__MAIN_TEXT__

Page 1

Pohjois-Karjalan

trendit Talouskatsaus 1/2016

POHJOIS-KARJALAN TALOUDESSA

varovaista toiveikkuutta VIENTI VETÄÄ

riemastuttavan hyvin

POHJOISKARJALAINEN KOIVU

kankaaksi Kiinaan BIOTALOUTEEN UUSI

globaali toimija METSÄBIOTALOUDESSA

menossa vilkas kevät


ILMASSA

varovaista toiveikkuutta Pohjois-Karjalan yrityssektorin liikevaihdon kasvuluvut ovat tällä vuosikymmenellä useaan otteeseen yltäneet sijoitukseen maakuntavertailun kärkikolmikossa. Vuosikymmenen edetessä kasvu on kuitenkin hidastunut ja vuoden 2015 alkupuoliskolla liikevaihdon muutosluvut painuivat pakkaselle (-2,1 %). Myös työttömyysluvut heikentyivät parin vuoden myönteisemmän vaiheen jälkeen. Tuoreet liikevaihtotiedot kertovat, että vuoden 2015 loppua kohden kehityskuva jälleen parani ja kolmannen vuosineljänneksen hienoinen alamäki (-0,3 %) kääntyi viimeisellä neljänneksellä jo kasvuksi (+1,4 %). Samaan aikaan kun viennin veto on koko maan tasolla hyytynyt ja talouden kehitys on entistä selkeämmin epävarmuuden leimaaman kotimaisen kysynnän varassa, Pohjois-Karjalan kehityksen vahvana veturina on viime vuosina ollut teknologiateollisuuspainotteinen vientisektori. Vuoden 2015 jälkimmäisellä puoliskolla maakunnan yritysten vientiliikevaihto kasvoi edelleen (+6,3 %), kun koko maan tasolla saldoksi kirjattiin vastaavaa kokoluokkaa ollut viennin lasku (-6,6 %) ja jo seitsemäs perättäinen negatiivinen puolivuotisjakso. Pohjois-Karjalassa vientiteollisuuden alat eivät olleet ainoita hyvässä vedossa olleita toimialoja, kasvussa olivat myös mm. rakentaminen, luovat alat sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta. Toimialarakenteen monipuolisuus onkin maakunnan valtti – kasvu ei ole ollut yhden kortin varassa eikä ole sitä jatkossakaan. Monen alan kasvun moottoreita ovat joka tapauksessa vienti ja kansainvälistyminen. Tulevaisuutta ajatellen erityisen paljon odotetaan biotaloudelta. Loppuvuodesta 2015 valmisteltu Pohjois-Karjalan biotalouden kasvupaketti on laaja maakunnallinen kärkihankekokonaisuus, joka muodostuu lukuisista kehittämis- ja investointitoimenpiteistä. Joen-

pohjois-karjala.fi

facebook.com/pkmaakuntaliitto

@pkliitto

suuhun sijoittuneen metsäbiotalouden kansainvälisen huippuosaamiskeskittymän vahvistaminen ja maakunnan biotalousinvestointien liikkeelle saaminen ovat tavoitteita, joita maakunnan toimijat yhdessä edistävät. Biotalouden huippuosaaminen palvelee paitsi koko Suomen biotalouden kehitystä, kiinnostaa myös kansainvälisesti ja on saanut aikaan pienimuotoista biotalousturismia. Esillä olevien investointien lista on vakuuttava: Lieksan Kevätniemen biojalostamo ja -terminaali, Nurmeksen bioteollisuusalue biohiiltämöineen, Kiteen Puhoksen teollisuusalueen kehittämistoimet sekä Joensuun Green Park -teollisuuspuiston kehittäminen biotalouden teknologiateollisuuden kansalliseksi lippulaivaksi – ja lisänä tulevat vielä muut metsä- ja biotalousyritysten hankkeet. Näiden toteutuessa on kyse merkittävistä investoinneista ja työpaikoista. Jos uusiutuu Pohjois-Karjala, niin vastaavasti uudistuu myös Trendit-julkaisun sisältö. Talouslukuja pyritään avaamaan entistä havainnollisemmin ja huomiota kiinnitetään erityisesti maakunnan kehittämisen painopistealojen kehitykseen ja tulevaisuudennäkymiin. Tämän julkaisun teemaksi valikoitui yllä olevin perustein kansainvälinen biotalous, ensi syksynä pureudumme uuteen kokonaisuuteen.

RISTO POUTIAINEN vt. maakuntajohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

instagram.com/pkmaakuntaliitto

youtube.com/pkmaakuntaliitto


Päätoimialat

130

130

Liikevaihdon kehitys päätoimialoilla

Liikevaihdon kehitys seutukunnittain

120 110 100 90

Rakentaminen (F) Toimialat yhteensä (A-X)

80

Teollisuus (C)

Koko maa -0,8 %

90

Pohjois-Karjalan maakunta +0,6 % Joensuun seutukunta +1,0 % Pielisen Karjalan seutukunta +1,6 % Keski-Karjalan seutukunta -4,9 %

70

70

150

115

Henkilöstön kehitys seutukunnittain

140

110

Viennin kehitys seutukunnittain

Koko maa Pohjois-Karjalan maakunta Joensuun seutukunta Pielisen-Karjalan seutukunta Keski-Karjalan seutukunta

85

120 110 100 90 Koko maa

80

Pohjois-Karjalan maakunta

70

Joensuun seutukunta

60

Keski-Karjalan seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta

50

Indeksi 100 on vuosi 2010. Vuoden 2015 tiedot tarkentuvat vuoden 2016 loppuun asti. Henkilöstömäärä = yrityksissä tehdyt henkilötyövuodet eli ns. kokopäivätyölliset työntekijät. Ei sisällä julkista sektoria. Toimialanumerointi on Tilastokeskuksen TOL 2008 -luokituksen mukainen. KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Luovien alojen yritysryhmä Sähköteknisten laitteiden valmistus (TOL 26-27) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Muovituotteiden valmistus (TOL 222) Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 33) Tietojenkäsittelypalvelut (TOL 62-63) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Rakentaminen (TOL F) Jalostus (TOL BC+DF) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Teollisuus (TOL C) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) Kiinteistöalan toiminta (TOL 68) Palvelut (TOL G-U) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) Kivien leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237) Kaivostoiminta ja louhinta (TOL B)

Liikevaihto 1 000 €

Muutos

7.-12.2015

7.-12.2014

1 000 €

%

137 987

123 206

14 781

12,0

29 873

27 237

2 636

9,7

56 000

52 597

3 403

6,5

149 772

140 966

8 806

6,2

100 946

96 043

4 904

5,1

22 619

21 779

840

3,9

24 527

23 636

891

3,8

401 671

391 634

10 037

2,6

411 156

401 118

10 038

2,5

1 617 229

1 592 392

24 838

1,6

1 217 581

1 201 772

15 808

1,3

1 075 218

1 061 261

13 957

1,3

67 809

66 972

837

1,2 0,9

49 848

49 380

468

114 050

113 375

675

0,6

3 204 079

3 185 650

18 429

0,6

42 637

42 483

155

0,4

1 454 934

1 463 228

-8 295

-0,6

138 214

139 578

-1 365

-1,0

917 776

935 784

-18 007

-1,9

89 626

91 646

-2 020

-2,2

84 773

87 429

-2 656

-3,0

172 656

183 188

-10 532

-5,7

14 686

16 412

-1 725

-10,5

33 220

37 337

-4 117

-11,0

Pohjois-Karjalan Trendit –lehden julkaisija on Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/ETKO-hanke. Lehden tässä numerossa kerrotaan maakunnan talouden kehityksestä vuoden 2015 loppupuolikkaalla. Vertailuajankohtana on edellisen vuoden vastaava ajankohta. Tämän numeron teemana on kansainvälinen biotalous. Seuraava julkaisu ilmestyy ensi syksynä. Julkaisu on luettavissa myös sähköisesti www.pohjois-karjala.fi/trendit ja www.poketti.fi/trendit.

Indeksi (2010 = 100)

100

Indeksi (2010 = 100)

130

105

90

100

80

Tukku- ja vähittäiskauppa (G)

95

110

Indeksi (2010 = 100)

indeksi (2010 = 100)

120


Pielisen Karjala:

BIOTALOUTEEN UUSI

GLOBAALI TOIMIJA Teollisuuden liikevaihto kääntyi kasPIELISEN KARJALAN SEUTUKUNTA vuun alkuvuoden pienen notkahduksen jälkeen. Liikevaihto kasvoi yli 10 miljoonalla eurolla puun sahauksen, höyläyksen ja Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) kyllästyksen toimialalla. Pielisen Karjalan Teollisuus (TOL C) hyvälaatuiset männyn ja kuusen raaka-ai- Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian nevarannot nostavat alueen kiinnostavuut- tuotto ja jakelu (TOL BCD) ta biotalouden liiketoiminnan sijoittumises- Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) sa. Yksi osoitus tästä on alkuvuodesta 2016 Jalostus (TOL BC+DF) tehty merkittävä yrityskauppa, jossa itäval- Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) talainen puunjalostuskonserni Binderholz Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 26-27, 28) osti Lieksan ja Nurmeksen sahat. Binder- Puutavaran valmistus (TOL 162+310) holz-konserni on alan johtavia eurooppa- Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) laisia toimijoita, jonka tuotteita viedään Kuljetus ja varastointi (TOL H) Palvelualat yhteensä (TOL G-U) kaikkialle maailmaan. Lieksan ja Nurmeksen sahojen noin Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) 100 työpaikan säilyminen ja Binderholz Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Nordic yhtiön suunnitelmat sahojen toi- Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) minnan kehittämisestä luovat uskoa bio- Metallituotteiden valmistus (TOL 25) talouden kehittymiseen Pielisen Karjalassa. Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja Osana merkittävää, globaalia puunjalos- tekninen toiminta (TOL M+N) tusyritystä sahojen kasvun ja uudistumi- Rakentaminen (TOL F) sen lähtökohdat ovat entistä vahvemmat. jatkumisen. Tämä ratkaisu vauhdittaa jatkosPielisen Karjalassa elintarvikekeskittymän sa koko Pielisen alueen matkailun kehitysloikmyönteinen vire jatkui yhä vahvana ja toimiala kaa. Kolin ja Bomban alueen vahvuudet yhdisylsi noin 7 % kasvuun. Esimerkkeinä kasvutatämällä Pielisen Karjala on entistä rinoista voi mainita Porokylän Leipomo Oy:n, houkuttelevampi matkailukohde. joka kertoi alkuvuodesta gluteenittomien tuotteiden valmistuksen kiihtyvästä kasvuvauhdista ja Pielispakari Oy:n, jonka tuotteita on viety vuoden 2016 alusta lähtien Viron markkinoille.

Liikevaihto 1 000 €

Muutos

7.-12.2015

7.-12.2014

1 000 €

%

68 316

57 838

10 479

18,1

158 204

146 678

11 526

7,9

171 256

160 070

11 186

7,0

14 569

13 658

910

6,7

193 495

185 178

8 317

4,5

364 918

359 218

5 700

1,6

3 356

3 324

33

1,0

3 354

3 381

-27

-0,8 -1,3

9 562

9 683

-121

16 864

17 107

-243

-1,4

146 528

148 852

-2 324

-1,6

22 011

22 513

-501

-2,2

94 797

97 234

-2 437

-2,5

12 450

12 827

-376

-2,9

6 438

6 980

-542

-7,8

8 471

9 260

-788

-8,5

22 596

25 698

-3 102

-12,1

+ 1,6

Toimialojen tulevaisuuden näkymät

Metalli- ja palvelualat toipuvat Metalliteollisuuden toimialat kehittyivät eri suuntaan. Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi hieman, mutta metallituotteiden valmistuksessa jäätiin edelleen miinukselle. Koko toimialan osalta kehitys on kuitenkin kohentunut huomattavasti viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, vaikka kasvu-uralle ei vielä aivan ylletty. Myös palvelualojen liikevaihdon supistuminen loiveni ja mm. tukku- ja vähittäiskaupassa jäätiin enää pari prosenttia miinukselle. Matkailun osalta loppuvuosi sujui kohtuullisen hyvin ja toimialan liikevaihto pysyi lähes ennallaan. Bomban siirtyminen PKO:n omistukseen alkuvuodesta varmisti matkailutoiminnan

4

Pohjois-Karjalan TRENDIT

PIKES Oy:n tekemän yrityskartoituksen mukaan Pielisen Karjalan yritykset pitävät liiketoiminnan näkymiä hyvinä ja suunnitelmissa ovat kaikkiaan lähes 19 miljoonan euron investoinnit. Tulevaisuuden kehitystä arvioitiin myönteisimmäksi elintarvike- ja metalliteollisuudessa ja matkailun toimialalla. Investointisuunnitelmat jakaantuvat eri toimialoille, tosin elintarvike-, metalli- ja matkailuyritykset suunnittelevat kuitenkin eniten investointeja vuoden sisällä. Uuden työvoiman palkkaamiseen on tarvetta eniten matkailun, elintarviketeollisuuden ja sosiaali- ja terveysalan yrityksissä. Metalli- ja puunjalostusyritykset ovat kiinnostuneimpia viennin aloittamisesta. Tuontitoiminnan aloittamista pohditaan erityisesti metalliteollisuudessa.

MINNA HEIKKINEN toimitusjohtaja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES


Joensuun seutu:

METALLI OLI RAUTAA! Joensuun seudulla päästiin vuoden 2015 toisella puoliskolla kasvuun liikevaihdossa ja toimialojen liikevaihto kohosi 1,0 %. Vaikka liikevaihto kasvoi kolmella neljänneksellä, tarkoitti toisen neljänneksen miinus sitä, että koko vuoden kasvu jäi niukaksi, mutta kuitenkin plussalle 0,1 %, kun vastaavasti koko valtakunnan luku oli – 1,0 %. Veturina loppuvuonna toimi ennen kaikkea metallituotteiden valmistus, jossa liikevaihto kasvoi heinä-joulukuussa lähes 15 % edellisvuoteen verrattuna. Hyvä vire näkyi myös alan tuotteiden viennissä, sillä liikevaihto kasvoi heinä-syyskuussa yli 11 % ja loka-joulukuussa huimat lähes 28 %. Muista toimialoista metsätalous ja puunkorjuu kääntyi tuskaisen alkuvuoden jälkeen kolmannella vuosineljänneksellä parin prosentin kasvuun. Juhlat olivat pian ohi, sillä viime vuoden viimeinen neljännes toi kunnolla lun-

ta tupaan, minkä seurauksena puolivuotisjaksolla alan liikevaihto laski 3 %. Rakentamisessa vauhti kiihtyi loppuvuotta kohti ja kahden viimeisen neljänneksen hienoinen kasvu nosti alan liikevaihdon loppuvuoden osalta 3,3 % plussalle. Koko vuoden osaltakin päästiin hyvään lähes 2 % kasvutahtiin. Palveluissa liikevaihdon kasvu pysähtyi vuoden 2014 tasolle. Majoitus- ja ravitsemusliiketoiminnassa liikevaihto kääntyi mollivoittoisen vuoden 2014 jälkeen hienoiseen kasvuun kaikilla neljänneksillä. Matkailusektorilla loppuvuosi toi valonpilkahduksia ja loka-joulukuulta kasvua kirjattiin jo yli 5 %. Kaikkien toimialojen vienti kasvoi Joensuun seudulla kolmannella neljänneksellä lähes 10 % ja viimeisellä neljännekselläkin vielä vajaat 7 %. Koko vuoden osalta kasvua kertyi hieman alle 6 %. Kaikkien toimialojen henkilöstömäärä pysyi kolmannella vuosineljänneksellä edel-

