Issuu on Google+

Pohjois-Karjalan

trendit Talouskatsaus

2

marraskuu 2012


IDÄSTÄ VALOA SUMUISIIN TALOUSNÄKYMIIN

Pohjois-Karjalan aluetalous on suoriutunut viime vuosina kohtalaisen hyvin huolimatta maailmantalouden epävarmasta toimintaympäristöstä. Kevätkaudella 2012 maakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihtosumma kääntyi kuitenkin hienoiseen laskuun. Yritysten kasvuvauhti alkoi hiipua selvästi jo viime vuoden toisella puoliskolla, vaikkakin absoluuttisena arvona liikevaihtosumma oli tuolloin kaikkien aikojen suurin Pohjois-Karjalassa mitattu. Työllisyystilanteemme on ollut jo jonkin aikaa maan vaikein. Työttömien määrä ehti supistua yhtäjaksoisesti parin vuoden ajan, mutta hyvä kehitys kääntyi vuoden 2011 marraskuussa, josta lähtien työttömien määrä on ollut jatkuvasti suurempi verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Työttömyyden kasvua selittää osaksi työ- ja elinkeinohallinnon toimenpiteissä olevien määrän selvä lasku.

”Vahvistuvana ilmiönä näyttää olevan venäläisten kiinnostus yritystoimintaan ja investointeihin” Ilonaiheitakin on. Pohjois-Karjala on ollut jo kolme vuotta peräkkäin muuttovoittomaakunta. Vuonna 2011 muuttovoitto riitti selättämään luonnollisen väestönmuutoksen ja maakunnan kokonaisväkiluku nousi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1993. Kuluvan vuoden mittaan muuttoliikeluvut ovat olleet hyvin lähellä edellisvuoden tasoa,

joten on odotettavissa, että nettomuutto tulee tänäkin vuonna olemaan plussan puolella. Positiivista uskoa talousnäkymiimme luo etenkin rakennusala, jolla on meneillään tai lähivuosina käynnistymässä useita julkisen ja yksityisen sektorin suurhankkeita. Esimerkkeinä mainittakoon Joensuun kehätien jatkohanke, Fortumin pyrolyysilaitos, keskussairaalan laajennus, Penttilänrannan asuinalue sekä muut mittavat kerrostalokohteet. Seudullisesti merkittäviä investointeja on käynnissä tai vireillä myös Keski-Karjalassa ja Pielisen Karjalassa. Vahvistuvana ilmiönä näyttää olevan venäläisten kiinnostus yritystoimintaan ja investointeihin maakuntamme alueella. Esimerkkeinä tällaisista ovat kylpylän rakentaminen Kolilla, Puhos Boardin konkurssipesän osto Kiteellä sekä kaviaarin tuotannon käynnistäminen Ilomantsissa. Rajanylitysten määrän ja tax free -kaupan jatkuva kasvu kertovat venäläisten matkailijaja ostopotentiaalista, joka vahvistaa merkittävästi erityisesti kauppa- ja majoituspalveluja. Elokuussa toteutuneen Venäjän WTO-jäsenyyden odotetaan avaavan uusia mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Venäjästä tulee aiempaa vakaampi ja ennustettavampi investointikohde ja kauppakumppani. Lähivuosina todennäköisesti toteutuva Venäjän ja EU:n välinen viisumivapaus lisää edelleen matkailijavirtoja huomattavasti. Ilahduttavaa on ollut Joensuun lentoaseman matkustajamäärien vahva kasvu. Keväällä 2012 Estonian Air aloitti suorat lennot Joensuun ja Tallinnan välillä. Se on tuonut run-

saasti lisää vaihtoehtoja sekä työ- että vapaa-ajan matkustukseen. Samalla lisääntynyt kilpailu on näkynyt välittömästi alentuneina lentolippujen hintoina myös kotimaan liikenteessä. Toivotaan, että siivet kantavat. Pitkittynyt euromaiden velkakriisi leimaa lähitulevaisuuden kehitysnäkymiä. Vaikka useimmat maakunnan yritykset ovat kohtuullisen hyvässä iskussa, se ei kuitenkaan riitä evääksi kasvuun, jos vienti ei vedä, ja samaan aikaan valtiontalouden säästökuuri leikkaa kulutusta ja investointeja. Syksyllä 2012 tulevia näkymiä kuvaavat barometrit ovat olleet huolestuneen odottavia, mutta eivät kuitenkaan toivottoman synkkiä.

Pentti Hyttinen maakuntajohtaja

Kuntatalouden tilanne heikkeni selvästi vuonna 2011 Pohjois-Karjalan kuntien käyttötalouden kehitystä osoittava vuosikate laski vuonna 2011 reilun viidenneksen. Kehitys oli varsin yhdensuuntaista, sillä vain muutaman kunnan käyttötalous koheni. Kuntien väliset erot vuosikatteen osalta olivat kuitenkin suuret. Negatiivisen vuosikatteen kunta oli Kitee, korkein kate oli puolestaan Nurmeksessa, Polvijärvellä ja Kesälahdella, missä kuntatalouden tila noususta huolimatta on edelleen varsin heikko. Maakunnan kuntasektorin käyttötalouden heikkeneminen selittyi tulopuolen liian pienestä kasvusta menokehitykseen verrat-

2

tuna. Niin Pohjois-Karjalan kuin koko maankin kuntasektorin ongelmana on jo pidempään ollut menojen liian kova kasvu. Toimintakatteen heikkeneminen on vuosina 2008–2011 ollut Pohjois-Karjalassa keskimäärin 4,7 % vuodessa. Kuntien rahoitusasema heikkeni myös tilinpäätöksissä, velkamäärä ilman konsernitarkastelua oli noin 1500 euroa per asukas, mikä on silti edelleen maakunnittain tarkasteltuna alhaisimpia. Kuntatalouden haasteet jatkuvat ensi vuodelle, pelkästään valtion toimien paine Pohjois-Karjalan kuntiin on 0,3 tulove-

roprosentin tuoton verran. Varsinkin vuodelle 2015 kohdistuu valtion taholta kasvavia säästöpaineita kunnille. Mikäli lisäksi yleinen taloustilanne ei siihen mennessä kohene, niin vaikeudet vaan kasvavat. Kaikkiaan pelkästään valtionosuuksien leikkaukset ovat kaudella 2012–2015 keskimäärin 1,7 tuloveroprosentin tuottoa vastaavat, kun koko maa selviää alhaisemmalla 1,3 %:n tasolla.


k_A-X Pohjois-Karjalan liikevaihto

800

Liikevaihdon kehitys 200

Pohjois-Karjala: liikevaihto (toimialat yhteensä)

140

100

200

110 100 90 koko maa Joensuun sk Pohjois-Karjala

01.12

07.11

01.11

07.10

01.10

07.09

01.09

07.08

01.08

07.07

80

01.07

07.06

01.06

07.05

0

50

€ / kk trendi koko maa

Indeksi = 100

400

120

indeksi (2005 = 100)

150

01.05

0

70 01.05

Henkilöstön kehitys

01.06

Pielisen Karjala Keski-Karjala

01.07

01.08

01.09

01.10

01.11

01.12

01.09

01.10

01.11

01.12

Viennin kehitys 140

120

130 Indeksi = 100

120 110

110 Indeksi = 100

1 000 000 euroa

130

600

100 koko maa Joensuun sk Pohjois-Karjala

90

Pielisen Karjala Keski-Karjala

100 90 80 70 60 50

koko maa

Pielisen Karjala

Joensuun sk

Keski-Karjala

Pohjois-Karjala

40 80 01.05

01.06

01.07

01.08

01.09

01.10

01.11

01.12

30 01.05

01.06

01.07

01.08

KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA 1.-6.2012/1.-6.2011 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (tol M+N) Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (tol 33) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol I) Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) Elintarviketeollisuus (tol 10-12) Televiestintä, Ohjelmistot ja tietopalvelutoiminta (tol 61-63) Palvelut (tol G-U) Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) Kiinteistöalan toiminta (tol L) Kuljetus ja varastointi (tol H) Metallituotteiden valmistus (tol 25) Kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) Kivien leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (tol 237) Rakentaminen (tol F) Muovituotteiden valmistus (tol 222) Tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus (tol 72, 712) Jalostus (tol BC+DF) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (tol 161) Koko teollisuus (tol BCD) Teollisuus (tol C) Metalliteollisuus (tol 24-30+33) Sähköteknisten laitteiden valmistus (tol 26-27) Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (tol 28) Puutavaran valmistus (tol 162+310)

Henkilöstömäärä

Liikevaihto 1 000 €

Muutos

Muutos %

1.-6.2012

1.-6.2011

1 000 €

%

0,9

104 046 21 930 58 222 65 167 95 713 61 996 1 348 117 862 160 42 824 124 291 125 389 2 962 637 21 890 270 581 98 034 3 844 1 507 241 151 803 1 234 012 1 084 353 397 821 53 178 186 680 52 730

96 785 20 421 55 607 62 424 92 402 60 055 1 309 526 839 880 41 794 122 019 124 230 3 012 419 22 496 279 012 101 633 4 065 1 602 428 162 029 1 319 535 1 166 654 433 015 58 068 214 303 66 033

7 261 1 509 2 614 2 743 3 311 1 940 38 591 22 279 1 031 2 272 1 159 -49 782 -606 -8 431 -3 600 -221 -95 186 -10 226 -85 523 -82 301 -35 194 -4 890 -27 622 -13 303

7,5 7,4 4,7 4,4 3,6 3,2 2,9 2,7 2,5 1,9 0,9 -1,7 -2,7 -3,0 -3,5 -5,4 -5,9 -6,3 -6,5 -7,1 -8,1 -8,4 -12,9 -20,1

3,5 1,4 -1,6 2,4 5,3 3,1 -2,5 -2,8 1,9 -6,9 2,8 -1,6 -7,7 -0,9 -8,2 -2,3 -3,6 -3,1 -1,2 -4,1 -14,7

Indeksi 100 on vuosi 2005. Vuoden 2011 tiedot tarkentuvat vuoden 2012 loppuun asti. Henkilöstömäärä = yrityksissä tehdyt henkilötyövuodet eli ns. kokopäivätyölliset työntekijät. Ei sisällä alkutuotantoa ja julkista sektoria. Toimialanumerointi on Tilastokeskuksen TOL 2008 -luokituksen mukainen.

