Page 1

Eero Junkkaala

E s s e i t채 V a n h a n t e s ta m e n t i n v a i k e i s ta k o h d i s ta


Valtakunnan salaisuudet I Copyright ISBN Luokka Kansi ja taitto Painettu

Eero Junkkaala ja Perussanoma Oy 2012 978-951-888-633-7 22 Taneli Törölä EU 2012


Eero Junkkaala

Esseit채 Vanhan testamentin vaikeista kohdista


Sisällysluettelo A l u k s i 9 Alkuker tomukset

Kuinka alussa alku on? 13 Tieteellinen maailmankuva ja maailman luominen 15 Mistä Kain sai vaimon? 21 Keitä olivat jättiläiset? 24 Mitä tiedämme vedenpaisumuksesta? 26 Käsittämättömän pitkät eliniät 30 Kansojen sukutaulu 31 Baabelin torni 40 Abrahamista eteenpäin Abrahamin siunaus 43 Miksi Abraham huijasi? 45 Kuka kumma Melkisedek? 47 Jumalan vierailu Abrahamin luona 49 Sodoman onneton kohtalo 51 Iisakin uhraaminen 53 Kenen kanssa Jaakob paini? 55 Juuda ja Tamar 57 Mooseksen kirjat II–V

Miksi Jumala aikoi surmata Mooseksen? 61 Egyptin vitsaukset 63 Ihmeelliset vesistöjen ylitykset 65 Israelilaisten lukumäärä 66 Kaikki luvut eivät täsmää 69 Mooseksen lain noudattaminen 71 Kivitystuomiot 73


Miksi Jumala tarvitsee veriuhreja? 76 Puhtaat ja epäpuhtaat eläimet 80 Sapattisäädökset 83 Bileamin puhuva aasi 85 87 Miksi Mooses ei päässyt luvattuun maahan? 90 Kuka on kirjoittanut Mooseksen kirjat? J o o s u a n j a Tu o m a r i e n k i r j a t Nopea vai vähittäinen maanvalloitus? 95 Miksi Jumala käskee sotimaan? 96 Auringon pysähdykset 99 Akanin tappaminen 102 Miksi Gideonin piti karsia miehiä? 104 Jeftan tyttären surma 105 Muut historialliset kirjat Kuka tappoi Goljatin? 109 Daavidin väenlasku 110 Salomon kulta-aarteet 113 Moniavioisuus 115 Israelin kadonneet heimot 116 Seka-avioliittojen purkaminen 120 Mihin liitonarkku katosi? 122 Esterin kirjan epäselvyydet 125 V iisauskirjallisuus Jobin kohtalo 129 131 Menevätkö ihmiset ja eläimet samaan paikkaan? 133 Ovatko Daavidin psalmit Daavidin? 135 Kostopsalmit 137 Miksi Laulujen laulu on Raamatussa? Profeettakirjat

Miten Messias löytyy Vanhasta testamentista?

141


Miksi Jumala kieltäytyy kuulemasta rukouksia? 144 Egypti ja Assyria siunauksena 146 Kuinka Kyyros voi esiintyä Jesajan kirjassa? 149 Hesekielin temppeli ja sieltä virtaava vesi 151 Onko Hesekielin kirjassa ufoja? 156 Danielin vuosiviikot 158 162 Danielin kirjan historialliset ongelmat Joona kalan vatsassa 165 Sakarjan profetian hevoset 167 Kolmekymmentä hopearahaa 169 Pitääkö antaa kymmenykset? 171 Tuleeko Elia uudelleen? 174 Vanhan testamentin tulkintaperiaatteita 177 R a a m a t u n k o h t a h a k e m i s t o 1 9 1