+ 1,0

JOENSUUN SEUTUKUNTA Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Muovituotteiden valmistus (TOL 222) Sähköteknisten laitteiden valmistus (TOL 26-27) Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 33) Rakentaminen (TOL F) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Jalostus (TOL BC+DF) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Teollisuus (TOL C) Kaikki toimialat (TOL A-X) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Palvelut (tol G-U) Kiinteistöalan toiminta (TOL 68) Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Metsätalous ja puun korjuu (TOL 02) Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (TOL 23)

Liikevaihto 1 000 €

Muutos

7.-12.2015

7.-12.2014

1 000 €

%

128 497

112 141

16 356

14,6

85 154

79 431

5 723

7,2

53 267

49 959

3 308

6,6

17 928

17 040

888

5,2

321 677

311 338

10 339

3,3

366 715

354 984

11 731

3,3

97 107

94 130

2 977

3,2

56 988

55 434

1 554

2,8

54 106

52 967

1 138

2,1

1 258 426

1 238 897

19 529

1,6

944 469

934 215

10 254

1,1

817 589

808 940

8 649

1,1

2 517 357

2 493 105

24 252

1,0

105 983

105 491

491

0,5

1 206 265

1 203 361

2 903

0,2

37 664

37 601

64

0,2

39 525

39 656

-131

-0,3

744 566

754 568

-10 002

-1,3

50 472

52 027

-1 556

-3,0

70 617

73 070

-2 453

-3,4

155 689

165 581

-9 892

-6,0

29 546

32 958

-3 412

-10,4

lisvuoden lukemissa, mutta laski viimeisellä neljänneksellä hieman. Koko vuoden osalta henkilöstömäärän muutos jäi kuin jäikin plussalle 0,3 %, koko valtakunnan luvun ollessa miinuksella 1 %. Joensuun seudun yritysten lähiajan kehitysnäkymät ovat kaksijakoisia: odotettavissa on lievää kasvua tai lievää supistumista. Yksittäisistä aloista ICT-alalla kasvuodotukset ovat jopa 20-30 % luokkaa, kun taas esimerkiksi matkailussa Venäjän taloudellinen pysähtyminen näyttää jatkuvan ja kasvua on haettava muualta. Kaivannaisalalla uskotaan, että raaka-ainehintojen pohjakosketus on nähty. Sote-alalla kotipalvelut tarjoavat hyviä mahdollisuuksia yrittäjille. Luovilla aloilla jobinpostia toi Karelia amk:n ilmoitus lopettaa musiikin koulutus. Joensuun kaupungin konsernihallitus miettii kevään aikana, onko lakkauttaminen välttämätöntä vai voidaanko tilannetta tarkastella uudelleen ja ehkä jopa rakentaa Joensuuhun aiempaakin laajempi musiikkiklusteri. Uusia avauksia lähivuosille toivotaan varsinkin kansainvälisestä biotaloudesta, johon Joensuulla on tarjota todella kovaa osaamista. Täällä on useita metsäalan tutkimusorganisaatioita ja satoja biotalouden asiantuntijoita. Biotalous tarjoaa mahtavat mahdollisuudet!

PEKKA NUUTINEN toimitusjohtaja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Talouskatsaus 1/2016

5


Keski-Karjala:

BIOTALOUDEN KASVU

ILON AIHEENA KESKI-KARJALASSAKIN Keski-Karjalan kaikkien toimialojen liikevaihto jatkoi hienoista laskua vuoden 2015 jälkipuoliskolla (-4,9 %). Edellisvuoteen verrattuna parhaiten menestyivät puutavaran valmistus ja rakentaminen. Sen sijaan metalliteollisuudessa edellisvuoden liikevaihdosta jäätiin, kun taas muualla maakunnassa esimerkiksi metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi reippaasti. Liikevaihdon laskussa näkyy jo mm. kiteeläisen konepaja Kit-Sell Oy:n helmikuinen konkurssi. Ilon aiheena seudulla on laajasti käsitettävän biotalousalan yritysten kasvu ja kehittyminen. Keski-Karjalassa paikallisilla luonnonvaroilla, materiaaleilla ja osaamisella on saatu luotua useita maailmanluokan tuotteita ja ratkaisuja. Esimerkkeinä mm. koivunmahlaa lähes yksinomaan vientiin tuottava Nordic Koivu, joka teki alkuvuonna merkittävän sopimuksen Tornator Oy:n kanssa mahlankeräyksestä. Juomateollisuudesta voi puhua jo klusterina Keski-Karjalassa, sillä Paksuniemen juomatehdas tuottaa

palkittua siideriä ja muita juomia. Kitteeläistä Pontikkaa tuotetaan edelleen ja uusina juomavalmisteina markkinoille on tullut Kalevala Vodka ja Gini, joita valmistetaan Kiteellä. Biotaloutta edustaa myös rääkkyläläinen Polar Shiitake, jonka luomusiitakkeet viedään pääasiassa Euroopan markkinoille ja ravintoloihin. Leppäpurussa ja viljassa kasvavat puhtaat luomusienet ovat löytäneet tiensä eurooppalaisiin ruokapöytiin. Puusta syntyy myös moderneja sähkökanteleita Koistinen Kanteleen verstaassa, josta ollaan parhaillaan avaamassa maailman markkinoita mm. Yhdysvaltoihin. Kiteeläinen BioKymppi tuottaa biokaasun avulla kotitalouksien ja yritysten biojätteistä ja -lietteistä sähköä ja lämpöä Kiteen Lämmölle sekä sähköä valtakunnan verkkoon ja lannoitteita myös luomutuotantoon, mikä omalta osaltaan on paikallisten resurssien tehokasta kierrätystä. BioKymppi on mukana kehittämässä liikennebiokaasutankkausta Pohjois-Karjalassa.

- 4,9

KESKI-KARJALAN SEUTUKUNTA Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Rakentaminen (TOL F) Jalostus (TOL BC+DF) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 26-27, 28) Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Teollisuus (TOL C) Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Palvelualat yhteensä (TOL G-U) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Metallituotteiden valmistus (TOL 25)

6

Pohjois-Karjalan TRENDIT

Liikevaihto 1 000 €

Merkittävä bio-osaaja on Pro Groupin yritysrypäs (mm. Provetek, Envor Protech), jonka uusin yritys Eco Energy SF toteuttaa Äänekosken biotuotetehtaan biokaasulaitosratkaisut lietteiden käsittelyineen. Tuleva biokaasulaitos tuottaa sekä liikennekaasua että kiinteää biopolttoainetta, jolla voidaan korvata teollisuuden fossiilisia polttoaineita. Äänekosken sopimusta edelsi pitkä kehitystyö Metsä Fibren kanssa. Nyt sovelletaan ensimmäistä kertaa maailmalla biotekniikkaa puu- ja selluteollisuuden lietteisiin. Ekoajattelun myötä vanhat tehtaat alkavat vähitellen muuttua biotyyppisiksi ja tehtaissa pyritään materiaalien sataprosenttiseen hyötykäyttöön. Puu- ja selluteollisuuden lietteet avaavat maailmanlaajuisesti valtavat liiketoimintamahdollisuudet. Ennakkoluuloton kehitystyö avaa mahdollisuuksia uusille yrityksille, tuotteille ja palveluille – myös Keski-Karjalassa.

Muutos

7.-12.2015

7.-12.2014

1 000 €

%

6 625

5 989

637

10,6

67 971

62 856

5 116

8,1

158 143

163 499

-5 356

-3,3

4 210

4 390

-180

-4,1

15 918

16 702

-784

-4,7

287 428

302 151

-14 723

-4,9

99 439

105 275

-5 836

-5,5

88 125

93 700

-5 575

-5,9

11 886

12 667

-781

-6,2

22 363

23 935

-1 572

-6,6

66 452

71 329

-4 878

-6,8

103 785

112 262

-8 477

-7,6

15 523

17 040

-1 517

-8,9

24 931

28 245

-3 313

-11,7

8 334

9 806

-1 472

-15,0

3 187

4 254

-1 066

-25,1

RISTO HILTUNEN toimitusjohtaja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI


POHJOISKARJALAINEN KOIVU

KANKAAKSI KIINAAN

Marimekko esitteli keväällä 2014 Allu-mekon, joka on syntynyt yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Mekko on neulottu kotimaisesta Ioncell-kuidusta, jossa taas on käytetty Stora Enson Enocellin tehtaan Stora Enso Purea. Se on liukosellua, jota Enocellissä on valmistettu vuodesta 2012 lähtien. - Tässä tutkimusprojektissa oli erityisen hienoa, että siinä kehiteltiin ympäristöystävällisempi tapa valmistaa viskoosin tyylistä kuitua ja mukana tutkimuksessa oli koko tekstiiliketju sellunvalmistajasta brand owneriin, Stora Enson liukosellun asiakaspalvelupäällikkö Sirpa Välimaa kertoo. - Tekstiilikuidun koko ketjusta haluttaisiin läpinäkyvämpi ja ympäristöystävällisempi. Tänä päivänä kuluttaja on kiinnostunut vaatteen alkuperästä ja tekstiilien virroista. Kotimaisia kuluttajia kiinnostaa myös kotimainen raaka-aine. - Pyrimme toimimaan ekologisesti myös puunhankinnassa eli suosimme lähialueelta hankittua puuta. Mielestäni myös puusta voidaan käyttää termiä lähipuu, kuten usein ruoastakin.

Enocelliltä 7 % Kiinan viskoosista Liukosellu muuntuu asiakkaiden käsittelyissä ensin viskoosikatkokuiduksi, sitten edelleen kankaaksi monimutkaisissa prosesseissa. Muuntokuidut tekstiiliteollisuuden käytössä eivät sinänsä ole uusi innovaatio, mutta uuden valmistusprosessin Ioncell-kuitu on vahvempaa ja tekstiilikuidun tuotanto on entistä ympäristöystävällisempää, sillä kuitujen valmistusprosessissa käytetään ionisia liuottimia, jotka ovat varsin myrkyttömiä. Vaikka Ioncellin teolliseen tuotantoon on vielä hieman matkaa, kaiken kaikkiaan liukosellun kysyntä on kasvanut. Kasvua on erityisesti Kiinassa, jonne Enocell toimittaa liukosellua viskoositekstiilien raaka-aineeksi. Enocell tuottaa peräti 7 % Kiinan viskoosikatkokuituun toimitettavasta puukuituisesta liukosellusta. Tekstiilituotannon lisäksi liukosellua voidaan käyttää mm. hammastahnojen, makkarankuorien tai esimerkiksi aurinkolasien sankojen valmistukseen. - Kaikki mitä tänään tehdään öljystä, voidaan huomenna tehdä puusta, Välimaa kiteyttää.

Talouskatsaus 1/2016

7


METSÄBIOTALOUS TAPETILLA alueidenkäytössä ja kaavoituksessa Metsäbiotalouden kehittäminen on Pohjois-Karjalan strateginen valinta, mikä näkyy vahvasti käytännön liike-elämässä, koulutuksessa, kehittämisessä ja tutkimuksessa. Vastaavalla tavalla metsäbiotalouteen satsataan myös maakunnan ohjelmatyön toteuttamisessa ja rahoituksessa sekä edunvalvonnassa. Nyt myös alueidenkäytössä mietitään metsäbiotalouden mahdollisuuksia ja pullonkauloja. Metsäbiotalous on määritelty vastikään käynnistyneen Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:n yhdeksi painopisteeksi. Tähän liittyen maakuntaliitto on toteuttanut ympäristöministeriön osarahoituksella valtakunnallista maakuntakaavapilottia, jossa on pureuduttu metsäbiotalouden alueidenkäytön ulottuvuuteen.

Metsäbiotalouden osaamisen ja käytön keskittymät

Valtimo Nurmes-Valtimo (bioteollisuusalue, metsäkonekoulu jne.)

Kuntakeskukset Kohdealueet Rautatie

Nurmes

Päätieverkko Lieksa Lieksa-Pankakoski (Kevätniemen alue, Pankaboard jne.)

Juuka

Alueidenkäytöllä helpotetaan puun matkaa jalostettavaksi Mitä sitten on alueidenkäytön ulottuvuus metsäbiotaloudessa? Yksi määrittely siitä voisi olla puun matka metsästä eri kuljetusmuotoja ja -reittejä sekä logistisia solmuja hyödyntäen aina käyttöpaikoille saakka ja/ tai edelleen jalostettavaksi. Taloudellisesti hyödynnettäviä metsiä meillä riittää ja maakunnan metsät kasvavatkin vuosittain useita miljoonia kuutiota enemmän kuin mitä puuta käytetään. Logistisessa järjestelmässä on paljon haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Erityisesti alemman asteisen tieverkon kunto huolettaa ja syystäkin. VTT:n selvityksessä maakunnasta on löydetty aines- ja energiapuuterminaaleja yhteensä peräti 68 kpl, joista osalla on maakunnallista merkitystä. Maakuntaliiton kokoama energialaitostietokanta pitää sisällään noin 100 kpl yli 0,5 MW tehoista kattilaa eri puolilla maakuntaa. Pohjois-Karjalassa energiantuotanto perustuu 0,5 MW isommassa kokoluokassa pitkälti uusiutuviin energianlähteisiin, turvetta palaa muutamissa kohteissa ja öljyä poltetaan lähinnä vain kulutushuippujen aikana. Pilottihankkeessa on sidosryhmien kanssa määritelty ns. bioteollisuusalueita. Näitä metsäbiotalouden osaamisen ja tuotannon keskittymiä meillä on tunnistettu Nurmes-Valtimo akselilta, Lieksasta, Uimaharjusta, Joensuun ydinalueilta ja Kiteeltä. Maakuntakaavan taustalle on koottu tietoja alueiden nykyisistä työpaikoista, yrityksistä, raaka-aineista ja tuotteista, tulevaisuuden suunnitelmista sekä kaava- ja ympäristölupatilanteista. Bioteollisuusalueille kohdentuukin useiden satojen miljoonien eurojen investointisuunnitelmia, jotka taas vaikuttavat merkittävästi puun raaka-ainevirtoihin ja sitä kautta koko alueidenkäytön ketjuun. Maakuntakaavan sisältöä ja merkintöjä ei ole vielä lopullisesti lukkoon lyöty, mutta metsäbiotalous tulee näkymään tavalla tai toisella maakuntakaavoituksessa, sitä kestävällä tavalla edistäen.

8

PASI PITKÄNEN aluesuunnittelupäällikkö Pohjois-Karjalan Pohjois-Karjalan TRENDIT maakuntaliitto

Uimaharju (Enocell, Uimaharjun saha jne.)

Polvijärvi Kontiolahti

Ilomantsi Outokumpu Joensuu

Joensuun ympäristö (Tutkimus- ja koulutuslaitokset, Fortum, Green Park jne.)

Liperi

Rääkkylä

Tohmajärvi

Kitee-Puhos Kitee (Puhoksen teollisuusalue, Biokymppi jne.)

SIRKKELIT SOIVAT TAAS Viime vuoden loppupuoliskolla maakunnan puun sahauksessa tapahtui rohkaiseva käänne (+6,2%). Sirkkelit soivat positiivista säveltä vuoden mittaisen mollikauden jälkeen. Erityisessä imussa ala on Pielisen Karjalassa, jossa koettiin lähes 10,5 miljoonan euron ja 18 % kasvu. Alan liikevaihto kehittyi hyvin myös Joensuun seudulla, jossa kasvu oli 1,5 miljoonaa euroa. Viennin kasvu oli 2,5 miljoonaa.