3


Rakentaminen ja elintarvikkeala kasvuvetureina Minna Heikkinen toimitusjohtaja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla kaikkien toimialojen liikevaihto kääntyi Pielisen Karjalassa lievään laskuun. Tämä kertoo epävarmuuden lisääntymisestä, mutta ilmapiiri alueen yrityksissä on kuitenkin säilynyt vankasti eteenpäin katsovana. Pielisen Karjala onkin pitänyt kohtuullisen hyvin pintansa talouden laskusuhdanteessa verrattaessa alueemme eri toimialo-

jen kehitystä koko maakunnan kehitykseen. Toimialoista parhaiten menestyi rakentaminen, jonka kasvu on jatkunut voimakkaana viime vuoden jälkimmäiseltä puoliskolta. Rakentamisen toimialan liikevaihto kasvoi 20,3 % eli 3 miljoonaa euroa. Pielisen Karjalassa on ollut useita rakennuskohteita työn alla: kaupan alan rakentamista, julkista rakentamista ja asuntotuotantoa.

” ilahduttavaa on, että yritysten henkilöstömäärä kasvoi 2,5 %” Myös elintarviketeollisuus on säilyttänyt hyvän ja vakaan 9,4 % kasvun. Elintarvikealan yrityksissä tapahtuu jatkuvaa kehitystyötä ja uusia markkinoita tuotteille hae-

Venäläisistä vauhtia kehitykseen

Pekka Nuutinen toimitusjohtaja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Vuoden 2012 ensimmäinen puolivuotisjakso näyttäisi pysäyttäneen kasvun Joensuun seudulla. Kuitenkin yli puolella toimialoista liikevaihto on kehittynyt positiivisesti edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Uutta on se, että merkittävä osa liikevaihdon kasvusta on venäläisasiakkaitten vauhdittamaa.

Yleisesti ottaen liikevaihdon kehitys näyttäisi junnaavan lähes paikallaan – luvuissa pyöritään +/-8 % tienoilla. Kaikkien toimialojen liikevaihdon kehitys oli pikkuisen miinuksella, ollen 0,7 %. Rahassa mitattuna paras kasvu oli palvelualoilla sekä tukku ja vähittäiskaupassa. Näiden yhteinen liikevaihto kasvoi peräti 57 miljoonaa euroa vuoden takaiseen ajanjaksoon verrattuna. Joensuun seudun teollisuus on selvästi kärsinyt maailmalla jatkuneesta epävarmuudesta. Teollisuutta leimaa nyt varovaisuus; tilauksia kyllä tehdään aiempaa tiheämmin, mutta tilausmäärät ovat pienentyneet selkeästi. Positiivistakin uskoa tulevaisuuteen on näköpiirissä. Selvityksemme mukaan 40:lla

Uskoa investointeihin ja alavireen päättymiseen Risto Hiltunen toimitusjohtaja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI Puutavaran valmistus veti Keski-Karjalan liikevaihdot miinukselle tammi-kesäkuussa verrattuna 2011 alkuvuoteen. Puhos Board Oy:n konkurssi viime syksynä selittää pääosan toimialan liikevaihdon peräti 64 %:n laskusta. Myös rakentamisen liikevaihto pieneni lähes 30 %, tosin edellisvuoden vertailuajankohtana rakentamisen liikevaihto kas-

4

voi vahvasti, lähes 42 %. Muillakaan toimialoilla liikevaihdot eivät juuri kasvaneet. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto väheni alkuvuonna liki 11 % vuoden 2011 alkupuoliskoon verrattuna. Rahallisesti liikevaihdon supistuminen tarkoittaa yli 33 miljoonaa euroa.

”kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto väheni alkuvuonna liki 11 %” Tuotannollisen teollisuuden suhdanteet ovat alavireisiä, vain metallituotteiden valmistuksessa päästiin noin 8 %:n kasvuun. Eniten liikevaihtoaan kasvatti hallinto- ja tukipalvelutoiminta, yli 18 % eli noin 1,2 miljoonaa euroa. Toimialaan kuuluu erilaisia

taan aktiivisesti. Toimialalla tehdyt investoinnit vauhdittavat alan kasvua myös tulevaisuudessa. Koko teollisuuden liikevaihdon kehitys kääntyi 4,5 % negatiiviseksi. Tämän kehityksen taustalla on nähtävissä Pielisen Karjala isojen teollisuusyritysten vientiriippuvuus. Yritysten viennin arvo laski 2,7 % eli 2,1 miljoonaa euroa edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Pielisen Karjalan perinteisesti vahva toimiala metalliteollisuus ei pystynyt ylläpitämään kasvua, vaikka mm. metallituotteiden valmistus kirjasi 4,9 % kasvun. Alueen metalliteollisuus on kuitenkin selvinnyt hyvin suhteessa koko maakunnan kehitykseen. Myönteistä on tukku- ja vähittäiskauppatoimialan säilyminen kasvu-uralla. Pielisen Karjalan tulee saada otettua osansa Pohjois-Karjalan kasvaneesta venäläismatkailijoiden virrasta, mikä tuo lisäpiristystä

Joensuun seudun yrityksellä on suunnitteilla yhteensä runsaat 112 miljoonan euron investointi- ja kehittämishankkeet lähivuosille. Toteutuessaan ne merkitsevät lähes

”paras kasvu oli palvelualoilla sekä tukku ja vähittäiskaupassa” 600 työpaikan syntymistä. Lisäksi kaupan ja palvelujen aloille on käynnistymässä merkittäviä rakennusprojekteja, jotka piristävät paikallista kysyntää. Tänä päivänä Joensuun seudun kasvua vauhdittavat venäläiset asiakkaat. Ulkomaisten yöpyjien määrä lisääntyi PohjoisKarjalassa yli 51 % ja näistä asiakkaista noin 60 % tuli Venäjältä. Tämä kasvu tulee esille myös Niiralan rajanylitystilastoissa, joissa suunta on ollut jyrkästi ylöspäin vuodesta 2010 alkaen. Lisääntynyt matkailijamäärä näkyy

kiinteistöhuoltoa, tilipalveluja, asiantuntija- ja suunnittelupalveluja sekä ohjelmapalveluja tuottavia yrityksiä. Taantumasta huolimatta kauppa jaksoi kasvattaa liikevaihtoaan kolmisen prosenttia, lähes 2 miljoonaa euroa. Samoin majoitus ja ravitsemus jatkaa jo pitempään jatkunutta pientä kasvua. Todennäköisesti venäläisten matkailijoiden lisääntyminen seudulla näkyy kaupan ja matkailualan yritysten liikevaihdoissa. Liikevaihto kasvaa, vaikka paikallisen väestön ostovoima on osittain heikentynyt. Tax free -kauppa on kasvanut alkuvuonna yli kolmanneksen edellisvuoteen verrattuna. Henkilöstö väheni seudun yrityksissä yli 3 %, mitä paljolti selittänee Puhos Board Oy:n konkurssi kerrannaisvaikutuksineen. Palkkasumma sen sijaan pysyi samalla tasolla kuin edellisvuonna. Palkkaa on siis maksettu enemmän, mutta pienemmälle poru-


sekä matkailuun että kaupan alalle. Työllisyyden kehityksen näkökulmasta ilahduttavaa on, että yritysten henkilöstömäärä kasvoi 2, 5 % ja palkkasumma nousi 3,8 %. Yritysten henkilöstömäärän kasvu Pielisen Karjalassa ylittää koko maan 2,4 % kasvun. Uusia työpaikkoja on avautunut erityisesti koulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin. Pielisen Karjalan yrityskentässä vallitsee vahva tulevaisuudenusko. Pielisen Karjalaan on suunnitteilla merkittäviä investointeja mm. bioenergia-alalle. Toteutuessaan nämä hankkeet lisäävät alueen kasvua ja elinvoimaa.

