Page 1

Karhunkierros lokakuussa s. 4-5

Isompi porukka, isommat leikit

s. 14-15

Mit채 kuuluu, Uganda? s. 6-7

Partiota vaaroilta lakeuksille

6/2014


Pääkirjoitus Toimituskunta Päätoimittaja: Tiia Tuhkasaari tiia.tuhkasaari@pohjanmaa.partio.fi

Voi joululahjat. Riittäisiköhän konvehtirasia? Mitä voi ostaa ihmiselle, jolla on jo kaikkea (mihin minulla on varaa)? Viime vuosina suuri hitti on ollut antaa itse tehty lahjakortti, joka oikeuttaa esimerkiksi palvelukseen lastenvahtina tai hartiahierontaan. Ne eivät myöskään suoranaisesti kuormita ympäristöä, hyvä valinta siis.

Toimitussihteeri: Suvi Takala suvi.takala@pohjanmaa.partio.fi Taittaja: Johanna Kuoppala Toimittajat: Sini Konstari, Suvi Takala, Tiia Hyvälä, Katariina Mäkiniemi, Vuokko Pajukangas Kuvittaja: Meeri Rasivirta

Toisaalta, kun kaupungilla liikkuu näin joulun alla, niin kaupat tursuilevat kaikkea ihanaa. Täällä Sydneyssä joulukuusen pallot aseteltiin esille jo lokakuun puolivälissä. Reissu ruokakauppaan on aina riski, matkalle osuu väistämättä jotain ylimääräistä ostettavaa. Itselläni paras vastustuskyvyn nostattaja on se tosiasia, että turhake päätyy väistämättä (lähi-)tulevaisuudessa joko kaapin perälle tai roskiin. Miksi siis vaivautua: tavaran elinkaari ei anna iloa kenellekään ja kuormittaa sitäkin enemmän. Jälleen päästään sen oikean joulun äärelle: annetaan lahjaksi aikaa, se kun tuntuu olevan arkena kaikilla tiukassa. Siitä tulee hyvä mieli sekä lahjan antajalle että saajalle. Hyvää carpe diem -joulua! Tiia

Valokuvaajat: Janne Seppänen, Riitu Kerola Toimituskunnan sähköposti: pohjanpuhuri@pohjanmaa.partio.fi Toimituskunnan jäsenten henkilökohtaiset sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@ pohjanmaa.partio.fi

Aineisto Aineisto toimitetaan suoraan päätoimittajalle tai osoitteeseen aineisto@pohjanmaa.partio.fi deadlineen mennessä. Vuoden 2015 aineiston deadlinet: 1/2015 23.1. 3/2015 15.5. 5/2015 2.10.

2/2015 13.3. 4/2015 21.8. 6/2015 20.11.

Lehti ilmestyy viiden viikon kuluttua deadlinesta.

Julkaisija

Pohjanmaan Partiolaiset ry

PS. Ensi vuosi on jännä vuosi, Puhurin uudistus astuu voimaan: voin luvata, on aika herkku!

Ilmestyminen: 6 numeroa vuodessa Levikki: 5000 kpl Painopaikka: Laatupaino Oy, Vihanti ISSN: 1796-3699

Kannessa PoPilla vaihtelua viikkotoimintaan saadaan mm. siirtymällä välillä ulos. Kuvaaja Ilpo Salo

Piirin yhteystiedot Pohjanmaan Partiolaisten piiritoimisto toimisto@pohjanmaa.partio.fi www.pohjanmaa.partio.fi Ylivieskan toimipaikka 044 - 716 9301 Koulukatu 5 as. 4, 84100 Ylivieska Vaasan toimipaikka 044 - 716 9302 Rauhankatu 8, 65100 Vaasa Oulun toimipaikka 044 - 037 5779 Hallituskatu 35 A 5, 90100 Oulu (3 krs.)

2

Pohjan Puhuri


Piirinjohtajan palsta

Piirin johtaja Antti Kerola

Edessä hieno mennyt vuosi Eräs Afrikassa työtä tehnyt ystäväni kertoi vuosia sitten erään mielenkiintoisen eron meikäläisen ja joidenkin Afrikan kulttuurien välillä. Kun me ajattelemme, että ”tulevaisuus on edessä, menneisyys takana”, ajatellaan joissain kulttuureissa juuri päinvastoin. Tulevaisuus, siis se, josta emme vielä tiedä ja jota emme olleet nähneet, on takanamme. Ja menneisyys, jonka olemme eläneet ja kokeneet, on meille näkyvissä, meidän edessämme. Nyt päättymässä oleva vuosi on siis edessäni. Näen monia mukavia tapahtumia. Kesäkuussa kokoonnuimme Kouvolaan Suurjuhlaan. Pari päivää seikkailimme kymeläisissä maisemissa. Katselin monta kertaa piirimme hienoa joukkoa siellä kentällä. Istuimme järkähtämättä kentällä, satoi tai paistoi. Mieleeni tuli Havu-leiri muutaman vuoden takaa ja se into, millä avajaisissa kaatosateessakin istuttiin. Kouvolan kelit oli vielä aika helppoja siihen verrattuna. Matka oli monille Pohjanmaan lippukunnille pitkä. Paraatissa sunnun-

taina minulle kuitenkin selvisi, että eivät pitkät matkat, eivät helteet eivätkä vesisateet saa pohjalaista partiolaista luopumaan syvällä olevasta reippaudestaan. Moni antoi hyvää palautetta meidän piirin huudoista ja iloisesta liikkumisesta. Haluan nostaa myös toisen tapauksen edessäni olevista monista muistoista. Se liittyy piirin syyskokoukseen. Vaikka pykälien kanssa taiteilimme ja asiallisesti toimimme, oli siinä paljon sellaista mainiota menoa, jota en ennen ole piirissä nähnyt. Tuossa lokakuun alun kokouksessa Oulussa tapahtui monta historiallista tapahtumaa. Siellä mm. pidettiin piirimme ensimmäiset vaalit, ja vieläpä useampi. Piirin varajohtajasta äänestettiin, samoin vaalilla valittiin piirimme partioneuvos ja piirin jäsenkokousdelegaatio! Että mitä ihmeellistä? No, ainakin minut teki todella iloiseksi se, että meillä oli useampia pestejä auki, johon oli hakijoita enemmän kuin yksi. Että pestit kiinnostivat muutakin kuin sitä, joka sitä oli jollain

lailla saatu suostuteltua hakemaan. Partio on vapaaehtoisuuteen perustuva liike. Me tarvitsemme va p a a e h t o i s e m m e, muuten partio lakkaa. Vapaaehtoisia tarvitsevat lippukunnat, piirit ja keskusjärjestö. Ja kun meillä on pestiin tarttuva vapaaehtoinen aikuinen, saadaan aikaan se reippaus, joka Kouvolassa nähtiin. Kiitän kaikkia piirimme lippukunnanjohtajia merkittävästä työstänne nuorison ja lasten hyväksi. Kiitos muutkin lippukunnissa toimivat johtajat! Kiitos piirin luottamushenkilöt, jotka tuette lippukuntien työtä. Kiitos teille vanhemmat, jotka annatte aikaanne kuljettajina ja muulla tavoin partion tukijoina. Kiitokset haluan esittää muillekin partion taustavoimille. Ja ennen kaikkea kiitos teille, partiolaiset! Kiitos niistä hymyistä ja iloisista huudoista, joita kuulemme,

Valokeilassa Katleena Kortesuo

kun olette liikkeellä. Toivon kaikille piirimme ihmisille ja piirimme ystäville oikein rauhallista joulunaikaa. Uusi vuosi on “selän takana”. Vähän kerrassaan se tulee eteemme. Sitä vähitellen paljastuvaa jännityksellä teidän kanssanne odottava,

Aake

Teksti: Vuokko Pajukangas Kuva: Mikaela Löfroth

”Ota sosiaalinen media työvälineeksi!” Katleena Kortesuo on viestintään erikoistunut yrittäjä. Hänen työnkuvaansa kuuluu viestintäkoulutuksien pitäminen yrityksissä ja tietokirjojen kirjoittaminen. Lisäksi Katleena pitää Ei oo totta -blogia, joka on valittu juuri Suomen parhaaksi markkinointi- ja viestintäalan blogiksi. ”Viestintä on ikuinen kehityskohde, jonka ammattilaisia tarvitaan aina. Kaikki yhteistyömme perustuu viestintään, ja kaikkea viestintää voi kehittää.” Katleenan partioura alkoi 12-vuotiaana Kalvolan Katajasiskojen järjestämillä partioleireillä ja myöhemmin hän ryhtyi Hämeenlinnan Liekkityttöjen laumanjohtajaksi. Katleenan nykyinen lippukunta on

