__MAIN_TEXT__

Page 1

POHJOLAN VOIMA

SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018

Ministeri Tiilikainen: Ilmastopolitiikan pieni mahtimaa s. 4

Toimitusjohtaja Tykkyläinen: Uuden edessä s. 18 TEEMA:

Energiatulevaisuus ja digitalisaatio


SISÄLLYSLUETTELO

04 16 26 Ministeri Tiilikainen: Ilmastopolitiikan pieni mahtimaa

Digitalisaatio on energia-alan seuraava suuri aalto

03 Pääkirjoitus 08 ET:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä:

Seuraava murros

10

11

Sitran Mari Pantsar: ”Suunta on oikea, mutta vauhti ei riitä”

Henkilökuvassa Ilkka Tykkyläinen

Yhdessä enemmän, yhdessä tehokkaammin

24

Energiateollisuus ry:n visio: Energiatehokas tulevaisuus

14 Energiatulevaisuus, pohdi näitä! 15 Millainen on vesivoiman, lämpövoiman

18 20

Monipuolinen energiaosaajien joukko

29 30

Hallituksen puheenjohtaja Tapio Korpeinen: Markkinaehtoisuus ainoa kestävä etenemismalli Kolumni: Lauri Virkkunen Sodan vuosista tähän päivään – 75 vuotta Pohjolan Voimaa

ja ydinvoiman tulevaisuus Suomessa?

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018 Päätoimittaja Riitta Larnimaa

Kansikuva GettyImages

Osoitteenmuutokset info@pvo.fi

Toimitus Hannele Kukka, Eveliina Miettunen, J-P Paajanen, Jaana Parkkola, Päivi Saarinen, Anna Saarenoja

Paino Newprint Oy

Julkaisija Pohjolan Voima Oyj PL 40 00101 Helsinki puh. 010 478 5000

Taitto Viestintä Ground Oy

2

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018

Paperi kansi Lumisilk 170 g, sisäsivut Lumisilk 130 g

22. vuosikerta


PÄÄKIRJOITUS Riitta Larnimaa Johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet

75-vuotias Pohjolan Voima katsoo tulevaisuuteen Pohjolan Voima on ollut voiman lähde jo vuo-

huolehtia sähköjärjestelmämme kustannuskil-

desta 1943. Yhtiö perustettiin 75 vuotta sitten,

pailukyvystä ja markkinaehtoisuudesta. Vesi- ja

13.7.1943 turvaamaan energiaan käyttävän

ydinvoimalla on keskeinen rooli ilmastotavoittei-

teollisuuden sähkön saannin. Pohjolan Voiman

den toteuttamisessa. Pohjolan Voiman hallituk-

historia on osa Suomen kasvua hyvinvointiyh-

sen puheenjohtaja Tapio Korpeisen sanoin

teiskunnaksi.

”onkin viisasta turvata niiden toimintaedellytyk-

Pohjolan Voimalla on koko olemassaolonsa ajan ollut kyky katsoa tulevaisuuteen. Siksi olemme valinneet juhlavuotemme teemaksi energiatulevaisuuden. Energia-alaa viitoittaviin megatrendeihin kuuluvat digitalisaatio, ilmastonmuutos ja asiakkaiden roolin vahvistuminen. Muun muassa näitä teemoja käsittelemme tässä sidosryhmälehtemme juhlanumerossa. Energia-ala huolehtii ihmisten perustarpeista: sähköstä, lämmöstä ja valosta. Alan asiakkaita ovatkin kaikki kansalaiset ja koko yhteiskunta. Yhteiskuntien sähköistyminen kasvattaa

set ja välttää toimenpiteitä, jotka aiheuttaisivat laitoksille lisäkustannuksia tai käyttörajoitteita”. Juhlavuotemme kunniaksi olemme kiristäneet ilmastotavoitettamme. Tavoitteenamme on nyt nostaa hiilidioksidi-

Tavoitteemme on nostaa hiilidioksidineutraalin sähköntuotannon osuus yli 95 prosentin.

neutraalin sähköntuotannon osuus yli 95 prosentin vuoteen 2020 mennessä. Olemme jo hyvin matkalla kohti tavoitetta, sillä viime vuonna hiilidioksidineutraalien energialähteiden osuus oli jo 92 prosenttia. Pohjolan Voiman ruoriin tarttui elokuun puolessa välissä Ilkka Tykkyläinen kahdeksan vuotta Pohjolan Voimaa luotsanneen Lauri

energia-alan merkitystä. Alan tulevaisuus näyt-

Virkkusen eläköidyttyä. Uuden toimitusjohta-

tääkin hyvältä.

jan johtamana Pohjolan Voima jatkaa tulevai-

Energia-alaa ohjaa kuitenkin monia mui-

suuteen katsomista. Ponnahduslautanamme

ta aloja enemmän poliittinen päätöksenteko

ovat osaava henkilöstö ja vankka suomalainen

ja sääntely. Vuoden 2019 useisiin vaaleihin

omistajuus sekä vahvat arvomme: taitavasti,

valmistautuvilta päättäjiltä odotetaan nyt kykyä

rohkeasti, yhdessä.

katsoa ja ymmärtää suuria kokonaisuuksia osaoptimoinnin sijaan. Ilmastonmuutoksen torjunta

Juhlavuositerveisin

on tärkeä yhteinen asia. Samalla on tärkeää

RIITTA LARNIMAA

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018

3


Energiatulevaisuus ja digitalisaatio

Energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

4

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018


Teksti ja kuvat J-P Paajanen

Ilmastopolitiikan pieni mahtimaa Suomen asema EU:n ja maailman ilmastoja energiapolitiikassa on vahvempi kuin koskaan. Suomen pitää jatkaa aktiivisena, silloin meitä kuunnellaan myös itsellemme tärkeissä asioissa. Näin ajattelee energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Suomen nykyistä ilmasto- ja energiapolitiikkaa pidetään yleisesti hyvin onnistuneena. Tyytyväisyys kuuluu myös ministeri Tiilikaisen puheissa. Suomi on pitänyt kiinni EU:n ilmastotavoitteista ja vienyt energiamurrosta eteenpäin nopeasti ja kustannustehokkaasti. – Energiapolitiikkamme suuret linjat ovat nyt Pariisin sopimuksen mukaisella uralla. Hiilidioksidipäästöjä on kuitenkin vähennettävä enemmän ja nopeammin kuin vuoteen 2030 ulottuvat päästövähennystavoitteemme edellyttävät. Uusiutuvan energian osuuden lisääminen yli puoleen energiankäytöstä ja kivihiilen kielto auttavat tässä työssä. Tarvitsemme suuria uudistuksia tulevina vuosikymmeninä, Tiilikainen sanoo. – Haluan nähdä, että Suomi profiloituu globaalisti tunnettuna ratkaisujen hakijana ja kehittäjänä. Vuoden 2025 tavoitteena on se, että Suomi nousee maailman kärkimaaksi kierto- ja biotaloudessa sekä puhtaissa energiaratkaisuissa.

EU:n aktiivi ja vastuunkantaja Tiilikaisen ministerikauden kohokohta on ollut YK:n ilmastoneuvottelut 2015. Niiden lopputuotoksena syntyi Pariisin ilmastosopimus, jossa lähes kaikki maailman maat sitoutuivat ilmastonmuutoksen torjumiseen. – Suomi oli Pariisissa yksi EU:n suurimmista neuvotteluvastuun kantajista ja on ollut muutenkin EU:ssa aktiivinen. Sanoisin, että Suomen asema EU:n ja maailman ilmasto- ja energiapolitiikassa on vahvempi kuin koskaan. – Kun kannamme vastuuta ja haemme ratkaisuja EU:ssa,

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018

5


Energiatulevaisuus ja digitalisaatio

myös meille tärkeiden asioiden saa-

ja ja pitkiä kehitysprojekteja vaativa ala

minen eteenpäin on helpompaa. Jos

on uudistunut Suomessa nopeasti.

menemme takomaan kengällä pöytään

– Haluan kiittää energia-alaa siitä,

vain silloin, kun EU-linja ei miellytä, niin

että yhteistyö on niin mutkatonta. Etu-

kukaan ei kuuntele.

järjestöt ja yritykset sanovat selkeästi

Asenneilmapiiri ilmastonmuutoksen

mielipiteensä, ovatpa ne samaa tai eri

ympärillä on muuttunut lyhyessä ajas-

mieltä. Olen myös tyytyväinen siihen,

sa. Eurooppa on ollut suunnannäyttäjä,

miten aktiivisesti vaadittuja uudistuksia

mutta Tiilikainen näkee positiivisia

on lähdetty toteuttamaan.

signaaleja myös muualla. – Ympäri maailmaa on nyt oivallet-

Yksi Suomen lähitulevaisuuden ilmastotavoitteista on ollut nostaa

tu, että ilmastonmuutos koskettaa jo

uusiutuvan energian tuotanto 38

tätä sukupolvea. Moni maa kärsii ilmas-

prosenttiin loppukäytöstä vuoteen

tonmuutoksen haittavaikutuksista täl-

2020 mennessä. Tavoite on saavutettu

läkin hetkellä. Meidän päättäjien pitää

etuajassa, mille suurin syy on nopeasti

ohjata isoa kuvaa niin, että yritysten ja

lisääntynyt ja kehittynyt bioenergian

yksilöiden olisi helppoa ja taloudellisesti

käyttö.

järkevää tehdä ympäristöystävällisiä valintoja. Tiilikainen on arvioinut, että Suomi voisi olla kansallista energiaja ilmastostrategiaa noudattamalla hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2045. Hiilineutraalius tarkoittaa, että Suomen metsät pystyisivät sitomaan

