Page 1

1

t a n u Suakk —— 2014

HENKILÖSTÖLEHTI

Toimintaa uudessa psykiatriatalossa Lue lisää sivulla 5

PARHAAT PALVELUT OIKEAAN AIKAAN.


Pääkirjoitus

Sotematkoja ja valinnan vapautta

S

ote-järjestämislain valmistelu on hallinnut maamme terveydenhuollon keskustelua. Vuoden vaihteessa annettu luonnos laitettiin roskakoriin ja parlamentaarinen malli julkistettiin maaliskuun lopulla. Erityisvastuualueiden pohjalle rakentuvat sotealueet vastaisivat jatkossa palvelujen järjestämisestä – muuta varmaa rakenteesta ei sitten tiedetäkään, mitä laki määrää suoraan ja mitä jättää esim. alueella sovittavaksi. Lakiluonnoksen on määrä tulla lausunnolle kesän alussa ja uuden mallin voimaan 2017 alusta. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen menevät helposti julkisessa keskustelussa sekaisin. Itse olen hahmottanut tätä matkatoimisto esimerkin kautta. Matkanjärjestäjä vastaa matkakokonaisuudesta. Se ei yleensä omista hotelleja eikä kuljetuskalustoa, vaan ostaa palvelut muilta, eli tuottajilta. Kuluttaja maksaa matkan matkanjärjestäjälle ja saa matkakokonaisuuden valmiina. Suunnilleen tästä on soteuudistuksessakin kysymys. Isot sotealueet ’matkanjärjestäjinä’ varmistavat, että kansalaisilla on palveluja käytettävissä, ja että palvelu on saatavissa lain edellyttämässä ajassa määritellyillä kriteereillä. Sotepalveluja voivat tuottaa isommat tai pienemmät kunnalliset ja yksityiset palvelun tuottajat. Pohjois-Karjalassa haluttiin lähteä suunnittelemaan etupainotteisesti maakunnallista sotetuotantoa ja vetovastuu annettiin Pkssk:lle. Kuntayhtymähallitus hyväksyi 2.6. hankesuunnitelman, jolla maakunnallista mallia lähdetään miettimään. Pkssk:n toiminnot ovat keskeisesti mukana hankkeessa. Kunnat saavat mallin arvioitavakseen noin vuoden kuluttua, ja jatkosta päätetään loppusyksystä 2015. Hanke on lähtökohdiltaan pitkälti samantyyppinen, kuin mitä kuntayhtymä esitti kunnille vajaat 10 vuotta sitten. Maakunnallinen sotetuotanto -hanke istuu hyvin joulukuussa hyväksytyn strategiamme päämääriin, vaikkakin ’Parhaat palvelut oikeaan aikaan’ valmisteltiin tietoisesti sote-uudistus -riippumattomasti. ’Sujuvat hoito- ja palveluketjut’ ovat parhaimmillaan laajasti organisaatiorajat ylittäviä käytäntöjä, työnjakoa ja asiantuntijuuden jakamista, ja niiden laadulliset asiat ovat kunnossa. Onnistuessaan ratkaisut edesauttavat päämääriemme ’tyytyväiset potilaat ja asiakkaat’ sekä ’kilpailukykyinen ja kustannustehokas palvelutuotanto’ toteutumista. Samoja tavoitteita edistämme Pkssk:ssa myös ns. kärkihankkeilla, joista lehdessä erillinen artikkeli toisaalla. Vuoden alusta tuli voimaan potilaiden valinnan vapaus maan laajuisesti hoitopaikan suhteen. Tästä meillä on vielä vähän kokemusta, ja aika näyttää kuinka potilaat oikeuttaan käyttävät hyväksi. On kuitenkin todennäköistä, että potilaat valitsevat tulevaisuuden hoitopaikan laadullisia tekijöitä painottaen, ja kunnat puolestaan pyrkivät vaikuttamaan siihen, että potilaat ohjautuisivat kustannuksiltaan edullisimpiin yksiköihin. Nykyinen väestöpohjamme on riittänyt hyvin kattavien ja korkealaatuisten palvelujen kustannustehokkaaseen tuottamiseen. Nämä ovat tärkeitä kriteereitä tulevaisuuden ’sotematkailijoiden’ saamiseksi sairaalaamme. Raha liikkuu kuitenkin tavalla tai toisella potilaiden mukana. Pkssk:lla on hyvät edellytykset pärjätä jatkossakin sotepalvelujen tuottajakentässä, mutta asemien säilyttäminen vaatii työtä niin laadun kuin kustannustehokkuuden suhteen. On järkevämpää tehdä kehittämistyötä näiden tavoitteiden eteen oma-aloitteisesti ja ennakoiden, kuin odottaa, että sen tekee joku muu. Ja tässä olemme hyvin onnistuneetkin! Kehittämisen ohella on kuitenkin muistettava ’vetovoimainen työnantaja’-päämäärän eteen tehtävä työ, jotta meillä on jatkossakin riittävästi motivoituneita, ammattitaitoisia ja osaavia työntekijöitä. Haasteet ovat moninaiset, mutta hyvällä yhteistyöllä niistä on mahdollista selvitä. Hyvää kesää kaikille – joko matkustellen tai paikallaan ollen! Ilkka Naukkarinen Kuntayhtymän johtaja

Suakkunat 1/2014

Sisältö 2

Pääkirjoitus: Sotematkoja ja valinnan vapautta

3

Mitä haluamme saavuttaa ja milloin?

5

Toimintaa uudessa psykiatriatalossa

7

Nuorisopsykiatriaa 20 vuotta

8

Iltapäivä lastenpsykiatriaa

9

Uutisia lyhyesti

10

Uudet päättäjät tentissä

12

Kärkihankkeista

14

Padot pois materiaalivirrasta

16 Sairaanhoitajat tutustuivat hoitamiseen ja koulutukseen Liverpoolissa 18 Tunnustus sosiaali- ja terveysalan opiskelijaohjauksesta 19

Työsuojelupalkinnot työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden edistämisestä

22

Aurinko paistaa ja lunta sataa, taitaa olla Koli

24

Uudet kasvot

Päätoimittaja: Pirjo Kontio, kehittämispäällikkö pirjo.kontio@pkssk.fi • puh. (013) 171 3540 Toimitussihteeri: Päivi Lång, henkilöstösihteeri paivi.lang@pkssk.fi • puh. (013) 171 3653 Toimittaja: Susanna Prokkola, tiedottaja susanna.prokkola@pkssk.fi • puh. 050 407 3992 ja (013) 171 3545 Graafinen suunnittelu ja taitto: Idealmainos Oy ideal@idealmainos.fi • puh. 044 045 9090 Paino: PunaMusta Oy Painos: 1 700 kpl Jakelu: Henkilöstö ja yhteistyötahot ISSN 0783-8271 (painettu) • 20. vuosikerta ISSN 2324-0849 (verkkojulkaisu) Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa, aineisto 30.9.2014 mennessä.


Mitä haluamme saavuttaa ja milloin? TEKSTI: PIRJO KONTIO

Valtuustomme päätti pitkän tähtäimen linjauksista joulukuussa 2013. Näiden mukaan visiolla ”Parhaat palvelut oikeaan aikaan” varmistamme, että pohjoiskarjalaiset saavat heille kuuluvat palvelut myös tulevaisuudessa. Palvelujen tulee vastata väestön tarpeita, eikä niitä tarvitse jonottaa. Palvelut ovat kunnille edullisia.

Tyytyväiset potilaat ja asiakkaat • Terveyttä ja toimintakykyä edistävä hoito ja ohjaus • Yksilölliset tarpeet • Oikea-aikaisuus • Hyvä maine hoitopaikkana

sujuvat hoito- ja palveluketjut • Selkeä työnjako maakunnassa ja ervassa • Saumattomat hoitoketjut • Yhteiset tavoitteet

T PA R H A A T PA LV E L U OIKE A AN AIK A AN.

vetovoimainen työnantaja • Hyvä johtaminen • Hyvä maine työnantajana • Koulutusyhteistyö • Huippuhenkilöstö • Työpaikkakulttuuri ”Myö ja Työ -henki”

Kilpailukykyinen ja kustannusvaikuttava palvelutuotanto • Riittävä määrä palvelunkäyttäjiä • Hyvä maine omistajakuntiin • Kustannustehokkuus • Läpinäkyvyys ja ennakoitavuus