Aluksi Raamattu ei ole ihan helppo kirja. Se on aika paksu ja kirjoitettu tuhansia vuosia sitten. Siinä on kertomuksia ja opetuksia, jotka tuntuvat käsittämättömiltä nykyaikaisen lukijan mielestä. Jotkut tekstit näyttävät olevan selvästi ristiriidassa keskenään. Miten niitä oikein olisi tulkittava? Olen poiminut tähän kirjaan sellaisia Vanhaa testamenttia koskevia kysymyksiä, joita on usein kysytty lehtien kysymyspalstoilla ja hengellisissä tilaisuuksissa tai joilla kadunmies haluaa osoittaa Raamatun aikansa eläneeksi. Onko Raamattu pelkkä kimppu ongelmia tai outo jäänne muinaisuudesta? Monet ovat lukeneet sitä ahkerasti vuosikausia löytämättä yhtään ylipääsemätöntä ongelmaa. He ovat lukeneet sitä oikein, eivät etsien ristiriitoja vaan hengellistä ravintoa. Mutta eivät nekään väärin lue, jotka törmäävät vaikeuksiin. Raamattua voidaan lukea niin monella tavalla. Raamatun pääsanoma on yksinkertainen ja selkeä. Pieni lapsikin ymmärtää sen. Siihen ei tarvita teologisia oppiarvoja eikä hakuteoksia. Ydinasiat on myös kiteytetty uskontunnustuksiin. Niistä näkee, mistä Raamatussa varsinaisesti on kysymys. Kaikki muu uskomme peruskirjassa palvelee tuota pääasiaa. Niinpä hän, joka sen sieltä löytää, on löytänyt olennaisen. Raamattu on samanaikaisesti avara kuin taivas ja syvä kuin valtameri. Raamatuntutkijakin kokee olevansa vasta rantavesissä. Kirja on epäilemättä maailman tutkituin teos, ja sen jokaisesta luvusta on kirjoitettu lukuisia väitöskirjoja. Kaikki kristilliset kirkot perustavat oppinsa Raamattuun, ja sen jakeilla perustellaan myös kirkkokuntien eroavaisuuksia. Tosin viime kädessä maailman kristityillä on suunnattomasti enemmän yhteistä uskoa kuin erottavia tekijöitä. Useimmissa opinkohdissa voimme helposti pitäytyä kristikunnan yhteiseen uskoon. 9


Voisiko tämä käsillä oleva kirja ratkaista lopullisesti Raamatun vaikeimmat kysymykset? En yritä sen enempää kuin kertoa, mitä kristityt ja raamatuntutkijat ovat kustakin ongelmakohdasta yleensä ajatelleet ja mitä kysymyksiä on pakko jättää avoimeksi. Älyllinen pohdiskelu Pyhän kirjan äärellä on sallittua ja hyödyllistä. Se antaa elämään ja uskoon uusia näkökulmia ja voi perustella uskomisen mielekkyyttä. Samalla se antaa välineitä vastata niille, jotka pyrkivät osoittamaan uskomme pohjan kestämättömäksi. Tässä mielessä tämä kirja on apologiaa, uskon puolustusta. Raamatun vaikeiden kohtien selittämiseen hyvä perusohje on koettaa löytää selvempiä kohtia, jotka valaisevat epäselvempiä. Raamattua siis selitetään Raamatulla. Teemme niin tässäkin kirjassa. Samalla pyrin ottamaan huomioon myös sen raamatunlukijan näkökulman, jolle Raamattu ei ole mikään auktoriteetti. Etsin siksi yhteyksiä myös Pyhän kirjan ulkopuolisiin selityksiin. Kysyn, miltä asia näyttää muiden historiantietojen valossa. Tämän kirjan lukijalle voi käydä niinkin, että ”joka tietoa lisää, se tuskaa lisää”. Luultavasti vastaan tulee raamatunkohtia, joissa lukija ei tiennyt mitään ongelmaa olevankaan. Ongelmakohdat voivat hämmentää. Kuinka Jumalan kirja voi olla tällainen? Lopulta on kuitenkin hyödyllistä syventää käsitystään Pyhästä kirjasta. Jos Jumala on antanut meille juuri tällaisen kirjan, eikö silloin ole aiheellista hyväksyä se sellaisena kuin se on? Oletettavasti tekstissäni on tulkintoja, joista joku lukija on eri mieltä. Ei haittaa, ehkä sinä olet oikeassa ja minä väärässä – tai päinvastoin. Tai sitten kumpikin hapuilemme vasta oikean ymmärtämisen etsinnöissä. Ehkä jotakuta huolettaa sekin, että en anna kaikkiin kysymyksiin lopullisia vastauksia. Esitän tulkintavaihtoehtoja ja jätän kysymyksiä avoimeksi. Mielestäni tämä on reilua monien vaikeitten kysymysten edessä. Jumalan kirja avautuu eri aikoina ja eri ihmisille eri tavoin ja kätkee sisäänsä monia salaisuuksia, joihin meillä ei ole vastausta. Silti pidämme kiinni siitä perusasenteesta, että Raamatun pääsanoma on selvä ja yksinkertainen ja kaikkien ymmärrettävissä. 10


