Page 1

Mies jonka minulle annoit

Abby Guinness & Michele Guinness


Abby Guinness puhui jo kolmevuotiaana peiliin ja käytti vastatessaan joka kerta erilaista puhetapaa ja korostusta. Hän on näytellyt siitä lähtien, ja hänen uransa alun kohokohta oli lyhyt esiintyminen Annen osassa Anne Frankin päiväkirjassa Lancasterin teatterissa. Hän opiskeli englanninkielistä kirjallisuutta ja näyttämötaidetta Sheffieldin yliopistossa ja Walesin musiikki- ja teatterikorkeakoulussa ja on esiintynyt monissa hyvin erilaisissa rooleissa. Hän kuului Riding Lights -teatteriseurueeseen ja oli myöhemmin perustajajäsenenä Lacey-teatteriseurueessa, jossa hän alkoi Rob Laceyn opastuksella kirjoittaa enemmän tekstejä. Nykyään hän kirjoittaa, ohjaa, opettaa ja toimii fasilitaattorina näyttelemisen ohella (lisätietoja: www.livingandactive.co.uk). Teatterin lisäksi Abby esiintyy monissa tapahtumissa ja konferensseissa. Hän toimi yli kaksi vuotta Holy Trinity Brompton -seurakunnan taiteellisena johtajana ja johtaa nyt Spring Harvest -festivaalin luovien taiteiden osastoa. Michele Guinness opiskeli ranskan kieltä ja näyttämötaidetta Manchesterin yliopistossa. Hän on tuottelias kirjailija, ja hän on toiminut juontajana, tutkijana ja käsikirjoittajana kansallisessa televisiossa ja radiossa. Hän esiintyy puhujana eri puolilla Britanniaa kristillisissä tapahtumissa, joita ovat esimerkiksi Spring Harvest, New Wine, Detling ja Words by the Water (Keswick). Hänen uusimpia kirjojaan ovat Chosen, The Heavenly Party ja Autumn Leave.


Abby Guinness Michele Guinness

Mies jonka minulle annoit

Perussanoma Oy PL 15, 02701 Kauniainen puh. (09) 5123 9120 www.perussanoma.fi


Alkuteos The Words of the Wives: Monologues from the Unheard Women of the Bible Alkuperäiskustantaja Authentic Media Limited, Milton Keynes, UK Copyright 2010, Abby Guinness ja Michele Guinness Suomennos Anne Leu Ulkoasu Taneli Törölä, Leijonamedia ISBN 978-951-888-599-6 Luokka 23 Painettu Bookwell Oy, Jyväskylä 2011


Sis채llys Johdanto 7 Kuinka n채it채 yksinpuheluja luetaan 14 Ohjeita esitt채jille 15

Vanha testamentti

23

Aadamin vaimo 25 Kainin vaimo 30 Nooan vaimo 34 Abrahamin vaimo 39 Jaakobin vaimo (1 ja 2) 45 Potifarin vaimo 52 Faraon vaimo 57 Joosuan vaimo 63 Daavidin vaimo, HKK 69 Salomon vaimo nro 364 73 Jobin vaimo 78 Hoosean vaimo 86 Joonan vaimo 92


Uusi testamentti

99

Paimenneito 101 Balthasarin vaimo 105 Vastanainut rouva 112 Sakkeuksen vaimo 117 Kymmenennen spitaalisen vaimo 122 Nikodemoksen vaimo 127 Pilatuksen vaimo 133 Neiti X 139 Kaifaksen vaimo 144 Sebedeuksen vaimo 149 Rouva Didymos 156 Pietarin vaimo 162 Johanneksen vaimo 169


