Page 1

Pohjois-Karjalan

trendit Talouskatsaus 2/2016

KARJALAN SILKKITIE

– nopeat kuljetukset Kiinasta ja Kiinaan

STORA ENSON KITEEN SAHA

luottaa kuljetuksissa

kumipyöriin ja laivaukseen

PUUNKORJUUTA JA

LOGISTIIKKAA

Pielisen pohjoispäässä


Vahvistuvaa uskoa TULEVAAN KEHITYKSEEN

Edellinen Trendit-talouskatsaus julkistettiin varovaisen toiveikkuuden vallitessa Kasvun kevät -seminaarissa, jonka pääpuhujana oli Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Tuoreet liikevaihtotiedot vahvistavat nyt sen, että kevät todellakin oli kasvun aikaa. Vielä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä maakunnan yritysten liikevaihto laski 0,5 prosenttia. Sen jälkeen kehityksessä tapahtui selkeä käänne ja toisella neljänneksellä liikevaihto kasvoi jo 4,7 prosenttia. Vuoden alkupuoliskon kasvuksi muodostui 2,2 prosenttia, kun koko maan tasolla vastaava luku oli 1,5 prosenttia. Ilahduttavaa kehityksessä oli sekin, että liikevaihto kasvoi neljää alaa lukuun ottamatta kaikilla tarkasteltavilla toimialoilla. Alkuvuoden kovin suhteellinen liikevaihdon kasvuluku löytyi tällä kertaa luovien alojen yritysryhmästä, muita vahvoja kasvualoja olivat mm. puunjalostuksen toimialat. Kasvu jatkui niin ikään vahvana maakunnassa jo pitkään vilkkaana pysyneessä rakentamisessa, jossa näkymät ovat jatkonkin osalta valoisat – edessä ovat jopa ennätykselliset vuodet. Alkuvuoden kasvualoihin lukeutui myös kuljetusala. Tässä julkaisussa paneudutaankin tarkemmin tuohon toimialaan liittyviin ajankohtaisiin asioihin ja kehitysnäkymiin. Esittelyssä ovat mm. maakunnan liikennejärjestelmän kehittämishankkeet – kansainvälisiä yhteyksiä unohtamatta. Saavutettavuus ja yhteyksien toimivuus ovat Pohjois-Karjalan elinvoimaisuudelle keskeisiä asioita. Liikennepolitiikassa on tapahtumassa paljon ja tulossa oleviin muutoksiin on varauduttava. Sekä elinkeinoelämän muuttuvat tarpeet että henkilöliikennettä koskevat toimintaympäristömuutokset ovat asioita, jotka on otettava huomioon.

pohjois-karjala.fi

facebook.com/pkmaakuntaliitto

@pkliitto

On syytä varautua mm. biotalouden roolin kasvuun – tällä saralla Pohjois-Karjalalla on myös tarjottavaa. Konkreettisena esimerkkinä Pielisen Karjalan biotalousinvestoinnit, jotka ovat kokoluokaltaan ja aluetalousvaikutuksiltaan huomattavia ja merkittäviä tulevaisuuden vähähiilisen liikenteen ja energiantuotannon mahdollistamiseksi. Pohjois-Karjalan talouskehityksen reunaehdot muotoutuvat pitkälti Suomen talouden ja kansainvälisen talouden kehityksen pohjalta. Vaikka luottamuksen parantumisen myötä yksityinen kulutus ja investoinnit ovat tänä vuonna olleet Suomessa pienoisessa kasvussa, näkymiä leimaa edelleen epävarmuus ja arviot tulevasta kehityksestä ovat varovaisia. Esimerkiksi valtiovarainministeriö on ennustanut kahdelle seuraavalle vuodelle noin prosentin kasvua. Oleellista on toki jo se, että kasvua odotetaan. Myös Pohjois-Karjalassa on uskoa tulevaan kehitykseen. Rakentamisen ja biotalousinvestointien ohella positiivisia näkymiä luo viennin hyvänä jatkunut vire. Luottamuksesta kertoo TEM:n ja ELY-keskusten yhdessä alueellisten kumppaneiden kanssa kokoama Alueelliset kehitysnäkymät 2/2016 -katsaus: vuoden päähän odotetaan jo vahvaa kasvua. Syksyn pk-yritysbarometrin tuloksissa näkyy niin ikään käänne kohti parempaa. Saldoluku yleisten suhdannenäkymien osalta oli +20 kun vielä keväällä vastaava arvo oli +1.

RISTO POUTIAINEN vt. maakuntajohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

instagram.com/pkmaakuntaliitto

youtube.com/pkmaakuntaliitto


Päätoimialat 130

130

Liikevaihdon kehitys päätoimialoilla

110

110

indeksi (2010 = 100)

120

100

90

100 Koko maa

90

Pohjois-Karjalan maakunta

Rakentaminen (F) Toimialat yhteensä (A-X)

80

Teollisuus (C)

150

115

Henkilöstön kehitys seutukunnittain

140

110

Keski-Karjalan seutukunta

Viennin kehitys seutukunnittain

Koko maa Pohjois-Karjalan maakunta Joensuun seutukunta Pielisen-Karjalan seutukunta Keski-Karjalan seutukunta

85

120

Indeksi (2010 = 100)

100

Indeksi (2010 = 100)

130

105

90

Pielisen Karjalan seutukunta

70

70

95

Joensuun seutukunta

80

Tukku- ja vähittäiskauppa (G)

Indeksi (2010 = 100)

Liikevaihdon kehitys seutukunnittain

120

110 100 90 Koko maa

80

Pohjois-Karjalan maakunta

70

Joensuun seutukunta

60

Keski-Karjalan seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta

50

Indeksi 100 on vuosi 2010. Vuoden 2016 tiedot tarkentuvat vuoden 2017 loppuun asti. Henkilöstömäärä = yrityksissä tehdyt henkilötyövuodet eli ns. kokopäivätyölliset työntekijät. Ei sisällä julkista sektoria. Toimialanumerointi on Tilastokeskuksen TOL 2008 -luokituksen mukainen. KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA Luovien alojen yritysryhmä Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Tietojenkäsittelypalvelut (TOL 62-63) Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) Rakentaminen (TOL F) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 33) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Sähköteknisten laitteiden valmistus (TOL 26-27) Palvelut (TOL G-U) Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) Jalostus (TOL BC+DF) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Kiinteistöalan toiminta (TOL 68) Teollisuus (TOL C) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Kivien leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237) Kaivostoiminta ja louhinta (TOL B) Muovituotteiden valmistus (TOL 222)

Liikevaihto 1 000 €

Muutos

1.-6.2016

1.-6.2015

1 000 €

%

27 246

24 746

2 501

10,1

164 373

151 239

13 134

8,7

27 758

25 905

1 853

7,2

56 251

52 630

3 621

6,9

77 342

72 372

4 970

6,9

190 127

178 357

11 770

6,6

302 029

284 112

17 917

6,3

114 459

108 416

6 043

5,6

20 208

19 526

682

3,5

417 744

405 105

12 639

3,1

53 944

52 609

1 336

2,5

1 379 875

1 347 128

32 747

2,4

3 055 285

2 988 864

66 421

2,2

875 905

858 063

17 842

2,1

89 542

87 757

1 785

2,0

1 537 732

1 509 136

28 595

1,9

133 973

131 900

2 073

1,6

41 650

41 103

547

1,3

1 120 796

1 107 228

13 567

1,2

1 238 013

1 224 992

13 021

1,1

59 149

58 895

254

0,4

139 684

141 703

-2 019

-1,4

11 647

12 229

-582

-4,8

25 728

28 665

-2 937

-10,2

99 233

112 400

-13 167

-11,7

Pohjois-Karjalan Trendit –lehden julkaisija on Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/ETKO-hanke. Lehden tässä numerossa kerrotaan maakunnan talouden kehityksestä vuoden 2016 alkupuolikkaalla. Vertailuajankohtana on edellisen vuoden vastaava ajankohta. Tämän numeron teemana on liikenne ja logistiikka. Seuraava julkaisu ilmestyy ensi keväänä. Julkaisu on luettavissa myös sähköisesti www.pohjois-karjala.fi/trendit ja www.poketti.fi/trendit.


Keski-Karjala:

KÄÄNNE PAREMPAAN Keski-Karjalan kaikkien toimialojen liikevaihto kääntyi 2,6 % kasvuun vuoden alkupuolella. Rakentamisen ja puun sahauksen liikevaihdot kasvoivat eniten. Jalostuksen ja teollisuuden yritysten liikevaihto kasvoi, kun taas palvelu- ja kaupan alan yritysten liikevaihto heikkeni jonkin verran. Yhtenä selityksenä lienee se, että venäläisten rajanylittäjien määrä Niiralassa on alkuvuonna pudonnut alle kolmannekseen kaikista rajanylityksistä. Tämä näkyy erityisesti kaupan ja matkailualan liikevaihdoissa. Myös lähiostoskampanjoille on selvä tarve jatkossakin, jotta kuluttajien eurot saataisiin jäämään omalle alueelle. Yritysten henkilöstö väheni edelleen 0,7 %, mutta palkkasumma sen sijaan kasvoi 2 %. Ilahduttavinta alkuvuoden luvuissa oli se, että teollisuuden vienti kasvoi peräti 25 % edellisvuoden alkupuoliskoon verrattuna. Jo yli 60 % seudun työpaikoista on palvelualoilla, mutta seudun kokonaisliikevaihdosta vain kolmannes koostuu palvelualan yritysten liikevaihdosta. Vertailtaessa Pohjois-Karjalan seutuja voidaan havaita, että jalostus tuottaa suhteellisesti eniten liikevaihtoa Keski-Karjalassa: Keski-Karjala 54 %, Pielisen Karjala 51 % ja Joensuun seutu 50 %. Alkuvuonna valmisteltu Keski-Karjalan elinkeinostrategia linjaa yritystoiminnan kehittämistä aina vuoteen 2020. Toimialakärjiksi valikoitui seudun vahvuuksien ja kasvunäkymien mukaan biotalous ja hyvinvointi - perinteisten toimialojen kehittämistä unohtamatta. Biotalous ja siihen liittyvä tuotanto vahvistuu seudullamme koko ajan. Keväällä löytyi jatkaja konkurssiin menneen Kit-Sell Oy:n tiloihin, kun Biocone Oy alkoi valmistaa sahateollisuuden ja mekaanisen puuteollisuuden koneiden lisäksi myös biotalouden laitteita ja laitteistoja. Par-

haillaan Tolosenmäessä valmistuu laitetoimituksia Äänekosken biokaasulaitokselle. Uusia markkinoita haetaan laajemmille asennus- ja urakointikokonaisuuksille. Olemme tänä syksynä juhlineet yhtiömme 20-vuotista taivalta. Parhaina vuosina asiakkainamme on ollut yli puolet seudun kaikista yrityksistä, ja olemme valtakunnallista kärkeä tavoittaessamme alueen yrityksiä. Kaikenkokoiset yritykset käyttävät palvelujamme. Alkuvuonna otimme yhteyttä lähes kaikkiin Kesälahden yrityksiin ja tänä syksynä aloitamme kierroksen Tohmajärven yrityksissä. Tunnelmat yrityksissä ovat olleet hieman aiempaa positiivisemmat, kun yrityksillä on töitä ja tilauksia mukavasti. Pitkään jatkunut taantuma on kuitenkin tuonut varovaisuutta investointihaluihin. Yrittäjien eläköityminen kiihtyy edelleen, joten sukupolven- ja omistajanvaihdokset lisääntyvät lähivuosina.

