Page 1

PORKKALAN LUKIO _____________________________________________

VUOSIKERTOMUS 2015–2016


PORKKALAN LUKIO Rehtori Matti Autero 050 310 7078 www.porkkalanlukio.fi Kirkkotallintie 6 02400 Kirkkonummi apulaisrehtori 050 414 3602 opinto-ohjaajat 040 126 9669 040 574 3947 040 126 9343 kanslia 040 126 9339 hakukoodi 0370/000 Vuosikertomuksen toimitus ja taitto FM Päivi Poutanen Kansikuva Satu Seppälä, takakannen kuva Saija Vuollo


SISÄLTÖ 5 7 9 18 21 25 29 33 37 39 40 41 43 47 49 53 57 59 63 67 69 70 73 75 76 77

Rehtorin sanat Matti Autero Opetustoimen johtajan tervehdys Leila Kurki Kevään 2016 ylioppilasjuhla Ylioppilaan puhe Kiia Rouhelo Kirjallisuuden siivittämällä matkalla Maailma kameran linssin läpi Matka Kööpenhaminaan Opintomatka Ateenaan Biologiaa Lapin tuntureilla Onnittelut ja kiitokset Pirjo West vuoden 2016 opettaj Porkkalan lukiolaiset tapasivat rintamaveteraaneja Kevään kaksi konserttia Kiinnostava museokäynti Kielten ja kulttuurien päivä Wanhojen tanssit 2016 Karnevaalitunnelmaa penkkareissa Porkkalan puurojuhlaa Syksyn 2015 ylioppilasjuhla Ylioppilaan puhe Iris Nygren Lucian päivänä namusia kaikille Näyttelemisen palo Tuplakymppi tuli täyteen Urheilupäivästä syyslomalle Sähköisen yo-kokeen harjoitus Porkkalan lukio sai uusia opetustiloja L-talosta


REHTORIN SANAT

MATTI AUTERO

VIREÄN YHTEISÖN 50. LUKUVUOSI

Hyvän yleissivistyksen ja jatkoopintovalmiuksien antaminen, nuorten kasvun tukeminen ja opiskelijan identiteetin vahvistaminen ovat pysyvästi toimintaamme ohjaavia tavoitteita.

I

loinen lakkiaisjuhla ja 101 ylioppilaan valmistuminen kruunasivat Porkkalan lukuvuoden 2015-2016. Juhlahumun tauottua päättynyt lukuvuosi, lukion 50. toimintavuosi, näyttäytyy kollaasina, joka on koottu monenlaisista aineksista, ilmiöistä ja tapahtumista. Kudelman ydin on kuitenkin ihmisten yhteisö - opiskelijat, opettajat ja muu Porkkalan väki. Tämä äidinkielen lehtori Päivi Poutasen toimittama lukuvuosikertomus palauttaa mieleen rikkautta, jota yhteisömme jäseninä olemme saaneet jakaa. Jokainen lukee tätä kertomusta omasta näkökulmastaan ja yksityiskohdissaan kertomuksia on varmasti yhtä monta kuin on siihen osallisia, yhteisömme jäseniä.

Toimintamme peruspilari ovat lukuvuoden mittaan toteutuneet yli 600 kurssia. Valtakunnallisten lukiokurssien lisäksi opettajamme ovat luoneet monipuolista ja kiinnostavaa tarjontaa ja ottaneet käyttöön erilaisia työskentelyn tapoja ja oppimisympäristöjä. Tämä kehittämistyö sekä lukion riittävä resursointi ovat jälleen mahdollistaneet opiskelijoillemme poikkeuksellisen monipuoliset opiskelun polut. Yhteisölle tärkeitä ovat olleet paitsi lukion pitkäaikaiset perinteet musiikkiprojekteineen, liikuntapainotuksineen, vanhojen tansseineen ja lakkiaisjuhlineen, myös sellaiset vakiintuvat lukuvuoden tapahtumat kuin puurojuhla, kuvataidenäyttely yhdessä Tapiolan lukion kanssa sekä antiikin kulttuurihistorian opintomatka, tällä kertaa Ateenaan.


Tärkeä lukion arvo on opiskelijalähtöisyys. Kehitystyö ja riittävä resursointi ovat mahdollistaneet poikkeuksellisen monipuoliset opiskelun polut. Uusia tuulia lukuvuoteen puhalsivat mm. kielten ja kulttuurien päivä kiinnostavine vieraineen ja työpajoineen sekä upean kevätkonsertin tuottanut lukion ja musiikkiopiston kamariorkesterin yhteistyö. Yhteistyötä on tehty myös sisarkoulumme Kyrkslätts gymnasiumin kanssa, esimerkiksi yhteisenä opintomatkana Kööpenhaminaan.

S

yksyllä kävimme henkilöstön kesken keskustelua lukiomme arvoista. Niitä on nyt kirjattu arkemme ohjenuoraksi elokuussa käyttöön otettavaan opetussuunnitelmaan. Tuloksellisuus lukion perustehtävissä, siis hyvän yleissivistyksen ja jatko-opintovalmiuksien antaminen, kuin myös nuorten kasvun tukeminen ja opiskelijan identiteetin vahvistaminen, on pysyvästi toimintaamme ohjaava tavoite. Tärkeä lukion arvo on myös opiskelijalähtöisyys. Opiskelijan tulee voida asettaa itselleen sopivia, kannustavia tavoitteita, kokea kuuluvansa yhteisöömme, saada tukea ja ohjausta opinnoissaan ja tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa. Opiskelijakunnan toiminta on oleellista opiskelijoiden äänen kuulumiselle, kuten tänä vuonna kurssien uusintakäytäntöjen uudistamisessa, mutta nuorten toiminnallisuus ja energisyys elävöittävät ja rikastavat kyllä arkeamme muutoinkin.

Matti Autero rehtori


OPETUSTOIMEN JOHTAJA

LEILA KURKI

PORKKALAN LUKIO JATKAA KEHITYSKULKUAAN VETOVOIMAISENA ALUEEN YLEISLUKIONA Kirkkonummen opetustoimi pyrkii jatkuvasti vastaamaan ajan vaatimusten mukaisiin muutoshaasteisiin. Porkkalan lukiota on kehitetty johdonmukaisesti ja suunnitelmallisesti alueen vetovoimaiseksi 2. asteen oppilaitokseksi, joka antaa hyvät valmiudet jatko-opintoihin. STT:n mukaan Porkkalan lukio oli tänä keväänä ylioppilaskirjoitustulosten perusteella Suomen 5. paras lukio suhteutettuna aloituskeskiarvoon!

L

ukio-opetukselle saneerattiin ja kalustettiin Kirkkonummen keskeiselle paikalle lukion päärakennuksen ja kirkon väliin nk. L-taloon lukiolle uusia, valoisia opetustiloja. Uudet tilat otettiin vastaan tyytyväisenä niin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin taholta. Lukuvuoden 2015-2016 aikana opettajakunnan voimavaroja ja osaamista on jaettu arjen kasvatus- ja opetustyön lisäksi useisiin muihin työtehtäviin: opetussuunnitelmauudistus, sähköiset ylioppilaskirjoitukset, Opetus- ja kulttuuriministeriön tuntijakokokeiluun hakeminen sekä muut kehittämishankkeet ovat vaatineet aikaa ja suunnittelua. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautumista on viimeistelty lukuvuoden aikana. Työyhteisön yhteisenä ponnistuksena on koulun saliin rakennettu ympäristö, jossa on testattu kolmeen kertaa sähköisten ylioppilaskokeiden toimivuus. Moninaisin varmistuksin ja varakeinoin on pystytty takamaan lukio-opiskelijoiden ylioppilaskirjoitusten onnistuminen. Kevään sähköisissä ylioppilaskokeissa kirjoitettiin kolmen eri oppiaineen ylioppilaskirjoituksia yhtä aikaa.

Opetussuunnitelmauudistus Opetushallitus on päättänyt 27.10.2015 lukion opetussuunnitelman perusteista nuorille tarkoitettua lukiokoulutusta varten. Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2015 mukaan laadittu opetussuunnitelma otetaan käyttöön lukion aloittavilla opiskelijoilla 1.8.2016 lukien, ja käyttöönotto etenee vuosiluokka kerrallaan. Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman näiden lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Porkkalan lukion opetussuunnitelmatyö on organisoitu rehtorin toimesta, opetussuunnitelmaa on työstetty ja kirjoitettu opettajakunnan ainetiimien ja teemaryhmien voimin kevätlukukauden aikana hyödyntäen Edison- ja Pedanet -työkaluja. Opetussuunnitelman perusteet korostavat toimintakulttuuria, joka edistää kestävää hyvinvointia ja osallisuutta sekä on avoin monimuotoiselle vuorovaikutukselle ja maailmassa tapahtuville muutoksille.


Tuntijakokokeilu

Oppiva yhteisö haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn.

Oppivassa yhteisössä edistetään kestävää elämäntapaa ja hyvän tulevaisuuden edellytyksiä.

T

oimintakulttuuria kehitetään yhdessä lukion koko henkilöstön, opiskelijoiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Opetussuunnitelman perusteiden lähtökohtana ovat toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat teemat. Oppilaitos on oppiva yhteisö, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijoiden kasvulle aktiiviseen kansalaisuuteen. Oppivassa yhteisössä edistetään kestävää elämäntapaa ja hyvän tulevaisuuden edellytyksiä. Lukiossa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat oppiainerajat ylittäviä teemoja ja laaja-alaisia osaamisalueita. Aihekokonaisuudet on otettu huomioon perusteiden oppiainekohtaisissa osuuksissa sekä toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavissa teemoissa. Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä; hyvinvointi ja turvallisuus; kestävä elämäntapa ja globaali vastuu; kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys; monilukutaito ja mediat; teknologia ja yhteiskunta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää lukion tuntijakokokeilun 1.8.2016 lukien. Tuntijakokokeilussa haetaan kokemuksia lukiokoulutuksen säädettyä suuremman opiskelijakohtaisen valinnaisuuden mahdollistamisesta ja sen toimivuudesta. Porkkalan lukio on keskittynyt johdonmukaisesti laadukkaan, laajasti yleissivistävän lukio-opetuksen tarjoamiseen sekä opiskelijoiden valmentamiseen jatkoopintoihin. Opiskelijat ovat saavuttaneet keskimäärin hyviä tai erinomaisia ylioppilaskoetuloksia, ja ylioppilaat ovat sijoittuneet hyvin jatko-opintoihin. Porkkalan lukiossa toteutuu kurssitarjonta, joka mahdollistaa opiskelijoiden monipuoliset aineja kurssivalinnat itse kunkin kiinnostuksen mukaan. Porkkalan lukiolla on vakaana pysynyt opettajakunta ja opiskelijahuollon henkilöstö. Lukion suunnitelmallinen opinto-ohjaus korostuu tuntijakokokeilun aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Porkkalan lukiolle luvan tuntijakokokeiluun. Tuntijakokokeilussa lukiomme on mukana tasokkaassa seurassa muiden kokeiluun valittujen lukioiden kanssa. Kun siis suuntaamme katseemme tulevaan ja tuleviin lukuvuosiin, opetussuunnitelman jalkauttamisen, tuntijakokokeilun, innovatiivisten oppimisympäristöjen, sähköisten ylioppilaskirjoitusten ja digitalisaation myötä Porkkalan lukiolla on huimasti eväitä oppimisloikkaan ja tulevaisuuden lukioksi. Olen vakuuttunut Porkkalan lukion keskeisestä roolista Kirkkonummen nuorten opiskelupaikkana. Lämpimät kiitokseni rehtori Matti Auterolle pitkäjänteisestä työstä Porkkalan lukion kehittämisessä sekä arjen pyörittämisestä oppilaitoksen jokapäiväisessä perustehtävässä! Kiitos koko Porkkalan lukion opettajakunnalle, muulle henkilökunnalle ja opiskelijoille onnistuneesta lukuvuodesta! Onnea vuoden historian ja yhteiskuntaopin opettajalle Pirjo Westille!

Leila Kurki


Kevään 2016 ylioppilasjuhlat

Porkkalan lukiossa painoi valkolakin päähänsä lauantaina 4.6.2016 101 opiskelijaa lukion päivä- ja aikuislinjalta. Airuina olivat Severi Saarisalo, Emilia Rantanen, Sonja Palokangas ja Ohto Kaakko.


Kevään ylioppilastulokset olivat erityisen menestykselliset, ja ylioppilailla on kaksinkertaisesti syytä hymyyn! STT:n valtakunnallisessa vertailussa Porkkalan lukion ylioppilaat saavuttivat Suomen 5:nneksi parhaat tulokset ylioppilaskirjoituksissa suhteessa aloituskeskiarvoon! Aliu Kushtrim suoritti liikunnan lukiodiplomin, Eetu Turkkaa ja Arif Arifia hymyilyttää.