Kuinka näitä yksinpuheluja luetaan Näytelmän käsikirjoitusta ei voi lukea samalla tavalla kuin kertovaa tekstiä. Tarvitaan hieman vaivannäköä, jotta siitä saisi irti mahdollisimman paljon. Ääneen puhuttaessa asioita ei selitetä tai kerrota samalla tavalla kuin kirjoitetussa tekstissä (jollei kyse ole luennosta). Keskustelun kieli on tulkinnanvaraisempaa ja vähemmän kuvailevaa. Puhuja etsii sanoista vaistomaisesti merkityksiä äänensävyllään, eleillään ja persoonallisuudellaan. Näitä tekstejä on helpompi ymmärtää ja niistä on enemmän iloa, kun muistetaan, että ne ovat suoraa esitystä. Jokainen vuorosana saa alkunsa henkilön ajatuksissa, ja hän lausuu sen omien kokemustensa ja tunteidensa kautta. Näin syntyy monikerroksisia merkityksiä, jotka heräävät esityksessä eloon. Tämä ei tarkoita, etteikö tekstien lukemisesta voisi nauttia yhtä paljon kuin esityksen katselemisesta. Anna henkilölle omissa ajatuksissasi persoonallisuus ja puhetapa. Kuvittele hänen puhuvan ääneen. Miltä hän näyttää? Miltä hän kuulostaa? Mitä hän ajattelee? Joissakin teksteissä henkilö puhuu suoraan jollekulle toiselle, joka saattaa vastata tai vaieta. Vaikka kuulet keskustelusta vain yhden henkilön osuuden, voit vapaasti kuvitella toisen vastaukset ja täyttää siten aukot oman mielesi mukaan. Joitakin kappaleita voi myös olla helpompi ymmärtää, jos niiden rinnalla luetaan se Raamatun teksti, johon ne perustuvat. Toivon, että huomaat tämän lisäponnistuksen kannattavan, koska se avaa tekstistä enemmän sisältöä kuin pelkät kirjoitetut sanat. Abby Guinness Huhtikuussa 2010

7


Mies jonka minulle annoit

Ohjeita esittäjille Näitä yksinpuheluja ei ole tarkoitettu pelkästään luettaviksi vaan myös esitettäviksi. Se on mahdollista hyvin monenlaisissa tilanteissa. Jos palat halusta päästä aloittamaan ja tiedät esiintymisestä kaiken, voit jättää tämän luvun väliin. Jos olet tämän luettuasikin vielä epävarma tai sinulla on kysyttävää, voit kirjoittaa minulle Internet-sivuni kautta: www.livingandactive.co.uk. Annan mielelläni neuvoja tai tulen pitämään seminaarin, jotta pääset alkuun. Tärkeintä on kuitenkin olla rohkea. Tekemällä huomaa, mikä onnistuu ja mikä ei. Ryhdy siis kokeilemaan!

Miten tekstiä kannattaa lähestyä Kunkin tekstin johdannossa on joitakin ajatuksia roolihenkilöstä ja esitystavasta. Itse näytelmäteksteissä on myös joitakin esitysohjeita. Molemmat on kuitenkin jätetty mahdollisimman niukoiksi. Ne voivat viedä huomion muualle ja häiritä tarinan kulkua, mutta erityisesti olen sitä mieltä, että jokaisen esittäjän täytyy saada toteuttaa yksinpuhelu omalla tavallaan. Liian yksityiskohtaiset ohjeet saattaisivat rajoittaa hänen vapauttaan. Esittäjän tulkinta yksinpuhelusta on viime kädessä yhtä perusteltu kuin kirjoittajan. Tekstejä voi muokata kulloisenkin tarkoituksen ja mahdollisuuksien mukaan. Esittäjän oma panos vahvistaa esitettävää kappaletta, ja siitä tulee osa lopputulosta. Teatteriesitykseen ei tarvita muuta kuin ryhmä ihmisiä jonkinlaisessa tilassa ja kertomus. Yksinkertaisuus ja pelkistetty koruttomuus sopivat näihin yksinpuheluihin hyvin. Päähuomion tulisi olla sanoissa ja niiden esittämisessä. Hyvä esitys syntyy, kun esittäjä tuntee henkilön ja hänen tarinansa ja välittää sen yleisölle selkeästi. Jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin,

