Page 1

Pohjois-Karjalan

trendit Talouskatsaus 2

lokakuu 2013

Orastavaa positiivista virett채 Maakunnan maidontuotanto turvattava Rakentamiselle t채ysi kymppi Sahateollisuus vuoristoradassa


ORASTAVAA POSITIIVISTA VIRETTÄ Syksyn aikana on saatu useita selkeitä merkkejä siitä, että maailmantalouden taantuma alkaa vähitellen taittua. Toisaalta valitettavan monet uutiset ovat edelleen kertoneet yt-neuvotteluista ja konkursseista. Tässä tilanteessa onkin helpotus todeta, että vaikka pitkittynyt taantuma on leimannut myös Pohjois-Karjalan kehitystä, maakunnan talousluvut eivät ole missään vaiheessa heilahtaneet pahasti pakkaselle. Viime vuonna Pohjois-Karjalan yrityssektorin liikevaihdon laskuksi jäi 2,3 %.

”Pohjois-Karjalan lukemat olivat valtakunnallisesti katsoen erinomaisen hyvät” Alkuvuoden 2013 aikana Pohjois-Karjalan talous sinnitteli jälleen kasvu-uralle. Kaikkien toimialojen liikevaihdon summa nousi 0,9 %. Keskeisistä toimialoista vahvimmat kasvut nähtiin puuteollisuudessa (7,0 %) ja rakentamisessa (10,4 %). Metalliteollisuuden liikevaihto sitä vastoin jatkoi viime vuoden alussa alkanutta alamäkeään (-9,2 %). Ilahduttavaa on, että maakuntamme kaikki seutukunnat ylsivät kasvuun. Tämän julkaisun tiedoissa ovat ensimmäistä kertaa mukana Kolin alueen matkailuyritysten liikevaihtotiedot. Alkuvuonna 2013 alueen matkailu on ollut vahvassa nosteessa. Matkailu, joka on kauan ollut

yksi Pohjois-Karjalan potentiaalisista kasvualoista, alkaa vihdoin näyttää vahvan nousun merkkejä. Venäjältä saapuvien matkailijoiden rooli on tässä kehityksessä merkittävä. Pohjois-Karjalan lukemat olivat valtakunnallisesti katsoen erinomaisen hyvät, sillä koko maan tasolla yritysten liikevaihto laski alkuvuonna peräti 3,3 %. TEM:n julkaiseman Maakuntien suhdannekehitys 2011–2013 -raportin mukaan Pohjois-Karjala oli liikevaihdon viimeaikaisen kehityksen osalta maakunnista kolmannella sijalla ja nousi rakentamisessa kärkipaikalle. Suhdanneindikaattorilla (joka sisältää liikevaihdon ja työttömyyden muutoksen sekä nettomuuton) mitaten Pohjois-Karjala oli niin ikään maakuntavertailussa pronssilla. Hyvät sijoitukset kertovat osaltaan monien muiden, erityisesti teolliselta pohjaltaan kapea-alaisten maakuntien vaikeasta tilanteesta. Tulevia kehitysnäkymiä kirkastaa yhtäältä maailmantalouden orastava elpyminen, toisaalta maakunnan yritysten korkea investointihalukkuus. Tulevaisuutta luotaavissa barometreissa on ollut viime aikoina mukana varovaista toiveikkuutta. TEM:n kokoamassa syksyn 2013 Alueelliset kehitysnäkymät -katsauksessa esitettyjä näkemyksiä leimasi varovaisuus. Katsaukseen haastatellut alue- ja seututoimijat arvioivat suunnan olevan vähitellen ylöspäin. Positiivisista merkeistä huolimat-

ta mitään kovin pikaista elpymistä ei kuitenkaan odoteta. Kaiken kaikkiaan voitaneen todeta, että kun maailmantalous ennen pitkää lähtee jälleen vetämään, Pohjois-Karjala on varsin hyvissä lähtöasemissa ja valmiina ryntäämään hyvinkin nopeaan kasvuun.

Pentti Hyttinen maakuntajohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Biotaloutta Joensuu-vetoisesti Joensuun seutu on tärkeässä roolissa ensi vuonna käynnistyvässä Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmassa. Siinä Suomeen haetaan kansainvälisesti vetovoimaisia innovaatiokeskittymiä viidelle eri sektorille, muun muassa kestäviin energiaratkaisuihin, kyberturvallisuuteen ja biotalouteen. Kullakin viidellä sektorilla on oma vastuukaupunkinsa. Työ- ja elinkeinoministeriö valitsi Joensuun seudun INKA-ohjelman biotalouden veturiksi. Joensuun alue vastaa nyt ohjelman kansallisesta jatkovalmistelusta ja toimenpiteistä biotalouden osalta. Pohjois-Karjalalle päätös Joensuun seudun vetovastuusta oli mieluisa. Linjaus tukee hyvin muun muassa tavoitteitamme öljyttömästä maakunnasta. Uusiutuvan energian työpaikat ovat lisääntyneet PohjoisKarjalassa viime vuosina nopeasti. Vuosina

2

2008–2010 sektori kasvoi noin 200 henkilötyövuodella ja alan liikevaihto 60 %. Julkisen sektorin rooli Suomen taloudessa on erittäin vahva. Julkisten menojen osuus maan bruttokansantuotteesta on yli 50 prosenttia, ja julkisia hankintoja tehdään vuosittain noin 35 miljardilla eurolla. INKA-ohjelma on yksi valtiovallan keinoista tehdä innovaatiopolitiikkaa. Tavoitteena on, että valtio ja kaupungit yhdessä luovat uutta liiketoimintaa Suomeen. Uudenlaisten kriteerien ja hankintamallien käyttö julkisissa hankinnoissa voi nopeasti ohjata satojen miljoonien eurojen edestä ostovoimaa innovatiivisten yritysten tuotteisiin ja palveluihin. Aki Gröhn varatoimitusjohtaja Joensuun Tiedepuisto Oy

Pohjois-Karjalan Trendit –julkaisun tässä numerossa kerrotaan maakunnan talouden kehityksestä vuoden 2013 alkupuolikkaalla. Vertailuajankohtana on edellisen vuoden vastaava ajankohta. Tämän numeron teemana on Pohjois-Karjalan maatalous. Seuraava julkaisu ilmestyy ensi keväänä. Voit ehdottaa ajankohtaisia teemoja tuleviin julkaisuihin osoitteessa www.poketti.fi.


k_A-X Pohjois-Karjalan liikevaihto

130

150

Pohjois-Karjala: liikevaihto (toimialat yhteensä)

120

400 300 50 200

1 000 000 €€ / kk trendi koko maa

100 0

2007

2008

indeksi (2010 = 100)

100

500

110 100 90

koko maa Pielisen-Karjala Joensuun sk Keski-Karjala Pohjois-Karjala

80

2009

2010

2011

2012

0 2013

70

Henkilöstön kehitys

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2010

2011

2012

2013

Viennin kehitys 150

115

140

110 105 100 koko maa

95

Pielisen-Karjala

90

Keski-Karjala

2007

2008

110 100 90 80

60

Pohjois-Karjala

85

120

70

Joensuun sk

2009

2010

2011

2012

2013

Indeksi (2010 = 100)

130

Indeksi (2010 = 100)

1 000 000 euroa

600

Indeksi (2010 = 100)

700

Liikevaihdon kehitys

50

koko maa Pielisen-Karjala Joensuun sk Keski-Karjala Pohjois-Karjala 2007

2008

2009

KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA 1.-6.2013/1.-6.2012 Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) Rakentaminen (tol F) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (tol 161) Elintarviketeollisuus (tol 10-12) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol I) Liike-elämän palvelut (tol M+N) Kuljetus ja varastointi (tol H) Puutavaran valmistus (tol 162+310) Kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) Jalostus (tol BC+DF) Palvelut (tol G-U) Televiestintä, ohjelmistot ja tietopalvelutoiminta (tol 61-63) Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) Koko teollisuus (tol BCD) Teollisuus (tol C) Kiinteistöalan toiminta (tol L) Tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus (tol 72, 712) Muovituotteiden valmistus (tol 222) Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (tol 33) Metallituotteiden valmistus (tol 25) Metalliteollisuus (tol 24-30+33) Sähköteknisten laitteiden valmistus (tol 26-27) Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (tol 28) Kivien leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (tol 237)

Henkilöstömäärä Muutos % 6,8 -8,9 1,7 1,2 0,0 1,5 -1,2 0,1 -0,4 -0,1 4,8 -0,9 -3,1 -3,7 -0,6 -4,8 -2,8 -3,9 -2,6 -3,0 -0,8 -19,9

