Page 1

Aerobiciä A erobiciä aaivoille ivoille Sattuuko S attuuko sselkään? elkään? PA R E M M A N T YÖ Y Ö PÄ I VÄ N P U O L E S TA TA

RENTOUDU R RE NTOU NT OUDU OU D T DU TUOLISSA UO UOLI OL LIISS SA

Pätkätyön P ätkätyön ssankarit ankarit

04#09

Näin N äin hurmaat h urmaat yyleisösi leisösi POWERPOINT PO OWE ERP RPOIINT N K KURIIN URIIIN UR

Säästä S äästä ssetelieduilla! etelieduilla!

TYYLIÄ ILMAN PUKUA HERÄTYS! KELLOT TESTISSÄ TARVITAANKO TÄTÄ KOKOUSTA? HYVÄ KAHVI / PAHA KAHVI LOIHDI LOUNAS TÖISSÄ

Vietkö V ietkö ssinäkin inäkin työkavereita työkavereita kkotiisi? otiisi?


erto.ďŹ


Rakastatko työtäsi?

ASIAT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN.


Aerobiciä A erobiciä aaivoille ivoille Sattuuko S attuuko sselkään? elkään? PA R E M M A N T YÖ Ö PÄ I VÄ N P U O L E S TA TA

RENTOUDU RENT RE NTOU NT OUDU OU DU TUOLISSA TUO U LI L SS S SA

PätkätyÜn P ätkätyÜn ssankarit ankarit

04#09

Näin N äin hurmaat h urmaat yyleisÜsi leisÜsi POWERPOINT POWE PO WE ERPOI RPOIINT RP N KURIIN KUR K URII UR IIN II N

Säästä S äästä ssetelieduilla! etelieduilla!

TYYLIĂ„ ILMAN PUKUA HERĂ„TYS! KELLOT TESTISSĂ„ TARVITAANKO TĂ„TĂ„ KOKOUSTA? HYVĂ„ KAHVI / PAHA KAHVI LOIHDI LOUNAS TĂ–ISSĂ„

VietkÜ V ietkÜ ssinäkin inäkin ttyÜkavereita yÜkavereita kkotiisi? otiisi?

PĂ„Ă„TOIMITTAJA PETTERI KANKKUNEN TOIMITUSPĂ„Ă„LLIKKĂ– ARJA KUITTINEN ULKOASU KATJU ARO / WWW.BOTH.FI KIRJOITTAJAT TIMO HAIKARAINEN, HASSE HĂ„RKĂ–NEN, ANTTI ISOKANGAS, JUHA ITKONEN, OUTI KAARTAMO, HELI KARHUMĂ„KI, PASI KOSTIAINEN, VILLE RAIVIO, SUVI RĂœSTER, OLLI SULOPUISTO, ELINA VENESMĂ„KI, SUSANNA VILJANEN, ULLA-MAIJA VILMI KUVAAJAT JA KUVITTAJAT SAMULI KARALA, HANNA KOIKKALAINEN, JUHO KUVA, MIKKO LEHTIMĂ„KI, SANNA PAANANEN, PIETARI POSTI, KATI RAPIA, HEIKKI RAUTIO, SAMI REPO, SAC MAGIQUE, SAMI TIRKKONEN, JUSSI VIERIMAA, ANNA VIRTANEN

16 Anneli Ikonen

TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT

(oik.) ja Kristiina Mustasilta ystävystyivät tyÜssä ja ratsun selässä.

ASEMAMIEHENKATU 4 00520 HELSINKI P. (09) 61323204 F. (09) 6132 3202 WWW.TOIMILEHTI.FI TOIMI@ERTO.FI MEDIAMYYNTI MIRKKA AHO, P. (09) 6132 3264

8 TĂ„R K E I N TĂ„ TYĂ–S SĂ„

Päivi Asola välittää iloa asiakkaille 9 PA L AV E R I T PA R E MMIKS I

Kirkas päämäärä auttaa 1 6 EL Ä M Ä Ä PÄTK I S SÄ

Kolme erilaista suhdetta pätkätyÜhÜn 2 8 L A A D I U N E L M A E S IT YS !

Hyvä PowerPoint-esitys kertoo vähän, tarpeellista ja konkreettista 4 3 UU S I A L K U

Mette Nyman, 6 vuotta

kroppa & nuppi 1 2 J U M P PA A A I VO I L L E

Aivosi ilahtuvat pienestä treenistä 4

toimi n Âş 4 2009

13 HE RĂ„T YS HE L PO M MAKSI

Haluaisitko herätä linnunlauluun?

ihmissuhteet

10 KULKEEKO TYĂ– GEENEISSĂ„?

Kaija ja Satu Raatikainen ovat tarkkoja tyÜssään 11 KÄVE LE TO IMIS TOSSA

Kolme neljästä kommunikoi mieluiten kasvotusten 2 0 KO LLEGA S TA YS TÄVÄKSI

TyÜssä ystävystyminen vähentää stressiä ja helpottaa tyÜntekoa

omat rahat

14 SĂ„ Ă„ S TĂ–Ă„ S E T E L IE DUILLA

TyÜnantajan tarjoama setelietu kannattaa käyttää

ruoka & juoma

JULKAISIJA ERITYISALOJEN TOIMIHENKILĂ–LIITTO ERTO RY

31 KYLMĂ„ LOUN AS KĂ„TEVĂ„STI

Esivalmistelulla lounas syntyy nopeasti tÜissäkin

tila & tyyli

REPRO TERO VALKONEN / FAKTOR PAINOPAIKKA FORSSAN KIRJAPAINO, FORSSA 2009

33 TYYLIĂ„ ILM AN PUKUA

AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JĂ„SEN

Yhdistä etiketin mukaista ja epämuodollista

ISSN 0783-9693

+ VAKIOT 6 TOIMI OIKEIN

Kysy asiantuntijoiltamme 15 KOTILĂ„KSYT

Antti Isokangas miettii ilmaisuuden olemusta 36 TYĂ–HUON EELTA

Juha Itkosen tyĂśtilaa kuvaa kauhun tasapaino 37 ERTON JĂ„RJESTĂ–SIV UT

Liite

Vahvista selkää vaikka tyÜtuolilla! Ota myÜs selvää, miten paita pysyy rypyttÜmänä laukussa. ANANEN

oma ura

KANNEN KUVA SAMULI KARALA, TYYLI HEIDI-MARIKA URPALAINEN MEIKKI&HIUKSET ANNIKA MUUKKONEN

{ 04#2009 sisällys }


{ pääkirjoitus }

Miksi minulla ei ole työystäviä? Työkavereiden välisen ystävyyden eteen saa tehdä tosissaan töitä. Varsinkin silloin, kun kaikki kahvitauot vietetään virtuaalikahvilassa.

K

ollega lähetti minulle ka- mää erossa muusta elämästäni – eikä edes veripyynnön Facebookissa. siitä, ettei töissä olisi ollut hyviä tyyppejä. Mistä siis kiikastaa? No voi hemmetti – kas kun ei tupsahtanut kotiovelle lauantai-saunan aikaan! TEKEMÄMME kyselytutkimuksen muJos en hyväksy häntä ka- kaan joka toisen toimihenkilön elämän tärveriksi, hän varmaan imaisee rokat nokkaan keimmät ystävyyssuhteet ovat muodostuja töissä tulee kiusallisia tilanteita. Jos taas neet työpaikalla. Työystävykset tapaavat hyväksyn, en voi enää juluseimmin ravintolassa tai kaista siellä kaikkia hauskobaarissa ja juttelevat siellä Miten ystävystyä, ja pieruvitsejä. Ja missä sittyöpaikan ihmissuhteista. ten marisen työasioista? Kuulostaa kivalta. kun kahvitauot Tulevaisuudessa työtä tehkatoavat? dään entistä enemmän josOLEN OLLUT VIIDESSÄ eri sain muualla kuin työpaityöpaikassa. Yhdestäkään ei ole syntynyt pysyviä, läheisiä ystävyyssuh- kalla. Työkavereita tavataan kasvokkain teita. Ystäväni ovat lapsuudesta, kouluajoil- vain harvoin, ehkä vain projektin aloitus- ja ta ja vanhoista harrastuksista. Yliopiston päätöspalaverissa. Suomessa tehty työ tujälkeen portti suljettiin, teljettiin ja avain lee keskittymään palveluihin, joissa työntekijä on suoraan tekemisissä asiakkaiden hukkui. Tajusin asian, kun suunnittelin vieraslistaa kanssa. Vuorovaikutustaidot tulevat olemaan kohäihimme viisi vuotta sitten. Kyse ei ole tietoisesta valinnasta – en halua pitää työelä- vinta valuuttaa työmarkkinoilla. Oman elä-

män markkinoilla kasvaa ystävystymisen taidon merkitys. MUTTA MITEN YSTÄVYSTYÄ

töissä, kun yhteiset kahvitauot ja käytäväkeskustelut katoavat työpäivästä? Käy niin, että jos et osaa kohdata ja hurmata ihmisiä tietoverkoissa, et pian pääse kohtaamaan heitä ollenkaan. Minulla ei ole työystäviä, koska en ole tehnyt työtä ystävyyden eteen. En maalla, en verkossa. Seuraavan viikonvaihteen aikana aion muuttaa tilanteen. Ensin panen lempilevyni soimaan lujalle ja korkkaan viinipullon. Sitten päivitän ja aktivoin virtuaaliset profiilini ja lähettelen täysin estoitta kaveripyyntöjä kaikille vanhoille työkavereille. Portti on auki – tervetuloa elämääni! Q

Petteri Kankkunen Päätoimittaja

tekijältä TOIMITTAJA

OUTI KAARTAMO

Käsi mittaa kahvia pannuun, toinen silittää paitaa ja kolmas kirjoittaa juttua lehteen, vaakatasossa. Ihanaa olla kotona, tällä kertaa. Kolmen hengissä pysytyn freelancer-vuoden jälkeen olen antanut itseni jäädä aamulla sänkyyn – tai missä läppärini sattuu milloinkin heräämään. Avokonttorissa karaistunut keskittymiskyky sallii työn tekemisen kahviloissa, julkisissa liikennevälineissä, sukulaistädin kuplassa, marjametsällä, eläintarhassa, tunisialaisessa hotellihuoneessa, tylsistyneen pienen terrierin seurassa. Kaunis maisema inspiroi ajattelemiseen, vaihtuva maisema vielä enemmän.

toimi nº 4 2009 5


{ Toimi oikein } T O I M I - L E H D E N A S I A N T U N T I J AT VA S TA AVAT L U K I J O I D E N K Y S Y M Y K S I I N HANNA HARVIMA

TIMO HAIKARAINEN

JUHA-PEKKA AIRO

PIRTA AALTONEN

OTK, on Toimihenkilöliitto ERTOn lakimies.

LitM, on personal trainer ja urheiluvalmentaja.

PsM, on psykoterapeutti ja Mercuri Urvalin konsultti.

FM, on HRM Partnersin uravalmentaja.

RALF SUND

VTM, on STTK:n talouspoliittinen asiantuntija.

Korvaukset laissa

4. Tee aloite, että toimintatapaa muutetaan

?

kirjoita meille

Työnantajamme on esittänyt, että ylityökorvaukset olisi hyvä jättää veloittamatta, jotta firma pysyisi pystyssä. Onko tämä laillista?

» Toimi-lehti / ERTO Asemamiehenkatu 4 00520 Helsinki » toimi@erto.fi

Vähissä varoissa VASTAUS: Ylityökorvausten maksaminen perustuu työaikalakiin. Laki ei anna mahdollisuutta sopia ylityökorvauksista laista poiketen. Tämä tarkoittaa sitä, että jos työntekijä tekee ylitöitä, ne on korvattava lain tai mahdollisen työehtosopimuksen määräämällä tavalla. Työnantajalla ei siis ole oikeutta ehdottaa maksamatta jättämistä, koska työntekijän ja työnantajan välinen sopimus asiasta olisi lain vastainen. Jos työnantaja ei enää suostu maksamaan ylityökorvauksia, ota yhteyttä ammattiliittoon. Luovien säästöideoiden pohtiminen on

jotenkin. Muutos voi koskea kokouspaikkaa tai -aikaa, istumajärjestystä, agendaa tai vaikka tarjoiluja. Pieni konkreettinen muutos voi pistää henkisetkin kivet vierimään. Kaikkien on myös hyvä pitää mielessä, että pelisäännötkin ovat tärkeitä: ajallaan saapuminen, läsnäolo sähköpostien selaamisen tai kännykkäviestittelyn sijasta. Juha-Pekka Airo

Eloa kokouksiin

Jumppaa olohuoneeseen

?

?

Istun työssäni paljon työTöiden jälkeen en jaksa ryhmissä ja haluaisin saada lähteä kuntoilemaan. Voiniihin enemmän eloa. Kuinsin tehdä pientä liikuntaa ka saisin muut innostumaan? samalla, kun katson televisiota. Vielä energiaa Mikä olisi sopivaa telkankatseVASTAUS: Tässä muutama ajatus: lujumppaa näyttöpäätetyön1. Tutkaile omaa tunnetilaasi ryhmässä – tekijälle? vetääkö tunnelma sinutkin passiiviseksi?

Kunnonkohottaja

VASTAUS:

”Tee aloite, että

työryhmän toimintatapaa muutetaan jotenkin.” kuitenkin varsin suotavaa, jotta esimerkiksi irtisanomisilta vältytään. Teidän kannattaakin yhdessä työnantajan kanssa miettiä, millä muilla keinoilla säästöjä voitaisiin saavuttaa. Keinoja voivat olla esimerkiksi turhien matkojen karsiminen ja toiminnan tehostaminen siten, että ylitöiden tarve vähenisi. Hanna Harvima 6

toimi n º 4 2009

Mieti, miten voisit piristää työskentelyä. Olemalla itse innostunut, vaikka tunnelmat ovatkin harmaat? Tekemällä jotain yllättävää tai totutusta poikkeavaa? 3. Kerro ääneen, mitä ajattelet työskentelystä ja sen puutuneisuudesta. Kannattaa puhua omista ajatuksista ja tunteista ja välttää muiden syyttelyä tai kritisoimista. 2.

Televisiojumpan avuksi kannattaa hankkia kuminauha ja jumppapallo, joilla voit treenata istumatyössä uinahtavia keskivartalon ja yläselän lihaksia jopa yhtä aikaa. Istu jumppapallon päälle ja tartu kuminauhaan hieman hartioita leveämmällä otteella. Nosta kädet suoriksi eteen. Vedä käsiä suorina taaksepäin, kunnes kuminauha osuu rintakehään. Toista liike 10–15 kertaa. Kuminauhavedon välissä voit tehdä 30– 60 sekunnin venytyksiä rintalihaksille ja lonkan koukistajille: Ota käsistä kiinni selän takana ja nosta niitä rauhallisesti ylöspäin, kunnes tunnet venytyksen rintakehässä. Lonkan koukistajien venyttämiseksi asetu lattialle toinen polvi maassa, toinen jalka koukussa edessä. Tuo lantiota eteenpäin, kunnes tunnet venytyksen takimmaisessa jalassa. Tee venytys molemmin puolin. Timo Haikarainen


Auto työpaikalta

?

Olen miettinyt, kannattaisiko minun neuvotella itselleni palkankorotuksen sijasta leasing-auto. Miten voisin laskea, kannattaako se vai ei?

”Voisiko toimintaa tehostaa, jotta ylitöiden tarve vähenisi?”

SAC MAGIQUE

Huono matikkapää VASTAUS: Palkankorotuksen vaihtamisessa autoetuun vaikuttaa moni asia. Arvot näyttelevät suurta roolia, eikä asiaa voi ratkaista yksin taskulaskimella. Oletetaan, että vapaan autoedun verotusarvo ja puuttumaan jäävä palkankorotus ovat samansuuruisia, esimerkiksi 1200 euroa kuukaudessa. Tällöin käteen jäävä ansio verrattuna palkankorotukseen pienenee (50 %:n rajavero-oletuksella) noin 1200 euroa. Tälle pitäisi saada riittävä vastine vapaa-ajan autoilulla. Mikäli sinulla on talviasuttava kesämökki yli 300 kilometrin päässä, harrastuksiin kuuluu laskettelu, ja perheessä on lapsia, joilla on ajokortti, autoetu voittaa palkankorotuksen. Ympäristön kannalta autoetu ”kannustaa” nurinkuriseen käyttäytymiseen: Julkisia liikennevälineitä ei silloin kannata käyttää, vaan kaiken liikkumisen tulee tapahtua autolla. Ralf Sund

CV tekeillä

?

Mitkä koulutukset kannattaa laittaa CV:hen? Laitanko enää edes ylioppilastutkintoa, kun olen sen jälkeen suorittanut ammattitutkinnon? Työnhakija VASTAUS:

Ansioluettelosi on tärkeä osa ensivaikutelmaa. Se on eräänlainen myyntiesite, jonka tulee olla kiinnostava, tarkka ja konkreettinen. Koulutustausta on olennainen perustieto, ja usein työnhakijalta edellytetäänkin tietyn tasoista tutkintoa.

Vaikka ammattitutkintosi onkin tuoreempi, sinun kannattaa silti mainita myös ylioppilastutkinto. Se on hyvä lisä, jolla voit erottua eduksesi. Jatkokoulutuskursseista voit kertoa ansioluettelosi lopussa otsikolla ”Muu koulutus”. Niistä rekrytoija saa kuvan siitä, kuinka olet ylläpitänyt ja kehittänyt ammattitaitoasi. Jos täydennyskoulutuksia on paljon, voit ryhmitellä niitä laajemmiksi kokonaisuuksiksi (esimerkiksi ”useita yrityksen sisäisiä markkinoinnin ja myynnin kursseja”). Seikkaperäisiä luetteloita tarvitaan harvoin; koulutuksen nimi, järjestäjä ja suoritusvuosi riittävät. Pirta Aaltonen toimi nº 4 2009 7


{ oma ura }

T O I M I H E N K I L Ö L A I T T A A A S I A T T Ä R KE YS J Ä R J E S T Y K S E E N TEKSTI OUTI KAARTAMO KUVA JUSSI VIERIMAA

Päivi Asola, 46:

Tärkeintä työssäni on... TYÖSKENTELEN kuntokeskusvastaavana eli suunnittelen aikataulut, vedän tunteja, teen jäsensopimuksia, hoidan asiakaspalvelua, kastelen kukkia ja mietin, mitä teemme viiden vuoden kuluttua. Toimenkuvani on laaja, koska yritys on pieni. Tällä alalla on harvinaista, että joku on näin pitkään samassa paikassa. Aluksi soitimme musiikkia itse äänitetyiltä c-kaseteilta eikä ohjaajilla ollut mikrofoneja. Tärkeintä on ilo, joka syntyy asiakassuhteista. Meillä on asiakkaita kolmessa ikäpolvessa. On kivaa, kun

1978 Perunannostotöitä Merimaskussa 1979–1981 Kioski- ja grillimyyjä, Samppalinnan maauimala ja Turun kauppatori 1981–1982 Huoltotyöntekijä ja hotellisiivooja, Varissuon huolto ja Maarianhamina 1983–1990 Sairaanhoitaja ja erikoissairaanhoitaja 1987– Kuntokeskusvastaava, Nautilus Kuntokeskus Turku

2019

”Jos terveyttä riittää ja olen hengissä, saatan olla edelleen samassa työpaikassa. Voin tehdä myös hoitoalan töitä, olla kaupan kassalla, kukkakaupassa tai leipoa ihmisille kakkuja.”

