Page 1

Henki ja lahjat


Timo Junkkaala Henki ja lahjat

Pl 15, 02701 Kauniainen www. perussanoma.fi


Copyright Ulkoasu Taitto ISBN Luokka Painotyö

Timo Junkkaala ja Perussanoma Oy, 2012 Laura Ainali Taneli Törölä 978-951-888-622-1 23 EU 2012


..

Sisallys Esipuhe 7 1. Mikä ihmeen Pyhä Henki?

11

2. Kuka keksi kolminaisuusopin?

14

3. Miksi kristilliset kirkot opettavat eri lailla Pyhästä Hengestä ja armolahjoista?

16

4. Miten Pyhä Henki toimii?

18

5. Miksi kaste ja ehtoollinen?

21

6. Kenellä on Pyhä Henki?

23

7. Mitä tarkoittaa Pyhän Hengen kaste?

26

8. Mitä on hengellinen elämä?

29

9. Mitä tarkoitetaan Pyhän Hengen täyteydellä?

31

10. Mikä on Hengen hedelmä?

33

11. Mitä tarkoitetaan Pyhän Hengen pilkalla?

35

12. Mitä tarkoittaa pyhitys?

37

13. Mihin tarvitaan seurakuntaa?

41


14. Mitä ovat armolahjat?

43

15. Kuka on oikea profeetta?

45

16. Miksi palvelulahjat eivät kiinnosta?

48

17. Mistä löytyisi oikeita paimenia?

51

18. Mikä on luonnonlahjojen ja armolahjojen suhde? Entä kuuluko meidän tietää, mikä armolahja meillä on?

53

19. Onko kielilläpuhuminen merkki Hengellä täyttymisestä? 55 20. Miksi karismaattiset ilmiöt vähenivät kirkon alkuajan jälkeen?

58

21. Mikä on karismaattinen liike ja miten sitä pitäisi arvioida?

61

22. Mitä tarkoittaa terve oppi?

67


Esipuhe Kristinuskon käsitys Jumalasta on aika erikoinen. Puhutaan kolmiyhteisestä Jumalasta, Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä. Siis yksi Jumala, mutta kolme persoonaa. Tuntuuko vaikealta? Niin minustakin. Tiukoille monoteisteille, muslimeille ja juutalaisille, tämä on aina ollut liikaa. Eivätkä kristityt itsekään aina ole ymmärtäneet, mitä oikein tarkoittavat. Heille on sanottu: ”Koettakaa nyt päättää, onko niitä Jumalia yksi vai kolme!” Tässä kirjassa yritän selvittää, mitä kristinusko Jumalasta oikein opettaa. Keskityn vaikeimmin käsitettävään eli Pyhään Henkeen. Jumala Luojana ja Jeesus ihmisenä ovat ehkä jotenkin helpommin hahmotettavia. Useimmat uskovat, että on olemassa Jumala, joka hallitsee kaikkea. Jeesuksesta kerrotaan niin paljon Uudessa testamentissa, että hän voi tuntua ihan tutulta. Mutta mitä oikein tarkoitetaan Pyhällä Hengellä? Kysymys ei ole vain älyllisesti kiinnostava, vaan – mikäli Raamattua ja kristittyjä on uskominen – sillä on meille todella tärkeää merkitystä. Raamatun mukaan Jumala toimii nyt maailmassa juuri Pyhän Hengen kautta. Mutta tästä ajaudumme jo keskelle itse asiaa, joten jätetään tarkempi selvittely itse tekstiin. Kristillisistä yhteisöistä ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet kaikkein voimakkaimmin helluntailaiset ja ka7