Kevään 2016 ylioppilaat PORKKALAN LUKIO Aakko Lauri Aalto Pasi Alanne Oscar Aliu Kushtrim Arifi Arif Bergman Jan Cardozo Krista Chydenius Johan Darth Saana Hakala Krista Harju Julia Heikkinen Emil Heimo Siilas Hellén Panu Herlevi Leevi Holopainen Oskari Huotari Heidi Huttunen Iina Ikkala Johannes Innala Teemu Isännäinen Janniina Jousi Anna Juola Johanna Kajaste Ella Karppinen Samuli Kaukolampi Katariina Kekäle Sofia Kivinen Jyri Komulainen Lotta Kuivalainen Robert Larmala Niko

AIKUISLINJA Halmelahti Janita Heikurainen Noora Isosomppi Anna-Sofia Jokinen Jani-Pekka Keinänen Atte Lehtiö Leo M. Mosa Omar Nurminen Juho

Lehtosalo Martti Liedes Leo Liimatainen Valtteri Lindroth Thomas Linna Tatu Lipponen Nelli Mattila Miia Melin Juho Miettinen Heidi Mikola Valtteri Muttonen Heli Mäkinen Emmi Niemelä Valtteri Nissi Jonatan Niutanen Mikael Nummisalo Nelli Nygren Lauri Pavilainen Daria Peippo Jaakko Penttilä Annika Perttula Ilmari Pihlava Minna Piitulainen Oona Pikki Heidi Pilke Kristina Pitkänen Marikki Pouttu Anniina Rajala Nicholas Rasi Riikka Rauhala Roope Reijonen Eetu

Rekola Aleksi Reponen Sannamari Riikonen Emma Rouhelo Kiia Ruskeeniemi Katriina Ryynänen Konsta Räsänen Iita Saarisalo Altti Salovaara Samu Saranpää Oona Sillanpää Sami Sorvala Niklas Stevens Emily Stigell Santeri Taddeo Dario Tallskog Lassi Tapiovaara Tommi Tiihonen Sara Toivola Henri Toivonen Paul Tolvi Aleksi Tuovinen Tea Turkka Eetu Vainio Jesse Vanhanen Aki Varjonen Tomi Vihtkari Teo Vihavainen Samuli Viljanen Pauli Vuorinen Olli Väliviita Jenna


Kristiina Pilke suoritti kuvataiteen lukiodiplomin. Tatu Linna ja veikeähymyinen Emmi Mäkinen iloitsivat myös valkolakistaan.

Dario Taddeo aikoo lähteä heinäkuussa armeijaan. Sen jälkeen odottavat musiikin opinnot Berliinissä, jonne hän sai kutsun. Omar. M. Mosa valmistui aikuislinjalta. Nyt hän voi toteuttaa unelmansa ja ryhtyä vaikkapa hammaslääkäriksi.

Johannes Ikkalan kärsivällisyys palkittiin valkolakilla, vaikka junaa Siuntioon joutui odottamaan tunteja joka koulupäivä.


Lukiodiplomin suorittaneet 2015–2016

Liikunnan lukiodiplomin suoritti Saana Darth kuvassa vasemmalla, kuvataiteen lukiodiplomin suorittivat Janniina Isännäinen keskellä ja Nelli Lipponen. Janniina Isännäinen on lukion tilaisuuksien ja julkaisujen ansioitunut valokuvaaja.

Kirjallisuuden lukiodiplomi Huttunen Iina

Kuvataiteen lukiodiplomi Isännäinen Janniina Koivisto Jenna Lipponen Nelli Pavilainen Daria Pilke Kristina Riikonen Emma

Liikunnan lukiodiplomi Aliu Kushtrim Darth Saana Hakala Krista Pikki Heidi Pitkänen Marikki Rasi Riikka Rouhelo Kiia Tuovinen Tea


Ohjelma ♣ Jean Sibelius, Alla marcia Abiturientit saapuvat airuiden johdattamina ♣ Chorus Floridus Hetken maailma on tässä säv. ja san. H. Arhio sov. S. Jämsä Kuussa tuulee säv. ja san. Haloo Helsinki! sov. H-M. Suomi ♣ Rehtorin puhe Matti Autero ♣ Todistusten jako ja uusien ylioppilaiden lakitus Rehtori ja ryhmänohjaajat Gaudeamus Igitur yhteislauluna ♣ Nocturne opus 9 nro 2 F. Chopin Iida Mankinen, piano ♣ Ylioppilaan puhe Kiia Rouhelo ♣ Suvivirsi ♣ Airuet Emilia Rantanen ja Severi Saarisalo Sonja Palokangas ja Ohto Aakko


Stipendit kevät 2016 ABB

Riikonen Emma 100 € hyvistä fysiikan tiedoista

DUPONT

Reponen Sannamari 100 € hyvistä kemian tiedoista

HANDELSBANKEN

Kekäle Sofia 100 € hyvästä opintomenestyksestä

HITAAN JOURNALISMIN YHDISTYS

Tapiovaara Tommi, Toivola Henri Long Playn vuosikerta monipuolisesta journalistisesta osaamisesta

KIINTEISTÖMAAILMA KIRKKONUMMI

Varjonen Tomi, Pitkänen Marikki, Tuovinen Tea 50 € liikunnallisuudesta

KIRKKONUMMEN AUTOKOULU PRO

Tapiovaara Tommi, Väliviita Jenna 50 € hyvästä opintomenestyksestä

KIRKKONUMMEN OPTIIKKA

Jousi Anna 50 € hyvästä kielitaidosta

KIRKKONUMMEN ROTARYKLUBI

Nygren Lauri 100 € positiivisesta suhtautumisesta opiskelutovereihin ja koulun henkilökuntaan

KIRKKONUMMEN SANOMAT

Penttilä Annika 100 € hyvästä menestyksestä äidinkielen ylioppilaskokeessa

KIRKKONUMMEN STEELBAND RY

Kajaste Ella, Tolvi Aleksi kunniakirja ja 20 € aktiivisesta pannustelusta lukion aikana

KIRKKONUMMEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Karppinen Samuli 75 € uskonnon opiskelussa menestyneelle KIRKKONUMMEN YMPÄRISTÖYHDISTYS

Toivola Henri, Peippo Jaakko 50 € biologian opinnoissa menestymisessä

LAURI JÄNTIN SÄÄTIÖ JA SUOMEN TIETOKIRJAILIJAT RY

Lipponen Nelli 100 € tietokirjastipendi tunnustuksena ahkerasta historian tietokirjojen lukemisesta

LC-KIRKKONUMMI-KYRKSLÄTT

Rouhelo Kiia 350 € rehdille ja opinnoissaan menestyneelle ylioppilaalle

ERICSSON

Bergman Jan, Hakala Krista, Ruskeeniemi Katriina, Toivonen Paul 100 € hyvistä tiedoista matemaattisissa aineissa


LÄHITAPIOLA UUSIMAA

Saranpää Oona 50 € lahjakortti ahkeralle ja vastuuntuntoiselle opiskelijalle

LÄNSI-UUDENMAAN OSUUSPANKKI

Aliu Kushtrim 50 € hyvästä opintomenestyksestä suomi toisena kielenä

MATKAHAUKKA OY

Hakala Krista 100 € monipuolisesta kielitaidosta

NORDIC ALUMINIUM

Aakko Lauri 150 € hyvistä tiedoista matemaattisissa aineissa

PRO LINGVA-MITALI

Hakala Krista monipuolisesta kielitaidosta

PRYSMIAN

Stevens Emily 100 € hyvistä taidoista matematiikassa

SVERIGEKONTAKT I FINLAND

Bergman Jan, Pouttu Anniina kirja ruotsin kielestä kiinnostuneelle ja opinnoissaan menestyneelle

SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖ KIRKKONUMMELLA

Holopainen Oskari rahasto-osuus 100 € hyvistä tiedoista englannissa Sorvala Niklas rahasto-osuus 100 € hyvistä tiedoista Aruotsissa Herlevi Leevi, Huotari Heidi, Mikola Valtteri, Niutanen Mikael, Nummisalo Nelli, Pihlava Minna, Rasi Riikka, Rouhelo Kiia, Viljanen Pauli rahasto-osuus 100 € hyvästä opintomenestyksestä Pavilainen Daria rahasto-osuus 100 € hyvistä tiedoista matematiikassa

SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖ SIUNTIOSSA

Lehtosalo Martti rahasto-osuus 150 € siuntiolaiselle ylioppilaalle

TIEDE-LEHTI

Huttunen Iina Tiede-lehden vuosikerta kunnostautumisesta opinnoissa

VARUBODEN

Huttunen Iina 100 € lahjakortti hyvistä psykologian tiedoista Hakala Krista 100 € lahjakortti hyvästä opintomenestyksestä maantiedossa


Tommi Tapiovaara sai Kirkkonummen Autokoulu Pron 50 euron stipendin menestyksestä opinnoissa. Lisäksi hän sai Hitaan journalismin yhdistyksen stipendinä Long Playn vuosikerran monipuolisesta journalistisesta osaamisesta. Tapiovaara on opiskellut mediakursseja Porkkalan lukiossa ja toiminut myös freelancetoimittajana. Äidinkielen ylioppilaskokeessa hän ansioitui ja sai arvosanaksi laudaturin. Nyt edessä häämöttää armeija. Ylioppilasjuhlien kuvat ja kuvatekstit Päivi Poutanen

Porkkalan lukio ja stipendien saajat kiittävät lämpimästi kaikkia lahjoittajia!


YLIOPPILAAN PUHE

Kiia Rouhelo

TÄTÄ PUHETTA EI OLE RUSTAILTU EDELLISENÄ ILTANA Väistämättäkin olemme osana muutoksia, joista osa vaikuttaa pelottaviltakin. Taakkaa kuitenkin keventää oivallus siitä, että halutessamme voimme vaikuttaa asioihin. Opinnoissamme on tarttunut matkaamme sopivaa kriittisyyttä, uteliaisuutta sekä rohkeutta.

A

rvoisa rehtori, ihanat opettajat, rakkaat vanhemmat, ystävät ja muut juhlavieraat sekä tietysti Te, päivän päätähdet, tuoreet ylioppilastoverini! On suuri ilo jakaa tämä hieno hetki Teidän kanssanne! Tämä päivä on erityinen monessa mielessä, ei pelkästään siitä syystä, että tätä puhetta ei ole rustailtu edellisenä iltana, kuten ehkä joitakin koulutöitä tässä vuosien varrella. Tämä päivä merkitsee erään tien päätöstä elämässämme lukiotaipaleemme päätöstä. Se ei suinkaan merkitse umpikujaa, vaan tämän oven suljettuamme edessämme aukeaa lukemattomia uusia ovia. Tänään on aika pysähtyä juhlistamaan saavutuksiamme ja muistelemaan kohokohtia matkan varrelta. Yhteinen matkamme halki lukion oppimäärän kohti ylioppilaskirjoituksia ja yleissivistyksen Jokaisella oli omat syynsä, miksi tie vei huipulle alkoi kolme, osalla neljäkin vuotta sitten.

Porkkalaan. Monelle tämä oli tuttu ja turvallinen lähilukio, osa puolestaan tuli tänne pidemmänkin matkan takaa. Itse tulin tänne, koska äiti käski. Edessä siinsi kuitenkin kaikille yhteinen tavoite, tuo oi niin upea valkolakki. Lukion alkaessa saimme kävellä nuo myöhemmin varsin tutuiksi tulleet kiviportaat Atalon toiseen kerrokseen, jossa meille avautui uudenlainen vapaus. Yläasteelta tuttu tiukka valvonta pakkoulkovälitunteineen oli historiaa, vaikka Te rehtorimme usein korostittekin happihyppelyiden tärkeyttä. Oma taiteenlajinsa oli lukujärjestysten laatiminen, joka toi vapauden ohella myös vastuuta. Onneksi Te opot ja opettajat olitte meitä opastamassa sekä tarvittaessa laittamassa ruotuun. Hakiessamme omaa paikkaamme koulun käytävillä ylioppilaskirjoitukset tuntuivat vielä kaukaisilta pelotteilta. Hieman hikikarpaloita aiheutti kuitenkin ensimmäinen koeviikko ja syntisen painava äidinkielen Särmä-kirja.


Elämme muutoksen ajassa, jossa koko maailma ja sen muutokset ovat lähempänä meitä kuin koskaan. Vaikka meiltä on vaadittu kurinalaista koulunpenkin kuluttamista ja kirjapinojen läpi kahlausta, on lukiovuosiin mahtunut paljon muutakin. Arkeen on loihdittu niin vappu- kuin joulutunnelmaakin. Ja tietenkin kakkosvuoden kruunasivat hartaasti odotetut wanhojen tanssit, jotka paitsi kevensivät koulupäiviämme, myös ennestään lisäsivät yhteenkuuluvuuden tunnetta. Rajojaan saattoi koetella myös vaikkapa Itämeren syvyyksissä sukelluskurssilla, aamuliikunnan armottomissa mäkijuoksuissa tai musaprojektin näyttämöllä. Abivuosi alkoi ylevästi, kun saimme pukea yllemme toogat. Siinä ehti jo vähän innostua, että voiton puolella ollaan. Karkelointi loppui kuitenkin lyhyeen, sillä koitoksista kenties suurimmat, armottomat eväsretket ylioppilaskirjoitussaliin, olivat vielä edessä. Onneksi talveen toivat valoa monenmoiset juhlan aiheet, kuten pikkujoulut sekä tietenkin penkkarit ja abiristeily, joihin näyttävästi päätimme taipaleemme noiden tuttujen punatiiliseinien suojista. Viimeinen näytönpaikka oli vielä edessä, mutta tunnelin päässä saattoi jo kuitenkin nähdä valkeana hohtavan lakin. Kun viimeinenkin pilkku ja piste olivat paikalloillaan, saatoimme helpottuneina sulkea kirjoitussalin oven viimeistä kertaa. Enää saattoi jäädä odottamaan Ylioppilastutkintolautakunnan tuomiota ja nauttia vapaudesta, joka meille ulkona avautui.