Liikevaihto 1 000 €

Muutos

1.-6.2013

1.-6.2012

1 000 €

%

79 451 289 557 153 351 98 045 60 421 109 720 132 096 52 581 3 212 777 1 637 716 1 464 266 64 263 941 025 1 349 748 1 127 315 41 371 3 940 84 987 21 067 125 109 426 236 49 728 219 734 18 662

69 706 262 301 143 382 94 803 58 960 107 428 129 360 51 727 3 182 844 1 623 033 1 462 399 64 328 943 700 1 360 313 1 137 966 42 064 4 009 87 203 22 167 134 530 469 561 55 019 247 384 22 801

9 745 27 256 9 969 3 243 1 461 2 291 2 736 854 29 934 14 683 1 867 -65 -2 676 -10 564 -10 652 -692 -69 -2 216 -1 100 -9 421 -43 325 -5 291 -27 650 -4 139

14,0 10,4 7,0 3,4 2,5 2,1 2,1 1,7 0,9 0,9 0,1 -0,1 -0,3 -0,8 -0,9 -1,6 -1,7 -2,5 -5,0 -7,0 -9,2 -9,6 -11,2 -18,2

Indeksi 100 on vuosi 2010. Vuoden 2013 tiedot tarkentuvat vuoden 2014 loppuun asti. Henkilöstömäärä = yrityksissä tehdyt henkilötyövuodet eli ns. kokopäivätyölliset työntekijät. Ei sisällä alkutuotantoa ja julkista sektoria. Toimialanumerointi on Tilastokeskuksen TOL 2008 -luokituksen mukainen.

3


Positiivinen käänne tapahtunut Minna Heikkinen toimitusjohtaja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES

Vuoden 2013 kevään aikana on Pielisen Karjalassa tapahtunut selkeä käänne: kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto ja myös koko teollisuuden toimialan liikevaihto kääntyi kasvuun. Erityisesti tarkastellun ajanjakson viimeisellä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa on tapahtunut liike-

vaihdon paranemista. Kaikki merkit viittaavat siihen, että +1,7% tämä suuntaus jatkuu myös loppuvuonna. Pielisen Karjalan elintarvikealan yritykset ovat kasvuhakuisia, se näkyy toimialan nousujohteisena liikevaihtona (+ 8,6 %) myös ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Elintarviketeollisuuden yritykset kehittävät jatkuvasti tuotantoteknologiaa ja tuotteita, joten tulevaisuuden näkymät ovat erinomaiset. Puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen toimialojen liikevaihto kääntyi kasvuun toisella vuosineljänneksellä. Alkuvuonna liikevaihto kasvoi 3,5 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavaan ajan-

kohtaan verrattuna. Toimialan näkymät tulevalle syksylle ovat myös hyvät. Palvelualojen liikevaihdon kehityksen piristyminen on ilahduttavaa. Toimiala on volyymiltaan suuri ja liikevaihdon kasvaminen yli 5 % tarkoittaa yli 7 miljoonan euron kasvua alkuvuonna. Tämä muodostuu pääosin tukku- ja vähittäiskaupan lähes 7 % kasvusta. Tämä kasvulukema on kova, sillä Pohjois-Karjalassa toimiala jäi vielä lievästi miinukselle ja koko maassa toimialan liikevaihto supistui. Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa jatkui jo edellisen vuoden puolella alkanut kasvukehitys (+ 4 %). Kolin alueen matkailuyritysten kirjaamat kasvulukemat ovat täysin omalla tasollaan koko maakunnassa. Vuoden ensimmäisel-

Nousukausi näköpiirissä Pekka Nuutinen toimitusjohtaja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Joensuun seudun taloudellisen taantuman aallonpohja lienee ohitettu ja orastava nousu on käsillä. Vuoden 2013 alkupuolella yksi varmin kehityksen suunnannäyttäjä – rakentaminen – oli mukavasti vireytymässä. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu muutos on melko tarkasti nollan vaiheilla. Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipal-

velut on edelleen vahvin kasvaja. Kaivostoiminta on tuonut uusia kansainvälisiä toimijoita ja yhteyksiä maakuntaamme. Kaivostoiminta oli vuoden alkupuoliskolla hivenen pakkasen puolella, mutta alan hyvä ennuste pitkälle tulevaisuuteen säteilee kasvua palvelupuolelle, kuljetuksiin sekä erityisesti koulutukseen. Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen kehitys olikin vuoden 2013 alkupuoliskolla plussalla 20 % tuntumassa vuoden takaiseen ajanjaksoon verrattuna. Vahva kehityksen indikaattori, rakentaminen, on muun teollisuuden epävarmuudesta ja laskusuunnasta huolimatta mukavasti virkistynyt. Joensuussa on alkanut ja alkamassa useita isoja rakennusprojekteja, mikä luo juuri oikeaan aikaan paikallista aktiviteettia.

Parhaillaan on käynnissä Pielisjoen ylittävien siltojen ra+0,1% kentaminen ja Osuuspankki rakentaa uutta toimitaloa, johon tulee myös korkeatasoisia asuntoja aivan ydinkeskustaan. Laakkosen uudisrakennus valmistuu piakkoin, keskussairaalalle on tulossa toinen parkkitalo, vanhan poliisilaitoksen tilalle kohoaa yksityinen kerrostalo, Penttilän yrityspuisto käynnistyy ja Joen Loka investoi puhdistuslaitokseen – vain muutamia mainitakseni. Maailmantalouden epävarmuus heijastuu edelleen puunkorjuun verkostoihin. Kysyntä Itä-Suomen metsäkonesektorilla on alhainen vaikkakin tasaantunut. Alan yritykset sopeuttavat toimintojaan edelleen. Siitä huolimatta sekä puutavaran sahaus että

Keski-Karjalassa maakunnan paras kasvu Risto Hiltunen toimitusjohtaja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI Kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi alkuvuonna lähes 7 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Erityisesti kasvu näkyy rakentamisessa (42 %), jonka liikevaihto vaihtelee puolivuosittain paljonkin toimialan kausiluonteisuuden takia. Jalostuksen liikevaihto kasvoi vuoden takaisesta reilusti plussan puolelle lähes 9 %, joka on euroina yli 13 miljoonaa. Ilah-

4

duttavaa on erityisesti puun sahauksen kauppaan tai jättävät tax-free-edun hyökasvaneet liikevaihdot (7 %), mikä näkyy dyntämättä. myös teollisuuden viennin kasvuna. SynkinKeväisten yritysten konkurssi- ja lakkautä näyttää olevan metallituotteiden valmistusuutisten jälkeen seudulla on nähtävistuksessa, josta on hävinnyt neljännes (25 %) sä positiivisia merkkejä. Karhun suksitehliikevaihdosta vuoden 2012 alkuvuotaan konkurssin tuhkasta nousi uusi, Yoteen verrattuna. ko-tuotemerkillä suksia valmistava yriPalvelualojen liikevaihto jatkaa tys KSF Sport Oy. Yritys on pystynyt +6,6% hienoista kasvuaan. Kauppa on pluspaikkaamaan lähes kaikki konkurssissalla, mikä on hyvä tulos taantuman sa menetetyt työpaikat ja suksien enaikana. Kaupan kokonaisliikevaihto oli nakkomyynti lupaa hyvää suksien tuoalkuvuonna yli 64 miljoonaa euroa. Venätannolle. läisten ostovoima paikkaa paikallista kuMarimekon tehtaan sulkeminen kesällä lutusta, vaikka esimerkiksi taxfree-kaupan vei työt yli 30 työntekijältä. Tehtaan tiloissa kasvu on tasaantunut. Tosin se ei kerro vealoitti elokuussa uusi yritys Kiteen Tekstiinäläisten asiakkaiden vähenemisestä, sillä litehdas Oy, joka työllistää toistakymmenrajanylityksissä tehdään tänä vuonna taas tä entistä marimekkolaista. Töitä tehdään uusi ennätys. Asiakkaat siirtyvät invoicemm. alihankintana Marimekolle ja neuvot-


PIELISEN KARJALAN SEUTUKUNNAN KEHITYS

lä neljänneksellä + 50 % ja toisella + 36 %, kun koko maassa matkailualojen liikevaihto supistui. Kolin alueen menestystä voi hyvällä syyllä kutsua ansaituksi työvoitoksi. Alueella jo tapahtuneet investoinnit näyttävät tuovan lisää vetovoimaa uusien hankkeiden muodossa. Teollisuudessa kehitys oli tarkastellulla ajanjaksolla hyvää metalliteollisuutta lukuun ottamatta. Metalliteollisuudessa suuntauksena on yrityskohtaisten erojen kasvaminen. Rakentamisen luvuissa näkyy kausivaihtelu ja julkisen rakentamisen väheneminen alueella.

