Karjalan Pojat 2-2013

Page 1

Karjalan Pojat N:o 2 kesäKUU 2013

POHJOIS-KARJALAN

RESERVILÄISLEHTI


2

13.6.2013

Made in Finland. Suomi nousee jaloilleen hyvillä uutisilla. Ensimmäiset A-sarjan autot valmistuvat Uudessakaupungissa kesällä 2013.

www.mercedes-benz.fi/taxfree

Uusi CLA. Auto, jollaista ei ole ollut koskaan aikaisemmin. A 180 BE-Edition, autoveroton hinta alk. 21 850 € + arv. autovero 5 131,41 € + toim.kulut 600 € = 27 581,41 €. Vapaa autoetu alk. 615 €/kk, käyttöetu alk. 420 €/kk. CO2-päästöt 120 g/km, EU-keskikulutus 5,1 l/100 km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk. 24 €/kk. CLA 180 BlueEfficiency, autoveroton hinta alk. 27 150 € + arvioitu autovero 6 835,11 € + toim.kulut 600 € = 34 585,11 €. Vapaa autoetu alk. 705 €/kk, käyttöetu alk. 510 €/kk. CO2-päästöt 126 g/km, EU-keskikulutus 5,4 l/100 km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk. 28 €/kk. Kuvien autot erikoisvarustein.

Kysy erikoistarjoustamme rauhanturvaajille!

Tax Free -myyntipalvelut Kimmo Liljedahl, p. +358 (0)10 569 3460 Mäkituvantie 3, Koivuhaka, 01510 Vantaa, Finland taxfree@veho.fi


3

13.6.2013

sattumia ja osumia Karjalan Pojat on piirilehti, joka on aina seurannut aikaansa. Lehden teemoiksi on valittu kulloinkin reserviläiskentässä tärkeäksi koettu tai tunteita kuohuttanut asia. Siksi ei liene yllätys, että tämä numero on omistettu ampumatoiminnalle. Ampumataito on reserviläisen keskeinen taito. Ampumaan oppii vain ampumalla. Ammuntaan tarvitaan ase, patruunoita ja ampumarata. Täällä Pohjois-Karjalassa olosuhteet ovat antaneet hyvät lähtökohdat harrastaa ammuntaa. Ensinnäkin täällä metsien keskellä on ollut luontaista harrastaa metsästystä kaikissa muodoissaan. Toisaalta tiheä ampumarataverkosto on helpottanut ammunnan harjoittelua. Uskon, että jokainen valveutunut metsästäjä haluaa verestää ampumataitojaan vuosittain ennen metsästyskauden alkua. Hirvi- ja karhukorttien suorittajille harjoittelu on suorastaan elinehto. Se, että ristikko on kiikarissa kohdallaan ja että ase toimii moitteettomasti pitää testata ampumaradalla, eikä metsästyksen yhteydessä. Jokainen ymmärtää, että huonot osumat aiheuttavat vain turhaa kärsimystä riistaeläimille. Mielestäni on turha erotella tai eriarvoistaa metsästäjän

omalla aseella tapahtuvaa ampumaharrastusta tai reserviläisen kertausharjoituksissa puolustusvoimien aseella tapahtuvaa ammuntaa. Molemmat tukevat toisiaan. Me pohjoiskarjalaiset olemme olleet suorastaan ”lintukodossa” ampumamahdollisuuksien suhteen. Ammuntaa harrastavien ihmisten käytössä on iltaisin ollut sekä Onttolan että Kontiorannankin ampumaradat aivan ”kivenheiton” päässä Joensuusta. Onni ei ole ikuista, lauletaan laulussa ja nyt tämä asia eskaloituu ammunnan osalta myös meille Pohjois-Karjalan ihmisille. Tosiasia nimittäin on, ettei puolustusvoimien tai rajavartioston ydintehtäviin kuulu tarjota harrastusmahdollisuuksia siviileille. Molemmilla on omat tehtävänsä, joita he pyrkivät hoitamaan niukkenevilla budjeteillaan. On myös huomattu, että ympäristödirektiivejä valvovan - ja meluhaittoja mittaavan virkamiehen edessä on karskimmankin sotilaan antauduttava. Nyt olisikin lääninhallituksessa tormistauduttava. Aivan samalla tavalla, kun yhteiskunta tukee muutakin liikuntapaikkarakentamista, olisi yhteiskunnan

rahalla rakennettava Joensuun läheisyyteen pikaisesti ampumakeskus. Siellä kaikki ammuntaa harrastavat tahot, kilpa-ampujat, metsästäjät, viranomaiset ja jopa sotilaat, saisivat turvallisesti ja laillisesti ampua ja harrastaa kukin tarpeittensa mukaan. Pelkona nimittäin on, että lähiseudun soramontut muuttuvat epävirallisiksi harjoitusja kohdistusradoiksi, joiden toimintaa ei varmasti kukaan valvo. Samalla voimme vain arvailla sitä lyijyn määrää, joka näiden pohjavesialueiden penkkoihin jää muhimaan. Haluan vielä kirjoitukseni lopuksi onnitella kaikkia Lippujuhlapäivänä ylennettyjä ja palkittuja henkilöitä. Kaikesta huolimatta pidetään me lippu liehumassa. Paistaa se päivä vielä risukasaankin.

Juha Rytkönen Pohjois-Karjalan reserviupseeripiirin puheenjohtaja

ampumaratojen puolesta Ampumaurheilu on viime aikoina ollut suomalaisessa huippu-urheilussa yksi menestyneimmistä urheilulajeista. Ampumaharrastuksen turvana ovat olleet toimivat ampumaradat. Radat ovat mahdollistaneet uusien metsästäjien ja nuorien ampumaurheilijoiden sekä reserviläisten mahdollisuuden harjoitteluun omalla ampumaradalla. Lähialueen ampumaradat mahdollistavat myös turvallisen aseenkäsittelyn kouluttamisen ja ampumataidon kehittämisen esimerkiksi SRAharrastuksen kasvaessa. Unohtamatta tärkeää asennekasvatusta ampuma-aseita kohtaan. Valtakunnallisessa ja kunnallisessa päätök-

sentekoprosesseissa mukana olevat ympäristöviranomaiset ja luottamusmiehet ovat vastuullisilla ja tärkeillä paikoilla päättäessään ampumaratojen sijainnista ja lukumääristä. Ampumaratoja ollaan lakkauttamassa monestakin eri syystä, jolloin myös kokonaisnäkemys jää eri viranomaisilta ja luottamusmiehiltä näkemättä. Kutsukaamme päättäjiä ja luottamusmiehiä yhdistysten ampumatapahtumiin vierailuille. Silloin hekin ymmärtäisivät asian ytimen. Oli surullista kuunnella 25. - 26.5.2013 Kontiorannassa olleen reserviläisten ampuma-päivän ja ISSLE:n komentajan kilpailun aikana maakuntamme päivitettyä

toiminnanjohtajaa etsitään Marraskuussa allekirjoittaneella tulee kuusi vuotta täyteen toiminnanjohtajana. En arvannut Arto Juntusen soittaessa lokakuussa 2007, kuinka monipuolinen ja mielenkiintoinen tehtävä oli kyseessä. Aika kuitenkin vierii ja nyt lienee syytä vaihtaa uutta verta toteuttamaan hallituksien linjaamia tehtäviä. Toukokuun alussa pidetyn piirihallituksien kokouksen yhteydessä jätin eroanomuksen 1.11.2013 alkaen piirien hallituksille. Uutta verta siis kaivataan. Mikäli tiedossanne on tehtävään halukkaita niin yhteys piirien puheenjohtajiin tai toiminnanjohtajaan. Toiminta kuitenkin jatkuu. Kevään suurin tapahtuma oli 26.5 pidetty ISSLE:n komentajan reserviläisille tarkoitettu rynnäkkökiväärikilpailu. Kilpailu oli samalla reserviläisten osalta jäähyväiskilpailu Kontiorannan radoille. 168 osallistujaa oli mukana tässä Aluetoimiston, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja reserviläispiirien yhteisessä ponnistuksessa. 25.5. puolestaan Maanpuolustuskoulutusyhdistys piti oman reserviläisten ampumapäivän. Tähän osallistui 43 ampujaa, joten kahden päivän aikana radoilla ampui yli 200 reserviläistä. Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton ampumatyöryhmän esitys radoista on valmistumassa.

Selkeästi ampumaradoille on tarvetta. Kontiorannan ja mahdollisesti 1.1.2015 alkaen Onttolan poistuminen käytettävien ampumaratojen joukosta aiheuttaa ongelmallisen tilanteen. Ratoja on PohjoisKarjalan alueella 97(Matti–rekisteri 6.1.2010). Ongelma kuitenkin on siinä, ettei maakunnasta löydy edellä mainittujen ratojen jälkeen yhtään rataa, jolla voidaan järjestää ratalajien SMkilpailut tai 2012 pidettyjen Reserviläisliiton ampumamestaruuskilpailujen tasoiset kilpailut. Reserviläisten osalta on puutteena myös 150 metrin ja 300 metrin ratojen puute. Toiminnalliset ammunnat, kuten sovellettu reserviläisammunta SRA, IPSC ja silhuettiampujat kaipaavat myös omat ammuntapaikkansa. Ratojen puolesta puhuvat jo seuraavat luvut. Metsästäjiä yli 15 000, Suomen Ampumaurheiluliiton jäseniä 1 155 ja reserviläisiä (yhdistyksissä) 2057. Harrastajia siis löytyy. Jo mainittu Maakuntaliiton työryhmä selvittelee mahdollisen uuden ampumakeskuksen sijoituspaikkaa. Uusi ampumakeskus Joensuun seutukunnan alueella olisi hyvä ratkaisu. Asiassa on vain yksi mutta, joka täytyy huomioida. Prosessi päätöksestä aloittaa kestää valitettavasti nykyisellään pitkään. Esimerkiksi Kouvolan suunnalla on vuodesta 2005 ollut työn alla Yrtinkankaan

ampumaratatilannetta. Nyt toiminnassa olevien ratojen ympärillä on alkanut velloa ”lievät” arvostelut. Kysynkin, onko meillä Pohjois-Karjalassa ampumaharrastuksella tulevaisuutta, vai alkaako meillä soramonttuammuntojen aikakausi???

Terho Hirvonen Pohjois-Karjalan Reserviläispiirin 1. varapuheenjohtaja

ampumakeskuksen suunnittelu. Uuden ampumakeskuksen rakentaminen ei myöskään ole halpa juttu, puhutaan useista miljoonista euroista. Valtion tukea siis kaivataan. Kannattaisi myös harkita vanhojen ratojen kunnostamista. Tekniikkaa melusaasteen ja ympäristösaasteen poistoon löytyy. Löytyykö halukkuutta, se on eri asia. Tuo aikajana päätöksen ja toteuttamisen välillä on kiusallinen. 10 vuotta on pitkä aika. Yksi ampujasukupolvi mahdollisesti hävitetään. Toinen ikävä piirre voi olla myös lisääntynyt ns. soramonttuammunta. Parempi vaihtoehto on varmasti ammunta siihen suunnitelluilla suorituspaikoilla. P.S. Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton sivuilla voi käydä tutustumassa käynnissä olevaan ampumarataselvitykseen. Etusivulla on oikeassa reunassa palkki -TOIMINTA-. Klikkaa ja näyttöön tulee vasempaan reunaan palkki – AMPUMARATASELVITYS-. Hyvää kesää toivotellen

Ari Eskelinen Pohjois-Karjalan reserviläispiirien toiminnanjohtaja


4

13.6.2013

Sotinpuro 2013 –harjoituksessa useita kursseja KRH-ammunta. Kuva: Pekka Uuranne.

Sotinpuro-harjoitus järjestettiin tänä vuonna poikkeuksellisesti jo keväällä. Myös Sissiampumaleirinä tunnettu harjoitus piti sisällään useita eri kursseja, joista suurin osa oli Puolustusvoimien tilaamia. Suurin kursseista oli edelleen Sissiampumakurssi, mutta vain sissitoimintaa tämä harjoitus ei todellakaan ollut. Pohjois-Karjalan Prikaatin valitettava lakkauttaminen pakotti ryhmittelemään vuoden 2013 kurssit ja harjoitukset totutusta poikkeavasti. Samalla tarve ryhmitellä kurssit mahdollisuuksien mukaan selkeiksi harjoituskokonaisuuksiksi kasvoi. Niinpä alkuperäisen Sissiampumakurssin ympärille kasvanut kurssirypäs sai nimekseen Sotinpuro 2013 –harjoitus. Ensi vuonna edessä on siis Sotinpuro 2014. Sotinpuro 2013 –harjoitus oli toinen vuoden kahdesta päätapahtumasta. Se toinen oli Umpihanki 2013 –harjoitus, joka keskittyi talvitaisteluun teeman ollessa komppanian puolustus.

Erätaidot eivät kiinnosta Pimeä-ammunta. Kuva Aki Ikonen.

Sotinpuro –harjoitus alkoi ammuntojenja harjoituksen johtohenkilöstön osalta jo

kauan ennen toukokuun alkua. Täydellä syyllä voidaan sanoa, että harjoituksen kivijalkaa on rakennettu jo vuosia. Pitkin kevättä laadittiin suunnitelmia, pidettiin palavereja, tarkennettiin suunnitelmia ja tukipyyntöjä… Puolustusvoimat lähetti valtaisan määrän keltaisia kutsulappuja: Tulkaa vapaaehtoiseen harjoitukseen! MPK markkinoi Raesärkkien jotosta ja lapsille suunnattua Erätaidot -kurssia. Ja jälleen kerran suuri osa kutsun saaneista vastasi kieltävästi. Ja jälleen kerran Erätaidot -kurssi jouduttiin peruuttamaan osanottajapulan takia. Kaikkia ei vain kiinnosta, jouduimme jälleen toteamaan. Mutta onneksi tulijoitakin löytyi ja saadun palautteen mukaan tulijat olivat saamaansa koulutukseen tyytyväisiä. Kurssi-palautteet olivat kaikki keskiarvoltaan selvästi yli neljä (asteikolla 1-5), ja ilmeet maastossa hyvin positiivisia. Kannatti tulla, oli usein kuultu tokaisu.

Tarkkaa tulta Sissiampumakurssi ampui totuttuun tapaan sissiryhmän väijytyksen ja tuliylläkön valoisalla, sekä tuliylläkön pimeällä. Lisäksi kurssi ampui sissipolkuammunnan ja suora-ammuntaa kevyellä kranaatinheittimellä. Aikataulu piti ja kuljetukset paikasta toiseen sujuivat loistavasti. Kurssia johti emeritus-piiripäällikkö Ahti tukenaan Paavo Puumalainen. Tarkka-ampujakurssi ampui tarkasti pitkille etäisyyksille. Perinnekiväärikurssi tuki tarkka-ampujia omalla osaamisellaan. Ja sunnuntaina myös PKM-konekiväärit liittyivät pitkän matkan ammuntaan. Ammunnat sujuivat jouhevasti, aikataulu piti ja opetustarkoitus saavutettiin. Kurssia johti Mika Käyhkö. Sinko- ja konekiväärikurssi ampui valoisalla ja pimeällä Pertti Saarelaisen johdolla. Tuli oli tarkkaa ja loistaviin tulenkeskityksiin kyettiin pimeässäkin. Ja luonnollisesti singot ampuivat tarkasti niin seisovaan kuin liikkuvaankin maaliin.