– Vesivoiman ympärillä käydään kes-

kustelua, ja pidän

Pidän hyvänä sanoa ääneen, että vesivoima on erittäin tärkeä palanen energiapaletissamme.

kaikki tuottamamme fossiiliset päästöt. Tällä hetkellä metsämme sitovat noin 30 prosenttia päästöistä. – Hiilinielujen lisääminen on yhtä

ääneen, että se on erittäin tärkeä palanen energiapaletissamme. Vesivoima tuo keskimäärin 15 prosenttia meidän sähköntuotannostamme ja tasapainottaa säätövoimana säästä riippuvais-

ta tuotantoa. – Hallituksen kärkihankerahoilla on rahoitettu noin kymmenen jokiseudun hankkeita, joilla parannetaan vaellus-

tärkeää kuin päästöjen vähentämi-

kalojen tulevaisuutta. Arvostan paljon

nen. Metsien kasvua on mahdollista

hankkeissa nähtyä yhteistyöhenkeä.

edelleen nopeuttaa, ja metsäpinta-alaa

Suomessa merkittävä osa sähköstä

voidaan kasvattaa. Meillä vapautuu

tuotetaan mankalatoimintamallilla.

koko ajan uutta metsämaata käyttä-

Mankalassa energiayritys myy tuotta-

mättömistä viljelymaista ja verkkoyh-

mansa sähkön ja lämmön omakustan-

tiöiden siirtymisestä maakaapelointiin.

nehintaan omistajilleen ja omistajat

Saattaa kuulostaa pieneltä, mutta

vastaavat omistusosuuksiensa suhtees-

yhteenlasketut hehtaarimäärät ovat

sa yhtiön kustannuksista.

yllättävän isoja.

Miten energia-ala voi?

6

hyvänä sanoa

– Mankala on toimintamalli, jolla suomalainen teollisuus on jakanut isojen investointien vastuuta ja tuotta-

Energia-ala on ollut kuluneen vuosi-

nut itselleen kilpailukykyistä energiaa.

kymmenen suuressa murroksessa, jota

Pidän mankalatoimintamallia hyvin

on ohjannut voimakas EU:n ja kansalli-

meidän tarpeisiimme toimivana myös

sen tason politiikka. Suuria investointe-

tulevaisuudessa, Tiilikainen sanoo.

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018


Kolme kysymystä Mikä merkitys energia-alan digitalisaatiolla on ilmastotavoitteiden saavuttamisessa? ”Merkitys kasvaa koko ajan, kun yhteiskunta sähköistyy ja digipalvelut kehittyvät. Digiratkaisuilla on keskeinen rooli esimerkiksi energiatehokkuudessa, hajautetussa uusiutuvassa tuotannossa ja kysyntäjoustossa. Mitä paremmin pystymme loiventamaan kulutuspiikkejä, sitä puhtaammin ja kustannustehokkaammin pystymme tuottamaan energiaa.” Onko Suomi energia-alan digiosaamisen kärkimaita? ”On tietyillä osa-alueilla, mutta en tyytyisi tähän tilanteeseen. Kiinteistöissämme on älymittarit, mutta niiden hyödyntäminen on vielä alkutekijöissään. Olemme taitavia digisovellusten kehittäjiä, ja toivon, että niissä mennään paljon eteenpäin tulevina vuosina. Valmistelemme pioneeriprojektia, jossa Ahvenanmaasta tehdään 100-prosenttisesti uusiutuvalla energialla ja älyverkossa toimiva omavarainen yhteiskunta. Kun onnistumme siellä, voimme skaalata oppeja Manner-Suomeen ja sen jälkeen ulkomaille.” Mitä me voimme pienenä maana tehdä ilmastonmuutoksen haasteiden ratkaisemiseksi? ”Näyttää esimerkkiä. Hiilestä luopuminen oli symbolisestikin merkittävä päätös, ja meidän pitää olla kansainvälisissä pöydissä edistämässä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Samalla meidän kannattaa ottaa murroksesta kaikki irti kehittämällä teknologiaa globaaleihin haasteisiin. Tässä pidän pohjoismaista yhteistyötä tärkeänä. Meillä on kaikilla omat vahvuutemme, ja meidän kannattaa yhdistää viennissä ja markkinoinnissa voimamme.”

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018

7


Energiatulevaisuus ja digitalisaatio

Teksti ja kuva J-P Paajanen

Seuraava murros

eli päästöihin eikä tehdä monimutkaista käsiohjausta, joka heikentää markkinoiden toimintakykyä. Esimerkiksi kivihiili olisi poistunut hyvässä aikataulussa markkinoilta ilman koko tuotantomuodon kieltoakin. – Yksi hyvä tapa tukea alaa on t&k-rahoitus, jolla Suomessa voidaan kehittää globaalisti edistyksellisiä tuotteita.

Energia-alan seuraava kehitysaskel otetaan asiakkaiden digipalveluissa. Mitä tämä tarkoittaa? Miten energiapolitiikka tukisi tulevina vuosina parhaiten alan kehitystä? Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä vastaa.

Energiajärjestelmän uudistusten on oltava yhtä moderneja kuin tulevaisuuden energiaratkaisut, jotta järjestelmä tukee eikä hidasta markkinoiden kehitystä.

Liiketoiminta muuttuu Älykkäät energiantuotannon ja -varastoinnin sekä tieto- ja viestintäteknologian ratkaisut yleistyvät energiajärjestelmässämme lähivuosina. Ne vievät energia-alaa uuteen suuntaan, jossa asiakkaiden rooli kasvaa. – Kotitalouksista, valmistavasta teollisuudesta, palvelu-

Energia-alan kehitystä on määritellyt viimeiset kymmenen

sektorista sekä liikenteen ja maaseudun toimijoista tulee

vuotta EU:n ja kansallisen tason ilmastopolitiikka. Heikko

aktiivisia osapuolia energiajärjestelmän hallinnassa.

talouden tilanne ja mittavat tukijärjestelmät ovat murenta-

– Murros on vasta alussa, mutta kehitys on nopeaa. Tämän

neet markkinoiden voimaa. Ensimmäisiä viitteitä paluusta

hetken haparoivat pilottikokeilut saattavat näyttää viiden vuo-

teknologia- ja markkinavetoiseen kehitykseen on näkyvissä

den päästä hassuilta, kun ollaan jo paljon pidemmällä.

etenkin talouskasvun piristymisen myötä.

Energiantuotannon ja asiakkaan välille on syntynyt uusi

– Energiantuotannossa uusiutuvasta teknologiasta on

digipalveluiden markkina, joka haastaa alan yritykset uudis-

tullut kilpailukykyistä. Myös uudistettu EU:n päästökaup-

tamaan liiketoimintaansa. Samalla koko energiajärjestelmä

pa toimii nyt aiempaa paremmin ohjauskeinona. Uskon

sirpaloituu ja monimutkaistuu.

päättäjien ymmärtävän seuraavan viiden vuoden sisällä, ettei

– Esimerkiksi hajautetut ratkaisut, asiakkaiden oma

kansallisia tukitoimia enää tarvita. Niitä on jo jonkin verran

pientuotanto ja kysyntäjouston kehitys muuttavat ener-

vähennettykin, Jukka Leskelä sanoo.

giajärjestelmän vaatimuksia. Se, miten entistä dynaamisempi

Leskelä painottaa, että energia-alalla on tahtotila tehdä osuutensa päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Päättäjien ei

kokonaisuus järjestetään, on vielä monelta osin auki. Leskelä uskoo, että alalle syntyy ketteriä pk-yrityksiä, jotka

tarvitse puuttua alan kehitykseen yksityiskohtaisilla verorat-

tekevät yhteistyötä suurten toimijoiden kanssa. Osa suurista

kaisuilla tai rajoituksilla.

yrityksistä keskittää jatkossakin voimansa kilpailukykyisen

– Poliitikkojen pitäisi suunnata ajatukset itse ongelmaan

energian tuotantoon. Lisää sivulla 10

ENERGIA-ALAN TULEVAISUUDEN MUUTOSVOIMAT (Jukka Leskelä)

Trendit

1

Digitalisaatio ja asiakkaan roolin kasvu

Ilmastonmuutoksen torjunta

3

Energiajärjestelmä monimutkaistuu

”Asiakkaiden ulottuville tulee uu-

”Ilmastonmuutos ja Pariisin ilmas-

”Energiajärjestelmän hallinta tuot-

sia tuotteita ja palveluita, joiden

tosopimus antavat myös jatkossa

tajan ja asiakkaan välillä uudistuu

avainsanoja ovat älykkyys, energia-

sen taustan, johon kaikkia poliit-

merkittävästi 2020-luvulla. Hallinnan

tehokkuus, energianhallinta, ku-

tisia ja kaupallisia ratkaisuja peila-

kehitystyössä pitää tunnistaa mark-

lutusjousto, automaatio, energian

taan niin Suomessa kuin muuallakin

kinoiden tarpeet, ja järjestelmän on

pientuotanto, varastointiratkaisut ja

maailmassa.”

oltava yhtä ketterä kuin tuotanto- ja

esineiden internet.”

8

2

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018

asiakaspäätkin.”


Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Epävarmuustekijät

1

Europarlamentin viisivuotiskausi päättyy

2

Suomeen valitaan uusi eduskunta

3

Energia-alan liiketoiminta murroksesta

”Europarlamenttivaalit ovat keväällä

”Myös eduskuntavaalit ovat keväällä

”Teknologiakehitys ja palvelullis-

2019. Nykyisen Euroopan komis-

2019. Suomi on edistänyt hyvin il-

tuminen vaativat nopeaa uudistu-

sion energiapolitiikka on ollut isossa

mastotavoitteitaan. Toivon, että fokus

mista energia-alalta. Muutos voi

kuvassa vahvaa ja pitkäjänteistä,

pysyy ison kuvan linjauksissa ja mark-

tuntua uhalta, mutta se on myös

vaikka olemme tietyistä linjauksista

kinoiden annetaan ratkaista toteutus-

mahdollisuus kehittää uraauurtavia

eri mieltä. Suomi on ollut aktiivinen ja

tavat. Päätöksenteon ennakoitavuus

tuotteita ja palveluita Suomeen ja

saanut läpi hyviä päätöksiä.”

on jatkossakin alalle tärkeää.”

ulkomaille.”