Elintarviketeollisuus (tol 10-12) Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (tol 161) Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) Kuljetus ja varastointi (tol H) Palvelualat yhteensä (tol G-U) Puutavaran, puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus (tol 162+310) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol I) Teollisuus (tol C) Kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) Koko teollisuus (tol BCD) Jalostus (tol BC+DF) Liike-elämän palvelut (tol M+N) Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) Metalliteollisuus (tol 24-30) Koneiden ja laitteiden valmistus (tol 26-27, 28) Rakentaminen (tol F) Metallituotteiden valmistus (tol 25)

JOENSUUN SEUTUKUNNAN KEHITYS

valmistus ovat molemmat positiivisessa reilun 7 % kasvussa. Hoiva-alalla asiakkaiden päätäntävalta on kasvamassa maksukyvyn myötä ja se antaa mahdollisuuksia keskikokoisille yrityksille, jotka pystyvät tuottamaan ja kehittämään yksilöllistä palvelua. Jotta suuret valtakunnalliset ja kansainväliset toimijat eivät kahmisi laajoilla palvelupaketeillaan kaikkea itselleen, on Josek ollut vauhdittamassa alueen pienten toimijoiden yhteismarkkinointia. Keskikokoisille alan yrityksille on tarjolla kansainvälistymisen mahdollisuus esimerkiksi osana terveysmatkailua. Kiinnostava talvi on tulossa!

teluja käydään myös Yoko-tuotemerkin urheilutekstiilien valmistamisesta. Taantumasta huolimatta uusia yrityksiä syntyy seudulle hyvää tahtia: alkuvuonna seudulla aloitti 41 uutta yritystä, jotka syntyvät etupäässä palvelualalle. Puhoksen teollisuusalueen mahdolliset uusinvestoinnit varmistunevat syksyn aikana. Seudun henkilöstömäärän kehityksessä alkuvuoden irtisanomiset näkyvät: muutos on lähes -2 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Palkkasumma jäi silti maltillisesti positiiviseksi puolen prosentin verran. Keski-Karjalan vienti kasvoi lähes 12 %, mikä kertonee erityisesti sahateollisuuden sekä kone- ja laitevalmistuksen viennin kasvusta.

Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) Rakentaminen (tol F) Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (tol 161) Puutavaran valmistus (tol 162+310) Elintarviketeollisuus (tol 10-12) Majoitus ja ravitsemustoiminta (tol I) Liike-elämän palvelut (tol M+N) Kuljetus ja varastointi(tol H) Jalostus (tol BC+DF) Kaikki toimialat (tol A-X) Televiestintä, ohjelmistot ja tietopalvelutoiminta (tol 61-63) Palvelualat yhteensä (tol G-U) Muovituotteiden valmistus (tol 222) Tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus (tol 72, 712) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (tol BCD) Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) Kiinteistöalan toiminta (tol 68) Teollisuus (tol C) Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (tol 33) Metallituotteiden valmistus (tol 25) Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (tol 23) Sähköteknisten tuotteiden valmistus (tol 26-27) Metalliteollisuus (tol 24-30+33) Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (tol 28) KESKI-KARJALAN SEUTUKUNNAN KEHITYS Rakentaminen (tol F) Liike-elämän palvelut (tol M+N) Jalostus (tol BC+DF) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (tol 161) Kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) Koneiden ja laitteiden valmistus (tol 26-27, 28) Kuljetus ja varastointi (tol H) Palvelualat yhteensä (tol G-U) Teollisuus (tol C) Koko teollisuus (tol BCD) Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) Metalliteollisuus (tol 24-30+33) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol I) Puutavaran valmistus (tol 162+310) Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) Metallituotteiden valmistus (tol 25)

Liikevaihto 1 000 € 1.-6.2013 1.-6.2012 12 173 11 212 54 691 51 115 98 946 92 567 14 571 13 790 143 334 136 074

Muutos 1 000 € 961 3 576 6 378 781 7 260

% 8,6 7,0 6,9 5,7 5,3

4 284

4 068

216

5,3

7 929 141 603 334 515 158 024 171 355 7 827

7 620 138 251 328 802 155 939 171 372 7 943

309 3 352 5 713 2 085 -17 -116

4,0 2,4 1,7 1,3 0,0 -1,5

6 616

6 753

-137

-2,0

9 945 2 750 13 417 4 303

10 747 2 988 15 555 5 212

-802 -238 -2 138 -908

-7,5 -8,0 -13,7 -17,4

Liikevaihto 1 000 € 1.-6.2013 1.-6.2012

Muutos 1 000 €

%

69 157

58 208

10 949

18,8

230 062 66 456 41 924 79 683 48 309 92 128 98 027 1 303 027 2 585 657

213 354 62 193 39 545 77 253 47 036 90 701 96 667 1 301 637 2 583 836

16 707 4 263 2 379 2 431 1 274 1 427 1 360 1 390 1 821

7,8 6,9 6,0 3,1 2,7 1,6 1,4 0,1 0,1

63 823

63 888

-66

-0,1

1 212 863 69 550

1 220 937 70 152

-8 074 -602

-0,7 -0,9

3 471

3 514

-43

-1,2

1 074 322

1 088 788

-14 466

-1,3

773 552 36 801 879 577

784 322 37 384 895 909

-10 769 -583 -16 332

-1,4 -1,6 -1,8

16 265

17 143

-879

-5,1

117 375

124 619

-7 244

-5,8

33 198

36 230

-3 032

-8,4

47 738 388 465 197 617

52 873 430 746 226 766

-5 135 -42 281 -29 149

-9,7 -9,8 -12,9

Liikevaihto 1 000 € 1.-6.2013 1.-6.2012 46 124 32 568 9 939 8 856 162 973 149 637 32 231 30 094 287 943 270 090 20 981 19 745 19 553 18 874 108 443 106 326 104 927 103 403 116 966 115 656 64 055 63 567 27 710 28 120 4 188 4 296 6 306 8 041

Muutos 1 000 € % 13 555 41,6 1 083 12,2 13 336 8,9 2 137 7,1 17 853 6,6 1 237 6,3 679 3,6 2 117 2,0 1 524 1,5 1 310 1,1 488 0,8 -409 -1,5 -108 -2,5 -1 735 -21,6

3 958

5 077

-1 118

-22,0

3 544

4 764

-1 220

-25,6

5


Metalli taipui Pohjois-Karjalan metalliteollisuuden (24– suus. Kilpailuetua on mahdollista saavut30, 33) alamäki jatkui alkuvuonna 2013. Liitaa luomalla omia tuotteita, kehittämällä kevaihto laski eikä vientikään vetänyt. Aipalvelukokonaisuuksia ja jatkamalla entisnoa toivonpilkahdus tilastoissa on viennin täkin määrätietoisemmin vientiponnistelukääntyminen kasvuun aivan tarkasteja. Pidemmällä aikajänteellä kilpailuetua lujakson lopulla kesäkuussa. voidaan saavuttaa yhdistämällä erilaisMetalliteollisuuden merkityksesta teknologia- ja markkinaosaamista -9,2% tä maakunnalle kertoo hyvin se, että (ICT, materiaaliosaaminen, fotoniikka, metalliteollisuuden vaikeudet painoibiotalous, Venäjän markkinaosaamivat koko Pohjois-Karjalan liikevaihtoa yli nen) nykyiseen liiketoimintaan. prosentin alaspäin alkuvuonna. Isojen vientiyritystemme kyljessä myös pienemmillä alihankintayrityksillä olisi mahdollisuus kansainvälistyä. Pohjois-Karjala ”rajut suhdannevaihtelut kaipaakin kipeästi uusia vientiä harjoittakertovat maakunnan via yrityksiä. Moni vientiyritys kokee mermetalliteollisuuden alihankittäväksi haasteeksi vientikaupassa kilpailukykyisen rahoituksen järjestämisen. Lähikintapainotteisuudesta” vuosina Venäjän kasvavat markkinat voivat myös houkutella kansainvälisiä yrityksiä sijoittumaan tänne. Metalliteollisuuden liikevaihto on merkittävästi pienempi kuin ennen talouskriiToimialoittain katsottuna kehitys oli alsiä syksyllä 2008, toisaalta samanlaista pukuvuonna kauttaaltaan heikkoa. Metallidotusta ei ole nyt nähtävissä. tuotteiden valmistuksen (25) liikevaihto ja Kyse ei ole vain Pohjois-Karjalan ongelvienti supistuivat, toki kehitys oli silti koko masta, vaan koko Suomen metalliteollisuus maata parempaa. Tietokoneiden ja muija teollisuus yleensäkin painii isojen haasden sähkölaitteiden valmistuksen (26teiden keskellä. Vuonna 2008 alkaneen ta27) liikevaihto oli laskussa, vaikka pudotus louskriisin jälkeen tuotanto ei ole päässyt ei ollutkaan niin suuri kuin koko maan talentoon, vaikkakin tilanne on tasaantunut solla. Koneiden ja laitteiden korjauksen, ja joitakin valonpilkahduksia tilanteen helhuollon ja asennuksen toimialalla (33) pottumisesta on juuri nyt olemassa. SilPohjois-Karjalan maakunnassa liikevaihto ti suomalaisen teollisuuden kilpailukyky kasvoi vielä viime vuonna, mutta kääntyi ei ole mairitteleva. Suuret tuotantovaihtetänä vuonna laskuun. lut ovat merkinneet myös sitä, että tuotPohjois-Karjalan metalliteollisuudesta teiden yksikkökustannukset saattavat vaihsuurimmalla toimialalla muiden koneiden della merkittävästi. ja laitteiden valmistuksessa (28) alkuvuoPohjois-Karjalan erityishaasteena on si oli erittäin heikko, tosin kesää kohti oli metalliteollisuuden alihankintapainotteipientä piristymistä havaittavissa.