Huolto pelaa

Tulen keskitys. Kuva: Aki Ikonen.

Vääpelikurssi mietti ja suunnitteli yksikön vääpelin tehtäväkenttään kuuluvia suurelle yleisölle vähemmän tuttuja asioita. Kurssilaisia oli tällä kertaa varsin vähän, mutta ei se opetusta häirinnyt. Hieman suurempikin joukko siinä olisi voinut olla, mutta opetus oli yksilöllistä ja laadukasta. Kurssia johti varmoin ottein Matti Hirvonen. Joukkomuonituskurssi piti jälleen kerran huolen siitä, ettei nälkää nähty ja huoltopalvelu toimi kitkatta. Jo useina vuosina mukana olleet hiljaisen työn


5

13.6.2013

Perinnekivääri. hiljaiset puurtajat loivat pohjan kaikelle muulle. Ruoka oli jälleen hyvää, sitä oli riittävästi ja se oli aina oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kurssia johti – jälleen kerran – Tor Kosonen. Kenttälääkintäkurssi syvensi omaa osaamistaan ja tarjosi välttämättömän ensiapuvalmiuden eri kursseille ja ammunnoille. Yhdessä joukkomuonituskurssin kanssa tämä kurssi kuuluu siihen ryhmään, joita ei aina huomata, mutta joita ilman ei voida tulla toimeen.

Kuntoa vaalitaan Maakuntakomppanioiden henkilöstölle suunnattu Kuntotestit ja Raesärkkien jotos -kurssi, sekä avoin Raesärkkien jotos –kurssi täydensivät kokonaisuuden. Osa maakuntakomppanioiden väestä kävi testaamassa kenttäkelpoisuutensa ja

Sissipolku.

suorittamassa testien jälkeen jotoksen. Ja suorittipa jotoksen myös joukko muitakin luonnossa viihtyviä sotureita. Nämä kurssit johti Timo Tolvanen. Suuressa harjoituksessa on aina paljon sellaista työtä, joka huomataan vasta, kun jotain jää tekemättä. Tässäkin harjoituksessa erinomaisen tärkeää oli varusteiden vastaanotto, laskenta, kuormaus, jakelu, varastointi, palautusten vastaanotto, materiaalin huolto ja palautus varastoille. Ja toinen tärkeä kokonaisuus oli kuljetuspalvelu; oikea ryhmä oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Kuljetuspalvelun tarjoaminen on helppoa, kun ajoneuvoja on runsaasti. Haastavaksi työ käy, kun ajoneuvoja on ensisilmäyksellä aivan liian vähän. Joskus helppokin asia näyttää vaikealta. Tällä kertaa Timo Mononen sai vaikean asian näyttämään helpolta. Kaikki toimi,

tehokkaasti, aikataulussa ja aina hyväntuulisesti.

Maanpuolustuskoulutusta 20 vuotta Maanpuolustuskoulutusyhdistys perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa kansalaisia selviytymään paremmin arjen vaaratilanteissa ja poikkeusoloissa. Tämä vuosi on siis merkkivuosi: 20 vuotta taivalta on takana. MPK on vakiinnuttanut asemansa merkittävänä koulutuksen tuottajana sekä järjestöjen ja viranomaisten, erityisesti puolustusvoimien, tärkeänä yhteistyökumppanina. Tänään MPK tekee koulutus- ja valistustyötä yhdessä puolustus- ja muiden viranomaisten, maanpuolustusjärjestöjen ja muiden turvallisuuskasvatusta ja -koulutusta har-

Iltatulet. Kuvat: Aki Ikonen.

joittavien vapaaehtoisjärjestöjen kanssa MPK järjesti vuonna 2012 noin 1700 kurssia eri puolilla Suomea. Niille osallistui yhteensä noin 46 000 ihmistä. Koulutusvuorokausien kokonaismäärä oli noin 78 000. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen voima on aktiivisissa vapaaehtoisissa. Suuret kiitokset kaikille heille, joiden työpanos mahdollisti tämänkin harjoituksen toteuttamisen. Pääosa vapaaehtoisista oli tällä kertaa Pohjois-Karjalasta, mutta oman merkittävän panoksensa antoi myös Pohjois-Savon osasto. Yhteistyö on voimaa. Yhdessä olemme enemmän. Isänmaallisuus, Vapaaehtoisuus, Osaaminen! Teksti: MPK Savo-Karjalan Maanpuolustuspiiri, piiripäällikkö Kimmo Salo


6

13.6.2013

Ylennykset 4.6.2013 Tasavallan Presidentti on ylentänyt seuraavat reservin upseeristoon kuuluvat:

Sotilasarvoon: MAJURI

Kurkko Kimmo Petteri Päivinen Hannu Juhani

Sotilasarvoon: KAPTEENI

Kokko Heikki Tenho Juhani Nykänen Ilkka Pekka

Joensuu Juuka Joensuu Liperi

Sotilasarvoon: YLILUUTNANTTI

Gröhn Hannu Kari Tapani Korkalainen Jari Eelis Ilmari

Nurmes Nurmes

Sotilasarvoon: LUUTNANTTI

Eronen Jyry Pekka Jermakka Jarkko Juhani Jokinen Tuukka Elmeri Karhumaa Maarit Katariina Koskinen Ilkka Timo Matikainen Antti Samuli Penttinen Marko Joni Mikael Puhakka Tuomas Antero Rautiainen Erkka Antti Juhana Romppanen Janne Juhana Simonen Jarkko Tapio Tukiainen Mika Petteri

Joensuu Nurmes Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu

Itä-Suomen Sotilasläänin komentaja on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat 4.6.2013:

Sotilasarvoon: YLIVÄÄPELI

Halmetoja Mika Kristian Joensuu Leikas Esa Juhani Liperi Leinonen Anssi Olavi Nurmes Onatsu Pasi Joensuu Poutanen Veli-Matti Johannes Joensuu Väisänen Jyrki Juho Tapani Joensuu

Sotilasarvoon: VÄÄPELI

Honkanen Terho Sakari Kalinen Jussi Mikko Mononen Timo Antero Mäkitalo Martti Ilmari Piirainen Ismo Lauri Mikael Pulkkinen Hannu Tapio Turunen Eero Olavi

Tohmajärvi Joensuu Liperi Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu

Sotilasarvoon: YLIKERSANTTI

Eskelinen Pasi Antero Hukka Aki Mikael Huovinen Ossi Petteri Hytönen Tero Tapio Ignatius Petri Juhani Kurvinen Janne Markus Lappalainen Jukka Antero Martikainen Hannu Pekka

Joensuu Kitee Tohmajärvi Joensuu Joensuu Kontiolahti Joensuu Kontiolahti

Simonen Teuvo Juhani Voutilainen Jarkko Antero

Kontiolahti Liperi

Sotilasarvoon: KERSANTTI

Andersson Juha Antero Joensuu Gröhn Joni Markus Juuka Hyttinen Joni Pauli Olavi Joensuu Kokkonen Toni Markus Tapani Nurmes Koskinen Salla Maria Joensuu Laurila Juha Olavi Joensuu Lohtander Ossi Tapio Nurmes Löppönen Pekka Juhani Tohmajärvi Nevalainen Tommi Tuukka Mikael Outokumpu Pehkonen Juha Markus Joensuu Pekkarinen Arto Kalevi Joensuu Peltola Sanna Inari Joensuu Rautiainen Mikko Tapio Joensuu Riikonen Janne Pekka Jalmari Joensuu Sipi Joona Juhani Joensuu Varis Pasi Mikko Olavi Ilomantsi Vepsä Tuomas Erkko Joensuu

Sotilasarvoon: ALIKERSANTTI

Elomäki Jani Seppo Joensuu Haurinen Antti Johannes Kitee Haverinen Jouni Sakari Liperi Heinijoki Matti Juhani Joensuu Heinonen Lauri Johannes Joensuu Immonen Antti Tapani Kitee Junkkari Juha-Matti Juuka Kantola Vesa Mikael Kontiolahti Kärkkäinen Janne Pekka Joensuu Lauri Sami Petteri Kontiolahti Lindqvist Joonas Jalmari Mikael Joensuu Lähteenmäki Antti Jussi Oskari Liperi Malmisto Marko Antero Liperi Montti Matteus Kalevi Polvijärvi Pakarinen Toni Petteri Joensuu Ratilainen Pekka Olavi Kontiolahti Sidoroff Mikko Joensuu Tahvanainen Pasi Antero Kontiolahti Turunen Kimmo Mikael Joensuu

Sotilasarvoon: KORPRAALI Alitupa Tomi Ilari Havukainen Matti Samuli Ikonen Aki Martti Juhani Ikonen Mikko Markus Juhani Matinlassi Tomi Antero Miinalainen Topi Esko Ilmari Pekonen Ville Kalevi Räsänen Markus Tapani

Joensuu Joensuu Ilomantsi Joensuu Joensuu Kitee Joensuu Joensuu

Sotilasarvoon: YLIRAJAJÄÄKÄRI Naumanen Janne Aulis Nevalainen Mika Tapani Pöyhönen Petri Pasi Juhani

Outokumpu Joensuu Tohmajärvi

4.6.2013 PALKITUT

RESERVIUPSEERILIITON ANSIOMITALIT

Kultainen ansiomitali Kapteeni Aho Jari Joensuu Kapteeni Laakkonen Pekka Joensuu Hopeinen ansiomitali Luutnantti Anttonen Osmo Kesälahti Pronssinen ansiomitali Luutnantti Gröhn Hannu Nurmes

POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRIN MITALIT Pronssinen ansiomitali Luutnantti Hankilanoja Aki Joensuu Yliluutnantti Huusko Jyrki Joensuu Vänrikki Härkönen Kai Nurmes Yliluutnantti Lehtola Simo Joensuu Vänrikki Tanskanen Roosa Nurmes Korpraali Härkönen Armas Ilomantsi

POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISPIIRIN MITALIT Kultainen ansiomitali Ylivääpeli Hevonkoski Ari Kontiolahti Ylikersantti Mononen Timo Liperi Pronssinen ansiomitali Ylikersantti Hartikainen Timo Liperi Tykkimies Keinänen Keijo Kontiolahti Sotamies Pöyhönen Petri Tohmajärvi-Värtsilä Kersantti Ronkainen Jari Eno Ylikersantti Ronkainen Marko Eno

Pohjois-Karjalan Reserviläispiirin kultaisella ansiomitalilla palkittiin Ari Hevonkoski (vas.) ja Timo Mononen ja Reserviupseeriliiton kultaisella ansiomitalilla Jari Aho ja Pekka Laakkonen (oik.). Kuva: Marko Jalkanen.

Sotavahinkosäätiön palkintoja maakuntaan Sotavahinkosäätiö on palkinnut 11 yhteisöä ja 9 henkilöä maanpuolustuspalkinnoilla. Säätiö on vuodesta 2009 alkaen myöntänyt tunnustuspalkintoja vuosittain. Se palkitsee henkilöitä ja yhteisöjä, joiden saavutukset maanpuolustuksen saralla ovat poikkeuksellisen merkittäviä. Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri ry sai 2 000 euron palkinnon ansiokkaasta tiedotustoiminnasta ja maanpuolustushengen ylläpidosta maakunnassa. ”Piiri on laadukkaan piirilehden, Karjalan Pojat ja erillisen reserviläisliitteen avulla ylläpitänyt vahvaa maanpuolustushen-

keä kertomalla positiivisesti aktiivisesta toiminnasta ja sen jatkumisesta Pohjois-Karjalassa senkin jälkeen, kun Pohjois-Karjalan Prikaati lakkautetaan”, perusteluissa todetaan. Karjalan Prikaatin Kilta ry palkittiin 2 000 eurolla JR 8:n perinteiden ylläpidosta. ”Karjalan Prikaatin Kilta on vaalinut muun muassa JR 8:n perinteitä perustamisestaan vuodesta 1957 lähtien ja vaalii niitä edelleen. JR 8 on tunnettu Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas sekä romaaniin perustuvista Tuntematon sotilas -elokuvista.”


7

13.6.2013

Kilpailijat kokoontuneena yhteiskuvaan.

Jorma Nuutinen voitti Amin pytty -kisan Kokoonnuimme lauantaiaamuna toukokuun 11. päivänä perinteiseen Amin pytty – rynnäkkökiväärikisaan Onttolaan sumuisissa ja säätilaltaan epävakaissa merkeissä. Taukotulien sytyttelyn ja rupattelun ohessa aloitimme kilpailuvalmistelut taulujen kiinnityksineen. Aamupäivän mittaan kilpailijoiden saapuessa paikalle,

säiden haltia säästi meidät vesisateilta ja soikin melkein ihanteelliset kisakelit. Auringon ollessa pilvessä ikävistä heijastuksista ei tarvinnut huolehtia ja tuulikin oli melko vaatimaton. Noin 30 osanottajan saavuttua paikalle aloitimme ammunnat. Kilpailu koostui viidestä kohdistuslaukauksesta ja kymmenestä

kilpalaukauksesta. Ammuntojen johtajina toimivat vuoron perään Jouko Huurreoksa ja Markku Päivinen. Kisasuorituksen tehtyään kilpailijat pääsivät taukotulille nauttimaan nokipannukahvista ja grillimakkarasta. Aseliike SAR oli myös paikalla esittelemässä kauden uutuuksia ja välillä esitte-

lypöydän ympärillä kävikin kova kuhina. Kilpailussa jaettiin kaksi palkintopyttyä. Toisesta kisailivat yhdistykset joukkueina ja toisesta pelkästään Joensuun reserviläiset. Joukkuepokaalin voitti Joensuun reserviläiset ry tuloksella 279 (Nuutinen Jorma, Pitkänen Simo, Ossi Sebastian). Toisena Outokummun reserviläiset ry tuloksella 263 (Saloniemi Mikko, Pippola Harri, Laukkanen Jari) ja kolmantena Liperin reserviläiset ry tuloksella 257 (Toivanen Johannes, Hartikainen Timo, Sotikov Miika). Varsinaisen Amin pytyn, josta Joensuun reserviläiset kisasivat keskenään, voitti Nuutinen Jorma (95), toisena Pitkänen Simo (94) ja kolmantena Ossi Sebastian (90). Erityismainintana myös Arsi Päivisen (Joensuun reservin upseerit ry) kova tulos 95, joka oli piirulleen saman kuin Jorma Nuutisen (JoeRes) tulos napakymppejä, kymppejä ja ysejä myöten. Palkintojen jaon jälkeen muistettiin myös Joensuun reserviläisten puolesta pitkäaikaista jäsentä Martti Lehtiötä 75-vuotismerkkipäivän johdosta. Paljon onnea Masalle! Joensuun reserviläiset kiittävät kaikkia kilpailijoita ja toimitsijoita onnistuneesta kisasta ja toivotamme kaikki tervetulleiksi ensi vuonna, jolloin yhdistys viettää 60-vuotisjuhliaan. Teksti ja kuva: Jani Tahvanainen

Perinnekiväärikilpailut viimeisen kerran Kontiorannassa Tänä keväänä on Kontiorannassa koettu monia historiallisia hetkiä eri maanpuolustustapahtumissa. Kyse on tietysti varuskunnan lakkautumisen mukanaan tuomasta luopumisen tuskasta. Kyseiset tuntemukset olivat pinnassa myös 18.5.2013 perinnekiväärikilpailujen alkaessa. Kilpailut ammuttiin Kontiorannan 300 metrin radalla, jonka ampumakatokseen oli saapunut 17 kilpailijaa viimeisen kerran perinnekiväärikilpailujen merkeissä. Kilpailun johtajana toimi Mika Karttunen Rääkkylän Reserviläisistä ja ammunnan johtajana kilpailua eteenpäin komensi Aapo Söder Kontiolahden Reserviupseereista. Alkupuhuttelun jälkeen kilpailijat ampuivat viisi kohdistuslaukausta, jonka jälkeen ammuttiin sitten kaksi kertaa viidentoista laukauksen kilpasarjat.