Kuvio: Strategiset päämäärät vision saavuttamiseksi

Pohjois-Karjalan Sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

3


Kehitämme hoitoa ja toimintaa tiukasti kohti päämääriä, joita teemme tutuksi turuilla ja toreilla, kaikkialla. Tavoitteemme on, että jokainen henkilökuntaan kuuluva sisäistää nämä neljä keskeistä asiaa, tahtotilaa. Alla löytyvät kuvaukset siitä, miten haluamme asioiden olevan pitkällä aikavälillä. Tyytyväiset potilaat ja asiakkaat Tähtäämme siihen, että potilaat ja kehitysvammaiset saavat hoitoja ja palvelua oikeaan aikaan ja tarkoituksenmukaisessa paikassa. Terveys, toimintakyky ja elämänlaatu paranevat, olo on turvallinen ja kohtelu on hyvää. Omaisille on tarjolla mahdollisuuksia tukea potilaan ja kehitysvammaisen hoitoa. Herätämme kysymyksen ”Miten ja mitä potilaan/kehitysvammaisen parhaaksi?” Sujuvat hoito- ja palveluketjut Hoito- ja palveluketjut ovat entistä parempia. Yhteistyön mahdollisuudet maakunnassa ja erityisvastuualueella on hyödynnetty ja näin on varmistettu oikea-aikainen hoito ja tutkimukset. Sujuvuus ja ehjä hoidon kokonaisuus lisäävät potilaiden ja asiakkaiden tyytyväisyyttä. Sujuvilla ketjuilla edistetään väestön terveyttä ja vähennetään sairastavuutta. Esimerkiksi päivystyspotilaan vaivaa ei voi siirtää seuraavaan päivään tai seuraavaan arkipäivään. Ko. potilaan on päästävä tutkimuksiin ja jatkohoitoon –kysymykseen ”Miten ja mihin?” on oltava selkeä vastaus. Vetovoimainen työnantaja Huolehdimme siitä, että kuntayhtymämme on hyvin johdettu työyhteisö, jonne on mukava tulla töihin. Meidän on onnistuttava rekrytoimaan uusia osaajia ja pitämään kiinni kokeneista työntekijöistä. Otamme entistä enemmän eri-ikäisten työntekijöiden tarpeet huomioon ja joustamme elämäntilanteiden mukaan ja puhallamme yhteen hiileen. Niin – kysymys kuuluukin ”Mikä tänne vetäisi ja mikä täällä pitää?” Kilpailukykyinen ja kustannusvaikuttava palvelutuotanto Palvelutuotantomme, hoitoa ja tutkimusta moneen moneen vaivaan, vastaa väestön tarpeita. Meillä potilaat saavat valtakunnallista keskiarvoa parempaa hoitoa. Reagoimme nopeasti muutoksiin eri sairautta sairastavien potilaiden määrän muuttuessa. Haluamme olla luottamuksen arvoisia jäsenkuntien silmissä. Asemamme on kiistaton palvelujen tuottajana, sairaalaamme hakeudutaan hoitoon. Omistajakunnat luottavat meihin, koska toimintamme on läpinäkyvää ja talous hyvin ennakoitavaa. Ääneen on lausuttu suuri viisaus ”Työpaikkaa ei ole ilman potilaita”. Näiden kaikkien edellä kerrottujen asioiden eteen me ponnistelemme ja niissä myös onnistumme.○

4

PKSSK:n strategia 2014–2018 (2030)

Lopuksi lainaan ylilääkäri Susanna Wilenin mainiota tiivistystä visiosta. • PARHAAT (odotus ja läpimenoaika, ystävällinen henkilökunta, hoitotulokset) • PALVELUT (oireesta tutkimuksiin, tutkimuksista diagnoosiin, diagnoosista hoitoon ja hyvä hoitokin) • OIKEAAN (lääketieteellisesti perusteltuun, potilaan hyväksymään) • AIKAAN (aikaa tutkia ja hoitaa potilaita, aikaa ylläpitää ammattitaitoa) Keskustelumme jatkukoon – Mitä Parhaat palvelut oikeaan aikaan ovat: • Potilaan mielestä • Meidän mielestä • Maksajan mielestä

SUAKKUNAT


Toimintaa uudessa psykiatriatalossa Lasten- ja nuorisopsykiatrian osastot ja poliklinikat sekä sairaalakoulu muuttivat vuoden vaihteessa uusiin tiloihin L-talon ensimmäisen vaiheen valmistuttua. TEKSTI SUSANNA PROKKOLA, KUVAT SUSANNA PROKKOLA JA MENNA KÄRNÄ

U

usi, niin sanottu psykiatriatalo on ainutlaatuinen kokonaisuus jo nyt, saatikka valmistuttuaan. Missään muualla Suomessa psykiatrian kaikkia toimintoja ei löydy saman katon alta, samalta ”kampukselta” muun erikoissairaanhoidon kanssa. Toki kokonaisuuden valmistumista saadaan odottaa vielä kaksi vuotta, sillä aikuispsykiatrian talonpuolikas on vasta alkanut nousta keskussairaalan tontille. Uuden kokonaisuuden odotetaan tuovan monenlaisia hyötyjä sekä klinikkaryhmän sisäiseen toimintaan että yhteistyöhön muiden erikoisalojen kanssa. Lasten- ja nuorisopsykiatrian puolella muutosta on ehditty maistella puoli vuotta: – Totta kai uudet, yhteiset tilat ovat yksinkertaistaneet toimintaa, toisaalta tiloja vasta opetellaan hyödyntämään. Nyt kun muutto ei enää ole keskeisenä mielessä, päästään keskittymään myös toiminnan kehittämiseen, summaa lastenpsykiatrian ylilääkäri Marianna Savio. Tilat toimintaa varten Uusien tilojen lähtökohtana on palvella toimintaprosesseja mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi toimintojen sijoittuminen rakennukseen on suunniteltu potilasvirta-analyysin perusteella, jolloin ne palvelut, joissa ovi käy usein, on sijoitettu alakerroksiin ja lähelle uloskäyntejä. Osastot puolestaan sijaitsevat yläkerroksissa. Klinikkaryhmän henkilökunta on alusta asti ollut mukana suunnittelussa ja tilaratkaisuja on mietitty käyttäjien toiveiden perusteelta. Konkreettisena esimerkkinä on lastenpsykiatrian osaston jakaminen kahteen puolikkaaseen, tutkimus- ja hoitopuoleen. – Toive osaston jakamisesta pienempiin kokonaisuuksiin hoidon vaiheen perusteella tuli osaston väeltä. Lapsipotilaat molemmilla osaston puolikkailla ovat selvästi hyötyneet jaosta, se on rauhoittanut osaston elämää, kuvaa Savio. Universumin upein kamerajärjestelmä Psykiatriataloon on rakennusvaiheessa integroitu myös kamerajärjestelmä, jota Savio kuvaa leikkisästi ”universumin upeimmaksi”. Lastenpsykiatriassa videotallenteita vuorovaikutusti-

Klinikkaryhmän henkilökunta on alusta asti ollut mukana suunnittelussa ja tilaratkaisuja on mietitty käyttäjien toiveiden perusteelta.

lanteista, hoitoneuvotteluista tai vaikkapa lasten syömistilanteista käytetään osana hoitoa. Aiemmin tilanteita on videoitu käsikäyttöisellä kameralla, nyt rakennukseen on asennettu kiinteä kamerajärjestelmä, joka on yhdistetty suoraan tietoverkkoon. Tilanteita voidaan seurata tietokoneelta toisesta huoneesta, jolloin esimerkiksi peiliseiniä ei enää huoneissa tarvita eikä videoita tarvitse erikseen purkaa. Myös tallenteiden laatu on huimasti aiempaa parempi. –Tallennukset tehdään aina avoimesti ja lasten vanhempien luvalla. Tallenteita käytetään apuna, kun vanhempien kanssa käydään läpi vuorovaikutustilanteita. Tallenteeseen voi aina palata ja niistä huomaa helpommin pienet sekvenssit, jotka usein jäävät havainnoimatta itse tilanteessa, kertoo Savio. Esimerkiksi vauvojen nukkumishäiriöiden vuorovaikutushoidon järjestämiseen videojärjestelmä on avannut aivan uudenlaiset mahdollisuudet. Pimeässäkin kuvaavat kamerat, joita

Pohjois-Karjalan Sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

5


on mahdollista ohjata huomaamattomasti toisesta huoneesta, antavat rauhan hoidossa olevalle perheelle ja tekevät tilanteesta mahdollisimman todenmukaisen. Hoitaja puolestaan voi seurata yön tapahtumia toisesta huoneesta ja tarpeen mukaan tulla antamaan perheelle palautetta joko heti tai käydä tilanne läpi aamulla. Perhe- ja verkostokeskeistä hoitoa –On olemassa sanonta, että lapsi tuo perheensä hoitoon. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsen oireen ohella hoitoon tulevat myös muut perhesysteemin pulmat ja vuorovaikutuksen ongelmat. Sanonta tarkoittaa myös sitä, että lastenpsykiatriassa lasta ei koskaan hoideta ilman perhettä, olipa kyse omasta, adoptoidusta tai sijoitetusta lapsesta, toteaa Marianna Savio. Lastenpsykiatriassa odotetaankin, että yhteistyö aikuispsykiatrian kanssa tiivistyy rakennuksen toisen vaiheen valmistuttua. Savio toivoo, että esimerkiksi säännöllinen konsultointi aikuispsykiatrian puolelta auttaisi todella kipeiden perheiden hoitamisessa. Psykiatrian klinikkaryhmän johtaja Pekka Ropponen jakaa tämän toiveen: –Uskon, että psykiatriatalon valmistuminen lisää meillä moniammatillista ja hallintorajat ylittävää perheiden kohtaamista. Jo nyt voi sanoa, että se hoidollinen kokonaisuus, mitä suunnitteluvaiheessa kaavailtiin, on lähtenyt toteutumaan. Tehoavosta akuuttia apua Jo tällä hetkellä aikuispsykiatrian tehostettu avohoito on saman katon alla lasten- ja nuorisopsykiatrian kanssa. Tehostetun avohoidon yksikkö, ns. tehoavo, on yksi psykiatrisen hoidon uudemmista toimintamalleista. Tehoavo aloitti toimintansa vuoden vaihteessa ja siinä yhdistyivät alkuvaiheessa aikuispsykiatrian akuuttityöryhmän ja Kotiinvietävät kotisairaalan toiminta. Huhtikuun alusta lähtien tehoavo palvelut ovat yksi on päivystänyt iltakahdektämän hetken saan saakka. Nuorisopsykimegatrendeistä atrialle tämä on konkreettipsykiatriassa. nen etu, sillä tehoavo palvelee myös nuorten tarpeita virkaajan ulkopuolella. Tehoavon toimintaperiaatteissa korostuu verkostokeskeisyys ja mahdollisuus tarjota apua potilaan omassa toimintaympäristössä. –Kotiinvietävät palvelut ovat yksi tämän hetken megatrendeistä psykiatriassa. Yleisesti ottaen pitäisi auttaa ihmisiä heidän omassa asuinympäristössään ja omissa suhdeverkostoissaan, toteaa Ropponen. Uusi psykiatriatalo vähentää osastopaikkoja yli sadasta noin 80:aan. Painopiste onkin yhä enemmän avohoitopalveluissa. Psykiatrian visioon toiminnasta uudessa rakennuksessa kuuluu myös kriisipaikkatoiminta, joka tukisi avohoidon palveluja akuuteissa mielenterveyden ongelmissa. Nuorisopsykiatrian puolella on jo nyt yksi kriisipaikka ja rakennuksen toiseen vaiheeseen on suunniteltu kuuden paikan kriisiosasto.○