+ 6,2


METSÄBIOTALOUDESSA MENOSSA VILKAS KEVÄT Pohjois-Karjalan metsäbiotalouden toimintaympäristössä tapahtuu paljon koko ajan. Tutkimus-, innovaatio- ja kehittämispuolella panostetaan vahvasti siihen, että tutkimustulokset saadaan nopeammin hyötykäyttöön ja innovaatiot kaupallistuvat. Yrityspuolella maakunnassa suunnitellaan muun muassa merkittäviä biotalouden uusinvestointeja, jotka edellyttävät rahoitusjärjestelyjen loppuunsaattamista. Julkisella puolella keskitytään vaikuttamisen kärkien eteenpäin viemiseen ja rahoituksen suuntaamiseen metsäbiotalouden edistämiseksi laajasti. Kaiken takana on vahva yhteinen tahtotila, että Pohjois-Karjala haluaa olla metsäbiotalouden suunnannäyttäjä Suomessa ja kansainvälisesti. Pelkästä haluamisesta ei onneksi ole kysymys. Metsäbiotalouden lasketaan tuottavan 1,7 miljardia euroa liikevaihtoa, mikä on noin 25 % maakunnan liikevaihdosta. Maakunnassa on lukuisa joukko kotimaan tuotantoon ja kansainväliseen vientiin suuntautuneita metsäbiotalouden teknologia- ja palveluyrityksiä.

Lähivuosina liikevaihdon odotetaan kasvavan Maakuntaliitto toteutti uusiutuvan energian teknologia- ja palveluyritysten kyselyn loppuvuodesta 2015. Vastaava kysely toteutettiin edellisen kerran vuonna 2012. Nyt tiedot kerättiin vuodelta 2014 ja 44 maakunnan keskeistä yritystä vastasi kyselyyn. Vastausten perusteella yritysten liikevaihto ja työllisyys ovat viimeisten kahden vuoden aikana pysyneet samalla tasolla tai hieman laskeneet. Yritysten tuotteissa ja palveluissa lämpöpumput, aurinkoenergia, biokaasu ja geoterminen energia ovat kasvattaneet merkitystään selvästi. Yritysten näkemykset alan seuraavista kolmesta vuodesta ovat kuitenkin kahden vuoden takaiseen kyselyyn nähden positiivisemmat. Peräti 70 % (vuonna 2012 luku oli 64 %) yrityksistä näkee liikevaihdon kasvavan jonkin verran tai merkittävästi seuraavana kolmena vuotena. Sen sijaan työllistävyydessä positiiviset odotukset ovat pysyneet lähes samalla tasolla kuin vuonna 2012. Yrityksistä 60 % näkee työllisyyden kasvavan jonkin verran tai merkittävästi seuraavina kolmena vuotena. Odotuksia on ja vipinää kentällä, mutta nyt tarvitaan metsäbiotalouden pieniä ja suuria avauksia, että odotukset muuttuvat uusiksi työpaikoiksi ja liikevaihdoksi, nimenomaan tässä järjestyksessä.

Nyt on aika myydä osaamista Metsäbiotalouden monipuoliselle tutkimus- ja koulutuskeskittymälle on vaikea löytää vertaistaan mistään maailman kolkasta. Ei siis ihme, että Pohjois-Karjalasta on tullut vuosien saatossa merkittävä metsäbiotalouteen liittyvän asiantuntijamatkailun kohdemaakunta. Esimerkiksi tänä keväänä maakunnassa on vieraillut tai tulee vierailemaan metsäbiotalouden toimittaja-, tutkija-, opiskelija- ja ammattilaisryhmiä Ranskasta, Venäjältä, Norjasta, Intiasta, Unkarista, Saksasta, Bhutanista, Espanjasta ja Ruotsista. Asiantuntijamatkailu kertoo osaltaan, että Pohjois-Karjalassa on vahvaa osaamista ja siitä halutaan oppia. Tämä on vahva viesti maakunnan toimijoille, nyt on momentum metsäbiotalouden palveluiden ja teknologian vientitoiminnalle!

FORBIO ISKEE BIOTALOUDEN YTIMEEN

JOENSUUN METSÄOSAAMISKESKITTYMÄN VOIMIN

- FORBIO-hanke tuottaa uutta osaamista, ratkaisuja ja työkaluja, listaa Itä-Suomen yliopiston metsäbiotalouden professori Jyrki Kangas. - Tavoitteenamme on hankkeessa turvata kestävän, ilmastoneutraalin ja resurssitehokkaan metsäbiotalouden edellytykset. Metsäbiotalouden toimijat sekä keskeiset ministeriöt ovat hankkeen vuorovaikutuspartnereina ja tutkimustiedon hyödyntäjinä. Hankkeen toteutuksesta vastaavat yhdessä Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto ja Kemian laitos, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Euroopan Metsäinstituutti.

Hanke kattaa viisi toisiinsa kytkeytynyttä tutkimusteemaa, joiden tutkimukselliset haasteet ratkaistaan tiiviissä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa eri partnereiden eritysosaamista hyödyntäen. Ilmatieteen laitoksen erilaiset ilmastoaineistot ja Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedot, metsäbiomassan käyttötilastot sekä näiden pohjalta laaditut tasekartat, ovat tärkeitä hankkeen toteutuksessa. Hanke tekee tutkimusyhteistyötä myös useiden kansainvälisten tutkimusorganisaatioiden ja yliopistojen kanssa. Hankkeen vuorovaikutuspartnereina ja tutkimustiedon hyödyntäjinä ovat kansallisesti ja globaalisti merkittäviä metsäbiotalouden toimijoita ja keskeiset ministeriöt. Hankkeen tulokset ja osaaminen hyödyttävät strategioiden ja politiikan valmistelijoita ja päättäjiä Suomen lisäksi laajemmin EU:ssa. FORBIO-hanke kuuluu Suomen akatemian rahoittamaan strategisen tutkimuksen ohjelmaan Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI 2015-2020).

www.uef.fi/web/forbio

BIOACADEMY TARJOAA HUIPPUTASON BIOTALOUSPALVELUJA BioAcademy on UEF-lähtöinen vuonna 2015 perustettu start-up-yritys, jonka erityisalana on biotalous. Yritys tarjoaa konsultointipalveluja lyhytkurssien, akateemisten opetusmoduulien, ammatillisten opintojen sekä tutkimus- ja kehittämistyön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Useimmilla BA-asiantuntijoilla ja neuvonantajilla on työkokemusta yliopistoista ja tutkimus- sekä kehitysorganisaatioista ja elinkeinoelämästä, mikä takaa opetus- sekä tutkimus- ja kehityspalvelujen niin sisällöllisen kuin menetelmällisen korkean laadun.

BioAcademy kehittää jatkuvasti TRIPLE-HELIX -palveluekosysteemiään tarjoten kansainvälisille ja kansainvälisesti suuntautuneille asiakkailleen omaa luokkaansa olevia tuotteita. Tämän liiketoimintahaasteen yritys ottaa vastaan työskentelemällä kiinteässä yhteistyössä elinkeinoelämän, tutkimus- kehitysja koulutusorganisaatioiden sekä julkisen sektorin muodostamassa yhteiskunnallisten toimijoiden keskiössä Pohjois-Karjalassa.

www.bioacademy.fi

Talouskatsaus 1/2016

PAAVO PELKONEN toimitusjohtaja LIISA TAHVANAINEN tuotekehitysjohtaja BioAcademy

9


VIENTI VETÄÄ RIEMASTUTTAVAN HYVIN

+ 6,3

Tämänkertaisen Trendit-aineiston kovin ja riemastuttavin uutinen löytyy viennin kehityksestä. Pohjois-Karjalassa teollisuuden vienti kasvoi 6,3 %, kun koko maassa teollisuuden vientiliikevaihto puolestaan laski 6,6 % viime vuoden jälkipuoliskolla. Pohjois-Karjalan teollisuus ei ole vaipunut Suomea vaivanneeseen henkiseen ja taloudelliseen lamaan. Erityisen ilahduttavaa maakunnan viennin kehitys on ollut metalliteollisuudessa, sillä alan vienti kipusi lähes kymmenen prosentin kasvuun. Metalliteollisuuden sisällä kaikista

250

1 000 000 euroa

200

hurjimmat viennin kasvuluvut 18,2 % kirjattiin metallituotteiden valmistuksessa. Pohjois-Karjalan lukujen merkitystä tehostaa se, että samaan aikaan Suomessa metalliteollisuuden vienti väheni 8,6 %. Pohjoiskarjaisen metalliteollisuuden tuotteet käyvät kaupaksi maailmalla. Ei voi kuin nostaa hattua siitä, miten kauppaa on onnistuttu tekemään ja tuotannolle löytämään kysyntää. Varsinkin, kun Suomessa on samaan aikaan hanskat vaarassa pudota kokonaan käsistä. Metalliteollisuuden kärkituotteita ovat metsäkoneet ja lukitusjärjestelmät. Esimerkik-

si Assa Abloy kertoi hiljattain erinomaisesta viime vuoden tuloksesta. Metsäkoneiden kysynnästä hyötyy myös merkittävä alihankintaketju. Erinomaisesta yleisestä viennin kehityksestä huolimatta myös haasteita on edelleen. Kiviteollisuuden vienti jatkaa laskuaan ja myös muoviteollisuuden viennissä koettiin pieni notkahdus. Teollisuuden osalta onkin tärkeää huomata, että kasvu tulee viennistä ja kotimarkkinoilla on entistä hiljaisempaa. Työtä yritysten kansainvälistymiseksi ja vientiponnisteluiden eteen on ensiarvoisen tärkeää jatkaa, jotta maakunta voi menestyä myös tulevaisuudessa. JARNO TURUNEN aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala: teollisuuden liikevaihto ja vienti (tol C)

150 100

liikevaihto vienti

50 0

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

LIIKEVAIHDON KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA 7.-12.2015/7.-12.2014 Teollisuus (TOL C) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Muovituotteiden valmistus (TOL 222) Kivien leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237)

Liikevaihdon muutos, % Vienti Kotimaan liikevaihto Kokonaisliikevaihto 6,3 -3,5 1,3 9,9 -7,0 2,6 18,2 9,0 12,0 3,2 10,4 6,2 -9,8 8,0 0,9 -2,2 14,9 5,1 -8,2

-13,1

-10,5

Penttilän GreenParkista on tulossa Joensuulle erittäin kilpailukykyinen toimintaympäristö. Kuvassa Jarmo Perälä ja Lasse Haaranen.

10

Pohjois-Karjalan TRENDIT


METALLITEOLLISUUS LIITTOUTUU FIKSUSTI Maakunnan teknologiateollisuuden näkymät ovat varsin valoisat. Viime vuoden loppupuolen kehitys oli olosuhteisiin nähden oikein hyvä. On kuitenkin huomattava, että esimerkiksi metalliteollisuudessa kasvu tulee kokonaisuudessaan viennistä ja osin jopa paikkaa kotimaan heikkoa tilannetta. Silti positiivisiakin esimerkkejä aivan viime ajoilta on myös kotimaan markkinoilta. Mantsinen Group Ltd Oy on solminut urakkasopimuksen koskien Metsä Groupin biotuotetehtaan puukentän operointia Äänekoskella. Mantsisen logistiikkapalvelu toimii Suomessa Uimaharjulla, Imatralla ja Raumalla. Lisäksi

Mantsinen toimii useissa kohteissa Venäjällä. Mantsinen logistiikkapalvelut käsittelevät puuta noin 26 milj. m3 vuodessa ja 6 miljoonaa tonnia muuta materiaalia. Mantsisen materiaalinkäsittelykoneet valmistetaan Pohjois-Karjalassa Ylämyllyllä. Liittoutuminen tuotekehityksen, markkinoinnin, myynnin ja huollon osalta oikeiden kumppaneiden kanssa on myös päivän sana. Esimerkiksi globaalisti johtava traktoreiden metsävarusteiden valmistaja Kesla Oyj ja traktoreiden Skandinavian markkinajohtaja Valtra ilmoittivat alkuvuodesta tiivistävänsä yhteistyötä.

+ 1,3

80

24-30+33 Metalliteollisuus

1 000 000 euroa

60

28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 25 Metallituotteiden valmistus

40

26-27 Tietokoneiden jne. valmistus 62-63 Tietojenkäsittelypalvelu

20

33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolt 0

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

TIETOJENKÄSITTELYN TRENDI KESTÄNYT JO VUOSIKYMMENEN Vuonna 2015 alan myönteinen kehitys jatkui liikevaihdon kasvaessa vuoden loppupuolella 3,8 %. Liikevaihdon kehitystrendi on pysynyt kasvu-uralla jo pitkään. Suhdannekehitystä osoittava kuva alla havainnollistaa tasaisen kasvun jatkuneen vuodesta 2005 alkaen. Volyymiltaan vielä kohtuullisen pieni toimiala sisältää voimakkaita kasvupiikkejä tilauskannan ajoittumisen mukaisesti. Alan liikevaihdon määrä on vuodessa vajaa 50 miljoonaa euroa. Toimialan yritysten lukumäärä on ollut noin 90 kpl viime vuosina ja työllistävä vaikutus vajaa 1 000 työpaikkaa. Valtaosa toimialan yrityksistä toimii Joensuun seutukunnassa. Maakunnan panostukset fotoniikkaan ja erityisesti Itä-Suomen yliopiston fotoniikan professuuriin ja tutkimukseen ovat luoneet kehitysalustaa eri toimialojen hyötypalvelujen

+ 3,8

kehittämiseen ja tietotekniikkapalveluidenkin kasvuedellytyksiin. Fotoniikka on myös yksi EU:n asettamasta ja keskeisestä avainteknologiasta, jolla taloudellisen kasvun edellytyksiä luodaan. Voimakkaan kehityksen toimialana se luo mm. 3D-tulostamiseen ja esineiden internetiin liittyvälle tuotekehitykselle ja palveluille kysyntää. Näiden alojen osaamista on ja kehitetään edelleen Joensuussa niin tutkimus- kuin yrityspuolellakin. Joensuun seudun päivitetyssä kasvustrategiassa on ICT-palvelutuotanto ja fotoniikka nostettu kehittämisen kärkeen, mikä vahvistaa niiden asemaa kasvavana toimialana. JARMO HEISKANEN tietopalvelupäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Talouskatsaus 1/2016

11


NIIRALASTA KARJALAN LOGISTIIKAN

KESKUS JA KAUPPAPAIKKA Keti Oy:n hallinnoimassa Niirala – Portti Itään ja Länteen -hankkeessa laadittiin vuoteen 2025 ulottuva Master Plan. Se havainnollistaa alueen kehittämissuunnitelmia ja tavoitteita tulevaisuuden toimintamallista sekä liiketoiminnallisesta kokonaisuudesta. Niirala on maakunnallisesti merkittävä solmukohta tavara- ja henkilöliikenteen toiminnoille Venäjän ja Suomen välillä. Alueen kehittäminen vaikuttaa Pohjois-Karjalan kaupan, palveluiden, teollisuuden ja logistiikan toimijoihin. Sijaintinsa puolesta Niirala toimii logistisena porttina idän ja lännen välillä, rajanylittäjämäärä oli viime vuonna runsaat 1,5 miljoonaa. Tohmajärven kunta panostaa maa-alueisiin, kaavoitukseen ja infran kehittämiseen. Uusi maakuntakaava mahdollistaa alueen kaupallisen toiminnan entistä paremmin. Master Planissa on tarkasteltu olemassa olevia vahvuuksia, tärkeitä yritystoiminnan osa-alueita sekä rajaliikenteen roolin tärkeyttä ja sen tuomia mahdollisuuksia henkilö- ja tavaraliikenteessä. Rajanylityspaikan houkuttelevuutta pyritään kasvattamaan, mikä luo mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle sekä vahvistaa nykyistä yritystoimintaa.