8


Ohjeita esittäjille

valmistautuminen on välttämätöntä. Tekstin pohjana olevan raamatunkohdan lukemisesta voi olla hyötyä. Siitä voi saada lisävihjeitä. Itse tekstiä läpikäytäessä on hyvä etsiä vastauksia kertomusta, henkilöä ja kuulijaa koskeviin tärkeisiin kysymyksiin. Mitä kappaleessa tapahtuu? Mitä tapahtuu sitä ennen ja sen jälkeen? Sisältyykö siihen käännekohta tai ratkaiseva oivallus? Missä on sen huippukohta? Mitä tekstin sanat ja niiden taustalla oleva pyrkimys kertovat? Mikä on henkilön asenne? Tarkoittaako hän mitä sanoo? Mitä hän ajattelee ja tuntee? Kenelle hän puhuu? Miksi juuri hänelle? Miksi juuri nyt? Kun olet löytänyt vastaukset näihin kysymyksiin, kuinka ilmaiset ne selkeästi yleisöllesi? Itse tekstistä ja sen johdannosta löytyy vihjeitä, mutta esittäjän on tehtävä myös omat ratkaisunsa. Ajattele myös yleisöäsi. Eri kappaleet kiinnostavat erilaisia ihmisiä. Mieti, kuka esitystä katselee ja kuinka se sopii siihen, mitä muuta parhaillaan tapahtuu. Katsojien, jotka tuntevat Raamattua vain vähän tai eivät lainkaan, on helpompi samastua esimerkiksi Nooan vaimoon kuin tuntemattomampiin henkilöihin.

Esittäjien valinta ja henkilöt Jos sanoisin, että Nooan vaimo on 57-vuotias nainen, jolla on harmaa, takkuinen tukka ja joka puhuu tiettyä murretta, häntä ei kenties haluaisi esittää kukaan sellainen, joka ei sovi tähän kuvaukseen. Uskon, että näitä osia voi esittää kuka tahansa iästä, murteesta, ulkonäöstä tai edes sukupuolesta riippumatta. Niiden esittäminen on kuitenkin helpompaa, jos esittäjä määrittelee itse, millaisia henkilöt ovat. Joissakin tapauksissa olen tehnyt ehdotuksen henkilön iästä ja puhetavasta, mutta tällä olen halunnut pelkästään kertoa, millaiseksi hänet

9


Mies jonka minulle annoit

kirjoittaessani kuvittelin. Todellisuudessa henkilö näyttää ja kuulostaa aina siltä, millaiseksi lukija hänet kuvittelee. Fyysinen ulottuvuus on erinomainen tapa laajentaa ja syventää henkilöhahmoja. Ihmisiä havainnoidessa on helppo huomata, että kaikki kävelevät ja liikkuvat eri tavoin. Mieti henkilösi ryhtiä: Onko hän ylpeä ja suoraselkäinen? Onko hän kärsimätön ja hermostunut? Seisooko hän vaivautuneena kumarassa? Henkilöhahmoa koskevat ratkaisut rikastuttavat esitystä, mutta karikatyyrin luomista kannattaa varoa. Esityksessä on paljon parempi ilmentää todellista henkilöä, vaikka se merkitsisikin sitä, että roolihahmo on muunnos esittäjästä itsestään. Jokaisella ihmisellä on luonnetta ja syvyyttä, kukaan ei sovi yksioikoisiin kaavoihin. Parhaat näyttelijät esittävät osansa syvällisesti ja herkästi. Yksinpuhelussa on erityisen tärkeää ratkaista, kenelle puhutaan. Puhujan ja kuuntelijan suhde on äärimmäisen tärkeä. Monet näistä yksinpuheluista sisältävät erikseen mainitun kuuntelijan – jonkun, jolle henkilö puhuu. Kuuntelija ei ole fyysisesti läsnä, mutta yleisön täytyy uskoa, että hän on. Pidä tauko silloin, kun on hänen vuoronsa puhua, ja ”kuuntele” häntä. Sinun on hyvä tietää tarkalleen, mitä hän sanoo, koska se vaikuttaa omaan reaktioosi (tauon ei tosin aina tarvitse olla pituudeltaan todenmukainen, koska se hidastaisi esityksen kulkua liikaa). Jos sinulle on selvää, missä kuuntelija seisoo tai istuu ja kuinka hän vastaa sinulle, yleisön on helppo kuvitella, millainen hän on. Niissä kappaleissa, joissa ei ole tarkkaan määriteltyä kuuntelijaa, esittäjälle jää jonkin verran vapautta. Hän voi keksiä kuuntelijan tai puhua suoraan yleisölle. (Kymmenennen spitaalisen vaimon osan esittäjä voi puhua vapaasti sille joukolle, joka kulloinkin on tosiasiassa paikalla.) Muista puhua ylei-