6

SUAKKUNAT


Nuorisopsykiatria 20 vuotta Nuorisopsykiatrian osastolla vietettiin 20-vuotisjuhlia tammikuun lopulla. Juhlia vietettiin entisten ja nykyisten työntekijöiden kesken, menneitä kerraten ja uusiin toimitiloihin tutustuen. Toiminta alkoi vuonna 1994 Noljakassa sijainneissa tiloissa. Nuorten polikliinistä psykiatrista hoitoa oli tuohon saakka järjestänyt vuonna 1967 perustettu nuorten mielenterveystoimisto ja osastohoito oli toteutettu aikuispsykiatrian ohessa. Laki velvoitti 90-luvun alussa järjestämään nuorten mielenterveydellisen osastohoidon aikuisista erillään ja ala alkoi profiloitua nimenomaan nuorisopsykiatriana. Perustamisvaiheessa osastonylilääkärinä työskennellyt Kaisa Mikkonen ja apulaisosastonhoitajana ollut Raija Tanskanen muistelevat alkuaikoja innostuneen kehittämisen aikoina: –Innostus oli valtava. Kehitettiin, kouluttauduttiin, etsittiin keinoja, jotka toimivat nimenomaan nuorten kanssa. Alkuvaiheessa monet potilaista olivat jo aikuisuuden kynnyksellä, 18–19-vuotiaita. –Silloin vastattiin tarpeeseen, ei niinkään mietitty ikää. Lasten- ja nuorisopsykiatrian merkitys on juuri siinä, että saadaan ongelmista kiinni ennen aikuisvaihetta. Monet niistä ongelmista, jotka tuovat nuoria osastolle, ovat pysyneet samoina: syömishäiriöt, psykoosit, masennus, itsetuhoisuus ja käytöshäiriöt. Nykyisen osastohoitajan Heli Laitisen tuntuma on, että 90-luvun alkuun verrattuna perheiden ongelmat ovat monimuotoistuneet. Esimerkiksi erotilanteissa nuoret joutuvat entistä useammin välikäteen. Tänä päivänä nuorten hoidossa tehdään myös alkuaikoja laajempaa yhteistyötä nuorten verkostojen kanssa. Perheen lisäksi asioita selvitellään mm. koulun ja sosiaaliviranomaisten kanssa.

7


LT, lastenpsykiatrian dosentti, Pelastakaa lapset ry:n ylilääkäri Jari Sinkkonen luennoi lastenpsykiatrian järjestämässä iltapäiväseminaarissa Joensuussa. Seminaarin aiheina olivat varhaisten kiintymyssuhteiden yhteydet mielenterveyden häiriöihin.

Iltapäivä lastenpsykiatriaa

Vimmaus, pammaus, hinnaus ja hallaus TEKSTI JA KUVAT PIRJO KONTIO

Viime vuoden joulukuussa lastenpykiatrian klinikka pääsi ensimmäistä kertaa yli 30 –vuotistaipaleellaan muuttamaan uusiin omalle toiminnalleen suunniteltuihin tiloihin. Muuton jälkeen oli aika pysähtyä lastenpsykiatrian ydinkysymysten äärelle. Myös pieni katsaus menneeseen oli paikallaan. Keskussairaalan ja maakunnan väkeä kutsuttiin paikalle yhteiseen foorumiin. Toukokuisessa iltapäiväseminaarissa puhuivat lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkonen, entinen lastenpsykiatrian ylilääkäri Eeva Sierla sekä työuransa loppusuoralla oleva apulaisylilääkäri Aila Yletyinen.

Jari Sinkkonen vangitsi mielenkiintoisella ja elämänmakuisella luennollaan yleisönsä täpötäydessä Tikkasalissa. Kuulijakuntaa oli saapunut paikalle mm. lasten ja nuorten erikoisaloilta, aikuispsykiatrialta ja perheneuvoloista.

Lastenpsykiatrian apulaisylilääkäri Aila Yletyisen läksiäisiä vietettiin seminaarin yhteydessä. Aila on työssään korostanut ja työyhteisössään edistänyt ymmärrystä varhaisvaiheiden merkityksestä lapsen kehitykselle ja vanhemmuuden kysymyksille.

Taakse jäi Ailan pitkä ura lastenpsykiatrian poluilla Pohjois-Karjalassa sekä työkaverit, jotka saattelivat Ailan eläkeläisen taipaleelle. Ailan malli lapsia ja perheitä kuuntelevana ja arvostavana ammattilaisena jää elämään. ”Mä katsoin yhtä kuvaa monta lapsuuteni iltaa. Siinä kaksi pientä lasta kulki vaarallista siltaa. Heitä uhkas metsän pimeys ja synkkä virta pyörteinen, mut ei hätää heitä suojas enkeli valkosiipinen…” laululla saattelivat LasarettiLaulajat Ailaa.

8

SUAKKUNAT


Uusi parkkitalo on otettu käyttöön

Henkilökunnan käyttöön tarkoitettu uusi parkkitalo otettiin kattavasti käyttöön huhtikuun alussa. Maisemointityöt jatkuvat ja myös sisätiloissa tehdään viimeistelytöitä, mutta muuten pysäköintitalo on valmis. Talossa on 506 sähköpistokkeellista pysäköintiruutua ja tällä hetkellä pysäköintisopimuksia on solmittu n. 360. Tikkamäen Palvelut Oy:n rakentama ja rahoittama uusi pysäköintitalo maksoi noin 9 miljoona euroa. Rakentaminen on rahoitettu täysin lainarahalla. Tikkamäen Palvelut Oy Tapio Haapaniemi toimitusjohtaja

PSYKIATRIATALON 2. VAIHEEN RAKENTAMINEN Tikkamäelle alkoi maansiirto- ja louhintatöillä maaliskuussa. Maanrakennustyöt jatkuvat kesäkuun loppuun saakka. Maanrakennustöiden myötä alueen raskas liikenne lisääntyy huomattavasti: maata ajetaan pois noin 1.200 kuormaa ja louhetta noin 750 kuormaa. Lisäksi täyttöihin tuodaan uutta kiviainesta noin 800 kuorman verran. Suunnitelman mukaan psykiatriatalon 2-vaiheen rakennus valmistuu toukokuussa 2016. Rakennukseen tulee tilat aikuispsykiatrian osastoille ja poliklinikalle sekä yleissairaalapsykiatrian poliklinikalle. Alimpaan kerrokseen on suunniteltu sijoitettavaksi PET-TT – kuvantamisyksikkö. Lisäksi rakennukseen tulee terapia-, huolto- ja varastotiloja. Rakennuksen bruttopinta-ala on yhteensä 11.955 m2, kustannusarvio 24.029.000 euroa. Pääurakoitsija on Skanska Talorakennus Oy.

Musiikki soi Musiikki soi kauniisti keskussairaalan pääaulassa 22.5.2014, kun Joensuun kaupunginorkesterin jousikvintetti musisoi. Nopeatempoisessa sairaalassa hetki pysäytti kuuntelemaan potilaita sekä henkilökuntaa. – Saimme mukavan annoksen ”musiikkiterapiaa”, tuumaili kuntayhtymän johtaja Ilkka Naukkarinen konsertin jälkeen. Joensuun kaupunginorkesterin jousikvintetti Fifi. I Viulu Grazyna Wendland-Gorzynska, II Viulu Marja Kinnunen, Alttoviulu Slaawomir Gorzynski, Sello Piotr Sobczak, Kontrabasso Kari Räsänen

Pohjois-Karjalan Sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

9


NÄITÄ KYSYIMME: 1. Nimi ja kotikunta imet , muut tärkeimmät luottamusto 2. Ammatti/tehtävä, työnantaja kuntayhtymässä? dän mei tä yös ilöt luottamushenk 3. Minkälaiset ovat kokemuksesi si turvata tulevaisuudessa? an terveydenhuollon palvelut tuli 4. Miten mielestäsi Pohjois-Karjal

Uudet päättäjät tentissä Hallituksen jäsenten vastaukset

LAURA JORMANAINEN

PEKKA VAINIKKA

MIKA KUUSELA

JAANA MERILÄINEN

hallituksen jäsen

hallituksen jäsen

hallituksen 1. varapuheenjohtaja

hallituksen jäsen

1. Laura Jormanainen, Joensuu

1. Pekka Vainikka, Juuka

1. Mika Kuusela, Kontiolahti

1. Jaana Meriläinen, Nurmes

2. Kaupunginsihteeri Nurmeksen kaupungissa, 8/2014 alkaen lakimies. Juuan kunnanvaltuuston puheenjohtaja, PKSSK hallituksen jäsen, maakuntavaltuuston jäsen.