8

toimi n º 4 2009

asiakkaat kaivavat lompakostaan lapsenlapsensa kuvan nähtäväksi. Ryhmäliikuntaan liittyy yhteenkuulumisen tunnetta. Teen kaikkeni sen eteen, että oma iloni tarttuu asiakkaisiin. On ihanaa nähdä jonkun nauttivan tunnista täysin siemauksin. Ikävintä on työehtosopimuksen puuttuminen. Ala on vielä lapsenkengissä. Minun pitäisi ajaa asioitani, mutta en ole sen tyyppinen. Olin aiemmin erikoissairaanhoitaja ja ammatinvaihtoni takia olen hävinnyt rahassa kaksi omakotitaloa. Se on kuitenkin oma valintani. Q


KOONNUT

{ oma ura }

PETTERI KANKKUNEN

kuinka... VÄ LTÄT T I E T O Ä H K Y N

TIESITKÖ, ETTÄ INFORMAATION

Älä anna ajatuksen lentää ulos aiheesta.

Palaverit paremmiksi Kokoukset voivat olla hedelmällisiä ja ytimekkäitä, kun pidät päämäärän kirkkaana. ONKO PALAVERI TODELLA

tarpeen? Mie- osanottajien lähteä, kun heidän asiansa on ti ensin, voiko päämäärän saavuttaa muil- käsitelty. la keinoin. Paras syy kokouksen pitämiseen Älä salli asiasta lipsumista. Kun kokoukon se, että haluat ihmisten olevan vuorovai- sessa nousee esiin aihealueen ulkopuolisia kutuksessa keskenään. Jokainen kysymys ei ideoita, aseta ne ”parkkiruutuun”. Ne siis vaadi ryhmäpäätöksentekoa. kirjataan erilliseen paperiin Meneekö jaaritteluksi? Määmyöhempää käsittelyä varAseta rittele selkeä tavoite kokoukten, mutta niihin ei käytetä ulkopuoliset selle. Keskity päätösten tekeaikaa nyt. asiat miseen ja vaadi, että kaikki Pidä seisova kokous. Kutsupistavat raportointiaan viisu osallistujat tilaan, jossa ei parkkiruutuun. me aikojen tapahtumista. ole tuoleja. Kun kaikki seisoOletko valmistautunut? Organisoi asiat, vat, työjärjestys tulee käsiteltyä ripeästi. Kulaadi täsmällinen työjärjestys ja mieti tark- kaan ei voi haaskata aikaa nojailuun ja aloilkaan, keitä todella tarvitaan paikalle. Salli leen asettumiseen. Q

Hyvä profiilikuva auttaa työnhaussa oman valok lokuvan laittamista internetin työnhaku- ja verkos kostoitumispalveluihin. Mutta millaisen? Pukeudu kuten pukeutuisit työhaastatteluun ja pidä ka kampaus ja meikki mahdollisimman yksinkertai taisina. Vaaleansiniset sävyt saavat useimpien iho näyttämään terveeltä. Päivitä kuvasi aina, ihon ku muutat tyyliäsi. Näin nimeäsi googlaavat kun eiv voi erehtyä henkilöstä. eivät

ALBERTO RUGGIERI / VEER

REKRYTOINTIAMMATTILAISET SUOSITTELEVAT REK

ylikuormitus vaikuttaa aivotoimintaasi niin, että kykysi analysoida asioita ja tehdä päätöksiä heikkenee huomattavasti? Tässä viisi vinkkiä, jotka keventävät kuormaasi. 1 Aseta asiat tärkeysjärjestykseen. 90 % vastaanottamastasi tiedosta on erittäin todennäköisesti hyödytöntä. Karsi tiedon määrää – olivat ne sitten ihmisiä, joita kuuntelet tai seuraamiasi medioita – ja luokittele aineisto tärkeyden mukaan. 2 Aseta rajat saapuvalle tietomäärälle. Jos maksimoit saapuvan tiedon määrän, saatat lisätä onnekkaiden sattumalöytöjen määrää, mutta haaskaat samalla aikaa alati kasvavan roskatiedon parissa. Vaikka kollegat seuraavat tiettyjä julkaisuja, se ei tarkoita, että sinun tarvitsisi. 3 Vapauta aikaa henkilökohtaisille keskusteluille. Kahdenkeskeiset keskustelut ovat paras tapa hankkia tietoa. Olipa tieto missä muodossa tahansa, se aina heijastaa toisen ihmisen ajattelua. Artikkelit eivät ole vuorovaikutteisia eivätkä henkilökohtaisia. Ihmiset ovat. 4 Vähän voi olla tarpeeksi. Lopeta tiedon vastaanottaminen heti, kun olet koonnut riittävän ja käytännöllisen määrän informaatiota. Hae tasapaino tyydyttävän ja riittävän tietomäärän välille. Jos pyrit täydellisyyteen, et koskaan saavuta tavoitettasi. 5 Kirkasta päämääräsi. Laajan alueen luotaaminen ei ole tiedonkeruun kannalta tarkoituksenmukaista. Voisi sanoa, että älä heitä verkkoja veteen vaan harppunoi. Tärkeintä on tiedostaa kokonaissuunta ja päättää, mitkä asiat ovat sinun työssäsi tärkeitä. 6 Älä infosaastuta itse. Informoi toisia kuten toivoisit itseäsi informoitavan. Ole selkeä ja lyhytsanainen aina kun mahdollista. Jos et ole, muodostat uhkan kanssaihmisten mentaaliselle ekologialle. Q

toimi nº 4 2009 9


{ ihmissuhteet } TEKSTI

K U L KE E KO T YÖ G E E N E I S S Ä ? ELINA VENESMÄKI KUVA SAMI TIRKKONEN

äiti kaija raatikainen, 56 Yo-merkonomi, Kunnon paikka -kuntoutuskeskuksen henkilöstösihteeri Siilinjärvellä

tytär satu raatikainen, 28 Ekonomi, Chasswheel-yrityksen asiakkuuspäällikkö Siilinjärvellä

Pilkut paikoilleen

Kaupallisella alalla tarkkuus on tarpeen. KAIJA RAATIKAINEN: Olen ollut tässä työpaikassa jo yli 30 vuotta. Tulin aikanaan kirjanpitäjän äitiyslomansijaiseksi ja silloin vielä ajattelin vaihtavani työpaikkaa pian. Sain kolme lasta ja jäinkin kuntoutumiskeskukselle töihin. Työpaikka on mukava ja työ pääosin tuttua. Vuoden aikana toimenkuvani on laajentunut henkilöstöasioiden hoitamisella. Työ on muuttunut monipuolisemmaksi, mikä on vielä lisännyt työmotivaatiota. Vastapainoa usein kiireiselle työlleni antaa yhteinen tanssiharrastuksemme. Olemme Satun kanssa tanssineet jo lähes kymmenen vuotta. Käyn latinos-tunneilla kol-

10

toimi n º 4 2009

me kertaa viikossa ja Satu useammin. Loppu vapaa-aika menee ay-toimintaan. Satu on lapsista vanhin, ja olemme hyvin samantyyppisiä. Samoin kuin minä, hän paneutuu työhönsä ja tekee kaiken niin täydellisesti kuin pystyy. Häneltä olen oppinut määrätietoisuutta. Satu on opettanut, että jos olen oikeassa, minun on pidettävä mielipiteestäni kiinni. SATU RAATIKAINEN:

Olen oppinut äidiltä tarkkuuden ja huolellisuuden. Tiedämme molemmat, että taloudellisella alalla kaikki pitää tehdä oikein. Äiti on aina sitoutunut työhön ja joustanut tarpeen mukaan.

Sama työmotivaatio ja -moraali on itselläni. Yrityksemme myy sähköpyörätuoleja, ja vastaan niiden myynnistä Ranskaan ja Italiaan. Äiti vaikutti varmasti uravalintaani. Seurasin hänen työtään ja ajattelin voivani tehdä jotain vastaavaa. Lukiossa laskelmoin myös, että kaupallinen koulutus avaa monta uravaihtoehtoa. Työmme ovat erilaisia. Äidin työ sisältää enemmän rutiineja, ja se tuntuu sopivan hänelle. Minä olen projektityyppisempi ihminen. Kun uusi projekti alkaa, saan uutta draivia. Koulutukseni on korkeampi, mutta äiti on kokenut ja vahva tuki työasioissa minulle vielä varmaan vuosien päästäkin. Q


KOONNEET

{ ihmissuhteet }

PETTERI KANKKUNEN JA ARJA KUITTINEN

Käy visiitillä naapurihuoneessa KANNATTAA VÄLILLÄ

Verkostoidu hyvätuloisiin TAANTUMA JA

lisääntynyt työttömyys tekevät meistä ahkerampia verkostoitujia. Ammatilliseen verkostoitumiseen erikoistuneen LinkedIn-verkkopalvelun käyttäjämäärä on kasvanut kahdessa vuodessa 14 miljoonasta 47 miljoonaan. Suomalaisia palvelussa on nyt reilut 170 000 ja uusia liittyy noin 4000 kuussa. Palvelu kiinnostaa etenkin hyvätuloisia. 60 % käyttäjistä ilmoittaa ansaitsevansa yli 63 000 euroa vuodessa. Palvelussa luotujen kontaktien määrä näyttää korreloivan tienestien kanssa. Yli 137 000 euroa tienaavilla on seitsemän kertaa todennäköisemmin yli 150 kontaktia kuin matalatuloisimmilla käyttäjillä. Q

irrottautua tietokoneelta ja näyttää naamaa työkaverin huoneessa, sillä tutkimuksen mukaan useimmat työtoverisi toivovat sitä. Kolme neljästä suomalaisesta pitää puhumista työpaikalla mieluisimpana viestintämuotona. Tulokset ilmenevät elokuussa julkaistusta kansainvälisestä kyselytutkimuksesta, jonka toteutti henkilöstöpalveluyritys Kelly Services. Tutkimukseen osallistui 100 000 vastaajaa Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta. Vain 15 prosenttia pitää sähköpostia ja muuta kirjallista viestintää parhaana tapana kommunikoida. Puhelinta ja chattia arvostaa eniten muutama prosentti. Q

”Koskaan ei ole liian myöhäistä alkaa arvostaa omia ja muiden tunteita.” MEDIVIREEN TYÖKYKYKESKUKSEN PSYKOLOGI ANTTI ARO

K I R J AV I I S A U T TA T U N T E I S TA

kuinka... S A AT T YÖ K AV E R I N R A P S U T TA M A A N S E L K Ä Ä S I

palveluksen toiselle ihmiselle, synnytät häneen velvollisuudentunteen tehdä sinulle vastapalvelus joskus tulevaisuudessa. Psykologien mukaan ihmisen mieli toimii luontaisesti näin. Mutta miten käy tekemäsi palveluksen arvolle, kun aika kuluu? Happaneeko se vai kypsyykö kuin viini? Käyttäytymistieteilijä Francis Flynn selvitti asiaa tutkimalla ison yrityksen asiakaspalvelijoiden keskistä työvuorojen vaihtamista ja tuuraamista. Flynnin havaintojen mukaan vastaus riippuu siitä, oletko palveluksen antaja vai vastaanottaja. Välittömästi jeesauksen jälkeen vastaanottaja arvostaa tekoa enemmän kuin palveluksen antaja. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän palveluksen arvo heikkenee vastaanottajan mielessä ja kasvaa antajan mielessä. Kun nyt palautat mieleesi mukavia asioita, joita ihmiset ovat sinulle tehneet, muista, että sinulla on luontainen taipumus vähätellä saamasi avun arvoa. Tee kunnon vastapalvelus, niin et vahingoita ihmissuhteitasi. Q AINA KUN TEET

E T TÄ S I K Ä L I

VEER, ISTOCKPHOTO

58 %

DANIEL GOLEMAN: TUNNEÄLY TYÖPAIKALLA

REIJO IKÄHEIMONEN: TUNNEÄLY – TERVETTÄ JÄRKEÄ

MIKAEL SAARINEN: TUNNE ÄLYSI – ÄLYÄ TUNTEVASI

”Todella älykkäästi voi toimia vain ihminen, joka hyväksyy omat tunteensa, tiedostaa ne ja osaa hallita niitä.”

”Ihmisten ykseyteen kuuluu voimakkaasti toisten ihmisten ymmärtäminen.”

”Tunneälykäs myyjä saa aikaan enemmän kauppaa ja tunneälykäs esimies saa tiiminsä toimimaan.”

suomalaisista kertoo kokeneensa sukupolvien välisiä konflikteja työpaikallaan. KELLY SERVICES KYSELYTUTKIMUS 2009

toimi nº 4 2009 11


{ kroppa & nuppi }

TEKSTI

ARJA KUITTINEN KUVITUS PAULIINA MÄKELÄ

10 min HARJOITTELE PÄÄTTELYÄ.

Vaikkapa tällä tarinalla: ”Ehdin töistä puoli kuuden junaan, joka saapuu kotiasemalleni kello kuusi. Mieheni tulee joka päivä autolla asemalle noutamaan minua kuudelta. Eräänä iltana lopetin työt aiemmin ja ehdin viiden junaan, joka on perillä puoli kuusi. Koska mieheni ei ollut vastassa, lähdin kävelemään kotiin. Mieheni lähti kotoa tavalliseen aikaan, näki minut kävelemässä, poimi kyytiin ja ajoi kotiin. Olimme kotona 15 minuuttia tavallista aikaisemmin. Kauanko ehdin kävellä?”

VASTAUS: Koska olimme säästäneet 15 minuuttia, juuri sen ajan häneltä vei ajaa kohtaamispaikastamme asemalle ja takaisin. Mieheni poimi minut kyytiin 7,5 minuuttia normaalia aiemmin eli 7,5 minuuttia vaille kuusi. Kävelin siis 30–7,5 minuuttia eli 22,5 minuuttia.

38 12

minuuttia jumppaa aivoille Töissä tarvitaan kykyä ratkaista asioita ja omaksua uutta nopeasti. Aivojen käyttövoimaa voi parantaa älytehtävillä.

2 min

6 min

20 min

KAIVELE MUISTILOKEROITASI.

TESTAA LÄHIMUISTIASI.

OPETTELE JOTAIN ULKOA.

Tee näistä yksi testi kerrallaan: Keksi viisi eläintä, jotka alkavat M-kirjaimella, viisi kukkaa, jotka alkavat K-kirjaimella tai viisi maata, jotka alkavat S-kirjaimella. Harjoitus sopii vaikkapa ajankuluksi työmatkalle.

Kirjoita 20 tai 30 sanaa, jotka voivat olla mitä vain perusmuodossa olevia sanoja kuten kahvi, uiminen tai nopea. Käytä kaksi minuuttia yrittäen painaa sanat mieleesi. Kirjoita sen jälkeen niistä kahden minuutin aikana niin monta kuin muistat.

Harjoittele runoa ja yritä lausua se ulkoa. Jatka samaa seuraavana päivänä ja kertaa tarvittaessa. Myös kielen opiskelu on aivoille hyvä haaste. Uuden kielen sijasta voi poimia tutun kielen vieraita sanoja ja kuulustella niitä itseltään.

toimi n º 4 2009


KOONNUT

{ kroppa & nuppi }

ARJA KUITTINEN

Kävelyllä kuntoon JOS BODYPUMP SISÄTILOISSA

Pitkää ikää! OPTIMISTISET NAISET ELÄVÄT

pidempään ja terveempinä kuin nurisevat. Amerikkalainen tutkimus osoittaa, että he sairastuvat vakaviin sairauksiin harvemmin ja kuolevat niihin harvemmin kuin pessimistit. Kyynisyys ja äkäisyys saattavat vaikuttaa elimistöön stressin kautta, kun taas optimismi antaa kropalle kykyä torjua vakavia sairauksia. Tutkimuksessa seurattiin yli kahdeksan vuotta lähes 100 000 naisen elämänasenteen ja elämäntapojen yhteyttä terveyteen. Seurannan aikana kymmenestätuhannesta optimistista kuoli 46 ja pessimististä 63. Naiset olivat 50–79-vuotiaita. Tutkimuksen julkaisi Circulation-lehti. Q

ei työpäivän jälkeen houkuta, löytyy helpompikin tapa kohottaa kuntoa. Kunto kohoaa jopa pelkällä kävelyllä. Kestävyyskuntoa nostaa kävely, joka hengästyttää ja aiheuttaa hikoilua. UKK-instituutti suosittelee ottamaan 10 000 askelta päivässä, mutta vasta 13 000 askeleella kunto alkaa kohota. Terveyden ja painonhallinnan edistämiseen riittää kohtuullinen vauhti ja päivittäinen vähintään puolen tunnin kävely, joka koostuu vähintään kymmenen minuutin pätkistä. Kävelyssä kroppa saa myös toimistopäivän jälkeen happea. Kävely on suomalaisten suosituin liikuntaharrastus. Q

”Kun uskottelet itsellesi olevasi energinen, alat toimia sen mukaisesti.” FIT.FI, SYYSKUU 2009

T YÖ A A M U N H E R ÄT TÄ J ÄT

kuinka... S U H TA U T U A K A H V I I N

kaiken. Mahtavaa! Se suojaa maksasyövältä, helpottaa astman oireita ja pienentää riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen. Päivittäinen kahvittelu pitää dementiaa loitolla, ja paljon kittaava on paremmassa suojassa myös Parkinsonin taudilta. Sydäntaudinkin riski vähenee. Työkyvyn kahvi vippaa taivaisiin, koska kofeiini kiihottaa keskushermostoa. Mutta kamalaa! Kahvi aiheuttaakin sairauksia. Yliannokset nostavat verenpainetta ja aiheuttavat rytmihäiriöitä. Monilta kofeiini vie yöunet, toisille aiheuttaa vatsavaivoja. Yli kaksi kupillista päivässä lisää keskenmenon riskiä. Paljon kahvia juoneilla iäkkäillä naisilla on muita enemmän osteoporoosia, koska kahvi heikentää kalsiumin imeytymistä. Erään tutkimuksen mukaan ahkera kahvinjuonti nakertaa jopa työtehoa, sillä syntyvä nestehukka heikentää suorituskykyä. Kofeiini voi myös vaikeuttaa tiimityötä, koska liika kofeiini lisää stressiä. Siis juodako vai eikö juoda? Q

KAHVI PARANTAA LÄHES

E T TÄ S I K Ä L I

ISTOCKPHOTO, VALMISTAJAT

7–8

VÄRISEVÄ HERÄTYSKELLO

SARASTUSVALO PHILIPS HF3461

HERÄTYSKELLO CLOCKY

Kytke ääni pois ja herää värinään tyynyn alla. Kurkkaa sisälämpötila näytöltä. 11, 90 €, Clas Ohlson.