Vielä nyt loppukeväästä saatoimme kaapia viimeiset kurssit kasaan tai ehkä suunnata katseemme tulevaan ja aloittaa pääsykokeisiin pänttäyksen. Mitä ikinä kukakin teki, ei tätä kouluelämää ollut niin vain helppo jättää taakse. Lukuisten Helmi-viestien jälkeen oli viimein kynsin ja hampain luovuttava kalleimmastamme, siitä sinisestä avainlätkästä, jolla aukesi aamuisin koulun ovi. Onneksi jäljellä oli kasapäin kirjoja ja vihkoja muistuttamassa vuosien taipaleesta. Kultaisia muistoja kannamme mukanamme tulevaan. Koska kaikki hyvä loppuu aikanaan, on ollut meidänkin aika suunnata uusiin haasteisiin. Viimeistään sinä hetkenä, kun vohvelirauta tirisi takapulpetissa, tiesin, että nyt on tullut aikamme lähteä. Ja minne me olemmekaan menossa? Maailma on nyt meille avoinna ja vapaus valita tulevaisuuden suuntamme. Tämä vapaus tuntuu hienolta, jännittävältäkin ja kieltämättä tuo mukanaan myös valinnanvaikeuden.

E

lämme muutoksen ajassa, jossa koko maailma ja sen muutokset ovat lähempänä meitä kuin koskaan. Maailmalla myllertää, ja Suomessakin on tehtävä hankalia päätöksiä tulevaisuuden suunnan määrittämiseksi. Itse ehdimme pois ylioppilaskirjoitusten uudistusten ja uuden opetussuunnitelman tieltä. Jatko-opintojen pääsykoekäytäntöjäkin ollaan kovaa vauhtia uudistamassa.


Porkkala on ollut hyvä paikka etsiä omia vahvuuksia ja mielenkiinnonko kohteita. Väistämättäkin olemme osana monia muutoksia, joista osa vaikuttaa ehkä pelottaviltakin. Taakkaa kuitenkin keventää oivallus siitä, että halutessamme voimme itsekin vaikuttaa asioihin enemmän tai vähemmän. Vuosien varrella opinnoistamme on tarttunut matkaamme sopivaa kriittisyyttä, uteliaisuutta sekä rohkeutta. Näillä eväillä uskon, että meidän on hyvä kohdata ympäröivän maailman tarjoamat haasteet ja mahdollisuudet.

Onnea ja menestystä tulevaisuuteen! Toivottavasti polkumme kohtaavat vielä! Matkallamme halki kurssien viidakon oppainamme ja tukenamme olette olleet Te, loistavat opettajat. Teiltä valloittavilta persoonilta olemme oppineet paitsi derivoinnit ja runoanalyysien salat myös oppeja, jotka ylittävät opetussuunnitelman ja kurssien rajat. Suuri kiitos kuuluu myös Teille, rehtorimme Matti Autero, sekä koulumme muulle henkilökunnalle.

N

On melkein vaikea käsittää, miten paljon korvaamatonta työtä Te kaikki olette tehneet meidän eteemme.

yt vanhempana ja enemmän kuin tarpeeksi monta kurssia viisaampana sanoisin entiselle yhdeksäsluokkalaiselle itselleni lukiovalintojen äärellä, että ehkä ainakin tämän kerran kannattaa tehdä, niin kuin äiti käskee. En voisi olla kiitollisempi näistä vuosista Porkkalassa. Vaikka lukiokokemuksia on niin monta erilaista, kuin on opiskelijaakin, uskon, että monet Teistä opiskelijatovereistani voitte yhtyä siihen, että Porkkala on ollut hyvä paikka etsiä omia vahvuuksia ja mielenkiinnonkohteita. Kansoitetuista käytävistä huolimatta, tai ehkä juuri sen vuoksi, täällä on vallinnut rento ilmapiiri ja jokaisella on ollut tilaa olla oma itsensä. Tässä jokaisella Teistä opiskelijatovereistani on ollut osansa. Kiitos näistä ikimuistoisista vuosista!

Emme olisi tässä myöskään ilman perheidemme ja ystäviemme tukea. Kiitos Teille, kun olette olleet rinnallamme sekä yläettä alamäissä. Upeat uudet ylioppilaat! Tähän päivään tiivistyy vuosien työ, emmekä voi tuntea kuin ylpeyttä saavutuksestamme. Pidetään Porkkalan opit mukana, ei huolita vielä huomisesta ja nautitaan tästä päivästä koko sydämellä. Jokainen meistä on tämän päivän ansainnut! Mukavaa juhlapäivää ja hyvää kesää kaikille! Kirkkonummella 4.6.2016

Kiia Rouhelo


Kirjojen siivittämällä matkalla

“Tiistai 4.3.2014, Kirkkonummella Rakas päiväkirja, Tänään meillä oli iltapäivällä OPOX5-kurssi, jossa meille esiteltiin äikän, liikan ja terkan kursseja. Sain tietää, että on olemassa kirjallisuusdiplomi. Sen aion suorittaa!”


KIRJALLISUUDEN LUKIODIPLOMI ESSEE

Iina Huttunen Nyt on kevät 2016. Kolmas ja samalla viimeinen vuoteni Porkkalan lukiossa lähestyy loppuaan. Ylioppilaskirjoituksista voin jo sanoa selviytyneeni kunnialla ja lukion oppimääräkin on vaadittavien kurssien osalta taputeltu kasaan, mutta uurastus ei ole vielä ohi. Edessä häämöttävät pääsykokeet ja kirjallisuusdiplomin maaliin vieminen.

Kirjallisuutta meiltä ja maailmalta “Kirjallisuusdiplomin tavoitteena on perehdyttää opiskelija monipuolisesti kaunokirjallisuuden maailmaan ja tukea sekä hänen lukuharrastustaan että lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opintoja.” Näillä sanoilla alkaa diplomia koskeva tietopaketti ja kirjalista, jonka sain käteeni reilut kaksi vuotta sitten. Kelpo syitä sille, miksi meidänkin koulumme tarjoaa mahdollisuuden lukiodiplomin suorittamiselle ja varmasti samat ajatukset ovat olleet mielessä ympäri valtakuntaa muillakin diplomin myöntäjillä. Jo nopean internet-surffailun perusteella voi todeta, että kirjallisuusdiplomin suorittamisessa on eroja eri koulujen ja kuntien välillä. Meillä täällä Kirkkonummella menettelytapa on kuitenkin seuraava: Luettavia kirjoja on 20 kappaletta. Vähintään kymmenen kirjan on oltava klassikoita ja näistä yhden runokokoelma ja toisen näytelmä. Lisäksi vähintään yksi teos on luettava alkuperäiskielellä. Opettaja on koonnut valmiiksi kattavan kirjalistan sekä suomalaisista että maailmankirjallisuuden klassikoista ja nykykirjallisuudesta. Tämä lista on kuitenkin suuntaa antava eikä suinkaan laki, opiskelija saa itse ehdottaa luettavaksi muitakin kirjoja. Omasta lukemisesta pidetään lukupäiväkirjaa ja projekti huipentuu kolmeen opiskelijalle sopivaan kirjallisuusaiheiseen tehtävään. Nämä tehtävät voivat olla lähes mitä tahansa aina kirja-arvostelusta lukupiirin kautta omaan kaunokirjalliseen tuotokseen.

Minä itse, itselleni Mikä sitten selittää sen, että joku on tarpeeksi hullu lähteäkseen suorittamaan kirjallisuusdiplomia? Koulussamme tästä työstä palkitaan yhdellä kurssilla ja lukiodiplomilla, jossa on maininta jokaisesta luetusta kirjasta. 20 kirjan lukeminen, lukupäiväkirjan kirjoittaminen ja muu aiheeseen liittyvä puuhastelu pakollisten kurssien ohella on kuitenkin työlästä, ja siihen nähden vaivaisen kurssin saaminen tuntuu suorastaan riistolta. Työtunteja kertyy reippaasti yli tavallisten kurssien. Näin ollen pelkkä suoritusmerkintä ei voi olla diplomin suorittamisen motiivina. Itselleni kirjallisuusdiplomi oli syy lukea. Olin aikoinaan luokallani viimeinen, joka oppi lukemaan. Ensimmäisinä kouluvuosina sain kantaa kotiin erityisopettajan terveiset, että luin huonommin kuin muut ikäiseni. Liekö kyseessä sitten ollut halu näyttää muulle maailmalle, mutta kun viimein opin kunnolla lukemaan, huomasin rakastavani sitä! Kirjastoauto teki torstaista viikon kohokohdan ja luin vuosi vuodelta enemmän.


Sitten siirryin lukioon. Aika kummasti katosi, eikä koskaan tuntunut olevan hyvä hetki aloittaa uutta romaania, olihan nyt kesken epäsiisti läjä toinen toistaan tylsempiä kurssikirjoja. Kun sitten sain selkeän haasteen, 20 “oikeaa” kirjaa ennen valmistumista, suunta oli selvä: Nyt on jälleen aika ryhtyä kuluttamaan kirjastokorttia. Lisäksi kirjallisuusdiplomista voi olla hyötyä jatko-opinnoissa ja työelämässä. Diplomi on merkki harrastuneisuudesta, lujasta luonteesta, pitkäjänteisyydestä ja kypsyydestä. Merkki oikeasta Leijonamielestä (Lindgren, Veljeni, Leijonamieli, 1973). Ilman näitä ominaisuuksia jäävät kirjat lukematta ja lukupäiväkirja kirjoittamatta. Löytyykö tästä maailmasta sitten toista, joka osaa arvostaa diplomia samalla tavalla kuin minä? Tuskin, sillä se olin minä, joka tein kaiken työn. Vaikka yliopistojen ovet eivät vielä pelkällä diplomilla aukeakaan, ei se tarkoita sitä, etteikö lukemisellani olisi arvoa. Haluankin ajatella, etten lue koulua varten tai opettajien kehujen ja hyvän ammatin toivossa. Luen, sillä sitä kautta on mahdollista saada sanoin kuvailematonta tyydytystä, nautintoa. Luen itseäni varten. Tutustun toisenlaisiin maailmoihin ja teen matkaa suurempaan ymmärrykseen.

Vankina kansissa, vapaana selkämyksillä Miltä lukeminen sitten tuntui? Suoraan sanottuna vuoroin ihanalta ja vuoroin kamalalta. Suuren vaikutuksen minuun teki tietenkin valinnanvapaus. Sain itse päättää kirjat, jotka halusin lukea, ja näenkin sen hyvin tärkeänä asiana. Suomalaista koulujärjestelmää kritisoidakseni haluan nostaa esiin juurikin opiskelijoiden puutteellisen oikeuden valita itse lukemansa kirjat. Kun laittaa lapsen lukemaan mitä tahansa kirjaa, joka ei häntä itseään kiinnosta, oppii hän vihaamaan kirjoja. Lukeminen leimautuu ikäväksi ja pakolliseksi pahaksi. Untuvikkoa tulee ohjata ja kannustaa lukemaan monipuolisesti, mutta aina lukijan omilla ehdoilla. Valinnanvapaus takasi sen, että kaikki lukemani kirjat olivat hyviä ja luinkin ne mielelläni. Vapaus yhdistettynä rajalliseen aikaan johtaa kuitenkin kiireeseen. Kirjalistassa liian moni nimi veti puoleensa ja lisäksi mielessä oli tuhat ja yksi listan ulkopuolelle jäänyttä teosta. Mikä onni, ettei lukemista tarvitse jättää tähän, vaan lukion jälkeen on vielä koko loppuelämä aikaa kahlata läpi loputon määrä houkuttelevia kovakantisia. Empiiristen havaintojeni mukaan moni nuori kavahtaa, kun keskustelu kääntyy runoihin. Runokokoelma on kuitenkin viaton, eivätkä sanat pure kirjaimellisesti. Kuvainnollisesti voivat purrakin ja varmasti niin tekevätkin, mikäli lukija pitää mielensä avoimena. Minuun iski Aila Meriluodon Lasimaalaus (1946). Runojen lisäksi jokaisen tulisi kokeilla myös näytelmäkirjallisuutta ennen kuin tuomitsee sen. Vaikka novelli tai romaani on rakenteensa puolesta turvallinen valinta, kannattaa uuteen tutustua ennakkoluulottomasti. Lukukokemuksiani hehkuttaakseni haluan vielä erikseen mainita ihanan Mika Waltarin. En muista lukeneeni ensimmäisten Pottereiden (J.K. Rowling) jälkeen yhtäkään kirjaa yhdessä päivässä, mutta sitten Waltari onnistui vangitsemaan minut Suuri illusion -romaanin (1928) lumoihin heti ensimmäisestä lauseesta lähtien ja piti tiukasti otteessaan aina viimeiseen asti. Kirja oli luettava loppuun vielä ennen nukkumaan menoa, sen kansia ei voinut sulkea tarinan ollessa vielä kesken. Järjettömän ihana tunne, josta jokaisen tulisi päästä osalliseksi!