2. Maanviljelijä. Kontiolahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Tikkamäen Palvelut Oy hallituksen varapuheenjohtaja, Kontiolahden yrityspalvelun hallituksen puheenjohtaja.

2. Sairaanhoitaja, Fanin Oy. Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, valtuutettu.

2. Palvelunohjaaja, Spesio Oy. Joensuun kaupunginvaltuutettu, Joensuun henkilöstö- ja työllisyysjaoksen jäsen, PKSSK valtuutettu ja henkilöstöjaoston puheenjohtaja. 3. Uutena luottamushenkilönä kuntayhtymän asioissa on ollut paljon opiskeltavaa. Onneksi yhteistyö viranhaltijoiden kanssa toimii hienosti. 4. Peruspalveluiden tulee löytyä tarpeeksi läheltä niiden käyttäjiä ja P-K:n keskussairaalan asema laadukkaana erikoissairaanhoidon tuottajana tulee ehdottomasti säilyttää.

JUHANI MERILÄINEN hallituksen puheenjohtaja

10

3. Myönteiset kokemukset. Hyvä ryhmä, asialliset kokoukset, mielenkiintoisia asioita. Hyvä virkamiesvalmistelu. 4. Lakiehdotus ok. Oma sotemalli aiheellista laatia.

3. Myönteiset kokemukset. Käsiteltävät asiat vaativat hyvää perehtymistä. Ne koskettavat maakunnan ihmisten jokapäiväisiä sosiaali- ja terveydenhuollon asioita. 4. Maakunnallinen sote tuotantokuvio, jossa maakunta jaetaan kolmeen tuotantoalueeseen. Kunnilla on oltava mahdollisuus säilyä tuottajana.

3. Vaatii paljon paneutumista asioihin. Oman työn ohella vapaa-aikaongelmia ei ole, jos haluaa tehdä luottamustehtäviä täysillä, raskastakin. Toisaalta oppii paljon päätöksenteosta, on otettava huomioon asioita monelta kantilta. Asiat eivät ole aina yksiselitteisiä eikä päätöksiä voi tehdä yksin. 4. Palvelujen saatavuus tulee olla lähellä asiakasta. Jo pitkien välimatkojenkin takia perusterveydenhuollon palvelut on säilyttävä myös maakunnissa.

1. Juhani Meriläinen, Joensuu 2. Kaupunkineuvos. Joensuun kaupunginvaltuuston jäsen, Karelia - ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan sydänpiirin hallituksen varapuheenjohtaja. 3. Olen ollut aiemmin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksessa ja tehtäväkenttä siinä mielessä tuttu. Tehtävämäärä on ollut ajateltua suurempi. Soten kehittämissuunnitelmien jatkuva muuttuminen on pitänyt mielen virkeänä. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa edellyttää jatkuvaa ponnistelua. 4. Järjestämisvastuu Itä-Suomen sotelle, jolle ei omaa tuotantoa. Hallintomalli voisi olla liikelaitoskuntayhtymä. Palvelut tuotetaan nykyisten sairaanhoitopiirien alueilla. Hallinto olisi kuntayhtymä valtuustoineen ja hallituksineen. Kuntien tulisi ryhmittyä perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon osalta Joensuun, Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan tuotantoyksiköiksi, joissa oma johtokunta. Palvelujen tuottajina olisivat nykyiset keskussairaalat, terveyskeskukset ja -asemat, vanhusten huoltoyksiköt, yritykset, 3. sektori. Kaikkien toiminnot organisoidaan uudelta pohjalta. Pohjois-Karjalan sotesta tulisi maakunnan suurin työnantaja. Demokratian näkökulmasta valtuuston kokousten määrä noussee 6 kokoukseen vuodessa ja hallituksella on tarve kokoontua ehkä joka toinen viikko. SUAKKUNAT


VUOKKO VÄISTÖ

1. Vuokko Väistö, Tohmajärvi

hallituksen jäsen

2. Erikoissairaanhoitaja/eläkeläinen. Kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen 1 varapuheenjohtaja, PKO:n hallintoneuvoston jäsen, PKS:n energia holdingin hallituksen jäsen, Pohjois-Karjalan syöpäyhdistyksen hallituksen jäsen, Tohmajärven ev.lut. seurakunnan kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja, Pohjois-Karjalan palo- ja pelastusliiton hallituksen jäsen. 3. Luottamushenkilönä toimiminen kuntayhtymässä on ollut mielenkiintoista, antoisaa ja arvokasta työtä maakunnan asukkaiden hyväksi. Arvostan hyvää yhteistyötä virkajohdon ja luottamushenkilöiden välillä. Näkemykset ja mielipiteet huomioidaan. 4. Mielestäni pitäisi löytää pikaisesti yhteinen tuotanto-/toimintamalli, jolla palvelut tuotetaan P-K:ssa. Näkisin, että paras tapa tuottaa palvelut on kuntayhtymämalli, eli sairaanhoitopiiri vastaa kokonaisuudessaan terveys- ja sosiaalipalveluista erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon osalta.

SAMI PALVIAINEN

AKI PARKKONEN

MINNA VARIS

RIIKONEN MAIJA

hallituksen 2. varapuheenjohtaja

hallituksen jäsen

hallituksen jäsen

hallituksen jäsen

1. Sami Palviainen, Kitee

1. Ari Parkkonen, Kitee

1. Minna Varis, Polvijärvi

1. Riikonen Maija, Lieksa

2. Sairaanhoitopiirin hallituksen 2. varapuheenjohtaja, puoluehallituksen jäsen, Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja, puoluevaltuuston jäsen, Kiteen kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja.

2. Maanviljelijä. Kaupunginvaltuutettu, perusturvalautakunnan puheenjohtaja, PKSSK:n valtuuston jäsen.

2. Psykiatrian sairaanhoitaja, Verkkolammen Hoitokoti Oy. Polvijärven kunnanvaltuutettu, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen.

2. Myyjä, PKO. Lieksan kaupungin hallitus ja valtuusto, Tikkamäen Palvelut Oy:n hallitus, PKO:n edustajisto.

3. Hyviä ja positiivisia kokemuksia hallitustyöskentelystä. Viranhaltijat tuntuvat olevan sekä motivoituneita että päteviä meillä. 4. Lähipalvelut on turvattava tavalla tai toisella.

MAURI TIKKANEN hallituksen jäsen

3. Asioiden esittely ja perehdyttäminen on ollut hyvää sekä hallituksessa että valtuustossa. Asioita viedään hyvässä hengessä eteenpäin. 4. Palvelut on turvattava maakunnallisella mallilla. Lähipalvelut on turvattava.

3. Myönteistä, edistyksellistä ja keskustelevaa päätöksentekoa. 4. Kehittämällä maakunnallista sote-hanketta, pitämällä tuotantovastuu maakunnassa ja kunnissa.

1. Mauri Tikkanen, Kontiolahti 2. Opistoupseeri evp (eläkkeellä) 3. Erittäin myönteisesti. Asiat valmisteltu asiantuntevasti ja huolellisesti. Kokouksien alla asiantuntijaesittelyt ja infotilaisuus koetaan myös hyvänä.

3. Olen saanut laajan tietopohjan kuntayhtymän toiminnasta. Toimintatavat ovat ihmistä, potilasta kunnioittavia. On miellyttävää olla tasapuolisesti luottamushenkilöitä kohtelevan hallintohenkilökunnan esitysten tukena. Kokouksiin ja seminaareihin on aina mieleistä lähteä. 4. Kuntayhtymämalli/maakuntamalli. Kunnat jatkossakin mukana palvelujen tuottamisessa. Lähipalvelut, kuten terveyskeskukset, vanhusten kotipalvelut tai sosiaalihuollon palvelut säilyvät lähellä ihmistä. Työnantajan on tehtävä sujuvaa yhteistyötä henkilöstön kanssa.

4. Palvelujen kokonaisvaltainen tuotanto tulee hoitaa ja integroida kuntayhtymän (oman shp:n) toteuttamana ja kiinteistömassa tulee säilyttää itsellä. Sairaanhoitopiirillä on parhain kokemus ja tuntemus terveydenhuollon kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja tuottamisesta.

Pohjois-Karjalan Sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

11


Valtuuston puheenjohtajiston vastaukset kysymyksiimme

ULLA MIKKOLA

EERO REIJONEN

PEKKA KETTUNEN

valtuuston puheenjohtaja

valtuuston 1. varapuheenjohtaja

1. Eero Reijonen, Liperi

1. Pekka Kettunen, Kontiolahti

2. Kansanedustaja,eduskunta. Liperin kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Suomen Hiihtoliitto johtokunnan jäsen, jne.

2. Erikoissairaanhoitaja, alan yrittäjä. Kontiolahden valtuusto, Kehitysvammaliiton puheenjohtaja.

3. Tällä vaalikaudella toiminta on tehostunut, on ollut valmiutta uusiin käytäntöihin ja toimintamalleihin. Kustannusvaikuttavuus on otettu hyvin huomioon. Lähtökohta tietenkin perustehtävämme mukainen.

3. Hyvät. Isoja asioita hallittavana. Isoilla asioilla varmistetaan, että pärjätään kilpailussa. Täällä henki on hyvä ja eteenpäin pyrkivä. 4. Maakuntamallin mukaisesti. Taso pitää säilyttää.

