Issuu on Google+

A R U I T T A M AM -hankkeet 2008–2011 1


Eija Karvinen, hankepäällikkö eija.karvinen@pkky.fi Puh. 050 331 0725


Alkusanat.......................................................................... 5 AmmattiUra -hankkeet................................................... 7 Opiskelijapalvelukeskukset............................................ 9 Dialoginen ohjaus ja neuvonta...................................... 13 Ryhmänohjausmateriaali............................................... 19 Työnhakuvalmiudet......................................................... 23 Hakijan opas ja rekrypäivä............................................. 25 Oppilaitoksen sisäinen moniammatillinen yhteistyö ja ohjausosaamisen kehittäminen.............. 27 Oppimisstudio ja työpainotteinen perustutkinnon suorittaminen...................................... 31 Lisäksi kehitimme............................................................ 32 Rästipajat.......................................................................... 33 Opiskelijoiden vapaa-ajan toiminta............................. 33 Kiitokset............................................................................. 34


4


Alkusanat Tämä julkaisu kertoo kehittämistyöstä, jota tehtiin suuren joukon, noin kuudenkymmenen ihmisen voimin Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä vuosina 2008– 2011 opiskelijoiden työllistymisen ja jatko-opintoihin suuntautumisen edistämiseksi. Kehittämistyön alkuvaiheessa työllistymismahdollisuudet vähenivät Itä-Suomessa dramaattisesti globaalin taantuman vaikutuksesta; muutenkin oli tarpeen miettiä niitä keinoja, joita oppilaitoksissa voitiin ottaa käyttöön opiskelijoiden työelämävalmiuksien, työmarkkinoilla liikkumisen ja yleensä omille siivilleen nousun vahvistamiseksi. Kehittämistä ohjaaviksi periaatteiksi valittiin jo varhaisessa vaiheessa hajauttaminen kehittämistyön  oppilaitoksiin lähelle opiskelijoita pyrkimys opiskelijoiden itseohjautuvuuden edistämiseen tukipalvelujen nosto tasavertaiseksi  oppimisen ammatillisten taitojen opiskelun rinnalle moniammatillisuuden ja yhteisöllisen >> ohjauksen edistäminen 5


Oppilaitoksiin hajauttaminen alkoi haastattelukierroksella: kaikissa PKKY:n oppilaitoksissa käytiin keväällä 2008 keskustelut, joissa kartoitettiin kunkin oppilaitoksen omat kiinnostukset ja kehittämistarpeet suhteessa hankesuunnitelmien tavoitteisiin.

Samalla sovittiin resursseista, joita jaettiin oppilaitoksen henkilöstö- ja opiskelijamäärän sekä valittujen kehittämiskohteiden laajuuden mukaisesti. Kehittäjiksi valikoitui innostunutta ja motivoitunutta väkeä. Opiskelijoiden itseohjautuvuutta pyrittiin kehittämään ohjausotteen tasa-arvoistamisella. Suunta oli ja on pois opettajajohtoisesta neuvonnasta kohti opiskelijan omien voimavarojen löytämistä ja niiden vahvistamista. Hankkeen yksi tavoite oli eräänlainen oppilaitoskulttuurin muutos. Olemassa olevan koulutusalaohjautuvan, tuotannollisteknisten taitojen kehittymiseen tähtäävän toiminnan rinnalle haluttiin nostaa vähintään yhtä tärkeänä elinikäisen oppimisen edistäminen ja pedagoginen hyvinvointi.

HANKKEET PÄÄTTYVÄT AIKANAAN, MUTTA KEHITTÄMINEN JA TYÖ OPISKELIJOIDEN SEKÄ TYÖELÄMÄN HYVÄKSI JATKUU!

Yhä monimutkaistuvassa maailmassa käyvät yksilön mahdollisuudet vastata kaikkiin haasteisiin ja tiedon tarpeisiin vähäisiksi. Siksi koulumaailmassa on aika siirtyä yksinäisestä opettajuudesta ja yksinopiskelusta yhteisölliseen toimintaan. Yhdessä kollegojen ja opiskelijoiden kanssa suunnitellut oppimistilanteet ja pedagogiset ratkaisut sekä oppilaitosten eri henkilöstöryhmien elävä yhteistyö takaavat paremmat oppimistulokset ja edistävät yhteisön kaikkien jäsenten hyvinvointia. 6


AmmattiUra -hankkeet AmmattiUra- ja AmmattiUra, muut seutukunnat -hanke toimivat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä vuosina 2008–2011. ESR-hankkeita rahoitti Pohjois-Karjalan ELY-keskus. AmmattiUra-hankkeen toimintaalueena oli Joensuun seutukunta, toinen hanke sijoittui Keski-Karjalaan ja Pielisen Karjalaan. Hankkeilla oli yhteiset tavoitteet ja yhteinen ohjausryhmä. Ohjausryhmässä on ollut jäseniä alueen suurista yrityksistä, työhallinnosta, ammattikorkeakoulusta, Savon koulutuskuntayhtymästä, Etelä-Savon koulutus Oy:stä sekä OAJ/Jukosta, opiskelijakunta Pyrosta ja PKKY:n oppilaitoksista. Hankkeiden tavoitteena on ollut edistää Pohjois-Karjalan ammattiopistoista ja aikuisopistosta valmistuvien perustutkinto-opiskelijoiden työllistymistä ja muuta tutkinnon jälkeistä ammatillista toimintaa sekä jatko-opintoihin hakeutumista. Erityistä huomiota on kiinnitetty opintojen loppuun suorittamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn.