+ 2,6

KESKI-KARJALAN SEUTUKUNTA Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Rakentaminen (TOL F) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 26-27, 28) Jalostus (TOL BC+DF) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Teollisuus (TOL C) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Palvelualat yhteensä (TOL G-U) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G)

4

Pohjois-Karjalan TRENDIT

RISTO HILTUNEN toimitusjohtaja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI

Liikevaihto 1 000 €

Muutos

1.-6.2016

1.-6.2015

1 000 €

%

33 226

28 128

5 098

18,1

50 552

44 529

6 023

13,5

8 645

7 903

742

9,4

11 755

10 794

961

8,9

16 646

15 443

1 203

7,8

154 131

144 662

9 469

6,5

23 577

22 167

1 411

6,4

97 083

91 522

5 561

6,1

107 498

102 026

5 472

5,4

3 724

3 593

131

3,6

284 883

277 775

7 108

2,6

3 370

3 414

-44

-1,3

5 531

5 647

-117

-2,1

94 751

97 183

-2 432

-2,5

15 866

16 328

-461

-2,8

57 886

60 531

-2 645

-4,4


Joensuun seutu:

POSITIIVINEN KEHITYS JATKUU Vuosi 2016 lähti Joensuun seudulla tahmoen liikkeelle, sillä ensimmäisellä vuosineljänneksellä kaikkien alojen yhteenlaskettu liikevaihto jopa niukasti laski edellisvuoteen verrattuna. Kone kuitenkin käynnistyi kesän korvalla, ja huhti-kesäkuu toi tullessaan mukavan 5,3 %:n nousun. Näin vuoden ensimmäiseltä puoliskolta kirjattiin 2,6 %:n liikevaihdon kasvu, ja myös toimialoittain alkuvuosi oli lähes kauttaaltaan nousujohteinen. Erityinen ilonaihe oli metsätalous ja puunkorjuu. Nihkeän edellisvuoden jälkeen liikevaihto piristyi alkuvuonna plussalle (3,4 %) ja huhti-kesäkuussa vauhti kiihtyi entisestään; toisen neljänneksen liikevaihto oli peräti 10,5 % edellisvuotta parempi. Teollisuudessa tammi-maaliskuu mentiin vielä -2,6 %:n pakkaslukemissa, mutta kevätaurinko lämmitti huhti-kesäkuun liikevaihdon 4,6 % plussalle. Jalostuksessa mentiin

samoilla askelmerkeillä, kun vaatimattoman ensimmäisen kvartaalin (-0,6 %) jälkeen toisella neljänneksellä käännyttiin jo selvästi (+4,6 %) viime vuoden ohi. Elintarviketeollisuus seurasi edellisiä, ensimmäinen kvartaali -2,5 % ja toinen 4,4 %. Puutavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistuksessa alkuvuosi nosti hymyn huulille. Ensimmäisen kvartaalin 2,9 %:n kasvu kiihtyi toisella neljänneksellä huimaan 17,2 %:iin. Metalliteollisuudessa palattiin alkuvuoden lievän supistumisen jälkeen toisella kvartaalilla 5,9 %:n nousuun. Toinen neljännes toi valoa myös koneiden ja laitteiden valmistukseen, kun tammi-maaliskuun lievä miinus kääntyi huhti-kesäkuussa peräti 13,1 %:n kasvuksi. Rakentaminen kasvoi vuonna 2015 hitaasti mutta varmasti loppuvuotta kohti mentäessä. Tänä vuonna vauhti on kiihtynyt selvästi. Vuoden ensimmäisen puoliskon kasvuluvuksi kirjattiin mukavat 7,1 %. Palvelujen liikevaihto petraantui vuoden ensimmäisellä puoliskolla 2,9 pro-

+ 2,6

JOENSUUN SEUTUKUNTA Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Rakentaminen (TOL F) Metsätalous ja puun korjuu (TOL 02) Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 33) Kiinteistöalan toiminta (TOL 68) Palvelut (tol G-U) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Kaikki toimialat (TOL A-X) Sähköteknisten laitteiden valmistus (TOL 26-27) Jalostus (TOL BC+DF) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (TOL 23) Teollisuus (TOL C) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Muovituotteiden valmistus (TOL 222)

Liikevaihto 1 000 €

senttia hyvän huhti-kesäkuun (5,6 %) ansiosta. Myös majoitus- ja ravitsemistoiminnassa vuosi on alkanut lievässä myötätuulessa (1,1 %) ja kiinteistöalalla samoin (3 %). Viennissä teollisuuden vienti kasvoi tammi-kesäkuussa 2,5 % ja metalliteollisuuden 3,1 %. Erityinen ilonaihe oli puutavaran valmistus, jonka vienti kasvoi alkuvuonna lähes 16 %. Toisessa päässä metallituotteiden valmistuksessa vienti laski 9,2 %. Henkilöstöpuolella vuoden 2015 lopussa alkanut lievä lasku on jatkunut tänä vuonna, ja henkilöstömäärä väheni alkuvuodesta 0,4 %. Vuoden 2016 ensimmäinen puolisko oli kauttaaltaan nousujohteinen, sillä laskua tuli ainoastaan kahdella toimialalla, metallituotteiden valmistuksessa (-1,9 prosenttia) ja muovituotteiden valmistuksessa (-10,4 %). Kokonaisuutena vuosi 2016 on siis alkanut Joensuun seudulla erittäin lupaavasti, minkä selvästi myös yrityksissä aistii. Laajalla rintamalla yritysten näkymät ovat nyt paremmat kuin aikoihin. Hyvä näin!

Muutos

1.-6.2016

1.-6.2015

1 000 €

%

68 618

60 725

7 894

13,0

47 708

43 273

4 435

10,2

239 370

223 540

15 830

7,1

45 802

42 819

2 982

7,0

172 751

162 184

10 566

6,5

97 490

91 938

5 551

6,0

15 866

15 197

669

4,4

37 614

36 530

1 085

3,0

1 156 693

1 123 594

33 098

2,9

383 131

372 317

10 814

2,9

708 173

688 664

19 509

2,8

2 405 734

2 343 643

62 091

2,6

51 241

50 034

1 207

2,4

1 206 096

1 178 658

27 439

2,3

103 851

101 521

2 330

2,3

24 412

24 013

400

1,7

854 483

841 303

13 180

1,6

969 153

956 430

12 723

1,3

47 852

47 312

539

1,1

71 057

70 366

691

1,0

130 544

133 054

-2 510

-1,9

83 705

93 472

-9 767

-10,4

PEKKA NUUTINEN toimitusjohtaja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Talouskatsaus 2/2016

5


Pielisen Karjala:

ELINTARVIKEALAN KOVA KASVUVAUHTI

EI HYYDY Elintarviketeollisuuden noste on säiPIELISEN KARJALAN SEUTUKUNTA lynyt (10,8 %), vaikka markkinatilanne on haasteellinen. Valtakunnallistakin huomiota on herättänyt, että peräti viidennes Suo- Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) men gluteenittomista tuotteista tulee Pie- Metallituotteiden valmistus (TOL 25) lisen Karjalasta. Alan yritykset, erityisesti Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) leipomot, ovat myös merkittäviä työllistäjiä Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) alueella ja toimialan vahva kasvu edesaut- Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 26-27, 28) taa uusien työpaikkojen syntymistä alueel- Palvelualat yhteensä (TOL G-U) lemme. Ehdoton valtti on toimialan moni- Kuljetus ja varastointi (TOL H) puolisuus, Pielisen Karjalasta löytyy lihan-, Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) kalan-, marjan- ja maidonjalostusta sew- Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) kä leipomotoimintaa. Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) Metalliteollisuuden alavireiseen kehi- Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tykseen on odotettu käännettä ja alan liike- tekninen toiminta (TOL M+N) vaihto kasvoikin ilahduttavasti noin viidellä Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) prosentilla alkuvuonna. Toimintaympäristö Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) on kuitenkin edelleen haasteellinen ja yksittäisten yritystenkin osalta toiminnan enna- Teollisuus (TOL C) kointi on vaikeaa. Omien tuotteiden kehitys Jalostus (TOL BC+DF) ja asiakkaiden haku kansainvälisiltä mark- Rakentaminen (TOL F) kinoilta on vielä pienimuotoista ja niissä oli- Puutavaran valmistus (TOL 162+310) si kasvuvaraa. lanteesta on kuulunut hyviä uutisia erityisesMetsätaloudessa ja puunkorjuussa alku- ti Kolilta. Odotukset koko vuoden liikevaihdon vuosi oli hyvä (5,5 %), puun sahaus-, höyläysmyönteisestä kehityksestä ovat korkealla. Kunja kyllästystoimialalla liikevaihto pysyi entisel- han Bomban uudistettu kylpylä lä tasolla. Globaaleilla markkinoilla toimiville ensi vuonna avataan, koko Pieteollisuusyrityksille alkuvuosi oli vaikea, ja tämä lisen Karjalan alueen vetovoima heikensi jonkin verran teollisuuden kokonaisliimatkailijoiden keskuudessa pakevaihtoa. Hyvä logistinen sijainti ja ammattitai- ranee merkittävästi. toisen työvoiman saanti raaka-ainevarantojen Toimivat henkilöliikenneyhteydet ovat lisäksi ovat merkittäviä tekijöitä mm. uusien bio- välttämättömät matkailutoiminnan kasvulle. teollisuusinvestointien kannalta. Tärkeitä lenkKun koko Suomen matkailualalle haetaan kaskejä tässä ketjussa ovat valtakunnallisesti suuret vua ulkomailta, lento- ja raideliikenneyhteydet puunkorjuu- ja kuljetusalan toimijat, kuten Kotulee olla kunnossa koko maahan. neurakointi S. Kuittinen Oy, Motoajo Oy ja AmYritysten kasvun, uusien bioteollisuuden mattiopisto Valtimo, joka tarjoaa kansainvälisen investointien myötä sekä työntekijöiden elätason puunkorjuu- ja kuljetusalan koulutusta. köitymisen vuoksi Pielisen Karjalaan tarvitaan Hyvä signaali kuluttajien vahvemmasta jatkossa uutta osaavaa työvoimaa. Alueen elinuskosta oman talouden ja yleisen taloudellivoiman edellytyksenä ovat toimivat liikenneyhsen tilanteen muuttumisesta valoisampaan teydet ja sujuva logistiikka. Toivottavasti myös suuntaan on tukku- ja vähittäiskaupan liikeJoensuun ja Nurmeksen väliselle henkilöraidevaihdon niukka kasvu (1,1 %). liikenteelle löytyy pysyvämpi ratkaisu kuin vuoMajoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaih- den jatko. to supistui hieman, mutta kesän matkailijati-

Liikevaihto 1 000 €

Muutos

1.-6.2016

1.-6.2015

1 000 €

%

14 021

12 650

1 371

10,8

5 104

4 647

457

9,8

19 403

18 400

1 003

5,5

10 418

9 932

487

4,9

3 249

3 101

148

4,8

130 733

128 323

2 410

1,9

14 489

14 240

250

1,8

84 371

83 433

939

1,1

63 375

63 118

257

0,4

328 264

332 252

-3 988

-1,2

8 189

8 460

-271

-3,2

8 043

8 315

-272

-3,3

156 136

161 594

-5 458

-3,4

142 837

148 405

-5 568

-3,8

168 695

176 394

-7 700

-4,4

12 334

14 609

-2 275

-15,6

2 412

3 182

-769

-24,2

- 1,2

6

Pohjois-Karjalan TRENDIT

MINNA HEIKKINEN toimitusjohtaja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES


PUUNKORJUUTA JA

LOGISTIIKKAA

PIELISEN POHJOISPÄÄSSÄ Metsäteollisuuden investointibuumi kemiallisessa teollisuudessa on kannustanut hyvän sahatavaran vientisuhdanteen myötä myös sahoja julkaisemaan kapasiteetin lisäämisuutisia. Uutiset kokonaisuutena kuulostavat Pielisen pohjoispäässä hyviltä ja uusia haasteita tuovilta. Puun kysyntä kasvaa ja puulla on aikaisempaa enemmän erilaisia käyttötarkoituksia. Se tarkoittaa puusuman hajautumista useisiin käyttökohteisiin ja usein myös kauaksi, uusiin suuriin biojalostamoihin. Puunkorjuussa lisääntyvä hakkuumäärä ja uudet puutavaralajit tarkoittavat uusien, mutta myös jo työssä olevien ammattilaisten koulutustarpeen kasvua. Miten tämä myönteinen haaste selätetään? Keskittymällä tavoitteen kannalta oleellisiin asioihin. Työn tuottavuuden ja kannattavuuden kannalta koulutuksella on keskeinen rooli. Koulutuksessa tulee keskittyä niihin työvaiheisiin ja työmenetelmäkirjoon, joita oikein tehden tehokkailla työmenetelmillä, hyvällä suunnittelulla ja kokonaistaloudellisuus huomioiden, voidaan Pielisen Karjalasta toimittaa nykyistä suurempi ja arvokkaampi puuvirta jalostuslaitoksiin. Käytännössä työntekijän tulee suoriutua haastavista metsäpään töistä laadukkaasti, nopeasti ja energiatehokkaasti. Työpäivä pitää pystyä suunnittelemaan ajankäytöllisesti hyvin. Yrittäjille lisääntyvä puun liike tarkoittaa työvoiman ja tarkoitukseen sopivan kaluston allokointia osaamisprofiilien mukaan tehtäviin, joissa työntekijöiden tai kaluston hyvät ominaisuudet pääsevät parhaiten esille. Puun käyttäjien tai mahdollisesti uusien puun jakeluun keskittyvien yritysten tehtäväksi tulee mahdollistaa tehokkaat työmenetelmät ja riittävän suuret työkeskittymät esim. perustamalla virtuaalisia tai fyysisiä terminaaleja tasaamaan ja varmistamaan puun liikettä metsänomistajalta tehtaalle. Ammattiopisto Valtimolla haaste on otettu ilolla vastaan. Haasteen kimppuun on jo käyty mm. uudistamalla opetusta ja opiskeluympäristöjä sekä hankkimalla kalustoa kuten uusia koneita ja simulaattoreita. Ammattiopisto Valtimosta on tulossa tai jo osittain tullut suunnannäyttäjä puunkorjuuseen ja sen kuljetukseen liittyvissä työmenetelmäasioissa kansallisesti ja kansainvälisestikin. Tämä on onnistunut tekemällä yhteistyötä ja kuuntelemalla laajalti niin kentän kuin myös tutkimuksen näkemyksiä nykyisistä ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Toisinaan taho tai asia, jota ei ensimmäiseksi tule mieltäneeksi mitenkään koulutukseen tai puun logistiikkaan kuuluvaksi, on lopulta osoittautunut tärkeäksi tekijäksi esimerkiksi osaamisen kehittämisessä. Samoin avoin ja tutkiskeleva mieli voi tarjota luovia ja kauaskantoisia ratkaisuja jo alalla toimiville tai uusille yrityksille, jotka toiminnallaan mahdollistavat puun hankinnan jalostettavaksi maailman markkinoille tai kotipirtin sähkösaunan lämmikkeeksi paikallisesti jalostettuna. Ihmiset tekevät työn, heidän osaamiseensa ja motivaatioonsa kannattaa panostaa niin paikallisesti kuin kansallisesti. Lukeminen kannattaa aina - samoin yhdessä tekeminen.