10


Ohjeita esittäjille

sölle suoraan vain silloin, kun olet aikonut niin tehdä; syntyy sekava vaikutelma, jos sinun on tarkoitus puhua tietylle kuuntelijalle, mutta puhutkin yleisölle. Jos käytettävissä on toinen näyttelijä, joihinkin kappaleisiin on hyvin helppo laatia puuttuvat vuorosanat niin, että syntyy kaksinpuhelu.

Rekvisiitta, puvut ja lavastus Muutamat näyttämövarusteet ovat kenties välttämättömiä. Johanneksen vaimolla on kädessään kirje (tai käsikirjoitus); Hoosean vaimo ottaa taskustaan tai laukustaan paperilapun. Tällaista rekvisiittaa on helppo löytää tai tehdä itse. Muista myös, ettei teatterin tarvitse olla todenmukaista. Aadamin ja Johanneksen vaimo voi pitää sylissään vauvan sijasta huopakääröä. Rekvisiittaa ei kannata jäljitellä elein – niitä on hyvin vaikea ymmärtää selvästi. Yleensä on parempi käyttää joko todellisia esineitä tai ei mitään. Jotkut esineet antavat käsille tekemistä, jos liikkeiden keksiminen on vaikeaa. Potifarin vaimo voi aivan hyvin syödä viinirypäleitä ja Salomon vaimo ommella. Sääntöjä ei ole! Näihin kappaleisiin ei missään tapauksessa tarvita runsasta vaatevarastoa. Esittäjä voi mainiosti käyttää omia vaatteitaan. On todennäköisesti hyvä valita mukavat vaatteet, jotka eivät vie esittäjän tai yleisön huomiota pois puheesta. Puvun voi myös halutessaan koettaa valita tarkasti henkilöhahmoon sopivaksi. Itse käytän mielelläni yhtä tai kahta pientä asustetta viitteellisenä pukuna. Niiden ei tarvitse olla työläitä hankkia eikä tiettyyn aikaan liittyviä. Ne vain antavat viitteen siitä, millainen henkilö on kyseessä tai mitä hän parhaillaan tekee. Tästä on itse asiassa yhtä paljon hyötyä esittäjälle kuin yleisöllekin, koska se auttaa näyttelijää eläytymään osaansa. Paimenneito

11


Mies jonka minulle annoit

voi esimerkiksi pukeutua laajaan takkiin, koska hän viettää suurimman osan ajastaan ulkona kylmässä yössä. Muodikkaat korkokengät jalassa voi olla helpompi esittää Kaifaksen vaimoa, joka on jatkuvasti tietoinen tekemästään vaikutelmasta. Myös lavastus voi olla viitteellinen; se ei tarvitse vastata todellisuutta. Koska Abrahamin vaimo on tulossa vanhempainiltaan, puinen tai muovinen koulutuoli riittää luomaan oikean tunnelman. Neiti X, joka on poliisin sellissä, voi hyvin istua pöydän ääressä. Muista, että jos päätät esiintyä istuen, yleisön on vaikeampi nähdä sinua, jollei näyttämö ole huomattavasti yleisöä korkeammalla. Jos näkyvyys on huono, on paras esiintyä seisten. Yritä valita esiintymispaikaksi sellainen, josta mahdollisimman moni paikallaolija näkee sinut. Mikrofonit eivät ole välttämättömiä. Ihmisääni on voimakkaampi kuin voisi luulla; esittäjän ei tarvitse huutaa, jotta yleisö kuulisi hänen puheensa. Harjoittele etukäteen ja kokeile, mikä on esiintymispaikkaan sopiva äänenvoimakkuus. Paikassa, jossa ääni kaikuu, on puhuttava hitaammin ja äännettävä tavallistakin selkeämmin. Jos käytät mikrofonia, muista, ettei se tee kaikkea puolestasi. Paras äänenlaatu syntyy, kun et luota mikrofoniin täysin, vaan käytät äänesi voimaa ja annat mikrofonin vahvistaa sitä.

