Page 1

Nuna tamakkerlugu digitalinngortitsinermi periusissiaq2014-2017 Digitalinngortitsineq ingerlatsissutaasutut


Siulequt Nunatsinni alloriarujussuarnissamik pisoqalerpoq nunatsinni avatitsinnilu. Avatitsinnut isiginiarnerulernerup nalaani minngerunngitsumik inuusuttatta akornanni amerlanerujartuinnartut ilinniarluarsimanerujartorneranni, nunaniit allaniitsoqutiginninnerujartuinnarneq tunngavigalugu minnerunngitsumillu aamma suliffeqarfinniik, upperaarput kigaakkaluartumik isumannaatsumilli Kalaallit Nunarput nutaaliaanerunermut aammalu nammineernerunermut ingerlasoq. Ineriartornermi tassani aatsaat taamak pingaartigaaq digitalinngortitsineq ingerlatsissutaasutut isigiuarnissaa aamma innuttaasut, kattuffiit suliffeqarfiillu – tunuliaqutaasoq sumilu najugaqarneq apeqqutaatinnagit - peqataasinnaanerannut pitsaanerpaanik naligiimmillu atugaqartinnissaat isiginiarlutigu. Paasissutissiinermi atortorissaarutit qanoq iluaqutiginissaannut tamanna annertuumik piumasaqaateqarpoq – minnerunngitsumillu nalunaarasuartaateqarnerup aaqqissugaanera attaveqaatinut tamarmiusunut eqqarsaatiginera qanoq qulakkiissaneripput, taamaalilluni aningaasaliissutigineqartussat ataavartumik iluaqutigalutigit.

Digitalinngortitsinerup iluaqutini takutereerpai: allaffissornikkut pappiliatigullu sulinermi aningaasatigut sipaaruteqarnermiit telemedicinikkut peqqinnissaqarfimmi sulinerit pitsaanerulernerisigut ilaatigut Sullissivikkut innuttaasut oqartussallu akornanni eqaannerusumik inuppalaarnerusumillu attaveqalernikkut. Innuttaasut IT-mut piareersimanerannik juli 2013-mi misissuineq naammassivarput.

Inernera tassaavoq digitalikkut sullissinernik attaveqaatinillu amerlanernik piumasaqarnerup annertusinera. Pisortat sullissinerat aamma allaffissornerat suli digitaaliunerulissaaq. Innuttaasut tamarmik assigiinnerusumik digitaaliusumik attaveqarsinnaanerat isumannaarniarlugu taamaasillutillu digitaalimik sullissinerit atorneqarneruleqqullugit, suliniutit arlalissuit aallartisarneqassapput innuttaasut nammineerlutik digital atorlugu isumaginnissinnaanerannut ikorfartuutissat. Pisortat sullissinerat allaffeqarfiilu taamaattumik suli annertunerusumik digitalinngortinneqassapput. Annertunerusumik digitalinngortitsinissamut inatsisitigut tunngavissaq aalajangersartussanngorparput, aamma inuussutissarsiortut allilernissaannut siuariartinnissaannullu – kisianni aamma minnerunngitsumik nunani assersuutigisartakkatsinni innuttaasunut neqeroorutit taamaaqataanik innuttaasup sullinneqarnissaanut pisortani tunngaviusumik paasissutissat qulakkiileruttorpagut. Tamanna pisortat ingerlataqarfiini assigiinngitsuni annertunerusumik suleqatigiinnissamik piumasaqaateqarpoq – Namminersorlutik Oqartussat aamma kommunit akornanni, aammattaarlu tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartunik suliffeqarfinnik suleqateqarneq siunissami pingaarneruleriartussalluni. Ingerlatsiviit ataasiakkaat aamma oqartussat akornanni aporfiit peerneqassapput, taamaalilluni sullissinerit assigiissarneqarlutik, innuttasumut ajornanngitsumik pissarsiarineqarsinnaallutillu paasiuminartuullutik.

Ataqatigiissaarineq suleqatigiinnerlu qulakkeerniarlugit maannakkut Digitalinngortitsinermut Aqutsisoqarfimmik pilersitsinikuuvugut, suleqatigiinnermi eqiteruffittut akisussaasussaq aamma digitalinngortitsinermi suliniuterpassuit ingerlaavartumik aqunnerinut naleqqussarnerinullu nunami tamarmi immikkoortortaassalluni. Digitalinngortitsineq ingerlatsissutaasutut peqqinnissaqarfik nukittorsassuarput, taamaalilluni innuttaasut tamarmik sumiluunniit najugaqaraluarunik peqqinnissakkut qaffasinnerpaamik sullinneqarsinnaalerlutik. Pisortat allaffeqarfiisa iluanni digitalinngortitsineq sullissinernut naligiimmik periarfissaqalernikkut kikkut tamat oqartussaaqataanerisa annertusinerat qulakkeerneqassaaq. Ilinniarfeqarfiit iluanni aqutsisut isiginiarnerisigut, ilinniartitsisut piginnaasaat annertusarnerisigut ilinniartitsinermi iluaqutit suleqatigiissut iluaqutigalugit atuartitsissutini ataasiakkaani IT-ip atorneqarnera annertusissuarput. Tamanna siunissami aqutsisussat pilersinnissaannut iluaqutaassaaq aamma inuusuttut tamarmik aqagussami suliffeqarnissamut patajaatsumik ilinniagaqarnissaat qulakkeerlugu. Digitalinngortitsinermi periusissaq 2014-2017-mi digitalinngortitsinerup ingerlateqqinneranut anguniakkat aalajangersarneqarput, taamaalilluni naalagaaffimmut nutaaliamut imminullu napatittumut tunngaviusumik siuariartornermik, atugarissaarnermik inuttullu ineriartornermik pilersitsisoqarsinnaalluni.

Vittus Qujaukitsoq Aningaasaqarnermut Nunamullu Namminermut Naalakkersuisoq

2


Imai Inuiaqatigiit aningaasaqarnerat tatisimaneqarpoq

qupp 4

Digitalikkut tunngaviit pingaarutillit

qupp 5

PAT-imiit digitalinngortitsinermut

qupp 7

Sammisaq 1 Internetti annertunerusoq akikinerusorlu

qupp 8

Sammisaq 2 Paasissutissat tunngaviusut nutarterneri

qupp 10

Sammisaq 3 Pisortat ingerlataqarfiit pisariittut, ingerlalluartut ataqatigiissullu qupp 12 Sammisaq 4 Digitalikkut ilinniartitaaneq piginnaasallu

qupp 14

Sammisaq 5 Peqqinneq kikkunnut tamanut

qupp 16

Sammisaq 6 Nutaaliorneq aningaasaliinerillu

qupp 18

Sukangasuumik aqutsineq pisariaqarpoq

qupp 20

Pingaarnersiuineq ilisimasanillu avitseqatigiinneq

qupp 21 3


Inuiaqatigiit aningaasaqarnerat tatisimaneqartoq Pisortat missingersuutaat ullumikkut oqimaaqatigiipput. Utoqqaat amerliartuinnarnerisigut inuusuttullu ikiliartuinnarnerisigut innuttaasullu katitigaanerisa allanngornerat kiisalu isumaginninnikkut aningaasartuutit qaffanneri pissutigalugit naatsorsuutigineqarpoq ukiuni qulikkaani tullinnguuttuni amigartoorneq annertullunilu annertusuiartuinnassasoq, soorlu takussutissiaq 1-imi missiliuinermi takuneqarsinnaasoq. Sammivinnit suli amerlanerniit tatisimannittoqarpoq. Inuusuttut allamukarlutik aallartarput. Nunaqarfiit inuerukkiartorput. Nuttartoqartorujussuuvoq kommuunit akornanni aamma nunaqarfiit illoqarfiillu anginerit akornanni.Inuiaqatigiit nunanit allaniit piginnaasanik pinngitsuugaqarsinnaanngillat, nunallu nunataa pissutigalugu suleqatigiinnissaq sapernarsisillugu aamma nunaqarfiit, kommunit aamma Namminersorlutik Oqartussat akornanni annertuumik ingerlatsinermiit iluanaaruteqarnissaq sapernarsisillugu.

Digitalinngortitsineq siumukartitsisuusinnaavoq ineriartornermik eqqortumik sammiveqalersitsisoq, tassanili naatsorsuutigineqarluni innuttaasunut suliffeqarfinnullu tamanut pitsaanerusumik akikinnerusumillu internettikkut atassutit attaveqaatit tunngaviusut inissinnissaat. Taamaattoqanngippat isorliunerusut digitalimi katataasussaassapput. Nunaqarfiit illoqarfiillu anginerusut akornanni qunneq itinerulissaaq. Isorliunerusut aningaasarsiornikkut siuariartorfiusuniit nunarsuarmioqatigiillu ilisimasatigut avitseqatigiinnerannit avissaartinneqassapput – naleqqussakkamik kikkullu tamat oqartussaaqataaffigisaannik ineriartornermut pinngitsoorani tamanna tunngaviulluni.

Pisortat digitalinngortitsinerannut pitsaasumik suleriaaseqarnermut OECD-mi nunanut tunngaviit malillugit Kalaallit Nunaata sulisinnaaneranut internettikkut mobilikkullu atassuteqarluarsinaaneq pisariaqarluinnarpoq, taamaalilluni naalagaaffittut namminersortuuneq, naligiimmik imminullu napatittumik politikkikkut annertuumik anguniakkat naammassineqarsinnaallutik.

