Page 1

EU-rahoitusjulkaisu

Vipu POHJOIS-KARJALA

Lisäsykettä

rokkikaupunkiin

Yrityspuistosta kilpailukykyä

Kohti

puhtaampaa huomista

Jätteistä ENERGIAA


2 VIPU

SISÄLLYS

VIPU Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -Suomen

Osallisuus

4

Rock Academy tuottaa musiikkialan ammattilaisia Joensuussa

7

Kaupunkilaisille vahvempi tulevaisuus

Biotalous

10

Biokymppi uudistaa jätekierrätystä

14

Teknologia päivitti historiallisen Koivikon

Työllisyys

18

Akseli apuna Keski-Karjalan työmarkkinoilla

Yrittäjyys

20

Yrityspuistosta kilpailukykyisempänä maailmalle

24

Aita on osa maisemaa

Vähähiilisyys

28

Joensuu ja Pohjois-Karjala näyttävät mallia uusiutuvan energian käytössä

rakennerahastoohjelma ohjaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varojen käyttöä.

14


VIPU 3

PÄÄKIRJOITUS

Kestävää kasvua

ja työtä Pohjois-Karjalaan

E

uroopan unionin Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 rakennerahasto-ohjelman toteuttaminen on Pohjois-Karjalassa hyvässä vauhdissa. Ensimmäinen kehittämishankehaku avattiin keväällä ja päätöksiä päästiin tekemään loppuvuodesta 2014. Yrityshankkeiden osalta ohjelmakausi käynnistyi myöhemmin. Suurta katkosta yrityshankkeiden rahoituksessa ei kuitenkaan ollut, sillä edellisen EU-ohjelmakauden yritysrahoituspäätöksiä tehtiin kesään 2014 saakka. Ohjelmakauden 2014–2020 linjaukset ja sisällölliset painotukset ovat aiempaa kohdennetummat. Ne ovat seurausta Euroopan unionin linjauksista älykkääseen erikoistumiseen ja vähähiiliseen talouteen. Linjaukset ovat hyvin soveltuneet myös Suomelle ja Pohjois-Karjalalle, mutta ovat samalla supistaneet mahdollisuutta saada rahoitusta EU-ohjelmasta. Rahoituspäätösten valmistelu pohjautuu EU-ohjelman sisällön ja kriteerien lisäksi myös maakuntaohjelman (POKAT) mukaisuuteen. Maakuntavaltuuston hyväksymä POKAT 2017 sisältää myös älykkään erikoistumisen valinnat, joita Pohjois-Karjalassa ovat metsäbiotalous, teknologia ja materiaalit sekä Venäjä-osaaminen. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) linjaa rakennerahasto-ohjelman toteutusta ja rahoitusta sekä ottaa kantaa isoimpiin hankkeisiin. Rahoittajina ohjelmassa toimivat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, ELY-keskus ja Tekes. Yhteistyö rahoittajien välillä on sujunut hyvin. Vaikka EU-ohjelmakausi 2014–2020 on vasta käynnistynyt, katseet on jo suunnattu vuoden 2020 jälkeiseen aikaan. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden verkosto (NSPA) on tilannut OECD:ltä tutkimuksen, jolla haetaan sisältöjä ja perusteluja seuraavaan ohjelmakauteen. NSPA-verkostossa ovat mukana Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien lisäksi Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan alueet. Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman lisäksi Pohjois-Karjalalle tärkeitä EU-ohjelmia ovat maaseudun kehittämiseen ja raja-alueiden kehittämiseen (ENI) tarkoitetut ohjelmat. Myös suoraan Brysselistä tai muualta Euroopasta haettavan rahoituksen merkitys tulee edelleen kasvamaan.

> Risto Poutiainen vs. maakuntajohtaja, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

> Pirjo Rämänen Maakunnan yhteistyöryhmän pj.

Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja ELY-keskus Teksti: Promade | Leena Lehtiniemi

EU-rahoitusjulkaisu

Vipu

Kuvat: Visuaalinen viestintätoimisto Salama | Ville Kokkola Taitto: Visuaalinen viestintätoimisto Salama | Johanna Kokkola-Kettunen Paino: LaserMedia Oy

POHJOIS-KARJALA

Lisäsykettä rokkikaupunkiin

Painosmäärä: 1000 kpl

Yrityspuistosta

Valmistettu paperista, jolle myönnetty EU-ympäristömerkintä, rek.nro. FI/11/001.

Kohti

> Kannessa: Päivi Kipinoinen

kilpailukykyä

puhtaampaa huomista

Jätteistä ENERGIAA


4 VIPU

ROCK ACADEMY tuottaa musiikkialan ammattilaisia Joensuussa > Katri Kilpi채


VIPU 5

OSALLISUUS

Joensuun Rock Academy tarjoaa kokonaisvaltaista valmennusta musiikkialasta kiinnostuneille nuorille. Joensuun Popmuusikot ry:n ylläpitämä Rock Academy rakentaa tanakan eväspaketin musiikkialan tuleville ammattilaisille. Ohjelmassa on keikkoja, koulutuksia, treenausta, studiotyöskentelyyn tutustumista ja eri esituotantovaiheita. Eli mahdollisimman monipuolinen sukellus musiikkibisnekseen niin bändeille, artisteille kuin crew-valmennukseen osallistuville. Academyn kolmetuntisten viikkosessioiden lisäksi seminaarit ja tapaamiset eri toimijoiden kanssa sekä omat treenaamiset täyttävät nyt noin neljänkymmenen bändivalmennukseen osallistuvan nuoren kalentereita, esittelee projektipäällikkö Katri Kilpiä. – Yksilötaitojen sparrausten lisäksi yhdessä tekeminen on kaiken ydin. Porukan tuki, osallisuuden vahvistaminen palkitsee monin tavoin meitä kaikkia.

Toiveissa täyden palvelun tiimit Crew-valmennuksessa nuoria perehdytetään esitystekniikkaan, tapahtumatuotantoon, paitamyyntiin, valokuvaukseen ja markkinointiin. Tilausta Joensuussa ja maakunnassa tuntuu tällaiselle toiminnalle olevan, Katri Kilpiä kertoo. – Tämä on käytännönläheistä toimintaa, jossa ohjelmat rakennetaan käyttäjälähtöisesti. Joensuussa ja maakunnassa oleva osaaminen saadaan tässä hyvin käytettyä hyödyksi. Kouluttajina meillä on paikallisia ja valtakunnallisia musiikkialan ammattilaisia. – Tässä tarvitaan oikeanlaista asennetta, motivaatiota kehittyä sekä mahdollisuutta sitoutua sparraukseen pidemmäksi aikaa. Tavoitteena on saada aikaan tiimejä, joista löytyy kaikki se tarvittava osaaminen mitä keikoilla tarvitaan. Rock Academy järjestää myös kaikille avoimia seminaareja, workshoppeja ja muita musiikkialaan liittyviä tilaisuuksia sekä pienryhmätoimintaa.