Niiralasta Karjalan logistiikan keskus Ensimmäisenä toimintalinjana kehitetään logistiikkaa ja teollisuutta. Niiralassa on toimiva logistiikkainfra ja vapaata toimitilaa liiketoimintaa varten valmiina. Niiralan kautta tavaraliikenteen on mahdollista päästä Venäjän lisäksi aina Kiinaan saakka. Yhteydet Suomen kautta pohjoisen arktisille alueille sekä satamien kautta muualle Eurooppaan ovat niin ikään olemassa. Konttistatuksen saaminen Niiralan rajanylityspaikalle on suuri mahdollisuus Pohjois-Karjalan tuotannollisille yrityksille rajanylittävän tavaraliikenteen osalta. Mikäli suunnitteilla oleva raideliikenteen vapautuminen toteutuu henkilö- ja tavaraliikenteessä, lisäisi se entisestään Niiralan houkuttelevuutta yritysten liiketoiminnan sijoittumispaikkana.

Kahden Karjalan kauppapaikka Toisena toimintalinjana on kaupan ja palveluiden kehittäminen. Lähtökohtana on maakuntakaavaan tulevan vähittäiskaupan suuryksikön merkintä Niiralassa. Aloitusvaiheessa painopiste on kuitenkin vahvistaa jo olemassa olevaa liiketoimintaa. Pitkän tähtäimen suunnitelmana on, että vuoteen 2025 mennessä alueelle tulisi kattavammin kaupan- ja palvelualan toimintaa. Koko kehitystyön tavoitteena on luoda vetovoimainen ja sujuva rajanylityspaikka, mikä houkuttelee rajanylittäjiä käyttämään Niiralaa entistä enemmän. Tarkoituksena on huomioida niin ammatti- kuin turistiliikenteen ostotarpeet. Lähtökohtana on, että kaikille rajanylittäjille olisi Niiralassa mielenkiintoista katsottavaa ja koettavaa.

Rajanylitykset Niiralassa 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000

Lue lisää Niiralan Master Planista

12

Pohjois-Karjalan TRENDIT

200 000 0

2007

2008

2009

2010

suomalaiset

2011

2012

venäläiset

2013

2014

2015


NIIRALAN HALLITILA SAI UUDEN ISÄNNÄN Verenperintöä ja rohkeita investointeja

Ilomantsilainen yrittäjä Tapio Lauronen laajentaa uusiin hallitiloihin Niiralassa. Idän Metsäkone Oy:lle sijainti rajan läheisyydessä sekä ratayhteys vaikuttavat myös tulevaisuuden suunnitelmiin. Keti Oy:n hallinnoima Niirala – Portti Itään ja Länteen -hankkeen yhtenä tavoitteena on saada lisää yritystoimintaa sekä rajan läheisyyteen että alueelle laajemminkin. Metsäkoneyrittäjä Tapio Lauroselle Niirala on tuttu paikka jo kahdenkymmenen vuoden ajalta, sillä hänen yrityksensä, Idän Metsäkone Oy, toimittaa bioenergian raaka-ainetta ja sahatavaraa rajan yli. Sen sijaan heti rajan tuntumassa sijaitseviin hallitiloihin hän tutustui ensimmäisen kerran pari vuotta sitten 9-tien yritystoiminnan kehittäminen -hankkeen myötä. – Kuulin paikasta 9-tien yritystoiminnan -hankkeen kontaktoinnin kautta. Huomasin heti, että toimitila oli meidän yrityksen tarpeisiin sopiva. Hallitila on riittävän korkea ja bonuksena täällä on raideyhteys valmiina, toimitusjohtaja Lauronen kertoo.

Ilomantsista kotoisin olevan Laurosen mukaan kiinnostus koneita ja metsää kohtaan on peruja hänen isältään. Oman yrityksensä Lauronen perusti vuonna 1995, jo silloin lähtökohtana oli toimia metsäalalla ja puunkäsittelytuotannossa Venäjällä. – Idän Metsäkone Oy:llä vakituisia työntekijöitä on kahdeksan, mutta kausittain enemmänkin, Lauronen toteaa. Yritystoiminta laajeni vuonna 2009, kun Lauronen perusti OOO West Forest yrityksen Venäjän puolelle Puikkolaan. Suomalaisomistuksessa olevalla metsäkoneyrityksellä on kymmenen hakkuuketjua sekä Rus Timber -yrityksellä sahaustoimintaa Venäjällä. – Turvetuotanto tuli mukaan yritystoimintaan, kun ostimme Vapolta sen Venäjän turvetuotantoyrityksen Kareltorfin. Venäjällä näissä kolmessa yrityksessä työskentelee yhteensä noin 100 työntekijää.

Rata ratkaisee Idän Metsäkone Oy osti alueelta hallitilan sekä kolmen hehtaarin tontin hakkeen säilytystä ja välivarastointia varten joulukuussa 2015. Rajan läheisyys ja raideyhteys olivat Lauroselle merkittävimmät tekijät paikan valinnalle. – Raideyhteys mahdollistaa jatkossa uusien yhteistyökumppanien hakemista ja toimintojen monipuolistamista, jolloin tilat voidaan hyödyntää ympärivuotisesti. Olemme jo käynnistäneet ja palkanneet uuden työntekijän tekemään kartoitusta. Raja sekä alue mahdollistavat yrityksen laajenemisen. Mutta katsotaan nyt ensin, mitä kartoitus kertoo ja kun raideliikenteen muutokset saadaan käytäntöön. Lähisuunnitelmista Lauronen kertoo, että tilaan on suunnitteilla muutostöitä. Muutoksilla tila saadaan kuivavarastoinnin kannalta tehokkaammaksi ja kokonaisuudessaan hyödynnettyä parhaiten. – Välivarastointia varten tarvitaan kuivaa säilytystilaa hakkeelle. Kuivavarastointi on varsinkin pienemmälle toimijalle erittäin tärkeä. Laadunvarmistus, se että hake pysyy kuivana ja tasalaatuisena, on prosessissa kaiken a ja o. Vaikka Laurosen työ on melkoisen vauhdikasta ja menoa on paikasta toiseen, vastapainoa työlleen hän saa juuri ajamisesta. – Olen harrastanut rallia 13 vuotta. Viimeksi tuli voitto helmikuussa Northern Forest Rally -kisassa, hän paljastaa.

Rajaliikenne Niiralassa 80 000

1 800 000

70 000

1 600 000 1 400 000 1 200 000

50 000

1 000 000 40 000 800 000 30 000

600 000

20 000

400 000

10 000 0

Henkilöliikenne

Raskaat ajoneuvot

60 000

BIRGITTA VÄISÄNEN projektipäällikkö Niirala – Portti itään ja länteen -hanke

200 000 2010

2011

2012

Raskaat ajoneuvot

2013

2014

2015

0

KAUPALLINEN TOIMISTO AVITTAMO OY

Henkilöliikenne

Talouskatsaus 1/2016

13


Tuoreet suurkuvatulostimet ovat tämän alan Ferrareita. Näillä voi tulostaa lähes mitä vaan – toki ei vielä elävää dinoa, kertoo digitaalisten palvelujen yksikön johtaja Juha Halonen Punamustalta. PunaMustan lukuja • • • • • • •

Aikakaus- ja asiakaslehtiä n. 250 kpl Joka päivä painetaan kaksi yhdistelmärekallista paperia Paperikulutus vuodessa n. 30.000 tonnia Painolevyjä 100.000 m2 Painotöitä kappaleina n. 450-500 miljoonaa vuodessa Joensuun toimipisteen tilaa n. 35.000 m2, vastaa kooltaan viittä jalkapallokenttää Investoinnit viimeisen 2 v. aikana yli 20 M€ sanomalehtipainoon ja suurkuvatuotantoon

LUOVIEN ALOJEN YRITYSRYHMÄ

JATKAA NOUSUAAN Luovien alojen yritysryhmän liikevaihto jatkoi myönteistä kehitystään. Kasvuprosentti oli 9,7. Kasvu sijoittuu erityisesti ATK-laitteisto- ja -ohjelmistokonsultoinnin sekä ohjelmistojen suunnittelun ja valmistuksen piirissä toimivien yritysten sekä mainostoimistojen osalle. Myös esittäviä taiteita palvelevassa liiketoiminnassa ja pelialalla on tapahtunut myönteistä kehitystä. Pohjois-Karjalan luovien alojen liikevaihdon kasvu on suhteellisen voimakasta verrattuna koko maan kehitykseen, jossa mainittavaa kasvua ei ole tapahtunut. Selitys löytyy luovien alojen vaihtelevasta määrittelystä eri tahojen kesken. Josek Oy:llä, Pohjois-Karjalan maakun-

taliitolla ja TEM:llä on kaikilla omat toisistaan poikkeavat luovien alojen luettelonsa, joten yhteismitallinen vertailu ei ole mahdollista. Luovat alat on verrokkitoimialoihin suhteutettuna volyymiltaan edelleen melko vaatimaton, niin että yksittäiset menestymiset ja takaiskut näkyvät tilastoissa selvästi. Viime vuoden tuloksiin vaikutti maakunnallinen ”tapahtumien supervuosi”, joka työllisti erityisesti ATK-laitteiden ja ohjelmistojen toimittajia sekä mainostoimistoja. Toimiala on muihin verrattuna myös melko uusi ja hahmottumaton. Toimialan valtakunnallinen määrittely ja yhteismitallisuus ovat OKM:n ja TEM:n toimesta kehittelyn alla.

+ 9,7

8

1 000 000 euroa

6

B Kaivostoiminta ja louhinta 4

237 Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely Luovat alat

2

0

14

2009

2010

2011

2012

2013

Pohjois-Karjalan TRENDIT

2014

2015


MAAILMANMARKKINAHINNAT PAINAVAT KAIVANNAISTOIMINNAN LIIKEVAIHTOA VAIKKA LOUHINTA LISÄÄNTYY Kaivostoiminta ja louhinta jatkoi Pohjois-Karjalassa alamäkeä vuoden 2015 loppupuolella, lasku oli 11 %. Syynä on edelleen kansainvälinen matalasuhdanne, joka vaikuttaa metallien kysyntään ja alhaisiin maailmanmarkkinahintoihin. Valoa synkältä näyttävään tilanteeseen tuo, että kaivannaisalan toimeliaisuus on kasvamassa ja kullan hinta on noussut koko alkuvuoden ajan. Liikevaihtolukuja tarkastellessa on huomioitava, että ne eivät kuvaa suoraan yritysten toimeliaisuutta ja kannattavuutta. Tukes:in tilastojen mukaan valtakunnan tasolla kokonaislouhinta kasvoi 19 % vuoden 2015 aikana huolimatta siitä, että kaivosinvestoinnit laskivat 17 %. Toisaalta suuremmilla louhintamäärillä pyritään kompensoimaan laskeneitten metallinhintojen vaikutusta myyntituloon, mikä merkitsee kannattavuuden heikkenemistä ja aiheuttaa taloudellisia haasteita. Muista maakunnista poiketen malminetsintä Pohjois-Karjalassa jatkuu intensiivisenä Boliden Kylynlahden ja FinnAust Mining Oy:n toiminnan ansiosta. Myös Endomines Oy etsii lisäesiintymiä omilla kaivosalueillaan. Malminetsintää erityisesti Natura-alueilla vähentää toistaiseksi KHO:een ja HaO:iin tehdyt valitukset. Maakunnan kaivannaisklusterissa erityisenä huolenaiheena pidetään geologisen perustutkimuksen ja niin sanotun ensivaiheen malminetsinnän hiipumista. Outokummussa sijaitsevassa mineraalitekniikan laboratoriossa GTK Mintec:issä on havaittu, että huolimatta pitkälle ulottuvista tutkimustilauksista, on suurten kaivannaisalan hankkeiden lukumäärä tällä hetkellä alhainen. Kaivannaisala on erityisen herkkä kansainvälisen talouden heilahteluille. Taantumat ovat nopeita ja jyrkkiä, samoin kasvuvaiheet. Ennakoivalla toiminnalla, muun muassa malminetsinnällä sekä louhinta-, jalostus- ja tutkimusmenetelmien kehittämisellä heilahdusten haitto-

ja voidaan vähentää. Tämä edesauttaa tulevan kasvuvaiheen täysimittaista hyödyntämistä.

Kivenleikkaamisen, muotoilun ja viimeistelyn alamäki jatkuu lievästi loiventuen Kivenleikkaaminen, muotoilu ja viimeistely jatkaa alamäkeään, mutta pikkuhiljaa loiventuen. Kun pudotus viimevuoden alkupuolella oli 20,7 % oli se loppuvuodesta 10,5 %. Uusi maakunnallinen aluevaltaus, mustan kiven louhos ja jalostuslaitos Ilomantsissa eivät vielä näy tilastoissa. Kaivannaisalan yleinen laskusuhdanne selittää osaltaan taantumista. Avainasemassa ovat kuitenkin vuolukivituotannon vaikeudet. Vuolukiviteollisuus on vahvasti riippuvainen uudisrakentamisen kehityksestä, joka lievään nousuun käännyttyäänkään ei vielä ole vetänyt vuolukiviteollisuutta mukaansa. Liikevaihdon pieneneminen johtuu ensisijaisesti kotimaan kysynnän hiipumisesta erityisesti omakotirakentamisen osalta. Rakentamiseen vaikuttavat myös muutokset valituissa lämmitysjärjestelmissä ja niiden tavoitteissa. Venäjän markkinat ovat maailmanpoliittisen ilmapiirin vuoksi edelleen vaikeuksissa. Keski-Euroopan markkinoita heikentävät osaltaan käytössä olevat standardoidut kamiinatestit, jotka nykymenetelmin ovat vuolukivelle epäedullisia. Vuolukiviteollisuuden voi katsoa olevan rakennemuutoksessa. Tilanteeseen on vastattu voimakkaalla sopeuttamisella ja toimintojen karsimisella. On etsitty uusia markkina-alueita Itä-Euroopan suunnalta. Myös tuotevalikoimaan ja tuotekehitykseen kilpailukyvyn ja kannattavuuden lisäämiseksi on panostettu.