Ammattiopisto Valtimon rehtori Tommi Anttonen (kuvassa) vieraili koulutusjohtaja Harri Savosen kanssa eukalyptus-työmaalla Chilessä. Vierailun tavoitteena oli verkostoitua ja neuvotella koulutusmyynnistä. Puuta korjattiin Pohjois-Karjalassa valmistetuilla metsäkoneilla.

TOMMI ANTTONEN rehtori Ammattiopisto Valtimo

Talouskatsaus 2/2016

7


TEOLLISUUSINVESTOINTIEN MYÖTÄ PALJON HYVÄÄ VIRETTÄ LAIVALIIKENTEESSÄ

Joensuun syväsatamassa saadaan tehokkaammin tonneja laivaan kuin missään muussa satamassa Suomessa, toteavat tyytyväisinä Saimaan Satamat Oy:n toimitusjohtaja Janne Korhonen (vas.) ja Joensuun Laivaus Oy:n toimitusjohtaja Markku Pennanen.

Logistiikan tohtori Pekka Koskisella on lupaavia uutisia viimeisen 10 vuoden aikana kuljetuksia selvästi menettäneelle Saimaan rahtiliikenteelle Pohjois-Karjalassa ja muualla Itä-Suomessa. - Saimaan alueella tulee seuraavan kolmen vuoden aikana lisää kuljetettavaa noin 0,5 miljoonaa tonnia, Koskinen sanoo. Hän pohjaa väitteensä Saimaan rahtiliikenteen tulevaisuutta kartoittavaan tutkimukseen. Koskinen haastatteli Liikenneviraston tilaamaa selvitystyötä varten yli 20 Saimaan alueen yritystä sekä neljän maakuntaliiton ja kahden alueellisen Kauppakamarin edustajat. - Tässä on paljon orastavaa positiivisuutta tuotannon lisäämisestä myös Pohjois-Karjalassa, Koskinen sanoo.

Jäänmurtajilla väylät auki ympäri vuoden? Selvityksessä tuli esiin teollisuuden toive, että Joensuuhun ulottuvalla Saimaan väylällä voisi liikennöidä vuoden ympäri. Nykyisin Saimaan kanava voi kylminä talvina olla suljettuna kolme kuukautta. Avaamisen ja sulkemisen ajankohdan huono ennustettavuus haittaa kuljetusten suunnittelua. Ympärivuotinen liikenne edellyttäisi muun muassa uusia jäänmurtajia. - Valtio on vielä tänä syksynä käynnistämässä kahden uuden jäänmurtajan hankintaprosessin. Ne olisivat hinaajan ja jäänmurtokeulan yhdistelmiä: hinaajia voi käyttää kesäaikaan muuhunkin liikenteeseen ja kesäaikaan vain jäänmurtokeulat lomailevat. Yksiköt olisivat käytössä kahden vuoden kuluttua, Koskinen sanoo. Toinen teollisuuden toive valtiovallalle on Saimaan kanavan kehittäminen. Kun Saimaan

kanavan sulkuja pidennettäisiin 12-13 metriä ja veden pintaa nostettaisiin 10 sentillä, kanavan läpi pääsisi nykyistä selvästi suuremmilla aluksilla. Koskisen mukaan veden pinnan nostamisen osalta tekniset selvitykset valmistuvat joulukuussa. - Tämä johtaisi siihen, että teollisuus saisi nykyistä halvemmat rahdit. Täysin ympärivuotiseksi Saimaan kanavaa ei saa, sillä sulkuporttien huolto vie joka tapauksessa yhden kuukauden. - Mahdollisuus käyttää Saimaan kanavaa 11 kuukautta vuodessa nykyisen noin 10 kuukauden sijaan olisi teollisuudelle erittäin mieluisa, Koskinen sanoo. Kun laivalla ei pääse Saimaan läpi jään ja kanavan palveluseisokin takia, laivalla tavaraa kuljettavat yritykset joutuvat käyttämään muita liikennevälineitä. Joensuusta tavara viedään junalla tai rekalla rannikon satamiin, jossa se puretaan ja lastataan merikuljetusta varten laivaan.

Kuljetusmäärät helposti viisinkertaiseksi Joensuun ja Puhoksen syväsatamat ovat jo nyt valmiita merkittäväänkin tavaramäärien kasvuun. - Voimme lisätä kuljetusmääriä helposti nykyisestä viisinkertaiseksi ilman että meidän pitää investoida uusiin varastoihin, raiteisiin, laitureihin tai koneisiin, sanoo Joensuun Laivaus Oy:n toimitusjohtaja Markku Pennanen. Joensuun syväsatamassa käynnistyy tänä syksynä laajennusurakka, joka tuo satamaan yli 5 hehtaaria maata. Tavoitteena on, että työ valmistuu vuoteen 2022 mennessä. - Tänä syksynä käynnistyvä laajennuksen ykkösvaihe ja 2 hehtaarin lisäalue valmistuu

suunnitelmien mukaan reilun vuoden päästä. Lisätila tuo uuden laiturin ja uusia toimintamahdollisuuksia, sanoo syväsataman infrastruktuurista vastaavan Saimaan Satamat Oy:n toimitusjohtaja Janne Korhonen. Miehet kehuvat Joensuun syväsataman toimintaedellytyksiä erittäin hyviksi. - Meillä saadaan tehokkaammin tonneja laivaan kuin missään muussa satamassa Suomessa. Olemme päässeet merisatamia aiemmin kiinni uuteen tekniikkaan ja välineisiin. Merisatamissa käytössä olevia Mantsisen nostureita on taidettu osittain kehittääkin täällä Saimaan alueella, Pennanen sanoo.

Saimaan kanavaa voi kehittää 50 vuotta Saimaan alueen kuljetukset ovat kokeneet saman kohtalon kuin merenkulkuala maailmanlaajuisesti. Lähes kymmenen vuotta sitten kuljetusmäärät romahtivat talouden sakkaamisen takia, eivätkä ne ole sen jälkeen nousseet entiselleen. Viime vuonna merirahdin määrä koko maailmassa väheni 1,6 prosenttia. Korhonen ja Pennanen kannattavat lämpimästi Saimaan kanavan kehittämistä. Venäjän ja Suomen kesken solmitun vuokrasopimuksen mukaan kanava on käytössä vuoteen 2062. - Meillä on lähes 50 vuotta aikaa kehittää Saimaan kanavaa laivaliikenteelle, Pennanen muistuttaa. Pennanen korostaa, että laivaliikenteen lisäämiseksi pitää infraa ensin kehittää. - Parempi infra voi houkutella lisää teollisuutta, joka tuo väylille lisää liikennettä ja käyttöä. HEIKKI HAMUNEN Simana Oy

8

Pohjois-Karjalan TRENDIT


VESILIIKENNE

SAMALLE VIIVALLE

MUIDEN KANSSA Brave Logistics Oy:n Pekka Koskinen iloitsee, että vesiliikenne on maakuntien liikennesuunnitelmissa nousemassa samanarvoiseen asemaan rauta- ja maantieliikenteen kanssa. - Tähän asti maakunnallisissa liikennesuunnitelmissa rautatiet ja maantieliikenne ovat olleet ykkönen ja kakkonen, mutta vesiliikenne ei ole ollut mukana lainkaan. Nyt vesiliikenne on nousemassa samalle tasolle. Koskisen mukaan Keski-Euroopassa ja Ruotsissa tilanne on toinen. Keski-Euroopassa EU tukee liikenteen siirtämistä kiskoilta ja maanteiltä suurille jokiväylille. - Maantiet ja rautatiet ovat jo niin täysiä Keski-Euroopassa, jolloin jokiliikenteen kapasiteettia on helpompi lisätä. Ruotsissakin valtio investoi paljon omiin sisävesiväyliinsä. Suomessa tulemme sisävesiliikenteen kehittämisessä jälkijunassa.

Joensuun ja Puhoksen syväsatamat • • • • •

Joensuussa noin 130 laivaa vuodessa Puhoksella noin 50 laivaa vuodessa Satamiin tuodaan eniten sementtiä ja maantiesuolaa Satamista lähtee lähinnä Euroopan satamiin sellua, pylväitä, talkkia, sahatavaraa ja puupellettiä. Joensuun syväsatama otettiin käyttöön Saimaan kanavan laajennuksen jälkeen 1968, Puhoksen syväsatama vuonna 1985.

Talouskatsaus 2/2016

9


KARJALAN SILKKITIE

– NOPEAT KULJETUKSET KIINAAN JA KIINASTA Silkkitie oli keskiaikainen kauppateiden verkosto Euroopan ja Kiinan välillä. Nyt ollaan suunnittelemassa uutta silkkitietä Euroopasta Kiinaan. Nykyinen informaatioyhteiskunta, jossa kauppaa käydään entistä enemmän verkossa, asettaa vaatimuksia tehokkuudelle ja edellyttää yhä lyhyempiä toimitusaikoja. Suuri osuus Euroopassa kulutetuista tuotteista ja tavaroista valmistetaan Aasiassa, useimmiten Kiinassa. Tavaraliikennettä on kuitenkin myös toiseen suuntaan, Euroopasta Kiinaan. Merikuljetus kestää laivalla noin 6–8 viikkoa, ja satamista tavarat kuljetetaan edelleen lopulliseen määränpäähän joko maantie- tai junakuljetuksina. Karjalan silkkitie tarjoaa uuden nopean reitin Kiinan ja Pohjoismaiden välille. Suomessa rautatieyhteydet ovat varsin kattavat. Muuta Skandinaviaa ajatellen Tornio-Haaparannasta voisi tulla Pohjolan uusi logistiikkakeskus, koska Ruotsin raideleveys poikkeaa Suomen ja Venäjän raideleveydestä. Uuden silkkitien ansiosta tavarankuljetukset Kiinasta Suomeen ja vaikkapa Tukholmaan kestävät parhaimmillaan enää kymmenen päivää. Pohjoismaat saisivat uusia mahdollisuuksia suoralle viennille Kiinaan, jonne voisi kuljettaa esimerkiksi puutavaraa, tilae-

• • • •

• •

lementtitaloja, erilaisia projektitoimituksia tai vaikkapa erikoisterästä. Ostajien olisi mahdollista saada tavaraa Kiinasta jopa kymmenessä päivässä. Sesonkituotteiden toimitusajat lyhenisivät merkittävästi, jolloin lisätilauksia voitaisiin toimittaa nopeasti valmistajilta kuluttajille. Sama pätee toiseenkin suuntaan ja koskee ostajia myös Aasiassa. Venäjällä on laaja ja kehit- tynyt rataverkko, ja junaliikenne noudattaa hyvin aikatauluja, joten Kiinan ja Euroopan yhdistyminen Karjalan silkkitien kautta merkitsee uudenlaista askelta. Pohjoismailla on rikkaat luonnonvarat ja runsaasti raaka-aineita, kuten malmia, jalometalleja ja puutavaraa. Myös esimerkiksi Suomessa valmistetuille moduulitaloille voisi hyvin löytyä uusi markkina-alue Aasiasta. Suuria edistysaskeleita ovat myös hankkeen ympäristöä säästävät vaikutukset, joita junaliikenne tuo mukanaan. Junan käyttämää sähköä voidaan tuottaa muun muassa tuuli- ja aurinkoenergialla sekä vesivoimalla.

PEKKA NUUTINEN toimitusjohtaja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Khorgosin reitti on uusi ja nopea yhteys. Se avattiin toukokuussa 2016 ja arvioitu kuljetusaika Keski-Kiinasta Suomeen on 10–14 vrk Kuljetuskäytävällä raideväli vaihtuu ainoastaan Kiinan ja Kazakhstanin rajalla, Khorgosissa Khorgosissa juna pysähtyy max. 5 tuntia, missä ajassa kuljetusalusta vaihtuu ja tullidokumentit käsitellään (erittäin nopea) Tällä hetkellä Kazakhstanin rautatiet kuljettavat n. 70 junaa kuukaudessa Kiinasta Hampuriin. Takaisin palautuu n. 30 junaa kuormassa. Khorgosin kautta tulee kanavoitumaan n. 25 % junaliikenteestä Aasian ja Euroopan välillä Tällä hetkellä junien pituus on n. 800 m ja siihen mahtuu n. 40 kpl 40’ konttia tai 80 kpl 20’ konttia. Suomessa ja Euroopassa junien maksimipituus on 740 m.