®

Huippuartistit sparraajina Musiikkialan monimuotoisuus edellyttää niin bändeiltä kuin artisteiltakin koko ajan lisää erilaista osaamista. – Harva elättää itsensä pelkillä biisinikkarin tuloilla. Aktiivinen keikkailu, luennointi, markkinointi, promoaminen, kirjat ja oheistuotteet kuten paidat ja korut ovat osa isoa kokonaisuutta yhä useammilla. – Tosi vaativa, mutta myös monin tavoin palkitseva ala tämä on, Katri Kilpiä pohdiskelee. Aloittelevien musa-alan ammattilaisten kuoppaista tietä tasoitetaan Rock Academyssä isolla kädellä. Esimerkiksi bändivalmennus kiinnostaa valtakunnallisia isoja artisteja, kuten Joensuuhun bändejä sparraamaan tulleen Von Hertzen Brothersin Mikko von Hertzeniä. – Bändiläiset saivat Mikolta monipuolista palautetta, millä tasolla kukin heistä nyt on. Keväällä sitten kuullaan, miten taso on muuttunut ja taito kasvanut, kun Mikko käy täällä seuraavan kerran. Artistitapaamiset Kerubissa tarjoavat myös tuleville musiikkialan ammattilaisille upean mahdollisuuden. Anna Puun keikan yhteydessä oli mainio tilaisuus saada suomalaiselta huippunaisartistilta vertaistukea, oppeja ja innostusta. – Innostus oli molemminpuolinen. Hienoa huomata, miten iso merkitys näillä tapaamisilla on niin alan konkareille kuin vasta-alkajillekin.

Lujan työn vaatimus Yksi tärkeä oppi musabisneksessä on Katri Kilpiän mukaan se, ettei luovuta liian helposti. – Tulokset eivät tosiaankaan tule näissä hommissa kultalautasella, töitä pitää tehdä ja lujasti. Työ on samalla myös hyvin omakohtaista. Sosiaalisen median huikeisiin mittoihin kasvanut rooli näkyy ja tuntuu musiikintekijöidenkin arjessa. – Some on muuttanut ihan kaiken. Pienemmätkin tekijät voivat päästä nopeasti

ONE LOUDER Est . 2014

Tämä on käytännönläheistä toimintaa. > Projektipäällikkö Katri Kilpiä


6 VIPU

OSALLISUUS

läpi, jos ovat aktiivisia. Töitä pitää tehdä kaikkia mahdollisia kanavia käyttäen, että musiikki löytää kuuntelijoita.

Rokkikaupungin maine Tavoitteena on juurruttaa Rock Academyn toiminta Joensuuhun koko maakunnan käyttöön. Joensuu Rock Academy toimii osana valtakunnallista Rock Academy Finland -organisaatiota. Turun ja Joensuun lisäksi toiminta on käynnissä myös Tampereella, Jyväskylässä, Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Raumalla. Turun nuorisoasiainkeskuksen luoma konsepti on toiminut hyvin ja nostanut bändejä festarilavoille sekä keikkamyyjien listoille. – Muualla Suomessa kaupungit ovat vahvasti mukana toiminnassa. Joensuussa toimintamallia ollaan nyt rakentamassa ja tähän olisi tärkeää löytää yhteisvastuullinen ratkaisu. Konsepti on, nyt toivotaan mukaan yhteistyötahoja, jotka ovat valmiita aidosti sitoutumaan. – Joensuussa on juuri tältä tasolta, missä Rock Academyn bändit ovat, puuttunut säännönmukainen tukitoiminta. Rock Academy paikkaa nyt tämän ja aktivointivaikutuksia näkyy jo. – Musiikkialan taloudellinen vaikuttavuus maakunnassa on valtava. Musiikkiala työllistää koko ajan lisää monien eri alojen yritysten tekijöitä niin soittajista paitamyyjiin kuin studioista oppilaitoksiin. – Maakunnassa on hyvä noste musa-alan suhteen, toivottavasti tämä säilyy jatkossakin, toteaa Katri Kilpiä. Maniac Abductor: LauriMatti Jaatinen, Janne Parviainen, Niklas Pappinen, Jesse Räsänen, Jesse Elo ja takana Mikko von Hertzen. Maniac Abductor on vuonna 2013 perustettu Thrash Metal -yhtye. Kuva: Joensuu Rock Academy


VIPU 7

OSALLISUUS

KAUPUNKILAISILLE VAHVEMPI

TULEVAISUUS Joensuulaiset kansalaistoimijat haluavat rohkaista ja aktivoida nuoria, työttömiä, mielenterveyskuntoutujia ja maahanmuuttajia osallistumaan. Työkaluina ovat Joensuun KAKE-hankkeet eli Pikku-KAKET kuten esimerkiksi Äänten kaupunki, Pajalta Duuniin 2 sekä Puuro & Porina. Nämä puolesta vuodesta reiluun vuoteen kestävät hankkeet ovat nousseet aidoista tarpeista.

Täsmällistä tukea

Hyöty KAKESTA kaikille Nyt aloittavien viiden hankkeen toimintapiirissä Joensuun kantakaupungissa on noin 54.000 ihmistä. Tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn kohentaminen, osallistumisen aktivointi sekä työllistyminen. – Haluamme luoda uusia mahdollisuuksia ja toimintaa. Antaahan tämä paljon myös kaupungille. KAKE Kansalaistoimijalähtöistä kaupunkikeskustan kehitystyötä tuetaan Joensuussa yhteensä 900 000 eurolla.

en on pp

Toiminta suunnataan vuoden 2017 loppuun saakka etenkin työikäisille, joilla on erilaisia haasteita osallisuudessa ja työelämään pääsyssä, esittelee ideaa projektipäällikkö Mari Nupponen. – Voidaan tehdä täsmällisempää ja pienimuotoisempaa vaikuttamista suoraan kohderyhmässä. – Kansalaistoimijat nostavat kehittämisideat esille ja hakevat rahoituksen niiden toteuttamiseen päähankkeesta. Ohjausta ja tukea saa meiltä tarvittaessa hankkeen tai tapahtuman hakemiseen, toteuttamiseen ja hallinnointiin. Kun Joensuun kaupunki hallinnoi päähanketta ja hoitaa rahoituksen, ei omarahoitusta tarvita. Hankkeet saavat ennakkoa, mikä mahdollistaa nopean käynnistämisen eli tositoimiin päästään heti. – Pikku KAKE -hankkeiden hallinnointi on haluttu tehdä kansalaistoimijoille mahdollisimman helpoksi ja välihallinto maksatuksineen myös niin vähäiseksi kuin mahdollista. Aikaisempaa hankekokemusta ei tarvitse olla.

>M ar iN u

Uusia mahdollisuuksia ja toimintaa. > Projektipäällikkö Mari Nupponen


8 VIPU

OSALLISUUS

Äänten Kaupunki

Lifti

Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki ry

Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki ry

Äänten kaupunki kiinnittää huomiota häiritseviin ääniin kaupungin julkisissa yleisissä tiloissa. Yhdessä kohderyhmän kanssa selvitetään äänten merkitystä toiminnallisuuteen, arvioidaan eri ääniympäristöjen kuten melun, kovien äänten ja hiljaisuuden vaikutuksia.

Liftissä nuorten koulutusta ja työelämään siirtymistä tuetaan vahvasti yksilöllisen ohjauksen avulla. Harjoitellaan erilaisia kodin ulkopuolella kohdattavia tilanteita.

Pajalta Duuniin 2

Puuro ja Porina

Joensuun Nuorisoverstas ry

Pohjois-Karjalan Martat ry

Keskittyy nuorten yritteliäisyyden lisäämiseen. Selvittää työosuuskunnan mahdollisuutta, voisiko siitä saada apua nuorten työllistämiseen. Kootaan nuorten työpajoille yritteliäisyyttä edistävä lyhytkoulutus.

