__MAIN_TEXT__

Page 10

10

PANIMOSTA PÄIVÄÄ Harrastuksesta työksi on melko tuttu fraasi monen yrittäjän kohdalla. Mutta miten tuttua se on diplomi-insinöörin kohdalla, jolla oli mieluisa ja vakituinen työ? Miten olutharrastus syntyi, kasvoi ja niitti kansainvälistä mainetta? Miten Ruosniemen Panimon tuotteita saa nyt kaikkialta Suomesta Hangosta Ivaloon? Vastauksen antaa yksi yrityksen perustajista, toimitusjohtaja Juho-Matti Karpale.

TEKSTI: ELINA WALLIN, KUVA: ANIKÓ LEHTINEN

R

uosniemeläislähtöinen Juho-Matti Karpale pohti kymmenisen vuotta sitten erään huonosti nukutun yön jälkeen uutta harrastusta itselleen. – Olen opiskellut elintarviketeknologiaa Otaniemessä ja mikrobikäyminen kiinnosti kovasti, hän aloittaa. – Voisiko kotioloissa valmistaa olutta niin, että siitä tulisi tosi hyvää? Ja vanhoja opiskelukavereita ei ollut vaikeaa houkutella mukaan. Viisi kaverusta ovat edelleen yrityksen omistajina.

Sauna täyttyy Aika nopeasti miehet olivat hankkineet tarvittavaa kalustoa. Pienen kaksion vielä pienempi sauna alkoi olla täynnä. – Sain kotoa kehotusta harkita saunan tyhjentämistä, Karpale kertoo naurahdellen. Heille oli samaan aikaan tulossa perheenlisäystä ja asunto oli kaikkineen melko pieni. Vaikka saunassa ei ollut aikomus synnyttää seuraavaa sukupolvea, saunan lauteilla oli syntynyt jotain muuta: haave hyvästä oluesta. – Veljelläni oli Ruosniemessä vanha navetta, jota osto- ja myyntiliikkeen poikana oli täytetty erilaisella meijerikalustolla. Oli aika ottaa askel kohti yrityksen perustamista. Niin Ruosniemen Panimo vuokrasi ensimmäisen tuotantotilansa. – Myin kohtalaisen uuden autoni ja sain siitä pääomaa. Karpaleen omien sanojen mukaan kenkälaatikkopanimolla oli huikea 200 litran tavoite.

Se on valmista – Meille oli syntynyt poika ja olin hoitovapaalla vuodenvaihteessa 2011-2012. Silloin valmistui meidän ensimmäinen 200 litran erämme. – Ja se oli aivan kauheaa. Mutta meidän toimintamme oli kuitenkin hyvinkin vakavalla pohjalla eikä ollut

aikomustakaan lannistua. – Luvat saatiin kuntoon heti 2012 vuoden alussa, jolloin myös veli halusi vuokraa tiloistaan. Oli pakko alkaa onnistumaan. Sitten alkoi vakavasti otettava oluen valmistus. – Me maistatimme asiantuntijoilla ja saimme paljon tukea myös Beer Huntersin Mika Tuhkaselta. Pienpanimoita ei silloin vielä juuri ollut. Samaan aikaan monella suunnalla tosin alkoi tapahtua, sillä nyt pienpanimoita on noin 120. Yleinen kritiikki oli vielä aika kovaa. Ihmiset olivat tottuneita hanaoluisiin ja ulkomaisiin erikoisoluisiin.

Porilaiset maailmalla Ruosniemen Panimo paransi laatuaan hankkimalla lisää laitteita. Aluksi valikoimissa oli kaksi olutta: Piirimyyjä ja Pikkupomo. Myös oluiden nimeämiskulttuuri oli löytynyt. Pientä porilaista piruilua päällä, loistavaa laatua sisällä. – Kun olimme ensimmäistä kertaa Helsingissä Suuret oluet, pienet panimot –tapahtumassa, menestys oli häkellyttävää. Meidän paikkamme oli kahden ison tekijän vieressä ja vähän tuli kyllä pahaa silmää sieltä suunnalta, Karpale naureskellen muistelee. Nyttemmin tekijöitä on paljon ja Poristakin löytyy useampi pienpanimo. – Lähtökohta on, että toimimme samalla kentällä yhdessä. Pallottelemme ajatuksia ja teemme yhteistilauksia. Ruosniemeläiset ovat tehneet spurtteja kansainvälisillekin areenoille niin kilpailu- kuin myyntihengessäkin. – Kolme vuotta sitten savuoluemme voitti World Beer Awardsin Lontoossa, mikä oli aivan valtava potti. Saimme sen myötä myös myyntipaikan ulkomaille. – Aika pian kuitenkin selvisi, että siellä ollaan yksi muiden joukossa. Samoin kuin sekin, että pyrimme vientiin mukaan Business Finlandin kautta. Sama tietoisuus valkeni silti sielläkin, että panimomme on siinä

mittakaavassa hyvin, hyvin, hyvin pieni, jos verrataan pienpanimoiden määrää manner-Eurooppaan. – Ajattelimme, että nyt pitää ottaa ensin kotikenttä haltuun.

Ympäri Suomea Aika nopeasti Ruosniemen Panimon tuotteet pääsivät mukaan SOK:n jakelukanaviin. – Se sopimus tuli niin nopeasti, ettemme oikein ymmärtäneet itsekään, Karpale sanoo. – Nyt meillä on sopimus myös Keskon kanssa. Se tarkoittaa sitä, että meidän tuotteitamme saa kaikkialta Suomesta. Juho-Matti Karpale kertoo jakelukanavista rauhallisesti ilman suuria myyntipuheita. Hyvä tuote ja tuotantovarmuus ovat a ja o. Ne antavat työlle rauhan. Hiljattain panimo lanseerasi myös kaksi lonkeroa. – Ei meillä ole sinänsä painetta keksiä mitään uutta oluiden rinnalle. Mutta se pitää mielen virkeänä itsellä, hän kertoo. – Haaveena olisi tehdä hyvä alkoholiton olut, mutta se ei ole lainsäädännöllisesti yksinkertaista, sillä alkoholittomat tuotteet ovat elintarvikkeita, kun taas meidän perusvalikoimamme ovat alkoholituotteita. Pienpanimot valikoimineen ovat tulleet jäädäkseen eikä niiden maistelu vaadi enää hipsterin pipoa. Uudet maut kiinnostavat. – Vaikuttaa siltä, että sameat IPA-oluet ovat vakiinnuttaneet asemansa. Puhutaan NEIPA-oluista, jotka ovat hedelmäinen IPA:n alahaara. – Viime kesä tuntui happamien oluiden kesältä. Kaikki halusivat maistella hedelmällä maustettuja hapanoluita tai hapatettuja oluita. Jos taas pohditaan, mikä olisi pienpanimoiden kruununjalokivi, Karpale mainitsee sen, mikä sopii useimpien oluenjuojien suuhun. – Kyllä lagerit ovat tosi hyviä ja pienpanimoiden kuningaslaji. Kippis!

Profile for Porin Yrittäjät

PYRY 5/2020  

Porin Yrittäjien jäsenlehti 5/2020

PYRY 5/2020  

Porin Yrittäjien jäsenlehti 5/2020

Advertisement