Jaarlin Pojat. Partiouransa aikana Katleena on ehtinyt kerätä kunnioitusta herättävän listan erilaisia pestejä oman lippukunnan, piirin ja Suomen Partiolaisten riveissä. Yksi tulevista tehtävistä on Finnjamboree Roihulla, jossa hän toimii ohjausryhmän jäsenenä. Työn ja partion lisäksi Katleenalta riittää aikaa myös viikinkimiekkailulle, jota hän harrastaa muutaman tunnin viikossa. Muita harrastuksia ovat keskiaika sekä taikuus. Tämän lisäksi Katleenan on sosiaalisen median kouluttaja. Yritykset kaipaavat neuvoja asiakaspalvelun kehittämiseen, brändin luomiseen ja somekohusta selviämiseen. Katlee-

na antaa tästä myös vinkkejä lippukunnille. Hän kehottaa lippukuntia kokeilemaan löytyykö oma lippukunta verkosta googlettamalla. ”Kannattaa luoda myös johtajille yhteinen salainen FBryhmä, jossa on helpompi sopia käytännön asioita”, vinkkaa Katleena. Katleena haluaa vielä kannustaa lippukuntia ottamaan sosiaalisen median haltuun. ”Se ei ole mikään kaikkivoipuuden takaava taikajuoma, mutta silti tehokas vitamiiniruiske!”

Pohjan Puhuri

3


Teksti ja kuvat: Emilia Salo

Karhun kierros 2014 Olin haaveillut pääsystä Karhunkierrokselle jo useamman vuoden. En edes ole varma, mistä idea oli alun perin tullut, mutta sinne oli pakko joskus päästä. Viime kesän roadtripillä otin asian kavereiden kanssa puheeksi ja sovimme, että mikäli saadaan koulujen lomat natsaamaan, niin syksyllä lähdetään. Ja vähitellen aloitimme suunnittelun. Matka toteutettiin lokakuun loppupuolella, jolloin vielä luultiin olevan ihanteellinen kaunis ruska-aika. Odotukset kumottiin jo viikkoa ennen reissun alkua, kun kurkattiin ensimmäisiä sääennustuksia: öisin olisi jopa 10 astetta pakkasta! Perumisesta ei ollut puhettakaan, ja seikkailumielellä lähdimme reissuun. Ajoimme yhden kotayöpymispysähdyksen taktiikalla Rukalle, josta olimme suunnitelleet lähtevämme vaeltamaan. Yleisempi aloituspaikka on ilmeisesti Hautajärvellä, mikä tuli todettua paikalle päästyämme. Internet kertoi, että Karhunkierroksen tulisi lähteä jostain Rukan keskustan suunnilta, mutta tarkka paikka ei oikein ilmennyt. Pari tuntia palloilimme aloituspaikkaa etsien. Epätoivon alkaessa nousta ja illan pimetessä ryhdyim-

4

Pohjan Puhuri

me tuijottelemaan jalkoihimme kivetyksellä. Siinähän oli karhuntassuja! Ja vaikkei ehkä uskoisi, niin reitti tosiaankin lähti ihan keskeltä laskettelurinteitä. Jo heti alkumatkasta meiltä otettiin luulot pois. Tunturia tunturin perään, tuulta ja tuisketta, liukkaita rinteitä ylös ja alas. Maisemat olivat mielettömän hienot kauas kaukaisuuteen, mutta helpoksi reittiä ei voi haukkua. Tahti oli melko hidastempoinen, mutta aikaahan meillä oli. Yöksi löysimme aina matkan varrelle rakennettuihin kotiin tai autiotupiin. Niillä pakkasilla ei ollut toivoakaan, että olisi laavuun jäänyt yöksi. Matkan varrella oli yllättävän paljon muitakin vaeltelijoita. Usein siis yhteen mökkiin ängettiin useamman porukan voimin. Jopa muutama slovenialainen ja tsekkiläinen oli-

vat eksyneet Lappiin. Heidän pettymyksekseen kerroimme, ettei kota ole sauna ja ettei revontulia välttämättä aina näe. Yksi isoimmista kysymysmerkeistä oli vedensaanti matkan varrella. Reitillä ei ollut mitään varsinaisia vesitäydennyspisteitä, joten vesi oli haettava luonnonvesistöistä tai lunta sulattamalla. Ensimmäisen kerran jaksoimme vielä yrittää veden kiehauttamista nuotiolla, mutta savunmakuinen vesi ei oikein ollut mieleen, joten loppumatka tyydyttiin juomaan vesi sellaisenaan eikä ollut mitään ongelmia. Puolet matkasta kuljimmekin Kuusamonkosken vartta. Matkan puolivälin jälkeen 10 km päivävauhti muuttui 20–30 km päivävauhtiin, eteneminen vauhdittui ja maasto helpottui (jos ei lasketa erästä juurakkopolkua, jossa sai


Tarin oita tutuil ta

kompastella minkä kerkesi) eli kotimatkaa täytyi jo alkaa suunnitella. Karhunkierroksen alku- ja loppupään välillä pitäisi kulkea bussi auringonnousun aikaan. Tämä tarkoitti, että viimeisenä iltana piti kävellä niin lähelle tietä kuin autiotupia vielä riitti, ja silti piti herätä viideltä yöllä taivaltamaan pysäkille. Viimeiset kompuroinnit suoritettiin pilkkopimeässä juurakoissa 18 asteen pakkasessa. Fiilis oli mieletön, kun lopulta oltiin maalissa – me tehtiin se! Puolitoista tuntia myöhemmin syväjäässä jouduimme toteamaan, ettei bussia ilmeisesti tulekaan ja tilasimme taksin. Sanat eivät riitä kuvailemaan kuinka hienoa matkalla oli, se pitää kokea!

Pohjan Puhuri

5


Puutiset Iina Leppäaho Partio-lehden päätoimittajaksi Partiolehdenpäätoimittajana on aloittanut alajärveläissyntyinen Iina Leppäaho. Iinan kotilippukunta on Het-Patio Alajärveltä, Etelä-Pohjanmaalta, jossa hän taivalsi partiopolkua aina sudenpennusta lippukunnanjohtajaksi saakka. Iina on tullut tutuksi myös Pohjanmaan Partiolaisten pestissä. ”Ehdin tehdä Puhuria yhteensä melkein neljä vuotta ensin toimittajana ja sitten toimitussihteerinä. Siinä hommassa sain paljon kirjoituskokemusta, ja ajatus siitä, että haluan tehdä töitä viestinnän parissa vahvistui.”

Iina kertoo. Tuolloin virinnyt innostus poikikin Iinalle ammatin. Hallintotieteiden maisteriksi vastikään valmistunut Iina asuu nykyisin Espoossa ja työskentelee viestinnän tehtävissä Kepa ry:ssa. Vaikka maisemat ovat vuosien mittaan vaihtuneet paljonkin, on partio pysynyt osana elämää sen luomien mahdollisuuksien vuoksi. ”Partiossa on kiva välillä haastaa itseään tekemään uusia juttuja. Olen yrittänyt aina välillä pitää partiosta taukoa, mutta löytänyt itseni aika pian jostain uudesta hommasta.

Päätoimittajan pestiäkään en ollut suunnitellut etukäteen, vaan tartuin tilaisuuteen, kun sellainen sattui kohdalle.” Edelleenkin Iina seuraa Pohjamaan partiotoimintaa muun muassa Puhurista, mutta näkisi pohjoisempia kuulumisia mielellään myös

Partio -lehdessä. ”Olkaa yhteydessä, kun piirin alueella tapahtuu jotain, mistä kannattaisi kirjoittaa Partiolehteen. Otamme vastaan mielellämme juttuvinkkejä eri puolilta Suomea, vaikka kaikkia ei aina pystytäkään toteuttamaan.”