Tuo matalan kynnyksen ravitsemisneuvontaa kaupunkilaisille. Ideaa toteutetaan aamiaispuurojen ympärillä eri puolilla kaupunkia pidettävinä neuvontatilaisuuksina. Ohjataan terveellisen ravinnon lähteille.


VIPU9

OSALLISUUS

Monikulttuurisen Vapaaehtoistyön kehittäminen Joensuun monikulttuurisuusyhdistys JoMoni ry Perustetaan 4-6 vapaaehtoisten vetämää ryhmää, joiden ydin on monikulttuurisuus. Ei pelkästään maahan muuttaneille vaan kaikille kiinnostuneille. Pohditaan millaista monikulttuurinen vapaaehtoistyö voisi olla.

Bomoni

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) keskeiset painopisteet: ►► Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Botanian ystävät ry Botanian ystävien järjestämä tapahtuma, jossa maahanmuuttajat suunnittelevat vuoden 2016 toukokuulle puutarhajuhlan ja syyskuulle sadonkorjuujuhlan. Ohjelmassa valokuvanäyttely, tanssiesityksiä ja kasvinviljelyneuvontaa miten oman kotimaan lajikkeita voi korvata täällä.

►► Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen ►► Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta


10 V I P U

BIOTALOUS

BIOKYMPPI UUDISTAA JÄTEKIERRÄTYSTÄ

Energiaa 300 omakotitaloon Roskispussien tyhjentäjät sen ainakin tietävät. Muoveja, kartonkeja ja biojätteitä kertyy valtavia määriä. Kaatopaikkojen jätevuoret jättävät tuskin ketään enää välinpitämättömäksi, oma ja ympäristön hyvinvointi koetaan tärkeäksi. Ympäristö- ja jätelakien tiukennus karsii pois biohajoavan jätteen eikä avokompostoreita katsota hyvällä.


V I P U 11

BIOTALOUS

> Toimitusjohtaja Mika Juvonen

Palkittuja ympäristötekoja


12 V I P U

BIOTALOUS

Muista lajitella! Kierrätyksestä on tullut jo melko luonteva osa kotitalouksien, teollisuuden ja kuntien arkea. Kierrätettävän jätteen lajittelun opettelussa ollaan kuitenkin vielä alkumetreillä. Sekajätteen joukossa kun edelleen noin puolet on bio- ja kierrätysjätettä. Tämä näkyy päivittäin BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitokselle Joensuun ja Savonlinnan seuduilta ajavien jätekuormien sisällöissä myös päinvastaisena, kertoo yrityksen laatu- ja ympäristöinsinööri Janna Vänskä. – Esimerkiksi pakkausjätteiden paikka ei ole biojätteen seassa. Jo siellä kotona ja isommissa laitoksissa ne olisi hyvä saada lajiteltua nykyistä paremmin. – Näin tulee isompi hyöty kierrätyksestä, kun eurot jäävät pyörittämään oman alueen taloutta ja työllisyyttä.

Jäte luonteva lannoite

Palkittuja ympäristötekoja

Jätteiden kierrätykseen erikoistunut BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos tekee kierrätyslannoitteita ja uusiutuvaa energiaa jätteistä ja tähteistä. Ensimmäisenä Suomessa yritys tuottaa kiinteitä ja nestemäisiä luomulannoitteita biojätteistä, esittelee BioKympin kierrätysideologiaa toimitusjohtaja Mika Juvonen. – Voimme hyödyntää bio- ja kaatopaikkakaasut niin lämmöksi kuin sähköksikin samassa laitoksessa. – Koivikon Kartanon kanssa tehdään tiiviisti töitä. Jätettä ja kierrätystä hyödyntämällä on saatu aikaan kustannustehokkuutta ja kilpailuetuja. Vuonna 2010 käyttöönotettuun laitokseen on investoitu seitsemän miljoonaa euroa ja sen ympäristölupa kattaa 19 000 tonnia biojätettä vuodessa.

Ensimmäisenä pohjoiseurooppalaisena yrityksen 2-linjainen tuotantoratkaisu tuottaa samasta laitoksesta luomuviljelyn ja perinteisen viljelyn lannoitteita. BioKympin innovatiiviset ratkaisut ovat herättäneet paljon kiinnostusta ja usein palkittu yritys on saanut myös Suomen Luonnonsuojeluliiton ekoenergiamerkin. Luomulannoitetuotannon raaka-aineina yritys käyttää erilliskerättyä ja kaupan pakattua biojätettä, elintarviketeollisuuden jätteitä sekä pieniä määriä karjan lantaa. Jätevesi- ja rasvalietteistä tuotetaan orgaanisia lannoitteita kemiallisten lannoitteiden korvaajaksi. – Lopputuotteina saadaan 300 omakotitalon energiat, lannoitteita 350 tonnia ja 50 viljelijän pelloille nestemäisiä lannoitteita runsaat 16 000 kuutiota. Yritys hakee parhaillaan ympäristöluvan laajennusta suurempien jätteenkäsittelymäärien saamiseksi.

Eurot jäävät pyörittämään oman alueen taloutta. > Laatu- ja ympäristöinsinööri Janna Vänskä


V I P U 13

BIOTALOUS

Biokaasulla puhtaammin

> Janna Vänskä

Biokaasuautojen käyttö ei ole vielä lyönyt läpi Suomessa. Kun meillä biokaasuautoja on nyt alle 200, löytyy niitä Ruotsissa jo yli 40 000, joita palvelee 140 tankkausasemaa. – Hidasteina auton hankinnassa painavat kustannukset ja muutokset dieselkäyttöisestä ajoneuvosta biokaasukäyttöiseksi sekä 2013 asetettu käyttövoimavero. Juvosen mukaan liikennebiokaasutankkausaseman käyttäjiksi tarvittaisiin reilut pari sataa autoa, että toiminta olisi kannattavaa. Ensimmäiset kahdeksan biokaasukäyttöistä autoa on liikennöinyt maakunnassa jo jonkin aikaa. – Kaupungit ja kunnat voisivat tässä ottaa aktiivisempaa roolia ja miettiä vaihtoehtoja omaan hiilijalanjälkeensä. – Yksi hyvä käyttäjäporukka saataisiin vaikkapa kotipalvelujen piiristä, jossa ollaan jatkuvasti liikkeellä. Kaupunkibusseista kerätään myös parhaillaan kokemuksia Vaasassa. BioKymppi on yhdessä eri kehittämishankkeiden kanssa tehnyt pohjatyötä vuosina 2009-2015 liikennebiokaasun edistämiseen miljoonalla eurolla Pohjois-Karjalassa. Työn alla ovat parhaillaan selvitykset jalostuksen ja tankkauksen perustamisesta Kiteelle sekä paineistetun kaasun toimittamisesta Joensuuhun ja myöhemmin myös Ylä-Karjalaan, kertoo Mika Juvonen. – Jatkokehittämistä liikennebiokaasun osalta tarvitaan ja töitä sen eteen tehdään koko ajan. – Tulevaisuuden suunnitelmissa on saada tankkausverkosto Pohjois-Karjalaan ja päästä korvaamaan öljy lämmityskaasulla.