PIELISEN KARJALAN SEUTUKUNNAN KEHITYS Rakentaminen (tol F) Elintarviketeollisuus (tol 10-12) Metallituotteiden valmistus (tol 25) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (tol M+N) Koneiden ja laitteiden valmistus (tol 26-27, 28) Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) Palvelualat yhteensä (tol G-U) Kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) Metalliteollisuus (tol 24-30) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol I) Jalostus (tol BC+DF) Kuljetus ja varastointi (tol H) Teollisuus (tol C) Koko teollisuus (tol BCD) Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (tol 161) Puutavaran, puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus (tol 162+310)

JOENSUUN SEUTUKUNNAN KEHITYS

myös tax free -luvuissa. Tax freen kasvu välillä tammi-syyskuu oli 40 % ja syyskuussa kasvua oli jopa 60 %. Kaikkiaan tax free -kauppa on kasvanut vuodesta 2006 viisinkertaiseksi. Matkailijavirrat Joensuun lentokentällä ovat myös kasvaneet. Uusien yhteyksien myötä matkustajamäärä lisääntyi vuoden alusta 34 %. Seuraavaksi kulkuyhteydet vahvistuvat Joensuusta Petroskoihin, kun uusi junayhteys avataan ensi vuoden lopulla. Venäjä on nyt WTO:n jäsen ja puutullien on määrä laskea jopa neljännekseen edeltäneestä tasosta. Tästä avautunee lisää mahdollisuuksia Joensuun seudun ja Venäjän yhteistyölle. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan tilannetta.

kalle. Terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen palkkasumma pieneni reilun prosentin. Viennissäkin näkyy teollisuuden heikompi tilanne, vienti väheni neljänneksen edellisvuoden alkupuoleen verrattuna. Viennin vähenemisen rahallinen arvo on liki 12 miljoonaa euroa. Keski-Karjalassa odotellaan edelleen isojen investointien käynnistymistä. Ekokem Oyj on jo tehnyt päätöksen ekovoimalaitoksen rakentamisesta Puhokseen, joten 35 miljoonan kokonaisinvestointi tuo työtä pitemmäksi aikaa maakunnassa toimiville rakentajille. Puhos Board Oy:n tiloissa taas alkaa lastulevytuotanto heti, kun toimintaa käynnistävä Fiater Oy saa rahoituksen kuntoon.

Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (tol M+N) Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (tol 33) Majoitus ja ravitsemustoiminta (tol I) Elintarviketeollisuus (tol 10-12) Puutavaran valmistus (tol 162+310) Kuljetus ja varastointi(tol H) Palvelualat yhteensä (tol G-U) Ohjelmistot ja tietopalvelutoiminta (tol 61-63) Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) Kiinteistöalan toiminta (tol 68) Metallituotteiden valmistus (tol 25) Rakentaminen (tol F) Kaikki toimialat (tol A-X) Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (tol 23) Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (tol 161) Tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus (tol 72, 712) Jalostus (tol BC+DF) Muovituotteiden valmistus (tol 222) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (tol BCD) Teollisuus (tol C) Metalliteollisuus (tol 24-30) sähköteknisten tuotteiden valmistus (tol 26-27) Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (tol 28) KESKI-KARJALAN SEUTUKUNNAN KEHITYS Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (tol M+N) Metallituotteiden valmistus (tol 25) Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol I) Palvelualat yhteensä (tol G-U) Kuljetus ja varastointi (tol H) Metalliteollisuus (tol 24-30) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (tol 161) Koneiden ja laitteiden valmistus (tol 26-27, 28) Kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) Koko teollisuus (tol BCD) Teollisuus (tol C) Jalostus (tol BC+DF) Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) Rakentaminen (tol F) Puutavaran valmistus (tol 162+310)

Liikevaihto 1 000 € 1.-6.2012 1.-6.2011 17 697 14 711 11 565 10 570 5 461 5 207

Muutos 1 000 € % 2 986 20,3 995 9,4 254 4,9

8 447

8 221

226

2,7

3 311 89 969 133 767 328 345 13 199 7 526 175 004 14 236 141 797 157 620

3 224 89 501 133 474 331 651 13 375 7 637 179 908 14 804 148 343 164 977

87 467 293 -3 305 -175 -111 -4 904 -568 -6 546 -7 357

2,7 0,5 0,2 -1,0 -1,3 -1,5 -2,7 -3,8 -4,4 -4,5

6 033

6 476

-443

-6,8

57 650

63 727

-6 077

-9,5

4 420

5 064

-644

-12,7

Liikevaihto 1 000 € 1.-6.2012 1.-6.2011

Muutos 1 000 €

%

87 276

81 474

5 802

7,1

54 511

50 904

3 606

7,1

16 044

14 989

1 055

7,0

46 860 78 082 39 773 90 243 1 109 577 61 563 699 586 38 524 114 926 216 878 2 353 434

44 192 74 874 38 188 86 868 1 072 555 59 602 679 586 37 668 114 371 216 155 2 369 305

2 668 3 208 1 586 3 375 37 023 1 961 19 999 856 555 724 -15 870

6,0 4,3 4,2 3,9 3,5 3,3 2,9 2,3 0,5 0,3 -0,7

35 000

36 047

-1 047

-2,9

64 210

66 267

-2 057

-3,1

3 362

3 521

-160

-4,5

1 173 841 80 902

1 230 587 85 462

-56 746 -4 561

-4,6 -5,3

956 903

1 013 139

-56 235

-5,6

838 073 357 423 51 169 166 395

892 712 390 913 56 083 192 158

-54 639 -33 490 -4 914 -25 762

-6,1 -8,6 -8,8 -13,4

Liikevaihto 1 000 € 1.-6.2012 1.-6.2011

Muutos 1 000 €

%

8 159

6 909

1 250

18,1

4 879 64 003 3 983 105 799 19 785 26 887 29 695 18 482 275 819 117 553 104 266 155 295

4 526 62 187 3 895 104 151 20 483 27 900 31 699 19 845 308 883 140 536 126 582 192 036

352 1 816 88 1 649 -699 -1 013 -2 003 -1 363 -33 064 -22 983 -22 317 -36 741

7,8 2,9 2,3 1,6 -3,4 -3,6 -6,3 -6,9 -10,7 -16,4 -17,6 -19,1

4 634

6 146

-1 512

-24,6

36 725 8 407

51 794 23 370

-15 069 -14 963

-29,1 -64,0

5


Metalliteollisuus notkahti alkuvuonna Pohjois-Karjalan metalliteollisuudessa (24–30, 33) Euroopan taloustilanteen kehitys näkyy erittäin voimakkaina suhdannevaihteluina. Alkuvuonna investointihyödykkeiden kysyntä on selvästi hiipunut, mikä näkyy yllättävänkin suurena pudotuksena liikevaihdossa ja viennissä. Huolestuttavaa on myös se, että maakunnan metalliteollisuuden liikevaihdon ja viennin kehitys on alkuvuonna ollut selvästi koko maan kehitystä heikompaa.

”liikevaihdon myönteinen kehitys kääntyi laskuun” Maakunnan metalliteollisuuden liikevaihdon myönteinen kehitys kääntyi laskuksi alkuvuonna. Tammi-kesäkuussa liikevaihto supistui peräti 8,1 % edellisvuodesta. Vielä viime vuonna kasvua edellisvuodesta kertyi 27 %. Erityisen huolestuttavaa kehitys oli koneiden ja laitteiden valmistuksessa, jossa kirjattiin lähes 13 % lasku liikevaihdossa. Sama huolestuttava kehitys näkyy metalliteollisuuden viennin kehityksessä, alkuvuonna vienti supistui lähes 9 % edellisvuoden tammi-kesäkuuhun verrattuna. Henkilöstömäärä supistui liikevaihtoa ja vientiä vähemmän, laskua oli noin 3 % edellisvuodesta. Metalliteollisuuden sisällä liikevaihdon kehitys oli vuoden alkukuukausina hyvin vaihtelevaa toimialoittain, koneiden ja laitteiden valmistus (28) sekä sähköteknisten laitteiden valmistus (26–27) supistuivat selvästi. Sen sijaan metallituottei-

den valmistus (25) kipusi vielä lähes prosentin kasvuun liikevaihdossa. Investointien lykkääminen näkyy koneiden ja laitteiden korjauksessa, huollossa ja asennuksessa (33), jossa kirjattiin peräti 7,4 % kasvu. Palveluliiketoimintaan panostaminen on jatkossa entistä tärkeämpää myös siksi, että näin voidaan tasoittaa mahdollisia suhdannevaihteluja. Tarkasteltaessa alkuvuoden heikkoa kehitystä Pohjois-Karjalassa on huomioitava se, että vertailuvuosi 2011 oli erittäin vahvaa toipumisen aikaa metalliteollisuudelle. Vielä viime vuoden lopussa rikottiin kaikkien aikojen liikevaihtoennätyksiä, nyt on selvästi sopeutettu toimintaa heikentyneeseen markkinatilanteeseen. Metalliteollisuuden yrityksiä maakunnassa on lähes 300. Lähiajan tulevaisuudennäkymät ovat epävarmat ja mikäli Euroopan talouskriisi pitkittyy, henkilöstömäärää joudutaan edelleen sopeuttamaan. Vuonna 2009 kriisin ollessa pahimmillaan, nämä henkilöstöjärjestelyt onnistuttiin hoitamaan pitkälti lomautuksilla. Irtisanomisia kannattaakin välttää viimeiseen asti, sillä lähivuosina eläköityminen on metalliteollisuudessa voimakasta ja edessä voi olla nopeastikin osaajapula. Jos taas näkymät paranevat, toipuminen voi olla jälleen hyvinkin nopeaa. Koko talouskriisin ajan isoja investointeja on lykätty, joten investointihyödykkeiden kysyntä voi kasvaa ripeästi taloustilanteen kirkastuessa. Uusien asiakkuuksien hankkimiseksi vientiponnisteluja tulee jatkaa määrätietoisesti.