Kikkut tamat oqartussaaqataaneranni oqimaaqatigiinnginnerup inuerukkiartorneq suli annertunerusumik sakkortusassavaa, tassa inuusuttut isorliunerusuni digitaleqarfiunngitsumi najugaqarusussanngimmata. Peqatigisaanik isorliunerusuni kommunit peqqinnisaqarfillu inuit sulinerannit akunnernik atuinerannik sipaaruteqarsinnaammata aamma innuttaasunik atugarissaarnikkut pisariaqartitsisunik sullissinermi assartuinermut akisuumut pisariusumullu sipaaruteqarsinnaallutik.

Takussutissiaq 1: Kalaallit Nunaata 2040-p tungaanut aningaasarsiornikkut ineriartornissaanik eqqoriaaneq. Tigusiffik: Naatsorsueqqissaartarfik aamma Kalaallit Nunaata Aningaasarsiornera pillugu Siunnersuisoqatigiit

4


Digitalikkut tunngaviit pingaarutillit Digitalinngortitsineq ingerlanniarlugu nunani tamalaani ”pitsaanerpaamik suleriaaseqarneq” periusissiami aallaavigineqarpoq. Pisortat digitalinngortitsinerannut OECD-p tunngvii qulit Digitalinngortitsinermut periusissiami tunngavigineqarput.

Tunngavik 3 Digitalikkut kiffartuussinernut tatiginninneq sakkortusiniarlugu pissutsit eqqortut pilersikkit Digitalinngortitsinermut atatillugu IT isumannaatsoq, inatsisitigut toqqammaviit atassuteqaa-tillu suliniutini salliutinneqartut.

Tunngavik 1 Paasiuminartuuneq, ammaneq ilaalersitsinerlu annertusillugit Innuttaasut, suliffeqarfiit, tusagassiortut, politikerit il.il. Digitalinngortitsinermut Aqutsisoqarfiup nittartagaani digitalikkut suliniutit atuarsinnaavaat.

Tunngavik 4 Pisortat ingerlataqarfiinut naalakkersuisut periusissiaannik akuersineq Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutaani ”Nuna ataasiusoq – inuiaat ataatsimoortut”-ni pisortat ingerlataqarfiinut siunertat arlallit nassuiarneqarput, aamma ”Namminersorlutik Oqartussat kommunillu akornanni suleqatigiinnissamut isumaqatigiissut pillugu nassuiaammi” siunertat taakku piviusunngortinnissaat ilaallutik. Digitalinngortitsinermut periusissiap isumaqatigiissutit taakku marluk tapersersorpai.

Aammattaaq apersuisoqarneratigut aamma naammagisimaarinninnermik misissuinertigut innuttaasut suliffeqafiillu ilanngutitinneqas-sapput. Videokkut tunngavik, ilaatigut kikkut tamat oqartussaaqataallutik oqaloqatigiinnermik annertusisitsisussaq aamma nunaqarfiit illoqarfiillu akornanni ataqatigiinnermik pilersitsisussaq tassaavoq periusissiami salliutilluarneqartut suliniutit ilaat. Tunngavik 2 Soqutigisaqaqatigiippassuit akornanni suleqataanissamut peqataanissamullu kaammattuineq Suliatigut oqalliffimmik pilersitsisoqarsimavoq, assersuutigalugu Digitalinngortitsinermut Aqutsisoqarfimmi naapeqatigiipallassinnaanermik aaqqissuussinerit. Peqatigiiffik Qissartoq, Digitalinngortitsinermut Aqutsisoqarfiup siulittaasuuffigisaa, kalaallit nunaanni inuussutissarsiortuni aamma pisortat ingerlataqarfiini suliatigut inuttullu immikkoortiterisoqanngitsumik ilisimasanik avitseqateqarnissamik digitalinngortitsinermillu suliaqarpoq.

Tunngavik 5 Aqutsisuniit politikkikkullu tapersersorneqarnissaq isumagiuk Naalakkersuisut periusissiaq tassanilu suliniutit akuerissavaat. Periusissiaq tassanilu suliniutit Namminersorlutik Oqartussani naalakkersuisoqarfinni pisortani tunngaveqarput, kommuniniillu aamma KANUKOKAmi pisortat qullersat FOIS-imi (Pisortat ataatsimoorlutik IT-mi aqutsisoqatigiivi) sulinermit sunnerneqarlutik. Nalingat allaaserineqassaaq aamma sulinermik ingerlataqartunit nassuiarneqarluni, tassanimi digitalinngortitsineq toqqaannartumik iluanaaruteqarfiummat, aamma Namminersorlutik Oqartussani kommuninilu qullersat allanngortitsinernit

– IT atorlugu atornaguluunniit - suliffeqarfiit ataasiakkaat nalimik pilersitsinerannut akisussaasuullutik. Tunngavik 6 Aaqqissugaanikkut aqutsinikkullu toqqammavinnik sunniuteqarluartunik pilersitsineq Ataatsimoorluni Pisortat Suliniutaat pilersaarutinik iluatsitsilluartunik pilersitsinissamut aaqqissuussinermi aqutsinermilu tunngavinnik imaqarpoq. Tunngavik 7 IT-mi suliniutinit pilersaarutip tamarmiusup nassuiarneqarneranik aalajangersaaneq Pilersaarutip tamarmiusup nassuiarneqarnera Ataatsimoorluni Pisortat Suliniutaannut ilaavoq KANUKOKA-p, kommunit aamma Namminersorlutik Oqartussat akornanni suleqatigiinnermi ineriartortitsisutut, aamma Prince2-mi naleqqussakkamik aallaaveqarluni. Pilersaarutip tamarmiusup nassuiarneqarnera suliniut aallartinniarlugu, aqunniarlugu nalilersorniarlugulu aalajangiinissamut tunngavimmut ilaavoq.

Tunngavik 8 Aqutsinermut atulersitsinermilu malittarinninnermut suliffeqarfimmi piginnaasaq nukittorsarneqarli Digitalinngortitsinermut Aqutsisoqarfik pikkorissaanikkut nalilersuinikkullu aqutsisoqatigiit sulinerannut naleqqiullugu piginnaasat kivinneqarnissaannik suliaqarpoq. Tamatuma saniatigut Pilersaarutip tamarmiusup nassuiarneqarneranit sunniutinik uuttuinernik suliaqartoqarpoq, aamma Digitalinngortitsiner-mut Aqutsisoqarfik suliniutinik nalilersuisarluni. 5


Digitalikkut tunngaviit pingaarutillit Tunngavik 9 Periusissiami aalajangiinerit isiginiarneqarlik Suliniutini digitalinngortitsinermi suliniutit ilaattut iluanaarutit piviusunngortinnissaat ilusilersornerilu suliarineqarput. Tunngavik 10 Inatsisitigut toqqammaviit misissorlik nutarterlugillu allannguinernut naleqqutilerlugit Internettikkut aaqqiinerit assersuutigalugu Digital postip atulersinnissaanut naleqqiullugu inatsisit nutarterneqarput.

6


PAT-imiit digitalinngortitsinermut PAT tassaavoq uuminnga naalisaaneq Paasissutissiineq, Atassuteqarneq aamma Teknlogii, IT-mik isiginnittoq, illuanilu Digitalinngortitsinermut periusissiami uku pingasut isigineqarlutik: Inuit, Suliap ingerlanera aamma Tunisassiat. Periusissiaq digitalinngortitsineq inuit pissutsillu pillugit annerusumik sammineqarnerinik paasinninniffiuvoq. IT kisimiilluni nalilinnik pilersuinngilaq. Digitalinngortitsinermut periusissiamiipput ”PATmut periusissiaq 2011-15”-miit PAT-imut siusinnerusukkut suliniutit kiisalu arlallit nutaat.

Periusissiami matumani IT atorlugu silarsuaq isiginngilarput, akerlianilli pineqarluni allanngornerni aningaasaliinernit tamanit pingaartitanik pilersitsisinnaassuserput pineqarluni – IT-mik imaqarpata imaqanngikkaluarpataluunniit. Periusissiaq taamaattumik neriorsuummi ataatsimi oqaatigineqarsinnaavoq: ”Neriorsuutigaarput allannguinerni aningaasaliinerni tamani innuttaasunut, suliffeqarfinnut sulisunullu nalinik pilersitsinerit annertuninngortinnissaat ullut tamaasa sulissutigissallutigu – IT atorlugu atornaguluunniit.”