14 V I P U

►► Koivikon Kartano Oy ►► Koivikon Kievari Oy ►► Maatalousyhtymä Partanen Pekka ja Tolonen Pauli ►► Koivikon Ratsutalli ►► Koivikon Tukikodit Oy ►► Koivikon Lähiliha Oy ►► Puhoksen Puutarha Oy ►► Kymmeniä maatalousalan opiskelijoita harjoittelussa vuosittain ►► Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä vuokrannut tiloja SPR:n vastaanottokeskukselle

TEKNOLOGIA PÄIVITTI HISTORIALLISEN KOIVIKON


V I P U 15

> Pekka Partanen, Johanna Rinnekari, Markku V채kev채inen, Katri Olkkonen ja Mika Juvonen


16 V I P U

BIOTALOUS

Kartano uusilla kattauksilla Koivikon innokas kehittäjäviisikko Pekka Partanen, Johanna Rinnekari, Mika Juvonen, Katri Olkkonen ja Markku Väkeväinen ovat pistäneet porukalla tuulemaan Kiteellä.

vuodesta 2011 lähtien. Lannan tehokas käyttö yhdessä BioKympin kierrätyslannoitteiden kanssa takaa näin meille ravinneomavaraisen maatalouden. – Energiaomavaraisuus on pitkän ajan tavoite.

Hyvvee ruokoo Koivikon upea, Kiteen ja Puhoksen historiaa 1800-luvulta lähtien henkivä kartanoravintolamiljöö tekee tiivistä yhteistyötä alueen lähiruoan kasvattajien ja toimittajien kanssa. Suomen ensimmäisen, 1840-luvulla perustetun kartanomeijerin maineikas cheddarjuusto mielessä mennään. Koivikon Kievarin toimitusjohtaja Johanna Rinnekari haluaa pitää paikallista ruokakulttuuria näkyvästi esillä myös tulevaisuudessa. – Lähiruoka on nyt vahvassa nosteessa. Koivikolla haluamme profiloitua lähellä tuotettujen raaka-aineiden käyttäjinä. Pääkaupunkiseudun huippuravintoloissa työskennelleen keittiömestarimme Markku Väkeväisen johdolla tähän on loistava tilaisuus. Yhteismarkkinoinnilla ja yritysryhmähankkeilla viedään eteenpäin niin ravintolaa kuin koko Koivikon alueen palvelujakin. Näkyvyys netissä ja sosiaalisen median hyödyntäminen ovat olennainen osa nykyistä globaalia markkinoilla oloa. – Paikalliset ovat jo hyvin löytäneet ravintolapalvelumme. Tavoitteena on saada lisää myös ulkopaikkakuntalaisia ja 6-tien mat-

Kokonaisuus on rakentunut vähitellen, kun on sijoitettu ihmisiä oikeisiin paikkoihin.

Koivikon vankka, maatalouteen perustuva toiminta on täydentynyt viime vuosina monilla elämyspalveluilla, joita alue tarjoaa kävijöilleen. – Luonnonmukaisuus ja ekologinen ympäristöä huomioiva näkökulma, lähiruoka sekä uusimman teknologian hyödyntäminen ovat meillä tärkeitä tekijöitä kartanon eri toiminnoissa, esittelee Koivikon Kartano Oy:n yrittäjä Pekka Partanen. Perusmaatalouteen eli maidonja lihantuotantoon sekä peltoviljelyyn on panostettu merkittävästi. Uusi luomusäädökset täyttävä, yli miljoonan euron 2015 valmistunut navettainvestointi pitää tyytyväisinä yli sata lehmää. Tämän lisäksi peruskorjatuissa tiloissa on nuorta karjaa 150. Maatalousyhtymällä on myös satakunta lihanautaa. – Koivikon pelloilla siirryttiin luomuviljelyyn

> Koivikon Kartano Oy:n yrittäjä Pekka Partanen

Kiteeläinen BioKymppi Oy jalostaa orgaaniset jätteet luomutuotantoon soveltuviksi kierrätyslannoitteiksi sekä uusiutuvaksi energiaksi erilaisiin käyttökohteisiin, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Mika Juvonen.


V I P U 17

BIOTALOUS

kaajia käyttämään palvelujamme. Puhoksessa parin kilometrin päässä Koivikolta on kahtena kesänä ravintolatarjontaa täydentänyt MS Pyhäjärvi. Sen 50 asiakaspaikkaa terasseineen sekä vuokrattava tilava lomahuvila tarjoavat elämyksiä veden äärellä ja metsän siimeksessä niin yksittäisille kävijöille kuin erikokoisille ryhmillekin – Huvilalle toimitettavien catering-palvelujen lisäksi läheisessä bunkkerissa voi nautiskella vaikkapa pakkiruokaa ja rentoutua savusaunassa.

Houkuttelevia luontoelämyksiä Katri Olkkosen vetämä Ratsastuskoulu on toiminut Koivikolla kolme vuotta. Työ hevosten parissa toi Helsingistä Kiteelle valmentajaksi ja kouluttajaksi. – Olen viihtynyt hyvin hevosharrastajien kanssa. Meillä käy tunneilla noin 50 ratsastajaa. Hevosia tilalla on nyt 17, niistä puolet täyshoitopaikolla. Koivikolla käydessä voi testata myös kalaonneaan kuhista tunnetulla Ätäsköllä, bongata lintuja, tutustua 11 hehtaarin laajuiseen lehtikuusimetsään, osallistua tapahtumiin kuten Elomarkkinoille ja talvisin järjestettäville moottorikelkkaretkille. Tulevaisuuden toiveissa on myös saada maneesi.

Hötkyily helpotti Pekka Partasen mukaan Koivikon uudistukset ja toiminnot ovat hyvässä vaiheessa. Nyt on aika keskittyä olevien palvelujen kehittämistyöhön. – Kokonaisuus on rakentunut vähitellen, kun on sijoitettu ihmisiä oikeisiin paikkoihin ja saatu näin erilainen osaaminen tukemaan toistaan. Seudun työpaikkojen säilymiseksi ja uusien osaavien tekijöiden houkuttelemiseksi Kiteelle tässä töitä tehdään. Lisäksi yhteistyö alueen ohjelmapalveluyrittäjien kanssa ja uusi Kartanosta Kartanoon -retkiohjelma viiden keskikarjalaiskartanon kesken täydentävät hyvin meidän omia palveluja, huikkaa Johanna Rinnekari.

Ilo irti EU-ohjelmista Yhtä mieltä Koivikon kehittäjäviisikko on EU-tukien ja hankkeiden merkittävyydestä Pohjois-Karjalalle. Koivikolle näillä erilaisilla työkaluilla on ollut iso rooli ja ne ovat mahdollistaneet viime vuosina tehtyjä investointeja, hankintoja ja rakentamista. – Tätä mitä meillä nyt täällä on, ei olisi saatu aikaan ilman EU-ohjelmien vetoapua. Tästä on hyvä jatkaa ja edetä uusien suunnitelmien parissa. Oman aktiivisuuden lisäksi avoimuus, kyky ottaa vastaan ja jalostaa ideoita, reagoida ympärillä tapahtuviin muutoksiin sekä aut-

taa toisia ilman oman edun tavoittelua. Koivikon kehittäjien saamien kokemusten mukaan toimiva resepti, jota kannattaa kokeilla.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 eli maaseutuohjelma on keskeisin väline maatalouden uudistamisessa ja maaseudun kehittämisessä. Maaseutuohjelman avulla tähdätään elinvoimaisen maaseudun säilymiseen, ympäristön tilan paranemiseen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön.