- 10,5

KARELIAN GOLD RUSH TOI UUSIA TUULIA MALMINETSINTÄÄN JA MINERAALITUTKIMUKSEEN Endomines Oy järjesti 1.9.2015-15.1.2016 maailmanlaajuisen Karelian Gold Rush malminetsintä- ja tutkimuskilpailun. Kohteena oli Karjalan Kultalinjana tunnettu vihreäkiven vyöhyke Ilomantsissa. Kilpailussa sovellettiin crowdsourcing – tiedontuottamismenetelmää, jossa toimeksiantaja hyödyntää yhteisön osaamista tietyssä tehtävässä. Mukaan haastettiin yksityisiä henkilöitä, yliopistoja, geotieteilijöitä, matemaatikkoja - ylipäätään kaikkia mineraaleista ja erityisesti kullasta kiinnostuneita. Kaikki olennainen tieto Karjalan Kultalinjasta saatettiin kilpailijoiden käyttöön. Aineistot jaettiin digitaalisessa muodossa internetin välityksellä. Julkaistuun materiaaliin kuuluivat tutkimus- ja analyysitiedot yli tuhannesta kairareiästä, runsaasti geokemiallista ja maaperä-

tietoa, geofysiikan aineistoja sekä Endomines Oy:n sisäisiä tutkimusraportteja. Käytettävissä oli myös GTK:n ja Maanmittauslaitoksen aineistoja. Uusin tietoteknologia ja tutkimuksen viimeisimmät saavutukset olivat kilpailijoiden ulottuvilla. Perinteisistä toimintatavoista poiketen yhteen saatettiin jopa epätodennäköisiä toimijoita. Tällaisista kohtaamisista syntyy usein jotain uutta ja ennakoimatonta, mikä hyödyttää kaikkia osapuolia. Kilpailun tulokset julkistettiin maailman suurimmassa kaivosalan konferenssissa PDAC:ssa Torontossa 7.3.2016, mikä osaltaan teki tunnetuksi Pohjois-Karjalan kaivosalaa. Pääpalkinto 40 000 euroa meni kahdelle ranskalaiselle Lorrainen yliopiston opiskelijalle monikriteerisestä orogeenisten kultaesiintymien

analyysista Karjalan Kultalinjalla. Myös muut palkinnot, suuruudeltaan 20 000 ja 10 000 euroa sekä kolme 2 000 euron kannustuspalkintoa menivät ulkomaille. - Tämä olisi ollut suomalaisillekin opiskelijoille loistava näytönpaikka, totesi Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen toimitusjohtaja Markus Ekberg kilpailun jälkeen. Kotimaisen osallistumisen niukkuus on harmillista myös siksi, että Suomen koulutusjärjestelmää arvostetaan maailmalla. Parhaillaan Pohjois-Karjalan aikuisopisto selvittää Future Mission Oy/ProKaivoksen kanssa koulutusviennin mahdollisuuksia Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rahoittamassa hankkeessa ”Kaivosalan globaalin koulutustarjonnan kysyntälähtöinen kehittäminen ja verkottuminen”. RAIMO TURUNEN aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Talouskatsaus 1/2016

15


SUOMALAISTA METSÄENERGIAOSAAMISTA

JA -TEKNOLOGIAA VENÄJÄN KEHITTYVILLE MARKKINOILLE

Venäjällä on laadittu bioenergian kehittämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä lakeja, määräyksiä ja kehitysohjelmia kuten EU-maissakin. Alueita velvoitetaan laatimaan suunnitelmia energiansäästöstä ja paikallisten uusiutuvien energianlähteiden käytöstä. Kehittämistä riittää, sillä energiantuotanto perustuu suurimmaksi osaksi maakaasun, öljyn ja hiilen käyttöön, ja energiatehokkuuteen on panostettu toistaiseksi vähän. Bioenergian kehitysnäkymät ovat parhaimmat alueilla, missä puunjalostusteollisuus tuottaa energiantuotantoon soveltuvia sivutuotevirtoja, maakaasuverkon kattavuus on heikko ja fossiilisia polttoaineita tuodaan kaukaa. Näitä ovat esimerkiksi Arkangelin alue ja Komin tasavalta. Bioenergian tuotannossa voidaan hyödyntää yleisesti käytössä olevaa kaukolämpöverkostoa ja yhdistettyä lämmön ja voiman tuotantoa. Hajautetuille energiaratkaisuillekin on tarvetta, erityisesti syrjäisemmissä paikoissa tai jos kaukolämpöverkkoa ei ole tai sähkön saannissa yleisestä verkosta on ongelmia. Tietoa ja osaamista tarvitaan bioenergian raaka-aineen hankintaketjuista ja logistiikasta, haketus- ja pelletöintiteknologiasta sekä kattila- ja polttoteknologiasta. Myös koulutusta ja neuvontaa tarvitaan. Vientimahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle ja teknologialle näyttäisi olevan, vaikka Venäjän talouden vaikeudet ja erityisesti ruplan arvon heikentyminen ovat tuoneet haasteita toimintaan. Venäjän liiketoimintaympäristöä leimaavat myös omat erikoispiirteensä, kuten

16

Pohjois-Karjalan TRENDIT

yksityishenkilöiden ja joidenkin yritysten suuri vaikutusvalta mm. alueellisessa energiapolitiikassa, mikä tekee liiketoimintaympäristöstä jossain määrin vaikeasti ennustettavan. Josek Oy:n, Joensuun Tiedepuisto Oy:n, Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa ja ulkoasiainministeriön rahoittamassa hankkeessa on edistetty suomalaisen metsäenergia-alan osaamisen vientiä ja hyödyntämistä Venäjän kehittyville bioenergiamarkkinoille. Yhteyksiä on luotu erityisesti Arkangelin alueen sekä Karjalan ja Komin tasavaltojen keskeisiin toimijoihin. Tietoa suomalaisesta metsäenergiaosaamisesta ja -teknologiasta on välitetty Venäjällä, ja viennin tueksi on tehty materiaalia, mm. yritys- ja organisaatiohakemisto metsäenergiantuotannon arvoketjusta, infokortteja hyvistä käytänteistä sekä video metsäenergian käytön kokemuksista Suomessa. Venäläisiä asiantuntijoita on myös käynyt tutustumassa metsäenergiasektorin toimintaan Pohjois-Karjalassa. Yhteyksien luominen ja ylläpitäminen lupaavimpien alueiden päättäjiin ja tärkeimpiin toimijoihin on erityisen tärkeää nykyisessä tilanteessa. Bioenergian lisäksi nähdään mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle intensiivisessä metsätaloudessa, koulutuksessa, energiasuunnittelussa, lvi-teknisessä toteutuksessa sekä laitetekniikassa, mahdollisesti myös lisenssivalmistuksessa yritysyhteistyönä. TIMO KARJALAINEN tutkimusprofessori Luonnonvarakeskus Joensuu


BIOTALOUDESSA EI SAA JÄÄDÄ NUHJAAMAAN

PIENILLE KOTIMARKKINOILLE Hallitus julkisti viime syksynä niin sanotut kärkihankkeensa. Näistä yksi on biotalous, johon hallitus suuntaa 300 miljoonaa euroa. Linjaus on sinänsä erinomainen: uusiutuvien luonnonvarojen kestävä ja älykäs hyödyntäminen on Suomelle suuri, alihyödynnetty kasvun lähde. Biotaloutta on kuitenkin ilkuttu katteettomaksi muotitermiksi, jolla stailataan metsäteollisuus ja alkutuotanto katu-uskottaviksi. Kyse todellakin on muotitermistä, jos aiheesta puhutaan epämääräisellä ylätasolla. Mutta jos laskeudutaan kohti konkretiaa, havaitaan useita täysin uudenlaisia ilmiöitä, jotka puoltavat käsitteen käyttöä. Suomen biomassavarannot kasvavat nopeammin kuin niitä käytetään. Perinteisesti siitä on jalostettu sellua, paperia ja sahatavaraa. Asian voi kiteyttää kilohintaan. Suomen viennin keskimääräinen kilohinta on 1,70-1,80 euroa, joskin lukuun on laskettu mukaan myös aineettomat palvelut (Tieto&Trendit-lehti). Biotalous ja ja siihen liittyvä teknologia on yksi parhaita Suomen käytössä olevia tapoja nostaa viennin kilohintaa. Hyödyntämällä teknologian mahdollisuuksia puulle ja biomassalle on mahdollista tuottaa jopa monisatakertainen arvonlisä. Ala on hyvin laaja ja monipuolinen. Siihen voidaan liittää esimerkiksi biopohjaiset tuotteet, bioenergian osia kemianteollisuudesta, kokonaan uusia teknologian aloja esimerkiksi cleantechin, urbaanin puurakentamisen, puhtaat, korkean lisäarvon elintarvikkeet ja ravinteiden kierrätyksen sivuvirrat, bioteknisesti tuotetut lääkkeet, biotaloutta tukevat koneet ja muun teknologian sekä erilaiset alaa tukevat palvelut. Suomessa on runsaasti esimerkkejä innovatiivisista yrityksistä, jotka hyödyntävät biotalouden ja -teknologian mahdollisuuksia tavoilla, jotka eivät takavuosikymmeninä olisi tulleet mieleenkään. Esimerkkeinä vaikkapa yritykset, jotka jalostavat luonnonantimista terveysvaikutteisia elintarvikkeita tai yritys, joka jalostaa biomassasta muovipusseille korvikkeita. Puhumattakaan erilaisista suurista biotuotetehtaista ja biojalostamoista, joita maahamme näyttää syntyvän useampiakin. Biotalouden ympärille rakentuvista palveluista mainittakoon joensuulainen Process Genius, joka helpottaa monimutkaisten tuotantolaitosten ja -prosessien hallintaa visualisoimalla ne kolmiulotteisesti. Näiden yritysten tarjonnan kilohinta on huomattavasti korkeampi kuin sellulla tai paperilla. Parhaimmillaan puhutaan sadoista euroista. Oleellisen tärkeää on se, että biotaloutta ja ja siihen liittyvää teknologiaa ei pakoteta vain aluepolitiikan välineeksi, vaan nähdään myös ja ennen kaikkea huikeana bisnesmahdollisuutena. Markkina pitää nähdä lähtökohtaisesti maailmanlaajuisena ja lähteä saman tien kansainvälistymään. Siitä se vaihtotasekin lähtee oikenemaan.

HARRI VÄLIMÄKI kehitysjohtaja Joensuun Tiedepuisto Oy Alkuperäinen teksti, josta tämä muokattu, on julkaistu Kauppalehden Debatti-palstalla 24.11.2015

Talouskatsaus 1/2016

17


SOTE-PALVELUPAKETIN MENOISSA

SUURIA KUNNITTAISIA EROJA Pohjois-Karjalassa rakennetaan uudenlaista Siun sote -kuntayhtymää. Siun sote yhdistää 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä keskussairaalan samaan organisaatioon. Siun sote aloittaa toimintansa 1.1.2017. Siun soten valmistelussa on tehty tiivistä yhteistyötä Sitran ja STM:n kanssa niin sanottujen palvelupakettien pilotoinnissa. Palvelupaketit ovat asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia, jotka pitävät sisällään palvelut niin erikoissairaanhoidosta, sosiaalipalveluista kuin perusterveydenhuollosta. Pilotin keskeisin tavoite on tuottaa sote-ohjauksen työväline, jonka avulla pystytään yhtenevästi tarkastelemaan eroja palvelujen kustannuksissa ja käytössä kuntien, alueiden ja valtakunnan tasolla. Siun soten valmistelun aikana kuntien palvelut on purettu palvelupakettien mallin mukaisesti. Kunkin palvelupaketin asiantuntijat ovat osallistuneen pakettien kehittämistyöhön yhdessä muiden pilottialueiden kanssa. Siun sote ja Eksote Etelä-Karjalassa ovat ainoat, jotka pilotoivat kaikkia palvelupaketteja muiden keskittyessä yhteen kokonaisuuteen. Esimerkiksi Pohjois-Savossa palvelupaketissa ovat lapset ja nuoret, Tampereella puolestaan kuntoutus. Siun soten näkökulmasta eräs merkittävimmistä kokonaisuuksista on lasten, nuorten ja perheiden palvelupaketti. Siun soten alueen yksi suurimmista eroista verrattuna muuhun Suomeen on lasten ja nuorten hyvinvoinnin selvästi matalampi taso (lähde: THL:n indikaattorit). Palvelupaketti koostuu kuntien sosiaalitoimen (esim. lastensuojelu), terveydenhuollon (neuvolat) sekä erikoissairaanhoidon

(sairaudet, psykiatria) kaikista lapsiin kohdentuvista palveluista tai hoidoista. Tässä kokonaisuudessa Siun soten kuntien välillä on suuria eroja. Oheisessa taulukossa tarkastellaan kuntien vuoden 2014 menoja, jotka olivat yhteensä 68,8 miljoonaa euroa. Menot on suhteutettu 0-17 vuotiaiden lasten määrään eli taulukko kertoo keskimääräiset menot lasta kohden. Kalleimmissa kunnissa lasten ja nuorten sote-palveluihin käytetään yli kaksi kertaa enemmän resursseja kuin vertailun edullisimmissa kunnissa. Erot näkyvät erityisen selvästi lastensuojelussa. Myös paine lasten ja nuorten psykiatriaan on suurta. Lasten, nuorten ja perheiden palvelupaketti vaatii erityistä tarkkuutta tulkintojen tekemisessä. Eroja voivat selittää sosio-ekonomiset taustatekijät, erityisesti työttömyys tai puhtaasti sattumaan perustuvat tekijät. Pienessä kunnassa yksittäinen vaativa lastensuojelutapaus voi nostaa kustannuksia kymmeniä prosentteja. Tästä syystä kokonaisuutta on koko ajan tarkasteltava monelta kantilta. Erityisen tärkeää tulevaisuudessa on, että lasten ja nuorten hyvinvointi ei jää pelkästään muodostettavien sote-alueiden harteille. Ongelmien ehkäisy ja ajoissa puuttuminen kotona, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa ovat käytännössä ainoat keinot korjata hyvinvoinnissa näkyvät puutteet. Tästä syystä koulut ja päiväkodit ovat keskeisimmät paikat havaita ongelmat ja puuttua niihin. Mitä enemmän vaikeuksia ehkäistään kuntien peruspalveluissa, sitä pienemmillä inhimillisillä ja taloudellisilla vaurioilla tilanteista selvitään.

4 000 € 3 500 € 3 000 € 2 500 € 2 000 € 1 500 € 1 000 €

Juuka

Kontiolahti

Kitee

Valtimo

Polvijärvi

Rääkkylä

Liperi

Yhteensä

Joensuu

Tohmajärvi

Outokumpu

Nurmes

Heinävesi

Ilomantsi

0€

Lieksa

500 €

Ehkäisevät ja avopalvelut Sijoitukset kodin ulkopuolelle Erittelemätön (Rääkkylä, Tohmajärvi) Lasten ja nuorten erikoissairaanhoito Synnytykset (esh)

JUHANI JUNNILAINEN kehittämispäällikkö Joensuun kaupunki

18

Pohjois-Karjalan TRENDIT


POHJOIS-KARJALA VETOVOIMAINEN KOULUTUSMAAKUNTA Pohjois-Karjala merkitys koulutusmaakuntana on sen väestömäärää suurempi. Maakunnassa on merkittäviä koulutusorganisaatioita, jotka houkuttelevat opiskelijoita myös maakunnan ulkopuolelta: Itä-Suomen yliopisto, Karelia ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ammatilliset oppilaitokset. Yliopiston opiskelijoista kaksi kolmesta, ammattikorkeakoulun opiskelijoista kolmannes ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista joka kymmenes tulee maakunnan ulkopuolelta. Monet muualta tulleista opiskelijoista haluavat jäädä Pohjois-Karjalaan, jos he saavat töitä valmistumisen jälkeen.

Koulutus tärkeä osa elinvoimaa ja kilpailukykyä Koulutuksen vetovoimaisuus onkin tärkeä osa maakunnan elinvoimaa ja kilpailukykyä. Sen jatkuvuuden kannalta on elintärkeää rekrytoida opiskelijoita maakunnan ulkopuolelta. Maakunnan väestön ikärakenteesta johtuen peruskoulun päättäneiden määrä on ollut viime vuodet jatkuvasti voimakkaasti laskeva, joten omasta takaa ei löydy riittävästi opiskelijoita. Koulutusorganisaatioiden laadukkuus ja koulutuksen uudistaminen ovat alueen vetovoimaisuuden elementtejä. Alueellisen kehittämisen näkökulmasta työkaluna kehittämisessä ovat kehittämishankkeet. Pelkästään EU:n viime ohjelmakaudella opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kehittämishankkeita tuettiin maakunnassa alueellisin rakennerahastovaroin noin 30 miljoonalla eurolla.

Metsäbiotalous ja kansainvälistyminen myös koulutuksen vahvuuksina Yksi luonteva kehittämisen sisällön painopiste Pohjois-Karjalassa on metsäbiotalous. Sitä on nykyisellä EU:n ohjelmakaudella tuettu jo yli 8,5 miljoonalla eurolla. Koulutusorganisaatiot ovat aktiivisesti mukana näissä kehittämishankkeissa. Niissä on aina mukana myös yritys- ja elinkeinoelämän kehittämisen näkökulma. Tulevien vuosien kehittämisen painopisteenä ovat koulutusorganisaatioiden väliset yhteistyörakenteet, kuten yhteiset tutkimus- ja oppimisympäristöt ja palvelut. Koulutuksen uudistamisessa kansainvälisyyden vahvistaminen on tärkeää. Maakunnan koulutusorganisaatiot ovatkin tässä hyvällä tiellä. Oppilaitokset ovat aktiivisia kansainvälisen rahoituksen hankinnassa. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella on käynnissä 20 kansainvälistä maisteriohjelmaa, joissa opiskelee lukuisiin vaihtosopimuksiin perustuen ulkomaalaisia opiskelijoita. Myös ammattikorkeakoulun opiskelija- ja opettajavaihto on vilkasta. Ammatillisen koulutuksen ongelmana on, ettei laki salli vieraskielisen koulutuksen järjestämistä. Maakunnan elinvoiman ja kilpailukyvyn parantamisen kannalta on tärkeää panostaa siihen, että myös kansainväliset osaajat jäisivät vahvistamaan alueen elinkeino- ja yrityselämää.