Periusissianut allanut atanera Digitalinngortitsinermut periusissiami siunertaq Digitalinngortitsineq iluanaarutinik pilersitsissaaq aamma ingerlatsinikkut ineriartortitsinermik ingerlatsinermillu tapersersuissalluni. Digitalinngortitsinermut periusissiaq tassaavoq toqqammavik ataatsimoorussaq qanoq pisoqarnissaanik allaaserinnittoq. Iluanaarutit pisussaaffiusumik suleqatigiinnerunikkut aamma nutaaliornerup annertunerusumik pingaartinneratigut piviusunngortinneqassaaq. Naalakkersuisooqatiginnermut isumaqatigiissummi politikkikkut pingaarnersiuinerit periusissiami sammisani arfinilinni takuneqarsinnaapput. Suliniutini allaaserineqarlutillu piviusunngortinneqarput, tamarmik immikkut sunniutaat uuttorneqarsinnaallutik. Inuiaqatigiini teknologiikkullu pissutsit sulinerup ingerlaneranik aaqqiinernillu toqqaanermut sunniuteqarput

Digitalinngortitsinermut periusissiaq kisimiinngilaq, allanullu atatillugu periusissiani allani anguniakkat ilaasa angunissaannut sakkussaalluni. Tamanna imatut titartarneqarsinnaavoq: Periusissiaq socialaamma utoqqaat eqqarsaatiginerullugit Missingersuusiornerm i suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut Ilinniartitaaneq pillugu periusissiaq

Peqqinnissamut periusissiaq

Digitalinngortit sinermi periusissiaq

Suliassaqartitsineq pillugu periusissiaq Aatsitassarsior neq pillugu periusissiaq

Pisiniarnissamik periusissiaq

Takornariaqarneq pillugu periusissiaq

Sunniutinik uuttuineq Digitalinngortitsinermi periusissiap sunniutai Naalakkersuisunit uuttorneqarsinnaassapput. Periusissiami sammisanut ataasiakkaanut tamanut toqqaannartumik sunniutini uuttuinerni aqutsisunit politikerinillu akisussaasunit erseqqissarneqartussat iluanaaruteqarfiusut arlallit nassuiarneqarsimapput. Sunniutinik uuttuinerit aalajangersimasut nassuiarnissaat pisortat akisussaasut suliassaraat, tassami aamma taakku anguniakkat anguneqarnissaannut akisussaammata. Iluanaarutit angunissaannut taamatut sukangasuumik isiginninniarneq inuiaqatigiit aningaasarsiornikkut unamminartuinut atatillugu isigineqassaaq. Siumut sammisumik periusissiami sunniutinik uuttuinerit, piviusunngortitsinerit nutarterinerillu naapertorlugit malinnaaffigineqassapput. Soorlu aamma sunniutinik uuttuineq naalakkersuisoqarfinni pisortanut nalunaarusiorneqassasut.

Aningaasalersuineq Suliniutit akornanni agguarneqartussanik Aningaasanut inatsimmi ukiumut immikkoortitat 10 mio. koruuniupput. Suliniutit ilai suliaqarfinni immikkoortuni sunniutinik angusaqarfiusussani ilaatigut aningaasalersorneqarput. Aningaasalersuineq naalakkersuisoqarfinni pisortanit aqunneqarput.

7


Sammisaq 1 Internetti annertunerusoq akikinnerusorlu Siunertaq tassaavoq siuaruarsimanerup, piginnaasap sukkassutsillu suli annertusarnissaat – atuisunut akinut appasissunut. Peqatigisaanik pilersuisut aaqqiinernik nutaaliaasunik isiginninnerat akitigut isumaqatigiissutit sakkortunerulersissavaat.

Naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissummit takuneqarsinnaavoq annertunerusumik akikinnerusumillu nalunaarasuartaatikkut atassuteqarneq innuttaasunut suliffeqarfinnullu politikkikkut anguniagaasoq. Ilaatigut ammanerulerneq nutaaliornermik tunisassianillu nutaanik pilersitsisimavoq – kisianni annerusumik illoqarfinni immap naqqatigut kabelimut atassuteqarfiusuni.

Mannakkut pissutsit siuariartornermut aporfiusut inuussutissarsiortunit arlaleriarluni uparuarneqartarnikuupput. Nalunaarasuartaateqarnermut tunngasuni niuernermik ingerlataqartut ingerlatsinerit nutaat ineriartortinnissaannut periarfissanik piumasaqarput. Innuttaasoq nunarsuarmioqatigiinnut annertunerusumik ilaalernissamut piumasaqarpoq.

Ammanerulernermik ingerlatsineq nanginneqassaaq. Equngalersitsinngitsumik nuna ataqatigiissinne-qassaaq, illoqarfinnilu nunaqarfinnilu innuttaasut tamarmik nalunaarasuartaateqarnikkut kiffartuus-sinernut tunngaviusunut atassusernissaat qulakkeerneqassaaq, inuiaqatigiinni kikkut tamarmik peqataalersinnaallutik.

Inatsisitigut toqqammavigisat inissinneqassapput, nunamilu tamarmi sunniuteqarluartumik nalunaarasuartaatikkut aaqqissuussinermut aningaasalersuinermik ineriartortitsinermillu qulakkeerisumik politikkikkut aalajangiisoqassalluni – aamma nalunaarasuartaatikkut neqerooruteqartunut niuerfimmut assigiimmik isertoqarsinnaalluni.

Paasissutissat aamma internettikkut atassutit sukkanerusut inuiaqatigiinni nutaaliornernut ammaassissapput. Tamanna assersuutigalugu tassaasinnaavoq digitalikkut aallarnisaasut suliffeqarfiit, inuttut ataatsimoorfiit, digitalikkut katersortarfiit, internettikkut toqqaannartumik atuartitsinermik malinnaaneq aamma digitalikkut sullissinernik neqeroorutit, siuariarnermik suliffinnillu nutaanik pilersitsisut.

Nalunaarasuartaateqarnikkut aaqqissugaaneq ingerlalluartoq digitalinngortitsinermut periusissiami sammisani arfinilinni – soorlu takussutissiaq 2-mi takutinneqartuni – iluanaarutit pilersaarutaasut angunissaannut tunngaviulluinnarpoq.

Nunarsuup digitalikkut allanngortitsinermi Kalaallit Nunaata naalagaaffittut siuarsimasunngornissaanut atortorissaarutinik nutaanik iluaquteqarsinnaaneq aalajangiisuulluinnarpoq.

Pisortat ingerlataqarfiinut aningaasaqarnikkut iluanaarutissat annertuut isorliunerusuni toqqorsimapput, tassani niuernermik ingerlataqartut attaveqaatini aningaasaliinikkut imaasiallaannarlutik aningaasatigut iluanaaruteqarsinnaanatik. Taamaattumik soqutigisaqaqatigiit akornanni aningaasalersuinissamut aaqqissuussinernik nutaanik politikerit aalajangersaassapput.

Inuiaqatigiit nikisinnissaannut asseqanngitsumik periarfissaqarpugut – kikkut tamarmik piareersimapput. Nunani tamalaani misilittakkanik ilikkagaqarnikkut ineriartornermi aqqusaagassat arlalissuit qaangersinnaavagut.

Aningaasaliinerit nutaaliornerlu

Peqqinneq kikkunnut tamanu

Digitalikkut ilinniartitaaneq piginnaasallu

Pisortat ingerlataqarfii pisariitsut,ingerlalluartut

Paasissutissat tunngaviusut nutarterneri

Iluaqutissartai

Internetti annertunerusoq akikinnerusorlu Takussutissiaq 2: Periusissiap nalunaarasuartaateqarnerup aaqqissuussaaneranik pisariaqartitsitigineranik takussutissiaq

Internettimut nunarsuarmioqatigiinnullu attaveqarnissamut isersinnaaneq inuttut pisinnaatitaaffiuvoq

8


Suliniutit Internetti annertunerusoq pitsaanerusorlu

Pisortat pisariaqartitaannik misissuineq

Piginnaasap pitsaanerusumik atorneqarnera

Nalunaarasuartaatitigut atassuteqaatit annertunerusut akikinnerusullu pillugit Naalakkersuisut aalajangiinerat nalunaarasuartaateqarnermut tunngasuni toqqammavinni piviusunngortinneqassaaq.

Anguniagaq tassaavoq periusissiami suliniutit iluatsinnissaannut tunngavittut piffissap periusissiaqarfiup aallartinnissaa sioqqullugu sekundimut 10 Mbit-ip pissarsiarinissaa. Akulikissuseq aamma piginnaasatigut pisariaqartitsineq periusissiami suliniutit atulersinneri naapertorlugit qaffakkiartorput aamma innuttaasunut suliffeqarfinnullu digitalikkut sullissinerit amerliartorlutik.

Immap naqqatigut kabeli aqqutigalugu nunarsuarmut avatitsinnut atassuteqaammi piginnaasamik atunngisaqarpoq.

Sinissamut mobiltelefoninut aamma internettimut toqqammaviit anguniakkallu pillugit politikkikkut aalajangiisoqarnissaanut isummernissamut tunngavissiortoqassaaq. Isummernissamut tunngavissiamiissaaq akuersissuteqartumut piginnittup periusissiaa, ammanerulersitsinermut toqqammaviit, aningaasalersuinissat kiisalu naleqqussaanermi periusissat. Arlalinnik misissueqqissaartoqassaaq tassunga ilanngullugu nalunaarasuartaateqarnermut tunngasuni siunissami ilusissap piukkunnarsarnissaanut inuiaqatigiinnut akilersinnaassutsimik misissuineq.

Naleqqussaanermi atortut Niuerfinnik misissuinerit akinillu misissuinerit naleqqussaanermi atortut eqqortut ineriartornissaannut tunngavittut naammassineqassapput – aamma niuerfiit eqqortumut sammivimmut ingerlanissaat qulakkeerlugu. Nalunaarasuartaateqarnikkut naleqqussaanermi oqartussani naleqqussaanerit atulersinneqassapput.

Piginnaasaq atorneqassaaq niuernerpalaartumik tunisaqarnikkut aamma ingerlatsinernik nutaanik pilersitsisoqarneratigut.