18 V I P U

TYÖLLISYYS

AKSELI APUN Keski-Karjalan työmarkkinoilla

Työllisyyskoulutushanke Akseli ahkeroi ja sai aikaan hyviä tuloksia Keski-Karjalassa puolenkymmentä vuotta sitten. ESR-rahoituksen tavoitteena oli turvata osaavan työvoiman saatavuus keskikarjalaisille yrityksille ja tukea seudun työttömien työllistymistä. Hankkeeseen osallistui 276 asiakasta, heistä yli puolet eli 152 työllistyi. Akselin toimintavuosina 2010–2014 Keski-Karjalan työmarkkinoilla kävi kova puhuri. Puhos Boardin konkurssi 2011, Marimekon Kiteen tehtaan ja myymälän sulkemiset 2013 sekä muutamien pienempien teollisten yritysten lopettamiset seudulla lisäsivät entisestään työttömien määrää. – Kun Keski-Karjalan työllisyystilanne heikkeni rajusti, oli meidän mietittävä hankesisällöt uusiksi, kertaa tapahtumia nyt Osaava Keski-Karjalan projektipäällikkönä toimiva Päivi Kipinoinen. Tavoitteena Akselilla oli saada työvoimaa Puhoksen teollisuusalueen yrityksiin sekä etsiä työ- ja koulutusväyliä muilta aloilta. Puhokseen suunnitelluilla kehittämistoimenpiteillä ja investoinneilla nähtiin merkittäviä vaikutuksia työllistymiseen ja uusien työpaikkojen syntyyn.

Piilotyöpaikat löytyivät jalkatyössä

> Päivi Kipinoinen

Akselin toiminta mietittiin nopeasti uudelleen ja suunnattiin eri tavalla. Nyt tarvittiin yrityskartoituksia, työnetsintään ja piilotyöpaikkojen hakuun liittyviä palveluja sekä yhteyksiä työnantajiin. Työllistämisestä, työllisyystuista ja koulutusmahdollisuuksista kerrottiin myös. Keski-Karjalan Jetinan toiminnanjohtajana nykyisin työskentelevä Maare Laakkonen jäljitti piilotyöpaikkoja tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Soittokierros eteni yritysrekisterin mukaan toimialoittain ja paikkakunnittain. – Jos yrityksellä oli tarve työntekijälle, menin käymään ja sitten keskusteltiin tarkemmin. Tämän jälkeen alettiin etsiä työhön sopivia ihmisiä. – Usein yrittäjällä oli jo joku ihminen tiedossa, mutta ellei niin etsimme sopivia ehdokkaita. Kun henkilö löytyi, selvitettiin palkka-


V I P U 19

TYÖLLISYYS

NA

Vuoden 2015 alussa alkaneella Osaava Keski-Karjala -hankkeella kehitetään ja tuodaan näkyväksi työnhakijoiden osaamista. Kohderyhmässä ovat myös alueen yritykset ja organisaatiot, joilla on koulutus- tai rekrytointitarpeita. Tavoitteena on edistää yritysten tarpeiden ja koulutuksen kohtaamista, jotta työpaikkoja syntyisi ja yritykset saisivat osaavia työntekijöitä.

tukimahdollisuus, oppisopimus tai muita tilanteeseen soveltuvia työllistämisen tukikeinoja. Prosessi tehtiin yrittäjälle mahdollisimman helpoksi ja byrokratian pyöritys paperitöineen hänen puolestaan. Yhteistyö antoi runsaasti hyvää kokemusta yritysmaailmasta. Yrittäjille myös merkitsi todella paljon, kun kyselin kuulumisia ja tarpeita, kertoo Laakkonen. – Oli palkitsevaa pystyä auttamaan yrittäjää ja työttömänä ollutta henkilöä. Koin tekeväni tärkeää työtä. – Jokainen työllistyminen toi suuren onnistumisen tunteen, kun tiesin miten iso merkitys työpaikan löytymisellä työllistyneelle oli.

Keväällä 2014 Akseli-hankkeen loppuvaiheen tilanne:

Vipuvaikutusta aluetalouteen

►►

Puhos Boardin yli 80 irtisanotusta noin neljännes oli työllistynyt melko nopeasti irtisanomisen jälkeen. Reilut kymmenen henkilöä oli jossain koulutuksessa kuten työvoimakoulutuksessa tai työkokeiluissa. Noin 20 iäkkäämpää henkilöä jäi odottelemaan eläkepäätöstä. Työttöminä oli edelleen runsaat 20 henkilöä.

►►

Marimekolta neljäsosa työttömäksi jääneistä oli edelleen työttömiä keväällä 2014, neljäsosa töissä ja loput koulutuksessa. Vajaa neljännes odotti päätöstä eläkkeelle siirtymisestä.

►►

Keväällä 2015 Keski-Karjalan Kehitysyhtiö KETI Oy:n tekemän yrityskyselyn mukaan Keski-Karjalassa on työvoimantarpeita seuraavan vuoden aikana sosiaali- ja terveysalan lisäksi maataloudessa ja matkailupuolella. Myös moottoriajoneuvojen korjaustöissä sekä kone- ja metallialalla joissakin yrityksissä tekijöitä tarvitaan.

Keskikarjalaiset ja lähialueen yritykset saivat hankkeen avulla osaavia työntekijöitä. Yhteydessä oltiin yli 800 yrityksen kanssa, joista saatiin työn alle 80 erilaista työvoiman tai koulutuksen toimeksiantoa. Päivi Kipinoisen mukaan työnhakijoiden oma aktiivisuus työnhaussa kannattaa. – Osallistuneista 276 henkilöasiakkaasta hieman yli puolet eli 152 työllistyi. Heistä yli sata sai töitä avoimilta työmarkkinoilta ja kolme toimii yrittäjänä. Alueen yrityksistä ja organisaatioista löydettyihin piilotyöpaikkoihin sijoittui 26 henkilöä ja projektin toimenpiteillä oli vaikutusta kuuden uuden yrityksen syntyyn. Koulutusmahdollisuuteen haluttiin myös tarttua, kertaa Kipinoinen tuloksia. – Marimekolta lähteneet kouluttautuivat aktiivisesti, erityisesti sosiaali- ja terveysalalle hakeutui useampia henkilöitä. – Omaehtoisen koulutuksen lisäksi työvoima- ja ammatillisesta täydennyskoulutuksesta saimme kiinnostumaan yhteensä 35 henkilöä. Akselin aikana suoritettiin 10 ammatillista tutkintoa ja 32 osatutkintoa. Työvoima 2013+ -hankkeen kanssa tehty yhteistyö täydensi hyvin alueen työvoimakoulutuksia. Yhdessä toteutettiin Väylä työhön, Työstä työhön ja Uuteen työhön, tekemällä oppien -koulutukset. Eri toimijoiden yhteistyön vahvistamisessa Keski-Karjalassa hanke onnistui yhteistyökumppaneidemme mukaan hyvin, kertoo Päivi Kipinoinen. – Seudun, ehkä koko maakunnankin elinkeinoelämän kehittämisessä ja koordinoinnissa nähtiin tarvetta vastaavalle innovatiiviselle toteutukselle myös jatkossa. – Akselin toiminta haasteellisessa toimintaympäristössä koettiin hyväksi. Jatkuvasti muuttuvassa työmarkkinatilanteessa kehitystyön tekeminen muutaman vuoden hankkeella on kuitenkin vaikeaa. Akselissa ESR-rahoituksella oli iso merkitys alueelle ja kohderyhmälle. Hyöty tulee silloin kun onnistumisia saa aikaiseksi.