Harjoitukset ja esitys Harjoitukset ovat tärkeitä kaikkein kokeneimmillekin. Harjoitellessasi voit tutkia eri verbien avulla, kuinka puhetapa vaikuttaa esitettävään kappaleeseen. Mitä henkilö tekee kullakin hetkellä? Ihmetteleekö hän jotakin? Tekeekö hän päätöstä, oivaltaako hän juuri jotakin vai epäileekö? Vähätteleekö hän

12


Ohjeita esittäjille

toista, rohkaiseeko vai nalkuttaako? Paras esitystapa löytyy kokeilemalla eri vaihtoehtoja ääneen. Pidä huoli siitä, että olet lausunut kappaleen sujuvasti useaan kertaan ennen kuin esität sitä yleisölle. Esittämistä on hyvä harjoitella yhden tai parin ystävän kuullen; se auttaa vähentämään esiintymisjännitystä ja antaa jotakin viitettä siitä, missä kohtaa yleisö nauraa ja miten se reagoi esitykseen. Minulta kysytään usein, kuinka muistan kaikki vuorosanani. Vastaus on se, että muistan ne, koska minun täytyy! Tekstiin on vain käytävä käsiksi. Hyvä uutinen on se, että kuka tahansa pystyy oppimaan näytelmätekstiä ulkoa, jos varaa opettelemiseen aikaa. Oppiminen muuttuu myös kerta kerralta helpommaksi. Jos esittäjä ymmärtää vuorosanansa ja tuntee niiden kertoman tarinan, hänen on helpompi muistaa ne. Tapahtumien tunteminen auttaa myös keksimään vuorosanoille jonkinlaisen vastineen siinä tapauksessa, että muisti hetkeksi pettää. Mielestäni tämä vaivannäkö kannattaa. Siihen kuluu aikaa, mutta yleisö on kuin lumottu, kun esittäjä eläytyy osaansa täysin. Sillä hetkellä esitys alkaa elää omaa elämäänsä ja saattaa pysyä muistissa pitkän aikaa. Olen kuitenkin myös sitä mieltä, että nämä kappaleet sopivat hyvin ääneen luettaviksi. Jos sinulla ei ole aikaa opetella vuorosanoja, lukeminen on ilman muuta hyvä vaihtoehto. Kun luet yleisölle ääneen, valmistaudu samalla tavalla ja eläydy osaasi yhtä vahvasti kuin jos esittäisit kappaleen ulkoa. Pidä huoli siitä, että harjoittelet lukemalla tekstin ääneen samalla tavalla kuin esityksessä, koska äänenvoimakkuus ja sävelkorkeus määräävät sen, kuinka paljon ilmaa tarvitset hengitykseen. Tekstiin voi olla hyvä merkitä tauot ja sopivat hengityskohdat. Harjoittele kohtia, joissa kangertelet – saat ne kyllä onnistumaan! Kokeile erilaisia esitystapoja, jotta löydät parhaan. Jotkut pitävät paperia mielellään kädessään tekstiä lukies-

