Page 1

PoKrin Sanomat Porin Kristillinen koulu & Päiväkoti Ankkuri

2018

Kodikasta varhaiskasvatusta ........................................................................................................................................

Englannin opetus alkaa jo esikoulussa ........................................................................................................................................

Johnny-Kai Forssellin kolumni ........................................................................................................................................

Digiopetuksen haasteet


Porin Kristillinen koulu

2

Päiväkoti Ankkuri

Kodikas ja läheinen PoKri - pienestä pitäen tai matkan varrelta mukaan

K Porin Kristillinen koulu ja päiväkoti Ankkuri Yhteystiedot Siltapuistokatu 1, 28100 Pori (käynti sisäpihalta) 02-634 1800 /kanslia 02-634 1830/päiväkoti 050-911 6198/rehtori 050-911 6199/päiväkodin johtaja Henkilökunnan s-postit etunimi.sukunimi@pokri.fi Kotisivu www.pokri.fi

Facebook: www.facebook.com/PorinKristillinenKoulujaPaivakotiAnkkuri Twitter: twitter.com/PoKriPori Instagram: instagram.com/porinkristillinenkoulu/ Koulun ja päiväkodin ylläpitäjä Porin Kristillisen koulun kannatusyhdistys ry Koulun rehtori Terhi Rotkus Päiväkodin johtaja Hannu Salokangas Toimistovastaava Elina Heimonen Koulun päätoimiset opettajat Outi Lindroos (1-2 lk) Anna Viljanen (3-4 lk) Elina Heikkinen (5-6 lk) Minna Sammalisto (7 lk luokanvalvoja) Mari Pelto-Piri (8 lk luokanvalvoja) Kati Sistonen (9 lk luokanvalvoja) Päiväkodin vastuuhenkilöt Hannu Salokangas (päiväkodin johtaja) Anna-Maija Huhtanen (lastentarhanopettaja, esikoulu) Johtokunta Anna Viertola (pj) Hallitus Miikka Lindroos (pj) Kouluun ja päiväkotiin hakeminen Vapaita oppilaspaikkoja voi kysellä koulun rehtorilta ja vapautuvia esioppilas- ja päiväkotipaikkoja päiväkodin johtajalta. Hakemuksen voi tulostaa tai lähettää sähköisesti kotisivuiltamme

www.pokri.fi

Lehden tuottaminen ja taitto, haastattelut, päätoimitus sekä valokuvaus Rasmus Forssell

ädessäsi on PoKrin Sanomien juhlanumero. Erityiseen juhlaan ja kiitokseen koulullamme on aihetta, koska 1.6.2017 valtioneuvosto myönsi Porin Kristillisen koulun kannatusyhdistys ry:lle opetuksenjärjestämisluvan toistaiseksi voimassaolevana. Vuodesta 1999 alkaen olemme kahden tai kolmen vuoden välein anoneet koulumme opetusluvalle jatkoa, ja viime vuoden kesäkuuhun saakka se myönnettiin aina määräajaksi. Tässä lehdessä kansanedustaja Antero Laukkanen kertoo opetuslupien myöntämiseen liittyen oman näkökulmansa. Reilun 20-vuotisen historiansa aikana Porin Kristillinen koulu on kasvanut seitsemän oppilaan kotikoulusta oman opetuksenjärjestämisluvan omaavaksi yksityiskouluksi. Tällä hetkellä koulussa on noin 90 oppilasta luokilla 1-9. Valtioneuvoston päätös on samalla tunnustus hyvin hoidetusta työstä kuluneiden vuosien aikana. Tässä uudessa tilanteessa saamme keskittää lupaprosessiin kuluneet voimavarat kokonaisuudessaan koulumme kehittämiseen, Porin talousalueen lasten ja nuorten parhaaksi omalla työpanoksellamme. Taloudelliseen asemaamme toistaiseksi voimassa oleva opetuslupa ei vaikuta. Koulumme rahoitus koostuu oppilaskohtaisesta valtiontuesta, joka yksityisillä kouluilla on 94% kuntien oppilaskohtaisesta yksikköhinnasta. Tämä rahoituksellinen vaje katetaan mm. talkootyöllä, kierrättämällä, varainkeräystempausten kautta ja lahjoituksilla. Lukukausimaksuja ei peritä. Tässä lehdessä entiset ja nykyiset PoKrin oppilaat, opettajat, vanhemmat ja yhteistyökumppanit kertovat omin sanoin, mitä PoKri on heille merkinnyt ja miten he omalta osaltaan kehittävät kouluamme tänä päivänä. Lehden päätoimittaja Rasmus Forssell on opiskellut yläkoulun ajan PoKrissa. Hän avaa ajatuksiaan tämän lehden sivuilla omakohtaisessa artikkelissaan sekä tekemiensä haastattelujen kautta. Opettajat Anna ja Andreas kertovat tässä lehdessä omat näkökulmansa opettajuuteen ja oppimiseen tässä ajassa. Oppilaat koulussamme ovat tavallisia lapsia ja nuoria erilaisista perheistä. Lahjakkuutta löytyy paljon kuten myös erilaista tuen tarvetta. Kiusaamiseen ja käyttäytymisen ongelmiinkin joudutaan puuttumaan. Jokaisella lapsella on omat lahjansa, haasteensa ja vahvuutensa. Arkipäivät lasten ja nuorten keskellä ovat mielenkiintoisia ja aina erilaisia. Oppimisen iloa on hienoa seurata. On palkitsevaa nähdä, kun ensin haastavalta näyttänyt uusi taito tulee opituksi. Rehtorina on ollut ilo havaita myös koulussa syntyneiden ystävyys- ja kaveruussuhteiden jatkuminen peruskoulun jälkeen - pokrilaisuus yhdistää. Suomalainen peruskoulu tarjoaa kaikissa kouluissa samat opetuksen perusteet, koska oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt ovat samat kaikille ja ne ovat poliittisesti sitoutumattomia ja uskonnollisesti tunnustuksettomia. Koulumme opetus perustuu valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin. Valtioneuvoston myöntämä opetuslupa määrittää koulun toimintaa siten, että opetuslupamme perustuu kristilliseen maailmankatsomukseen ja velvoittaa meitä tuomaan maailmankatsomuksen osaksi toimintakulttuuriamme.

Yläkoulu tarjoaa alueella erilaisen vaihtoehdon pienine opetusryhmineen

Yläkoulun aineenopettajana minulla on mahdollisuus päästä elämään arkipäiviäni pienen ja aktiivisen nuorten ryhmän kanssa. Oppimisen tukeminen ja yksilöllinen ohjaus, se, että saa mahdollisuuden oppia tuntemaan oppilaansa yksilöinä - siinä ovat ne syyt miksi haluan tätä työtä tehdä. Mahdollisuus opiskella pienessä opetusryhmässä yläkoulussa taas on osalle oppilaista syy hakeutua kouluumme. Lehdestä löydät myös yläkoulun oppilaskunnan jäsenten ajatuksia. Koulumme toiminta perustuu kristilliseen maailmankuvaan ja ihmiskäsitykseen, joissa länsimaisen yhteiskuntamme juuret ovat. Tämä näkyy mm. toisen ihmisen huomioimisessa ja heikommasta huolen pitämisessä. Kristillinen arvopohja on toimintamme perustana ja koulumme tarjoaa kasvuympäristön, jossa kristillisiä arvoja eletään todeksi arjen keskellä. Jokainen lapsi ja nuori omana persoonanaan on arvokas, erityinen ja tärkeä. Kristilliseltä arvopohjalta nousee myös toisen ihmisen kohtaaminen ja vahva yhteisöllisyys, jonka kautta voimme löytää paikkamme yhteiskunnassa.