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018

9


Energiatulevaisuus ja digitalisaatio

Energiateollisuus ry:n visio:

Energiatehokas tulevaisuus Digitalisaatio, ilmastonmuutos ja kaupungistuminen määrittelevät energiankäyttöä. Palveluissa tehokasta energianhallintaa

Keskeisiä muutoksia:

• liike- ja toimistotilojen energiankulutuksen optimointi automatisoituu

• energianhallinta automatisoituu

• kauppa siirtyy entistä painotetummin verkkoon

• varastointiratkaisut parantavat omavaraisuutta

• energiatehokkuus paranee • energian pientuotanto yleistyy

• kysyntäjousto kasvaa • kaikki palvelullistuu

Liikenne sähköistyy • liikenne muuttuu palveluksi

Energia maa­tilojen uusi mahdollisuus

• sähköautot ja itseohjautuvat autot yleistyvät • kaupungit tiivistyvät

• energiasta tärkeä tuotantohaara • koneiden käyttövoimat moni­puolistuvat • mökeistä tulee kakkosasuntoja

Asuminen automatisoituu • kiinteistöjen omavaraisuus kasvaa • varastointiratkaisut kehittyvät • älykkäät energiajärjestelmät kytkevät kodit osaksi energiamarkkinoita

Teollinen internet arkipäiväistyy • tuotanto on riippuvaisempaa roboteista • energiaa ostetaan kokonais­palveluna

Lähde: Energiateollisuus ry

10

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018


Energiatulevaisuus ja digitalisaatio

Sitran johtaja Mari Pantsar.

Teksti Jaana Parkkola Kuvat J-P Paajanen

”Suunta on oikea, mutta vauhti ei riitä” Globaalit megatrendit, ilmastonmuutos etunenässä, vaikuttavat energia-alaan merkittävällä tavalla. Sitran johtajan Mari Pantsarin mielestä Suomen on oltava ilmastotavoitteissaan nykyistä kunnianhimoisempi.

Kevään 2019 eduskuntavaalit lähestyvät, ja syksyn aikana eri tahot kertovat, mitä tulevassa hallitusohjelmassa pitäisi

näkyä Suomen energiapolitiikassa? – Suomen on oltava toimenpiteissään vielä kunnianhimoi-

lukea. Eduskunnan alainen tulevaisuustalo Sitra julkaisi

sempi. Jotta saavutamme Pariisin ilmastosopimuksen tavoit-

jo kesän alussa ehdotuksensa strategiseksi hallitusohjel-

teen, Suomen päästövähennysten pitäisi olla 60 prosenttia

maksi. Sitran tavoitelistan kärkeen on kirjattu hiilineutraali

vuoteen 2030 mennessä nykyisen 40 prosentin sijaan, Mari

kiertotalous ja vähäpäästöiset ratkaisut. Miten tämän pitäisi

Pantsar huomauttaa.

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018

11


Energiatulevaisuus ja digitalisaatio

Nykyiset toimenpiteet eivät ole lähellekään riittäviä.

– Suunta on oikea, mutta vauhti ei riitä – ei Suomella, eikä muillakaan mailla. Nykyiset toimenpiteet eivät ole lähellekään riittäviä, jotta maapallon lämpötilan nousu saataisiin rajoitettua ilmastosopimuksen mukaisesti selvästi alle kahteen asteeseen.

Suomi näyttää tietä muille Pantsar antaa silti kiitosta energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle, jonka johdolla Suomi ja kuusi muuta Euroopan maata ovat vaatineet EU:ta kiristämään päästövähennystavoitteitaan. – Olemme nyt suunnannäyttäjiä Euroopassa, mistä voi olla ylpeä. EU:n päästökauppa on alkanut Pantsarin mielestä vähitellen toimia, mutta hän toivoo siihen lisää kertoimia ohjausvaikutuksen tehostamiseksi. – Hiilidioksiditonnin hinta on noin 14 euroa, mutta sen pitäisi olla vähintään 30–50 euroa, jotta sillä olisi kunnolla vaikutusta.

Päästökauppaan mallia Kaliforniasta Pantsar nostaa esiin Kalifornian cap-and-trade-mallin, jossa päästöoikeuksia huutokaupataan, mutta oikeudet vähenevät vuosittain. – Kalifornian malli ohjaa kehittämään energiaa säästäviä ratkaisuja ja siirtymään uusiutuvaan energiaan. Lisäksi päästökaupasta saadut tulot käytetään vähähiilisten ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Sitra onkin esittänyt, että valtio siirtäisi päästökauppatuloja rahastoihin, joilla tuettaisiin teollisuuden siirtymistä vähäpäästöisiin ratkaisuihin.

12

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018


ENERGIA-ALAAN VAIKUTTAVAT GLOBAALIT MEGATRENDIT (Mari Pantsar)

Ilmastonmuutos

Väestön ja kulutuksen kasvu

”Ilmastonmuutoksen hillitseminen

”Maailmassa oli 1850-luvulla yksi

yhdistetään usein energiantuotan-

miljardi ihmistä, 1900-luvun alussa

toon, mutta ilmastonmuutos pitäisi

kaksi miljardia. Nyt meitä on 7,7 mil-

nähdä koko yhteiskunnan toimintaan

jardia, ja lukema nousee vauhdilla

ja energiankulutukseen liittyvänä

kohti kymmentä miljardia. Samaan

haasteena. Jos energiatehokkuutta

aikaan ihmisten tulot ovat kasva-

ja kiertotalouskäytäntöjä ei pystytä

neet ja teknologian kehityksen myötä

parantamaan, energian tarve kasvaa

tuotteet halventuneet. Tämä on joh-

niin suureksi, että siihen on mahdo-

tanut kulutuksen ja energiantarpeen

ton vastata uusiutuvilla ja vähähiili-

räjähdysmäiseen kasvuun. Kehitys ei

sillä ratkaisuilla.”

voi jatkua samanlaisena.”

Kaupungistuminen

Digitalisaatio

”Vuoteen 2050 mennessä maailman

”Teknologian kehitys, digitalisaatio ja

väestöstä 70 prosenttia asuu kau-

tekoäly muuttavat energiantuotantoa

punkialueella. Nyt osuus on 50 pro-

merkittävästi tulevaisuudessa. Myös

senttia. Tiheä asuminen mahdollistaa

kuluttajien rooli muuttuu: heistä voi

tehokkaan ja keskitetyn energian-

tulla energiantuottajia kaksisuuntai-

tuotannon sekä energiatehokkuuden

sen verkon avulla. Digitalisaatio mah-

esimerkiksi joukkoliikenteen ansiosta.

dollistaa myös aiempaa paremman

Toisaalta kaupunkilaiset kuluttavat

kysyntäjouston ja kulutuspiikkien

enemmän kuin haja-asutusalueilla

tasaamisen.”

asuvat.”

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018

13


Energiatulevaisuus ja digitalisaatio

Teksti Riitta Gullman

Energiatulevaisuus: pohdi näitä, kiitos! Energiatulevaisuutta ja tietä kohti vähähiilistä Suomea pohtivat Sanna Syri, Rauli Partanen ja Alf Rehn Pohjolan Voiman 75-vuotispäivän kunniaksi julkaistavassa kirjassa Uskalla, ennakoi, kehitä, sopeudu. Pohjolan Voima 75 vuotta.

SANNA SYRI

ALF REHN

energiatekniikan ja -talouden professori, Aalto-yliopisto

innovaation ja designin professori, Syddansk Universitet

Isoja asioita ovat lämmön hyödyntäminen energiajärjes-

Meille on opetettu, että uusi on aina parempaa ja

telmän tasaajana ja varastoinnissa sekä älykäs energian-

hienompaa ja että radikaalit innovaatiot ovat parempia

kysynnän säätely. Akkuseiniä fiksumpaa on varastoida

kuin pienet askeleet eteenpäin. Tämä on innovaatioi-

sähköä rakennuksissa niin, että se muutetaan lämmöksi.

den suuri ongelma. Seksikäs harppaus, kuten

Siihen teknologiakin olemassa, vesivaraajat. Mutta hype-

Gigafactory, saa aivoissamme suuremman merkityksen

tykseen se on liian yksinkertaista.

kuin se ansaitsee. Aidosti suuret innovaatiot voivat saada aikaan ison hässäkän, joten kukaan ei halua testata sitä sähköjärjestelmässä. Tulevaisuuden energiajärjestelmät olisi tärkeää rakentaa niin, että järjestelmien hauraus ja haavoittuvaisuus vähenisivät. Älyverkot pikemminkin lisäävät sitä.