4. Kuntayhtymäpohjalla toteutettu maakuntamalli.

yhtymävaltuuston 2. varapuheenjohtaja

1. Ulla Mikkola, Joensuu 2. Tiedotuspäällikkö (eläkkeellä) Joensuun yliopisto. Joensuun kaupunginvaltuusto, kaupunkirakennelautakunnan varapuheenjohtaja, ItäSuomen koulun hallituksen varapuheenjohtaja. 3. Olen ollut sairaanhoitopiirin ja sitten PKSSK:n hallinnossa 2000-luvun alusta ja saanut seurata aitiopaikalta kuntayhtymän kehittymistä. Omilta luottamusmiespai-

koiltani olen saanut asiallista tietoa kehittämistarpeista ja -suunnitelmista. En muista tielleni tulleen sellaista suunnitelmaa, josta minulla olisi ollut valmistelijoiden kanssa hyvin erilainen näkemys. Kuntien edustajien näkemykset ovat joskus olleet erilaisia, esimerkkinä yhteispäivystyksen valmistelu 2000-luvun alussa. Silloin suurin osa kunnista ei halunnut lähteä siihen mukaan ja nykyistä tarvetta ajatellen silloin rakennetut tilat jäivät liian pieniksi. 4. Mielestäni PohjoisKarjalassa pitää olla helposti tavoitettavat, hyvät ja saumattomasti toimivat perusterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut. Kaikkeen erikoissairaanhoidon tarpeeseen ei keskussairaalassamme voida vastata. Keskussairaalat voivat myös erikoistua vahvoille joillekin osaamisalueilleen.

Kärkihankkeista Kuntayhtymän valtuusto hyväksyi joulukuussa 2013 tuottavuusohjelman, joka koskee vuosia 2014 – 2016. Tuottavuusohjelman keskeisenä tavoitteena on tukea kuntayhtymän strategiaa siten, että kuntayhtymässä palvelut, talous ja henkilöstövoimavarat ovat tasapainossa.

TEKSTI: ANTTI TURUNEN, JOHTAJAYLILÄÄKÄRI

Erikoissairaanhoidon keskeiset suuret toimintaprosessit ovat päivystys, polikliininen toiminta ja vuodeosastotoiminta. Lääketieteellisten tutkimusten ja hoitojen kehittymisen myötä toiminnassa on viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia ja trendi jatkuu edelleen. Vuodeosastojen hoitopäivät ovat vähentyneet, hoitojaksot lyhentyneet ja hoidon intensiteetti on lisääntynyt. Vastaavasti entistä enemmän potilaita voidaan tutkia ja hoitaa polikliinisesti, mikä on järkevää. Vastaavasti sosiaalipalvelujen keskeiset toimintaprosessit ovat asuminen ja kuntoutus. Palvelurakennemuutoksen myötä myös nämä toi-

12

minnat muuttuvat avohuoltopainotteisempaan suuntaan ja palvelumuotoja tulee kehittää rakennemuutosta tukevaksi. Tuottavuusohjelman sisälle on nimetty kaikkiaan viisi kehittämisaluetta eli kärkihanketta: päivystys, avohoito, vuodeosastohoito, kehitysvammaisten avohoito ja kuntoutus sekä molemmat toiminta-alueet kattavana logistiikka. Kullekin kärkihankkeelle on nimetty omat työryhmänsä, joille on määritelty tehtävät ja tavoitteet sekä toimintasuunnitelmat ja aikataulut. Että työryhmät eivät paisuisi toimimattoman suuriksi, kaikkien am-

SUAKKUNAT


Palvelurakennemuutoksen myötä

toiminnat muuttuvat avohuoltopainotteisempaan suuntaan ja palvelumuotoja tulee kehittää rakennemuutosta tukevaksi.

mattiryhmien tai -nimikkeiden edustajia ei ole voitu nimetä ryhmiin, mutta keskustelua toki käydään henkilöstön kanssa keskeisistä asioista työn edetessä. PÄIVYSTYKSEN TYÖRYHMÄN työ keskittyy päivystysasetuksen mukaisten päivystysprosessin kuvaukseen ja yhtenäistämiseen. Prosessikuvauksissa huomioidaan päivystyksen keskeiset rajapinnat (esh, ensihoito, perusterveydenhuolto). Päivystyksen toimintaprosessilla on yhteisiä osa-alueita avohoito- ja vuodeosastoprosessien kanssa. AVOHOIDON TYÖRYHMÄN keskeisiä kehittämisen alueita ovat ajanvarauspotilaan hoidon prosessin (mm. lähetekäytännöt, ajanvarauskäytännöt, ilmoittautumiskäytännöt jne.) kuvaus ja yhtenäistäminen, kiireellistä hoitoa vaativan potilaan hoidon prosessin kuvaus ja käytäntöjen yhtenäistäminen. Mediatri-kirjausten yhdenmukaistaminen sekä hoitotyön sisällöllisen kirjaamisen kehittäminen ja yhdenmukaistaminen on olennainen osa kaikkien kliinisen alueen kärkihankkeiden toimintaa. VUODEOSASTOTYÖRYHMÄN keskeisimpinä tehtävinä on kehittää vuodeosastopotilaan hoidon prosessin (mm lääkehoito, kotiuttaminen) kuvausta ja yhtenäistämistä. Työnkuvia tullaan tarkastelemaan sekä pyritään tunnistamaan ja ehkäisemään ennakolta monierikoisalaisten osastojen erityisongelmia. Lisäksi työryhmän on laadittava suunnitelma vuodeosastokapasiteetin sopeuttamisesta vastaamaan lähitulevaisuuden vuodeosastohoidon tarvetta.

Kaikkien työryhmien toiminta on käynnistynyt talven aikana hyvässä hengessä ja etenemisestä kerrotaan henkilöstölle erilaisissa yhteistyökokouksissa.

KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN keskeisimpinä

tehtävinä on sosiaalipalvelujen toiminta-alueen kuntoutuksen prosessien yhtenäistäminen, kuntayhtymän ja kuntien välisten palveluohjausprosessien kuvaus ja selkiyttäminen sekä lähipalveluja tukevien palvelumuotojen kehittäminen.

Tuottavuusohjelman sisälle on nimetty kaikkiaan viisi kehittämisaluetta eli kärkihanketta: päivystys, avohoito, vuodeosastohoito, kehitysvammaisten avohoito ja kuntoutus sekä molemmat toiminta-alueet kattavana logistiikka.

Lisäksi työryhmän on laadittava suunnitelma toimintavolyymin ja henkilöstö- yms. resurssien sopeuttamiseksi vastaamaan muuttuvaa palvelutarvetta, jotta kehitysvammahuollon rakennemuutoksen siirtymävaiheen lisäkustannukset jäisivät mahdollisimman pieniksi. Samalla tarkastellaan esimiesten vastuualueita ja nimikkeitä sekä henkilökunnan työnkuvia ja henkilöstörakennetta. LOGISTIIKKATYÖRYHMÄN keskeisinä tavoitteina on logistiikkaketjujen selvittäminen kuntayhtymän eri toiminnoissa, toimintaa hankaloittavien tai hidastavien pullonkaulojen tunnistaminen ja niihin puuttuminen, logistiikan päällekkäisyyksien poistaminen ja toimintojen synkronointi sekä materiaalivirtojen kiertonopeuden lisääminen. Kaikkien työryhmien toiminta on käynnistynyt talven aikana hyvässä hengessä ja etenemisestä kerrotaan henkilöstölle erilaisissa yhteistyökokouksissa. Hallitukselle raportoidaan osavuosikatsauksen yhteydessä. Pohjois-Karjalan Sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

13


Padot pois materiaalivirrasta Logistiikkahanke selvittää varastoinnin ja kuljetusten pullonkauloja ja päällekkäisyyksiä

TEKSTI JA KUVAT SUSANNA PROKKOLA

Projektisuunnittelija Virva Volanen on vuoden alusta lähtien vetänyt logistiikkaselvitystä, joka on yksi kuntayhtymän strategiakauden kärkihankkeista. Tavoitteena on pienentää osastoilla varastoitavien tarvikkeiden määrää, nopeuttaa materiaalivirtojen kulkua ja purkaa päällekkäisyyksiä varastoinnissa ja kuljetustoiminnoissa. –Tärkein tavoite on kuitenkin se, että saataisiin vähennettyä sitä aikaa, joka hoitohenkilökunnalla nyt menee muuhun kuin varsinaiseen hoitotyöhön, painottaa Volanen. Liuospilotista kaikki alkoi Logistiikkaselvityksen pohjana on teho-osastolla viime syksynä tehty kokeilu, jossa osaston liuoskäsivaraston toiminta järjestettiin uudella tavalla. –Tilanne oli se, että osastolla meni turhaan aikaa tilausten tekemiseen, pakkausten purkamiseen ja tuotteiden hyllyttämiseen. Tähän lähdettiin hakemaan uutta ratkaisua, kertoo tuolloin teho-osastolla osastofarmaseuttina työskennellyt Volanen. Osaston käyttämien liuosten menekki laskettiin ja toimitukset järjestettiin siten, että sairaala-apteekin liuosvarasto täydentää automaattisesti osastolla olevan käsivaraston. Liuosvaraston työntekijät käyvät osastolla vähintään kerran päivässä noutamassa tyhjät Tavoitteena on laatikot ja täydentämässä pienentää osastoilla niiden tilalle täysinäiset varastoitavien liuoslaatikot. Pilotti aloitarvikkeiden tettiin neljällä eniten kumäärää, nopeuttaa lutetulla tuotteella. Vastaava toimintatapa materiaalivirtojen on käytössä nyt myös päikulkua ja purkaa väkirurgiassa ja yhteispäipäällekkäisyyksiä

varastoinnissa ja kuljetustoiminnoissa.