Young Leader ja tiimioppiminen

Oppiminen on koko elämän mittainen matka ja mahdollisuus. Joitakin vuosia sitten vahvistin ammatillista osaamistani suorittamalla johtamisen erikoisammattitutkinnon eli JET:in. Tutkinnon suorittamiseen valmistauduin osallistumalla Mestarivalmentaja koulutukseen (www.mcid.fi), joka on Jyväskylän Tiimiakatemian mene-

telmiin perustuva tiimivalmennuskoulutus. Samoihin menetelmiin perustuu myös Young Leader, joka on käytössä päiväkoti Ankkurissa. Anna-Maija kertoo lehdessä mistä Young Leader -menetelmässä on kysymys esiopetuksessa. Tiimioppimisen menetelmillä ohjataan oppilaita myös perusopetuksen puolella yhteisölliseen oppimiseen uuden opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Samalla se ohjaa oppilaita ottamaan vastuuta omasta oppimisprosessistaan. Koulutuksen kautta itselleni vahvistui entisestään kiittämisen, rohkaisemisen ja palautteen antamisen merkitys niin meille yksilöille kuin yhteisöllekin. Toimivan yhteisön kannalta tärkeää on rohkeus osallistua yhteiseen tekemiseen, aika pysähtyä kuuntelemaan, kyky kysyä oikeita kysymyksiä ja jokaisen arvostaminen tärkeänä vaikuttavana osana yhteisöä. Nämä asiat toimivat niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin muodostamissa tiimeissä. Yhteisen päämäärän saavuttamiseksi tehtävästä työstä syntyy energiaa tiimissä. Kasvatamme tämän päivän koululaisia kansainvälisen yhteiskunnan jäseniksi, joilla tulee olla vahva kielitaito, terve tuntemus omista juuristaan, laaja näkemys eri kulttuureista ja rohkeutta olla oma itsensä. Koulumme on mukana hallituksen kärkihankkeessa, jonka tarkoituksena on kieltenopetuksen varhentaminen. Tämän hankkeen kuulumisia kertovat lehdessä opettajat Kati, Outi ja Anna-Maija. Lisäksi olemme mukana kansainvälisessä Erasmus -hankkeessa, jonka kautta oppilaille on syntynyt ja syntyy mahdollisuuksia käyttää englannin kieltä aidoissa vuorovaikutustilanteissa eri kulttuureita edustavien oppilaiden kanssa. Kielitaitoa tarvitaan yhä enemmän myös omassa arkiympäristössä, ja työelämässä äidinkieli ei enää aina olekaan se ainoa käytettävä kieli.

PoKri on sydämen asia

Koulumme ja päiväkotimme ovat olleet viimeisen 20 vuoden aikana useiden ihmisten arkipäivän todeksi elämisen paikka päiväkotina, kouluna, työpaikkana tai paikkana, jossa on voinut toimia yhdessä tärkeän päämäärän eteen - mahdollistaen kristillisen päiväkodin ja koulun toiminnan Porissa. Mitä PoKri on ollut sinulle tai mitä haluaisit sen olevan sinulle, lukijani? Tule mukaan tutustumaan, miten sinä voisit olla osa PoKrin tarinaa. Koulussamme kristilliset perinteet saavat näkyä ja joulujuhlassamme kaikuvat kauniisti sukupolvien perinteet Enkeli taivaan sävelin ja sanoin. Kevätjuhlamme kruunaa Suvivirsi, joka tuo kesän tuoksun ja tunnun eri ikäisten suomalaisten sydämiin. Arkipäivän keskellä meille PoKrissa on tärkeää, että lapset ja nuoret tulevat aidosti kohdatuiksi. PoKri on sydämen asia! Terhi Rotkus, rehtori


Porin Kristillinen koulu

3

Päiväkoti Ankkuri

Porin Kristillinen koulu Koko koulutie on OMAT ERITYSPIIRTEET POKRI ON ARVOVALINTA Koulumme toimintaan tuo erimahdollista kulkea sa- tyispiirteensä OMANLAIsensa KOULU myös melko pienet Tarjoamme lapsille hyvät eväät elämassa pihapiirissä jo luokkakoot. Tästä johtuen alakoumässä eteenpäin ja yhtenäisen kasvutoimivat yhdysluokat ja yläkoupäivähoidosta alkaen. lussa polun 3 -vuotiaasta päivähoitolapsesta lussakin toiminta tapahtuu osin eri Koulumme sijaitsee Kokemäenjoen rannalla Puuvillan naapurina idyllisessä puutalokorttelissa. Porin Kristillinen koulu tarjoaa laadukasta perusopetusta 1-9 luokille ja päiväkoti Ankkuri tarjoaa päivähoitoa 3-6 vuotiaille lapsille sekä kodikkaan esiopetusryhmän. Yhdessä PoKri tarjoaa perheen eri-ikäisille lapsille ja nuorille turvallisen paikan kasvaa ja oppia. Päiväkodin läheisyys mahdollistaa luontevan siirtymisen eskarista kouluun. Koulumme tekee muiden suomalaisten peruskoulujen tapaan jatkuvaa kehittämistyötä, jotta opetus ja toiminta koulussamme olisi aina vain laadukkaampaa. Koulussamme on ammattitaitoinen ja tehtäväänsä sitoutunut sekä oppilaan parhaaseen pyrkivä henkilökunta. Tällä hetkellä koulussa on 7 päätoimista opettajaa ja 6 tuntiopettajaa sekä muuta henkilökuntaa.

luokkien oppilaista muodostuvissa ryhmissä. Rinnakkaisluokkia ei ole ja yhteistyötä tehdään siis eri ikäisten oppilaiden kanssa. Eri ikäiset lapset ja nuoret oppivat toimimaan keskenään luontevasti. Vanhemmat ovat mukana koulumme toiminnassa monin erilaisin tavoin. Melko pienenä yhteisönä koulullamme on se mahdollisuus, että opimme tuntemaan toisemme niin oppilaiden, henkilökunnan kuin vanhempienkin kesken. Koulumme ilmapiiriä on kuvattu myös kyläkoulumaiseksi ja kodikkaaksi. Kristillisestä maailmankuvasta nousevat eettiset arvot ja ihmiskäsitys ovat koulumme kasvatuksen perustana. Nämä antavat oppilaille vahvan pohjan kasvaa vastuuntuntoon sekä ymmärtämään oma ja toisen ihmisen arvo. Yhteinen arvopohja kodin kanssa myös luo vahvan yhteyden ja luottamuksen kodin ja koulun yhteistyöhön.

PÄIVÄKOTI ANKKURIN ESITTELY P

äiväkoti Ankkuri on yksityinen 42-paikkainen yhteiskristilliseltä arvopohjalta toimiva päiväkoti. Ankkuri on Porin kaupungin varhaiskasvatuksen palvelusetelituottaja (asiakasmaksu on samansuuruinen kuin kunnallinen varhaiskasvatusmaksu vastaavassa palveluntarpeessa). Päiväkotia ylläpitää Porin Kristillisen koulun kannatusyhdistys ry. Ankkurissa tarjotaan laadukasta varhaiskasvatusta ja esiopetusta 3-6-vuotiaille lapsille. Lapsiryhmät on jaettu 5-vuotiaisiin ja esioppilaihin sekä 3-4-vuotiaiden ryhmään. Lisäksi päiväkodissa on muutama aamuhoitopaikka Porin Kristillisen koulun 1.-2.-luokkalaisille koululaisille. Päiväkoti Ankkuri sijaitsee Porissa aivan Kokemäenjoen tuntumassa, Puuvillan vieressä, samalla tontilla Porin Kristillisen koulun kanssa. Ajatuksena on, että lapsi saa kasvaa 3-vuotiaasta lapsesta 16-vuotiaaksi nuoreksi samassa pihapiirissä tuttujen aikuisten keskellä. Päiväkotiin ja esiopetukseen haetaan ensisijaisesti täyttämällä sähköinen hakulomake netissä osoitteessa ankkuri.pokri.fi. Paperisen hakulomakkeen voi tarvittaessa noutaa koulun toimistolta osoitteesta Siltapuistokatu 1.

aina kohti aikuisuutta kasvavan nuoren peruskoulun 9. luokan loppuun saakka. Haluaisitko lapsesi turvalliseen, tavalliseen ja hyvään kouluun? Meillä on kristilliset arvot, rauhallinen oppimisympäristö, välittävä ilmapiiri sekä luotettavia ja turvallisia aikuisia Kuva: Valokuvaamo Nyblin

sekä kavereita. Pienessä noin 90 oppilaan koulussamme lapsesi saa olla oma itsensä - yksilö. Kouluumme haetaan koulun nettisivuilla olevalla hakukaavakkeella tai koululta saatavalla hakulomakkeella. Vapaita oppilaspaikkoja voi tiedustella ympäri vuoden. Oppilasvalinnan prosessi ja kriteerit on määritelty koulun johtosäännössä. Hakuprosessiin sisältyy oppilaan ja huoltajien haastattelu, jossa käydään läpi koulun toimintaperiaatteet. Johtokunta tekee oppilaaksiottamispäätökset.