Metalliteollisuuden toimialojen liikevaihto 90 80

Pohjois-Karjala

1 000 000 euroa kuukaudessa

70 60 50 40 30 20 10 0 01.05 01.06 01.07 01.08 01.09 01.10 01.11 01.12

6

24-30+33 Metalliteollisuus

28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 25 Metallituotteiden valmistus 26-27 Sähköteknisten ym. tuotteiden valmistus 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus


Muovialan lasku loiveni Pohjois-Karjalan maakunnan muovituotteiden valmistuksen (222) liikevaihto kääntyi laskuun viime vuoden lopulla. Kuluvan vuoden alkupuolella liikevaihto kehittyi negatiivisesti, vaikkakin lasku loiveni kesää kohti. Tammi-maaliskuussa laskua kertyi 6,5 % ja huhti-kesäkuussa enää puoli prosenttia edellisvuoden vastaaviin neljänneksiin verrattuna. Muovituotteiden valmistus on tärkeä vientiala Pohjois-Karjalassa, yli puolet tuotannosta suuntautuu vientiin. Muovituot-

teiden valmistuksen vienti kasvoi vuonna 2011 yhteensä 6 %, vaikkakin jo loppuvuonna vienti hieman supistui. Sama kehityssuunta jatkui tämän vuoden alkupuolella, tosin käännettä parempaan on nähtävissä liikevaihdon ohella myös viennissä. Tammi-maaliskuussa vienti laski vielä 11 %, mutta huhti-kesäkuussa enää prosentin. Muovituotteiden valmistuksessa henkilöstömäärä supistui alkuvuonna lähes 2 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.

222

k_222

Muovituotteiden valmistuksen vienti

Muovituotteiden valmistuksen liikevaihto 175

60

125

50

01.12

07.11

01.11

07.10

07.09

01.09

01.10

01.12

07.11

01.11

07.10

01.10

0

07.09

0

indeksi (2005 = 100)

€ / kk trendi koko maa

01.09

10

07.08

25

50

01.08

01.12

07.11

01.11

07.10

01.10

07.09

01.09

07.08

01.08

07.07

01.07

07.06

01.06

07.05

01.05

trendi

20

07.07

€ / kk

30

01.07

50

100

07.06

20

40

01.05

75

1 000 000 euroa

100

indeksi (2005 = 100)

40

150

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 28)

indeksi (2005 = 100)

150

Pohjois-Karjala: vienti (tol 24-30+33)

01.06

60

1 000 000 euroa

0

Koneiden ja laitteiden k_28 valmistuksen liikevaihto

24-30+33

Metalliteollisuuden vienti

0

07.08

0

trendi

01.08

01.12

07.11

01.11

07.10

01.10

07.09

01.09

07.08

01.08

07.07

01.07

0

50

€ / kk

5

25 07.06

01.06

07.05

01.05

0

€ / kk trendi

07.05

2

10

07.07

50

100

01.07

75

4

15

07.06

100

01.06

125

6

150 20

07.05

8

200

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 222)

25

1 000 000 euroa

150

indeksi (2005 = 100)

10

1 000 000 euroa

30

200

Pohjois-Karjala: vienti (tol 222)

01.05

12

0

Jarno Turunen aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

7


Venäjä, WTO ja Pohjois-Karjala

Suomen ja Venäjän taloussuhteiden historia käy oppikirjaesimerkiksi siitä, miten poliittiset suhteet vaikuttavat maiden taloussuhteisiin. Suuriruhtinaskunnalla oli aikanaan kiinteät talousyhteydet emämaan ja varsinkin sen pääkaupungin, Pietarin, kanssa. Tullitilastoista käy ilmi, että Venäjän osuus Suomen viennistä ja tuonnista oli pääosan tuosta ajanjaksosta 40 prosentin tuntumassa. Myös Pohjois-Karjalan sahojen ja ruukkien kehityshistoria eteni paljolti tämän itäyhteyden imussa ja varassa. Lokakuun vallankumous ja Suomen itsenäistyminen katkaisivat nämä naapurialueiden talousyhteydet jokseenkin tyystin. Seuraava täyskäännös tapahtui toisen maailmansodan jälkeen. YYA-sopimus oli poliittinen perusta, jonka puitteissa talousyhteydet kasvoivat merkittäviksi. Itä-Suomen tuotantorakenne aiheutti kuitenkin sen, että täkäläinen itävienti jäi vähäiseksi. Suomen ja Neuvostoliiton bilateraalikaupan vientituotteet tulivat valtaosin muualta Suomesta.

”Pohjoiskarjalaisten yritysten näkökulmasta on erityisen kiinnostavaa se, että samalla avautuu myös mahdollisuuksia yhdistää rajan kahden puolen olevia resursseja” Nyt on eletty jo parikymmentä vuotta uuden ja erilaisen naapuruuden aikaa. Palaaminen yritysvetoisiin taloussuhteisiin myös itäsuunnassa on ollut työläs ja vaiheikas prosessi. Liikesuhteita on viritelty epävarmoissa oloissa. Venäjän lainsäädännön ja politiikan käänteet, korruption tuomat rasitteet ja muuttuvat rajakäytännöt ovat aiheuttaneet hankaluuksia – tunnetuimpana esimerkkinä puutullit. Näistä ongelmista ja yllätyksistä huolimatta kauppa on kasvanut ja investointejakin on tehty lisääntyvässä määrin. Myös useat itäsuomalaiset yritykset ovat hakeutuneet Venäjän markkinoille. Venäjän osuus Pohjois-Karjalan viennistä on kasvusuunnassa, vaikka välillä on otettu takapakkia.

8

Mitä tämän vuoden elokuussa lopullisen sinettinsä saanut Venäjän WTO (World Trade Organization) -jäsenyys tuo muassaan? Aloittaako se peräti aivan uuden vaiheen naapurimaiden ja -alueiden taloussuhteissa? Periaatteellisella tasolla se on historiallinen käänne. Venäjän Federaatio sitoutuu kansainvälisen kaupan yleisiin pelisääntöihin. Näin se myöntyy esimerkiksi siihen, että kauppaan liittyviä ristiriitoja ratkaistaan selkeästi määritellyn sovittelumenettelyn avulla eikä tapauskohtaisesti kulloistenkin poliittisen asetelmien pohjalta. Tämä ei ole vähäinen muutos, sillä ostajien ja myyjien ristiriitoja tunnetusti riittää niin kauan kuin maailmassa kauppaa käydään ja investointeja tehdään. Liittymissopimuksessa määritetään myös tullitasoja ja muita taloussuhteiden perusasioita. Käytännössä nämä linjaukset lisäävät ennustettavuutta sekä tarjoavat ulkomaisille toimijoille uusia mahdollisuuksia käydä kauppaa ja investoida Venäjän markkinoilla. Pohjoiskarjalaisten yritysten näkökulmasta on erityisen kiinnostavaa se, että samalla avautuu myös mahdollisuuksia yhdistää rajan kahden puolen olevia resursseja, vaikkapa puuta ja energia-asioiden osaamista, uusilla tavoilla tuotannossa. Kaupan esteitä koskevat muutokset etenevät tuote- ja toimialakohtaisten aikataulujen mukaan. Joillakin aloilla ne tarjoavat välittömästi tai varsin pian uusia vientimahdollisuuksia, toisilla ne saattavat tuoda uusia venäläisiä kilpailijoita kansainvälisille markkinoille. Näin jäsenyyden seuraukset vaihtelevat, mutta eri organisaatioiden tekemät arviot muutosten nettovaikutuksista ovat yleensä positiivisia. Sitä ne ovat myös Venäjän kannalta, sillä sehän on pitkän harkinnan ja sisäisten ristiriitojen selvittelyn jälkeen liittynyt WTOn jäseneksi vapaaehtoisesti. Kaiken kaikkiaan Suomen ja Venäjän taloussuhteet ovat vahvistumassa, sekä vakiintumassa ja normalisoitumassa - ainakin jos vertailukohdaksi otetaan monenlaisten käänteiden värittämä historia. Heikki Eskelinen professori Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto


WTO poistaa kaupan esteitä ja alentaa tullimaksuja Venäjän WTO-jäsenyys alentaa osin merkittävästikin tullimaksuja, mikä on Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän kannalta hyvin myönteinen asia. Sitäkin suurempi vaikutus voi tulla Pohjois-Karjalalle Venäjän WTO-jäsenyyden myötä poistuvista muista kaupan esteistä. Pohjois-Karjalassa tulisi nyt toimia aktiivisesti Venäjän WTO-jäsenyyden täysitehoiseksi hyödyntämiseksi. Lähes 20 vuoden neuvottelujen jälkeen Venäjän WTO-jäsenyys on nyt toteutunut. Venäjä alentaa heti 1/3 tullitariffeistaan ja loppuosan 1–7 vuoden siirtymäajalla. Tuontitullit Venäjälle laskevat toimialasta riippuen 1–2 -prosenttiyksiköllä.