TEEMU ARINA digitalisaatio- ja tulevaisuuspuhuja, Dicole Oy Teknologinen kyvykkyys on tuplaantunut jokaisella vuosikymmenellä, koska uutta rakennettaessa on voitu

RAULI PARTANEN

hyödyntää aiemmin kehitettyjä teknologioita. Pohjaa on

energia-asioihin erikoistunut toimittaja ja tietokirjailija

paljon. Verkkoon kytkettyjen laitteiden määrä lähentelee 50–100 miljardia jo 2020-luvun puolivälissä. Jo nyt tietokoneissa on laskentatehoa yksinkertaisten elämänmuo-

Kannattaa muistaa mittakaavat, kun puhutaan säh-

tojen simuloimiseen. Ajan myötä voimme mallintaa myös

kön varastoinnista. Kaupallisen mittakaavan ratkaisuja

ihmistä. Eri arvioiden mukaan kone saavuttaa ihmisen

sähkön varastoimiseksi ovat vain vesivoima ja pumppu-

prosessointikyvyn vuoden 2045 tienoilla. Kun ajatel-

vesivoima. Maailmanlaajuisesti sähköntuotanto on vain

laan eksponentiaalista kehitystä tästä vuoteen 2040,

20 prosenttia kokonaisenergiantuotannosta. Jos sähkön

simulaatiokyky lähenee lähes mitä tahansa. Voi olla,

tuotannosta globaalisti saadaan 20–30 prosenttia

että simulaation keskipisteeksi muodostuvat ihmisaivot.

pääosin vaihtelevilla uusiutuvilla, se on ihan hyvä, mutta

Ehkä ihmiskunta ei menekään avaruuteen vaan sisäiseen

vasta alkua. Miten loput 80 prosenttia, jos se on oltava

avaruuteen. Jos voit kokea minkä tahansa kokemuksen,

päästötöntä?

onko tarvetta rakentaa hiilijalanjälkeä? Mitä jos voit kytkeä itsesi koska tahansa esimerkiksi Thaimaan rannikolle virtuaaliteknologian avulla?

14

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018


Energiatulevaisuus ja digitalisaatio

Teksti Jaana Parkkola

Millainen on vesivoiman, lämpövoiman ja ydinvoiman tulevaisuus Suomessa? Ilmastotavoitteet, hiilineutraalit tuotantotavat ja tehokkuus viitoittavat energiatulevaisuutta. Myös Pohjolan Voima katsoo tulevaisuuteen. Kolme eri energiamuodon asiantuntijaa kertovat, miltä oman tuotantomuodon tulevaisuus näyttää.

Vesivoima – energiajärjestelmän korvaamaton säätövoima ”Vesivoima on Suomelle keskeinen

ilmastotavoitteita.

ta vesivoima on Suomelle elintärkeä.

keino hillitä ilmastonmuutosta. Puolet

Vesivoima on nykyisistä energian-

PVO-Vesivoima jatkaa tulevaisuudessa-

maamme uusiutuvasta energiasta on

tuotantomuodoistamme säätöominai-

kin uusiutuvan, kotimaisen ja luotetta-

tuotettu vesivoimalla. Sen säätökyky

suuksiltaan ylivoimainen, mikä tekee

van energian tuotantoa.”

mahdollistaa myös säästä riippuvaisten

siitä korvaamattoman osan energiajär-

tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon ja

jestelmäämme. Arvioiden mukaan sää-

Pertti Pietinen

sen merkittävän lisäämisen Suomes-

tötarve kaksinkertaistuu vuoteen 2030

Toimitusjohtaja, PVO-Vesivoima Oy

sa. Ilman vesivoimaa Suomen olisi

mennessä. Myös huoltovarmuuden ja

mahdoton saavuttaa kansallisia ja EU:n

energiaomavaraisuuden näkökulmas-

Lämpövoimalla tuotettu sähkö vähenee, huoltovarmuusriski kasvaa ”Suomalaisen lämpövoiman tulevai-

merkittävästi, koska laitosten korjaus-

tuontiriippuvuus kasvaa. Samalla hä-

suus on riippuvainen teollisuuden

investointeja tehdään ainoastaan

viää myös merkittävä osa sähköntuo-

energiantarpeesta ja kilpailukyvys-

lämmöntuotannon tarpeisiin. Pohjolan

tannon säätövoimasta, jota tarvitaan

tä – ja siitä, että teollinen tuotanto

Voiman yhteistuotantolaitosten toimin-

tulevaisuudessa entistä enemmän.

pysyy Suomessa. Lämmön ja sähkön

nassa tämä ei vielä näy merkittävästi,

Yhteistuotannon vähenemisessä piilee

yhteistuotantolaitoksia ajetaan teolli-

koska laitoksemme ovat melko nuoria.

merkittävä huoltovarmuusriski.”

suuden ja kaupunkien lämmöntarpeen

Yhteistuotantolaitosten tuottaman

mukaan. Lämpövoimalaitosten säh-

sähkön vähentyessä Suomen sähkö-

Petri Hurri

köntuotanto vähenee tulevaisuudessa

omavaraisuus heikkenee edelleen ja

Johtaja, lämpövoima, Pohjolan Voima Oyj

”Suomen energiantuotantopaletti

köä tuodaan. Kun Olkiluoto 3 saadaan

päästään, tarvitaan useita erilaisia

on viisas ja tulevaisuuteen nojaava.

käyntiin, Suomen sähköntuotannosta

energiantuotantotapoja. Yhtä kaiken

Tarvitsemme erilaisia sähköntuotanto-

30 prosenttia tulee Olkiluodosta.

ratkaisevaa tapaa ei ole.”

Ydinvoima on tärkeä osa ilmastoratkaisua

muotoja teollisuuden ja kotitalouksien

Ydinvoiman roolista ilmastonmuu-

tarpeisiin sekä ilmastotavoitteisiin

toksessa puhutaan Suomessa liian

Jarmo Tanhua

pääsemiseksi. Tällä hetkellä neljännes

vähän. EU:n ilmastoratkaisumalleis-

Toimitusjohtaja, Teollisuuden Voima Oyj

Suomen sähköntuotannosta tuotetaan

sa ydinvoima on vahvasti mukana.

ydinvoimalla eli saman verran kuin säh-

Jotta ilmastonmuutoksen tavoitteisiin POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018

15


Energiatulevaisuus ja digitalisaatio

Digitaalisuus mahdollistaa uudenlaisen kokeilukulttuurin.

Teksti Anna Saarenoja, J-P Paajanen

Digitalisaatio on energia-alan seuraava suuri aalto Digitalisaatio muuttaa voimakkaasti energia-alaa sekä voimalaitosten operointia. Sen avulla on mahdollista saada lisää tehokkuutta, toimintaan joustavuutta ja voimalaitoksille lisää käyttöikää. Digitalisaatio on energia-alan seuraava suuri aalto, jonka kaikkia vaikutuksia ei vielä edes nähdä. Energiayhtiöt ovat jo vuosia hyödyntä-

lämpö- ja ydinvoima – ovat uusien

vuutta ja käytettävyyttä, parempaa

neet digitaalista teknologiaa. Toimin-

mahdollisuuksien äärellä.

energiatehokkuutta ja entistä pienem-

nan tehostamisen ja ylläpitokustannus-

mattomia katkoja ja seisokkeja sekä pidentää niiden käyttöikää. Siksi ala

Lämpövoimatuotannossa laiteinves-

tarvitsee tulevaisuudessa lisää erityisesti

tointien sijaan laitoksilla satsataan nyt

taan myös oppimista. Kevyet ja nopeat

ict-osaajia ja tekoälyn tuntijoita.

älykkyyteen ja kokeilevilla, matalan

pilotit voivat johtaa epäonnistumisiin,

kynnyksen pilottihankkeilla tavoitellaan

mutta ne johtavat aina uuden oppimi-

joustavampaa tuotantoa, luotetta-

seen ja tuoreisiin ideoihin, sanoo suun-

ten vähentämisen lisäksi sillä halutaan vähentää voimalaitosten suunnittele-

Digitalisaation myötä eri tuotantomuodot – Pohjolan Voimassa vesi-,

16

piä päästöjä.

Tekoälyllä kohti joustavampaa lämpövoimatuotantoa

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018

Digitaalisuus on tuonut lämpövoimatuotantoon uudenlaisen kokeilukulttuurin. – Riskejä minimoimalla usein rajoite-


nittelupäällikkö Jarmo Tervo Pohjolan Voimasta.

muuntaa laitosten tehoa tarkasti säh-

Kukaan ei edes vielä tiedä, miten testit ja tulokset sekä alan kehitys vaikuttavat viiden tai kymmenen vuoden päästä. Tällä hetkellä laitosmittaukset tuottavat valtavasti tietoa, mutta järjestelmät eivät ole erityisen

Vesivoimaloiden älykäs automaatio

könkulutuksen tarpeen mukaan. Ilman vesivoiman nopeaa muuntautumista kantaverkon olisi

OL3 on ensimmäisiä täysin digitalisoituja ydinvoimaloita maailmassa.

vaikea vastata heittelevään kulutukseen ja pitää sähkö 50 hertsin taajuudessa. – Luonnon olosuhteet ja sähkömarkki-

älykkäitä. Koneoppimisen, algoritmien

noiden tarpeet muuttuvat joka tunti.

sekä uusien, kuvaa ja ääntä analysoi-

Kehitys on tuonut meille tarkempia ja

vien sensoreiden avulla on mahdollista

pidempiä ennusteita, jotka auttavat

saada kustannustehokkaasti paljon

ajamaan voimaloita luontoa kunnioitta-

lisäarvoa datasta.

en ja tehokkaasti, Sipola kuvaa.

– Nykyiset järjestelmät ovat sokeita, ja niiltä puuttuu ennakointikyky. Datan analysointi ja erilaiset anturit kuitenkin kehittyvät kaiken aikaa, Tervo kertoo.