Porin Kristillinen koulu

Young leader kutsuu mukaan

4

Päiväkoti Ankkuri

Tule mukaan!” kuuluu pihalta, kun lapset kutsuvat toisiaan leikkiin Ankkurin eskarissa. Pokrin eskarissa arki pyörii Young Leader -menetelmällä, joka on tiimi- ja johtajuuskasvatukseen perustuva toimintamalli. Sen kautta lisätään lasten osallisuutta, vahvistetaan ryhmään kuulumisen tunnetta ja ehkäistään kiusaamista. Jokainen on tärkeä osa ryhmää ja keskinäisiä vuorovaikutustaitoja harjoittelemalla rakennetaan ryhmään kunnioittamisen kulttuuria. Käytännössä lapset jaetaan aikuisten valitsemiin 4-5 lapsen tiimeihin, joissa kukin lapsista on vuorollaan sekä johtajan että tiimiläisen roolissa. Tiimin johtaja saa aikuiselta tiimihaasteen eli tehtävän, ja vie sen tiimiin ja esittelee muille, jolloin alkaa nousta lisäkysymyksiä, ihmettelyä ja ideoita. Tehtävä on sen verran haastava, että yksin lapsi ei pärjää mutta yhdessä tiimin kanssa löydetään ratkaisuja, joskus useitakin. Yh-

teisen dialogin ja ideoiden jakamisen myötä lasten ajattelukyky laajenee ja kehittyy. Lapset myös oppivat huolehtimaan tiimistään, että kaikki ovat mukana ja saavat tehtävää. Aikuisella on valmennuksellinen näkökulma lasten ohjaamiseen. Hän ei kerro heti valmiita vastauksia, vaan ohjaa lapsia toimimaan yhdessä ja kantamaan yhteistä vastuuta tehtävästä ikätasolle soveltuvalla tavalla, etsimään ratkaisua yhdessä. Näin lapset saavat itse löytää ja oivaltaa, kokea oppimisen iloa. Aikuinen kannustaa, rohkaisee, kysyy eteenpäin vieviä kysymyksiä ja nostaa lasten vahvuuksia esiin. Hän kommunikoi tiimiin lähinnä johtajan kautta vahvistaen hänen johtaja-asemaansa ja arvoaan. On tärkeää, että lapset pääsevät harjoittelemaan niin johtajan kuin tiimiläisenkin taitoja. Johtajaroolin kautta hiljaisimmatkin lapset tulevat ryhmässä kuulluiksi ja näkyviksi, saavat kokea olevansa tärkeä osa ryh-

mää. Häneen luotetaan ja se vahvistaa myös lapsen luottamusta itseensä. Toisaalta ne lapset, jotka luontaisesti ottavat tilanteet haltuun, opettelevat tilan antamista myös toisille. Lasten kanssa harjoitellaan myös yhteisen työskentelyn arviointia. Mietitään mikä meni hyvin ja iloitaan yhteisistä onnistumisista. Pohdimme myös mikä ehkä meni huonommin tai hankaloitti tiimissä tehtävästä suoriutumista, joka sekään ei ole epäonnistuminen vaan siitä voi oppia. Johtaminen on haastavaa, niin myös lapsilla, mutta sitä voi oppia. Kunkin toimiessa vuorollaan johtajana, lapsi näkee erilaisia tapoja johtaa ja huomaa pian, että hyvä yhteistyö edellyttää toisten kuuntelemista ja neuvottelua – johtaja ei voikaan siis vain yksin päättää kaikesta vaan yhdessä olemme enemmän! Anna-Maija Huhtanen Lastentarhanopettaja/esiopettaja 1. luokan oppilaat opiskelemassa Young Leader -menetelmällä kansainvälisten opettajien seuratessa Kuva: Terhi Rotkus

---------------------------------------Kieltenopetuksen varhentaminen

Osana uutta peruskouluohjelmaa kieltenopetusta on opetushallituksen toimesta päätetty varhentaa kokeilumielessä. Mitä tä- mä käytännössä tarkoittaa ja millaisia uusia käytäntöjä lasten kieltenoppimisessa nyt hyödynnetään?

-Tänä vuonna olemme saaneet mahdollisuuden aloittaa englanninopetuksen jo esiopetuksessa sekä ensimmäisellä luokalla. Pienet lapset oppivat helposti uusia asioita leikkien ja liikkuen. Näitä tapoja käyttäen oppilaat pääsevät tutustumaan uuteen kieleen ja käyttämään sitä helpoissa tilanteissa. (Kati)

Millaiselta tämä kokeilutoiminta on toistaiseksi tuntunut opettajan näkökulmasta?

--Esi- ja alkuopettajan tiiviimpi yhteistyö on ollut kokeilun myötä antoisaa, toinen toisiltaan oppimista. Lapset ovat olleet motivoituneita ja englannin opetus on tuonut itsellekin innostavan lisän opetukseen. (Ansku ja Outi)

Kuvassa opettajat Outi Lindroos (vas.), Kati Sistonen (oik.) ja Anna-Maija Huhtanen (etuala)

Millainen kokeilun vastaanotto on ollut alakoulun oppilailla?

-Oppilaat ovat suhtautuneet avoimesti ja innostuneesti englannin oppimiseen. Tätä on varmasti edesauttanut toiminnallisuus ja leikinomaisuus opetuksessa. (Outi)

Millaiselta kieltenopetus näyttää päiväkodin puolella? Onko siitä pidetty?

-Lapset ovat olleet innostuneita. Opetus on toteutunut leikkien, lau-

lujen, lorujen ja pelien kautta. Englanninkielisiä tervehdyksiä ja sanoja vilisee nyt spontaanisti enemmän arjessa maistiaisina myös englannin opetushetkien ulkopuolella, niin aikuisten kuin lastenkin aloitteesta. Outi-opeakin eskarilaiset tervehtivät yleensä aina englanniksi kun käytävillä nähdään. (Ansku)

Tarkoituksena on opetus-
ja kulttuuriministeriön mukaan edesauttaa kestävää muutosta. Onko tämä kokeilumalli sellaisenaan jo valmis laitettavaksi kaikissa kouluissa osaksi opetus- suunnitelmaa? Vai onko vielä liian aikaista sanoa? -Uskon, että kieltenopetus kannattaa aloittaa mahdollisimman ai-

kaisin. Kun kieltä opitaan leikkien, laulujen ja lorujen avulla, sanat jäävät helpommin mieleen ja oppiminen tapahtuu kuin itsestään. (Kati) -Eskarilaiset ovat olleet kovin innokkaita ja ovat oppineet jo ennaltakin monia sanoja pelien ja ohjelmien myötä. Pieni osaaminen motivoi oppimaan lisää. (Ansku)


Porin Kristillinen koulu

5

Päiväkoti Ankkuri

KouluPlus, iltistä, kerhotoimintaa ja muuta Mikä on KouluPlus? KouluPlus on koulupäivän jälkeen tapahtuvaa 3-6 -luokkalaisille suunnattua toimintaa, jolla mahdollistetaan oppilaille viihtyisä ja turvallinen iltapäivä. Siellä syödään välipala, tehdään läksyjä, askarrellaan, leivotaan, leikitään, ulkoillaan ja pelataan aikuisen läsnä ollessa ja hänen ohjauksessaan.

Elämää koulupäivän jälkeen... Millainen on tavallinen koululaisille järjestettävä iltapäivä? Tuotamme oman 1-2 –luokkalaisille suunnatun iltapäivätoimintamme Porin kaupungin avustuksella. Iltapäiväkerhoamme ohjaa koulunkäynnin sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Sari Varpela-Virtanen. Hän kertoo, että iltiksessä syödään välipala ja tehdään läksyt, kuten vanhemmat ovat toivoneet. Lisäksi ilta-

päivien kulkuun sisältyy vaihtelevasti pelailua, askartelua, piirtämistä, leipomista, ulkoilua, satuhetkiä sekä runsaasti vapaata leikkiä. - Monilla lapsilla on todella hyvä mielikuvitus, naurahtaa Sari. - Päivien ohjelmaa ei pakata täyteen ohjattua toimintaa, sillä iltis on oppilaiden vapaa-aikaa. Heillä täytyy olla vapautta suunnitella omia leikkejään. Mukavassa kaveriporukassa se onnistuukin mainiosti, myös eri ikäisten lasten kesken, kertoo Sari, joka ohjaa myös KouluPlussan toimintaa.