13


Mies jonka minulle annoit

saan, toiset käyttävät apunaan mieluummin lukutelinettä tai puhujakoroketta. Ota selville, mikä sinusta tuntuu parhaalta. Lukiessa on hyvä katsoa yleisöä niin paljon kuin mahdollista, koska se luo yhteyden kuulijoihin. Itselleni on suurta apua siitä, että kopioin tai kirjoitan tekstin suuremmaksi ja käytän kaksinkertaista rivinväliä. Näin oikea kohta on helpompi löytää nopeasti. Viimeinen ja tärkein neuvoni on: nauti esiintymisestä. Jos vaikutat epävarmalta ja huonosti valmistautuneelta, yleisö huolestuu puolestasi. Jos luotat itseesi, kuulijat rentoutuvat ja keskittyvät esityksesi seuraamiseen. Aivan alussa on hyvä puhua hieman hitaammin ja kovemmalla äänellä, jotta yleisön on helpompi virittäytyä kuuntelemaan. Kun se on päässyt mukaan, voit tehdä mitä haluat. Jätä jotakin myös kuulijoiden tehtäväksi; kaikkea ei tarvitse selittää juurta jaksain, ja kuulijat pohtivat esitystä mielellään vielä jälkeenkin päin, jos se jättää jotakin myös mielikuvituksen varaan.

14


Vanha testamentti

Aadamin vaimo Olin aikonut pysyä erossa niistä Raamatun naisista, jotka tunnetaan hyvin jo entuudestaan, ja keskittyä tuntemattomampiin, mutta Eevaa en itse asiassa pystynyt välttämään. Hänestä on luonnollisinta aloittaa. Raamatun ensimmäinen mies ja ensimmäinen nainen, ovat he sitten todellisia tai vertauskuvallisia, muodostavat ratkaisevan tärkeän osan Raamatun kertomusta. Aadam antaa vaimolleen nimen Hawwa, Eeva. Hepreassa sana merkitsee ”elävää” tai ”elämää”, ja meille kerrotaan, että Aadam valitsi tämän nimen, koska Eeva on ”kaikkien elävien äiti”.1 Sana voidaan kääntää myös ”vatsaksi”, mikä on kiinnostavaa lasten synnyttämistä ajatellen, mutta myös siksi, että ihmiselle ominaiset tunteet ja ratkaisut näyttävät sijoittuvan hänen sisälleen, ikään kuin vatsanseutuun. Aadamin vaimolla on historiassa huono maine; muistetaanhan hänet siitä, että hän poimi kielletyn hedelmän ja sai aikaan syntiinlankeemuksen. Kannattaa kenties panna merkille, että hän ”söi ja antoi myös miehelleen, joka oli hänen kanssaan, ja mieskin söi.”2 Aadam oli Eevan vierellä, kun hän otti hedelmän, ja siksi Aadamia tulisi pitää yhtä lailla syyllisenä. Aadam ja Eeva karkotettiin paratiisista, jossa Jumala oli jatkuvasti heidän seurassaan ja elämä hyvää, hedelmällistä ja ikuista. Nyt heidän täytyy suorittaa alkuperäinen tehtävänsä, täyttää maa ja vallita sitä, mutta vihamielisemmässä ympäristössä, jossa Jumalaa on vaikeampi löytää ja kuolema on todellinen vihollinen. Karkotuksen jälkeen heistä ei kerrota paljonkaan. Tiedämme vain, että he saivat aluksi kolme poikaa ja myöhemmin lisää lapsia (yhdeksännessä sukupolvessa syntyi Nooa). Karkotuksen yhteydessä Jumala puhuu ensin käärmeelle (saatanalle) ja sitten Eevalle ja Aadamille heidän tekojensa seu-