Kisan parhaaksi ampujaksi ja komean kiertopalkinnon voittajaksi kruunattiin H50-sarjassa ampunut Liperin reserviläisten Timo Hartikainen tuloksella 252 pistettä. Myös kaksi seuraavaksi parasta tulosta ammuttiin H50-sarjassa, joten lienee paikallaan sanoa, että kokemus tuo varmuutta myös perinnekivääriammunnoissa. Joukkuekilpailuun osallistui vain yksi joukkue mutta tulos 663 pistettä on komea osoitus Rääkkylän Reserviläisten leveästä tasosta perinneasetoiminnassa. Erityisen ilahduttavaa oli myös se, että kilpailuun oli saapunut ampujia kaikkiaan kahdeksasta yhdistyksestä aina Juuasta Rääkkylään. Tästä voitaneen päätellä, että perinnekivääriharrastuksella on vankka jalansija Pohjois- Karjalaisessa maanpuolustuskentässä. Teksti ja kuva: Juha Rytkönen

Miehistä parhaat! Voittaja Timo Hartikainen keskellä, seuranaan Harri Rantametsä (vas.) ja Pasi Multanen.

Rajalla oli rauhallista Pohjois-Karjalan Rajavartioston komentaja eversti Olli Lampinen kutsui maaliskuun alussa maanpuolustusjärjestöjen edustajia hiihtovieraakseen rajalle. Mukana oli Matti Vuojärvi Pohjois-Karjalan Yrittäjistä, Antti Toivola Prikaatin killasta, Jukka Röppänen P-K:n Rajamieskillasta, Antti Eteläpää Joensuun Reserviupseereista ja Harri Norismaa Karjalan Poikien Killasta. Tällä kertaa kutsu kävi kirjaimellisesti rajalle, sillä kun rajan majuri Timo Keinonen oli saanut kerättyä ryhmän kasaan Joensuussa, niin auton keula käännettiin kohti Värtsilää. Rajan pinnassa olevalla Tohmajärven rajavartioasemalla meidät toivottivat tervetulleiksi eversti Olli Lampinen sekä Tohmajärven rajavartioaseman päällikkö yliluutnantti Arvi Pulkkinen. Mainittakoon, että Arvi ylennettiin kapteeniksi Rajan vuosipäivänä 21.3.2013. Rajavartioasemalla tapasimme myös kaksi Rajavartiolaitoksen helikopterilentäjää, sillä vaikka hiihtopäivän sää oli loistava, niin edellisen päivän lumimyräkkä oli pakottanut lentäjät maihin odottamaan sään selkenemistä. Tervetulokahvien jälkeen komentaja piti meille ajankohtaiskatsauksen Rajavartiolaitoksen tilanteesta. Muutoksessa eletään meidän rajaosuudellammekin, sillä Niiralan kansainvälinen rajanylityspaikka vilkastuu entisestään samalla kun muualla hiukan hiljenee. Seuraavaksi olikin vuorossa odotettu hiihtovaihe. Hiihtoasuihin pukeutumisen jälkeen meidät kuljetettiin Rajan ajoneuvoilla Niiralan rajanylityspaikalle

aivan rajalinjalle, missä purkauduimme suksinemme ulos. Pulkkisen Arvi avasi rajalinjalla olevan tukevan verkkoaidan oven ja siitä hiihtoretki alkoi. Naapurin rajamiehet olivat lopettaneet normaalin toimintansa ja seurasivat mielenkiinnolla loittonevia selkiämme.

Jääkauden jäljillä Raja railona aukesi kahden valtakunnan

välissä, mutta metsä oli samanlaista aukon molemmin puolin. Hyvin rauhallista oli rajalinjalla hiihdellä. Tohmajärven rajavartioston henkilöstö oli järjestänyt meille juomarastin tunnetun erämiehen Kunnaksen Pekan pihapiiriin. Kunnaksen jo hyvin pitkään asutetun kotitalon pihalta on matkaa vajaa 200 metriä Venäjän puoleiseen riistaa vilisevään kuusimetsään. Hiihtely rajaa pitkin rajapartiossa oli hyvin mieleen painunut, mutta myös alu-

Rajalla siellä jossakin Antti Eteläpää, Harri Norismaa, yliluutnantti Arvi Pulkkinen, eversti Olli Lampinen, Antti Toivola, Jukka Röppänen, Majuri Timo Keinonen ja Matti Vuojärvi.

eemme pinnanmuotoa opettava kokemus. Jääkausi aikanaan muovasi maakamaraamme ja jäätikön voima maan muovaajana oli mahtava. Jääkauden jättämät jäljet näkyvätkin maakunnassamme luode-kaakko -suuntaisina syvinä laaksoina ja kuruina. Ja koska hiihtelimme rajalinjaa pohjoiseen eli poikittain tätä linjaa vastaan, niin saimme nauttia näistä jyrkistä ylä- ja alamäistä runsain mitoin. Hiihtoretkemme aikana ihmisjälkiä ei yli rajan näkynyt, mutta se tuli selväksi, että eläimet eivät näistä ihmisten asettamista rajoista pahemmin piittaa. Rajamerkin III/113 kohdalta kurvasimme Kukonkaulan partiomajalle, missä meidät otti rajapartio lämpimästi vastaan. Partiomajalla saunoimme, uimme avannossa ja nautimme rajan rauhasta. Saunomisen jälkeen rajamiehet tarjosivat meille loistavan aterian partiomajan rauhassa. Tarjolla oli lähiruokaa mm. värtsiläläistä lihakukkoa ja tohmajärveläistä Nordic Koivu Oy:n koivunmahlajuomaa. Taidettiin tankata enemmän kaloreita kuin mitä ladulle jätettiin. Kirkkaan tähtitaivaan alla Keinosen Timo kuskaili meidät varmoin ottein navigaattoriin turvautumatta takaisin Joensuuhun. Suuret kiitokset Rajan henkilökunnalle upeasta hiihtoretkestä koko rajapartion puolesta. Iloksemme totesimme, että rajalla on rauhallista. Harri Norismaa, puheenjohtaja Karjalan Poikien Kilta Kuva: P-KR:n kuva-arkisto


8

13.6.2013

Reserviläistoimijoilla vahva edustus Maanpuolustuskurssilla Itä-Suomen Aluehallintoviraston - muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä - järjestämällä alueellisella maanpuolustuskurssilla 26 Kontiorannan varuskunnassa 15-19.4.2013 oli mukana 57 osallistujaa. Kurssin painopistealue keskittyi varautumiseen poikkeusoloissa. Luennoitsijoita oli eri ministeriöistä ja viranomaisista sekä alueemme viranomaisten lisäksi paikallisia toimijoita. Ryhmätöissä varautumisen ongelmiin lähestyttiin useilta eri näkökannoilta pohjana kurssin luennot ja eri varautumiseen liittyvät poikkeuslait. Reserviläistoimijoita oli tällä kurssilla poikkeuksellisen paljon, niin reserviläispiireistä kuin MPK:sta. Mukana oli eri yhteisöjen edustajien Pohjois-Karjalan alueelta. Tällä kurssilla oli puolustusvoimain uudistukseen liittyen puolustusvoimain henkilökuntaa eri aselajeista ympäri Suomea. Lisää tietoa Pohjois-Karjalan Maanpuolustusyhdistyksestä löytyy sivuilta pkmpy.net. Maanpuolustuskursseille kutsutaan henkilöitä säännöllisin väliajoin. Kun saat kutsun, niin vastaa myöntävästi! Teksti ja kuva: Ari Hevonkoski

Nuoret keskiöön yhdistystoiminnassa Kun Suomen reserviupseeriliitto isännöi yhdistyspäivää, olivat aiheet mitä ajankohtaisimpia ”Miten nuoret huomioidaan yhdistyksessänne?” ja ”Mitä perustoimintaa yhdistyksenne tarjoaa rivijäsenille?”. Siinä missä pari vuosikymmentä sitten vielä toimi naisjaosto ja yhdistykset järjestivät mm. omia jäsentenvälisiä hiihtokilpailujaan, on nyt hankaluuksia saada osanottajia edes yhdistysten yhteisiin tapahtumiin. Muun muassa tähän ongelmaan pyrittiin löytämään yhdessä vastauksia järjestyksessään toisena yhdistyspäivänä lauantaina 23.3.2013 Katajanokan Kasinolla. Katajanokalla kuultiin alustuksia päivän aiheista ja käytiin antoisaa keskustelua eri puolilta maata paikalle saapuneiden yhdistysten edustajien kanssa. Maakuntaamme tilaisuudessa edustivat Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiristä Liperin reserviupseereiden Mika Tukiainen ja Joensuun

reserviupseereiden Aki Hankilanoja. Päivän aikana tuli selväksi, että ympäri maata yhdistyksissä toiminta on pääpiirteittäin samankaltaista. Lisäksi kaikilla tuntuu olevan pulaa aktiivitoimijoista ja toimintaan sitoutuneista nuorista. Ampumatoiminta ja perinnetyö eivät juuri poikenneet eri yhdistyksissä mutta sen sijaan muissa kuten liikuntatoiminnassa eroja löytyi. Siinä missä Porvoossa järjestetään yhteisiä hiihto-, kävely- ja yleisurheiluiltapäiviä, toisaalla yhdistykset vain opettelevat käyttämään kuntokorttia. Toijalassa puolestaan sotilastaitokilpailu autosuunnistuksineen on suosiossaan ja Oulussa sähly. Muutakin toimintaa yhdistyksissä järjestetään, kuten viini-iltoja, jotoksia, seminaareja sekä sotahistoriallisia retkiä. Yhteistä yhdistyksille on, että osanottajia kaivataan joka puolella lisää. Aktiivista tiedottamista tapahtumista on lisätty ja se

onkin paikoin lisännyt osanottajia. Keskusteluissa tärkeäksi yhteydenottokanavaksi nousi jäsenten henkilökohtainen kohtaaminen eri tavoin, kuten sähköpostitse tai puhelimitse.

Johtajakoulutus kiinnostaa Helsingin reserviupseeripiirin nuoret esittelivät kyselyn tuloksia, mitkä toimintamuodot nuoria kiinnostavat. Tämän kyselyn pohjalta oli havaittavissa, että etelässä eniten kiinnostusta nuorissa herättivät tapahtumat, joista saa kertausharjoitusvuorokausia eli lähinnä johtajakoulutusta. Vähäisimpänä houkuttelivat kunniavartiot, veteraani-, viestintä- ja julkaisutoiminta sekä sotilasmoniottelut. Tämä kunniavartioiden ja veteraanityön alhainen mielenkiinto on merkittävä tulos, sillä juuri perinnetyö on reserviläistoiminnan

pääosa-alueita. Kenties juuri tässä on yksi syy, että nuoria on hankala saada mukaan toimintaan, mielletäänkö reserviläistoiminta vain kunniavartiossa seisomiseksi ja veteraanien avustustyöksi? Ajat muuttuvat ja vahvasti näyttää siltä, että tänä päivänä aktiivinen reserviläistoiminta lepää vain muutamilla vanhemmilla hartioilla. Suuret ikäluokat ovat vääjäämättä vanhenemassa ja heidän panoksensa yhteiseen hyvään on ennen pitkää hiipumassa. Nyt onkin korkea aika tarkastella yhdistystoimintaa, voidaanko samoja asioita tehdä eri tavalla ja ei pakolla tehtäisi sitä, mitä on ennen tehty. Ennen kaikkea nyt tulee kääntää katseet kohti tulevaisuuden toivoja, nuoria reserviläisiä. Miten kehitämme yhdessä alueemme vapaaehtoista maanpuolustustyötä siten, että se on merkittävässä osassa yhteiskuntaa vielä vuosienkin päästä? Aki Hankilanoja, Mika Tukiainen

Kaukopartioon Erä-Eeron kanssa Lieksan Kontiovaaran alueella operoivan luontomatkailuyritys Erä-Eeron yrittäjä Eero Kortelainen kävi kevään korvalla Ilomantsin Hattuvaaran Taistelijan Talolla esittelemässä toimintaansa. Yleisölle oli tarjolla muun muassa yrityksen Keljänpuron maisemissa sijaitsevassa tukikohdassa kuvattuja luontovideoita ja luontokuvia. - Toiminta-alueellamme on hyvät mahdollisuudet esimerkiksi suurpetojen ympärivuotiseen kuvaukseen ja katseluun tarkoitusta varten rakennetuista lämmitettävistä kuvaus- ja katselukojuista, Kortelainen kertoo. Yrityksen palvelusortimenttiin kuuluvat myös muun muassa melonta, kalliolaskeutuminen, patikoiminen, liikkuminen luonnossa, lumikenkäily, maastohiihto, ja villieläinten talvisten jälkien seuranta. Paikalta järjestyy myös ateria- ja majoituspalvelut ja kokoustilat niitä kaipaaville. Taistelijan Talolla ja Erä-Eerolla on kiikarissa aloittaa yhteistyö esimerkiksi asiakkaiden opastuksessa yrityksestä toiseen. - Meillä on tässä juuri sopivan pituinen välimatka ja laaja monimuotoinen erämaa, joka luo hyvät puitteet yhteistyölle, Taistelijan Talon isäntä Kauko Puruskainen toteaa. - Yhteistyö on voimaa näillä alueilla, Kortelainen sanoo. Suomen toiseksi suurimman tykistömuseon, Taistelijan Talon näyttelyitä

Jari Leivo (vas.), Matti Kallio, Kauko Puruskainen, Heikki Lyhykäinen ja Eero Kortelainen suunnittelivat muun muassa uutta elämysmatkailutuotetta Taistelijan Talolla. uudistetaan parhaillaan uuden hankkeen myötä. Lisäksi Erä-Eeron, Erämantsin ja Advectis-yrityksen kanssa on aloitettu uuden elämysmatkailutuotteen

suunnittelu. Se pohjautuu alueen kaukopartio- ja partisaanitoiminnan historiaan. - Toivon mukaan saamme kokeilu-

paketin kasaan jo tämän kesän aikana, osapuolet vihjaavat. Teksti: Armas Härkönen Kuva: Otso Nygrén


9

13.6.2013

Uutta potkua toimintoihin Ampumatoiminnan kehittäminen vetää kaikenikäisiä reserviläisiä Outokummussa. Salmijärven ampumaradalla ja kaupungin keskustassa nuorisotalon alakerrassa on ollut kesäisin ja talvisin vilskettä, kun pitkälti tuttuja latuja noudatellut reserviläistoiminta on saanut uutta potkua ohjatusta ampumatoiminnasta. Outokummun Reserviupseerit ja Outokummun Reserviläiset tekevät kaiken toiminnan yhdessä omia hallituksia ja tilejä lukuun ottamatta. Reserviläistoimintaan on tullut mukaan viimeisen puolentoista vuoden aikana yli kolmekymmentä uutta jäsentä. Upseereilla jäseniä on vajaat kuusikymmentä ja reserviläisillä vajaat yhdeksänkymmentä.