7


8


Opiskelijapalvelukeskukset Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilleen tarjoamat erilaiset tukipalvelut, mm. opintojen ohjaus, erityisopetus, kuraattoripalvelut, tietopalvelu ja opiskelijahallinnon palvelut toimivat monesti hajallaan ja ilman elävää keskinäistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Samalla ne usein toimivat myös irrallaan ammatillisesta oppimisesta ja opiskelijoiden orientoimisesta työelämään. Eri palveluissa käytetyt käsitteet ja kieli eroavat toisistaan, samoin kuin vuorovaikutuksen ja ohjauksen lähestymistavat. Opiskelija on eri palvelujen välissä monesti tilanteessa, jossa jokin >> 9


auktoriteetti, esim. opettaja lähettää hänet ongelmien ilmaantuessa asiantuntijan, vaikkapa kuraattorin luo. Tällöin opiskelijalle syntyy kokemus ulkoaohjatuksi tulemisesta, vaikka koulutuksen virallisena tavoitteena on nuoren kasvu itseohjautuvaksi, omaa elämäänsä hallitsevaksi, tasavertaiseksi eri tilanteiden neuvottelukumppaniksi.

AmmattiUra-hankkeissa tämä toimintatapa pyrittiin kääntämään päälaelleen muodostamalla opiskelijapalvelukeskuksia, joiden syntymisessä auttoi samaan aikaan monessa oppilaitoksessa meneillään ollut mittava kiinteistöjen remontointityö. Palvelukeskusajattelussa oppilaitoksen opiskelijapalvelut kootaan fyysisesti yhteen, samaan rakennukseen kunkin kampuksen keskipisteeksi. Palvelukeskus on helposti saavutettava matalan kynnyksen tila, jossa on opiskelua tukevien asiantuntijapalveluiden lisäksi mahdollisuudet ryhmätyöskentelylle sekä tiedonhankinnalle ja jossa tietotekniikkaa on vapaasti käytettävissä.

Palvelukeskuksessa on opiskelijakunnan toimipiste sekä tilaa ja mahdollisuuksia pienille koulutustapahtumille, esimerkiksi lyhyille, nopeasti koottaville ohjaus-, vuorovaikutus-, kriisityö-, tasaarvo- ja varhaisen puuttumisen täydennyskoulutuksille. Opiskelijapalvelukeskukseen voi tulla melkein kuin olohuoneeseen, ilman tarkkaan määriteltyä avun tai tiedon tarvetta, ilman leimaa, mutta kuitenkin aina paikalla olevien aikuisten opiskelijalähtöisen palvelun äärelle. Opiskelijapalvelukeskus on oppilaitoskampuksen sydän, joka olemassaolollaan, sisustuksellaan ja toimijoidensa 10


osaamisella sekä toimintatavalla viestii opiskelijalle välittämisen, huomioimisen ja kunnioituksen kulttuurista. Palvelukeskuksen asiantuntijat muodostavat ohjauksellisen tiimin, jonka työpanos ulottuu oppilaitoksen perinteisiä tukipalveluja laajemmalle: resurssien yhdistämisen myötä on mahdollista suunnata ohjausta opiskelijaelämän koko kirjon alueelle. Palveluja voidaan tarjota opiskelijoiden vapaa-ajan ohjaukseen, ammatillisen oppimisen eri foorumeille, opiskelijahallintoon ja jopa oppilaitoksen johtamisjärjestelmään. Opettajien ja muun oppilaitoshenkilöstön ohjausosaamisen vahvistuminen tukee opiskelijapalvelukeskuksen toimintaa ja valtavirtaistaa sen toimintatapaa: tasa-arvoista vuorovaikutusta, proaktiivista, ohjaavaa otetta ja opiskelijakeskeisyyttä. Koko henkilöstön ohjausosaamista kehittämällä päästään ohjausyhteisölliseen toimintaan, jonka vaikuttavuus on suurempi kuin yksittäisten ohjaushenkilöiden aikaansaama. Opiskelija saa palveluita etupainotteisesti, ennen kuin tiedon puutetta tai ongelmia on syntynyt. Opiskelija ei myöskään putoa palvelujen väliin. Ohjauspalveluhenkilöstö ei ole sidottu yksittäisiin, erillisiin työpisteisiinsä, vaan voi työskennellä

tiiminä ja tuottaa laadukasta palvelua, vaikka jokainen asiantuntija ei olisikaan samaan kellonaikaan paikalla. Tämä vapauttaa henkilöresursseja kentälle: ammatillisen koulutuksen työsaleihin, työssäoppimispaikkoihin, luokkiin ja maastoon. Hankkeiden aikana eri oppilaitokset rakensivat omiin toimintaolosuhteisiinsa soveltuvia keskuksia. Yhdessä oppilaitoksessa sisustettiin ohjaustilojen lisäksi tauko- ja opiskelijatiloja aiempaa viihtyisämmiksi, jossain taas yhdistettiin kirjasto- ja neuvontapalveluja ohjaushenkilöstön tilojen välittömään läheisyyteen. Eräässä oppilaitoksessa laajennettiin moniammatillista oppimisstudiotoimintaa, toisessa keskitettiin palveluja samaan työtilaan erillisen ryhmä- ja yksilökeskustelutilan viereen. Kahden oppilaitoksen keskinäisen yhteistyön malliksi syntyi eräänlainen liikkuva palvelu, nimikkeellä Laajennettu opiskelijahuolto syrjäseutualueiden oppilaitoksissa. Joissakin oppilaitoksissa opiskelijapalvelukeskukset ovat vielä rakennuspiirustusvaiheessa. Lisätietoja: PKKY:n oppilaitosten opot ja erityisopettajat 11