• •

• •

Opiskelijoiden osuus Pohjois-Karjalan väestöstä on 8,5 %, koko Suomessa 7,5 % (v. 2014). Opiskelijamäärät (v.2015) UEF/Joensuu 8 247, PKKY 6 648, Karelia AMK 3 700, Pohjois-Karjalan lukiot 2 729 (tieto vuodelta 2014) Peruskoulun päättäneitä v. 2010 oli 1 917, kun v. 2014 päättäneitä oli 1 714 (-10,5%). Koulutustaso: Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä Pohjois-Karjalassa 69,9 %, koko Suomessa 70,2 %. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus Pohjois-Karjalassa 45,7 %, koko Suomessa 40,5 %. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Pohjois-Karjalassa oli 24,2 %, koko Suomessa 29,7 %. (v. 2014)

EIRA VARIS vs. kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Talouskatsaus 1/2016

19


VIHREÄMPÄÄ TULEVAISUUTTA

TEHDÄÄN ISTUTTAMALLA

Ensi vuonna Suomi viettää 100-vuotisjuhliaan. ENO-verkkokoulun käynnistämän Tulevaisuuden kuusi -kampanjan tavoitteena on, että mahdollisimman moni Suomessa asuva, ulkosuomalainen ja Suomen ystävä juhlistaa satavuotiasta Suomea istuttamalla juhlavuoden puun. - Taustana tässä on, että kun Suomi itsenäistyi, kylvettiin Itsenäisyyden kuusi, joka istutettiin Helsingin Kaivopuistoon. Suomen täytettyä 50 vuotta, istutettiin eri puolille maata yli 30 000 Itsenäisyyden kuusen siemenistä kasvatettua jälkeläistä, Kotikuusta. Nyt kun Suomi täyttää 100 vuotta, suomalaiset istuttavat jälleen itsenäisyyden juhlakuusia, Eno-verkkokoulun toiminnanjohtaja Mika Vanhanen kertoo istutusideasta. - Tulevaisuuden kuusia istuttamaan kutsutaan koulut, kunnat, uskonnolliset yhteisöt, puolustusvoimat, yritykset, yhdistykset, järjestöt, maahanmuuttajat ja yksityiset kansalaiset. Kuuset kasvavat myös maailmalla, kun niitä istuttavat suurlähetystöt, koulut ja Suomen ystävät. - Joensuussa kasvatetaan parhaillaan taimia Itsenäisyyden kuusen siemenistä ja niistä kasvaa noin tuhat puuta. Osa niistä varataan eduskunnalle ja kansallisille instituutioille. Myös kunnat voivat lunastaa taimia. Muille osallistujille on saatavilla juhlataimia. - Vaikka vasta ensi vuosi on varsinainen juhlavuosi, niin starttaamme istutuskampanjan jo tänä keväänä. Joensuun avaustapahtumassa haastetaan mukaan koko Suomi istuttamaan puita itsenäisyyden kunniaksi vuonna 2017, Vanhanen päättää hymyillen. Kampanjan aikana puita istutetaan yksittäin ja metsiköiksi. Istutukset ja istuttajat dokumentoidaan kuvineen ja videoineen verkkoon. Istutuspaikalle kiinnitetään muistolaatta ja hetki ikuistetaan metsäaiheiseen muistokirjaan. Tulevaisuuden kuusi –kampanja on yksi Valtioneuvoston kanslian Suomi 100 –kampanjan kärkitapahtumista.

http://kotikuusi.enoprogramme.org/tulevaisuuden-kuusi-2017

20

Pohjois-Karjalan TRENDIT


VIIME VUOSI ENNAKOITUA PAREMPI POHJOIS-KARJALAN KUNTATALOUDELLE Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kuntataloustyöryhmä on kerännyt alustavia vuoden 2015 tilinpäätöstietoja kunnista. Kokonaisuutena talousvuoteen voidaan olla suhteellisen tyytyväisiä, varovaisuudella laadituissa talousarvioista varsinkin tulopuoli ylittyi ennakoidusta. Verotulot kasvoivat 3 % ja valtionosuudet 0,7 %, mihin osaltaan vaikutti valtionosuujärjestelmän uudistuksen tuomat kasvut monissa kunnissa. Kuntataloustyöryhmän puheenjohtaja, kaupunginjohtaja Kari Karjalainen toteaa, että maakunnassa on useiden vuosien ajan tehty kuntataloutta sopeuttavia toimia monella rintamalla. Menopuolen aiempien vuosien rajua kasvua on saatu leikattua tulokehitystä paremmin vastaavaksi ja tulopuolella verotuksella on saatu kuntien kassaan kaivattuja tuloja niin, että kuntatalous ei ole vaikeista ajoista huolimatta päässyt kriisiytymään. Karjalaisen mukaan vielä vuosina 2010-12 menokehitystä kuvaava toimintakate heikkeni maakunnan kunnissa keskimäärin 4,7 % ja nyt viime vuonna 2,3 %. Tämä on vaatinut tiukkaa menojen läpikäymistä ja sopeuttamista. Kuntataloutta on hoidettu vastuullisesti hyvässä hengessä kuitenkin palvelutaso turvaten. Ennakkotietoihin perustuen näyttää siltä, että käyttötaloutta kuvaava vuosikate pysyisi edellisen vuoden kohtuullisella tasolla ja olisi taas koko maan tasoa korkeampi. Huomattava kuitenkin on vertailussa koko maahan nähden, että Pohjois-Karjalassa tulos on saavutettu selvästi koko maata korkeammalla verotuksella. Painotettu tuloveroprosentti 20,83 on yhden prosenttiyksikön koko maata korkeampi ja maakunnittain yksi korkeimpia.

Kuntien velkaantuminen on työryhmän sihteerin, kuntakehityspäällikkö Seppo Tiaisen mukaan selvästi hidastumassa Pohjois-Karjalan kunnissa. Asukaskohtainen velkamäärä kasvoi vain niukasti ja on alle 2 000 euroa, kun koko maan luku on noin 2 800 euroa. Luvuissa ei ole huomioitu konserneja. Tiaisen mukaan kaikkiaankin eri mittareilla kuntataloutta tarkastellen Pohjois-Karjala on pärjännyt koko maata paremmin viime vuosina. Liialliseen hyvänolon tunteeseen ei täällä ole kuitenkaan ole varaa, vaan tarkkaa talouden pitoa on jatkettava.

Kuluva vuosi tulee olemaan varsinkin verotulokehityksen osalta aikaisempia paljon haasteellisempi, kun kuntien yhteisövero-osuus aleni ja toisaalta verovähennyksiä lisättiin. Talousarvioissa verotulojen ennakoidaan laskevan 0,5 %, joten menokuri on syytä säilyttää jatkossakin. Oheiset luvut ovat ennakkotietoja ja tarkempia kuntakohtaisia tilinpäätöstietojen yhteenvetoja julkaistaan myöhemmin keväällä.

TPA 2015, vuosikate €/asukas

Vuosikatteen muutos 2014/2015 kuntaa

Valtimo

6 6 1

Nurmes

noussut (8) laskenut (4) ennallaan (1)

Lieksa Juuka

Polvijärvi* Ilomantsi* Outokumpu

Kontiolahti* Liperi

Joensuu

Rääkkylä

Huom! Verotus kiristyi* neljässä kunnassa

Tohmajärvi Vuosikate € / asukas

Pohjois-Karjala

449 (464)

Koko maa

324 (406)

Kitee

Suluissa edellisen vuoden tilanne

400 -

7 (7)

200 - 399

4 (4)

0 - 199

2 (2)

negatiivinen

0 (0)

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/Kuntataloustyöryhmä 1.3.2015

Talouskatsaus 1/2016

21


Pk-yritysbarometri:

INVESTOINTILAMA - ONKO USKO KADONNUT YHTEISKUNTAAN Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Tuorein barometri julkistettiin sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina helmikuussa. Suomen pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannenäkymistä ovat jatkuneet positiivisina viime syksystä. Koko maan pk-yrityksistä 32 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 16 % huononevan. Positiivisten ja negatiivisten vastausten erotuksesta saadaan laskettua saldoluku, joka siten on nyt +15. Suunta on hyvä, sillä edellisellä mittauskierroksella se oli +9.

Pohjois-Karjalassa suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on +1 eli se on pysynyt samana kuin viime syksynä. - Pohjois-Karjalassa investointiodotukset ovat selvästi maan odotustason alapuolella. Tämän päivän investoimattomuus kostautuu jo muutaman vuoden kuluttua. Kilpailukykymme heikkenee edelleen, pelkää Pohjois-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Matti Vuojärvi. - Pohjois-Karjalan alueella odotukset henkilökunnan määrän kehityksestä ovat koko maata heikommat, sillä saldoluku jäi nollaan. Jos tästä haluaa myönteistä etsiä, niin viime syksynä saldoluku oli alueellamme -6. Joten myönteistä kehitystä on tapahtunut.

- Kasvuhakuisuuden osalta Pohjois-Karjalassa suurin ryhmä muodostuu asemansa säilyttävistä (39 %) pk-yrityksistä. Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi 2 % vastaajista, mikä on hitusen eli 2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime syksynä. Koko maan ja myöskin Pohjois-Karjalan merkittävimpiä työllistämisen esteitä ovat työn sivukulut, kysynnän riittämättömyys sekä se että ei ole tarvetta työllistää. Koko maan kuten myös maakunnan pk-yrityksistä noin joka neljäs on ryhtynyt sopeuttamistoimenpiteisiin ja noin joka kymmenes suunnittelee sopeuttamista nykyisen suhdannetilanteen vuoksi.

OVATKO REKAT KOHTA ITSEOHJAUTUVIA Kuljetus- ja varastointialan liikevaihto laski viime vuoden loppupuolella prosentin verran. Seutukunnittain tilanne vaihtelee kuitenkin suuresti. Keski-Karjalassa miinusta liikevaihdossa tuli lähes 9 %, Pielisen-Karjalan osalta ollaan myös miinuksella 1,4 %, mutta Joensuun seudulla kasvua oli 0,5 %. Polttoaineen alhainen hinta on helpottanut kuljetusalaa, eikä lähitulevaisuudessakaan hinnan uskota nousevan voimakkaasti. Hallitus tosin päätti nostaa polttoaineiden verotusta, mutta onneksi korotus tulee olemaan kuitenkin hyvin maltillinen. Tulevaisuuden biotalousinvestoinneista mm. Äänekosken ja Kuopion biotuotetehtaat lisäävät puukuljetuksia myös Pohjois-Karjalassa. Mikäli Lieksan ja Nurmeksen bioteollisuusinvestoinnit saavat rahoitusta ja rakentaminen pääsee käyntiin, niin se tuo vielä enemmän kuljetettavaa maakunnan tieverkolle. Vaikka suuria liikenneinfrainvestointeja ei maakuntaan ole lähivuosina tulossa, niin korjausvelkarahoilla saadaan parannettua erityisesti metsäteollisuuden kannalta tärkeitä kriittisiä tieosia.

22

Pohjois-Karjalan TRENDIT

Raskaan liikenteen automatisoinnista kokeiluja Kuljettajien palkkakustannukset muodostavat noin 40 % kuljetusalan kustannuksista ja osin tästä syystä maailmalla kohistaan kovaa vauhtia myös raskaan liikenteen automatisoinnista. Huhtikuun alussa Hollannissa tehtiin kokeilu, jonka järjestävät sanovat mullistavan tulevaisuuden tiekuljetukset Euroopan maanteillä. Yli tusina itseajavaa rekkaa saapui Rotterdamin satamaan 6. huhtikuuta. Koska rekat on kytketty toisiinsa langattomasti, ne jarruttavat samaan aikaan ja pitävät aina saman välimatkan toisiinsa. Tässä testissä käytetyt rekat olivat vasta puoliautomaattisia, ja vaikka niissä on tietokoneet, joiden avulla ne voisivat olla itseohjautuvia, vaadittiin niihin yhä ihmiskuljettajat mukaan. Seuraavassa vaiheessa vain letkan ensimmäisessä rekassa on kuljettaja. Tällainen tulevaisuuden näkymä ei tiedä hyvää työllisyydelle. Pohjois-Karjalassa on kokemusta, kuinka itärajan ylittävät kuljetukset ovat siirtyneet lähes täysin venäläisteen kuljetusyrittäjien

pyörittämäksi. Venäläisellä kuljettajalla ja polttoaineella on saavutettu varmasti yli 40 % säästö kustannuksissa. Toinen tulevaisuuden suuri trendi kuljetusalalla on myös ylisuuret rekat eli niin sanotut HTC-kuljetukset. Pohjois-Karjalassakin on tällä hetkellä yksi tällainen lupa raakapuunkuljetuksille. Raakapuuta ajetaan Kiteeltä kuutostietä etelään ja toinen lupa on Trafin käsittelyssä Pielisen-Karjan suunnalle. Nämä ylisuuret rekat eivät ole pelkästään hyvä asia, sillä kuljetukset rasittavat tieverkkoa ja heikentävät myös liikenneturvallisuutta. Lupia myöntävän viranomaisen tulisikin jatkossa harkita luvat tarkkaan ja ottaa huomioon myös rautatie- ja vesikuljetusten mahdollisuudet. Rataverkko ja vesikuljetukset ovat selvästi myös ympäristöystävällisempi kuljetusmuoto ja tulevaisuudessa öljyn hinta tulee väistämättä nousemaan, jolloin näiden kuljetusmuotojen kilpailukyky parantuu. JYRKI SUORSA maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliitto


KAUPAN ALAMÄKI TAITTUMASSA Talouskehityksen alavireisyys ja epävarmat tulevaisuudennäkymät heijastuvat kuluttajahintojen poikkeuksellisen maltillisesta kehityksestä huolimatta kaupan alalle ja näkyvät liikevaihdon takkuilevana kehityksenä – alan muutosluvut olivat koko vuoden 2015 ajan pakkasella niin koko maan kuin maakunnankin tasolla. Heikon alkuvuoden (-3,5 %) jälkeen kaupan liikevaihdon lasku Pohjois-Karjalassa kuitenkin pieneni vuoden jälkimmäisellä puoliskolla (-1,9 %). Viimeinen neljännes lupaili jo varovaisesta käännettä kasvun puolelle (-0,4 %). Henkilöstökehityksessä alan laskun taittuminen ei vielä näkynyt: kaupan alan henkilöstön määrä laski alkuvuonna -2,4 % ja loppuvuonna -3,3 %. Yleisen talouskehityksen ja kaupan omien toimenpiteiden lisäksi alan tulevaan kehitykseen vaikuttavat myös tehtävät työmarkkinapoliittiset ratkaisut. Vaikka kilpailukykysopimus ja maltilliset palkkaratkaisut eivät sinällään ole omiaan lisäämään ostovoimaa tai kulutusta, sovun syntymisen pitäisi pidemmällä aikavälillä luoda kasvun eväitä. Jo pitkään jatkuneen väännön päättyminen loisi uskoa tulevaan, ja voi näkyä kaupan vilkastumisena. Kaupan aukioloaikoja koskevien rajoitusten poistuminen vuoden 2016 alussa on sekin muutos, joka todennäköisesti tulee näkymään kaupan kokonaisliikevaihdossa. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vähittäiskaupan myynti olisi kääntynyt tämän vuoden puolella kasvuun.