Lue juttu Karjalan tasavallan liikennehankkeiden tilanteesta osoitteesta www.pohjois-karjala.fi/trendit 10

Pohjois-Karjalan TRENDIT


NIIKA-KÄYTÄVÄ PIRISTÄMÄÄN

POHJOISEN SKANDINAVIAN KILPAILUKYKYÄ NiiKa-vyöhykkeen profiili on monipuolinen elinkeinorakenne, jossa korostuvat metsäbiotalous, matkailu, kulttuuri ja yhteistyö sekä sujuva liikkuminen. Sen sijaan elintarvike- ja muu teollisuus on tarpeen nostaa vahvemmin esille. Matkailun osalta vyöhyke voisi koota ja toimia matkailukohteiden ja -alueiden esittelyalustana. Vyöhykettä ei ole tarpeen rajata tiukasti ja siihen voi teemasta riippuen kytkeä merkittäviä kohteita hieman kauempaakin. Selvitysprosessin kuluessa NiiKa-vyöhyke ja sen kehittämismahdollisuudet on nostettu esille pääosin myönteisesti ja monipuolisesti. Esiselvityksen päätteeksi toteutetun yhteistyöfoorumin tuloksina nousi erityisesti esille onnistunut prosessi. Sitä on tarve edelleen konkretisoida esim. kehittämällä lentoliikennettä, tehostamalla rajamuodollisuuksia ja tiivistämällä yhteistyötä matkailussa ja biotaloudessa. Esiselvityksen kuluessa on noussut vahvasti esille Kauko-Idän ja erityisesti Kiinan tavoite lisätä maantie-, raide- ja meritieyhteyksiä Eurooppaan. Yksi keskeinen reitti on Kiinasta Keski-Aasiaan ja siitä Kaspianmeren eteläpuolitse kohti Eurooppaa kulkeva Silk Road Economic Belt. Lisäksi alueella kulkee useita käytäviä, joista Suomelle merkittävimmät kulkevat Kiinasta Mongolian kautta Venäjälle ja Itämereen sekä Kiinan keski- ja länsiosien läpi Kazakstanin kautta Eurooppaan. Näillä kehittyvillä Aasian reiteillä voi olla merkittäviä heijastusvaikutuksia

KULJETUKSISSA PIENTÄ LIIKETTÄ

OIKEAAN SUUNTAAN

130

Viime vuosi oli kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla kituvuosi ja alan kehitys painui lievästi eli 0,2 % pakkaselle. Kuluvan vuoden alkupuolikas noudatti toimialalla maakunnan yleistä talouskehitystä ja liikevaihdon kehitys nousi ilahduttavasti 1,6 % plussalle. Alkuvuonna toimialan kehitys oli Pohjois-Karjalassa hieman suotuisampaa kuin koko maassa. Alan liikevaihto oli puolen vuoden periodilla Joensuun seutukunnassa n. 104 miljoonaa euroa, Keski-Karjalassa n. 16 miljoonaa ja Pielisen Karjalassa n. 14 miljoonaa euroa.

110

+ 1,6

myös NiiKa-vyöhykkeelle. Konkreettisena esimerkkinä näistä yhteyksistä ovat jo nyt käynnissä olevat sellukuljetukset Pohjois-Karjalasta rautateitse Kiinaan. NiiKa-vyöhykkeen kehittämiselle on tarvetta ja se voi parhaimmillaan merkittävästi parantaa Pohjois-Karjalan ja Kainuun ja laajemmin Pohjois-Pohjanmaan ja koko pohjoisen Skandinavian kilpailukykyä. Maantieteellisille poikittaisyhteyksille on tarvetta ja erityisesti Suomen itäisistä maakunnista voidaan toteuttaa monipuolista elinkeinoelämän, matkailun ja kulttuuritoiminnan yhteistyötä suoraan Karjalan tasavaltaan ja muualle Venäjälle ohi Helsingin ja pääkaupunkiseudun liikenteellisten solmujen. Kehittämistyötä on vietävä konkreettiselle tasolle ja yrityksiin niin, että taloudellinen hyöty on nähtävissä. Nykyinen poliittinen ja taloudellinen tilanne on haastava, mutta kehittämistyössä olisi nähtävä asioita pitkällä tähtäimellä ja valmistauduttava seuraavaan nousukauteen ja vakaampaan tilanteeseen. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 työssä mietitään Niika-vyöhykkeen merkitsemistä maakuntakaavaan, mikä osaltaan korostaisi myös Niiralan rajanylityspaikan suurta merkitystä maakunnalle ja edesauttaisi vyöhykkeen kehittämistä. JYRKI SUORSA maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Liikevaihto, Kuljetus ja varastointi (tol H) 120 Indeksi (2010=100)

Pohjois-Karjala ja Kainuu haluavat olla vahvasti mukana Barentsin alueen luonnon- ja energiavarojen käytön sekä yhteistyön ja liikennejärjestelmän kehittämisessä. Alueen strategisesti tärkeitä yhteyksiä selvitettiin ja Barentsin alueen liikennestrategiassa nostettiin vahvasti esille yhteys Petroskoi – Niirala – Joensuu – Kajaani – Oulu. Uutta kansainvälistä kehittämiskäytävää kutsutaan työnimellä Niika. Maakunnissa nähdään, että käytävä voisi olla enemmän kuin pelkkä liikenneyhteys. Aiheesta tehtiin esiselvitys, jossa tutkittiin liikennekäytävää ympäröivää vyöhykettä yhdistävät elementit ja vyöhykkeen profiili. Lisäksi kartoitettiin toimenpiteet, joita lähdetään edistämään Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien sekä Karjalan tasavallan toimijoiden yhteistyönä. Selvitystyössä on muodostettu tavoitekyselyn, toimijahaastattelujen, aikaisemman strategia- ja selvitysaineiston sekä tiedossa olevien investointi- ja kehittämishankkeiden perusteella kehittämisvyöhykkeen kokonaiskuva. Selvityksen erityisinä painopisteinä olivat liikennekysymykset eli tiet, rautatiet ja Niiralan rajanylityspaikka. Lisäksi haluttiin tietoa elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä ja erityisesti matkailusta ja metsäbiotaloudesta. Tavoitteena oli lisäksi selvittää kehittämisvyöhykkeen kaupunki- ja kuntakeskusten elinvoiman lisäämistä.

100 90 Koko maa 80

Pohjois-Karjalan maakunta

70

Talouskatsaus 2/2016

11


Alueelliset kehitysnäkymät 2016–2017:

ELINKEINOELÄMÄN KOKONAISTILANNE

ON SELKEÄSTI PARANEMASSA Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kokonaistilanne on selkeästi paranemassa. Näin arvoidaan tapahtuvan erityisesti Joensuun seudulla, jossa elinkeinoelämän tilanteen ennakoidaan olevan vuoden päästä paljon parempi kuin nyt. Sen sijaan Pielisen Karjalassa ja erityisesti Keski-Karjalassa kehitysnäkymät eivät ole yhtä hyviä, joskaan ei niissäkään huonot. Työllisyystilanteen vähäistä paranemista on odotettavissa vasta vuoden kuluttua. Erityisen suuri haaste kohdistuu nuorten työllisyyden ja pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen. Toisaalta joissakin yrityksissä osaavan työvoiman saannissa on jo ongelmaa. Osana puolivuosittain tehtyä valtakunnallista Alueelliset kehitysnäkymät -katsausta Pohjois-Karjalan alue- ja seututason toimijat arvioivat syyskuussa 2016 ELY-keskuksen johdolla jo 21. kerran elinkeinoelämän ja työllisyyden näkymiä Pohjois-Karjalassa seuraavan 6 kuukauden ja vuoden tähtäimellä. Elinkeinoelämän myönteiset kehitysnäkymät ovat tulleet esille katsauksen ohella myös syksyn 2016 Pk-yritysbarometrissä. Pk-yritysten tilauskantojen vahvistuminen jatkuu erityisesti Joensuun seudun teknologiateollisuudessa, mikäli osaavan työvoiman saanti pystytään turvaamaan. Tärkeää on omien tuotteiden valmistuksen laajentaminen entistä enemmän alihankintatoiminnan rinnalle. Teknologiateollisuuden rinnalla myös rakennustoiminta jatkuu vilkkaana mm. sen seurauksena, kun Itä-Suomen yliopisto päätti keskittää opettajakoulutuksensa Joensuuhun. Suurena haasteena on yritysten jatkajien varmistaminen yritysten omistajanvaihdostilanteissa.

Pohjois-Karjala

Työvoiman kysyntä on kasvamassa erityisesti SOTE- ja taloushallinnon aloilla. Myös ICT-aloilla avautuu runsaasti työpaikkoja. Muoviala on lisännyt työvoimaa mm. rekrykoulutuksen kautta ja tämä jatkunee myös tulevana vuonna. Suurena haasteena on työllisyyskehityksen kääntäminen jälleen parempaan suuntaan sekä erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien määrän vähentäminen. Haasteena on myös voimakkaasti kasvaneen akateemisen työttömyyden kääntäminen nopeasti laskuun. Maaseutualueilla maatalouden tilanne jatkuu vaikeana. Elinkeino joutuu entistä tiukemmalle tuottajahintojen pysyessä edelleen alhaisina. Maidon ylitarjonnan takia EU:ssa otetaan käyttöön maitotilojen kriisituki tuotannon vähentämiseksi. Tämän toivotaan korjaavan maidon tuottajahintoja. Maatalouden vaikeudet näkyvät myös kuntien verotulokertymissä. Syksyn hakukierros maatilainvestointeihin tuotti kohtuullisen määrän investointihakemuksia. Tulevaisuuden uskoakin on: luonnonmukaisesti viljellyn pellon ala jatkaa kasvuaan. Puukauppavuosi muodostunee ennätysvilkkaaksi. Puun kysyntä näyttää hyvältä syksyn ja tulevan talven kauppoja ajatellen. Metsäteollisuuden isot investoinnit lähimaakuntiin lisäävät osaltaan uskoa metsätalouteen. Yritysten ympäristöasioiden hallinta on vakaata. Yritysten ympäristökuormituksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia eikä niitä ole nähtävissäkään. PEKKA MYLLYNEN johtava asiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen

Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen

Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

+

+

++

Työttömyyden määrä ja rakenne

-

0

+

Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja TE-toimisto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Finnvera Oyj Savo-Karjala, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan Yrittäjät, Itä-Suomen yliopisto, Joensuun Tiedepuisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Suomen metsäkeskus itäinen palvelualue sekä seudulliset elinkeinoyhtiöt (Josek Oy, Keti Oy ja Pikes Oy). 1