Metalliteollisuuden toimialojen liikevaihto 100

Pohjois-Karjala: liikevaihto metalliteollisuuden toimialoilla, miljoonaa euroa kuukaudessa

90 24-30+33 Metalliteollisuus

80 70

28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus

60

25 Metallituotteiden valmistus

50 40

26-27 Tietokoneiden ym. valmistus

30 20

33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus

10 0 2007

2008

2009

2010

2011

2012

Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu

6

2013


24-30+33

Metalliteollisuuden vienti 175

50

1 000 000 euroa

150 40

125

30

100 75

20

50

1 000 000 €€ / kk

10

2007

22

kansainvälistyminen ja kansainvälinen liiketoiminta: erityishuomion kohteena Venäjä

22

vientiyritysten kasvattaminen ja investointien houkuttelu: alueella toimivien ja uusien vientiyritysten kasvattaminen, kokonaispakettien tarjoaminen investointien houkuttelussa (soft landing)

22

kilpailuedun saavuttaminen: kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen, yritysten strateginen osaaminen, arvoverkostojen kehittäminen ketterällä liittoutumisella parhaiden osaajien kanssa

22

tuote- ja menetelmäkehitys: omat tuotteet, innovaatiotoiminta, innovatiivisuus ja uudet yritykset

22

osaamisen jalostaminen liiketoiminnaksi: palveluliiketoiminta, johtaminen, osaamisen rajapintojen hyödyntäminen (materiaaliosaaminen, fotoniikka, ICT, biotalous, Venäjä), myyntiosaamisen lisääminen ja kansainvälinen markkinointi, osaavan työvoiman turvaaminen, koulutusorganisaatioiden yhteiset ratkaisut toimintaympäristöissä

25

trendi

0

Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden kehittämistarpeita

200

Pohjois-Karjala: vienti (tol 24-30+33)

indeksi (2010 = 100)

60

2008

2009

2010

2011

2012

0 2013

Koneiden ja laitteiden valmistuksen k_28 liikevaihto Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 28) 200

60

1 000 000 euroa

50 150 40 100

30 20 10

1 000 000 €€ / kk

50

indeksi (2010 = 100)

70

trendi koko maa

0

2007

2008

2009

2010

2011

2012

0 2013

Muovi sinnittelee viennin avulla 20

Pohjois-Karjala: liikevaihto ja vienti (tol 222)

15 1 000 000 euroa

Muovituotteiden valmistuksen toimialan (222) vienti kipusi niukalla puolen prosentin kasvulla plussalle. Yli 60 % alan liikevaihdosta tulee viennistä. Sen sijaan kotimarkkinat eivät vetäneet niin hyvin ja liikevaihto jäi hieman miinukselle (-2,5%). Vuosineljännesten tarkastelu toki paljastaa alan suunnan oikeaksi. Tammi-maaliskuussa laskua oli vielä 5,3 %, mutta huhti-kesäkuussa päästiin jo nollatulokseen. Toiveessa on, että ala kääntyy syksyllä positiivista kohti. -2,5% Muovituotteiden lamansietokyky on ollut kokonaisuutena varsin hyvä, metallin tapaista isompaa pudotusta ei ole tapahtunut.

Muovituotteiden valmistuksen k_222 liikevaihto ja vienti

10

5 vienti liikevaihto

Jarno Turunen aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

0

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

7


Maakunnan maidontuotanto turvattava Maaseudulla on tällä hetkellä monta nousevaa trendiä – on tilaa ja puhdasta luonnonympäristöä, luomutuotantoa, hyvinvointia ja osin jo nopeat tietoliikenneyhteydet, jotka mahdollistavat yrittämisen ja etätyön. Maidontuotanto on Pohjois-Karjalassa selvästi tärkein maatilojen tuotantosuunta, vaikka tilojen lukumäärä on lähes puolittunut viimeisen 15 vuoden aikana niin valtakunnallisesti, kuin myös täällä maakunnassa. Tästä kehityksestä huolimatta maakunnallisena tavoitteena on yltää maidontuotannossa 150 miljoonan litran vuosituotantoon. Viime vuonna päästiin 136 miljoonaan. Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä 669 lypsykarjatilaa. Maidon tuottajahinta on nyt verraten hyvä, mikä kertoo siitä, että puhtaalla ja eettisesti tuotetulla raaka-aineella on kysyntää.

Maatilojen rahavirta Pohjois-Karjalassa � yhteensä 247,8 milj.€�

Luomu on POP Pohjois-Karjalaa ei turhaan sanota luomumaakunnaksi. Luomumaatiloja maakunnassa on tällä hetkellä 310 ja luomupeltohehtaareja yhteensä 15 290. Tämä on lähes 20 % Pohjois-Karjalan kokonaispeltopinta-alasta. Vastaava luku koko valtakunnassa on alle kymmenen prosenttia. Luomupeltoja kokonaispeltopinta-alaan verrattuna löytyy eniten Valtimolta, Polvijärveltä ja Tohmajärveltä.

Tulotuki 79,8

Muu kasvituotanto 6,7 Vilja 4,4 Kananmunat 0,6

Maidontuotanto ja lypsykarjatilojen määrä Pohjois-Karjalassa 1995-2012

160

249 kpl 77 kpl

Siipikarjatilat 10 kpl 21 kpl

Sikatilat

255 kpl

Naudanlihatuotantotilat

0

100

200

300

400

500

600

159

158

150

1577

145

700

800

2000

1500

149 1164

140 135

120

69

101

128

1995

2000

2005

1000

140 759

136 669

185

203

2010

2012

130 125

669 kpl 

Lypsykarjatilat

155

2500

2290

500

Maatilojen lukumäärä (ylin viiva)

165

536 kpl

Maitoa milj. litraa (pylväät)

Lammastilat

Rahavirta, milj. €�

Muu lihatuotanto 2,6

tiloja yhteensä 2 411 kpl 

Kasvinviljelytilat

Nauta 14,0

Metsä 21,2

Maatilat päätuotantosuunnittain Pohjois-Karjalassa 

Hevostilat

Sivuansio 56,6 

Maito 61,9

0

Maidontuotanto 1000 litraa/maatila (alin viiva) 

Pohjois-Karjalan maatalous lukuina 2012 22 22 22 22 22 22 22 22

8

Maakunnan maapinta-ala on 1,8 miljoonaa hehtaaria, josta metsää 1,5 miljoonaa hehtaaria ja peltoa 86 000 hehtaaria. Maatilojen keskipeltopinta-ala on 35 hehtaaria; luomutilojen keskipeltopinta-ala on 49 hehtaaria ja tavanomaista tuotantotapaa harjoittavien tilojen 33 hehtaaria. Maatiloja on yhteensä 2 411 kappaletta, joista luomutiloja on 310. Alkutuotannon osuus työvoimasta on 8 %. Lypsylehmiä on maakunnassa yhteensä 17 533. Maitoa tuotettiin 136 miljoonaa litraa. Maatalousyrittämisen lisäksi lähes puolella tiloista on myös sivuelinkeinoja. Maatilojen tulot olivat yhteensä 247,8 miljoonaa euroa.