Lukemisesta luovuuteen Enää aikoihin en ole lukenut niin, että otan ainoastaan kirjan käteeni ja alan lukea. Aktiivinen lukeminen on luovaa ajatustyötä, vuoropuhelua kirjan kanssa, ja se vaatii lukijalta enemmän. Lyijykynän ja puhtaan lehtiön ollessa hollilla, matka voi alkaa. Kun löydän Yrjö Kokon sadusta Pessi ja Illusia (1944) ennenkuulumattoman kauniin sitaatin, kirjoitan sen ylös sivunumeroineen. Rosa Liksomin Hytti nro 6 (2011) saa jälleen tunteet pintaan ja latelen omia mielipiteitäni rumien sanojen saattelemana ruutupaperille. Näin saa alkunsa lukupäiväkirja. Lukupäiväkirjasta tulee käydä ilmi teoksen nimi, kirjailija ja julkaisuvuosi sekä tieto siitä, milloin kirja on luettu. Lisäksi on lyhyesti kerrottava teoksen aiheesta ja teemasta. Mielekkäin osa lukupäiväkirjaa on kuitenkin ajatukset, joita teos herätti lukemisen aikana, ja juuri nämä ajatukset löytyvät nyt ruutupaperilta. Päiväkirjan pitäminen voi olla yhtä mielenkiintoista kuin lukeminen itsessään: Se mahdollistaa uudella tavalla itsensä löytämisen. Kuten muidenkin suoraan sydämestä tulevien tekstien kohdalla on, vaatii tämäkin luomistyö avoimuutta ja rehellisyyttä. Lopullista lukupäiväkirjaa kirjoittaessani en uhrannut ajatustakaan sille, että joku toinen tulisi sen lukemaan. Jos olisin ajatellut äidinkielen opettajaani, en todennäköisesti olisi pystynyt kuvaamaan omia tunteitani ja paljastamaan kaikkia haaveitani, jotka nousivat pinnan alta lukiessani. Ilman rehellisyyttä ja hetkeen pysähtymistä olisi minusta jäänyt palasia löytämättä.

Uusia alkuja ja ihmisoikeuksia Kuten jo aiemmin mainitsin, luen itseäni varten. Haluan oppia taitavaksi puhujaksi ja kirjoittajaksi. Tänään kirjoitan esseen ja tulevaisuudessa kokonaisen kirjan, ken tietää. Kirjoittamisessa on kuitenkin aina kehittämisen varaa ja mikä olisikaan mielekkäämpi tapa oppia uutta, kuin seurata toisia. Hän aloittaa virkkeet kiehtovalla tavalla, tuo kuvaa tavallista havumetsää kauniimmin kuin kukaan muu, ja kolmas lopettaa romaaninsa uutta toivoa antavaan kysymykseen. Kaiken tämän minäkin haluan oppia. Lukeminen ei tuo pelkästään uutta, vaan se säilyttää myös vanhaa. Lapset sen ovat näyttäneet, heillä on vielä mielikuvitusta. Vaikka aionkin elää harmaaseen ja ryppyiseen loppuun asti, en koskaan halua herätä päiväunilta huomatakseni, että olen tylsä ja mielikuvitukseton. Kirjallisuus auttaa pitämään yllä järjen juoksua ja vilkasta mielikuvitusta, siitä en luovu. Kaikkein tärkeimpänä pidän kuitenkin arvoja ja ymmärrystä, jotka löytyvät sivujen välistä. Toistaiseksi kukaan ei osaa lukea ajatuksia, mutta itse kullekin tekee aika ajoin hyvää tuulettaa omaa päätään ja katsella maailmaa toisin silmin. Lukemalla pystymme tähän. Sitä oppii näkemään omat arvonsa ja ymmärtämään toisten mielipiteitä ja perinteitä uudella tavalla. Lukutaito antaa lisäksi mahdollisuuden itsenäiseen ajatteluun ja normien kyseenalaistamiseen sekä pitämään kiinni omista ja toisten oikeuksista. Onkin sanottu, että nainen, joka lukee, on vaarallinen. Meille on annettu oppivelvollisuuden mukana mahdollisuus vaikuttaa, lukea ja olla vaarallisia. Vaarallisuushan mielletään seksikkääksi, joten ei ole ainoatakaan kelvollista syytä olla lukematta.


KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI VALOKUVAUKSEN OPISKELIJA

JANNIINA ISÄNNÄINEN

MAAILMA KAMERAN LINSSIN LÄPI Sain ensimmäisen kamerani, kun olin neljännellä luokalla. Se kamera oli sellainen kertakäyttöinen, minkä kuvat pitää käydä valokuvaamossa teettämässä. Räpsin kuvan toisensa jälkeen: otin kuvia kukista, perheeni koirasta ja parvekkeelta avautuvasta näköalasta Päijänteelle. Ei mennyt kovinkaan kauaa, ennen kuin olin käyttänyt koko filmirullan kamerastani.


T

uon päivän jälkeen harjoittelin valokuvaamista äitini digikameralla, jonka sain myöhemmin itselleni. Kuljetin kameraa mukanani melkein kaikkialla ja otin kuvia kaikesta, mikä kiinnosti minua. Pidin eniten mustavalkoisista valokuvista, ne näyttivät mielestäni voimakkaammilta ja hienommilta kuin värilliset. Niissä oli sitä hienoa vanhan ajan tuntua. Rakastin katsoa valokuvia ajoilta, jolloin en ollut vielä syntynyt. Monen vuoden ajan melkein kaikki ottamani kuvat olivat juuri mustavalkoisia. Vaikutteita sain paljon suosikkivalokuvaajaltani Ansel Adamsilta.

Y

läasteella kiinnostuin valokuvaamisesta vielä enemmän. Kuvaamataidon tunneilla tehtiin välillä valokuvausprojekteja esim. animaatioita käyttämällä kunnon järjestelmäkameraa ja pääsin näyttämään hieman osaamistani. Lukion ensimmäisen vuoden kävin Jyväskylässä, enkä jostain syystä valokuvannut kovinkaan paljon. Keväällä sain äidiltäni ja isäpuoleltani lahjaksi Canonin järjestelmäkameran ja löysin taas pikkuhiljaa kiinnostukseni valokuvaukseen.

Viereisen sivun kuva on osa kuvataiteen lukiodiplomia. Kuvalla Isännäinen otti osaa Vision 2016 -näyttelyyn


S

euraavan vuoteni aloitin täällä Kirkkonummella Porkkalan lukiossa ja pääsin ottamaan valokuvia koulun juhlissa ja muissa tapahtumissa. Aloin samalla kehittymään kuvaajana ja opettelin editoimaan kuviani entistä paremmin opettajan opastuksella. Opin myös olemaan rohkeampi kameran kanssa ja uskalsin lähestyä kuvauskohteita eri näkökulmista. Näihin viimeiseen kolmeen vuoteen täällä Porkkalan lukiossa on mahtunut monet kuvauskeikat. Olen tehnyt yhteistyötä opiskelijatoverien kanssa luoden hienoja töitä yhdistämällä musiikin ja valokuvauksen. Suoritin kuvaamataidon lukiodiplomin ottamalla mustavalkoisen ja puhuttelevan kuvan. Harrastukseni avulla pääsin myös tapaamaan poliitikkoja, toimittajia sekä Riku Rantalaa yhdessä ystäväni kanssa.


Koskaan ei voi tietää, mitä edessään tulee näkemään.

V

almistun tänä keväänä ja saan painaa päähäni ylioppilaslakin. Tuntuu hieman oudolle, että en olekaan näissä lakkiaisissa itse enää kameran takana vaan sen edessä. Vaikka en ensi vuonna aloitakaan opiskelua valokuvauksen parissa, niin en kuitenkaan tule luopumaan harrastuksestani. Valokuvaus on minulle keino ilmaista itseäni ja ajatuksiani, sekä hyvä tapa rentoutua. Tulen aina kulkemaan kamera mukanani ja pitämään silmäni auki ympäristölle. Koskaan ei voi tietää, mitä edessään tulee näkemään, ja kameralla saan sen hetken pysyvästi ikuistettua.

Janniina Isännäinen


MATKA KÖÖPENHAMINAAN Ida Floessell Me yhdeksän Porkkalan lukion opiskelijaa ja ruotsin kielen lehtori Katri Kauppinen teimme opintoretken Kööpenhaminaan 2.-4.5. Matka tehtiin yhteistyössä Kyrkslätt gymnasiumin kanssa, josta matkalle lähti kymmenen opiskelijaa sekä lehtori Irina Andersson. Matkasta jäi kaikille hyvä mieli ja hienoja kokemuksia.

Maanantai 2.5. Tapasimme HelsinkiVantaan lentokentällä klo. 5.00. Klo 7.00 lähtenyt lento kesti kaksi tuntia, mikä on sopiva aika lentokoneessa istumiselle kolmen päivän matkaa ajatellen. Saavuimme aurinkoiseen Kööpenhaminaan, jossa kirjauduimme hotelliimme Comfort Hotel Vesterbrohon. Maanantain vietimme tutustuen hotellimme lähiympäristöön ja Kööpenhaminan keskustaan. Teimme tutustumiskierroksen hop on-hop off - bussin kyydissä, jossa saimme hyvin esimakua kaupungin nähtävyyksistä, kuten Nyhavnin satamasta sekä Pieni merenneito patsaasta. Illalla kävimme katsomassa elokuvan Tanskalainen tyttö


Tiistai 3.5. Vierailimme tanskalaisessa lukiossa Ørestad gymnasiumissa, joka oli rakennuksena erittäin hieno, monikerroksinen ja moderni. Koulussa käytetään paljon sähköisiä välineitä, ja opetusmenetelmät eroavat melko paljon Suomen koululaitoksesta. Koulun rehtori piti meille esittelykierroksen tanskan kielellä. Monet ymmärsivät rehtorin puhetta ruotsin perusteella, jotkut tarvitsivat käännösapua. Oli hienoa tutustua toisen maan koululaitokseen, koulutusmenetelmiin ja -järjestelyihin. Koulussa oli vain vähän perinteisiä luokkatiloja ja kaikki oppimateriaalit olivat sähköisiä. Opiskelu tapahtui auloissa, joissa oli televisiotauluja, joissa kerrottiin koulun ajankohtaisia asioita, kuten säätietoja, päivän ruoka sekä siitä, ketkä opiskelijat viettävät syntymäpäiviään sinä päivänä. Kouluvierailun jälkeen saimme omaa aikaa kierrellä läheisessä kauppakeskuksessa ja tehdä ostoksia, minkä jälkeen suuntasimme takaisin Kööpenhaminan keskustaan.


Tiistai 3.5. Tarkoituksenamme oli käydä maistamassa tanskalaisia smørrebrødleipiä ja löysimmekin sopivan ravintolan, josta saimme näitä perinteisiä tanskalaisten voileipäherkkuja. Makuelämys oli erikoinen, mutta ainakin omasta mielestäni hyvä. Annokset olivat kuitenkin erittäin suuret, ja jokaiselle oli kolme erilaista leipää. Smørrebrødien jälkeen aloitimme opettajien kehittämän leikkimielisen Amazing race- tyyppisen kilpailun, jossa opiskelijoiden oli etsittävä tiettyjä Kööpenhaminan nähtävyyksiä ja otettava niiden kanssa kuvat. Kaikki kuvat Ida Floessell

Opiskelijoiden oli muun muassa löydettävä Kööpenhaminan vanhin konditoria ja patsas maailman pisimmästä miehestä. Tehtävän jälkeen saimme omaa aikaa kierrellä esimerkiksi Kööpenhaminan ostoskadulla Strøgetillä. Illalla pääsimme tutustumaan maailman toisiksi vanhimpaan huvipuistoon, kauniiseen ja kompaktiin Tivoliin, jossa näimme pimeän tultua valoshow`n ja kauniisti valaistut rakennukset huvipuiston sisällä.


Viimeisenä päivänä saimme omaa aikaa käydä kahvilla ja ostoksilla viimeisen kerran matkan aikana, ennen kuin lähdimme viimeiseen kohteeseen Den Blå Planetiin, joka muistuttaa Suomen Linnanmäen Sea Life- akvaariota. Den Blå Planet oli siis akvaario, jossa saimme ihailla kauniita kaloja Itämeren alueelta, lämpimien valtamerten vesialueilta sekä tropiikista. Näimme muun muassa haikaloja, norppia ja piraijoita. Den Blå Planetissa saimme myös mahdollisuuden itse koskettaa kaloja ja mereneläviä itse pienistä altaista. Den Blå Planetin jälkeen menimme vielä yhdessä päivälliselle, jonka jälkeen suuntasimme takaisin kohti lentokenttää ja Suomea. Kuten sanottu, kaikille jäi hyvät vaikutelmat matkasta.

Keskiviikko 4.5.

Pitää kyllä olla todella kiitollinen Porkkalan lukiolle tällaisesta mahdollisuudesta tutustua Kööpenhaminan kaupunkiin hyvällä porukalla ja saada lisää kokemuksia ja muistoja lukiosta.


OPINTOMATKA ATEENAAN Porkkalan lukion opiskelijat tekivät opintomatkan Ateenaan 23.–27.4.2016. Matkalle osallistui 15 ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijaa sekä opettajat Satu Seppälä ja Ossi Kokkonen.

Lauantai 23.4. Jouduimme heräämään aamukolmelta, sillä lento oli järkyttävän aikaisin. Ateenaan saavuttuamme lähdimme kävelemään katujen ja kujien läpi Akropolis-kukkulalle. Dionysoksen teatterilla kuuntelimme ryhmäläisten esitelmät kohteista ja jatkoimme ylös kukkulalle. Huipulle päästyämme ihailimme Parthenonia ja sen ympärillä olevia rakennuksia. Sen jälkeen laskeuduimme alas kukkulalta ja menimme läheiseen Akropolismuseoon. Museo oli kolmikerroksinen, ja siellä oli paljon esineitä, kuten ruukkuja ja patsaita muinaisesta Kreikasta. Siellä oli myös uudelleenluotuja osia alkuperäisestä Partheonista.

Me opintomatkalaiset Akropolilla Parthenonin edustalla kuuntelemassa, kun Kaisla kertoo teatteritaiteen synnystä. Tekstit matkan opiskelijat Aukeaman kuvat Satu Seppälä


Sunnuntai 24.4.