Hopeajoutsen myönnetty Maritta Sipilälle Pitkäaikaiselle Lapuan partiovaikuttajalle Maritta Sipilälle on myönnetty hopeajoutsen keväällä 2014. Hopeajoutsen ojennettiin Marittalle 25.10.2014 läheisten ja Partio-Ladyjen läsnäollessa. Paikalla olivat myös Valtteri Karhu ja Erkki Hakala Suomen Partiolaisista. Maritta on ollut partiolainen ja lippukunnan jäsen vuodesta 1967 asti. Hänen partiotaipaleensa alkoi Ylihärmän Partiolaisten riveissä ja nyt hän kuuluu lippukunta

6

Pohjan Puhuri

Simpsiön Karhuihin. Hän on toiminut myös EPP:n piirijohtajana yhdistymisen aikoihin ja sitä aikaisemmin hän on toiminut useissa pesteissä. ”Maritta on ollut vaikuttaja haasteellisissa johtajatehtävissä ja hänen aatteellinen pohjansa on vahva. Hän on arvostettu, käytännöllinen partiopersoona. Maritta on innostava ja hiipunutkin partiolainen syttyy, palaa ja roihuaa hänen läheisyydessään”, kertoo ansiomerkkitoimikunnan jäsen Asta Häyrynen.


Puutiset

Partiouutiset Pohjanmaan Partiolaisille ilmoittautuneista partiomyönteisistä kirkkovaltuustoehdokkaista edustajiksi äänestettiin yhteensä yhdeksän. Kirkkovaltuustoihin äänestettiin Taru Haaga Ylivieskan seurakunnasta, Elina Kemppainen Kuusamon seurakunnasta, Jarmo Komulainen Tuiran seurakunnasta (Oulu), Pekka Koskinen Laihian seurakunnasta, Roy Mattson Tuiran seurakunnasta (Oulu), Jari Nieminen Vaasan suomalaisesta seurakunnasta, Saija Niemelä-Pentti Haukiputaan seurakunnasta, Tuomo Pesonen Kärsämäen seurakunnasta sekä Kari Vuollo Karjasillan seurakunnasta (Oulu).

Hartauskirja on täällä! Alkavatko iltahartaudet kiertää kehää? Onko kaikki ideat käytetty ja uusia ei enää keksi? Hengellinen jaosto on rientänyt lippukuntien apuun ja koostanut ihastuttavan Hartauskirjan! Kierrevihkoksi nidottu kirja tarjoaa 50 erilaista iltahartausmahdollisuutta eri tilaisuuksiin, esimerkiksi viikkokokoukseen, kristilliseen hartauteen ja leirihartauteen. Jokaiselle lippukunnalle on varattu kaksi ilmaiskappalet-

ta, mutta kirjoja on mahdollista tilata suurempi määrä alennettuun seitsemän euron kappalehintaan. Kirjoja ei lähetetä lippukuntiin automaattisesti, vaan lippukunnat saavat omansa ottamalla yhteyden piiritoimistoon ja ilmoittamalla tarvitsemansa määrän ja toimitusosoitteen. Piirimme ulkopuoliset lippukunnat eivät myöskään jää nuolemaan näppejään, vaan voivat tilata omansa kymmenen euron hintaan.

Lisäksi alueensa seurakuntaneuvostossa edustavat Jarmo Komulainen, Roy Mattson, Jari Nieminen, Saija Niemelä-Pentti ja Kari Vuollo.

Vuoden 2016 Finnjamboree sai nimekseen Roihu! Roihu on kaikkien ikäkausien partioelämys, joka huipentuu kesällä 2016! Kaikki sudenpennuista aikuisiin pääsevät osallistumaan Roihun aktiviteetteihin jo syksystä 2015 esimerkiksi koloilla, Roihu-viikonlopuissa ja SoMe-miiteissä. Kesän 2016 leirille pääsevät osallistumaan tarpojat ja sitä vanhemmat partiolaiset. Roihu on enemmän kuin iso kesäleiri! Leirifiilikseen voi jo nyt päästä seuraamalla leirin verkkosivuja tai sosiaalisen median kanavia. Erityisesti tammikuussa kannattaa pitää korvat ja silmät auki, sillä juuri sinä voit päästä tekemään vuoden 2016 makeinta partiotapahtumaa!

Sähköistä jelppiä piiritoimintaan Elisa lahjoitti Pohjanmaan Partiolaisten toimintaan 15 digikoulutapahtumissa käytettyä tablettia.

tämään myös piirin koulutuksissa, kuten esimerkiksi viestinnän sekä jäsenrekisterikoulutuksissa.

Woomal-projekti tulee päätökseen tämän vuoden lopulla. Vaikka projekti loppuukin, senegalilaiseen elämänmenoon voi edelleen tutustua Woomal 2 -projektin materiaalien avulla.

Näin maantieteellisesti laajassa piirissä etäyhteydet mahdollistavat laaja-alaisen suunnittelun ja sitä kautta laadukkaan tapahtuman. Tablet -laitteita tullaankin hyödyntämään erityisesti kokouksissa.

Lisäksi tabletteja voi hyödyntää muun muassa partiotaitokisoissa tehtävissä ja kisojen järjestelyiden tukemisessa. Esimerkiksi tarpojien taitopäivillä voisi olla vaikkapa valokuvaustehtävä, jossa tabletteja voisi hyödyntää.

Jokaisesta partiopiiristä voi edelleen lainata 18-osaisen valokuvanäyttelyn ja Woomal 2 -tehtävät on nyt kokonaan uusittu partiopiireistä kuuluneen palautteen pohjalta.

Kokouskäytön lisäksi tablet-laitteita tullaan käyt-

Tutustu aiheeseen osoitteessa woomal.partio.fi.

Pohjan Puhuri

7


Teksti ja kuvat: Pyry Lahdenperä

Pakolaisuuden monet Kasvot Enpä olisi eräs viimekeväinen ilta tietokoneella istuskellessani arvannut, että yhden linkin klikkaus veisi minut syksyllä päiväntasaajan lämpöönniin uskomattomalle ja kokemusrikkaalle matkalle. Enpä olisi eräs viimekeväinen ilta tietokoneella istuskellessani arvannut, että yhden linkin klikkaus veisi minut syksyllä päiväntasaajan lämpöön niin uskomattomalle ja kokemusrikkaalle matkalle. Tästäkin matkasta saan osakseni kiittää partioharrastusta ja erästä partiolaista, joka ystävällisesti linkkasi Nuoret maailmalle -hankkeen Facebook-sivut piirimme vaeltajien ryhmään. Hankkeen ideana on, että suomalaisnuoret lähtevät tutustumaan pakolaisleiriin Suomen pakolaisavun yhteen kohdemaista, Ugandaan. Matkan jälkeen tehtävänämme on kertoa kokemuksistamme kouluissa ympäri Suomen. Ja niin seisoin Oulun lentokentän edustalla eräänä napakkana pakkasiltana matkatavaroinani rinkka ja reppu sekä kassillinen tuliaisia. Matkani Ugandaan oli siis alkanut. Seuraavana päivänä varhain aamulla tapasimme koko reissuporukan kanssa Helsinki-Vantaan lentokentällä. Pian kentän hälinä vaihtui lentokoneen hurinaan kiidättäen meidät ensin Amsterdamiin, jossa vaihdoimme konetta ja suuntasimme nokkamme kohti Ugandaa. En ole eläessäni tuntenut sellaista ilmaa, joka oli tunnollisesti odottanut meitä iltamyöhään saakka Entebben lentokentällä. Tuntui kuin se olisi halunnut tunkeutua ihon joka syöveriin, oli se niin kosteaa ja lämmintä. Tuntui uskomattomalta olla todella Ugandassa, olla Afrikassa. Ensimmäinen päivä meni mukavasti kulttuuriin tutustuessa, hostellimme lähiympäristöä tutkiessa ja ihmetellessä marketteja ja kauppakeskuksia turvatarkastuksineen. Käytiinpä siinä moottoripyöräajelullakin tutustumassa Ugandan pääkaupunkiin Kampalaan. Pakolaisleirissä Nakivalessa Mutta jotta pääsisimme itse matkan tarkoitukseen, hypätkäämme seuraavan päivän iltaan – hetkeen, jolloin saavuimme Nakivalen pakolaisasutusalueelle, jossa asuu 71 000 pakolaista seitsemästä eri kansalaisuudesta. Pienen ja tunkkaisen minibussimme köristellessä rautaisesta portista Suomen pakolaisavun keskukseen oli seurueemme jo hyvin väsynyt ja painui heti ruokail-