12

Pohjois-Karjalan TRENDIT


ALUEELLISET OSAAMISEN KEHITYSTARPEET KARTOITETTU ELY-keskuksia pyydettiin osana syksyn alueelliset kehitysnäkymät -katsausta vastaamaan opetushallituksen tuottamaan ”lyhyen aikavälin osaamistarpeiden ja -kapeikkojen arviointikyselyyn”. Siinä arvioidaan alueen kannalta olennaisten toimialojen/klustereiden työvoiman osaamisen ja koulutuksen lyhyen aikavälin haasteita, joita on ollut nähtävissä alueellisten kehitysnäkymien perusteella, ja hakemaan myös ratkaisuja niihin. Hyvinvointialalla haasteena nähdään sote-uudistuksen tuomat uudet toimintamallit ja muutokset työnjaossa, digitalisaation ja terveysteknologian kehitys, Lean-osaaminen, väestön ikääntyminen ja sen myötä kotona asumiseen liittyvien palvelujen kehittäminen, monikulttuurisuus, kansainvälisyys ja moniammatillinen yhteistyö. Näihin liittyviä osaamisvaatimuksia on sisällytettävä alan koulutuksiin ja huolehdittava myös jo toimivien hoiva-alan yritysten osaamisen tasosta niin ko. osa-alueilla kuin liiketoiminta- ja hankintaosaamisessa kasvupotentiaalin ylläpitämiseksi. Metsäbiotalousalalla työvoimatarpeiden kasvu näyttäytyy biojalostamoiden käynnistyessä ensisijaisesti metsän- ja energiapuun korjuuseen liittyvissä tehtä-

vissä. Biojalostamoihin liittyvässä kone- ja laitevalmistuksessa voisi olla kasvumahdollisuuksia. Alueella on turvattava metsäkoneen- ja puutavara-autonkuljettajien, raskaskoneasentajien ja myös metsurien koulutustarjonta. Tarvitaan myös biotalouden osaamista laajentavaa täydennyskoulutusta mm. teknisessä osaamisessa, liiketoimintaosaamisessa, monitieteisyyden hyödyntämisessä ja kansainvälistymisessä. Elintarvikealan jalostusteollisuuden kasvupotentiaalia on erityisesti Pielisen Karjalassa leipomoalalla, johon on vastattava riittävällä koulutustarjonnalla. Tuotekehittämiseen, liiketoimintaan, verkkokauppaan, hankintamenettelyihin, digitalisaatioon sekä verkostotoimijuuteen liittyviin osaamisiin tarvitaan koulutusta maatalousalalla yrittäjien ja osa-aikayrittäjien keskuudessa. Työntekijöiden saatavuudessa on kohtaanto-ongelmia johtuen maatalouden kausityövoimaisuudesta ja alan huonosta houkuttelevuudesta. Luomu- ja lähiruoan kysyntä ja käyttö kasvaa. Näiden osalta on vielä tarkennettava koulutuksellisia ratkaisuja ja yrittäjyyttä tukevia toimia. Teknologiateollisuudessa metallija muovialalla on paljon piilopotentiaalia, mutta varovaisuutta rekrytoinnissa. Nykyi-

sen koulutuksen sisältö ei vastaa kaikkien työnantajien vaatimuksia ja koulutuksen toteutusta on muutettava työelämä- ja yrityslähtöisemmäksi sekä tiivistettävä oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä. Osaamisvajeita on tunnistettu ammattikorkeakoulutetuilla mm. laatuasioissa, projektinhallinta- ja johtamistaidoissa, muutoksenhallintataidoissa ja ammattiopiston käyneillä työelämätaidoissa ja kuvien lukemisessa. Muovialan nopeisiin työvoimatarpeisiin on vastattu yrityskohtaisilla työvoimakoulutuksilla, jatkossa muovitekniikan koulutuksen käynnistäminen maakunnassa on puntaroitava. Rakennusalan hyvä kehitys alueella jatkuu suurten hankkeiden myötä sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä ja haasteita tuo eläköityminen. Puun käyttöä kerrostalojen runkorakenteissa edistetään referenssikohteiden rakentamisella ja uutta osaamista tarvitaan mm. näihin toimintoihin liittyen. Maarakennusalalla on infra-rakentamisessa työvoimatarpeita erityisesti työnjohtotehtävissä.

ULPU JÄRVILUOTO työvoimapalveluasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus Talouskatsaus 2/2016 13


YRITYSRYHMIEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

JOENSUUN SEUDULLA Teknologiateollisuuden suhdannenäkymät ovat parantuneet alkuvuodesta selkeästi. Kasvu on voimistunut ja tilauskannat ovat lisääntyneet. Kasvu perustuu myös uusiin asiakkuuksiin. Tilat alkavat muodostua ongelmaksi monissa yrityksissä optimaalisen läpimenoajan, tuotannon joustavuuden ja tilanpuutteen takia. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmat ovat myös nyt kasvun voimistuessa kärjistyneet. Jopa tarjouksiin vastaaminen saattaa edellyttää erityistä harkintaa, että riittävätkö tekijät kysyttyyn tarjouspyyntöön. Työvälinevalmistajien eläköityminen alkaa kiihtyä lähivuosina. Kysymys kuuluukin, miten varmistetaan osaavien ihmisten saatavuus ja toimialan pysyvyys alueella, kun koulutusmääriä on supistettu ja koulutusohjelmia lakkautettu. Vienti- ja kansainvälistymissuunnitelmat ovat esillä yhä useammin. EK:n arvioiden mukaan Suomessa on nyt yli 20 000 vientiyritystä, mikä on n. 5 000 enemmän kuin vuonna 2008. Sama kehitys näkyy myös Joensuun seudulla lisääntyvinä kansainvälistymisen tarpeina ja suunnitelmina. Venäjällä sahateollisuus on nykyään erittäin kilpailukykyinen ruplan alhaisen arvon takia. Puun koko logistiikkaketjuun tarvittaviin koneisiin ja kuljetusvälineisiin investoidaan Venäjällä em. syystä yhä enemmän. Tämä on hyvä merkki alueen metsäsektorin konepajojen kannalta. ICT-yritysten kasvunäkymät lyhyellä aikavälillä ovat edelleen hyvät. Suurella osalla alueen yrityksistä on vahvoja kasvuodotuksia, mutta yrityskohtaisia eroja esiintyy. Henkilöstön määrän suhteen on myös selkeitä kasvutavoitteita, tosin osa yrityksistä hakee kasvua toimintaansa tehostamalla. Kasvua rajoittaa kokeneen ja osaavan henkilöstön saanti. Panostus kansainvälistymiseen jatkuu useissa yrityksissä, tosin luonnollisesti eri vaiheissa. Vahva satsaus jatkuu myös tuote- ja palvelukehitykseen, joilla haetaan uusia asiakaskohderyhmiä ja toimialoja. Useita ICT- ja pelialan Start-up -yrityksiä on hautomoprosessin eri vaiheissa. Itä-Suomen ICT-koulutuspolku on muotoutumassa yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Karelia ammattikorkeakoulun ja Savonia ammattikorkeakoulun kanssa. Metsä- ja rakennustuoteteollisuuden sekä rakentamisen toimialoilta rakentamisen odotetaan kasvavan alueella muuta taloutta nopeammin vuoden loppupuolella, kun taas rakennustuotteiden markkinat ovat edelleen haastavat ja säilyttänevät nykyisen tasonsa. Kasvua haetaankin rakennustuotteiden viennistä ja uusista puukerrostalokohteis-

14

Pohjois-Karjalan TRENDIT

ta. Metsäpohjaisten raaka-aineiden ja puunkorjuun volyymien odotetaan nousevan ja lähestyvän jo vuoden 2008 suhdannehuippua. Bioenergian ja erityisesti metsähakkeen kotimaista kysyntää rajoittaa vielä suuri tuontihakkeen määrä, sen edullinen hinta ja energiatuki. Erityistä huolta herättää kotimaisten toimijoiden sivuvirtamarkkinoiden häviäminen. Alueen sahatavaroiden vientimäärien kasvunopeuden odotetaan taittuvan. Joensuun symmetrinen kaupunki ja erityisesti Penttilän alue on merkittävä kohde uusien rakennuskonseptien kokeilualueena. SOTE-toimialalla on alueella monipuolinen yritysrakenne. Alan yrityksissä on sekä kasvuhalukkuutta että -kykyä. Koulutusta on vielä hyvin tarjolla. Keskeisenä haasteena ja ongelmana yritykset näkevät julkisen sektorin hankintamenettelyt, jotka eivät innosta yrityksiä innovatiivisten palvelujen kehittämiseen. Hintakilpailu nähdään jopa kannattavuuden heikentymisenä ja palvelujen keskittymisenä suuriin yrityksiin. Tulevaisuudessa sosiaalipalvelusektorilla on paljon kasvupotentiaalia ja palvelujen sekä palvelurakenteiden uudistamiselle on tarvetta. Kaivannaisteollisuudessa matalasuhdanteen odotetaan kääntyvän. Raaka-aineiden hinnat ovat kohoamassa vuoden alun pohjakosketuksesta. Kaivosteollisuuden indeksit ovat nousussa maailmalla ja erityisesti Aasiassa. Pohjois-Karjalan ja koko maan kaivosteollisuuden tutkimustarpeita palvelee GTK Mintecin uusi laitteisto Outokummussa. GTK:n koetehtaan tilauskanta on kasvanut ja yt-neuvottelut peruttu. Pienten malminetsintäyhtiöiden työt maakunnassa on toistaiseksi keskeytetty lähes kokonaan hankalan rahoitustilanteen vuoksi. Suurista toimijoista Boliden kuitenkin jatkaa malminetsintää, mikä on hyvä uutinen. Elintarvikealalla yleinen suhdannetilanne on laskeva tai pysyy korkeintaan ennallaan. Elintarvikealaa varjostavat edelleen Venäjän kaupan rajoitteet. Erityisen vaikea tilanne on maito- ja liha-aloilla. Rajoitteiden ja EU:n maitokiintiöiden poistamisen seurauksena maitoja lihatuotteiden tuottajahinnat ovat laskeneet edelleen merkittävästi. Elintarvike- ja leipomoyrityksissä investoinnit jatkuvat ja lähiruoan kysyntä jatkaa kasvua. Juomien valmistamisessa kilpailu on kiristynyt ja alkoholilain uudistamisen viivästyminen on suuri haaste varsinkin pienpanimotoiminnalle. Työvoiman saatavuudessa on vaikeuksia yleisesti koko toimialalla. JYRKI PELTOMAA yritysneuvoja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy


LUOVILLE ALOILLE KYMPPI luovien alojen liikevaihto kasvoi edelleen alkuvuonna, sillä tammi-kesäkuun kasvuksi kirjautui 10,1 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Suppeamman tilastosarjan mukaisesti luovien alojen liikevaihto supistui tammi-kesäkuussa 2,1 %, kun se koko maan mitassa kasvoi 3,5 %. Tämä selittyy ainakin osaksi sillä, että vertailuajankohtana Pohjois-Karjalassa oli ”tapahtumien supervuosi”, joka toi tilauksia erityisesti media-alalle, graafiseen suunnitteluun ja mainostoimistoille.

+ 10,1

180 Liikevaihdon kehitys luovilla aloilla 160 140 indeksi (2010 = 100)

Luovien alojen kehitystä maakunnassa kuvataan kahdella hieman eri sisältöisellä tilastosarjalla. Sarjoista laajempi sisältää ohjelmistoalan sekä laitteisto- ja ohjelmistokonsultoinnin, jotka ovat kirjautuneet myös vakaasti kasvaviin tietojenkäsittelyn sarjoihin. Ne kasvattavat merkittävästi alan yritysten määrää ja erityisesti liikevaihtoa. Tilastokeskus ei tuota tälle sarjalle verrokkilukua valtakunnan mitassa, joten käytössä on myös toinen, suppeampi sarja, jolle on puolestaan valtakunnalliset verrokkiluvut. Laajemman tilastosarjan mukaan

Luovat ala PK 2009-

120 100 80

Pohjois-Karjala Luovat alat yritysryhmä (ml. ohjelmistoala) Pohjois-Karjala TEM-määritelmä

60

Koko maa TEM-määritelmä 40

KAIVANNAISALALLA VALMISTAUDUTAAN PAREMPIIN AIKOIHIN Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) liikevaihto Pohjois-Karjalassa laski edelleen vuoden 2016 alkupuoliskolla, pudotus oli 10,2 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kehitys kuitenkin hidastui tarkastelujakson aikana. Tammi-maaliskuussa laskua oli 19,2 prosenttia mutta huhti-kesäkuussa enää 3,1 edellisvuoden tasoihin verrattuna. Maamme kaivosalan vaikeudet jatkuvat jo neljättä vuotta, mikä johtuu alhaisista metallien maailmanmarkkinahinnoista. Erityisesti yhtä metallia tuottavat kaivokset ovat ahdingossa. Investointimenoja ja tuotantokustannuksia on jouduttu karsimaan. Leikkaukset ovat kohdistuneet myös malminetsintään. Pohjois-Karjalassa Bolidenin Kylynlahden kaivoksen tuotanto etenee suunnitellusti ja Endomines Pampalon kaivos jatkaa toimintaansa. Kaivosala uskoo suhdannekehityksen paranemiseen. Kasvaneen tilauskannan ansiosta GTK Mintec:n koetehdas Outokummus-

- 10,2

sa on peruuttanut YT-neuvottelut uhanneista lomautuksista. FinnAust Mining Finland Oy on kehittänyt valmiuksiaan malminetsintään ja toimintaa on odotettavissa lähiaikoina. PKKY toteuttaa tilattuja rekrytointikoulutuksia kaivannaisalalle, ja koulutusviennin mahdollisuuksia selvitetään. Käynnissä on myös valtakunnan tason selvitys yritysten tarpeiden ja koulutustarjonnan kohtaamisesta, sekä päällekkäisyyksien purkamisesta. Kivenleikkaamisen, muotoilun ja viimeistelyn (TOL 237) heikkeneminen hidastuu edelleen. Viimevuoden loppupuolen lasku oli 10,5 prosenttia mutta tämän vuoden alkupuolella enää 4,8 prosenttia. Vuolukiviteollisuudessa on tehty tilanteen vaatimat sopeuttamistoimet. Tuotanto on vakiintumassa tasolleen, ja lisätilauksia ollaan hankkimassa. Luonnonkivien markkinoimiseksi maan sisällä ja erityisesti Ruotsin suunnalla on tehty uusia avauksia. Ilomantsin mustakivi on vakiintumassa tärkeäksi osaksi maakunnan luonnonkivituotantoa.