”Tullimaksujen alennuksia suurempi vaikutus WTO:sta voi tulla siitä, että Venäjä on luvannut poistaa kaupan esteitä” Yksi toimiala poikkeaa kuitenkin tästä, informaatioteknologiatuotteiden tuontitullit poistetaan kokonaan 3 vuoden sisällä. Tämä koskee esim. tietokoneita, telekommunikaatiolaitteita ja tietokoneohjelmistoja. Tällä Venäjä näyttää pyrkivän kehittämään voimakkaasti informaatioteknologiaansa. Pohjois-Karjalassa on informaatioteknologiassa runsaasti osaamista, joten nyt näillä toimijoilla on etsikkoaikansa Venäjän suurille markkinoille pääsemiseksi. Raakapuun vientitullit Venäjältä laskivat välittömästi WTO:n tultua voimaan. Havupuun vientitullit laskivat 50 %:lla ja lehtipuun 25 %:lla. Puutullien alennuksen arvioidaan tuovan Pohjois-Karjalan metsäteollisuudelle 2–5 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Tämän odotetaan vaikuttavan vahvemmin vasta keväästä 2013 alkaen, kun rajan takana operoivat puunhankintaorganisaatiot on luotu uudelleen.

Tullimaksujen alennuksia suurempi vaikutus WTO:sta voi tulla siitä, että Venäjä on luvannut poistaa kaupan esteitä. Yleisenä muutoksena on, että ulkomaisia tuotteita ei voi enää syrjiä suhteessa Venäjän kotimaisiin tuotteisiin tai palveluihin. Venäjän palvelualat avataan kilpailulle ja ulkomaisille sijoittajille. Venäjä on sitoutunut selkeään ja oikea-aikaiseen ilmoittamiseen lainsäädännön muutoksista. Kaupankäynnin ja tullausprosessin byrokratiaa vähennetään jne. Pohjois-Karjalan yritysten viennin arvo Venäjälle oli vuonna 2011 yhteensä lähes 100 miljoonaa euroa. Venäjän osuus Pohjois-Karjalan viennistä oli reilut 8 %. Metallin osuus Pohjois-Karjalan Venäjän viennistä oli yli puolet. Näyttää ilmeiseltä, että WTO:n ansiosta Pohjois-Karjalan vienti Venäjälle tulee kasvamaan merkittävästi. Tuonti Venäjältä Pohjois-Karjalaan on koostunut lähes yksinomaan tuontipuusta. Erityisesti koivukuitupuun merkitys maakunnan metsäteollisuudelle on suuri ja on omiaan turvaamaan nykyisen puunjalostuskapasiteetin säilymistä. Ainakaan tällä hetkellä ei ole odotettavissa tuontipuuhun perustuvan lisäkapasiteetin rakentamista. Tuontipuu lisännee kuitenkin mielenkiintoa bioenergian tuotantoa lisä��vien investointien sijoittumiselle Pohjois-Karjalaan. Toisaalta tuontipuu vaikuttaa myös kotimaiseen puumarkkinatilanteeseen. Pohjois-Karjalalla on nyt etsikkoaika WTO-ratkaisun jälkeen. Meidän tulee huolehtia siitä, että pystymme hyödyntämään näin syntyneet uudet mahdollisuudet täysimääräisesti. Voisiko esim. Pohjois-Karjalasta muodostua läntisille yrityksille merkittävä jalansija tähdättäessä Venäjän kasvaville markkinoille?

Pekka Myllynen strategiapäällikkö Pohjois-Karjalan ELY-keskus

9


Rakentamisessa raju käännös Rakentamisen toimialan liikevaihto (F) on ollut kuluvan vuosituhannen ajan takuuvarma kasvuala maakunnassa ja Suomessa. Ainut laskusuhdanteinen vuosi on ollut 2009. Maakunnan liikevaihto kasvoi vielä viime vuonna yhteensä 11,4 %. Koko maan tasolla kasvua oli lähestulkoon saman verran eli 11,6 %. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihdon kehityssuunta maakunnassa muuttui radikaalisti ja liikevaihto supistui 1,6 %. Huhti-kesäkuussa liikevaihto laski jo 4 %. Yhteensä puolen vuoden saldoksi tuli 3 %:n vähennys. Pohjois-Karjalan

kehitys meni näiltä osin vastavirtaan, sillä koko maan tasolla toimialalla koettiin hyvä 8 %:n kasvu ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Muutoksen taustalla on alan synkkä kehitys Keski-Karjalassa, jossa laskua tuli yli 15 miljoonaa euroa. Pielisen Karjalassa kasvua oli lähes 3 miljoonaa ja Joensuun seudulla 724 000 euroa. Alan liikevaihto oli puolivuotiskaudella 270,5 miljoonaa euroa ja viime vuoden saldo 661 miljoonaa. Toimialan henkilöstömäärä kasvoi viime vuonna 3,6 % ja kuluvan vuoden alussakin vielä 2,8 %.

k_F

Rakentamisen liikevaihto 90

300

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol F)

80

200

50

150

40 30

100

20

Sahat 10 miljoonaa miinukselle

Puutavaran valmistus sukelsi umpsukkeliin

Suhdanneherkällä puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen (161) toimialalla vuodet 2010 ja 2011 olivat kasvun aikaa. Kuluvan vuoden alussa liikevaihto kääntyi alavireiseksi, kun laskua tuli 6,3 %. Euromääräisesti liikevaihdon pudotus oli 10,2 miljoonaa euroa. Seutukunnittain summa jakautui siten, että Joensuun seutukunnalla laskua oli 2,1 miljoonaa, KeskiKarjalassa 2 miljoonaa ja Pielisen Karjalassa 6,1 miljoonaa. Samalla on toki huomioitava, että sakkauksesta huolimatta puolivuotisjakson liikevaihto oli neljänneksi suurin vuosituhannen alusta saakka tarkasteltuna. Vielä viime vuonna sahojen viennin liikevaihdon muutos päätyi 2,8 %:n kasvuun. Kuluvan vuoden alkukuukausina vienti oli kääntynyt jo 2,4 %:n laskuun. Linjan mukaisesti negatiivinen kehitys näkyi myös henkilöstön määrässä. Alan henkilöstön pari vuotta jatkunut kasvu taittui alkuvuodesta 8,2 %:n laskuun.

Puutavaran, puutuotteiden sekä huonekalujen valmistuksen (162+310) liikevaihto sukelsi kevätkaudella maakunnassa 20 % miinukselle. Puhoksen lastulevytehtaan sulkeminen selittänee Keski-Karjalan liikevaihdon valtavan 64 %:n laskun. Euroissa tämä tarkoittaa lähes 15 miljoonaa. Myös Pielisen Karjala oli lievässä 644 000 euron ja 12,7 %:n laskussa. Joensuun seutukunta sinnitteli 4,2 %:n nousussa, mutta ala on seutukunnassa niin pieni, ettei 1,5 miljoonan kasvu tuonut maakunnan lukuihin lohtua. Suhdanneherkän alan vienti kasvoi vielä viime vuoden alkupuolikkaalla hyvät 22,3 %. Toisella vuosipuolikkaalla kehityksen suun-

10

01.12

07.11

01.11

07.10

01.10

07.09

01.09

07.08

01.08

07.07

50

01.07

07.05

01.05

0

07.06

€ / kk trendi koko maa

10

01.06

1 000 000 euroa

60

indeksi (2005 = 100)

250

70

0

ta kuitenkin muuttui rajusti ja vienti supistui heinä-joulukuussa 21,5 %. Tuoreimmalla tarkastelussa olleella ajanjaksolla tammi-kesäkuussa viennin negatiivinen kehitys jatkui, kun laskua kertyi yhteensä 31,6 %. Henkilöstömäärän osalta viime vuosi näytti hyvältä kolmen laihan vuoden jälkeen. Viime vuodelle kasvua kertyi 6,4 %. Kuitenkin, kuten jo viime vuoden loppukuukausien huonosta kehityksestä oli odotettavissa, niin kevätkaudella henkilöstö supistui 14,7 %.