rismaattiset kirkot. Ne ovat esimerkiksi mullistaneet EteläAmerikan uskonnollisen tilanteen. Roomalais-katolilaisuuden ennen lähes täydellisesti hallitsemassa maanosassa on nyt nopeasti kasvavia karismaattis-helluntailaisia kirkkoja. Juuri nämä uudet kirkot ovat eniten puhuneet Pyhästä Hengestä. Vaikka Suomessa kehitys ei ole ollut samanlaista, ovat helluntailaisten ja karismaatikkojen esiin nostamat ilmiöt ja kysymykset olleet paljon esillä meilläkin. Raamattuopistolle tulevat luterilaisten seurakuntien nuoretkin kyselevät siksi usein, mitä pitäisi ajatella esimerkiksi armolahjoista ja Pyhän Hengen kasteesta. Näihin kysymyksiin pyrin tässä kirjassa vastaamaan. Tämä kirja kuuluu kolmen kirjan sarjaan. Kaikissa niissä käsittelen kysymyksiä, joita olen kohdannut usein opetustyössäni Raamattuopistossa. Olen rakentanut nämä kirjat kysymysten ja vastausten muotoon. Noudatan siis samanlaista tapaa kuin monet vanhat katekismukset. Toivon että lukija voi näin löytää jotakin juuri omaan kysymykseensä. Mutta luulen, että vaikka olisi kiinnostunut vain jostakin kysymyksestä, on silti hyödyllistä lukea koko kirja. Olen tietoinen siitä, että monet käsittelemistäni kysymyksistä ovat vaikeita. Joistakin asioista on kristittyjen kesken erimielisyyksiä. Pyrin keskittymään siihen, mitä Raamattu sanoo. Niissä asioissa, joissa kristityt tulkitsevat Raamattua eri tavoin, kerron sen. Yritän olla tasapuolinen, mutta on hyvä tunnustaa oma taustansa. Olen luterilainen pappi, ja se tietysti näkyy tekstissäni. 8


Joskus sanotaan, etteivät luterilaiset opeta mitään Pyhästä Hengestä. En ole väitteestä ihan samaa mieltä. Silti juuri se, että niin ajatellaan ja että väitteessä on hiukan perääkin, on yksi syy tämän kirjan kirjoittamiselle. Joidenkin mielestä ei pitäisi lainkaan puhua tai kirjoittaa asioista, joista kristityt ovat keskenään eri mieltä. Näin voisi ehkä menetellä sellaisten asioiden kohdalla, jotka eivät ole keskeisiä. Kysymys Jumalasta ja siitä, miten hän Henkensä kautta toimii tässä maailmassa, on kuitenkin niin keskeinen osa kristinuskon sanomaa, ettei siitä voi vaieta. Ja kuten edellä sanoin, tämän kirjan asiat eivät ole vain teoreettisia kysymyksiä, joita teologit ajankulukseen harrastavat. Sillä, mihin uskomme, on vaikutusta koko elämäämme. Raamattu kutsuu rakkautta, iloa ja rauhaa Hengen hedelmäksi. On siis syytä ottaa selvää, mikä se sellainen Henki on, joka kasvattaa näin hienoja hedelmiä. Kiitollisena keskusteluista, joita olen saanut käydä, omistan tämän kirjan kaikille Raamattuopistossa opiskelleille. Helsingin Toukolassa toukokuussa 2012 Timo Junkkaala

9


1. Mikä ihmeen Pyhä Henki? Eräs lapsi kertoi piirtävänsä Jumalan. Kun hänelle sanottiin, ettei kukaan tiedä, minkä näköinen Jumala on, hän totesi: ”Kohta kaikki tietävät.” Minulla ei ole yhtä suurta luottamusta omiin kykyihini. Toisaalta voisi sanoa, että olen hieman helpomman tehtävän edessä. Raamatun mukaan emme voi tietää, miltä Jumala näyttää. Kukaan ei ole nähnyt Jumalaa. Mutta Raamattu kertoo paljon Jumalasta. Siksi hänestä on mahdollista puhua ja kirjoittaa. Yritän kertoa, mitä Raamattu Jumalasta sanoo. Kuten kirjan esipuheessa jo todettiin, Raamatun mukaan Jumala on ilmoittanut itsensä kolmella eri tavalla. Hän on ensinnäkin maailman Luoja, toiseksi hän on tullut maailmaan Jeesuksessa ja kolmanneksi hän vaikuttaa täällä nyt Pyhänä Henkenä. Kun Jeesus oli lähdössä pois meidän maailmastamme, hänen oppilaansa olivat hädissään. He kyselivät, miten heidän nyt kävisi. Silloin Jeesus lupasi heille toisen Puolustajan. Hän kutsui Pyhää Henkeä myös Totuuden Hengeksi, joka muistuttaisi heitä kaikesta, mitä hän oli sanonut ja tehnyt. ”Hän kirkastaa minut”, sanoi Jeesus. Kun Jeesus ilmoitti lähettävänsä Pyhän Hengen, hän selitti sen merkitsevän samaa kuin että hän itse olisi jälleen seuraajiensa kanssa. Kun tätä Jeesuksen opetusta Pyhästä Hengestä on yri11