Valoherätys on kiva idea, mutta ei herätä. Äänivaihtoehdoista lintua luulee oikeaksi. 99 €, tavaratalot.

Järkkyherätys. Muistuttaa Tähtien sotaa. Toisesta torkusta kello lähtee karkuun. 49,90 €, Pulju.net.

tunnin päivittäinen yöuni takaa parhaan suoriutumisen älyllisistä tehtävistä. TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS

toimi nº 4 2009 13


{ omat rahat }

TEKSTI HASSE HÄRKÖNEN KUVITUS ANNA VIRTANEN

Omavastuulla tai ilman

Setelietu tarkoittaa selvää säästöä Työnantajan tarjoamat seteliedut ovat työntekijälle verovapaa etu, jota kannattaa käyttää. Seteliedun voi tarjota yhtä hyvin suuri kuin pienikin työpaikka. SETELEIDEN KAUTTA TYÖNANTAJA

tukee rahallisesti työntekijöiden vapaa-ajan virkistäytymistä. Liikuntapaikkoihin maksuvälineeksi kelpaavia seteleitä on ollut tarjolla jo yli kymmenen vuotta. Viime vuosina niiden rinnalle on tullut kulttuuritapahtumiin kelpaavia seteleitä. Lounasseteli puolestaan laskee työajan ruokailun hintaa. Jos omassa työpaikassa ei setelietuja vielä ole, kuka tahansa voi ehdottaa niiden käyttöönottoa esimerkiksi henkilöstöpäällikölle. Työntekijät voivat myös itse vinkata sete14

toimi n º 4 2009

lipalveluita markkinoivalle yritykselle, että heidän työpaikkaansa voisi ottaa yhteyttä. Yrityksen koko ei vaikuta seteleiden tarjoamiseen, vaan ne voidaan ottaa käyttöön yhtä hyvin pienyrityksessä kuin tuhansien työntekijöiden pörssiyhtiössä. Työnantajan kannalta on tietenkin edullista, jos työntekijät pitävät itsensä kunnossa. Työnantaja voi tukea henkilöstönsä virkistystoimintaa verovapaasti 400 eurolla vuodessa työntekijää kohden. Seteliedut liittyvät työsuhteeseen, minkä vuoksi ne ovat henkilökohtaisia. Q

OSA TYÖNANTAJISTA tarjoaa seteleitä vapaana työsuhde-etuna, jolloin ne eivät maksa työntekijälle mitään. Vaihtoehtoisesti työntekijä maksaa 20–50 prosentin omavastuuosuuden ja työnantaja loput. Setelit ovat verovapaa etu, joten niitä kannattaa käyttää. Jos työnantaja maksaa työntekijälle rahaa hänen harrastuksistaan antamia kuitteja vastaan, se taas katsotaan veronalaiseksi palkkatuloksi. Lounasseteli katsotaan luontoiseduksi. Työntekijä maksaa veroa 75 prosentista setelin nimellisarvosta. Jos lounassetelin arvo on esimerkiksi 8,20 euroa, veronalaista etua siitä on 6,15 euroa, josta työntekijä maksaa veroa oman tuloveroprosenttinsa mukaan. Jos työntekijän veroprosentti on 30, hän maksaa esimerkkisetelistä veroa 1,85 euroa. Reilu kahdeksan euron ateria maksaa työntekijälle siis alle kaksi euroa. Työnantaja voi myös periä työntekijältä korkeintaan 75 prosentin omavastuuosuuden lounassetelin nimellisarvosta. Silloin setelin verotusarvo työntekijälle laskee. Jos esimerkiksi 8,20 euron lounassetelistä peritään kahden euron omavastuu, se laskee verotusarvon 4,15 euroon, ja 30 prosentin tuloverolla työntekijä maksaa edusta veroa 1,25 euroa. Kun sekä omavastuu että vero otetaan huomioon, työntekijälle tulee siis kustannuksia yhteensä 3,25 euroa. Jos työnantaja perii lounassetelistä 75 prosentin omavastuun eli omavastuu kattaa koko verotusarvon, työntekijän ei enää tarvitse maksaa siitä veroa. Q

Työmatkaseteliä odotellessa budjetissaan esityksen, joka pyrkii tekemään vuodesta 2006 voimassa olleen julkisten kulkuvälineiden käyttöä tukevan työmatkaedun houkuttelevammaksi. Esitys vähentäisi sekä työnantajan että -tekijän kuluja. Osa palkasta muutettaisiin verottomaksi työmatkaeduksi, minkä lisäksi työntekijä saisi pienemmän tuloveroprosentin. Työmatkaetu voi tulla käyttöön työmatkasetelinä. Q HALLITUS ON ANTANUT


KO N S U L T T I A N T T I I S O K A N G A S L U KE E A M M A T T I K I R J A L L I S U U T T A ,

{ kotiläksyt }

J O T T A S I N U N E I T A R V I T S E.

Rahatta saa ja hevosella pääsee Bisnesmaailman kohuopas on samaa mieltä kuin äiti: Kaikki arvokas ei ole kallista.

A

merikkalaisen Wired-lehden päätoimittaja Chris Anderson julkaisi vuonna 2004 artikkelin The Long Tail, joka käsitteli digitaalisen jakelun synnyttämää vallankumousta. Kun levyjä myytiin levykaupoissa, kauppiaiden kannatti antaa rajallinen hyllytila levyille, joita myytiin eniten. Verkkokaupassa hyllytilaa on rajattomasti, kun digitaalisen tallentamisen ja jakelun kustannukset lähestyvät nollaa. Silloin kauppiaan ei kannata tarjota pelkkiä hittituotteita, vaan niin laaja valikoima kuin mahdollista. Laajentunut valikoima vaikuttaa myös kuluttajien valintoihin ja ajaa kysyntää ”pitkään häntään” eli jatkuvasti laajempaan joukkoon marginaalisempia kulttuurituotteita. Silloin Lauri Tähkän lisäksi ostetaan entistä enemmän sellomusiikkia ja Kauko Röyhkän varhaistuotantoa. Kaikki voittavat: kuluttaja, kauppias ja kulttuuri. Pari vuotta artikkelin ilmestymisen jälkeen Anderson laajensi sen menestyskirjaksi, joka teki ”pitkästä hännästä” yhden viime vuosien hoetuimmista bisnestermeistä. Nyt mies yrittää samaa temppua. Pari vuotta sitten Wiredlehdessä julkaistu ilmaista taloutta käsittelevä artikkeli on laajennettu kirjamuotoon nimellä Free: The Future of a Radical Price (Ilmainen: Radikaalin hinnan tulevaisuus). MYÖS FREE KERTOO digitaalisuuden vaikutuksista kulttuuriin ja kaupankäyntiin. Andersonin pääteesin mukaisesti vapaassa

kilpailutilanteessa tuotteiden ja palvelui- ta premium-versiosta pitää maksaa, kuten den hinta lähestyy yksikön rajakustannuk- vaikkapa verkon Flickr-kuvapalvelussa. Lisia eli sitä summaa, jonka yksi ylimääräi- säksi tulevat erilaiset ”ei-rahalliset” marknen tuote maksaa. Digitaalisen sisällön kinat, jotka ovat saaneet uutta potkua vertuotannossa ja jakelussa rajakustannus on kossa. Wikipedia-tekstien kirjoittaminen käytännössä nolla, sillä vaikka elokuvan ei pohjimmiltaan poikkea lainkaan vanhan tuottaminen maksaisi kuinka paljon, sen kansan kattotalkoista. digitaalinen kopioiminen on käytännössä ilmaista. Niinpä sen hintakin lähestyy nol- TOIMITTAJIEN TEKEMIEN KIRJOJEN onlaa. gelma on usein se, että kaikki kiinnostava Myös psykologialla on vaikutusta, sillä ku- on jo sanottu lehtijutuissa. The Long Tail luttajat suhtautuvat ilmaiseen tuotteeseen ai- -kirjaa ongelma ei vaivannut, sillä Andervan toisin kuin sellaiseen, joka maksaa edes son onnistui nostamaan pitkä häntä -teohyvin vähän. Tai kuten Anderson sanoo, on rian uudelle tasolle. olemassa vain kaksi hintaa: nolla ja jotain. Free-kirjaa ongelma vaivaa. Anderson on Tuotteen tai palvelun tarilmaisuuden evankeliujoaminen ilmaiseksi ei aimistaan niin innoissaan, Wikipedia-tekstien noastaan lisää kysyntää, ettei esimerkiksi vaivaukirjoittaminen vaan voi nostaa sen kokodu käsittelemään piratisei poikkea lainkaan naan uusiin sfääreihin. mia tekijänoikeudelliseMutta jos kaikki annena ongelmana. Haltioitukattotalkoista. taan ilmaiseksi, miten kuneisuuden tasosta kertoo kaan ansaitsee mitään? Ei kaikkea anneta- sekin, että sana Free on kirjoitettu läpi kirkaan. Kirjan parasta antia ovat Andersonin jan isolla alkukirjaimella, ikään kuin kyseesesittämät ansaintamallit ja tosielämän esi- sä olisi saksan kielen substantiivi tai se karmerkit, jotka osoittavat, että ilmaisuus on ol- vainen 1970-luvun rockbändi. lut keskuudessamme jo kauan ennen digiOlisi epäjohdonmukaista, jos kirjasta ei taalista vallankumousta. voisi nauttia ilmaiseksi. Kirjan pohjana toiToisinaan kuluttajalle tarjotaan jotain il- minut artikkeli on luettavissa Wired-lehmaiseksi siinä toivossa, että näyte saisi hä- den sivuilla ja ääniversiokin soi jonkin aikaa net ostamaan jotain: esimerkiksi reseptikir- maksuttomana Spotify-palvelun brittiversijoilla lisätään elintarvikkeiden menekkiä. ossa. Se, että jouduin maksamaan kovakanJoskus ilmainen palvelu rahoitetaan mai- tisesta kirjasta useita kymppejä, osoittaa nonnalla, kuten kaupalliset tv- ja radioase- kuitenkin todeksi Andersonin pilkkaaman mat ovat aina tehneet. ”Freemium”mallissa vanhan sanonnan: Ilmaista lounasta ei ole peruspalvelu tarjotaan ilmaiseksi, mut- olemassakaan. Q toimi nº 4 2009 15


”Pätkätöiden

kautta elämässä

säilyy tuoreus

ja

innostus”

Neljännes suomalaisista paiskii hommia määräaikaisena, osa-aikaisena tai vuokratyössä. Tapasimme kolme pätkätöiden konkaria. Yhdelle pätkätyö on valinta, toiselle välttämätön paha ja kolmannelle värikkäiden muistojen vaihe. TEKSTI

16

toimi n º 4 2009

HELI KARHUMÄKI KUVAT MIKKO LEHTIMÄKI


Timo Nerkko, 45 Seurakunnan nuorten aikuisten projektin vetäjä MITÄ OLEN OPPINUT PÄTKÄTÖISSÄ?

» Keskittymään olennaiseen. » Vastaanottamaan palautetta. » Sietämään epävarmuutta.

toimi nº 4 2009 17


H

elsinkiläinen projektityöntekijä Timo Nerkko on tietoisesti valinnut pätkätyöuran, koska haluaa säilyttää innostuksen työhönsä. ”Lähdin vuonna 2000 vakituisesta työstä ja sen jälkeen olen hoitanut viittä eri määräaikaispestiä. Niiden yhteinen punainen lanka on ammattikasvattajuus. Olin ollut 11 vuotta töissä Suomen Partiolaiset ry:n koulutussihteerinä, kun huomasin, että alan jumiutua kaavoihini, ja työyhteisö seuraa kyselemättä linjauksiani. Päätin vaihtaa työtä, jotta elämässä säilyy tuoreus ja innostus. Lähdin kahdeksi vuodeksi Vantaan Korson yläasteelle opettamaan uskontoa. Se oli hieno duuni, kaikki teinithän haluavat opiskella uskontoa sijaisen johdolla! Oli helmihetkiä, kun pääsi opettamaan ysiluokkalaisille nuorten ihmissuhdekurssia. Opetustyö sopi siihen elämänvaiheeseen, koska pääsin jo iltapäivällä kotiin hoitamaan lastamme, joka sairastaa synnynnäisen geenivirheen aiheuttamaa vakavaa sairautta. Kun sairauden kanssa alettiin pärjätä paremmin, jätin opettajan työt, ja lähdin vetämään Helsingin kaupungin ja seurakuntayhtymän Välitä vahvaksi -projektia. Projekti auttoi syrjäytyneitä isiä ja isoisiä vahvistamaan yhteyttä lapsiinsa ja lapsenlapsiinsa. Se oli mielenkiintoinen projekti, jossa monia jo katkenneita suhteita solmittiin uudelleen. Seuraavaksi lähdin maahanmuuttajien sijaishuollon projektiin, jossa toimin lastenkodissa ohjaajana. Tehtävänäni oli toimia luottoaikuisena nuorille. Huostaanottojen syyt ovat vaikeita, usein perheväki-

LAPUALAINEN KATI KARJANLAHTI

teki kuusi vuotta pätkätöitä, kunnes sai vakituisen viran terveysalalta. ”Olen unelmatyössä terveyskeskuksen sairaanhoitajana, mutta kauan tätä piti odottaa. Ennen vakituisen viran saamista tein kuuden vuoden aikana 120 erillistä sijaisuutta. Minusta piti ensin tulla matematiikanopettaja ja kävin Kauhavalla lukiota puoleen väliin. Sitten päätinkin ryhtyä sairaanhoitajaksi ja lähdin Kokkolan terveydenhuolto-oppilaitokseen. Valmistuin keskelle pahinta lamaa ja sairaanhoitajien työttömyyttä. Muutin Lapualle 1995 ja tein ensin kuukauden töitä traktorimuseossa, sitten vuoden uimahallin kahvilassa. Sitten pääsin hoitajaksi vanhusten pienkotiin. 2001 aukesi ovi terveyskeskukseen. Aika oli sellainen, että hoitajia haettiin jopa kahden tunnin sijaisuuksiin, ja minä otin kaikki, mitä oli tarjolla. Ajattelin, että pätkätöissäkin kokemus lisääntyy ja saan jalan oven väliin. Taloudellisesti se ei ollut kovin kannattavaa, koska lapset piti panna hoitoon ja pienetkin tulot söivät osan työttömyyskorvauksesta. Pätkätyössä oli kuitenkin puolensa. Sain olla paljon lasten kanssa kotona ja mukavaa vaihtelua arkeen. Kiersin sijaisena lähes kaikki terveyskeskuksen osastot. Keräsin laajan ammattitaidon, ja se on todellinen rikkaus, jonka arvo tuntuu vieläkin. Minä myös pidin vaihtelusta, ehdottomasti! Joskus kyllä tunsin itseni heittopussiksi, kun jouduin kesken päivänkin pariksi tunniksi vaihtamaan osastoa. Mutta olin sijaisuuksista onnellinen, sillä kaikilla ei ollut edes niitä. Moni lähti Ruotsiin tai vaihtoi alaa, mutta itse en koskaan harkinnut sellaista. Kun ajan mittaan sain työkokemusta, aloin olla sijaislistan eturivissä, kun paikkoja tulisi auki. Yksi haluamani toimi meni sivun suun, ja

”Sain olla paljon lasten kanssa kotona ja mukavaa vaihtelua arkeen.” valtaa tai päihteiden käyttöä, minkä vuoksi ohjaajilla pitäisi olla hyvä työnohjaus. Minä purin pahaa oloani juoksemalla pitkin rantoja. Opetuksen ja projektityön rinnalla olen toiminut opetushallituksen ammattitutkintotoimikunnassa, joka ottaa vastaan lasten ja nuorten erityisohjaajan sekä vapaa-ajan ohjaajan näyttötutkintoja. Työ on motivoivaa, sillä haluan olla varmistamassa alalle ammattilaisia. Nyt hoidan Vaasan suomalaisen seurakunnan nuorten aikuisten projektia, jonka tarkoituksena on kutsua ikäryhmää mukaan seurakunnan toimintaan. Tässä on apua partio- ja liikuntataustasta. Voin hyvin kutsua kenet tahansa pelaamaan vaikka sählyä. Tämän projektin suurin haaste minulle on ollut muutto Vaasaan, kauas perheestäni. Koko ajan joudun miettimään, miten hoidan isänä olemisen kahdelle kouluikäiselle tyttärelleni. Käyn joka toinen viikko Helsingissä pitkän viikonlopun, mutta perusikävä on koko ajan. Projekteittain työskentely vaatii sen, että sietää työskentelyn kankeaa aloitusta, epävarmoja asioita ja aina uusien ihmisten tapoihin tottumista. Alussa pitää tehdä pitkää työpäivää, jotta työ käynnistyy kunnolla. Monelle tällainen työ ei sopisi lainkaan. Iän lisääntyessä sitä miettii, pitäisikö hankkia vakituinen työ, mutta vielä ei ole tullut vastaan riittävän houkuttelevaa vaihtoehtoa. Pitää olla tekemisen palo, jottei leipäänny rutiineihin.” 18

toimi n º 4 2009

se oli suuri pettymys, mutta tiesin, että pian tulisi auki toinen. Sen voimalla kestin loput puoli vuotta, kunnes sain avautuneen toimen. Pätkätyön pahin puoli oli lomaetujen puute. Aina pätkän katketessa lomaoikeus meni ja kertynyt loma maksettiin rahana. Lapsille oli kurjaa, etten saanut puolisoni kanssa koskaan kunnollista yhteistä kesälomaa, viikko taisi olla ennätys. Jos kutsuttiin töihin, muut suunnitelmat saivat väistyä. Jollen olisi ottanut töitä vastaan, olisi löytynyt tilalle joku muu. Ei voinut suunnitella elämää eteenpäin. Sijaisten asema on onneksi nykyisin aivan erilainen. Meidän sijaiset ovat vakituisia varahenkilöitä, joilla on kuukausipalkka ja toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Sellaisesta ei minun aikanani vielä edes puhuttu. Kannatti odottaa kärsivällisesti. Työ on vaihtelevaa, työyhteisö hyvin johdettu ja asiakkaat tyytyväisiä. Pysyvä virka helpottaa työntekoa, koska omaa työtä voi nyt suunnitella. Taidan pysyä tässä tehtävässä eläkkeeseen saakka. Pätkätyö oli joskus stressaavaa, mutta se opetti paljon. Vakituisen työn saaminen ei muuttanut työtä, mutta se oli helpotus henkisesti.” TEUVALAINEN PÄIVI LAHTI-KUUSISTO hankkii alan tutkintoa si-

jaisuuksien sivussa, jotta saisi vihdoin vakituisen työpaikan.