Rauno Jussila viestintäpäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto


Kivialalla alavirettä Pohjois-Karjala on vahva kivituotteiden valmistuksen keskittymä. Kivituotteita valmistavia yrityksiä on maakunnassa runsas 20 ja tunnetuimmat tuotteet ovat vuolukiviset tulisijat. Vuoden 2010 yritystilastojen perusteella koko maan kivituotteiden valmistuksen liikevaihdosta yli 30 % syntyi Pohjois-Karjalassa ja lähes kolmannes alan työpaikoista sijaitsi maakunnassa. Kivituotteiden valmistuksen toimialan (tol 237) kehitys on ollut viime vuodet alavireistä. Liikevaihdolla mitattuna toimialan huippu ajoittuu vuoteen 2006, jolloin maakunnan kivituoteteollisuuden liikevaihto ylitti 75 miljoonaa euroa. Liikevaihdon huipputasosta on tultu kolmannes alaspäin ja vuonna 2011 toimialan liikevaihto jäi alle 50 miljoonaan euroon. Toimialan liikevaihto putosi vuonna 2009 lähes neljänneksen, jonka jälkeen liikevaihdon pienenemisvauhti on rauhoittunut. Vuonna 2010 laskua tuli 4,5 % ja vuonna 2011 puolestaan 2,3 %. Alkuvuoden molemmat kvartaalit jäivät viime vuoden tasosta, tammi-maaliskuussa -4,5 % ja huhti-kesäkuussa -1,2 %. Kokonaisuutena vuoden ensimmäisellä puoliskolla jäätiin 2,7 % edellisvuoden liikevaihdosta.

Kivialan työllisyys kehittyi alkuvuonna negatiivisesti, toimialan henkilöstömäärä laski 6,9 % Pohjois-Karjalassa. Vuolukivisten tulisijojen kysynnän heikkeneminen on johtanut työvoimatarpeen vähenemiseen ja työvoiman lomautuksiin maakunnassa. Vuonna 2011 Pohjois-Karjalan kivialan yritysten liikevaihdosta 43 % eli yli 21 miljoonaa euroa tuli viennistä. Kivituotteiden viennin huippuvuosi oli 2006, jolloin toimialan liikevaihdosta 58 % tuli viennistä ja euroina viennin arvo oli kaksinkertainen, 43,3 miljoonaa euroa, viime vuoteen verrattuna. Vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla kivituotteiden vienti kääntyi 3,9 % kasvuun ja oli arvoltaan yli 10,5 miljoonaa euroa. Yleinen talouden epävarmuus ja ennakoitu hitaan kasvun jakso Euroopassa vaikuttavat kivituotteiden valmistuksen näkymiin. Kivituotteilla on hyvä maine ekologisina ja pitkäikäisinä tuotteina, joka tukee niiden käytön laajenemista tulevaisuudessa. Maakunnan kiviteollisuuden vahvuus on korkea osaaminen yhdistettynä hyvälaatuiseen raaka-aineeseen ja jatkuvaan tuotekehitykseen. Tuukka Arosara projektipäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

k_237 Kivialan liikevaihto

10

200

1 000 000 euroa

150

5

100

50

indeksi (2005 = 100)

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 237)

€ / kk

01.12

07.11

01.11

07.10

01.10

07.09

01.09

07.08

01.08

07.07

01.07

07.06

01.06

07.05

01.05

trendi

0

0

k_10-12 Elintarviketeollisuuden liikevaihto

20

200

150

10

100

5

01.12

07.11

01.11

07.10

01.10

07.09

01.09

07.08

01.08

07.07

01.07

07.06

01.06

07.05

0

50

€ / kk trendi koko maa

0

indeksi (2005 = 100)

15

01.05

1 000 000 euroa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 10-12)

Viime vuonna 188 miljoonan euron kakku Maakunnan elintarviketeollisuuden (10-12) liikevaihto oli viime vuonna 188 miljoonaa euroa. Kasvua oli maltilliset 1,9 %. Koko maan tasolla vuotuinen kasvu oli vauhdikas 7,3 %. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä maakunta kiri kiinni valtakunnallista vauhtia ja kasvua kertyi peräti 5,9 %. Toisella neljänneksellä jäätiin kuitenkin vain 1,5 %:n kasvuun. Puolen vuoden tarkastelussa päädyttiin kohtuulliseen 3,6 %:n kasvuun. Elintarvikkeita valmistavien yritysten määrä on ollut laskusuunnassa 90-luvun lopun huippuluvuista. Viime vuonna yrityksiä oli 129, kun esimerkiksi vuonna 1998 yllettiin lähes 160 yritykseen. Tällä hetkellä suuri osa, noin 90 yritystä, on pieniä alle 5 henkilöä työllistäviä. Ulkomaan vientiä harjoittaa puoli tusinaa yritystä ja viennin arvoksi summautui viime vuonna 13 miljoonaa euroa. Alan henkilötyövuodet ovat kääntyneet kasvukäyrälle. Vuonna 2009 henkilötyövuodet vähenivät 1,2 % ja vastaava negatiivinen suuntaus jatkui vielä vuonna 2010, kun laskun puolella oltiin 2,3 %. Suuntaus kääntyi viime vuonna ja kasvuksi kirjautui 4,5 %. Kuluvan vuoden alkupuolella hyvä suuntaus on jatkunut 1,4 %:n kasvuna. Alalla on jo vuosia ollut havaittavissa, että henkilöstön merkittävin kasvu tapahtuu suurimmissa yrityksissä. Maakunnan elintarviketeollisuudessa työskentelee lähes tuhat henkilöä. Suurimpia työllistäjiä ovat Valion juustola, HKScanin teurastamo ja lukuisat leipomot. Työvoiman osalta huippuvuosi oli 1994, jolloin alalla työskenteli peräti 1 100 henkilöä. Henkilöstöpuolen kehitys on ollut maltillista, toki hienoisessa laskusuunnassa. Aktiivisten maatilojen lukumäärä maakunnassa on noin 2 500 ja niillä työskentelee noin 3 500 henkilöä.

Rauno Jussila viestintäpäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

11


Kevätkauden kovin kasvuala maakunnassa oli ehkä hieman yllättäen liike-elämän palvelut. Laajaan, useita alatoimialoja kattavaan luokkaan kuuluu kaksi päätoimialaa (M+N). Pääluokka M kattaa ammatillisesti, tieteellisesti ja teknisesti erikoistuneet toiminnat, jotka vaativat korkeatasoista osaamista. Pääluokka N puolestaan kattaa liikeelämän yleiset rutiiniluonteiset ja useimmiten lyhytkestoiset tukipalvelut. Ala eteni myötätuulessa koko viime vuoden. Vuotuinen liikevaihto nousi yhteensä 8,6 %. Sama suuntaus jatkui myös kevätkaudella ja kasvuksi kirjautui 7,5 %.

Ripeän kasvun ala on kuluvan vuosituhannen aikana kirjannut viitenä vuotena yli kymmenen prosentin kasvun. Negatiivisella puolella on käyty vain vuonna 2009. Euroissa mitattuna ala ei ole toki suuri, viime vuoden liikevaihto oli 206 miljoonaa. Ala asettuu siis kokoluokassaan metallituotteiden valmistuksen ja elintarviketeollisuuden väliin. Liikevaihdon hyvä kehitys heijastui vielä viime vuonna henkilöstön 5,4 %:n kasvuun. Kuluvan vuoden alussa kasvu hiipui, siten että kevätkaudelle summautui heikohko 0,9 %:n kasvu.

k_M+N

Liike-elämän liikevaihto 25

250

20

200

15

150

10

100

5

50

€ / kk

indeksi (2005 = 100)

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol M+N)

1 000 000 euroa

01.12

07.11

01.11

07.10

01.10

07.09

01.09

07.08

01.08

07.07

01.07

07.06

01.06

07.05

0

01.05

trendi

0

k_G

Kaupan alan liikevaihto

150 160

120

100

80 50 40

01.12

07.11

01.11

07.10

01.10

07.09

01.09

07.08

01.08

07.07

01.07

07.06

01.06

€ / kk trendi koko maa

07.05

0

indeksi (2005 = 100)

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol G)

01.05

Tukku- ja vähittäiskaupan (G) liikevaihto kasvoi viime vuonna 6,3 %. Tammi-kesäkuussa kasvua kertyi 7,8 % ja heinä-joulukuussa 4,9 %, joten kasvukehitys oli melko tasaista ja myötäili valtakunnallista tilannetta. Kuluvan vuoden alkupuolella kasvu oli koko maassa hieman Pohjois-Karjalaa reippaampaa, sillä liikevaihto kohosi tammi-kesäkuussa 5,8 %, kun maakunnassa jäätiin 2,7 %:iin. Euromääräisesti maakunnallinen kasvu merkitsi 22 miljoonaa. Suurin osa alan liikevaihdosta, 81 %, tuli Joensuun seutukunnasta. Ilahduttavasti kaikki seutukunnat olivat kaupanalalla positiivisessa vireessä, Pielisen Karjalassa kasvu oli 0,5 %, Keski-Karjalassa ja Joensuun seudulla molemmissa sama 2,9 %. Ala on ollut koko vuosituhannen lähes poikkeuksetta hienoisessa alle kymmenen prosentin vuosikasvussa. Kehitys on noudatellut valtakunnallista, toki alati joitakin prosenttiyksikköjä perässä laahaten. Vuonna 2000 alan liikevaihto maakunnassa oli 1 234 miljoonaa euroa, kun viime vuonna summaksi kirjautui jo 1 746 miljoonaa. Vuosien varrella alan henkilöstömäärä on aaltoillut liikevaihtoa enemmän, välillä kasvaen ja välillä vähentyen. Tilannetta kuvannee vuonna 2010 tapahtunut 2,4 %:n väheneminen, jota sitten seurasi viime vuoden 3,8 %:n kasvu. Kuluvan vuoden kevätkaudella päästiin taas hyvään 5,3 %:n kasvuun. Kaupan kehityksen yhtenä osatekijän on suotuisasti jo vuosia kehittynyt tax free – myynti. Kesäkuun lopulla maakunnan myynti oli kiitettävässä 39 %:n kasvussa. Hieman pidemmän aikavälin (2006-2011) tarkastelu avaa tax free –myynnin kasvua. Joensuussa myynti on noussut 1,8 miljoonasta 9,6 miljoonaan, vastaavasti Kiteellä ja Tohmajärvellä oltiin 2006 vielä 166 192 eurossa, mutta viime vuonna jo 565 309 euron myynnissä. Kasvu on ollut kiitettävää myös Lieksan, Nurmeksen ja Juuan alueella, jossa vastaavat luvut ovat 13 863 vuonna 2006 ja viime vuonna 66 806 euroa.