14

Virva Volanen esittelemässä liuosten uutta varastointitapaa.

vystyksessä. Vastaanotto on ollut kaikissa yksiköissä hyvä ja järjestely on sujunut lähes kivuttomasti alusta alkaen. –Ei tämä varastointitapa ole sellainen, ettei sitä oltaisi haluttu ottaa käyttöön. Sitä ei oltu vain aiemmin tultu ajatelleeksi, toteaa Volanen. Logistiikkaa Lean-hengessä Liuosvarastoinnin järjestely kuulostaa melkeinpä itsestäänselvyydeltä. Toimiva järjestelmä edellyttää kuitenkin taustatyötä, koko materiaaliketjun järkeistämistä ja resurssien tarkastelua. Taustalla on Lean-ajattelu, jossa pyritään poistamaan turhat ja ydintoiminnan kannalta tuottamattomat työvaiheet. Terveydenhuollossa tämä tarkoittaa sitä, että hoitohenkilökunnan kädet pyritään vapauttamaan mm. pakkausten purkamisesta potilastyöhön. Teho-osaston pilotissa tuotteet puretaan liuosvarastossa läpinäkyviin muovilaatikoihin, joissa ne toimitetaan osastolle. Volanen puhuu kanban-tuotannonajoitusjärjestelmästä. Sana kanban on japania ja tarkoittaa taulua tai mainoskylttiä - siis visuaalista, helposti havaittavaa signaalia. Liuosvaraston työntekijöille tyhjä laatikko toimii merkkinä siitä, että hyllyyn tulee toimittaa lisää tavaraa.

SUAKKUNAT


Kun oikeat henkilöt tekevät oikeita asioita oikeaan aikaan, pääsemme toteuttamaan parasta osaamistamme sekä potilastyössä että tukipalveluissa ilman turhia patoja tai pullonkauloja.

Liuoksista potilaskuljetuksiin Liuosvarastointi on vain yksi osa koko logistiikkaselvitystä ja toistaiseksi hanke on koskettanut vain pientä osaa koko kuntayhtymän työntekijöistä. Kevään aikana hankkeessa on kuitenkin jo aloitettu myös logistiikkaprosessien kuvauksien laatiminen, hoitotarvikelogistiikan selvittäminen sekä lähetti- ja kuljetuspalveluiden ja potilaskuljetusten selvitykset. Syksyllä hanke laajenee myös välinehuoltoon sekä liinavaatelogistiikkaan. Volanen korostaa, että on tärkeää ymmärtää logistiikkahankkeen merkitys perustehtävän kannalta: –Tarkoituksenamme on toimia potilaan parhaaksi. Kun oikeat henkilöt tekevät oikeita asioita oikeaan aikaan, pääsemme toteuttamaan parasta osaamistamme sekä potilastyössä että tukipalveluissa ilman turhia patoja tai pullonkauloja. Logistiikka palvelee toimintaa – ei toisin päin!

Lean lyhyesti TEKSTI JUSSI MALINEN, KEHITTÄMISASIANTUNTIJA

Lean-termillä kuvataan useimmiten Toyota Production Systems (TPS) johtamis- ja laatujärjestelmää sekä sen ympärille rakentuvaa jatkuvan laadun parantamisen yrityskulttuuria. Leaniksi toimintapa nimettiin itse asiassa vasta USA:ssa teollisuuden tuottavuustutkimuksissa, joissa japanilainen tapa toimia havaittiin niin tuottavuuden kuin myös tarkkuuden ja virheettömyyden osalta ylivertaiseksi. Lean Six Sigmassa kehittämistyöhön liitetään vahva toiminnan tilastollinen analyysi sekä systemaattinen mittaus- ja laatutekniikka. Määritelläksemme Lean-käsitteen terveydenhuollossa voimme kysyä, mikä on se vähiten hukkaa tuottava toimintatapa, jolla voidaan tuottaa parempaa ja turvallisempaa hoitoa ilman tarpeetonta viivettä ja tarpeettomia kustannuksia lähtökohtana potilaan tarpeet, laadukas hoito ja tyytyväinen henkilöstö. Terveydenhuoltoon Lean- sovellukset ovat saapuneet palveluteollisuuden myötä ja tulokset ovat rohkaisevia. Suomessa Leania sovelletaan osana strategista johtamista erikoissairaanhoidon osalta näkyvästi mm. HUS:ssa. Potilaan polkua, hoito- tai logistiikkaprosesseja eli arvovirtoja pyritään ymmärtämään tarkastelemalla niitä esimerkiksi läpimenoaikaa mittaamalla. Prosesseista etsitään pullonkauloja, keskeneräistä työtä ja tarpeettomia työvaihteita. Päällekkäinen työ, töiden kasaantuminen, uudelleen tekeminen, niin potilaan kuin henkilökunnan odottelu ovat hukkaa ja venyttävät palvelutapahtumia tai hoitojaksoja tarpeettomasti. Hukkatyö on kuin prosessia vaivaavan taudin oire kertoen meille siitä, että jokin ei oikein toimi. Terveydenhuollon toimintatavoissa on arvioitu hukkaa olevan 20-80%. Kiireisessä työtahdissa suurin ajan haaskaus voi syntyä juuri liiallisesta tekemisestä, mikä ei ensi silmäykseltä tunnu loogiselta. Työntekoa pitäisikin ehkä rajata tai suunnitella toisin - ei yrittääkään tehdä nopeammin tai suuremmalla joukolla vaan tasaisesti ja oikea-aikaisesti tarkastellen jatkuvasti tuotetun terveyshyödyn lisäksi myös yksikön toiminnallisia piirteitä, kuten kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Systeemin näkökulmasta asiat tapahtuvatkin yleensä päinvastaisella tavalla. Jatkuvan laadunparantamisen lähtökohtana on, että jokainen työntekijä on oman työnsä paras asiantuntija ja näin myös tärkein kehittäjä. Ammattilaiselle sujuvat prosessit näyttäytyvät selkeämpänä ja kiireettömämpänä arkena, jossa voi keskittyä rauhassa itse potilaaseen.

Pohjois-Karjalan Sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

15


Sairaanhoitajat tutustuivat hoitamiseen ja koulutukseen Liverpoolissa PKSSK:n sairaanhoitajat Arja Arponen ja Minna Sihvonen vierailivat Liverpoolissa 10. - 14.3.2014. Vierailu kuului osaksi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintoja. TEKSTI: ARJA-IRENE TIAINEN, YLIOPETTAJA, KARELIA–AMMATTIKORKEAKOULU, ARJA ARPONEN, SAIRAANHOITAJA, YLEMMÄN AMK- TUTKINNON OPISKELIJA JA MINNA SIHVONEN SAIRAANHOITAJA, YLEMMÄN AMK- TUTKINNON OPISKELIJA

The Royal Liverpool University hospital, on Linda McCartneyn perustama syöpäkeskus, joka on erikoistunut rintasyövän hoitoon. Kuvassa vasemmalta Marjo Vallius-Hyttinen, Arja Arponen, Minna Sihvonen ja Arja-Irene Tiainen.

16

SUAKKUNAT


A

Beatles-museo oli ”must". Kuvassa Minna.

rja Arponen ja Minna Sihvonen suorittavat parhaillaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Karelia-ammattikorkeakoulussa. Vierailun oli järjestänyt LIVERPOOL JOHN MOORES university, joka on ollut vuodesta 2009 alkaen yksi Karelia-ammattikorkeakoulun yhteistyöyliopistoista. Mukana vierailulla olivat myös fysioterapeutti, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija Marjo Vallius-Hyttinen Lieksasta sekä Arja-Irene Tiainen, joka oli samaan aikaan opettajavaihdossa. Vierailulla tutustuttiin terveydenhuollon koulutuksen lisäksi yliopistolliseen sairaalaan, Royal Liverpool University Hospital. Vierailua koordinoi Liverpoolissa Dr. Susan Ashton, joka on vieraillut Karelia- ammattikorkeakoulussa ja pitänyt luentoja ylemmän tutkinnon opiskelijoille useamman kerran. Arja Arponen kommentoi vierailuaan seuraavasti:”Ainutlaatuinen tilaisuus päästä näkemään ja kokemaan brittiläistä kulttuuria monipuolisesti. Mielenkiintoista oli päästä näkemään Liverpoolin yliopistollisen sairaalan arkea. Lisäksi englannin maaseutu lampaineen oli mahtava kokemus.” Vastaavasti Minna Sihvonen kommentoi:”Reissu oli kaikin puolin onnistunut. Matkaseura oli erinomaista ja nähtävää paljon. Mukava irtiotto arjesta. Matkan aikana sai pintapuolisen käsityksen brittiläisestä hoito- ja koulutuskulttuurista. Olemme kaikki opiskelijat kiitollisia Karelia amk:lle, että matkamme mahdollistui ja saimme apurahan”. Lyhyetkin opiskelijavaihdot tuovat syvyyttä ja laajempaa näkemystä opintoihin ja tuleviin työtehtäviin. Tällä hetkellä noin kolmannes sosiaali- ja terveysalan ylemmän tutkinnon opiskelijoista on opintojen jossakin vaiheessa ulkomailla suorittamassa opintojaan. Sosiaali- ja terveysalan ylemmät AMKopinnot laajenevat syksyllä 2015 merkittävästi ja aloituspaikkoja lisätään puolella nykyisestä. Uutena koulutusohjelmana alkaa ikäosaamisen ylempi ammattikorkeakoulututkinto, kehittämisen ja johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon rinnalle. Molempiin koulutusohjelmiin on 30 aloituspaikkaa.

The Royal Liverpool University Hospital päivystyksen sisäänkäynti.

Sosiaali- ja terveysalan ylemmät AMK-opinnot laajenevat syksyllä 2015 merkittävästi ja aloituspaikkoja lisätään puolella nykyisestä.