Periusissiami sammisaq 1-ip ”Internetti annertunerusoq akikinnerusorlu” pitsaaqutissaanik uuttuut Annertunerusumik siaruarterineq. Innuttaasut 80 %-ii 2018 naatinnagu angerlarsimaffimmi Internet-imik attaveqassapput. 2018 naanngitsoq sukkatsisaanerit:  Innuttaasut 80 %-ii download-erinissamik minnerpaamik 30 Mbit/s-mik periarfissaqassapput.  Innuttaasut 100 %-ii download-erinissamik minnerpaamik 10 Mbit/s-mik periarfissaqassapput.  Suliffeqarfiit illoqarfinni imaatigut kabelilinni 1.000 Mbit/s tikillugu periarfissaqassapput.  Suliffeqarfiit illoqarfinni radiumut sakkortusaaveqarfinni 100 Mbit/s tikillugu periarfissaqassapput.  Suliffeqarfiit illoqarfinni satellit aqqutigalugu attavilinni 10 Mbit/s tikillugu periarfissaqassapput.     

Atugaanerulissaaq Piginnaasaq annertunerusoq akikinnerusumik Atuisut amerlanerusut Aaqqiissutit eqaannerusut Immap naqqatigut kabelip piginnaasaanik annertunerusumik tuniniaaneq  Aningaasarsiorfissat nutaat amerlanerit  Unammillernermut, attaveqaatinik ineriartortitsinissamut periarfissanut periusissiaqarfinnillu allanik digitalinngortitsinerunissamut iluaqutaasussamik 9 tunngaviusumik atugassarititaasunik qulakkeerineq.


Sammisaq 2 Paasissutissat tunngaviusut nutarterneri Allaffimmiit allaffimmut nammineq aggertarneq, saaffigisassani kinguleriiaarpassuit aamma sulianik suliarinnittartunut naammaginanngitsumik sivisuumik utaqqisarnerit. Pisortat allaffeqarfiini akornuterpassuit kikkut tamarmik nalunngilaat, ingerlatsiviit assigiinngitsut nammineq nalunaarsuiffeqarlutik suleriaaseqarlutillu – taakkulu akornanni paasissutissanik paarlaasseqatigiittoqarneq ajorluni.

Paasissutissat tunngaviusut suuppat? Paasissutissat tunngaviusut tassaapput paasissutissat pisortat ingerlatsineranni paasissutissat tunngaviusut:  Illut pigisat, inissiat, illuutit aamma najukkat  Inuit kinaassusii, najugaat ilaqutariissusiilu  Suliffeqarfiit inuillu taakkunani pingaarutillit  Nunap assingi pillugit paasissutissat, nunap pissusii, avatangiisit il.il.

Suliffinni assigiinngitsuni paasissutissanik paarlaasseqatigiinneq ajornannginnerussaaq – innuttaasut suliffeqarfiillu paasissutissanik assingiinnik arlaleriarlutik tunniussisarunnaarlutik. Aamma paasissutissanik atorfissaqartitanik nassaarnissaq ajornannginnerulerluni. Paasissutissat tunngaviusut pingaarnerit soorlu inuup normua , suliffeqarfiup normua kiisalu nunamut tunngasut paasissutissat (assersuutigalugu najugaqarfik pillugu paasissutissat) nakkutigineqassapput Paasissutissat tunngaviusut eqqortuuneri ajornanngitsumillu pissarsiarineqarsinnaaneri pillugit pisortat kinguneqarluartumik aqutsinerat digitalinngortitsinerup annertusinissaanut pingaarluinnarpoq. Inuk pillugu paasissutissat pillugit inatsimmi nutaami peqqinnissakkut paasissutissat allallu inuk pillugu paasissutissat allaffeqarfinni assigiinngitsuni atorneqarsinnaanerannik qulakkeerneqassaaq inuup nammineq inuuneqarnera akornusersunngikkaluarlugu. Pisortani oqartussat akornanni suleqatigiinnerup innuttaasunut suliffeqarfinnullu pitsaanerusumik sunniuteqarluarnerusumillu sullissineq qulakkiissavaa.

Nunami soqutiginninnerup annertusiartornera aamma digitalinngortitsinerup annertusinera internettikut pinerluuteqarsinnaaneq aamma paasissutissat isumannaatsuunerinut allat pilersaarutipiloqarsinnaaneq annertusivaat. Taamaattumik isumannaallisaanermi amigaateqarpat kingunerluutaasinnaasut annertusiartuinnarput. Paasissutissat isumannaatsuunerat taamaattumik nukittorsarneqassaaq, taamaalilluni suliffeqarfiit innuttaasullu niuernermi isertuussanik inummullu mianernartunik paasissutissanik kalerriussinernut qulakkeerisinnaaneq periarfissaalluni. Ajutoortoqassagaluarpat, annertuumillu aserortoqarluni, paasissutissat isertuussassat kalerriunneqarpata, nalunaarsukkat annaaneqarpata imaluunniit digitalikkut saassussisoqarluni, ajoqusernerit sapinngisamik sukkanerpaamik killeqartinniarlugit upalungaarsimanissaq pisariaqarpoq. Digitalinngortitsinermut tunngavik isumannaatsuussaaq.

Sunniuteqarluartumik aqutsineq isumannaatsumillu atassuteqarneq 10


Suliniutit Pisortat allattugaataannik nutarterineq Ataqatigiinnermi iluarsartuussinermik ineriartortitseqqinnerup isumannaassavaa nammineq piginnittuuneq nammineq paasissutissaatinut aamma pitsaanerusumik aamma sukkanerusumik tunngaviusumik paasissutissanik agguaasseqatigiissinnaaneq pisortaqarfiit akornanni aammanamminersorlutik suliffeqarfiit akornanni. Tunngaviusumik paasissutissat isumannaannerulersinniarneqarputkopidata ikilisarnerisigut aamma nutarteruminarnerulersitsinikkut. Tamanna pissaaq tunngaviusumik paasissutissat atoqqittarnerisigut.

Periusissiami sammisaq 2-p ”Paasissutissat tunngaviusut nutarterneri” pitsaaqutissaanik uuttuut  Nalunaarsuinissaq pillugu ilitsersuutit ikinnerusut  Nuna tamakkerlugu attaveqarnermut iluarsiineq  Killigisitanik paasissutissanut mianernartunut atatillugu pisortat akornanni iluarsiineq  IT-p isumannaatsuunissaanik akornusiinerit ikinnerusut  Inuit nalunaarsorneqarfianni paasissutissanik katersiviit arfineqmarluusut ataasiinnanngortinneqarnerat  Najukkanik nalunaarsuiffimmik ataatsimik pilersitsineq  Nunamut tunngasunik paasissutissat sumut atorneqarnissaannik anguniakkat

Maannakkut suliffeqarfinnut allattorsimaffik nalilerneqarpoq teknikkikkut, atorsinnaanermigut amma inatsisinik atortitsiniarnermi ullutsinnut naleqqukkunnaarsimasutut. Taamaattumik piaarnerpaamik suliffeqarfinnut allattorsimaffikiluarsiiffigineqartariaqarpoq, Kalaallit Nunaat imminut pitsaanerusumik ataqatigiissarneqarsinnaanera tunngavigalugu tapiliullugu avatitsinnut maannakkut atuuttoq inuussutissarsiortunut allattorsimaffik(GER) eqqarsaatigalugu. Pisariaqarluinnarpoq inuussutissarsiortunut allattorsimaffiup eqaatsup pilersinnissaa minnerunngitsumik eqqarsaatigalugu suliffeqarfiit nunatta avataaniik nunatsinni suliaqartut amerliartuinnarnerat tunngavigalugu. Assigiinngitsunik ataqatigiissaariniarnermi pisariarluinnarpoq nuna tamakkerlugu illuutinik tamakkiisumik takunnissinnaaneq. Tamanna tunngavigalugu piffissanngorsimavoq illuutinut normu atorlugu qitiusumiktamakkiisumik allattorsimaffimmik pile rsitsisoqarnissaa. Geodata sukumiisut pigineqareerput aamma innuttaasunut suliffeqarfinnullu sullissinermi atoriaannaallutik. Geodata digitaliseringimut atatillugu atornissaannut naleqquttorujussuupput, soorlu assersuutigalugu pilersitsinermi adresseregisterimik tamakkiisumik pilersitsinermi aamma ineriartortitseqqinnermi maannakkut pisortatigoortumi atuuttumi GIS-imi (NunaGIS) pisortat sulinerannut, pilersaarusiornerannut aammalu ataqatigiissaarinerannut ikorfartuutitut.

Imminut pitsaanerpaamik suleqatigiissinnaanissaannut atatillugu isumannaariniarnermi digitaliusumik periutsit suleqatigiinnissaat eqqarsaatigineqarpoq, geodata taamaasillugu digitalisering eqqarsaatigalugu sulianut qanillillugu nuunneqarpoq.

Paasissutissanik isumannaallisaanermut eqqumaneq Paasissutissanik isumannaallisaanermut eqqumanermut tunngasut ilisimaneqarnerulernissaat pisortat suliffeqarfiini aammalu namminersortut akornanni annertusarneqartariaqarpoq, taamaasilluni tunngaviusumik paasissutissat aammalu paasissutissat allat atornerlunneqarnissaannut pakkersimaarisoqarniassammat. Pisussat arlalissuit matumani ingerlanneqassapput.

Killigisitat inunnut paasissutissanut Inunnut ataasiakkaanut paasissutissat mianersuutassat eqqaagaanni eqqaamasariaqarpoqtamatuma iluani inatsisit atuuttut killilermassuk pisortat ingerlatsiviini paasissutissanik akunnerminni ingerlatitsisinnaanerannut. Periutsit ullutsinnut naleqqussarneqassapput, taamaasilluni innuttaasut pisinnaatitaaffii isumannaaneqassammata aammalu digitaliseringi ineriartortinneqassammat innuttaasut suliffeqarfiillu pisariaqartitaat tunngavigalugu.