OL3:n digitaalisuus globaalistikin edistyksellinen

DIGITALISAATIO tarkoittaa it-järjestelmien kasvavaa soveltamista koko taloudessa, mukaan lukien energiajärjestelmät. Digitaalisessa maailmassa on kolme peruselementtiä:

Pohjolan Voiman osakkuusyhtiön Teol-

DATA eli digitaalinen

lisuuden Voiman OL3-laitosyksikkö on

informaatio, ANALYTIIKKA

Useimmat vesivoimalat näyttävät

edistyksellisimpiä ja ensimmäisiä täysin

eli datan hyödyntäminen,

kutakuinkin samalta kuin valmistut-

digitalisoituja ydinvoimaloita maailmas-

sekä YHTEYDET eli tietojen

tuaan vuosikymmeniä sitten. Niiden

sa. Tuotannon hallintaa, automaatiota,

vaihto ihmisten, laitteiden ja

sisällä sen sijaan on muuttunut moni

datan keruuta ja hyödyntämistä, itse-

koneiden välillä digitaalisten

asia. Vesivoimalat ovat teknisesti hyvin

diagnostiikkaa ja turvallisuusjärjestel-

verkkojen kautta.

moderneja: laitoksia ajetaan etänä ja

miä on kehitetty ja testattu jo vuosia,

tuotantoa optimoidaan digitekniikan

jotta kaikki on voimalan käyttöönotto-

avulla.

päivänä valmista. Vuosien työ lähestyy

Digi valtasi vesivoiman

Entisaikaan vesivoimaloilla oli

loppusuoraa.

jatkuva miehitys, joka valvoi ja ohjasi

– Ydinvoimala tarvitsee laajan digi-

voimalaa. Laitoksen mittareita käytiin

taalisten järjestelmien kokonaisuuden.

tarkistamassa konehuoneesta, näkymät

Samalla sen pitää olla erittäin toimin-

kirjattiin paperille ja tietoa jaettiin

tavarma ja turvallinen, OL3-projektin

eteenpäin puhelimella, kirjeillä ja

johtaja Jouni Silvennoinen sanoo.

fakseilla.

– Arviolta noin kaksi kolmasosaa

Digitalisaation myötä vesivoimalan

digitaalisesta suunnittelutyöstä liittyy

pyörittämisestä on tullut hyvin erilaista.

turvallisuuden varmistamiseen. Uusin

– Suurin muutos on siinä, kuin-

digitaalinen teknologia tuo tehokkaita

Tarkasta datasta voi nähdä lähesty-

ka paljon saamme tietoa ja miten

työkaluja reagoida poikkeustilanteisiin

vät huoltotarpeet jo ennen prosessiin

nopeasti pystymme hyödyntämään

etukäteen ja ratkaista niitä nopeasti.

syntyviä häiriöitä. Kun huoltotyöt en-

OL3:n ohjaamoon, laitoksen her-

nakoidaan paremmin, myös laitoksen

sitä tuotannossa. Automaatio mahdollistaa voimalaitoskoneistojen käytön

mokeskukseen, virtaa valtava määrä

parhaalla mahdollisella hyötysuhteella,

dataa järjestelmistä ja sensoreista.

tarkemmin kuin ihmisen ohjaamana.

Järjestelmissä on älyä, joka yhdistelee

sen tukitoimissa on entistä enemmän

Muutoksia tuotantoon voidaan tehdä

datamassoja ja tekee niistä huomion-

tietotyötä, jossa analysoidaan dataa

jopa sekunneissa, PVO-Vesivoiman

arvoisia havaintoja. Siten ohjaamo ja

ja voidaan sen perusteella yhdessä

käynnissäpitoasiantuntija Antti-Pekka

kunnossapito saavat jalostettua tietoa

suunnitella tulevaa ja tehdä päätöksiä,

Sipola kertoo.

omaan päätöksentekoonsa.

Silvennoinen kuvailee.

toimintavarmuus paranee. – Ihmisten työnteko laitoksessa ja

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018

17


Henkilökuva

Teksti Anna Saarenoja Kuva J-P Paajanen

Uuden edessä Pohjolan Voiman uudella toimitusjohtajalla Ilkka Tykkyläisellä on paljon kysymyksiä. Vastauksia etsiäkseen hän aikoo jalkautua ja kuunnella omiaan. Henkilöstön näkemykset voivat ja niiden pitääkin olla erilaisia, mutta yhdessä on varmistettava sama suunta ja vahva halu yltää yhteisiin tavoitteisiin.

– Olen tottunut liikkumaan paljon kentällä. Kalenteria

murroksesta kerrotaan ulospäin alaa tuntemattomille? Siinä

jää aikaa. Nyt alussa haluan kuulla työntekijöiltämme, missä

meillä on paljon mahdollisuuksia.

olemme hyviä ja missä meidän pitää kehittyä, elokuussa toimitusjohtajana aloittanut Ilkka Tykkyläinen, 51, suunnittelee. Hän on jo ehtinyt vierailla voimalaitoksilla. Tutustumis-

Vaikka Tykkyläinen tulee energia-alan ulkopuolelta, hän samalla palaa juurilleen. Miten se on mahdollista? – Opiskelin sähkölaitos- ja energiatekniikkaa, ja ensim-

kierros osoitti, että Pohjolan Voima on ammattitaitoisten ja

mäinen kesätyöni oli silloisella Vantaan Sähkölaitoksella,

työhönsä sitoutuneiden tekijöiden yhtiö.

nykyisessä Vantaan Energiassa. Vastavalmistuneena diplo-

– Sisäisen motivaation ansiosta menestykselle on olemas-

mi-insinöörinä pääsin ABB:lle töihin kehittämään huoltokes-

sa runsaasti eväitä. Odotan, että pääsemme kehittämään

kusverkkoa. Myöhemmin generaattoriuudistuksien myynnis-

yhdessä jotain uutta.

sä tutustuin myös Pohjolan Voiman laitoksiin.

Mitä uutta se voi olla? Ehkä uusia palveluja? Tykkyläinen ei osaa vielä vastata, mutta vahvan palveluliiketoimintaosaa-

Ei tavoitteita ilman mittareita

misensa avulla hän tietää, miten uusia asioita löydetään.

Yhtiön kehittäminen vaatii Tykkyläisen mukaan tuekseen

– Uskon aktiiviseen vuoropuheluun. Vastuullani on tuoda omistajille uusia esityksiä siitä, mistä saamme lisäarvoa. On tärkeää kehittää olemassa olevaa, mutta siihen on myös

sekä pitkäjänteistä energiapolitiikkaa päätöksentekijöiltä että markkinatalouden voimaa. – Ne luovat edellytykset kunnianhimoisille tavoitteille,

pystyttävä yhdistämään jotain kokonaan uutta – fiksusti ja

johtamiselle ja henkilöstön motivoinnille. Näistä lähtökohdis-

tehokkaasti.

ta syntyy draivi. Pitkän johtajauran tehnyt Tykkyläinen peräänkuulut-

Hyppy vahvaan brändiin

taa työnteon ja vapaa-ajan tasapainottamista. Ennakoiva

Tykkyläinen tuli Pohjolan Voimaan teollisuuden kunnos-

kunnossapito pätee paitsi voimalaitoksilla myös siviilielämäs-

sapito- ja engineering-palveluihin erikoistuneesta Efora

sä. Omasta kunnostaan hän huolehtii Tikkurilan Tikkojen

Oy:stä. Siirto oli hyppy uudelle alalle. Nimitysuutisen myötä

paidassa koripallokentällä, kuntosalilla, pyöräillen ja perheen

Tykkyläinen huomasi, että samalla se oli myös hyppy vahvaan

12-vuotiasta villakoiraa ulkoiluttaen.

brändiin. Uutta toimitusjohtajaa onnitellessaan tuttavilla näkyi olevan selkeä käsitys siitä, mikä on Pohjolan Voima. – Pohjolan Voima on todella arvostettu brändi, joka nojaa vahvasti yhtiön vaikuttavaan historiaan. Seuraavaksi mielikuva pitää kääntää kohti tulevaisuutta. Tykkyläisen mukaan Pohjolan Voima tarvitsee jatkossa tarinan, joka puhuttelee omistajia ja henkilöstöä sekä entistä

18

– Alan sisällä se on kaikille selvää, mutta miten ilmiöistä ja

täyttäessäni pidän huolen, että henkilöstön kohtaamiseen

Tykkyläinen ei haluaisi olla liian virallinen. Hän karttaa lokeroita ja haluaa purkaa sellaisia rakenteita, jotka voivat olla yhteistyön esteenä. Yhteisö, jossa kaikki otetaan aidosti mukaan, tuottaa mielipiteitä, iloa ja onnistumisia – ja tuloksia. Mutta hänelle eivät riitä pelkät tavoitteet. Tykkyläisen tiimissä palloa ei heitetä niin kaukaa, etteikö selviäisi, meneekö se koriin vai ei. Hän on tottunut nopeaa reagointiin.

vahvemmin myös nuoria sidosryhmiä. Hän peilaa asiaa omien

– Välitavoitteiden ja mittareiden avulla pystymme yhdessä

18–22-vuotiaiden lastensa kautta. Nyt puhutaan paljon ener-

tarkistamaan, olemmeko menossa kohti päämäärää. Pääasia

giamurroksesta. Kuinka paljon olemme miettineet sitä, mitä se

on, että tavoitteet asetetaan yhdessä ja ponnistelemme

tarkoittaa niille, joille ilmiö ei ole tuttu, Tykkyläinen kysyy.

yhdessä päästäksemme niihin.

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018


Energiamurroksen vaikutuksista pitäisi puhua enemmän.

ILKKA TYKKYLÄINEN • Pohjolan Voiman toimitusjohtaja 15.8.2018 alkaen • Syntynyt 1966 Vantaalla • Naimisissa, kaksi aikuista lasta • Koulutus DI, TKK, eMBA • Työskennellyt aiemmin Efora Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2012. Ennen Eforaa työskennellut mm. ABB:lla ja Elisalla • Motto: Aina voi oppia uutta

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018

19


Näkökulmia energia-alaan

Teksti Anna Saarenoja Kuvat Kai Tirkkonen

Yhdessä enemmän, yhdessä tehokkaammin Suomalaisen energia-alan erityisyys, omakustannushintainen mankalatoimintamalli on vuosikymmenten ajan mahdollistanut mittavat energiahankkeet ja alhaiset tuotantokustannukset. Se ei ole pelkästään historiaa vaan tiukasti tätä päivää. Mankala tarkoittaa yhdessä tekemistä, ja sitä energia-ala tarvitsee nyt enemmän kuin ehkä koskaan aiemmin. Pohjolan Voima on toiminut mankala-

Voiman osakkaista ja toimii itsekin

mallin mukaisesti perustamisvuodes-

mankalatoimintamallin mukaisesti.

taan 1943 lähtien. Sotien jälkeen kehitoimijoiden voimavarat ja turvattiin

Turvaa energian saatavuuden

sähkönsaanti.

Yhdessä tekemällä on mahdollisuus

tetyllä mallilla yhdistettiin energia-alan

Kyse ei kuitenkaan ole pelkäs-

tuottaa sähköä ja lämpöä teollises-

tään historiallisesta jäänteestä. Ajan

sa mittakaavassa, isoissa yksiköissä,

saatossa mankalamalli on osoittanut

ammattimaisemmin ja edullisemmin.

tarpeellisuutensa, ja se on ollut hyödyllinen muuttuneissa energiatilanteissa. Sitä tarvitaan myös tulevaisuudessa varmistamaan voimalaitoshankkeiden

Omistajat

Mankala tarkoittaa yhteistyötä ja yhdessä tekemistä. Mikä olisi enemmän nykyaikaa kuin se?

– Mankala tarkoittaa yhteistyötä ja män nykyaikaa kuin se, kysyy EPV Ener-

köä ja lämpöä omakustannushintaan. Yksi tällaisista on Pohjolan Voiman osakkaisiin lukeutuva Kemira, joka

kuudenneksi suurin teollinen sähkön käyttäjä. – Sähkön hinta muodostaa esimer-

gian toimitusjohtaja, Pohjolan Voiman

kiksi päätuotteisiimme lukeutuvan

hallituksen jäsen Rami Vuola.

natriumkloraatin valmistuskustannuk-

EPV Energia on yksi Pohjolan

20

ostaessaan säh-

on Suomen

toteuttaminen. yhdessä tekemistä. Mikä olisi enem-

saavat hyödyn

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018

sista selkeästi yli puolet. Kustannuste-


POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018

21


Näkökulmia energia-alaan

hokkuuden lisäksi mankalamalli turvaa

nen edellyttää yhä monipuolisempaa

energian saatavuuden ja toiminnan

osaamista, mitä ei aina välttämättä löy-

ennustettavuuden, emmekä altistu

dy pienemmistä taloista, Vuola arvioi.

markkinahäiriöille, kertoo Kemiran lakiasiainjohtaja, Pohjolan Voiman hallituksen jäsen Jukka Hakkila.

Tavoitteena pienemmät riskit Mankalan tavoitteena on ollut ja on

Kotimaisen omistuksen takeena Energiaomavaraisuuden näkökulmasta mankalamallin yhteiskunnalliset vaikutukset ovat Hakkilan ja Vuolan mukaan olleet merkittävät.

edelleen yhdistää voimavarat mutta

– Suomen energiantuotanto on

myös jakaa riskit. Yhteisomistuksella

edelleen pitkälti kotimaisessa omistuk-

voidaan toteuttaa tuotantokustannuk-

sessa, mikä on poikkeuksellista. Ilman

siltaan kilpailukykyisiä suuria voimalai-

mankalaa omistusrakenne näyttäisi var-

toshankkeita.

masti toisenlaiselta, miehet pohtivat.

– Mallin ansiosta Suomeen on saatu

Hakkila ja Vuola uskovat, että

tehtyä isoja energiainvestointeja, joista

mankalan merkitys kasvaa. Se, että

yhtenä tuoreimpana esimerkkinä on

viime vuosina on viety suuria hankkeita

Olkiluoto 3. Myös suurin osa Suomen

eteenpäin, on heidän mukaansa osoi-

tuulivoimasta on investoitu mankala-

tus siitä, että mallille on tulevaisuudes-

mallilla, Vuola sanoo.

sakin tilausta. Sen tehtävä on varmistaa

Mankalan ansiosta energiahankkeisiin ja sähkömarkkinoille on tullut

voimalaitoshankkeiden toteuttaminen. Mutta voimavarojen yhdistäminen

lisää eri kokoisia toimijoita ja enemmän

ei itsessään kuitenkaan riitä. Lisäksi

kilpailua. Suomessa on noin sata ener-

tarvitaan yhteistyötä ja kykyä toimia

giayhtiötä, joista suurin osa on melko

sovitun mukaisesti.

pieniä. Niille yhteistyö on elinehto.

– Historia on osoittanut, että Poh-

Esimerkiksi erilaisten sääntöjen, nor-

jolan Voimassa on myös osattu tehdä

mien ja määräysten määrä on kasvanut

yhteistyötä. Kemira on 98-vuotias, EPV

räjähdysmäisesti, mikä on lisännyt

Energia 65-vuotias ja Pohjolan Voima

yritysten raportointivelvollisuuksia.

75-vuotias. Pitkäikäisyys kertoo siitä,

– Isoissa, keskitetyissä yksiköissä

että asiakirjat ovat kunnossa ja että

raportointi on tehokasta. Ja erityisesti

osakkaat ovat olleet tyytyväisiä, Vuola

kansainvälisessä kilpailussa pärjäämi-

summaa.

MANKALAPERIAATE • Energia-alalla käytössä oleva, omakustannushintaan perustuva toimintamalli. • Yritys myy tuottamansa sähkön ja lämmön osakkailleen omakustannushintaan. • Osakkaat vastaavat osuuksiensa mukaisesti toiminnan kustannuksista. • Mankalayritysten tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa eikä jakaa osinkoa. • Omistajat saavat hyödyn käyttämällä sähköä ja lämpöä tai myymällä sen edelleen. • Osakkaat maksavat veron oman toimintansa voitosta, kun myyvät sähkön edelleen markkinoille. • Malli kehitettiin Suomessa sotien jälkeen, kun piti saada nopeasti lisää sähköä, eikä yrityksillä ollut yksin riittävästi pääomaa voimalaitoshankkeisiin. • Nimi tulee vuoden 1963 KHO:n ratkaisusta, joka koski Kymijoessa sijaitsevan Mankala-nimisen voimalaitosyhtiön verotusperiaatteita.

22

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018


Kustannustehokkuuden lisäksi mankalamalli turvaa energian saatavuuden ja ennustettavuuden.

2017 Suomessa tuotettiin sähköstä 45 prosenttia

Vuonna

omakustannushintaan. Mankalayhtiöitä oli

47.

Ydinvoima

MANKALATUOTANNON OSUUS OLI: Vesivoima

62 % Lämpövoima

46 % Erillistuotanto

54 % Hiilidioksidivapaa tuotanto

23 %

Tuulivoima

51 %

41 % Uusiutuva energia

43 % POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018

23


Näkökulmia energia-alaan

Teksti Päivi Saarinen Kuva UPM-Kymmene

Markkinaehtoiset ratkaisumallit ainoa kestävä etenemismalli Tapio Korpeinen on UPM-Kymmene Oyj:n talous- ja rahoitusjohtaja sekä UPM Energyn johtaja. Hän on myös Pohjolan Voiman hallituksen puheenjohtaja. Kysyimme Korpeiselta, mitä mieltä hän on suomalaisen energiakeskustelun suunnasta ja mitä viestejä hän haluaisi antaa vaaleihin valmistautuville päättäjille.

24

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018


Miltä näyttää suomalainen energia-

energiainvestointeja aikana ja tilantees-

keskustelu ja -politiikka?

sa, missä yhtiöillä ei yksin ollut edelly-

Suomi on avoin markkinatalous, jonka

tyksiä suuriin energiainvestointeihin.

kilpailukyky määritetään globaaleilla

Mankalamalli on ollut hyvin toimiva

markkinoilla. Siksi on erityisen tärkeää,

ja luonut Suomeen edellytykset kehit-

ettei poliittinen päätöksenteko sulje

tää maailmanluokan vientiteollisuutta.

silmiään ulkomaailmalta. UPM:llä on

Pohjolan Voima perustettiin siis yhtei-

tuotantolaitoksia 12 maassa ja kehi-

seksi sähkön tuotantoyhtiöksi ja itse

tämme yhtiötä globaalista näkökul-

asiassa sitä se on edelleenkin.

masta. Suomalaiselta energiapolitii-

Sähkönhankinnalle ja osakkaiden

kalta odotamme erityisesti vakautta ja

energiatarpeiden tyydyttämiselle on

kilpailukykyisyyttä suhteessa kilpaileviin

kuitenkin tänään aiempaa enemmän

toimintaympäristöihin.

vaihtoehtoja. Sähkön siirtoyhteydet

Energiapolitiikan tulisi tukea

ulottuvat jo Pohjoismaihin, Keski-Eu-

markkinoiden toimintaa ja pohjautua

rooppaan, Baltiaan ja Venäjälle. Sähkön

markkinaehtoisiin ratkaisumalleihin.

markkinapaikat ovat kansainvälisiä ja

Esimerkiksi monet uusiutuvan energian

tarjoavat erilaisia tuotteita niin sähkön

teknologiat ovat kypsyneet jo kilpailu-

käyttäjille kuin myyjille.

kykyisiksi, jolloin markkinalähtöisyys on ainut kestävä etenemistapa.

Mankala rahoitusjärjestelynä sekä riskienjakomallina on kuitenkin edelleen hyvä ja varteenotettava toiminta-

Mikä on sähkön ja lämmön saata-

malli. Esimerkiksi suuren mittakaavan

vuuden merkitys teollisuudelle?

hankkeissa, joissa tavoitellaan kustan-

Suomessa on paljon energiavaltais-

nustehokasta energiantuotantoa, se on

ta vientiteollisuutta, jolle sähkö on

toimiva vaihtoehto.

keskeinen tuotantotekijä. Kilpailu on kiristynyt, ja tuotteiden toimitusvar-

Mitä terveisiä antaisit eduskunta-

muudella on yhä suurempi merkitys.

vaaleihin valmistautuville

Toimitusvarmuus muodostuu usean

poliittisille päättäjille?

tekijän summasta, joista yksi on sähkön

Meillä on hyvät edellytykset torjua il-

häiriötön saatavuus.

mastonmuutosta ja olla samaan aikaan

Energiajärjestelmän toimintavarmuudella ja nopealla reagointikyvyllä on entistä suurempi merkitys, kun

menestyvä viennistä elävä hyvinvointiyhteiskunta. Energiasektorin osalta näen, että

järjestelmään tulee yhä enemmän sään

sähköntuotanto kehittyy yhä vähäpääs-

mukaan vaihtelevaa sähköntuotanto-

töisemmäksi, mutta samalla voimme

kapasiteettia. Suuri haaste on ennalta

huolehtia sähköjärjestelmämme

arvioida mitkä ovat energiajärjestelmän

kustannuskilpailukyvystä ja markkina-

muutoksen vaikutukset toimitusvar-

ehtoisuudesta.

muuteen. Toivon, että järjestelmän muutos-

Vesi- ja ydinvoimalla on keskeinen rooli Suomen täyttäessä sitoumuksensa

tarpeet osataan tunnistaa ennakkoon

kasvihuonekaasupäästöjen vähentämi-

ja hakea kestäviä kokonaisvaltaisia

sessä. Vesivoima on merkittävä uusiu-

ratkaisuja, jotka ovat energian käyttä-

tuva energialähde, jonka merkitys sää-

jän ja tuottajan näkökulmasta ratkottu

tövoimana korostuu, kun järjestelmään

läpinäkyvästi.

tulee lisää sään mukaan vaihtelevaa tuotantoa. Siksi onkin viisasta turvata

Mikä Pohjolan Voiman rooli on

vesi- ja ydinvoiman toimintaedelly-

tulevaisuudessa?

tykset ja välttää toimenpiteitä, jotka

Pohjolan Voima perustettiin mahdol-

aiheuttaisivat laitoksille lisäkustannuk-

listamaan teollisten sähkönkäyttäjien

sia tai käyttörajoitteita.

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018

25


Pohjolan Voima 75 vuotta

Teksti Eveliina Miettunen Kuvat Pohjolan Voima

Monipuolinen energiaosaajien joukko Henkilöstö on jokaisen yrityksen tärkein voimavara. Pohjolan Voimalla työskentelee monipuolinen energia-alan osaajien joukko, niin tuotannon, kehityksen kuin taloudenkin tehtävissä. Haastattelimme Pohjolan Voiman työntekijöitä, joista jokainen luo omalta osaltaan energia-alan tulevaisuutta: taitavasti, rohkeasti ja yhdessä.

O

len työskennellyt Kymin Voimalla

Voiman ja asiakkaiden kanssa teemme

sen rakentamisesta vuodesta

tiivistä yhteistyötä juuri näiden asioiden

2000 asti, jolloin aloitin projektipäällikkönä. Vuodesta 2011 lähtien olen

tely on mielenkiintoista ja työnkuvat

Kouvolassa.

monipuolisia. Koen omassa työssäni on laaja-alainen merkitys yhteiskun-

monipuolisuus ja yhdessä tekeminen

nalle. Takaamme sähkön ja lämmön

onkin työn suola, mutta tuo joskus

saannin kuluttajille ja teollisuudelle.

sovittamisessa. Tähän työhön liittyvät kiinteästi strategia, talous ja riskienhallinta – konsernin emoyhtiön Pohjolan

len tullut konserniin vuonna

talouspuolen tiimin ja asiakasyhtiöiden

2000, jolloin aloitin talouspääl-

toimitusjohtajien, energiatalouden

likkönä Alholmens Kraftilla. Vuonna

asiantuntijoiden ja hallitusten kanssa.

2011 siirryin Pohjolan Voiman puolelle,

Vapaasti sijoittuva, omalla vastuulla

jossa toimin nyt neljän konserniyhtiön

oleva työ antaa mahdollisuuden suun-

talouden Business Partnerina. Ener-

nitella omaa työskentelyä itsenäisesti. Itse löydän työni mielekkyyden sen

kauppatieteiden maisteritutkintoani

yhteiskunnallisesta merkityksestä. Ener-

opiskelemalla energiatekniikkaa.

giantuotannon ja -toimituksen sekä nii-

Vastuualueisiini kuuluvat konserniyhtiöiden talous sekä rahoituksen,

hin liittyvien palveluiden kehittäminen luovat energia-alan tulevaisuutta.

strategiatyön ja riskien hallinnan tuki. Päivät menevät siis muun muassa budjetoinnin, ennustamisen, raportoinnin ja tilinpäätösten parissa. Teen töitä

26

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018

tärkeäksi sen, että energiantuotannolla

tuotantoyhtiön koko paletti; työn

haasteita aikataulujen ja resurssien

gia-alalle hypättyäni olen täydentänyt

Energiateollisuuden parissa työsken-

toiminut nykyisissä tehtävissä täällä Työpöydältäni löytyy energian-

O

kanssa.

ANN-SOFIE PELTONIEMI Business Partner, talous, Pohjolan Voima Oyj

ANTTI RAINIO toimitusjohtaja ja voimalaitospäällikkö, Kymin Voima Oy


O

len koulutukseltani laskentatoi-

mutta toimimme Lappeenrannassa

men tradenomi. Työurani yhtiös-

UPM:n tehtaalla.

sä alkoi vuonna 2009, kun pääsin vasta

Energia-ala on vahva ala – nyt ja tu-

käyttöönotetulle Kaukaan Voimalle

levaisuudessa. Työskentely energia-alalla

energiatalousassistentiksi. Nykyään

merkitsee minulle sitä, että saan toimia

toimin energiatalouden asiantuntija-

mielenkiintoisen ja aina ajankohtaisen

na, ja keskeisintä työssäni on myydyn

aiheen parissa. Voimme olla ylpeitä

energian laskuttaminen ja yhteydenpi-

siitä, että teemme yhdessä töitä kohti

to osakkaisiin ja viranomaisiin. Meitä

kestävämpiä energiaratkaisuja.

on Kaukaan Voimalla kaksi työntekijää, joten meillä on hyvin monipuoliset ja laajat työnkuvat. Teemme tiivistä yhteistyötä Helsingissä ja muualla

MARJO OKKO asiantuntija, energiatalous, Kaukaan Voima Oy

toimivien pohjolanvoimalaisten kanssa,

J

okainen työpäiväni on erilainen. Liikun paljon Iijoen eri voimalaitok-

Koulutukseltani olen diplomi-insinööri, ja aiemmin olen työskennellyt

silla, ja olen yhteydessä eri palvelun-

automaatioinsinöörinä muun muassa

tarjoajiin. Työssäni vastaan projektien

Kemiralla ja pienemmissä insinööri-

hoidosta, alihankkijoiden työskente-

toimistoissa. PVO-Vesivoimalle tulin

lyn koordinoinnista ja työnjohdosta.

helmikuussa 2017.

Suunnittelijan roolissa toimin Raasakan

Pidän hienona asiana, että saan olla

voimalaitoksen automaatioprojektissa,

töissä energia-alalla ja vesivoiman pa-

jossa teen yhteistyötä laitteistotoimit-

rissa tuottamassa puhdasta, suomalais-

taja ABB:n kanssa. Arvostan sitä, että

ta energiaa. Energia-alalla on edessä

saan työskennellä vapaasti ja itsenäisel-

valoisa tulevaisuus: säätövoiman tarve

lä otteella.

kasvaa säästä riippuvan tuotannon, kuten tuulivoiman lisääntyessä. TOMMI HANSEN-HAUG asiantuntija, käynnissäpito, PVO-Vesivoima Oy

T

oimin tuotantopäällikkönä,

myllerryksessä, tuntuu siltä, että alan

mutta työni poikkeaa suuresti

valinta osui oikeaan.

siitä, mitä nimikkeen alla yleensä teh-

Koskaan ei voi tietää, mitä seuraa-

dään. PVO-Lämpövoiman Kristiinan

vana päivänä töissä tapahtuu – tämä

ja Tahkoluodon lämpövoimalaitokset

onkin parasta työssäni. Pidän ennalta

eivät ole olleet toiminnassa kolmeen

arvaamattomista käänteistä ja vaihtele-

vuoteen, joten johtoryhmän jäsenenä

vasta työstä. Ammatillisesti se kehittää

tehtäväni on olla mukana hakemassa

valtavasti, ja viimeiset viisi vuotta ovat

mahdollisimman hyvää lopputulosta

kasvattaneet paljon. Energia-ala on

voimalaitostemme toimipaikkojen

kestävä ja kehittyvä ala, joka tarjoaa

realisointiratkaisuissa.

työtä monien alojen osaajille.

