__MAIN_TEXT__

Page 1

H E T K IÄ PUDASJÄRVEN NATURA-ALUEELLA


Julkaisija Pohjolan Voima Valokuvat Jyrki Kallio-Koski Ilmakuva Lentokuva Vallas Tekstit Pohjolan Voima Natura-kuvaus Krister Karttunen Taitto Annika Heikkinen Paino Erweko Paperi MaxiSilk 150g Vuosi Painettu 2015 Kuvat on valokuvattu pääosin kesällä 2015, jolloin vesi oli koko kesän lähes tulvakorkeudessa. ISBN 978-952-93-6127-4 (sid.) ISBN 978-952-93-6586-9 (PDF)


H E T K IÄ PUDASJÄRVEN NATURA-ALUEELLA

Valokuvat Jyrki Kallio-Koski


Karsikkojoki

Hietajoki

Pudasj채rvi Kirkkojoki

Hein채joki

Mertasaari Iijoki

2 |

Pudasj채rvi


HETKIÄ PUDA S J Ä RVE N NATURA A L UEEL L A

Iijoen ja Pudasjärven liittymäkohdassa on suistoalue, jossa kasvillisuus on sopeutunut veden korkeuden voimakkaaseen vaihteluun. Alue on Natura-kohde. Pohjolan Voiman Kollaja-hankkeessa tulvavesiä varastoitaisiin tekojärveen. Hankkeen vaikutuksia on tutkittu perusteellisesti ja hanketta kehitetty luontoarvojen ehdoilla. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnon mukaan hanke ei merkittävästi vaarantaisi Naturaa. Jyrki Kallio-Kosken kuvat kertovat Suomen ehkä parhaiten tunnetusta Naturasta. Kirjassa on myös lyhennelmä tutkija Krister Karttusen Natura-kuvauksesta. Kestävän ja vastuullisen vesirakentamisen puolesta, Pertti Pietinen, toimitusjohtaja, PVO-Vesivoima Oy Kevättulvan aika | Natura-alue | 3


PUDA S J Ä RVE N NATURA 2 000 -A L UE

Pudasjärven Natura 2000 -alue (FI1103819) on otettu Natura-verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella. Suojeluperusteena on neljä luontotyyppiä, tulvaniityt, vaihettumissuot, puustoiset suot ja tulvametsät sekä 14 lintulajia. Natura-alue käsittää Iijoen suiston, deltan. Suistoalue jakaantuu selvästi kahteen osaan, läntiseen, varsinaiseen Iijoen-Kirkkojoen deltaan ja itäiseen, Iijoen-Hietajoen deltaan. Suurin osa virtaamasta keskittyy ensin mainittuun. Se edustaa muodoltaan tyypillistä ns. linnunjalkadeltaa (birds foot delta), missä selvä pääuoma jatkuu haaroittumatta pitkälle järvelle ennen jakautumistaan erillisiksi uomiksi. 4 |

Alue on ainutlaatuinen järvi- ja virtavesivesikasvillisuuden, erilaisten tulvaniittyjen, tulvametsien ja pensaikoiden sekä luhtaisten soiden kokonaisuus. Kasvillisuus on kehittynyt sedimenttimaannokselle ja sen vyöhykkeisyys ja mosaiikkimaisuus perustuvat voimakkaaseen kevättulvaan sekä kesän aikaiseen matalaan vedenpinnan tasoon ja vastaavaan maaperän kuivumiseen. Poikkeuksena tästä ovat ympäri vuoden märkinä pysyvät suoalueet, joiden kasvillisuutta kuitenkin leimaa kevättulvan tuoma luhtaisuus. Alueen merkitys on luontotyyppien moninaisuudessa ja edustavuudessa sekä myös erikoisessa geomorfologiassa: hyvin kehittyneet järvideltat ovat harvinaisia.

ei turvemaan, kasvillisuutta. Luontotyyppien kuvauksissa korostetaan ihmistoiminnan, niiton ja laidunnuksen, merkitystä niittyjen synnylle ja säilymiselle avoimina. Tulvaniityt voidaan ryhmitellä suhteessa kosteuteen ja vedenkorkeuteen: matalanveden niityt (korte ja sara), kosteat, tuoreet ja kuivat tulvaniityt. Pudasjärvellä esiintyy korte- ja suursaraniittyjä sekä kosteita tulvaniittyjä.