Matkasimme bussilla katsomaan Korintin kanavaa, josta matkamme jatkui kohti Epidauroksen teatteria. Teatterille päästyämme huomasimme, että akustiikka oli fantastisesti suunniteltu, kun otetaan huomioon teatterin rakentamisajankohtia.

Mykenen palatsin raunioilta oli upeat maisemat Tämän jälkeen jatkoimme matkaan söpöön pieneen Nafplionin, jossa lounastimme ja jatkoimme matkaa Mykeneen. Mykenessä piipahdimme muinaisen kuninkaan Atreuksen hautakammiossa. Sieltä jatkoimme tutkimaan Mykenen palatsin raunioita.

Epidauroksen teatterin koko ja akustiikka tekivät vaikutuksen meihin matkalaisiin.


Maanantai 25.4. Suuntasimme heti aamusta Delfoihin. Paikan päällä oli Apollon oraakkelille rakennettu temppeli, jonka ympäristössä oli myös monia muita kohteita. Monet kohteista on tuon ajan eri merkkihenkilöiden lahjoittamia. Jäljelle jääneet rauniot olivat mielenkiintoisia. Myös raunioiden monipuolisuus miellytti.

Matkalla nähdyt maisemat olivat kaikkien mielestä upeat ja oli mukavaa päästä korkealle vuoristoon. Lähdimme kaupungille ja suuntasimme yhteiselle illalliselle. Ravintolassa oli mukava tunnelma ja ruoka oli makoisaa. Tekstit matkan opiskelijat Kuvat Delfoi ja ravintola Satu Seppälä Arkeologiset kuvat Noora Heikurainen

Delfoin temppelissä ennusti Apollon oraakkeli.

Tiistai 26.4. Otimme aamulla suunnaksemme Suomen Ateenan instituutin. Siellä meille annettiin esittely Suomen arkeologien työstä ja historiasta Kreikassa. Jatkoimme matkaa Zeuksen temppelille ja Olympia-stadionille. Oli yllättävää huomata miten hyvin Olympiastadion oli säilynyt. Kiertelimme stadionia oman jaksamisen mukaan, ja osa kävi jopa juoksemassa juoksuradalla. Stadionille ilmestyi harjoittelemaan myös jonkinlainen kansanmusiikin esitystä harjoittava ryhmä, jotka lauloivat, tanssivat ja soittivat värikkäät puvut päällään. Stadionilta me jatkoimme matkaa Ateenan keskuspuiston lävitse Kreikan parlamenttitalolle. Opintomatkan viimeisen illan vietimme Ateenan arkeologisessa museossa, jossa saimme nähdä Agamemnonin kuolinnaamion ja monia muita vanhoja esineitä ja patsaita. Matka oli monipuolinen, kiinnostava ja opin paljon uutta antiikin ja nykypäivän Kreikasta.


Yhteisellä illallisella Akropolin juurella

Yllä oikealla Niken temppeli Akropolis-kukkulalla Keskellä kuuluisat karyatidit Alla Mykenen leijonaportti


BIOLOGIAA LAPIN TUNTUREILLA

Keskiviikkona 19.8.2015 joukko Porkkalan lukiolaisia lähti yöjunalla kohti Rovaniemeä. Määränpäänä oli Ylläs-Pallas -tuntureiden kansallispuisto. Tarkoituksena oli vaeltaa tunturimaastossa neljä päivää. Opiskelijoille matka oli samalla yksi koulukohtainen biologian kurssi.


Seuraava vaellus on suunnitteilla syksyllä 2016samoihin Pallaksen maisemiin.

T

orstaiaamuna ryhmäläiset heräsivät Rovaniemeltä, mutta matkaa oli vielä edessä useampi tunti. Ensin linja-autolla kohti Kittilää ja lounastauon jälkeen tilausbussilla Pallakselle. Iltapäivästä olimme vihdoin rinkat selässä valmiina ensimmäiseen nousuun kohti Taivaskeron huippua. Helteinen sää ja jyrkkä nousu koettelivat kaikkien kuntoa ja ensimmäisen vaelluspäivän matka tuntui monesta aika pitkältä. Iltamyöhään väsynyt lukiolaisjoukko raahautui Nammalkurun autiotuvalle, joka oli ensimmäinen yöpaikkamme. Seuraava aamu valkeni yhtä aurinkoisena ja lämpimänä. Jatkoimme vaellusta tunturien lomassa. Välistä pysähdyimme täyttämään vesipulloja purovedellä ja syömään lakkoja. Iltapäivästä laskeuduimme Pallas-Ounas tuntureiden välissä sijaitsevaan Hannukuruun. Kahden helteisen vaelluspäivän jälkeen sauna ja uinti virkistivät melkoisesti.

Päivän aikana teimme matkasuunnitelmiin pieniä muutoksia ja päädyimme yöpymään kaksi yötä Hannukurun alueella. Koko HettaPallas -reitin vaeltaminen tuntui tässä säässä liian haastavalta. Kolmentena päivänä oli siis tiedossa selkeästi helpompi lepopäivä. Kävelimme lähimaastossa ilman painavia rinkkoja ja tunnistimme tunturimaaston kasveja.

S

unnuntaille jäi vielä pieni kymmenen kilometrin aamukävely Hannukurusta Ketomellaan. Lounastauon pidimme hiekkarantaisen Hietajärven rannalla. Siellä syömättä jääneet eväät päätyivät ahnaiden kuukkeleiden ravinnoksi. Ketomellassa meitä oli hakemassa tuttu auto, jonka kyydissä pääsimme takaisin Kittilään. Ruokatauon jälkeen edessä oli linja-auto kyyti takaisin Rovaniemelle ja yöjuna kotiin. Teksti ja kuvat Saija Vuolle


Onnea, Tarja!

Porkkalan lukion kuraattori Tarja Knuutila täytti 60 vuotta. Työtoverit onnittelevat lämpimästi!

Kiitos, Markus! Kemian, fysiikan ja matematiikan opettaja Markus Kaukonen siirtyy syksyllä Helsingin yliopistoon. Rehtori ja työtoverit kiittävät kuluneesta lukuvuodesta ja yhteistyöstä!


PIRJO WEST VUODEN 2016 OPETTAJA Porkkalan lukion historian ja yhteiskuntaopin opettaja Pirjo West on vuoden 2016 historian ja yhteiskuntaopin opettaja.

Rehtori Matti Autero ja opetustoimen johtaja Leila Kurki olivat iloisia valinnasta.

Onnea, Pirjo! Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry on valinnut vuoden 2016 historian ja yhteiskuntaopin opettajaksi Pirjo Westin, joka työskentelee Porkkalan lukiossa Kirkkonummella. Valinta julkistettiin huhtikuun 9. päivänä HYOL ry:n kevätkoulutuspäivillä Jyväskylässä. Pirjo Westin valintaperusteena on pitkä ja monipuolinen ura opettajana, opettajan kouluttajana sekä oppikirjailijana.

Valintaan vaikutti myös Westin yhteiskunnallinen aktiivisuus – hän on ollut mm. HYOL:n hallituksen jäsen 18 vuodenajan sekä liiton jäsenlehti Kleion päätoimittaja vuosina 2012–2014. West kuuluu edelleen Kleion toimitusneuvostoon. Pirjo West on ollut tekemässä kolmea oppikirjasarjaa, minkä lisäksi hän on tuottanut runsaasti erilaista opetusmateriaalia erityisesti kansainvälisyys- ja mediakasvatuksen tueksi. Teksti HYOL ry Aukeaman kuvat Päivi Poutanen


PORKKALAN LUKIOLAISET TAPASIVAT RINTAMAVETERAANEJA Osa yhteiskuntaopin Aktiivinen kansalainen -kurssin opiskelijoita tapasi torstaina 19.5. kunnantalolla Kirkkonummi-Siuntion Rintamaveteraanien jäseniä. Tapaamisen mahdollisti koulusihteeri Pirjo Koponen, joka toimii aktiivisesti järjestössä.

O

Sotaveteraani Vilho Åstrand ja opiskelija Samuli Karppinen sotavuosien muistoissa.

piskelijoilla ja rintamaveteraaneilla oli lämminhenkinen parin tunnin juttuhetki kahvipöydän ääressä. Kaikki me olimme reippaasti ”sinuja” keskenämme, vaikka ikäero nuorten ja veteraanien välillä oli suurimmillaan noin 76 vuotta. Myös kunnanjohtaja Tarmo Aarnio saapui juttutuokioomme paikalle. Kuulimme niin rintamakokemuksista taistelutehtävissä Tali-Ihantalassa kuin lääkintälotan työstä sotavankisairaalassa. Rintamaveteraani, lääkintälotta Terttu Kinnunen kertoi, kuinka rintamalta tuotiin

yöllä venäläisiä sotavankeja, jotka he sitten valmistelivat yön aikana osastolle. Kaikkia piti auttaa, ja venäläiset vangit olivat kiitollisia tästä avusta ja näyttivät hoitajille omaistensa kuvia. Veteraanit muistelivat menneitä, ja moni meistä kuulijoista alkoikin jälkeenpäin miettiä, miten itse olisi selvinnyt näissä vaikeissa tehtävissä. Terttu Kinnunen oli nähnyt myös sotamarsalkka Mannerheimin. Eloisasti hän kuvasi, kuinka ”komea mies tämä oli, polvet piti olla nöyränä, kun marsalkan näki”.


Vaikka aseet vaikenivat, puute ja pula jatkui vielä pitkään.

Terttu Kinnunen oli nuorena naisena lääkintälottana.

Armas Jerkku koki Tali-Ihantalan suurtaistelun. Kuvat Pirjo West

K

uulimme myös kotirintaman oloista. Yhdistyksensihteeri Ethel Wallenius kertoi lapsen näkökulmasta sota-ajasta Helsingissä. Sota vaikutti jännittävältä. Olivathan koulut suurimmaksi osaksi esim. Helsingissä kiinni ja aikaa oli kavereitten kanssa leikkimiseen. Halkopinoja oli kaupungissa joka puolella, ja sodasta oli jäänyt mieleen myös pelottavat pommitukset ja tietysti myös puute ruuasta. Pula ja puute jatkui vielä pitkään, vaikka aseet vaikenivat. Kiitos tästä tapaamisesta! Toivottavasti saamme tulla toistekin!


KEVÄÄN KAKSI KONSERTTIA Musiikkiopiston kamariorkesteri Kirkkonummen musiikkiopiston kamariorkesteri musisoi klassisissa tunnelmissa Porkkalan lukiolle maanantaina 25.4. Konsertin kevyissä tunnelmissa mukaan tulivat myös Porkkalan lukion bändi ja tyttötrio.


Kamariorkesteria johti Olli Vartiainen. Hän johdatteli opiskelijat Vivaldin musiikilliseen maailmaan kertomalla, miten hämmästyttävän yksinkertaisia Vivaldin peruskuviot ovat. Tämän jälkeen saatiin kuulla Vivaldin Concerto in Re Maggiore ja sen perään P. Tschaikowskin Nocturne, jonka soolosellistinä esiintyi Aaron Suni. Claude Debussyn musiikissa Olli Vartiainen ohjasi kuulijat huomaamaan, miten harmoniset jännitteet hämärtyvät ja mikä tahansa sointu voi seurata mitä tahansa sointua, jos se sopii kokonaisuuteen. Debussyn Claire de Lunen tulkitsi herkällä hartaudella nuori pianisti Isabella Pätiälä, joka hämmästytti kuulijansa lahjakkuudellaan.

Modernistisen koulukunnan edustajana Astor Piazzolla ja hänen musiikkinsa rikkoivat kaikki genre-rajat. Kamarimusiikkiorkesteri esitti Piazzollan argentiinalaisen tangon Oblivion solistinaan saksofonisti Markus Kaarto. L. Lutoslawskin humoristisen modernin sävellyksen Rector pohjana Vartiainen kertoi soivan sleesialaisen kansansävelmän, jossa alttoviulujen melodia oli kuin opettajan opetusta ja päälle tulivat kepeät lastenmelodian soinnit. Sävellys huvitti yleisöä. Tällaiseltako kuulostavat toisinaan oppitunnit? Teksti ja kuvat Päivi Poutanen


Tyttötrion jäsenet Ulrika Stevens, Julia Mörsky ja Anna-Mari Alanko. Porkkalan bändin jäseniä ovat Leevi Eero Juntunen, Leevi Lammijoki, basisti Jere Tiainen, rummuissa Ville Nissilä.

.


Pianisti Johannes Karhapää Tiistaina 3.5. saivat opiskelijat nauttia pianokonsertista solistinaan Johannes Karhapää. Hän opiskeli aikoinaan Porkkalan lukiossa. Karhapää lumosi yleisönsä virtuoosimaisella taituruudellaan ja tulkinnallaan sekä ohjelmistonsa klassisella edustavuudella.

Ohjelma L. van Beethoven Pianosonaatti nro 14 cis-molli op. 27 osat Adagio sostenuto Allegretto Presto agitato F. Chopin Balladi nro 1 g-molli op. 23

F. Liszt Soneto 104 del Petrarca Sposalizio F.Rahmaninov Moments musicaux op. 14 osat Andante cantabile h-molli Presto e-molli


OPISKELIJA

EDOM BETRE TADESSE

Kiinnostava museokäynti

Menimme huhtikuun lopussa Ateneumin taidemuseoon Suomen taiteen tarina -näyttelyyn opettajamme Aino Söderholmin johdolla. Aino Söderholm opettaa suomea toisena kielenä.

