Page 1

VUOSIKERTOMUS 2013 - 2014

AINA VOI OPPIA!


KOULUN VAIHEET Porin Lyseon iltalinja

01.09.1970

Teljän lukion iltalinja

01.08.1974

Porin Lyseon lukion iltalinja - luokaton toimintamuoto

11.01.1979 01.08.1985

Porin iltalukio - monimuoto-opetuskokeilu

01.08.1989 01.08.1993

Porin aikuislukio - etälukiotoiminta - yhdistelmäopinnot - Länsi-Suomen aikuislukioiden etärengas 16.01.2004 - Satakunnan etälukio - Satakunnan etälukioverkosto - opetusyhteistyötä SAMK:n kanssa - opetusyhteistyötä yritys- ja elinkeinoelämän kanssa - starttilukio - kaksoistutkinto WinNovan kanssa - attoaineiden opetusyhteistyö ja kaksoistutkinto Palmgren-konservatorion kanssa

01.08.1994 01.08.1996 01.08.1996 01.08.2000 01.12.2007 01.08.2009 01.08.2009 01.08.2010 01.08.2010 01.08.2010

ILTALINJAN APULAISREHTORIT / REHTORIT ILTALUKION JA AIKUISLUKION REHTORIT FM K.J.Pälsi, apulaisrehtori

01.09.1970 – 31.07.1974

HuK Kullervo Järvi, apulaisrehtori

01.08.1974 – 31.7.1985

FM Sirkka Rantamo, apulaisrehtori

01.08.1985 – 30.09.1985

FK Jorma Kreivi, rehtori

01.10.1985 – 31.07.1990

FM Pekka Vuori, rehtori

01.08.1990 – 31.8.1998

FK Anne-Maj Eskelinen, rehtori

1.9.1998 – 2


SISÄLLYSLUETTELO sivu Koulun vaiheet

2

Rehtorin tervehdys

4

In Memoriam Anja Ranne

6

In Memoriam Kullervo Järvi

7

Me uranuurtajat

8

Opettajan oppivuodet

9

Lukuvuoden 2013 – 2014 arviointi

12

Avoimia oppimisympäristöjä

13

Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen ja opetuksen tukena

13

Puhe ylioppilaille 30.5.2014

15

Uuden ylioppilaan puhe 30.5.2014

17

Ylioppilaat ja stipendit

19

Henkilökunta

21

Opiskelijamäärä, työajat ja pidetyt kurssit

22

Tiedotukset

23

3


Porin aikuislukiossa kurkotellaan unelmasta totta yhdessä ja yhteistyöllä On lakkiaispäivä. On kevätjuhla, lukuvuoden päätösjuhla, jossa voi jo huokaista helpotuksesta kuka mistäkin syystä. Ei sittenkään, ei huokaista. Tai no, eturiviin marssitetut sankarit saavat huokaista, emme me muut. Meillä aikuislukiossa on vain viikonlopunmittainen tuumaustauko, sillä kesälukio starttaa maanantaina. Kesäkuussa voi jatkaa opintoja pakollisilla lukiokursseilla ja elokuussa syksyn kirjoituksiin preppaavilla kursseilla. Tämä onkin oiva mahdollisuus tasata lukuvuoden työmäärää tai lisätä sitä, sopii sekin. Pääpaino on sentään vielä tavallisessa koulunpidossa totutun lukuvuoden puitteissa. Silloin hoidamme perustehtäväämme, tarjoamme tutkintotavoitteista yleissivistävää lukiokoulutusta niin aikuisille kuin nuorille. Ylioppilastutkinnon meillä voi suorittaa lukiolaisena - aikuislukiolaisena - mutta myös ammatillisen tutkinnon pohjalta – aikuislukiolaisena silloinkin. Kummassakin riittää urakoimista, kun opiskelun rinnalla on lisäksi perhe, työ, harrastukset ja vielä kaikenkukkuraksi toiset opinnot. ”Kaksoistutkintolaiset” ovat juuri loistava esimerkki tällaisen kovan urakan suorittaneista. Yksittäisten aineiden jopa yksittäisten kurssien opiskelu tuo aikuislukioon eloa. Monet suorittavat meillä tarvepohjaisia opintoja harrastukseksi, työuran vahvistamiseksi tai jatkoopintopaikan saamiseksi. Aikuislukio vastaa myös koulutuspolitiikan uuteen yhteiskunnalliseen haasteeseen, lukioon valmentavaan koulutukseen vahvistamalla yhdenvertaisuutta tulevien lukiolaisten keskuudessa. Starttilukiossa annamme kielellisiä, tiedollisia ja taidollisia valmiuksia suoriutua lukio-opinnoista. Jatkossa tämä tapahtuu LUVA-luokalla. Me emme paljoakaan välitä ajasta, paikasta ja laitteesta, vaan tarjoamme opetusta päivällä, iltatunneilla, monimuotokursseilla, verkko-opetuksessa ja kaikenkukkuraksi sulautuvaa opetusta käyttäen. Tai oikeastaan kyllä me välitämme, siksi olemme olemassa. Monen erilaisen opetustavan takana on valtava tahto tarjota erilaisia opiskelupolkuja, tahto antaa kaikkien kukkien kukkia. Koko ajan aikuislukiossa kytee myös iltanuotion kipinä eli kehittämisen halu. Haluamme olla koulutuksen keihäänkärkenä ja vastata ajan haasteisiin. Yksi haaste on sähköistyvä ylioppilastutkinto. En ole huolissani tieto- ja viestintätekniikan käytöstä opetuksessa, oppimisessa, kokeiden suorittamisessa tai sähköisessä arvioinnissa. Sen verran loistava opettajakunta minulla on. Pikkuisen paineita luo sähkön riittäminen. Siksi harjoittelinkin jopa megafonin käyttöä, vanhanaikaisesti. Meillä on muuten henkilökunnan kanssa ollut tapana testata uudet työvälineet ja opetustavat ensin keskenämme, joten tiedämme kyllä, mitä äänivaroja meistä löytyy tai vaikkapa mitä tieto- ja viestintätekniikan käytössä vaadimme. Emme aina testaa vain uutta, vahvistamme myös aikaisemmin opittua. Käytimme juuri muistin virkistämiseksi liitua, leukaa ja draamaa. Niin että ensi lukuvuonna – jaa-a saavatkohan taas opiskelijatkin osansa… 4