Tulvaniityt

Suursaraniityt Laajoja, yhtenäisiä ja korkeita sekä usein lähes yksilajisia vesisarakasvustoja esiintyy suojaisilla, loivilla rannoilla kortteikon yläpuolella. Viiltosara esiintyy usein

Tulvaniityt ovat ruoho- ja heinävaltaisia, tulvavaikutteisia, puuttomia ja pensaattomia, mineraalimaan,

Korteniityt Laajimmat kasvustot ovat suojaisilla ja loivilla järven ja lammikoiden rannoilla. Ne ovat yleensä tiheitä ja korkeita; avoimilla ja hiekkaisilla rannoilla ja jokiuomien varsilla on monesti kapeana vyönä harvempaa kortteikkoa.

keskimäärin korkeammalla ja usein sekakasvustoina. Saraikkojen esiintymisen alaraja vastaa kortteikkojen ylärajaa. Kosteat tulvaniityt Korpikastikka ja viiltosara kasvavat monesti sekaisin vaihtelevin runsaussuhtein, joukossa erilaisia ruohoja. Useimmiten kastikka- ja saraniityt kuitenkin erottuvat eri vyöhykkeinä. Tuoreet suurruohoniityt ovat kukkivien ruohojen luonnehtimia niittylaikkuja tulvaniittyjen ylimmässä vyöhykkeessä tulvametsien ja pensaikoiden aukoissa. Tulvaniityt on luokiteltu koko maassa ja Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisiksi; kuitenkin Pudasjärvellä tavatut korte- ja suursaratulvaniityt silmälläpidettäviksi ja kosteat heinätulvaniityt, kuten korpikastikkaniityt, vaarantuneiksi. Edustavuus voidaan arvioida hyväksi. Erikoista ja


arvokasta Pudasjärven niityissä on, että ne näyttävät pysyvän avoimina ilman niittoa tai laidunnusta.

Tulvametsät Tulvapajukot ovat mineraalimaalla kasvavia tiheitä ja korkeita kiiltolehtipajun ja muiden pensaiden vallitsemia ’metsiä’. Ne muodostavat yhtenäisiä, useimmiten selvärajaisia tiheikköjä matalammilla alueilla avoimien tulvaniittyjen ja koivumetsien välissä. Kenttäkerros pajukoissa on niukka. Pudasjärvellä pajukkojen alaraja suhteessa vedenpintaan vaihtelee suuresti. Tulvakoivikot ovat hieskoivuvaltaisia, ja niissä paikoitellen tiheä ja monilajinen pensaskerros. Kenttäkerros on monilajinen ja vaihteleva, usein vallitsevana on kielo. Pohjakerros, sammaleet ja jäkälät, puuttuu. Tulvakoivikot esiintyvät korkeammilla jokipenkoilla joen ja niittyjen tai soiden välissä.

Lehdot esiintyvät korkeammilla paikoilla ja vanhoilla moreenisaarilla. Tulvametsät vaihettuvat, joskus jyrkkärajaisestikin, kangasmetsiin ja lehtoihin. Merkille pantavia ovat tulvametsien runsaat epifyyttisammaleet. Tulvasammalta ja viitasammalta tavataan vain tulva-alueilla. Muita tavanomaisia epifyyttisammalia näissä metsissä kasvaa vain niukasti, ja epifyyttijäkälät esiintyvät ainoastaan tulvan yläpuolella. Sisämaan tulvametsät on luokiteltu koko maassa erittäin uhanalaisiksi ja Etelä-Suomessa äärimmäisen uhanalaisiksi. Pudasjärven tulvametsät ovat luonnontilaisen kaltaisia ja kehittyneet ilmeisesti vasta niiton päätyttyä 1960-luvulla. Ne ovat kasvillisuudeltaan monipuolisia ja tyypille ominaiset tulvasammaleet ovat niissä erityisen runsaita. Ne voidaan arvioida edustavuudeltaan erinomaisiksi.