Menimme Ateneumiin, koska meidän piti mennä katsomaan suomalaisia maalauksia ja kirjoittaa yhdestä maalauksesta analyysiteksti. Oli tosi kiva käydä siellä opettajamme kanssa. Hän kertoi kaikista maalauksista, tietoista ja tarinoista. Minua kosketti eniten kaksi maalausta, jotka olivat Eero Järnefeltin maalaus, Raatajat rahanalaiset ja Albert Edelfeltin maalaus, Lasten ruumissaatto. Molemmat maalaukset olivat surullisia Ja maalaukset myös kertovat millaista elämä oli 1800-luvulla. Oli ihmeellistä, että Suomi oli silloin vielä kehitysmaa, jossa suomalaiset näkivät nälkää ja, jossa lapsien kuolleisuus oli korkea. Minun mielestäni näyttely oli järjestetty tosi hyvin ja maalaukset ovat säilyneet hyvin ja ovat myös hyvässä kunnossa. Siellä oli samaan aikaan myös Japponia-näyttely johon menimme Ainon kanssa. Maalaukset olivat vähän erinäköisiä.


Minulle on ollut tärkeää huomata, että pärjään.

O

len käynyt lukiossa kaksi kuvataidekurssia. Molemmat kurssit olivat mielenkiintoisia ja siellä harjoiteltiin paljon erilaisia piirustuksia ja maalauksia ja toisella kurssilla harjoiteltiin valokuvien ottamista ja kuvien käsittelemistä. Kuvataidekurssien ansioista tiesimme jo aika paljon maalauksista, jotka olivat esillä taidemuseossa jossa kävimme. Opiskelen toista vuotta Porkkalan lukiossa. Muutin Suomeen kuusi vuotta sitten Etiopiasta. Etiopiassa ja Suomessa koulun käyminen on ollut vähän erilaista. Etiopiassa koululuokat olivat suuria: yhdessä luokassa saattoi olla jopa 60 oppilasta. Opettajat pystyivät kuitenkin opettamaan. Etiopiassa oli koulupuvut: tytöillä oli tummansiniset hameet ja valkoinen kauluspaita, pojilla oli siniset housut. Koulussamme oli ATK- luokka ja mediaopetusta. Etiopiassa suurin osa ihmisistä on ortodokseja. Itse toimin aktiivisesti ortodoksisessa seurakunnassa. Olen ollut erilaisilla leirillä kirkossa. Keväällä 2015 teimme matkan Turkkiin ja tapasimme siellä Konstantinopolin Patriarkan Bartolomeuksen ja kävimme myös historiallisissa museoissa mm. Hagia Sofiassa

Suomessa kävin valmistava luokalla ja sen jälkeen kävin normaalisti yläasteen. Suomen kielellä opiskeleminen on vähän haastavaa, mutta kuitenkin olen pärjännyt hyvin tähän asti. Lukiossa saan tarvitessani tukitunteja. Suomen kielen lisäksi opiskelen myös ruotsia ja englantia. Kielten opiskeleminen ei ole helppoa, mutta on kiva kuitenkin osata niitä. Puhun perheen kanssa amharaa, kavereiden kanssa ja koulussa puhun suomea ja välillä englantia. Minulla ei ole vielä suunnitelmia tiedän vain, että haluan työskennellä ihmisten kanssa. Lukiossa opiskeleminen on ollut vähän vaativaa. Samassa jaksossa on paljon kursseja ja kokeessa pitää osata isoja kokonaisuuksia ja jaksot ovat liian lyhyitä. Minulle on ollut tärkeää huomata, että pärjään. Luokka kaverit ovat hyvin ystävällisiä ja auttavia myös opettajat. Kaikilla opettajalla on oma tyyli opettaa. Jotkut vaativat, että kirjoittaa itse muistiinpanoja ja jotkut ovat tehneet muistiinpanot valmiiksi. Molemmat ovat hyödyllisiä tapoja. Minusta on mielenkiintoista oppia kaikesta monipuolisesti.

Edom Betre Tadesse


KIELTEN JA KULTTUURIEN PÄIVÄ Nelli Lipponen Koulussamme vietettiin kielten ja kulttuurien päivää 3.3 2016. Päivä piti sisällään paljon mielenkiintoisia aiheita, joista oppilaat saivat paljon uusia elämyksiä.

Päivä oli virkistävä, hauska ja erinomainen tapa oppia uusia, mielenkiintoisia asioita!

Aamu alkoi kirkkonummelaisen kansanedustajan Anders Adlercreutzin kattavalla puheella, joka koski Kirkkonummella olevaa monikulttuurisuutta. Adlercreutz avasi oppilaille laajasti maahanmuuton historiaa Suomessa ja kertoi omia näkemyksiään nykypäivän maahanmuuttokeskustelusta. Hän korostikin useaan otteeseen, ettei pelolle ja paniikille ole tarvetta. Puheen jälkeen Adlercreutzilla jäi onneksemme hieman aikaa yleisön kysymyksien vastaamiseen, ja kysymyksiähän aktiivisilta oppilailtamme löytyi laidasta laitaan. Kansanedustajan esityksen jälkeen viisi koulumme opiskelijaa saapui lavalle. Jokainen heistä on viettänyt vuoden vaihto-oppilaana ympäri maailmaa, ja vuorossa olikin niin sanottu vaihtaripaneeli. Juontajat kyselivät vaihto-oppilailta heidän kokemuksiaan ja tuntemuksiaan. Neljä vaihto-oppilasta olivat viettäneet vaihtovuotensa Yhdysvalloissa ja yksi Hollannissa. He kertoivat lähteneensä vaihto-oppilaiksi siksi, että he halusivat oppia uutta niin kielellisesti kuin kulttuurillisestikin. Kuva Päivi Poutanen


Päivä oli myös oikein onnistunut, ja opiskelijat saivat rutkasti tietoa.

Vaihtaripaneelin jälkeen oli vuorossa ehkä oppilaiden eniten odottama aktiviteetti: Riku Rantalan vierailu. Rantala on tuttu Madventures-ohjelmasta, jota hän on tehnyt yhdessä Tuomas ”Tunna” Milonoffin kanssa. Rantalan värikäs ja humoristinen esitys ei jättänyt ketään kylmäksi, kun hän jakoi kokemuksiaan maailmanmatkailusta. Rantala myös korosti sitä, ettei yksilön tule antaa ennakkoluuloilleen valtaa ja että maailmalle Esityksen jälkeen pääsivät innokkaat opiskelijamme kyselemään kysymyksiään Rantalalta. Näin selvisi mm. se, että Riku ja Tunna löytävät ympäri maailmaa olevat kontaktinsa internetistä ja että Afrikan manner on rikkonut räikeimmin Rikun ennakkoluuloja Afrikkaa kohtaan. Suurimmat kulttuurimokat Rantala kertoi tehneensä Aasiassa, jossa hän on käyttänyt syödessään vasenta kättä oikean sijaan. Aasiassa mm. haarukan pitäminen vasemmassa kädessä on hyvin epäkohteliasta.

Salissa pidettyjen ohjelmien jälkeen opiskelijat siirtyivät yhteen viidestätoista työpajastamme. Työpajoissa oppilaat mm. opiskelivat eri kieliä aina latinasta venäjän kautta saksaan tai perehtyivät mm. vapaaehtoistyöhön, vähemmistökulttuureihin tai Europass-kielipassin tekoon. Opiskelijat vaikuttivat olleen innostuneina mukana valitsemassaan työpajassa, ja jokainen paja vaikutti hyvin mielenkiintoiselta. Kaiken kaikkiaan päivä oli oikein onnistunut, ja jokainen opiskelija sai varmasti rutkasi uutta tietoa. Päivän aloittanut Adlercreuz sai aamu-uniset oppilaat hyvin hereille, ja siitä oli hyvä jatkaa päivää kohti Rantalan esitystä ja iltapäivän päättäneitä, erittäin mielenkiintoisia työpajoja. Kuva Janniina Isännäinen


Panelisteina Krista, Annika, Emilia, Kiia ja Leo

Opiskelija Dario Taddeo johdatti opiskelutovereitaan italian kielen saloihin .


Välimeren ruokakulttuuriin tutustuttiin valmistamalla tapas-herkkuja.

Pape Sarrin johdolla opeteltiin soittamaan djembe-rumpuja. Aukeaman kuvat Janniina Isännäinen


WANHOJEN TANSSIT 2016 Ida Floessell Porkkalan lukiossa tanssittiin 18—19.2. helmikuuta vanhojentansseja. Kauniisti koristeltu sali täyttyi torstai-iltana upeista tanssipareista, joita tänä vuonna oli 52, siis yhteensä 104 tanssijaa. Torstaina vanhemmat, ystävät ja sukulaiset saapuivat katselemaan tansseja ja tunnelma oli katossa alusta alkaen. Tanssimme muun muassa Tangon, Doublevska Polkan, Salty Dog Raqin sekä Cotton Eyed Joen. Mukana oli tietenkin myös omatanssi, jonka koreografiasta vastasivat Julia Mörsky, Jonas Åkerblom, Sebastian Jahn sekä minä Ida Floessell, joka olen viereisessä kuvassa yhdessä poikaystäväni Kasper Koskivirran kanssa. Upean ja mukaansa tempaavan musiikin omatanssiin miksasi Porkkalan lukion opiskelija Dario Taddeo. Suuri osa tansseista oli erittäin vauhdikkaita, ja ne saivatkin liikuntasalin tunnelman melko hikiseksi. Esimerkiksi Doublevska Polka sekä Salty Dog Raq olivat tansseja, joissa mekot hulmusivat saaden aikaan viilentäviä tuulahduksia salin lämmenneeseen tunnelmaan.

Tansseja tahditti levymusiikin lisäksi Kirkkoharjun koulun orkesteri Satu Jämsän johdolla. Esimerkiksi Cicapon, Polkan sekä Pas d`Espagnen saimme tanssia taidokkaan elävän musiikin tahdissa. Myös sisääntulomusiikkina soinut Prinsessa Ruususen häämarssi kuulosti orkesterin soittamana upealta. Kuva Päivi Poutanen


Porkkalan lukio tarjoaa kursseja, joista olen kiinnostunut ja jotka vievät minua eteenpäin. Tanssit olivat kaikkiaan upeat ja arvokkaat. Sali oli koristeltu hopeisen, vaaleanpunaisen sekä valkoisen värisillä ilmapalloilla, joista oli myös rakennettu kaunis kaari liikuntasalin ovelle. Kun tanssijat vielä täyttivät salin torstai-iltana kauniilla mekoillaan ja puvuillaan, oli tunnelma satumainen. Kokemuksena vanhojen tanssit ovat lukiolaisille varmasti yksi lukioajan kohokohdista. Siihen valmistaudutaan jo kauan ennen itse tanssiaisia. Puvun ostaminen, kampaajan varaaminen ja tanssien harjoitteleminen aiheuttivat ainakin itselleni hieman stressiä ennen suurta päivää. Tanssin itse vanhojen tanssit jo toista kertaa. Ensimmäisellä kerralla tanssit jännittivät huomattavasti enemmän kuin toisella kerralla, mikä oli yllätys, sillä olin tänä vuonna parini kanssa juontoparina. Liikuntasalin edessä odottaminen ennen ensimmäistä sisääntuloa on todella jännittävä hetki. Onneksi jännitys kuitenkin raukeaa viimeistään ensimmäisen tanssin jälkeen. Kuvat Satu Seppälä


Kuvat Päivi Poutanen

Minulla opinnot sujuvat tällä hetkellä mallikkaasti mutta vauhdilla. Suosittelen vanhojen tansseja ja lehtityökurssia lämpimästi kaikille opiskelijoille!

Suurimpia jännityksen aiheita ovat yleensä kampauksen paikallaan pysyminen, mekon ehjänä pysyminen ja kaatumisilta välttyminen. Onneksi mitään vakavaa ei kuitenkaan tapahtunut. Kahden päivän tanssit ovat rankka suoritus. Jännitys, painavat mekot, stressi sekä meno ja meininki kuluttivat voimat nopeasti loppuun, mutta onneksi koko tanssiporukka pääsi rentoutumaan, juttelemaan ja syömään hyvin Majvikiin hienon illallisen merkeissä. Tanssit olivat kaikkiaan upeat ja arvokkaat. Sali oli koristeltu hopeisen, vaaleanpunaisen sekä valkoisen värisillä ilmapalloilla, joista oli myös rakennettu kaunis kaari liikuntasalin ovelle. Kun tanssijat vielä täyttivät salin torstai-iltana kauniilla mekoillaan ja puvuillaan, oli tunnelma satumainen. Kokemuksena vanhojen tanssit ovat lukiolaisille varmasti yksi lukioajan kohokohdista. Siihen valmistaudutaan jo kauan ennen itse tanssiaisia. Puvun ostaminen, kampaajan varaaminen ja tanssien harjoitteleminen aiheuttivat ainakin itselleni hieman stressiä ennen suurta päivää. Tanssin itse vanhojen tanssit jo toista kertaa. Ensimmäisellä kerralla tanssit jännittivät huomattavasti enemmän kuin toisella kerralla, mikä oli yllätys, sillä olin tänä vuonna parini kanssa juontoparina. Liikuntasalin edessä odottaminen ennen ensimmäistä sisääntuloa on todella jännittävä hetki.