Millaista kerhotoimintaa koulu tarjoaa? Muu kerhotoiminta on suunnattu ensisijaisesti 3-9 –luokkalaisille. KouluPlussasta ja iltiksestäkin piipahdetaan muihin kerhoihin joustavasti. Kerhojen teemat vaihtelevat vuosittain sen mukaan, minkä alojen osaajia tulee kerhoja vetämään. Meillä on ollut kerhoja hyvin monipuolisesti viimeisten vuosien ajan, liikunnasta musiikkiin, luovaan ilmaisuun, käsitöihin, askarteluun,

kieliin ja arjen taitoihin (kokkaus, hygieniapassi). Kerhot ovat joko muutaman kerhokerran kestäviä tai pidempiaikaisia. Kerhot lisäävät yhteisöllisyyttä oppilaiden ja myös vanhempien kesken, sillä kerhoja pitävät koulullamme myös vanhemmat. Myös entiset PoKrilaiset osallistuvat mielellään yläkoulun teemailtoihin, kuten Askartelu- tai Rukousiltoihin. Kerhoille on kysyntää, varsinkin oppilaille, joilla on vähemmän harrastuksia.

Erasmus

--------------------------------------

----------------------------------------

kansainvälisiä tuulia S

yksyllä 2016 pääsimme mukaan Erasmus–hankkeeseen. Kansainvälisyys ja kieltenopetuksen vahvistaminen ovat mielestämme yksi tärkeä osa-alue oppilaiden oppimisen kentässä. Erasmus-hankkeen myötä koulullemme tuli vieraita 1. lokakuuta 2017 kumppanuuskouluiltamme Espanjasta, Kreikasta, Hollannista, Pohjois-Irlannista sekä Ruotsista. Niin opettajina kuin oppilainakin vietimme erilaisen kouluviikon jakaessamme arkemme 11 opettajakollegan sekä 4 hollantilaisen ja 4 pohjois-irlantilaisen oppilaan kanssa. Näiden toimintojen kautta voimme vahvistaa oppilaidemme osaamista tulevaisuuden haasteissa, joissa vieraiden kielten osaaminen kansainvälistymisen myötä nousee entistä tärkeämpään asemaan. Erasmus-hankkeen kautta olemme tehneet yhteistyötä 5 kumppanikoulumme kanssa mm. eri teemoihin perehtyen. Lisäksi jokaisella koululla on oma maskotti, joka kiertää muilla kouluilla esittäytymässä ja tuomassa mm. terveisiä omasta kulttuuristamme. Toiminnan nimi on ”Puppet with a mission” Hankkeen aikana vierailemme kaikilla kouluilla. Nyt vierailuja on takana 3 ja helmikuun alussa olemme menossa Ruotsiin eli neljännelle vierailulle. Jokaisella vierailulla opettajat oppivat mm. kyseisen maan koulutusjärjestelmästä sekä opiskelemme myös erilaisia opetuksellisia ja kasvatuksellisia asioita. Porissa ollessaan vieraat tutustuivat Jyväskylän yliopiston kehittämään Pedanet oppimisympäristöön ja opiskelivat sen käyttöä. Tuossa ympäristössä on myös hankkeemme kotisivut netissä. https://peda.net/hankkeet/erasmus-iooe Erasmus -hanke on opettajille ikkuna kasvatukseen laajemmassa eurooppalaisessa viitekehyksessä sekä mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen. Oppilaille se on mahdollisuus käyttää englannin kieltä aidoissa kommunikaatiotilanteissa sekä oppia tuntemaan lapsia eri maista ja näiden maiden kulttuuria.


Porin Kristillinen koulu

6

Päiväkoti Ankkuri

Pokrin yläkoululaiset vastaavat

1. Miten päädyit koululaiseksi Porin Kristilliseen kouluun? 2. Mitä harrastuksia sinulla on nyt, tai minkä harrastuksen haluaisit aloittaa? 3. Mikä pokrilaisena olemisessa on parasta? 4. Missä merkeissä yleensä välituntisi kuluvat? 5. Onko sinulla suunnitelmia peruskoulun jälkeen? Petra Ibrahim, 9lk

• 1. Vanhempani ilmoittivat minut, koska se oli lähin koulu. • 2. Tällä hetkellä minulla ei ole harrastuksia, mutta ajattelen aloittaa potkunyrkkeilyn.  • 3. Läheisyys, ihan kuin olisimme perhettä. • 4. Ystävien kanssa keskustellen. • 5. On, haluan mennä ammattikouluun, mutta en ole vielä päättänyt mihin alalle.

Viveka Heikkinen, 7lk

• 1. Kävin ensin päiväkoti Ankkurissa ja sen jälkeen halusin tähän kouluun. • 2. Harrastan alttoviulun soittoa, lentopalloa, ratsastusta, rangereita ja aloitin juuri tanssin.  • 3. Se, että tunnet kaikki ja kaverisuhteet eivät rajoitu pelkästään omaan luokkaan. Koko yläkoulu on yhtä! Opettajiinkin on hyvät välit ja niiden kanssa voi jutella kaikesta silloin kun huvittaa.  • 4. Yleensä hengailen yläkoulun tyttöjen kanssa tai käyn moikkaamassa alakoulun kavereitani. Joskus saatan mennä jopa pelaamaan jalkapalloa.  • 5. Aion mennä lukioon ja ehkä yliopistoon.

Inna Tuomi, 8lk

• 1. Edellinen kouluni jota siskoni kanssa kävimme ei ollut hyvä meille, joten äiti ajatteli PoKrin olevan paras mahdollinen vaihtoehto. • 2. En tällä hetkellä harrasta mitään, mutta haluaisin aloittaa jonkinlaisen luovan harrastuksen, esimerkiksi maalaamisen. Tai sitten oman koulubändin perustaminen olisi kivaa. • 3. Koulussani on hyvä yhteishenki ja PoKrissa voin olla oma itseni. • 4. Suurimman osan välitunneista juttelen opettajien tai kaverien kanssa. • 5. On, aion mennä lukioon.

Milla Lohja, 7lk

• 1. Päädyin oppilaaksi Porin Kristilliseen kouluun, koska vanhempani katsoivat sen hyväksi vaihtoehdoksi. • 2. Minun harrastukseni on uinti ja se on ollutkin jo reilut 10 vuotta. Haluaisin myös kokeilla jotain yleisurheilua kuten pituushyppyä. • 3. Pokrilaisena olemisessa on parasta, että tulee huomioiduksi. • 4. Välituntini kuluu yleensä muiden kanssa juttelussa. • 5. Haluaisin peruskoulun jälkeen opiskella terveysalaa.

Matias Hakala, 9lk

• 1. Menin PoKriin jo päiväkotiin ja kasvoin sieltä kouluun. • 2. Minulla ei ole harrastuksia mutta haluaisin aloittaa jalkapallon. • 3. Pienet luokkakoot. • 4. Kännykän parissa. • 5. Lukio.


Porin Kristillinen koulu

7

Päiväkoti Ankkuri

Porin kristillisen koulun uusi opettaja Kuinka päädyit opettajaksi?

Olen aina tykännyt auttaa muita oppimaan ja nähdä kuinka he onnistuvat. Pienenä pikkusiskoni oli innokas oppilas, ja koulusta kotiin tullessani olin valmis selittämään hänelle sen minkä koulussa olin oppinut. Opettaja-ammatti ei kuitenkaan vielä siinä vaiheessa ollut minun suunnitelmani. Vasta lukion aikana rakastuttuani kieliin, aloin miettimään että opettajan rooli voisi sopia minulle. Tämä tunne vahvistui yliopistossa kun opiskelin ranskaa. Opiskelun jälkeen tämä on vain vahvistunut enemmän ja enemmän, kun olen työelemässä saanut kokea millaista on olla opettaja. 