12


Dialoginen ohjaus ja neuvonta Dialoginen ohjaus ja neuvonta (DON) on opiskelijan ja ohjaajan yhteistoiminnalle rakentuva, joustava ja asiakaslähtöinen vuorovaikutuksen lähestymistapa. Sen tavoitteena on auttaa opiskelijaa muuttamaan ongelmallisia toimintatapojaan parantuneen itsehavainnon ja kehittyneempien itsesäätelykeinojen avulla. Dialoginen ohjaus ja neuvonta on muotoutunut Suomessa professori Mikael Leimanin toteuttaman ja johtaman kehitystyön kuluessa. Sen teoreettisena ja osin käytännöllisenäkin perustana on kognitiivis-analyyttinen terapia. Dialogisen ohjauksen ja neuvonnan peruskäsitteet ovat syntyneet parinkymmenen vuoden tutkimus- ja kehittämistyön kuluessa. Peruskäsitteet toimivat ohjaajan havainnointia ja ajattelua jäsentävinä navigaatiovälineinä. >> 13


ELLEI HAVAITSE MITÄ TEKEE, EI VOI OTTAA TEOISTAAN TÄYTTÄ VASTUUTA. 14


1. Vastavuoroinen asetelma Kaikki ihmisen psyykkiset toiminnot muotoutuvat vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Sen vuoksi näiden toimintojen perusrakenne on luonteeltaan dialoginen, ei sisäsyntyinen tai pelkästään yksilön omaan ajatteluun perustuva. Myös ihmisen suhde itseensä on dialoginen, kohteellinen. 2. Toimintatapa Jokainen ihminen on kehityksensä myötä rakentanut itselleen ominaisia toiminnan ja asioihin suhtautumisen tapoja, jotkut niistä ovat haitallisia itselle ja toisille. Ongelmallisille toimintatavoille on ominaista sekä toistuvuus että joustamattomuus; tämä tekee mahdolliseksi niiden tunnistamisen ohjausvuorovaikutuksessa. 3. Minätila Ihminen ei suinkaan ole toimijuudeltaan ehyt ja yhtenäinen. Erilaiset psyykkisesti ylivoimaiset tapahtumat tuottavat psyyken lohkoutumista eli dissosioituneisuutta. Tämä voi näyttäytyä esimerkiksi äkillisinä mielialavaihteluina tai ulkopuolisen silmin käsittämättömänä käyttäytymisenä. Kouluympäristössä saattaa esiintyä tilanteita, joissa nuori voi siirtyä yhtäkkiä mukautuvuudesta mitätöivään uhmaan kontrolloivaksi kokemansa aikuisen seurassa. Dialogisen ohjauksen ja neuvonnan strategiaan kuuluu kuusi perustoimintaa, joiden käytännön

sisältö ja kulku määräytyvät toimintaolosuhteiden, opiskelija-asiakkaan osallisuuden laadun ja hänen toimintaedellytystensä mukaisesti. 1. Yhteistoiminnan peruspuitteet Häiriötön tila ja selvärajainen aika muodostavat dialogisen ohjauksen perustan. Ohjaajan oma mielenrauha ja levollisuus on DON -kohtaamisissa tarvittavan havainnoinnin olennainen edellytys. Myös opiskelijalle on luotava mahdollisimman hyvät edellytykset rauhoittua usein paljonkin tunteita herättävien asioiden käsittelyyn. 2. Havainnoiva yhteistoiminta Opiskelijan suuntaaminen havainnoimaan omia toimintatapojaan ja niiden tuottamia ongelmia arjessa on dialogisen ohjauksen ja neuvonnan ydinprosessi. Sen ”raaka-aineena” on opiskelijan oma puhe, joka toteutuu vapaimmillaan silloin, kun hän kokee vuorovaikutuksen turvalliseksi. Ohjaajan taitoa on luoda sellaiset olosuhteet, että opiskelija välttyy joutumasta hankalaan asetelmaan, kuten vaativaan, kontrolloivaan tai syyttävään ilmapiiriin. 3. Itsehavainnon laatu Itsehavainnon kehittyminen on ohjauksen tärkeimpiä tavoitteita. Se on väline, jonka avulla opiskelija voi käydä käsiksi ongelmiinsa aiemmasta poikkeavilla tavoilla. Ellei havaitse mitä tekee, ei voi ottaa teoistaan täyttä vastuuta. >> 15


16

Siksi itsehavainnon kehitys on myös toimijuuden perusedellytys. Monissa ohjaussuuntauksissa toimijuuden kehittymistä, voimautumista, pidetään auttamisen päätavoitteena. Ei kuitenkaan ole mahdollista ‘voimaannuttaa’ asiakasta ottamatta huomioon hänen itseymmärrystään ja sen kehittymistä.

hetkellä opiskelijan haluama tai toivoma asiain-

4. Toimintatapojen kuvaus Ohjaajan tehtävänä on tehdä opiskelijan toimintatapoja näkyviksi, auttaa häntä huomaamaan ne. Toimintatapojen muutoksen on sijoituttava opiskelijan lähikehityksen vyöhykkeelle, niin että muutos ei tunnu saavuttamattomalta vaan mahdolliselta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ohjaaja tuo uuden näkökulman opiskelijan itse havaitsemaan toimintaan.

siellä, missä liikahtaa”. Toimenpiteet kannattaa

5. Uusien, vaihtoehtoisten toimintatapojen kokeileminen käytännössä Opiskelijan itseymmärryksen lisääntyminen ei vielä riitä todellisen muutoksen toteutumiseen. Uutta toimintaa ja vaihtoehtoja on voitava kokeilla myös käytännössä. Ohjaajan on tärkeää rohkaista opiskelijaa tutkimaan parantuneen havainnoinnin varassa erilaisia käytännön tilanteita ja omia toimintatapojaan niissä.