- 4,8

RAIMO TURUNEN aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Talouskatsaus 2/2016

15


STORA ENSON KITEEN SAHA

LUOTTAA KULJETUKSISSA KUMIPYÖRIIN JA LAIVAUKSEEN Stora Enson Kiteen saha tuottaa kuusisahatavaraa. Sahalla on tällä hetkellä 85 työntekijää, minkä lisäksi alueella toimii yli 30 alihankkijan ja -urakoitsijan työntekijää materiaalisiirroissa ja huoltotoimissa. Sahalla on 260 000 kuution sahauskapasiteetti, josta maksimissaan 120 000 kuutiota jatkojalostetaan höyläämällä. Pellettituotannon kapasiteetti on 25 000 tonnia. Markkina määrittää pitkälti lopputuotteiden kysyntää. Raaka-ainetarve ja tuotantomäärät ovat isoja, mikä edellyttää toimivaa ja kustannustehokasta logistiikkaa sekä hyviä yhteyksiä. - Hankimme puuraaka-aineen mahdollisimman läheltä, jolloin autokuljetukset ovat käytännöllisiä ja kustannustehokkaita. Viidennes sahauksen raaka-aineena käytettävistä kuusitukeista tulee Venäjältä, lisäksi Impilahden sahalta tulee jatkojalostettavaksi kuivattua sahatavaraa, kertoo sahan laatu- ja ympä-

16

Pohjois-Karjalan TRENDIT

ristöpäällikkö Kirsti Tuulipuro. - Pääosa Stora Enson Kiteen sahan kuljetuksista kulkee pyörillä: päivittäin meille tulee noin 60 rekka-autollista kuusitukkia ja vastaavasti valmiita tuotteita lähtee kumipyörillä ja rautateitse. Kiteen sahan kokonaistoimituksista jää kotimaahan 40 %. Kotimaan kysynnän sesonkivaihtelun vuoksi vienti on meille erittäin tärkeää ja vientiin tuotteista menee 60 %. Kiteen sahan viennistä 15 % lähtee laivoilla Puhoksen satamasta, joka sijaitsee käytännössä sahan yhteydessä viereisellä tontilla. Saha onkin Puhoksen sataman pääasiallinen käyttäjä. Satamassa käy vuosittain noin 25-30 laivaa, minkä lisäksi myös sisä-Saimaan saarihakkuilta tulee raaka-ainetta proomuilla Kiteen sahan prosessiin. - Laivauskausi kestää yleensä huhtikuulta tammikuulle jäätilanteen mukaan, kertoo Tuulipuro.

- Laivaus on kustannustehokkain tapa kuljettaa sahatavaraa ja pellettiä Eurooppaan. Satamasta tehdään myös yhteislaivauksia, jolloin samaan kuljetukseen lastataan Kiteen sahan tuotteiden lisäksi myös muiden sahojen tuotteita. Uutta ovat sahatavaran ja pylväiden yhteislaivaukset. - Kapasiteettia riittäisi laajemmillekin laivakuljetuksille, sillä Puhos Boardin lastulevytehtaan konkurssin jälkeen Puhoksen sataman laivausmäärät lähes puolittuivat. - Kilpailutamme kustannustehokkaimmat tavat kuljettaa raaka-ainetta ja valmiita tuotteita. Kiteen saha on hyvissä asemissa, sillä voimme valita vesi-, rautatie- ja maantiekuljetusten välillä. Meillä on hyvät logistiset yhteydet maailmalle, Tuulipuro kiittää.

SUVI SPOOF seutumarkkinoija Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI


SAHAUKSELLE

MAAKUNNAN YLLÄTYSHOPEA

+ 8,7

35 30 161 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

25 miljoonaa euroa

Eri toimialojen vertailussa puun sahaus, höyläys ja kyllästys teki liikevaihdon kehityksessä toiseksi parhaan tuloksen, 8,7 %. Tätä voidaan pitää piristävänä yllätyksenä, sillä vielä viime vuonna vastaava prosentti oli -15. Toimialan ominaispiirteenä tuntuu olevan repivä liikevaihdon heilahtelu, jossa välillä mennään jopa 30 % kvartaalikasvussa ja välillä painutaan -20 % pohjamutiin. Euroissa mitattuna vuosipuolikas oli 2010-luvun toiseksi tuottoisin. Nyt liikevaihdossa päästiin 164 miljoonaan, draivi oli vielä kovempi vuoden 2014 alussa (178 M€).

20 02 Metsätalous ja puunkorjuu

15 10

162+310 Puutavaran, puutuotteiden jne. valmistus

5

METSÄTALOUDESSA

PALUU RIPEÄÄN PERUSRYTMIIN Metsätalous ja puunkorjuu -toimialalle vuosi 2015 oli synkin koko 2010-luvulla. Peräti kolme kvartaalia neljästä sukelsi miinukselle, pahimmillaan lähes 10 %. Kuluva vuosi on tuonut kaivatun dramaattisen käänteen. Vuosipuolikas summautui 6,9 % kasvulukuun ja vauhti vain kiihtyi kesäkuukausina, mikä lupaa hyvää loppuvuoteenkin. Euroissa vuosipuolikas tarkoitti alalla n. 77 miljoonan liikevaihtoa Pohjois-Karjalassa. Seutukunnittain tämä jakautuu niin, että Keski-Karjalassa liikevaihtoa oli n. 12 miljoonaa, Joensuun seudulla n. 46 miljoonaa ja Pielisen Karjalassa n. 19 miljoonaa. Vuonna 2010 puolen vuoden vastaavalla periodilla päästiin liikevaihdossa n. 50 miljoonaa. Eli sikäli alan suuntaus on jiirissä.

+ 6,9

0 2009 2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

PUUTAVARAN

VALMISTUKSESSAKIN NYT POTKUA

Puutavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistuksen -toimialan liikevaihto vaelsi kauan varjojen mailla. Viime vuonna päästiin jo parin prosentin kasvuun ja tämän vuoden alkupuolikas kiristi jo ripsakkaan 6,9 % vauhtiin. Kalenterin lehtiä joudutaan kääntämään aina vuoteen 2011, jolloin ala pääsi viimeksi vastaavaan hyvään tulokseen. Nyt2/2016 alan liikevaihto oli 56 milTalouskatsaus 17 joonaa euroa vuoden alkupuolikkaalla.

+ 6,9


Työpajassa on parhaillaan verkostoitumassa Pohjois-Karjalan ammattiopiston ja aikuisopiston kotityö- ja puhdistuspalvelualan ja kiinteistöpalvelualan opiskelijoita sekä yritysten edustajista Ari Elomäki CleanAri Oy:stä ja palveluesimies Eija Virtanen ISS/Siivouspalvelusta.

18

Pohjois-Karjalan TRENDIT


WORK SMART -TYÖPAJAT OHJAAVAT OPISKELIJAT TYÖLLISTYMÄÄN Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhteisessä Work Smart – Älykkäästi töihin -hankkeessa kehitetään opiskelijoiden työelämätaitoja, edistetään työllistymistä ja onnistuneita rekrytointeja. Päätavoitteena on opiskelijoiden sujuva siirtyminen työelämään tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tätä edesautetaan valmentamalla opiskelijoita verkostoitumaan työnantajien kanssa jo opiskelujen aikana. Hanke on ollut käynnissä vuoden 2015 alusta.

Opiskelijoiden osaaminen esiin Work Smart -menetelmässä opiskelijoita valmennetaan 2-3 työpajassa. Ensimmäisessä ja toisessa tapaamisessa treenataan työelämätaitoja ja oman osaamisensa tunnistamista ja kuvaamista. Lisäksi pohditaan muuttuvia työmarkkinoita, mietitään

millaisia töitä on tarjolla tulevaisuudessa ja harjoitellaan työnhakua käytännössä. Työpajat järjestetään mahdollisuuksien mukaan aidoissa työelämän ympäristöissä. - Läpileikkaavana ideana työpajoissa on opiskelijalähtöisyys. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opiskelijat pohtivat itse, missä taidoissa he kaipaavat vielä harjoitusta ja kutsuvat itse työelämän edustajat työpajoihin, hankeasiantuntija Hanne Husso kertoo. Kolmas tapaaminen on verkostoitumistyöpaja, jossa opiskelijat tapaavat potentiaalisia työnantajia kasvokkain. Parin tunnin verkostoitumisen aikana opiskelijat ehtivät käydä keskustelua 4–7 eri yrityksen edustajan kanssa pikatreffien tyyliin. - Opiskelijalle tämä on matalan kynnyksen tilaisuus markkinoida osaamistaan. Vastaavasti työelämän edustajille tarjoutuu mahdollisuus tavata tulevaisuuden työntekijöitä, esitellä yritysten toimintaa ja monipuolisia työtehtäviä, toteaa Husso.

Työpajat osana oppilaitosten työelämäyhteistyötä Oppilaitosten näkökulmasta työelämäyhteistyö on oleellisen tärkeää. - Jatkuvalla vuorovaikutuksella potentiaalisten työnantajien kanssa edistetään koulutuksen kehittämistä alueen työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Rakentamalla työelämälähtöisiä opintopolkuja varmistamme opiskelijoidemme paremman työllistymisen, projektipäällikkö Marja-Liisa Ruotsalainen painottaa. Work Smart -hanke jatkuu vuoden 2017 loppuun saakka, ja valmennustyöpajojen lisäksi suunnitelmissa on kehittää mm. sähköistä välittäjäpalvelua opiskelijoiden ja työnantajien välille.

KIRSI TASKINEN Karelia-ammattikorkeakoulu

Work Smart – Älykkäästi töihin -kehittämishanke • • • •

Toteuttajat: Karelia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Aika: 1.1.2015–31.12.2017 Paikka: Pohjois-Karjala Rahoittajat: Euroopan Unioni/Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY-keskus, Joensuun seudun kehittämisyhtiö JOSEK Oy, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot: • Karelia-ammattikorkeakoulu/ projektipäällikkö Marja-Liisa Ruotsalainen puh. 050 597 0882 • Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä/ hankeasiantuntija Hanne Husso puh. 050 463 7173

Talouskatsaus 2/2016

19


PUUTAVARA JA METALLITEOLLISUUDEN TUOTTEET

KAUPAKSI MAAILMALLA Pohjois-Karjalan teollisuuden vienti kipusi jälleen hienosti plussalle 1,5 %, kun koko maassa mentiin viennissä edelleen alaspäin 2,4 %. Pohjois-Karjalan viennin näkymät jatkavat siis selvästi paremmalla kehitysuralla kuin valtakunnallisesti, mikä on merkittävä positiivinen uutinen maakunnan teollisuudesta. Puukauppa on käynyt hyvin ja puutavara löytää ostajansa myös maailmalta. Tilannetta täydentää se, että metalliteollisuudessakin kehitys on ollut mallikasta. Pelkkää riemukulkua Pohjois-Karjalankaan viennin kehitys ei ole. Takapakkia otettiin pitkän myönteisen jakson jälkeen muoviteollisuudessa. Myös maakunnan kiviteollisuuden luisu näyttäisi edelleen jatkuvan. Seutukunnittain positiivisia uutisia kuuluu pitkästä aikaa Keski-Karjalasta, jossa vienti otti C liikevaihto ja vienti merkittävän kehitysloikan vuoden alkupuolis-

kolla. Tämä kertoo siitä, että pitkittyneen rakennemuutoksen jälkeen tulevaisuudenusko on seutukunnalla selvästi herännyt. Maakunnan viennin kehityksessä on nähtävissä normalisoitumista. Vuosittaiset vaihtelut ovat selvästi pienempiä kuin erityisesti vuosikymmenen vaihteessa, mutta myös muutamaan vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Samaan aikaan koko maan tasolla kehitys ei ole läheskään yhtä positiivista, sillä suomalainen teollisuus on selkeästi menettänyt asemiaan 2010-luvulla. Viennin merkitys on maakunnan teollisuudelle olennaisen tärkeä. Yli puolet tuotannosta menee tänä päivänä vientiin ja viennin merkitys on kasvanut koko ajan. Metalli- ja muoviteollisuudessa viennin osuus lähentelee jo 60 % koko liikevaihdosta. Silti on mukava havaita, että vihdoin myös kotimarkkinat näyttävät uusimman Trendit-aineiston perusteella piristymisen merkkejä. Tämä vahvistaa edelleen maakunnan teollisuuden tulevaisuudenuskoa.