8

Pohjan Puhuri


tuaan pehkuihin. Aamu koitti. Meidät suomalaisnuoret jaettiin pareihin, joista kukin sai oppaakseen pakolaisnuoren, joka lähti näyttämään meille leiriä ja sen elämää. Minut ja parini Helmi ajettiin autolla hieman kauemmaksi kaupungista harvempaan asutulle alueelle. Matkan aikana saimme kuulla kymmeniä valkonaamaa tarkoittavia ”Muzungu”-huutoja. Tämä huuto ei kuitenkaan ole samankalskea kuin useiden tummaihoisista käyttämä vastaava termi. Muzungu toimi yleensä ilon kiljahduksena tai jonkinlaisena toivon pilkahduksena paremmasta. Lapset olivat usein haltioissaan meidät nähdessään ja juoksivat pitkän matkaa auton perässä. Osa vain katsoi suu auki ja ihmetteli valkoisia ilmestyksiä. Päivän ohjelma oli lähinnä tutustumista erilaisiin nuorisoryhmiin, jotka toimivat pieninä harrasteporukoina. Joidenkin juttu oli jalkapallo, toisten konemusiikki ja kolmansien esimerkiksi saippuan valmistus. Ryhmien jäsenet olivat pakolaisnuoria, joilla oli samanlaisia haaveita kuin kenellä tahansa nuorella tässä maailmassa. Joku halusi olla opettaja ja joku autokorjaaja. Toiset halusivat palata kotimaahansa, kun toiset taas halusivat lähteä Amerikkaan. Heillä kaikilla oli paljon unelmia, mutta hyvin huonot puitteet lähteä tavoittelemaan niitä. Partio kuuluu kaikille Pari päivää kului, kunnes pääsimme Helmin kanssa todistamaan tärkeää totuutta: Missä on ihmisiä, siellä on partiolaisia! Odottelimme paikallisen koulun pihalla pian meitä tervehtimään tulevaa partioryhmää. Ryhmä lapsia järjestyi pihan toiselle puolelle jonoon selvästi johtajansa perään, joka huuteli käskyjä ja komentoja, leikitti ja laulatti. Niin he marssivat meitä kohti laulun rytmittäminä letkassa ja huusivat omia partiohuutojaan. Heidän toimintansa oli säntillistä ja vaikutti jopa puolimilitaariselta, mutta lapset hihkuivat riemusta ja näyttivät nauttivan ryhmästään. Heidän johtajansa silmissä paloi into toimia juuri niiden lasten kanssa ja opastaa heitä hyvälle partiouralle. Opetimme heille hieman suomalaisia partioperinteitä huutojen ja leikkien kautta, Helmi antoi partiojohtajalle heidän lippukuntansa huivin, ja päätimme tapaamisen sisaruspiiriin laulaen laulun Tää ystävyys ei raukene. Ja niin partioryhmä lähti samaan tahtiin kuin olivat tulleetkin letkassa kohti luokkahuonetta. Vastaavissa merkeissä kuluivat päivämme Nakivalessa. Loppuajan matkastamme vietimme turistilomaa safarin ja pääkaupunkiin tutustumisen merkeissä. Matka oli kokonaisuudessaan niin antoisa, että sellaista tuskin tulee äkkiä uudestaan eteen. Maailma vei minut monen uuden ystävän luo eikä saanut minua pelkästään kuulemaan tarinoita maailman ongelmista vaan antamaan köyhyydelle ja pakolaisuudelle todelliset kasvot. Pohjan Puhuri

9


Teksti : Suvi Takala Kuvat: Elina Saloranta ja Markku Korhonen

Vihreä lippu avuksi ympäristökasvatukseen Vihreä lippu on päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kestävän kehityksen ohjelma, joka on avattu myös vapaa-ajan toimijoille vuonna 2010. Toimintaa organisoi Suomen Ympäristökasvatuksen seura. Vihreä lippu -ohjelman kriteerit täyttävä osallistuja saa ohjelman tunnuksena toimivan vihreän lipun käyttöoikeuden. Pohjanmaan Partiolaisissa Vihreän lipun käyttöoikeus on Kelopojilla ja Limingan Niittykärpillä. Vihreä lippu -ohjelman periaatteet ovat lasten ja nuorten osallisuus, ympäristökuormituksen vähentäminen, kestävän kehityksen kasvatus, jatkuva parantaminen sekä yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Vihreä lippu on mahdollista saada sen jälkeen, kun suoritettu ohjelma on raportoitu Suomen Ympäristökasvatuksen seuralle. Lipun käyttöoikeus on voimassa kaksi vuotta. Oulussa toimiva Kelopojat on ensimmäinen suomalainen lippukunta, joka on lähtenyt mukaan Vihreä lippu -toimintaan. Kelopojille myönnettiin Suomen ensimmäinen partiolaisten ja vapaaajan toimijoiden lippu keväällä 2011. Lippukunnanjohtaja Elina Salorannan

10

Pohjan Puhuri

mukaan ajatus toimintaan lähtemisestä syntyi hänen opintojensa kautta: – Ajatus lähti siitä, kun tein opinnoissani ryhmätyötä talvella 2010 Vihreään lippuun liittyen. Ajattelin, että meidän lippukunnan jos jonkun pitäisi osallistua toimintaan, sillä ympäristökasvatus on ollut toiminnassamme vahvasti läsnä jo pitkään, Elina kertoo. Toiminta oli Elinan mukaan helppo aloittaa myös siksi, että Oulussa on todella paljon kouluja ja päiväkoteja, joilla on Vihreä lippu -toimintaa. Vihreä lippu oli siis jo valmiiksi monille lapsille ja vanhemmille tuttu. Myös Limingassa molemmat yhtenäiskoulut ovat olleet Vihreässä lipussa jo vuosia, joten lapset ja nuoret ovat pystyneet jatkamaan ympäristöasioita luontevasti partiossa. Limingan Niittykärppien seikkailijaosaston johtaja Ulla-Maija Lumme kertoo, että Limingan Niittykärpät on mukana Vihreässä lipussa nyt

toista vuotta. Ensimmäisen lippunsa he saivat viime keväänä. Lapset ja nuoret suunnitteluraatiin Sekä Oulussa että Limingassa ollaan sitä mieltä, että Vihreä lippu -lippukunnan toiminta ei eroa kovin paljoa tavallisen lippukunnan toiminnasta, koska ympäristö on vahvasti esillä myös partioohjelmassa. Vihreä lippu -toiminnassa tärkeässä roolissa on se, että lapset ja nuoret pääsevät vaikuttamaan toimintaan. Erillinen ympäristöraati suunnittelee toimintaa, jolloin jo sudenpentu pääsee vaikuttamaan koko lippukunnan toimintaan. – Meidän lippukunnassamme ympäristöraati on esimerkiksi anonut hallitukselta rahaa kierrätysastioita varten. Vaikka kyseessä ei ollut iso summa, oli anomuksen laatiminen opettavainen tilanne, Elina kertoo. Myös Limingan Niittykärpissä lasten


ja nuorten osallistaminen on toiminut hyvin. Ulla-Maijan mukaan nuorista ja lapsista koostuva raati suunnittelee ja toteuttaa ohjelmaa sekä arvioi tuloksia. Aikuisista koostuva tiimi asettaa kasvatukselliset tavoitteet ja valvoo, että niissä suurin piirtein pysytään. Myönteisiä tuloksiakin ohjelmalla on ollut: – Monet vanhemmat ovat kertoneet, että lapset pistävät heitä järjestykseen kierrätysasioissa, Ulla-Maija sanoo. Vihreän lippu -ohjelma saa kehuja molemmilta lippukunnilta. Kelopojissa huomiota on kiinnitetty esimerkiksi tapahtumien ruokaostoksiin: – Nykyisin ostamme mahdollisuuksien mukaan kotimaisia lähellä tuotettuja tuotteita sekä luomua tai reilua kauppaa.

Lisäksi kiinnitämme huomiota tuotteiden pakkauksiin, jotta syntyisi mahdollisimman vähän pakkausjätettä, Elina selittää. Limingassa puolestaan on tänä syksynä hyödynnetty ahkerasti käynnissä olevaa vesiteemaa: kaikkien syksyn yöretkien aikana kierretään vesipolkua, jolla opitaan veden merkityksestä ihmiselle, luonnolle ja koko maapallolle. Jouluoperaatiossa aiheena on Liminganjoki eliöineen ja ominaisuuksineen. – Seimi värkätään jokivarteen ja pukkikin siellä luuraa, Ulla-Maija paljastaa.