Pohjois-Karjalan Sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

17


Tunnustus sosiaalija terveysalan opiskelijaohjauksesta

PKSSK:ssä otettiin vuonna 2010 käyttöön kliinisen oppimisympäristön ja ohjaukseen arviointiin tarkoitettu CLES mittari (Clinical Learning Environment and Supervision evaluation scale, copyright Mikko Saarikoski 2002). Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat antavat intrassa palautetta jokaisen harjoittelujakson jälkeen. Vuonna 2013 kyselyyn vastasi yhteensä 472 opiskelijaa (66%). Opiskelijapalaute käsitellään kuntayhtymässä yksiköittäin. Tuloksia käsitellään myös valtakunnallisesti vuosittain yliopistosairaaloiden järjestämässä verkostotapaamisessa. Mittarissa on taustakysymyksiä sekä väittämiä työyksikköön, ohjaukseen, ohjaussuhteeseen sekä opettajan toimintaan liittyen.

TEKSTI: KAISA LAATIKAINEN, OPETUSYLIHOITAJA

Harjoittelujaksojen aikana on olennaista tarkastella ja arvioida opiskelijakohtaisesti opettajan kanssa yhteistyössä opiskelijan oppimista sekä osaamisen kehittymistä, jotta opiskelijat oppivat harjoittelujen aikana tekemään työtä ammattitaitoisesti sekä sitoutuvat työskentelemään alalla ja kehittämään itseään.

18

SUAKKUNAT

Vuoden 2013 palautteen perusteella hoitotyön johtoryhmä päätti palkita kolme opiskelijatoimintaa kehittänyttä yksikköä kakkukahvein. Nämä kolme yksikköä ovat osastot 1A, 1G ja Pihkarinne. Kaikissa yksiköissä oli nähtävissä ohjauksellisten lähtökohtien sekä ohjaussuhteen toimivuuteen liittyvissä väittämissä selkeää kehittymistä verrattuna vuoden 2011 ja 2012 tuloksiin. Kaikissa kolmessa ohjataan myös (yksiköstä riippuen) eri tutkintoihin valmistuvia opiskelijoita esim. sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja-, kätilö-, lähihoitaja- ja vaihto-opiskelijoita sekä myös ammattitutkintoihin opiskelevia. Opiskelijat ovat antaneet positiivista palautetta myös työilmapiiristä. Harjoittelujaksojen aikana on olennaista tarkastella ja arvioida opiskelijakohtaisesti opettajan kanssa yhteistyössä opiskelijan oppimista sekä osaamisen kehittymistä, jotta opiskelijat oppivat harjoittelujen aikana tekemään työtä ammattitaitoisesti sekä sitoutuvat työskentelemään alalla ja kehittämään itseään. Kuntayhtymässä on tarkasteltu opiskelijapaikkamääriä ja pyritty mahdollistamaan harjoittelujaksoja tasapuolisesti eri yksiköissä toimintaan ja ohjaajamäärään suhteutettuna. Opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia poliklinikoilla ja avotoiminnan puolella on lisätty.


Väittämiin liittyvät keskiarvot (asteikko 1-10) olivat koko kuntayhtymässä:

TYÖYKSIKÖN ILMAPIIRI

8.5 (8.2 vuonna 2012)

HOIDON LÄHTÖKOHDAT

8.7

Työsuojelupalkinnot työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden edistämisestä

(8.1)

OHJAUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT

8.7

Työsuojelutoimikunta myönsi tänä vuonna kaksi työsuojelupalkintoa. Palkintojen perusteena oli työturvallisuutta ja työhyvinvointia edistävä toiminta vuonna 2013. Palkinnot luovutettiin 3.4.2014 turvallisuusvastaavien koulutustilaisuudessa Tikkasalissa.

(8.4)

Teksti: Helena Hanhinen, työhyvinvointipäällikkö

OHJAUSSUHTEEN TOIMIVUUS

8.8 (8.5)

HARJOITTELUJAKSOSTA VASTAAVAN OPETTAJAN OSUUS

7.3 (7.1)

Yksilöpalkinto myönnettiin Honkalampi-keskuksen peruskoulun rehtorille Sanna Mutikaiselle. Palkitsemisen perusteena on Sanna Mutikaisen tuloksellinen toiminta työympäristön laadun, turvallisuuden ja työviihtyvyyden parantamisessa. Sanna Mutikainen on toteuttanut turvallisuusjohtamista käytännön teoilla, joilla on saavutettu konkreettisia työhyvinvoinnin ja turvallisuuden tuloksia. Esimerkkeinä ovat muun muassa toiminta pitkäkestoisen sisäilmasto-ongelman ratkaisemisessa ja uraa uurtava työ ihmisperäisen melun torjunnassa, josta osoituksena ihmisperäisen melun torjuntaohjelma ensimmäisenä Suomessa. Työyhteisöpalkinto myönnettiin leikkaus- ja anestesiaosaston esimiehille ja työntekijöille sekä ylihoitaja Soili Särmälle. He ovat yhdessä määrätietoisesti työskennellen edistäneet leikkaus- ja anestesiaosaston työhyvinvointia esimerkillisellä päättäväisyydellä ja pitkäjänteisyydellä. Tulokset ovat selkeästi nähtävissä muun muassa vuoden 2013 työhyvinvointikyselyssä. Työsuojelupalkinto jaetaan vuosittain yksilöille ja/tai yhteisöille, jotka ovat parantaneet työympäristöä ja työoloja työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Palkinnon jakamisesta päättää työsuojelutoimikunta, joka koostuu työnantajan ja työntekijöiden edustajista. Työsuojelutoimikunta toivoo, että työyksiköt tuovat jatkossa rohkeasti esille omia panostuksiaan ja ratkaisujaan työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämisessä. Työsuojeluvaltuutetut ja työhyvinvointipäällikkö ottavat vastaan esityksiä tulevista palkinnon saajista.

Pohjois-Karjalan Sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

19


Työsuojelun työyhteisöpalkinto myönnettiin leikkausja anestesiaosaston esimiehille ja työntekijöille sekä ylihoitaja Soili Särmälle. Näin palkitut vastasivat heille esitettyihin kysymyksiin. Kertokaa mitä oikein olette tehneet työhyvinvoinnin ja turvallisuuden eteen? Työyksikössämme työhyvinvoinnin mureneminen oli seurausta monesta eri prosessista ja se tapahtui usean vuoden aikana. Tilanne kärjistyi vuosina 2009 ja 2010, ja sen vakavuus näkyi henkilöstön uupumisena, sairauslomien lisääntymisenä ja keskinäisen luottamuksen katoamisena. Ongelmien ratkaisemiseksi pidettiin keskustelutilaisuuksia. Mukana keskusteluissa olivat työsuojelu, henkilöstöpäällikkö ja ylihoitaja. Päätettiin tehdä leikkaus- ja anestesiaosaston henkilökunnalle suunnattu työpaikkaselvitys, jossa oli mukana hoitajien lisäksi sekä anestesialääkäreitä että kirurgeja. Työpaikkaselvitys oli iso ja rankka prosessi, mutta se mahdollisti kaikkien kuulemisen. Selvityksestä annettiin kaikille henkilökohtainen palaute omasta työssä jaksamisen tilanteesta. Työpaikkaselvityksessä löytyi Työ voi olla ongelmakohdat ja niitä lähdetihmiselle tiin ratkaisemaan aikatauluparhaimmillaan suunnitelman mukaisesti. Kaikki keskeinen halusivat löytää ratkaisuja ja hyvinvoinnin sitoutuivat työn suunnitteluun eli haluttiin tehdä yhdessä: ja innoituksen henkilökunta, ylihoitaja, työterlähde. veyshuolto, henkilöstötoimisto, Pahimmillaan työsuojelu, talon johto. se voi kuluttaa Yksikössämme tehtiin loppuun ihmisen organisaatiomuutos, jonka terveyden sekä seurauksena lähijohtamiseen voimavarat. tuli enemmän resursseja. Työn suunnittelulla henkilöstön osaaminen saatiin paremmalla tavalla esille. Mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhön ja työoloihin lisättiin avoimella tiedottamisella ja henkilöstön mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia kuuntelemalla. Asioiden valmisteluista ja etenemisestä kerrotaan henkilökunnalle.

20

Konkreettisia muutoksia tehtiin työvuorosuunnittelussa. Kolmivuorotyöhön tuli henkilöstöltä paljon toiveita ja leikkausosaston toiminnallisuus kannusti siihen siirtymiseen. Kolmivuorotyöhön siirrytään asteittain. Tällä hetkellä kolmivuorotyö toteutuu kahdella hoitajalla. Henkilöstöresursseja pyritään suunnittelemaan pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Työturvallisuutta parantamaan perustettiin moniammatillinen työryhmä, jossa on mukana anestesia-ja leikkaushoitaja, lääkintävahtimestri, laitoshuoltaja ja työsuojelun edustus sekä lähiesimies.

Millaisia tuloksia olette saaneet? Verrattaessa vuosien 2011 ja 2013 työhyvinvointikyselyjen tuloksia käy ilmi, että olemme onnistuneet lisäämään työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä. Organisaatiokulttuuri on muuttunut kannustavammaksi ja työtä tukevaksi. Luottamus esimiestyön mahdollisuuksiin ja toimivuuteen on lisääntynyt. Henkilöstössä on havaittavissa uudenlainen innostuminen sekä motivoituminen. Sairauslomat ovat vähentyneet. Varallaolosta siirtyminen kolmivuorotyöhön on parantanut henkilökunnan työssä jaksamista ja lisännyt työtyytyväisyyttä. Päivystysaikainen potilasturvallisuus on myös parantunut.