Onko hyvän opettajan määritelmä muuttumassa? Minä en usko että määritelmän ydin on muuttumassa. Minun mielestäni hyvä opettaja on tietorikas, innokas ja oppilaihin keskittynyt. Ne ovat ominaisuuksia, jotka ovat aina olleet tärkeitä opettajille, ja ovat edelleenkin. Isoin muutos oppimismaailmassa viime aikoina on ehkä ollut, että tietoa löytyy nyt helposti myös muualtakin kuin koulun kirjoista ja opettajan selityksistä. Se ei silti tarkoita, että opettajan tehtävä tänä päivänä olisi turha, tai että opettajan tieto olisi turhaa. On vaikeaa navigoida netin tietoviidakossa. Siksi tarvitaan asiansaosaavia opettajia ohjaamaan oppilaita siinä. Wikipedia-artikkelin lukeminen tai youtube-videoiden katsominen itsenäisesti eroaa suuresti opettajan innokkaasta selostuksesta. Innokas opettaja, joka ylläpitää ja motivoi oppilaiden tiedonhalua, on tärkeä osa oppimisprosessia. Oppilaat eivät

kuuntele opettajaa, jos he eivät koe opettajan välittävän heistä. On tärkeämpää keskittyä siihen mitä oppilaat ymmärsivät kuin siihen mitä minä opettajana sain tehtyä tunnin aikana.  

Millainen opettaja sinä olet?

Minä olen opettaja, joka tykkää järjestyksestä, vuorovaikutuksesta ja virheistä. Järjestys on minusta kunnon oppimisen edellytys. Sen takia yritän antaa opetusta systemaattisesti, ja pitää huolen, että järjestyssääntöjä noudetaan luokassa. Jälkimmäinen ei tarkoita, että oppilaiden pitäisi aina olla hiljaa. Minulle on erittäin tärkeää saada kaikki oppilaat mukaan vuorovaikutukseen. Valitettavasti kaikki oppilaat eivät aina halua osallistua keskusteluun opettajan ja muiden oppilaiden kuunnellessa, koska he pelkäävät olevansa väärässä. Minä olen sitä mieltä, että virheet ovat meidän ystävämme. Virheitä tulee joka tapauksessa, ja niistä voi aina oppia jotakin. Minun tunneilla saa tehdä virheitä!

Kuinka tärkeää kouluille on toimia myös yhteisönä?

Se on erittäin tärkeää, koska koulu on niin iso osa oppilaiden elämää, jonka pitäisi valmistaa heitä tulevaisuuteen. Koulu on paljon enemmän kuin pelkkä instituutio, missä lapset ja nuoret vastaanottavat tietoa. Ehkä tärkeimpänä koulun tulee toimia turvallisena yhteisönä, missä oppilas voi tuntea kuuluvansa ryhmään ja harjoitella elämässä tarvittavia sosiaalisia taitoja, kuten konfliktinratkaisua, ystävyyssuhteiden solmimista ja yhteistyön tekemistä.

---------------------------------------Andreas Nebdal on Norjasta Suomeen perheineen muuttanut opettaja, jolla on kristillisessä koulussa opettamisesta neljän vuoden kokemus

Digiopetus ja sen haasteet Anna Viljanen, olet ollut kiinnostunut digiopiskelusta käsitteenä jo pitkään. Milloin se näkyi opetuksessasi ensimmäistä kertaa, ja millaisia haasteita silloin tuli esiin?

Muistelen, että innostus lähti siitä, kun iPadit yleistyivät joitakin vuosia sitten. Niitä hankittiin koululle ja ostin samoihin aikoihin itsellenikin laitteen. Käyttö oli niin helppoa, että innostuin kokeilemaan erilaisia ohjelmia niin itsekseni kuin myös oppilaiden kanssa. Viime vuosien aikana olen seurannut melko aktiivisesti keskusteluja sosiaalisessa mediassa, josta olen saanut paljon vinkkejä ja ideoita. Olen myös käynyt koulutuksissa ja osallistunut erääseen webinaariin aiheen tiimoilta. Digiopiskelussa on myös haasteita. Laitteiden ja yhteyksien täytyy tietenkin toimia, jotta niillä voidaan työskennellä. Tietokoneisiin ja tableteihin voi tulla erilaisia ongelmia juuri kun niitä on suunnitellut käyttävänsä tai nettiyhteydessä on häiriöitä. Näille teknisille ongelmille ei voi aina mitään juuri sillä hetkellä, ja sitten vaan pitää olla valmis muuttamaan suunnitelmiaan ja soveltamaan. Uutta tietoa ja asiaa tulee myös jatkuvasti, ja näin ollen on aika paljon omasta aktiivisuudesta kiinni, mitä haluaa opetella ja mihin keskittyä.

Millaista digiopiskelu on Porin Kristillisessä koulussa tänään? Opettajat käyttävät varmasti eri tavoin tietotekniikkaa opetuksessaan. Yhteisesti meillä on käytössä Pedanet, joka toimii niin tiedotuskanavana kuin oppimisalustana. Erityisesti yläkoulun oppitunneilla oppilaat tekevät ja palauttavat tehtäviään Pedanetin kautta. Se on kätevää, koska silloin opettaja näkee kaikkien oppilaiden tehtävät samassa paikassa, ja voi antaa arvionsa tai palautteensa suoraan oppilaalle. Varsinkin uudempiin oppikirjoihin kuuluu yleensä myös erilaisia digitehtäviä. Luokkani oppilaat ovatkin välillä tehneet näitä oppikirjan ohella. Koodaaminen kuuluu myös nykyiseen opetussuunnitelmaan, ja sitä on koulussamme opiskeltu niin alakoulun valinnaisaineena kuin matematiikan tunneillakin. Internetissä on myös monia erilaisia pelejä ja tehtäviä eri oppiaineisiin, joita voi hyödyntää vaikkapa nopeasti etenevien lisätehtävinä. Toisaalta myös enemmän harjoitusta kaipaavat oppilaat ovat voineet hyötyä jostakin mukavasta oppimispelistä. Alakoululla on myös käytössään kokonaan digitaalinen oppikirja yhteiskuntaopissa. Otin se kokeilumie-

lessä käyttöön reilu vuosi sitten, ja niin oppilailta saamani palaute kuin myös omat huomioni ovat olleet varsin positiivisia. Kirjautuminen, tehtävien tekeminen ja jopa sähköisen kokeen tekeminen sujuvat varsin näppärästi. Oppilaat voivat myös arvioida omaa oppimistaan ja antaa palautetta toisille oppilaille kätevästi kirjauduttuaan omilla tunnuksilla sisään.

Digiopiskelua on myös kritisoitu sen yleistyessä yhä enemmän vuosi vuodelta. Mistä on jo digiopiskelussa otettu opiksi? Moni varmasti pelkää, että näytön tuijottaminen lisääntyy koulussakin ja kirjat jäävät pikkuhiljaa pois. Lapset ja nuorethan viettävät jo muutenkin paljon aikaan erilaisten laitteiden äärellä. Luulen kritiikin lähtevän monesti tästä näkökulmasta. Omassa opetuksessani ainakaan digiopiskelu ei korostu mielestäni liikaa, vaan paljon työskennellään perinteisesti kynää, paperia ja kirjoja hyödyntäen. Vaikka olenkin henkilökohtaisesti innostunut tieto- ja viestintätekniikan mukanaan tuomista mahdollisuuksista, pidän myös kirjaa itsessään tärkeä-

nä. Molempia tarvitaan nykypäivänä, ja yritän pitää mielessä sen, että opetuksessa ja opiskelussa tekniikka on väline eikä itsetarkoitus. Digiopiskelu kehittyy jatkuvasti uusien oppimateriaalien ja laitteiden kehittymisen myötä. Itse olen ainakin huomannut, että kaikkeen ei voi perehtyä ja osata kaikkea. Opettajan ei tarvitse myöskään itse olla huippuosaaja, vaan hän voi myös oppia oppilailta tai kokeilla vaikkapa jotakin uutta juttua luokassa, vaikka ei olisikaan ihan varma sen toimivuudesta. Hyviksi havaitut jäävätkin sitten helpommin jatkuvaan käyttöön, ja muut karsiutuvat pois.

Mikä sinusta on digiopiskelun paras puoli?