20 V I P U

YRITYSPUISTOSTA KILPAILUKYKYISEMPÄNÄ MAAILMALLE

> Jarmo Perälä ja Lasse Haaranen


V I P U 21

YRITTÄJYYS

Penttilän GreenParkista on tulossa Joensuulle erittäin kilpailukykyinen toimintaympäristö EU:n sisäistä ja Aasiasta tulevaa kilpailua vastaan. GreenPark, älykäs yrityspuisto syväsataman kyljessä, on Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n rakennuttama ja isännöimä teollisuuskeskittymä. Joensuun uusimmassa yrityspuistossa toimii tällä hetkellä kuusi yritystä Suomen Levyprofiili Oy, John Deere, Wurth, Parker, KitHydro Oy ja Etra Oy sekä Sirkkalan toimipisteessä KKR Steel Oy. Teollisuustyöpaikkoja Sirkkalassa ja GreenParkissa on nyt noin 600.

Sataman synergiat Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Lasse Haarasen mukaan Penttilä on rakentumassa hyvää vauhtia Suomen teollisuuskeskittymien kärkikaartiin.


22 V I P U

YRITTÄJYYS

– Vahvojen teollisuuden osaajien sijainti lähellä toisiaan, hyvät liikenneyhteydet ja seudun aktiivinen ote vievät aluetta eteenpäin. John Deeren Joensuun tehtaan välittömässä läheisyydessä toimiva älykäs yrityspuisto GreenPark polkaistiin käyntiin alueen yritysten yhteistyöllä, Joensuun kaupunkikonsernin, ELY-keskuksen ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimiessa vahvoina taustavaikuttajina. Sirkkalaan ja Penttilään valmistuneissa 19 miljoonan euron Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n investoinneissa on EAKR -rahoituksen osuus 4,1 miljoonaa. – ELY-keskuksessa suhtauduttiin yrityspuistoideaan positiivisesti, heidän roolinsa oli tässä ratkaiseva.

Tossuohjauksesta luovutaan

> Kalle-Pekka Kerman

Valtaosa GreenParkin yrityksistä tekee yhteistyötä John Deeren kanssa, kuten esimerkiksi ohutlevyrakenteisiin erikoistunut Suomen Levyprofiili Oy. .Jarmo Perälä toteaa GreenParkin osoittautuneen toimivaksi yritysympäristöksi. – Päähankkijan lähellä oleminen helpottaa monia käytännön asioita kuten logistisia, tuotteisiin liittyviä ja muitakin yrityksemme toimintaa tukevia yhteyksiä. Uusiin tiloihin muuton lisäksi yritys arvioi käyttämiensä työskentelymallien toimivuuden. Tavoitteena on karsia pois kaikki hukkaliikkeet, saada lisätehoja tuotantoon ja tossuohjausta vähemmälle, kertoo Perälä. – Selvitimme 40 tyypillisen tuotteen avulla materiaalivirran nykytilan ja purimme tarkastelussa tuotteet eri työvaiheisiin. Simuloimme tuotteiden virtauksen ja tilantarpeen vaihe-aikojen perusteella. Yritys peilasi saamansa lähtötiedot 20 miljoonan euron tavoitetilaliikevaihtoon ja määritti näin uuden tuotantotilansa. – Pohdittavana oli miten päästä 20 miljoonan euron liikevaihtoon 2017, millä saada nostettua tuottavuutta kolmanneksella ja miten puo-

►► Vuosien 2012–2014 aikana yrityspuiston kehittämiseen on sijoitettu noin 7 miljoonaa euroa aluekehitysrahaston myöntövaltuutta. Yksityistä rahaa hankekokonaisuuteen on sitoutunut samana ajanjaksona noin 50 miljoonaa euroa. ►► Penttilän yrityspuisto – hankekokonaisuuden käynnistyminen ei olisi ollut mahdollista ilman John Deere Forestery Oy:n mittavaa panostusta Joensuun tehtaan kehittämiseen.


V I P U 23

YRITTÄJYYS

littaa läpimenoajat. Lasse Haarasen mielestä nämä ovat kovia tavoitteita, mutta niitä tarvitaan Suomen teollisuuden liikkeessä pitämiseen.

Teollinen internet arkikäytössä Teollinen internet helpottaa jo yhä useamman yrityksen töitä. Esimerkiksi Suomen Levyprofiilin pitkälle automatisoidulla hitsausosastolla kännykkäohjauksella hoidetaan töiden aloitus, lopetus ja tiedon keräys, kertoo Jarmo Perälä. – Työkuvien käsittely helpottuu, yhteydenpito nopeutuu ja laatudatan keräyksessä saadut mitat kirjataan välittömästi ylös. – Normaalien työprosessien täydentäjänä teknologiasovelluksilla voidaan vähentää virheitä, kun häiriöihin päästään heti puuttumaan ja tekemään korjausliike. GreenParkissa saadut kokemukset ovat jo näyttäneet teollisen internetin sovellusten hyödyt päivittäisten töiden tekemisessä.

Penttilästä energiaomavarainen GreenParkin visioissa jo siintävä 5G-teknologia vie tiedonsiirron ja materiaalivirrat eri planeetalle. 5G-verkkokokeilu on suunnitteilla yritystoiminnan pilottina. – Nykyiseen 4G-verkkoon verrattuna maksiminopeus kymmenker-

Tavoitteena on lisätä yritysten tuottavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä. > Toimitusjohtaja Lasse Haaranen taistuu ja keskimääräinen tiedonsiirto nousee satakertaiseksi. Kun siihen lisätään tuhatkertaiseksi kasvava käyttäjien ja tiedon määrä, ovat vaikutukset yrityksille todella merkittäviä, Haaranen hehkuttaa. Penttilässä energiaomavaraisuuden mahdollisuus avautuu matalalämpöverkossa kiertävää energiaa hyödyntämällä. GreenParkin uusissa energiaratkaisuissa energian talteenotto, energian uudet tuotantotavat ja alueellinen energiaväylä tulevat palvelemaan teollisuusaluetta kokonaisuutena. – Tavoite on, ettei vuoteen 2025 mennessä ulkopuolista energiaa enää tarvitsisi ostaa. – Kesällä saatavalla liikaenergialla voidaan ehkä lämmittää myös asuintalojen käyttövettä eli pystymme tuottamaan lisälämpöä myös GreenParkin ympäristöön. Yrityspuiston jatkosuunnitelmissa ulkopuolisen ja sisäisen liikenteen logistiikka sekä teknologia ovat vahva osa palvelurakennetta. Digitaalisen mobiiliverkon avulla seurataan ja ohjataan alueen sisäisiä materiaalivirtoja. – GreenPark Centerin tukipalvelut, uudet digitaaliset mahdollisuudet, mobiilitekniikka, pilvipalvelut ja energiahuollon uudet ratkaisut. Kaiken tämän tärkeimpänä tavoitteena on lisätä yritysten tuottavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä siten, että yritysten on helppo sijoittua tähän älykkääseen yrityspuistoon.