11


Sammivik 3 Pisortat ingerlataqarfiat pisariittoq, ingerlalluartoq ataqatigiissorlu Peqqinnissaqarfimmi sulisumik imaluunniit sulianik suliarinnittumik oqaloqateqarniarluni illoqarfimmut anginerusumut ingerlassagaanni peqqinnissakkut ajornartorsiut suliaritinniarlugu imaluunniit akileraartarnermi akiliutini kukkuneq paasiniarlugu suliassaq sapernarsinnaavoq. Tamannalu iluatsippat oqaatsitigut aporfik paatsuuinernut kukkunernullu nutaanik pissutaasinnaalluni. Innuttaasut suliffeqarfiillu assigiimmik atugarissaarnissaannut aamma oqaatsit najugaqarfigisarlu apeqqutaatinnagit pisortaniit assigiissaakkamik sullinneqarnissaannut nunami sumiinneq aporfiussanngilaq. Kalaallit oqaasii suli annertunerusumik aallunneqassapput, tassunga ilanngullugu pisortat ataatsimoorlutik nutserinermi sakkoqarnerisigut allaffeqarfimmi nukittorsaaneq. Kalaallit oqaasiinik assigiissaaraluni sulineq taamaattumik ingerlateqqinneqassaaq. Assigiissarneqartumik sullissinernik neqerooruteqarnissamut tunngavigisat ilaat tassaavoq Namminersorlutik Oqartussat aamma kommunit aningaasatigut aqutsinermik aamma pisortat paasissutissiisarnerannik ataatsimoorussamik aaqqissuussaqalernissaat. Aaqqissuussinerup ataatsimoorussap pisortat suliffiisa akornanni paasissutissanik paarlaasseqatigiittarneq pitsaanerulersissavaa taamaalillunilu digitalikkut ingerlatsinerup sunniuteqarluartup ineriartortinnissaa tapersersorneqarluni – soorlu aamma pitsaanerusumik pilersaarusiornissamut aqutsinissamullu tunngavissiisoqassasoq.

Taamatut isorartutigisumiilluni videokkut atassuteqarneq iluaqutissarpassuaqarpoq. Kommunit annertuumik sulianik suliarinnittarput, suliat ilai videokkut saaffiginninnikkut sukkanerusumik naammassineqarsinnaallutik. Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik innuttaasunik suliffeqarfinnillu arlalitsigut sulianik ingerlataqarpoq, video atorlugu atassuteqarneq illuatungeriinnut tamanut iluaqusiisinnaalluni. Video atorlugu ataatsimiinnermi tunngavik aamma politikerit innuttaasullu kikkut tamat oqartussaaqataallutik oqaloqatigiinneranni atorneqarsinnaavoq – paasissutissiilluni ataatsimiinnerni, oqaloqatigiilluni ataatsimiinerni aamma tusarniaalluni ataatsimiinnerni. Naalakkersuisut kiffartuunneranni maannakkut allaffissornikkut ingerlatseriaatsit pisariusorujussuupput. Taamaattumik suleriaatsit digitalinngortinneqassapput, suleriaatsimilu allagaatit digitalinngorlugit pissarsiarineqarsinnaassallutik piffissaq sumiinnerlu apeqqutaatinnagit. Innuttaasunik, suliffeqarfinnik, tusagassiortunik politikerinillu oqartussat kiffartuussinerat uppernarsarneqarsinnaassaaq. Tamannalu pissutigalugu allaffissornikkut suleriaatsit pitsaanerusumik IT-mit tapersersorneqassallutik.

Ukiuni kingullerni pisortanut akiitsut qaffakkiartuinnarsimapput, kommuninut aamma Namminersorlutik Oqartussanut. Pissutsit attanneqarsinnaanngillat. Aalajangiisuusoq tassaavoq nutaanik akiitsoqalernissap unitsinneqarnissaa, peqatigisaanillu akiitsutoqqat akilersinneqassallutik. Akiitsut akilertinniarlugit sulineq suli annertunerusumik digitalinngortinneqassaaq, aaqqissuussinerlu aarlerinartuusinnaasunik tigusaqarsinnaasunngorlugu aaqqissuunneqas-salluni aamma innuttaasunut ilaqutariinnulluunniit akiitsoqalersinnaasunut ataasiakkaanut suliniutaasinnaasut tapersersorsinnaassallugit. Misissuinermi ”Innuttaasut aamma IT”-mi, juli 2013-mi naammassineqartumi innuttaasut pisortanik digitalikkut atassuteqarnissaq ujartorpaat – peqatigisaanillu allakkanik pappilianillu immersugassanik nassiussuinernut aningaasat amerlavallaartut atorneqarlutik. Tamanna iliuuseqarfigineqarsinnaavoq.

Kikkut tamat oqartussaaqataallutik oqaloqataanerat – kalaallit oqaasiisa nukittunerulernerat – annertunerusumik imminut sullinneq

12


Suliniutit Imminut sullinnissamut periusissiaq Imminut sullinnissamut periusissiap ineriartortinnissaa pisariaqarpoq. Periarfissaasinnaasut qulaajarneqassapput, iluuseqarnissamullu pilersaarusiortoqarluni.

Innuttaasut suliffeqarfiillu nammineq pillutik paasissutissanik pisortat nalunaarsugaannik isumannaatsumik takunnissinnaanermut periarfissaqassapput. Tassani assersuutigalugu pineqarpoq meeqqerivik, akileraartarnermut tunngasut, najugaqarneq peqqinnissarlu pillugit paasissutissat. Nammineq pillugu paasissutissanut isersinnaaneq aamma paasissutissanut namminersorlutik oqartussanit pigineqartut suliffeqarfiit nalunaarsugaat ilaapput assersuutigalugu imermik, innaallagiamik internettimillu atuineq.

IT-mut tunngasut iluanni pitsaanerusumik pisiniarneq. Aalajaatsumik IT atorlugu ingerlatsineq suliaqarfiit aammalu iluarsartuussinerit aporfiginagit.

Naqitatigut kalaallisut oqaatsit ataatsimoorussat Kommunit aamma namminersorlutik oqartussat suliffeqarfiillu namminersortut atugassaannik ataatsimoorussamik kalaallisut/qallunaatut taaguutinik toqqorsivimmik pilersitsisoqassaaq. Kalaallit oqaasiinik assigiissaaraluni sulineq ingerlateqqinneqassaaq.

Pitsaanerusumik aningaasaqarnikkut aqutsineq Pisortat ataatsimoorussaannik aningaasaqarnikkut aaqqissuussinermik atulersitsisoqassaaq, kommunini aamma Namminersorlutik Oqartussani atasinnaasunik ataqatigiissunillu aalajangiinissanut pitsaasumik tunngaveqarnissamik qulakkeerisussaq.

Pisortanut akiitsut annikinnerusut Pisortanut akiitsunik akilersuineq siuarsarniarlugu inatsisitigut teknikkikkullu periarfissanik misissuineq naammassineqassaaq aamma nutaanik akiitsoqalernissaq pitsaaliorneqarluni.

Periusissiami sammisaq 3-p ”Pisortat ingerlataqarfii pisariitsut, pitsaasut ataqatigiissullu” pitsaaqutissaanik uuttuut

Akiitsunik akiliisitsiniarnermi digitalinngortitsinerup annertusineqarnissaanut periarfissanik misissuineq naammassineqassaaq.

 Imminut sullinneq anginerusoq  Suliat ingerlaarneri pitsaasut  Angalanernut aningaasartuutikillisaaneq  Pisortanut akiitsut ikinnerusut  Immersugassat pappialat ikinnerusut  Allakkat nassiussuunneqartartut ikinnerusut

Pappiliatigut immersugassat allakkatigullu nassiussat ikinnerusut Innuttaasup pisortanilu allaffissornerup akornanni oqaloqatigiinnermi digitalikkut allakkat, apps-it sms-inillu kiffartuussinerit atorneqarnissaannut periarfissat misissorneqarneri naammassineqassapput. Anguniagaq tassaavoq digitalikkut atassuteqanerup annertusinissaa.

Naalakkersuisut digitaliusut Kikkut tamat oqartussaaqataallutik oqaloqatigiinnerup inuiaqatigiinni pingaaruteqarpoq, taamaattumillu politikerit piffissaq sumiinnerlu apeqqutaatinnagit allagaatinut isersinnaasariaqassallutik. Politikerit sulinerannik allaffissornerullu pisariillisarnissaanut tapersersuisinnaasumik pisariaqartitsinermik, suleriaatsit qulaajaasumik aaqqiinernilu toqqaanissamut misissuinerit naammassineqassapput.

Sulianik suliarinninnermi video Pisortani suliffiit innuttaasunik suliffeqarfinnillu oqaloqateqarnermi video atorlugu atassuteqarneq annertunerusumik atorneqassaaq – immikkoortuni sulianik suliarinninnermik siuarsaaffiusinnaasuni. Kikkut tamat oqartussaaqataaneranni annertunerusumik oqaloqatigiinneq Video atorlugu ataatsimiinneq ilaatigut qaammarsaalluni ataatsimiinnerni, oqaloqatigiilluni ataatsimiinnerni aamma tusarniaalluni ataatsimiinnerni atorneqassaaq.

Elektronikkikkut sulianik allagaatinillu passussineq Elektronikkikkut sulianik allagaatinillu passussinermut naleqqiullugu Namminersorlutik Oqartussat pisariaqartitaat naammassineqarsimanersoq pillugu misissuineq naammassineqassaaq. Tassunga atatillugu aaqqissuussinermi aaqqiissutaasinnaasunik nalilersuinermut tunuliaqutaasinnaasunik ingerlaatsinik pingaarnernik paasiniaasoqassaaq.