Jos digiopiskelussa on haasteita, niin hyviä puolia on enemmän. Moni oppilas kokee opiskelun mielekkäänä ja he innostuvat siitä. Vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia on paljon. Digitaaliseen kirjaan voi myös lisätä opettajan omia tehtäviä ja seurata reaaliaikaisesti oppilaiden edistymistä. Tietoja viestintätekniikan monipuolinen käyttö opettaa oppilaalle yhteiskunnassa tarvittavia tietoja ja taitoja. Itselleni tärkeää on myös, että opin uutta ja säilytän halun tutkia ja innostua uusista asioista. Tämän toivon välittyvän myös oppilaille!


Porin Kristillinen koulu

Roni Palomäki kokee Porin Kristillisen koulun aidon ja välittömän linjan suunnanneen hänet alalle, jossa kohdataan ja autetaan ihmisiä

-Vanhempani kuuluivat helluntaiseurakuntaan, jonka tiloihin koulun toiminta oli juuri siirtynyt. Sitä kautta tieto koulusta kantautui monille muillekin tulevien luokkakaverieni vanhemmille. Vuosi koulun aloittamisen jälkeen saatiinkin uudet tilat Puuvillan luota ja jotka olivat Steinerkoulun entiset.

Mikä pokrilaisena olemisessa oli parasta? -Päällimmäisenä on ehdottomasti yhteishenki, se turvallinen ja kotoisa ilmapiiri. Aamulla ei tuntunut siltä, että menee kouluun, vaan että lähtee osaksi yhteisöä, jonka osana tahtoi olla. Koulun henki oli välitön, eikä siellä hoidettu asioita kylmäkiskoisesti vaan konsensuksessa. Läsnäoleviin opettajiin tuli tutustuttua henkilökohtaisella tasolla vuosien varrella. Tutulle ja lämpimälle auktoriteetille ei tullut kenellekään mieleen räyhätä. En tiedä, kuinka muissa suuremmissa kouluissa oli, mutta PoKrissa opettajilla oli aina aikaa.

Päiväkoti Ankkuri

-------------------------

Entinen koululainen muistelee

Miten päädyit koululaiseksi Porin Kristilliseen kouluun?

8

Mihin jatkoit Porin Kristillisen koulun jälkeen?

-Siirryin Porin Suomalaiseen Yhteislyseoon, jossa kouluyhteisö olikin huomattavasti suurempikokoinen. Olihan se jännittävää, mutta samalla siellä oli hektistä siinä mielessä, että kun Pokrissa sai muovautua rauhassa omaksi itsekseen, niin PSYLlissä tuntui siltä, että siellä oli ennaltamäärättyjä muotteja, joihin piti sopeutua kuin osaksi jotain koneistoa. Ylioppilaaksi päästyäni hoidin intin pois alta ja aloin hakea opettajakoulutukseen, samalla päätyen työharjoittelemaan koulunkäyntiavustajaksi Pokriin. Jatkoin koulunkäyntiavustajan hommia, opettajan sijaisuuksienkin merkeissä parissa muussakin koulussa ja tein myös kaupan alan hommia. Muutaman vuoden hakemisen jälkeen en kuitenkaan päässyt niihin kouluihin, joihin halusin mutta sitten, uudistaessani elämänasennettani, kiinnostuinkin hyvinvointialasta. Haluan tehdä töitä ihmisten hyvinvoinnin eteen. Tällä hetkellä olenkin 3. vuoden opiskelija Satakunnan Ammattikorkeakoulun fysioterapialinjalla.

Päätoimittajan kaneetti P

--------------------------

---------------------------

äätin 14-vuotiaana hakeutua omasta halustani Porin Kristilliseen kouluun ja se tapahtui aivan viime tipassa, vain viikkoa ennen kesäloman päättymistä. Olin jo tarpeeksi kyllästynyt kiusaamisen ilmapiiriin koulussa, jossa olin käynyt alakoulun, eikä tutustumiskäynti eräässä toisessa koulussa näyttänyt parantavan asiaa jatkossakaan. Laskeskelin, että kristillisessä koulussa ei varmaankaan esimerkiksi järjestetä mokubileitä. Niin tai näin, en voisi kuvitella nyt näin jälkeenpäinkään parempaa valintaa. Mukavat luokkakaverit, harrastukset ja seurakuntayhteys löytyivät koulun kautta. Tutustuin lähemmin kristillisiin arvoihin, joiden valossa elämä on tuntunut aina arvokkaalta. Oppisuunnitelma oli kyllä yllätyksekseni täysin tavallinen. Ei ollut siis vaikkapa poikkeuksellista määrää uskonnonopetuksen viikkotunteja. Aamunavauksissa huomasi vahvimmiten niin sanotusti väriä tunnustettavan. Mitä kaikkea sainkaan! Opin käyttämään kameraa tulevan luontokuvaajan kanssa. Kouluavustajana toiminut metallikitaristi näytti, kuinka kitaralla soitetaan C-duuri ja E-molli. Seurakunnalta kutsuttiin mukaan pelaamaan lentopalloa, ja tajusin, että se on minun lajini. Nykyään nämä asiat ovat osa elämääni sekä työn että harrastuksien merkeissä. Olen iloinen koulun puolesta, kun se sai vihdoin pysyvän opetusluvan. Rasmus Forssell

en!

lte aa ta

Leikk

JB-Rengas Oy

www.konerauta.fi Verkkokauppa: tietotekniikka, autohifi, rakentaminen, sisustus Edullisia löytöjä!

en!

e a talt

a Leikk


Porin Kristillinen koulu

9

Päiväkoti Ankkuri

Musiikin merkitys PoKrin koulumaailmassa Musiikin merkitys koulumaailmassamme Iloinen, harras, kiittävä musiikki on aina liittynyt kristillisyyteen. Porin Kristillisessä koulussa musiikilla on aina ollut sijansa. Koulun piirissä on kajahtanut kuoro- ja soololaulanta, soitintapailu ja gospelmusiikki. Joulu- ja gospelmusiikista on muodostunut jo perinne. Äänitteitä on tehty ja julkaistu. Yhteistyö Palmgren konservatorion kanssa on ollut hedelmällistä. Porin Kristillisen koulun kannatusyhdistys järjestää gospelkonsertteja. Ne ovat onnistuneet yli odotusten. Talkoovoimin läpiviedyt konsertit ovat täyttäneet salit. Yhdessä Palmgrenkonservatorion kasvattien tukemana ovat moninaiset solistit saaneet esittää sekä perinteistä amerikkalaista että suomalaista musiikkia, joissa on kristillinen ilosanoma taikka nöyrä kiitos.

Laurille musiikki on kaikki kaikessa

Lauri Heimonen on 20-vuotias porilainen juuri armeijan aloittanut alokas. Hän aloitti ”PoKri”-uransa päiväkodista v. 2000. Isän työt olisivat kyllä jossain vaiheessa vaatineet paikkakunnalta muuttamista, mutta isä saikin neuvoteltua asiat niin, että voi tehdä työtänsä matkustellen Porista käsin, onneksi. Koulussa Lauri sai toimia tukioppilaana pienemmille ja yläasteella oppilaskunnan puheenjohtajana. -Olin jo pitkään suunnitellut, että tämä mies ei lukioon mene, vaikka arvosanat olisi kevyesti sinne riittänyt. Muusikon ura on mulla tähtäimessä, Lauri sanoo. PoKrissa on aina ollut musikaalisia opettajia paljon ja he saivat Laurin innostumaan ja oppimaan musiikista. 10-vuotiaana Lauri aloitti musiikin perusopinnot Palmgren-konservatoriossa bassokitara pääaineena, sivuaineeksi myöhemmin tuli vielä rummut. Lisäksi ohjelmaan kuului teoriaopinnot ja bändisoitto.