tetty selittää, on käytetty erilaisia kielikuvia. On sanottu, että Pyhä Henki on kuin silta meidän ja Jeesuksen välillä. Tai on sanottu, että Pyhä Henki on kuin valonheitin, joka on suunnattu Jeesukseen. Kuvittele meneväsi pimeään rakennukseen. Kuljet hapuillen ja kompuroiden. Sitten joku sytyttää lampun, joka on suunnattu ristiinnaulitun kuvaan. Samalla valo valaisee koko rakennuksen. Sellainen on Pyhä Henki. Moni on kokenut, kuinka Jeesuksen sovitustyön ymmärtäminen on muuttanut koko elämän. Pimeässä harhailu loppui. On kuin olisi vihdoin tullut kotiin, päässyt perille. Kuin äkkiä näkisi ensimmäistä kertaa elämässään kaiken oikeassa valossa. Raamatun mukaan silloin on kysymys siitä, että Pyhä Henki on antanut uskon Jeesukseen. Usko Jeesukseen on Pyhän Hengen vaikutuksista tärkein, muttei ainoa. Apostoli Paavalin mukaan Pyhä Henki saa aikaan myös rakkautta, iloa ja rauhaa. Jumala tahtoo Henkensä kautta antaa meille kaiken sen, mitä eniten tarvitsemme. Raamatun opetuksen Pyhästä Hengestä voisi tiivistää näin: Pyhä Henki on jumaluuden kolmas persoona, Jumalan Henki, joka muistuttaa Jeesuksesta, vaikuttaa kristillisessä seurakunnassa Raamatun sanassa ja Jeesuksen asettamissa sakramenteissa, synnyttää uskon Jeesukseen, pitää uskon yllä, kasvattaa Hengen hedelmää, lohduttaa ja rohkaisee ja vie lopulta perille taivaaseen. Vai olisiko parempi tiivistelmä se, johon kirkon varhaisvaiheessa päädyttiin? Nikean uskontunnustuksessa sa12


notaan: ”Uskomme Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä ja Pojasta ja jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan ja joka on puhunut profeettojen kautta. Uskomme yhden, pyhän, yhteisen ja apostolisen seurakunnan. Tunnustamme yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi, odotamme kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää.” Apostolisen uskontunnustuksen mukaan Pyhästä Hengestä sanotaan: ”Uskon Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän.” Varhainen kristikunta piti tärkeänä, että uskontunnustuksessa oli kolme kohtaa kuvaamassa kolminaisuutta. Pyhä Henki ansaitsi saman kunnioituksen kuin Isä ja Poikakin. Pyhän Hengen työssä olennaisimmiksi seikoiksi ymmärrettiin seurakunta, kaste, syntien anteeksiantamus, ruumiin ylösnousemus ja iankaikkinen elämä. Ne olivat Pyhän Hengen suurimmat aikaansaannokset ja lahjat. Vanhassa rukouksessa pyydetään: ”Tule Pyhä Henki, laskeudu alas taivaasta sydämessämme Kristusta kirkastamaan.” Meidän kaikkien on hyvä rukoilla niin.

Viitatut raamatunjakeet: Joh. 14:16–18, 26; 15:26; 16:13–14

13


2. Kuka keksi kolminaisuusopin? Joskus sanotaan, että kirkko on keksinyt kolminaisuusopin. Näin väittävät erityisesti ne, jotka eivät pidä käsitystä oikeana. Totta onkin, ettei kolminaisuuden käsite esiinny Raamatussa. Itse asia on kuitenkin Raamatun mukainen. Jumala on ilmoittanut itsensä meille Luojana, Lunastajana ja Pyhänä Henkenä. Ensin oli Luojan aika. Hän loi maailman ja valitsi Abrahamin ja hänestä polveutuvan kansan pelastussuunnitelmansa välikappaleeksi. Kun suunnitelma oli valmis, Jumala lähetti Poikansa Jeesuksen maailmaan. Jeesus opetti kansaa, ja lopulta hänet surmattiin, mutta hän nousi kuolleista. Lähtiessään täältä Jeesus sanoi meille olevan hyväksi, että hän menee pois ja lähettää Pyhän Hengen. Pyhä Henki vuodatettiin helluntaina. Alkoi Pyhän Hengen aikakausi. Mutta aina on kyse samasta Jumalasta. Joistakin Uuden testamentin kohdista kolminaisuus ilmenee selvästi. Matteuksen tallettamassa kaste- ja lähetyskäskyssä Jeesus käski kastamaan ”heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”. Jeesuksen kasteen yhteydessä Pyhä Henki laskeutui kyyhkysen muodossa ja taivaasta kului Isän ääni. Kun Jeesus lupasi Isän lähettävän Pyhän Hengen opetuslasten luo, hän sanoi tulevansa itse heidän luokseen. Kirkon alkuaikoina kolminaisuusoppi täsmentyi. Ensimmäisen vuosisadan lopusta tai toisen alusta olevassa 14