Suuren osan he saavat ainakin toiminnassamme, jossa korostuu joustavuus ja palvelualttius aina kaikella kunnioituksella. Olemme pyrkineet luomaan järjestelymme sellaisiksi, että jokainen oppija löytää omat mahdollisuutensa ja voi koulussamme hyvin. Tätä palvelumieltä minulle on opettanut koko urani ajan armas kollegani Mervi Dahlroos. Hän on ammattitaitoinen matemaatikko, monta aikuislukioiden kehittämistyötä edesauttanut lehtori, joka tekee työtään opiskelija keskiössä välillä liikaakin itsensä unohtaen. Hän jos kukaan noudattaa aikuislukion mottoa, jonka Tommy Taberman on pukenut runoksi Kaikkea saa tehdä, kaikkea pitää tehdä, kaikkia ovia kolkutella, kaikkia taivaita kurkotella. Vain yksi on ehto, elinehto, väräjävää sielua ei saa tallata. Mervi on taidokkaasti kurkotellut yhdessä opiskelijoiden kanssa tähän päivään. Nyt joudun ottamaan käteeni avaimet, joilla Mervi on monesti avannut lukkoja niin ovista kuin oppimisesta ja opettamisesta yhteistyöstä puhumattakaan. Toivottavasti osaan niitä avaimia käyttää, kun Mervi viettää ansaittuja eläkepäiviä. Onnea ja iloa tulevaan! Hyvät opiskelijat ja ennen kaikkea uudet ylioppilaat, tekin olette tehneet vähän kaikkea, kolkutelleet koulussamme ja ennen kaikkea kurkotelleet kohti jokaisen henkilökohtaista päämäärää. Moni teistä jatkaa meillä uuden lukuvuoden myötä. Osa saa ensimmäisen akateemisen oppiarvon ja sen tunnusmerkin, valkolakin. Jatkakaa opintoja meillä ja muualla, olkaa mukana työelämässä tai nauttikaa muuten vain elämästä. Huomisesta ei aina tiedä, mutta haaveilkaa ja unelmoikaa lisää. Niin ja tietysti toteuttakaa unelmat – kurkottaen yhä ylemmäs. Aina voi oppia! Toivotan uusille ylioppilaille onnea ja menestystä seuraavaan kurkotteluun. Yhdessä ja yhteistyöllä kaikki on mahdollista. Ihan kaikille toivotan lämmintä ja aurinkoista kesää. Porin aikuislukiossa 30.5.2014

Anne-Maj Eskelinen rehtori

PS. Täältä meidän koulusta on muuten menty vaikka minne; oman ammattialan palkituksi työntekijäksi, johtotehtäviin, maailmankuuluiksi muusikoiksi… ja jääkiekkoilijoiksi… Voit lukea sisäsivuilta lisää. 5


IN MEMORIAM ANJA RANNE

Englannin ja saksan kielen lehtori Anja Tellervo Ranne menehtyi vakavan sairauden uuvuttamana kotonaan 4.8.2013. Hän oli syntynyt 19.12.1946. Anjan 1973 Nousiaisissa alkaneesta opettajanurasta viimeiset 34 vuotta kuluivat Porin aikuislukiossa. Eläkkeelle hän jäi keväällä 2012. Anja korosti perinteisen lähiopetuksen sekä yhdessäolon ja yhdessä oppimisen tärkeyttä. Koulumme perusopetus oli hänen erityinen lempilapsensa, sillä perusteiden hallinta oli hänen mielestään tärkeää. Anja oli silti myös mukana kehittämässä koulumme monimuoto- ja etäopetusta. Hänen tätä tarkoitusta varten valmistamansa englannin ja saksan peruskieliopin kertausmateriaalit ovat edelleen käytössä. Materiaalien nimi – Ankkuri – kuvastaa erinomaisesti Anjan ajattelutapaa.

Anja oli opettajana ja kollegana erittäin pidetty. Hän oli auttavainen ja äidillisen ystävällinen mutta kuitenkin erittäin rehellinen. Anjan ihmisistä välittäminen näkyi perheen arvostamisessa, lähinaapurien kanssa pidetyssä ompeluseurassa ja vanhusten ystävätoimintaan osallistumisessa. Luonto oli Anjalle tärkeää, ja usein hän selvitteli ajatuksiaan metsälenkeillä koirien kanssa. Yksi koulumme entisistä opiskelijoista muisteli Anjaa näin: ”Muistan Anjan opettajana, jolla luokkaan tullessaan oli olkalaukku olalla ja paksu nivaska papereita ja kirjoja käsissä. Ja aina hymy huulilla.”

Työkaverit Porin aikuislukiosta

6


IN MEMORIAM KULLERVO JÄRVI Kullervo Järvi oli koko ikänsä lyseolainen, ensin koululainen, sitten opettaja Porin Lyseossa, päiväkoulussa ja myös iltalinjan rehtorina. Juhani Kullervo Järvi syntyi 1. lokakuuta 1937 Rudanmaalla. Sieltä Noormarkun periltä hän lähti kouluun, Porin lyseoon. Eipä hän turhaan lähtenytkään, sillä hän oli erinomainen koululainen ja suoritti lyseon loistavasti: kuusi ällää ylioppilastodistuksessa oli tuohon aikaan harvojen saavutus. Koulutoveritkin tietysti panivat merkille hänen lahjakkuutensa ja hän sai lempinimen Cicero roomalaisen filosofin ja latinan kielen innostuneen harrastuksen mukaan. Luokkatoverit muistivat hänet Cicero-nimellä. Opettajanuransa Kullervo aloitti vuonna 1964. Hän oli kielimies. Hän opetti saksaa, ranskaa ja latinaa. Kielenopetuksessaan hän valotti kielen ohella maan kulttuurihistoriaa ja tapoja. Kielet olivat hänelle myös harrastuskohde: Hän opiskeli esimerkiksi venäjää ja siteerasi sitä, kuten muitakin kieliä sopivissa tilanteissa. Toinen vahva harrastus oli klassinen musiikki, etenkin urkumusiikki. Hän osasi myös itse soittaa urkuja. Aivan viimeiseen asti hän kävi pyörätuolissaan konserteissa kirkoissa ja muuallakin. Jo työaikanaan ja varsinkin eläkkeelle jäätyään hän liikkui todella paljon, kävellen tai pyöräillen pitkiä matkoja ja kävi uimassa kilometrin silloin tällöin. Viimeiset vuotensa hän sai viettää puolisonsa hyvässä hoidossa kotonaan Musassa. Puolison lisäksi Kullervoa jäi suremaan kolme lasta perheineen. Kullervo siirtyi ajasta ikuisuuteen 20. marraskuuta 2013. Ritva Helariutta, Erkki Lod ja Viljo Pihlajamäki entisiä kollegoita

7


Me uranuurtajat! Porin Lyseon Iltalinjan käynnistyessä syksyllä 1970 aloitti 37 innokasta iltalukiolaista opintonsa. Useimmat olivat työelämässä ja joillakin oli jo perhettäkin. Nämä seikat tekivät meistä aikuisista iltalukiolaisista poikkeavan joukon verrattuna päivällä opiskeleviin nuoriin. Me vietimme viikosta ja kuukaudesta toiseen iltamme koululla. 45 minuutin oppitunteja oli viitenä iltana viikossa useimmiten neljä. Ruokailumahdollisuutta meillä ei ollut, mutta ilmeisesti vuoden 1971 syksystä lähtien oli käytettävissämme kahvio koulun alimmassa kerroksessa. Kolmen lukuvuoden aikana joukkomme vaihtui melko lailla. Osa aloittaneista jäi pois ja tilalle tuli niitä, jotka olivat jo aikaisemmin suorittaneet luokan tai kaksi jossakin lukiossa. Keväällä 1973 meitä oli kirjoittamassa yhteensä 27 abia.

Iltalukion uranuurtajia luokkakokouksessaan 31.8.2013 vanhassa salissa.

Luokkamme jakautui neljään eri segmenttiin: toisaalta matematiikkalinja ja reaalilinja ja toisaalta pitkän englannin lukijat ja pitkän saksan lukijat. Yhteishenki oli hyvä, sillä koimme todella olevamme samassa veneessä taistellessamme työssäkäynnin aiheuttamaa aikapulaa vastaan. Yhteisiä illanistujaisia järjestyi varsinkin joulujuhlien ja kevätjuhlien yhteyteen, mutta saimme kyllä aikaan ihan vapaamuistoisesti järjestettyjä illatsujakin. Kolmen vuoden uurastuksen jälkeen painoimme ylioppilaslakit päihimme pääosin keväällä 1973, mutta kaksi sitkeämpää koululaista teki sen saman vuoden syksyllä. Osa meistä lähti

8


opiskelemaan, osa jatkoi entisissä työtehtävissään. Joukkomme hajaantui melko laajalle niin, että kun nyt järjestimme kolmatta luokkatapaamistamme, piti henkilöitä etsiä Ruotsista, Saksasta ja Kanadasta asti. Lauantaina 31.8.2013 kokoonnuimme 15 hengen voimin vanhaan koulutaloomme Porin Lyseoon. Iltalinja on vuosien varrella vaihtanut nimeään ja on nykyään Porin Aikuislukio. Sen rehtori Anne-Maj Eskelinen kertoi meille elävästi, miten toisenlainen Aikuislukio on verrattuna tuohon yli 40 vuotta sitten aloittaneeseen Lyseon Iltalinjaan. Saimme nähdä tuttuja koulun tiloja ja myös ruokalaksi muuttuneen juhlasalin, jossa meidät lakitettiin 43 vuotta sitten. Yhteinen illanviettomme ruokailuineen ja muisteluineen muodostui erittäin rattoisaksi. Osa meistä oli nähnyt toisensa viimeksi 40 vuotta sitten, joten ulkomuoto oli vuosien saatossa muuttunut paljonkin, mutta sisältä löytyi nopeasti se vanha tuttu luokkatoveri. Ensimmäisistä Iltalukion ylioppilaista on kolme jo siirtynyt autuaammille opiskelutantereille. Ikähaarukkamme on tällä hetkellä 60 vuodesta 74 vuoteen. Meille uranuurtajille oli tärkeää, että tuolloinen Iltalukio antoi mahdollisuuden jatkaa kesken jäänyttä opiskelua. Se mahdollisti myös monille korkeakouluopiskelun ja sitä kautta toisenlaisen ja ehkä vaativamman työuran. Tauno Lovén

Opettajan oppivuodet Kesäisenä päivänä liki 36 vuotta sitten astelin ensimmäistä kertaa tutustumaan uuteen työpaikkaani. Vastavalmistuneena opettajana olin valmis tarttumaan opettajuuden haasteisiin luottavaisin mielin. Keskustelimme silloisen apulaisrehtori Kullervo Järven kanssa toimenkuvastani. Keskustelun kuluessa varmuuteni alkoi rapista. Huomasin, että minulla oli vielä paljon opittavaa. Olin ajatellut, että iltaopetus alkaa samana päivänä kuin päiväopetus! Opiskelu- ja auskultointivuosieni aikana aivoihini oli iskostunut silloisen pedagogiikan mukainen ajatus: kaikki oppivat kaiken. Tämäkin käsitys alkoi nopeasti rapautua. Oli pakko hyväksyä, että kaikki oppilaat eivät ponnisteluistani huolimatta yltäneet kiitettävään, eivätkä aina edes hyväksyttyyn suoritukseen. Vähitellen ymmärsin opettavani aikuisia. Heillä oli jo takanaan opintoja, heillä oli perhe, työ, harrastuksia ja ennen kaikkea omia tavoitteita. Oivalsin, että tehtäväni olikin kannustaa oppilaitani saavuttamaan ensisijaisesti omat tavoitteensa, ei välttämättä minun asettamiani tavoitteita. Alkuaikoina oppilaani olivat minua vanhempia, paljonkin vanhempia. Kurinpito-ongelmia, joihin olin varautunut, ei esiintynytkään. Ohut auktoriteettikuoreni alkoi rakoilla. Etsin omaa rooliani. Eräässä luokassa oli suorasanaisuudestaan tunnettu oppilas. Hänen 9


avullaan löysin paikkani. Tunnin aikana minulle sattui kömmähdys. Kirjoitin koordinaattiakselien nimet nurinpäin. Oppilas kommentoi heti: ”Teitkö tuon tahallasi vai etkö tosiaan huomannut?” Tunsin, kuinka puna nousi otsalleni asti. Mieleni teki tarttua helppoon vastaukseen, mutta punastuminen oli jo paljastanut minut. Minun oli pakko myöntää rehellisesti mokanneeni. Tunti jatkui sen jälkeen ehkä hiukan onnahdellen. Tunnin loputtua luokkaan jäi muutama tunnollinen rouvashenkilö. He tulivat noloina pyytämään minulta anteeksi luokkatoverinsa huonoa käytöstä! Olin aivan hämmentynyt ja samalla huojentunut. Sinä päivänä ehkä putosin alas itse rakentamaltani kateederilta, mutta samalla löysin oman paikkani! Löysin itseni oppilaiden viereltä kulkemassa yhteistä matkaa. ”Matematiikan tehtäviä on helppo arvioida. Ne ovat joko oikein tai väärin.” Näin olen kuullut monesti sanottavan. Sekään ei todellisuudessa pidä täysin paikkaansa, mutta oppilaan, hänen kykyjensä ja mahdollisuuksiensa, arviointi on vielä paljon mutkikkaampaa. Sain opetuksen kahdeltakin oppilaanani olleelta pojalta. Nimitän heitä nyt Villeksi ja Kalleksi. Ville oli opiskeluun rennosti suhtautuva poika. Suoritukset kulkivat riman molemmin puolin, eikä hän asiasta pahemmin huolestunut. Olin opettanut derivointia jo loppusuoralle asti ja kertaus oli meneillään. Yhtäkkiä Ville heräsi. Kesken lauseeni hän tokaisi: ”Kuule, onko sulla joku systeemi, millä sä teet ton?” Laskin mielessäni hitaasti ja yli kymmeneen. Sisäisesti huokaisten aloitin kaiken alusta. Kokeessa Ville yllätti positiivisesti saavuttaen aivan kelvollisen tuloksen. Parin viikon kuluttua hän tuli puheilleni. Hän oli tehnyt päätöksen kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa lyhyt matematiikka pakollisena. Reaalikokeessa oli hänen mielestään liian paljon lukemista. Jonkin aikaa emmittyäni sanoin hänelle, että sopiihan se. Korostin kuitenkin, että hänellä oli melkoisia aukkoja perusmatematiikassa, joten työtä olisi tehtävä myös matematiikan kanssa. Ville myönsi asian ja lupasi harjoitella ahkerasti ne muutamat jäljellä olevat viikot. Ville menestyi lyhyen matematiikan yo-kirjoituksissa ihan mukavasti. Jos joku olisi kertonut minulle Villen pistemäärän pari kuukautta aikaisemmin, olisin varmaan naurahtaen todennut sen mahdottomaksi. Kalle puolestaan oli suorittanut muutaman lyhyen matematiikan kurssin hyvin kehnolla menestyksellä. Olin juuri antanut hänelle nelosen geometrian kurssista, kun hän tuli keskustelemaan kanssani. Hän sanoi tehneensä päätöksen tulevaisuudestaan. Sen toteuttamiseen hän tarvitsee pitkän matematiikan opinnot. Ville oli jo opettanut minulle, että koetulokset eivät aina kerro koko totuutta oppilaan kyvyistä. Otin Kallen opiskelemaan pitkää matematiikkaa. Kannustin häntä osallistumaan samalle kurssille toisenkin kerran ja tein monia rästikokeita. Kalle oli asiaan päättäväisesti sitoutunut ja teki ahkerasti puurtaen töitä. Ylioppilaskirjoituksissa pitkä matematiikka meni juuri ja juuri läpi. Muutaman vuoden kuluttua tapasin hänet kaupungilla. Hän oli juuri valmistumassa opinahjostaan insinööriksi. Kului taas muutama vuosi. Kalle tuli tervehtimään minua koululle. Hän oli nyt valmistumasta DI-koulutuksesta! Ville ja Kalle opettivat minulle, että opettajan on oltava myös oppimisen mahdollistaja. Luja motivaatio on oppimisen perusta ja saa ihmeitä aikaan. Hyvä oppikirja on oiva apulainen sekä opettajalle että oppilaalle. Mutta millainen on hyvä oppikirja? Tässäkin jouduin tarkistamaan omia ennakkokäsityksiäni. Alkuvuosina opetin pitkään vain lyhyttä matematiikkaa ja kemiaa. Vuonna 1985 kouluumme tuli uusi rehtori, Jorma Kreivi. Hän muutti nopeasti koulun käytänteitä uusille urille. Palattuani äitiyslomalta uusi rehtori ilmoitti, että myös pitkän matematiikan opetus kuuluisi jatkossa vuorovuosina 10


minulle. Kustantaja ei vielä silloin tarjonnut oppikirjan rinnalle valmiita malliratkaisuja opettajan avuksi. Opettajan piti siis itse osata ratkaista oppikirjan tehtävät. Kirjan lopussa oli kyllä lopputulokset, mutta niistäkin osa oli väärin. Silloin käytössä ollut oppikirja oli kyllä asiasisällöltään erinomainen, mutta se suorastaan pursui erilaisia virheitä. Opettajalle siis riitti töitä tuntien valmistelussa. Oppitunnit aloitettiin korjaamalla oppikirjan virheet käsiteltävän asian osalta. Työmäärääni helpottaakseni lupasin oppilaille joitakin ”porkkanoita”, jos he löytäisivät virheitä. Opetettavanani oli harvinaisen iso ja aktiivinen ryhmä. Virheiden metsästys lähti vauhdilla etenemään. Luokkaan mennessäni siellä oli jo oppitunti kovassa vauhdissa. Virheitä vertailtiin, mahdollisesti kumottiin jonkun esittämä virhe ja kerättiin löydökset yhteen. Minäkin jouduin kysymysryöpyn kohteeksi, kun yksimielisyyttä ei aina löytynyt. ”Porkkanat” taisivat kyllä unohtua, koska en lopulta tiennyt, kenelle niitä olisin jakanut! Mutta palkinto innokkaasta virheiden metsästyksestä tuli ylioppilaskirjoituksissa. Huonoin arvosana koko ryhmässä oli magna. Tämä virheitä vilisevä oppikirja olikin innostanut oppilaat ajattelemaan itsenäisesti, kritisoimaan esitettyä asiaa ja ennen kaikkea virittänyt tiedonhalun.

Mervi viimeisenä opetusiltanaan 27.5.2014 luokassaan.

Vuosien varrella opetusmenetelmät muuttuivat vilkkaasti. LUMO-, monimuoto-, verkko- ja etäopiskelun myötä jouduin monta kertaa itsekin oppilaaksi. Luennot ja kurssit etenivät yleensä melko ripeään tahtiin ja minä putosin ”kärryiltä” jo alkumetreillä. Ymmärsin oppilaiden hämmingin kurssin alussa. Toisaalta opin myös sen, että jopa mahdottomalta tuntuvan asian voi oppia. Siihen pitää vain tarttua kiinni ja pureksia sitä pala palalta. Kuluneet vuodet ovat olleet mielenkiintoisia, haastavia, työntäyteisiä ja antoisia. Vaikka välillä olen ollut aivan uupunut ja väsynyt, tunnen silti olleeni omassa ammatissani. Kaiken kaikkiaan olen oppinut, että opettajuus ei ole projekti vaan prosessi. Mervi Dahlroos 11


LUKUVUODEN 2013 – 2014 ARVIOINTI Lukuvuoden 2013 – 2014 aloituspäivänä Porin aikuislukion henkilökunta määritti tulevalle lukuvuodelle kolme painopistealuetta: opetussuunnitelmatyön, työhyvinvoinnin sekä tietoja viestintätekniikan. Nämä kolme teemaa rytmittivät koko lukuvuotta, ja niitä työstettiin lukuisissa kokouksissa ja koulutustilaisuuksissa. Myös käytännön koulunpitoa ja opetustyötä kehitettiin näiden painopisteiden näkökulmasta. Opetussuunnitelmatyön painottaminen merkitsi sitä, että pohdimme, millaista on hyvä oppiminen ja miten hyvää oppimista voidaan tukea. Opetuksessa pyrittiin ottamaan huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen muodot. Oppimisen edellytyksiin paneuduimme myös uuden maahanmuuttajille suunnatun lukioon valmistavan koulutuksen, LUVA:n, opetussuunnitelman valmistelussa. Työhyvinvoinnin painottaminen merkitsi sitä, että opettajien ammattitaitoa vahvistettiin koulutusten, digitutoroinnin ja yhteistyön keinoin. Avoin keskusteleva ilmapiiri ja yhdessä tekemisen kulttuuri olivat Porin aikuislukion vahvuuksia. Opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi opetusmenetelmien ja -välineiden monipuoliseen käyttöön kiinnitettiin huomiota. Tieto- ja viestintätekniikan osaaminen on osa jokaisen suomalaisen tarvitsemia taitoja. Tänä lukuvuonna Porin aikuislukiossa valmistauduttiin tulevaan sähköiseen yo-koemuotoon ottamalla tieto- ja viestintätekniikkaa osaksi jokapäiväistä opetustyötä. Sähköisiä testejä ja kokonaisia kurssikokeita sekä erilaisia sovelluksia kokeiltiin ja käytettiin ennakkoluulottomasti. Opettajien ja opiskelijoiden tieto- ja viestintäteknisten taitojen vahvistamisen tulee kuitenkin jatkua edelleen. Porin aikuislukion kokeileva ja uusia toimintatapoja kehittävä ote näkyi myös siinä, että koeviikottoman jakson kokeilua jatkettiin toteuttamalla viides jakso koeviikottomana. Monipuoliset arviointi- ja opetusmenetelmät sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen tarjosivat välineitä koeviikottoman jakson toteuttamiseen. Ensi lukuvuonna Porin aikuislukion tarjonta laajenee entisestään: tutkinto- ja aineopintojen sekä starttilukion lisäksi koulumme tarjoaa maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille lukioon valmistavaa koulutusta. Tulevaisuudessa yhä useampi voi todeta koulumme tunnuslauseen mukaisesti: ”Onneksi on aikuislukio!” Noora Merta

12


AVOIMIA OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ Koska Porin aikuislukiossa sähköisten oppimisympäristöjen käyttäminen on arkipäiväistynyttä ja jokapäiväistä, opetuksemme ei ole enää vuosiin ollut aikaan tai paikkaan sidottua. Lukuvuonna 2013 - 2014 aikuislukion opiskelijoille tarjottiin sähköisten oppimisympäristöjen lisäksi myös muita luokkahuoneen ulkopuolisia, oppimista edistäviä ja elävöittäviä tapahtumaympäristöjä. Porin Teatterissa vierailimme kahdesti: olimme katsomassa Sound of Music -musikaalia 1.11.2013 ja Päällystakki-näytelmää 12.12.2013. Varsinkin Gogolin klassisen tekstin nykyaikaan sijoitettu toteutus tuotti spontaania, syvällistä ajatustenvaihtoa. Jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan Porin aikuislukio järjesti yhteistyössä Porin Lyseon lukion kanssa Studia-messuretken Helsinkiin 3.12.2013. Oppilaitosesittelyjen jälkeen jäätiin vielä illalla seuraamaan Ryhmäteatterin riemastuttavaa Jäniksen vuosi -näytelmää. Lisäksi pääsimme seuraamaan kansainvälisen tanssi- ja muusikkoryhmän eri kieliä hyödyntävää Last Russian Tango -esitystä Promenadisaliin 10.2.2014. Ulla Suontausta

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPPIMISEN JA OPETUKSEN TUKENA Kolme kirjainta TVT esiintyvät useasti, kun puhutaan oppimisen ja opetuksen muutoksesta. Nuo kolme kirjainta tulevat sanoista tieto- ja viestintätekniikka. Porin aikuislukiossa TVT:tä on hyödynnetty oppimisen ja opetuksen osana jo pitkään. Oppilaitoksemme erilaiset kurssimuodot ovat tukeneet opettajien halua ottaa käyttöön TVT:n tarjoamia mahdollisuuksia. Opettajat käyttävät mm. Moodlea, blogeja tai muita sosiaalisen median palveluja osana sitä oppimisympäristöä ja -prosessia, jonka he ovat opetukseensa valinneet. Pedagogisesti järkevillä ratkaisuilla opettajat ohjaavat opiskelijoita varsinaisen oppisisällön lisäksi kohti digitaalista ja sähköistä oppimista. Opiskelijoilla on yhä enenevässä määrin mahdollista ottaa käyttöönsä sähköisiä materiaaleja ja kehittää omaa oppimisprosessissaan myös sitä kautta digitaalisissa ympäristöissä. Oman oppimisen haltuunotto mahdollistaa opiskelijan elinikäisen oppimisen ja on siksi tärkeää opintojen etenemisessä ja toisaalta oppimiensa asioiden käyttämisessä niin jatko-opinnoissa, työelämässä kuin ihan omassa arjessaan. Porin aikuislukio on mukana, kymmenen muun lukion kanssa, LEON100-hankkeessa. Tämän hankkeen tarkoituksena on helpottaa ja tukea niin opiskelijoiden, opettajien kuin rehtoreidenkin TVT:n käyttöä omassa työssään. Hanke on saanut Opetushallitukselta 13


rahoitusavustusta ja mukana olevat kunnat tukevat sitä omavastuuosuuksillaan. Kunnat ovat Eurajoki, Huittinen, Kokemäki, Pori, Rauma ja Ulvila. Hanke alkoi syksyllä 2013 ja jatkuu vuoden 2015 loppuun. LEON100-hankkeen myötä opettajilla on mahdollista käyttää tukihenkilöä miettiessään ratkaisujaan TVT:n opetuskäytössä. Rehtorit tapaavat hankkeen puitteissa säännöllisesti ja opiskelijoiden yhteistyötä kehitetään. Mikäli sinulla on kehitysideoita, ethän epäröi kertoa niistä kenelle tahansa aikuislukion henkilökuntaan kuuluvalle. Sähköiset kurssikokeet tai niiden osat ovat tänä lukuvuonna tulleet monille teille tutuiksi. Tämä onkin ollut yksi hankkeen painopistealueista tänä lukuvuonna. Sähköisten tehtävien toteuttaminen erimuodoissa on erittäin hyödyllistä niin opettajille kuin myös opiskelijoille. Tällä tavoin saadaan käytännön harjoittelua tehtävien tekemisestä, toteutuksesta ja opettajille myös niiden korjaamisesta. LEON100-hanke on ollut mukana tuodessaan tietoutta opettajille mm. Digabiprojektin etenemisestä. Digabi on sähköistyvän ylioppilastutkinnon kehittämiseksi perustettu projekti ja sen tarkoituksena on kehittää sitä sähköistä ympäristöä, jossa vuodesta 2016 alkaen toteutetaan ylioppilastutkinnon kokeet. Sähköistyminen ylioppilastutkinnon kokeissa toteutetaan vaiheittain ottaen mukaan ensin muutamia oppiaineita ja vuodesta 2019 ovat kaikki oppiaineet mukana sähköisesti toteutetussa kokeessa. Tiedonhaku, -käsittely ja sen esittäminen ovat myös muuttuneet tietoyhteiskunnan muutoksen myötä. Aikuislukiossa on huomioitu myös tämä asia. FlippedClassroom, käänteinen opetus, on saanut ensimmäiset toteutukset myös meillä. Tämän opetusmuodon lisäksi oppimisprosessiin eri kursseilla on voinut kuulua tiedon tuottamista, prosessointia ja esittämistä opiskelijoiden kesken, opettajan toimiessa prosessin ohjaajana. Näillä pedagogisilla ratkaisuilla opettajat ovat voineet ohjata opiskelijoiden oppimisprosessia siihen suuntaan, joista on opiskelijoilla hyötyä myös koulun ulkopuolella. Vaikka yhteiskunta muuttuu ja koulumme sen myötä on tärkeää muistaa aidon ja lämpimän vuorovaikutuksen merkitys. Vuorovaikutus sekä sähköisissä oppimisympäristöissä että lähiopetuksessa on meidän kaikkien rikkaus. Sari Piisi Matemaattisten aineiden lehtori Porin aikuislukio LEON100-hanke koordinaattori

Lisätietoa: LEON100-hankkeesta: http://leonsata.fi/ Porin aikuislukion tvt-blogi: http://blogit.cedunet.fi/porinaikuislukio/ Digabi: https://digabi.fi/ 14


PUHE YLIOPPILAILLE 30.5.2014

Hyvä valmistuva ylioppilas

Mistä -

sinä unelmoit juuri nyt? Siitä kun hetken kuluttua painat valkolakin päähäsi. Iloisesta illanvietosta kanssajuhlijoiden mukana. Tulevasta kesälomasta Jatko-opiskelupaikasta Perheen perustamisesta Hyvästä työurasta seuraavien vuosikymmenten aikana

Jotkut unelmat ovat pienehköjä ja siten helposti toteutettavissa. Toiset taas ovat niin suuria, että ne täytyy pilkkoa pienemmiksi. Unelmat ovat kuin karttaan merkittyjä kohtia; tuonne olen menossa. Ilman unelmien kiintotähtiä ihmiset masentuvat herkemmin ja kokevat riittämättömyyden tunnetta. Nyt jos koskaan on sinun aikasi unelmoida. Olet saavuttanut tärkeän askelman elämän tikapuilla ja pyrit ylöspäin kohti seuraavaa tavoitetta. Tikapuita kiivetessä on aina ensin saatava jalka tukevasti askelmalle, ennen kuin voi irrottaa kätensä ja hamuta ylempänä olevaa seuraavaa puolaa. Ylioppilastutkinto on edelleen tänäkin päivänä se tarpeellinen perusta, josta voidaan ponnistaa ylemmäs ja eteenpäin kohti monipuolisia, tyydytystä antavia tehtäviä ja niiden tuomia hienoja kokemuksia. Riippuu tikapuiden kaltevuudesta, miten reippaasti voimme edetä. Hyvin jyrkkiä tai kovin loivia tikkaita on vaikea kiivetä. Sen vuoksi olisi paras, jos voimme asettaa unelmoimamme tavoitteet sopivan vaikeiksi; ei liian löysiä eikä ylivoimaisen vaikeita. Silloin on parhaimmat mahdollisuudet edetä vakaasta ylös- ja eteenpäin Minä kuulun tästä Aikuislukiosta ensimmäisenä kirjoittaneeseen ylioppilasryhmään. Silloisen Porin Lyseon Iltalinjan käynnistyessä syksyllä 1970 aloitti 37 innokasta lukiolaista opintonsa. Useimmat olivat työelämässä ja joillakin oli jo perhettä. Nämä seikat tekivät meistä aikuisista iltalukiolaisista poikkeavan joukon verrattuna päivällä opiskeleviin nuoriin. Keväällä 1973 olimme nykyisin ruokalana toimivassa salissa odottamassa rehtorin antamaa kehotusta painaa ylioppilaslakki päähän. Silloin minullakin oli suuria unelmia. Olin perheellinen kahden lapsen isä, mutta unelmoin korkeakouluopiskelusta ja sen kautta paremmasta tulevaisuudesta. Nykyinen Aikuislukio on monipuolisuudessaan aivan toista luokkaa kuin tuo yli 40 vuotta sitten käynnistynyt Iltalukio. Myös ympäröivä maailma on muuttunut suuresti. Uskon kuitenkin, että teillä nuorilla on tänä juhlapäivänä hyvin samankaltaiset ajatukset tulevaisuuden suhteen kuin meillä oli aikanaan. 15


Minun kohdaltani tikapuiden kiipeäminen jatkui Turun Kauppakorkeakoulussa, josta valmistuin ekonomiksi ja pari vuotta myöhemmin kauppatieteiden kandidaatiksi. Tuolloin 70-luvun puolivälissä oli tämän koulutuksen saaneilla hyvät työnsaantimahdollisuudet. Korkeakoulututkinto avasi aivan uudenlaisia ja samalla myös vaativampia työmahdollisuuksia kuin aikaisempi opistotasoinen tutkintoni. Käytin tätä mahdollisuutta hyväkseni ja sain työskennellä kolmessa isossa teollisuusyhtiössä hyvinkin monenlaisissa ja vaativissa tehtävissä. Noita hienoja työkokemuksia en olisi koskaan voinut saada, mikäli en olisi unelmoinut ja rakentanut unelmieni pohjalta toimintasuunnitelmaa niiden toteuttamiseksi. Tikapuut toimivat! Siis, tuleva ylioppilas, mikä on sinun unelmasi? Tikapuiden ylin askelma on jokaisen saavutettavissa, mikäli uskoo unelmiin ja rakentaa tavoitteensa niiden pohjalta. Älä siis epäröi unelmoimista, vaan luo niiden avulla kiintotähtiä tulevaisuutesi taivaalle ja kulje niitä tähtiä kohti. Toivotan sinulle onnea ja menestystä elämääsi! Tauno Lovén tietohallintojohtaja

16


UUDEN YLIOPPILAAN PUHE 30.5.2014

Arvoisa Porin aikuislukion rehtori, opettajat, koulusihteeri, uudet ylioppilaat, hyvä juhlaväki!

Kun muutama vuosi sitten astelin ensimmäistä kertaa koulumme ovista sisään, mielessäni siinsi kaukainen ajatus ylioppilastutkinnosta. Sen saavuttamiseksi tarvittiin kymmeniä tunteja verbitankkausta, tekstitaitotehtäviä lähes turhautumiseen saakka sekä taiteilua kurssitarjottimen kanssa, jotta kaikki tarvittavat, tärkeät ja halutut kurssit saatiin mahtumaan osaksi omia opintoja.

Tuskin osaan edes niin pitkälle laskea, kuinka monta välituntia olen notkunut naulakoiden välissä kertailemassa muistiinpanoja tai täydentämässä vajavaista läksypinoa. Joka tapauksessa työtä on tehty tavoitteiden saavuttamiseksi. Matkan varrelle on mahtunut monia mukavia muistoja. Opiskelutovereiden kanssa olemme puhaltaneet yhteen hiileen, auttaneet toisiamme tarpeen tullen sekä jakaneet yhteistä kouluarkeamme ja muodostaneet omat rutiinimme tunnista toiseen. Olen iloinen että Porin aikuislukio on tahtonut tarjota opiskelijoillensa myös jotain spesiaalia. Varmasti mieliimme ovat painuneet tunnemalliset talvi-illat joulun tienoilla, jolloin joulumieltä on jaettu jokaiselle glögimukien kyljessä. Enkä ikinä unohda sitä palvelualttiutta, jota löytyy niin kanslian tiskin takaa kuin opettajanhuoneestakin – aina ollaan oltu valmiita joustamaan ja järjestelemään. Me opiskelijat edustamme hyvin laajaa skaalaa ihmisiä. Yksi meistä on saavuttanut hiljattain täysi-ikäisyyden, kun taas toinen on kerennyt nähdä maailmaa monin tavoin. Joku meistä on taiteillut työelämän ja opiskelun ristitulessa ja kenties kerennyt pyörittää perhearkeakin kaiken lomassa, toisille ajatus on vasta kaukainen haave. Meitä kuitenkin yhdistää ainakin yksi asia. Valkoinen lakki sekä todistus tutkinnosta. Jokainen meistä on ollut valmis tekemään työtä ja saavuttamaan tavoitteensa. Olemme kaikki pukeneet teipatut t-paidat kirjoitussaliin ja tyhjentäneet tietomme koepapereihin. Olemme saavuttaneet sen, mistä toiset vielä unelmoivat. Meillä kaikilla on yksi saavutus enemmän elämänkirjassamme. 17


Me olemme nyt ylioppilaita ja valkolakit päässä valmiina viettämään juhlapäivää. Tuskin olisimme yksin tätä saavuttaneet. Moneen otteeseen saatujen kannustusten siivittämänä olemme päässeet tähän pisteeseen. Kiitos koko Porin aikuislukion henkilökunnalle; rehtorille, opettajille sekä koulusihteerille. Te olette tarjonneet eväät tälle matkallemme ja luoneet uskoa tekemisiimme. Kiitos kotijoukoille mahdollisuudesta opiskella sekä sinnikkyydestä kannustaa loppuun saakka. Nyt olemme tehneet sen, mikä muutama vuosi sitten heijastui vain haaveissamme. Tämä juhlapäivä on meidän kaikkien juhlapäivämme, iloitkaamme ja riemuitkaamme! Mikaela Halmetniemi

Kaksoistutkintoabit kuvattuna penkkaripäivänään 13.2.2014

18


YLIOPPILAAT JA STIPENDIT LUKUVUONNA 2013 – 2014 Ylioppilaat syksy 2013 Hakanen Henrik Hautaoja Toni Hietava Iina Hiltunen Laura Hirvimäki Niina Huhdanmäki Lotta-Emilia Huru Petra Johansson Santeri Kallioniemi Laura-Maria

Lindfors Lotta Maja Jarno Niskanen Akusti Oksanen Miikka Pitkänen Lauri Puistosalo Tinja Rossi Oskari Rössi Marisa Salmenius Nikoletta

Salmi Tuija Säämäki Katri Turpeinen Sanna Uusitalo Emilia Valin Otto Valli Ville Virtanen Juuli-Anna Ylinen Niko

Stipendit syksyllä 2013 Henrik Hakanen

Porin kaupungin opintoavustusten lahjoitusrahasto hyvä menestys matematiikan ylioppilaskokeessa, tunnollisuus opinnoissa

Niina Hirvimäki

Länsi-Suomen Osuuspankin stipendi hyvä menestys ylioppilaskokeissa, ahkeruus ja tunnollisuus opinnoissa

Lotta Lindfors

Porin Lyseon seniorien lahjoittama Kollega hyvä menestys historian ylioppilaskokeessa

Tuija Salmi

Lyseon seniorien stipendi sekä matrikkeli hyvä menestys ylioppilaskirjoituksissa, tunnollinen opiskelija

Katri Säämäki

Hilkka Salokankaan säätiö äidinkielen laudatur Sverigekontakt i Finland rf:n kirja hyvä menestys ruotsin kielen ylioppilaskokeessa

Juuli-Anna Virtanen

Porin kaupungin stipendi hyvä menestys ylioppilaskokeissa, tunnollinen opiskelija

19


Ylioppilaat kevät 2014 Lahtinen Juuli Lepistö Iina-Maria Lilja Tarja Matikainen Hanna Ngadiman Nur Diana Pinkkilä Viivi Pohjola Sofia Raak Juuso Rajala Salla-Maari

Ahola Janina Ahola Janita Alinen Anna Bärlund Henri Haikkonen Mika Hakanpää Josefina Halmetniemi Mikaela Kallio Vera Kalliomäki Suvi

Saarenmaa Iiro Salminen Juho Santanen Susanna Savolainen Kaisa Sirniö Ilkka Ståhlström Sanna Suonpää Leevi Vainio Alexandra Vuorimies Laura

Stipendit keväällä 2014 Viivi Pinkkilä

Länsi-Suomen Osuuspankin stipendi Suomi-Venäjä-Seuran Porin osasto ry:n kirjalahja hyvä menestys ylioppilaskirjoituksissa

Iiro Saarenmaa

Porin kaupungin talousarvion stipendi hyvä menestys ylioppilaskirjoituksissa

Juuli Lahtinen

Ratsulan lahjakortti ahkeruus ja tunnollisuus opinnoissa

Mika Haikkonen

kirjalahja, Suomalaisia tieteen huipulla. 100 tieteen ja teknologian saavutusta. erittäin hyvä menestys lyhyen matematiikan ylioppilaskokeessa

Ilkka Sirniö

Sverigekontakt i Finland rf, kirjalahja hyvä menestys ruotsin ylioppilaskokeessa

Tarja Lilja

Helsingin Sanomien vuosikerta ja Porin Lyseon Seniorit ry:n Kollega-kirja ahkeruus ja tunnollisuus opinnoissa

Laura Vuorimies

Porin Lyseon Seniorit ry:n Porin Lyseo 120 vuotta matrikkeli ahkeruus ja tunnollisuus opinnoissa

20


HENKILÖKUNTA Kanslia Merja Niinikoski, koulusihteeri Anne-Maj Eskelinen, rehtori Riitta Ylitalo, vararehtori Opettajat Dahlroos Mervi, FM, lehtori matematiikka Finley Leena, FM, vak. tuntiopettaja äidinkieli ja kirjallisuus Hakulinen Sari, FM, vak. tuntiopettaja ruotsi Halme-Hiltunen Maarit, FM, vak. tuntiopettaja englanti Henriksson Leena, FM, lehtori englanti, ruotsi Hynnä Päivi, FM, lehtori venäjä Kettunen Iita, vak. tuntiopettaja matematiikka, fysiikka, kemia virkavapaa 1.8.2013 – 31.7.2014 Laitinen Marjo, FM, vak. tuntiopettaja matematiikka, kemia äitiysvapaa 3.2. – 30.5.2014 sijaisena Riikka Kuusiniemi ja Pauliina Toivola Leino Anne, FM, lehtori ruotsi, saksa Martikainen Tiina, FK, vak. tuntiopettaja ranska, italia Merta Noora, FM, tuntiopettaja biologia, maantiede, terveystieto Mäkelä Merja, KM, lehtori, opinto-ohjaaja opinto-ohjaus virkavapaa 1.8.2013 – 31.7.2014 Mäki Pauli, FK, vak. tuntiopettaja fysiikka, matematiikka Mäki Pia, FM, lehtori historia, yhteiskuntaoppi, uskonto Nordlund Kristiina, FM, vak. tuntiopettaja psykologia, yhteiskuntaoppi Piisi Sari, FM, lehtori matematiikka, kemia, hankekoordinaattori Rintala Maarit, KM, viransijainen opinto-ohjaus 1.8.2013 – 31.7.2014 Suontausta Ulla, FM, KM, lehtori äidinkieli ja kirjallisuus Uusivuori Maisa, KM, vak. tuntiopettaja filosofia, elämänkatsomustieto Ylitalo Riitta, FM, lehtori englanti, ruotsi