Päivi Lahti-Kuusisto, 48 Toimittajan sijainen MITÄ OLEN OPPINUT PÄTKÄTÖISSÄ?

» En murehdi tulevaa. » Sopeudun nopeasti uusiin työpaikkoihin ja ihmistyyppeihin. » Tunnistan herkästi työyhteisön ilmapiirin.

Kati Karjanlahti, 36 Terveyskeskuksen vastaanotto- ja toimenpideosaston sairaanhoitaja MITÄ OLEN OPPINUT PÄTKÄTÖISSÄ?

» Monipuolisen ammattitaidon. » Tuntemaan koko sairaalan väen. » Nöyryyttä odottaa. ”Minulla oli lukiossa selvä ammattihaave. Halusin ulkomaantoimittajaksi, naispuoliseksi Erkki Toivaseksi, mutta elämä meni toisin. Asun edelleen synnyinpitäjässäni Teuvalla. Opiskelin lukion jälkeen sihteeriksi ja sain kivan työpaikan matkailuvaunutehtaan sihteerinä. Se onkin ollut ainut vakituinen työpaikkani. Kun yksikkö lopetettiin 1992, konserni maksoi meille työpaikan menettäneille yrittäjäkurssin. Tartuin heti tilaisuuteen. Perustin yrityksen ja valmistin parisen vuotta kalustefirmalle puutarhatuoleja ja -keinun kattoja. Sitten näin ilmoituksen: sanomalehti Pohjalainen haki avustajaa Suupohjan alueelle. Sovittiin tapaaminen toimittajan kanssa, ja hän sanoi, että kokeilepa tehdä juttu. Se kelpasi. Aloitin toimittajan työt avustajana. Tykkäsin hommasta mahdottomasti. Pian aloin saada myös määräaikaisia työsuhteita sijaisena, pisimmät kolmen kuukauden kesä-

lomituksia. Olen ollut eripituisia aikoja töissä Pohjalaisessa, Ilkassa ja Suupohjan Sanomissa. Henkilöhaastattelut ovat paras lajini, sillä olen kiinnostunut ihmisten elämäntarinoista. Erikoisalojani ovat käsityöt ja speedway. En ole perustanut freelance-yritystä, vaan teen määräaikaispätkiä verokirjalla. Tavoitteena on vakituinen toimittajan paikka. Tykkään tehdä töitä porukassa, ja työyhteisössä olen myös tehokkaimmillani. Vakipaikkaa odotellessa olen tehnyt myös hankehommia eri organisaatioille. Hoidin erästä kulttuurihanketta 2004–2006 ja vedin Teuvalla vajaan vuoden kestävän teatterihankkeen. Sen rinnalla hoidin Ilkan päätoimituksessa uutistoimittajan iltavuoroja. Työpäivän jälkeen ajoin Seinäjoelle 80 kilometriä ja yöllä takaisin. Välillä tein Teuvan aikuiskoulutuskeskukselle osa-aikahommia muun muassa kurssien markkinoinnissa, ja ahkeralle tekijälle on aina ollut tarjolla yhtä ja toista hommaa lisää. Mutta kaikki työt ovat olleet määräaikaisia. Työttömänä ei ole juurikaan tarvinnut olla, mutta olisi se kiva, kun voisi joskus suunnitella elämää laajemmin kuin kolmen kuukauden pätkissä. Olen hakenut suurin piirtein kaikkia tämän seudun toimittajan ja tiedottajan paikkoja, mutta työkokemus ei paljon auta, jos hakijoita on kymmeniä ja niistä puolet maistereita. Elän toivossa, että vakipaikka vielä napsahtaa kohdalleni. Luulisi tällaisen keski-ikäisen lapsettoman rouvan olevan työnantajille turvallinen valinta. Joskus kyllä pistää vihaksi, jos ei kutsuta edes haastatteluun. Kerran eräs nuori toimittaja kauhisteli työtodistusnippuani, että onko sulla niitä noin kauhea pino. No kyllähän niitä kertyy, kun tekee pätkää pätkän perään. Koska koulutus näyttää todella olevan avain vakituisiin töihin, olen alkanut opiskella avoimessa korkeakoulussa kirjoittamista. Opiskelu on innostavaa: kieliä, runoutta, näytelmäkirjallisuutta. Me keski-ikäiset naiset saamme keskustelua aikaan vaikka mistä. Kun täytän 50, taskussa ovat humanististen tieteiden kandidaatin paperit.” Q toimi nº 4 2009 19


20

toimi n ยบ 4 2009


Työtovereista tulee yhä useammin myös hyviä ystäviä. Mutta miten yhteinen työpaikka muovaa ystävyyssuhdetta? Entä kuinka ystävyys heijastuu työhön? Tuovatko ystävykset töihin mukanaan tekemisen meiningin vai löysän hengailun? TEKSTI

PASI KOSTIAINEN KUVAT SAMULI KARALA, HANNA KOIKKALAINEN

toimi nº 4 2009 21


H

evoset alkavat syyskuisena sunnuntaiaamuna olla valmiita lenkille. Valmiina ovat myös Anneli Ikonen ja Kristiina Mustasilta, työpaikalla toisiinsa tutustuneet ystävykset. Tunnin ratsastuslenkki espoolaisessa luonnossa on heille jo vakituinen harrastus. Ratsastus alkoi yhteisen työpaikan, silloisen TietoEnatorin, työpaikkakerhosta. Vuosia sitten ratsastamaan lähti samasta työporukasta useampikin, mutta jäljelle ovat jääneet vain Anneli ja Kristiina. Yhteys ei ole katkennut, vaikka Anneli vaihtoi kolme vuotta sitten työpaikkaa. ”Näemme lenkeillä vaikka mitä: hirviä, peuroja ja kettuja!”, Anneli kertoo noustessaan satulaan. Eläinhavaintojen ohessa ehtii tietysti puhua muustakin, myös työasioista. Molempia projektipäällikköjä sitoo vaitiolovelvollisuus, eikä asioista keskustella yksityiskohtaisesti. Samaa hommaa tekevä ymmärtää kuitenkin kiireet ja paineet. SUOMALAISET EIVÄT JOKO halua tai osaa

ohittaa työasioita työkaverin kanssa vapaa-ajalla: Toimi-lehden syyskuussa toteut-

”Ystävien ansiosta

töihin on ihan kiva palata

jopa lomalta.” taman kyselytutkimuksen mukaan jopa yhdeksän kymmenestä puhuu myös työasioista työystäviensä kanssa. Eniten puhuttavat työpaikan ajankohtaiset asiat ja ihmissuhteet. Anneli ja Kristiina eivät ole poikkeuksia, sillä työtoveruus jatkuu usein täysystävyyteen. Ystävän löytäminen työstä on jopa todennäköisempää kuin se, ettei työpaikalla ystävysty kenenkään kanssa. Jopa kaksi kolmesta pitää työn ulkopuolella yhteyttä nykyisen tai entisen työtoverinsa kanssa. Harvassa ovat ne, jotka eivät ole työn ulkopuolella tekemisissä kenenkään nykyisen tai edes entisen työtoverinsa kanssa.

Työssä muodostuneita ystävyyssuhteita ylläpidetään samaan tapaan kuin muitakin. Tyypillisimmin työtovereita tavataan työn ulkopuolella muutaman kerran vuodessa. Neljännes meistä tapailee työkavereita useamman kerran kuukaudessa. Ja kuten Annelilla ja Kristiinalla, selvällä enemmistöllä ystävyyssuhteet ovat jatkuneet jo vuosia. Kun paineet omalle ajankäytölle kasvavat jatkuvasti, jää yhä vähemmän aikaa kohdata ihmisiä ja tutustua heihin muualla kuin työn kautta. Kysyttäessä useimmat kertovat, että heidän nykyisistä tärkeimmistä ystävyyssuhteistaan useimmat ovat muodostuneet vasta työiässä.

EI MUTTA TÄÄLLÄ tosiaan sählätään! Reikäpallo pyörii, muovimailat heiluvat, ja paidat kastuvat hiestä Reaktorin sählyvuorolla. Työporukalle on varattu viikoittainen vuoro Töölön Urheilutaloon. Firman operatiivinen johtaja Timo Lukumaa hikoilee muiden mukana. Lukumaa on innoissaan. Hän tietää, että hyvä tiimihenki on yrityksen etu. ”On tärkeää, että asiantuntijamme tuntevat toisensa mahdollisimman hyvin ja luottavat toisiinsa. Silloin kommunikaatio pelaa ja hommat luistavat.” Lukumaa on oikeassa. Jopa kolme neljästä kokee, että oma viihtyminen töissä on kas-

YSTÄVYSTYMISEN EDUT

”Ystävystyminen on poistanut stressiä.” » ”On jotenkin turvallisempi olo.” » ”Saan työkaverilta henkistä tukea vai ke 22

toimi n º 4 2009


55

%

P I TÄ Ä VA PA A-A J A L L A Y H T E Y T TÄ 1 – 2 N Y K Y I S E N T YÖ K AV E R I N S A K A N S S A .

Anneli Ikonen ja Kristiina Mustasilta ehtivät ratsastaessa vaihtaa viimeiset kuulumiset.

TAPAAMME TYÖTOVERIN KANSSA VAPAA-AJALLA, KOSKA… 77 %

T U L E M M E H Y V I N TO I M E E N

23%

S E PA R A N TA A V I I H T Y M I S TÄ TÖ I S S Ä

7%

P Y S T Y M M E PA R H A I T E N J A K A M A A N T YÖA S I O I TA

4%

O P I N H Ä N E LT Ä A M M A T I L L I S E S T I

3%

EN EHDI TUTUSTUA MUIHIN

15%

M U U S TA S Y Y S TÄ

TYÖTOVERIEN YSTÄVYYSSUHTEET

79

%

P I TÄ Ä VA PA A-A J A L L A Y H T E Y T TÄ 1 – 5 E N T I S E N T YÖ K AV E R I N S A K A N S S A .

2009 -KYSELYTUTKIMUS

Toimi-lehden kyselytutkimukseen vastasi 639 ERTOn jäsentä. Vastaajista 85 % oli naisia. Lähes puolet vastaajista oli 45–54-vuotiaita ja työssä 10–100 hengen työpaikalla.

vanut työssä ystävystymisen ansiosta. Ystävyyssuhteiden puuttuminen puolestaan nakertaa 16 prosentin viihtymistä työssä. Joukkuehenkeä tarvitaan muuallakin kuin sählykentällä. Lukumaa uskoo, että työkavereiden keskeistä hyvää fiilistä luovat sählyn pelaamisen tapaiset, rutiineista poikkeavat kuviot. ”Pyrimme luomaan hyvät puitteet sille, että ihmiset tutustuvat toisiinsa.” Lukumaan mukaan Reaktor Innovationsin tapaisessa asiantuntijayhteisössä tiedon jakaminen ja muilta oppiminen on paras tapa kehittyä. Työnteko tapahtuu tiimeissä, tiiviissä yhteistyössä muiden kanssa. Ja ketkä luottaisivat toisiinsa paremmin kuin hyvät ystävät? Reaktor Innovations onkin palkittu mukavana työpaikkana. Tänä vuonna firma voitti toistamiseen Suomen paras työpaikka -palkinnon. Koko Euroopassa on kansainvälisen tutkimuksen mukaan vain yksi parempi työpaikka. Näkyisikö firman toimistossa, mistä ystävyyteen kannustava meininki muodostuu? Ei kai pelkästä sählystä? Ohjelmistoarkkitehti Juho Koponen ja vanhempi konsultti Ville Himberg työskentelevät vierekkäin. He ovat kuuluneet runsaan vuoden ajan samaan tiimiin. ”Ei me sitä ennen juuri juteltu. Mutta kun päästiin samaan tiimiin, huomattiin, että synkkaa aika hyvin”, Juho kertoo. Sen jälkeen kolmekymppiset miehet ovatkin viettäneet aikaa paljon yhdessä myös työn ulkopuolella. He asuvat lähekkäin, joten oluelle tai ostoksille on helppo lähteä kimpassa. ”Tehdään yhdessä kaikkia juttuja, mitä tämän ikäiset kundit nyt tekee”, Ville naurahtaa. Koponen ja Himberg puhuvat paljon työasioista. Ville Himbergin mukaan parhaat ideat syntyvät muutaman oluen jälkeen. Siitä hyötyy myös työnantaja, sillä yhdessä ratkotaan työhön liittyviä ongelmia. Hänen mukaansa on jo käynyt niin, että maanantaina on töissä palattu siihen, mitä on perjantain ja lauantain välisenä yönä keksitty. TYÖSSÄ YSTÄVYSTYNEIDEN SUOSITUIN

yhteinen vapaa-ajan viettotapa on nimenomaan syömässä tai baarissa käyminen. Suuri osa vaihtaa kuulumisia soittamalla tai meilaamalla. Monilla ystävyyteen kuuluu myös toisen kotona kyläilyä tai tapahtumissa käymistä. Koirakin voi käydä hoidossa työkaverilla.

vai keissa asioissa.” » ”Töihin on kiva mennä.” » ”On helpompi ottaa yhteyttä ja pyytää apua myös työtehtävissä.” » toimi nº 4 2009 23


Koposen ja Himbergin vapaa-aikaan tuovat sisältöä myös työpaikan kerhot. Juho kuuluu rantalentopallo- ja golfkerhoihin, mutta Villen suosikkiharrastukseen pyöräilyyn hän ei ole vielä hurahtanut. Pyöräilykerho ajaa lenkin viikoittain. Fillarien runkojen keveydestä ja osasarjojen eroista riittää juttua lounastunneillakin. Mutta onko työtoveruuden kiinteytymisessä ystävyydeksi riskinsä? Laskeeko työteho? Herpaantuuko ote työstä, jos tunnelma työpaikalla alkaa muistuttaa liikaa vapaa-aikaa? Anneli Ikonen kertoo, että heidän työpaikallaan ei jutella muita asioita, jos töitä ei muuten ehditä tehdä. Myös Timo Lukumaa uskoo, että ihmiset haluavat tehdä työnsä hyvin. Selvälle enemmistölle työystävyys ei aiheuta ongelmia vaan iloa: Vapaa-ajalla kiinteytyneet ihmissuhteet heijastuvat työhön. Kun Anneli Ikonen ja Kristiina Mustasilta työskentelivät samassa firmassa mutta eri tiimeissä, yhteistyö oli helppoa. He tunsivat toisensa ja tiesivät, mitä kumpikin tietää ja osaa. Ystävyyden rasvaamalla sujuvuudella oli helppoa vaihtaa myös tarvittavia tietoja. Joka kymmenes on kuitenkin kokenut työystävyyksissä jotain ristiriitaista. Laman

”Työystävän kanssa

kissa voidaan nostaa pöydälle saman tien.” vaikutukset työpaikoilla heijastuvat myös työtoverien välisiin suhteisiin. Jos työntekijöiden tai tiimien välille syntyy kilpailuasetelmia, saattaa ystävyys olla koetuksella. Ystävystyminen aiheuttaa myös kateutta. Joskus taas ystäväkollegalle ei kehtaa sanoa asioista suoraan. Juho Koposella ja Ville Himbergillä tilanne on pikemminkin päinvastoin. ”Jos kaverin kanssa ei ole aikaa jutella, sen voi sanoa suoraan eikä tarvitse pelätä, että siitä jää jotain hampaankoloon. Sama koskee työasioita. Kissa voidaan nostaa pöydälle saman tien”, Juho Koponen sanoo. Hän ja Ville ovat kerran pitäneet toisilleen

palautetuokion. Kumpikin sai sanoa silottelematta, mikä toisessa ja tämän työtavoissa ärsyttää. ”Se puhdisti ilmaa”, Ville kiittelee. ”Varsinkin, kun siinä ei ilmennyt mitään vakavaa.” MYÖS JOHTAMISEN TAVAT vaikuttavat työtoverien suhteisiin. Johto ei katso kaikkea yhteydenpitoa hyvällä. Etenkin uudemmat yhteydenpidon muodot kuten Facebookin tai Twitterin käyttö työaikana saatetaan nähdä työtehon heikentäjänä. Reaktorin Timo Lukumaa uskoo, että työtehoa voivat pikemminkin vähentää turha byrokratia ja huono johtaminen. Hänen mu-

MIKSEN OLE MUODOSTANUT YSTÄVYYSSUHTEITA TÖISSÄ 50 %

:

H A L U A N P I TÄ Ä S E LVÄ N E R O N T YÖ N J A VA PA A N VÄ L I L L Ä

21%

E N KO E S I TÄ I T S E L L E N I LUONTEENOMAISEKSI

14%

E N KO E T YÖ PA I K A L L A N I O L E VA N I H M I S I Ä , J O I D E N K A N S S A H A L U A I S I N Y S TÄV Y S T YÄ

11%

T YÖ PA I K A N P U I T T E E T J A K ÄY TÄ N N ÖT T E K E VÄT Y S TÄV Y S T Y M I S E N VA I K E A K S I

YSTÄVYSTYMISEN EDUT

”Töissä on kiva olla.” » ”Empaattisuuteni toisia kohtaan on lisääntynyt.” » ”On helpompi tehdä töitä henkilön kans sa, 24

toimi n º 4 2009


71

”Vetäytymispäivillä jossain muualla.” ”Pienillä retkillä.”

%

O N Y S TÄV Y S T Y N Y T KAIKEN IKÄISTEN T YÖTO V E R I E N S A K A N S S A .

TILAT

”Täytyisi pitää kiinni kahviotilasta varsinkin, jos työskennellään maisemakonttorissa.” ”Viihtyisät taukotilat.” ”Annetaan rauhassa pitää kahvi- ja ruokatauot, jolloin ehtii jutella ja tutustua.” ESIMIES

”Jos esimiehet kohtelevat työntekijöitä samanarvoisina, ei synny kitkaa työntekijöiden välille.” ”Pientä keskustelua henkilökohtaisista asioista työaikanakaan ei pitäisi tuomita.” ”Parityöskentelyllä.” ”Laittamalla samanhenkisiä ihmisiä samaan yksikköön.” ”Pitämällä työmäärä asiallisena.” ”Työtehtävien kierrätyksellä tai yhteisillä projekteilla.” ”Kiirettä vähentämällä. Jos työ on koko ajan päätöntä suorittamista, ei ehdi tutustua työkavereihin ja kaikista tulevat huonommat puolet esiin.” TYÖNANTAJA

Työkaverit Juho Koponen ja Ville Himberg pitivät kerran toisilleen palautetuokion. Ilma puhdistui ja kaveruus lujittui.

53

Miten ystävystymistä työssä voi edistää? TAPAHTUMAT

%

O N Y S TÄV Y S T Y N Y T S E K Ä O M A A E T TÄ TO I S TA S U K U P U O LT A E D U S T A V I E N T YÖTO V E R I E N K A N S S A .