Mitä mieltä olette tuloksista? Panostus on kannattanut ja monissa asioissa on päästy eteenpäin. Luottamuksen uudelleen rakentamisessa ollaan hyvässä vauhdissa, mutta työhyvinvoinnin eteen tehtävä työ jatkuu edelleen. Iso laiva ei käänny hetkessä, vaan kääntyminen positiiviseen suuntaan tapahtuu pitemmällä aikavälillä. Ilo on palannut työn tekemiseen.

Millä eväillä myös tulevaisuudessa huolehdimme siitä, että työyhteisöt ovat kannustavia, turvallisia ja joustavia? Työhyvinvoinnin johtaminen rakentuu organisaation arvoista, henkilöstöstrategian ja johtamisen toimintakäytännöistä. Työhyvinvoinnin kehittämistä ohjaavat eettiset periaatteet sekä moraaliset käytännöt. Avoimuudella, osallistavalla ja toista kunnioittavalla johtamisella saadaan kaikkien ääni kuuluville ja päätöksille läpinäkyvät perustelut. Kuuntelemisen taitoa ei pidä unohtaa. Henkilöstön osaaminen antaa meille rajattomat mahdollisuudet vastata tulevaisuuden haasteisiin. - Ollaan ennakkoluulottomia ja kokeillaan rohkeasti uusiakin toimintatapoja. On osattava sopivasti tasapainoilla tehokkuuden, tuottavuuden, tuloksellisuuden ja kannustamisen, turvallisuuden, joustavuuden kanssa. - Jokaisen asia on yhtä tärkeä ja huomioitava. Pienilläkin asioilla voidaan vaikuttaa kaikkien viihtyvyyteen; vaikka kahvihuoneen ehostuksella :)

SUAKKUNAT


Lasarettilaulajat saattelivat Pirkkoa eläkkeelle.

Kirjastonhoitaja Pirkko Pussinen ja kirjastotyöryhmän puheenjohtaja Pentti Rautio Pirkon läksiäiskahvilla.

Pirkko muisteli menneitä

E

lämän vuoristopolulla tulee vastaan myös tasanteita ja on houkutus kurkistaa taaksepäin, menneisiin vuosiin. Kun reilu 23 vuotta sitten aloitin kirjastotyön silloisessa Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä, oli kirjastonhoitajan työpöydällä apuvälineinä mekaaninen kirjoituskone, kynä ja puhelin. Niinpä ensimmäinen hankinta oli sähkökirjoituskone, joka suuresti helpotti kirjaston kortiston ylläpitoa ja kirjeenvaihtoa. Kaikki kirjeenvaihto ja kaukopalvelu tapahtui siihen aikaan postitse. Ensimmäisen mikrotietokoneen saapuminen tieteelliseen kirjastoon oli juhlaa. Saattoi hankkia atk-ohjelmat kirja- ja lehtiaineistoille ja kortistolaatikostot jäivät historiaan. Tietokone mahdollisti modeemin välityksellä yhteydet kansallisiin ja kansainvälisiin tietokantoihin. Medline–tietokanta saatiin käyttöön CD-ROM levyillä ja näin monta kymmentä hyllymetriä Index Medicus–julkaisuja voitiin heittää paperinkeräykseen.

Tiedonhaun ja tiedonvälityksen mullistivat täydellisesti Internet ja sähköposti. Muutoksesta onkin sittemmin tullut pysyvää. Digitaalisuus, e-lehdet, e-kirjat, verkon välityksellä toimivat, ajantasaiset tietokannat ovat osa nykyaikaista kirjastopalvelua, perinteistä kirjaa kuitenkaan unohtamatta. Kukapa meistä olisi uskonut ensimmäinen Nokian matkapuhelin kourassaan nykyistä mobiilipuhelinten ja Tablet tietokoneiden vallankumousta. Kuntayhtymän tieteellinen kirjasto on ottanut tämän kaiken muutoksen vastaan haasteena ja palvelut ovatkin kiitettävällä tavalla pysyneet ajan hermolla. Tieteellisellä kirjastolla on ollut jo 1990-luvun loppupuolelta omat Internet-sivut. Tässä suhteessa kirjastomme on ollut edelläkävijä, sillä muilla vastaavanlaisilla sairaalakirjastoilla omia Internet-sivuja ei ole. Pari vuotta sitten saimme toimintaan pitkäaikaisen hankkeen e-aineistojen etäkäytöstä ja nyt kirjaston kotisivulta, TikkaPortista, on pääsy aineistojen etäkäyttöön. Indira Gandhi sanoi: ”On kahdenlaisia ihmisiä; niitä jotka tekevät työt ja niitä, jotka keräävät kunnian. Yritä olla ensimmäisessä ryhmässä, sillä siellä on vähemmän kilpailua.” Olen koettanut noudattaa tätä ohjetta. Kiitos teille kaikille näistä yhteistyön vuosista. Lämmin kiitos muistamisesta, kaikista kauniista sanoista ja toivotuksista, joita olen saanut osakseni. Pirkko Pussinen, kirjastonhoitaja

Pohjois-Karjalan Sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

21


Aurinko paistaa ja lunta sataa, taitaa olla Koli Päivystyspoliklinikan perinteinen luokkaretki suuntasi 15.5. Suomen kansallismaisemiin Kolille. Siellä porukka taivalsi seitsemäntoista kilometrin matkan Ukko-Kolilta Valkealammen rantaan. Mukaan saatiin lähes viisikymmentä eräjormaa.

TEKSTI: LÄÄKINTÄVAHTIMESTARI MIKA KÄHKÖNEN, KUVAT: MINNA SAUKKONEN

Aikaisempien päivien vesisateiden vuoksi reissusta uhkasi tulla odotettua kosteampi, siis ilman A-oikeuksiakin. Vielä edellisenä päivänä pitkospuiden päällä oli ollut vettä aina soututarpeiksi saakka. Lopulta patikkaseurue joutui tekemään vain lyhyen lisäkoukkauksen ja säästyi suurimmilta kosteusvaurioilta. Luonnon mukana luonnonmukaisesti. Jälleen kerran järjestelyt olivat ensiluokkaiset. Niiden eteen oli nähty vaivaa, aina uniikeista makkaratikuista leikkeleottimiin. Laatu lähtee yksityiskohdista. Niistä kiitos kuuluu koko huoltoporukalle, erityisesti tiimin piällysmiehelle Erjalle, sekä reissun moottorille Markolle. Mainitsematta ei voi jättää Koli

22

Freetimen yrittäjiä, kuin ei myöskään mainioita lääkäreitämme Anua ja Anttia. Kaksikko oli punonut meidän päänmenoksi (-pelastukseksi) ensiaputehtäviä. Joukosta paljastui yksi ensiaputaitoinenkin. Hän on päivystyksen siviilipalvelusmies Markus. Raajojen amputoinnilta säästyttiin, vaikka myös sellaiselle olisi edellytyksiä ollut - aina kirveestä, suukapulasta ja brandypullosta lähtien. Itse patikkareitti oli vaihtelevine maastoineen haastava. Luonto paljasti kulkijoille useat kasvonsa, aina aurinkoisesta jouluiseen lumisateeseen. Pikkukuuro ei haitannut tunnelmaa. Päinvastoin. Heleänpunainen sateenvarjo keskellä valkeutta oli

SUAKKUNAT


Kilin kolin polille, reissu tuli Kolille. matkaan saatiin eväästä, keli kävi keväästä. Puh, pah, pelistä… eipäs poistetakkaan!

kaunista katsottavaa, suorastaan kuin muumikirjasta. Matkaan mahtui pulinaa ja hiljaisuutta, tilaa ja läheisyyttä. Elävä tuli, virtaavat purot ja huikeat vaaramaisemat pysäyttivät varmasti meistä jokaisen. Melkein kuin olisi käynyt luontoäidin sylissä. Eikä edes melkein. Meitä todella pidettiin hyvänä ja niin kuuluukin. Päivystyspoliklinikka on toiminut nykyisessä muodossaan reilun vuoden. Viimeistään nyt voimme varmasti kaikki todeta, että kahdesta on tullut iso ykkönen. Me kaikki mahdumme korkeimmalle palkintopallille. Meistä puhuttaessa kehusanat saavat olla ylitsevuotavia. Pannaan niistä ylimääräiset talteen ja käytetään, kun ruuhkamittarit seuraavan kerran hehkuvat punaisina.

Pohjois-Karjalan Sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

23


Keskussairaaloiden kaukalopallon Suomen mestaruus Joensuuhun Suomen mestarit 2014. Ylhäältä vasemmalta: Jarmo Pikkarainen, Juhani Pesonen, Toni Turunen, Esa Lehikoinen, Juha Hiltunen, Miika Kurki, Harri Karhu, Hannu Vänskä. Alhaalta vasemmalta: Mika Kiiski, Vesa Juntunen, Simo Primetta ja Risto Surakka. Kuvasta puutuvat huoltajat: Kari Sykkö ja Kalevi Halttunen

Turnaustulokset www.kskaukalopallo.net/tilastot/ksks14/

Uudet kasvot

IITA HIRVONEN

johdon sihteeri 1.1.2014 alkaen, va 2.1.2013 alkaen

TIINA NAUMANEN

johdon sihteeri 1.4.2014 alkaen

SUAKKUNAT

SARI HUTTUNEN

kirjastonhoitaja 1.4.2014 alkaen

JANNE KASTINEN

controller 1.4.2014 alkaen va 1.9.2013 alkaen

Henkilöstölehti Suakkunat 1/2014  

PKSSK:n henkilöstölehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you