Suot Pajuluhtia ja luhtanevoja tavataan erityisesti saarissa jokipenkkojen välisillä alueilla tai rajoittuen moreenimaiden kangasmetsiin. Pajut ovat lähes poikkeuksetta runsaita. Pohjakerros on rahkasammalvaltainen ja kenttäkerroksessa on nevalajeja sekä runsaasti luhtalajeja. Nämä ovat tyyppiä vaihettumissuot. Paikoitellen esiintyy hieskoivuvaltaisia puustoisia soita. Luhtanevat on luokiteltu koko maassa säilyviksi ja Etelä-Suomessa silmälläpidettäviksi ja pajuluhdat koko maassa silmälläpidettäviksi. Pudasjärven luhtaiset vaihettumissuot voidaan arvioida edustavuudeltaan erinomaisiksi. Joki- ja suistoalueella kasvillisuus ja hydromorfologia ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Kasvillisuus leviää kasaantuvalle jokisedimentille

ja toisaalta myös vaikuttaa sedimentin kertymiseen ja eroosioon. Vaihettuminen uloimpien, nuorimpien, särkkien avoimilta niityiltä soihin ja metsiin kuvastaa osin suiston kehityshistoriaa. Eri kasvillisuustyyppien esiintyminen ja vyöhykkeisyys tulva-alueilla on seurausta vedenkorkeuden vaihteluista: kasvukauden ja talven aikaisesta vedenkorkeudesta ja tulvista. Teksti on lyhennelmä Krister Karttusen Natura-arvioinnista Pudasjärven Natura 2000 -alue. Arviointi Kollaja-hankkeen vaikutuksista (2011) luontotyyppien kuvauksesta. Selvitys perustuu maastossa tehtyihin havaintoihin ja mittauksiin, laajaan kirjallisuuskatsaukseen erilaisten ympäristötekijöiden mahdollisista vaikutuksista tulvaisiin luontotyyppeihin ja mallinnuksen avulla arvioituihin muutoksiin Pudasjärven hydrologiassa. | 5


6 | Hein채joki | Tulvamets채채


| 7


8 |


Hein채joen ja Kirkkojoen yhtym채kohta | 9


10 | Iijoen-Kirkkojoen suiston länsireuna | Etualalla vesitatarkasvusto, rannassa pajunälvikkäiden syömä pajukko


| 11


12 |


Tulvaniitty, kortteikkoa | Karsikkojoki | 13


14 | Kirkkojoki | Neidonkorento, koiras


Lorem ipsum | Karsikkojoki | 15


16 |


Kielovaltaista tulvamets채채 | Hein채joki | 17


18 | Mertasaari | Mets채kauriita rantaniityll채


| 19


20 |


Tulvaniitty채, taustalla tulvamets채채 | Kirkkojoki | 21


22 | Hietajoen suu | Vesitatar


| 23


24 |


Tulvapajukkoa | Karsikkojoki | 25


26 |


Rantakaislikkoa | Karsikkojoki | 27


28 | Hietajoki | Tulvaniittyjä ja metsiä kapeina vyöhykkeinä


| 29


30 |


Tulvapenkka | Kirkkojoki | 31


32 | Karsikkojoki | Tulvaniitty채 ja -mets채채


| 33


34 |


Pudasj채rvi, Iijoen suisto | 35


36 | Hietajoki | Tulvakoivikkoa tulvapenkalla


| 37


38 |


Tulvaniitty채, saraikkoluhta | Hein채joki | 39


40 |


| 41


42 | Hietajoki | Aamu-usva


| 43


44 |


Kaislaa, taustalla tulvaniittyj채 | Karsikkojoki | 45


46 | Karsikkojoki | Ulpukka


| 47


48 |


Rantakaislikkoa | Karsikkojoki | 49


50 | Hietajoki | Vesirajasta kerroksittain tulvaniitty채, tulvapajukkoa, koivikkoa


| 51


52 | Kirkkojoki | Syksy saapuu


| 53


54 |


| 55


56 |

Profile for Pohjolan Voima

Hetkiä Pudasjärven Natura-alueella  

Valokuvateos Pudasjärven suiston Natura-alueelta

Hetkiä Pudasjärven Natura-alueella  

Valokuvateos Pudasjärven suiston Natura-alueelta

Advertisement