”Osallistumalla yhteisiin kahvihetkiin ja lounastaukoihin.” ”Tiimitasolla pitää olla myös vapaamuotoisia tapahtumia.” ”Keila- tai pizzaillalla.” ”Järjestämällä työpaikalla teemapäiviä.” ”Saunailloilla ideariihien yhteydessä.” ”Kulttuuritapahtumilla työn jälkeen.” ”Järjestämällä tutustumisia eri liikuntalajeihin.”

”Liikunta- ja kulttuuriseteleillä.” ”Maksamalla samasta työstä samaa palkkaa.” ”Kannustamalla aamukahveihin.” ”Annetaan mahdollisuus pitää taukoja.” ”Kustantamalla työ- tai vapaa-ajalle yhteisiä harrastuksia.” ”Sallimalla jonkin verran vapaata seurustelua työpäivän aikana.” ”Työtehtäviä valittaessa otetaan huomioon henkilökemiat.” ”Mahdollisuus käydä yhtä aikaa kahvilla tai syömässä.” KÄYTÖS

”Avoimuudella ja rehtiydellä.” ”Auttamalla vuoronperään ongelmatilanteissa.” ”Puhumalla reilusti myös tylsemmistä asioista.” ”Pahan puhuminen ja mustamaalaaminen olisi kitkettävä pois.” ”Muistetaan hyvät käytöstavat: tervehtiminen aamulla ja hei pois lähtiessä.” ”Ollaan aidosti kiinnostuneita toisista.” ”Voisi tervehtiä ja vaikka kysäistä, mitä sulle kuuluu.” ”Työilmapiirillä, jossa ei ole kyräilyä.”

ans sa, josta tietää henkilökohtaisiakin asioita.” » ”Töistä ei ole kiire pois työajan jälkeen.” » ”Saan purettua paineita.” toimi nº 4 2009 25


kaansa työssä onnistuminen edellyttää työpaikalla hyvää henkeä. Samaa kertovat kyselytutkimukseen osallistuneet: Lähes puolet kokee, että työpaikalla syntyneet ystävyyssuhteet ovat lisänneet omaa työmotivaatiota. Kuusi prosenttia kaipaisi työmotivaationsa tueksi ystävyyssuhteen kaltaisia ihmissuhteita työpaikalleen, jossa niitä ei ole. Joka kolmas kokee työpaikan mukavien ihmissuhteiden parantaneen myös omaa työtehokkuutta. Niistä, jotka eivät ole työpaikalla luoneet ystävyyssuhteita, lähes puolet ei edes pidä ystävyyssuhteita työssä kovin tärkeinä. Vajaa puolet heistäkin kuitenkin pitäisi, jos vain onnistuisi sellaisia luomaan.

Reaktorin työporukka huhkii kerran viikossa sählykentällä.

TAKAISIN LUONTOON JA hevostallin tuoksuun. Anneli ja Kristiina hyppäävät hevosten selkään ja lähtevät lenkille. Metsän uumenissa he keskustelevat niin kuin ystävät keskustelevat: omista asioista, yhteisistä tutuista ja heidän kuulumisistaan. Yhdellä on vauva, toinen on vaihtamassa työpaikkaa. Samaa työtä tekevälle on helppo purkaa sydäntään. ”Tekee ystävyydestäkin helppoa, kun toinen tietää heti, mitä tarkoittaa”, Anneli sanoo. Moni muukin kokee, että työystävien avul-

2

%

TA PA A E N T I S E N TA I

N Y K Y I S E N T YÖ K AV E R I N S A VA PA A-A J A L L A M O N TA K E R TA A V I I KO S S A .

”Joukkuehenkeä

tarvitaan muuallakin

kuin sählykentällä.” la jaksaa töissä paremmin – tietää saavansa hyväksyntää ja tarvittaessa tukea. Asioita oppii myös suhteuttamaan paremmin. Ei ihme, että jopa neljä viidestä kokee ystävyyssuhteet työssä melko tai erittäin tärkeiksi. Työkuvioista kehittyneet ihmissuhteet muuttuvat myös syvemmiksi kuin arvaisikaan, sillä lähes puolet kertoo saaneensa työtovereista todella läheisiä ystäviä. Ville Himbergille työkaverit helpottavat jopa työlästä lomalta paluuta. ”Lomalta palaaminen töihin kuulostaa aina vähän kurjalta, mutta ystävien ansiosta sinne on ihan kiva mennä. Tietää, että duunissa odottavat taas kaikki mukavat jutut.” Q

MINUA JA TYÖTOVERIANI YHDISTÄVÄT…

TYÖKAVEREITA YHDISTÄVÄT MYÖS

74  %

HUUMORI

58%

ELÄMÄNASENNE

J U T T E L U T YÖ S S Ä , LO U N A A L L A TA I TA U O I L L A Y H T E I S E T T YÖT E H TÄVÄT SAMANLAINEN ELÄMÄNTILANNE, SAMANIKÄISET LAPSET S A M A A A LT O P I T U U S Y H T E I N E N T YÖ H U O N E Y H T E I S E T K I I N N O S T U K S E N KO H T E E T T YÖ PA I K A N J U H L AT HARRASTUKSET AY-T O I M I N TA K I M P PA K Y Y D I T IRTISANOMINEN AV U N A N TO T YÖ - J A Y K S I T Y I S A S I O I S S A M U U T TO H O M M AT O LU T TA I L A S I V I I N I Ä TÖ I D E N J Ä L K E E N

43%

S A M AT K I I N N O S T U K S E N KO H T E E T

39%

ELÄMÄNTILANNE

28%

T YÖT E H TÄVÄT

26%

HARRASTUKSET

EDELLISTEN KYSELYIDEN VOITTAJAT

Toimi 3/09 -jäsenkyselyssä Bodum Chambord -pressopannun voitti Kaisa Hytönen Jyväskylästä ja 4/09-kyselyssä Ulla Tähkäpää Turusta.

YSTÄVYSTYMISEN EDUT

”Ymmärrän paremmin myös toisten töitä.” » ”Voin paremmin.” » ”Saan keskustelujen kautta uutta tietoa.” 26

toimi n º 4 2009


Löytyykö töistä ystäviä? Pysäytimme työpäivän jälkeen helsinkiläisiä ja kysyimme, ovatko heidän ystävänsä työstä peräisin ja mitä he ystäviensä kanssa puuhaavat. östä vai muualta mu PA L J O N T Y ÖY S TÄV I Ä

HELLEN W HELLEN WILLBERG BERG

Teattterialallla Teatterialalla ”Voidaan Voidaan V o daan ttavata ava a kkotona o ona tai vaikka kk mennä ulos syömään. Ystävien kanssa voidaan tehdä myös remppaa.”

MARKO STENBERG

A ND R U S K ANDRUS KLOOSTER OOSTE

Rapp Rappari ppar ””Puhumme ”P Puhumme töistä, Puhumme ttöi öi ö sttää t d k t jja autoduunauksesta oikeastaan kaikesta, m tä tapahtuu tapahtuu. tap htuu mitä tapahtuu.”

TA R J A UOLAMO TARJA UO O AMO A O AM

It-tu It-tuki It tuki k ”Kä ”Käymme ”K Käymme elokuvissa Käymme elokuvissa, lokuvissa mökkeilemme, ökkk ili ö teemme juoksulenkkejä tai harrastamme hevosia. Laitamme ruokaa ja syömme yhdessä.”

R I T VA KOTILAINEN RITVA KOT L A I N E N

Arkkitehti A rkkitehti kk kki eht ”T ”Tapaamme Tapaamme Ta T apaamme paam mme jonkun kotona jonkun kotona tai ta kkaupungilla. kaupungilla aupungilll a Käymme K Kääymme taidenäyttelyissä ja konserteissa.”

N IINA NIINA N A HILTUNEN H LT U N E N

P I E N I Y S TÄVÄ P I I R I ULLA-MAIJA VILMI KUVAT JUHO KUVA, ISTOCKPHOTO

Sihteeri S ih eer ihteeri ”V ”Voimme Voimme Voimme V m kkyläillä yläillä l lä toistemme to stemm me luona. luona luona Voimme myös Voimme myös lähteä läht ähteä äh kaupungille vaikka elokuviin.”

ESKO POSTI

A NN E KUKKO ANNE K U K KO

Myyntipäällikkö ”Molemmat hyvät ystäväni ovat peräisin työstä. Juttelemme, katsomme elokuvia, ja vietämme yhdessä viikonloppuja.”

Hammashoitaja, H Hammashoitaja mm shoi aja suuhygienistiopiskelija ”Tätä nykyä aikani menee opiskeluun ja lapsiin. Yhteyksiä en n ylläpidetään jotenkuten puhelinlinjalla.”

V RP V VIRPI VOITTONEN O T TO N E N

Sih S Siht Sihteeri htee i ”Voidaan ”Voidaan Vo daan istua s ua iltaa kotona ilt kotona ilman ili man iltaa lapsia, lapsia aps a, jotka jo ka on on viety mummulaan. Käydään teatterissa tai tavataan tai t vataan ta ataan veneilyn veneil eneillyn merkeissä.” merkeissä. m merkeissä erkeissä e kei sä ”

LASSI OJANEN

PAMin aluepäällikkö ”Joidenkin kanssa keskustellaan, toisten kanssa kalastellaan.”

A NN ANNETTE N E T T E ÅBERG ÅBERG

Toimis osiih Toimistosihteeri T h eeri ”Ystävien ”Ystä ”Y Y tävien Ys Ystävien en ja ja kavereide kavereiden kkaavereide ere de kanssa kans a soitellaan. soitellaan oitellaan. Henkiystävän kanssa voidaan mennä elokuviin, kahville, syömää syömään ä ttaii u uimaan. imaan.” uimaan.”

R K U ERTIMO RIKU RT M O

Diplomi-insinööri D iplom - ns nöö i ”Ollaan ”Oll ”O O l an p Ollaan Oll perheiden e heid iden kanssa. kkanssa anssa an sa L Laitetaan a teta n ruokaa, k grillataan illl t ja j syödään. Voidaan matkustaa yhdessä.”

L A A J A Y S TÄVÄ P I I R I

Leipuri, Leipuri L e pur , suunnittelu ssuunnitteluuunn tte uassistentti assistentti, si tentttii ttyötön yö ötö tön ”Vietämme Vietämme aaikaa ikaa kahviloissa tai toistemme kodeissa. Kodeissa olemiseen liittyy lastenhoitoa ja muita arkipäiväisiä asioita.”

ANNE ANNE-MARIA A N N E- M MARIA AR A PA PANZERA AN NZERA

TEKSTI

Maalari ”Katsotaan ”K K leffoja. Golfataan ja keilataan. Golf G ol olf Joidenkin kanssa käydään Jo J Joiden oiden iid de ravintoloissa.”

A N U KASKINEN ANU KASKINEN-WIIO K A S K I N E N WIIO W O

Ju is i J Juristi ”Juttelemme ”J Juttelemme J u uttelemme tt emme kaikesta kaikesta mahdollisesta m mahdollisesta. ahd ahd hdolllisest Voimme V o mme myös oimme myös m mennä ennä yhdessä kävelylle.”

ANNA-RIITTA A ANNA N N A- R RIITTA I T TA STRENGELL T R E N GE G LL

Rahoituspäällikkö R aahoituspäällikkö hoit ituspäällikkö äl ikk kkö ”Tapaamme Tapaamme u T Tapaamme usein sein perheiden p heid ide kkanssa kanssa. ans a Voimme käydä elokuvissa, kahvilassa tai harrastaa vaikkapa laskettelua.”

A N T T VOITTONEN ANTTI V O T TO N E N

T E R H AJOSENPÄÄ TERHI A J O S E N PÄ Ä

Metsäalan M etsäalan asiantuntija a iant tija ”Kyläilemme Kyy ä lemme K Kyläilemme m toistemme to stemme luona. lluona uona. Käymme K ym Kä mme retkillä, retkillä etk l ä, eelokuvissa elokuvissa, okuvi sa, kahvilla, messuilla ja muissa tapahtumissa.”

VÄ H Ä N T Y ÖY S TÄV I Ä

Talouspäällikkö Talo T Ta louspäällikkö pääl ikkö ”Käymme ”K ”Kä K ymm Käymme m e lätkämatseissa ätkämatseis a ja ja harrastamme omaa urheilua, kuten lätkää, salibandya ja kuutamokiekkoa.” F RA FRANSESKA RANSESKA D’AMBROSIO D’A AM AMBROSIO BROS O

Merkonomi MerkonomiM erkonomi opiskeliji a opiskelija ”Istutaan iltaa kotona tai kapakassa.”

toimi nº 4 2009 27


Hyvä

pointti! Hyvän Powerpoint-esityksen voi tiivistää kolmeen ohjeeseen: Mieti yleisöä, yksinkertaista diat ja kerro tarina. TEKSTI

E

lokuussa 25 vuotta täyttänyt Powerpoint-ohjelma on suotta huonossa huudossa. Kyllä, sillä voi helposti tehdä tylsiä esityksiä, mutta itse asiassa hyvien esitysten tekeminen on melkein helpompaa. Perusperiaatteita ei nimittäin ole kuin kolme: 1. Tee esityksestä sellainen, että siitä on hyötyä yleisöl-

OLLI SULOPUISTO KUVITUS PIETARI POSTI

ihan vain puhumalla tai ehkä hommasta selviää muistiolla. Keskeisintä missä tahansa esityksessä on sisältö. Esiintymiskouluttaja Jerry Weissman kertoo Presenting to Win -kirjassaan tapauksesta, jossa hänen piti koulia Microsoft-päälliköstä parempi puhuja yhdessä päivässä. Koska aikaa oli vähän, he unohtivat esityksen graafisen puolen ja keskittyivät sisältöön.

Kerro toiseksi paras juttusi ensimmäiseksi ja paras juttusi viimeiseksi.” le. 2. Pidä diat yksinkertaisena, eli vähemmän tekstiä, mutta enemmän kuvia ja puhetta. 3. Kerro tarina, jossa on konkreettisia yksityiskohtia ja joka vetoaa tunteisiin. Olennaisin kysymys on niin yksinkertainen, että sitä ei tule välttämättä ajatelleeksi: Tarvitaanko tähän esitykseen Powerpointia? Kenties tällä kertaa asian voi esitellä

Kun tietää, mitä ja miksi on puhumassa, selviää kömpelönkin diashow’n kanssa. Jos asia ole hallussa, sen koristeleminen hienoilla anekdooteilla ja vetoavilla valokuvilla on turhaa. Harva muistaa hienon kuvasarjan, mutta hyvä esiintyjä jää mieleen. Jos Powerpoint on paikallaan, käy läpi esityksen reunaehdot. Kenelle esiinnyt, millainen

paikka on ja paljonko on aikaa? Muista etenkin kaksi keskeistä seikkaa: Miksi puhut ja mitä hyötyä esityksestä on kuulijoille? Näiden ohjeiden tarkoituksena on auttaa välttämään kaksi tyypillistä virhettä. Esitys voi olla kohdeyleisölle liian yksityiskohtainen tai päinvastoin liian yleistajuinen. Kumpikin tapa hukkaa aikaa, jota ei yleensä ole liikaa. Eikö olisi parempi pitää esitys tiiviinä ja jättää loppuun tovi kysymyksille? KOSKA TARKOITUKSENA ON tehdä vaikutus kuulijoihin, kirjaa ylös esityksen keskeisin pointti – asia, jonka ihmiset ainakin muistavat tapaamisesta poistuttuaan. Presentation Zen -kirjan kirjoittanut Garr Reynolds suosittelee avuksi ajatusketjua ”tarkoitus > tarina > tärkein asia”. Näin voi varmistaa, että osallistujien päähän jäävä asia on se kaikkein tärkein, että se kerrotaan mieleenpainuvalla tavalla ja että se palvelee esityksen tarkoitusta. Tämä ei muuten tarkoita, ettei Powerpointistunto saisi jättää vastaanottajan päähän useampia ajatuksia. Vaarana vain on, että jos asioita on monta ja ne kaikki esitetään yhtä tärkeinä, ei kuulija muista yhtäkään. Tähän auttaa rakenteen suunnitteleminen. Rakenne tarkoittaa muutakin kuin pelkkää asioiden järjestelemistä. Jerry Weissmanin mielestä sujuvuus eli flow on yksi tärkeimmistä teki-

Slidesharen järjestämässä kilpailussa kärjen muodostivat jenkkien terveydenhuoltoa selvittävä American Health Care Napkins, orpokodista kertova Sheltering Wings ja munuaissairauksien ehkäisystä muistuttava Feels Bad On The Back. Teknologiakategorian voitti 24 Reasons Why Twitter Sucks, valistussarjan ihmiskaupasta kertova A crime so monstrous, bisneskategorian Eco-nomics – the hidden costs of consumption, luovan liigan Simplicity ja henkilökohtaisen sarjan Who Is This Guy. www.slideshare.net/contests

PARAS POWERPOINT 2009

28

toimi n º 4 2009


jöistä onnistuneessa Powerpoint-esityksessä. Tarkoituksena ei ole hienostella kekseliäällä kehikolla, vaan tarjota kuulijoille helppo tapa sisäistää ja muistaa esityksen sisältö. Ainakin yksi ohje esityksen rakentamisesta pätee aina, oli kyseessä sitten Powerpointkeikka tai stand up -iltama: Kerro toiseksi paras juttusi ensimmäiseksi ja paras juttusi viimeiseksi. Näin varmistat, että yleisö kiinnostuu asiastasi heti ja että asia muistetaan esityksen jälkeenkin. Tarinamuoto on paras kehikko, jos sitä vain on mahdollista käyttää. Tarinoilla tarkoitetaan havainnollistamista, konkreettisia yksityiskohtia, yllätyksiä ja tunteita. Oppia voi hakea vaikka radio- ja televi-

nenlaisia, joten jokaista ei voi eikä tarvitse noudattaa. Bisnesguru Guy Kawasaki on tiivistänyt omansa 10/20/30-sääntöön, eli 10 diaa, 20 minuuttia ja pienin fonttikoko 30 pistettä. Markkinointivelho Seth Godin panee vielä paremmaksi, sillä hän ei halua yhdelle dialle yli kuutta sanaa. Nämä ovat pikemminkin ohjenuoria kuin ehdottomia sääntöjä, mutta ajatus on selvä: Yksinkertainen on kaunista. Mahtaako esityksistä tulla liian pitkiä ja paksuja siksi, että esiintyjät pelkäävät näyttävänsä tyhmiltä, ellei oman oppineisuuden täyttä mittaa osoiteta jokaisella kalvolla? Tähän on helppo ratkaisu. Jaa esityksen

merkiksi kuvaajia – sitä vähemmän siinä pitäisi olla muuta sälää. Koska kuvan ei enää tarvitse kilpailla tilasta tekstin kanssa, käytä isoa kuvaa. Jos mukaan on saatava ehdottomasti paljon tavaraa, kannattaa mieluummin purkaa infopläjäys useammalle erilliselle dialle kuin ahtaa kaikki yhteen ruutuun. Diojen lisääminen ei maksa mitään – paitsi kuulijoiden aikaa. Jokaista neliömilliä pinta-alasta ei ole pakko peittää tekstillä tai infografiikalla. Päinvastoin tyhjä tila tehostaa jäljelle jäävien elementtien vaikutusta, sillä se ohjaa automaattisesti katseen siihen, mikä on tärkeää. HYVÄN ESIMERKIN KAIKKIEN