GreenPark rakennusinvestoinnit ►► Sirkkalassa KKR Steel Oy noin 3 M€ ►► GreenPark 1 Penttilässä (Suomen Levyprofiili Oy) noin 6,5 M€ ►► GreenPark 2 Penttilässä (John Deere, Parker, Wurth, KitHydro Oy, Etra Oy) noin 5,5 M€ ►► Penttilässä John Deere Forestry Oy:n asiakaspalvelukeskus Retail Center 4 M€


24 V I P U

AITA ON OSA

MAISEMAA


V I P U 25

YRITTÄJYYS

Juukalainen VS Turva-aidat Oy on aluesuojaamisen asiantuntijayritys, jossa on tehty aitoja ja portteja vuodesta 1992 lähtien. Aitamallit vaihtelevat kohteiden vaatimusten mukaan perusratkaisuista arkkitehtien suunnittelemiin toteutuksiin. Liikennemäärien ja kaupunkien kasvu lisää koko ajan äänieristyksen tarvetta teiden ja ratojen varsilla. Arkkitehtonisesti suunniteltu meluaita onkin alkanut kiinnostaa yhä useammilla paikkakunnilla. Yrityksen aitoja löytyy mitä erilaisimmista ympäristöistä. Kohteet vaihtelevat isoista valtakunnallisista moottoritie- ja rautatiekohteista kotipihojen suojaukseen. Turvasuojausta on tehty myös Puolustusvoimille, Fennovoiman ydinvoimalan tarpeisiin sekä teollisuuslaitosten ja yritysten kohteisiin.

Panssariaidoista kotipihan puomeihin Yrityksen valmistamat panssari-, teräs-, elementti-, takorauta-, puu-, riista- ja poro-, melu- sekä vuokra-aidat suojaavat ja turvaavat monenlaisia kohteita eri puolilla Suomea. Monipuolinen tuotekokonaisuus ja oma valmistus mahdollistavat nopeat ja täsmälliset toimitukset. – Eri puolilla Suomea on nyt töissä yhdeksän asennusryhmää. Näin pääsemme joustavasti palvelemaan ja olemaan lähellä asiakkaitamme. Kaikkiaan yritys työllistää tällä hetkellä 34 henkilöä, heistä yhdeksän työpaikka on Juuassa. Pääasiassa yrityksen tekemät aidat ja portit myydään kotimaan markkinoille. Vientimaina mukaan ovat esimerkiksi puutavaran osalta tulleet Norja ja Espanja. – Volyymien kasvaessa tarvitaan lisää väkeä, kyselijöitä on ollut ja hyvin työntekijöitä on löydettykin. Muutamia virolaisia ja liettualaisia ammattimiehiä meillä on myös. Yritys kouluttaa itse työntekijänsä. Seppo Hernesniemen keskittyessä yrityksen markkinoinnin ja myynnin tehtäviin, vahvistettiin yritystä tänä syksynä palkkaamalla tuotantopäällikkö taloon. Perheyrityksessä on opittu kuuntelemaan markkinoita herkällä korvalla ja tekemään jatkuvaa kehitystyötä. – Asiakkaiden vaatimuksiin on pystyttävä vastaamaan nopeasti. Hyvässä kasvusuunnassa on päästy yritystä viemään eteenpäin ja liikevaihto on viisinkertaistettu 8,5 miljoonaan euroon.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) keskeiset painopisteet:

►► Pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen ►► Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen ►► Vähähiilisen talouden edistäminen, johon ohjataan 25 % EAKR-rahoituksesta.

Toisiaan täydentävät rakennuspalvelut Juuan kirkonkylän kupeessa sijaitseva yritys teollisuustontteineen on vuosien mittaan kasvanut aitarakentamisen monipuoliseksi palve-

Aita tuo ryhtiä ja antaa ilmettä maisemaan. > Toimitusjohtaja Seppo Hernesniemi


26 V I P U

YRITTÄJYYS

Liikevaihto on viisinkertaistettu. > Toimitusjohtaja Seppo Hernesniemi

lukokonaisuudeksi. Aitarakentamista täydentävät suunnittelu, aitalinjojen raivaus ja tasoitus, porttien kaapelointityöt sekä kaivumaiden poisvienti. Teräsrakennetöiden lisäksi tehdään asennus- ja korjaustöitä. Puisten aitapylväiden valmistuksen yritys aloitti vuonna 2003 ja puutavaran kyllästyksen 2011. Uusimpana tuotantotilana on juuri käyttöön otettu 800 -neliöinen led-valaistuksella ja liiketunnisteilla varustettu hallirakennus. – Nyt meillä käsitellään aitoihin käytettävää puutavaraa 20 000 kuutiometriä. Tuotanto pystytään myös tuplaamaan, kun ympäristölupa 50 000 kuutiometrille on olemassa. – Jos markkinatilanne vaatii, saadaan tuohon uuteen halliin lisäksi toinen käsittelylinjasto. Yrityksessä on jatkuvasti meneillään jotain aidan rakentamiseen liittyviä työvaiheita metallipuolella, kyllästämössä sekä valmistelevissa tehtävissä. Juuassa tehdään aitapylväiden ja porttien lisäksi myös betonianturat. Aitaverkot tulevat Puolasta ja joitain aitaelementtejä myös Saksasta. Aitojen lisäksi yritys valmistaa sarana-, liuku- ja pyöröportteja. Ne on myös mahdollista automatisoida asiakkaan toiveiden mukaan.


V I P U 27

YRITTĂ„JYYS

> Jorma Halonen

> toimitusjohtaja Seppo Hernesniemi


28 V I P U

Joensuu ja Pohjois-Karjala näyttävät mallia

UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTÖSSÄ

> Hankekoordinaattori Ulla-Riitta Pölönen


V I P U 29

VÄHÄHIILISYYS

Ilmastonmuutoksen jättimäiset globaalit haasteet tiedetään hyvin myös itärajalla. Joensuu on kahdeksan naapurikuntansa kanssa muovannut yhteisen mallialueen, jossa yli kuntarajojen etsitään tulevaisuuden kustannustehokkaita sekä kestäviä energiankäytön ratkaisuja ja paikallisia toteutuksia. Pohjois-Karjalan tavoite on olla ensimmäinen maakunta valtakunnallisessa Kohti hiilineutraalia kuntaa eli HINKU-verkostossa. Joensuun lisäksi mukana ovat Liperi, Outokumpu, Kitee, Tohmajärvi, Ilomantsi, Lieksa, Nurmes ja Valtimo.

Kiinteistöistä miljoonasäästö Pohjois-Karjalan maakuntaliiton Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä maakuntaa -hanke ja Joensuun kaupungin Ilmastotorilta eväitä vähähiilisyyteen -hanke aktivoivat pohjoiskarjalaisia kolmen seuraavan vuoden aikana kestävien, uusien energiamuotojen käyttöön ja muihin ilmastomyönteisiin valintoihin. Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi maakuntaliitosta näkee vähähiilisyyden kiinnostavana haasteena. – Innovaatioita, uusia työpaikkoja, kysyntää ja tarjontaa cleantech -markkinoille. Pohjois-Karjalalle vähähiilisyyteen siirtyminen on tulevaisuuden mahdollisuus, johon kannattaa tarttua juuri nyt. – Etenkin biotalous ja metsä ovat tärkeitä resursseja Pohjois-Karjalassa. Yhtenä tavoitteena on käydä kunnissa ja pk-yrityksissä läpi 130 kiinteistöä. Kohdekiinteistöissä pyritään saavuttamaan 11 000 megawattitunnin vuotuinen energiansäästö, mikä vastaa noin 500 omakotitalon vuotuista energiankulutusta. Rahallista säästöä tämä tuo noin 700 000 euroa vuosittain.