ään lippuun. Vaikka ympäristökasvatus ei ole partiossa uusi asia, moni ei tule edes ajatelleeksi, kuinka iso osa partioohjelman aktiviteeteista liittyy ympäristökasvatukseen. Raportoinnistakaan ei kannata liikaa murehtia, sillä sekä UllaMaijan että Elinan mukaan vapaa-ajan toimijoiden lomakkeet ja vaatimukset ovat helpompia kuin koulujen ja päiväkotien. – Mahtavaa, että piiristämme löytyy Suomen kaksi ensimmäistä lippua ja toivottavasti tulevaisuudessa myös useampi, Elina iloitsee.

Mukaan lähteminen kannattaa Molemmissa lippukunnissa kannustetaan muitakin lähtemään mukaan Vihre-

Miten mukaan?

Vihreän lipun plussat ja miinukset

Ohjelmaan ilmoittaudutaan tekemällä alkukartoitus ja sen jälkeen toimintasuunnitelma. Kun suunnitelma toimintavuoden loputtua on toteutettu, siitä raportoidaan. Jos raportti hyväksytään, saa lippukunta Vihreän lipun. Toiminnassa valitaan teema, jota toteutetaan vähintään vuosi ja enintään 1,5 vuotta. Kolmen teeman jälkeen voi anoa siirtymistä kestävälle tasolle, jolloin aiempia teemoja ylläpidetään. Toiminta aloitetaan perusteemalla ja kestävälle tasolle siirryttäessä kolmesta teemasta vähintään kahden pitää olla perusteemoja. Perusteemoja on kolme: vesi, energia ja jätteiden vähentäminen. Vapaavalintaisia teemoja on neljä: lähiympäristö, kestävä kulutus, yhteinen maapallo ja terve elämä Limingan Niittykärpät ovat tehneet keväällä jätteiden vähentäminen -teeman ja heidän uuden projektinsa teemana on vesi. Kelopojat puolestaan ovat tehneet kolme teemaa (jätteiden vähentäminen, vesi ja lähiympäristö). Lue lisää toiminnasta Vihreän lipun sivuilta: www.vihrealippu.fi/vl.

+ paljon hyvää materiaalia saatavilla + selkeä ja järkevä kokonaisuus + uusi näkökulma perinteiselle ohjelmalle + antaa ryhtiä toimintaan + opettaa elämään kestävästi + yhdistää eri-ikäisiä toimimaan yhdessä + retkien ja leirien teemat ovat valmiina – maksullisuus – vaativuus – raportointi voi tuntua työläältä – on sovellettava partioon erikseen, koska ohjelma on tehty päiväkodeille ja kouluille

Pohjan Puhuri

11


Teksti: Viivi Seppänen Kuvat: Riitu Kerola ja Kaisa Huttunen

Nuoret pääsivät päättämään partiolaisten tärkeimmassä kokouksessa Voi olla, että olen väärässä, mutta ehkä sinäkin olet partiossa saattanut lähteä mukaan johonkin uuteen hetken mielijohteesta. Minulle taitaa käydä niin melko usein. Eräs tällainen sattumus tapahtui hieman ennen piirin syyskokousta, kun luin nettisivuilta etsintäkuulutuksen: vaeltaja, lähde Mikkeliin Suomen Partiolaisten jäsenkokoukseen. Mikä ihmeen jäsenkokous, mietin, mutta niinhän siinä kävi, että syyskokouksessa Oulussa olin yksi mukaan äänestetyistä. Jäsenkokous pidetään kahden vuoden välein. Jokainen piiri lähettää kokoukseen tietyn määrän delegaatteja, eli edustajia, joiden tehtävä on ajaa oman piirinsä etua. Tänä vuonna jäsenkokouksessa, tuttavallisemmin ”jässärissä”, oli aiheena uuden strategian ja toimintasuunnitelman hyväksyminen, sääntömuutos ja tietysti Suomen Partiolaisten puheenjohtajiston valinta. Kuten joillakin ihmisillä on ennakkokäsityksiä partiolaisista (”ne tekee solmuja ja on metsässä”), oli minulla omat mielikuvani jäsenkokouksesta (”hirve-

12

Pohjan Puhuri

än virallista, sedät istuvat ansiomerkit rinnuksissa kiiluen”). Vaikka Mikkelin viikonlopussa näkyi myös konkaripartiolaisia, oli tänä vuonna mukana myös paljon meitä alle 23-vuotiaita ja ensikertalaisia, kiitos ”nuoret eturiviin” -teeman. Verrattuna vaikkapa lippukunnan hallituksen kokoukseen, oli kokoustilanne tietysti virallisempi, mutta sama partiomainen fiilis oli koko ajan läsnä. Partiolaisten joukossa kun tunnetusti on melko rentoja tyyppejä! Meidän piiristämme edustajia oli mukana neljätoista, joista kerrallaan rivissä istui aina kymmenen. Kokous pidettiin auditoriossa, jossa jokaiselle piirille oli varattu omat istuinpaikkansa. Sali oli täynnä partiopaitoihin ja piirihuiveihin pukeutuneita ihmisiä. Paikkamme sijaitsivat vähän taaempana salissa, mistä olikin oikein hyvät näkymät. Istuimme kahden suuren piirin välissä; edessäm-

me Häme ja takanamme Pääkaupunkiseudun Partiolaiset. Tunnelma oli kuin suurleirillä: jokainen piiri oli kuin savu, josta uteliaana tiirailtiin naapurisavujen toimia. Bongasin aika monta partiokaveria kokouksesta, vaikka vain ihaillen seurasin vierestä, kuinka paljon toisiaan vanhat konkarit tunsivat. Turhaan jännitin, kuinka hyvin pärjäisin ja ymmärtäisin käsiteltäviä asioita. Kokouksessa pysyin kärryillä, osallistuin äänestykseen, kuuntelin innoissani puheenvuoroja – ja pääsinpä kerran itsekin pitämään kannatuspuheenvuoron! Jässärissä tarjolla oli tarjolla hyvää ruokaa ja tilaisuuksia tutustua Suomen muihin aktiivisiin partiolaisiin. Suosittelen jäsenkokousta, hauskempaa kokousta tuskin löytää!


pestaa Lämmitystiimiläisiä

Hygieniatiimiläisiä

Järjestyksenvalvojia

Oletko kyllästynyt palemaan talvella? Kärsitkö huonosta ääreisverenkierrosta? Ei hätää, sillä Tuiskun kuumimmassa tiimissä on vielä paikkoja vapaana.

Tuisku 2015 talvipiirileiri kaipaa järjestyksenvalvojia, etusija kortillisilla.

Tehtäviin kuuluu veden, rakennusten ja saunan lämmitystä sekä polttopuiden kuljettamista. Tämä pesti ei jätä ketään kylmäksi!

Ruokailualueen siisteyden ja pesupaikkojen ylläpitoon tarvitaan paljon porukkaa, kun syöjiä tulee jonossa. Saunalle saunotusmestarit pitämään huolta että kaikki sujuu kuin valssi. Bajamajojen päivittäinen siivousporukka on tärkeässä asemassa. Aiempaa kokemusta ei tarvita vain reippaita yli 18-vuotiaita! Pestit eivät vie koko aikaasi leiristä.

Yhteys: Janne Törmälä, 040-8415293, janne.tormala@gmail.com

Yhteys: Alisa Luomanmäki, 044-3228839, alisa.luoma@hotmail.fi

Kierrätystiimiläisiä

Ohjelman tekijöitä

Luvassa on simppeliä hommaa tekeville ihmisille, mitään erityistaitoja ei tarvita. Tehtävänä huolehtia leirin siisteydestä ja kierrätyssysteemistä, työtehtävät määrittyvät tarkemmin lähempänä.

Tuisku 2015 ei olisi mitään ilman hauskaa ohjelmaa. Ohjelma ei kuitenkaan synny itsestään, vaan kaipaa tekijöitä ja haussa on varsinkin tiimiläisiä eri ohjelmalaaksoihin. Haussa vaeltaja -ikäkauden partiolaisia, jotka voivat toimia seikkailija-, tarpoja-, ja samoajalaaksossa pestiläisenä. Vaeltajille järjestetään myös omaa ohjelmaa, joten leiri ei ole pelkkää työntekoa. Tule siis mukaan mahtavaan tiimiin tekemään talvileiri Tuiskusta unohtumaton kokemus!