Tavoite on saada muut uskomaan sinuun yhtä paljon kuin

siihen, mitä sanot. siouutisista. Vajaan kahden minuutin mittaiseen uutisjuttuun ei mahdu montaa infografiikkaa, sitaattia tai puhuvaa päätä. Sen sijaan siihen sopii yksi tarina, joka on kerrottu mahdollisimman ihmisläheisellä tavalla. PYRI EROON ABSTRAKTIOISTA ja hae nii-

den sijaan käytännöllisiä esimerkkejä. Hyvään tarinaan kuuluu yllätyksiä, sillä puhujan on hyvä kulkea askeleen verran yleisön edellä. Jos kaikki tietävät jo, mitä olet sanomassa, viitsivätkö he kuunnella? Tunteisiin vetoaminen tuntuu oudolta, hieman mielistelevältä ja amerikkalaiselta tavalta. Asiaa voi ajatella niin, että tarkoituksena ei ole liikuttaa kuulijoita kyyneliin, vaan vakuuttaa heidät siitä, että tarjoamasi ratkaisu on hyvä. Etenkin vieraille ihmisille esiinnyttäessä tavoitteenasi on saada heidät uskomaan sinuun yhtä paljon kuin siihen, mitä sanot. Sitä paitsi myös nauru kuuluu tunnerepertuaariin. Hyvät esiintyjät eivät ole koskaan yrmyotsaisia. Kun tiedät, mitä haluat sanoa, on aika päättää, miten sen esität. Nyrkkisääntöjä on mo-

jälkeen moniste, johon on kirjattu puheessa mainitsemasi asiat. Taulukoita, listoja ja pitkiä sitaatteja on hankala hahmottaa kankaalta, mutta helppo lukea paperilta. DIAT PIDETÄÄN YKSINKERTAISINA siksi, että jos tekstiä on liikaa, kukaan ei kuuntele puhettasi. Lukeminen on nopeampaa kuin puhuminen. Jos kaikki puhumasi näkyy myös diassa, kerrot kuulijoille asioita, jotka he ovat jo lukeneet. Diojen tehtävänä on havainnollistaa, herättää kiinnostus ja jäädä mieleen. Ne toimivat pikemminkin tukisanalistana kuin täysimittaisena esseenä. Jos saman asian saa välitettyä pelkästään tekstin avulla, miksi pitää Powerpoint-sulkeisia? Riisu siis oletuspohjilta pois kaikki ylimääräinen. Valitse kuvat, kuvaajat, piirrokset ja fontit niin, että ne ovat sekä tarkoituksenmukaisia että yhdenmukaisia. Ranskalaiset viivat ovat hieno keksintö, mutta useampipolvisia sisennettyjä listoja ei tarvitse käyttää. Mieti dian signaali-kohinasuhdetta. Toisin sanoen mitä enemmän siinä on tietoa – esi-

näiden periaatteiden hyödyntämisestä tarjoaa elokuva Epämiellyttävä totuus. Parhaan dokumentin Oscar-palkinnon vuonna 2007 voittanut elokuva on pohjimmiltaan yhdysvaltalaisen poliitikon Al Goren diashow. Huippuunsa hiotusta esityksestä voi poimia ainakin viisi mainiota piirrettä. 1. Dian ei tarvitse selittää kaikkea. Elokuvan alkupuolella Gore näyttää dian, jossa on pelkkä punainen nouseva käyrä. Yksinään se ei tarkoita mitään, mutta kun hän sanoo ”Tämä kuva sytytti kiinnostukseni”, myös kuulija kiinnostuu: Mitä se oikein esittää? 2. Kerro tarina. Gore esittää useimmat asiat käytännönläheisinä kertomuksina. Hän vieraili Etelämantereella ja näki ilmansaasteita vähentäneen Clean Air Actin vaikutukset omin silmin jääporan näytepalassa. 3. Näytä, älä kerro. Elokuvassa nähdään monta kuvaparia, jotka havainnollistavat jäätiköiden ja vesistöjen kutistumista. Katsoja tajuaa välittömästi muutoksen suuruuden ilman, että puhujan tarvitsee sanoa mitään. 4. Käytä huumoria. Vaikka aihe on haudanvakava, mukaan mahtuu huumoria. Gore aloittaa esityksenä sanomalla ”Olin Yhdysvaltain seuraava presidentti”. 5. Yllätä katsojat. Dokumentin nähnyt muistaa taatusti erikoisen tilanteen, jossa Gore turvautuu nosturiin – ja samalla muistaa myös sen, miksi hän niin teki. Ja kun kuulijat poistuessaan muistavat ainakin yhden keskeisen asian, on esitys onnistunut. Q Kirjallisuutta: Jerry Weissman: Presenting to Win, Garr Reynolds: Presentation Zen, Nancy Duarte: Slideology, Juhana Torkki: Puhevalta

INSPIRAATIOTA NETISTÄ Career Advice – Esimerkki siitä, miten esitys voi olla kevyt ja sujuva, vaikka siinä on lähes 200 diaa: slideshare.net/ garr/career-advice-08. Pecha kucha – Jokaisella esiintyjällä on tasan 20 diaa, joista jokaista näytetään tasan 20 sekuntia. Tapahtumia järjestetään muun muassa Helsingissä: pecha-kucha.org. TED-puheet – Technology, Entertainment, Design -seminaarin esitykset ovat järjestään henkeäsalpaavan hyviä: ted.com. Death By Powerpoint – Tiivis ja humoristinen esitys siitä, miten Powerpoint-esityksistä saa parempia: slideshare.net/ thecroaker/death-by-powerpoint.

30

toimi n º 4 2009


TEKSTI

{ ruoka & juoma }

SUVI RÜSTER KUVAT SAMI REPO

Pikalounas syntyy töissäkin Työpäivän keskellä kokattu lounas ei ole mahdoton ajatus, vaikka keittiö olisi pienikin. Suunnittele viikon alussa ruokalista ja tee esivalmistelut kotona!

Pidä työpaikalla kaapissa perusvarasto kuivamuonaa. Kuskus-ryynit ovat hyvä pohja monelle aterialle.

KIKHERNE-KUSKUSSALAATTI

Kaksi annosta 1 1/2 dl kuskusta 1 1/2 dl vettä 1 dl säilykekikherneitä 3 rkl sitruunalla maustettua oliiviöljyä ripaus suolaa ja mustapippuria 2 tomaattia 4–5 aurinkokuivattua tomaattia 1 raastettu porkkana 1/2 dl paahdettua sipulia 100 g fetaa, vuohenjuustoa tai mozzarellaa Kaada kiehuva vesi kulhoon ja lisää kuskukset turpoamaan 3–4 minuutiksi. Sekoita joukkoon huuhdotut kikherneet ja öljy. Mausta suolalla ja

T

uo työpaikan jääkaappiin ilmakuivattua kinkkua, fetaa, vuohenjuustoa tai mozzarellaa, raejuustoa, maustamatonta jogurttia, kylmäsavutofua ja kotona valmiiksi paistettua broilerin filettä. VALMISTELE KOTONA

Raasta tai paloittele mukaan juureksia kuten porkkanaa, kukkakaalia ja lanttua. Pirskottele päälle sitruunan mehua. Keitä kananmunia. Hienonna rasiaan tuoreita yrttejä, esimerkiksi persiljaa, kirveliä ja basilikaa,

jotka raikastavat ja maustavat ruoan. Grillaa ja marinoi kasviksia oliiviöljyssä. VINKKI! VARUSTA TYÖPAIKAN KUIVAKAAPPI

Lounasta rikastavat sitruunalla tai chilillä maustettu oliiviöljy, seesamiöljy, chilikastike, balsami-viinietikka, pestot, sitruunat, pähkinät, sormisuola ja mustapippuri myllystä. Pidä töissä pino säilykkeitä kuten kikherneitä, papuja, aurinkokuivattuja tomaatteja, grillattuja kasviksia, kapriksia, oliiveja, maustettua tonnikalaa ja kuskusta.

Kokoa muutaman työkaverin kesken lounaspiiri. Jokainen valmistaa vuorollaan lounaan, josta riittää kaikille. Sosiaalisyöminen on hauskaa, ja ruokailuun jää enemmän aikaa, kun se tapahtuu työpaikalla.

toimi nº 4 2009 31


{ ruoka & juoma } mustapippurilla. Sekoita mukaan viipaloidut tomaatit ja aurinkokuivatut tomaatit, raastettu porkkana, paahdetut sipulit ja feta. VINKKI! Lisää salaattiin paistettuja broilerin fileesuikaleita ja tuoreita hienonnettuja yrttejä. PROSCIUTTOLEIVÄT

Yksi annos ½ moniviljapatonkia tai 2 moniviljaleipäviipaletta 1 dl raejuustoa 2 rkl pestoa salaatinlehtiä 3–4 grillattua ja öljyssä säilöttyä kasvista, esim. munakoisoa ja paprikaa 50 g ilmakuivattua kinkkua 1 dl tuoreita hienonnettuja yrttejä, esim. kirveliä ja ruohosipulia Sekoita raejuuston joukkoon pesto ja levitä seos halkaistun patongin päälle. Levitä leivälle salaattia, grillattuja kasviksia, kinkkua ja hienonnettuja yrttejä. Leivän väliin sopii pari viipaletta vuohenjuustoa ja aavistus vastapuristettua sitruunanmehua.

VINKKI!

SEESAMIKASVIKSET JA TONNIKALAA

Kaksi annosta 4 dl raastettuja kasviksia, esim. porkkanaa, paprikaa, lanttua, fenkolia 3 rkl seesamiöljyä 2 rkl makeaa chilikastiketta ½ tl suolaa 1 dl (paahdettuja) pähkinöitä 1 keitetty kananmuna 100 g kylmäsavustettua tofua 200 g vaaleita tonnikalapaloja öljyssä sitruunanmehua ÄLÄ UNOHDA TUOREITA!

Muista syödä viisi kourallista kasviksia, hedelmiä tai marjoja päivässä. Tomaatit säilyvät huoneenlämmössä, kurkku ja salaatit jääkaapissa. Hedelmät viihtyvät kulhossa ja piristävät jälkiruokana tai välipalana. 32

toimi n º 4 2009

Mausta raastetut kasvikset seesamiöljyllä, suolalla ja chilikastikkeella. Sekoita joukkoon pähkinöitä, kuutioitua, kylmäsavustettua tofua, kananmunalohkoja ja tonnikalaa. Purista päälle sitruunanmehua. VINKKI! Korvaa tonnikala paistetulla tai grillatulla broilerilla tai ilmakuivatulla kinkulla. Kasvikset voi maustaa myös öljyllä ohennetulla pestolla. Q


TIEDUSTELUT ALLEN-EDMONDS, TURNBULL&ASSER, STRATTON, HACKETT JA PAL ZILERI / FERE (09) 612 1578; BLEU FORÊT, DELVEY, PARKER JOTTER, EGON VON FURSTENBERG, BURLINGTON JA BIJOU / STOCKMANN (09) 1211; PAUL SMITH/OPTIIKKAHUONE (09) 666 620.

TEKSTI

VILLE RAIVIO KUVA HEIKKI RAUTIO

{ toimitilat }

Pakoton puku Onko kalenterissa taas tilaisuus, jossa ei ole pukupakkoa, mutta pitäisi olla edustava? Ei hätää – voit näyttää herrasmieheltä, vaikka jätätkin solmion kaappiin.

Housut, Pal Zileri, 195 €. Neule 380 € ja paita 175 €, Turnbull&Asser. Allen-Edmondsin vyö 160 €, ja jalkineet 360 €. Punottu vyö, Egon von Furstenberg, 32 €. Silmälasit, Paul Smith, 382 €. Käyntikorttikotelo, Delvey, 69 €. Vihko 5 € ja Parker Jotterin kynät 25 €, Stockmann.

toimi nº 4 2009 33


N

äkyykö kalenterissasi taas tilaisuuksia, joissa ei ole periaatteessa pukupakkoa, mutta pitäisi olla edustava ja tyylikäs? Ei hätää – voit näyttää herrasmieheltä, vaikka jätätkin solmion kaappiin. Tasapainoilu muodollisen ja epämuodollisen pukeutumisen rajalla on haastavaa, kun pukukoodia ei ole täsmälleen ilmaistu. Tilanne on tuttu sellaisilla työpaikoilla ja tilanteissa, joissa pukua ei vaadita, mutta tietynlainen määrittelemätön siisteys on suotavaa. Moni projektipäällikkö, it-asiantuntija ja asiakaspalvelija tuskailee viikoittain vaatevalintojensa kanssa. Pelkkä solmion poisjättäminen tummasta puvusta ei poista virallista ilmettä. Irtotakki ja irtohousut sen sijaan on jo askel oikeaan suuntaan. Pelkkä kauluspaita suorien housujen kanssa voi näyttää liian jäykältä tai liian niukalta. Mutta kun lisäät yhdistelmään neuleen, olet varmoilla vesillä. Oli kyseessä sitten sukulaisvierailu, epämuodollinen illanvietto tai luovan työn ympäristö, v-aukkoinen neule kauluspaidan ja suorien housujen kanssa on erinomainen valinta.

KOKONAISUUDEN

huomattavimmat osat – neule, paita ja housut – jäävät kuitenkin latteiksi, jos et panosta asusteisiin. Kun solmion jättää pois, muodollisempaa ilmettä tuovat laadukkaat nauhalliset jalkineet ja pukuvyö. Sukilla voi irrotella tai säilyttää hillitymmän linjan. Jos neule on kuvioitu, kannattaa valita hillitty paita – muuten yleisilmeestä tulee levoton. Useimmiten kuitenkin neule on yksivärinen ja pelkistetty, joten paidan on hyvä olla kuvioitu. Esimerkkikuvan hiekanväriset suorat housut ovat todella monikäyttöiset. Niiden sävy ei ole liian vaalea eikä liian tumma, joten sopivien jalkineiden väriskaala ulottuu hyvin vaaleasta hyvin tummaan. Kontrastia saa valitsemalla tumman yläosan sekä näkyvästi kuvioidun tai värikkään kauluspaidan. Vyövaihtoehdot ovat perinteiseen tapaan melko samaa sävyä kuin jalkineet, ja väriä kaihtamaton voi asustaa itsensä näyttävillä silmälaseilla. Tarpeen vaatiessa suorat housut voi vaihtaa vaikkapa khakeihin, chinoihin tai prässittömiin puuvillahousuihin. Farkutkaan eivät ole huono vaihtoehto,

Bleu Forêt tummanruskeat sukat 10,90 €, Burlingtonin argylekuvioiset sukat 12,90 €. Bijoun teräskalvosimet 35 €, Turnbull&Asserin helmiäiskaulusluut, 45 €. Vyö, Hackett, 80 €.

Tyylikkyys ei siis edellytä pukua, vaan oikean sekoituksen etiketin mukaista ja epämuodollista pukeutumista. Oikea yhdistelmä tummia ja vaaleita värejä sekä kuvioituja vaatteita ja niitä kehystäviä pelkistettyjä vaatteita luo hallitun yleisilmeen. Kaikkein tärkeimpiä ovat kuitenkin asusteet, jotka lopulta määrittävät tyylikkään puvuttoman miehen. Jos kuvioihin, materiaaleihin ja yhdistelmiin perehtyminen ei innosta, yksin kauluspaidalla, neuleella ja suorilla housuilla pääsee pitkälle. Luota omaan makuusi. Q

PARHAAT TYYLISIVUSTOT 1. Suomalainen klassisen tyylin blogi keikari.com 2.

Simon Cromptonin suosittu brittisivusto permanentstyle.blogspot.com 3. Will Boehlken palkittu yksityiskohtainen sivusto asuitablewardrobe.dynend.com

kunhan ei erehdy lisäämään solmiota niiden pariksi. Tämä epämuodollisen ja muodollisen törmäys on liikaa.

Takuuvarmoja perusvalintoja NEULEET Ohut musta puuvillainen v-aukkoinen neule * Ohut tummansininen v-aukkoinen villaneule Harmaa kashmirneule syksyyn ja talveen PAIDAT Tummansininen gingham-kuvioinen paita Tattersallcheck-kuvioinen vapaa-ajan ruutu* * paita Ruudukkokuvioinen valkoinen kauluspaita HOUSUT Vaaleat suorat villahousut Tummansiniset windownpane-kuvioiset suorat housut * * * Ruskeat molskihousut ASUSTEET Argyle-kuvioiset sukat Ruskea pukuvyö, jossa kiinnostava solki Ovaalimuotoiset onyx-kiviset kalvosinnapit

*

34

toimi n º 4 2009

*


Paljonko painaa ilmastonmuutos suomalaisyrityksissä?

www.tekniikkatalous.fi/Ilmastopuntari

toimi nº 4 2009 35


{ työhuoneelta }

J U H A I T KO N E N O N H E L S I N K I L Ä I N E N K I R J A I L I J A , J O N K A T YÖ H U O N E S I J A I T S E E E N T I S E N K A A S U T E H T A A N KO N T T O R I S S A .

Siisti, hyvin valaistu paikka Työhuoneen sisustusta ohjaa kauhun tasapaino: virikkeet haittaavat keskittymistä ja karuus kasvattaa angstia.

YMMÄRRÄN HEMINGWAYTA. Lyhyen kirjailijan taipaleeni aikana olen jo ehtinyt huomata, ettei työtilan idyllisyys mitenkään suoraan korreloi työviihtyvyyden tai tekstin laadun kanssa. Kirjoittaminen sujuu jos on sujuakseen – ympäristö häiritsee ainoastaan silloin, kun se ei suju. Olen istunut kattoterassilla Italiassa, katsellut iltapäivän auringossa kylpevää laaksoa ja tuntenut syvää epätoivoa. Olen muhinut kerrostalon kellarissa Käpylässä, kuunnellut putkien kohinaa ja nauttinut työstäni.