13


Sammisaq 4 Digitalikkut ilinniartitaaneq piginnaasallu Kikkut tamarmik ilinniartitaanermik piginnaalersitsisumik aamma inuuneq naallugu ilinniarnissamut periarfissamik neqeroorfigineqassapput. Tamanna atugarissaarnermut piumasani tunngaviuvoq digitalinngortitsinerlu qitiussalluni. Ilinniartitaanermut tunngasuni takorluugaq tassaavoq nunarsuarmi suleqatigiinnermi unammillersinnaanermut innuttaasut tamarmik nalinginnaasumik IT-mi piginnaasaqarnissaat annertuumillu piginnaasatigut kivitsisoqarnissaa. Inuiaqatigiit ineriartornerannut, siunissami siuariartornermut nalinginnaasumillu atugarissaarnermut ilinniartitaaneq pingaarluinnarpoq. Aamma pingaartumik IT siunissami suliassat suliarinissaannut pingaarluinnassalluni.

Ullumikkut ilinniartitaarnermut missingersuutit taamaallaat 2 procentii atuartitsinermik IT-p ilaatinneranut atorneqarput. Siunissami sulisinnaasut piginnaasaat, siunissami aqutsisussanik pilersitsinissaq qulakkeerniarlugu aamma inuusuttut tamarmik aqagussami suliffeqarfinnut patajaatsumik ilinniartitaanerisa qulakkeernissaanut tamanna allanngortinneqassaaq. Atuartitsinermi IT-mik aaqqiissutit atorneqarnerisa iluatsinnerini pineqanngilaq atuarfiit qanoq amerlatigisunik pc-eqarnerat imaluunniit IPadseqarnersut. Pineqarpoq inuit, kattuffiit, perorsaanerit teknikkillu ataatsimoortinnissaat atuartuni ilinniartitsisunilu kajumissuseq ineriartornerlu qulakkeerneqarlutik. Aatsaat taamaaliornikkut ilinniartitaanerit atuartullu ineriartortittuarneqarnerat qulakkeerneqassaaq. Nunami nunanilu tamalaani misilittakkat takutippaat IT atuartitsinermut ilaatinneqalerpat pissutsit pingaarutillit arlallit sillimaffigineqartariaqartut:  Aqutsisut isigineri  Aqutsisuni, ilinniartitsisuni atuartunilu piginnaasat  Suliniutit aaqqissuunneri  Atuartitsinermi suliniutit pitsaassusaat  Atortut attaveqaatillu

Taakku arlaat ataasiinnarluunniit puigoraanni tamarmi annaaneqariaannaavoq. Aamma tuluttut pikkorinngikkaanni IT-mut tunngasuni angusaqarluartoqarsinnaanngilaq. Internettimi atuartitsinermi atortunik, ilitsersuutinik misilittakkanilli paarlaasseqatigiinnernik pissarsiassarpassuarnik nungunneqarpiarsinnaanngitsunik peqarpoq, ullumikkut suliffeqarfinni ITmut sammisuni amerlanerni sulinermut pissusissamisoortumik ilaasunik. Kinguaariit inuusuttut taamaattumik tuluttoornermut pikkunerinnerulissapput, nunarsuarmioqatigiit ilisimasatigut avitseqatigiinneranni katataassanngikkunik aamma nunani tamalaani suliffeqarfinni kattuffinnilu peqataanissamut ilaasinnaassagunik – Kalaallit Nunaanni aamma nunani allani.

Inuit tassaapput nunap atortussiassai – taamaattumik ilinniartitaaneq pingaarluinnarpoq! 14


Suliniutit Atuartitsinermi IT pillugu anguniakkat aalajangersimasut Malunnaatilimmik piginnaasatigut kivitsinermi pisariaqarpoq IT-mik atuinermut anguniagassaqarnissaq – atuarfinni ilinniarfeqarfinnilu ataasiakkaani kiisalu atuaqatigiikkuutaani ataasiakkaani atuartitsissutini ataasiakkaani. Atuartitsinermi atortunik ineriartortitsinermut anguniagassaqarneq aamma anguniakkat anguneqarnerannik aqutsisuniit isiginninneq.

Periusissiami sammisaq 4-p ” Digitalikkut ilinniartitaaneq piginnaasallu” pitsaaqutissaanik uuttuut  IT atorlugu ilinniartitaaneq pillugu anguniakkat  Tuluit oqaasiinik piginnaasat annertusarneqassapput atugaanerulersinneqassallutillu  Ilinniagaqarnersiutinik qinnuteqaatit pappialat ikinnerusut  Internet atorlugu pikkorissarnerit atuisullu naammagisimaarinninnerat amerlissapput  Ilinniartitsisut IT atorlugu ilinniartitsinernik atuisinnaalersillugit ilinniarteqqinneqartassapput  Siunnersorteqartarnerit amerlassusii kiisalu atuisut naammagisimaarinninnerat  IT bacheloritut ilinniartitaanermi ilinniartut amerlassusii kiisalu maani nunaqartut naammassigaangamik atorfinittartut procentiat

Tunngaviusumik paasissutissanikpitsaanermik ineriartortitsineq Piffissaq sumiinnerlu apeqqutaatinnagit ilinniarnermut tunngavittut video atorlugu tunngavim-mik pilersitsineq. Taamatut ilinniartitsinermi sullinneqarsinnaasut assigiinngitsut arlalissuupput, taamaattumillu piginnaasatigut pisariaqartitsinerit arlalissuit naammassisinnaallugit.

E-learning Ilisimasat katersuuffianik pilersitsineq ilinniarnermi tunngaviussaaq sukkulluunniit sumiluunniit. Anguniakkat assigiitsitsut taamak ilinniarneq tunngavigalugu amerlapput, pisinnaasat assigiinngitsut sammineqarsinnaapput.

Aallarnisaanermik pilersaarusiornermiik pilersitsinermut Periusissamik nassaarniartoqassaaq aallarnisaanermik pilersaarusiornermiik iluatsitanik siammaaqqinnissaq anguniarlugu nunamut tamarmut, taamaasilluni ilinniartitaanerup iluanut ineriartortitsisoqarluni.

Internetti ilinniarfittut. Internettimi ilisimasanik nassaarnissaq pillugu periarfissat nungunneqarsinnaanngitsut meeqqanik inuusuttunillu atuartitsinermi aaqqissugaasumik ilanngunneqassapput. Misilittakkat ilisimasallu avitseqatigiiffigineqassapput.

Ilinniartitaaneq pillugu iserfissaq.

Tele ataani pisinnaasat annertusineri tunngavigalugu aamma akikinnerusumik internettimut akit tunngavigalugit tunngavissaq inissippoq.

Atuartunit atuartitsisunillu iserfigineqarsinnaasunik internettikkut ilinniarnermut atuartitsinermi atortunut nittartakkamik pilersitsisoqassaaq.

IKT atorlugu ilinniarneq aamma ilinniartitseqqinneq ilinniartitsisunik ilinniartitsisinnaanissamut atatillugu

Nittartagaq innuttaasunut piukkunnarsarusuttunut iserfigineqarsinnaassaq.

Ilinniartitsisut IT atornerulissavaat ilinniartitsinerminni tamatumanilu ilinniartitat ataasiakkaat pisinnaasaat tunngavigalugu ilinniarnerup ingerlanerani periarfissat assigiinngitsut atorluarlugit

IT-ilinniakkatut bachelor-rinngussutigalugu IT inuuniutitut IT-bachelor ilinniartitaanermik pilersitsineq Ilisimatusarfiup ataani nunat allat universitiitii suleqatigalugit. Ilinniartitaaneq e-learning aqqutigalugu ingerlanneqassaaq anguniarneqarmat ilinniartut Kalaallit Nunaanni najugaqarnissaat, ilinniarneq ingerlatiitigalugu praktikkerneq ingerlanneqassaaq.

Tuluttut oqalussinnaavit? Tuluttut piginnaasat qanoq nalinginnaasumik nukittorsarneqarnissaat aamma ilinniartitaanermut tunngasuni IT-mut sammisuni suliniutini allani ilanngunneqarnissaat pillugu erseqqissunik anguniaqartunik aamma iliuuseqarnissamut pilersaaruteqartumik periusissiamik piareersaasoqassaaq.

It atorlugu innuttaasut pisinnaasut Ikorfartuutissamut digital atorlugu imminut ikiorsinnaaneq qulequtarineqarpoq periusissiami suliarineqartussami, tamatumunngalutapiliullugit periusissiat suliarineqassapput. Eqqumaffigineqartussat ilagaat qanoq innuttaasut sungiusarneqarsinnaanissaat digital atorlugu 15 attaveqarsinnaanissaminnut aamma digital atorlugu imminut ikiorsinnaanissaannut.


Sammisaq 5 Peqqinnissaq kikkunut tamanut Innuttaasut tamarmik, sumiluunniit najugaqarluarunik, peqqinnissakkut qaffasissumik sullinneqarsinnaassapput, timikkut aamma tarnikkut peqqissuuneq qaffassarlugu. Peqqinnissaqarfik aningaasaqarnikkut tatisimaneqarpoq, tatisimanninnerlu taanna siunissami annertunerulissalluni, utoqqaat amerlanerulerlutik peqqinnissaqarfimmi sullissinernut piumasaqarneq annertusiartorluni taamaalillunilu peqqinnissakkut sullissinernut aningaasartuutit qaffakkiartorlutik.