Seura on tietysti priimaa, ja aikatauluja voidaan sumplia niin, että on mahdollista osallistua vaeltajaohjelmaan. Mahdollisesti tehdään myös yhteistyötä hygieniatiimin kanssa. Yhteys: kierrätysmestari Essi Mäyrä 050 4324725, essi.mayra@omanetti.fi

Muuten tehtävään vaaditaan 18 vuoden ikä. Yhteys: turvallisuuspäällikkö Jari Huhtakallio, jari.huhtakallio@pohjanmaa.partio.fi 0400 758596

Keittiötiimiläisiä Tarjoamme halukkaille mahdollisuuden päästä kokeilemaan leirikeittiössä työskentelyä kokeneiden konkareiden rinnalla sekä leirin parhaan mestarin alaisuudessa. Ainoa vaatimus on partiolaisen asenne tahdon tehdä parhaani! Keittiössä työskennellään kahdessa vuorossa, joten pestin ohessa on edelleen mahdollisuus osallistua esim. myös vaeltajaohjelmaan! Yhteys Ville Yrjänään, ville.yrjana@kotinet.com, 0500 940 382

Yhteys: ohjelmapäällikkö Tommi Kippola, tommi.kippola@pohjanmaa.partio.fi

Pohjan Puhuri

13


Pienellä porukalla saadaan suuret kuviot haltuun Joka keskiviikko Oulun Karjasillan kirkon kellariin kokoontuu noin 50 sudenpentua johtajiensa kanssa. Kokoukset saattavat olla meluisia, mutta kaikki saadaan hoitumaan.

Pohjolan Pirteiden sudenpentuosaston johtajat Päivi ”Käpy” Sarajärvi, Timo Valtanen ja Saara ”Jussa” Pajunpää johtavat kolmea laumaa, jotka koostuvat 1.–3.-luokkalaisista tytöistä ja pojista. Tilanne ei aina ole ollut tällainen. Lippukunnasta nimittäin lähti akeloita iso joukko pois, jolloin jäljelle jääneet eivät voineet pitää edes yhtä olemassaolevaa laumaa toiminnassa. Pienen suostuttelun jälkeen kaksi vanhaa akelaa saatiin palaamaan. He eivät kuitenkaan pystyneet osallistumaan joka viikko kokouksiin. Pohjolan Pirteissä huomattiin, että aikuisia löytyy, mutta he eivät halunneet

14

Pohjan Puhuri

pakonomaisesti sitoutua viikottaiseen läsnäoloon. PoPin kasvava lippukunta, eli kasvavat toimintaryhmät vaativat siis lisää aikuisia mukaan toimintaan. Toimintamalli helpottaa kokouksia Sudenpentujohtajat ovat todenneet hyväksi, että kaikki sudenpennut kokoontuvat samana iltana. Ensimmäisen vuoden sudenpennut kokoontuvat ensin tunniksi, jonka jälkeen vanhemmat sudenpennut kokoustavat puolitoista tuntia. Välillä ohjelma tehdään erilaisina toimintapisteinä eri puolilla koloa tai pihalla. Johtajat ovat sopineet toimintakauden

alussa vastuuvuorot, kuka milloinkin on paikalla. Johtajien tehtävä ei kasva liian isoksi tai sitovaksi, ja jotkut jopa tulevat kokouksiin ”vapaavuoroillaan”. Sudenpentuosaston vastaava akela Jussa varmistaa, että kaikille kerroille on riittävästi johtajia. Jussa myös ylläpitää sudenpentujen toimintasuunnitelmaa. Hän on myös tiiviissä yhteistyössä vanhempien kanssa. Yhteydenpito Jussan, Käpyn ja Timon kesken on tiivistä, sillä heidän tulee tietää, mitä kokouksissa on tapahtunut. Kolmen porukkaan on saatu aikuisia mukaan, sillä esimerkiksi tänä syksynä yhdeksän akelaa on pyörittänyt sudenpentuosastoa.


Monenlaista johtamista Pohjolan Pirteiden sudenpentujen johtajia kannustetaan kouluttautumaan omaan pestiinsä. Kokouksissa tulisi olla vähintään yksi kokeneempi johtaja, joka toimii säännöllisesti viikottaisessa toiminnassa. Mukaan johtamaan otetaan kuitenkin kaikki halukkaat aikuiset, ja myös lasten vanhemmat ovat tervetulleita tutustumaan akelana toimimiseen. Vuosi vuodelta mukaan on tullutkin lisää aikuisia. Toimintaan on Jussan, Käpyn ja Timon mielestä helppo ottaa ei-vieläpartiolaisia ja vanhoja partiolaisia, sillä kokeneet akelat voivat toimia samalla luotseina ja partio-ohjelmaan perehdyttäjinä. Akelat eivät ole ainoita, jotka saavat johtamistehtäviä. Myös viimeisen vuoden siirtyvät sudenpennut saavat opettaa nuorempia ja näyttää esimerkkiä. He saavat myös pieniä vastuullisia tehtäviä. Kokouksissa ja retkillä avustavat myös ryhmänohjaajakoulutuksen, ROK:in, koulutettavat. Alussa lapsilla voi olla kova työ opetella useampi johtaja, mutta kasvot tulevat kyllä tutuiksi vuoden mittaan. Kaikille mukavaa tekemistä Suuri sudenpentulauma on jaettu ryhmiin iän mukaan. Jokaisella ryhmällä on

oma nimi ja huuto. Pääsääntöisesti kaikki ryhmät suorittavat samaa ohjelmaa, mutta oman ikäänsä sopivalla vaikeusasteella. Jotta kaikki saisivat suoritettua mahdollisimman monipuolisesti erilaisia jälkiä, ohjelmaa vaihdetaan vuosittain. Apua siirtyvien sudenpentujen ohjelmaan saadaan myös seikkailijaosastolta. Yhtä aikaa toimivien ryhmien työskentely on suunniteltava niin, että kaikille riittää mielekästä tekemistä. Vaihtelevuutta saadaan muun muassa pihalla pidettävistä aktiviteeteista. Toiminta on saatu monipuoliseksi, koska mukana on monenlaista osaajaa. Isommat sudenpennut saavat haastetta, kun he joutuvat huolehtimaan pienemmistään. Näin samalla sudenpennusta asti kasvatetaan johtajuuteen, sekä kantamaan vastuuta toisistaan ja itsestään. Isolla porukalla saadaan aikaan isommat leikit, ja esimerkiksi erilaiset rakentelutehtävät ovat omiaan suuremmalle joukolle. Vaikka lapsia on paljon ja johtajilla on iso urakka oppia tuntemaan heidät yksilöinä, on erityislapsillekin riittänyt lisäkäsiä ja kuuntelevia korvia. Sudenpennuille riittää tapahtumia Lippukunta järjestää sudenpennuilleen useita tapahtumia vuoden aikana. Suden-

pennut osallistuvat lippukunnan leireille samalla tavalla kuin muutkin ikäkaudet. Pohjolan Pirteät järjestävät keväisin sudenpentuosaston oman talvileirin, jossa he yöpyvät telttamajoituksessa. Viime kesänä pidettiin Toimareiden kanssa yhteisleiri Pilssirotta, jossa sudenpennut osallistuivat parin yön osuudelle. Pohjolan Pirteiden perinteeksi muodostunut suunnistusviikko kannustaa myös sudenpennut suunnistamaan maastossa ja syksyllä he pääsevät Rumputusrankkuri-nimiseen kaupunkisuunnistukseen. Tänä vuonna sudenpennut ovat tutustuneet muun muassa Oulun kaupungintaloon ja kaupungin merkittäviin nähtävyyksiin kotiseutujäljen suorittamiseksi. Perinteisesti syyskausi päätetään kaupunkivierailuun ja puurojuhlaan pikkujoulun merkeissä, ja vastaavasti kevätkauden päättää kakkukilpailu, jossa tuomaristo palkitsee maukkaimmat ja kauneimmat luomukset. Viimeksi viimeisen vuoden sudenpennut nappasivat komeimman kakun pokaalin!