15


Mies jonka minulle annoit

rauksista. Käärmettä hän varoittaa: ”Minä panen vihan sinun ja naisen välille ja sinun sukusi ja hänen sukunsa välille.”3 Monet selittäjät näkevät näissä jakeissa messiaanisen lupauksen, joka paljastaa salaperäisellä tavalla Jumalan suunnitelman: naisesta syntynyt pelastaja kukistaa pahan voimat. Naiselle hän sanoo: ”Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, ja kivulla sinä olet synnyttävä lapsesi.”4 Sana ”kipu” viittaa tässä muuhunkin kuin synnytyskipuihin. Syntymä on hetki, josta äitiys alkaa. Lasten saattaminen maailmaan on paljon monimutkaisempi ja jatkuvampi tehtävä kuin heidän synnyttämisensä. On hauska kuvitella, kuinka Aadam ja Eeva kokivat sellaiset asiat, joista heillä ei ensimmäisinä ihmisinä ollut minkäänlaista etukäteistietoa. Jumala oli käskenyt heidän ”olla hedelmällisiä ja lisääntyä”,5 mutta ensimmäinen vauva ja sen syntymätapa on saattanut olla melkoinen järkytys. Synnytyksen jälkeisinä tunteina Eevan tunteet kulkevat todennäköisesti vuoristorataa. Esityksessä tätä voi korostaa niin paljon kuin haluaa. Eeva voi olla vielä vuoteessa, ja hänellä on kenties vastasyntynyt sylissään. Hän on fyysisesti uupunut, mutta riemuissaan, ja hänen aivonsa työskentelevät korkeapaineella saadakseen asioihin selvyyden. Olen käyttänyt hyväkseni myös sitä käsitystä, että naiset puhuvat ja viestivät vaistomaisemmin: Eeva nauttii sanoilla leikittelystä. Tässä kappaleessa hän saattaa hyvinkin keskustella itsensä Jumalan kanssa. Viitteet 1 Moos 3:20. 1 Moos 3:6, kursiivi lisätty. 3 1 Moos 3:15. 4 1 Moos 3:16. 5 1 Moos 1:28. 1 2

16


Vanha testamentti

H

yvänen aika sentään, mitä minulle oikein tapahtui? Se sattui hirveästi. Jos tämä oli synnytys, miksi minusta tuntuu kuin olisin kuollut? Ja minä teen tätä nyt työkseni. En voi väittää olevani erityisen innostunut. Aadam pyörtyi, ja hän katseli sitä vain sivusta. Ei ole herännyt vieläkään. Kuorsaa. ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää.” Mitä hössötystä. Ensimmäinen vaihe on mukava, sen minä myönnän. Mutta tämä! En ollut osannut odottaa, että se olisi näin alentavaa. Minulla ja Aadamilla ei ole koskaan ollut salaisuuksia, mutta tässä hän näki minusta jotakin aivan uutta. Se tuntui kuin raiskaukselta. Luulin, että repeäisin kahtia ja kuolisin. Ja se oli houkutteleva ajatus, uskokaa pois. Huusin Aadamia lopettamaan tuskani. Jotenkin tiesin, että minun piti työntää. Voi sitä riemua, kun vauva oli syntynyt! Päätäni huimaa vieläkin, niin vahva tunne se oli. Oli se siten euforia tai houretila, hyvältä se tuntui. Euforia! Hyvä sana, vai mitä? Aadam kysyi: ”Tuntuuko sinusta vielä epämukavalta?” Minua nauratti, mutta pelkäsin, että sisäelimeni tulisivat ulos. Kyllä minä tiesin etukäteen, että synnyttäminen sattuisi. Me olimme ansainneet sen. Kai minun ruumiini tästä paranee. Mutta ei siinä kaikki. Kun hän itkee, sisälleni sattuu. Hän puree ja vetää hiuksistani, kun juo maitoa. Vauva siis, ei Aadam. Vaikka kyllä Aadamkin osaa satuttaa minua. Riitelimme, kun hän höpisi jotakin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Kun näin Aadamin ensimmäisen kerran, hän nukkui. Mikään ei muutu! Odotin, kunnes hän avasi silmänsä, ja se oli... ihmeellistä. Minä ymmärsin hänen ilmeensä. Kun saimme selville, että pystyimme myös puhumaan toisillemme, sain tuskin pidetyksi rakkoni kurissa. (Siihen minun on ehkä nyt pakko tottua.) Jokainen päivä oli ihanampi kuin edellinen. Aina oli uutta sanottavaa