Liike-elämän palvelut kasvun piikkipaikalla

1 000 000 euroa

Kauppa käy – mutta rauhallisesti

0

Rauno Jussila viestintäpäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

12


Kiinteistöala jäi valtakunnan kasvuvauhdista Kiinteistöalan (L) liikevaihto on ollut koko kuluvan vuosituhannen ajan tasaisen varma kasvuala, vaikka mitään suuria loikkia ei ole tapahtunutkaan. Alan liikevaihto maakunnassa kehittyi vuonna 2011 myönteisesti kaikilla neljänneksillä lukuun ottamatta viimeistä, jolloin liikevaihto supistu 3,3 %. Vuotuinen liikevaihdon kasvu oli hienoinen 0,8 %. Kuluvan vuoden kevätkauden kahdella ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto

kehittyi myönteisesti. Tammi-maaliskuussa kasvua kertyi 3,5 % ja huhti-kesäkuussa 1,6 %. Vuosipuolikkaalle summautui kohtuullinen 2,5 %:n kasvu, mikä on euromääräisesti noin miljoona. Koko maan tasolla kasvu oli kuitenkin huomattavasti ripeämpi 7,3 %. Liikevaihdosta 83 % tulee Joensuun seutukunnalta. Maakuntatasolla alan vuotuinen liikevaihto oli viime vuonna 84 miljoonaa. Summa on tuplaantunut vuosituhannen alusta.

Henkilöstömäärä lähti viime vuonna jyrkkään laskuun, kun määrä supistui 16,6 %. Käänne parempaan tapahtui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa, henkilöstömäärän noustua 5,9 % vuotta aiemmasta. Toisella neljänneksellä kasvu kuitenkin hyytyi 0,5 %:iin. Kevätkauden kasvuksi summautui kuitenkin kohtuullinen 3,1 %.

k_H Kuljetusten liikevaihto

k_L Kiinteistöalan liikevaihto

10

200

30

200

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol L)

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol H)

10

01.12

07.11

01.11

07.10

01.10

07.09

01.09

07.08

01.08

07.07

01.07

07.05

0

50

€ / kk trendi koko maa

01.05

01.12

07.11

01.11

07.10

01.10

07.09

01.09

07.08

01.08

07.07

0

indeksi (2005 = 100)

100

5

01.07

07.06

01.06

07.05

0

01.05

€ / kk trendi

15

07.06

50

20

01.06

100

150 1 000 000 euroa

1 000 000 euroa

5

indeksi (2005 = 100)

25 150

0

Joensuu hinasi kuljetukset plussalle Kuljetuksen ja varastoinnin toimialan (H) liikevaihto kehittyi viime vuonna niin Pohjois-Karjalassa kuin koko maankin tasolla myönteisesti. Liikevaihto kohosi maakunnassa 6,2 %, kun maan kehitys oli 7,5 %. Euroissa viime vuoden liikevaihto oli 253 miljoonaa, mikä on 2000-luvun paras tulos. Vuosituhannen alussa liikuttiin noin 50 miljoonaa alemmalla tasolla. Kuluvan vuoden alussa liikevaihdon kehityksen hyvä vire alkoi hiipumaan, sillä kasvu jäi 1,9 %:iin. Huolestuttavaa on, että vii-

meiset kuukaudet ennen kesälomaa painuivat jo negatiiviselle puolelle. Joensuun seutukunnan kuljetukset muodostavat 73 % kaikista kuljetuksista ja niiden kasvu kompensoi muiden seutukuntien laskussa olevia lukuja. Vastaava kehitys oli havaittavissa myös henkilöstön puolella, sillä ensimmäisellä vuosipuolikkaalla vähennystä tuli 2,5 %. Kuljetusalalla toimii maakunnassa 678 yritystä. Vuonna 2 000 yrityksiä oli vielä reilu 800.

13


Teleala edelleen positiivisena häisenä. Henkilöstömäärä ei ole kasvanut kolmen viimeisen neljänneksen aikana. Kuluvan vuoden alkupuolella henkilöstömäärä väheni 1,6 % edellisvuodesta. Toimintojen tehostuminen ja ehkä myös yrityskoon kasvaminen ja yritysten fuusioituminen lienee eräs kehitystä kuvaava ja selittävä tekijä, joka alalle on tyypillistä. Joensuun Tiedepuiston viimeisimmän vaiheen valmistuttua on uutta toimitilaa

tullut tarjolle runsaasti, mikä mahdollistaa Tiedepuistoon soveltuvan ICT-alan yritystoiminnan laajentumisen. Onkin oletettavaa, että lievä positiivinen kehitys alalla säilyy edelleen, etenkin kun yleisesti ennustetaan, että ICT-alan kokonaistuotannosta ohjelmistotuotannon osuus kasvaa koko ajan ja laitevalmistuksen ja televiestinnän osuus laskee, mikä kuvastaa siirtymistä kohti digitaalista palvelutuotantoa.

Telealan liikevaihtok_61-63 150

Pohjois-Karjala: liikevaihto (61-63)

10

100

5

50

indeksi (2005 = 100)

15

1 000 000 euroa

€ / kk

01.12

07.11

01.11

07.10

01.10

07.09

01.09

07.08

01.08

07.07

01.07

07.06

01.06

07.05

trendi

0

01.05

Liikevaihdon vuosimuutos televiestinnän, ohjelmistojen ja tietopalvelutoiminnan aloilla (61-63) pysyi edelleen positiivisena ja kasvua kertyi edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna 3,2 %. Sillä ei kuitenkaan ylletty parhaimpien alojen kasvulukuihin. Toimialan tuotannon arvo on pysynyt pitkään vakaalla ja tasaisella tasolla ollen noin 11 miljoonaa euroa kuukaudessa. Kvartaalitasolla tarkasteltuna on oltu jo viisi viimeisintä kvartaalia positiivisessa kehityksessä, mikä edelleen vahvistaa käsitystä siitä, että ala on saavuttanut vakiintuneen ja kasvusuuntautuneen tilan. Toinen kvartaali oli tosin jo huomattavasti huonompi kuin ensimmäinen, mikä voisi ennakoida heikompaa kehitystä loppuvuodeksi. Verrattuna kaikkien toimialojen liikevaihdon kehitykseen on tietotekniikka-alan kehitys ollut parina viime vuonna kuitenkin suhteessa vaatimattomampaa. ICT-toimiala on edelleen voimakkaasti keskittynyt Joensuun seudulle, sillä lukuja ei volyymin vähäisyyden takia ole saatavilla Pielisen Karjalan ja Keski-Karjalan seutukuntien osalta. Koko maakunnan ICT-toiminnoista 99 % on Joensuun alueella. Huolimatta liikevaihdon kehityksen pysymisestä positiivisena jo pitkään, on vaikutus henkilöstömäärän kasvuun pysynyt vä-

0

Jarmo Heiskanen tietopalvelupäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Sosiaali- ja terveyspalvelujen työvoiman tarve kasvaa Toimialalla oli Suomessa viime vuonna noin 400 000 työllistä eli 16 % kaikista työllisistä. Alalla on keskimääräistä vanhempi työvoiman rakenne, yli 50-vuotiaita on 37 %, mikä merkitsee lähivuosina suurempaa poistumaa eläköitymisen myötä. Samanaikaisesti kasvaa myös palvelujen tarvitsijoiden määrä erityisesti iäkkäimpien ikäluokkien määrän lisääntyessä, mikä voidaan havaita selvimmin juuri Itä-Suomessa. Työvoiman tarvelaskelmat perustuvat VTT:n esittämään tavoiteskenaarioon, jossa edellytetään, että palvelutarpeet myöhentyvät noin viidellä vuodella, työn tuottavuus kasvaa prosentin vuodessa ja alan koulutukseen pääsevät valmistuvat ja siirtyvät työelämään. Sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan ainakin 20 000 uutta työntekijää vuoteen 2025 mennessä koko maassa. Työvoiman saatavuusongelmat ovat selvästi lisääntyneet. Noin 40 % alan toimipaikoista ilmoitti viime vuonna vaikeuksista löytää sopivaa työvoimaa. Eniten rekrytointiongelmia on aiheuttanut työnhakijoiden