Perussanoma on julkaissut vuonna 1998 kirjan samasta aiheesta (Walter C. Kaiser, Suorat sanat – Vanhan testamentin vaikeita kohtia). Minun kirjani poikkeaa melkoisesti Kaiserin kirjasta, sillä käsitykseni mukaan siinä on suuri määrä sellaisia kysymyksiä, joita suomalainen lukija ei yleensä Raamatun äärellä tee. Lisäksi sen vastaukset heijastelevat paikka paikoin hiukan erilaista raamattunäkemystä kuin omani. Kuten kaikissa aiemmissa esseekirjoissani, tässäkin etenen Raamatun kirjojen mukaisessa järjestyksessä. Alussa pohditaan siis kysymystä maailman luomisesta ja sitä, mistä Kain sai vaimon. Lopussa tutkitaan Malakian kirjan hankalia kohtia. Esseet eivät ole kovin pitkiä, mikä tekee kirjan helppolukuisemmaksi mutta voi ärsyttää niitä lukijoita, jotka haluaisivat asioista hyvin perusteellisen selvityksen. Tätä varten on olemassa paljon hyviä Raamatun selitysteoksia. Vaikeita kohtia voisi löytää huomattavasti enemmänkin, mutta tässä niitä on esillä kuutisenkymmentä. Lopuksi vielä teen yhteenvedon tärkeimmistä Vanhan testamentin tulkintaperiaatteista. Niiden avulla voi löytyä valoa niihinkin kysymyksiin, joita tässä kirjassa ei käsitellä. Helsingissä elokuussa 2012 Eero Junkkaala

11


Alkuker tomukset Kuinka alussa alku on? Raamatussa on kaksi kirjaa, jotka alkavat sanalla ”alussa”. Koko Vanha testamentti alkaa näin: ”Alussa Jumala loi taivaan ja maan”. Uudessa testamentissa Johanneksen evankeliumin ensimmäinen jae kuuluu: ”Alussa oli Sana, Sana oli Jumalan luona ja Sana oli Jumala.” Kumpi alku oli ensin? Edellinen viittaa maailman luomiseen, jälkimmäinen johonkin sellaiseen, joka oli jo ennen maailman luomista. Jo silloin oli Sana, jonka kautta kaikki luotiin. Johanneksen evankeliumi kuvaa Jeesusta ennaltaolevana, tai kuten teologisella termillä sanotaan, hänen pre-eksistenssiään. Onko Vanhassa testamentissa viitteitä tästä? Kyllä vain. Itse asiassa Raamatun ensimmäiseen sanaan on kätketty siitä vihje. Sana ’alussa’ on hepreaksi bereshit, jonka alkuosa be on prepositio, jolla on useita merkityksiä. Se vastaa englannin prepositioita in, through ja into, ja tarkoittaa siis ’jossakin’, johonkin’, ’jonkun kautta’. Pääsana reshit puolestaan tarkoittaa alkua, mutta se sisältää myös merkitykset ’esikoinen’ ja ’pää’. Näin ollen tuo ’alussa’ voitaisiin periaatteessa kääntää myös esimerkiksi ’esikoisessa’ tai vaikka ’pään kautta’. Uudesta testamentista löydämme Kolossalaiskirjeestä Kristushymnin (Kol 1:15–20), jossa ylistetään jo ennen maailman luomista ollutta Jeesusta. Häntä kuvataan sanomalla, että kaikki on luotu ”hänen kauttaan”, ”hänessä” ja ”häneen”, ja lisäksi hän on ”alku”, kuolleista nousseitten ”esikoinen” ja seurakuntaruumiin ”pää”. Näin kirjoittaja, apostoli Paavali, näyttää käyttävän kaikki Raamatun ensimmäisen sanan käännösmahdollisuudet kuvatessaan Kristuksen ainutlaatuisuutta. Sama oppi löytyy myös Paavalin kirjeestä korinttilaisille: ”Meillä on vain yksi Jumala, Isä. Hänestä on kaikki lähtöisin, ja 13