Didakhessa kehotetaan kastetta toimitettaessa valelemaan päähän ”kolmesti vettä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”. Kun ensimmäisten kristittyjen piti määritellä, kuka Jumala oikein on ja mikä on Isän, Pojan ja Pyhän Hengen suhde, he sanoivat, että on vain yksi Jumala, mutta hänessä on kolme persoonaa. Kirkkoisä Tertullianus oli ensimmäisiä, jotka 200-luvun alussa alkoivat kuvata Jumalaa näillä käsitteillä. Alettiin puhua kolmiyhteisestä Jumalasta, pyhästä kolmiykseydestä. Vakiintuneen muodon kolminaisuusoppi sai Nikaian ja Konstantinopolin kirkolliskokouksissa 300-luvulla, jolloin vahvistettiin yhä lähes kaikkialla kristinkunnassa käytössä oleva uskontunnustus. Kolminaisuusopista tuli kristillisen uskon keskeinen tuntomerkki. Kristitty oli se, joka uskoi kolmiyhteiseen Jumalaan. Voidaan siis sanoa, että kolminaisuus on Jumalan keksintö. Salattu, kaikkivaltias Jumala on ilmoittanut itsensä meille tavalla, jota kuvaamaan on luotu kolminaisuuden käsite.

Viitatut raamatunjakeet: Matt. 3:16–17, 28:19; Joh. 14:16–18

15


3. Miksi kristilliset kirkot opettavat eri lailla Pyhästä Hengestä ja armolahjoista? On useita syitä siihen, miksi kristityt opettavat Pyhästä Hengestä eri tavoin. Ensinnäkin se johtuu siitä, että keskitytään Raamatussa eri kohtiin. Helluntailaiset hakevat tukea näkemyksilleen erityisesti Apostolien teoista, jossa kerrotaan, mitä seurakunnan alkuaikoina tapahtui. He ajattelevat, että meille pitäisi yhä tapahtua samalla tavalla. Perinteiset kristilliset kirkot, luterilaiset siellä mukana, pyrkivät ymmärtämään Pyhää Henkeä enemmän Jeesuksen ja apostolien opetuksen pohjalta. Apostolien tekojen tapahtumiakin pyritään tulkitsemaan muualla Raamatussa olevan opetuksen valossa. Helluntailaisuudessa ja karismaattisessa liikkeessä nähdään Pyhän Hengen työ nimenomaan erilaisissa kokemuksissa. Luterilaiset korostavat Hengen hiljaista työtä Jumalan sanan ja sakramenttien kautta. Hengellisille kokemuksille annetaan erilainen tulkinta. Helluntailiikkeessä ja karismaattisessa liikkeessä hengellisiä kokemuksia pidetään merkkinä Pyhän Hengen työstä. Siksi tavoitellaan tietynlaisia kokemuksia. Luterilaiset opettavat, että Pyhän Hengen varsinainen tehtävä on antaa Raamatun sanan kautta usko Jeesukseen ja vahvistaa tuota uskoa. Luottamus Jumalan sanan lupauk16


siin on Pyhän Hengen työn tulosta. Vaikutus ei välttämättä näy voimakkaasti ulospäin. Helluntailiikkeessä on kielilläpuhuminen saanut keskeisen sijan ns. henkikastekokemuksen merkkinä. Muista karismoista eli armolahjoista ovat esillä olleet erityisesti parantaminen ja profetoiminen. Luterilaisessa kirkossa on korostettu enemmän rakkautta ja muuta Hengen hedelmää kuin armolahjoja. Luterilaisessa perinteessä Pyhä Henki ymmärretään lahjaksi, joka saadaan evankeliumin sanan kuulemisessa ja uskomisessa. Helluntailais-karismaattisessa liikkeessä Pyhän Hengen saamiseen liittyy sellaisia ehtoja kuin ehdoton kuuliaisuus ja kokonainen antautuminen Jumalalle. Helluntailais-karismaattinen uskonnollisuuskaan ei tosin ole yhtenäinen. Osa helluntailiikkeestäkin torjuu mm. sellaisen uudemman karismaattisuuden, jota on kutsuttu Toronton liikkeeksi tai nauruherätykseksi.

17


18

Henki ja lahjat, Timo Junkkaala  

Kurkkaa Timo Junkkaalan kirjasen Henki ja lahjat sisään.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you