36

toimi n º 4 2009

Toistaiseksi hurjimman luomiskauteni koin lääketieteen opiskelijoiden asuntolassa Ruskeasuolla, jossa neljä vuotta sitten sinisinä maaliskuun päivinä hakkasin toista romaaniani. Tällä vaatimattomalla opiskelijaboksilla on ikuisesti lämmin sija sydämessäni. Täydellistä työhuonetta ei ikävä kyllä ole. Kirjailijalle se olisi huone, jossa kirjoittaminen olisi aina helppoa ja mukavaa, eikä sellaista huonetta taida maailmasta löytyä. Turha edes yrittää.

taiseksi. Peruskysymys on filosofinen: pitäisikö työhuoneen olla kodikas vai karu? Runsas virikkeiden määrä voi haitata keskittymistä. Toisaalta liian ankara ympäristö saattaa kasvattaa luovaan työhön väistämättä liittyvän angstin hallitsemattomiin mittasuhteisiin.

LUONTEELLENI TYYPILLISESTI tasapainoilen jossain ääripäiden välissä. Kuudentoista neliön huoneessa on muitakin kalusteita kuin pöytä ja tuoli. On kirjahylly KOSKA KUITENKIN OLEN mies parhaassa ja lipasto, nojatuoli johon rojahtaa, rahi joltyöiässä, olen pyrkinyt järjestämään itselle- le nostaa jalkansa. Musiikkia voi kuunnelni osoitteen, jonne aamuisin lähteä. Ensim- la pienistä sievistä kaiuttimista. Yhtenä samäinen kirjailijan soppeni oli jo mainittu teisena tiistaina alkukesästä innostuin jopa käpyläläinen kellari. Toinen oli tunnelmal- maalaamaan seinän vihreäksi. Eikös niin sanota: vihreä rauhoittaa. taan suorastaan kansallisToisaalta kämppä ei romanttinen ullakkohuo”Ei vieläkään näytä varsinaine Itä-Helsingin metsissä. sesti Avotakalta. MikroEdellisessä tuoksui vieHemingwaykään aaltouuni on lattialla, kimäri, jälkimmäisessä kirviihtynyt tukasvuinen ruukkukasvi joitin kahteen villapaityöhuoneellaan.” ravistelee apeana lehtiään. taan kääriytyneenä. Kodin eteisestä evakkoon En ottanut paineita näiden tilojen sisustamisesta. Kellarissa se tun- siirretty viininpunainen vaatekaappi riitetui turhalta: muodoltaan pitkulaisen huo- lee julmasti huoneen muiden lempeämpien neen hallitseva elementti oli joka tapauk- värisävyjen kanssa. Ainoa juliste on kehyssessa peräseinällä jököttävä vessanpönttö. tämätön ja seinässä maalarinteipillä kiinni. Ullakkohuoneessa kalusteet tulivat kaupan Joka toinen aamu poimin sen nöyrästi latpäälle, enkä määräaikaisena vuokralaisena tialta. Siis kompromissi, ei paratiisi – ei mitään ryhtynyt mellastamaan kartanoa uuteen usverrattuna Hemingwayn Key Westin kamkoon. Nyt kun olen onnekkaasti löytänyt toden- mioon. Toisaalta kalavedet ovat kehnot ja näköisesti vähän pysyvämmän työtilan, si- Kuubakin kauempana. On ehkä helpompi sustuskysymys on muuttunut ajankoh- istua aloillaan. Q

OTAVA/KATJA LÖSÖNEN

O

len nähnyt Ernest Hemingwayn työhuoneen Floridan Key Westissä. Hemingway kirjoitti siellä suuren osan merkittävimmästä tuotannostaan. Työhuoneessa ei ollut mitään vikaa. Se sijaitsi erillisessä rakennuksessa hulppean asuintalon kupeessa. Seinillä roikkui sarvia, taljoja ja torahampaita. Oli myös valokuvia kirjailijan sankarillisilta ulkomaanmatkoilta. Voidaan sanoa, että huone oli Hemingwayn näköinen. Viihtyikö Hemingway työhuoneessaan? Oppaan mukaan ei. Aamuisin hän kömpi sinne vasten tahtoaan. Hän pyrki kirjoittamaan pakolliset liuskansa mahdollisimman nopeasti ja livistämään viimeistään puolelta päivin jätkäporukalla kalaan tai kaverinsa kanssa nyrkkeilemään. Vaikka tilukset olivat upean porvarilliset, pihalla jopa uima-allas, Ernest karkasi Key Westistä lopulta kokonaan Kuubaan.


Erto 2.0 eteenpäin elävän mieli. Jotenkin tähän tyyliin sanoo vanhakansa. Sanontaan liittyy viisaus, jonka jokainen meistä kohtaa arkipäivässään. Eteenpäin pyrkiminen on tietyllä tapaa elämisen ehto. Näin on jäsenten työpaikoilla, näin täytyy olla myös ertossa. Mitä tällä tarkoitan? Yksikertaisuudessaan sitä, että työelämässä jäseniltämme odotetaan jatkuvaa ajan tasalla pysymistä, jatkuvaa itsensä kehittämistä. Yritykset, yhteisöt ja järjestöt, jäsentemme työpaikat, tekevät koko ajan työtä sen eteen, että ovat iskukunnossa. Tähän myös erto pyrkii. Yhteistyöselvitys Ammattiliitto Suoran, Mediaunionin ja Toimihenkilöunionin kanssa oli suuri ponnistus viime keväänä. erton jäsenet totesivat hallituksensa esityksestä ja edustajistonsa päätöksellä, että uusi suurempi liitto ei sovi heille eikä takaa parasta edunvalvontaa ja palvelua. Päätös oli yksimielinen ja selkeä. Selvää oli heti myös toinen päätös: ertoa ja sen toimintaa on vietävä eteenpäin prosessin myötä kirkastuneiden ajatusten mukaisesti. tästä päästäänkin otsikkoon erto 2.0. Liiton hallinto ja toimisto ovat tehneet tiiviisti työtä kevään ja kesän. Työtä on ollut helppo tehdä, koska liitossa ja jäsenyhdistyksissä on yksimielisyys siitä, miten ertoa oa on uudistettava. Työn alla onkin päivitys uudelle taasolle. Uuden version iskusanoja ovat asiakaspalvelu, u, asiantuntijuus, tuloksellisuus, tehokkuus ja toimialanääkökulma. Nämä ovat niitä vahvuuksia, joille uusi errto rakentuu.

Tes-neuvottelut edessä monilla aloilla s. 38

Työtä on paljon, mutta jälkeä syntyy jo syksyn aikana. Toimiston työt ja niiden organisointi käydään läpi asiakasprosessien näkökulmasta. Samalla toimintatapoihin ja rakenteisiin tehdään tarvittaessa muutoksia. Näin haetaan lisää tehokkuutta ja entistä tuloksekkaampaa toimintaa. Uudistuminen tuo aina mukanaan muutoksia, mutta kuten alussa totesin, ne kuuluvat nykyisin työelämään. Aika ajoin on hyvä penkoa kaikki läpi ja miettiä sitä, mikä on meidän ydintehtävämme. Sitä kautta selkeytyy olennainen: missä meidän pitää olla hyviä, mitä asioita meidän ei pidä enää tehdä, mitä voidaan supistaa ja mitä pitää korostaa. Tämä on strategiatyötä parhaimmillaan. Tärkeintä on, että päämäärä, toiminnan tavoite, on kirkkaana. erton vision sanoin: että jäsenten asema ”tärkeintä työelämässä on vahva ja turvattu. on, että

tavoite on

muutokset ovat mahdollisuuksia. kirkkaana.” Esimerkiksi toimiston henkilökunnan kannalta tehtävänkuvien uudistaminen antaa mahdollisuuksia kehittää omaa työtä. Se voi tarkoittaa uusia haasteita, mahdollisuuksia kehittää itseä tai saada mielekkäämpiä työkokonaisuuksia. Myös jäsenyhdistysten ja liiton aktiivien kannalta muutoksella haetaan työnjaon selkeytystä ja yhteistyön parantamista. Näin kaikki voivat keskittyä oman tehtävänsä hoitamiseen kokonaisuudessa. Hyvä työ tehdään yhdessä.

tapio huttula puheenjohtaja

Kartoita mahdollisuuksiasi työelämässä s. 39

Tervetuloa syys- ja vuosikokouksiin s. 40 erton järjestösivut n º 4 2009

37


Tes-neuvottelut alkavat työehtosopimusten neuvottelukierros on aluillaan ja osin jo alkanut. Koska viime kerralla ei saatu aikaan tulopoliittista kokonaisratkaisua, työehtosopimukset päättyvät eri aikoina. ErTOn valtakunnallisista työehtosopimuksista ensimmäisenä päättyi tietotekniikan palvelualan sopimus 30.9. Uudistamisneuvottelut käynnistettiin jo viime keväänä, ja neuvottelut jatkuvat. Muut sopimukset päättyvät tammi-huhtikuun aikana 2010, ja valmistautuminen niihin on jo hyvässä vauhdissa. Tilitoimistoalan sopimus umpeutuu vasta syyskuussa 2011. erton jäsenille lähetettiin viime keväänä kysely, joissa kysyttiin näkemyksiä työehtosopimustavoitteiksi. Yksi erton arvoista on jäsenlähtöisyys ja siksi lähtökohtana on, että jäsenet pääsevät vaikuttamaan työsuhteidensa ehtoihin jo työehtosopimusten tavoitteiden asettamisesta alkaen. erton lakimiehet ja asiantuntijat ovat käyneet läpi kyselyjen vastaukset ja koonneet esi-

Toimisto tetyt työehtosopimustavoitteet toimialoittain yhteen. erto järjesti 19.9. henkilöstön edustajille Tavoitteet todeksi -seminaarin, jossa kunkin toimialan henkilöstön edustajat edunvalvontavaliokuntansa sekä erton lakimiesten ja asiantuntijoiden kanssa kävivät läpi jäseniltä tulleita tavoitteita. Seminaarissa niistä koostettiin sopimustavoitteet, joita tullaan esittämään tulevissa tesneuvotteluissa työnantajaliitoille. Seminaarissa asetettiin myös erton yhteiskunnallisen edunvalvonnan tavoitteet. Seminaarissa nousi esiin lähes jokaisessa työryhmässä, että tulevalla työehtosopimuskierroksella palkankorotusmuodon tulisi noudattaa sekalinjaa eli eurojen ja prosenttien yhdistelmää. Sen lisäksi tavoiteltavia asioita ovat matka-ajan korvaukset ja palkallisen vapaa-ajan lisääminen vuosilomaa ja palkallista isyysvapaata pidentämällä, työaikoihin ja lisiin liittyvät asiat sekä osaamisen huomioon ottaminen palkkauksessa.

T YÖ T T Ö M Y Y S K A S S A T I E D O T TA A

tietoa muutosturvasta Ansiopäiväraha voidaan maksaa työllistymisohjelmalisällä korotettuna, jos työttömyyskassan jäsenelle on laadittu työ- ja elinkeinotoimistossa muutosturvaan liittyvä työllistymisohjelma. Jäsenen pitää itse pyytää ohjelman laatimista asuinpaikkakuntansa työ- ja elinkeinotoimistolta 30 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä, lomautusilmoituksen antamisesta tai lomautusta koskevan 180 kalenteripäivän edellytyksen täyttymisestä. Työllistymisohjelman laatimisen edellytykset Työllistymisohjelma voidaan laatia henkilölle, joka täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä: »Työntekijä on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä ja hänellä on työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta yhden tai useamman työnantajan palveluksessa. »Työntekijä on ollut määräaikaisessa työsuhteessa samaan työnantajaan yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta tai yhteensä 36 kuukautta viimeksi kuluneiden 42 kuukauden aikana. »Työntekijä on ollut määräaikaisissa työsuhteissa saman tai eri työnantajien palveluksessa vähintään viisi vuotta työsuhteen päättymistä edeltäneiden seitsemän vuoden aikana. »Työntekijä lomautetaan vähintään 180 kalenteripäiväksi ja hänellä on työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta lomautusilmoituksen saadessaan tai hän on ollut lomautettuna yhtäjaksoisesti vähintään 180 kalenteripäivää ja hänellä on

38

erton järjestösivut n º 4 2009

työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta. »Työntekijä on irtisanoutunut lomautuksen kestettyä yhtäjaksoisesti vähintään 200 päivää ja hänellä on työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta joko saman tai eri työnantajien palveluksessa. Työskentelyn ei tarvitse olla yhtäjaksoista. Työllistymisohjelmalisän määrä ja kesto Työllistymisohjelmalisän sisältävää ansiopäivärahaa ja koulutustukea voidaan maksaa enintään 185 päivältä 500 päivän enimmäisajan puitteissa. Tähän aikaan voi sisältyä enintään 20 päivää omatoimista työnhakua (ei kuitenkaan lomautetuille) ja koulutusta. Työllistymisohjelmalisää ei makseta ansiopäivärahan lisäpäivillä oleville eikä koulutuspäivärahaa saaville. Esteitä muutosturvalle Turvan saaminen estyy, jos työsuhteen päättämisestä on sovittu työnantajan kanssa. Sen voi menettää myös, jos työsuhteen päättäminen on riitautettu. Riitautuksesta tulee aina ilmoittaa myös työttömyyskassalle. Kokemuksia muutosturvasta Irtisanomistilanteiden muutosturva on selvästi edistänyt irtisanottujen työllistymistä uudelleen. Muutosturva on auttanut työllistymisessä kaikkein eniten ikääntyviä, kouluttamattomia sekä tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanottuja henkilöitä. Näissä ryhmissä myös entistä merkittävästi suurempi osa on sijoittunut aktiivisiin työhallinnon toimenpiteisiin kuten koulutukseen.

Asemamiehenkatu 4, 11. krs 00520 Helsinki p. (09) 613 231 f. (09) 6132 3202 etunimi.sukunimi@erto.fi Oulun toimipiste Isokatu 47 (3.kerros) 90100 Oulu (09) 6132 3271 Työsuhdeneuvonta ma–pe klo 9.30–11.30 ja 12–14 (09) 6132 3241 tyosuhdeneuvonta.erto@erto.fi Jäsenpalvelu ma–to klo 9.30–11.30 ja 12–14 (09) 6132 3204 jasenpalvelu@erto.fi puheenjohtaja Huttula Tapio (09) 6132 3240 puheenjohtajan esikunta Meincke Pirkkoliisa, hallintopäällikkö (09) 6132 3222 Kankkunen Petteri, viestintäpäällikkö (09) 6132 3238 Aho Mirkka, markkinointisuunnittelija (09) 6132 3264 Kuittinen Arja, tiedottaja (09) 6132 3267 Koivisto Helena, kehittämispäällikkö (09) 6132 3242 Kekkonen Hilkka, koulutussihteeri (09) 6132 3236 edunvalvontayksikkö Heino Rainer, edunvalvontapäällikkö (09) 6132 3233 Bruun Leila, asiamies (09) 6132 3231 Harvima Hanna, lakimies (09) 6132 3237 Lohi Markus, lakimies (09) 6132 3232 Tiainen Kari, lakimies (09) 6132 3266 Tykkä Johanna, lakimies (09) 6132 3234 Kokkonen Ulla, sihteeri (09) 6132 3230 järjestö- ja jäsenpalveluyksikkö Ben aissa Pia, vs. järjestöpäällikkö, asiantuntija (09) 6132 3243


E R T O KO U L U T TA A

Huusko Hannu, asiantuntija (09) 6132 3272 Juvonen Pekka, asiantuntija (09) 6132 3216 Keskinen Miska, asiantuntija (09) 6132 3270 Koivukoski Katja, asiantuntija, Oulu (09) 6132 3271 Kuivala Riikka, asiantuntija (09) 6132 3220 Kuusisto Karo-Petteri, asiantuntija, jäsenpalveluvastaava (09) 6132 3269 Lahti Jarmo, työympäristöasiantuntija (09) 6132 3239 Viljamaa Kirsi, asiantuntija (09) 6132 3291 Repo Saija, järjestösihteerin sijainen (09) 6132 3213 Tuomas-Kettunen Elina, järjestö- ja henkilöstösihteeri, pj. siht. (09) 6132 3227 Jäsenrekisteri Fagerlund Sari (09) 6132 3214 Pettersson Lotta (09) 6132 3273 Räsänen Katariina (09) 6132 3215 Turunen Tarja (09) 6132 3268 taloushallintoyksikkö Koskinen Reija, talous- ja henkilöstöpäällikkö, (09) 6132 3210 Miettinen Maija, taloussihteeri (09) 6132 3265 Wickström Leena, taloussihteeri (09) 6132 3221 työttömyyskassa Puhelinpalvelu päivystää ma, ti ja to klo 9.30–11.30 ja 12–14 p. (09) 6132 3224 f. (09) 6132 3201 erto.tk@erto.fi Kivistö Esa, kassanjohtaja (09) 6132 3250 Hedman Virpi, taloudenhoitaja (09) 6132 3251 Helle Anna, osastosihteeri (09) 6132 3256

henkilöstön edustajille Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen perehdyttämiskoulutus Koulutus koostuu Perehdyttämiskoulutus I:stä (2 pv) ja Perehdyttämiskoulutus II:sta (2 pv) ja on ensisijaisesti suunnattu vasta valituille luottamusmiehille, luottamusvaltuutetuille ja työsuojeluvaltuutetuille. Koulutus soveltuu myös pidempään tehtävässä toimineelle henkilöstön edustajalle, joka ei ole saanut tehtäväänsä koulutusta tai haluaa päivittää omaa osaamistaan. Perehdyttämiskoulutus I Aktiivi-instituutti, Helsinki, keväällä 2010 (päivämäärät ilmoitetaan liiton nettisivuilla syksyn aikana) Perehdyttämiskoulutus I antaa osallistujalle perusvalmiudet toimia henkilöstön edustajana työpaikalla. Koulutuksen tavoitteena on selvittää henkilöstön edustajan tehtävät, oikeudet ja velvollisuudet sekä auttaa henkilöstön edustajaa toimimaan työpaikallaan käytännön valvonta- ja kehittämistehtävissään. Perehdyttämiskoulutus II – teoriasta käytäntöön Aktiivi-instituutti, Helsinki, 23.–24.11.09 ja keväällä 2010 (päivämäärät ilmoitetaan liiton nettisivuilla syksyn aikana) Perehdyttämiskoulutuksen toisessa osiossa selkiytetään henkilöstön edustajan roolia ja tehtäviä sekä vaikuttamisen mahdollisuuksia. Koulutuspäivien lähtökohtina ovat tehtävän edellyttämä osaaminen, roolikuvan muutos, yhteistyö työpaikalla ja luottamustehtävässä kohdattavat ongelmat.

kaikille jäsenille Tehosta ajankäyttöäsi – vähennä stressiä Lahti 29.10. klo 17–20 Tiedostatko omat ajanhallinta- ja voimavarahaasteesi? Teemaillan aikana saat konkreettisia ja käytännönläheisiä ajanhallinnan työkaluja, joiden avulla opit ennaltaehkäisemään stressiä ja hyödyntämään työaikasi tehokkaasti ja tuloksellisesti. Saat myös vinkkejä, miten ladata energiapankkiasi säännöllisesti ja kuunnella omaa jaksamistasi arjessa. Valmennuksen päätteeksi jokainen tekee kirjallisen loppuharjoituksen oman ajanhallintansa tehostamiseksi ja voimavarahaasteiden poistamiseksi. Kouluttajana toimii voimavaravalmentaja Iina Rytikangas. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset smkj ry:n kanssa.