hänen luokseen olemme matkalla. Meillä on vain yksi Herra, Jeesus Kristus. Hänen välityksellään on kaikki luotu, niin myös meidät” (1 Kor 8:6). Myös Filippiläiskirjeen hymni ylistää Kristusta, joka luopui taivaallisesta olotilastaan ja tuli ihmisten kaltaiseksi (Fil 2:5–11). Tärkein Vanhan testamentin luku, joka kuvaa samaa asiaa, on Sananlaskujen kirjan 8. luku. Tämä kaunis ja puhutteleva teksti kuuluu näin: ”Minut Herra loi ennen kaikkea muuta, luomisensa esikoisena, ennen taivasta ja maata. Iankaikkisuudesta minä sain alkuni, kaiken alussa, ennen kuin maata oli. Kun synnyin, ei syvyyksiä vielä ollut, ei lähteitä tuomaan niiden vettä. Ennen kuin vuoret pantiin sijalleen, ennen kuin oli kukkuloita, minä synnyin, ennen kuin hän teki maat ja mannut, ennen kuin oli hiekan jyvääkään. Olin läsnä, kun hän pani taivaat paikoilleen ja asetti maanpiirin syvyyksien ylle, kun hän korkeuksissa teki taivaan pilvet ja sai syvyyden lähteet kumpuamaan, kun hän pani merelle rajat, loi rannat patoamaan sen vedet, ja kun hän lujitti maan perustukset. Jo silloin minä, esikoinen, olin hänen vierellään, hänen ilonaan päivät pitkät, kaiken aikaa leikkimässä hänen edessään. Maan kiekko oli leikkikalunani, ilonani olivat ihmislapset” (Sananl 8:22–31). Juutalaisuudessa on paljon pohdittu tätä jumalallista, persoonallista Viisautta (hepr. chokma), joka oli olemassa jo luomisen yhteydessä. Sen on nähty olevan läsnä luomiskertomuksen monikkomuotoisessa ilmaisussa ”tehkäämme ihminen kuvaksemme” (1 Moos 1:26). Useat apokryfiset kirjat, kuten Sirak, Baruk ja Salomonin Viisaus, kirjoittavat tästä persoonallisesta Viisaudesta. Kun Vanha testamentti käännettiin kreikaksi, Jumalan Sana käännettiin termillä logos, joka myös kuvaa jumalallista viisautta. Nämä yhdistyvät esimerkiksi Psalmin 33 jakeessa 6: ”Herra on sanallaan luonut taivaat, suunsa henkäyksellä tähtien joukot.” Näin Logos ja Viisaus yhdistettiin jo ennen Jeesuksen aikaa. Johanneksen evankeliumin alku liittyy tähän traditioon sanoessaan, että Jeesus on logos (Joh 1:1). 14


Myös toinen Messiaan syntymään liittyvä Vanhan testamentin teksti kertoo Jeesuksen pre-eksistenssistä. Miikan kirjassa on ennustettu Messiaan syntymäpaikka näin: ”Sinä, Betlehem, sinä Efrata, sinä olet pienin Juudan sukukuntien joukossa! Mutta sinun keskuudestasi nousee Israelille hallitsija. Hänen juurensa ovat muinaisuudessa, ikiaikojen takana.” (Miika 5:1). Juuri tätä profetiaa kansan ylipapit ja lainopettajat lukivat, kun kaukaa idästä tulleet miehet kyselivät tietä vastasyntyneen juutalaisten kuninkaan luo (Matt 2:1–6). Raamattu siis alkaa kertomuksella maailman luomisesta, mutta sitä ennen on ollut jo jotain. On ollut kolmiyhteinen Jumala. Ei ole koskaan ollut aikaa, jolloin Jumalaa ei olisi ollut. Myös Jeesuksen alku on ikuisuudessa. Siksi hänen ihmiseksi tuloaan kuvataan sanalla inkarnaatio eli lihaksi tuleminen. Uudessa testamentissa Johanneksen evankeliumi ja Paavali opettavat Jeesuksen ennaltaolosta. Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit kertovat Jeesuksen neitseellisestä syntymästä. Molemmissa on kysymys samasta asiasta, ihmiseksi tulleen Jumalan Pojan syntymisestä. Mihin sitten maapallon alku olisi sijoitettava? Sitä pohditaan seuraavassa luvussa.