+ 1,5

250 Pohjois-Karjala: teollisuuden liikevaihto ja vienti (tol C)

miljoonaa euroa

200

150

100

50 liikevaihto 0

vienti 2009

2010

2011

2012

2013

2014

LIIKEVAIHDON KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA 1.-6.2016/1.-6.2015 Teollisuus (TOL C) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Muovituotteiden valmistus (TOL 222) Kivien leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237)

20

Pohjois-Karjalan TRENDIT

2015

2016

JARNO TURUNEN aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Liikevaihdon muutos, % Vienti Kotimaan liikevaihto Kokonaisliikevaihto 1,5 0,9 1,2 12,0 4,4 8,7 10,7 4,6 6,9 4,1 1,7 3,1 -9,1 2,8 -1,4 -9,5 -14,7 -11,7 -9,7

0,2

-4,8


METALLITEOLLISUUS PORSKUTTAA,

METSÄKONEET KÄRJESSÄ Pohjois-Karjalan metalliteollisuus kiri alkuvuonna kohtuullisen hyvään 3,1 % kasvuun erityisesti metsäkonemyynnin siivittämänä. Koneiden ja laitteiden osalta tilanne parani erityisesti mentäessä kohti kesää. Sen sijaan muoviteollisuudessa pitkään jatkunut tasainen kasvu taittui ja kauppa on käynyt merkittävästi edellisvuotta vähemmän. Al-

kuvuosi oli muovituotteille hiljainen, mutta kesää kohti pientä piristymistä on havaittavissa sielläkin. Kaiken kaikkiaan maakunnan muovija metalliteollisuuden liikevaihto on tänä vuonna tuntuvasti yli miljardi euroa. Teknologiateollisuus on siis merkittävässä roolissa maakunnan elinvoiman tuottajana. Teknologiateollisuuden osalta huoli osaavan työvoiman saatavuudesta kasvaa. Muovipuolella koulutuksen ylösajaminen alkaa olla ajankohtaista. Myös me24-30+33 Metalliteollisuus talliteollisuudessa tarvitaan uutta sukupolvea maakunnan kärkiyrityk28 Muiden koneiden siin. Koulutuksen vetovoimasta huoja laitteiden valmistus lehtiminen on kaikkien yhteinen asia.

+ 3,1

80 70

miljoonaa euroa

60 50

25 Metallituotteiden valmistus

40 30

26-27 Tietokoneiden jne. valmistus

20 10 0 2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto

Talouskatsaus 2/2016

JARNO TURUNEN

21


POHJOIS-KARJALA

lukuina

POHJOIS-KARJALAN PROFIILI %-osuus koko maasta

Sisävedet 2015

11,1

Puuston vuotuinen kasvu 2009-2013

8,7

Metsämaan pinta-ala 2009-2013

7,2

Maanteiden pituus 2015

6,6

Haja-asutusalueväestö 2015

5,8

Pinta-ala 2015

5,5

Alkutuotanto, työlliset 2014

5,2

Kesämökit 2015

4,8

Maatilat 2014

4,0

Kuolleet 2015

3,8

Työttömät työnhakijat elokuu 2016

3,5

Keskiasteen suorittaneet 2014

3,5

Kirjastojen lainaukset 2015

3,5

Yli 64-vuotiaat 2015

3,4

Väkiluku2015 2015 Väkiluku

3,0

Työikäiset (15-64-vuotiaat) 2015

2,9

Valtiosektorin työpaikat 2014

2,9

Jalostus, työlliset 2014

2,8

10 suurinta teollisuuden toimialaa 2015

Alle 15-vuotiaat 2015

2,7

työpaikkojen mukaan laskettuna

Syntyneet 2015

2,7

Työpaikat 2014

2,7

Valtionveronalaiset tulot 2014

2,6

Palvelut, työlliset 2014

2,5

Korkea-asteen suorittaneet 2014

2,5

Investoinnit 2013

2,5

Yöpymiset majoitusliikkeissä 2015

2,4

Yritykset 2015

2,4

Aluetalouden arvonlisäys 2013

2,4

Kasvihuonekaasupäästöt 2013

2,1

Aloittaneet yritykset 2015

2,1

Lopettaneet yritykset 2015

2,0

Maahanmuutto 2015

1,7

Liikevaihto 2015

1,6

Ulkomaan kansalaiset 2015

1,6

T&K -toiminnan menot 2014

1,3

Maastamuutto 2015

1,2

Sähkö- ja lämpöhuolto; 342 Painaminen ja tallenteet; 385 Kaivostoiminta ja louhinta; 511 Sähkölaitteet; 533 Mineraalituotteet; 550

Kumi- ja muovituotteet; 1020 Puu- ja paperiala; 1608

Elintarvikkeet ja juomat; 1044

(Tilastokeskus, Liikennevirasto, Luonnonvarakeskus, Maanmittauslaitos, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö)

22

Pohjois-Karjalan TRENDIT

Metallit ja metallituotteet; 2198

Muut koneet ja laitteet; 1209

(Pohjois-Karjalan teollisuusyritysrekisteri)


KAUPPA KÄY JÄLLEEN Kun viime keväänä tarkasteltiin liikevaihdon kehitystä vuoden 2015 loppupuoliskolla, näytti jo vahvasti siltä, että vallitsevasta epävarmuudesta huolimatta kaupan alamäki olisi taittumassa. Tuntuma osoittautui oikeaksi: kaupan alan liikevaihto kasvoi vuoden 2016 alkupuoliskolla 2,1 %. Kauppa kävi varsin hyvin myös koko maan kehitykseen verrattuna, sillä alan valtakunnallinen kasvu jäi 0,7 prosenttiin. Kaupan pidemmän aikavälin myönteisestä kehityksestä maakunnassa kertoo se, että liikevaihdon trendikehitystä kuvaava indeksi (vuosi 2010 = 100,0) sai tarkastelujakson lopulla Pohjois-Karjalassa arvon 111,2 ja koko maan tasolla 103,8. Kaupan kehityksen kääntymisen taustalla ovat mm. kuluttajien luottamuksen paraneminen ja aukioloaikoja koskevien rajoitusten poistuminen. Vaikka venäläisten ostosmatkailu ei ole vielä kääntynyt kasvuun, tax-free -kaupan jyrkän alamäen selvä loiveneminen lupaa jo parempaa Pohjois-Karjalan kaltaisille alueille, joille venäläiset asiakkaat ovat olleet merkittävä asiakasryhmä.

+ 2,1

Liike-elämän palveluissa hyvä draivi Liike-elämän palvelujen kehitys parani alkuvuonna selvästi, kun toimialaryhmän liikevaihto kasvoi maakunnassa 5,6 %. Valtakunnallisesti liike-elämän palvelujen näkymät ovat TEM:n syksyllä julkaiseman arvion mukaan positiiviset, joskin tilanne vaihtelee laajan toimialaryhmän sisällä.

Työnvälitystoiminta on ollut vahva kasvuala ja toimintaympäristömuutokset merkitsevät kasvun jatkumista. Sähköisten palvelujen merkityksen lisääntyminen luo eväitä mm. nopeasti kasvaneelle ohjelmistoalalle. Taloushallintoalalle odotetaan tasaista kasvua.

Kiinteistöalalla pientä parannusta Kiinteistöalan liikevaihdon kehitys piristyi hieman kevään edetessä. Vaikka alan liikevaihto viime vuoden lopun tavoin supistui vuoden ensimmäisellä neljänneks e l l ä , k a sv u a puolivuotisjaksolle kertyi toisen neljänneksen ansiosta 1,3 %. Kehitys kertoo mm. siitä, että viime vuoden lopun hintojen nousun ja syntyneiden asuntokauppojen hienoisen hiipumisen jälkeen käytettyjen asuntojen kauppa vilkastui alkuvuonna. Myönteisestä suunnasta huolimatta jäätiin koko maan kasvusta (+3,8 %). Alan kehitys on ollut valtakunnallisiin lukuihin verrattuna vaatimatonta jo pitkään. Tarkastelujakson lopulla liikevaihdon trendi-indeksin arvo oli Pohjois-Karjalassa 101,7 ja koko maassa 128,3. Käytettyjen asuntojen hinnat kääntyivät vuoden lopulla Joensuussa ja myös koko maakunnan tasolla hienoiseen nousuun, samalla syntyneiden asuntokauppojen määrä laski. Hintojen nousu on jatkunut tämän vuoden puolella, eikä kauppakaan ole käynyt parhaimpaan tahtiin.

+ 1,3

+ 5,6

130

120 indeksi 2010 = 100

F Rakentaminen 110

M+N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta jne. G Tukku- ja vähittäiskauppa

100

68 Kiinteistöalan toiminta

90

10-11 Elintarviketeollisuus 80 2009 2010

2011

2012 2013 2014 2015 2016

Elintarvikeala kääntyi kasvuun

+ 2,0

Vuoden toisen neljänneksen liikevaihdon kasvu nosti elintarviketeollisuuden kahden hieman heikomman vuoden jälkeen jälleen maakunnan kasvualojen joukkoon. Tammi-kesäkuussa kertynyt liikevaihtosumma oli 2,0 % suurempi kuin vuoden 2015 alkupuoliskolla. Vaikka taloustilanne on merkinnyt alalle haasteita ja mm. vähittäiskaupan kampanjat kertovat kilpailun koventumisesta, maakunnassa on vahvoja omilla segmenteillään menestyviä yrityksiä.

Rakentamisessa vahva suunta Rakentamisen liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 6,3 %. Kasvun vahvistumisesta huolimatta maakunnassa jäätiin kuitenkin vielä alan kovasta valtakunnallisesta kasvusta (+9,5 %). Toisaalta rakentamisen näkymät ovat Pohjois-Karjalassa tällä hetkellä valoisat. Joensuussa on käynnissä useita sekä yksityisen että julkisen sektorin rakennuskohteita. Mittavia hankkeita ovat mm. syksyllä 2017 käyttöön otettava uusi oikeusja poliisitalo, Siilaisen pääterveysasema sekä Joensuun toriparkki, jonka rakentaminen alkanee jo kuluvan vuoden puolella. Asuinrakentaminen on vilkasta ja käynnistymässä on myös merkittäviä puurakentamiskohteita. Joensuun asema kasvukeskuksena, symmetrisen kaupunkikeskustan rakentaminen ja Itä-Suomen yliopiston OKL-ratkaisu merkitsevät sitä, että edessä ovat jopa ennätykselliset vuodet. Merkittäviä rakennushankkeita on toteutettu ja vireillä myös muualla maakunnassa. Keski-Karjalaan on valmistunut mm. palveluasumiskohteita ja Niiralassa rakennetaan kauppakeskusaluetta rajanylityspaikan läheisyyteen. Pielisen Karjalan biotalousinvestoinnit ovat aluetalousvaikutuksiltaan huomattavia. Pienempiä käynnistymässä olevia rakennuskohteita on useita.

+ 6,3

KIMMO NIIRANEN maakunta-asiamies Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Talouskatsaus 2/2016

23


SVEITSILÄINEN MATKANJÄRJESTÄJÄ KONTIKI REISEN

PANOSTAA POHJOIS-KARJALAN MÖKKEIHIN Pohjois-Karjalan mökkitarjontaa vuosia markkinoinut sveitsiläinen Kontiki Reisen panostaa entistä enemmän maakuntaan. Tavoitteena on kaksinkertaistaa asiakkaiden määrä edellisestä kesästä. - Kiitos Finnairin kanssa tehdyn hyvän yhteistyön saimme lauantailennot takaisin ohjelmaan Helsingistä Joensuuhun, mikä antaa mahdollisuuden keskittää mökkitarjontaa entistä enemmän yhdelle alueelle, toteaa Kontiki Reisenin tuotepäällikkö Patrick Lohri. - Olemme erittäin iloisia Finnairin panostuksen lisäksi yhteistyöstä alueellisten toimijoiden kanssa ja haluamme tiivistää sitä yhteisillä toimilla edelleen. Kontiki Reisen panostaa jatkossa yhä enemmän perhematkailijoihin. - Perhematkailijat etsivät lomaltaan uusia asioita, tilaa, rantaa sekä erilaisia aktiviteetteja. Tähän Pohjois-Karjalan alue vastaa loistavasti. - Hyvien yhteyksien ja perheille sopivan

24

Pohjois-Karjalan TRENDIT

mökki- ja aktiviteettitarjonnan ansiosta odotamme mökkituotteesta jopa kaksinkertaista asiakkaiden määrää edelliseen kesään verrattuna, Lohri ennustaa. - Pohjois-Karjalan osalta olemme neuvottelun lopputulokseen erittäin tyytyväisiä, sanoo Pohjois-Kajalan Matkailun kasvuohjelma -hankkeen ohjelmajohtaja Susanna Saastamoinen. - Mökkejä nostetaan ensimmäistä kertaa Kontiki Reisenin ns. Early Bird -esitteeseen, joka ilmestyy näinä päivinä. Saamme mökkitarjontaa hienosti esiin ennakkoesitteessä, minkä lisäksi marraskuussa ilmestyvässä pääesitteessä alueelta tuodaan esiin mökkien ohella eri aktiviteetteja, joita maakunnassa voi mökkiseurueen kanssa tehdä, Saastamoinen iloitsee. Kontiki Reisenin mökkitarjonta pohjautuu viikkoasiakkaisiin, jotka käyttävät Finnairin lentoja Helsingistä Joensuuhun lauantaisin. Matkanjärjestäjän kiintiön jälkeen koneessa

on myös vapaita paikkoja kaikkien varattavissa, mikä parantaa merkittävästi alueen saavutettavuutta. - Teemme mielellämme jatkossakin matkanjärjestäjien ja alueiden kanssa tämän tyyppistä yhteistyötä, joka hyödyttää kaikkia osapuolia ja kehittää alueen saavutettavuutta entisestään, kommentoi Finnairin Suomen myynnistä vastaava johtaja Rolf Backman. - Tässä ratkaisussa maakuntamme matkailun kehittäminen ja yleinen kesäajan lentoyhteyksien paraneminen kulkevat käsi kädessä, kertoo Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yhteyspäällikkö Sami Laakkonen. Laakkosen mukaan järjestely on huikean hieno asia koko Järvi-Suomen Lakeland -imagon uskottavuuden ja tulevaisuuden kannalta ja kannustaa Pohjois-Karjalan matkailutoimijoita ottamaan avauksesta kaiken irti ja kehittämään tarjontaa edelleen kansainvälisille markkinoille.