Osaaminen näkyväksi Oulu 20.10., Helsinki 27.10. ja Tampere 5.11. klo 17–20 Sinulla on osaamista, jota sinun on hankala tunnistaa ja josta kerrot sujuvasti ystävillesi mutta epävarmasti työnantajalle. Elämänkoulussa ja työelämässä opit vuorovaikutustaitoja, paineensietokykyä ja kokonaisuuksien hahmottamista, mutta todistusta näistä taidoista saat harvoin. Tule erton ja tjs Opintokeskuksen järjestämään iltatilaisuuteen oppimaan, miten kokemuksen tuoma oppiminen tunnistetaan ja miten siitä saadaan näyttöä ansioluetteloon. Koulutus on erityisen hyödyllinen määräaikaisissa työsuhteissa toimiville ja alan vaihtoa harkitseville. Osaaminen muuttuvassa työelämässä – koulutusta epävarmaan työelämään Helsinki 11.12.09 ja 21.1.10 klo 9–15.30 erto ja tjs Opintokeskus kouluttavat epävarman tuntuisessa työsuhteessa työskenteleviä ja työttömiä. Koulutuksessa on kaksi lähipäivää, minkä lisäksi koulutukseen sisältyy verkkokeskusteluja. Koulutuksen aluksi analysoidaan yhdessä työelämän muutossuuntia ja perehdytään toimintaympäristöön. Tämän jälkeen tutustutaan keinoihin, joilla työelämässä voi pärjätä: harjoitellaan oman osaamisen tunnistamista ja esittämistä sekä kartoitetaan osallistujien työmarkkinakelpoisuutta ja mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Koulutuksen aikana harjoitetaan myös osallistujien neuvottelutaitoja erilaisia työelämän keskustelutilanteita varten. Koulutettavien vertaisarvioinnin välineeksi luodaan verkkokeskustelualusta. Koulutus on osallistujille ilmainen ja sisältää lounaan.

ilmoittautuminen koulutuksiin Sitovat ilmoittautumiset nettisivuilla olevalla lomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen koulutus@erto.fi tai puhelimitse numeroon (09) 6132 3236. Ilmoita tarkasti, mihin koulutukseen ilmoittaudut sekä oma nimesi ja yhteystietosi ja mahdollinen erityisruokavalio. Ilmoittaudu viimeistään kolme viikkoa ennen koulutusta! Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuneille lähetetään vahvistus sähköpostitse. Koulutukset ovat jäsenille maksuttomia. Koulutusasioissa liiton toimistossa palvelevat koulutussihteeri Hilkka Kekkonen ja kehittämispäällikkö Helena Koivisto. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.erto.fi/palvelut/koulutus.

Kevään 2010 koulutuksista tiedotamme nettisivuilla syksyn aikana ja seuraavassa Toimi-lehdessä.

erton järjestösivut n º 4 2009

39


TA PA H T U M A K A L E N T E R I

Jäsenyhdistykset

Yhdistykset logistiikan toimihenkilöt Pohjois-Savon alueen syyskokous To 12.11.2009 klo 18, Nordea Aapeli 3. krs, Kauppakatu 28, Kuopio. Kulttuurimatka Lahteen Vantaalla 14.11. pidettävän lt:n syyskokouksen jälkeen suuntaamme Lahteen, jossa majoitumme Seurahuoneelle ja menemme teatteriin klo 19 (Viisas neitsyt). Paluu sunnuntaina ostoskäynnin jälkeen. Hinta: 35€ jäsen, 75€ ei-jäsen. Hinta sisältyvät bussimatkat, lounas, hotelli ja teatterilippu. Bussi: lähtö Siilinjärveltä klo 6.10, Kuopiosta klo 6.30 ja Varkaudesta klo 7.30. Paluuaikataulu sovittavissa. Paikkoja on rajoitettu määrä. Ilmoittautumiset 13.10. mennessä: Tarja Luostarinen, p. 045 672 0907 tai tarja.luostarinen@elisanet.fi.

tietoala Yhdistyksen 35-vuotisjuhlat Yhdistyksen 35-vuotisjuhlaseminaari jäsenille ja sidosryhmille ja syntymäpäiväjuhla jäsenistölle järjestetään 24.10. Syyskokous ja pikkujoulut La 14.11.2009. Tapahtumat on ensisijaisesti tarkoitettu Tietoalan toimihenkilöt ry:n jäsenille.

tilitoimihenkilöt Syyskokous ja pikkujouluristeily La 14.11. Grand Marina, Helsinki. Kokouksen jälkeen mahdollisuus osallistua bileristeilylle. Tarkemmat tiedot seuraavassa Tosite-lehdessä ja www.tilitoimihenkilot.com.

ystea Syyskokous La 14.11. klo 13.30 Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18, Turku. Lounas klo 12.30. Klo 15.30 tarjoamme Panimoravintolan oluita. Aloitteet 30 pvää ennen kokousta pj. Ojamolle. Ilm. 6.11. mennessä Marjo Vierulalle marjo.vierula@pp1.inet.fi tai p. 044 526 0506 tai www.ystea. fi. Matkakorvaukset edullisimman kulkuneuvon mukaan. Junaliput VR, p. 0307 23702 asiakasnro 708743, koodi 0500. Bussiliput Kaleva Travel, puh. 0205 615 564 viitteeksi ”ystea/syyskokous”. Asiakirjat osoitteesta www.ystea.fi.

Aluejärjestöt

kanta-häme Vuosikokous Pe 30.10.2009 klo 18 Etelä-Hämeen Marttojen kokoustilassa, Rauhankatu 5, Hämeenlinna. Ruokatarjoilu. Ilmoittautumiset viimeistään 22.10. annika.lundahl@elisanet.fi. Teatteri-ilta Pe 4.12. klo 19, Hämeenlinnan kaupungin teatteri, Arvi Karistonkatu 2. Anna-Leena Härkösen ”Ei kiitos”. Mukaan 30 nopeinta. Ilm. 30.10. mennessä annika.lundahl@elisanet.fi. Omavastuu 10 €. Maksa omavastuu tilille erto/ Kanta-Häme: op 568000–20095739.

lahden seutu Vuosikokous Ke 11.11.09 klo 18 Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25, Lahti. Kokouksen jälkeen klo 19 Ulla Tapanisen Lava-ammuntaa-show ja tapas-buffet. Omavastuu 15 €. Ilm. 2.11. mennessä Sirkka Rappumäelle, p. 044 3389 002. Vuosikokous ja pikkujoulu Oulussa Pe 20.11. klo 17.30, Rakennusmestariyhdistyksen saunatila. Kokouksen jälkeen pikkujoulu klo 19. Kokoukseen osallistuvalle pikkujoulu 5€, muuten 15€. Ilm. 6.11. mennessä Maila Jokelalle, p. 050 5308 961 tai maila.jokela@mail.suomi.net.

keski-suomi Vuosikokous To 12.11. klo 18, Vakuutusyhtiö Turva, Kauppakatu 7. Ilm. ilkka.puhakka@ksshp.fi tai 044 702 1055 2.11. mennessä. Tietoa pikkujouluista.

pirkanmaa Vuosikokous Ke 11.11. klo 17.30, Vakuutusyhtiö Turva, Järvensivuntie 3. Iltapalatarjoilu. Turvan edustaja kertoo mm. liittovakuutuksesta. Teatteri-ilta Ke 2.12. klo 19, Komediateatteri, Lapintie 3. Pieni Kauhukauppa. Jäsenille 15€, eijäsenille 30€. Varaukset seija.frang@diabetes.fi lokakuun loppuun mennessä. Lippuja rajoitettu määrä. 

satakunta Vuosikokous To 19.11. klo 18, lounaskahvila Brunssi, Itäpuisto 11, Pori. K-P Kuusisto kertoo ajankohtaisista asioista. Iltapalatarjoilu.

pohjois-savo Syyskokous ja pikkujoulu To 26.11. klo 17.30, Nordea. Kauppakatu 28, Kuopio. Tietoa Nordean palveluista. et:n pj:n ajankohtaiskatsaus. Iltapala ja viinipruuvi. Ilm. 17.11. mennessä: marja-leena@erto-pohjoissavo.fi tai 040 700 1033 / Tanja Helminen. Matkakorvaukset edullisimman kulkuneuvon mukaan.

helsinki-uusimaa

Vuosikokous La 14.11.2009 klo 16 Kekkolan kartano, Vanhamäentie 36, Mikkeli. Kokouksen jälkeen rantasauna, lämmin vesipalju sekä illallinen. Ilm. 4.11. mennessä Marja-Leena Jukaraiselle, p. 050 350 9459 tai marle.jukarainen@hotmail. com. Omavastuu 10€.

Vuosikokous To 12.11. klo 17, tela, Lastenkodinkuja 1, Helsinki. Hyväksytään toimintakertomus, tilinpäätös, toimintasuunnitelma ja talousarvio, valitaan puheenjohtaja, jäsenet ja tilintarkastajat. Tietoa työeläkkeistä. Ilm. 5.11. mennessä Sirkku Mutrulle, sirkku.mutru@erto.fi tai p. 040 519 6767.

erton järjestösivut n º 4 2009

logistiikan toimihenkilöt pj. Ritva Väyrynen Kantajantie 5, 90800 Oulu p. 050 495 2701 p. koti (08) 510 867 ritva.vayrynen@erto.fi www.logistiikantoimihenkilot.fi

pohjois-pohjanmaa

etelä-savo

40

erityistoimihenkilöt et pj. Seija Pyökeri Virpikuja 4 A 11, 01360 Vantaa p. 050 559 3142 seija.pyokeri@syl.fi, seija.pyokeri@erto.fi www.etry.fi

markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja uusmedia-alan ammattilaiset mama pj. Kaarina Pehkonen Humalistonkatu 5 B 41, 00250 Helsinki p. 040 762 6286 kaarina.pehkonen@erto.fi www.mamary.fi suomen yksilöurheilijat kilpa pj. Aki Parviainen Luostarinvaarantie 39, 82710 Kovero p. 050 303 5541 aki.parviainen@erto.fi tietoalan toimihenkilöt pj. Jouko Malinen, Logica Oy p. 0400 940 273 jouko.malinen@tietoala.fi www.tietoala.fi tilitoimihenkilöt tito pj. Tarja Hiitiö Kaakonojantie 39, 37630 Valkeakoski p. 040 537 6918 tarja.hiitio@erto.fi www.tilitoimihenkilot.com yksityisen sosiaalija terveysalan ammattilaiset ry ystea pj. Matti Ojamo, Näkövammaisten Keskusliitto p. 040 737 1720 matti.ojamo@erto.fi www.ystea.fi


 Aluejärjestöt etelä-karjala pj. Markus Saukkonen Hytintie 201, 54310 Hytti p. 044 700 7245 markus.saukkonen@kaakontieto.fi etelä-savo vpj. Kirsi Kyröläinen Naistingintie 2 B 10, 50600 Mikkeli p. 050 338 9936 kirsi.kyrolainen@surffi.fi

JÄSENTIETOJEN MUUTOSLOMAKE 2009 HENKILÖTIEDOT (täytetään aina) Etu- ja sukunimi Jäsennumero tai hetu (merkittävä kokonaan) Sähköpostiosoite Puhelin

koti

työ

Ammattinimike …

Lisätietoja

keski-suomi pj. Ilkka Puhakka Tyyppäläntie 6 A 5, 40250 Jyväskylä p. 044 702 1055 ilkka.puhakka@ksshp.fi kymi yhdyshenkilö Marjo Vierula Velhontie 2 F 47, 48350 Kotka p. 044 526 0506 marjo.vierula@erto.fi lahden seutu pj. Sirkka Rappumäki Onnelaisentie 4, 15340 Lahti p. 044 338 9002 sirkka.rappumaki@phnet.fi

OSOITE PALKATON AJANJAKSO TYÖPAIKAN MUUTOS

kanta-häme pj. Anne Vuorinen Suvantotie 6 C, 13300 Hämeenlinna p. 050 524 0431 anne.vuorinen@erto.fi

ELÄKE

itä-savo pj. Iris Makkonen Kuninkaankartanonkatu 12 as 3, 57100 Savonlinna p. 040 545 6993 irisma@kyyhkynetti.com

Vanha osoite Uusi osoite Jäsenmaksun suuruus palkattomalla ajanjaksolla vuonna 2009 on 6,5 €/kk. Ilmoitus palkattomasta ajanjaksosta on tehtävä palkattomalle kaudelle jäämistä seuraavan kuun alusta alkaen. Palkaton ajanjakso kirjataan vain täysille kalenterikuukausille. Jos päättymisajankohta ei ole tiedossasi, arvioi se mahdollisimman tarkasti. Saat uudet viitteet kotiosoitteeseesi kun ilmoituksesi on käsitelty. Kirjaa ilmoitukseesi palkattoman kauden syy sekä alkamis- ja päättymisaika. Palkaton ajanjakso: ___/___ 20___ – ___/___ 20___. Syy: …

Asevelvollisuus

…

Palkaton loma (palkaton sairausloma)

…

Opiskelu

…

Palkaton virkavapaa

…

Hoitovapaa

…

Määräaikainen eläke

…

…

Äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa (äitiys-, isyys- tai vanhempainraha)

Kelan peruspäiväraha/työmarkkinatuki tai yli kalenterikuukauden kestävä karenssi (työtön). Huom. kassaltamme ansiosidonnaista päivärahaa tai muuta kassan maksamaa etuutta saavat jäsenet eivät ole oikeutettuja alennetun jäsenmaksun maksamiseen.

Edellinen työsuhde päättyi ___/___20___. Uusi työsuhde alkanut ___/___20___. Uusi työsuhteeni on

… vakituinen

… määräaikainen

Työnantajan nimi Työnantajan osoite Toimiala Olen jäänyt pysyvästi eläkkeelle ___/___20___ alkaen. Valitse alla olevista vaihtoehdoista toinen: …

Eroan työttömyyskassasta, mutta haluan jäädä liiton eläkeläisjäseneksi em. päivämäärästä lähtien. Vuonna 2009 eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 60 € vuodessa.

…

Eroan sekä liitosta että työttömyyskassasta em. päivämäärästä lähtien.

…

Eroan Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:stä ja Erityisalojen Toimihenkilöiden työttömyyskassasta

Eron syy: … …

lappi pj. Raili Karjalainen Reetintie 10, 96400 Rovaniemi p. 0400 217 732 raili.karjalainen@erto.fi

Markkinoinnin esto

MUUTOKSET JÄSENTIETOIHIN (Osa muutosilmoituksista myös osoitteessa www.erto.fi)

ERO

helsinki-uusimaa pj. Sirkku Mutru Toinen linja 19 A 18, 00530 Helsinki p. 040 519 6767 sirkku.mutru@erto.fi

Päiväys

Alan vaihto

…

Jäänyt pois työelämästä …

Paikka

Liiton vaihto Tyytymätön liittoon/kassaan Muu syy

Allekirjoitus

___/___20___

erton järjestösivut n º 4 2009

41


 Vastaanottaja maksaa postimaksun

Erityisalojen Toimihenkilöliitto erto ry Tunnus 5005594 Vastauslähetys 00003 Vastauslähetys

länsirannikko pj. Virve Konttas Lähdetie 8, 65320 Vaasa p. 050 558 9986 virve.konttas@erto.fi pirkanmaa pj. Jari Koivula Kaaritie 24, 37600 Valkeakoski p. 050 591 6551 jvkkoivula@hotmail.com pohjois-karjala pj. Päivi Kuosmanen Kokkomäentie 2 D 19, 80140 Joensuu p. 050 369 5428 paivi.kuosmanen@erto.fi pohjois-pohjanmaa pj. Raija Similä Kanavaranta 9 A 3, 90100 Oulu p. 040 505 5397 raija.simila@erto.fi pohjois-savo pj. Ulla-Maija Alanne Linnanpellonkatu 8 as 2, 70500 Kuopio p. 050 305 1713 ulla-maija.alanne@erto.fi www.erto-pohjoissavo.fi satakunta vpj. Merja Kainulainen Kiertotie 11 A 6, 28130 Pori p. 040 719 4693 merja.kainulainen@dnainternet.net seinäjoen seutu pj. Ulla Muurimäki Keijukaisenpolku 2 E, 60150 Seinäjoki p. 050 328 5264 ulla.muurimaki@gmail.com varsinais-suomi pj. Tiina Immonen Ahmankuja 3 A, 20750 Turku p. 040 748 2051 tiina.immonen@erto.fi

42

erton järjestösivut n º 4 2009


{ uusi alku }

T U L E VA I S U U D E N T E K I J Ä T A N A L Y S O I VA T T Y Ö E L Ä M Ä Ä TEKSTI SUSANNA VILJANEN KUVA HANNA KOIKKALAINEN

Mette Nyman, 6 vuotta ”MINUSTA TULEE ISONA kaupan täti. Istun kassalla ja sanon, mitä ostokset maksavat. Kaupan tätinä olossa on se hyvä puoli, että saa lisää rahaa. Osa täytyy antaa takaisin, mutta lopuilla tietenkin ostan tavaroita. Sen takia tehdään töitä, että saisi rahaa, ja kaupan täti saa sitä koko ajan. Mutta ei raha ole tärkeää vaan se, että saa olla kaupan täti. Se on hienoa. Sekin on tärkeää, että töissä olisi kivaa. Jos kerran on sinne halunnut, onhan siellä kivaa. Olen ahkera kaikessa paitsi siivoamisessa, mutta en jaksa tehdä töitä pitkään. Joskus isi tulee töistä, kun

olen jo nukkumassa. Se on tyhmää. Minä teen töitä vain päivällä. Kaupassa voisi olla kaveri auttamassa siellä takapuolella. Se olisi tietysti paras kaverini. Tulen hyvin toimeen kaikkien kanssa, päiväkodissakaan ei ole ketään tyhmää. Paitsi yksi. Töissä voi olla rankkaakin. Äiti on joskus töistä tullessaan kiukkuinen. Jos minulla on töissä rankkaa, minustakin tulee sitten kiukkuinen.” Q Metten äiti on logistiikka- ja isä rakennusalalla.

toimi nº 4 2009 43


Käytkö töissä pystyäksesi tekemään muita asioita elämässäsi? Puuttuuko työelämästäsi kiintopiste? Me tarjoamme sinulle pysyvän yhteisön silloin, kun työkavereista ei sellaista ehdi muodostua. TYÖSTÄ VAPAUTTA www.erto.fi

Toimi 4 / 2009  

Sisältää mm. Vietkö sinäkin työkavereita kotiisi? Aerobiciä aivoille. Selän rentoutusopas istumatyöntekijälle. Näin hurmaat yleisösi PowerPo...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you