Piipahda QR-koodilla juukalaisen Väli-Mikkolan tilan navetassa


Maaseuturahastosta tukea yrittämiseen Pohjois-Karjalaan ohjautui vuoden 2012 aikana yhteensä 91,2 miljoonaa euroa tukea maatilojen, maaseutuyritysten ja yleiseen maaseudun kehittämiseen. Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi maaseudun pienyritystukia 75 eri kohteeseen yhteensä 4,9 miljoonan euron verran. Toimialoittain tukea myönnettiin eniten matkailu-, bioenergia- ja palvelualoille. Uusia työpaikkoja syntyi vuoden 2012 aikana yhteensä lähes 100. Viime vuonna ELY-keskus myönsi maatilainvestointitukea 1,6 miljoonaa euroa 44 eri kohteeseen, lisäksi sukupolvenvaihdos tehtiin 28 maatalousyrityksessä. Investointituella ja korkotukilainoilla saatiin aikaan yhteensä 7,7 miljoonan euron maatilainvestoinnit maakuntaan. Euroissa eniten maatilainvestointeja tehtiin Liperissä, Juuassa ja Kiteellä.

Nopeat yhteydet ovat yritystoiminnan edellytys Maaseutu- ja maatalousyrittämisen sekä asumisen edellytyksenä on toimiva tietoliikenneyhteys. Laajakaistayhteyksiä rakennetaankin Pohjois-Karjalaan ripeää vauhtia. Valokuituhanke on vireillä Juuassa, Lieksassa ja Nurmeksessa. Nopeat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat yritystoiminnan ja etätyön tekemisen sekä erilaiset ratkaisut esimerkiksi palvelutuotannossa. Lisäksi kylien arvostus ja kiinnostavuus sekä kiinteistöjen arvo nousevat laajakaistayhteyden myötä. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on tukenut laajakaistan rakentamista maakunnassa neljään eri kohteeseen. Maaseuturahastosta laajakaistan rakentamista on tuettu Lieksa-Nurmes välille, Liperin Komperoon jätevesihankkeen yhteydessä sekä Rääkkylän että Valtimon kuntien alueille. Viestintäviraston rahoittamia kohteita ovat Ilomantsin ja Kontiolahden laajakaistahankkeet.

Innolla eteenpäin Vasta valmistuneessa Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelmassa, vuosiksi 2014–2020 maaseudun vahvuuksiksi nähdään yrittämisen ja maatalouden lisäksi luonnonvarojen kestävä ja älykäs hyö-

dyntäminen, puhtaat vesistöt, paikallisesti tuotettu ruoka, maaseutuyrittämisen uudet mahdollisuudet, bioenergiatuotanto ja yhteisöllisyys.

Visiona pohjoiskarjalaisella maaseudulla tulevalle ohjelmakaudelle 22

harva asutus nähdään voimavarana

22

tuotetaan paikallista energiaa

22

sovelletaan paikallista reilua kauppaa

22

ilmastomyönteiset päätökset ja teot ovat arkipäivää

22

tuotetaan paikallisesti jalostettuja luomu-elintarvikkeita

22

on vahva ja myönteinen imago

22

luonnonvarat jalostetaan itse

22

yhteiskunnalliset yritykset tuottavat palveluja

Pekka Tahvanainen Maaseutu ja energia yksikön päällikkö Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Lähteet: MTK Pohjois-Karjala/Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutushankkeen Välipuintia-julkaisu, www.aducate.fi/tule. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen maaseuturahaston vuosikatsaus 2012, www.maakaista.fi.

9


Rakentamiselle täysi kymppi Rakentamisen (F) liikevaihto kasvoi maaValion Joensuun tehtaan investoinnit, Forkunnassa alkuvuodesta 10,4 %. Samaan aitumin pyrolyysilaitos, uusi oikeus- ja poliikaan muualla Suomessa alavireinen kehitys sitalo, Joensuun Penttilänrannan asuinalue, jatkui vuoden ensimmäisellä puoliskolla liiuseat keskustan rakennuskohteet, keskuskevaihdon supistuessa 4,1 %. sairaalan laajennus ja Joensuun kehätien Pohjois-Karjalassa myös alan henjatkohanke. kilöstömäärä kasvoi yhteensä hyvät Merkittäviä investointeja on käyn6,8 % vuotta aiemmasta. Lukua voi- +10,4% nissä ja vireillä myös Keski-Karjalasdaan pitää kiitettävänä, kun otetaan sa ja Pielisen Karjalassa: muun muashuomioon, että viime vuoden kokosa Stora Enson Kiteen sahan yhteyteen naisluvuksi summautui 0,2 % lasku hentuleva pellettitehdas, Porokylän leipomo, kilöstömäärässä. Niiralan rajanylityspaikan kehittäminen ja Rakennussektoria työllistävät tällä hetZander Portin kylpylä Kolilla. kellä ja lähivuosina useat rakennusinvestoinnit sekä yksityiseltä että julkiselta sekRauno Jussila torilta. Näkyvimpiä näistä ovat mm. John viestintäpäällikkö Deeren alihankkijoiden toimittajapuisto ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Rakentamisen liikevaihtok_F 300

90

250

Sahateollisuus vuoristoradassa Puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen toimialan (161) vuoristorata jatkui edelleen. Vuonna 2010 toimialan kasvu oli hurjat 40 %, mutta jo seuraavana vuonna jarrutettiin 2,3 % kasvuun ja vuonna 2012 oltiin miinuksella 8,2 %. Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla toimialan liikevaihto nousi 7 % ollen 153,4 miljoonaa euroa, kun edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona liikevaihtoa kertyi 143,4 miljoonaa euroa. Alkuvuosi on siis ollut toimialalla vaihteeksi kasvun aikaa ja positiivisen suuntauksen odotetaan jatkuvan lähinnä Aasian yhä kasvavan kysynnän ansiosta. Myös vienti Keski-Euroopan maihin on piristynyt. Kotimaassa sahatavaran kysyntä laskee lähinnä rakentamisen vähyyden vuoksi. Positiivista on kuitenkin se, että lähinnä Yhdysvaltain rakentamisen innokkuus ja Aasian hyvä kysyntä nostavat sahatavaran yksikköhintoja. Mänty-, kuusi- ja koivutukin kantohintojen viimevuotinen lasku on pysähtynyt ja hinnat ovat nousseet keskimäärin 3-4 % ja ovat vuoden 2011 tasolla. Seutukunnittain tarkasteltuna toimialan alkuvuoden kasvuluvut olivat hyvin samansuuntaiset. Huolimatta liikevaihdon piristymisestä alan henkilöstömäärä kuitenkin laski 8,9 %. Toimialan vienti nousi 88,1 miljoonaan euroon, jolloin kasvua +7,0% oli 7,8 %.

10

1 000 000 euroa

70

200

60 50

150

40

100

30 20 10 0

1 000 000 €€ / kk

50

trendi koko maa

2007

2008

indeksi (2010 = 100)

80

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol F)

2009

2010

2011

2012

0 2013

Iskukykyisillä puunjalostajilla etsikkoaika Vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla puutavaran, puutuotteiden sekä huonekalujen valmistuksen toimialojen (162+310) liikevaihto nousi muutaman alavireisten vuoden jälkeen. Nousu oli tosin vaatimaton 1,7 % päätyen 52,8 miljoonaan euroon tarkastelun ajanjaksona. Toimialan vienti nousi alkuvuonna 22,7 miljoonaan euroon, kun se vuosi sitten vastaavana ajanjaksona oli 20 miljoonaa euroa eli nousua kertyi 13,3 %. Henkilöstömäärä laski samalla ajanjaksolla 1,2 %. Joensuun seutukunnassa toimiala kasvoi 6,0 %, liikevaihdon ollessa 41,9 miljoonaa euroa, Pielisen Karjalassa kasvu oli 5,3 % ja liikevaihto vastaavasti 4,3 miljoonaa euroa. Keski-Karjalassa toimiala jatkoi hiipumistaan, laskua oli 21,6 %. Euromääräisesti laskua oli lähes 2 miljoonaa euroa ja liikevaihto päätyi 6,3 miljoonaan. Keski-Karjalan laskuun syynä on huone-, toimistoja keittiökalusteiden heikko menekki alku-

vuonna. Alan liikevaihto maa+1,7% kunnassa on vuositasolla reilu 100 miljoonaa euroa, kun parhaimpina vuosina toimialan liikevaihto oli peräti 165 miljoonaa. Pohjois-Karjalassa toimialalle odotetaan kasvua, sillä kun suuret toimijat supistavat tuotantoaan muualla Suomessa, syntyy maakunnan osaaville ja iskukyisille toimijoille uusia mahdollisuuksia. Puutuotteiden kysyntä on pääosin kytköksissä rakentamisen kehittymiseen. Kotimaassa asuntorakentaminen vähenee vielä viimevuodestakin. Rakentamisessa tarvittavien jalostetumpien puutuotteiden kysyntä kasvaa viennillä mm. Aasiaan ja muutamiin Keski-Euroopan maihin. Tapani Mikkonen yritysasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus


Paistouunit kuumana Pielisen Karjalassa Maakunnan elintarvikeala (10-12) jatkoi alkuvuodesta hyvää kehitystään päätyen 3,4 % kasvuun. Erityisen ilahduttavaa on Pielisen Karjalan pyrähdys peräti 8,6 %:iin. Joensuun seudulla alan kasvu oli 3,1 %. Luvut ovat sikälikin ilahduttavia, että Suomessa päästiin vastaavana aikana 2 % kasvuun. Kiitos Pielisen Karjalan kiihdytyksestä kuulunee mm. alueen suurille leipomoille, jotka ovat investoineet rajusti viime aikoina. Pielisen Karjalassa elintarvikealan suuria työllistäjiä ovat mm. Porokylän leipomo, Pielispakari, Nurmeksen kala, Perhekokki, Nurmeksen Filetuote, Lieksan laatuherkut ja Lieksan leipomo. Seutukunnittain tarkasteltuna puolen vuoden liikevaihto jakautui seuraavasti; Joensuun seutukunta n. 80 miljoonaa, Pielisen Karjala n. 12 miljoonaa ja Keski-Karjala n. 6 miljoonaa.

Alan työpaikkojen osalta tuo+3,4% rein käytettävissä oleva tilasto, maakuntaliiton teollisuusyritysrekisteri, on viime vuodelta. Tuolloin elintarviketeollisuus työllisti 1013 työntekijää ja kasvu edellisvuodesta oli peräti 6 %. Suurimmat kasvut olivat Nurmeksessa ja Outokummussa. Pohjois-Karjalassa elintarvikeala on tasaisen varma suorittaja. 2000-luvulla alan liikevaihto on ollut jatkuvassa kasvussa lukuun ottamatta kahta miinusmerkkistä vuotta. Kun vuonna 2000 alan liikevaihto oli n. 111 miljoonaa, oli se viime vuonna kasvanut jo n. 194 miljoonaan.

Rauno Jussila

k_10-12 Elintarviketeollisuuden liikevaihto

30

200

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 10-12)

1 000 000 euroa

150 20

125 100

15

75

10 1 000 000 €€ / kk

50

trendi

5

25

koko maa

0

2007

2008

indeksi (2010 = 100)

175

25

2009

2010

2011

2012

0 2013

Puun sahauksen, höyläyksen ja k_161 kyllästyksen liikevaihto 200

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 161)

30

150

20

100

10

50 1 000 000 €€ / kk trendi

0

2007

2008

2009

2010

2011

2012

0 2013

indeksi (2010 = 100)

1 000 000 euroa

40

Kiviteollisuudessa hiljainen kevät Pohjois-Karjalan kiviteollisuuden liikevaihto on laskenut vuodesta 2008 ja viime vuonna se jäi ensimmäistä kertaa 2000-luvulla alle 50 miljoonan euron. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla liikevaihtoa kertyi alle 20 miljoonaa euroa, joka on pienin puolivuotisliikevaihto tällä vuosituhannella ja ennakoi koko vuoden muodostuvan vielä edellisvuotta heikommaksi. Maakunnan kivituotteiden valmistuksen (237) liikevaihto laski 17,2 % vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja liikevaihdon lasku kiihtyi toisella neljänneksellä 18,9 prosenttiin. Kokonaisuudessaan kivituotteiden valmistuksen liikevaihto laski 18,2 % vuoden ensimmäisellä puolikkaalla verrattuna alkuvuoteen 2012. Lähes puolet maakunnan kiviteollisuuden liikevaihdosta on viime vuosina tullut viennistä. Viime vuoden aikana vienti kääntyi niukasti kasvuun vuodesta 2007 jatkuneen alamäen jälkeen. Viime vuonna kiviteollisuuden viennin arvo oli 22 miljoonaa euroa. Viidessä vuodessa (2007–2011) kiviteollisuuden viennin arvosta on hävinnyt puolet. Kivituotteiden vienti väheni alkuvuoden 2013 aikana 15,8 % vuotta edeltävän ajan tasosta. Vientimarkkinoiden hidastuminen on puraissut erityisesti maakunnan tulisijateollisuuden liikevaihtoa. Kiviteollisuuden haastava tilanne on ollut maakunnassa nähtävissä kiviteollisuuden työpaikkojen vähenemisenä. Syksyn mittaan on aloitettu maakunnan suurimmassa kivituotteita valmistavassa yrityksessä taas uudet YT-neuvottelut, joilla hae-18,2% taan kustannussäästöjä vaativassa markkinatilanteessa.

Tuukka Arosara projektipäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

11


Kiinteistöala jäljessä Kaupassa pientä piristymistä koko maan kehityksestä Kiinteistöala (68) on ollut pitkän aikavälin tasaisen vahva kasvuala, jonka liikevaihto ei ole suuremmin heilahdellut suhdanteiden mukana vaan alan kehitystä ovat määrittäneet pidemmän aikavälin trendit. Ala kasvoi Pohjois-Karjalassa aina vuoden 2010 loppuun koko maan tahtia. Tuon jälkeen kiinteistöalan kehitys on kuitenkin ollut maakunnassa oleellisesti valtakunnallista heikompaa. Vuoden 2013 alkupuolisko ei muodostanut tähän poikkeusta, sillä liikevaihdon kehitys (-1,6 %) jäi jälleen selvästi jälkeen valtakunnallisesta (5,6 %) kasvusta. Asuntokauppa kävi alkuvuonna viime vuotta nihkeämmin. Käytettyjen asuntojen kaupassa lasku vuodentakaiseen oli Pohjois-Karjalassa arvioiden mukaan jopa 30 % (Karjalainen 21.9.). Käytettyjen asuntojen osalta lukuihin voi vaikuttaa myös se, että yhä useampi myy asuntonsa itse ilman välittäjää. Välittäjäportaan merkityksen pienentyminen näkyy kiinteistöalan liikevaihdon kertymässä etenkin alueilla, joilla kauppa on muutenkin hiljaisempaa. Kiinteistökaupan suunta voi silti olla lähitulevaisuudessa ylöspäin, sillä asuntorakentaminen on suhteellisen vilkasta ja ainakin valtakunnallisesti asuntokauppa on jo syksyllä ollut selvästi pi-1,6% ristymään päin.

Heikko taloustilanne ja kuluttajien ostovoiKoko maata koskevat tiedot antavat tarkemman hiipuminen ovat näkyneet kaupan toiman kuvan kaupan alan sisäisestä kehitykmialalla (G). Alalla kertyneen liikevaihdon sestä. Valtakunnallisesti kaupan toimialojen kehityksessä on Pohjois-Karjalassa kuitenmyynti laski vuoden alkupuoliskolla selvästi kin jo näkyvissä pienoista piristymistä. Vuovähittäiskauppaa lukuun ottamatta. Tukkuden 2013 alkupuoliskoa kokonaisuutena kaupassa laskua oli 3,1 % ja autokaupaskatsottaessa kaupan liikevaihdon kesa peräti 26,1 %. Vähittäiskaupan 0,8 % hitys jäi maakunnassa kevyesti miijäänyt kasvu merkitsee sekin reaalisesnukselle (-0,3 %). Jos kuitenkin katti jo pientä miinusta. Vaikka tämän -0,3% vuoden aikana uutisoidut perinteisotaan vuosineljänneksiä, kuluvan vuoden toinen neljännes päätti vuosen kaupan merkittävien ketjujen onden kestäneen alamäen ja kaupan liikegelmat kertovat suhdanteita enemmän vaihto kääntyi huhti-kesäkuussa 2,2 % kaskulutuskäyttäytymisen muutoksista ja mm. vuun verrattuna edellisvuoden vastaavaan verkkokaupan kasvusta, suhdanteetkin näajanjaksoon. Toisaalta liikevaihdon kehitystä kyvät. Ostoskorin sisältöä katsotaan ruokaviiveellä seuraavan henkilöstömäärän kaksi kaupassa nyt entistä tarkemmin puhumatedellistä vuotta kestänyt kasvu kääntyi altakaan suuremmista ostoksista, joiden kohkuvuonna 2013 laskuksi. dalla työttömyyden lisääntyminen, ostovoiSeutukunnista Pielisen Karjalan alkuman hiipuminen sekä epävarmuus tulevasta vuoden kaupan kehitys (+6,9 %) oli selväsvaikuttavat kulutukseen ja ostoksia lykätään ti muita seutuja myönteisempää. Trendi oli parempiin aikoihin. kuitenkin kaikille yhteinen eli kaupan toiAutojen myynti on hyytynyt pahasti, josnen neljännes oli kaikissa kolmessa seutukin autokaupan takkuilun taustalla on ostokunnassa ensimmäistä parempi. voiman heikkenemisen lisäksi myös autoveKaupan kehitys oli Pohjois-Karjalassa ron korotus keväällä 2012. Korotus on osalkoko maata myönteisempää. Valtakunnaltaan vähentänyt autojen myyntiä. Lisäksi kolisesti liikevaihto väheni alkuvuonna 5,4 %. rotuksen ennakointi kasvatti autokauppaa Muutos oli negatiivinen sekä vuoden ensimvuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä, mäisellä (-7,8 %) että toisella neljännekselmikä sekin vaikuttaa siihen, että autokaulä (-3,0 %). Kaupan alaa koskee tosin sama passa kuluvan vuoden tammi-kesäkuun luhuomio kuin montaa muutakin toimialaa: vut olivat selvästi viimevuotisia pienempiä. vertailuajankohtana eli viime vuoden alussa koko maan luvut olivat vielä melko hyviä, meillä keskimääräistä heikompia.