Tieteellinen maailmankuva ja maailman luominen Yksi suurimmista kompastuskivistä Raamatun lukijalle voi olla tieteellisen maailmankuvan ja Raamatun luomiskertomuksen välinen oletettu ristiriita. Usein juuri tämä kysymys on se, joka vedetään esiin, kun halutaan esittää Raamattu vanhentuneeksi ja paikkansa pitämättömäksi. Sanotaan, että Raamattu puhuu maailman luomisesta tavalla, jota nykyaikainen lukija ei voi missään nimessä hyväksyä. Voimme tehdä ensimmäisen vastakysymyksen. Pitäisikö Raamatun esittää maailman syntyhistoria siten, että moderni valistu15


nut lukija saisi siitä tieteellisen selvityksen kaikkeuden synnystä? Jos kuvittelemme, että Ensimmäisen Mooseksen kirjan alkuun olisi kirjoitettu raportti, joka vastaisi 2000-luvun kosmologista, paleontologista ja geologista tietämystä, mitä hyötyä siitä olisi ollut niille, jotka tuhansien vuosien ajan ovat ammentaneet kirjasta uskon yhteen Jumalaan maailman Luojana? Tai mitä hyötyä siitä olisi kenellekään? Toinen kysymys tähän alkuun voisi olla: Mitä väärää ja tieteellisesti arveluttavaa on väitteessä ”Alussa Jumala loi taivaan ja maan”? Tiede ei voi sitä koskaan todistaa eikä liioin kumota, sillä se menee tieteen reviirin ulkopuolelle. Mutta eikö se ole täysin mahdollinen uskonnollinen vastaus kaikkein perimmäisimpään kysymykseen? Koko kristikunta on tästä asiasta samaa mieltä, vieläpä suuri osa ei-kristityistäkin, sillä luomisusko on hyvin yleinen eri uskontojen piirissä. Nykyään uusateismiksi kutsuttu suuntaus on maailmalla nousussa, ja Suomessakin on sen edustajia, jotka pyrkivät tieteellisen maailmankuvan nimissä mitätöimään uskon Jumalaan maailman luojana. Esko Valtaoja on yksi heistä, ja lainaan tähän katkelman hänen kirjastaan Kotona maailmankaikkeudessa: ”Mitä muuta minä olen kuin kasa protoneja, neutroneja ja elektroneja... maailman pelisäännöt kerta kaikkiaan ovat sellaiset, että atomeilla on taipumus liittyä yhteen tietynlaisiksi molekyyleiksi, ja molekyyleillä puolestaan on taipumus liittyä toisiinsa vain tietyillä tavoilla; sattuma voi edetä askel askeleelta. Aineen hyviin tapoihin kuuluu muuttua eläväksi, jos ympäristö sen vain sallii.” (s. 55, 58). Jos luomisteoria vaatii uskoa, niin kyllä tämäkin. Sattuma vain tekee työtään ja riittävän pitkän ajan kuluessa synnyttää maailman ihmeellisimmän atk-järjestelmän, jollainen elämä kaikkine soluineen on. Järjellisen, monimutkaisen systeemin, jonka kaikkia osasia tutkimus ei ole kyennyt vielä jäljittämään. Miten maailma olisi syntynyt, jos Jumala ei olisi sitä luonut? Ei maailma olisi pystynyt itse itseään synnyttämään. Myöskään sattumalta ei olisi voinut syntyä niin hienoa järjestelmää, kuin 16

Esseitä Vanhan testamentin vaikeista kohdista, Eero Junkkaala  

Kurkkaa Eero Junkkaalan kirjan Esseitä Vanhan testamentin vaikeista kohdista sisään.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you