Perinteenä vanhojen tanssit ovat mielestäni ehdoton. Se on perinne, jota lukiolaiset odottavat kuumeisesti, ja vanhojen tanssien kurssiin kaikki haluavat panostaa parhaansa mukaan saadakseen helmikuuhun mennessä hiottua mahdollisimman näyttävät tanssit. Lukio-opiskelusta ainutlaatuisen tekevät perinteet, joista vanhojen tanssit ovat yksi parhaimmista. Ne yhdistävät kaikkia Suomen lukioita. Porkkalan lukiossa vanhojen tanssin kurssin ilmapiiri on ollut mahtava ja innostava.

Onneksi jännitys kuitenkin raukeaa viimeistään ensimmäisen tanssin jälkeen. Suurimpia jännityksen aiheita ovat yleensä kampauksen paikallaan pysyminen, mekon ehjänä pysyminen ja kaatumisilta välttyminen. Onneksi mitään vakavaa ei kuitenkaan tapahtunut.

K

ahden päivän tanssit ovat rankka suoritus. Jännitys, painavat mekot, stressi sekä meno ja meininki kuluttivat voimat nopeasti loppuun, mutta onneksi koko tanssiporukka pääsi rentoutumaan, juttelemaan ja syömään hyvin Majvikiin hienon illallisen merkeissä. Vanhojen tanssien tanssiminen kaksi kertaa toi lisää hauskoja muistoja lukion kohokohdasta. Minulla oli molempina vuosina eri mekot ja täysin erilaiset kampaukset. Kun kerran tanssin kahdesti, miksi en olisi ottanut tapahtumasta kaikkea irti ja valinnut tälle vuodelle aivan uudenlaista tanssityyliä. Vanhojen tanssit ovat kuitenkin ainutlaatuinen kokemus, ja ne olisi tarkoitus tanssia vain kerran. Onneksi kuitenkin uskaltauduin juontajaksi ja sain siten aivan uudenlaisen näkökulman vanhojen tansseihin. Juontajana oleminenkin vaatii veronsa tanssiaisiin valmistautumisessa. Juontotekstit on suunniteltava, tansseista etsittävä tietoa ja kaikkien tanssiparien nimet kirjoitettava puhtaaksi siististi. Juontajat tulivat ensimmäisinä sisälle liikuntasaliin torstai-iltana, mikä oli todella jännittävää, ja toki suurelle yleisölle puhuminen vaatii paljon valmistautumista. Kuva Satu Seppälä

Olen nyt toisen vuoden opiskelija ja suoritan lukion kolmessa vuodessa, mikä edellyttää tiivistä työskentelyä jokaisessa jaksossa. Lukio-opiskelu on yllättänyt minut kuitenkin miellyttävyydellään. Se sopii erittäin hyvin minulle, sillä pidän omassa tahdissa opiskelusta. Porkkalan lukio tarjoaakin juuri sellaisia kursseja, joista olen kiinnostunut ja jotka vievät minua eteenpäin opiskelussa. Sekin, että sain tehdä tämän vuoden vanhojen tansseista tämän artikkelin, oli myös osa tanssiaiskokemusta. Asioita katsoo eri tavalla, kun niistä saa kertoa muille. Suosittelen vanhojen tansseja sekä lehtityökurssia lämpimästi kaikille Porkkalan lukion opiskelijoille

Ida Floessell


KARNEVAALITUNNELMAA PENKKAREISSA Porkkalan lukion penkkareita vietettiin iloisissa karnevaalitunnelmissa torstaina 18.2.2016. Ohjelmassa oli perinteitä ja omintakeisia tempauksia. Opettajat lahjottiin jälleen mielikuvituksellisilla muistoilla itse punotuista helmistä päänraapimispiikkiin tai salaperäiseen rasiaan, jonka sai avata vasta kotona.

Rehtori Matti Autero sai abien muistolahjan Mia Mattilalta. Lahja oli saajansa nimen mukainen. Lehtori Heli Puukkoa ja Satu Tarkkia naurattaa kekseliäs lahja.


Opettajat joutuivat tukalaan testiin ja ahtamaan suunsa täyteen vaahtokarkkeja. Tehtävänä oli lukea annettu teksti selkeän kuuluvasti, mutta onnistuminen oli heikkoa. Karkkeja satoi rekan lavalta.

Vasemmalla esittävät abi-show´n juontaja Thomas Lindroth ja abi Sakari Salmi joululaulun, jonka sanat sopivat paremmin abi-risteilyn tunnelmiin. Oikealla kuuntelee toinen abi-show mestari Kim Grandén.


PORKKALAN PUUROJUHLAA Porkkalan lukion perinteistä puurojuhlaa vietettiin torstaina 17.12.2015. Vaikka ulkona satoi vettä, juhlassa saatiin valkoinen joulu yhteislaulun voimin. Ohjelma oli runsas ja monipuolinen: oli upeita musiikkiesityksiä, tietovisa, opettajien esittämä kouluevankeliumi, tuolileikki ja ilmaisutaidon kurssilaisten huimaksi äitynyt improvisaatioesitys.

Laulukilvan kärkihahmona opiskelijoiden lisäksi hääri lehtori Tanja Sänkiaho. "Porsaita

äidin oomme kaikki!"


Joulun mahtavin voltti kuuluu Johannes Ikkalalle, joka improvisaatiossaan yllätti itsensäkin. Steelband loihti juhlaan upeat soinnit Ennio Morriconen musiikilla.


Kouluevankeliumin laiskoina opiskelijoina lehtori Jaana Porkka, opinto-ohjaaja Satu Seppälä ja lehtori Satu Jämsä, jotka saivat nähdä ihmeellisen valon: digitalisaation ja Edison-oppimisalustan! Tuolileikin voittajan on helppo hymyillä. Hopealle jäänyttä lohduttaa juontaja Tommi Tapiovaara.


Emilia Kajasviidan huilussa soi jazz jouluisin sävelin. Chorus Studiensis viritti juhlamielen kaikelle kansalle.


Syksyn 2015 ylioppilasjuhla Perjantaina 4.12.2015 vietettiin ylioppilas- ja itsenäisyysjuhlaa Porkkalan lukiossa. Valkolakin sai yhteensä 23 uutta ylioppilasta lukion päivälinjalta ja aikuislinjalta. Lakkiaispuheessaan rehtori Matti Autero iloitsi siitä, että nuoret valmistuivat hyvin ja peräti erinomaisin tuloksin.

Uudet ylioppilaat Pinja Päivärinta, Perttu Nykänen sekä takarivissä Jimi Lahtinen iloitsivat saavutuksistaan.

Rehtori Matti Autero onnitteli puheessaan uusia ylioppilaita onnistujiksi ja painotti, että lahjakkuus on myös kykyä tehdä tavoitteellista työtä.

Kun airuet Adele Collin ja Ohto Aakko olivat juhlavassa kulkueessa saattaneet abiturientit saliin, esittivät Chorus Studiensis ja pannuorkesteri lehtori Satu Jämsän johdolla kappaleen What A Wonderful World sekä Sibeliuksen juhlavuoden ja itsenäisyyden kunniaksi Finlandia-hymnin, joka sai vaikuttavan taustakaiun pannuorkesterin säestyksestä. Juhlan hienona päätöksenä ennen Maamme-laulua esitti pianisti Iida Mankinen Jean Sibeliuksen Puu-sarjasta osan Kuusi, joka Iidan taitavana tulkintana soi ylevän tummin sävyin Pannuissa Jonathan Lipan ja Aleksi Tolvi.


Ylioppilaan puheen piti Iris Nygren, kuuden laudaturin ylioppilas, joka palkittiin myös stipendeillä opintomenestyksestään. Kuvassa vasemmalta Jenna Koivisto, Iris Nygren, Viivi Suni, Sineaart Sattavakul, Sven Sakson sekä Daniela Heinämaa.

Taidokas Chorus Studiensis ja lehtori Satu Jämsä


Syksyn 2015 ylioppilaat PORKKALAN LUKIO

AIKUISLINJA

Eskelinen Kalle Haasmaa Jaakko Karila Juuso Koivisto Jenna Korhonen Tuomas Kosola Juuso Kyrö Henri Nabbs Saara Nygren Iiris Nykänen Perttu Päivärinta Pinja Sakson Sven Sarimo Sanni Sattayakul Sineenart Suni Viivi

Heinämaa Daniela Korhonen Miska Lahtinen Jimi Levänen Joona Mattila Aleksi Suni Eliel Getuar Shemsedini Suvi Peltonen

Lukiodiplomin suorittaneet Jenna Koivisto Saara Nabbs Sanni Sarimo

Kuvataiteen lukiodiplomi Liikunnan lukiodiplomi Liikunnan lukiodiplomi

Stipendit Iris Nygren

Kirkkonummen Autokoulu Pro 100 euroa EHYT ry:n 50 euron lahjakortti Suomalaiseen kirjakauppaan

Porkkalan lukio ja stipendien saaja kiittävät lämpimästi lahjoittajia!


Herkkä pianisti Iida Mankinen soitti Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi Puu-sarjasta osan Kuusi, joka sopi erityisen hyvin itsenäisyyspäivän juhlavaan tunnelmaan.

Ohjelma Jean Sibelius, Alla marcia abiturientit saapuvat airuiden johdattamina Chorus Studiensis , Porkkala Steel Band What a Wonderful World säv. ja san. Weiss - Douglas Finlandia säv. Jean Sibelius Rehtorin puhe Matti Autero

Lakitus rehtori Matti Autero Gaudeamus Ylioppilaan puhe Iiris Nygren Kuusi op 75 nro 5 Iida Mankinen, piano säv. Jean Sibelius Maamme

Airuet Adele Collin ja Ohto Aakko


YLIOPPILAAN PUHE

Iris Nygren

YLIOPPILAAKSI VALMISTUMINEN ON KASVATTANUT TIEDONJANOAMME

Voimme luottaa siihen, että kun jätämme tutun ja turvallisen lukion taakse, meillä on tarvittavat eväät lähteä rohkeasti tavoittelemaan unelmiamme.

A

rvoisa rehtori, koulun opettajat ja henkilökunta arvoisat kutsuvieraat sekä tänään valmistuvat opiskelijatoverini! Tänään meitä uusia ylioppilaita ja itsenäisyyttä juhlivan päivän päätteeksi saamme huokaista helpotuksesta, sillä vuosien työn takana ollut urakka on saatettu kunnialla päätökseen. Saimme painaa valkolakin päähämme tietäen, että lukiovuosien tuomat kokemukset, ystävät, tiedot ja taidot ovat osaltaan muokanneet meistä viisaampia ja vastuullisempia nuoria aikuisia. Voimme luottaa siihen, että kun jätämme tutun ja turvallisen lukion taakse, meillä on tarvittavat eväät lähteä rohkeasti tavoittelemaan unelmiamme.

Lukio on osalle meistä ylioppilaista toiminut siirtymävaiheena, jossa pakollisten kurssien läpi kahlasimme etsiskellen samalla sitä omaa juttua. Toiset meistä taas tiesivät jo lukion alussa, mihin aineisiin haluavat panostaa jatkoopintoja silmällä pitäen. Silti kukaan meistä voi tuskin sanoa, että on pysynyt näiden lukiovuosien aikana täysin muuttumattomana, kun vertaamme itseämme siihen ihmiseen, joka kolme ja puoli vuotta sitten astui Porkkalan lukion ovesta täynnä jännitystä, odotuksia ja toiveita. Monelle Porkkala lukio oli se helppo vaihtoehto sijaintinsa vuoksi, ja tutut kaverit toivat turvallisuuden tunnetta. Kun tulin lukioon, tunnistin suuren osan kasvoista ja harmittelin hetken, että en pääsisi tutustumaan kokonaan uusiin ihmisiin.


Minä odotan innolla loppuelämän mittaista oppimisen, erehtymisen ja onnistumisen matkaa!

Tämä ajatus ei kauaa vaivannut, sillä yksi lukioajan hienoimpia kokemuksiani on ollut tutustua paremmin puolituttuihin tyyppeihin, joista onkin sitten tullut lähimpiä ystäviäni.

T

e ystävät olette olleet se voimavara, joka on auttanut pitämään jalat maassa ylitsepääsemättömiltä tuntuvien kurssivuorien, raskaiden koeviikkojen ja vaativien ylioppilaskirjoitusten edessä. Lukiossamme ei ole turhaa kilpailua oppilaiden välillä, mikä on antanut jokaiselle mahdollisuuden hengittää vapaasti - ahtaista käytävistä huolimatta. Täällä olemme saaneet olla oma itsemme, eikä työurakkakaan ole tuntunut sen vuoksi yhtä raskaalta. Kiitos siis Teille, kaikki opiskelijatoverini, näistä vuosista. Olemme ansainneet pienen hengähdystauon ennen seuraavia ponnistuksia. Suuri kiitos kuuluu myös Teille läheisillemme, jotka olette tukeneet ja kestäneet meitä pitkien koulupäivien ja mahdottomilta tuntuneiden projektien väsyttämiä nuoria. Teidän avulla olemme jaksaneet puurtaa eteenpäin silloinkin, kun emme olisi yksin siihen kyenneet.

Lukiomme mainiot opettajat, Te olette tehneet opiskelusta paitsi mieleenpainuvaa, myös laadukasta ja haastavaa. Teidän avulla saimme puristettua itsestämme enemmän kuin uskoimme olevan edes mahdollista. Saamme myös kiittää koulumme hengen ylläpidosta taidokasta henkilökuntaa sekä tietysti - aina mukana menossa olevaa rehtoriamme, Teitä tohtori Matti Autero. Lukion aikana olemme saaneet havaita, että mitä enemmän opimme uutta, sitä selvemmin huomaamme, kuinka vähän itse asiassa tiedämmekään. Ylioppilaaksi valmistuminen on vain kasvattanut tiedonjanoamme. Minä ainakin odotan innolla loppuelämän mittaista oppimisen, erehtymisten ja onnistumisten matkaa! Mutta rakkaat ylioppilaat - nautitaan ensin hetki vapaudesta! Ihanaa juhlapäivää ja hyvää itsenäisyyspäivää Teille kaikille!