Teksti: Tiia Hyvälä Kuvat: Ilpo Salo

Pohjan Puhuri

15


Teksti: Katariina Mäkiniemi Kuva: Meeri Rasivirta

Joulupukkitoimintaa jo vuodesta 1930

Monissa lippukunnissa hyödynnetään tehokkaasti vuoden kohokohtia varainkeruutoiminnassa. Joulunalusaika antaa lisämahdollisuuksia saada sekä lippukunnalle varoja että joulumieltä itselle ja muille! Oululaisessa lippukunnassa Pohjan Veikoissa on pyörinyt joulupukkitoiminta varainhankintamuotona jo reilut 80 vuotta. Toiminta oli ennen suhteellisen vakaata ja hyvä varainhankintakeino poikalippukunnalle, jossa pukin tehtävät olivat pakollisia lippukunnan naimattomille miehille. Lippukunnan viestintävastaavan Anniina Haanpään mukaan joulupukkeja saa nykyisin vuosittain etsiä joka kolosta: ”Lippukunnan johtajat soittelevat lippukunnan vähemmän aktiiviset, potentiaaliset jäsenet läpi sekä rekrytoivat kavereitaan pukeiksi.” Joulupukkitoiminta kohdistuu jouluaattona yksityisiin koteihin, mutta myös pikkujoulukeikkoja on tehty esimerkiksi yrityksille, yhteisöille, perheille ja päiväkodeille. Joulupukiksi lähteminen ei edellytä aiempaa kokemusta, sillä pukkipalvelusta vastaavat tontut kouluttavat uudet pestiläiset yhdessä aiemmin jou-

16

Pohjan Puhuri

lupukkeina toimineiden kanssa. Tonttujen tehtäviin kuuluvat myös palvelun mainostus, paikkojen myynti, pukkien varusteista huolehtiminen sekä rahaasioista vastaaminen, joten itse joulupukin vastuulle jää kuskin hankkiminen ja kotien kiertäminen joulumieltä levittäen. ”Tonttujen tehtäviä hoitaa yleensä pääasiassa kaksi henkilöä, jotka tietenkin saavat lippukunnan muulta johtajistolta apua”, Anniina täsmentää. Keikkojen hinnoista 25 prosenttia menee joulupukille, joka saa lisäksi kilometrikorvaukset koteihin tehdyistä matkoistaan. Hinnat tarkistetaan vuosittain ja ne määritellään suuntaa antavasti yleisen hintatason mukaan, mutta muutoin joulupukkivierailun hinnat ovat pitkälti omantunnon määräämiä. Loput tuloista saa lippukunta. Toisista lippukunnista joulupukkitoimintaan osallistuneet voivat ohjata keräämänsä varat myös oman lippukuntansa kassaan. Varainke-

ruumuotona joulupukkipalvelu onkin ollut Pohjan Veikoille tuottoisaa, sillä joulupukkipulasta huolimatta lippukunta on kerännyt toiminnallaan vuosittain tuhansia euroja. Toiminnasta aiheutuvat kulut tulevat joulupukkien palkkioiden lisäksi mainonnasta, varusteiden ylläpidosta sekä puhelinpäivystyksestä. Jotta joulupukkeja saataisiin lähtemään mukaan varainkeruuseen, on markkinoinnilla tärkeä merkitys. ”Perinteisesti toimintaa on mainostettu lehti-ilmoituksilla ja kauppoihin jaetuilla ilmoituksilla”, Anniina kertoo. Markkinointi on levinnyt myös nettisivuille ja Facebookiin, mutta joulupukki on säilynyt joulupukkina aikojen modernisoitumisesta huolimatta. Jos itse kiinnostuit joulupukin hommista ja asut Oulun alueella, laita viestiä osoitteeseen pohjanveikot@onmky.fi!


Tule mukaan piiritoimintaan! PJ-kouluttajaksi? Partiojohtajan peruskursseille v. 2015 on yksi kouluttajan paikka vapaana. Tehtävään vaaditaan partiojohtajan valtakirja, kokemusta partiojohtamisesta lippukunnassa sekä intoa kouluttamiseen! Jaosto perehdyttää uuden kouluttajan tehtäviin. Lisätietoa ja yhteydenotot Jutta Karhulle, jutta.karhu@pohjanmaa.partio.fi

Mukaan

aluetoimintaan! Eikö elämässäsi ole tarpeeksi partiota? Ei hätää! Nyt etsitään alueohjaajia alueille 1, 6, 7, 8 ja 10. Haussa on myös lippukuntajaoston puheenjohtaja ja jäseniä eri puolilta piiriä. Tutustu piirin sivuilla: www.pohjanmaa.partio.fi/lippukunnat/ aluetyo/ Lisätietoja antaa Raisa Lindeman, raisa.lindeman@pohjanmaa.partio.fi

Pohjan Puhuriin

toimittajia

Pohjan Puhuriin etsitään nyt uusia ja innostuneita toimittajia! Puhurin toimittajat pääsevät kirjoittamaan mielenkiintoisia artikkeleita ja osallistuvat lehden suunnitteluun. Toimittajana pääset käsiksi piirimme polttaviin puheenaiheisiin ja nostamaan sinua kiinnostavia asioita julkisen sanan keskiöön. Toimittajien pestit ovat kaksivuotisia ja aloittaa voi vaikka heti. Lisätietoja: päätoimittaja Tiia Tuhkasaari (tiia.tuhkasaari@pohjanmaa.partio.fi)

Kansainvälisyysjaoston puheenjohtaja ja jaostoon jäseniä

Kansainvälisyysjaostoon kaivataan uusia

ja innokkaita tekijöitä. Lisätietoja jaoston toiminnasta ja tulevaisuuden suunnitelmista saa janne.tervaskanto@pohjanmaa.partio.fi

Ikäkausikoulutusjaoston

puheenjohtajanpesti

Mikäli Sinulta löytyy tietämys ikäkausista ja kokemusta kouluttamisesta sekä halua päästä kehittämään piirimme ikäkausikoulutuksia, laita hakemuksesi pj:n pestiin. Lisätietoja: suvi.lempiainen@pohjanmaa.partio.fi

Ikäkausikoulusjaoston

jäseniä

Onko sinulla kokemusta akelan- tai sammon pestistä? Tai löytyykö sitäkin enemmän innostusta tietää asiasta lisää? Vai haluaisitko tulla mukaan uudistamaan luotsikoulutusta? Ikäkausikoulutusjaosto, IKKJ, kouluttaa lippukunnan avaintyypit: akelat sudenpentulaumoja johtamaan ja sammot seikkailijajoukkueiden johtajiksi sekä luotsit tarpoja-, samoaja- ja vaeltajaikäkausiin.

Tarpoja- sekä

vaeltajaohjelmaohjaaja Piirin ohjelmaryhmä etsii ohjelmaohjaajaa tarpojille ja vaeltajille. Tehtävänä on huolehtia, että piirissämme on tarjolla tarpojille ja vaeltajille laadukasta ohjelmaa. Kiinnostaisiko sinua tarpojien tai vaeltajien toiminnan suunnittelu tai organisointi? Suomen Partiolaiset järjestävät ohjelmaohjaajakoulutusta, jonne on mahdollisuus lähteä mukaan. Pestin vastaanottavien koulutuksen maksaa piiri. Ota yhteyttä ohjelmaryhmän puheenjohtajaan ja tule mukaan iloiseen joukkoomme! Lisätietoja: Satu "Soppa" Kivelä, satu.kivela@pohjanmaa.partio.fi, 050 - 404 2139

Veriguud-

projektivastaava Piirin verenluovutus kampanja on jo perinne. Jos verenluovutuskampanja on sinulle sydäntä lähellä oleva asia ja koet, että sinä voisit panostaa hieman projektiin tai jos sinulla olisi jatkokehitysideaa projektille, olet silloin etsimämme henkilö! Projektin voi toteuttaa yksin tai kerätä ympärilleen työryhmän.

Jaoston kouluttajana osallistut kurssien suunnitteluun ja toteutukseen sekä pääset kehittämään niitä yhä paremmiksi. Kurssit järjestetään yleensä viikonloppuna ja yhdessä sovimme ketkä milläkin kurssilla kouluttavat. Piirin toiminnassa saat tutustua laajaan joukkoon iloisia partiolaisia niin kursseilla kuin piirin muussakin toiminnassa. Jos olet halukas oppimaan ikäkausista lisää ja kouluttamaan sen muillekin, ota reippaasti yhteyttä.