Musiikkia opiskelemaan

Eräs muusikko muistelee

Keep the Change, Despair

Porin Kristillisen koulun oppilaiden ja henkilökunnan yhdessä tehtyä musiikkia on ostettavissa osoitteessa www.holvi.com/shop/pokri-kauppa/

Folkyhtye Samoajassa soittaa kaksi entistä pokrilaista, tutustua voit osoitteessa www.samoaja.com

-----------------------------Saajan tilinumero

Saajan nimi

Koulusta hyvät eväät muusikon taipaleellekin

-Tahdon sanoa kaikille, että Porin Kristillinen koulu antaa hyvät valmiudet myös muusikon uralle. Yhteistyö oli luontevaa jo peruskoulun aikana; soittotuntini ja muut siihen liittyvät musiikinopinnot saatiin yhteistyössä Palmgrenin kanssa sovittua hyvin iltapäivisin koulun jälkeen. Lisäksi pidettiin yhteistyössä Porin Kristillisen koulun ja Palmgrenin kanssa Gospel -konsertteja, joissa sain olla mukana esiintymässä. Ammattiopiskelujen aikana sain olla mukana myös Porin Kristillisen koulun CD:n tuottamisessa.

Café Jazzissa 16.8.17 järjestetyssä Meet-tapahtumassa esiintyi muun muassa akustista gospel-räppiä soittava Brosef, jossa ukulele-bassoa soittaa Lauri Heimonen

I

säni ja äitini ovat, niin kauan kuin minä muistan, olleet musiikin suurkuluttajia. Konserteissa on tullut nollavuotiaasta lähtien käytyä jatkuvasti. Musiikin ottaessa enemmän alaa elämässäni alkoi kitaransoitto kiinnostaa yläkoulun alussa. Samalla PoKriin ilmestyi mahdollisuus kokeilla soittaa akustisella kitaralla ensimmäistä kertaa, kouluavustajan opastuksella. Tästä ei mennyt kuin muutama vuosi, kun kristitty metalliyhtyeemme täynnä pokrilaisia oli kyseisen kouluavustajan kotistudiolla tekemässä ensimmäistä demoansa. Siinä vaiheessa oli jo jalkapallo ja shakki jääneet taakse. Musiikista tuli itsensä toteuttamisen kanava, johon vahvasti kuului eläytyminen ja improvisaatio. Kiersimme Keep the Change, Despair -yhtyeen kanssa ympäri Suomea kunnes asuinpaikkakuntien välinen matka rohkaisi muihin, uusiin projekteihin. Po r i n K r i s t i l l i s e s t ä k o u l u s ta on tutuistani moni jatkanut musiikin opiskelemista, erityisesti Suomen Raamattuopiston musiikkilinjalla Rasmus Forssell entinen PoKrin opiskelija

----------------

-Olin ajatellut monta vuotta, että peruskoulusta menen suoraan opiskelemaan Porin Palmgren-konservatorioon ammattimuusikoksi. Pääsin opiskelemaan eka yrittämällä ja vielä toivelinjalle eli musiikkiteknologian linjalle. Valmistuin 2017 keväällä ja olen tehnyt koko ammattiopiskelun ajan samalla myös keikkatöitä eri tapahtumatekniikkayrityksissä sekä lisäksi soittokeikkoja eri seurakunnissa ja tapahtumissa yhteensä noin 150 vuodessa, Lauri muistelee. Kun aika koitti, Lauri ilmoittautui varusmiessoittokunnan pääsykokeisiin. Lauri astui palvelukseen 8.1.2018. -Odotan innolla maaliskuussa alkavaa erikoistumiskautta, jossa pääsee musiikin kanssa tositoimiin ja keikkoja saattaa olla lähes 100 puolen vuoden aikana. Tavoitteeni on tulevaisuudessa tienata leipäni musiikin ja musiikkiteknologian osaamisellani, tuumii Lauri.

Noora-Maria Kylväjä oli yksi ensimmäisistä oppilaista koulun perustamisvuonna 1996. Peruskoulun jälkeen hän opiskeli Palmgren-konservatoriossa ammattimuusikoksi ja sen jälkeen opiskeli vielä Tampereen ammattikorkeakoulussa musiikkipedagokiksi. Hän opettaa tällä hetkellä PoKrissa musiikkia ala-koulun oppilaille.

Maksaja

Tililtä nro

HUITTISTEN SP FI09 4456 0010 2053 19 OSUUSPANKKI FI19 5700 0240 1213 86

TILISIIRTO

Keräyslupa nro RA/2016/711 Viitenumerot: Porin Kristillisen koulun kannatusyhdistys ry Siltapuistokatu 1 28100 Pori

1.12.2016 – 30.11.2018

19965 lahjoitus koululle 20006 lahjoitus päiväkodille www.pokri.fi s-posti: toimisto@pokri.fi puh. 02 634 1800

Viitenro Eräpäivä

EUR


Porin Kristillinen koulu

10

Päiväkoti Ankkuri

Kristillinen kasvatus on perusoikeus! S

uomi elää arvojen murrosvaihetta. Erityisesti tämä näkyy koulujen nopeasti sekularisoituvissa kasvatustavoitteissa, joissa kristillinen perintömme on häivytetty lähes kokonaan. Kristilliset koulut tarjoavat niille vanhemmille, joille kristillisyys on tärkeää, mahdollisuuden turvata lasten kristillinen kasvatus. Valtioneuvosto käsitteli toukokuussa yksityiskoulujen opetuksenjärjestämislupia. Joukossa oli kuusi kristillistä koulua. Kaksi kristillistä koulua sai pysyvän luvan, kaksi sai viiden vuoden mää-

räaikaisen luvan, yksi hakemus hylättiin ja yksi uusi koulu sai kolmen vuoden määräaikaisen luvan. Päätöksiä edelsi moniviikkoinen keskustelu ja vääntö kulissien takana, ja viimein kohtalainen lopputulos. Vaikka iloitsen näistä päätöksistä, totean samaan hengenvetoon: ei ole oikein, että jo useita vuosia toimineita kouluja, jotka täyttävät kaikki vaaditut alueelliset, taloudelliset ja sivistykselliset vaatimukset, laitetaan tällaisen lupamenettelyn kohteeksi, jossa kulloinkin istuvan hallituksen poliittinen yhdistelmä on suurin yksittäinen luvan saantiin vaikuttava tekijä.

Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa ja mallimaassa opetuksen järjestämislupa ei saa perustua poliittiseen mielivaltaan, vaan selkeisiin ohjeisiin ja säädöksiin. Nykyisessä laissa oleva harkintavaltaan ankkuroitu lupamenettely on muutettava vastaamaan nykyaikaista valinnanvapauden oikeutta ja ihannetta. Lakiin on saatava muutos, joka kunnioittaa vanhempien oikeutta valita, millaista opetusta haluavat lapsilleen. Kristillinen kasvatus toteutuu parhaiten kotien ja kristillisten koulujen vuorovaikutuksena. Tätä edistän. Antero Laukkanen, kansanedustaja

Kuva: Eduskunta

---------------------------Tentissä Antero Laukkanen

Millä tavalla olet ollut mukana kristillisten koulujen opetuslupahankkeissa?

-Olen ollut taustavaikuttajana ja tehnyt sitä niin sanottua kansanedustajan perustyötä eli ollut tässä asiassa yhteydessä ministeriöön ja valmisteleviin virkamiehiin ja sillä tavoin pyrkinyt vaikuttamaan tähän lopputulokseen ja lupien läpi menemiseen.

Minkä takia juuri sinä olet puhunut kristillisten koulujen oikeuksien puolesta?

-Kristillinen kasvatus on ollut koko minun poliittisen elämäni keskeinen teema vuodesta 1997 lähtien. Haluan vaikuttaa siihen, että kristillisillä kouluilla olisi oikeus olemassaoloon ja opetuksenjärjestä-

mislupaan sekä valtiolliseen tukeen ja oppilailla on mahdollisuus käydä kristillistä koulua. Tietenkin kristittynä ajattelen, että kristilliset koulut ovat tärkeä asia, erityisesti näin yhteiskunnan maallistuessa kiihtyvässä määrin. Haluan olla tuomassa vaihtoehtoa, jossa kristillinen kasvatus on keskeistä, jotta syntyisi sukupolvi, joka ymmärtää meidän kansakuntamme arvojen olevan kristillisissä arvoissa. Suomi on oppinut lukemaan Raamattua lukemalla ja käytännössä kristillisestä maailmankuvasta nouseva arvomaailma on se, jolle Suomen menestys on rakentunut.

Voisiko siis tässä tapauksessa sanoa, että kristillisissä arvoissa on kyse myös kulttuurihisto-

riasta Suomen kohdalla?