Taloon olen tullut vuonna 1997 käyttöinsinööriksi. Etenkin nyt, kun energia-alan toimintaympäristö on

HELI NEVALA tuotantopäällikkö, PVO-Lämpövoima Oy

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018

27


Pohjolan Voima 75 vuotta

A

loitin Pohjolan Voimassa vuonna

urani aikana olen nähnyt ja oppinut

2003 energiamarkkina-analyytik-

paljon. Parasta työssäni on sen vaihte-

kona, ja vuosien varrella olen ehtinyt

leva ja haasteellinen sisältö sekä kolle-

työskentelemään monessa eri roolissa.

gat, jotka kukin ovat oman alueensa

Koulutukseltani olen diplomi-insinööri,

rautaisia ammattilaisia. Minua motivoi

ja energia-alan kanssa olen ollut teke-

ja kannustaa eteenpäin tavoitteiden

misissä jo kesätyöajoista lähtien. Viime

saavuttaminen ja tulosten tekeminen

vuosina olen työskennellyt erilaisissa

yhdessä. Lisäksi on ainutlaatuinen

muutos- ja kehitysprojekteissa, joissa

mahdollisuus olla mukana projektissa,

tehtäväni ja vastuut liittyvät useimmi-

jossa otetaan käyttöön uusi ydinvoima-

ten projektijohtamiseen tai sen tukeen.

laitos.

Tällä hetkellä työskentelen pääosin OL3-projektissa TVO:lla. Muutos ja uudistuminen ovat leimanneet toimialaa, ja 15-vuotisen

MARIKA VARMAVUO kehityspäällikkö, Pohjolan Voima Oyj

MINKÄLAINEN ON POHJOLANVOIMALAINEN?

109

Pohjolan Voiman työntekijöiden määrä

Naisten osuus vakituisesta henkilöstöstä

96 %

työskentelee kokoaikaisena

28

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018

26 %

Tiedot 30.6.2018

44 v

Vakituisen henkilöstön keski-ikä

11–20 v

Keskimääräinen työsuhteen pituus


Kolumni

Tulevaisuus on energian, tulevaisuus on sähkön K

ahdeksan vuotta sitten Pohjolan Voiman toimitusjohtajana aloittaessani en osannut aavistaa, kuinka

Markkinat ovat jälleen virkistymässä ja sähkön hinta on nousussa. Samalla elämämme kaiken aikaa sähköistyy ja

poikkeuksellinen kaudestani tulisi. Finanssikriisin vaikutukset

energia-alan merkitys yhteiskunnassamme kasvaa. Meneil-

talouteen näkyivät silloin selvästi, mutta tuskin kukaan osasi

lään on mielenkiintoinen ja jännittävä vaihe. Tulevaisuus

aavistaa taantuman pituutta. Energia-alalla sen vaikutukset

näyttää hyvältä, sillä se on energian ja etenkin sähkön. Poh-

näkyivät hiukan myöhemmin, mutta isku oli voimakas ja

jolan Voiman kilpailukyky perustuu osaavaan henkilöstöön

pitkäkestoinen.

ja vahvaan suomalaiseen omistukseen. Jätän seuraajalleni

Vuonna 2010 Suomessa säädettiin laki uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotuesta. Tukijärjestel-

tehokkaan ja innovatiivisen energiantuottajan, joka katsoo rohkeasti eteenpäin.

mä toi Suomeen uutta tuotantoa, erityisesti sään mukaan vaihtelevaa tuulivoimaa. Myös Pohjoismaissa, kuten

LAURI VIRKKUNEN

muuallakin Euroopassa, uusiutuvaa sähköntuotantoa tuettiin

Pohjolan Voiman toimitusjohtaja 2010–2018

erilaisilla järjestelmillä. Taantuma ja tukijärjestelmät yhdessä romahduttivat sähkön markkinahinnan lähes puoleen. Energiantuotannon rakenteet alkoivat nitistä liitoksistaan. Myös Pohjolan Voima sopeutui muuttuneeseen markkinatilanteeseen, jossa oli keskityttävä kilpailukyvyn ylläpitoon ja kustannustehokkuuden parantamiseen. Energiamurroksen seurauksena jouduimme tekemään vaikeita ratkaisuja. Näihin kuuluu esimerkiksi päätös Mussalon kaasuvoimalaitoksen purkamisesta vuonna 2014. Voimalaitoksen 85-metrisen piipun kaatuminen oli yksittäinen tapahtuma, mutta symbolisesti se oli osoitus energia-alan vääjäämättömästä muutoksesta. OL3-projektin edistyminen on puolestaan hyvä esimerkki halustamme viedä asiat päätökseen vastoinkäymisistä huolimatta. Ydinvoima on välttämätön osa tulevaisuuden energiakuvaa, kun rakennetaan hiilineutraalia tulevaisuutta. Lähivuosien haasteena on varmistaa tehon riittävyys ja jatkossa vastata varastointiin ja joustavuuteen liittyviin odotuksiin. Poliittinen päätöksenteko ja sääntely ohjaavat energia-alaa enemmän kuin monia muita aloja. Energiajärjestelmämme tehokkuus ja ympäristöystävällisyys riippuvat siitä, miten – ja erityisesti miten pitkäjänteisesti – sitä rakennetaan. Siksi tarvitaan yhteisymmärrys yhteisestä suunnasta, mikä edellyttää vuoropuhelua energia-alan, yhteiskunnan toimijoiden sekä asiakkaiden kesken. Itse asiassa koko yhteiskunta on energia-alan asiakas, sillä energia-ala huolehtii yhteiskunnan perustarpeista: sähköstä, lämmöstä ja valosta.

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018

29


Pohjolan Voima 75 vuotta

Q1 1943–1968: Vesivoiman aika 1945

1961

Isohaaran rakentaminen alkaa

Pahkakosken voimalaitos valmistuu 1968 Vaskiluodon Voima Oy perustetaan, lauhteen rakentaminen alkaa

1967 Maalismaan voimalaitos valmistuu

1948 Isohaara I valmistuu

1963 Haapakosken voimalaitos valmistuu

1943 Pohjolan Voima Oy perustetaan

1954

Jumisko valmistuu

1965

Kierikin voimalaitos valmistuu

Teksti Jaana Parkkola

Sodan vuosista tähän päivään – 75 vuotta Pohjolan Voimaa Sanotaan, että energia-alalla kvartaali on 25 vuotta. Pohjolan Voiman neljäs kvartaali on siis juuri alkanut. Mitä tapahtui kolmen ensimmäisen aikana? Pohjolan Voimalla on takanaan 75 toimintavuotta. Yhtiön

Vuosikymmenien aikana toiminta on laajentunut läm-

tarina alkoi vesivoimasta vuonna 1943. Pohjolan Voiman

pövoimaan ja ydinvoimaan. Samalla Pohjolan Voimasta on

perustajat olivat suomalaisia metsäteollisuusyhtiöitä,

kasvanut monipuolinen, osaava energiatalo. Hiilineutraali

jotka halusivat varmistaa sähkön saannin, kun suurin osa

energiantuotanto on ohjannut Pohjolan Voiman suuntaa:

sähkön tuotantokapasiteetista jäi sodan aikana rajan taak-

yhtiö on investoinut noin neljä miljardia euroa hiilidioksidi-

se. Perustajayhtiöt eivät pystyneet yksinään kattamaan

neutraaliin tuotantoon vuodesta 2000.

suurten voimalaitosten rakentamisen kustannuksia. Niinpä

30

Tänä päivänä Pohjolan Voima on yksi Suomen suurimmis-

energiantuotanto päätettiin keskittää ja kustannukset

ta energiayhtiöistä. Yhtiö vastaa noin viidesosasta Suomen

jakaa.

sähköntuotannosta.

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018


Q2 1968–1993: Sähköntuotanto monipuolistuu 1972

Vaskiluodon öljyvoimalaitos valmistuu

1988

Pohjolan Voiman verkkoyhtiö perustetaan

1983 Kristiinan hiililaitos valmistuu

1974 Kristiinan öljylauhdelaitos valmistuu

1971 Iijoen viimeinen vesivoimalaitos, Raasakka, valmistuu

1990 Seinäjoen turvevoimalaitos valmistuu

1969 Teollisuuden Voima Oy perustetaan

1992 Eri tuotantomuodot omiin yhtiöihinsä, Pohjolan Voimasta konserni

1978

Olkiluoto 1 kytketään valtakunnan sähköverkkoon 2004 Iijoen luonnonuomien 10-vuotinen maisemointityö valmistuu

1999 Ulkomainen osaomistaja Pohjolan Voimaan

1998 Bioenergiaohjelma aloitetaan

2001 Ensimmäinen monipolttoainelaitos, Alholmens Kraft, valmistuu

1996 Suomen Kantaverkko Oy perustetaan

Q3 1993–2018: Työtä kohti hiilidioksidineutraaliutta

2006

2017

Estlink1-merikaapeliyhteys Baltiaan valmistuu

Raasakan kalatien rakennuslupahakemus liikkeelle

2000

Tuulivoimaa kehittävä PVO-Innopower perustetaan 2016 Kollaja-hankkeen valmistelu lopetetaan

2008 Mukana vaelluskalatutkimuksissa seuraavan 10 vuoden ajan

2012 15. biovoimalaitos vihitään käyttöön

2016 Kierrätyspolttoaineinvestointi Hämeenkyröön valmistuu

2013 Iijoen vesivoimalaitosten perusparannustyö valmistuu

Pohjolan Voima vuonna 2018 Tuotantokapasiteetissa 25 voimalaitosta, jotka tuottavat energiaa vientiteollisuuden, energiayhtiöiden ja kaupunkien tarpeisiin. Yli 90-prosenttisesti ilman hiilidioksidipäästöjä.

2013 2011 Maailman suurin Tuulivoiman tuotannosta biomassan kaasutuslaitos luovutaan valmistuu Vaasaan

2014

Energiamurros näkyy: Mussalon voimalan piippu kaadetaan

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018

31


Pohjolan Voima Voiman lähde vuodesta 1943

www.pohjolanvoima.fi

Profile for Pohjolan Voima

Pohjolan voima 1/2018  

Pohjolan voima 1/2018  

Advertisement