Ohjattu ampumatoiminta Kasvu on ollut rivakkaa erityisesti reserviläisten puolella. Syykin on melko yksinkertainen: tehostunut jäsenhankinta ja toiminnan houkuttelevuus ohjatun ampumatoiminnan myötä. Upseereiden Kari Kalinen ja reserviläisten Keijo Kuikka ja Jari Partanen ovat ampumavastaavia, asevastaavia ja ampuma-asekouluttajia, jotka ovat organisoineet läpi vuoden viikoittain jatkuvat ampumaillat. Noin vuosi sitten perustettu yhteinen ampumajaosto, mukana on jäsenenä myös Kimmo Sahlman, suunnittelee ja vastaa ampumatoiminnan kehittämistä. Upsee-

Salmijärven ulkoradalla ammutaan maanantaisin reserviläiskivääreillä, joita on hankittu Outokumpuun runsaasti. reiden puheenjohtaja Markku Perustellut aseostokset eivät ole Toukokuun ISSLE-kilpailussa den vuoden aikana paljon aikaa ja Räsänen ja reserviläisten Erkki aiheuttaneet nikottelua. outokumpulaiset ottivat haltuunsa vaivaa toiminnan kehittämiseen. Räsänen sekä hallitukset ovat Jokainen halukas pääsee yhdis- yhden rataosuuden yli kolmella­­- Joskus on ammuttu kohtalaiantaneet täyden tukensa jäseniä tyksen aseiden kautta kiinni reser- kymmenellä osanottajalla. sesti ja jäseniäkin ollut, mutta vetävälle ampumatoiminnalle. viläisammuntoihin ja ampumaurAmpumatoiminnan kehittämi- ei niin pitkään tällä tavalla kuin heiluun. Yhdistys pystyy myös sessä reserviläisyhdistykset ovat nyt. Jäsennousun takana on amMonipuolinen asearsenaali täyttämään pistooliammuntaan tehneet yhteistyötä Outokummun pumatoiminta. Mukaan on tullut harrastamiseen vaadittavat olo- Ampumaseuran ja Outokummun kaikenikäisiä ja paljon yli kakTästä tuesta on hyvänä osoituk- suhteet ja tarvittaessa antamaan Riistanhoitoyhdistyksen kans- sikymppisiä armeijan käyneitä sena reilun vuoden sisään tehdyt harrastustodistuksia. sa lähinnä ampumapaikkojen nuoria, Kuikka toteaa. aseostokset. Pistoolit, 22 lr ja Jos Outokummussa oli pari suhteen. Kuikan mukaan ohjattu ja 9 mm hankittiin avustuksilla ja vuotta sitten muutama reserviturvallinen ampumatoiminta yhdistysvaroin, mutta reservi- läiskivääri, niin niitä löytyy nyt kiinnostaa. Porukassa voi vain läiskivääri ja viimeisimpänä parisenkymmentä kappaletta ja Konkari ja tulokas innostuneita harrastaa ja kilpailla keskenään sra-tyyppinen haulikko ostettiin määrä on vain kasvamaan päin. rennosti tai pyrkiä puulaaki- ja nimenomaan ampuvien jäsen- Outokumpulaisten aktiivisuus Reserviläistoiminnan nousun piiritason kautta pidemmälle. ten vapaaehtoisella maksulla ja on lisääntynyt huimasti erilai- kulmakiviä on ollut Keijo Kuikka, Vajaat kolmekymppinen Jarno liiton sekä piirin avustuksilla. sissa kilpailuissa ja kursseilla. joka on uhrannut viimeisen kah- Verso tuli toimintaan mukaan tänä keväänä. Hänellä on kokemusta reserviläisammunnoista isän kautta teini-iässä. - Otin itse yhteyttä ja selvitin mitä yhdistyksessä tehdään. Minua kiinnostaa reserviläistoiminnassa ammunnan lisäksi koko toiminta. Yhdistysten yhteinen toimintakalenteri oli tapahtumia täynnä. Versoa kiinnosti erityisesti pistooliammunta, jonka harrastusmahdollisuudet ovat reserviläisillä omiakin asehankintoja ajatellen kohdallaan. - Toimintaan on päässyt tosi mukavasti sisään. Täällä on mukavaa samanhenkistä porukkaa, jonka kanssa tulee helposti Talvella ammutaan nuorisotalon alakerrassa. Mikko Saloniemi tulkitsee, Kari Kalinen kirjaa ja juttuun. Teksti ja kuvat: Jari Partanen Heikki Lukkari sekä Isto Iljo seuraavat.

Outokummun Salmijärven ampumaratahanke Outokummusta noin kahdeksan kilometriä Kaavin suuntaan sijaitsee vuonna 1981 valmistunut Salmijärven ampumarata. Radalla on mahdollisuus ampua haulikolla skeet- ja trap-ammuntaa sekä niin sanotusti joka miehen haulikkoa. Hirviradalla on mahdollista ampua sekä liikkuvaan että paikallaan olevaan maaliin. Luodikkorata on kolmekymmentäpaikkainen ja mahdollistaa ampumisen aina 100 metriin saakka. Pistoolirata (25 m.) on kolmekymmentäpaikkainen. Taululaitteet mahdollistavat tällä hetkellä vain kahdelle kymmenelle ampujalle mahdollisuuden ampua pistoolilajeja samanaikaisesti. Pienoiskiväärirata on myös kolmekymmentäpaikkainen, mutta sähköiset taululaitteet puuttuvat kokonaan. Kontiorannan ja Onttolan ratojen sulkeuduttua siviilikäytöstä vuoden 2014 loppuun mennessä, heräsi ajatus kunnostaa Salmijärven ampurata-alue nykyajan vaatimuksia vastaavaksi. Paine näille pienradoille käytön osalta tulee varmasti kasvamaan. Salmijärven ampumarata on Outokummun kaupungin vuokramaalla noin 12 hehtaarin kokoisena ja vuokralaisena on Outokummun Riistanhoitoyhdistys. Ampumaradan muita käyttäjiä ovat Outokummun Ampumaseura ja outokumpulaiset reserviläisyhdistykset. Järjestöjen yhteinen jäsenmäärä on noin 1 150. Syksyllä 2012 muodostettiin projektityöryhmä suun-

nittelemaan ampumaradan kehittämistä. Työryhmään valittiin kaksi henkilöä reserviläisyhdistyksistä, kaksi henkilöä riistanhoitoyhdistyksestä ja kaksi henkilöä Outokummun Ampumaseurasta. Työryhmä päätyi yksimieliseen ratkaisuun kehittämistarpeista ja muutostöistä hyvin nopealla aikataululla. Rahoitus päätettiin hakea Leader- tukena.

Radoille muutostöitä Työryhmä näki seuraavat muutostyöt tarpeellisiksi ampumaradalla. Ensinnäkin 30-paikkainen luodikkorata pienennetään 20-paikkaiseksi ja kymmenen paikkaa muutetaan 150 metrin radaksi kääntyvine taululaitteineen. Pistooliradalle (25 m) lisätään kolmas moottori, joka mahdollistaa 30 ampujan samanaikaisen ampumisen. Taululaitteet katetaan katoksella, jolloin sateellakin taulut ovat turvassa. Pistooliradan viereen samaan ampumapenkkaan ampuen tulee practical- ja sra-rata. Radat erotetaan toisistaan betoniseinällä. Pienoiskivääriradalle on tarkoitus rakentaa taululaitteet ainakin 25 paikalle ja radan toiseen päähän (viisi pienoiskivääripaikkaa) villikarjurata. Pienoiskivääriradan taululaitteet on tarkoitus rakentaa niin, että ne pystytään helposti vaihtamaan myös

vapaapistoolitaulu- tai esimerkiksi sra-maalilaitteisiin. Pienoiskivääritaululaitteet on myös tarkoitus sähköistää. Riistanhoitoyhdistyksen tarkoituksena on myös uusia alueella oleva sähköverkko ainakin osiltaan ajan vaatimusten mukaiseksi ja siirtää kaapelointi, nykyisin ilmassa, maahan. Maakuntaliiton johtama ampumaratatyöryhmä kokoontui ensimmäisen vaiheen osalta viimeisen kerran huhtikuun lopulla. Olin henkilökohtaisesti mukana kokouksessa esittelemässä Salmijärven ampumaratahanketta työryhmälle. Samassa kokouksessa työryhmä käsitteli eri vaihtoehtoja maakunnallisen ampumaratakeskuksen perustamiseksi. Tärkein kriteeri radan sijainnille oli enintään 20 kilometrin etäisyys Joensuun torilta. Tällä kriteerillä löytyi kolme mahdollista vaihtoehtoa ampumaratakeskukselle. Työryhmä kokoontuu kakkosvaiheeseen syksyllä 2013, johon mennessä näiden kolmen vaihtoehdon osalta on tehty tarkempia tutkimuksia kustannusten ja vastaavien asioiden osalta. Karkea kustannusarvio ampumakeskuksen hinnaksi on noin 10 miljoonaa euroa. Mainittakoon että Salmijärven ampumaratahankkeen kustannusarvio on 32 000 euroa. Kari Kalinen Projektiryhmän puheenjohtaja, Outokummun Reserviupseerit


10

13.6.2013

Kohdistuslaukausten jälkeen tarkastettiin osumat ja ruuvattiin tähtäimiä.

Ilomantsin miehet Viljo Lehikoinen toraili ja vietiin sepälle.

Reserviläisten voiman- ja taidonnäyttö Kontiorannan viimeisissä rynnäkkökiväärikisoissa oli ennätysmäärä osallistujia. Itä-Suomen Sotilasläänin komentajan vuonna 2008 perustama Pohjois-Karjalan reserviläisten rynnäkkökiväärikilpailu käytiin Kontiorannan varuskunnan radoilla toukokuun 26. päivänä. Ehkä se, että kisat käytiin viimeistä kertaa näillä radoilla, sai maakunnan reserviläiset lähtemään liikkeelle ennätysmäisellä osanottajajoukolla. - Kisassa ampui tuloksen 168 reserviläistä. Se on 50 ampujaa enemmän kuin aiempi osallistujaennätys, reserviläispiirien toiminnanjohtaja Ari Eskelinen laskeksii. Kilpailun johtaja, majuri Arto Muhonen Pohjois-Karjalan Aluetoimistosta toteaa kisojen sujuneen odotusten mukaisesti. - Tulostaso oli hyvä ja osallistujia oli selkeästi enemmän kuin koskaan kuuden vuoden aikana. Ilahduttavaa on myös se, että kaiken ikäisiä oli mukana, hän mietti. Pohjois-Karjalan Reserviläispiirin puheenjohtaja Hannu P. Martikainen toteaa kisan olevan mahtava tapahtuma, joka on vakiinnuttanut paikkansa arvostettuna ja tarpeellisena kilpailuna. - Tiedän reserviläisten arvostavan paljon sekä kilpailua että mahdollisuutta ampua rynnäkkökiväärillä. Tämä oli melkoinen

voimannäyttö Pohjois-Karjalan reserviläisiltä, ja myös selkeä osoitus siitä, kuinka tärkeä ja välttämätön harrastus ammunta meille reserviläisille on. Martikaisen mielestä ammunnan harrastusmahdollisuuksien kaventuminen lähitulevaisuudessa asettaa kovat haasteet harrastajille. - Uskon kuitenkin että ammunnan harrastus säilyy vahvana toimintamuotona yhdistyksissä. Kilpailu ja harjoittelumahdollisuuksissa annetaan vaan jatkossa ehkä turhan paljon tasoitusta moneen muuhun maakuntaan nähden. Kilpailussa ammutaan kymmenen kohdistuslaukauksen jälkeen kaksi erillistä 10 laukauksen kilpasarjaa. Ensimmäisessä sarjassa ammutaan 10 laukausta kääntyviin tauluihin. Taulut ovat näkyvissä viisi sekuntia ja piilossa 10 sekuntia. - Laukausten välissä aseen perä on laskettava ampuma-alustalle, Eskelinen huomauttaa. Toinen kilpasarja ammutaan niin sanottuna pikasarjana, jolloin kaikki 10 laukasta on ammuttava esille kääntyvään tauluun 60 sekunnin aikana.