Peqqinnissakkut sullissinernut akeqanngitsumik naligiimmillu pissarsisinnaanermut suli akissaqartoqassappat peqqinnissakkut kiffartuussinerup pisariillisarnissaa pisariaqarpoq, katsorsaanerup pitsaassusaa aamma napparsimmavimmik ingelatsineq eqqarsaatigalugit, tassanilu digitalinngortitsineq pingaarluinnartuusinnaalluni. Peqqinnissakkut atortorissaarutitigut aaqqiinerit qulakkiissavaat peqqinnissaqarfiup nunami, inuit katitigaanerisigut atassuteqarnikkullu unamminartut qaangersinnaagai aamma peqqinnissakkut suliatigut qaffasissumik pitsaassusilimmik immik-kullu ilisimasaqartunik innuttaasunik neqerooruteqarnissaq sumi najugaqarneq apeqqutaatinnagu. Tunngavigisat pingaarnerpaat ilaat tassaavoq peqqinnissakkut nalunaarsukkanut attuumassuteqartunut kikkut tamarmik isersinnaanerat. Siullermilli ataatsimoorussamik elektronikkikkut napparsimasut pillugit allattuiffiup nuna tamakkerlugu atulersinnissaa pisariaqarluni.

Elektronikkikkut napparsimasut pillugit allattuiffik tamakkiisumik pissarsiffiginiarlugu peqqinnissakkut ingerlataqarfiup immikkoortuini assigiinngitsuni ullumikut aaqqissuussinernit immikkoortuneersut paasissutissat ilanngunneqarsinnaassapput, soorlu aamma paasissutissanik isornartunik nunani allaniit tigusisinnaasoqarluni nassiussisoqarsinnaassasoq. Tamanna malitassanik akuerineqarsimasunik imaluunniit nunani tamalaani malittassanik atorneqartunik eqqortitsinissamut akuersinissamillu aamma piumasaqaateqarpoq.

Telemedicinip immikkoortua siulleq – Pipaluk nuna tamakkerlu atorneqalerpoq maannakkullu immikkut sammisaqarfinniit arlalinniit peqqinnissakkut sullissinernut amerlanerusunut pissusissamisoortumik tunniussisoqarsinnaalerluni. Tamanna pisinnaavoq telemedicinikkut atortorissaarutit arlallit aamma video atorlugu atassuteqaatit annertunerusut atorneri iluaqutigalugit. Taamatut allilerineq pisortat ingerlataqarfiinut tamarmut ataatsimoorussamik video atorlugu toqqammavik pillugu suliniummut atatillugu isigineqassaaq. Nammineq peqqinnissakkut paasissutissanut aamma katsorsartinnissaq pitsaaliuinerlu pillugit paasissutissanut kiisalu e-doktorimut, piffissamik inniminniinernut assigisaannullu imminut kiffartuussinernut sukkasuumik ajornanngitsumillu isersinnaanerannut innuttaasut qulakkeerunneqassapput.

Innuttaasoq qitiutillugu sumiluunniit najugaqaraluaraanni 16


Suliniutit Nakorsaanermi pitsaanerusumik takunnissinnaaneq Peqqinnissaqarfimmi elektronik atorlugu katsorsakkanik allattuiffik (EPJ) 2017-imiik ataqatigiittumik ikorfartorneqalissaaq, taamaasilluni nakorsartittut nakorsarneqarnerat isumannaannerulissalluni aamma taamaasilluni eqaallisaasoqassaaq peqqinnissaqarfiup ataani atuilluarnerulernermik kiguneqarluni. Den Elektroniske Patient Journal (EPJ) peqqinnissaqarfinni tamani siammarneqassaaq. EPJ-systiimi peqqinnissaqarfiup ataani tamanut ataqatigiissarneqassaaq - aammalusooq kigutigissaanerup iluani. Telemedicinip siammaannissaa Telemedicin matuersaataavoq toqqissisimasumik sullissinissami nakorsartittummi periarfissaqalermata nakorsamik imaluunniitimmikkut ilisimasalimmik isigalugu nakorsiarsinnaanermik.

Periusissiami sammisaq 5-p ” Peqqinnissaq kikkunut tamanut ” pitsaaqutissaanik uuttuut  Annertunerusumik atornerluinerup iluani katsorsaanerit  Allaffissornermik eqaallisaaneq  Nuummi katsorsaanerit ikinnerusut  Telefon atorlugu saaffiginninnerit ikinnerit aamma nakorsiartarfiliarnerit  Kukkusumik nakorsaanerit ikinnerit  Katsorsaanerit eqaannerusut

Anguniagaavoq oqaloqatiginninnerit tamaasa aamma nakorsiarnerit tamaasa videokonference atornissaa nakorsaanermi imerajuttuunermut, tarnikkut nakorsaanermi naliliinerni il.il.

Pitsaanerusumik nakorsiartunik paasissutissat Peqqinnissaqarfimmi paasissutissat assigiissaarneqassapput, taamaasilluni paasissutissat nakorsartittoq malittarniassammassuk, nakorsartittoq Danmarkimut imaluunniit Islandimut nuunneqassagaluarpat.

Nakorsartittut allagaatai dansk sundhedsdatabasimut naleqqussarneqassapput, taamaasilluni digital aqqutigalugu paasissutissat pigineqalissammata analyseprøvit aamma allat danskit allattugaataat kalaallinut nakorsiartunut pigilerneqarnissaat anguniarlugu.

Peqqinnissamut portal Innuttaasut periarfissinneqassapput sukkasuumik aamma pisariitsumik paasissutissanik aallersinnaanissaannut suut katsorsaatissat neqeroorutaanerinut, pinngitsoortitsiniutit suunerinik ilaliullugu naliginnaasumik peqqinnissamut paasissutissat. Suliniutit aallarnisarneqassapput periarfissanik qulaajaasut imminut sullissisoqarsinnaaneranik ineriartortitsisussat peqqinnissaqarnerup iluani.

Eqaatsumik peqqinnissaqarnermi allaffissorneq Qulaajaaneq aallartisarneqassaaq qanoq suleriaatsit eqaallisarneqarsinnaanerinik sulisut pilersaarusiorneqarnerannut atatillugu aamma akissarsianut atatillugu periutsinik eqaallisaasoqarsinnaaneranik

17


Sammisaq 6 Nutaaliorneq aningaasaliinerillu Suliffeqarfiit aallarnisaasullu misigippata oqartussanik, sullitanik, peqatigisinnaasanik sulisunillu oqaloqateqarnissaq sapernartoq, aamma inuussutissarsiornermi periarfissat inatsisillu pillugit ilisimasanik nassaarnissamik ajornartorsiuteqarunik – taava allami pilersitsinissartik ujartussavaat. Nutaaliorneq, siuariartorneq, suliffiit aamma nunat allamiut aningaasaliineri annertuumik atorfissaqartinneqarput. Pisariaqartitsineq taanna aningaasalersorniarlugu kalaallit nunallu allamiut suliffeqarfiit paasissutissanik pisariaqartitaminnik ajornanngitsumik nassaarnissaat isiginiarneqassaaq. Tamanna assersuutigalugu kalaallit suliffeqarfii taakkulu nunani allani peqatigisaat ukiuni qaninnerni ilimagineqarsinnaasuni aningaasaliinerni arajutsisaqannginnissaat peqataanissaallu qulakkeerniarlugu pisortat neqeroorutaat pillugit paasissutissanut atuuppoq.

Pisortani suliffinnut oqaloqateqarnissaq suliffeqarfinnut ajornannginnerulissaaq aamma suliffeqarnermut pissutsit, akileraartarnermut pissutsit, avatangiisit pillugit inatsisit inatsisillu allat, qinnuteqaatinut, ilanngunnermut, nalunaaruteqarnissamut immersugassanut ilaalu ilanngullugit pillugit paasissutissat nassaarinissaat ajornannginnerulerluni. Pisortat niueqatigigaanni akiligassaliornissaq piffissarlu eqqorlugu aningaasat tigunissaat ajornannginnerulissaaq. Atorfiit inuttaqanngitsut kalaallinit sulisinnaasunit annertunerusumik inuttalerneqartassapput, taanna nunatsinniippat, atorfiit qinnuteqartullu pillugit alaatsinaannerup pilersinneratigut. Kiisalu suliani annertuuni nunat allamiut aningaasaliisartussat piumasaqaatit atuuttut pillugit oqartussanik attuumassuteqartunik ajornannginnerusumik oqaloqateqarsinnaassallutik, aamma nunami attaveqarfiit allisarneri pillugit suut pilersaarutaanersut periarfissat atuutereersut pillugit.

Siunertaq pingaartumik tassaavoq attaveqaatit, suliniummut annertuumut atatillugu pilersinneqartussat, kalaallit nunaanni attaveqaatinut tamarmiusunut ilanngullugit eqqarsaatiginissaat, taamaalilluni aningaasaliissutit ataavartumik iluanaaruteqarfigineri qulakkeerneqarluni. Kisianni aamma suliffeqarfiit mikisut nutaallu atorfissaqartinneqarput. Internetti annertunerusoq pitsaanerusorlu kiisalu digitalinngortitsineq annertunerusoq inuusuttut aallarnisaasartut amerlanernik periarfissaqalersissavaat. Kisianni tamakku suli naammanngillat. Suliaqarsinnaanermut piumassuseq piginnaasarlu nammineq takkunneq ajorput. Ilinniartitaanerit, inuussutissarsiortut ingerlataqarfiillu allat akornanni suliniutinik nutaanik atorfissaqartitsisoqarpoq, aallarnissaasartunik iluatsitsisunik amerlanernik pilersitsisoqassappat.