tuskuntayhtymässä opiskelijoiden pedago-

6. Mahdolliset etenemissuunnat Opiskelijan lähikehityksen vyöhyke muodostaa eräänlaisen voimakentän. Sen sisällä on kullakin

Lisätietoja:

tila, mutta myös ne olosuhteet, joita hän pelkää tai pyrkii välttämään. On myös pyrkimyksiä, joita opiskelija haluaa toteuttaa, mutta joiden seuraukset eivät ole välittömästi myönteisiä vaan kielteisiä tai sietämättömiä. Dialogisen ohjauksen ja neuvonnan strateginen periaate on ”Työnnä ajoittaa ja suunnata siten, että opiskelijan on ne mahdollista toteuttaa ohjaajan avustuksella. Hankkeen aikana dialogisen ohjauksen ja neuvonnan peruskoulutuksen sai kymmenen henkilöä ja jatkokoulutuksen viisi henkilöä. Tämä joukko muodostaa kattavan verkoston, jonka tehtävänä on edistää ja kehittää DON -lähestymistapaa Pohjois-Karjalan koulugisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Vaikka tämä lähestymistapa on alun perin kehitetty terapiatyöhön, on sen sovelluksia mahdollista käyttää koulumaailmassa erityistilanteiden lisäksi jokaisen opiskelijan oppimisen esteiden voittamiseen ja elämänhallinnan kohentamiseen. Samalla on mahdollista edistää tasavertaisen, voimavaroja vapauttavan vuorovaikutuksen kulttuuria. Jouni Lehtimäki, jouni.lehtimaki@pkky.fi ja Marjut Sihvonen, marjut.sihvonen@pkky.fi


TOIMINTATAPOJEN MUUTOKSEN ON SIJOITUTTAVA OPISKELIJAN LÄHIKEHITYKSEN VYÖHYKKEELLE, NIIN ETTÄ MUUTOS EI TUNNU SAAVUTTAMATTOMALTA VAAN MAHDOLLISELTA. 17


18


Ryhmänohjausmateriaali Ryhmänohjaajan rooli opiskelijan oppimisen edistäjänä on korvaamaton. Ryhmänohjaaja huolehtii opintojen kokonaiskoordinaatiosta, henkilökohtaistamisesta, mahdollisten oppimisen ongelmien ratkomisesta sekä yleensäkin opiskelijan pedagogisesta hyvinvoinnista. Vaikka ryhmänohjaaja toimiikin tiiviissä yhteistyössä muun henkilöstön ja ennen kaikkea oppijan itsensä kanssa, on hänellä suurin vastuu koulutuksen onnistumisesta. Ryhmänohjaajan työkalupakissa on materiaalia ja välineitä ohjaustyön tueksi. Pakissa on myös yksilöohjaukseen soveltuvaa aineistoa. Pakki sisältää ryhmänohjauksen toteutussuunnitelmat PKKY:n ammattiopistoille ja kuvaukset ryhmänohjaajan roolista sekä tehtävistä. Hankkeiden aikana on ollut opettajille tarjolla useita aiheeseen liittyviä koulutustilaisuuksia. >> 19


Ryhmänohjaajan työkalupakki on Moodle-materiaalikurssi, jolle opiskelijat eivät kirjaudu. Materiaali jakaantuu nelj��än osaan. Yhteisen osan aineisto on tarkoitettu kaikille opintovuosille ja sitä käytetään opiskelijoiden opintovaiheen mukaan. Muut materiaalit on suunnattu aina kyseiselle opintovuodelle. Opettaja/ohjaaja voi siirtää aineistoa omille kursseilleen sähköisesti tai monistaa aineistoa opiskelijoille. Hän voi muokata tehtäviä ja aineistoja parhaaksi katsomallaan tavalla opiskelijoitaan varten.

RYHMÄNOHJAAJAN ROOLI OPISKELIJAN OPPIMISEN EDISTÄJÄNÄ ON KORVAAMATON.

YHTEINEN OSA, MATERIAALI KAIKILLE OPINTOVUOSILLE Ryhmänohjauksen aineiston yhteinen osa sisältää opintoihin, opiskeluyhteisöön ja -ympäristöön liittyvää materiaalia, joka on tarkoitettu kaikille opintovuosille. Yhteisen osan aineistoa käytetään opiskelijoiden opintovaiheen mukaan.

RYHMÄNOHJAUS OPINTOJEN ERI VAIHEISSA 1. opintovuosi: Minä oppijana ja ammattialallani Ensimmäisen opintovuoden materiaali sisältää opiskelemaan oppimiseen, ryhmässä toimimiseen ja ammatti-identiteetin kehittymiseen liittyvää aineistoa. Ryhmänohjauksessa on keskeistä >> 20


se, että opiskelijoita ohjataan oppimaan opiskelemista, ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan, etsimään itselleen sopivia opiskelustrategioita, suunnittelemaan opintojaan ja asettamaan opiskelussaan tavoitteita. Opiskelijoita ohjataan ottamaan vastaan ja antamaan palautetta sekä arvioimaan itseään. Opiskelijat tutustuvat muihin opiskelijoihin ja opettelevat toimimaan vastuullisesti ryhmän jäsenenä. He perehtyvät ohjatusti omaan ammattialaansa sekä sen toimijoihin ja heidän ammatti-identiteettinsä alkaa kehittyä. 2. opintovuosi: Ammattilaisena kehittyminen, teemana hyvinvointi Toisen opintovuoden materiaali sisältää elämänhallintaa ja hyvinvointia sekä ammatillista kehittymistä käsittelevää aineistoa. Ryhmänohjauksessa korostuu työkyky ja opinnoissa jaksaminen. Työkykyä ylläpidetään keskittymällä huolehtimaan omasta fyysisestä ja psyykkisestä jaksamisesta. Aihealueisiin kuuluvia teemoja käsitellään yhdessä ryhmänohjaustunneilla. Opiskelijoiden ammatillinen kasvu jatkuu ja heitä ohjataan siinä. 3. opintovuosi: Ammattilaisena kehittyminen, teemana tulevaisuuteen suuntautuminen Opintojen päättövuoden aineisto sisältää materiaalia, jonka avulla vahvistetaan opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja työelämään/jatko-opintoi-