k_68 Kiinteistöalan liikevaihto

k_G Kaupan alan liikevaihto

120

150

60 40

2,5 1 000 000 €€ / kk

20

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol G)

150

100

1 000 000 euroa

80 5

indeksi (2010 = 100)

100

7,5

1 000 000 euroa

200

100 50 1 000 000 €€ / kk

50

trendi koko maa

trendi

0

2007

2008

indeksi (2010 = 100)

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 68)

2009

2010

2011

2012

2013

0

0

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

0

Kimmo Niiranen maakunta-asiamies Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

12


Liike-elämän palvelujen kasvu hidastunut Liike-elämän palvelujen M+N (hallinto- ja tukipalvelutoiminta) vahva kasvu hidastui vuoden 2012 kuluessa. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä toimialan kehitys painui jo pakkaselle (-2,4 %). Heti seuraava neljännes oli kuitenkin selvästi parempi (+6,4 %) joten vuoden ensipuolisko summautui 2,1 % plussan puolelle. Laajan toimialaryhmän erikseen seurattavalla alatoimialalla tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus liikevaihto laski (-1,7 %). Keski-Karjala, jossa liike-elämän palvelujen kasvu jatkui vuonna 2012 vahvana, erottui myös tämän vuoden alkupuoliskolla kehityksellään (+12,2 %) muista maakun-

nan seutukunnista. Joensuun seutukunnassa alan liikevaihdon kasvu oli 1,6 % ja Pielisen Karjalassa liikevaihto laski 1,5 %. Liike-elämän palvelujen henkilöstömäärä vähentyi maakunnassa hieman vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Lasku kuittautui kuitenkin toisen neljänneksen vastaavalla kasvulla, joten vuosipuolikkaan saldoksi muodostui henkilöstömäärän pysyminen ennallaan. Liike-elämän palveluihin kuuluvien toimialojen kehitys on sidoksissa kansainväliseen talouskehitykseen. Toimialaryppään sisällä on sekä suoremmin kv. kehitykseen linkittyviä aloja (mm. työvoimavuokraus eten-

k_H Kuljetusten liikevaihto

k_M+N

Liike-elämän liikevaihto 30

200

30

25

100

10 50 1 000 000 €€ / kk

5

100

15 10

50 1 000 000 €€ / kk

5

trendi

2007

20

indeksi (2010 = 100)

15

1 000 000 euroa

20

indeksi (2010 = 100)

25 150

1 000 000 euroa

150

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol H)

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol M+N)

0

kin teollisuuden osalta) että aloja, joiden kehitykseen vaikuttaa enemmänkin kuluttajien ostovoima (esimerkiksi matkatoimistopalvelut). Kun talousongelmat ovat pitkittyessään levinneet myös selkeästi kotimaisille tuotannonaloille ja kulutuskysyntään, ongelmilta eivät ole säästyneet mitkään liike-elämän palveluihin lukeutuvat alat. Kytkös merkitsee toisaalta sitä, että jos maailmantalouden orastava elpyminen saa jatkoa, liike-elämän palveluissa palattaneen vah- +2,1% van kasvun uralle.

trendi koko maa

2008

2009

2010

2011

2012

2013

0

0

2007

2008

2009

2010

2011

2012

0 2013

Kuljetusalalla tasaisen kuoppaista Kuljetuksen ja varastoinnin toimialan (H) kasvuluvut jäivät pieniksi, mutta alan kehityksessä näkyi pientä piristymistä seurantajakson lopussa. Liikevaihdon osalta vuoden toinen neljännes (+3,7 %) oli vahvempi kuin ensimmäinen (+0,5 %) ja henkilöstömäärä kasvoi toisella neljänneksellä ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen. Vuoden alkupuoliskon yhteenlaskettu liikevaihdon kasvu (+2,1 %) ylitti alan kasvun koko maan tasolla (+0,7 %). Vaikka liikevaihto on sahannut pari vuotta melkein samalla tasolla, tilannetta voidaan pitää kohtuullisena. Talouden ylä-

ja alamäet heijastuvat aina +2,1% kuljetusalalle, joka on viime vuosina saanut osansa myös teollisuuden rakenteellisista muutoksista. Viime aikoina kuljetusmääriä ovat pienentäneet maailmantalouden ongelmat ja kaupan hiljeneminen. Tulevaisuudessa kuljetusalan yrityksille on sekä henkilö- että tavaraliikenteen puolella luvassa sopeutumistarvetta. Alalla tulevat näkymään niin paljon puhuttaneet direktiivit mitta- ja massakorotuksineen kuin julkisen liikenteen kilpailutuksetkin.

13


Teleala ailahteli miinukselle Maakunnan televiestinnän, ohjelmistojen ja tietopalvelutoiminnan alojen (6163) liikevaihdossa heilahdettiin alkuvuodesta lievästi, 0,1 %, miinuksen puolelle. Ala on ollut altis aaltoliikkeelle koko 2000-luvun. Välillä on oltu 20 % kasvukiihdytyksessä ja heti kohta on käännytty 10 % laskuun. Henkilöstön rekrytointiin alkuvuoden liikevaihdon lievä notkahdus ei heijastunut, vaan päädyttiin 4,8 % lukemaan. Viime vuonna kokonaiskasvu henkilöstöpuolella oli 3 %.

200

5

50

12

150

8

100

1 000 000 €€ / kk

4

trendi

1 000 000 €€ / kk

koko maa

trendi

2007

2008

50

indeksi (2010 = 100)

100

1 000 000 euroa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol I)

indeksi (2010 = 100)

1 000 000 euroa

16

150

Pohjois-Karjala: liikevaihto (61-63)

10

0

Rauno Jussila

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto k_I

Telealan liikevaihtok_61-63 15

Alan viimevuotinen liikevaihto oli n. 133 miljoonaa, kun se kuluvan vuosituhannen huip-0,1% puvuonna 2008 kävi jo n. 146 miljoonassa. Nyt tarkastelussa olevalla alkuvuoden kuuden kuukauden jaksolla päästiin n. 64 miljoonan liikevaihtoon. Tästä yli 95 % tulee Joensuun seudulta.