14

puutteellinen koulutus, työn tilapäisyys ja erityisosaamisen puute. Työvoiman saatavuudessa on alueellisia eroja, mutta pulaa on koko maassa, etenkin lääkäreistä ja sairaanhoitajista. Maassamme jo asuvien maahanmuuttajien kouluttaminen ja työllistyminen sekä maan ulkopuolelta tulevan henkilöstön rekrytointi ovat kynnyskysymyksiä lähivuosina (TEM analyysejä 42–43/2012). Pohjois-Karjalan (Q) yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden palkkasumma kasvoi melko tasaisesti koko vuoden 2011 ajan vuosikasvun ollessa 8,4 %. Koska kattavia liikevaihtotietoja ei ole saatavilla, seurataan yritysten palkkasumman kehitystä. Monet maakunnan kunnista ovat ulkoistaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen yrityksille palvelujen kilpailuttamisella ja palvelusetelin käyttöönotolla, joilla on ollut vaikutusta yritysten määrään kasvuun ja yksityisen liiketoiminnan kehittymiseen. Viime vuonna Pohjois-Karjalan kuntien toimintamenot kasvoivat. Toimintameno-

jen kehitystä kuvaava toimintakate heikkeni 4,4 %, kun taas julkiset tulot kasvoivat 2,1 %. Kuntien käyttötalouden tilanne heikkeni koko maata enemmän. Kuntatalouden heikkenemisen myötä kunnilla on merkittäviä haasteita lisätä toiminnan tuottavuutta peruspalvelujen järjestämisessä. Kunnat tarvitsevat uusia toimintamalleja ja nykyisen toiminnan tuottavuuden tehostamista yhteistyössä yksityisten palvelutuottajien kanssa. Maakunnassa tarvitaan suurten monikansallisten yritysten rinnalle vahvaa pk-yritystoimintaa tukemaan kuntien palvelutuotantoa maakunnan elinvoimaisuuden vahvistamiseksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Irma Ahokas-Kukkonen maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliitto


Majoitus mitaleille kasvussa Majoitus- ja ravitsemistoiminnan (I) liikevaihto on pysynyt positiivisessa kasvuvireessä jo vuodesta 2004 alkaen. Toki valtakunnan luvuista on yleensä jääty hieman alhaisemmalle tasolle. Maakunnassa alan liikevaihto kasvoi vuonna 2011 melko tasaisesti vuoden jokaisella neljänneksellä ja kasvua kertyi 4 %. Kuluvan vuoden alkupuolella kehitys jatkui samansuuntaisena, puolen vuoden nousu oli 4,7 %. Kasvuprosentti oli ilahduttavasti maakunnan kaikkien alojen vertailussa kolmannella sijalla. Vuonna 2000 alan euromääräinen liikevaihto oli 89 miljoonaa euroa, kun viime vuonna päästiin jo 121 miljoonan tasolle. Summasta lähes puolet kertyy Joensuun seudulta, kasvulukukin seutukunnalla oli peräti 6 %. Tätä selittää ainakin Kontiolahden ampumahiihtokisojen aikaansaama majoituspiikki alkuvuodesta. Työntekijöiden määrä pysyi vielä viime vuonna lähes edellisvuoden tasolla. Positiivinen piristyminen tapahtui kuluvan vuoden alkukuukausina ja puolivuotisjakson kasvuksi summautui 3,5 %, mikä on korkein puolivuotiskasvu sitten vuoden 2008 alun.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto k_I 16

200

150

8

100

4

01.12

07.11

01.11

07.10

01.10

07.09

01.09

07.08

01.08

07.07

01.07

07.06

01.06

07.05

0

50

€ / kk trendi koko maa

indeksi (2005 = 100)

12

01.05

1 000 000 euroa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol I)

0

Rauno Jussila viestintäpäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Ekovoimalaitos käynnistää Puhoksen teollisuusalueen uusinvestoinnit Ekokem Oyj valmistelee ekovoimalaitoksen ensimmäisen vaiheen rakentamista Puhoksen teollisuusalueelle. Teholtaan 20 megawattisen laitoksen kustannusarvio on noin 35 miljoonaa euroa. Laitoksella on luvat valmiina ja rakentamaan päästään todennäköisesti keväällä 2013. Myöhemmin toisessa vaiheessa on tarkoitus rakentaa toinen vastaavankokoinen yksikkö. Ekovoimalaitoksen investointipäätöstä on odottanut useampi yritys. Viime syksynä konkurssiin menneen Puhos Board Oy:n lastulevytehtaan toimintaa on jatkamassa suomalais-venäläinen Fiater Oy. Sen toiminta käynnistyy heti, kun rahoitus saadaan lopullisesti järjestettyä. Alkuvaiheessa tuotantoon tarvitaan 80 työntekijää. Lastulevytehtaan työvoimakoulutukseen oli yli 200 hakijaa, joten työvoiman saatavuus on turvattu. Myös iso teollisuustila, entinen Havukaisen halli odottaa uutta toimintaa. Syksyn aikana on neuvoteltu puukalustetuotantoyrityksen sijoittumisesta halliin. Jos investointi toteutuu suunnitellusti, tuotanto

käynnistyy ensi vuoden syksyllä. Uusien investointien arvo on noin 8 miljoonaa euroa. Puhoksen alue kiinnostaa muutenkin vientiä harjoittavia yrityksiä. Erityisesti Venäjän liittyminen WTO:n jäseneksi lisää itärajan kiinnostavuutta yritysten miettiessä sijoittumistaan, kun viennin rajoitusten ja tullimääräysten odotetaan helpottuvan. Venäjän läheisyys ja hyvät tavaraliikenneyhteydet ovat lisänneet Puhoksen teollisuusalueen houkuttelevuutta, Niiralan raja-asema sijaitsee vain 50 kilometrin päässä Puhoksesta. Puhoksessa riittää tilaa uusille investoinneille. Kaavoitettua tonttimaata on lähes 300 hehtaaria. Syväsatama ja teollisuusraiteet sekä kuutostie helpottavat tavarakuljetuksia maitse ja vesiteitse. Puhoksessa toimii kansainvälisiä yrityksiä: Stora Enson Kiteen saha, Dynea Chemicalsin ostanut saksalainen Surfactor Finland Oy ja Momentive Specialty Chemicals Oy. Uusi ekovoimalaitos parantaa myös näiden yritysten toimintaedellytyksiä.

Suvi Spoof seutumarkkinoija Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI

15


www.josek.fi

Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy www.keti.fi

JOSEKin toiminta-ajatuksena on vahvistaa ja monipuolistaa elinkeinorakennetta, kehittää seudun kilpailukykyä ja parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kansainvälistyvässä ympäristössä. Tavoitteisiin pyritään yhteistyötä kehittämällä.

Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI on Keski-Karjalan kuntien omistama elinkeinoyhtiö. KETIn tehtävät painottuvat erityisesti yritysneuvontaan, kehittämishankkeiden toteutukseen sekä seutumarkkinointiin.

www.pikes.fi

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES PIKES ohjaa ja toteuttaa aktiivisesti Pielisen Karjalan omaehtoista kehitystä ja uusiutumista. PIKESin tehtävänä on tuottaa yrityspalveluja ja neuvoa yrittäjiä, toteuttaa kehityshankkeita osakaskunnille ja yrityksille, huolehtia seutumarkkinoinnista, tehdä edunvalvontaa ja edistää ja toteuttaa seutuyhteistyötä.

www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala

Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtionhallinnon alueellinen kehittämis- ja palvelukeskus. Sen palvelut ja tehtävät jakaantuvat kahdelle vastuualueelle 1) Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri ja 2) Ympäristö ja luonnonvarat. Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tehtävät hoidetaan Pohjois-Karjalan osalta Pohjois-Savon ELY-keskuksessa.

Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/POKETTI-hanke Päätoimittaja: Rauno Jussila Tilastoaineisto: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Aineistojen käsittely, taulukot ja kuviot: Tuukka Arosara ja Hanna Silvennoinen, POKETTI-hanke Graafinen suunnittelu ja taitto: Laura Jussila Kuvat: Keijo Penttinen (s. 1, 14), Eija Hiltunen (s. 2), Rauno Jussila (s. 6), Joensuun Meskari Oy (s. 7), Stock.XCHNG (s. 8, 9, 11, 13), Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI (s. 9, 15) Stockvault (s. 11, 14), morgueFile (s.12-13) Painatus: Kopijyvä Oy Painosmäärä: 1 400 kpl Ilmestyminen: kaksi kertaa vuodessa

Julkaisu on luettavissa myös Internetissä: www.poketti.fi/trendit, www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto, www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala, www.josek.fi, www.keti.fi, www.pikes.fi


Pohjois-Karjalan TRENDIT 2/2012