Opiskelijahuoltopalvelut Haukka-Kumpulainen Tiina Raevuori Hannu

lukiopsykologi lukioiden erityisopettaja

21


Ryhmät ja ryhmänohjaajat Starttilukio L13 L12 L11 KT13 KT12.1 ja KT12.2 PAK, LH, TOK 11 PAK, KT, LH, TOK 10

Maarit Rintala Pia Mäki Marjo Laitinen, Mervi Dahlroos Anne Leino Pauli Mäki Kristiina Nordlund Leena Finley Maarit Halme-Hiltunen

OPISKELIJAMÄÄRÄT, TYÖAJAT JA PIDETYT KURSSIT Opiskelijamäärät syys- ja kevätlukukauden alussa kaksoistuttutkinto- aineopiskinnon yhteensä opiskelijat kelijat suorittajat 20.9.2013 231 648 113 992 20.1.2014 214 590 90 894 laskentapäivä

Työajat ja pidetyt kurssit AIKUISLUKIO

JAKSO kesäjakso I 26.8. - 14.10.2013 15.10. - 9.12.2013 10.12.2013 9.2.2014 10.2. - 6.4.2014 7.4. - 31.5.2014 kesäjakso II vara yhteensä

STARTTI

LUKIO VERKKO

KOKO KOULU

5 4

12 37 39

12 46 46

4 3

4 4 4

35 34 28 8

3 3 1

21

193

14

42 41 33 8 0 228 22


KAKSOISTUTKINTO, WINNOVA JAKSO 26.8. - 14.10.2013 15.10. - 9.12.2013 10.12.2013 9.2.2014 10.2. - 6.4.2014 7.4. - 31.5.2014 yhteensä

17 13 12 13 7 62

TIEDOTUKSET Koulun kotisivu www.pori.fi/porinaikuislukio antaa hyvän kattavan tietopaketin koulustamme. Sivuilta löytyy ympäri vuoden ajankohtaista tietoa koulun toiminnasta. Sivuja päivitetään jatkuvasti. Lisäksi aikuislukiolla on käytössä yleisesite, kohderyhmäkohtaisia esitteitä, oppiainekohtaisia ja oppiaineryhmittäisiä esitteitä ja jaksoittain ilmestyvät jaksotiedotteet.

Kanslian aukioloajat ma – to klo 11.30 - 18.30 ja pe klo 9.00 - 15.00 poikkeukselliset aukioloajat: 19.6. klo 9.00 - 15.00 23.6. – 25.7. suljettu 28.7.- 1.8. klo 9.00 - 15.00

Uudet opiskelijat Ilmoittautuminen henkilökohtaisesti koulun kansliassa 2.–13.6. ja 4.–26.8. Mukaan otetaan viimeinen koulutodistus tai ammatillinen tutkintotodistus ja jäljennökset. Voit myös tulostaa koulumme kotisivulta ilmoittautumiskaavakkeen ja täyttää sen jo valmiiksi. Koulussa on Avoimet ovet –tilaisuus torstaina 21.8. klo 17.00–19.00. Silloin voi tutustua koulun toimintaan ja erilaisiin opiskelumahdollisuuksiin, joita esitellään Lyseon koulukeskuksen vanhassa salissa, Annankatu 5, A-porras, ylin kerros. Lehti-ilmoituksiammekin kannattaa seurata elokuussa. 23


Uusi lukuvuosi Uudet opiskelijat aloittavat koulun opinto-ohjauksella ja ryhmäohjauksella keskiviikkona 27.8. ja torstaina 28.8. klo 17.00 koulun vanhassa salissa (opasteet ulko-ovissa). Tilaisuudet ovat eri sisältöiset. Niissä paneudutaan koulun kurssitarjontaan, suoritustapoihin ja käytänteisiin opinto-ohjauksen ja ryhmänohjauksen avulla. Vanhat opiskelijat aloittavat opinnot kurssitarjottimen ja tuntikiertokaavion mukaisesti maanantaina 1.9. Jakso alkaa aloituspäivällä. Kurssitarjotin ja jaksojärjestys ovat saatavilla kanslian edessä olevasta esitetelineestä ja koulun kotisivulta. Aloituspäivän ryhmäohjauksessa jaetaan koko lukuvuotta koskevaa tiedotusmateriaalia. Kaikille opiskelijoille tarkoitettu sähköisten opiskeluympäristöjen ja aikuislukion Wilmapalvelujen esittely järjestetään erikseen ohjausiltoina ilmoitetun aikataulun mukaisesti. Kaksoistutkinnon aikuislukion opinnot alkavat maanantaina 11.8. (syksyn abit) tai maanantaina 1.9. (muut ryhmät). Tarkemmat aikataulut lähetetään kaksoistutkinnon opiskelijoille kesäkirjeessä kotiin. Oppitunnit pidetään kurssitarjottimen mukaisesti Työväenopiston 2. kerroksessa ja Lyseon koulukeskuksessa.

Opiskelumaksut Tutkinto-opiskelijoille opetus on ilmaista. Lukion opiskelijat hankkivat itse oppimateriaalin ja opiskeluvälineet. Mahdollisia perusasteen suorituksia varten oppikirjat saa koululta käyttöön. Kehittämme edelleen kurssikirjastoa, josta voi lainata jakson ajaksi oppikirjoja. Koulumatkat jäävät jokaisen opiskelijan kustannukseksi poikkeuksena LUVA-opiskelijat. Aineopiskelijalta peritään ilmoittautumismaksuna 50,00 euroa / lukukausi tai 25,00 euroa / kurssi. Maksu peritään ilmoittautumisen yhteydessä koulun kansliassa. Yksityisopiskelijat maksavat 34 € ilmoittautumismaksun lisäksi 20 € jokaisesta tentistä. Kesälukion kustannukset selviävät kesälukiotiedotteesta.

Syksyn 2014 ylioppilaskirjoitukset Syksyn 2014 ylioppilaskirjoituksiin on ilmoittauduttava aikuislukion kansliaan viimeistään keskiviikkona 4.6.2014 klo 14.00. Perusmaksu 14,00 € ja koemaksu on 28,00 €. Maksuista lähetetään pankkisiirtolomake kokelaille. Tarkemmista järjestelyistä ja infotilaisuudesta ilmoitetaan kirjeitse kirjoituksiin ilmoittautuneille elokuun loppupuolella. 24


Ylioppilastutkinnon aikataulu, syksy 2014 Kuullunymmärtämiskokeet

ma 8.9.

vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti saksa ranska venäjä/espanja

ti 9.9.

toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso suomi, A- ja B-taso

ke 10.9.

vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa ranska espanja englanti venäjä/italia

Kirjalliset kokeet pe 12.9.

äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe

ma 15.9.

uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto

ke 17.9.

vieras kieli, pitkä oppimäärä

pe 19.9.

toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä

ma 22.9.

äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe

ke 24.9.

matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä

pe 26.9.

psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia

ma 29.9.

vieras kieli, lyhyt oppimäärä

ke 1.10.

äidinkieli, saame

Porin aikuislukiossa 30.5.2014 Anne-Maj Eskelinen rehtori 25

Porin aikuislukion vuosikertomus 2013 2014  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you