Siuariartornermut apeqqutaapput piginnaasaqarluartut pisinnaasut amma inuussutissaarsionermi atukkat iluanaarnartut 18


Suliniutit Inuussutissarsiortut nittartagaq isertarfiat

Suliniutinut annertuunut paasissutissat

Akiligassat allagartaat

Inuussutissarsiortut nittartagaq isertarfiat ilaatigut pisortat neqeroorutaannut, paasissutissanut inatsisinullu attuumassuteqartunut, qinnuteqarnermi immersugassanut kiisalu pisortanut oqartussanut nalunaarnernut nalunaarusiornernullu ajornanngitsumik iserfiussaaq. Iserfik aamma nunani allani suliffeqarfinnut saaffiginnissaaq aamma suliffeqarneq, akileraartarnermut pissutsit, avatangiisit pillugit inatsisinik assigisaanillu tuluttut paasissutissanik imaqassalluni.

Inuussutissarsiortut nittartagaq isertarfiata ilaatut nunani allaneersunut aningaasaliisartunut paasissutissaasivimmik pilersitsisoqassaaq, tassani piumasaqaatit suut atuunnersut pillugit oqartussanik attuumassuteqartunik oqaloqateqarsinnaallutik, aamma nunami attaveqaatit allilernissaannut suut periarfissaanersut pillugit.

Digitalikkut akiligassiineq Namminersorlutik Oqartussanut pilersuisunut atugassanngorlugu atulersinneqassaaq. Taamatut sullissinermi iluanaarutit arlaliupput, ilaatigut sukkanerusumik pitsaassutsimillu qulakkeerisumik akiliinerit ingerlanneqartarlutik. Pisortat assaannarmik suleriaatsit arlallit sipaarsinnaavaat. Suliffeqarfinnut tamanna sipaarfiusinnaavoq allaffissornikkut akileeqquseqqinnerit il.il. atorunnaarsinnerisigut, taamaattumillu allaffeqarfimmit qullersaq peqataatinnagu nioqqutissaq akilersisinnaallugu.

Periusissiami sammisaq 6-p ”Nutaaliorneq aningaasaliinerillu” pitsaaqutissaanik uuttuut  Suliffeqarfiit nutaat amerlissapput  Neqeroorutit imminut akilersinnaanerusut  Kalaallit ilinniagartuut amerlanerusut suliffinni  Pilersinniakkat angisuut amerlanerusut  Akiligassiissutit pappialat ikinnerusut  Akiliisinnaajunnaartut ikinnerusut

Paasissutissat attaveqaatinut tunngasuussapput, tassunga ilanngullugit nalunaarasuartaatit aaqqissugaanerat, umiasualiviit, innaallagiamik pilersuineq, kuuffiit, avatangiisinut illersuinerit ilaalu ilanngullugit.

Atorfiit pillugit nittartagaq ataatsimoorussaq Pisortat ingerlataqarfiit inuussutissarsiortuniillu allagarsiussanik atorfiit pillugit nittartagaq ataatsimoorussaq pilersinneqassaaq. Tamatuma kalaallit sulisinnaasut aamma suliffeqarfinni nuttarsinnaaneq qulakkiissavaa. Qinnuteqartut aamma CV-tik ilanngussinnaavaat.

Aallarnisaasartut periusissiaq Periusissiaq oqaasertalersorneqassaaq aalajangersimasunik anguniagalerlugu, aallarnissaartunut siuarsaasinnaasoq, IT-p iluani periarfissat immikkut isiginiarneqarlutik. Periusissiaq inuussutissarsiortut, suliatigut peqatigiiffiit, ilinniarfeqarfiit aamma ingerlataqarfiit allat akornanni suleqatigiinnermik ineriartortitsisinnaavoq.

19


Sukangasuumik aqutsisoqartariaqarpoq Naalakkersuisut

Naalakkersuisoqar finni pisortat Digitalinngortitsiner mut aqutsisoqarfik

Internetti annertunerusoq akikinnerusorlu

Suliniut 1

Paasissutissat tunngaviusut nutarterneri

Suliniut 2

Naalakkersuisoqarfinni pisortat suliniut pillugu suliakkiissut aamma pilersaarutit nutaat pillugit tamarmiusumik nassuiarneri akuerisassavaat, ataatsimoortumillu pisortat IT pillugu aqutsisoqatigiivi, �FOIS� paasissutissiisartuullunilu ataqatigiissaarisuulluni. Pilersaarut akuerineqarpat pilersaarummi piginnittoq pilersaarummut tamakkiisumik akisussaalertarpoq.

FOIS

Pisortat ingerlataqarfii pisariitsut, ingerlalluartut ataqatigiissullu

Suliniut 3

Digitalikkut ilinniartitaaneq piginnaasallu

Peqqinneq kikkunnut tamanut

Aningaasaliinerit nutaaliornerlu

Suliniut 4

Digitalinngortitsinermut Aqutsisoqarfik naalakkersuisoqarfinni pisortanut saqqummiussisoqartinnagu pilersaarummi allagaatit pitsaassusaat qulakkiissavaat. Digitalinngortitsinermut Aqutsisoqarfilli taamaallaat siunnersuisuulluni. Aqutsisoqarfik taamaalilluni pilersaarummik unitsitsisinnaanngilaq.

Pilersaarutit ukiup ukiumoortumik Digitalinngortitsinermut Aqutsisoqarfimmut nalunaarusiortassapput, periusissiaq pillugu killiffik pillugu ataatsimoortumik FOIS-imut, Naalakkersuisunut aamma Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut nalunaarusiortoqarnissaa siunertaralugu, Aningaasaqarnermut aamma Akileraartarnermut ataatsimiisitaliaq Suliniutinik ulluinnarni aqutsineq Ataatsimoorussamik Pisortat Pilersaarutinut Najoqqutaat malillugu pisassaaq, aamma naalakkersuisoqarfinni pisortat pilersaarutip naammassinera pillugu 20 nalunaarusiaq akuerisussaallugu.


Pingaarnersiuineq ilisimasanillu avitseqatigiinneq Pilersaarutit uku pingaarnerutinneqassapput  Pilersaarutit peqqinnissamut iluaqutaanerusut  Pilersaarutit innuttaasunut inuussutissarsiutinillu ingerlataqartunut pitsaasumik tunniussaqarfiunerusussat  Pilersaarutit kommunini Namminersorlutillu Oqartussani pitsanngorsaanermut iluaqutaanerpaasussat  Pilersaarutit innuttaasunut inuussutissarsiutinillu ingerlataqartunut toqqaannartumik toqqaannganngikkaluartumillu kinguneqarluarnerusussat  Pilersaarutit aningaasalersueqataaffigineqartut  Pilersaarutaasinnaasut (assersuutigalugu attaveqaatit piorsarneqarnerat aamma tunngaviusumik paasissutissat pillugit)  Pilersaarutit annikitsut (iluatsilluarsinnaappata)

Naalakkersuisoqarfinni pisortanit oqartussaaffigineqartunik Digitalinngortitsinermut immikkoortitani 10 mio. kr.-it immikkoortinneqarsimapput immikkoortut akornanni tulleriissaarineq

Pilersaarut pillugu suliakkiissut tunngavigalugu misissuinermut aamma pilersaarutip tamarmiusup nassuiarneqarnera tunngavigalugu pilersaarummut tamarmut pilersaarutit aningaasanik qinnuteqarsinnaapput. Tulleriissaarineq pilersaarutinik naalakkersuisoqarfinni pisortat pingaarnersiuinerat pilersaarutip tamarmiusup nassuiarneqarnera sunniutini anguniakkanik immikkuullarissunik uuttorneqarsinnaasunillu imaqarnersut tunngavigalugu annerusumik pisarpoq. Pingaarnersiuinermi piumasaqaatit allat kipparissumi saamerlermiittumi takuneqarsinnaapput.

Aallartinneq Ilisimasanik avitseqatigiinneq misilittakkanillu paarlaasseqatigiinneq eqqarsaatigalugu Digitalinngortitsinermut Aqutsisoqarfiup neqeroorutigaa erseqqinnerusumik isumaqatigiissuteqarnikkut pilersaarusiortut peqatigalugit aallartitsinermik aaqqissuussisoqassasoq – suliakkiissutip suliarineqarnissaa imaluunniit pileraarutip tamarsiusup naalakkersuisoqarfinni pisortani nassuiarneqarnissaa sioqqullugu. Pilersaarutit naammassineqarpata pilersaarutit naammassineqarneri pillugit nalunaarusiaq tunniunneqassaaq, pilersaarutip ingerlanerani misilittakkat anguneqartut katersorneqarlutik. Naammassinermi nalunaarusiaq kiisalu suliakkiissut aamma pilersaarutip tamarmiusup nassuiarneqarnera ilisimasanik pingaarutilinnik imaqarpoq, pilersaarutinit allanit iluaqutigineqarsinnaasut. Digitalinngortitsinermut Aqutsisoqarfik taamaattumik pilersaarutit pillugit nittartakkut allagaatit taakku pilersaarutinit allanit kissaatigineqarpat pissarsiarineqarsinnaanera aamma periarfissaqartitserusuppoq.

21

Nuna tamakkerlugu digitalinngortitsinermi periusissiaq 2014-2017  

Digitalinngortitsineq ingerlatsissutaasutut

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you