Tulostaso korkea Kisan tulostaso oli hyvä. Henkilökohtaisen kisan voittanut liperiläinen evp. majuri Urpo Airaksinen nakutteli tuloksen 189 pistettä. - Se on kisahistorian paras tulos, Eskelinen vahvistaa. Joukkuekilpailun voitti Joensuun reserviläisten ykkösjoukkue myöskin erinomaisella yhteistuloksella 886 pistettä. Joukkueessa ampuivat Martti Lehtiö, Sami Nenonen, Arto Nousiainen, Jorma Nuutinen ja Jukka Varis. Airaksinen on voittanut kilpailun kerran aikaisemminkin. - Ampumataitohan on sotilaan tärkein taito, ja rynnäkkökivääri on suomalaisen sotilaan ase. Sen käyttöä on tullut varusmiehille ja reserviläisille opetettua, joten eihän siitä passaa vielä luopua, kun reserviläisaikaakin on vielä vähän jäljellä, hän selittää. Pikkupojasta asti lajia harrastanut Airaksinen pohtii, kenen etuja ajaa se, että ampumaharrastus ja aseiden omistaminen

Pohjois-Karjalan reserviläisten rynnäkkökivääriammuntakisaan Kontiorannassa osallistui ennätykselliset 168 ampujaa.

on eräiden tahojen toimesta luokiteltu lähes rikolliseksi toiminnaksi ja ihmiset yritetään saada pelkäämään suomalaisten hallussa olevia aseita. Myöskään Pohjois-Karjalan Prikaatin lakkautusta ei mestariampuja sulata. - EU:n myötä on korruptio ujuttautunut myös suomalaiseen elämänmenoon. Sen tulokselta näyttää myös Kontiorannan varuskunnan lakkauttaminen Dragsvikin säilymisen varjossa. Isänmaan etu myytiin pilkkahinnalla omien pikkupoliittisten ja puolue-etujen varjolla. - Ainakin hallituspuolueiden eräiden edustajien voi katsoa olleen helppoheikkeinä. Käytännössä oman maakunnan kansanedustajatkin inisivät vasta sitten, kun mitään ei ollut enää tehtävissä. Ammattisotilaana en voi kun ihmetellä, kuinka näin suuri osa Suomea voidaan jättää sellaiseen tilaan, että Sortavalassa on lähin varuskunta, Airaksinen lataa.

Ensi vuonna Onttolassa Ensi vuodeksi rynnäkkökivääriammunnan kisapaikaksi on jo Pohjois-Karjalan


11

13.6.2013

Eero Jako (vas.) Matti Kauppinen ja Martti Lehtiö odottelivat auditoriossa palkintojen jakoa. Lehtiö ampui joukkuekisan voittaneessa Joensuun reserviläisten ykkösjoukkueessa.

ja Sakari Kukkonen (oik.) jynssäsivät aseita. Matti Nygård sai toimia päällysmiehenä, kun ase Aluetoimiston toimesta neuvoteltu Pohjois-Karjalan rajavartioston Onttolan radat. Sen jälkeen kaikki onkin hämärän peitossa. Pohjois-Karjalan Reserviläispiirin kunniapuheenjohtaja ja viime vuonna kisan voittanut Eero Jako toteaa, että päätökset varuskunnan lakkautuksesta ja ampumaratojen alasajosta ovat masentavia. - Näillä ratkaisuilla ja järjellä ei ole mitään tekemistä keskenään. Esimerkiksi prikaatin kannalta maastot ja olosuhteet ovat ihanteelliset, ja maantieteellinen sijoitus Suomen kannalta ratkaisevan tärkeä. - Tämä ampumaratojen alasajo on kyllä ihan takapuolesta lähtöisin. Muutama vuosikymmen sitten Joensuun Ampujat oli ykkösseura Suomessa. Silloin ei voinut kuvitellakaan tilannetta, jossa radat kyseenalaistettaisiin, toteaa joensuulainen Martti Lehtiö.

Ryhdistäytymistä tarvitaan Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Juha Rytkönen toteaa kolmossivun kolumnissaan, että maakunnassa on tähän saakka eletty suorastaan ”lintukodossa” ampumamahdollisuuksien suhteen.

Ampumaharrastajien käytössä on iltaisin ollut sekä Onttolan että Kontiorannan ampumaradat aivan ”kivenheiton” päässä Joensuusta. Hänen mielestään lääninhallituksessa olisi nyt tormistauduttava. - Aivan samalla tavalla, kun yhteiskunta tukee muutakin liikuntapaikkarakentamista, olisi yhteiskunnan rahalla rakennettava Joensuun läheisyyteen pikaisesti ampumakeskus, Rytkönen esittää. Reserviläispiirien toiminnanjohtajan mielestä tilanne on omituinen, jos Kontiorannan ja Onttolan valmiit ratasysteemit lanataan nurin ja tilalle aletaan suunnitella uutta, useita miljoonia euroja maksavaa ampumakeskusta. Hänen mielestään Maakuntaliiton ampumaratatyöryhmän kannattaisi esityksessään tarkkaan miettiä vaihtoehtona myös nykyisten ratojen säilyttäminen esimerkiksi uutta BAT-tekniikkaa noudattaen. - Uusi ampumakeskus on tietysti hyvä vaihtoehto. Siinä on kuitenkin huomioitava, että päätöksestä menee helposti 10 vuotta ennen kuin radalla ammutaan ensimmäistäkään laukausta. Miten välivaihe hoidetaan, Eskelinen kysyy. Teksti ja kuvat: Armas Härkönen

Ari Hevonkoski (vas.) ja Ari Eskelinen selvittelivät tuloksia.

Jarkko Nilsen neuvoi aseen puhdistuksen niksejä.

Majuri evp. Urpo Airaksinen nakutteli ennätystuloksen 189 ja voitti kisan.

Päätoimittajan palsta

Huolia ja murheita Lehtemme teemana on tällä kertaa ampumaurheilu, ja sitä on esillä etusivulta lähtien. Lisäksi etusivua koristaa Ari Hevonkosken huippulaukaus Puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatista Joensuusta. Joukkomme esiintyivät siellä jälleen edukseen! Reserviläispiirimme ”terävä pää” harmittelee kolmossivulla ihan oikeutetusti maakunnan ampumaratatilannetta. Se ei hyvältä näytä entisten ampumaratojen sulkeutuessa ja uusien ollessa vasta suunnitteluasteella. Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Juha Rytkösen toteamus, ”että ympäristödirektiivejä valvovan - ja meluhaittoja mittaavan virkamiehen edessä on karskimmankin sotilaan antauduttava,” on napakympin arvoisesti sanottu. Näinköhän ampujavirtoja ohjataan sorakuopille – ennen kuin nekin lopullisesti suljetaan. Haluaisin vielä muistuttaa, että Ilomantsin Ampujat ry:llä on käytössään rajavartioston entiset, mutta monipuoliset ampumaradat Parppein liikuntakeskuksen takamaastossa. Seuran puheenjohtaja on luvannut, että reserviläiset voivat käyttää ratoja korvauksetta. Olen kyllä huomannut, että matka Ilomantsista maakunnan muille perukoille on pitkä,

ja niinhän se on tietysti toiseenkin suuntaan. Mutta suunnitelkaa ja käyttäkää yhteiskuljetuksia, keksikää muutakin asiaa paikkakunnalle ampumareissun lisäksi. Mieltäni synkistää toiminnanjohtajan irtisanoutuminen. En sano, ettei maakunnasta löydy henkilöä hommaa hoitamaan, mutta sanon kuitenkin, että samalla lailla asiaan vihkiytynyttä henkilöä etsiessä jää tien pintaan runsaasti saappaan jälkiä. Älkää päästäkö Ari Eskelistä karkuun. Hän on kuin suuri kala, jota kannattaa pyytää. Ari puurtaa kisojen järjestelyissä käyden välillä ampua livauttamassa oman harjoituksensa ja kisansa. Hän hoitaa kokousjärjestelyt, piirin paperisodan ja muut juoksevat asiat, käy kaikissa tilaisuuksissa missä kerkiää ja vieläpä rientää kutsun käydessä liiton koulutuksiin. Vastaavalla työmäärällä menestyisi omankin yrityksen johdossa. Karjalan Pojat -lehdelle toiminnanjohtaja on korvaamaton apu. Kukapa patistaisi jäseniä samalla innolla kuvien etsintään, ilmoitusten hankintaan ja juttujen tekoon, välillä itsekin niitä ahertaen? En minä ainakaan! On meneillään jo neljäs vuosi yhteistyötä, eikä ole keskenämme edes pahaa silmä-

ystä vaihdettu. On selvää, että lukuisten erilaisten, välillä kiireistenkin töiden paineessa mies väsyy. Itselleni pukkaa tuskanhikeä jo sivusta seuratessa. Olisiko töitä jaettava, palkkaa nostettava, annettava työstä vapaita kuukausia, lähetettävä mies välillä tutustumaan ”virman piikkiin” Välimeren maiden reserviläisten toimintaan vai keksittävä vastaavaa hauskaa? Miettikää hyvät ihmiset! Vaikka työsarka onkin hyvin hoidettu, sitä riittää! Olemme Pohjois-Karjalassa saaneet nauttia aurinkoisesta ja helteisestä alkukesästä. Mukavia kesäviikkoja kaikille myös jatkossa!

Armas Härkönen


12

13.6.2013

Prikaatin viimeiset kerääjät Sotiemme Veteraanit –keräys suoritettiin Ilomantsissa maaliskuun 20. päivänä. Päivällä kerättiin muun muassa kaupoissa, ja illalla saapuivat vuoden lopussa lakkautuvan Pohjois-Karjalan prikaatin varusmiehet viimeistä kertaa Ilomantsiin näissä merkeissä. Osastoon kuului 27 sotilashenkilöä. Keräyksen toimeenpanijoita olivat Ilomantsin Sotainvalidit, Ilomantsin Sotaveteraanit ja Ilomantsin Rintamaveteraanit. Kuljetusapua kerääjille antoivat muun muassa Ilomantsin reserviläisyhdistykset, LC-järjestöt, rotaryklubi, Rajakilta ja yksityiset henkilöt. Keräyksessä kertyi yhteensä 132 talkootuntia ja tuotto oli 3 050,15 euroa. Varat käytetään lyhentämättöminä ilomantsilaisten veteraanien hyväksi. Kuvassa Teuvo Strandman (edessä oik.) ja Viljo Lehikoinen ohjeistavat kerääjiä. Teksti ja kuva: Armas Härkönen

MANTSIN RAUTA-SPORT

LAATIKAINEN Reserviläisten ostospaikka - sukset - aseet ja ampumatarvikkeet - rakennustarvikkeet - kodinkoneet

Nyt Skeet- ja trap-patruunat varastosta. P.S. Tilaa sukset talveksi!

tarjouksia Vauhti :n Mantsin Rauta-Sport Laatikainen Lisää sivustolla y O Kalevalantie 6, 82900 Ilomantsi, d e e Sp www. puh. 0500 200382 set mantsinrautasport.fi rullasuk Ostat mitä ostat, mutta meiltä kannattaa kysyä tarjous!

Tohmajärven kesäteatteri esittää kesällä 2013 n

a edi

om k n

e

is ä l ä

imo

S

m Hä

H

M n

a l tta

un

i t t a

•Esitykset Tohmajärven kesäteatterilla, Kirkkotie 14. •Katettu katsomo ja hyvä äänentoisto •Varaukset/tiedustelut puh. 0447004444 •Lisätietoja: www.tohmajarventeatteri.fi

Liput: Aikuiset 10€, lapset 7-15 v 5€, ryhmät yli 20 henkeä 8€, lapset ryhmän mukana 4€. Rintamatunnuksen omaavat ilmaiseksi. Käsiohjelma sisältyy lipun hintaan.

Esitysajat: 30.6. ENSI-ILTA KLO 14 2.7. 4.7. 7.7. 9.7.

ESITYS ESITYS ESITYS ESITYS

KLO KLO KLO KLO

19 19 14 19

21.7. ESITYS KLO 14 23.7. ESITYS KLO 19 25.7. ESITYS KLO 19 28.7. ESITYS KLO 14 30.7. ESITYS KLO 19 1.8. ESITYS KLO 19 3.8. ESITYS KLO 15 4.8. ESITYS KLO 14 6.8. ESITYS KLO 19 8.8. ESITYS KLO 19 11.8. ESITYS KLO 14

Tervetuloa!

Mika Matikainen ja Iivari Silvennoinen maaliskuun keräystapahtumassa.

Kiteellä kerättiin Kiteen Reserviläisjärjestöt suorittivat entiseen tapaan keräyksen kauppakeskusten auloissa keräyspäällikkömme Markku Hyvösen johdolla maaliskuun 16. päivänä. Tulos jäi hieman viimevuotisesta, mutta joka euro on tarpeen veteraanikurssien rahoittamiseksi.

Varusmieskeräys oli puolestaan toukokuun 16. päivänä. Samoin elkein kuin aiemminkin kokoonnuimme 15 osallistujamme voimin paikalliselle huoltoasemalle ottamaan vastaan prikaatista saapuneet kerääjät. Kerätyt varat laskimme koulukeskus Ilmarisessa, jossa tar-

joilimme myös iltapalan urakan tehneille varusmiehille. Keräys onnistui hyvin, ennakkomainonnasta oli kenties apua paikkakunnalla. Ensi vuodesta ei ole tietoa, onko varusmiehiä käytettävissä keräykseen. Teksti: Mika Matikainen Kuva: Markku Hyvönen


13

13.6.2013

Kuvassa vasemmalta Aimo Hattula, Jari Jurvanen ja Harri Norismaa sekä MPKL:n puheenjohtaja Pauli Mikkola ja liiton toiminnanjohtaja Henry Siikander.

MPKL:n liittovaltuuston kokous- ja juhlaviikonloppu Maanpuolustuskiltojen liitto saapui pitämään valtuustonsa kokouksen Pohjois-Karjalaan lauantaina 24.11.2012. Majoitusja kokouspaikan tarjosi PohjoisKarjalan Prikaati. Ja ei ollut sattumaa, että MPKL saapui vieraaksemme, sillä he halusivat vierailla prikaatissamme vielä silloin, kun se on täydessä iskussa. Valtuuston kokouksen aluksi tervetulosanat esittivät isäntäkiltojen puolesta Karjalan Poikien Killan puheenjohtaja Harri Norismaa ja Prikaatin killan puheenjohtaja Antti Toivola. Sen jälkeen prikaatin komentaja eversti Jari Kytölän piti esitelmän Puolustusvoimien ja P-K:n prikaatin ajankohtaisista aiheista. Itse kokous sujui jouhevasti Sotilaskotikahvien ryydittäminä.

Maanpuolustusjuhla Carelia-salissa Maanpuolustuskiltojen liiton perinteinen maanpuolustusjuhla järjestettiin sunnuntaina 25.11.2012 Joensuun yliopiston Carelia-salissa. Juhlaan kokoontunut maakuntamme maanpuolustusväki oli ymmärrettävästi haikeissa tunnelmissa, sillä Kontiorannan varuskunnassa astui palvelukseen viimeinen erä tammikuussa 2013 ja varuskunnan ovet sulkeutuvat vuoden lopussa. Maanpuolustusjuhlan tervehdyssanat esitti Karjalan Poikien Killan puheenjohtaja Harri Norismaa. Tervehdyksensä esittivät myös johtaja Taina Rautio Itä-Suomen aluehallintovirastosta sekä Joensuun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pentti Keskisalo. Juhlapuheen piti kenraalimajuri

Sakari Honkamaa. Hän korosti juhlapuheessaan, että Puolustusvoimat näkyy jatkossakin vahvasti Pohjois-Karjalassa, sillä Joensuuhun perustetaan uusi aluetoimisto sekä Palvelukeskus. Honkamaa muistutti myös, että säästäväisenkin toimintalinjan jatkuessa reservin koulutusta sekä asevelvollisuuden vahvistumista kehitetään koko ajan.

suunnittelussa pitää ottaa huomioon aikaisempien sukupolvien saavutukset sekä tulevaisuuden haasteet. Hän toivotti voimia ja menestystä maanpuolustuskilloille, ja erityisesti niille killoille, jotka vaalivat lakkautettujen ja pian lakkautettavien joukko-osastojen arvoja ja perinteitä.

Paikallisjoukot käyttöön

Maanpuolustusjuhlassa luovutettiin kolme maanpuolustusmitalia numeroituna miekkojen kera. Mitalin saivat kolme vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä ansioitunutta kilta-aktiivia. Diplomi-insinööri Aimo Hattula, Pioneeriaselajin Liitto ry / Pohjois-Karjalan Pioneerikilta ry, ABC-päällikkö Jari Jurvanen, Pohjois-Karjalan Prikaatin Kilta ja rehtori Harri Norismaa, Karjalan Poikien Kilta. Maanpuolustusmitali on perustettu 1989 muistoksi maanpuolustuksellisiin tehtäviin osallistumisesta vuoden 1945 jälkeen. Maanpuolustusmitalitoimikunta myöntää maanpuolustusmitalin numeroituna miekkojen kera maanpuolustustyön hyväksi suoritetusta erityisen ansiokkaasta työstä. Päätössanat juhlassa esitti Maanpuolustuskiltojen liiton puheenjohtaja Pauli Mikkola. Mikkola esitti MPKL:n puolesta kiitoksensa koko Joensuu-viikonlopun sujuvista järjestelyistä sekä arvokkaan, lämpimän tunnelman maanpuolustusjuhlasta Karjalan Poikien Killalle ja PohjoisKarjalan Prikaatin Killalle. Teksti: Harri Norismaa, puheenjohtaja Karjalan Poikien Kilta Kuvat: Jari Jurvanen ja Antti Toivola

Paikallispuolustusta vahvennetaan ottamalla käyttöön uutena joukkotyyppinä paikallisjoukot, joiden suunnittelussa hyödynnetään maanpuolustusjärjestöjen ja reservin osaamista. Asevelvollisuutta vahvistetaan myös lisäämällä muun muassa verkko-opetusta ja simulaattorikoulutusta. Honkamaa muistutti myös, että ei-asevelvollisten aktiivisuudella on suuri merkitys maanpuolustustahdolle ja että asevelvollisuusjärjestelmän yksi vahvuus on reserviläisten siviiliosaaminen, joka puolustusvoimien joukkojen kautta hyödyttää koko yhteiskuntaa esimerkiksi virka-aputehtävissä. Kenraali muistutti myös, että uudistusten ohella meidän ja tulevien sukupolvien tehtävä on kantaa vastuu veteraanisukupolven henkisestä perinnöstä. Maanpuolustuskiltojen liitto jäsenkiltoineen on Puolustusvoimien merkittävä tuki sekä vahva linkki kansalaisten ja puolustusvoimien välillä. Kiltojen tuella ja kautta valetaan maanpuolustustahtoa ja maanpuolustushenkeä kansalaisiin. Saavutamme pian kaksi merkittävää virstanpylvästä, itsenäisen Suomen ja Puolustusvoimien 100-vuotisjuhlat. Niiden

Maanpuolustusmitaleita

Juhlan musiikillista loistoa tarjosivat Karjalan Sotilassoittokunta johtajanaan musiikkimajuri Petri Junna sekä soittokunnan upeana solistina baritoni Juha Eskelinen.

Susanna Vilen sai kotiin viemisiksi kiteeläisen ruisleivän Reserviupseerien puheenjohtajan Seppo Kinnusen kädestä.

Kevätkokous Kiteellä Rikoskomisario Sulo Honkanen kävi kokouksessamme syksyllä 2012 kertomassa Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen kuulumiset, kevätkokouksessa helmikuun 18 päivänä vuorossa oli PohjoisKarjalan keskussairaalan ensihoidon ylilääkäri Susanna Vilen. Hän luennoi aiheesta ”Äkillisesti sairastuneen potilaan hoito Pohjois-Karjalassa”. Hätäkeskuslaitoksella on iso rooli tässä tehtävässä. Siellä tehdään päätös tarvittavasta avusta, kiireellisyydestä ja ohjataan lähin toimivaltainen viranomainen paikalle, täällä rajakunnissa se voi olla rajaviranomainen. Ensihoitopalveluissa on tapahtunut muutosta siten, että palvelut tilataan koko maakunnan alueella Pohjois-Karjalan Pelastuslaitokselta, aiemmin oli SPR:llä ja yksityisillä sekä paikallisilla terveyskeskuksilla ensivasteyksiköitä. Vilen tutustutti meidät myös riskiluokkiin jakamisen perusteisiin, jossa määräävänä tekijänä on asutuskeskittymän koko ja tehtävä. Henkilökunnan koulutus tuli meille myös tutuksi ja kuljetukseen soveltuvan

kaluston määrä maakunnassa. Ylilääkäri sai kotiin viemisiksi kiteeläisen ruisleivän Reserviupseerien puheenjohtajan Seppo Kinnusen kädestä. Kokouksessa menneestä vuodesta nousi esille mm. tehtäväksemme annettu sankarivainajien muistotaulujen kartoitus. Tämä on nyt tehty, ja taulut sekä sijoituspaikat ovat nyt tiedossamme. Sotahistoriallisella retkellä kävimme Rukajärven suunnalla ja Maaselän kannaksella. Saimme osallistua myös sankarivainajan (Teuvo Pietarinen 1.8.1919 – 15.6.1944) siunaustilaisuuteen, jossa suoritimme kukkalaitteen laskun. Pepa -etsintäryhmäämme ei hälytetty kertaakaan. Toimintarahaa hankimme aurausviehkoja tekemällä, ilmoituksia hankkimalla ja liikennettä ohjaamalla. Kesäretkemme 2013 suuntautuu Pohjanmaalle, seudulle josta Kiteeltä jatkosotaan lähtenyt 19. Divisioona oli perustettu. Kesällä 2014 on tavoitteena lähteä Viroon ja Latviaan jääkäreiden jäljille. Teksti ja kuva: Mika Matikainen


14

13.6.2013

Matkan pää. Sotilaspastori Anssi Törmälä siunasi sankarivainaja Erkki Olavi Turusen Lieksan kirkossa. Kunniavartiossa upseerikokelas Torniainen (vas.) ja alikersantti Savolainen.

Korpraali Turusen matka Käsnäselästä kotimaan multiin kesti 69 vuotta. Arkun äärellä kunniavartio, taustalla Lieksan kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Seppo Pulkkinen, Lieksan sotainvalidien puheenjohtaja Juho Pehkonen sekä kapteeni Mikko Pesonen.

Kolilainen sankarivainaja palasi vihdoin kotiin Kaatuneitten muistopäivää vietettiin Lieksan kirkossa varsin poikkeuksellisissa merkeissä. Salmin Käsnäselässä 6.7.1944 kaatunut korpraali Erkki Olavi Turunen siunattiin sotilaallisin menoin Lieksan sankarihautausmaalle. Syksyllä 2011 päättyi yksi etsintä, kun savonlinnalainen evp. poliisimestari Ismo Mikkonen onnistui löytämään vainajan jäännökset. Hän kertoikin kokemuksistaan Lieksan Brahesalissa siunauksen jälkeen järjestetyssä muistotilaisuudessa. Mikkoselle merkittävä apu etsi-

mistyössä oli nyttemmin ilmeisesti edesmenneen joukkueenjohtaja Veikko Kekäläisen kanssa käyty kirjeenvaihto vuosia sitten. Erkki Olavi Turunen (28.6.1919 - 6.7.1944) syntyi Kolilla ja varttui Kolin Ollilassa. Hän oli mukana sekä talvi- että jatkosodassa. Viimeisen kerran hän kävi Kolilla, kun Merilänrannan hautausmaa vihittiin käyttöön 17.6.1944. Tuolloin hänen isänsä Paavo Turunen siunattiin ensimmäisenä vainajana uuteen hautausmaahan. Erkki Turunen oli lomalla rintamalta. Heti hautajaisten

jälkeen hän oli vain käväissyt kotonaan ja lähtenyt polkupyörällä Kontiolahden asemalle, josta matka jatkui takaisin rintamalle. Lähtiessään Turunen oli sanonut epäilevänsä, tokko enää palaa elävänä tai palaako ylipäätään vainajanakaan. Taistelut olivat olleet rajuja Salmin Käsnäselässä 6.7.1944, todennäköisesti Turunen joutui tarkka-ampujan kohteeksi. Kovien taistelujen aikana joukot perääntyivät. Erkki Turuselta oli saatu mukaan reppu, suikka ja taskukello. Ruumis oli pakko jättää rintamalle.

Keski-Karjalan veteraanijuhla Tohmajärvellä Kansallisen veteraanipäivän juhlaa vietettiin tänä vuonna teemalla “Veljeä ei jätetä – nuoria ei unohdeta“. Keski-Karjalan juhlan vetovastuu oli tänä vuonna Tohmajärvellä. Tervehdyssanat lausui kunnanvaltuuston puheenjohtaja Antero Nenonen. Puheessaan hän korosti, että veteraanisukupolven tukeminen nyt on pieni hinta siitä, mitä he ovat maksaneet meidän puolestamme. - Euroopan Unionin jäseninä meidän tulee huolehtia siitä, että emme unohda vapautemme hintaa. Suomalaiset, erityisen ilahduttavasti juuri nuoret, arvostavat yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa kansallista puolustuskykyä. Hänen mielestään Suomen sotilaallinen maanpuolustus tulee edelleen perustua yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen maanpuolustukseen. Puolustuksen peruslinja sotilaallisen liittoutumattomuuden pohjalta on ollut hyvä ja luotettava. - Tärkeintä on ylläpitää sellaista puolustuskykyä, että se pelkällä olemassaolollaan ennaltaehkäisee maahamme kohdistuvat mahdolliset uhkatekijät.

Juhlapuheen piti Tohmajärven rajavartioalueen päällikkö, kapteeni Arvi Pulkkinen. Puheessaan hän totesi veteraanipäivän teeman kertovan sekä vahvasta huolenpidosta sodan aikana että sen jälkeen, mutta se haastaa meitä myös huolehtimaan tämän päivän ja tulevaisuuden nuorista. Puheessa muisteltiin veteraanisukupolven töitä erityisesti jälleenrakennuksen ja siirtoväen asuttamisen vuosina. Noina vuosina käynnistettiin uudelleen teollisuus ja luotiin pohja Suomen nykyiselle arvostetulle kansainväliselle asemalle. - Teidän sukupolvenne loi myös perustan kansakunnan keskeisille arvoille, vapaudelle ja vastuulle sekä yhtenäisyydelle ja yhteistyölle. Nuorison tervehdyksen juhlaan toi Tohmajärven lukion oppilaskunnan puheenjohtaja Heta Laakkonen. Puheessaan hän kiitti veteraaneja siitä, että hänen sukupolvensa on saanut syntyä ja kasvaa vapaassa Suomessa. - Meidän sukupolvellemme sota ei ole kovinkaan läheinen tai konkreettinen asia – se on jossain historiassa ja kaukana. Meillä ei onneksi ole omakohtaista koke-

musta sodan kurjuudesta, mutta meillä on tietoa siitä. Laakkosen mielestä tämä tieto tulisi nuorten toimesta siirtää tuleville sukupolville niin, että he tietävät, kuinka veteraanisukupolvi taisteli ja uhrautui isänmaamme puolesta. - Vähintä mitä voimme nuorisona tehdä, on oppia lisää maamme historiasta, jotta osaisimme elää kiitollisina maassamme kunnioittaen työnne jälkeä. Kiitollisina siitä, että salossa hulmuaa siniristilippu. Juhlan musiikista vastasi Eini Perälän johtamat Dominantti kvartetti ja Kirkkokuoro Kaiku. Runoilija Saimi Sairasen ja harmonikansoittaja Kuisma Lipposen ohjelma koostui runojen ja musiikin vuorottelusta. Kahvitarjoilusta vastasivat Tohmajärven kunta ja Rajasotilaskotisisaret. Teksti: Arto Juntunen

Tohmajärven lukion oppilaskunnan puheenjohtaja Heta Laakkonen kiitti veteraaneja nuorten puolesta vapaasta Suomesta.

- Erkki Turusen jäänteiden löytöpaikka oli suoralla rajalinjalla tiestä etelän suuntaan. Löytöpaikalla oli kiväärinhylsyjä ja suuri sirpale, joka on merkki miehen hajoamisesta. Iskemän jäljet olivat havaittavissa kallioperäisessä paikassa, kertoo Ismo Mikkonen.

Saatto viimeiselle matkalle Lieksan kirkossa vainajan siunasi Pohjois-Karjalan Prikaatin sotilaspastori Anssi Törmälä. Arkun äärellä oli kahden miehen kunniavartio. Siunaustilaisuuden musiikista

vastasi Karjalan Sotilassoittokunta. Siunauksen päätyttyä seppeleet tai kukkalaitteet kävivät arkulle laskemassa vainajan lähiomaiset ja puolustusvoimien edustajana eversti Jouni Mattila. Toinen kunniavartiossa seisseistä sotilaista, alikersantti Savolainen vastasi arkun kantamisesta ulos kirkosta Narvan marssin soidessa. Sankarihautausmaalla toimitettiin arkun maahan laskeminen kunnianosoituksineen. Teksti ja kuvat: Juha-Matti Junkkari


15

13.6.2013

Perinnenurkka Aliupseerina Varusmiespalvelukseni alkoi lykkäystä saaneena (opiskelu) 15.10.1970 kunniakkaassa KarJP:ssä KRHK:ssa. Vääpeli Rosse (Rosenius) sanoi heti, että autonkuljettaja, koska olin autonasentaja. Varusmieskoulutus eteni ja sain käskyn kuljettajakoulutukseen. Päivän päätteeksi menin komppaniaan ja suoraan joukkueen johtajan, luutnantti Esa Haapalan luo ja sanoin minä en rattia väännä loppu inttiaikaa. Kysymys kuului: lähdetkö RAUK:hon, vastasin kyllä. Alkoi kolmen kuukauden johtajakoulutus Sairasen Empun ja Jokisen Laurin (eli tappajakoulutus, joksi sillä vuosikymmenellä nimitettiin joissakin poliittisissa piireissä) koulutuksessa. Niinpä sain kolmeen kuukauteen tulenjohtaja-, tuliasema- ja viestikoulutuksen. Kurssi loppui ja valinnat alkoivat. Linjanjohtaja kysyi: Haluatteko RUK:hon? Vastasin nuorena ukkomiehenä, etten halua (olisi ollut viikonloppuvapaa vain joka toinen viikko). Seuraava kysymys: Jäättekö koululle apukouluttajaksi (santsariksi). Vastaus oli helppo kyllä, sillä tiesin, että illat ja viikonloput olivat vapaat, ellei ollut isompia harjoituksia. Alkoi seuraava kurssi kuukauden laiskottelumme jälkeen, ennen Vappua ja todella vauhdikkaasti: aattona kolme uutta oppilasta veti päänsä täyteen ja heti alkuun he aiheuttivat meille päänvaivaa, poistumiskiellollahan he siitä selviytyivät. Käytännössä toimin toisena kouluttajana linjalla, koska oli kesälomakausi menossa. Aamulla joukkue puoliksi ja ruokailun jälkeen vaihto. Monena maanantaiaamuna, kun ilmoitin joukkueen koulutukseen, kuulin avainten kalinan ja Empun käskyn: vie pojat metsään, tulen perästä, oliskohan ollut kosteampi viikonloppu kouluttajalla? Kurssi oli loppumassa ja linjanjohtaja vaihtui kesken kurssin ja sain kolme päivää aikaa antaa arvostelut oppilaista, tunsinhan heidät. Ketkä RUK:hon ja santsari seuraajakseni? Eipähän tänäkään päivänä linjani oppilaat tiedä, että valinnat tein minä.

missä ne olivat. Kehotin toimiston santsarikaveria etsimään ne. Metsikössä ollessamme Timppa tuli polkua pitkin leipälaukku pullollaan ja tiesin, että löytynyt oli. Kysyin kouluttajalta, mitä tehtäisiin, jos olisi juotavaa (perso holille). Vastaus: juotaisiin pois. Missä? Kapiaisten rantasaunalla. Niinpähän tehtiin koko yö ja aamulla oli todella paha olo ja harjoituskaan ei mennyt ihan putkeen. Ensimmäinen kertausharjoitukseni oli oikeastaan melkoista ”humua” Sotinpurolla (kaksi viikkoa). Illat istuttiin nuotiolla pakinkansi aina täytettynä kiertäen rinkiä. Päivät suoritettiin heitinammuntoja hyvin tuloksin, kumma kyllä.

Vääpelinä Vuonna 1983 kertausharjoituksessa alaisikseni tuli kaksi kiihtelysvaaralaista maanviljelijäreserviläistä - kohtuuverran vanhempia kuin tj-au kersantti. Lähdettiin Sotinpurolle ampumaan. Vaijerilla (50 m) piti mitata toista kilometriä pitkä matka kolmiopisteestä tulenjohtopaikalle, paikan koordinaattien saamiseksi. Mittaukseen lähtiessä ”veljet” sanoivat, ettei juosta, mutta mitataan. Sanoin, sopii. Kouluttaja kysyi paikalle tultuamme koordinaatteja, vastasin kohta, koska viimeinen tason siirto oli lyhyempi. Kouluttajan vastaus: toinen tasan, toinen heittää kaksi metriä. Harjoituksen jälkeen oli kaksi uutta korpraalia esityksestäni. Yksi monista harjoituksista on jäänyt erityisesti mieleeni. Ylämyllyllä alkoi PerK:n harjoitus ja harjoituksen johtaja ilmoitti, että vääpeli Issakainen on huoltojoukkueen johtaja. Meinasi sydän pompata pois paikoiltaan. Ei harmainta aavistusta huoltohommista, olihan aina ruoka, ammukset yms. tulleet valmiina. Kyllä se sitten homma sisäistyi, mitä vääpelin tehtäviin kuuluu. Sain vielä lisäkoulutusta kahdessa myöhemmässä harjoituksessa. Monessa, monessa kertausharjoituksessa ja MPK:n kurseilla (oppilaana ja kouluttajana) olen saanut olla hyvien maanpuolustushenkisten ihmisten kanssa kaikkiaan 92 vuorokautta. Kiitos kaikille mukana olleille!

Korpikuusen kyyneleitä Muistan yhden kurssin aikaisen harjoituksen Jamiksella, jossa toimin joukkueen johtajana. Santsarikaveri kehui meille, että oli tuonut lomareissultaan kaksi pulloa pontikkaa ja piilottanut ne silloisen tanssilavan maastoon. Lopulta höläytti montun,

Aimo Issakainen (res. ylivääpeli)

Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Osmo Suominen luovutti helmikuussa Aimo Issakaiselle Varsinais-Suomen reserviläispiirien myöntämän hopeisen ansiomitalin. Kuva: Armas Härkönen.

POHJOIS-KARJALAN RESERVIPIIRIEN - PIENOISPISTOOLI - - PISTOOLIPIKA-AMMUNTA - - ISOPISTOOLI

AMPUMAMESTARUUSKILPAILUT Outokummun Salmijärven ampumaradalla 2.-3.8.2013 Ilmoittautumiset: 26.7.2013 mennessä sähköpostilla Ari Eskeliselle ari.eskelinen@luukku.com Osallistumismaksut: 10 €/laji/kilpailija maksetaan kilpailupaikalla. Sarjat: D, H, H50, H60 ja H70. Joukkuekilpailussa ei osallistumismaksua. Joukkueeseen voi ilmoittaa 4 ampujaa, joista kolmen parhaan tulos huomioidaan joukkuetulokseen. Joukkueet voivat olla upseeri-, aliupseeritai sekajoukkueita samalta paikkakunnalta ja niissä voi ampua D, H, H50, H60 ja H70 ampujia. Lajit: Pienoispistooli 30 + 30 ls, Pistoolipika-ammunta 3 x 20 ls ja Isopistooli 30 + 30 ls. Aikataulu: 2.8. klo 17.00 Isopistooli 30 + 30 ls, palkintojenjako heti kisan jälkeen 3.8. klo 09.00 Pienoispistooli 30 + 30 ls klo 11.30 Pistoolipika-ammunta 3 x 20 ls, palkintojenjako heti kisan jälkeen

Tiedustelut: Ari Eskelinen puh. 0400 539 875 tai sp:

ari.eskelinen@luukku.com Kari Kalinen puh. 050 595 2981 tai sp:

karikalinen@luukku.com


16

13.6.2013

POLVIJÄRVEN KUNTA Pohjois-Karjalan ensimmäinen yrittäjyyskunta • Kunnalla hyviä, edullisia omakotitontteja! • Lisäksi tonttipörssissä yksityisten tarjoamia tontteja. • Tontit nähtävissä kunnan internet-sivuilla: www.polvijarvi.fi Tontit Soita Polvijärven kuntaan puh. 04010 46000

POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISPIIRI RY

TOIMINNANJOHTAJAN TEHTÄVÄ

Piirien toiminnanjohtajan tehtävä on haettavana. Toiminnanjohtajan tehtävänkuvaan kuuluvat yhteistyö Reserviupseeriliiton, Reserviläisliiton, Reserviläisurheiluliiton ja lukuisten muiden järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Lisäksi toiminnanjohtaja suunnittelee, toteuttaa ja seuraa yhteistyössä piirien puheenjohtajiston ja piirihallituksien kanssa piirien ja yhdistyksien toimintaa. Toimenkuvaan kuuluu myös osallistuminen piirien yhteisen piirilehden Karjalan Poikien julkaisuun. Toiminnanjohtajaksi etsitään hyvät vuorovaikutustaidot omaavaa henkilöä. Mahdollinen toiminta esim. järjestötehtävissä on eduksi. Entisen toiminnanjohtajan työsopimus päättyy 1.11.2013. Uusi toiminnanjohtaja pyritään kouluttamaan tehtäviinsä ennen sitä. Lisätietoja: www.pkreservi.fi Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri ry pj Juha Rytkönen 050-4285102 Pohjois-Karjalan Reserviläispiiri ry pj Hannu P. Martikainen 046-6005463 Toiminnanjohtaja Ari Eskelinen 0400-539 875

Herrasmies-kisa enolaiseen tapaan

Metsätalo, 83700 POLVIJÄRVI Puh. 013-631 646

Kyllä tähänkin kilpailuun voittaja löytyi. Hän oli Pekka Miettinen, jo neljännen kerran peräkkäin.

Kisahan on perinne ajalta, jolloin Enon alueella toimi sekä Reservin Upseereiden yhdistys että Reserviläisten yhdistys. Keväisin testattiin aina herrasmiestasoa yhdistysten välisellä ottelulla. Samalla etsittiin myös sitä henkilöä, joka kulloisenkin vuoden kriteereillä tuli valituksi herrasmiesten herrasmieheksi. Nyt tilanteen muuttuessa siten, että alueelle jäi toimimaan vain Reserviläisten yhdistys, piti kisa käydä ”jäsentenvälisenä” tapahtumana 23.5.2013. Niinpä reserviläisiä kokoontui koitosta varten puolen tusinan henkilön vahvuudella Uimaharjuun. Ohjelmassa oli patikointia maastossa ja siihen liittyen tutustuminen tiettömien taipaleiden takana sijaitsevaan sodan aikaiseen desanttien tukikohtaan Koitereen luoteispuoleisella alueella. Paikkahan on elämys sijainniltaan ja muodoltaan. Voi kävellä aivan viiden metrin etäisyydeltä ohi havaitsematta piilopaikkaa. Kohde herättää karuudellaan ja erikoisuudellaan ajatuksia sodan ajan toiminnan näistäkin puolista, tulokset toiminnasta olivat joskus pelottavan julmia. Metsätaipaleeseen liittyi suoritetun kävelymatkan pituuden arviointia. ”Huoltopaikalle” saavuttaessa, oli vuorossa tarkkuuslaji, Mölökyn heitto. Lopuksi oli tietokilpailu, jossa koiramiesten tiedot osoittivat vahvuutensa. Kaikki koirat eivät ole ”Nuapurin kissoja”. Teksti ja kuva: Seppo Puranen

14. Divisioonan perinneyhdistyksen perinnepäivät Sotkamossa Autojen ja maatalouskoneiden huolto ja korjaus Rengasmyynti

KORJAAMO ERKKI ROMPPANEN Kinahmonniementie 37, Kinahmo puh. 0400 176 097

PAMPALON KULTAJUOKSU

Ilomantsin Hattuvaarassa 28.9.2013. PALKINTONA PAIKKAKUNNAN KULTAA!

Rukajärven taistelijoiden perinteitä vaaliva 14. Divisioonan perinneyhdistys kokoontui 12.04.2013 vuosikokoukseensa Vuokatin Snowpolikseen. Yhdistys valitsi hallitukseensa uudelleen erovuorossa olevat Tero Kinnarisen ja Heikki Vistin Kajaanista, Arto Juntusen Tohmajärveltä, Matti Komulaisen Lieksasta ja Seppo Räihän Kiuruvedeltä. Hallituksessa puheenjohtajana jatkaa Sakari Honkamaa Helsingistä, varapuheenjohtajana Martti Kukkonen Lehmosta, sihteerinä Timo Karppinen Kajaa-

nista ja jäseninä Inkeri Hellström ja Petteri Jouko Helsingistä sekä Heikki Pitäjämäki Kuhmosta. Rahastonhoitajana jatkaa Juhani Ryynänen Lieksasta. 14.Divisoonan perinneyhdistys vaalii Rukajärven suunnan taistelijoiden perinteitä ja siirtää niitä eri tavoin nuoremmalle sukupolvelle yhdessä alueen koulujen kanssa. Tärkeimpänä tapahtumana on joka vuosi syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettävät Nuoriso- ja perinnepäivät. Ne järjestetään vuosittain eri maakunnissa. Ensi syksynä 6.- 8. syyskuuta pito-

paikkana on Sotkamo. Teemana on ”Veteraanien perintö velvoittaa- nuoret ottavat vastuun”. Sotkamon kunnan koululaisille järjestetään erilaisia kilpailuja ja oppitunteja lähihistoriasta sekä ”kaveria ei jätetä” -ajatuksista. Perinneyhdistys on organisoitunut alueellisiksi paikallisosastoiksi Kajaaniin, Kuhmoon, Iisalmeen, Lieksaan, Ilomantsiin ja viime syksystä alkaen Sotkamoon. Lisää tietoja yhdistyksestä löydät kotisivuiltamme os.: www.14dperinneyhdistys.fi. Arto Juntunen


17

13.6.2013

Kirjat SUHONEN Kirjat • RAUNO askartelutarvikkeet Jääkärimajuri ja hävittäjä-ässä Paperi-KustannusosakeyhtiĂś ja toimistotarvikkeet Hai 2012. 238 s.

Koveron mies näki Hitlerin läheltä Palvelemme

Kokenut metsäosaaja

Puh. 0500-913574 www.itasuomenmetsatoimistot.fi

Alkukesästä 1942 hävittäjälentäjä VäinÜ Suhonen ma - pe 10.00-17.00 ja la 10.00-13.00 sai mieleenpainuvan komennuksen. Hänet lähetet-

tiin Hirvaksesta Brewstereineen kahdeksi päiväksi suojaustehtävään Immolaan. Tehtävän laatu selvisi

vasta paikan päällä. Marsalkka Mannerheim täytti ummunkatu 83500 kesäkuun10, 4. päivänä 75 vuottaOutokumpu ja Adolf Hitler oli tulossa onnittelemaan. Suomalaishävittäjien oli määrä suojata korkea-arvoisia henkilÜitä mahdollisilta punailmavoimien iskuilta.

VäinĂśkin pääsi näkemään Hitlerin läheltä. Hän on myĂśhemmin korjannut arvioita Adolfin hiusten ja viiksien väristä. Niitä luullaan yleisesti mustiksi, mutta Väiski oikaisi arvion ja sanoi:â€? Hitlerin hiukset ja viikset ovat tummanruskeat. Olen hänet henkilĂśkohtaisesti tavannutâ€?. Tässä vaiheessa väittelijät menivät hiljaiseksi. Kursivoitu ote on viime vuonna ilmestyneestä kirjasta â€?Jääkärimajuri ja hävittäjä-ässäâ€?. Joensuulainen monitoimiosaaja ja sotahistorialle vihkiytynyt Rauno Suhonen julkaisi syyskuussa 2011 kirjan â€?Koveron Lankilan kolme miestäâ€?. Kirjan tarkoituksena oli tallentaa jälkipolville sukutalon ja siinä vaikuttaneiden merkkihenkilĂśiden tarinat. Valtakunnallisesti kiinnostusta herätti erityisesti kirjoissa esiintyvien jääkärimajuri VäinĂś Lankisen ja hävittäjä-ässä, kapteeni (res.) VäinĂś Suhosen vaikuttavat elämäntarinat. Talvella 2012 kirjoittaja sai yllättäen uutta tietoa upseerien vaiheista, ja KustannusosakeyhtiĂś Hai ilmaisi kiinnostuksensa täydennetyn painoksen julkaisemiselle. Jääkärimajuri VäinĂś Lankinen (1893-1926) ilmoittautui ensimmäisten suomalaisnuorukaisten ryhmässä Lockstedtissa 25.2.1915 saamaan sotilaskoulutusta. Lankinen toimi Saksasta palattuaan Pohjois-Karjalan komppanian päällikkĂśnä vapaussodassa vuonna 1918. Kirjassa julkaistaan lyhentämättĂśmänä vuosikymmeniä arkistojen kätkĂśissä maannut komppanian sotataipaleen selostus miehistĂśluetteloineen.

outokummun@op.fi www.op.fi

Aidosta kertomuksesta ilmenee, että VäinÜ Lankinen ei ollut osallisena viime aikoina esille nostetuissa Joensuun Siilaisen teloituksissa. Hän oli tapahtumien aikaan komppaniansa kanssa satojen kilometrien päässä Kannaksella Valkjärven rintaman taisteluissa, jossa itsekin haavoittui vakavasti 10. päivä maaliskuuta. Lankisen sisarenpoika VäinÜ Suhonen palveli hävittäjälentäjänä talvi- ja jatkosodassa, josta viimeiset kuukaudet maineikkaan hävittäjäyksikÜn 3/HLeLv 24:n, eli niin sanotun ritarilentueen päällikkÜnä. Brewsterillä ja Messerchmittillä pilotoinut Suhonen suoritti 261 sotalentoa ja saavutti 19,5 ilmavoittoa, joka oikeuttaa pudotustilastossa sijaan 20. VäinÜ Suhonen toimi jatkosodassa lentämisen ohella myÜs ilmavoimien oikeus- ja yhteysupseerina. Merkittävästä sotataipaleesta huolimatta miehestä on aikaisemmin julkaistu vain tilastotietoja ja yhdessä Karhusen kirjassa pintapuolinen luonnekuvaus.