- 1,9

Liike-elämän palvelujen kasvu hiipui Vaikka liike-elämän palvelujen liikevaihto edelleen kasvoi, loppuvuoden kasvuprosentti (0,6 %) oli alan aiempaan kehitykseen nähden vaatimaton. Luku kertoo, että toimialaryhmään lukeutuvien osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen (mm. lakiasiain-, konsultointi- ja markkinointipalvelut) kehitys on kytköksissä yleiseen talouskehitykseen. Vaikka toisen liike-elämän palveluihin kuuluvan toimialan eli hallinto- ja tukipalvelutoiminnan kehityksen yhteys taloustilanteeseen ei ole yhtä suoraviivainen, liike-elämän palvelujen kasvuprosentti oli tällä kertaa sama kuin maakunnan kaikkien toimialojen liikevaihdon kasvu. Alan kehitysnäkymiin vaikuttavat taloustilanteen paranemiseen liittyvien odotusten ohella mm. maakunnan yritysten vientinäkymät sekä palvelujen digitalisointiin liittyvät mahdollisuudet.

+ 0,6

Kiinteistöalan kehitys heikentyi

+ 0,4

Kiinteistöala lukeutui toimialoihin, joilla liikevaihdon kehitys hyytyi vuoden edetessä. Viimeisen neljänneksen laskusta huolimatta kuuden kuukauden kokonaissaldo pysyi niukasti positiivisena (+0,4 %). Ero alalla koko maan tasolla loppuvuonna tapahtuneeseen kehitykseen (+5,5 %) oli kuitenkin hyvin selvä.

160 140

G Tukku- ja vähittäiskauppa

1 000 000 euroa

120

F Rakentaminen

100

Käytettyjen asuntojen hinnat kääntyivät vuoden lopulla Joensuussa ja myös koko maakunnan tasolla hienoiseen nousuun, samalla syntyneiden asuntokauppojen määrä laski. Hintojen nousu on jatkunut tämän vuoden puolella, eikä kauppakaan ole käynyt parhaimpaan tahtiin.

Elintarvikealan tilanne huolestuttaa Maakunnan elintarvikealan huolestuttava, jo vuoden 2014 loppupuolelta alkanut, suuntaus jatkui. Viime vuonna tilanne oli, että alkupuolikas mentiin – 8,2 % muutostahtiin ja loppuvuosi – 2,2 %. Näin koko vuoden saldo oli – 5,3 %. Seutukunnittainen tarkastelu paljastaa, että alan tulosta painaa alaspäin Joensuun seudun huono tilanne. Euromääräisesti Joensuun seudulla liikevaihto laski n. 2,5 miljoonaa.

- 2,2

Rakentamisesta lisämiljoonia Rakentamisen parin viime vuoden liikevaihtolukujen muutoksesta ei nouse esiin suurta syytä hehkutukseen. Vielä vuosina 2010 (+ 11,2%), vuonna 2011 (+ 7,8 %) ja vuonna 2013 (+ 7,2 %) liikevaihto kehittyi kiivaasti. Sen sijaan vuodet 2014 (+ 0,2 %) ja viime vuosi (+ 0,7 %) ovat olleet erittäin maltillisen kasvun vuosia. Odotuksia paremmasta herättää viime vuoden loppupuolikkaan 2,5 % kasvu. Rakentamisen ala on liikevaihdoltaan suuri, joten pienikin positiivinen prosenttimuutos kätkee sisäänsä merkittävän euromääräisen kasvun. Joensuun seudulla rakentaminen lisääntyi viime vuoden lopulla yli 10 miljoonalla eurolla ja Keski-Karjalassakin yli 5 miljoonalla.

+ 2,5

H Kuljetus ja varastointi

80

M+N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta jne.

60

10-11 Elintarviketeollisuus

40

68 Kiinteistöalan toiminta

20 0 2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

KIMMO NIIRANEN maakunta-asiamies RAUNO JUSSILA viestintäpäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Talouskatsaus 1/2016

23


Alueelliset kehitysnäkymät 2016–2017:

VIREILLÄ OLEVISTA INVESTOINNEISTA

ODOTETAAN HELPOTUSTA Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kokonaistilanne pysyy lähikuukausina suurin piirtein nykyisellään, mutta vuoden päästä tilanteen ennakoidaan olevan parempi kuin nyt. Sen sijaan työllisyystilanteen odotetaan heikkenevän edelleen mm. työllisyysmäärärahojen leikkausten vuoksi, mutta vuoden päästä työllisyystilanteenkin ennakoidaan kääntyvän hieman parempaan suuntaan. Erityisen suuri haaste kohdistuu nuorten työllisyyden ja pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen. Osana puolivuosittain tehtyä valtakunnallista Alueelliset kehitysnäkymät -katsausta Pohjois-Karjalan alue- ja seututason toimijat1 arvioivat maaliskuussa 2016 ELY-keskuksen johdolla jo 20. kerran elinkeinoelämän ja työllisyyden näkymiä Pohjois-Karjalassa seuraavan 6 kuukauden ja vuoden tähtäimellä. Elinkeinoelämän kehitysnäkymissä Pohjois-Karjalassa korostuvat edelleen Suomen ja EU-alueen taantuman jatkuminen, Venäjän kehityksen epävarmuuden jatkuminen ja Kiinan talouden kasvun hiipuminen. Toisaalta maakunnassa on tiedossa tai vireillä merkittävä määrä uusia yritys- yms. investointeja. Niiden odotetaan vahvistavan elinkeinoelämän kehittymistä ja parantavan myös työllisyyttä. Kansainvälisiä brändejä edustavien veturiyritysten hyvä ote näkyy myös koko arvoverkon hyvänä tilauskantana. Keskeistä on omien tuotteiden valmistuksen laajentaminen alihankintatoiminnan rinnalle ja sijasta. Bioenergian tehokas hyödyntäminen ja yleensäkin energiateknologian kehittäminen luovat paljon mahdollisuuksia. Suuri haaste on yritystoiminnan jatkamisen varmistaminen sukupolven- ja omistajanvaihdostilanteissa. Joensuun seudulla on elinkeinoelämän suhteen havaittavissa varovaista toiveikkuutta ainakin vuoden päästä, kun useiden yritystuilla toteutettavien yrityshankkeiden vaikutusten odotetaan näkyvän selvemmin. Hyvin merkittävä asia on Joensuun kaupunkiseudun pääseminen kaupunkien kasvusopimusmenettelyyn, mikä tuo lupaavia mahdollisuuksia ja uutta usPohjois-Karjala

koa erityisesti pidemmällä aikavälillä. Myös Itä-Suomen yliopiston päätös opettajankoulutuksen keskittämisestä Joensuuhun tuo piristysruiskeen seudulle. Keski-Karjalassa elinkeinoelämän ja työllisyyden kehitys on ollut viime vuosina mm. rakennemuutosten vuoksi muuta maakuntaa heikompaa. Yritysten tilauskannat vaihtelevat samoillakin toimialoilla paljon. Työvoiman kysyntä on pysynyt kuitenkin hyvällä tasolla SOTE-alalla sekä bioenergiassa ja -taloudessa. Pielisen Karjalassa elintarviketeollisuus on edelleen nosteessa. Metsäteollisuudella ja bionenergialla on paljon kehittämismahdollisuuksia. Suurimmat haasteet kohdistuvat väestön ikärakenteen vinoutumiseen ja elintärkeiden henkilöjunayhteyksien turvaamiseen. Maaseutualueilla maatalouden tilanne on kriisiytymässä. Maatalous joutuu entistä tiukemmalle sopeutuessaan aleneviin tuottajahintoihin ja se näkyy myös kuntien verotulokertymissä. Tukien maksun viivästyminen pahentaa tilannetta entisestään. Hakemusaktiivisuus maatila- ja yritysinvestointeihin on ollut kuitenkin kohtuullinen. Puukauppa on käynyt aiempaa vilkkaammin. Hyvät korjuuolosuhteet ja metsäteollisuuden investoinnit lisäävät vähitellen puun kysyntää. Energia- ja ensiharvennuspuun kysynnässä on vaihtelua. Sellu- ja paperiteollisuus on tehnyt edelleen hyvää tulosta ja lähimaakuntiin on vireillä useita merkittäviä investointeja, joilla on myönteinen vaikutus myös Pohjois-Karjalaan. Yritystoimintaan liittyvissä ympäristöasioissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia eikä niitä ole nähtävissäkään. Elintarviketeollisuuden osalta laajenemismahdollisuuksia rajoittaa edelleen jätevesien käsittelykapasiteetti, mikä edellyttää toimia sekä teollisuudelta että vesihuoltolaitoksilta. Asiassa on kuitenkin edetty. Kahden bioteollisuushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ovat valmistuneet ja toiselle niistä eli Lieksan biojalostamolle aluehallintovirasto myönsi vuoden alussa ympäristöluvan.

Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen

Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen

Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

0

0

+

Työttömyyden määrä ja rakenne

-

-

0

Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi PEKKA MYLLYNEN johtava asiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus

1 Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja TE-toimisto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Finnvera Oyj Savo-Karjala, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan Yrittäjät, Itä-Suomen yliopisto, Joensuun Tiedepuisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, 24 Pohjois-Karjalan TRENDIT Suomen metsäkeskus itäinen palvelualue sekä seudulliset elinkeinoyhtiöt (Josek Oy, Keti Oy ja Pikes Oy).


YRITYSRYHMIEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

JOENSUUN SEUDULLA

Teknologiateollisuudessa lähiajan kehitysnäkymät ovat yrityksissä lievästi parantuneet. LEAN-toimintaperiaatteiden mukaisella kehitystoiminnalla on saatu merkittäviä tuottavuushyppyjä ja kasvusysäyksiä. Investoinneissa ollaan odottavalla kannalla. On kuitenkin esimerkkejä yrityksistä, jotka kehittävät jatkuvasti ja pitkäjänteisesti taantumasta huolimatta. Henkilöstön määrässä on nähtävissä orastavaa kasvua. Uhkaksi on muodostumassa se, että koulutukseen ei hakeudu riittävästi opiskelijoita. Teknologiateollisuuden koulutuksen määrällinen ja laadullinen taso on yrityksien mukaan pidettävä yllä. ICT-yritykset ovat pääosin kasvu-uralla ja osalla on jopa 20–30 %:n kasvuvauhti. Huolta aiheuttaa koulutusorganisaatioiden suunnitelmat leikata tietojenkäsittelyn koulutusta Joensuussa. Kasvua rajoittaa kokeneen ja osaavan henkilöstön saanti. Seurauksena on nähtävissä kasvua ja laajentumista muille kaupunkiseuduille. Ilahduttavan suuri osa yrityksistä panostaa kansainvälistymisen laajentamiseen, tuote- ja palvelukehitykseen sekä uusiin asiakaskohderyhmiin. Useita ICT-alan start-up-yrityksiä on hautomoprosessin eri vaiheissa. Rakennus- ja puutuoteteollisuuden tilanteet ovat maltillisen odottavat. Joensuun seudulla rakentaminen on pysynyt odotuksiin nähden positiivisella tasolla. Myös omakotikotirakentaminen säilyttää edellisvuoden tason. Asuntojen kysyntä näyttää vilkastuvan kasvukeskuksissa. Lähitulevaisuuden kasvun alueita ovat Joensuun symmetrinen kaupunki, kasvusopimus, puurakenteiset kerrostalokonseptit sekä Green Park –yrityspuisto. Kaivannaisteollisuudessa rakennus- ja vuolukiviteollisuuden kehitysnäkymät kotimaassa seuraavat rakentamisen

volyymiä, jossa on mahdollisesti odotettavissa varovaista toipumista seuraavalla vuosipuoliskolla. Metallien maailmanmarkkinahintojen pysyminen alhaalla asettaa edelleen haasteita kaivosteollisuudelle. Metallien hinnoissa ei ole odotettavissa nousua lyhyellä aikajänteellä. Kaivos- ja luonnonkiviteollisuudessa on tehty uuteen kasvuun tähtääviä yritysjärjestelyjä. Matkailun vuosi on alkanut kaksijakoisesti. Matkailu Suomeen etenkin Aasian maista kasvaa Venäjää lukuun ottamatta. Venäläisten matkailijoiden määrä vähenee myös tänä vuonna, mutta lasku on tasaantumassa. Venäläisten vähentymistä on kuitenkin saatu paikatuksi muista maista tulevilla matkailijoilla. Muun muassa aasialaisten yöpymiset Suomessa kasvoivat viime vuonna yli 20 prosenttia. Kotimaan matkailu muodostaa Pohjois-Karjalan matkailualan taloudellisen perustan. Maakunnalla on erinomaiset edellytykset kasvattaa matkailuaan entisestään, enteitä tähän on mm. Kolin kansallispuiston kävijämäärien jatkuvassa kasvussa. Elintarviketoimialan yleinen suhdanne näyttää pysyvän ennallaan. Tuottaja- ja elintarviketeollisuuden hintoja kilpailutetaan entistä enemmän kaupan toimesta. Venäjän vientipakotteet haittaavat edelleen elintarvikealan vientiä. Positiivista on sen sijaan lähiruoan kysyntä ja käyttö. Markkinoilla on tilaa tuotannon kasvattamiseen. JOSEK Oy:n tekemän sosiaali- ja terveysalan yritysten kyselyn mukaan 30 % yrityksistä ilmoittaa liikevaihdon pysyneen ennallaan, 16 % pienentyneen ja 54 % kasvaneen. Neljäsosa yrityksistä kertoo, että heillä on haasteita työvoiman saannissa ja sitoutuneesta ammattitaitoisesta työvoimasta. Alan yrityksistä 10 % miettii yrityksen myyntiä. Yritykset näkevät tulevaisuu-

den kuitenkin positiivisena, sillä noin 60 % aikoo kasvattaa liiketoimintaansa uusilla palveluilla. Toimialan suurimpina haasteina yrittäjät mainitsevat epävarmuuden liittyen sote-uudistukseen ja markkinoiden keskittymisen suuryrityksille. Vähittäiskaupan ja palvelujen osalta on havaittavissa, että kuluttajien luottamus oman talouden parantumiseen on hieman parantunut. Toisaalta venäläisten matkailijoiden määrä on romahtanut, mikä vaikuttaa suoraan toimialaan varsinkin Itä-Suomessa. Muutamia yksittäisiä suurehkoja investointeja on meneillään. Vapautettujen aukioloaikojen kokonaisvaikutuksia on vielä vaikea arvioida, mutta voimakkaammin keskusteluissa esiin alkaa nousta yrittäjien oma jaksamisen. Tulevaisuuden kasvunäkymistä torialueen ja Joensuun symmetrisen kaupungin hanke tarjoaa uusia mahdollisuuksia kaupalle ja palvelutuotannolle. Yrittäjät toivovat, että heidät otettaisiin tiiviimmin mukaan suunnittelemaan toriparkkia ja symmetrisen kaupungin hankkeita. Luovien alojen yritykset ovat muodostaneet useita osuuskuntia ja muita kehitysyhteisöjä mm. yhteisten toimitilojen ympärille. Luovien alojen yritykset ovat suhteellisen nuoria ja toiminta on jo lähtökohtaisesti kansainvälistä. Yritykset ovat hyvin verkostoituneet sekä kansallisesti että kansainvälisesti. On myös huomioitava, että luovien alojen yritysten toiminta on omaperäistä ja valtavirrasta erottuvaa. Luovien alojen liiketoiminta kasvaa tasaisesti.

Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n ASIANTUNTIJAT

Talouskatsaus 1/2016

25


Matkailu:

POTENTIAALIA ON – INVESTOINTEJA KAIVATAAN Pohjois-Karjalan Matkailun Kasvuohjelma on maakunnan ponnistus kansainvälisen matkailun kasvattamiseksi. Hankkeen tavoitteena on mm. matkanjärjestäjien ja medioiden tuominen maakuntaan, ja sitä kautta alueen matkailutarjonnan esittely. Hankkeessa on mukana lähes 80 matkailuyritystä eri puolelta Pohjois-Karjalaa. Huhtikuun loppuun mennessä alueella on käynyt 29 matkanjärjestäjää eri maista. Kansainvälisiä mediavierailuita on järjestetty alueella kahdeksan kertaa. Matkanjärjestäjiltä saadun palautteen perusteella Pohjois-Karjalalla on paljon potentiaalia yksittäisten matkailijoiden ja pienten ryhmien osalta. Teemaksi nostettu ”Live like a local” on otettu hyvin vastaan ja tuo parhaiten esiin alueemme ominaispiirteitä sekä paikallisuutta. Erityisesti on kuitenkin noussut esille tasalaatuisen ja riittävän laadukkaan majoituskapasiteetin puute - tämä korostuu varsinkin isompien ryhmien kohdalla. Pohjois-Karjalaa markkinoidaan maailmalla jatkossa yhä kiinteämmin myös osana Lakeland-brändiä. Mitä kauemmaksi Suomesta mennään, sen suuremmaksi markkinoinnilliset kokonaisuudet muuttuvat. Lakeland-yhteistyötä on tiivistetty lähialueiden kanssa ja sen painoarvoa ollaan nostamassa myös Visit Finlandin suuntaan.

Kolilla tapahtuu Kolilla avattiin viime vuonna Koli Spa Lotus kylpylä, joka on tuonut kaivatun lisän Kolin palvelutarjontaan. Myös tulevana kesänä aloittava Kantosiipialus SuviExpress, joka tekee maisema- ja matkaristeilyjä Kolin ja Lieksan satamien välillä, tuo uutta toimintaa Pieliselle. Autolautta MF Pielinen liikennöi edelleen Lieksan ja Kolin välillä. Pielisen polttoainejakeluun ollaan myös löytämässä ratkaisu kesäksi.

Matkailun liikevaihto kasvussa niukin naukin Joensuun seutukunnan matkailualan hyvä liikevaihdon kehitys (+2,1 %) siivitti koko maakunnan kehityksen niukasti plussalle (+1,2 %) viime vuoden loppupuolikkaan tarkastelussa. Rahallisesti tämä tarkoitti hieman yli 800 000 euron kasvua maakuntatasolla. Huolestuttavaa on, että muille seutukunnille viime vuoden loppu ei ollut yhtä suotuisa matkailun osalta. Pielisen Karjalassa ala painui 1,3 % ja Keski-Karjalassa 4,1 %. Kolin alueen matkailualojen yritysryhmän liikevaihto teki sahausliikkeen. Aluksi se kasvoi heinä-syyskuussa 17,2 %. Kasvu ei kuitenkaan jatkunut kauaa, sillä vuoden viimeisellä neljän-

neksellä liikevaihto väheni taas 27,4 %. Koko vuoden osalta päästiin kuitenkin plussalle, liikevaihto kasvoi 3,3 %. Myös Kolin matkailualan yritysryhmän henkilöstömäärä kasvoi vuositasolla 11,4 %.

Majoitusmäärissä venäläiset vähenivät, mutta suhteellisesti pärjäsimme Viime vuonna yöpymisen keskihinta oli Pohjois-Karjalassa 46,80 euroa eli vajaat kaksi euroa korkeampi kuin vuotta aiemmin. Majoitusmyynnin arvo maakunnassa oli 22,50 miljoonaa euroa ja kasvua edelliseen vuoteen 580 000 euroa. Pohjois-Karjalan majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten määrä viime vuonna oli 480 900, mikä tarkoitti, että laskua edellisvuodesta oli 1,2 %. Vähennys tuli Venäjältä (euroissa 87 600 ja prosenteissa 15,2), kun sen sijaan kotimaasta saapuneiden yöpymisluku oli 393 300 ja kasvua edellisvuodesta oli täten 2,6 %. Pohjois-Savon rekisteröidyt yöpymiset vähentyivät -2,4 %, Etelä-Karjalassa laskua oli -12,4 % ja Etelä-Savossa -8,5 %. PEKKA HUOVINEN kehittämispäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto MARKKU LITJA toimitusjohtaja Karelia Expert Matkailupalvelu Oy

VENÄJÄLLÄ TEKEMISEN PAIKKOJA TOIMIJOILLE Muun muassa talouspakotteet ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat heijastuvat Venäjän talouteen. Suhdanteet vaikuttavat venäläisten matkailuun sekä yritysten investointeihin ja tuontiin. Emme kuitenkaan voi unohtaa, että Venäjä on lähihistoriassa ollut Suomen suurin kauppakumppani. Poliittisen ja taloudellisen tilanteen muutoksista huolimatta teemme yhä paljon yhteistyötä naapurimaamme kanssa. Vaikka Venäjän kauppa on ollut haastavaa, markkinoiden valtavuus ja potentiaali ovat jatkuvasti kiinnostaneet seutumme pk-yrityksiä. Lisäksi Venäjän haasteellisen tilanteen vuoksi monet suomalaiset yritykset ovat laajentaneet markkinoitaan Kazakstaniin ja Valko-Venäjälle, missä kauppatavat, tulliliitto ja kieli ovat samanlaiset kuin Venäjällä. Idän ja lännen välisiä logistisia yhteyksiä pyritään kehittämään rautatiekuljetusten helpottamisella. Järjestimme marraskuussa korkean tason työkokouksen tavaroiden liik26

Pohjois-Karjalan TRENDIT

kumisesta rajan yli yhdessä Pohjois-Karjalan kauppakamarin ja Karjalan tullin kanssa. Kokoukseen osallistui Suomen ja Venäjän tullien ja rautateiden korkeinta johtoa sekä yritysten edustajia. Mm. Stora Enso kuljettaa sellua Niiralan kautta aina Kiinaan asti. Toivon mukaan hyvin alkaneella yhteistyöllä rautatieyhteyttä saadaan sujuvoitettua entisestään ja kuormat olisivat täysiä molempiin suuntiin. Ruplan heikon kurssin vuoksi tavaroiden ostaminen Venäjältä on nyt edullista. Sisämarkkinoiden huonon menekin vuoksi muun muassa naapurimaan sahat ovat olleet entistä kiinnostuneempia viennistä. Sen vuoksi alueemme puualan yritykset ovat voineet hankkia raaka-ainetta Venäjältä kilpailukykyiseen hintaan. Onnistuneen kaupankäynnin taustalla on usein ymmärrys kulttuurieroja kohtaan. Nyt suomalaisten on entistä edullisempaa matkustaa vaikkapa lomamatkalle Pietariin tutustuakseen naapurimaahan. Tilanne vaa-

tii uudenlaisia rajanylittäviä yritysyhteistyön muotoja. Suomalaiset matkanjärjestäjät voisivat hyödyntää Venäjän läheisyyttä ja edullisuutta järjestämällä retkiä Suomessa vieraileville ulkomaalaisturisteille. Toki toivomme yhä näkevämme venäläisiä matkailijoita Joensuun seudulla. Tätä edistääksemme toukokuussa yli 20 pohjoiskarjalaista matkailualan yritystä esittäytyy Petroskoin Lotos Plaza -ostoskeskuksessa Matkailun kasvuohjelman organisoimassa tapahtumassa. Fennovoima Oy rakennuttaa Pyhäjoelle Hanhikivi 1 -ydinvoimalan. Hankkeeseen etsitään parhaillaan suomalaisia yhteistyökumppaneita erityisesti metallialalta. Järjestämme seutumme yrityksille toukokuussa tietoiskun, jossa kerrotaan hankkeen tarjoamista mahdollisuuksista. ANU HIRVONEN tiedottaja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy


PALVELU- JA MYYNTIALAN TYÖN KYSYNNÄSSÄ

JA TARJONNASSA KOHTAANTO-ONGELMIA ”Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen osaamistarpeiksi” -hankkeessa (ETKO) kartoitettiin palvelu- ja myyntialan työn kysyntää ja tarjontaa Pohjois-Karjalassa tilastojen ja TE-hallinnon Avoimet työpaikat -palvelussa julkaisujen työpaikkailmoitusten avulla. Ala on merkittävä työllistäjä maakunnassa, ja helmikuussa 2016 Pohjois-Karjalassa oli eniten avoinna palvelu- ja myyntialan työpaikkoja, mutta samanaikaisesti maakunnassa oli yli 2 500 palvelu- ja myyntialan työtöntä työnhakijaa. Helmikuussa haettiin 206 varsinaisella ja 87 kesätyöpaikkailmoituksella palveluja myyntialan työntekijöitä Pohjois-Karjalaan. Varsinaiset työpaikat ovat muita kuin nuorten kesätyöpaikkoja ja kesäkauden työpaikkoja. Avoinna olevia työpaikkoja oli kuitenkin enemmän kuin 293, sillä monissa ilmoituksissa haettiin useita työntekijöitä. Esimerkiksi kolme kesätyöpaikkailmoitusta tarjosi yhteensä 700 harjoittelu- ja kesätyöpaikkaa nuorille. Eniten palvelu- ja myyntialan työttömiä työnhakijoita oli hoivapalvelujen ja terveydenhuollon ammateissa (986). Seuraavaksi eniten heitä oli kaupan alan työnhakijoissa (792) ja palvelutyöntekijöissä (682). Suojelu- ja vartiointityötä haki alle sata työnhakijaa (71). Näistä kaikista työttömistä työnhakijoista 39 prosenttia oli yli 50-vuotiaita ja 40 prosenttia heistä haki hoivapalvelujen ja terveydenhuollon työtä,

kun nuoret hakivat enimmäkseen (41 %) kaupan alan työtä. Työttömien työnhakijoiden yleisimmät työnhakuammatit olivat myyjä (567), lähihoitaja (400), kokki (200), kiinteistönhuoltomies (95) ja koulunkäynninohjaaja (90). Työttömien yhdestätoista suurimmasta ammatista kaikissa muissa paitsi lastenhoitajissa yli 30 prosenttia työttömistä työnhakijoista oli yli 50-vuotiaita. Tukku- ja vähittäiskauppa sekä majoitus- ja ravitsemusala ovat nuorten sisääntuloaloja työmarkkinoille. Työt ovat usein luonteeltaan väliaikaisia, jonka takia alalle rekrytoidaan huomattavan paljon nuoria. Tämä vähentänee iäkkäämpien työntekijöiden työllistymistä alalle. Eniten työpaikkailmoituksia oli myyjien ja kauppiaiden ammattiryhmässä niin varsinaisissa työpaikoissa (88) kuin kesätyöpaikoissa (57). Toiseksi eniten varsinaisissa työpaikkailmoituksissa haettiin hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöitä (75) ja kesätyöpaikkailmoituksissa erilaisia palvelutyöntekijöitä (18). Yksityiskohtainen tarkastelu osoittaa, että varsinaisissa työpaikkailmoituksissa haettiin eniten puhelinmyyjiä (20 %), henkilökohtaisia avustajia (16 %), myyjiä (15 %), lähihoitajia (14 %) sekä kokkeja ja tarjoilijoita (9 %). Samanaikaisesti vain kuusi työtöntä haki puhelinmyyntityötä ja 50 henkilökohtaisen avustajan työtä. Lähihoitajan ammatissa oli runsaasti työnhakijoita samoin kuin kokin ammatissa.

Puhelinmyynnin ja henkilökohtaisen avustajan ammattialoilla on tarjolla työtä, mutta vähän alojen työnhakijoita. Ilmoitusten mukaan näihin kumpaankaan tehtävään ei edellytetty alan työkokemusta tai koulutusta, joten potentiaalisia työnhakijoita pitäisi olla tarjolla. Kuukauden aikana uudelleen avoimiksi ilmoitetut työpaikat olivat kuitenkin puhelinmyyntialan paikkoja, mutta mukana oli myös henkilökohtaisen avustajan ja lähihoitajan työtehtäviä. Työtehtävien työnkuvat ovat moninaisempia kuin ennen, joten ammattiluokituksen mukainen tehtävän luokittelu tai tehtävänimike saattavat kertoa vain vähän työssä tarvittavasta osaamisesta. Tarkka työtehtävien ja osaamisvaatimusten kuvaus työpaikkailmoituksissa onkin tärkeä, jotta työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto toteutuisi siten, että rekrytoitavan työvoiman ammatilliset kvalifikaatiot vastaisivat työn edellyttämää ammatillista osaamista. Selvitys on julkaistu osoitteessa: http://www2.uef.fi/fi/spatia/julkaisut

ARJA JOLKKONEN yliopistotutkija VIRPI LEMPONEN projektitutkija Itä-Suomen yliopisto

LUONNONVARAKESKUS JOHTAA 25 MAAN METSÄVAROJEN INVENTOINNIN TUTKIMUSHANKETTA Luonnonvarakeskus (Luke) koordinoi DIABOLO-hanketta, jossa 25 Euroopan maan valtakunnalliset metsien inventoinnit (VMIt) kehittävät menetelmiä entistä tarkemman, yhtenäisemmän ja ajantasaisemman metsävaratiedon tuottamiseksi. DIABOLO-hankkeeseen kuuluu 33 kumppania ja sen kokonaisbudjetti on noin viisi miljoonaa euroa. - Euroopan metsäsektori voi auttaa vastaamaan merkittäviin tulevaisuuden yhteiskunnallisiin, ekologisiin ja taloudellisiin haasteisiin. Samalla myös metsille asetetut vaatimukset kasvavat, kertoo DIABOLO-hankkeen projektipäällikkö Markus Lier. - Esimerkiksi puun kysynnän Euroopassa odotetaan kasvavan voimakkaasti kehittyvän biotalouden myötä. Vielä ei kuitenkaan tarkasti tiedetä, tuottavatko Euroopan metsät riittävästi puuta vastaamaan tulevaan kysyntään.

- Metsien eri käyttömuotoja tasapainottava päätöksenteko edellyttää sekä kysynnän että tarjonnan ennakointia, toteaa DIABOLO-hankkeen koordinaattori, professori Tuula Packalen. Hän johtaa myös työpakettia, jossa kehitetään skenaariotyökaluja Euroopan kansallisten inventointien käyttöön. Hanke on rahoitettu Horisontti 2020 Yhteiskunnalliset haasteet -ohjelman kautta. Hanke alkoi huhtikuussa 2015 ja kestää vielä kolme vuotta.

PIA PITKÄNEN erikoissuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Talouskatsaus 1/2016

27


Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/ETKO-hanke Päätoimittaja: Rauno Jussila Graafinen suunnittelu ja taitto: Laura Jussila Aineistojen käsittely, taulukot ja kuviot: Tuukka Arosara ja Hanna Silvennoinen, ETKO-hanke Tilastoaineisto: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvat: John Deere Forestry Oy kansi, Mikko Honkonen s. 2-3, Rauno Jussila s. 4-5, Stora Enson Enocellin tehtaan arkisto s. 7, Teemu Tretjakov s. 8, Annika Kangas s. 9, Visuaalinen Viestintätoimisto Salama s. 10-11, Juha Metso s. 12-13, Sanomalehti Karjalainen s. 14 ja 20, Joensuun Tiedepuisto/Jarno Artika s. 16-17, Luke/Eetu Ahanen s. 16, Eija Hiltunen s. 18-19, freeimage.com s.22, Osuuskunta Korpipaja s. 24-25, Karelia Expert/Jarno Artika s. 26-27 Painatus: Kopio Niini Finland Oy Painosmäärä: 1 600 kpl Ilmestyminen: kaksi kertaa vuodessa

Profile for Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjalan TRENDIT 1/2016  

Talouskatsaus

Pohjois-Karjalan TRENDIT 1/2016  

Talouskatsaus

Advertisement