hin suuntautumista sekä ammatilliseen kasvuun liittyvää aineistoa. Päättövuoden ryhmänohjauksessa opiskelijoita ohjataan tutkinnon loppuun suorittamisessa (valmistumiseen liittyvät asiat) sekä valmennetaan ja ohjataan työelämään ja/tai jatko-opintoihin. Keskeistä on ohjata opiskelijoita tulevaisuuden suunnittelussa, valmentaa heitä urasuunnitteluun ja ohjata heitä siinä. Ryhmänohjauksen toteutussuunnitelmat Ryhmänohjausmateriaali sisältää työkalupakin lisäksi ryhmänohjauksen toteutussuunnitelmat, joiden tarkoituksena on tasalaatuistaa ryhmänohjaustoimintaa kaikissa koulutuksen järjestäjän oppilaitosyksiköissä. Toteutussuunnitelmissa esitetään järjestelyt, joissa tutkintokohtaisen opetussuunnitelman ammattitaitovaatimukset/ tavoitteet konkretisoidaan opetukseksi. Ryhmänohjauksen toteutukset sisältyvät ammatillisten opintojen toteutuksiin ja kirjataan osaksi niitä. Toteutussuunnitelmapohjaan ovat opintovuosittain kirjoitettuina ryhmänohjauksen toteutuksen nimi, tavoitteet, sisältö, toteutus, oppimateriaali, ajoitus ja vastuuopettajat. Käytännön toteutukset suunnitellaan oppilaitoskohtaisesti / yksikkökohtaisesti / tutkintokohtaisesti / ryhmäkohtaisesti. Lisätietoja: Raakel Martikainen, raakel.martikainen@pkky.fi 21


22


Työnhakuvalmiudet Työelämään (ja jatkokoulutukseen) orientoituminen on koko ammatillisen koulutuksen ajan kestävä prosessi, johon osallistuvat opiskelijan apuna kaikki opettajat ja soveltuvin osin oppilaitoksen muu henkilöstö. Työnhakuvalmiuksia edistämään ja jatko-opintoihin suuntautumista helpottamaan on hankkeiden aikana kehitetty Ammattiura-kurssi, joka toimii Moodle-alustalla. Kurssi on interaktiivinen eli mahdollistaa opiskelijan ja opettajan keskinäisen tiedonvaihdon verkossa. >> 23


Ammattiura-kurssi koostuu seuraavista osista 1. Oman osaamisen tunnistaminen, jossa katse suunnataan omiin vahvuuksiin ja kehittämistarpeisiin erilaisten tehtävien avulla 2. Työnhaun asiakirjat, jonka sisältönä ovat hakemus, ansioluettelo ja ns. avoin hakemus eli oman osaamisen markkinointikirje

tymisen ja työurien hallinnan tukeminen. Tähän pyritään opettamalla tietoja, taitoja ja asenteellisia valmiuksia, jotka koskevat työnhakua, työhön kiinnittymistä ja elinikäistä oppimista. Ohjelma palvelee myös opiskelijoiden orientoitumista työssäoppimisjaksoille sekä niihin kohdistuvien asenteiden, ajatusten ja tunteiden käsittelyä.

3. Työnhakumenetelmät, jossa tutustutaan lukuisiin väyliin hakea työtä; mukana on myös hanketyönä tehty työpaikkahaastatteluvideo 4. Työelämän pelisäännöt, jossa käydään läpi niin työlainsäädäntöä kuin työyhteisötaitojakin 5. Jatko-opiskelu, jossa tutkitaan korkeakoulu- ja aikuiskoulutusvaihtoehtoja 6. Jatkosuunnitelma, joka laaditaan opintojen loppuvaiheessa Kiinteästi Ammattiura-kurssiin liittyy myös Työterveyslaitoksella kehitetty Koulutuksesta työhön -intensiivikurssi, jonka tavoitteena on toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista valmistuvien opiskelijoiden hyvinvoinnin, työllis24

Lisätietoja: Kaija Mattila, kaija.mattila@pkky.fi


Lisätietoja: Opinto-ohjaajat ja erity isopettajat Ammattiopisto Joensuu Palvelut sekä Joensuu Tekniikka ja Kulttuuri

Hakijan opas ja rekrypäivä Avuksi peruskoulun päättäville sekä heidän vanhemmilleen ja opinto-ohjaajilleen tuotettiin vuosittain päivitettävä Hakijan opas. Oppaan sisältönä on PKKY:ssä kunakin vuonna haussa oleva ammatillinen koulutus ja se tiivistää valtakunnallisen hakuoppaan alueelliseksi, helpommin lähestyttäväksi. Lisäksi oppaassa on tietoa yhteishausta, valintakokeista ja ammatillisten opintojen luonteesta yleensä. Hakijan opas on saanut hyvää palautetta nuorisolta ja heidän kanssaan toimivilta aikuisilta. Oppaan ilme on raikas ja nuorekas ja sen luettavuus on todettu hyväksi. Paperiversion lisäksi opas on haun aikana verkkolehtimuodossa PKKY:n sivuilla. Hankkeen jälkeen hakijan oppaan tietojen päivityksestä ja julkaisusta vastaa koulutuskuntayhtymän viestintä- ja markkinointitiimi. Nuorten alavalinnan tueksi on PKKY:n internetsivuilla myös leikkimielisiä ammatinvalintapelejä, jotka tutustuttavat koulutustarjontaan, sekä P-K:n Kauppakamarin Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalaan työyhteisöistä -hankkeessa tuotetut ammattitaitokortit. Pääosin koulutuksen loppuvaiheeseen sijoittuva rekrypäivä yhdistää työvoimaa tarvitsevat yritykset ja muut työyhteisöt sekä työtä hakevat nuoret ammattilaiset. Päivän rakenne on ollut kahtalainen: toisaalta työnantajien ja jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten messujenkaltainen esittäytyminen ja toisaalta työhallinnon ja jatko-oppilaitosten infotilaisuudet auditorioympäristössä. Työnantajia on Joensuussa järjestettyihin rekrypäiviin saapunut myös Pohjois-Karjalan ulkopuolelta, esimerkiksi pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajat ovat olleet innolla mukana. Pikkuhiljaa myös Itä-Suomen alueen teolliset työpaikat ovat löytäneet tämän mahdollisuuden hankkia tarvitsemaansa työvoimaa ja markkinoida yritystään nuorille. 25


26


Oppilaitoksen sisäinen moniammatillinen yhteistyö ja ohjausosaamisen kehittäminen Viimeisten vuosien aikana opinto-ohjaus on kehittynyt yksilökeskeisestä, opinto-ohjaajan yksinomaisesta toiminnasta koko oppilaitosta koskevaksi toiminnaksi. Nykyisin katsotaan yleisesti, että opintoohjaajalla on koordinaattorin ja muun henkilökunnan tukijan ja ohjaajan rooli. Myös oman työn ja työyhteisön kehittäminen nähdään usein opintoohjaajan tehtäväksi.

>> 27


Työyhteisöjen kehittäminen vaatii kuitenkin pitkäjänteisyyttä ja uudenlaisen, avoimen keskustelu- ja toimintakulttuurin luomista oppilaitoksiin. Myös opiskelijahuollon merkitys ammatillisessa koulutuksessa on kasvanut huomattavasti menneen vuosikymmenen aikana. Opiskelijahuollon tavoitteiden saavuttaminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä, joka on koko oppilaitoksen tehtävä. Tämä koko toimintaympäristön huomioon ottava näkökulman muutos on haastanut perinteisen opettajan roolin ratkaista ongelmat luokkahuoneen sisällä. Seija Koskelan väitöstutkimus on kertomus siitä, miten AmmattiUra-hankkeiden avulla kehitettiin oppilaitosten sisäistä moniammatillista yhteistyötä sekä lisättiin henkilökunnan ohjausosaamista. Tutkimus ei ole arvio hankkeesta, vaan subjektiivinen narratiivi kehittämisprosessista, tutkijan henkilökohtainen näkemys siitä, mitä kolmen vuoden aikana tapahtui. Tutkimuksen lähestymistapa oli toimintatutkimuksellinen: tutkimukseen osallistuneet henkilöt ottivat osaa tutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Tutkimuksessa keskeisintä oli toiminta, jonka aikana muutosta saattoi tapahtua sekä osallistujissa että toimintaympäristössä. 28

Tutkimus lähti liikkeelle opiskelijahuollon eri asiantuntijaryhmien haastatteluilla, joita tarkastelemalla esiin nousi moniammatilliseen yhteistyöhön sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Osa tekijöistä (mm. yhteinen kieli, avoimuus vuorovaikutuksessa, yhteiset palaveriajat) oli yhteistyötä edistäviä, osa tekijöistä (mm. yksintekemisen eetos, puutteelliset vuorovaikutustaidot, aikapula) taas ehkäisi tai vaikeutti yhteistyötä. AmmattiUra -hankkeissa oli mahdollisuus järjestää erilaisia koulutustilaisuuksia, joilla voitiin vahvistaa edistäviä tekijöitä ja toisaalta myös vähentää yhteistyötä ehkäiseviä tekijöitä. Hankkeessa oli myös mahdollista kehittää uusia käytäntöjä, joilla voitiin edistää yhteistyötä ja lisätä ohjausosaamista (ks. toisaalla tässä julkaisussa ryhmänohjauksen toteutussuunnitelmasta). Toteutuneisiin koulutustilaisuuksiin osallistuneilta henkilöiltä kysyttiin heidän näkemyksiään


koulutusten vaikutuksista heidän omaan toimintaansa sekä oppilaitosten toimintaan ja yhteistyökäytäntöihin. Vastausten perusteella voidaan todeta, että moniammatillinen yhteistyö on erittäin haastavaa. Asiantuntijuuden lisäksi siinä edellytetään vuorovaikutustaitoja sekä kykyä ratkaista ongelmia yhdessä. Tavoitteena tulee olla osallistujien yhteinen kieli, oman asiantuntemuksen rajojen ylittäminen ja sitä kautta jaettu asiantuntijuus. Koulun toimintakulttuuri on perinteisesti perustunut yksin tekemiselle ja tämän autonomian menettämistä pelätään. Voidaan myös nähdä, että oman työn kehittämistä tapahtuu vain silloin, kun kehittäminen koetaan itseä hyödyttäväksi. Muussa tapauksessa muutosvastarinta ja erilaiset defensiiviset mekanismit estävät kehittämistyötä. Kehittämistyön aikana voitiin myös havaita, että monissa oppilaitoksissa opiskelijahuoltoryhmien toiminta oli ko-operatiivista: työhön osallistuvilla oli yhteinen ongelma, joka hoidettiin työnjaon puitteissa. Tavoitteena olisi kuitenkin ollut kollaboraatio, jossa yhteistyöllä olisi voitu rakentaa yhteistä ymmärrystä. Jossain määrin oli myös nähtävissä, että henkilöstö oli huonosti sitoutunut opiskelijahuollon tavoitteisiin. Wengerin käsittein voidaan puhua esineellistymisen ja osallistumisen prosessien epätasapainosta. Institutionaalisissa ympäristöissä suuri osa käy-

tännön työhön kuuluvasta esineellistymisestä tulee työntekijöiden yhteisön ulkopuolelta eli työntekijät ovat harvoin luomassa kaikkia niitä toimintaohjeita ja lomakkeita, joita heidän tulee käyttää. AmmattiUra-hankkeiden järjestämissä koulutustilaisuuksissa voitiin vielä havaita, että koulutus kasaantuu: osa henkilöstöstä osallistuu innokkaasti, mutta osa jättäytyy koulutuksen ulkopuolelle. Tässä voisi peräänkuuluttaa myös esimiehen vastuuta ja merkitystä. Kehityskeskustelut ovat oiva tilaisuus vaikuttaa henkilöstön koulutushalukkuuteen ja -tarpeeseen. Moniammatillisen yhteistyön onnistuminen vaatii yhteisen kielen, yhteiset käsitteet ja tulkinnan. Tutkimus osoitti, että varsinkin suurissa koulutusorganisaatioissa kehittämistyö ja muutosten aikaansaaminen on hidasta. Tavoitteena tulisikin olla, että työyhteisön jäsenet itse kehittävät omaa yhteisöään ja silloin hitaasti kiiruhtaminen lienee paras vaihtoehto. Näin jokainen yhteisön jäsen ehtii tottua muutokseen ja uusiin käytäntöihin. Voidaan ajatella, että kehittämistyössä tärkeintä on aikaansaada muutoksia asenteissa. Vain sitä kautta muutoksia voi tapahtua myös käyttäytymisessä. Lisätietoja: Seija Koskela, seija.koskela@pkky.fi 29


30


Oppimisstudio ja työpainotteinen perustutkinnon suorittaminen Oppimisstudiotoimintaa on kehitetty ja mallinnettu erityisesti Ammattiopisto Lieksassa, mutta sieltä käsin periaatteita on levitetty myös muualle PKKY:ään. Oppimisstudiopalvelut on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on oppimisvaikeuksia, lukivaikeutta, sosiaalisia ongelmia tai psyykkisiä ongelmia. Oppimisstudion palveluita ovat opintojen ohjaus ja suunnittelu pienryhmäopetus  samanaikaisopetus  ohjaus henkilökohtainen  luki- ja matematiikkatestit >> 31


palvelut opiskelijahuollon  • opiskelijahuoltoryhmät • henkilökohtaiset keskustelut • kriisitilanteiden käsittelyt • jatko-ohjaus muihin palveluihin oppimisstudiojaksot • silloin kun opinnot eivät etene luokassa • yksilöllinen suunnitelma • tarvittaessa ohjaus pajajaksolle rästipaja 

Lisäksi oppimisstudio palvelee maahanmuuttajaopiskelijoita, Lieksassa kohderyhmänä ovat olleet pääsääntöisesti venäjänkieliset opiskelijat. Tulevaisuuden haasteena on pohtia ja tarjota palvelumuotoja myös muille maahanmuuttajaopiskelijoille. Oppimisstudion henkilökunta tekee jatkuvaa yhteistyötä oppilaitoksen henkilökunnan kanssa. Oppilaitoksen ulkopuolisia yhteistyötahoja ovat Kajastus-paja, sosiaalitoimi, perheneuvola, mielenterveystoimisto ja työ- ja elinkeinotoimisto. Oppimisstudiotoimintaan on liittynyt saumattomasti myös työpainotteinen perustutkinnon suorittaminen, esimerkkicasena liiketalouden perustutkinto, joka perinteisesti on ollut valtaosin teoriapainotteista luokkaopiskelua. Työpainotteisuus on tarkoittanut tavoitteista ja arvioinnin kriteereistä tinkimätöntä, mutta oppimisympä32

ristöiltään ja -menetelmiltään erilaista tutkinnon suorittamista. Uusi muoto on vaatinut koko opettajajoukon saumatonta yhteistä suunnittelua ja toimintaa, mutta on samalla antanut myös kauniin palkinnon: opiskelija valmistui! Lisätietoja: Irene Martiskainen, irene.martiskainen@pkky.fi ja Kirsi Vänskä, kirsi.vanska@pkky.fi

Lisäksi kehitimme Opiskelijahuoltoryhmien toimintaa Ohjausta kirjasto- ja tietopalveluissa Tuettua työssäoppimista Sosiaali- ja terveysalan valintaprosessia Koulutuskokeiluja nuorille ja TET- ja muita tutustumisjaksoja peruskoululaisille Opintojen orientaatiojaksoja aloittaville opiskelijoille Opiskelijoiden ryhmäytymistä Oppilaitosten työelämäyhteyksiä; myös yritysten tutustumista oppilaitosarkeen TE-toimistoyhteistyötä Työllistymisen monimuotoisia vaihtoehtoja Uutta ohjauskulttuuria Opiskelijoiden työyhteisötaitoja


RÄSTIPAJAT Myös ammatillisessa koulutuksessa pyritään oppimistilanteita muotoilemaan yhä yksilöllisemmiksi. Kaikkien opiskelijoiden oppiminen ei noudata samaa rytmiä; myös elämäntilanteet vaihtelevat ja edellyttävät vaihtoehtoisia osaamisen kehittämis- ja osoittamistapoja. Yhtenä ratkaisuna ja henkilökohtaistamisen keinona ovat toimineet eri oppilaitoksissa kokeillut ja kehitetyt rästipajat. Rästipajoissa on voinut suorittaa pienryhmissä hieman viilemään jääneitä opintoja; monesti myös itseä kiinnostavammalla tavalla. Sekä ammatillisia opintoja että ns. yleisaineita eli ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opintoja on voinut suorittaa koulupäivän aikana tai jälkeen, jopa lauantaisin. Itse asiassa hotelli- ja ravintola- ja cateringalan lauantaipajat ovat olleet opiskelijoiden suosiossa; onhan alan työviikkokin yleisesti viikonloppuja sisältävä. Rästipajojen tarkoituksena on tukea opiskelijoiden valmistumista ohjeajassa ja ehkäistä opintojen turhaa keskeyttämistä.

OPISKELIJOIDEN VAPAA-AJAN TOIMINTA Vaikka hankkeiden päätavoitteet ovatkin olleet opintojen sujuvuus, valmistuminen ja opintojen jälkeinen työllistyminen tai jatko-opintoihin sijoittuminen, on opiskelijoiden tauko- ja vapaa-ajan toiminnan tukeminen nähty yhtenä pedagogista hyvinvointia vahvistavana ja siten myös päätavoitteita edistävänä tekijänä. Asuntolatoimintaan liittyvän ohjauksen ja vapaa-ajan aktiviteettien lisääminen sekä koulupäivän taukotoimintojen kehittäminen samoin kuin opiskelijat huomioivan esteettisen ympäristön kehittäminen ovat myös pienimuotoisesti toteutuneet hankkeissa.

33


LÄMPIMÄT KIITOKSET HYVÄSTÄ JA EDELLEEN VAHVISTUVASTA YHTEISTYÖSTÄ Joensuun seudun, Pielisen Karjalan ja Keski-Karjalan työ- ja elinkeinotoimistoille sekä lukuisille yrityksille Pohjois-Karjalassa ja muualla. Kiitokset myös rahoittajalle, P-K:n ELY-keskukselle ja siellä erityisesti EU-koordinaattori Sirpa Catalanolle koko hankkeen mahdollistamisesta ja hyvässä yhteishengessä sujuneesta viranomaisohjauksesta. Erityinen ilo on ollut työskennellä keskustelevan ja asiantuntevan ohjausryhmän kanssa. Ohjausryhmän jäsenet, varsinkin puheenjohtaja Mervi Lätti, ovat antaneet aikaansa ja valoisaa energiaansa hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen ja arvioimiseen. Ruusuinen kiitos myös ajankohdan muille itäsuomalaisten hankkeiden toimijoille antoisasta ja idearikkaasta yhteistyöstä: Venttiili-hanke / Etelä-Savon Koulutus Oy; Urakompassi-hanke / 34

Ammattiopisto Luovi ja Pohjois-Karjalan työllisyysfoorumi -hanke / Itä-Suomen yliopisto sekä PKKY:ssä samaan aikaan toimineiden TUO -, Opimme Euroopassa -, Verkko-opisto - ja Nuorten Tuki -hankkeiden väelle hyvistä neuvoista, työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja arjen myötäelämisestä! Monet kiitokset myös PKKY:n oppilaitosten rehtoreille ja muille hankkeen tavoitteita edistäneille henkilöille sekä Yhteisten palveluiden koko henkilöstölle, erityisesti henkilöstöhallinnolle ja tietohallinnolle! Suuri kiitos kuuluu myös suunnittelujohtaja Veli Mäkiselle kannustavasta yhteistyöstä sekä hankeassistenteille Sari Porkalle ja Jaana Keinäselle aina ymmärtäväisestä ja myönteisestä työotteesta ja avusta!


RUUSUINEN KIITOS KAIKILLE TOIMIJOILLE! AmmattiUra-hankkeissa työskenteli erilaisissa kehittämistehtävissä vuosina 2008– 2011 yhteensä lähes 60 henkilöä. Jotkut toimivat kokoaikaisina, toiset taas tarkkaan täsmennetyn, lyhytaikaisen kehittämisteeman parissa, muutamat useita vuosia osa-aikaisesti. Kaikkien työpanos on ollut yhtä tärkeä osa kokonaisuutta.

Aalto Arja Alanne Ilkka Björkman Mia Halonen Minna Harinen Aino Heikkinen Marko K Hämäläinen Mervi Härkönen Sari Junninen Pekka Jyrkinen Marja-Liisa Kaikko Timo Karjalainen Mari Karkiainen Linnea Kettunen Anne-Mari Kortelainen Anne Koskela Seija Kukkasniemi Mika Kurkinen Eine Kärkkäinen Timo Lahti Anneli

Lappalainen Raija Lehtimäki Jouni Malinen Kari Malinen Tarja Martikainen Raakel Martiskainen Irene Mattila Kaija Mattila Paula Miettinen Marjo Mutanen Suvi Naukkarinen Taimi Nikkinen Iiris Nykyri Kaisa Oinonen Marja-Riitta Pehkonen Elsa Petterberg-Putkinen Eija Peuhkurinen Anna-Liisa Piiroinen Pia Remes Marja-Leena Rysä Risto

Saarelma-Laakkonen Eeva Saari-Järvelin Tuula Saikkonen Leena Salmelainen Kirsi Seppänen Lotta Sihvonen Marjut Sinkko Minna Sirén Kaisa Tanskanen Mirja Tanskanen Sinikka Tervo Teuvo Toroskainen Pirjo Utriainen Sirpa Vanhatalo Anja Vartiainen-Gomez Tuija Vornanen Tero Vänskä Kirsi Wasenius Tarmo

35



AmmattiURA -hankkeet 2008-2011