Yrityskäyntejä tarjolla Ilmaston lämpeneminen herättää ja aktivoi ihmisiä ympäri maailmaa. Suomessa kuluttajien tietoisuus kasvaa koko ajan, mikä lisää kiinnostusta vaihtoehtoisiin energiamuotoihin. Anniina Kontiokorpi haluaa haastaa Pohjois-Karjalasta Hinkuun ne kunnat, jotka eivät vielä ole mukana. – Miettikää mikä voisi olla se iso askel juuri teidän kunnalle, joka olisi mahdollista ottaa kohti vähähiilisyyttä. – Samoin muutkin kunnissa toimijat, kuten järjestöt ja yritykset, ovat avaintekijöitä yhteisissä ilmastotalkoissa, muistuttavat projektivetäjät. Maakuntaliiton ja Joensuun kaupungin ilmastohankkeet tekevät yhteistyötä matkalla vähähiilisempään elinympäristöön. – Kun yritys päättää lähteä mukaan ja on tehnyt ilmastositoumuksen, voidaan meiltä liitosta lähettää tutkija sparrausavuksi. Käytännön kysymyksiä on usein helpompi ratkoa ja suunnitella toteutuksia yhdessä.

Mitä voisin tehdä toisin? Joensuussa yrityksiä ja yhdistyksiä innostetaan ympäristöystävällisemmän arjen tekoihin ja toimiin Ilmastotorilla. Hanke rakentaa ilmastokumppanuus-

Vähähiilisyyteen siirtyminen on tulevaisuuden mahdollisuus, johon kannattaa tarttua juuri nyt. > Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi


30 V I P U

VÄHÄHIILISYYS

verkostoa Joensuun seudulle ja haastaa eri toimijoita solmimaan ilmastositoumuksia. Ilmastositoumusten lisäksi yritysten ja yhteisöjen käyttöön laaditaan esimerkiksi ilmasto-ohjelmarunkoja ja niitä haastetaan mukaan ilmastovastuuhankkeisiin. Kuntalaisia palvelemaan kootaan myös ilmastoaiheisia tietopaketteja, kertoo hankekoordinaattori Ulla-Riitta Pölönen. – Meidän kautta voidaan kätevästi organisoida vaikkapa vähähiilisyyttä edistäviä yhteishankintoja. Järjestämme myös kuntalaisille vähähiilisiä kokeiluja, joiden avulla saa tuntumaa käytännössä vähähiilisyyteen ja sen vaikutuksiin omassa tutussa ympäristössä. Joensuussa ensimmäisten ilmastositoumuksen tekijöinä ovat yrityksistä Abloy, Hotelli GreenStar, Art Park ja Aurinkocafé sekä yhdistyksistä Pohjois-Karjalan Martat ry.

Ekologisemmin huushollissa ja hotellissa Pölösen mukaan tämä on hyvä alku. Toimijat itse päättävät, mitä tekevät ja miten omalta osaltaan lähtevät toteuttamaan muutosta kohti vähähiilisempää toimintakulttuuria. Ilmastositoumusten lähtökohtana on aina nykytilanteen parantaminen. – Esimerkiksi Martat haluaa lisätä kotimaisen ruoan käyttöä kertomalla lähi- ja kausiruoasta sekä hyötyviljelystä. Esillä on myös eettisempi kuluttaminen kuten kotitalouksien vaatehuolto ja ekologisempi kodinhoito. Hotelli GreenStar puolestaan tarjoaa asiakkailleen sähköauton latausmahdollisuutta, jakaa tietoa joukkoliikenteen palveluista sekä merkitsee linja-autopysäkit asiakaskarttaan. – Nyt etujoukossa mukaan lähtevät yritykset ja yhdistykset ovat tienraivaajia monessa mielessä. Esimerkiksi vihreään sähköön siirtyminen tai led-valaistuksen käyttöönotto rakentavat imagoa ja yritysmielikuvaa. Tämä kannattaa käyttää hyväksi, vinkkaa Pölönen.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä maakuntaa -hanke ►► www.pohjois-karjala.fi/hinku Joensuun kaupungin Ilmastotorilta eväitä vähähiilisyyteen -hanke ►► www.jns.fi/ilmastotori

EAKR:sta 25 % vähähiilisyyteen Vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan muutoksia rakenteissa, uusia toimintatapoja ja -malleja, tuotekehitystä, investointeja sekä monialaista osaamisen kehittämistä. Vähähiilisessä yhteiskunnassa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu ja kasvihuon ekaasu päästöj ä syntyy huomattavasti nykyistä vähemmän.


V I P U 31

VÄHÄHIILISYYS

Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiatavoitteet: h i n K u - K u n n at ►► Fossiilisesta öljystä luopuminen lämmityksessä, 65 000 000 litraa → 0 litraa v. 2020 mennessä ►► Fossiilisesta öljystä luopuminen liikenteessä, 140 000 000 litraa → 0 litraa v. 2030 mennessä ►► Puuenergian osuus kokonaisenergiankäytöstä, 51 % → 64 % v. 2025 mennessä ►► Uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiankäytöstä, 67 % → 100 % v. 2025 mennessä

ii

►► Biotalouden liikevaihdon kasvu, 1,7 mrd. € → 2,7 mrd. € va Lti m o nuRmeS

►► Maakunnan kasvihuonekaasupäästöjen nettovähennys 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä

L i e K Sa i L o m a nt S i o u to K u m p u joenSuu LipeRi to h m a jä Rv i K ite e

R au m a L a iti L a mynämäKi maSKu L o h ja

uuSiK au p u n K i

pa R i K K a L a Kuhmoinen pa da S j o K i R au tjä Rv i aSiKK aL a R u o Ko L a hti L a p p e e n R a nta

p o Rvoo S i u nti o RaaSepoRi i n Koo h a n Ko


Rakennerahastotietopalvelusta löydät lisätietoja EAKR- ja ESR-hankkeista. Ohjelmakauden 2014–2020 hankkeet: www.eura2014.fi/rrtiepa Ohjelmakauden 2007–2013 hankkeet: www.eura2007.fi/rrtiepa Lisää aiheesta: www.rakennerahastot.fi www.rakennerahastot.fi/ita-suomi

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO

ELY-KESKUS

Pielisjoen linna, Siltakatu 2, 80100 JOENSUU Puhelin: (013) 267 4700 kirjaamo(at)pohjois-karjala.fi www.pohjois-karjala.fi

EU-rahoitus/Itä-Suomen suuralue Toimipaikka: Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kauppakatu 40 B, Joensuu Kirjaamo: Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 50101 Mikkeli Puhelinvaihde: 0295 024 000 www.ely-keskus.fi

EU-rahoitusjulkaisu Vipu Pohjois-Karjala  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you