2009

2010

2011

2012

0 2013

0

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

0

Koli matkailun magneettina Majoitus- ja ravitsemistoiminnan (I) liikevaihto on kehittynyt myönteisesti ja ensimmäisellä vuosipuoliskolla kasvua oli PohjoisKarjalassa 2,5 %. Koko maan kehitykseen verrattuna kasvu oli ripeämpää, sillä valtakunnallisesti liikevaihto kasvoi vain 0,9 %. Pohjois-Karjalassa alan liikevaihto oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 60,4 miljoonaa euroa. Matkailun kasvua kuvaa myös se, että kuluvana vuonna tullaan todennäköisesti ohittamaan vuosia tavoitteena ollut 500 000 yöpyjän raja. Lisäksi on hyvä huomata, että Pohjois-Karjalan vuosia erittäin vakaana pysynyt markkinaosuus on ollut hivenen nousussa. Matkailulukuja ovat kasvattaneet kotimaiset vapaa-ajan matkailijat ja Venäjältä

14

saapuneet matkailijat. Majoitustilojen käytvaikuttanut alueella toteutetut investoinnit töaste ja huoneiden keskihinnat ovat nousja aktivointihankkeet. seet ja ne ovat hyviä merkkejä toimialan Keski-Karjalassa liikevaihdon lasku oli myönteisestä kehityksestä. 2,5 %. Alueella ei ole vielä vastaavia matMaakunnan majoitus- ja ravitsemiskailukeskittymiä kuin muilla seutukunniltoiminnan yrityksistä 80 % sijaitsee la. Alue on sen sijaan ns. mökkialuetta Joensuun seudulla. Pielisen-Karjalasja mökkimatkailun osalta tulokset ei+2,5% sa liikevaihto kasvoi upeat 4,0 %, vät sisälly tässä esitettyihin lukuihin. Joensuun seudulla vuositason kasvu Alan henkilöstön määrä kasvoi maaon ollut 2,7 %. kunnassa edellisen vuoden vastaavaan Matkailun kasvua on ollut erityisesti Koajanjaksoon verrattuna + 1,2 %. lilla. Kuluvana vuonna Kolin alueen kasvuvauhti on ollut ensimmäisellä neljänneksellä huikeat 50 % ja toisella 35,6 %. Myös henSeija Varis kilöstömäärä kasvoi Kolilla, mutta toki liikeyritysasiantuntija vaihtoa maltillisemmin - ensimmäinen nelPohjois-Karjalan ELY-keskus jännes 12 % ja toinen 0,2 %. Kasvuun on


Terveydenhuollossa kasvu hidastuu? Pohjois-Karjalan yksityisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen (Q) palkkasumma on kasvanut kiitettävillä prosenteilla koko 2000-luvun. Alkuvuoden kasvuluku 5,7 % on hyvä, mutta toisaalta alan kasvu on selkeästi hidastumassa. Vielä vuonna 2010 kasvuprosentti oli 11,2%, seuraavana vuonna luku oli 8,6 % ja viime vuonna enää 6,5 %. Euromääräisesti alkuvuosi tarkoitti n. 40 miljoonan palkkasummaa, kun esimerkiksi vuonna 2005 oltiin puolet pienemmässä luvussa. Alan kehitystä kuvataan palkkasumman avulla, koska kattavia liikevaihtotietoja ei ole saatavilla. Yritysten palkkasumman kehityksen voidaan kuitenkin olettaa kuvaavan melko hyvin myös koko alan liike+5,7% vaihdon muutoksia.

Rauno Jussila

Kiina kirinyt viennissä kolmanneksi Pohjois-Karjalan viennin kasvattamiseksi on kolme reittiä. Jo vientiä harjoittavien yritysten viennin kasvattaminen, vielä kotimaan markkinoilla toimivien yritysten rohkaiseminen kansainvälisille markkinoille sekä uusien kansainvälisten yritysten tänne sijoittuminen. Täällä jo toimivien, isojen kansainvälisten yritysten kyljessä voisivat myös monet pienemmät yritykset kansainvälistyä. Uusien kansainvälisten yritysten saaminen maakuntaan on pidempi reitti. Pohjois-Karjalan valttikortit näiden investointien houkuttelussa liittyvät sijaintiimme ja vakaisiin olosuhteisiimme Venäjän kasvavien markkinoiden naapurissa, ainutlaatuisiin luonnonvaroihimme ja erityisosaamiseem-

POHJOIS-KARJALAN VIENTI Teollisuus (tol C) Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (161) Puutavaran valmistus (tol 16+310) Puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus (162 +310) Muovituotteiden valmistus (222) Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (237) Metalliteollisuus (tol 24-30 + 33) Metallituotteiden valmistus (tol 25)

me. Ei ole kaukaa haettua, että jo lähivuosina tänne sijoittuu merkittäviä kansainvälisiä toimijoita esimerkiksi biotalouden tai fotoniikan osaamiskeskittymän vetämänä. Euroopan markkinoiden heikkoa tilannetta paikkaa kehitys kasvavilla markkinoilla. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vientikyselyn mukaan Kiinan vienti oli vuonna 2012 vahvassa kasvussa ja Kiinasta oli tullut Saksan ja Ruotsin jälkeen jo kolmanneksi tärkein vientimaa pohjoiskarjalaisille yrityksille. Alkuvuosi 2013 oli Pohjois-Karjalan vientiteollisuudelle varovaisen toiveikas, mutta toisaalta kehitys oli kaksijakoinen. Koko teollisuuden vienti kasvoi metsäsektorin vetämänä, sen sijaan metalli- ja kiviteollisuuden vienti notkahti.

Vienti 1 000 € 1.-6.2013 1.-6.2012 538 799 530 010 88 178 81 786 110 837 101 758 22 740

20 070

51 225 8 934 187 606 37 729

50 956 10 614 214 951 38 933

Muutos 1 000 € % 8 789 1,7 6 392 7,8 9 079 8,9 2 670

13,3

269 0,5 -1 680 -15,8 -27 345 -12,7 -1 204 -3,1

Jarno Turunen

Kuvat Lieksalainen komposiittiyritys Joptek valmistaa mm. loistoristeilijöiden parvekkeita ja hyttiovia. Työn alla on yrityksen historian suurin tilaus, joka on ranskalaiselta telakalta. (kuva Joptek Oy Composites) John Deeren Joensuun tehdas – maailman suurin metsäkonetehdas – juhli viime vuonna 40-vuotistaivaltaan. (kuva John Deere) Stora Enson Uimaharjun sellutehtaalla koivusta ja haavasta tehty liukosellu menee Aasiaan suurille tekstiilinvalmistajille. (kuva Stora Enso Oyj)

15


Maakuntaliiton löydät nyt myös Facebookista www.facebook.com/pkmaakuntaliitto

Venäjän ja EU:n välisen viisumivapauden vaikutuksia selvitetään lisiä kokemuksia viisumivapauden sosiaalisista ja aluetalousvaikutuksista. Selvityksessä lasketaan venäläismatkailun nykyiset aluetalousvaikutukset Pohjois-Karjalalle sekä arvioidaan matkailutulossa mahdollisen viisumivapauden myötä tapahtuvat muutokset. Selvityksen toteuttaa FCG Konsultointi Oy ja raportti julkistetaan marraskuun 6. päivä. Raportti ja sen aineistot tulevat ennakointiportaaliin www.poketti.fi julkistamisen jälkeen.

NA

PA L

www .p anna- oketti.fi/ palau tetta

T AU

ETTA

AN

TA TET AU

PA L

Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/POKETTI-hanke Päätoimittaja: Rauno Jussila Tilastoaineisto: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Aineistojen käsittely, taulukot ja kuviot: Tuukka Arosara ja Hanna Silvennoinen, POKETTI-hanke Graafinen suunnittelu ja taitto: Laura Jussila Kuvat: Mari Voutilainen/Maakaista.fi (s.1, 8, 9), Mikko Makkonen/Sanomalehti Karjalainen (s. 2), Abloy Oy (s. 6), Pekka Turtiainen (s. 7), Laura Jussila (s. 10), Rauno Jussila (s. 11), Stock.XCHNG (s. 12-13), Stockvault (s. 13, 14), Markku Tano (s. 14), MorgueFile (s. 16) Painatus: Kopijyvä Oy Painosmäärä: 1 600 kpl Ilmestyminen: kaksi kertaa vuodessa

NA AN

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinnoima ennakointihanke POKETTI selvittää mahdollisen viisumivapauden vaikutuksia maakunnan elinkeinoelämälle. Selvityksen tavoitteena on arvioida laajasti mahdollisen viisumivapauden vaikutuksia matkustajamääriin ja uusiin palvelutarpeisiin, joita lisääntyvä matkailu synnyttää maakunnassa. Viisumivapaus on viime aikoina herättänyt suurta mielenkiintoa ja eri alueilla on laadittu omia selvityksiä ja arvioita mahdollisen viisumivapauden vaikutuksista. Pian valmistuvassa selvityksessä on oleellisena pyrkimyksenä ollut alueellisten vaikutusten arviointi PohjoisKarjalan näkökulmasta. Niiralan rajanylityspaikalla rajanylitysten määrä on kymmenkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja viime vuonna Niiralassa ylittyi 1,5 miljoonan matkustajan raja. Matkustajamäärien on arvioitu kasvavan tasaisesti tulevaisuudessa myös ilman mahdollista viisumivapautta, mutta toteutuessaan viisumivapaus jopa kaksinkertaistaisi rajanylitykset lyhyessä ajassa. Nyt tekeillä olevassa raportissa selvitetään kansainvä-

Julkaisu on luettavissa myös sähköisesti: www.poketti.fi/trendit, www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto, www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala, www.josek.fi, www.keti.fi, www.pikes.fi

Trendit 2/2013  

Pohjois-Karjalan TRENDIT, talouskatsaus lokakuu 2013

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you