PINNISTELEE PLUSSALLA

Maakunnan majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon kehitys säilyi alkuvuonna niukasti eli 0,4 % positiivisen puolella. Koko viime vuoden kehitys oli saman suuruista. Suomessa alan kehitys oli suotuisampaa ja liikevaihto kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla 5,5 %.

+ 0,4

130 Liikevaihto, Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) 120

Indeksi (2010=100)

MAJOITUSALA

110

100 Koko maa

90

Pohjois-Karjalan maakunta 80

Matkailun kasvuohjelmassa vahva kansainvälistymisen tatsi • • • • • • • • • • • • •

Pohjois-Karjalassa vieraillut 45 matkanjärjestäjää 11 markkina-alueelta 6 uutta tuotetta tuotantoon Tavattu 300 matkanjärjestäjää, tilaisuuksiin osallistunut 45 alueen yritystä 42 eri kansainvälistä mediaa vierailulla 76 eri artikkelia kotimaisissa ja kansainvälisissä medioissa Uusia tuotteita: uusi markkinoilla 20 kpl, uusi yrityksille 11 kpl Kehittämis- ja investointisuunnitelmia Ketille 3 kpl ja Pikesille 4 kpl Markkinointimateriaalia: valokuvia 1 117 kpl, videoita 7 kpl Imagoesite Tuotekatalogi matkanjärjestäjille ja matkatoimistoille www.visitkarelia.fi weekly Englanninkieliset Facebook ja Instragram Sidosryhmäyhteistyö: Visit Finlandin kasvuohjelman ”FinRelax” ohjausryhmässä, Lakeland-yhteistyö, Finnair-yhteistyö

Talouskatsaus 2/2016

25


VUODEN LOGISTIIKKAYRITYKSELLÄ KONTTORI MYÖS TIEDEPUISTOSSA HUB logistics on Logy Ry:n valitsema Vuoden Logistiikkayritys 2016. HUBilaisia on reilut 500 henkilöä 21 toimipisteessä Suomessa, Virossa, Venäjällä ja Puolassa. Pääkonttori on Keravalla, mutta Joensuun Tiedepuistossa olevassa konttorissa huolehditaan yrityksen hallinnollisista tehtävistä ja ICT-tuesta. HUB logistics on voimakkaasti kasvava logistiikkapalveluyritys, joka kehittää aktiivisesti perinteisiä logistiikkaratkaisuja uusilla palveluinnovaatiolla. Asiakkaina ovat mm. auto- ja konepajateollisuus, kaupanala ja julkishallinto. Yritys tarjoaa asiakkailleen toimintaa tehostavia logistiikkaratkaisuja ja pakkauspalveluita. Liikevaihto on 36 miljoonaa euroa. Finnair Cargo on valinnut HUB logisticsin uudeksi rahtiterminaalioperaattorikseen joulukuusta 2016 alkaen.

TIETOJENKÄSITTELY TYÖLLISTÄÄ 1 000 Ohjelmistot ja tietopalvelun käsittävällä tietojenkäsittelyn toimialalla vuonna 2014 alkanut myönteinen kehitys jatkui vuonna 2015 liikevaihdon kasvaessa 5,2 %. Kuluvan vuoden ensimmäinen puoliskon kehitys on ollut edelleen hyvin suotuisaa, kasvuksi kirjattiin 7,2 %. Jos verrataan alan kasvua Pohjois-Karjalan kaikkien toimialojen kasvuun, niin puhutaan huikeista kasvuprosenteista. Alan liikevaihto ylittää jo 55,5 miljoonaa euroa vuodessa. Yritysten määrä on hienoisessa kasvussa ollen nyt reilut 100, joista valtaosa toimii Joensuun seutukunnassa. Ala työllistää n. 1 000 työntekijää. Toimialan tärkeimpänä kasvuedellytyksenä on kuitenkin merkittävämpien tuotannollisten toimialojen näkymät. Tietojenkäsittelyalan luonteeseen kuuluu toimittaa ratkaisuja yritysten tuotteiden suunnitte-

luun, valmistukseen, toiminnanohjaukseen, myyntiin jne. Merkille pantavaa on, että luovien alojen voimakas kasvu ruokkii edelleen myös tietojenkäsittelypalveluiden kysyntää digitalisoitavien aineistojen käsittelyn myötä. Jos muut toimialat yleisesti ovat huonossa tai taantuvassa vaiheessa, niin silloin myös tietojenkäsittelypalvelujen kysyntä vähenee. Voisi olettaa, että muu elinkeinoelämä Pohjois-Karjalassa olisi nyt kasvun vaiheessa, koska tietojenkäsittelypalvelujen kysyntä on jatkunut myönteisenä. Digitalisoinnin laajentuminen lähes kaikkeen toimintaan luo vahvat kasvunäkymät lähitulevaisuuteen. Tilastokeskus raportoi juuri, että koko maan tasolla erityisesti ohjelmointipalveluiden nousu on siivittänyt tietoteknisten palvelujen kasvua viime vuosina. Tietoteknisis-

+ 7,2

26

Pohjois-Karjalan TRENDIT

tä palveluista 43 % myytiin ulkomaille ja 85 % liikevaihdosta kertyi yksityiselle sektorille myydyistä palveluista. Ehkä Pohjois-Karjalan osalta juuri viennin osuuden kasvattaminen voisi tuoda lisää kasvumahdollisuuksia pk-yrityksille. Vientiosaamista ja yritysten kansainvälistymisen edellytyksiä ollaankin eri hanketoimin edistämässä. Toiveet liikevaihdon kasvattamiseen myös julkisen sektorin puolelle tehdystä myynnistä kasvavat, kun rakenneuudistukset, mm. maakuntauudistus saadaan käytäntöön uusien organisaatioiden myötä. Näiden tarve uusiin tietotekniikkapalveluihin kasvaa luonnostaan.

JARMO HEISKANEN tietopalvelupäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto


SÄHKÖINEN ASIOINTI

EDELLYTTÄÄ LAITTEITA, YHTEYKSIÄ, OSAAMISTA JA TOIMINTATAPOJEN UUDISTAMISTA Digitalisaatio muuttaa organisaatioiden ja kansalaisten toimintatapoja. Sähköisten palvelujen käyttö ei ole sidottu tiettyyn aikaan tai paikkaan, joten ne palvelevat yhtälailla sekä keskuksissa että maaseudulla asuvia. Sähköisten palvelujen toivotaan helpottavan erityisesti haja-asutusalueilla asuvia, koska ne vähentävät liikkumistarvetta ja tuovat palvelut nopeasti saataville. Sähköiset palvelut ja digitaaliset ratkaisut voivat helpottaa esimerkiksi asiointia, yhteydenpitoa, etätyötä ja -opiskelua ja mahdollistaa ikäihmisten kotona asumisen entistä pidempään. Sähköisten palvelujen lisäksi on kehitetty digitaalisuutta hyödyntäviä lähipalveluita, liikkuvia palveluja tai kotiin tarjottavia palveluja helpottamaan maaseudun asukkaiden arkea ja palvelujen saatavuutta. Esimerkkeinä näistä ovat erilaiset yhteiskäyttöiset tietokone- tai virtuaalipalvelupisteet, hoito- ja laboratorioautot, kotona asumista tukeva teknologia ja kotiin tarjottavat virtuaali- tai videovälitteiset palvelut. Itä-Suomen yliopistossa on käynnissä selvitystyö, jossa tarkastellaan yritystoiminnan kehittämistä digitalisaatiota hyödyntämällä sekä kansalaisten sähköisten viestintävälineiden ja palvelujen käyttöä. Osana selvitystä 1 500 keskikarjalaiselle tehtiin postikysely. Kyselyn tulosten käsittely on vielä kesken, joten tässä esitetään joitakin alustavia havaintoja. Tilastokeskuksen mukaan 86 % väestöstä käyttää internetiä. Keskikarjalaisista kyselyyn vastanneista 82 %:lla oli pääsy internetiin. Alle 50-vuotiaista keskikarjalaisista 98 %:lla oli kiinteä- tai mobiililaajakaistayhteys sekä käytettävissä joko älypuhelin, tabletti tai tietokone. Vastaavasti 50—64-vuotiaiden ikäryhmästä 90 % käytti viestintävälineitä, joissa oli toimivat tietoliikenneyhteydet. Sen sijaan yli 65-vuotiasta vain 58 %:lla oli käytössään jokin tietoliikenneväline ja laajakaistayhteys. Vastaajista 81 % asioi verkkopankissa, sähköpostia käytti säännöllisesti 63 % ja satunnaisesti 21 %. Vastaajista 66 % ilmoit-

ti asioivansa verkkokaupoissa ja 57 % hyödyntävänsä postin verkkopalveluja. Verkkokaupasta ostaminen on Keski-Karjalassa jopa hieman yleisempää kuin koko maassa ja sähköpostia ja verkkopankkia käytetään yhtä yleisesti. Sekä koko Suomen väestöstä että kyselyyn vastaajista noin 60 % käyttää älypuhelinta. Älypuhelimen käyttäjistä puolet arvioi osaavansa käyttää hyvin laitettaan. Tosin alle 30-vuotiaista lähes kaikki ja 30–49-vuotiaistakin puolet katsoi osaavansa käyttää hyvin älypuhelinta. Odotetusti vanhimmat ikäryhmät kokivat eniten vaikeuksia älypuhelimen käytössä. Palveluja, jotka ovat olleet jo pitkään verkossa, osataan käyttää parhaiten. Verkkopankin käyttö sujui hyvin 73 %:lta vastaajista ja myös yli 65-vuotiasta 59 % osasi käyttää verkkopankkia hyvin tai kohtalaisesti. Noin puolet kaikista vastaajista ja kaikki alle 30-vuotiasta koki osaavansa käyttää hyvin tai kohtalaisesti sosiaalista mediaa. Täysin sosiaalisen median ulkopuolella oli 51 % 50–64-vuotiaista ja 67 % 65 vuotta täyttäneistä. Noin kolmasosa vastaajista koki osaavansa käyttää hyvin sähköisiä viranomaispalveluja. Digitalisaation hyödyt kansalaisille, taloudelle ja hallinnolle toteutuvat vasta sitten, kun kansalaisilla on tarvittavat tietoliikennevälineet ja -yhteydet, osaaminen sekä halukkuus niiden hyödyntämiseen. Nopeat laajakaistayhteydet ovat perusedellytys, mutta kyselyn perusteella näyttää siltä, että osa kyselyyn vastanneista jää osattomaksi sähköisistä palveluista. He tarvitsevatkin laitteita, osaamista, neuvontaa, tukea ja kannustusta sähköisten palvelujen käyttöönottoon ja hyödyntämiseen. ARJA JOLKKONEN ARJA KURVINEN VIRPI LEMPONEN PASI SAUKKONEN Itä-Suomen yliopisto, Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia

Talouskatsaus 2/2016

27


Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/ETKO-hanke Päätoimittaja: Rauno Jussila Graafinen suunnittelu ja taitto: Laura Jussila Aineistojen käsittely, taulukot ja kuviot: Tuukka Arosara ja Leena Jämsä, ETKO-hanke Tilastoaineisto: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvat: Saimaan Satamat Oy kansi, s. 8-9, Pekka Turtiainen s. 2-3, iivari Mononen Oy s. 4-5, Pikes s. 6-7, Heikki Hamunen s. 8, Jyrki Suorsa s. 10-11, Osuuskunta Korpipaja s.12-13, Tero Pajukallio/Mantsinen Group Ltd Oy s. 14-15, Koti-Karjala s. 16-17, Rauno Jussila s. 18-19, Abloy Oy s. 20-21, freeimage s. 23, Jarno Artika s. 24-25, Stockvault s. 26-27 Painatus: Kopio Niini Finland Oy Painosmäärä: 1 600 kpl Ilmestyminen: kaksi kertaa vuodessa

Pohjois-Karjalan TRENDIT 2/2016  

Talouskatsaus

Pohjois-Karjalan TRENDIT 2/2016  

Talouskatsaus

Advertisement