Iris Nygren Kirkkonummella 4.12.2015


LUCIAN PÄIVÄNÄ NAMUSIA KAIKILLE

Lucian päivän kunniaksi kiersivät valon lähettiläät jakamassa namusia aamuhämäriin koulutunteihin perjantaina 11.12.2015. Kaksi poroa valoi toivoa joulusta ja lomasta.


YLIOPPILAS MUSIKAALITÄHTI

ALTTI SAARISALO

NÄYTTELEMISEN PALO

Vuosittain Porkkalan lukiossa järjestettävä musaprojekti nousi taas viime syksynä marraskuussa 2015 lavalle onnellisena kasvutarinana. Isän loputtoman työmatkailun vuoksi Alanin (Eero Juntunen) perhe joutuu usein muuttamaan ja hänen on vaikea sopeutua aina uuteen kouluun ja kaveriporukkaan.


A

lan aloittaa lukion toisen luokan Matinmäen koulun ryhmässä 14F eikä aluksi pääse porukkaan mukaan, kunnes löytää vanhan tuttunsa Hanneksen (Altti Saarisalo), joka auttaa Alania löytämään sekä itsensä että oman paikkansa luokassa. Alanin luokan järjestämät perinteiset syysbileet olivat käännekohta, jossa koko luokan ilmapiiri muuttui. Luokan pomo ja kiusaaja Jaffa (Joonas Åkerblom) sai opetuksen elämästä ja asenteesta muita kohtaan, mistä hän ottikin opikseen. Alankin näytti taitonsa ja pääsi esittelemään oman itsensä, josta pidettiin.

Y

leisön suosikki näytelmässä tuntui olevan Viljami Lindforsin esittämä Alanin äitipuoli Susanna, jonka jatkuvat kamppailut lastensa ja itsensä kanssa olivat samalla surullisia mutta myös koomisia. Lopulta Susannakin löysi kuitenkin itsensä juuri lastensa avittamana ja tanssi itsensä ulos kuorestaan.

Musikaalin kuvat videolta Lauri Nygren Saarisalon kuva Päivi Poutanen


Oli hienoa olla tekemässä musaprojektia. Vaikka paljon joutui tekemään töitä, hauskuus ja rentous jäivät päällimmäisinä mieleen.

Olin toivonut Hanneksen roolia, joten olin innoissani saadessani sen. Koen, että Hannes oli luonteeltaan hyvin samankaltainen kuin minä, mikä teki roolin työstämisen yllättävän hankalaksi. Pienillä asioilla täytyi saada Hannes näyttämään Hannekselta eikä minulta itseltäni. Omasta mielestäni suoriuduin kuitenkin hyvin, ja moni musaprojektin nähnyt sanoikin huomanneensa yhtäläisyyden minun ja Hanneksen välillä.

Porukassa oli mukava ja tiivis henki, johon havahtui erityisesti projektin jälkeen, kun katsoimme porukalla esityksemme videolta. Kävimme myös keväällä katsomassa improvisaatioteatteria Helsingissä, mikä vain vahvisti ilmaisutaidon tunneilla syntynyttä paloa näyttelemistä kohtaan. Ehkä tätä voisi tehdä jatkossakin.

E

n ollut aiemmin näytellyt missään viittä minuuttia pidemmässä näytelmässä, ja musaprojekti oli siltä osin erittäin valaiseva. Pidin ennenkin teatterista, mutta nyt kun ymmärrän paremmin, mitä sen tekeminen vaatii, arvostan teatterin tekijöitä entistä enemmän. Olen menossa opiskelemaan arkkitehtuuria ja ajattelen näyttelykokemuksesta olevan hyötyä myös siellä. Näyttelemisessä vuorovaikutus vastanäyttelijän kanssa on äärimmäisen tärkeää. Myös arkkitehdin ja asiakkaan suhde on oltava saumaton, jotta jotain saadaan aikaiseksi. Oli hienoa ja antoisaa olla mukana tekemässä musaprojektia. Vaikka paljon täytyi nähdä vaivaa oman roolinsa viilaamiseen ja tehdä töitä muistaakseen vuorosanat, silti hauskuus ja rentous jäivät päällimmäisinä mieleen. Tarina muuttui ja kasvoi jatkuvasti harjoitusten kuluessa eikä tylsyys vaivannut.

Altti Saarisalo


TUPLAKYMPPI TULI TÄYTEEN Lokakuussa saatiin päätökseen lukion 20. laitesukelluskurssi. Kaikkien kurssien toteutus on tehty yhteistyössä kirkkonummelaisen Sukellusseura Calypson kanssa. Kurssin vastuukouluttajana toimi Ville Heldan. Hän kuvaa työskentelyä aloittelevien lukiolaissukeltajien kanssa ytimekkäästi: "Antoisaa ja erittäin mukavaa!"

Sukeltajat valmistautuvat avovesiharjoitteisiin. Kurssilaisten lisäksi vasemmalla Calypson kouluttajat Heldan ja Helminen Kurssi koostuu teoriamoduulista, allasharjoitteista sekä avovesisuoritteista, jotka toteutettiin tällä kertaa Lopella Iso-Melkutin järvellä sekä Porkkalan edustalla merellä. Kurssi päätettiin hylkysukellukseen. Sukelluskohteena oli vuonna 1880 uponnut Algo-hylky, joka tarjosi heikosta näkyvyydestä huolimatta konkreettisen kosketuksen merihistoriaan. Sukelluskurssi on osa lukion liikuntapainotusta ja oivallinen tapa syventää omia oppimistaitoja ajoittain vaativassakin ympäristössä. Saadut kokemukset ovat olleet poikkeuksetta myönteisiä ja pinnan alle sukelletaan jälleen tulevana keväänä, jolloin tulee ns. ventti täyteen! Teksti Ville Mäkelä


Hylkysukelluksen jälkeen hymyilyttää. Keskellä opiskelija Robert Jalonen, vasemmalla liikunnan opettaja ja sukelluskouluttaja Ville Mäkelä, oikealla vastuukouluttaja Ville Heldan. Alakuvassa suositun aamuliikunnan reippaita opiskelijoita avantouinnilla aamuhämärässä.

o


URHEILUILTAPÄIVÄSTÄ SYYSLOMALLE

Keskiviikkoiltapäivänä 14.10. otettiin syysloma vastaan urheillen erilaisten pelien ja leikkien parissa, joihin ottivat osaa opiskelijat ja opettajat.


SÄHKÖISEN YO-KOKEEN HARJOITUS Porkkalan lukiossa järjestettiin perjantaina 2.10. klo 10.00 alkaen vapaaehtoinen valtakunnallinen sähköisen ylioppilaskokeen ennakkoharjoitus eli ns. Digabi-koe lukion voimistelusalissa. Harjoituskoe järjestettiin äidinkielen eli suomen ja ruotsin kirjoitustaidon kokeessa.

Ylioppilastutkintolautakunta laati koetehtävät ja jakoi ne sähköisessä ylioppilaskokeessa käytettävän sähköisen järjestelmän kautta. Koetehtävät vastasivat ylioppilaskokeen tasoa. Porkkalan lukiossa kirjoitustaidon harjoituskokeeseen osallistui 30 opiskelijaa. Ylioppilaslautakunnan sähköinen kirjoitustaidon koe ennakkoharjoituksena sisälsi tekstin lisäksi uusia ominaisuuksia, kuten videota ja kuvaa. Koe suoritettiin lukion päätelaitteilla ja kuulokkeilla.

Apulaisrehtori Ville Mäkelä ja äidinkielen lehtori Satu Tarkki opastavat kokelaita.

Rehtori Matti Autero ja valmisteluista vastannut asiantuntijatiimi Ossi Kokkonen, Mikko Hakonen sekä Antti Sankala olivat tehneet huolelliset valmistelut sähköisen yo-kokeen onnistumiseksi. Teksti Päivi Poutanen Kuvat Liisa Kosonen Kirkkonummen Sanomat

Järjestelyt olivat varsin mittavat, sillä koe edellytti, että koneet, kuulokkeet, kytkentälinjat ja koetilan palvelin sekä varapalvelin toimivat häiriöittä. Tekninen tuki oli saatavilla tarvittaessa esim. verkko-ongelmien varalta. Porkkalan lukion kirjoitustaidon harjoituskoe oli osa äidinkielen ÄIX04-kurssin suoritusta. Koevastaukset arvioivat alustavasti Porkkalan lukion äidinkielen lehtorit Ylioppilastutkintolautakunnan sähköisessä järjestelmässä, minkä jälkeen vastaukset siirretään Ylioppilastutkintolautakunnalle. Ylioppilastutkintolautakunta julkaisi koekysymykset lauantaina 3.10. internetissä. Seuraava pakollinen sähköisen ylioppilaskokeen harjoituskoe järjestetään filosofian, maantieteen ja lyhyen saksan kokeessa 6.4.2016 kenraaliharjoituksena varsinaisia sähköisiä ylioppilaskokeita varten. Ylioppilaskokeen sähköistäminen tapahtuu vaiheittain vuosina 2016–2019. Syksyllä 2016 järjestetään ensimmäiset sähköiset ylioppilaskokeet filosofiassa, maantieteessä ja saksassa. Uudistuksen tavoitteena on vastata entistä paremmin nuorten tuleviin osaamistarpeisiin jatko-opinnoissa ja työelämässä.


PORKKALAN LUKIO SAI UUSIA OPETUSTILOJA L-TALOSTA Porkkalan lukiolle valmistuivat uudet opetustilat L-taloon entiseen kunnanviraston rakennukseen. Avajaiset olivat syyslukukauden alussa 2015.

R

Työ lähti liikkeelle toiminnallisista näkökulmista, joita Heli Puukko yhdessä arkkitehti Eeva Liljan kanssa pohti. Puukko kuunteli myös eri oppiaineiden opettajien toiveita ja tarpeita.

L-talon suunnittelutyön yhdyshenkilönä ja lukion edustajana on toiminut kuvataiteen lehtori Heli Puukko.

Johtoajatuksena Puukolla oli visioida ennakkoluulottomasti tulevaisuuden opetustiloja. Kaikki opetus ei tapahdu pulpetissa istuen, vaan tiloilta edellytettiin myös yhteisöllisiä ryhmä- ja parityöskentelyyn soveltuvia ratkaisuja. Kesällä 2015 Puukko suunnitteli Iskun suunnittelijaryhmän kanssa kalusteita. Yhdessä etsittiin kepeää, modernia ja hiukan leikkisää ilmettä. Väriskaalan toteutus oli tarkoin harkittu, sen tuli olla aikaa kestävä.

emontin jäljiltä uutuuttaan hohtavassa L-talossa opiskellaan kuvataidetta, historiaa ja yhteiskuntaoppia, uskontoa ja elämänkatsomustietoa, psykologiaa, terveystietoa sekä tietotekniikkaa. Perusopetustekniikka videotykkeineen ja älytauluineen on uusinta ja ajantasaisinta. Opiskelijoilla on käytössään läppäreitä, ja kuvataiteessa on tarjolla hyvät kuvankäsittelyohjelmat mm. valokuvauksen työpajaa varten


Ilon ilmapiiri on iso asia. Kuvataiteen luokalta edellytettiin valoisuutta, ilmavuutta, funktionaalisuutta ja perustyöskentelystä poikkeavien työskentelymuotojen huomioon ottamista sisustussuunnittelussa. Kuvataiteen opiskelua varten rakennettiin työtiloja tietokonetyöskentelyä sekä ryhmä- ja parityöskentelyä varten. Lisäksi rentoa suunnittelua ja luovaa ajatustyötä varten rakennettiin omia sopukoita, joissa voi inspiroitua. Myös omaan rauhaan vetäytymisen tarve otettiin huomioon luovassa opiskelussa ja opiskeluympäristössä. Lähestyttävyys ja avoimuus on ollut se kantava teema, jonka ympärille Heli Puukko halusi yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa suunnitella uudet toimivat L-talon tilat. Puukon visiona oli alusta asti se, että luokkatilat ovat jatkuvasti auki samalla tavoin kuin aulatilat.

Suunnittelun lopputuloksena koko talo on opiskelijoille yhtä avointa sosiaalista ja toiminnallista tilaa, jonka herkkuna on vielä kalustettu suojaisa, suuri ulkoterassi.

L

opputulokseen Heli Puukko on tyytyväinen. Myös opiskelijoilta on tullut runsaasti myönteistä palautetta. Opiskelijat näyttävät ottaneen omakseen kaikki tilat. Esimerkiksi suuressa kuvataiteen luokassa saavat muutkin opiskelijat oleskella oppituntien aikana, vaikka eivät kurssilla olisikaan. Puukon mukaan kaikki ovat aina tervetulleita. ”Ilon ilmapiirin luominen on iso asia opetustiloissa”, korostaa Heli Puukko.

Teksti Päivi Poutanen Kuvat Heli Puukko


PORKKALAN LUKIO TOIVOTTAA HYVÄÄ KESÄÄ!

Opiskelijoita Lapissa tunturivaelluksella elokuussa 2015

Porkkalan lukio vuosikertomus 2015-2016  
Advertisement