17


Mies jonka minulle annoit

ja tehtävää. Silloinkin, kun kesti loputtoman kauan, ennen kuin pääsimme yksimielisyyteen jostakin, eli lähes aina, nautimme joka sekunnista. Taivaallista. Nyt on toisin. Me jouduimme luopumaan kaikesta. Olemme menettäneet yhteyden kaikkeen jumalalliseen. Toivon, että löydämme jotenkin sinne takaisin. Ehkä ratkaisu on tuossa ”lisääntymisessä”. Voi ei. Matematiikka ei ehkä ole vahva puoleni, mutta tajusin juuri jotakin. Jos se kirottu käärme saa poikasia, minun täytyy tuottaa kokonainen armeija, jotta meillä olisi mitään mahdollisuuksia sitä vastaan. Mikä tarkoittaa sitä, että joudun tekemään tämän yhä uudelleen. Ja uudelleen ja uudelleen. Ei voi olla totta. Minä halusin tietää ja nyt tiedän – kunpa en tietäisi sitä, minkä nyt tiedän. Että kaikkeen iloon sekoittuu tästä lähtien kipua. Niin kuin synnyttämiseen. (Alkaa itkeä.) Tämä on naurettavaa! Minähän olen kuin naispuolinen suihkulähde. Yritin selittää Aadamille, miltä minusta todella tuntuu, ja hän näytti kauhistuneelta. Oikeastaan se ei ollut yllätys, koska niistin nenäni, itkin, sanoin rakastavani häntä, pärskähdin, nikottelin ja sanoin vihaavani häntä – kaikki samaan hengenvetoon. Aadam veti syvään henkeä, katsoi minua suoraan silmiin ja alkoi puhua: ”Hawwa, elämäni. Sinä olet siinä, minä olen tässä, tuossa on meidän lapsemme. Tässä on maa, tässä on kasvu ja lupaus. Meillä on tulevaisuus, ja meidän täytyy tehdä se, mitä varten meidät on luotu, se, mikä meille on annettu tehtäväksi. Me olemme tässä. Ja tästä alkaa elämä.”

18


Vanha testamentti

Mistä ihmeestä hän nuo sanat sai? Synnyttämisen täytyy olla monimutkaisempaa kuin luulin; se vaikuttaa näköjään Aadaminkin hormoneihin. Hän itki. Olisi hyödyllistä, jos jompikumpi meistä onnistuisi jossakin vaiheessa pysymään rauhallisena. Me valitsimme tämän, ja tähän meidän täytyy tyytyä. Mutta minua lohduttaa se, että me pystymme saamaan jälkeläisiä. Saan siitä toivoa. Me olemme matkalla johonkin. Olen oppinut paljon, tänäänkin tästä sotkusta, jonka sain aikaan. Seuraavalla kerralla tiedän panna sängyn suojaksi pyyhkeitä.

19


Mies jonka minulle annoit Kaiken takana on nainen, niin myös monen Raamatusta tutun mieshahmon – vaikkei heitä aina olisi mainittukaan. Tässä kirjassa nämä ennenkuulemattomat naiset pääsevät esittämään monologinsa. He kertovat suorasanaisesti ja maanläheisesti elämästään, miehestään ja monesta muusta ympärillään pyörivästä asiasta. Kirjoittaja on viljellyt vapaata mielikuvitusta ja roppakaupalla huumoria, ja voilà: Raamatun henkilöt ja tilanteet saavat aivan uutta, nykyihmisellekin avautuvaa perspektiiviä. Kukin monologi on varustettu lyhyellä johdannolla, jossa teksti liitetään Raamatun tapahtumiin. Kirja antaa myös ohjeita siitä, kuinka monologeja voi käyttää ja esittää näytelmissä tai vaikkapa kuunnelmina.

ISBN 978-951-888-599-6 Lk 23

9 789518 88599 6

Mies jonka minulle annoit, Guinness, Abbey & Guinness, Michele  

Sisällysluettelo, johdanto ja takakansi kirjasta Mies jonka minulle annoit.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you