään.” Avasin silmäni ja olin silloin taas futiskentällä. Ensimmäinen mitä näin oli kuitenkin Tildan kasvot aivan ylläni. Tavalliseen tapaani sanoin sen mitä mieleeni ensin tuli. ”Tilda, silmäsi mollottavat kuin kalalla”, minä totesin. ”Luojan kiitos, Eve! Oletko kunnossa?” Tilda puhkesi hysteeriseen kimitykseen. En vastannut heti vaan vääntäydyin istumaan. Ympärilläni oli koko joukkue huolestuneen näköisenä, kaikki katsoivat minua. Olin ilmeisesti saanut säikäytettyä heidät. ”Tilda”, minä sanoin äkkiä. ”Mitä tehdään, jos joku kvanttitietokoneen kubiteista saa aikaan häiriön?” Esitin saman kysymyksen nyt uudelleen. Tildan kasvoilta kuitenkin näki, että hän pelkäsi minun kolauttaneen järkeni pois. ”Eve”, Karl puuttui tilanteeseen ennen kuin Tilda ehti vastata. ”Oletko kunnossa? Montako sormea näet?” Hah. Tavallista Karlin terveydenhoitotyyliä. Katsoin häntä ja kohotin kulmiani. ”Neljä”, minä vastasin. Kaikki katsoivat toisiaan ja Tilda kalpeni. Minä pyöräytin silmäni kohti pilvistä taivasta. ”Vitsi oli. Kaksi.” Karl huokaisi ja haroi hiuksiaan katsoen ympärilleen. Sitten hän vilkaisi taas minua. ”Sinut pitää varmaankin viedä terveydenhoitajalle”, hän sanoi ja kysyi apua tilanteeseen minulta. ”Niin varmaan”, minä vastasin ja nousin ylös. Tunnuin olevan kunnossa. Päätäni ei edes särkenyt. 96


”Edward oli puhunut kvanttitietokoneen hallitsevan unitilaani.” En tajunnut miten kaikki ympärilläni jaksoivat näyttää niin epävarmoilta. ”Eve, anteeksi, minun ei ollut tarkoitus taklata sinua”, Raina sanoi katuvan näköisenä. ”Ei se mitään”, minä huokaisin. ”Olen kunnossa.” ”Voisiko joku saattaa Even terkkarille?” Karl kysyi ärtyisän oloisena ja katsoi joukkuetta. Tilda kohotti ujosti kätensä kuin olisi viitannut kysymykseen oppitunnilla. ”Minä voin”, hän sanoi ja Karl katsoi häntä kulmiaan kurtistaen. ”Kuka sinä olet?” hän kysyi. ”Hän on Tilda”, minä vastasin Tildan puolesta. ”Me menemme nyt.” ”Joo, menkää vaan”, Karl sanoi. Tilda katsoi häntä epävarmana mutta kun minä lähdin kävelemään pois kentältä, kohti koulua, hän kipitti perääni. Kuulin taakseni katsomatta miten Karl alkoi tapansa mukaan käskyttää muuta porukkaa. ”No niin! Jatketaan! Eikä kukaan enää uskalla loukkaantua! Matsiin on enää viikko, helvetti sentään.” ”Oletko sinä varmasti kunnossa, Eve?” Tilda kysyi minulta. ”Olen, olen. Mutta kerro nyt. Mitä tehdään, jos joku kvanttitietokoneen kubiteista saa aikaan häiriön?” minä halusin tietää. Katsoin Tildaa vastausta odottaen. Tilda näytti häkeltyneeltä. ”En minä tiedä. Kirjassa ei mainita mitään siitä”, hän totesi. ”Miten niin?” En vastannut heti, vaan muodostin omia teorioitani mielessäni. Alitajuntani oli tajunnan menetykseni jälkeen ilmeisesti saanut aikaan kvanttitiedettä koskevan uneni. Unihan se oli ollut, vai mitä? ”Eve? Miten niin?” Tilda intti edelleen. Joka tapauksessa, Tildan puheet kvanttimekaniikasta ja muusta olivat olleet se, minkä alitajuntani oli ottanut uneni vaikuttimeksi. Se kuulosti järkeenkäyvältä. Unessani Edward oli puhunut kvanttitietokoneen hallitsevan sitä paikkaa, eli unitilaani. Eihän se mennyt oikeassa maailmassa niin, mutta uneni keskittymä oli kvanttitietokone. ”Tilda”, minä sanoin taas. ”Miten suuria nykyajan kvanttitietokoneet ovat?” ”Eivät kovin suuria. Tekniikka ei ole niin edistynyt”, Tilda vastasi. ”Miksi kysyt?” Vau. Aivoni olivat luovempia kuin mitä olin ajatellutkaan. Ja juuri ennen heräämistäni uneni kvanttitietokoneen kubitti oli aiheuttanut häiriön häiriten untani – ja saaden minut heräämään. Saattoiko se olla niin? ”Eve, oletko varmasti kunnossa?” Tilda kysyi katsoen minua huolestuneena. ”Kuulostat vähän… oudolta.” ”Olen kunnossa”, toistin varmaan kymmenettä kertaa. ”Hermostuttaako se kvanttimekaniikan koe sinua?” Tilda kysyi. Hän huokaisi ja katsoi minua vähän hymyillen. ”Minua ainakin hermostuttaa. Kunpa vain voisin puhua jonkun kvanttitutkijan kanssa. Vaikka Edward Farhin. Kenen tahansa.” Pysähdyin välittömästi ja katsoin Tildaa. ”Mitä sanoit?” ”Toivovani voivani keskustella kvanttitutkijan kanssa. Joku heistä voisi antaa vähän apua minulle. Se koe on oikeasti vaativa”, Tilda huokaisi. ”Sanoitko sinä Edward Farhi?” minä kysyin. ”Joo. Hän on kvanttilaskentaan erikoistunut tutkija. Hän auttaisi paljon”, Tilda vastasi. ”Miten niin?” ”Ei mitenkään”, minä vastasin ja vedin syvään henkeä lähtiessämme taas liikkeelle. Voi helvetti. Järkeni oli ehkä sittenkin kadonnut taklauksen jäljiltä. ”No, tässä on se hyvä puoli, että jos saat lääkärintodistuksen aivotärähdyksestä, saat ehkä olla poissa kokeesta”, Tilda sanoi. ”Vaikuttaa vähän siltä, ettei sinulle kävisi kovin hyvä sen kanssa.” ”No, en olisi ihan niin varma”, minä sanoin ja hymyilin Tildan ihmettelevälle katseelle. Jos hän vain tietäisi. . . 97


Terveisiä nostalgian vuosikymmeneltä ja vuoden 2017 Strasbourgista!

Porkkalan lukio kiittää kaikkia yhteistyöstä ja toivottaa hyvää kesää!

98

Porkkalan lukio vuosikertomus 2016-2017  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you