-Kyllä ehdottomasti voi. Laajasti katsottuna koko meidän yhteiskunnan sivistys on syntynyt kristillisestä arvopohjasta, aivan samoin kuin koko läntisessä maailmassa, mutta Suomessa se on vain erityisen selkeästi nähtävissä. Kun kristillisiä arvoja ollaan laittamassa yhteiskunnassa sivuun, niin se johtaa yhteiskunnallisen moraalin pirstoutumiseen, ja kun tämä pirstoutuminen tapahtuu, niin silloin harmaat alueet lisääntyvät. Se on vakava asia yhteiskunnalle.

Mikä tästä koko asiasta tekee sinun sydäntäsi lähellä olevan?

-No tietysti oma henkilökohtainen kristillinen vakaumus on siinä
pohjalla. Lisäksi vakuuttuneisuus

siitä, että kristillinen maailmankuva on ainoa oikea kestävä yhteiskuntamuoto. Demokratia ja ihmisoikeudet, omasta jakaminen, kohtuullisuus ja niin sanotut kristilliset hyveet ovat yhteiskunnan perusta, ja paras perusta.

Porin Kristillinen koulu sai viime kesänä vihdoin pysyvän opetusluvan. PoKri oli Suomen pisimpään pysyvää opetuslupaa hakenut kristillinen koulu. Onko sinulla lähettää terveisiä nyt kun se vihdoin on saatu? -Erityisterveiset kaikille Porin alueella asuville kristityille perheille. Nyt saa luvan ottaa tämän asian vakavasti ja täyttää koulu lapsilla. Koulua ei nyt pidä unohtaa vaan sen sijaan kaksin käsin tarttua tähän

hienoon asiaan, että tällainen koulu on nyt saanut pysyvän luvan. Se oli itselleni aivan erityinen taistelukohde, että tällainen pitkään toiminut koulu saisi pysyvän opetusluvan. Ei ole enää moraalisesti kestävää eikä oikeudenmukaista, että kun koulu on kerran osoittanut toimintakykynsä, niin sille ei annettaisi pysyvää lupaa. Valtioneuvosto teki päätöksen opetusluvista, ja minun puheenvuorossani ministerille ja valtioneuvoston jäsenille oli tämä viesti, että ei ole mitään perusteita myöntää vain väliaikaisia opetuslupia, jos koulu on toiminut niin kauan kuin tekin olette toimineet. Te olette osoittaneet toimintakykynne.

---------------------------etsäpalvelu Kiviranta tmi metsapalvelu.kiviranta@outlook.com


Porin Kristillinen koulu

11

Päiväkoti Ankkuri

---------------------------------------------------

Se korkeampi voima

E

Monipuolinen siivousalan tukkuliike Valikoimiimme kuuluvat kaikki siivouksessa ja suurkeittiöissä tarvittavat aineet, koneet, välineet ja matot sekä paperituotteet. Meiltä myös perusterveydenhuollon tuotteet.

Tilaa helposti verkosta: www.surmet.fi Surmet Oy | Eteläväylä 7, Pori | P. (02) 637 5566 | surmet@surmet.fi

ASBESTI JA HAITTA-AINE KARTOITUKSET

044 060 5476

lämäni niin sanotut raikulipoikavuodet sijoittuvat vuosien 1966 - 1976 välille. Kun vielä 1960-luvulla päihteidenkäyttö oli pääosin hauskaa, vaivatonta sekä vastuutonta – alkoi se seuraavalla vuosikymmenellä olla tuskaa, pakonomaista ja säälimätöntä. Jälkeenpäin ajateltuna suistuminen katuojaan tapahtui merkillisen salakavalasti. Ihminen myös hoki itselleen, että ei minusta mitään puliukkoa tule, pystyn lopettamaan koska tahansa. Yhtäkkiä sitä huomasi, ettei pystykään. Tokihan sitä tuli pantua kädet ristiin. Ainakin aamuyön kammottavina tunteina, kun elimistö tärisi vieroitusoireissaan. Tässäkö tämä on nyt, ajatteli alle 30-vuotias sairaalasängyssään, jossa pysyminen oli varmistettu vankoin lepositein. Askel askeleelta alkoi paluu elämään. Oli opittava kaikki se, joka olisi pitänyt sisäistää 10 vuotta aikaisemmin. Ajokortin ajaminen oli tuskallista, mutta vielä vaikeampaa oli opetella katsomaan ihmisiä silmiin. Tunnevammaisen ihmisen itsetunto oli nollassa. Miten täyttää ne 24 tuntia, jotka siihen saakka olivat täyttyneet alkoholin hankinnasta, humalassa olemisesta ja krapulasta selviämisestä? Ihminen oli ilman alkoholia, mutta oliko hän raitis? Kädet nyrkissä hän huonotuulisena mittaili katuja ja oli varsin tyytymätön elämäänsä. Onneksi, johdatuksesta, hän löysi vertaistukiryhmän, miesten ja naisten toveriseuran ja monta kaltaistansa. Nyt hän saattoi jakaa kokemuksensa, saada tukea ja tuntea turvaa. Kun eteen tuli askel, jossa puhuttiin korkeammasta voimasta, tuntui se Johnny-Kai Forssell (s. 1946) on porilainen toimittaja ja kirjailija, joka on myös tehnyt päihdetyötä. Hän perustaa kirjoituksensa yleensä omiin kokemuksiinsa jättäen tieteen ja etenkin lääketieteen muitten huoleksi. Forssell on toiminut myös radiossa sekä kirjoittanut erilaisia kokoelmia ja näytelmiä. Käsi kädessä

Bändin sovitukset: Jukka Korhonen Tuottaja: Porin Kristillisen Koulun kannatusyhdistys ry Äänitys, miksaus ja masterointi: Jarkko Kylväjä Studio Selim 2009 Kannet: Karoliina Leikkari Valokuvat: Elina Heikkinen, Kati Sistonen, Anna Viljanen, Eija Ikonen ja Karoliina Leikkari Yhteydenotot: koulu@pokri.fi, www.pokri.fi

Kiitos!

Kasi_kadessa_pages[8].indd 1

www.ahakon.fi Asbestikartoituksia 30 vuoden kokemuksella AHA-koulutus kartoittajilla

Hän on suorittanut päihdetyöntekijän tutkinnon sekä opiskellut lääkkeetöntä huumehoitoa Ruotsissa ja Ranskassa. Maailmalla paljon matkustanut ja asunut Forssell on julkisesti kertonut omasta päihdeongelmastaan ja siitä selviämisestä. Hän on kiertänyt eri oppilaitoksissa ja yhteisöissä kertomassa selviytymistari-

sen mahdollisuuden, eikä niin tyhmää miestä voisi löytyä, että sen heittäisi pois! Johnny-Kai Forssell Porilainen toimittaja joka sai raittiuden 16.8.1976 nansa sekä uskostaan korkeampaan voimaan. Forssell on kertonut, että esitelmätilaisuuksissaan hän ”ei laula, ei maanittele, varoittele eikä tuomitse ketään eikä mitään, mutta mieluusti toimii valantehneenä lasten pelottelijana sekä kannabiskonsulttina.”

Porin Kristillisen koulun oma nettikauppa

Jukka Korhonen: piano Jarkko Kylväjä: kitarat Miikka Sammalisto: basso Jaakko Kotiniemi: rummut

Mari Atkins, Elina Heikkinen, Jukka Korhonen, Marjaana Korhonen, Jarkko Kylväjä, Noora-Maria Kylväjä, Hanne Lakonen, Kati Lukkari, Terhi Rotkus, Miikka Sammalisto, Tomi Aalto ja muut mukana olleet.

nyt todelliselta ja oikealta. Jumala-käsite oli jokaisen vapaasti valittavissa, mutta kaikki olivat yhtä mieltä siitä että jollakin korkeammalla voimalla oli sormensa pelissä. Korkeampi voima antoi minulle toi-

Porin Kristillinen Koulu

www.holvi.com/shop/pokri-kauppa/

19.11.2009 22:54:47

pokri.fi


Mitä Porin Kristillisestä koulusta tulee ensimmäisenä mieleen? Näin vastasivat Porin Kristillisen koulun oppilaiden vanhemmat laatututkimukseen.

Siltapuistokatu 1, 28100 Pori

Porin Kristillinen koulu

Puh. 02 6341830

PoKrin Sanomat 2018  
PoKrin Sanomat 2018  
Advertisement