Jos olet kiinnostunut

GOLFISTA

Ota yhteyttä 0500-613 015 aimo.laasonen@opaasi.fi

Turvallinen metsän ammattilainen välittää.

Rauno Suhosen teksti etenee historiankirjoituksen karikoissa sujuvasti kuin vartiomoottorivene. Esittelynsä saa päähenkilÜiden lisäksi nyt 114-vuotias, kirjoittajan perheineen omistama suojelukohde Lankila. Harvassa ovat ne talot, joiden seinien sisään kätkeytyy vastaava määrä kotimaamme vaikeiden vaiheiden historiaa. Upseeri-VäinÜjen elämän taustoittamiseksi esitellään myÜs heidän perheenjäseniään. Tekstiä täydentää runsas, ainutlaatuinen liiteaineisto ja monipuolinen kuvitus. Suhosen faktatietoon perustuva kirja on arvokas lisä sota- ja kotiseutuhistoriasta kiinnostuneen hyllyyn. Armas HärkÜnen

Kuurnankatu 3 b, 80100 Joensuu Puh. 0400 245317

www.metsatilat.fi

www.metsatilat.fi

METSĂ„TAIMIA SUORAAN TUOTTAJALTA

MyÜs kookkaita taimia reheville kohteille ja täydennyksiin. Kannattaa kysyä tarjous! Tuomiahon taimisto/Markku Räsänen Kuopiontie 225 C, 83500 Outokumpu GSM 0500 913 574 markku.rasanen@opaasi.fi

MAANRAKENNUSTYĂ–T

Rauno Suhonen on monessa mukana. Esimerkiksi lippujen hankinnoissa. Kuva: Armas HärkÜnen.

JĂ„TEVESIJĂ„RJESTELMĂ„T www.viherrakenneoy.fi


18

13.6.2013

Palvelva Palveleva

Outokummun APTEEKKI

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN KURSSIT eloKUU 17.8. Hygieniapassikurssi 30.8.-1.9. Virka-aputehtäviin liittyvä peruskoulutus maakuntakomppanialle

SYYSKUU 6.-7.9. 6.-7.9. 13.-14.9. 27.-28.9.

Kartta- ja maastoharjoitus 2 Pioneerikoulutus, linnoittaminen Sissitaktiikka 2 Pioneerikoulutus, linnoittaminen

Kaikki luetellut kurssit järjestetään Kontiorannassa.

OUTOKUMPUHALLI

Tarkemmat tiedot kursseista MPK:n sivuilla: www.mpk.fi/koulutuskalenteri -> valitse Savo-Karjalan alta Pohjois-Karjala. Ilmoittautuminen kursseille vaatii rekisteröitymisen. Ohjeet tästä löytyvät sivuilta.

Yhteystiedot Pohjois-Karjalan KOTU-yksikkö Postiosoite PL 5, 80791 Kontioranta Sähköposti pohjois-karjala@mpk.fi KOTU-yksikön päällikkö Kimmo Salo Puhelin 040 565 5578 Sähköposti kimmo.salo@mpk.fi Koulutuspäällikkö Ahti Korhonen Puhelin 040 764 5730 Sähköposti ahti.korhonen@mpk.fi Koulutuspäällikkö Timo Tolvanen Puhelin 0299 432 880 Sähköposti timo.tolvanen@mpk.fi Koulutuspäällikkö Ari Hevonkoski Puhelin 050 342 0075 Sähköposti ari.hevonkoski@mpk.fi

Puh. 0500 613 015. Tapahtumat löydät osoitteesta: www.opaasi.fi/outokumpuhalli. E-mail: outokumpuhalli@opaasi.fi

• Tietokonemyynti & -huolto • STIGA ruohonleikkurit • Autoilmastoinnit

PEKAN KONE JA TV KY 83700 Polvijärvi p. 569 665 www.pekankone.com

POLVIJÄRVEN SÄHKÖ

Haavikontie 2 A 4, POLVIJÄRVI Puh. (013) 631 081, fax (013) 631 775 www.polvijarvenapteekki.net

PARTURILIIKE

J. VENEJÄRVI

Kummunkatu 18, 83500 Outokumpu puh. (013) 561 236

- Asennukset - Sähkötarvikemyynti - Suunnitelmat Kallioniementie 4 83700 Polvijärvi

p. 050 3731 708 Kuurnankatu 2, 80100 JOENSUU Kummunkatu 16, 83500 OUTOKUMPU Polvijärventie 9, 83700 POLVIJÄRVI www.konejatarvike.com

Okun Putkityö Oy Karjalankatu 3 Outokumpu Puh. 013 - 550 141, 550 142

puh. (013) 552 559 puh. (013) 552 569 puh. (013) 631 469

Maansiirto Eero ja Tapio Kontkanen Ky Kalattomantie 73, 83500 Outokumpu p. 013-550965, 0500 373610

www.kontkanen.fi

RIVI-ILMOITUKSET taksi matti tervo, Kanava, 83700 Polvijärvi, p. 0400 292 637


19

13.6.2013

TOIMINTAKALENTERI kesäKUU 18.6. 20.6.

Kokelaiden ja ryhmänjohtajien koulutus PKARPR/P-KR 2/12 (347 vrk) ja 1/13 (165 vrk) kotiuttaminen PKARPR/P-KR

heinäKUU 1.7. Prikaatin perustamisen vuosipäivä Kontioranta 8.7. Palvelukseen astuminen P-KR avoin Piirin golfmestaruuskilpailut

eloKUU

Kuvassa eturivissä vasemmalta Lieksan seppelpartion jäsenet: Hannu Nevalainen, Pertti Eskelinen ja Martti Hara. Takarivissä vasemmalta Viekijärven seppelpartion jäsenet: Osmo Turunen, Ahti Kiiskinen ja Reino Turunen.

Lieksan Sotainvalidit 70 vuoden ikään Tammikuun 6. päivänä vuonna 1943 perustettu Lieksan Sotainvalidit ry vietti 70 -vuotisjuhliaan Lieksan evankelisluterilaisessa kirkossa maaliskuun 13. päivänä, tasan 73 vuotta sitten päättyneen talvisodan muistopäivänä. Periaatteena oli edelleen: ”Veljeä ei jätetä!”

Yhdistyksen puheenjohtajan Juho Pehkosen tervehdyssanojen jälkeen rovasti Jouko Pesosen lähettämät seppelpartiot suuntasivat Lieksan ja Viekijärven sankarihaudoille. Juhlassa soittaneen Lieksan senioripuhallinorkesterin soittaman Armas Maasalon ”Juhla-

marssin” jälkeen Juho Pehkonen luki kirjoittamansa historiikin, jossa käytiin läpi yhdistyksen vaiheita synnystä nykyhetkeen. Toiminta on vuosien varrella ollut monipuolista. Juhlapuheessaan Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Karjalan piirin kunniapuheenjohtaja Jouko Hälvä kiitti yhdistystä Sotainvalidien hyväksi Lieksassa tehdystä työstä. Ohjelmaan sisältyi tervehdyksiä ja huomionosoituksia. Lieksan Veteraanikuoron solistina toiminut Markku Korpinen lauloi Lieksan Senioripuhallinorkesterin säestämänä ”Veteraanin iltahuudon”. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Hannu Nevalainen lausui päätössanat ja lopuksi laulettiin yhdessä Karjalaisten laulu.

Meiltä kukat kaikkiin elämän juhliin!

Hoidamme kaikki hautajaisjärjestelyt tarjoiluineen.

3.8. Piirien ruutiasemestaruuskilpailut Outokumpu/Onttola 23.8. P-K:n rajavartioston vala Tohmajärvi 28.-29.8. Toiminnanjohtajien neuvottelupäivät Turku 31.8. Karjalan Pojat 3/2013 aineistopäivä. Keräysvuoro: Valtimo, Nurmes, Juuka, Lieksa, Vieki

syysKUU 5.9. 18.9. 25.9. 30.9.

RU- ja RES-piirihallituksien 4. kokous 1/13 (255 vrk) kotiuttaminen Karjalan Pojat 3/2013 ilmestyy RU- ja RES-piirimitaliesitykset

Polvijärvi PKARPR Piiritoimisto

Karjalan Pojat 3/2013 ilmestyy 25.9. Aineisto päätoimittajalle viimeistään 31.8.2013.

Armas Härkönen

Yliopistontie 1, 82900 ILOMANTSI Puh. 050 3600 256 armas.a.harkonen@gmail.com

4/2013 ilmestyy 11.12.

Aineisto päätoimittajalle 8.11. mennessä. Keräysvuoro: Ilomantsi, Tohmajärvi-Värtsilä, Kitee, Kesälahti ja Joensuu

Teksti: Hannu Härkönen Kuva: Martti Heikkinen/ Lieksan Lehti www.koskipirtti.com

PitoPalvelua niin KosKiPirtillä Kuin muuallaKin

wanha Paja

SULJETTU (Avoinna tilauksesta)

Maistuva lounas+ salaattipöytä

ma-pe klo 10.00-14.00 alk. €. P.S. Teethän pikkujouluvaraukset ajoissa!

5

Tervetuloa!

Polvijärventie 12-14 83700 Polvijärvi Puh. 013-554525 tai 050 5427785

Wappuaaton bileet Palvelee vanhan kaivoksen aukioloaikoina koko kesän! Poikkeuksena ohjelmaillat, katso lisätiedot www.kaivosravintolat.fi

ateriapalvelut kotiin toimitettuna Huone- Ja mÖkkimaJoitusta kotileivonnaisia Hautaustoimiston palvelut

arkut, kuljetukset, kukkasidonnat, lehti-ilmoitukset, hautakivityöt

Avoinna tilauksesta puh 044-0800021 Ruvaslahdentie 30, 83700 Polvijärvi

Kaikenlaiseen

SAVUSTAMISEEN

alk. 480,-

Ostamme leimattua romukultaa päivän hintaan.

Lounas joka päivä! kAIVOSMIEHENPOLkU 3 p. (013) 555 200 www.kaivosravintolat.fi

Karjalan Pojat POHJOIS-KARJALAN

RESERVILÄISLEHTI

Päätoimittaja

Armas Härkönen

Osoite: Puhelin ja s-posti:

Yliopistontie 1, 82900 ILOMANTSI 050 3600 256, armas.a.harkonen@gmail.com

www.bradleysmokers.fi

Piiritoimisto ja toiminnanjohtaja Ari Eskelinen Kiikarikatu 7 A 80160 Joensuu 0400 539 875 ari.eskelinen@luukku.com Kotisivut: Sivunvalmistus: Painotyö:

www.pkreservi.fi LiperLaser Oy, Liperi Lehtisepät Oy, Pieksämäki

Karjalan pojat -lehden toimituskunta RU Juha Rytkönen, puheenjohtaja Tarmo Nenonen RES Hannu P. Martikainen Timo Mononen MPK Kimmo Salo Päätoimittaja Armas Härkönen Nettilehti Hannu Härkönen Toiminnanjohtaja Ari Eskelinen


20

Osoitteessa: www.pkreservi.fi pääset tutustumaan osaan alla olevista yrityksistä

13.6.2013

Karjalan Pojat kiittää kaikkia tukijoitaan! Savo-Karjalan Maanpuolustuspiiri

ERÄ-URHEILU Kauppakatu 18 • Puh. (013) 227 211 • Avoinna ark. 9.30-18, la 9-15

JOENSUU Silta- ja Kauppakadun kulmassa • Puh. (013) 120 520 Avoinna ark. 9.30-18, la 9-15

Kalevankatu 8, 80100 Joensuu

Kosteuskartoitukset Rakenteiden kuivaukset Lämpökuvaukset Lylykoskentie 17 80130 JOENSUU puh. (013) 871 023 fax. (013) 871 024

p. 010 3878 100

Pohjois-Karjalan Pelastuslaitos

terho.hirvonen@a-kuivaus.fi

Terho Hirvonen Puh. 0400 203 385 Vesa Sormunen Puh. 0400 498 162 Jari Naumanen Puh.0400 488 177 Marko Eronen Puh. 0400 849 330

JUKOLAN OSUUSKAUPPA

Porokylänkatu 18, 75530 NURMES • puh. 010 763 7500 • www.s-kanava.fi/jukola

rten jo Sinua va ! oden ajan sadan vu

Bonusta jopa 5% S-kortilla maksaessasi myös maksutapaetua.

*010-numeroihin 010-numeroihin soittaminen maksaa 8,35 + 12,09 soittaminen maksaa 8,28 snt/puh. + 11,99snt/min snt/min

liik e ei pysähdy kosk a an

Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö

autovaraosien ja -tarvikkeiden sekä vapaa-ajan tuotteiden kauppakonserni

Asiakaomistajuus kannattaa Klikkaa ja liity: www.pko.fi

k k k k

citymarket 8 -21

kauppakatu

8 -18

www.citymarket.fi

www.kontiolahti.fi

LEHTOSEN LIIKENNE OY

TEOLLISUUSKATU 6, 80100 JOENSUU 10, PUH. 010 2922 450

JOUSTAVAA OSAAMISTA! Tämänkin lehden sivunvalmistus. Puh. (013) 010 6666 086, 0500 577 173

LIPER LASER LASER

0400 567 600

LIPER

Keskitä!

Saat etuja. Yhdessä hyvä tulee.

p. 050 432 6727