Lisätietoja projektista saat projektin aikoinaan aloittaneelta antti.kerola@pohjanmaa.partio.fi sekäpohjanmaa.partio.fi/toiminta/veriguud/

Ilmiantautumiset osoitteeseen suvi.lempiainen@pohjanmaa.partio.fi

Lisätietoja: Pekka Väkiparta, pekka.vakiparta@pohjanmaa.partio.fi

Mukaan

projektitoimintaan Partiotaitojen syysmestaruuskilpailuihin 2016 etsitään johtajaa ja tekijöitä piirin eteläosasta.

Pohjan Puhuri

17


Partiokouluttajakoulutus 20.-22.3. Muhos (vaeltaja, aikuinen)

Partiokouluttajakurssilla on tavoitteena kehittää kouluttajataitoja, jotta voisit paremmin kouluttaa lippukunnan tai piirin kursseilla. Kurssilla harjoitellaan ja arvioidaan ihan oikeasti kouluttamista eli koulutusrupeamien toteuttamista. Samalla käydään läpi kokonaisen koulutustapahtuman, vaikka ROKin läpivientiä. Näitä käsitellään nimenomaan partion näkökulmasta. Lisäksi paneudutaan siihen miksi, mitä ja miten koulutetaan partiossa, erityisesti unohtamatta arvopohjaa.

Puolen vuoden verkkomediapesti

Osaatko kirjoittaa tai osaatko koodata? Kiinnostaako verkkomedia? Teen Ko-Gin kehittämistehtävänäni Puhurista verkkoversion, jossa voi klikkailla ja availla juttuja. Haluaisitko olla mukana kokeilemassa, kuinka siinä käy? Projekti kestää tammikuusta kesäkuuhun 2015, sisältää kuukausittaiset etäpalaverit, juttujen tekoa, koodausta ja yhden tapaamiskerran (maaliskuu).

Kaikki osallistujat valmistelevat ennakkotehtävänä pienen koulutusrupeaman. Kurssi käsittää seuraavat koulutuskokonaisuudet: - partio - koulutusrupeaman suunnittelu, toteutus ja arviointi - koulutustapahtuman johtaminen

®

Kohderyhmä: Piirin ja lippukuntien kouluttajat ja sellaiseksi haluavat. Hinta: 50€ Järjestäjät: Koulutusryhmä Lisätietoja: Jarmo Komulainen, jarmo.komulainen@ pohjanmaa.partio.fi VIP: 15.1.

Ota yhteyttä! tiia.tuhkasaari@pohjanmaa.partio.fi

Kuvat: Meri Rasivirta

Erätaito 1,5 (Tuisku edition) 13.-15.2. YliKiiminki (tarpoja, samoaja, vaeltaja ja aikuinen)

ET 1,5 on Tuiskulle valmistava erikoiskurssi. Sen aikana opitaan talvileirillä tarvittavat perustaidot, jotta osallistujat voivat turvallisin mielin tulla piirin talvileirille. Kurssia suositellaan kaikille, joilla on epäilyjä siitä, että onko talvileirillä olo oma juttu. Kohderyhmä: 12 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat partiolaiset Hinta: 40€ Järjestäjä: Erätaitojaosto Lisätietoja: Juhani Hopkins, juhani.hopkins@pohjanmaa.partio.fi VIP: 15.1.

18

Pohjan Puhuri


VALTIAS 2015 Kunnanjohtaja Marko Ovela (@Valtias2015) ja muut myräkkämäkeläiset kutsuvat kaikki yli 11-vuotiaat Pohjanmaan Partiolaiset (ja vähän muutkin) Lapualle partiotaitojen talvimestaruuskilpailuihin 7.-8.2.2015! Yli 18-vuotiaille on tarjolla myös pinkki eli rentosarja. Marko Ovela on ihastunut Lapuaan. Hän on lukenut kaikki saatavilla olevat Lapuan historiikit, kirjoittanut niin paljon statuspäivityksiä eteläpohjanmaan murteella, että hänen Facebook-tilinsä blokattiin, ja tavannut Lapuan kaupunginjohtajaa niin monesti, ettei hänen tapaamispyyntöihinsä enää vastata. Vakuuttuneena Lapuan esimerkillisyydestä hän päätti hakea Myräkkämäelle ja Lapualle ystävyyskuntien statusta. Ikävä kyllä Ovelan neuvonantajalla, konsultti Neuvokkaalla, oli huonoja uutisia, sillä ystävyyskunta voi sijaita vain toisessa valtiossa. Ovelalla oli siis vain yksi vaihtoehto: Myräkkämäen tulee julistautua itsenäiseksi valtioksi, jotta orastava ystävyyskuntasuhde voidaan pelastaa. Samalla Ovelasta tulisi Myräkkämäen valtias. Ovelasta suunnitelma oli loistava. Ikävä kyllä kaikki myräkkämäkeläiset eivät ole samaa mieltä, ja kunnassa onkin alkanut kuplia pinnan alla… Valtias-talvikisoissa mukana on seitsemän sarjaa: oranssi, vihreä, sininen, punainen, ruskea, harmaa sekä rentosarja pinkki, jonka tehtävät ja reitti ovat samat kuin SiPusarjoilla. Kisoissa noudatetaan PP:n partiotaitokilpailujen sääntöjä ja SP:n turvallisuusohjeita. Osallistujilla tulee olla SP:n vuoden 2015 jäsenmaksu maksettuna, paitsi pinkkisarjassa, jossa vain yhdellä 3-4-henkisen vartion jäsenellä tarvitsee olla voimassaoleva jäsenyys. Ilmoittautuminen hoidetaan piirin sivujen kautta 20.1. mennessä; jälki-ilmoittautumisissa ota yhteys kilpailun johtajaan. Hinta on 45€ (OrVi) tai 60€ (muut). Piiri laskuttaa lippukuntia ilmoittautumisten mukaan. Lisätietoa ja sarjajako löytyy kisojen nettisivuilta. Kisajohtaja on Johanna Männistöltä (johanna.mannisto@outlook.com tai 050-338 4196). Kisat järjestää Simpsiön Siskot, Simpsiön Karhut ja piirin kilpailujaosto. Pohjan Veikkojen Minkit-vartio ja Vaasan Partiotyttöjen Wilperit-vartio pitävät hallussaan OrVi-sarjojen kiertopalkintoja.

Ota osaa tapahtumiin jo ennen kisaa! - #valtias2015 - facebook.com/valtias2015 - pohjanmaa.partio.fi/valtias2015 - Ovelan Twitter: twitter.com/valtias2015

TEHTÄVÄLUETTELO OrVi SiPu+Pi RuHa Kädentaidot Valtapalli X X X Heinäpesä - X X Vastarinta - X X (Epä)vakaa tulisydän X X X Partio- ja erätaidot Kahlitut X X X Myko-myko-mössö X - Kiisket kuumiksI X - Näkijä - X X Vegaanipaholainen - X X Herne vai Hästens? - X X Soy Veto - X X Ensiapu Mielikuvaharjoitus X X X Ohops! X X X Suunnistus ja arvio Tilannekartoitus X X X Täpö Malli X X X Latva-Liisa - X X Porttisportti - X X 5. synti/tiktak - X X Yllätys Rusinanpoimintaa X X X Huuheloottemahan X X X Zen - X X Syttyvä äly - - X Max pisteet 80 100 120 Max reitin pituus, km 9 20 25 Pohjan Puhuri

19


OSOITEREKISTERI: Pohjanmaan Partiolaiset ry. Oulun toimipaikka. Lehteä postitetaan 1 kpl / partiotalous.

Toimintakalenteri Tammikuu 9.-11.1. Tuulevat - luottamushenkilöpäivät Ylivieska 16.-18.1. Medialähettiläskoulutus SP 23.1. Pohjan Puhurin 1/2015 DL 30.1.-1.2. Kohtaus - Kouluttaja- ja ohjelmaseminaari SP Pieksämäki 30.1.-1.2. Ohjaajakoulutus (AO, OO, KO) SP Pieksämäki Helmikuu 7.-8.1. viikko 8

Valtias - Partiotaitojen talvikilpailu Pohjan Puhuri 1/2015 ilmestyy

Lapua

Profile for Pohjanmaan Partiolaiset

Puhuri 6/04  

Puhuri 6/04  

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded