kolmessa käynnissä olevassa hankkeessa heikkoutena tai uhkana todettiinkin olevan johdon pitkäjänteisen tuen puute. Johdon tuen puute saattoi liittyä myös muihin heikkouksina esitettyihin seikkoihin. Kahdessa hankkeessa mainittiin irrallisuus organisaation kehittämistavoitteista, samoin kahdessa mainittiin lyhyt hankeaika suurten tavoitteiden saavuttamiseen. Kahdessa hankkeessa todettiin, että hankkeen tuottamia malleja oli vaikea kuvata muille. Näin, vaikka toisaalta mallia lähtökohtaisesti pidettiin toimivana ja helppokäyttöisenä. Hankkeissa näyttäytyikin eräänlainen kahtiajako: toisaalta oli hankkeen ”sisäpiirin” innostus, kieli ja ymmärrys asiasta, ja toisaalta taas oli hankkeen ulkopuolisten vaikeus täysin sisäistää, mistä on kyse ja miten asia linkittyy muuhun toimintaan. Yhdessä hankkeessa tuotiin lisäksi esille oppilaitoksissa esiintyvä kilpailu saman teeman ympärillä toimivien kesken. Toisaalta mahdollisuutena koettiin eri projektien toimintamallien yhdistäminen. Yksi käynnissä olevista hankkeista oli toimintaympäristöltään erilainen kuin muut, ja hankkeessa oli joitain erityisiä kyseiseen kontekstiin linkittyviä haasteita ja uhkakuvia.
heidät tiiviimmin mukaan kehittämistyöhön heti alusta saakka. Opettajien saaminen mukaan toimintaan voisi olla osaltaan yksi ratkaisu myös vähäisiksi koettuun henkilöresursointiin. Yksi päättynyt hanke toi esille hanketarjonnan runsauden ja siitä johtuvan kilpailun. Hyvienkin menetelmien pelättiin häviävän laajaan tarjontaan. Kaikissa käynnissä olevissa hankkeissa hyvien käytäntöjen hyödyt mainittiin vahvuuksina. Hankkeiden nähtiin toimivan ennaltaehkäisevästi, ja niiden sanottiin olevan opiskelijalähtöisiä tai yhteiskunnallisesti merkittäviä. Hanketoimijat kokivat tekevänsä merkityksellistä ja tärkeää työtä. Kahdessa käynnissä olevassa hankkeessa kuvattiin olevan hyvät ja laajat verkostot sekä sitoutuneet ja aktiiviset toimijat. Näistä kahdesta vain toisessa mainittiin erikseen vahvuutena se, että mukana oli paljon opetus- ja ohjaushenkilöstöä eli käytännön toimijoita oppilaitoksista. Kyseisessä hankkeessa tuotiin esille myös hyvä ohjausryhmä. Hyvien yhteistyökumppaneiden toivottiin osaltaan innostavan myös oman organisaation johtoa aktivoitumaan asialle. Peräti
Monikulttuurisuus-hankkeet Taulukko
5.
Yhteenveto Monikulttuurisuus-hankkeiden juurtumisesta hankelomakkeiden perusteella
Monikulttuurisuus – 5 hanketta, joista tiedonkeruuvaiheessa 1 käynnissä ja 4 päättynyt Samalle viivalle – monikulttuuriset nuoret paremmin eväin työelämään
Käynnissä
Hankelomakkeessa ei kuvattu juurtumista
Parempaan alkuun
Päättynyt
Tutustuttamista toteutetaan perustyössä; verkkokurssi käytössä oppilaitoksissa, kysyntää muuallekin; opettajan opas jää käyttöön Moodle-alustalle
Roti 2
Päättynyt
Hankkeen tukihenkilötoiminta on jatkunut vapaaehtoistyönä hankkeessa mukana olleiden toimintana.
Maahanmuuttajanuorten VaSkooli
Päättynyt
Koulutustakuumalli juurtunut ja sitä päivitetään; kielikoejärjestelyt käytössä yhdessä oppilaitoksessa; PLP ei sellaisenaan käytössä, idea käytössä toisen mallin kehittämisessä; JASKO:n järjestämismalli ja sisältö muuttuneet; POJO-opinnot jatkuvat iltalukiossa; Koulutusinfot jatkuvat, vetovastuu siirtynyt oppilaitoksen ulkopuolelle; Viranomaisvanhempainilta juurtunut yhdessä oppilaitoksessa; Kaveria ei jätetä, yhteinen haku ja nivelvaihetiimi juurtuneet; Yhteistyö etsivän nuorisotyön kanssa jatkunut, mutta nyt jatko katkolla; Opetus- ja ohjaushenkilöstön työkäytännöistä suurin osa juurtunut, osa lisätty opetussuunnitelmiin; Koulutus- ja tukimateriaalista itsearviointilomaketta käytetään vaihtelevasti
MONNI – Monikulttuurisempi koulu
Päättynyt
Materiaali ladattavissa verkkosivuilta. Kouluille tiedotettu mahdollisuudesta hankkia salasana ja tulostaa materiaali. Yläasteille kehitettyjä hyviä käytäntöjä pyritään levittämään muihin oppilaitoksiin.
19